Lausuntopalvelu.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on valmisteilla pääministeri Rinteen hallitusohjelmassa todettu varhaiskasvatusoikeuden laajuutta koskeva lainmuutos ”toteutetaan täysipäiväinen kokoaikainen subjektiivinen varhaiskasvatusoikeus ”.

Esitys liittyy valtion vuoden 2020 talousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä. Ehdotetaan, että lait tulevat voimaan 1.8.2020.


 

Varhaiskasvatuksen tarveharkintaisuus on ollut voimassa 1.8.2016 lähtien. Sitä ennen kaikilla lapsilla oli subjektiivinen oikeus varhaiskasvatukseen, eikä varhaiskasvatusoikeutta oltu rajattu. Varhaiskasvatusoikeuden rajaus 20 tuntiin viikossa perustui pääministeri Sipilän 27.5.2015 antamaan hallitusohjelmaan. Varhaiskasvatusoikeuden rajoittamisella tavoiteltiin säästöjä. Vakavai-tutkimuksen aineiston perusteella rajausta ei oltu otettu käyttöön läheskään kaikissa kunnissa, eikä arvioituja säästötavoitteita siten saavutettu. Kuntien erilaiset käytännöt ovat asettaneet lapset ja perheet eriarvoiseen asemaan palvelujen kattavuudessa.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi varhaiskasvatuslakia ja lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annettua lakia. Varhaiskasvatuslain muutoksella lapselle palautettaisiin subjektiivinen oikeus kokoaikaiseen varhaiskasvatukseen. Vastaava muutos ehdotetaan tehtäväksi myös lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta annetun lain yksityisen hoidon tukea koskevaan sääntelyyn. Yksityisen hoidon tukena maksettaisiin korkeampaa tukea, kun lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen kokoaikaisesti. Alennettua yksityisen hoidontukea maksettaisiin, kun lapsi osallistuu esiopetuksen tai perusopetuksen lisäksi järjestettävään varhaiskasvatukseen.

Universaalit palvelut edistävät tasa-arvoa ja ehkäisevät syrjäytymistä ja korostavat kaikkien lasten yhdenvertaisuutta vanhempien taustoista ja perheen tilanteesta riippumatta. Oikeus kokopäiväiseen varhaiskasvatukseen myös helpottaa vanhempien työn ja perheen yhteensovittamista.

Korkealaatuiseen varhaiskasvatukseen osallistumisen edistäminen on sekä kansallisella että paikallisella tasolla taloudellinen ja sosiaalinen investointi tulevaisuuteen, jolla on vaikuttavuutta niin yksilöille, kuntayhteisölle ja koko yhteiskunnalle (Karila 2016). Erityisesti heikommista sosio-ekonomisista taustoista tulevien lasten kohdalla varhaiskasvatuksen kustannusvaikuttavuus on laskettu korkeaksi (Sipilä & Österbacka 2013).

Ehdotettu muutos merkitsisi lisäystä peruspalvelujen valtionosuuksiin (momentti 28.90.30). Vuonna 2020 valtionosuuksiin lisättäisiin 7,1 miljoonaa euroa, joka vastaa n. 5/12 täysistä kustannuksista ja vuodesta 2021 alkaen valtionosuuksiin lisättäisiin 17 miljoonaa euroa. Koska kyseessä on kunnille uusi tehtävä, valtionosuus kattaa kustannuksista 100 prosenttia.

Lausunnot pyydetään toimittamaan 22.8.2019 mennessä.

Lyhyen valmisteluajan vuoksi ehdotuksesta järjestetään erillisellä kutsulla myös kuulemistilaisuus keskeisimmille sidosryhmille.
 

Opetus- ja kulttuuriministeriö varaa teille mahdollisuuden antaa lausuntonne luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Myös tahot, joita ei ole erikseen mainittu jakelussa, voivat toimittaa ministeriölle lausuntonsa.

Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön.

Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

Anne-Marie Brisson, hallitusneuvos, [email protected], puh. +358 40 026 9201
Tarja Kahiluoto, opetusneuvos, [email protected], puh. +358 50 365 1842