Anna lausunto
Anna tällä sivulla lausuntosi lausuntopyyntöön. Tutustu lausuntopyynnön taustatietoihin sivun yläosassa ja anna oma lausunto sen alla olevaan osioon. Samalla kun kirjoitat omaa lausuntoasi voit tarkastaa mitä muut lausunnonantajat ovat kommentoineet välilehdellä "Lausunnot". Kun lausuntosi on valmis, voit valita lähettää sen joko toiselle henkilölle hyväksyttäväksi tai lähettää sen suoraan lausuntopyynnön valmistelijalle. Samalla kun lähetät sen valmistelijalle, lausuntosi julkaistaan myös lausuntopyynnön Lausunnot-välilehdellä muiden annettujen lausuntojen tapaan. Jos lähetät lausuntosi hyväksyjälle, hän voi joko palauttaa lausuntosi valmistelutilaan tai hyväksyä ja lähettää lausuntosi lausuntopyynnön valmistelijalle, jolloin se myös julkaistaan Lausunnot-välilehdellä.
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1258/2021
Vastausaika on päättynyt: 27.5.2022
Lausuntopyynnön taustatiedot
Johdanto
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi sekä sosiaalisista yrityksistä annetun lain kumoamisesta.
Tausta
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettua lakia (916/2012). Lisäksi muutettaisiin työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettua lakia (1269/2020), tulotietojärjestelmästä annettua lakia (53/2018), työsopimuslakia (55/2001) ja työttömyysturvalakia (1290/2002). Vähäisiä muutoksia tehtäisiin myös eräisiin verolakeihin. Sosiaalisista yrityksistä annettu laki (1351/2003) kumottaisiin.
Palkkatukijärjestelmää yksinkertaistettaisiin rajaamalla palkkatuki sellaisten työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi, jotka ovat valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkoittamia alentuneesti työkykyisiä tai epäedullisessa asemassa olevia työntekijöitä. Palkkatukea voitaisiin jatkossa myöntää nuorten, ikääntyneiden, perusasteen koulutuksen varassa olevien, maahanmuuttajien ja vähintään kuusi kuukautta ansiotyötä vailla olleiden sekä alentuneesti työkykyisten työllistymisen edistämiseen. Oppisopimuskoulutukseen palkkatukea voitaisiin myöntää myös muiden työttömien työnhakijoiden palkkakustannuksiin.
Palkkatukijärjestelmää yksinkertaistettaisiin myös yhdenmukaistamalla palkkatuen määrää. Ammatillisen osaamisen puutteiden perusteella myönnettävän palkkatuen määrä olisi 50 prosenttia palkkakustannuksista. Palkkatuen määrä olisi kuitenkin 70 prosenttia palkkakustannuksista, jos työttömän työnhakijan mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun fyysisen tai psyykkisen vamman tai sairauden vuoksi. Palkkatuki myönnettäisiin pääsääntöisesti viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi riippuen palkkatukea edeltävän työttömyyden kestosta. Nykyistä vastaavasti oppisopimuskoulutukseen, 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömästä tai vamman tai sairauden perusteella työllistettävästä olisi mahdollisuus saada muuta palkkatukea pidempikestoisempaa tukea.
Työnantajaa koskevia palkkatuen myöntämisedellytyksiä muutettaisiin siten, että palkkatuen myöntämiselle ei olisi estettä, jos työnantaja on palkannut 12 edellisen kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanomiensa työntekijöiden tilalle vastaavan määrän työntekijöitä.
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa käytetty elinkeinotoiminnan käsite korvattaisiin taloudellisen toiminnan käsitteellä, jotta käsite olisi yhdenmukainen Euroopan unionin valtiontukisääntelyssä käytetyn käsitteen kanssa. Työllisyyspoliittisen avustuksen ja 100 prosentin palkkatuen myöntäminen olisi jatkossa mahdollista muille kuin taloudellista toimintaa harjoittaville toimijoille sekä niille taloudellista toimintaa harjoittaville, joiden taloudellisella toiminnalla ei olisi vaikutusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Edellä mainituissa tilanteissa tukeen ei sovellettaisi Euroopan unionin valtiontukisääntelyä. Lisäksi 100 prosentin palkkatukea voitaisiin myöntää de minimis –tukena muille kyseessä olevan tuen kohderyhmän toimijoille, joita ovat yhdistykset, säätiöt ja rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat.
Uutena tukimuotona ikääntyneiden työllisyyden edistämiseksi ehdotetaan 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea, josta säädettäisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7a luvussa. Tuki myönnettäisiin ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Työsuhde tulisi muun muassa solmia siten, että työsopimuksella taattu säännöllinen työaika on vähintään 25 tuntia viikossa tai vähintään 65 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Tukea maksettaisiin 70 prosenttia tukikelpoisista palkkakustannuksista enintään 10 kuukauden ajalta, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajalta. Tukikelpoisina kustannuksina pidettäisiin samoja palkkakustannuksia kuin palkkatuetussa työssä.
Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin tehtäisiin tarvittavat muutokset 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen myöntämisestä sekä kuntien velvoitetyöllistämiseen liittyvästä tuesta. Ehdotettujen tukien maksamisessa tarvittavien tiedonsaantioikeuksien turvaamiseksi muutettaisiin tulotietojärjestelmästä annettua lakia. Työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 2 momenttiin ja työttömyysturvalakiin tehtäisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ehdotettujen muutosten edellyttämät muutokset. Lisäksi työttömyysturvalain 5 luvun 4a §:ää täydennettäisiin siten, että 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen osalta työssäoloehto kertyisi samalla tavalla kuin palkkatuetussa työssä.
Palkkatukijärjestelmää yksinkertaistettaisiin rajaamalla palkkatuki sellaisten työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistämiseksi, jotka ovat valtiontukien yleisen ryhmäpoikkeusasetuksen tarkoittamia alentuneesti työkykyisiä tai epäedullisessa asemassa olevia työntekijöitä. Palkkatukea voitaisiin jatkossa myöntää nuorten, ikääntyneiden, perusasteen koulutuksen varassa olevien, maahanmuuttajien ja vähintään kuusi kuukautta ansiotyötä vailla olleiden sekä alentuneesti työkykyisten työllistymisen edistämiseen. Oppisopimuskoulutukseen palkkatukea voitaisiin myöntää myös muiden työttömien työnhakijoiden palkkakustannuksiin.
Palkkatukijärjestelmää yksinkertaistettaisiin myös yhdenmukaistamalla palkkatuen määrää. Ammatillisen osaamisen puutteiden perusteella myönnettävän palkkatuen määrä olisi 50 prosenttia palkkakustannuksista. Palkkatuen määrä olisi kuitenkin 70 prosenttia palkkakustannuksista, jos työttömän työnhakijan mahdollisuudet sopivan työn saamiseen ovat huomattavasti vähentyneet asianmukaisesti todetun fyysisen tai psyykkisen vamman tai sairauden vuoksi. Palkkatuki myönnettäisiin pääsääntöisesti viideksi tai kymmeneksi kuukaudeksi riippuen palkkatukea edeltävän työttömyyden kestosta. Nykyistä vastaavasti oppisopimuskoulutukseen, 60 vuotta täyttäneen pitkäaikaistyöttömästä tai vamman tai sairauden perusteella työllistettävästä olisi mahdollisuus saada muuta palkkatukea pidempikestoisempaa tukea.
Työnantajaa koskevia palkkatuen myöntämisedellytyksiä muutettaisiin siten, että palkkatuen myöntämiselle ei olisi estettä, jos työnantaja on palkannut 12 edellisen kuukauden aikana tuotannollisista tai taloudellisista syistä irtisanomiensa työntekijöiden tilalle vastaavan määrän työntekijöitä.
Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetussa laissa käytetty elinkeinotoiminnan käsite korvattaisiin taloudellisen toiminnan käsitteellä, jotta käsite olisi yhdenmukainen Euroopan unionin valtiontukisääntelyssä käytetyn käsitteen kanssa. Työllisyyspoliittisen avustuksen ja 100 prosentin palkkatuen myöntäminen olisi jatkossa mahdollista muille kuin taloudellista toimintaa harjoittaville toimijoille sekä niille taloudellista toimintaa harjoittaville, joiden taloudellisella toiminnalla ei olisi vaikutusta Euroopan unionin jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Edellä mainituissa tilanteissa tukeen ei sovellettaisi Euroopan unionin valtiontukisääntelyä. Lisäksi 100 prosentin palkkatukea voitaisiin myöntää de minimis –tukena muille kyseessä olevan tuen kohderyhmän toimijoille, joita ovat yhdistykset, säätiöt ja rekisteröidyt uskonnolliset yhdyskunnat.
Uutena tukimuotona ikääntyneiden työllisyyden edistämiseksi ehdotetaan 55 vuotta täyttäneiden työllistämistukea, josta säädettäisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain 7a luvussa. Tuki myönnettäisiin ilman tarkoituksenmukaisuusharkintaa, jos laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Työsuhde tulisi muun muassa solmia siten, että työsopimuksella taattu säännöllinen työaika on vähintään 25 tuntia viikossa tai vähintään 65 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Tukea maksettaisiin 70 prosenttia tukikelpoisista palkkakustannuksista enintään 10 kuukauden ajalta, kuitenkin enintään työsuhteen keston ajalta. Tukikelpoisina kustannuksina pidettäisiin samoja palkkakustannuksia kuin palkkatuetussa työssä.
Työllisyyden edistämisen kuntakokeilusta annettuun lakiin tehtäisiin tarvittavat muutokset 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen myöntämisestä sekä kuntien velvoitetyöllistämiseen liittyvästä tuesta. Ehdotettujen tukien maksamisessa tarvittavien tiedonsaantioikeuksien turvaamiseksi muutettaisiin tulotietojärjestelmästä annettua lakia. Työsopimuslain 13 luvun 6 §:n 2 momenttiin ja työttömyysturvalakiin tehtäisiin julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annettuun lakiin ehdotettujen muutosten edellyttämät muutokset. Lisäksi työttömyysturvalain 5 luvun 4a §:ää täydennettäisiin siten, että 55 vuotta täyttäneiden työllistämistuen osalta työssäoloehto kertyisi samalla tavalla kuin palkkatuetussa työssä.
Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on lisätä palkkatuen käyttöä erityisesti yrityksissä. Palkkatuen käytön lisäämisen tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja sitä kautta nostaa työllisyysastetta. Tavoitteena on vähentää palkkatukeen liittyvää byrokratiaa yksinkertaistamalla palkkatukijärjestelmää siten, että järjestelmä olisi ennakoitavampi ja palkkatuen myöntö- ja maksatusprosessi nopeampi ja houkuttelisi työnantajia, erityisesti yrityksiä palkkaamaan työttömiä työnhakijoita palkkatuella nykyistä enemmän.
Palkkatukiuudistusta koskeva hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2022 ja uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2023 alusta.
Linkit
Liitteet:
Aikataulu
Lausunto pyydetään toimittamaan Lausuntopalvelu fi:n kautta viimeistään 27.5.2022.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunnonantajia pyydetään esittämään luonnoksesta konkreettiset huomionsa oman toimintansa näkökulmasta.
Lausunnon voi antaa suomen tai ruotsin kielellä. Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse ministeriön kirjaamoon.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Lausuntoja voivat antaa muutkin kuin jakelussa mainitut. Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lausunnon voi antaa suomen tai ruotsin kielellä. Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse ministeriön kirjaamoon.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Lausuntoja voivat antaa muutkin kuin jakelussa mainitut. Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Valmistelijat
Lisätietoja antavat erityisasiantuntija Ville Heinonen puh. 029 504 7047, työ- ja elinkeinoministeriö, [email protected]
ja erityisasiantuntija Tarja Krakau puh. 029 504 7308, työ- ja elinkeinoministeriö, [email protected]
ja erityisasiantuntija Tarja Krakau puh. 029 504 7308, työ- ja elinkeinoministeriö, [email protected]
Jakelu:
Akaan kaupunki | ||
Akava ry | ||
Alavieskan kunta | ||
Alavuden kaupunki | ||
Annanpura Oy | ||
A-Pesu Oy | ||
Asikkalan kunta | ||
Askolan Puhti Oy | ||
D4 -verkosto Oy | ||
Eduskunnan oikeusasiamies | ||
ELY-keskusten ja TE-toimistojen kehittämis- ja hallintokeskus | ||
Espoon kaupunki | ||
Etelä-Kymen työttömät ry | ||
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto | ||
Etelä-Savon TE-toimisto | ||
Fabricol Oy | ||
Forssan kaupunki | ||
Hailuodon kunta | ||
Halsuan kunta | ||
Hangon kaupunki | ||
Hankasalmen kunta | ||
Harjavallan kaupunki | ||
Hattulan kunta | ||
Heinolan kaupunki | ||
Helsingin kaupunki | ||
Hesehelp Oy | ||
Hirvensalmen kunta | ||
Hollolan kunta | ||
Hyrynsalmen kunta | ||
HyTe ry | ||
Hämeen TE-toimisto | ||
Hämeenkyrön kunta | ||
Hämeenlinnan kaupunki | ||
Iin kunta | ||
Iisalmen kaupunki | ||
Ikaalisten kaupunki | ||
Ilmajoen kunta | ||
Ilomantsin kunta | ||
Invalidiliitto ry. | ||
Isojoen kunta | ||
Isännöinti P. Koskinen Oy | ||
Janakkalan kunta | ||
Joensuun kaupunki | ||
Juupajoen kunta | ||
Juvan kunta | ||
Jyväskylän kaupunki | ||
Jämsän kaupunki | ||
Kaakkois-Suomen TE-toimisto | ||
Kainuun nuotta ry | ||
Kainuun TE-toimisto | ||
Kajaanin kaupunki | ||
Kalajoen kaupunki | ||
Kangasalan kaupunki | ||
Kangasniemen kunta | ||
Kannuksen kaupunki | ||
Karijoen kunta | ||
Kauhajoen kaupunki | ||
Kauhavan kaupunki | ||
Kaustisen kunta | ||
KELA | ||
Kemijärven kaupunki | ||
Kemin kaupunki | ||
Kempeleen kunta | ||
Keravan kaupunki | ||
Kerkes Oy | ||
Keski-Suomen TE-toimisto | ||
Keuruun kaupunki | ||
Kihniön kunta | ||
Kittilän kunta | ||
Kiuruveden kaupunki | ||
Kokemäen kaupunki | ||
Kokkolan kaupunki | ||
Kontiolahden kunta | ||
Kontti-ketju | ||
Kosken Tl:n kunta | ||
Kouvolan korttelikoriyhdistys ry | ||
Kuhmon kaupunki | ||
Kunnon Startti Tmi | ||
Kuntatyönantajat KT | ||
Kuopion kaupunki | ||
Kurikan kaupunki | ||
Kuusamon kaupunki | ||
Kärkölän kunta | ||
Lahden kaupunki | ||
Laihian kunta | ||
Laitilan kaupunki | ||
Lapin TE-toimisto | ||
Lapinlahden kunta | ||
Laukaan kunta | ||
Lempäälän kunta | ||
Lestijärven kunta | ||
Lieksan kaupunki | ||
Limingan kunta | ||
Lintulammen asukasyhdistys ry | ||
Liperin kunta | ||
Livokas ry | ||
Lohjan kaupunki | ||
Loimaan kaupunki | ||
Lumijoen kunta | ||
Mainos ja Paperi Pelkonen Oy | ||
Martat | ||
Marttilan kunta | ||
Merijärven kunta | ||
Metalli Hänniset Ky | ||
Mikkelin kaupunki | ||
Mikkelin toimintakeskus ry | ||
Muhoksen kunta | ||
Muuramen kunta | ||
Mänttä-Vilppulan kaupunki | ||
Mäntyharjun kunta | ||
Nakertaja-Hetteenmäen kyläyhdistys ry | ||
Nokian kaupunki | ||
Nuorten ystävät | ||
Näkövammaisten liitto | ||
Näre ry | ||
Oikeuskanslerinvirasto | ||
Opetus- ja kulttuuriministeriö | ||
Orimattilan kaupunki | ||
Oriveden kaupunki | ||
Osuuskunta Nelikataja | ||
Oulaisen kaupunki | ||
Oulun kaupunki | ||
Outokummun kaupunki | ||
Paimion kaupunki | ||
Paltamon kunta | ||
Parkanon kaupunki | ||
Perhon kunta | ||
Pertunmaan kunta | ||
Pieksämäen kaupunki | ||
Pihtiputaan kunta | ||
Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry | ||
Pirkanmaan TE-toimisto | ||
Pirkkalan kunta | ||
Pohjanmaan TE-toimisto | ||
Pohjois-Karjalan TE-toimisto | ||
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto | ||
Pohjois-Savon TE-toimisto | ||
Polvijärven kunta | ||
Porin kaupunki | ||
Porvoon kaupunki | ||
Punkalaitumen kunta | ||
Puumalan kunta | ||
Pyhäjoen kunta | ||
Pälkäneen kunta | ||
Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus | ||
Raahen kaupunki | ||
Raaseporin kaupunki | ||
Raision kaupunki | ||
Rauman kaupunki | ||
RC Bewesport Oy | ||
Ristijärven kunta | ||
Rovaniemen kaupunki | ||
Ruoveden kunta | ||
Saarijärven kaupunki | ||
Salon kaupunki | ||
Sastamalan kaupunki | ||
Satakunnan TE-toimisto | ||
Sauvon kunta | ||
Savonlinnan kaupunki | ||
Seinäjoen kaupunki | ||
Siikajoen kunta | ||
Siilinjärven kunta | ||
Siisti Homma Ky | ||
Sodankylän kunta | ||
Soinin kunta | ||
Sonkajärven kunta | ||
Sosiaali- ja terveysministeriö | ||
SOSTE ry. | ||
Sotkamon kunta | ||
SPR | ||
STTK ry | ||
Sulkavan kunta | ||
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry | ||
Suomen evankelis-luterilainen kirkko | ||
Suomen Kuntaliitto | ||
Suomen ortodoksinen kirkko | ||
Suomen Punainen Risti SPR | ||
Suomen Yrittäjät ry | ||
Suomusalmen kunta | ||
Taivalkosken kunta | ||
Tamminiemen Saha ja Höylä Tmi/Marko Tamminiemi | ||
Tampereen kaupunki | ||
Tampereen Sarka Oy | ||
Teuvan kunta | ||
Tietokonekierrätys Group Suomi Oy | ||
Toholammin kunta | ||
Tornion kaupunki | ||
Turun kaupunki | ||
Turun seudun TST ry | ||
Tuusulan kunta | ||
Tyrnävän kunta | ||
Työttömien keskusjärjestö | ||
Ulvilan kaupunki | ||
Urjalan kunta | ||
Uudenmaan TE-toimisto | ||
Uusikaupunki | ||
Vaasan kaupunki | ||
Valkeakosken kaupunki | ||
Valtiovarainministeriö | ||
Vantaan kaupunki | ||
Varkauden kaupunki | ||
Varsinais-Suomen TE-toimisto | ||
Vesilahden kunta | ||
Vetelin kunta | ||
Vieremän kunta | ||
Viitaseudun kumppanuus ry | ||
Virtain kaupunki | ||
Ylivieskan kaupunki | ||
Ylöjärven kaupunki | ||
Yritetään yhdessä ry | ||
Äänekosken kaupunki |