Lausuntopalvelu.fi

Digitalisaation ja datatalouden murroksessa menestymiseksi ja kansallisen digitalisaatiokehityksen ohjaamiseksi Suomelle ollaan laatimassa vuoteen 2030 ulottuvaa kansallista strategista etenemissuunnitelmaa - digitaalista kompassia. Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030.
 
Suomen digitaalinen kompassi perustuu vuonna 2021 esitettyyn EU:n digitaaliseen kompassiin ja tätä koskevaan ohjelmaehdotukseen ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle”, jossa määritellään vaatimukset kansallisille tiekartoille. Ohjelmasta odotetaan päätöstä syksyllä 2022. Suomen digikompassi sisältää kansalliset tavoitteet, joilla tuetaan EU:n digikompassin tavoitteiden saavuttamista. Lisäksi digikompassiin on koottu kansallisia, EU-kompassia täydentäviä tavoitteita ja teemoja, jotka ovat tarpeellisia Suomen digitalisaatiokehityksen vauhdittamiseksi ja joista Suomi haluaa olla tunnettu.
 
Suomen digikompassi muodostuu EU:n digikompassin mukaisesti neljästä osa-alueesta: osaaminen, digitaalinen infrastruktuuri, yritysten digitalisaatio ja digitaaliset julkiset palvelut. Osa-alueiden alle on koottu Suomen priorisoidut tavoitteet visioon pääsemiseksi. Kansallisen digitaalisen kompassin osa-alueet yhdistyvät visiossa: Rakennamme houkuttelevaa, kilpailukykyistä, kestävää ja hyvinvoivaa digitaalisesti kyvykästä Suomea.

Digitalisaatiokehityksen kokonaisuuden johtamiseksi ja suuntaamiseksi valtioneuvosto asetti syyskuussa 2021 digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon ministerityöryhmän. Maaliskuussa 2022 ministerityöryhmän tehtäviin lisättiin myös kyberturvallisuus. Ministerityöryhmä linjasi Suomen digitaalisen kompassin laatimisesta.
 
Digiministeriryhmän työn tueksi perustettiin syksyllä 2021 pysyvä, kaikkien ministeriöiden yhteistyötä koordinoiva digitoimisto. Suomen digitaalisen kompassin valmistelua on tehty digitoimistossa ministeriryhmän ohjauksessa.
 
Kansallisen digikompassin laatimiseksi järjestettiin tammi-helmikuussa 2022 sidosryhmätilaisuudet kompassin jokaisen osa-alueen osalta. Digikompassin ensimmäinen luonnos oli lausuntokierroksella 31.3.2022 – 13.5.2022. Digikompassia on työstetty kesän 2022 aikana lausuntopalautteen ja EU:n DDP-politiikkaohjelman neuvottelujen etenemisen pohjalta. Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto saavuttivat poliittisen yhteisymmärryksen Polku digitaaliselle vuosikymmenelle –toimintapolitiikkaohjelmasta.

Digikompassista tehdään valtioneuvoston selonteko eduskunnalle. Selontekona annetaan kompassin päärunko, sisältäen vision, periaatteet, tavoitteet ja avaintulokset. Toimenpidetaulukkoa ja mittareita ei sisällytetä selontekoon.
 

Digikompassin tavoitteena on luoda kansallinen kokonaiskuva Suomen digitalisaatiokehityksestä. Digikompassi ohjaa kansallisen kehitystyön suuntaa. Se vahvistaa yhteistä ymmärrystä digitalisaation ja datatalouden hyödyistä, käsitteistä ja suunnasta kansallisesti. Kompassi määrittelee painopisteitä myös Suomen vaikuttamistyölle EU:ssa ja laajemmilla kansainvälisillä kentillä. Suomen digikompassin tavoitteet on asetettu eurooppalaisia tavoitteita kunnianhimoisemmiksi, sillä haluamme pysyä edistyksellisten digimaiden joukossa ja suunnannäyttäjänä erityisesti Suomelle tärkeillä digitalisaation ja datatalouden osa-alueilla.
 
Digikompassin tavoitteena on olla työkalu digitalisaatiokehityksen johtamisessa yli yhteiskunnan eri sektorien. Se tukee valtionhallinnon toimien priorisointia, resurssien kohdentamista ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointia sekä Suomen aseman arviointia suhteessa kansainväliseen kehitykseen.
Vaikka toimet kohdentuvat etenkin valtionhallintoon, on digikompassin tavoitteena osallistaa sidosryhmiä laajalti työskentelemään yhteisen vision ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Lausunto pyydetään toimittamaan Lausuntopalvelun kautta viimeistään 16.9.2022.

Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Myös tahot, joita ei ole erikseen mainittu jakelussa, voivat toimittaa lausuntonsa. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse ministeriön kirjaamoon.
 
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
 
Huom! Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

Lisätietoa antaa [email protected], sekä
 
Maaria Mäntyniemi, liikenne- ja viestintäministeriö,
puh. +358 295 342 150, [email protected],
 
Merita Erkkilä, liikenne- ja viestintäministeriö,
puh. +358 295 34 2136, [email protected],
 
Tiina Hanhike, työ- ja elinkeinoministeriö,
puh. +358 295 049 064, [email protected],
 
Anita Juho, valtiovarainministeriö,
puh. +358 295 530 747, [email protected],

Jonna Korhonen, opetus- ja kulttuuriministeriö,
puh. +358 295 330 008, [email protected].