Lausuntopalvelu.fi

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2016/680 luonnollisten henkilöiden suojelusta toimivaltaisten viranomaisten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä rikosten ennalta estämistä, tutkimista, paljastamista tai rikoksiin liittyviä syytetoimia tai rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanoa varten sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja neuvoston puitepäätöksen 2008/977/YOS kumoamisesta (jäljempänä rikosasioiden tietosuojadirektiivi) tuli voimaan 5.5.2016, ja EU:n jäsenvaltioiden oli saatettava sen täytäntöönpanolainsäädäntö voimaan 6.5.2018 mennessä. Rikosasioiden tietosuojadirektiivi on pantu Suomessa täytäntöön pääosin lailla henkilötietojen käsittelystä rikosasioissa ja kansallisen turvallisuuden ylläpitämisen yhteydessä (1054/2018, jäljempänä rikosasioiden tietosuojalaki). Lailla on samalla pantu täytäntöön sen soveltamisalaan kuuluvien toimivaltaisten viranomaisten osalta yksilöiden suojelusta henkilötietojen automaattisessa tietojenkäsittelyssä tehty yleissopimus (CTS 108) ja sen muuttamisesta tehty pöytäkirja (CETS 223). Yleissopimuksen soveltamisala kattaa myös EU-oikeuden ulkopuolelle kuuluvan henkilötietojen käsittelyn.

Rikosasioiden tietosuojadirektiivin 62 artiklan 1 kohdan mukaisesti Euroopan komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle 6.5.2022 mennessä, ja tämän jälkeen neljän vuoden välein säännöllisesti kertomukset direktiivin arvioinnista ja uudelleentarkastelusta. Kertomukset julkistetaan. Tämän arvioinnin ja uudelleentarkastelutyön yhteydessä komissio tarkastelee erityisesti kolmansiin maihin tai kansainvälisille järjestöille tapahtuvaa henkilötietojen siirtoa koskevan V luvun säännösten soveltamista ja toimivuutta (erityisesti 36 ja 39 artiklan osalta). Komission on rikosasioiden tietosuojadirektiivin arviointeja ja uudelleentarkasteluja toteuttaessaan otettava huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston sekä muiden asiaan liittyvien elimien tai lähteiden kannat ja havainnot.

Komissio on kesällä 2020 antanut tiedonannon ”Toimet aiemman kolmannen pilarin säännöstön yhdenmukaistamiseksi tietosuojasääntöjen kanssa”, jossa komissio tarkastelee rikosasioiden tietosuojadirektiivin 62 artiklan 6 kohdan mukaisesti unionin hyväksymiä erityissäädöksiä ja sopimuksia toimivaltaisten viranomaisten suorittamasta käsittelystä rikosasioiden tietosuojadirektiivissä säädettyjä tarkoituksia varten, arvioidakseen olisiko niitä yhdenmukaistettava direktiivin kanssa. Komissio on toistaiseksi antanut kaksi tiedonannossa mainittua ehdotusta. Komission suorittama jäsenvaltioiden täytäntöönpanolainsäädännön sisällöllinen arviointi on vielä kesken. On myös syytä huomata, että direktiivin täytäntöönpanosta on kokemusta verrattain lyhyeltä ajalta, joten johtopäätösten tekeminen sääntelyn toimivuudesta ei kaikilta osin ole vielä mahdollista.

EU:n neuvoston tietosuojatyöryhmässä valmistellaan rikosasioiden tietosuojadirektiivin 62 artiklan edellyttämä neuvoston näkemys, jonka komissio ottaa huomioon tehdessään direktiivin arviointia. Neuvosto on vuonna 2019 valmistellut EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen soveltamisesta vastaavan näkemyksen, joka hyväksyttiin tammikuussa 2020.

Myös kansallisen lainsäädännön jälkiarvioinnille annetaan lähivuosina yhä enemmän merkitystä osana laadukkaan lainsäädännön tavoitetta. Hallitusohjelman mukaan Suomeen on tarkoitus laatia valtioneuvostotasoinen lainsäädännön jälkiarviointijärjestelmä, jonka valmistelu on käynnissä. Tämä tavoite huomioiden on tarkoituksenmukaista jo nyt kiinnittää huomiota henkilötietojen ja yksityiselämän suojan toteutumiseen keskeisesti vaikuttavan rikosasioiden tietosuojalain toimivuuteen.

Lausuntopyyntö

Oikeusministeriö selvittää rikosasioiden tietosuojalain soveltamiskokemuksia Suomessa. Lausunnonantajia pyydetään lausumaan näkemyksensä erityisesti jäljempänä oleviin kysymyksiin.
 

Lausunto pyydetään toimittamaan oikeusministeriölle viimeistään 27.8.2021. Asian EU:n neuvoston käsittelyaikataulun vuoksi määräaikaa ei voida pidentää.

Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssa julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.

Lausuntopalautteen käsittelyn helpottamiseksi oikeusministeriö pyytää, että lausunto jaotellaan lausuntopyynnössä ilmoitettujen väliotsikoiden mukaisesti. Kaikkiin kysymyksiin ei ole välttämätöntä vastata.

Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta
Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].

Huom! Kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

Lisätietoja asiasta antavat lainsäädäntöneuvos Virpi Koivu (6.8.-14.8.2021, puh. 0295 150071), lainsäädäntöneuvos Tanja Jaatinen (6.8.- 19.8.2021, puh. 0295 150056) ja Tia Möller (20.8.-27.8.2021, puh. 0295 150105) sähköposti [email protected].

Lisätietoja lausuntopalvelu.fi:n käytöstä voi pyytää palvelun ylläpidosta osoitteesta [email protected].