Lausunnonantaja Tallennettu Lausunto
Työ-ja elinkeinoministeriö 29.6.2021
Sosiaali- ja terevysministeriö 28.6.2021
Valtiovarainministeriö 16.6.2021
Maa- ja metsätalousministeriö 24.6.2021
MMMn lausunto.pdf
ei lausuttavaa
      • Yleisiä huomioita esityksestä
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
        Päivitetty:
        28.6.2021
        • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) pitää erittäin tärkeänä, että asetuksen tasolla nykyisin säädetyt toimivaltasäännökset kumotaan. Kuten ehdotuksessa on todettu, valvontatoimivallan säätäminen asetustasolla ei ole perustuslain mukaista, sillä markkinavalvonnassa käytetään merkittävää julkista valtaa, jolla puututaan perustuslaillisiin oikeuksiin omaisuuden suojan ja elinkeinonvapauden osalta. Tukes on ollut mukana asian valmisteluvaiheessa ja pitää yleisesti esitettyjä muutoksia hyvinä erityisesti tuotevalvonnan tehokkaan järjestämisen kannalta. Hallituksen esityksen luonnos liittyy EU:n uuden markkinavalvonta-asetuksen (EU) 2019/1020 täytäntöönpanoon Suomessa. Siinä ehdotetaan muun ohella Tukesin nimeämistä lain tasolla markkinavalvontaviranomaiseksi ja lisäksi esitetään markkinavalvontalain keinojen käyttöönottoa valvonnassa (joidenkin sektorilakien keinojen ohella) seuraavien, nyt jo Tukesin valvottavina olevien tuotteiden osalta: - rakennusmaalien ja -lakkojen sekä ajoneuvojen korjausmaalauksessa käytettävät tuotteet (asetus orgaanisten liuottimien käytöstä maaleissa, ym. 837/2005) - sähkö- ja elektroniikkalaitteet (asetus sähkö- ja elektroniikkalaiteromusta 519/2014) - pakkaukset (asetus pakkauksista ja pakkausjätteistä 518/2014), sekä - akut ja paristot (asetus paristoista ja akuista 520/2014). Lisäksi ehdotuksessa Tukes nimettäisiin markkinavalvontaviranomaiseksi romuajoneuvojen (asetus romuajoneuvoista sekä vaarallisten aineiden käytön rajoittamisesta ajoneuvossa 123/2015) osalta sekä ulkona käytettävien laitteiden (laitemeluasetus 621/2001) osalta siltä osin, kuin laitteita on tarkoitus käyttää kulutustavaroina (ks. myös ympäristönsuojelulain 24 §:ää koskeva kommentti).
      • Kuluttajaliitto – Konsumentförbundet ry
        Päivitetty:
        28.6.2021
        • Kuluttajaliitto - Konsumentförbundet ry (jälj. Kuluttajaliitto) kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä. Kuluttajaliitolla ei ole lausuttavaa asiassa.
      • Pirkanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        28.6.2021
        • Pirkanmaan ELY-keskus kiittää mahdollisuudesta lausua kantansa luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Pirkanmaan ELY-keskuksella ei ole lausuttavaa luonnoksesta.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Päivitetty:
        28.6.2021
        • Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua kantansa. Ministeriöllä ei ole huomioita asiasta.
      • Tulli.fi
        Päivitetty:
        24.6.2021
        • Ympäristöministeriö on pyytänyt Tullilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esityksestä ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden markkinavalvontaa koskevien säädösten muuttamisesta. Tulli on käynyt läpi luonnoksen hallituksen esityksestä erityisesti Tullin näkökulmasta. Esityksessä ei esitetä Tullille uusia valvontatehtäviä. Esityksessä on kuitenkin mainittu resurssivaikutukset SYKE:lle valvontajärjestelmien yhteensovittamisessa Tullin ja Tukesin järjestelmiin. Mahdolliset muutostyöt valvontajärjestelmiin voivat aiheuttaa resurssivaikutuksia myös Tullille, mutta vaikutusten määrää on vielä vaikea arvioida.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE, Kulutuksen ja tuotannon keskus
        Päivitetty:
        24.6.2021
        • Yleistä Esityksellä muutetaan ympäristönsuojelulain (527/2014), jätelain (611/2011) sekä EU-ympäristömerkistä annetun lain (832/2014) säännöksiä siltä osin, kuin markkinavalvonnasta ja tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta sekä direktiivin 2004/42/EY ja asetusten (EY) N:o 765/2008 ja (EU) N:o 305/2011 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1020, jäljempänä markkinavalvonta-asetus, toimeenpanemiseksi on tarpeellista. Lakimuutosten voimaantultua muutetaan yhteensä seitsemää ympäristöministeriön hallinnonalan valtioneuvoston asetusta, joissa on tuotteita koskevaa sääntelyä. Suomen ympäristökeskus on toistaiseksi vastannut otsoniasetuksen ja F-kaasuasetuksen markkinavalvonnasta osana otsoniasetuksen ja F-kaasuasetuksen mukaisten toimivaltaisten viranomaisten tehtäviä. Suomen ympäristökeskus on tehnyt markkinavalvontaa ilmoitusten perusteella ja pistokoeluontoisesti niukoilla henkilöstövoimavaroilla. Hallituksen esitysluonnoksen mukaan liikennepolttoaineiden ja EU-ympäristömerkittyjen tuotteiden markkinavalvonta osoitettaisiin Suomen ympäristökeskukselle. Uusista tehtävistä aiheutuu vaikutuksia talousarvioon, ja tehtäviin osoitettaisiin rahoitus valtion vuoden 2022 talousarvioehdotuksessa. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle talousarvioehdotuksen yhteydessä. Tarkoitus on, että lakimuutokset tulevat voimaan 1.1.2022. Suomen ympäristökeskuksen kanta Suomen ympäristökeskus pitää hallituksen esitystä perusteltuna ja hyvin valmisteltuna. Suomen ympäristökeskus on valmis ottamaan vastaan sille osoitetut uudet markkinavalvontatehtävät (liikennepolttoaineet ja EU-ympäristömerkintä) niihin osoitetun rahoituksen puitteissa. Kuten hallituksen esitysluonnoksessa todetaan (s. 16) voimavarojen tarvetta tulisi seurata lakimuutosten toimeenpanon yhteydessä. Lisävoimavarojen tarpeesta linjataan osana vuoden 2022 talousarvioesityksen käsittelyä ja pysyvistä määrärahatarpeista päätetään osana julkisen talouden suunnitelmaa. Suomen ympäristökeskus katsoo, että tässä yhteydessä on tarpeen arvioida myös mahdollisten uusien EU-säädösmuutosten (esim. F-kaasuasetus) vaikutukset voimavaratarpeisiin.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Nurmikolu Marko
        Päivitetty:
        24.6.2021
        • Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua esityksestä. Esityksessä täsmennetään markkinavalvonta-asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ympäristöhallinnon tuotteiden markkinavalvontaa koskevia toimivaltuuksia, sekä nimettäisiin säädöksissä jokaiselle tuoteryhmälle markkinavalvontaviranomainen. Markkinavalvontaa on nykytilanteessa toteutettu muun muassa kuntien ympäristönsuojeluviranomaisissa ympäristövalvonnan rinnalla. Markkinavalvonnan erottaminen muusta ympäristöä pilaavan toiminnan valvonnasta on ollut haastavaa, varsinkin kun markkinavalvontaa on toteutettu ympäristösääntelyssä olevilla valvontakeinoilla. Käytännön markkinavalvonta onkin jäänyt marginaaliin muun valvonnan tultua priorisoitua. Uudet nimetyt markkinavalvontaviranomaiset tehostavat valvontaa ja tältä osin helpottavat kuntien viranomaisten valvontataakkaa. Kuntaliitto kan-nattaa tehtyjä esityksiä markkinavalvonnan tehostamiseksi. SUOMEN KUNTALIITTO Marko Nurmikolu Lakimies
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        23.6.2021
        • Ympäristöministeriö on pyytänyt Liikenne- ja viestintävirasto Traficomilta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esityksestä ympäristöministeriön hallinnonalan eräiden markkinavalvontaa koskevien säädösten muuttamisesta. Liikenne- ja viestintävirasto on tarkastellut hallituksen esitystä erityisesti ajoneuvosääntelyn näkökulmasta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom kannattaa esitysluonnosta. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom toimii liikkuviin työkoneisiin tarkoitettujen polttomoottoreiden kaasu- ja hiukkaspäästöjen raja-arvoihin ja tyyppihyväksyntään liittyvistä vaatimuksista, asetusten (EU) N:o 1024/2012 ja (EU) N:o 167/2013 muuttamisesta ja direktiivin 97/68/EY muuttamisesta ja kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2016/1628, (työkonemoottoreiden tyyppihyväksyntäasetus), tarkoitettuna markkinavalvontaviranomaisena. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom katsoo, että eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 1 ja 4 §:än lisäykset yhtenäistävät viraston markkinavalvonnassa sovellettavaa sääntelyä. Esityksessä ei esitetä Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille uusia valvontatehtäviä, eikä sillä siten nähdä olevan vaikutuksia viraston resursseihin.
      • Päivittäistavarakauppa ry
        Päivitetty:
        23.6.2021
        • Uudistus on osa laajempaa markkinavalvonta-asetuksen tuotesektorien reformia, joka näkemyksemme mukaan selkeyttää sääntelyä ja yhdenmukaistaa valvontaviranomaisten menettelyjä. Emme näe taloudellisten kustannusten lisääntymistä toimijoille, jotka toimivat vaatimuksenmukaisesti säädöksiä ja viranomaismääräyksiä noudattaen. Markkinavalvontalaista tulee myös uusien tuoteryhmien osalta uusia toimivaltuuksia valvontaviranomaisille kuten mahdollisuus käyttää valehenkilöllisyyttä sekä mahdollisuutta puuttua tuotteen verkkorajapinnassa oleviin puutteisiin. Viranomaiset saavat myös lisää toimivaltuuksia määrätä korjaavia toimenpiteitä, kun elinkeinonharjoittajien toiminnassa havaitaan säädöstenvastaisuutta tai laiminlyöntejä. Valehenkilöllisyyden käyttämistä tarvitaan verkkokauppavalvonnassa, jotta se olisi tehokasta. Valvontaviranomaisen toimivaltuuksien rajoittaminen tavallisten siviilioikeudellisten oikeustoimien suorittamiseen ja välttämättömyyden edellyttäminen valehenkilöllisyyden käytöltä ovat kuitenkin tärkeitä hallinnon lainalaisuuden näkökulmasta. Viranomaisten toimet verkkorajapintaan pääsyn rajoittamiseksi voivat aiheuttaa kuluja ja johtaa välillisiin ansionmenetyksiin mainehaitan vuoksi tai siksi, että määräykset voivat kohdistua myös palveluntarjoajaan, joka ei ole vastuussa tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta. Mikäli verkkorajapintaan pääsyn estäminen tai rajoittaminen on välttämätöntä, täytyy toimenpiteen olla niin tarkkarajainen ja kapea, että pääsyä muuhun, asianmukaiseen sisältöön ei estetä tai rajoiteta. On myös syytä pitää kiinni lähtökohdasta, jonka mukaan viranomaisen on kuultava talouden toimijaa ennen päätösten antamista. Korjaavien toimenpiteiden osalta on tärkeää, että markkinavalvontaa ohjaa riskiperusteinen ja suhteellisuusperiaatteen mukainen lähestymistapa, joka keskittyy tuotteiden valvontaan enenevässä määrin verkkokauppaympäristössä.
      • Kaupan liitto ry
        Päivitetty:
        22.6.2021
        • Kaupan liitto kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa ja toteaa seuraavaa. Kaupan liitto katsoo, että sääntelyn yksinkertaistamisen ja viranomaisten valvontamenettelyjen yhdenmukaistamisen näkökulmasta on perusteltua säätää markkinavalvontalain noudattamisesta esityksessä mainittujen yhdentoista tuoteryhmän markkinavalvonnassa ympäristöministeriön hallinnonalalla. Asetuksen soveltamisen tueksi laaditut lainsäädäntömuutokset vaikuttavat olevan linjassa yleisten markkinavalvontalakiin tehtävien muutosten kanssa eikä näiden lisäksi olla esittämästä sellaisia kansallisia säännöksiä, jotka olisivat omiaan lisäämään viranomaisprosessien jäykkyyttä tai kasvattamaan yritysten hallinnollista taakkaa tarpeettomasti. Pidämme lähtökohtaa hyvänä, vaikka toisaalta nykysääntelyä ei ole karsittu siltä osin, kun markkinavalvonta-asetus sallii tietyt vähimmäisvaatimukset ylittävät kansalliset joustot. Tätä voidaan sääntelyn jatkuvuuden näkökulmasta pitää perusteltuna, mutta nähdäksemme sääntelyn keventämisen mahdollisuutta sekä sen taloudellisia ja muita vaikutuksia olisi tullut arvioida tarkemmin. Tuemme ratkaisua, joka ottaa huomioon ympäristö- ja markkinavalvonnan erilaiset lähtökohdat. Kuten esitysluonnoksessa on tuotu esille, markkinavalvontaa toteutetaan ja tulee toteuttaa suunnitelmallisesti ja riskiperusteisesti siten, että tuotteita tarkastetaan pistokoemaisesti tai saadun ilmoituksen perusteella. Valvonnassa tulee keskittyä tuotteisiin eikä siirtää painopistettä talouden toimijoiden menettelyjen valvontaan. Valvonnassa on myös huomioitava verkkokaupan ja verkon markkinapaikkojen kasvava merkitys sekä kuluttajien EU:n ulkopuolelta hankkimat tavarat. Kaupan liitto pitää lisäksi välttämättömänä, että valvontaviranomaiset tekevät jouhevaa yhteistyötä markkinavalvonnassa ja tähtäävät yhtenäisiin ja yhteisiin linjauksiin, varsinkin ottaen huomioon sen, että markkinavalvontaan liittyvät tehtävät ovat uusia yhdelle ehdotetuista valvontaviranomaisista (Suomen ympäristökeskus). Yhtenäiset linjaukset ovat erityisen tarpeellisia silloin, kun tiettyjä tuotteita voi käytännössä valvoa useampi taho. Kaupan liitto toteaa vielä, että yrityksille tulee jättää riittävästi aikaa varautua uusiin säännöksiin ja että kaikki markkinavalvontaa koskevat lakimuutokset on perusteltua saattaa voimaan samanaikaisesti, jotta helpotetaan yritysten hallinnollista taakkaa. Vaikka monilla yrityksillä on ennakkokäsitys lain pääasiallisesta sisällöstä, ne eivät voi ottaa huomioon omaan toimintaansa mahdollisesti vaikuttavia muutoksia ja sopeuttaa toimintaansa vastaavasti ennen kuin lait on hyväksytty eduskunnassa ja niiden yksityiskohdat ovat varmuudella selvillä.
      • Kommentit eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 1 ja 4 pykälistä ja perusteluista
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
        Päivitetty:
        28.6.2021
        • Markkinavalvontalain 4 §:ään ehdotetaan lisättäväksi uusi 6 momentti, jonka mukaan sen lisäksi mitä 1 momentissa säädetään, työsuojeluviranomaiset sekä kuluttajaturvallisuuslaissa (920/2011) tarkoitetut valvontaviranomaiset toimisivat markkinavalvontaviranomaisina ympäristönsuojelulain ehdotetun 24 a §:n 4 momentissa tarkoitettujen laitteiden osalta. Näitä ovat laitemeluasetuksen (621/2001) mukaiset ulkona käytettävät laitteet. Ehdotuksen mukainen rooli olisi Tukesille uusi ja lisäisi Tukesin toimivaltaa ja tehtäviä ulkona käytettävien laitteiden valvonnassa merkittävästi, sillä Tukesin uuteen roolin sisältyisi nykytilasta poiketen markkinavalvontalain mukaisten valvontakeinojen käyttäminen sekä kaikki markkinavalvontaviranomaiselle EU:n markkinavalvonta-asetuksessa (1020/2019/EU) säädetyt tehtävät ja velvollisuudet (ks. ympäristönsuojelulain 24 a §:ää koskeva kommentti). Tukes katsoo, että valvontatoimivallan ja -tehtävien uudelleenjärjestelyä tulee tarkastella kokonaisuutena kuluttajaturvallisuuslain valvontaviranomaisten ja työsuojeluviranomaisten osalta. Esityksessä ei myöskään ole otettu kantaa Tukesin ja työsuojeluviranomaisten uuden roolin mukanaan tuomien resurssitarpeiden kattamiseen.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        23.6.2021
        • Liikenne- ja viestintävirasto katsoo, että eräiden tuotteiden markkinavalvonnasta annetun lain 1 ja 4 §:än lisäykset yhtenäistävät viraston markkinavalvonnassa sovellettavaa sääntelyä.
      • Kommentit ympäristönsuojelulain 21, 24, 24 a, 24 b ja 172 pykälistä ja perusteluista
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
        Päivitetty:
        28.6.2021
        • Ehdotetun ympäristösuojelulain 24 a §:n mukaisesti Tukes nimettäisiin ympäristönsuojelulain 217 §:n 2 momentin nojalla annetun laitemeluasetuksen (621/2001) valvontaviranomaiseksi. Nimeäminen muuttaisi Tukesin ja työsuojeluviranomaisten roolia merkittävästi. Nykyisellään Tukesin lainsäädännön mukainen rooli on rajoittunut havainnointiin ja havainnoista ilmoittamiseen Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselle, joka puolestaan vie asian ympäristöministeriön käsittelyyn. Tukesin ja työsuojeluviranomaisten tehtäviin ei nykyisellään kuulu varsinainen valvonta-asian käsittely ja esimerkiksi kieltopäätöksien tekeminen koskien laitemeluasetuksen säännösten vastaisia laitteita. Tukes katsoo, että markkinavalvontatoimivallan uudelleenjärjestelyä ei voida ratkoa erillisinä asioina kuluttaja- ja työkäyttöisten laitteiden melun osalta. Uusien valvontatehtävien antaminen kuluttajaturvallisuuslain valvontaviranomaisille kuluttajakäyttöön tarkoitettujen laitteiden melupäästöjen osalta ei ole mielekästä, ellei työsuojeluviranomaisille anneta yhtäläisesti toimivaltaa ammattikäyttöön tarkoitettujen laitteiden melupäästöjen osalta. Ulkona käytettävät laitteet, joita ympäristönsuojelulain 24 a §:n 4 momentissa tarkoitetaan, ovat pääasiassa samoja laitteita, jotka kuuluvat myös EU:n konedirektiivin (2006/42/EY) soveltamisalaan. Suomessa konedirektiivin kansallisten implementointisäädösten valvonta on jaettu kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) valvontaviranomaisten ja työsuojeluviranomaisten kesken. Tästä syystä Tukes katsoo, että näiden laitteiden melupäästöjen valvontaa on tarkasteltava kokonaisuutena ottaen huomioon samoihin laitteisiin kohdistuvien konedirektiivin vaatimusten valvontatoimivalta. Tukes katsoo, että uuden laitemelun markkinavalvontaroolin antaminen Tukesille olisi tarkoituksenmukaista vain siinä tapauksessa, että laitemelun markkinavalvontatoimivalta on yhdenmukainen konedirektiivin vaatimusten valvontatoimivallan kanssa sekä Tukesin että työsuojeluviranomaisten osalta. Lisäksi Tukesin toimivallan laitemeluasetuksen valvonnassa tulisi rajoittua tuoteryhmiin, jotka yhteneväisesti Tukesin valvottavina kuluttajakäyttöisinä koneina koneiden turvallisuudesta annetun valtioneuvoston asetuksen (400/2008) ja kuluttajaturvallisuuslain nojalla. Mikäli valvontatoimivallan jaossa poikettaisiin konedirektiivin kansallisten implemetointisäädösten mukaisesta toimivallanjaosta, Tukes katsoo, että kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisinta olisi tällöin, että ympäristöministeriön hallinnonalan viranomaiset, esimerkiksi Suomen ympäristökeskus, toteuttaisivat laitemeluasetuksen valvonnan. Lisäksi Tukes katsoo, että riittävät resurssit tulisi osoittaa uusien valvonta-asioiden käsittelyn lisäksi myös uusien valvontatehtävien edellyttämien tuotenäytteiden hankintaan ja testaamiseen, EU-yhteistyöhön osallistumiseen, tietojärjestelmien muutoksiin ja tiedottamiseen.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        23.6.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Kommentit jätelain 24 a, 25 ja 123 pykälistä ja perusteluista
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        23.6.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Kommentit EU-ympäristömerkistä annetun lain 4 a pykälästä ja perusteluista
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Päivitetty:
        23.6.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Päivittäistavarakauppa ry
        Päivitetty:
        23.6.2021
        • EU-ympäristömerkkilain mukainen toimivaltainen elin on valtionyhtiö Motivan ohessa toimiva Ympäristömerkintä Suomi Oy. Koska markkinavalvonnassa on kyse merkittävästä julkisen vallan käyttämisestä, valvontaviranomaiseksi ehdotetaan Suomen ympäristökeskusta. Markkinavalvonta on Suomessa hyvällä tasolla kuten esityksen perusteluissa todetaan. Suomen Ympäristökeskus on kuitenkin uusi valvontaviranomainen EU-ympäristömerkittyjen tuotteiden markkinavalvonnassa, jolloin on tärkeää, että valvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä tietojen vaihdossa ja hallintomenettelyissä ja että niiden valvontalinjaukset ovat yhteneväisiä
      • Muut huomiot hallituksen esityksen luonnoksesta ja yleisperusteluista
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto
        Päivitetty:
        28.6.2021
        • Otsikon Nykytila alla olevassa ensimmäisen kappaleen viimeisessä lauseessa sivulla neljä on virhe. Lause ”Tuotenäkökulma ja markkinavalvonta eivät ole ovat ympäristöministeriön hallinnonalan sääntelylle tyypillinen lähestymistapa.” tulisi olla muodossa ”Tuotenäkökulma ja markkinavalvonta eivät ole ympäristöministeriön hallinnonalan sääntelylle tyypillinen lähestymistapa.” Otsikon Nykytila alla sivulla viisi (otsikon neljäs kappale) olevassa tuoteryhmäluettelossa voisi selkeyden vuoksi käyttää partitiivin sijasta nominatiivia.
      • Päivittäistavarakauppa ry
        Päivitetty:
        23.6.2021
        • Pidämme tärkeänä, että myös uusien tuotesektoreiden osalta markkinavalvontaviranomaisten toimivallan käytössä ja seuraamusten määräämisessä seurataan tiukasti suhteellisuusperiaatetta ja huolehditaan taloudellisten toimijoiden oikeuksista ja oikeusturvasta tilanteissa, joissa viranomainen epäilee tai toteaa yrityksen toimineen säännösten vastaisesti.
      • Kaupan liitto ry
        Päivitetty:
        22.6.2021
        • Kaupan liitto tukee voimakkaasti markkinavalvonnan toimivaltuuksien ulottamista verkkorajapintaan. Kuten lain yritysvaikutuksia käsittelevässä HE-luonnoksen jaksossa 4.2.2 todetaan (s. 15), tämä "edistää yritysten yhdenvertaista kohtelua, kun myös verkossa toimivia yrityksiä on aiempaa helpompaa markkinavalvoa. Koska markkinavalvontasääntelyä sovelletaan koko EU:n alueella, takaa yhdenmukainen sääntely tasavertaisemmat toimintaedellytykset sekä tasapuolisemmat kilpailunedellytykset myös verkkoympäristössä." Korostamme samalla, että valvontaa on perusteltua kohdentaa erityisesti EU:n ulkopuolelle sijoittautuneiden myyjien tai valmistajien toimittamiin tuotteisiin. Verkossa toimivien yritysten markkinavalvonnalla on myös välitön merkitys siihen, kuinka hyvin lain arvioidut ympäristövaikutukset toteutuvat käytännössä. Markkinavalvonta on tärkeä keino sen varmistamiseksi, että markkinoilla myytävät tuotteet ovat niille asetettujen vaatimusten mukaisia, turvallisia ja paremmin kierrätettävissä. Emme arvioi lainsäädännön merkittävästi kasvattavan kaupan alan toimijoiden hallinnollisia tai muita kustannuksia Suomessa tilanteissa, joissa tarjotut tuotteet ovat vaatimustenmukaisia ja toimijat muutoin noudattavat sovellettavia säännöksiä. Samalla pidämme kuitenkin tärkeänä, että markkinavalvontaviranomaisten toimivallan käytössä ja seuraamusten määräämisessä seurataan tiukasti suhteellisuusperiaatetta ja huolehditaan taloudellisten toimijoiden oikeuksista ja oikeusturvasta tilanteissa, joissa viranomainen epäilee tai toteaa yrityksen toimineen säännösten vastaisesti. Kaupan liitto haluaa tässä yhteydessä toistaa myös yleisiä huomioita EU:n markkinavalvonta-asetuksen ja markkinavalvontalain mukaisista valvontatoimenpiteistä. Oikeuteen hankkia tuotteita valehenkilöllisyyttä käyttäen liittyy tarve rajoittaa valvontaviranomaisen toimivaltuuksia tavallisten siviilioikeudellisten oikeustoimien suorittamiseen ja edellyttää välttämättömyyttä valehenkilöllisyyden käytöltä. Molemmat ovat tärkeitä hallinnon lainalaisuuden näkökulmasta. Valehenkilöllisyyden käytön täytyy kaikissa tilanteissa olla alisteista muille mahdollisesti käytössä oleville keinoille (välttämättömyys-kriteerin täyttämiseksi). Verkkorajapintaan kohdistuvien määräysten toimeenpano voi puolestaan aiheuttaa kuluja ja johtaa välillisiin ansionmenetyksiin mainehaitan vuoksi tai siksi, että pääsy verkkorajapintaan tai sen osaan on rajattu, ja määräykset voivat kohdistua myös palveluntarjoajaan, joka ei ole vastuussa tuotteiden vaatimustenmukaisuudesta. Mikäli verkkorajapintaan pääsyn estäminen tai rajoittaminen on välttämätöntä, täytyy toimenpiteen olla niin tarkkarajainen ja kapea, että pääsyä muuhun, asianmukaiseen sisältöön ei estetä tai rajoiteta ja taloudellista toimijaa kuullaan ennen päätöksen tekemistä. Toimivaltuudet ovat pääsääntöisesti perusteltuja ja kannatettavia, vaikka ne puuttuvat erittäin syvälle käyvällä tavalla taloudellisen toimijan mahdollisuuksiin harjoittaa elinkeino- tai yritystoimintaa. Etenkin nk. toisen vaiheen toimivaltuuksien käyttämiselle olisi kuitenkin aina oltava konkreettinen ja selkeä peruste, joka ei jätä epäilyksen varaa markkinavalvontaviranomaisen päätösten tarpeellisuudesta. Kunnioittavasti KAUPAN LIITTO Mari Kiviniemi toimitusjohtaja