Lausuntopalvelu.fi

Julkisten hankintojen kansallisessa strategiassa vuodelta 2020 todetaan, että koska julkisiin hankintoihin käytettävä euromääräinen volyymi on kansantaloudellisesti merkittävä, tulee hankintoja organisaatioissa johtaa strategisena toimintona. Tämän edellytyksenä on se, että hankintoja johdetaan tietoon perustuen. Tätä varten tarvitaan tietovarantoja sekä kansallisella että yksittäisen organisaation tasolla.

Useissa vuosien 2020–2023 aikana suoritetuissa tutkimuksissa on todettu, että hankintojen operatiivisesta hoitamisesta kertyy paljon dataa digitaaliseen muotoon, mutta tieto on hyvin hajallaan yksittäisillä hankintayksiköillä tai muilla toimijoilla eikä tietosisältöjä ole ohjattu yhdenmukaisella rakenteella tai tietomallilla, joten lähtökohtaisesti samaa tietoa hallitaan hyvin erilaisin tietorakentein. Tietoja ei ole yksinkertaisin toimenpitein yhdistettävissä. Tietojen kokoaminen yhteiseen paikkaan yhtenäisin rakentein loisi runsaasti mahdollisuuksia tiedon hyödyntämiselle erilaisissa yhteyksissä johtamisen lisäksi mm. suunnitteluissa, kilpailutuksissa, toiminnan kehittämisessä, vaikuttavuusarvioinneissa, jne.

Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa tavoitellaan julkisista hankinnoista merkittävää kustannussäästöä julkisen palvelutuotannon osalta. Yksi hallitusohjelmaan kirjatuista toimenpiteistä on sellaisen hankintatietokannan perustaminen, joka mahdollistaa kehitystoimien ja lainsäädäntömuutosten arvioinnin, parhaiden käytäntöjen levittämisen ja väärinkäytösten havaitsemisen. Toinen merkittävästi hankintojen tiedolla johtamista edistävä toimenpide on säätäminen julkisyhteisöjen ostolaskudatan avoimesti ja keskitetysti julkaistavaksi ilman erillistä pyyntöä.

Tällä arkkitehtuurikuvauksella tavoitellaan sitä, että se auttaa hahmottamaan julkisissa hankinnoissa käytettävien järjestelmien kokonaisuuden, komponentit, niiden keskinäiset suhteet ja tiedonkulun. Sen on tarkoitus toimia pohjana julkishallinnon hankintatoimen tiedolla johtamisen nykytilan ymmärtämisessä, digitalisoinnin ja hankintojen tiedolla johtamisen kehittämisen ohjauksessa ja suunnittelussa. Dokumentissa esitetään mahdollisuuksia ja keinoja edistää julkisten hankintojen tietojen standardointia sekä tietoanalyysien koordinointia.
 

Julkisiin hankintoihin käytetään vuosittain merkittävä määrä verovaroja (vuonna 2022 n. 45 mrd €) . Panoksella voidaan vaikuttaa monin tavoin siihen, mihin suuntaan yhteiskuntamme kehittyy. Syksyllä 2020 julkaistun kansallisen julkisten hankintojen strategian yksi kahdeksasta tahtotilasta on hankintojen tiedolla johtaminen ja vaikuttavuus. Tiedolla johtaminen ja vaikuttavuuden arviointi tukevat strategista johtamista ja varmistavat sitä, että edetään oikeaan suuntaan tavoitteita kohden.Tiedolla johtamisen mahdollistaminen edellyttää tietovarantojen kokoamista niin kansallisella kuin yksittäisen organisaationkin tasolla.

Hankintastrategian toimeenpanoa varten laaditussa toimenpidekuvauksessa asetettiin tehtäväksi laatia valtakunnallinen kokonaisarkkitehtuuri  ja selvittää tietoaineistojen yhtenäistämistarpeita tietokantojen rakentamiseksi. Valtakunnallisten järjestelmien kehittämistä tulisi tehdä siten, että kerättäviä tietoja voidaan hyödyntää mahdollisimman kattavasti. Tavoitetilassa tietoja yhdistetään ja analysoidaan data-analyysipalvelujen avulla julkisten hankintojen kehittämiseksi.
 

Kuvauksen laatimisella tavoitellaan sitä, että se auttaa hahmottamaan julkisissa hankinnoissa käytettävien järjestelmien kokonaisuuden, komponentit, niiden keskinäiset suhteet, tiedonkulun, keskeiset käsitteet ja tiedot, sidosryhmät, roolit sekä tietojärjestelmäpalvelut. Tavoitteena on muodostaa näistä yhteen toimiva kokonaisuus, jonka avulla hankintatoimea voidaan tehostaa ja hankintojen vaikuttavuutta parantaa erityisesti tiedon avulla.

Kommentit liitteenä olevaan arkkitehtuurikuvausluonnokseen pyydetään antamaan lausuntopalvelussa 4.11.2023 mennessä. Lausunnot pyydetään toimittamaan ensisijaisesti Lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta tähän lausuntopyyntöön vastaamalla. Lausunnonantaja arvioi, mihin asioihin se haluaa keskittyä lausunnossaan. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.

Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua Lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet löytyvät lausuntopalvelu.fi sivuilta kohdasta Ohjeet > Käyttöohjeet. Tukea voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om(at)om.fi.

Lausunnon voi antaa myös sähköpostitse lähettämällä sen valtiokonttorin kirjaamoon. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, word-, tai rtf- tallennusmuodossa. Sähköpostitse lähetetyissä lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa. 

Lausunnon voi antaa joko organisaatio tai yksittäinen henkilö. Myös muut kuin lausuntopyynnön vastaanottajat voivat antaa asiassa lausuntonsa, ja lausuntopyyntöä saa jakaa vapaasti eteenpäin. 

Lausunnot ovat julkisia.  

Valmistelijat

Julkisen hallinkintojen, kokonaisarkkitehtuurin ja tietojohtamisen asiantuntijoita pyydetään kommentoimaan luonnoksessa esitettyä informaatiota ja toimenpiteitä.

Seija Friman, [email protected]
Lotta Degerholm, [email protected]
Timo Rantanen, [email protected]