Lausuntopalvelu.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoanne luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain muuttamisesta ja turvallisuusselvityslain 19 §:n muuttamisesta turvauhkiin varautumiseksi. 

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelystä annetun lain (jäljempänä kemikaaliturvallisuuslain) soveltamisalaa kattamaan myös toimintojen suojaaminen turvauhilta. Kemikaaliturvallisuuslaissa säädettäisiin turvauhkiin varautumisen ja turvallisuusjärjestelyjen yleiset perusteet kaikkia toiminnanharjoittajia velvoittavasti. Turvauhkiin varautumista koskeviin säännöksiin ehdotetaan riskiperusteista lähestymistapaa varautumistoimien laajuuteen ja tarpeellisuuteen suhteutettuna. Kemikaaliturvallisuuslakiin lisättäisiin uutena velvoitteena toiminnanharjoittajalle tieto- ja automaatiojärjestelmien suojaamista koskeva säännös, joka olisi tarkoituksenmukaista ottaa lakiin myös nykyisen soveltamisalan eli onnettomuusvaaroihin varautumisen puitteissa. Lisäksi ehdotetaan muutosta perusmuotoista henkilöturvallisuusselvitystä koskevaan turvallisuusselvityslain 19 §:ään.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.9.2023.

Vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta annetun lain (390/2005) soveltamisalalle kuuluviin kohteisiin liittyy turvauhkariski, jossa teollisuuslaitoksen prosessia tai kemikaalivarastoja voitaisiin käyttää vahingoittamistarkoituksessa merkittävien henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahinkojen tuottamiseksi. Turvauhalla tarkoitetaan uhkaa sellaista laissa rangaistavaksi säädetystä toiminnasta, josta voi seurata välitön tai välillinen kemikaali- tai räjähdeturvallisuuden tai yleisen turvallisuden vaarantaminen.

Voimassa olevassa kemikaaliturvallisuutta koskevassa sääntelyssä lähtökohtana on kemikaaliturvallisuuden parantaminen estämällä tahattomia onnettomuuksia. Onnettomuuksien estämiseksi säädetyt toimenpiteet tukevat myös turvauhkiin varautumista. Nämä eivät kuitenkaan yksin ole riittäviä. Tahattomasta onnettomuudesta ja tahallisesta teosta aiheutuvat seuraukset, kuten henkilö-, ympäristö- ja omaisuusvahingot, voivat olla samanlaisia, vaikka tarpeellisten varautumistoimien osalta on eroavaisuutta. Onnettomuusvaaroihin varautuminen ei tästä syystä yksin riittävässä määrin suojaa kemikaalikohteita tahallisilta teoilta. 

Turvallisuus- ja toimintaympäristö on muuttunut viime aikoina. Yhteiskunnan digitalisoituminen muuttaa jo sellaisenaan toimintaympäristöä ja sääntelytarvetta, sillä se on osin helpottanut ja nopeuttanut tiedonsiirtoa ja toimintatapoja, mutta samalla asettanut paljon myös turvauhkakriittistä tietoa helpommin saavutettavaksi. Rikolliseen toimintaan ja terrorismiin liittyvä vaara vaatii osin aiemmasta poikkeavaa varautumista. Vakavien turvauhkien toteutumisen mahdollisuutta ei voida Suomessakaan poissulkea. 

Esityksen ensisijaisena tavoitteena on turvallisuustason parantaminen kemikaaliturvallisuuslain soveltamisalaan kuuluvissa kohteissa. Samalla edistettäisiin koko yhteiskunnan yleistä turvallisuutta. Esityksessä tavoitteena on suojata tärkeitä oikeushyviä merkittäviltäkin loukkauksilta. Tavoitteena on kehittää kemikaali- ja räjähdekohteiden turvallisuustasoa sisällyttämällä niiden suojaustoimenpiteisiin myös turvauhkiin varautumisen kannalta olennaisia tekijöitä säätämällä teknologianeutraalit vähimmäisvaatimukset turvauhkiin varautumiseksi. 

Kuten muidenkin vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden sekä turvallisuusjärjestelyiden osalta, tulee turvauhkiin varautumisen yleisten periaatteiden olla kaikkia toimijoita velvoittavasti laissa. Lähtökohtana turvallisuuden varmistamisessa kaikilla sen osa-alueilla on toiminnanharjoittajan oma vastuu. Lisäksi tulee säätää toimivaltaisista viranomaisista ja riittävistä viranomaisten toimivaltuuksista. Ratkaisut toiminnanharjoittajien velvoitteiden ja viranomaisten uusien valvontatehtävien osalta tulee hakea riskiarviointiin perustuen siten, että ne ovat kohtuullisia, mutta silti tarpeeksi vaikuttavia. Riskiperusteisuuteen vaikuttaa pääasiassa toiminnan laajuus ja käytettävien kemikaalien ominaisuudet.

Ehdotettava sääntely perustuisi kansalliseen tarpeeseen. 

Lausunto pyydetään toimittamaan työ- ja elinkeinoministeriölle viimeistään 24.6.2022. 
Ruotsinkielinen lausuntomateriaali täydennetään Lausuntopalveluun mahdollisimman pian, ja sille varataan vastaava lausuntoaika, kuin suomenkieliselle esitysluonnokselle. / Det svenskspråkiga utlåtandematerialet kompletteras i Utlåtande.fi så snart som möjligt, och för utlåtandematerialet reserveras motsvarande remisstid som för det finskspråkiga utkastet till proposition.

Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla Lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön 24.6.2022 mennessä. Vaihtoehtoisesti lausunnon voi myös lähettää sähköpostitse työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon, osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/6436/2019.
 
Myös jakelulistan ulkopuoliset tahot voivat halutessaan antaa lausuntonsa.
 
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua Lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät Lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet -> Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
 
Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja lausuntopalvelun kautta annetut lausunnot julkaistaan Lausuntopalvelu.fi:ssä.

Lisätietoja antaa hankepäällikkö Mirva Ojala, puh. 0295 047 289.
Sähköpostiosoite on muotoa [email protected].