Anna lausunto
Anna tällä sivulla lausuntosi lausuntopyyntöön. Tutustu lausuntopyynnön taustatietoihin sivun yläosassa ja anna oma lausunto sen alla olevaan osioon. Samalla kun kirjoitat omaa lausuntoasi voit tarkastaa mitä muut lausunnonantajat ovat kommentoineet välilehdellä "Lausunnot". Kun lausuntosi on valmis, voit valita lähettää sen joko toiselle henkilölle hyväksyttäväksi tai lähettää sen suoraan lausuntopyynnön valmistelijalle. Samalla kun lähetät sen valmistelijalle, lausuntosi julkaistaan myös lausuntopyynnön Lausunnot-välilehdellä muiden annettujen lausuntojen tapaan. Jos lähetät lausuntosi hyväksyjälle, hän voi joko palauttaa lausuntosi valmistelutilaan tai hyväksyä ja lähettää lausuntosi lausuntopyynnön valmistelijalle, jolloin se myös julkaistaan Lausunnot-välilehdellä.
Alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja; Suomen kuudes määräaikaisraportti
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN17996/2022UH
Vastausaika on päättynyt: 30.9.2022
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Ulkoministeriö pyytää lausuntoa alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan Suomen kuudetta määräaikaisraporttia varten.
Vuonna 1992 laadittu Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja on ensimmäinen sitova kansainvälinen asiakirja, jolla pyritään vahvistamaan vähemmistökielten asemaa. Se tuli Suomessa voimaan 1.3.1998 (SopS 23/1998, liitteet 1-2).
Peruskirjan määräykset jakautuvat kaikkia sopimuspuolia velvoittaviin yleisiin määräyksiin (II osa, 7 artikla) sekä valinnaisiin määräyksiin (III osa, artiklat 8-14), jotka koskevat vähemmistökielten käyttöä yhteiskunnallisessa elämässä.
Peruskirjassa vähemmistökielet jaotellaan kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat alueelliset kielet tai vähemmistökielet. Näillä tarkoitetaan kieliä, joita perinteisesti käytetään tietyllä valtion alueella ja joita käyttävät valtion kansalaiset muodostavat muuta väestöä lukumääräisesti pienemmän kansanosan. Suomessa tähän ryhmään kuuluu saamen kieli.
Toiseen ryhmään kuuluvat valtion alueella vähemmän puhutut viralliset kielet. Suomessa tällainen asema on ruotsin kielellä. Suomi on sitoutunut soveltamaan kieliperuskirjan III osan erityisvelvoitteista 65 erityisvelvoitetta ruotsin kieleen ja 59 erityisvelvoitetta saamen kieleen.
Kolmantena ryhmänä peruskirjassa määritellään niin sanotut ei-alueelliset kielet. Näillä tarkoitetaan kieliä, joita perinteisesti puhutaan tietyssä valtiossa, mutta joita käyttävät kansalaiset eivät asu tietyllä alueella. Ei-alueellisten kielten osalta ei sitouduta III osan erityisvelvoitteisiin, mutta niitä koskevat soveltuvin osin peruskirjan II osassa määritellyt tavoitteet ja periaatteet. Suomessa tyypillinen tämän ryhmän edustaja on romanikieli.
Suomi on sitoutunut soveltuvin osin soveltamaan kieliperuskirjan II osan yleisempiä säännöksiä romanikieleen ja muihin ei-alueellisiin kieliin.
Kieliperuskirjan täytäntöönpanon valvonta kuuluu Euroopan neuvoston ministerikomitealle, jota avustaa asiantuntijakomitea (Committee of Experts). Sopimuspuolilla on velvollisuus antaa määräajoin raportti kieliperuskirjan täytäntöönpanosta. Asiantuntijakomitea käsittelee määräaikaisraportin ja antaa sen perusteella ministerikomitean harkittavaksi näkemyksensä (Opinion) päätelmineen ja suosituksineen. Ministerikomitea hyväksyy lopulliset suositukset.
Uudistetun 1.7.2019 voimaan tulleen raportointimenettelyn mukaan sopimusvaltioiden tulee raportoida 5 vuoden (aikaisemmin 3 vuoden) välein. Lisäksi välittömiä toimenpiteitä edellyttävistä ministerikomitean ja asiantuntijakomitean suosituksista raportoidaan viisivuotisen raportointisyklin puolessa välissä.
Raportti laaditaan ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikössä huomioiden komitean antamat raportointiohjeet.
Vuonna 1992 laadittu Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskeva eurooppalainen peruskirja on ensimmäinen sitova kansainvälinen asiakirja, jolla pyritään vahvistamaan vähemmistökielten asemaa. Se tuli Suomessa voimaan 1.3.1998 (SopS 23/1998, liitteet 1-2).
Peruskirjan määräykset jakautuvat kaikkia sopimuspuolia velvoittaviin yleisiin määräyksiin (II osa, 7 artikla) sekä valinnaisiin määräyksiin (III osa, artiklat 8-14), jotka koskevat vähemmistökielten käyttöä yhteiskunnallisessa elämässä.
Peruskirjassa vähemmistökielet jaotellaan kolmeen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvat alueelliset kielet tai vähemmistökielet. Näillä tarkoitetaan kieliä, joita perinteisesti käytetään tietyllä valtion alueella ja joita käyttävät valtion kansalaiset muodostavat muuta väestöä lukumääräisesti pienemmän kansanosan. Suomessa tähän ryhmään kuuluu saamen kieli.
Toiseen ryhmään kuuluvat valtion alueella vähemmän puhutut viralliset kielet. Suomessa tällainen asema on ruotsin kielellä. Suomi on sitoutunut soveltamaan kieliperuskirjan III osan erityisvelvoitteista 65 erityisvelvoitetta ruotsin kieleen ja 59 erityisvelvoitetta saamen kieleen.
Kolmantena ryhmänä peruskirjassa määritellään niin sanotut ei-alueelliset kielet. Näillä tarkoitetaan kieliä, joita perinteisesti puhutaan tietyssä valtiossa, mutta joita käyttävät kansalaiset eivät asu tietyllä alueella. Ei-alueellisten kielten osalta ei sitouduta III osan erityisvelvoitteisiin, mutta niitä koskevat soveltuvin osin peruskirjan II osassa määritellyt tavoitteet ja periaatteet. Suomessa tyypillinen tämän ryhmän edustaja on romanikieli.
Suomi on sitoutunut soveltuvin osin soveltamaan kieliperuskirjan II osan yleisempiä säännöksiä romanikieleen ja muihin ei-alueellisiin kieliin.
Kieliperuskirjan täytäntöönpanon valvonta kuuluu Euroopan neuvoston ministerikomitealle, jota avustaa asiantuntijakomitea (Committee of Experts). Sopimuspuolilla on velvollisuus antaa määräajoin raportti kieliperuskirjan täytäntöönpanosta. Asiantuntijakomitea käsittelee määräaikaisraportin ja antaa sen perusteella ministerikomitean harkittavaksi näkemyksensä (Opinion) päätelmineen ja suosituksineen. Ministerikomitea hyväksyy lopulliset suositukset.
Uudistetun 1.7.2019 voimaan tulleen raportointimenettelyn mukaan sopimusvaltioiden tulee raportoida 5 vuoden (aikaisemmin 3 vuoden) välein. Lisäksi välittömiä toimenpiteitä edellyttävistä ministerikomitean ja asiantuntijakomitean suosituksista raportoidaan viisivuotisen raportointisyklin puolessa välissä.
Raportti laaditaan ulkoministeriön ihmisoikeustuomioistuin- ja -sopimusasioiden yksikössä huomioiden komitean antamat raportointiohjeet.
Tausta
Suomen edellinen viides määräaikaisraportti kieliperuskirjan täytäntöönpanosta annettiin EN:n pääsihteerille 17.11.2017. Asiantuntijakomitea vieraili Suomessa viidennen määräaikaisraportin johdosta 7-9.2.2018 tavaten hallituksen ja kansalaisyhteiskunnan edustajia. Suomen hallitus toimitti kirjalliset vastaukset asiantuntijakomitean kysymyksiin (liite 3). Keräämänsä aineiston pohjalta asiantuntijakomitea antoi Suomea koskevan raporttinsa ja suositusluonnokset ministerikomitean hyväksyttäväksi (liite 4). Ministerikomitea hyväksyi suositukset lokakuussa 2018 (liite 5). Suomen väliraportti viidennen valvontakierroksen välittömiä toimenpiteitä edellyttävien suositusten täytäntöönpanosta annettiin 4.3.2020 (liite 6). Asiantuntijakomitea antoi 7.10.2020 arvionsa Suomea koskevan viidennen raportin välittömiä toimenpiteitä koskevien suositusten täytäntöönpanosta (liite 7).
Tavoitteet
Suomen kuudennessa raportissa on tarkoitus tuoda esiin niitä toimia, joihin on ryhdytty tai tullaan ryhtymään ministerikomitean suositusten johdosta. Myös asiantuntijakomitean Suomea koskevaan raporttiin ja välittömiä toimenpiteitä koskevien koskevien suositusten täytäntöönpanosta annettuun arvioon tulisi näiltä osin kiinnittää huomiota. Lisäksi tulisi lyhyesti kertoa edellisen raportin antamisen jälkeen tapahtuneista lainsäädännöllisistä, hallinnollisista, oikeudellisista tai muista uudistuksista. Tarvittaessa lausunnon liitteeksi pyydetään toimittamaan englanninkielisinä ne säädöstekstit, joihin lausunnoissa viitataan. Myös muu englanninkielinen aineisto on tervetullutta. Raportointiohjeet ovat tämän lausuntopyynnön liitteenä (liite 8).
Raportointi kattaa ajanjakson marraskuusta 2017 raportin laatimisen ajankohtaan syksyyn 2022.
Raportointi kattaa ajanjakson marraskuusta 2017 raportin laatimisen ajankohtaan syksyyn 2022.
Linkit
https://www.coe.int/en/web/european-charter-regional-or-minority-languages/reports-and-recommendations#{%2228993157%22:[7]} - Euroopan neuvoston alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan eurooppalaisen peruskirjan Suomea koskevien raporttien ja suositusten verkkosivu / Rapporter och rekommendationer om Finland vad gäller Europarådets stadga om landsdels- eller minoritetsspråk.
Liitteet:
Charter_fi.pdf - Sopimusteksti / Avtalstext.
ExplRpt_fi.docx.pdf - Sopimuksen selitysmuistio / Förklaringspromemoria på avtalet.
FinlandPR5Add1_en.doc.pdf - Suomen hallituksen vastaukset asiantuntijakomitean kysymyksiin / Den finska regerings svar på expertkommitténs frågor.
FinlandECRML1_en.pdf - Asiantuntijakomitean Suomea koskeva raportti / Expertkommitténs rapport om Finland.
Recommendation CM_fi (1).pdf - Ministerikomitean suositukset / Ministerkommitténs rekommendationer.
ECRML-5_Väliraportti_maaliskuu 2020 (1).pdf - Suomen väliraportti viidennen valvontakierroksen välittömiä toimenpiteitä edellyttävien suositusten täytäntöönpanosta / Finlands halvtidsrapport om genomförandet av rekommendationer från den femte kontrollrundan som kräver omedelbara åtgärder.
MINLANG(2020)12 Evaluation Finland 5th RIA_for authorities_fi.pdf - Asiantuntijakomitean arvio Suomea koskevan viidennen raportin välittömiä toimenpiteitä koskevien suositusten täytäntöönpanosta / Expertkommitténs bedömning av genomförandet av de rekommendationer som kräver omedelbara åtgärder i den femte rapporten om Finland.
CM(2019)69 Outlines 2019_en.docx.pdf - Raportointiohjeet / Rapporteringsanvisning.
Aikataulu
Lausunnot pyydetään toimittamaan 30.9.2022 mennessä lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta tai sähköisesti osoitteisiin [email protected] ja [email protected].
Ministeriöitä pyydetään toimittamaan lausuntonsa Vahvan kautta.
Myös jakelulistan ulkopuoliset tahot voivat halutessaan antaa lausuntonsa.
Tarvittaessa lausunnon voi toimittaa sähköisesti osoitteeseen: [email protected] tai postitse osoitteeseen: Ulkoministeriö, PL 176, 00023 Valtioneuvosto. Saatteessa pyydetään mainitsemaan asianumero VN 17996/2022 UH.
Suomen alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan koskevan eurooppalaisen peruskirjan kuudes määräaikaisraportti tulee antaa komitealle 1.3.2023.
Ministeriöitä pyydetään toimittamaan lausuntonsa Vahvan kautta.
Myös jakelulistan ulkopuoliset tahot voivat halutessaan antaa lausuntonsa.
Tarvittaessa lausunnon voi toimittaa sähköisesti osoitteeseen: [email protected] tai postitse osoitteeseen: Ulkoministeriö, PL 176, 00023 Valtioneuvosto. Saatteessa pyydetään mainitsemaan asianumero VN 17996/2022 UH.
Suomen alueellisia kieliä tai vähemmistökieliä koskevan koskevan eurooppalaisen peruskirjan kuudes määräaikaisraportti tulee antaa komitealle 1.3.2023.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön.
Lausuntoa ei tarvitse lähettää sähköpostitse tai postitse.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin.
Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet >Käyttöohjeet.
Lausuntoa ei tarvitse lähettää sähköpostitse tai postitse.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin.
Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet >Käyttöohjeet.
Valmistelijat
Lisätietoja lausuntopyynnöstä antavat:
lainsäädäntöneuvos Päivi Rotola-Pukkila
25.7-5.8. ja 22.8.2022 lähtien
Puh. +358 295 350 756
yksikönpäällikkö Krista Oinonen
8.8.2022 lähtien
Puh. +358 295 351 172
Sähköposti on muodoa [email protected]
lainsäädäntöneuvos Päivi Rotola-Pukkila
25.7-5.8. ja 22.8.2022 lähtien
Puh. +358 295 350 756
yksikönpäällikkö Krista Oinonen
8.8.2022 lähtien
Puh. +358 295 351 172
Sähköposti on muodoa [email protected]
Jakelu:
| Alva Saamelaisten ihmisoikeusyhdistys ry | ||
| Amnesty International - Suomen osasto | ||
| Digi ja Väestötietovirasto | ||
| Eduskunnan oikeusasiamies | ||
| Enontekiön kunta | ||
| Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO | ||
| Fintiko Romano Forum | ||
| Helsingin juutalainen seurakunta | ||
| HEUNI - Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti | ||
| Ihmisoikeusinstituutti/Åbo Akademi | ||
| Ihmisoikeuskeskus | ||
| Ihmisoikeusliitto | ||
| Inarin kunta | ||
| Inarinsaamelaiset ry | ||
| Kolttien kyläkokous | ||
| Kotimaisten kielten tutkimuskeskus [email protected] | ||
| Kurdiliitto | ||
| Kuurojen liitto | ||
| Lapsiasiavaltuutetun toimisto | ||
| Lastensuojelun Keskusliitto | ||
| Liikenne- ja viestintäministeriö | ||
| Maa- ja metsätalousministeriö | ||
| Mannerheimin lastensuojeluliitto | ||
| Metsä-, kalastaja- ja tunturisaamelaiset | ||
| Minority Rights Group Finland | ||
| Naisjärjestöjen Keskusliitto | ||
| Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS | ||
| Oikeuskanslerinvirasto | ||
| Opetus- ja kulttuuriministeriö | ||
| Pelastakaa Lapset | ||
| Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistöoikeuden instituutti | ||
| Puolustusministeriö | ||
| Romaniasiain neuvottelukunta RONK | ||
| Rovaniemen saamelaisyhdistys MII ry | ||
| Saamelaiskäräjät | ||
| Saamelaisneuvosto | ||
| Sámi Soster | ||
| Sodankylän kunta | ||
| Sosiaali- ja terveysministerö | ||
| Suojärven pitäjäseura | ||
| Suomen afgaanijärjestö | ||
| Suomen Ekumeeninen Neuvosto | ||
| Suomen evankelis-luterilainen kirkko/Kirkkohallitus | ||
| Suomen Inkeri-liitto | ||
| Suomen Islamilainen Yhdyskunta | ||
| Suomen Islam-seurakunta | ||
| Suomen kuntaliitto | ||
| Suomen ortodoksinen kirkko / Kirkollishallitus | ||
| Suomen romaniyhdistys | ||
| Suomen saamelaisnuoret | ||
| Suomen somalialaisten liitto | ||
| Suomen Unicef | ||
| Suomen Venäjänkielisten Keskusjärjestö | ||
| Suomen Viro-yhdistysten liitto | ||
| Suomen YK-liitto | ||
| Svenska Finlands folkting | ||
| Tasa-arvovaltuutettu | ||
| Tiedusteluvalvontavaltuutettu | ||
| Tietosuojavaltuutettu | ||
| Tilastokeskus | ||
| Tuglas seura | ||
| Työ- ja elinkeinoministeriö | ||
| Utsjoen kunta | ||
| Valtiovarainministeriö | ||
| Yhdenvertaisuusasioiden neuvottelunta | ||
| Ympäristöministeriö | ||
| Ålands landskapsregering |
Asiasanat
kielelliset oikeudet
språkliga rättigheter
ihmisoikeussopimukset
määräaikaisraportit
människorättskonventioner
periodiska rapporter
Euroopan neuvosto
Europarådet