Anna lausunto
Anna tällä sivulla lausuntosi lausuntopyyntöön. Tutustu lausuntopyynnön taustatietoihin sivun yläosassa ja anna oma lausunto sen alla olevaan osioon. Samalla kun kirjoitat omaa lausuntoasi voit tarkastaa mitä muut lausunnonantajat ovat kommentoineet välilehdellä "Lausunnot". Kun lausuntosi on valmis, voit valita lähettää sen joko toiselle henkilölle hyväksyttäväksi tai lähettää sen suoraan lausuntopyynnön valmistelijalle. Samalla kun lähetät sen valmistelijalle, lausuntosi julkaistaan myös lausuntopyynnön Lausunnot-välilehdellä muiden annettujen lausuntojen tapaan. Jos lähetät lausuntosi hyväksyjälle, hän voi joko palauttaa lausuntosi valmistelutilaan tai hyväksyä ja lähettää lausuntosi lausuntopyynnön valmistelijalle, jolloin se myös julkaistaan Lausunnot-välilehdellä.
Lausuntopyyntö käteisautomaattinostojen asiakashinnoittelusta
Lausuntopyynnön diaarinumero: FIVA 4/01.03/2021
Vastausaika on päättynyt: 15.9.2021
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Finanssivalvonta on edellisen kerran vuonna 2018 antanut ohjeen ns. euromaksuasetuksessa (924/2009) tarkoitetun vastaavan kansallisen maksun määrittämisestä rajat ylittävissä käteisautomaattinostoissa. Voimassa olevan ohjeen mukaan toisessa EU-maassa tehdystä euromääräisestä käteisnostosta tulee periä asiakkaalta vastaava maksu kuin mitä Otto.-automaatilla häneltä perittäisiin.
Finanssivalvonta on samassa yhteydessä vuonna 2018 myös suosittanut, että muiden toimijoiden ylläpitämillä automaateilla (ns. vierasautomaatit) Suomessa tehdystä käteisnostosta perittäisiin asiakkaalta enintään sama palvelumaksu kuin mitä Otto.-automaatilla.
Finanssivalvonta pyytää lausuntoja käteisautomaattinostojen asiakashinnoittelusta. Lausunnoissa pyydetään ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
Finanssivalvonta on samassa yhteydessä vuonna 2018 myös suosittanut, että muiden toimijoiden ylläpitämillä automaateilla (ns. vierasautomaatit) Suomessa tehdystä käteisnostosta perittäisiin asiakkaalta enintään sama palvelumaksu kuin mitä Otto.-automaatilla.
Finanssivalvonta pyytää lausuntoja käteisautomaattinostojen asiakashinnoittelusta. Lausunnoissa pyydetään ottamaan kantaa erityisesti seuraaviin kysymyksiin:
- Pidättekö voimassa olevaa Finanssivalvonnan ohjetta euromaksuasetuksen mukaisen vastaavan kansallisen maksun määrittämisestä perusteltuna nykyisessä markkinatilanteessa?
- Pidättekö voimassa olevaa Finanssivalvonnan suositusta Suomessa tehtävien vierasautomaattinostojen hinnoittelusta perusteltuna nykyisessä markkinatilanteessa?
- Mitä vaikutuksia mahdollisella ohjeesta ja/tai suosituksesta luopumisella näkemyksenne mukaan olisi?
Tausta
Rajat ylittävien käteisautomaattinostojen hinnoittelu
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 924/2009 rajat ylittävistä maksuista yhteisössä ja asetuksen (EY) N:o 2560/2001 kumoamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/518, on säädetty samansuuruisten palvelumaksujen periaatteesta rajat ylittävissä maksuissa. Sääntelyn tavoitteena on yhdenmukaistaa EU:ssa rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista perittävät palvelumaksut niiden palvelumaksujen kanssa, joita maksupalveluntarjoajat veloittavat asiakkailta vastaavista kansallisen valuutan määräisistä maksuista. Asetusta sovelletaan muun muassa käteisautomaateilla tapahtuviin käteisnostoihin.
Keskeistä euromaksuasetuksen samansuuruisten palvelumaksujen periaatteen toteutumiseksi käteisautomaattinostoissa on määritellä se, mikä on kunkin palveluntarjoajan maksupalvelun käyttäjiltä perimä vastaava kansallinen maksu, johon rajat ylittävät käteisautomaattinostot rinnastuvat.
Rajat ylittävää maksua vastaavan kansallisen maksun määrittämiseksi olisi asetuksen 7. resitaalin mukaan voitava käyttää esimerkiksi seuraavia arviointiperusteita: maksun käynnistämisessä, toteuttamisessa ja päättämisessä käytetty kanava, automaatioaste, maksun vakuus, asiakkaan asema ja suhde maksupalveluntarjoajaan tai käytetty maksuväline, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2007/64/EY 4 artiklan 23 kohdassa. Näitä arviointiperusteita ei pitäisi katsoa asetuksen mukaan kuitenkaan tyhjentäviksi.
Euromaksuasetuksen lähtökohta on, että kukin maksupalveluntarjoaja määrittää itse vastaavan kansallisen maksun. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava ohjeet vastaavien kansallisten maksujen määrittämiseksi, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi.
Finanssivalvonta antoi ensimmäisen kerran vuonna 2015 pankeille osoitetun ohjeen vastaavan kansallisen maksun määrittämisestä. Ohjeen mukaan rajat ylittävä euromääräinen käteisnosto EU-maissa tuli hinnoitella vastaavalla tavalla kuin kansallinen käteisnosto yleisimmin käytetyllä automaatilla eli Otto.-automaatilla. Finanssivalvonnan linjaus perustui valtiovarainministeriön ja EU-komission virkamiesten kanssa käytyihin keskusteluihin. Ohjeessa asetettiin erityistä painoa Suomen silloiselle markkinatilanteelle, jossa automaattinostoista valtaosa tapahtui Suomessa yhden palveluntarjoajan (Automatia Pankkiautomaatit Oy, jäljempänä myös Automatia) automaateilla.
Käteisautomaattimarkkinan markkinatilanteessa tapahtuneiden muutosten ja erityisesti Nokas CMS Oy:n Nosto-automaattiverkon nopean kasvusuunnitelman vuoksi Finanssivalvonta päätti loppuvuodesta 2017 käynnistää arvioinnin, oliko voimassa oleva ohjeistus vastaavan kansallisen maksun määrittämisestä muuttuvaa markkinatilannetta vastaava. Uudelleenarvioinnin yhteydessä markkinatilanteen ei voitu katsoa toistaiseksi muuttuneen tai olevan muuttumassa siten, että sen pohjalta olisi ollut perusteltua muuttaa ohjeistusta vastaavan kansallisen maksun määrittämisestä. Finanssivalvonnan johtokunta päätti hyväksyä Finanssivalvonnan ohjeistuksen vuodelta 2015 pidettäväksi ennallaan eli toisessa EU-maassa tehdystä euromääräisestä käteisnostosta tuli siten edelleen periä asiakkaalta vastaava maksu kuin mitä Otto.-automaatilla häneltä perittäisiin.
Suomessa tehtävien käteisautomaattinostojen hinnoittelu
Finanssivalvonnan vuonna 2015 antamaa ohjeistusta rajat ylittävien käteisautomaattinostojen hinnoittelusta tulkittiin Finanssivalvonnassa siten, että myös kotimaiset vierasautomaattinostot kuuluivat sen piiriin. Pankit hinnoittelivat viimeistään vuoden 2017 alusta alkaen Suomessa tehtävät käteisautomaattinostot palveluntarjoajasta riippumattomasti.
Finanssivalvonta otti kantaa kotimaisten vierasautomaattinostojen hinnoitteluun myös vuonna 2018, samassa yhteydessä euromaksuasetuksen soveltamista koskevan ohjeen kanssa. Finanssivalvonta antoi suosituksen, jonka mukaan muiden toimijoiden ylläpitämillä automaateilla (ns. vierasautomaatit) Suomessa tehdystä käteisnostosta suositellaan perittäväksi asiakkaalta enintään sama palvelumaksu kuin mitä asiakkaalta peritään käteisnostosta Otto.-automaatilla. Suosituksen perusteina Finanssivalvonta otti erityisesti huomioon kotimaisen käteisautomaattimarkkinan omaleimaisuuden, jossa Automatian katsottiin toimivan käytännössä monopoliasemassa ja sen kilpailijat eivät Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ja Euroopan komission antamien lausuntojen mukaan voineet toimia Automatiasta ja sen omistaneista pankeista riippumattomasti. Hinnoittelua koskevan suosituksen antamisen ajankohtana Finanssivalvonta arvioi lisääntyvän kilpailun vaikuttavan positiivisesti käteisautomaattien tarjontaan ja siten käteisen saatavuuteen.
Käteisautomaattimarkkinan markkinatilanteesta
Suomen käteisautomaattimarkkinalla toimii kolme palveluntarjoajaa: Automatia Pankkiautomaatit Oy, Nokas CMS Oy sekä Change Group Helsinki Oy. Suomen Pankin tilastotietojen mukaan vuoden 2020 lopussa Suomessa oli käteisautomaatteja yhteensä 1737 kappaletta. Käteisautomaateista noin 68 % oli Automatia Pankkiautomaatit Oy:n Otto.-automaatteja. Vierasautomaattien suhteellinen määrä käteisautomaattien kokonaismäärästä oli kasvanut vuoden 2015 lopun vajaasta 5 %:sta vuoden 2020 loppuun mennessä noin 32 %:iin. Vierasautomaattien määrän kasvun taustalla on pitkälti ollut Nokas CMS Oy:n Nosto-automaattiverkon laajentuminen erityisesti vuodesta 2017 eteenpäin.
Nykyisin kaikki Suomessa käteisautomaattipalveluja tarjoavat yritykset ovat omistuksellisesti irrallaan pankeista. Vuonna 2020 Automatia Pankkiautomaatit Oy:n aikaisemmin tasaosuuksin omistaneet OP Osuuskunta, Danske Bank A/S:n Suomen sivuliike ja Nordea Bank Oyj myivät koko osakekannan Loomis AB:lle.
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 924/2009 rajat ylittävistä maksuista yhteisössä ja asetuksen (EY) N:o 2560/2001 kumoamisesta, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EU) 2019/518, on säädetty samansuuruisten palvelumaksujen periaatteesta rajat ylittävissä maksuissa. Sääntelyn tavoitteena on yhdenmukaistaa EU:ssa rajat ylittävistä euromääräisistä maksuista perittävät palvelumaksut niiden palvelumaksujen kanssa, joita maksupalveluntarjoajat veloittavat asiakkailta vastaavista kansallisen valuutan määräisistä maksuista. Asetusta sovelletaan muun muassa käteisautomaateilla tapahtuviin käteisnostoihin.
Keskeistä euromaksuasetuksen samansuuruisten palvelumaksujen periaatteen toteutumiseksi käteisautomaattinostoissa on määritellä se, mikä on kunkin palveluntarjoajan maksupalvelun käyttäjiltä perimä vastaava kansallinen maksu, johon rajat ylittävät käteisautomaattinostot rinnastuvat.
Rajat ylittävää maksua vastaavan kansallisen maksun määrittämiseksi olisi asetuksen 7. resitaalin mukaan voitava käyttää esimerkiksi seuraavia arviointiperusteita: maksun käynnistämisessä, toteuttamisessa ja päättämisessä käytetty kanava, automaatioaste, maksun vakuus, asiakkaan asema ja suhde maksupalveluntarjoajaan tai käytetty maksuväline, sellaisena kuin se on määritelty direktiivin 2007/64/EY 4 artiklan 23 kohdassa. Näitä arviointiperusteita ei pitäisi katsoa asetuksen mukaan kuitenkaan tyhjentäviksi.
Euromaksuasetuksen lähtökohta on, että kukin maksupalveluntarjoaja määrittää itse vastaavan kansallisen maksun. Toimivaltaisten viranomaisten on annettava ohjeet vastaavien kansallisten maksujen määrittämiseksi, jos ne katsovat sen tarpeelliseksi.
Finanssivalvonta antoi ensimmäisen kerran vuonna 2015 pankeille osoitetun ohjeen vastaavan kansallisen maksun määrittämisestä. Ohjeen mukaan rajat ylittävä euromääräinen käteisnosto EU-maissa tuli hinnoitella vastaavalla tavalla kuin kansallinen käteisnosto yleisimmin käytetyllä automaatilla eli Otto.-automaatilla. Finanssivalvonnan linjaus perustui valtiovarainministeriön ja EU-komission virkamiesten kanssa käytyihin keskusteluihin. Ohjeessa asetettiin erityistä painoa Suomen silloiselle markkinatilanteelle, jossa automaattinostoista valtaosa tapahtui Suomessa yhden palveluntarjoajan (Automatia Pankkiautomaatit Oy, jäljempänä myös Automatia) automaateilla.
Käteisautomaattimarkkinan markkinatilanteessa tapahtuneiden muutosten ja erityisesti Nokas CMS Oy:n Nosto-automaattiverkon nopean kasvusuunnitelman vuoksi Finanssivalvonta päätti loppuvuodesta 2017 käynnistää arvioinnin, oliko voimassa oleva ohjeistus vastaavan kansallisen maksun määrittämisestä muuttuvaa markkinatilannetta vastaava. Uudelleenarvioinnin yhteydessä markkinatilanteen ei voitu katsoa toistaiseksi muuttuneen tai olevan muuttumassa siten, että sen pohjalta olisi ollut perusteltua muuttaa ohjeistusta vastaavan kansallisen maksun määrittämisestä. Finanssivalvonnan johtokunta päätti hyväksyä Finanssivalvonnan ohjeistuksen vuodelta 2015 pidettäväksi ennallaan eli toisessa EU-maassa tehdystä euromääräisestä käteisnostosta tuli siten edelleen periä asiakkaalta vastaava maksu kuin mitä Otto.-automaatilla häneltä perittäisiin.
Suomessa tehtävien käteisautomaattinostojen hinnoittelu
Finanssivalvonnan vuonna 2015 antamaa ohjeistusta rajat ylittävien käteisautomaattinostojen hinnoittelusta tulkittiin Finanssivalvonnassa siten, että myös kotimaiset vierasautomaattinostot kuuluivat sen piiriin. Pankit hinnoittelivat viimeistään vuoden 2017 alusta alkaen Suomessa tehtävät käteisautomaattinostot palveluntarjoajasta riippumattomasti.
Finanssivalvonta otti kantaa kotimaisten vierasautomaattinostojen hinnoitteluun myös vuonna 2018, samassa yhteydessä euromaksuasetuksen soveltamista koskevan ohjeen kanssa. Finanssivalvonta antoi suosituksen, jonka mukaan muiden toimijoiden ylläpitämillä automaateilla (ns. vierasautomaatit) Suomessa tehdystä käteisnostosta suositellaan perittäväksi asiakkaalta enintään sama palvelumaksu kuin mitä asiakkaalta peritään käteisnostosta Otto.-automaatilla. Suosituksen perusteina Finanssivalvonta otti erityisesti huomioon kotimaisen käteisautomaattimarkkinan omaleimaisuuden, jossa Automatian katsottiin toimivan käytännössä monopoliasemassa ja sen kilpailijat eivät Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) ja Euroopan komission antamien lausuntojen mukaan voineet toimia Automatiasta ja sen omistaneista pankeista riippumattomasti. Hinnoittelua koskevan suosituksen antamisen ajankohtana Finanssivalvonta arvioi lisääntyvän kilpailun vaikuttavan positiivisesti käteisautomaattien tarjontaan ja siten käteisen saatavuuteen.
Käteisautomaattimarkkinan markkinatilanteesta
Suomen käteisautomaattimarkkinalla toimii kolme palveluntarjoajaa: Automatia Pankkiautomaatit Oy, Nokas CMS Oy sekä Change Group Helsinki Oy. Suomen Pankin tilastotietojen mukaan vuoden 2020 lopussa Suomessa oli käteisautomaatteja yhteensä 1737 kappaletta. Käteisautomaateista noin 68 % oli Automatia Pankkiautomaatit Oy:n Otto.-automaatteja. Vierasautomaattien suhteellinen määrä käteisautomaattien kokonaismäärästä oli kasvanut vuoden 2015 lopun vajaasta 5 %:sta vuoden 2020 loppuun mennessä noin 32 %:iin. Vierasautomaattien määrän kasvun taustalla on pitkälti ollut Nokas CMS Oy:n Nosto-automaattiverkon laajentuminen erityisesti vuodesta 2017 eteenpäin.
Nykyisin kaikki Suomessa käteisautomaattipalveluja tarjoavat yritykset ovat omistuksellisesti irrallaan pankeista. Vuonna 2020 Automatia Pankkiautomaatit Oy:n aikaisemmin tasaosuuksin omistaneet OP Osuuskunta, Danske Bank A/S:n Suomen sivuliike ja Nordea Bank Oyj myivät koko osakekannan Loomis AB:lle.
Tavoitteet
Lausuntopalaute otetaan huomioon jatkotoimenpiteistä päätettäessä.
Linkit
Aikataulu
Lausuntoaika päättyy 15.9.2021 klo 23:59.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunto pyydetään antamaan lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen Finanssivalvonnalle sähköpostitse tai postitse.
Kaikki lausuntopalvelu.fi:n kautta annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä. Mikäli lausunto sisältää tietoja, jotka lausunnon antaja katsoo viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla salassa pidettäviksi, pyydetään nämä tiedot toimittamaan erillisellä asiakirjalla ja lähettämään Finanssivalvonnalle suojattua sähköpostiyhteyttä käyttäen. Ohjeet sähköpostin lähettämiseen löytyvät Finanssivalvonnan verkkosivuilta www.finanssivalvonta.fi/yhteystiedot/.
Lausuntopyynnöstä on saatavilla englanninkielinen versio, jonka voi pyytää sähköpostitse.
Kaikki lausuntopalvelu.fi:n kautta annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä. Mikäli lausunto sisältää tietoja, jotka lausunnon antaja katsoo viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla salassa pidettäviksi, pyydetään nämä tiedot toimittamaan erillisellä asiakirjalla ja lähettämään Finanssivalvonnalle suojattua sähköpostiyhteyttä käyttäen. Ohjeet sähköpostin lähettämiseen löytyvät Finanssivalvonnan verkkosivuilta www.finanssivalvonta.fi/yhteystiedot/.
Lausuntopyynnöstä on saatavilla englanninkielinen versio, jonka voi pyytää sähköpostitse.
Valmistelijat
johtava riskiasiantuntija Anne Nisén, anne.nisen(at)finanssivalvonta.fi, puh. 09 183 5211
lakimies Anu Kettunen, anu.kettunen(at)finanssivalvonta.fi, puh. 09 183 5309