Lausuntopalvelu.fi

Suomen on yhdessä muiden EU:n jäsenvaltioiden kanssa pyrittävä hävittämään haitalliset vieraslajit ja estämään niiden leviäminen. Vieraslajeilla tarkoitetaan eläimiä, kasveja ja muita eliöitä, jotka ihminen on tuonut niiden luontaisen levinneisyysalueen ulkopuolelle. Vieraslajeja pidetään haitallisina erityisesti silloin, kun ne uhkaavat luonnon monimuotoisuutta. EU:n haitallisten vieraslajien luettelossa on yhteensä 37 lajia. Näitä lajeja ei saa tuoda maahan, kasvattaa, myydä tai muuten pitää hallussaan eikä päästää ympäristöön. Vieraslajien hallintatoimenpiteillä pyritään turvaamaan luonnon monimuotoisuutta, ekosysteemien toimintaa ja siihen perustuvia palveluita ja hyötyjä.

EU:n vieraslajiluettelon kaikki lajit eivät menesty Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö on teettänyt selvityksen siitä, miten laajasti Suomessa esiintyy EU:n vieraslajiluettelon lajeja ja miten niitä voitaisiin kustannustehokkaimmin torjua. Lisäksi on selvitetty, miten haitalliset vieraslajit pääsevät leviämään Suomeen tahattomasti esimerkiksi tuontitavaroiden ja ajoneuvojen mukana.

Selvitysten perusteella on laadittu suunnitelmaehdotukset haitallisten vieraslajien torjumiseksi. Ennen ehdotusten hyväksymistä kaikilla on tilaisuus esittää niistä mielipiteensä. Ministeriö pyytää ehdotuksista myös lausunnot viranomaisilta, valtakunnallisilta ympäristönsuojelujärjestöiltä sekä muilta tahoilta, joiden toimintaan vieraslajit vaikuttavat.

Suomen luonnossa jo esiintyvien lajien torjunta tulee kohdentaa haitallisimpiin esiintymiin.

Jättiputket tulisi hävittää etenkin asutuksen keskeltä, virkistysalueilta sekä luonnonsuojelualueilta. Kustannustehokkainta on aloittaa torjunta esiintymistä, joista jättiputki leviää helposti ympäristöönsä, sekä uusista esiintymistä, joihin ei vielä ole kehittynyt siemenpankkia.

Tiedossa olevia keltamajavankaaliesiintymiä on Suomessa vielä niin vähän, että lajin leviäminen voidaan estää poistamalla nämä esiintymät ja tiedottamalla lajin haitallisuudesta.

Täplärapujen istuttaminen ja viljely on kiellettyä, eikä niitä saa siirtää vesistöissä uusille alueille tai toisiin vesistöihin.

Villasaksirapua tavataan vain satunnaisvieraana Suomessa, joten kalastajia ja muita villasaksiravun löytäjiä kehotetaan poistamaan havaitsemansa yksilöt vesistöistä.

Etenkin koristekasveina, akvaarioissa ja lemmikkeinä pidettyjen vieraslajien maahantuonti sekä pääsy Suomen luontoon tulee estää. Tässä keskeisenä keinona on tiedottaa tehokkaasti vieraslajeihin liittyvistä riskeistä. Myös vieraslajien tahattoman leviämisen estämisessä ensisijainen toimenpide on tiedottaa mahdollisista leviämisväylistä.  

Kuulemisessa pyydetään mielipiteitä ehdotetuista toimenpiteistä haitallisten vieraslajien torjumiseksi sekä ehdotuksista toimenpiteitä toteuttaviksi tahoiksi. Kantaa pyydetään ottamaan myös siihen, tulisiko ehdotuksiin lisätä muita toimenpiteitä, jotka voisivat olla esimerkiksi alueellisesti hyödyllisiä tai tehokkaita. Lisäksi näkemyksiä pyydetään siitä, miten haitallisten vieraslajien torjuntaa voitaisiin muutoin kehittää kustannustehokkaasti ja mitkä muut tahot ja toimijat ehdotuksissa mainittujen lisäksi voisivat ottaa huolehtiakseen haitallisten vieraslajien torjunnasta.

Neuvotteleva virkamies Johanna Niemivuo-Lahti; [email protected],
p. 0295162259
Lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen; [email protected],
p. 0295162456