Lausuntopalvelu.fi

Työ- ja elinkeinoministeriö on valmistellut valtioneuvoston ensimmäistä huoltovarmuusselontekoa eduskunnalle.
 
Huoltovarmuus tarkoittaa varautumista kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot. Perustarpeiden turvaaminen on edelleen keskiössä, mutta myös uudenlaisiin uhkiin varautuminen on keskeinen osa tämän päivän huoltovarmuustyötä. Suomessa huoltovarmuustyö perustuu julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyöhön.

Huoltovarmuuden kansainvälinen toiminta- ja turvallisuusympäristö ovat muuttuneet merkittävästi covid-19-pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan Ukrainaan myötä. Pohjoismainen huoltovarmuusyhteistyö on entisestään laajentunut, Itämeren turvallisuusympäristön merkitys sitä ympäröiville maille on korostunut ja Euroopan unionissa on meneillään useita hankkeita, jotka vaikuttavat myös huoltovarmuuden kansalliseen järjestämiseen ja sitä koskevaan lainsäädäntöön. Suomi haki Pohjois-Atlantin liiton Naton jäseneksi 18.5.2022. Vaikka kansainvälinen toiminta- ja turvallisuusympäristö muuttuvat ja kansainvälinen ulottuvuus huoltovarmuudessa vahvistuu, suomalainen huoltovarmuusjärjestelmä perustuu jatkossakin kansalliseen varautumiseen ja kansallisiin toimiin.
 
Suomen huoltovarmuuden kansallisen varautumisen taso on lähtökohtaisesti hyvä. Runsaat luonnonvarat, hyvä elintarviketuotantokyky, kehittynyt hyvinvointi- ja koulutusjärjestelmä, toimiva infrastruktuuri sekä tiivis julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö, ovat esimerkkejä Suomen kansallisista vahvuuksista, jotka auttavat ylläpitämään kansallista huoltovarmuutta. Muuttuneessa toimintaympäristössä on kuitenkin arvioitava Suomen varautumisen kokonaistason riittävyyttä erityisesti, kun huoltovarmuuden painopiste on siirtymässä kriisinsietokyvyn turvaamiseen.
 
Selonteon valmistelua on seurannut parlamentaarinen seurantaryhmä puheenjohtajanaan työministeri Tuula Haatainen. Eduskunta on osallistunut selonteon valmisteluun myös työpajatyöskentelyn kautta. Selonteon virkamiesvalmistelua on ohjannut poikkihallinnollinen johtoryhmä puheenjohtajanaan työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Raimo Luoma. Selonteon valmisteluprosessin aikana on järjestetty myös neljä työpajaa eri kohderyhmille.

Huoltovarmuusselonteossa määritellään keskeiset linjaukset huoltovarmuuden kehittämiselle vuoteen 2030 asti. Selonteon tavoitteena on määritellä huoltovarmuuden toimivuuden kannalta keskeiset strategiset linjaukset parlamentaarisen valmistelun kautta. Selonteossa kuvataan huoltovarmuuden toimintaympäristöä Suomessa ja kansainvälisessä kontekstissa sekä arvioidaan huoltovarmuuden kehittämistarpeita nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Selonteolla ja sen toimeenpanolla varmistetaan huoltovarmuuden riittävä taso ja toimintakyky osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta. Selonteossa käsitellään normaalioloissa tapahtuvaa varautumista ja huoltovarmuustyötä menemättä sen operatiivisiin yksityiskohtiin.
 
Keskeisiä toimenpidekokonaisuuksia ovat huoltovarmuusrahaston kantokyvyn mitoittaminen  tavoitteiden ja tarpeiden mukaan ja muiden huoltovarmuutta ylläpitävien resurssien riittävyyden turvaaminen, huoltovarmuuden sääntely- ja muun ohjausjärjestelmän ajantasaistaminen ml. huoltovarmuuteen liittyvän EU-lainsäädännön kansallinen täytäntöönpano, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin välisen yhteistyön tiivistäminen, sektorikohtaisten vastuiden selkeyttäminen ja poikkihallinnollisen yhteistyön kehittäminen sekä osallistuminen huoltovarmuuteen liittyvään kansainväliseen yhteistyöhön. Kriittisen infrastruktuurin varautumistoimenpiteitä, lainsäädäntöä sekä valtioneuvostotason yhteensovittamista on kehitettävä vastaamaan muuttuneen toimintaympäristön vaatimuksia.
 
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausunnot valtioneuvoston huoltovarmuusselonteon luonnokseen, joka on liitteenä suomen- ja ruotsinkielisenä.

Lausunnot tulee antaa viimeistään maanantaina 8.8.2022.

Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla Lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.

Myös jakelulistan ulkopuoliset tahot voivat antaa lausuntonsa.

Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua Lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät Lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet -> Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta: lausuntopalvelu.om(at)om.fi.
 
Jos et halua rekisteröityä palveluun, se ei ole este lausunnon antamiselle, vaan lausunnon voi antaa myös sähköpostitse lähettämällä lausunto työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamoon ([email protected]). Sähköpostitse lähetetyissä lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä otsikkoa Huoltovarmuusselonteko VN/25323/2021.

Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan Lausuntopalvelu.fi:ssä.
 

Lisätietoja asiasta antavat

neuvotteleva virkamies Henri Backman, työ- ja elinkeinoministeriö, sähköposti: henri.backman(at)gov.fi
(paikalla 5.7.2022 asti)

teollisuusneuvos Eeva Vahtera, työ- ja elinkeinoministeriö, sähköposti: eeva.vahtera(a)gov.fi
(paikalla 4.–14.7.2022)

neuvotteleva virkamies Pertti Hämäläinen, työ- ja elinkeinoministeriö, sähköposti: pertti.hamalainen(a)gov.fi
(paikalla 25.7.2022 lukien)