Anna lausunto
Anna tällä sivulla lausuntosi lausuntopyyntöön. Tutustu lausuntopyynnön taustatietoihin sivun yläosassa ja anna oma lausunto sen alla olevaan osioon. Samalla kun kirjoitat omaa lausuntoasi voit tarkastaa mitä muut lausunnonantajat ovat kommentoineet välilehdellä "Lausunnot". Kun lausuntosi on valmis, voit valita lähettää sen joko toiselle henkilölle hyväksyttäväksi tai lähettää sen suoraan lausuntopyynnön valmistelijalle. Samalla kun lähetät sen valmistelijalle, lausuntosi julkaistaan myös lausuntopyynnön Lausunnot-välilehdellä muiden annettujen lausuntojen tapaan. Jos lähetät lausuntosi hyväksyjälle, hän voi joko palauttaa lausuntosi valmistelutilaan tai hyväksyä ja lähettää lausuntosi lausuntopyynnön valmistelijalle, jolloin se myös julkaistaan Lausunnot-välilehdellä.
E-aineistojen kirjastokäytön korvaamista koskeva selvitys
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/13482/2022
Vastausaika on päättynyt: 3.2.2023
Lausuntopyynnön taustatiedot
Johdanto
Selvityksen tiivistelmä:
Selvityshenkilön tehtävänä on esittää ministeriölle ratkaisuehdotus tai vaihtoehtoisia ehdotuksia siitä, miten e-aineistojen kirjastokäytön korvaaminen olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista Suomessa järjestää.
Selvityksessä katsotaan, että erityiselle e-aineistojen kirjastokäytön korvausjärjestelylle on tarvetta, sillä korvauskysymystä ei voida ratkaista tekijöiden ja kustantajien välisin sopimuksin. Selvityshenkilö katsoo, että korvausoikeus olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa laajentamalla nykyisen lainauskorvausjärjestelmän soveltamisalaa, jolloin kustannuksista vastaisi valtio. Tämä olisi perusteltua, koska lainauskorvausjärjestelmä tukee kirjastojen yleishyödyllisiä tarpeita palvelevaa vastikkeetonta lainaustoimintaa sekä turvaa osaltaan tekijöiden taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Lainauskorvausjärjestelmän soveltamisalan laajentaminen ehdotetaan tehtäväksi tekijänoikeuslakiin sisällytettävällä uudella säännöksellä.
Selvityshenkilö ehdottaa nykyistä lainauskorvausjärjestelmää laajennettavaksi koskemaan yleisistä kirjastoista tapahtuvaa e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainausta.
Kirjojen lainaus on kirjojen ja lukuaikapalvelujen myynnin lisäksi keskeinen kirjojen jakelutapa. Lainauskorvaukset painettujen kirjojen lainauksesta ovat muodostaneet noin 30 prosenttia kirjailijoiden kirjallisesta työstä ja kääntäjien kirjallisesta käännöstyöstä saamista tuloista. Vastaavasti kirjat muodostavat valtaosan kirjastojen kokoelmista. Yleisten kirjastojen keskeisten lakisääteisten tehtävien kannalta on tärkeätä, että ne saisivat kokoelmiinsa uutuuskirjoja myös e-formaateissa voidakseen ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa ja edistää tällä tavoin lukemista ja kirjallisuutta. Kaupallisilla markkinoilla e-formaattien osuus on ollut kasvava, mutta suuret kustantajat eivät ole antaneet e-kirjojen ja e-äänikirjojen uutuuksia lainattavaksi kirjastoissa. Lainauskorvauksen toivotaan osaltaan poistavan e-kirjojen ja e-äänikirjojen saatavuuden esteitä kirjastoissa. Lainauskorvausta ei ehdoteta maksettavaksi äänikirjojen lukijoille.
Lainauksen merkitys muiden teosten tekijöille ja kirjastoille on vähäisempää kuin kirjojen lainaus tekijöille ja kirjastoille. Sen vuoksi lainauskorvausta ei ehdoteta maksettavaksi muiden e-aineistojen lainauksesta.
Korkeakoulujen osalta tilastoituja tietoja e-lainauksesta ja niiden kohteena olevista aineistoista ei ole ollut saatavilla. Myöskään e-aineistojen saatavuudesta ja käyttötarpeista ei ole ollut saatavilla riittäviä tietoja tarkoituksenmukaisen korvausjärjestelmän arvioimiseksi. Korkeakoulukirjastoista tapahtuvaan e-aineistojen lainaamiseen liittyy selvityksen perusteella myös useita teknisiä ongelmia, jotka vaikuttavat korvauksen oikeudellisiin perusteisiin ja mahdollisen korvauksen toteutustapaan. Näistä syistä lisäselvitykset ovat vielä tarpeellisia.
Selvityshenkilön tehtävänä on esittää ministeriölle ratkaisuehdotus tai vaihtoehtoisia ehdotuksia siitä, miten e-aineistojen kirjastokäytön korvaaminen olisi mahdollista ja tarkoituksenmukaista Suomessa järjestää.
Selvityksessä katsotaan, että erityiselle e-aineistojen kirjastokäytön korvausjärjestelylle on tarvetta, sillä korvauskysymystä ei voida ratkaista tekijöiden ja kustantajien välisin sopimuksin. Selvityshenkilö katsoo, että korvausoikeus olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa laajentamalla nykyisen lainauskorvausjärjestelmän soveltamisalaa, jolloin kustannuksista vastaisi valtio. Tämä olisi perusteltua, koska lainauskorvausjärjestelmä tukee kirjastojen yleishyödyllisiä tarpeita palvelevaa vastikkeetonta lainaustoimintaa sekä turvaa osaltaan tekijöiden taloudellisen toiminnan edellytyksiä. Lainauskorvausjärjestelmän soveltamisalan laajentaminen ehdotetaan tehtäväksi tekijänoikeuslakiin sisällytettävällä uudella säännöksellä.
Selvityshenkilö ehdottaa nykyistä lainauskorvausjärjestelmää laajennettavaksi koskemaan yleisistä kirjastoista tapahtuvaa e-kirjojen ja e-äänikirjojen lainausta.
Kirjojen lainaus on kirjojen ja lukuaikapalvelujen myynnin lisäksi keskeinen kirjojen jakelutapa. Lainauskorvaukset painettujen kirjojen lainauksesta ovat muodostaneet noin 30 prosenttia kirjailijoiden kirjallisesta työstä ja kääntäjien kirjallisesta käännöstyöstä saamista tuloista. Vastaavasti kirjat muodostavat valtaosan kirjastojen kokoelmista. Yleisten kirjastojen keskeisten lakisääteisten tehtävien kannalta on tärkeätä, että ne saisivat kokoelmiinsa uutuuskirjoja myös e-formaateissa voidakseen ylläpitää monipuolista ja uudistuvaa kokoelmaa ja edistää tällä tavoin lukemista ja kirjallisuutta. Kaupallisilla markkinoilla e-formaattien osuus on ollut kasvava, mutta suuret kustantajat eivät ole antaneet e-kirjojen ja e-äänikirjojen uutuuksia lainattavaksi kirjastoissa. Lainauskorvauksen toivotaan osaltaan poistavan e-kirjojen ja e-äänikirjojen saatavuuden esteitä kirjastoissa. Lainauskorvausta ei ehdoteta maksettavaksi äänikirjojen lukijoille.
Lainauksen merkitys muiden teosten tekijöille ja kirjastoille on vähäisempää kuin kirjojen lainaus tekijöille ja kirjastoille. Sen vuoksi lainauskorvausta ei ehdoteta maksettavaksi muiden e-aineistojen lainauksesta.
Korkeakoulujen osalta tilastoituja tietoja e-lainauksesta ja niiden kohteena olevista aineistoista ei ole ollut saatavilla. Myöskään e-aineistojen saatavuudesta ja käyttötarpeista ei ole ollut saatavilla riittäviä tietoja tarkoituksenmukaisen korvausjärjestelmän arvioimiseksi. Korkeakoulukirjastoista tapahtuvaan e-aineistojen lainaamiseen liittyy selvityksen perusteella myös useita teknisiä ongelmia, jotka vaikuttavat korvauksen oikeudellisiin perusteisiin ja mahdollisen korvauksen toteutustapaan. Näistä syistä lisäselvitykset ovat vielä tarpeellisia.
Linkit
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164387 - E-aineistojen kirjastokäytön korvaamista koskeva selvitys (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja: 2022:41)
Aikataulu
Lausutoaika päättyy perjantaina 3.2.2023 klo 16.15.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunnonantajaa pyydetään esittämään näkemyksensä selvityksen 1) oikeudellisia lähtökohtia koskevista johtopäätöksistä, 2) korvausjärjestelmän tarpeesta ja ehdotettavan järjestelmän perusteista, 3) selvityksen johtopäätöksistä ja taloudellisista vaikutuksista (erityisesti selvittäjän ehdottamasta etusijajärjestyksestä ja korkeakoulukirjastojen e-lainaamisesta) sekä 4) selvityksessä ehdotetusta lainsäädännöllisestä ratkaisusta.
Valmistelijat
johtaja Jorma Waldén, OKM, p. 0295330338, [email protected]
Jakelu:
AMKIT konsortio | ||
E-kirjastohankkeen projektiryhmä | ||
Ellibs Oy | ||
Etelä-Suomen aluehallintovirasto | ||
Helsingin yliopisto | ||
Kansalliskirjasto | ||
Kopiosto ry | ||
Sanasto ry | ||
Suomen Kirjailijaliitto ry | ||
Suomen kirjastoseura ry | ||
Suomen kustannusyhdistys ry | ||
Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry | ||
Suomen Tietokirjailijat ry | ||
Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry |
Asiasanat
yleiset kirjastot
tekijänoikeus
lainauskorvaus
e-lainauskorvaus
tekijänoikeuslaki
korkeakoulukirjastot