• Lausunnonantajia: 52
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf, Verksamheten Juridiskt ombud, Vartio Elias
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder r.f. tackar för möjligheten att kommentera utkastet till regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av lagen om grundläggande utbildning, lagen om yrkesutbildning och gymnasielagen. ALLMÄNNA SYNPUNKTER OCH RÄTTSLIGA UTGÅNGSPUNKTER SAMS kommenterar förslaget utgående från ett människorättsperspektiv, med speciell fokus på frågor kring barnets bästa intressen och funktionshinderperspektiv. SAMS understöder allmänt lagförslagets målsättningar. Vi understöder förslaget om att principen om barnets bästa intressen inkluderas i lagen om grundläggande utbildning genom den nya paragrafen 3 a. SAMS åberopar att i tolkningen av barnets bästa intressen bör utöver barnkonventionens krav även FN:s funktionshinderskonvention uppmärksammas. Konceptet barnets bästa intressen bör förtydligas genom anvisningar, så att det kan tillämpas i det dagliga arbetet och inte endast som en förvaltningsrättslig princip. I FN:s funktionhinderskonventionen bör särskilt följande paragrafer uppmärksammas: - Artikel 7 berör barn med funktionsnedsättning. De bör ha likvärdiga möjligheter att åtnjuta av samma rättigheter och friheter som andra barn. - Enligt artikel 24 bör utbildningssystemet vara fritt från diskriminering på alla nivåer. - Enligt artikel 16 bör avtalsparterna åta sig alla möjliga medel – så som lagstiftning, administrativa, sociala och utbildningsmässiga - för att skydda personer med funktionsnedsättning från våld i hemmet och utanför. - Enligt artikel 17 bör den fysiska och psykiska integriteten skyddas. Särskilt frågan om en inkluderande skolutbildning bör uppmärksammas. Det här har kommenterats närmare av CRPD-kommittén (“General comment 4; Article 24; Right to inclusive education”) OM BARN MED FUNKTIONSNEDSÄTTNING SAMS vill uppmärksamma att bland annat enligt tidigare skolhälsoundersökningar i Finland tyder på att barn med funktionsnedsättning har en större risk att utsättas för fysisk våld, sexuella trakasserier, diskriminering samt mobbning och andra slags trakasserier. Det är också anmärkningsvärt att dessa personer inte upplever sig få tillräckligt med hjälp, ens från skolhälsovården. Utöver det faktum att barn med funktionsnedsättningar löper en högre risk att bli offer, är det också möjligt att barn med funktionsnedsättningar mobbar andra. Det är möjligt att beteendet beror på att eleven inte har fått tillräckligt stöd. Utöver disciplinära åtgärder är det viktigt att så väl offret och den som mobbar ges tillräckligt stöd och verktyg för att lösa situationen. MOBBNING SOM FENOMEN - STÖD OCH UTBILDNINGSATSER BEHÖVS Mycket av fokuset i lagförslaget ligger på dels offrets och mobbarens ställning, i ett försök att stöda den s.k. Kiva-skolkulturen. Men det är också oerhört viktigt att förstå mobbningen som ett gruppdynamiskt fenomen. Även de som inte själv blir mobbade kan må dåligt av mobbningssituationen. Det här betyder att alla barn och elever på alla nivåer – bör ges bättre färdigheter i att bemöta mobbning då det sker. De elever som tyst godkänner mobbning, behöver ges verktyg för att avbryta mobbningen eller åtminstone se till att de inte själv deltar i den. Likaväl, kan det vara nödvändigt för både mobbaren som offret att få verktyg till att hantera och lösa situationer. Det är möjligt att mobbaren inte känner till andra slags beteendemönster och därför fortsätter med sin mobbning. Likaväl, personer som länge blivit illa behandlade kan också se sin roll som offer som något naturligt. Alla parter bör ges bättre verktyg för hantering av mobbning som fenomen genom psykoedukation. Därför understöder SAMS också varmt medborgarinitiativet (https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/8354) som föreslår att färdigheter i känslokompetens och växelverkan borde även införas i lagen om grundläggande utbildning. Det här vore motiverat, eftersom med bättre känslokompetens, självkännedom och färdigheter i samverkan kunde också konflikter och irritation lösas på annat sätt än mobbning, som kan vara ett symptom av otillräckliga färdigheter. AVSLUTANDE SYNPUNKTER Utöver de nu föreslagna ändringarna, är det viktigt att eleverna på förhand ges verktyg och färdigheter för att undvika mobbning. Så väl mobbaren som offret bör också ges verktyg och det är viktigt att uppföljning görs och att offret också tillräckligt stöd för att hantera erfarenheten som kan vara traumatisk. SAMS förstår att det kan finnas situationer där det är nödvändigt att utesluta elever från undervisningen, men interventionen bör vara proportionerlig till det eftersträvade syftet. Det är också viktigt att utöver eventuella disciplinära åtgärder, så görs även satsningar för att åtgärda de underliggande problemen. Annars är risken att både eleven och familjen blir utan hjälp och eleven kan t.o.m. på godtyckliga grunder uteslutas från undervisningen. SAMS anser att konsekvensutredningen för barn (LaVa) är otillräcklig; den borde kompletteras med en utredning som fokuserar på konsekvenserna för personer med funktionsnedsättning (VaVa). Det här vore i enlighet med artikel 8 i FN:s funktionshinderskonvention. Med tanke på informationsinsamling som förutsätts i artikel 31 i FN:s funktionshinderskonvention vore det även både önskvärt och nödvändigt att information om funktionhinder och diskriminering samlas in i samband med THL:s skolhälsoundersökningar. Det vore nödvändigt för att kunna identifiera om barn med funktionsnedsättningar utsetts för särskilda svårigheter, utmaningar eller mobbning i skol- och undervisningsmiljön. Hittills har insamlingen och publiceringen av denna information varit något bristfällig då endast allmänna resultat utan fokus på funktionsnedsättningar tillkännagivits. Med tanke på behovet av datainsamling och det förebyggande arbetet är det också viktigt att mobbning som riktas mot barn med funktionsnedsättningar bokförs och hanteras på ett särskilt noggrant sätt. För övrigt omfattar SAMS även Handikappforums synpunkter. I Helsingfors 11.6.2021 Nina af Hällström Elias Vartio Verksamhetsledare Juridiskt sakkunnig SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder r.f. Tilläggsuppgifter: Elias Vartio, Juridiskt ombud, SAMS – Samarbetsförbundet kring funktionshinder elias.vartio@samsnet.fi
      • Aineopettajaliitto AOL ry
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Asia: VN/489/2021 Aineopettajaliitto AOL:n lausunto Aineopettajaliitto AOL kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa: Aineopettajaliitto AOL pitää esityksen tavoitteita pääosin kannatettavina. Pidämme hyvänä sitä, että kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi kiinnitetään entistä enemmän huomiota ja kaikille eri toimintaympäristöissä toimiville henkilöille taataan turvallinen työ- ja oppimisympäristö. Pidämme myös ensiarvoisen tärkeänä sitä, että kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään tullaan puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Esityksen mukaan perusopetuksen oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä nykyisen jäljellä olevan työpäivän lisäksi enintään seuraavan työpäivän ajaksi. Aineopettajaliiton mielestä epäämisoikeus on aivan liian lyhyt silloin, kun kyseessä on vakava tai törkeä kiusaaminen tai väkivalta tapaus. Opetus evätään tavallisesti tilanteissa, joissa oppilas on käyttäytynyt poikkeuksellisen väkivaltaisesti ja uhkaavasti tai kisaaminen on ollut erittäin vakavaa. Koulussa tai opetusryhmässä oleville muille oppilaille tulee taata turvallinen oppimisympäristö ja tapahtunut tilanne käsiteltyä ennen kuin oppilas, jolta opiskelu on evätty palaa kouluun. Oppilas, jolta opiskelu evätään, epäämiseen johtaneet syyt tulisi huolellisesti käsitellä ja hänelle tulee antaa riittävää tukea prosessin läpikäymiseen ja seurantaan. Oppijalle tulee järjestää mahdollisuus keskusteluihin opiskeluhuollon psykologin, kuraattorin tai jonkun muun ammattihenkilön kanssa. Pidämme hyvänä, että rehtori saa toimivallan päättää perusopetuslain 36 §:n 1 momentissa tarkoitetusta jälki-istunnosta, pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, ja pykälän 4 momentissa tarkoitetusta tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä. Arjen koulutyön kannalta pidämme tarpeellisena sitä, että 18 §:n osalta termi ”oppilaan opettaja” muutetaan ”koulun opettajaksi”. Tämä poistaisi epäselvyyttä siitä, kenellä koulussa on oikeus antaa jälki-istuntoa oppilaalle, jota hän ei opeta esim. välitunti valvontatilanteissa.
      • Yksityiskoulujen Liitto ry
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Yksityiskoulujen Liitto ry pitää hallituksen esitysluonnoksen sisältöä monin osin kannatettavana. Pidämme tärkeänä, että lain tasoisella säädöksellä kirjataan oppijan velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta. Mielestämme säädöksiä selkeyttää seuraamusten statuksen muutos kurinpitorangaistuksesta kurinpitotoimeksi. Koska seuraamukset eivät lähtökohtaisesti olisi enää rangaistusluonteisia, olisi luonnollista poistaa sääntely kurinpitomenettelyjen suhteesta rikosoikeudelliseen menettelyyn.
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry, Tujula Matti
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Keskeiset kannat: Pidämme kiusaamiseen puuttumista tärkeänä. Ilmiö on valitettavan yleinen myös ammatillisessa koulutuksessa. Esitetyt toimenpiteet ovat pääosin toimivia, mutta ammatillisen koulutuksen erityispiirteet jäävät jossain määrin huomiotta Tarkemma huomiot Opetuksen epäämistä koskevaa sääntelyä koskevat muutokset ovat nähdäksemme perusteltuja ja kannatettavia ammatillisen koulutuksen osalta. On hyvä, että oppivelvollisuuden laajentuessa tiettyjä säädöksiä yhtenäistetään. Pidämme erittäin hyvänä sitä, että epäämisen aikana on järjestettävä mahdollisuus keskustella psykologin tai kuraattorin kanssa. Opettajan tai rehtorin velvollisuus ilmoittaa oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta on kannatettava. Parempi tiedonkulku edistää sitä, että asioihin puututaan ajoissa. Amisbarometri 2019:n perusteella 16% vastaajista oli kokenut satunnaisesti ja n. 3% usein kiusaamista toisten opiskelijoiden tekemänä. Nuorilla vastaajilla kiusaamisen kokemus oli hieman yleisempää kuin vanhemmilla. On erityisen ikävää, että jopa 10% vastasi olleensa satunnaisesti opettajan kiusaamisen kohteena ja n. 2% usein. Opettajan tekemään kiusaamisen nyt esitetyt muutokset eivät puutu ja siihen tulisikin löytää muita keinoja ja väyliä. Samoin ammatillista koulutusta koskevan lain 94 § muutos koskee vain opiskelijan velvollisuuksia, vaikka kaikki kiusaaminen ei opiskelijoiden tekemää olekaan. Toinen erityisesti ammatillisia opiskelijoita koskeva piirre kiusaamisessa on sen tapahtuminen työelämässä tapahtuvan oppimisen yhteydessä. Työpaikoilla tapahtuva kiusaaminen jää helpommin piiloon, kun oppilaitoksen puitteet ja säännöt ovat kauempana. Monesti sekä opiskelija että myös oppilaitos on riippuvainen kyseisen työpaikan tarjoamista työssäoppimisen paikoista, mikä nostaa kynnystä puuttua kiusaamiseen vaikka siitä oppilaitokseen raportoitaisiinkin. Tähän ilmiöön tulisi silti reagoida nykyistä paremmin. Opettajille olisi hyvä antaa työkaluja, joilla he voivat päästä kiinni työpaikalla tapahtuvaan kiusaamiseen ja toisaalta opiskelijoita tulisi tukea nykyistä enemmän, jotta he osaavat ja uskaltavat puuttua, jos heitä kiusataan ja jotta he tunnistavat oikeutensa paremmin. Lain ammatillisesta koulutuksesta pykäliin 85, 88 ja 93 esitetyt muutokset ovat nähdäksemme perusteltuja.
      • Suomen Oppisopimusosaajat ry, Suomen Oppisopimusosaajat ryn hallitus, Klinge Liisa
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Suomen Oppisopimusosaajat ry:n hallitus kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto luonnoksesta laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. • Kannatamme täsmennystä ja korjausta ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin, että kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisi puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö • Kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään puuttumisessa on välitön puuttuminen ja nollatoleranssi tavoiteltava tila • Opettajilla tulee olla riittävät toimivaltuudet puuttua asiaan • Työ- ja virkasuhteessa olevien oppisopimusopiskelijoiden osalta oppilaitoksen oppimisympäristöissä esiintyvissä kiusaamistapauksissa tulisi korostaa oppilaitoksen vastuuta ja opiskeluhuoltoryhmän kannanottoa ja yhteistyötä työnantajan kanssa. Työpaikan oppimisympäristön osalta vastuu on työnantajalla. Suomen Oppisopimusosaajat ry, hallituksen puolesta Liisa Klinge Suomen Oppisopimusosaajat ry, hallituksen puheenjohtaja
      • Oikeusministeriö
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Oikeusministeriön lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa otsikkoasiassa. Opetuksesta epäämistä koskevaa sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi. Lakeihin lisättäisiin säännös lapsen edusta opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Lisäksi ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä säädettäisiin opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Lakeihin sisältyvä kaksoisrangaistuksen kieltoa koskeva sääntely ehdotetaan kumottavaksi. Perusopetuslain ja lukiolain muutoksenhakua koskevaan sääntelyyn tehtäisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista johtuvat muutokset. Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Oikeusministeriö toteaa lausuntonaan seuraavan. Opetuksesta epääminen ja erottaminen Lakeihin ehdotetaan täsmennettäväksi opetuksesta epäämistä koskevaa sääntelyä, jotta opiskelija saisi tarvitsemansa tuen epäämisen aikana ja oppilaitokseen palatessa. Epäämisen aikana oppilaalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa sekä järjestettävä hänelle muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa. Perusopetuslain epäämistä koskeva aika ehdotetaan laajennettavaksi jäljellä olevan päivän lisäksi myös seuraavaksi päiväksi. Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa ehdotusta on arvioitu sääntelyn oikeasuhtaisuuden ja tavoitteen hyväksyttävyyden näkökulmasta. Oppilaan oikeuteen saada perusopetusta nähden toisessa vaakakupissa on viime kädessä hengen ja terveyden suojelu eli kaikkien kouluyhteisön jäsenien oikeus turvalliseen oppimisympäristöön. Ehdotettu sääntely turvaa esityksen mukaan osaltaan turvallista oppimisympäristöä ja terveyttä. (s. 34) Perusoikeudet eivät ainakaan yleisesti voi olla siten ehdottomia, ettei niitä saisi missään olosuhteissa ja missään laajuudessa rajoittaa. Perusoikeusturvan kannalta on toisaalta tärkeää, että rajoitukset kyetään pitämään mahdollisimman vähäisinä (HE 309/1993 vp, s. 29). Oikeusministeriö toteaa, että kyseessä on perusoikeuden rajoitus, jota on arvioitava kaikkien perusoikeuksien yleisten rajoitusedellytysten kannalta. Näin ollen oikeasuhtaisuuden osalta tärkeää olisi myös vastakkaisten perusoikeuksien välisen punninnan lisäksi arvioida ehdotetun rajoituksen välttämättömyyttä suhteessa sille asetettuun tavoitteeseen; nähtävästi nykyistä mahdollisuutta evätä opetus loppupäiväksi ei ole koettu riittäväksi. Erottamista koskevia menettelysäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että opiskelijalle ja huoltajalle varattaisiin tilaisuus osallistua henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen, minkä mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan erottamisen aikana. Lisäksi opiskelijan velvollisuuksia täsmennettäisiin vastaamaan lukiolain mukaista sääntelyä. Epäämisen yhteydessä laadittaisiin siis suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Erottamisen yhteydessä laadittaisiin henkilökohtainen suunnitelma opetuksen toteuttamisesta ja oppimisen seuraamisesta. Erottamisen osalta henkilökohtaisen suunnitelman laatimisesta on säännökset jo voimassa olevan lain 36 a §:ssä. Epäselväksi näyttäisi vielä jäävän, kenen kanssa oppilas laatisi tällaiset suunnitelmat. Lisäksi ehdotusten suhdetta muuhun oppilashuoltoon, eli ainakin voimassa olevaan perusopetuslain 36 h §:ään (Oppilashuolto kurinpidon ja ojentamisen yhteydessä) ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain 15 §:ssä säädettyyn oikeuteen saada opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluja olisi hyvä selostaa esityksessä. Säännökset vaikuttavat päällekkäisiltä. Huomiota kiinnittää muutoinkin 36 h §, jonka mukaan oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa 36 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden jälkeen. Pykälässä puhutaan edelleen opetuksen epäämisestä jäljellä olevan työpäivän ajaksi. Valvonnan ala ja kesto vaikuttavat 36 §:ään ehdotettujen muutosten jälkeen epäjohdonmukaisilta. Joiltakin osin perusopetuslain, lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain säännökset poikkeavat toisistaan, eikä tälle ole esitetty perusteluja. Opetuksesta epääminen oppivelvolliselta ja muulta oppilaalta olisi perusopetuslain mukaan mahdollista enintään loppupäiväksi ja seuraavaksi työpäiväksi, mutta voimassa olevan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 4 momentin ja lukiolain 41 §:n 3 momentin mukaan enintään kolmeksi työpäiväksi. Oikeusministeriö kiinnittää tähän huomiota erityisesti oppivelvollisten yhdenvertaisuuden kannalta. Myös perustuslakivaliokunta korostaa perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännöksen ja lasten oikeuksien yleissopimuksen sekä vammaisten oikeuksien yleissopimuksen takia tarvetta huolehtia varsinkin oppivelvollisuuttaan suorittavien lasten ja nuorten tosiasiallisesta yhdenvertaisuudesta (esim. PeVM 14/2020 vp). Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia sekä lukiolakia muutettaisiin siten, että niissä säädettäisiin, ettei rehtori voisi päättää oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen voisi tehdä oppivelvollisen osalta koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Muutos vastaisi voimassa olevaa perusopetuslain mukaista sääntelyä (36 a §:n 7 momentti) erottamisesta päättämisestä. Tämä ehdotus vaikuttaa oikeusministeriön näkemyksen mukaan perustellulta huomioon ottaen päätöksen merkittävät vaikutukset oppilaan oikeuteen saada opetusta sekä tällaisen kurinpidollisen päätöksen luonne (tästä myös perusopetuslain 36 a §:n esityöt HE 66/2013 vp, s. 46. Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun Luonnoksessa ehdotetaan kumottavaksi perusopetuslakiin, ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja lukiolakiin sisältyvä kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskeva sääntely. Kuten perusteluissa todetaan, oikeusministeriö on osallistunut kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevan sääntelyn valmisteluun. Oikeusministeriö toteaa, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklan mukaan ketään ei saa saman valtion tuomiovallan nojalla tutkia uudelleen tai rangaista oikeudenkäynnissä rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi kyseisen valtion lakien ja oikeudenkäyntimenettelyn mukaisesti (niin sanottu ne bis in idem -sääntö). Kuten luonnoksessa todetaan, kysymys siitä, onko sopimusvaltiossa kurinpitomenettelyksi luokiteltavaa menettelyä pidettävä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa tarkoitettuna rikosasiana, on vakiintuneesti ratkaistu niin sanottuja Engel-kriteerejä käyttäen (Engel ym. v. Alankomaat 8.6.1976). Nämä kriteerit ovat teon oikeudellinen luonnehdinta kansallisen oikeuden mukaan, teon todellinen luonne sekä määrättävissä olevan seuraamuksen luonne ja ankaruus. Jos ensimmäinen mainituista kriteereistä täyttyy eli teon katsotaan olevan kansallisen oikeuden mukaan rikoksena rangaistava, kysymys on aina rikosasiasta ja ihmisoikeussopimuksen 6(1) artikla soveltuu tilanteeseen. Jos ensimmäinen kriteeri ei täyty, asian luonnetta on arvioitava kahden viimeksi mainitun, keskenään vaihtoehtoisen seikan perusteella. Arvioitavina ovat tällöin teon rikosluonteisuus ja seuraamuksen merkitys. Jos vain yhtä kriteeriä soveltamalla ei päästä selkeään lopputulokseen, ihmisoikeustuomioistuin on arvioinut tilannetta kokonaisharkinnan perusteella. Luonnoksen mukaan voimassa oleva sääntely on jättänyt tulkinnanvaraiseksi sen, onko rikosoikeudellinen menettely mahdollista, jos asiassa on määrätty kurinpitotoimi. Oikeusministeriön arvion mukaan voimassa oleva perusopetuslain 36 c § on sisällöltään tulkinnanvarainen esimerkiksi sen osalta, mitä kurinpitomenettelyjä siinä tarkoitetaan. Kuten pykälän kumoamista koskevissa säännöskohtaisissa perusteluissa on asianmukaisesti kuvattu, arvio siitä, milloin kysymys on ne bis in idem -säännön alaan kuuluvasta rangaistusluonteisesta seuraamuksesta, on kehittynyt oikeuskäytännössä voimassa olevan sääntelyn säätämisen jälkeen eikä voimassa olevan pykälän perusteluissa ole ylipäätään arvioitu kurinpitomenettelyn soveltuvuutta kaksoisrangaistavuuden kiellon soveltamisalaan. Vastaava säännös sisältyy myös lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin, mistä syystä tässä esitettävät havainnot koskevat myös niiden mukaista sääntelyä. Luonnoksessa todetun mukaisesti perusopetuslain mukaisia kurinpitoseuraamuksia ovat jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen, poistumaan määrääminen, opetukseen osallistumisen epääminen sekä kotitehtävien teettäminen työpäivän jälkeen valvonnan alaisena. Luonnoksessa on oikeusministeriön aiemmin luonnoksen valmisteluvaiheessa esittämien kommenttien mukaisesti arvioitu näitä seuraamuksia muun muassa siltä kannalta, ovatko ne rangaistusluonteisia. Luonnoksessa on päädytty arvioon siitä, että määräaikainen erottaminen on vakavin ja kaksoisrangaistavuuden kiellon kannalta merkityksellisin mainituista oppilaalle säädetyistä seuraamuksista. Senkin keskeinen tarkoitus on kuitenkin turvata muiden oppilaiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön, ja se on siten ensisijaisesti järjestyksen ylläpitoon liittyvä turvaamistoimen luonteinen hallinnollinen seuraamus. Oikeusministeriö pitää siksi perusteltuna luonnoksessa omaksuttua lähtökohtaa, että myös määräaikainen erottaminen on katsottava luonteeltaan kurinpidolliseksi turvaamistoimeksi eikä sitä tule käyttää rangaistusluonteisena seuraamuksena. Oikeusministeriö kiinnittää tältä osin huomiota siihen, että luonnoksen säätämisjärjestysperusteluissa tehty arvio kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevasta sääntelystä ei täysin vastaa säännöskohtaisissa perusteluissa tehtyä arviota. Jatkovalmistelussa olisi perusteltua päivittää säätämisjärjestysperustelut vastaamaan säännöskohtaisissa perusteluissa tehtyä arviota siitä, että kyse ei ole rangaistusluonteisista seuraamuksista. Oikeusministeriö toteaa, että yhdenmukaisesti ehdotettujen kaksoisrangaistavuutta koskevien säännösten poistamisen kanssa ehdotetaan poistettavaksi mainituista laeista maininnat kurinpitorangaistuksista. Tätä muutosta on pidettävä tarpeellisena. Oikeusministeriö kuitenkin tässä yhteydessä huomauttaa, että luonnoksessa joiltakin osin ilmeisesti virheellisesti edelleen viitataan kurinpitotoimien sijasta kurinpitorangaistuksiin, kuten 36 a §:ää koskevissa säännöskohtaisissa perusteluissa. Oikeusministeriö selvyyden vuoksi korostaa, että ehdotettu sääntelyratkaisu ei tarkoita, että kaksoisrangaistavuuden kielto kumottaisiin oppilaitoksissa tapahtuvan toiminnan osalta. Olennaista tämän sijaan on luonnoksessa tarkemmin kuvattujen kurinpitotoimien sisältö ja näiden mahdollinen vaikutus rikosoikeudelliseen menettelyyn. Lisäksi sääntelyn tarvetta harkitessa on syytä ottaa huomioon luonnoksen säätämisjärjestysperusteluissa viitatuin tavoin, että kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevaa sääntelyä harkittaessa ei ole tarpeen pyrkiä täydelliseen aukottomuuteen mainitun säännön noudattamiseksi, koska tällainen pyrkimys saattaisi johtaa tarpeettoman yksityiskohtaisiin säännöksiin (PeVL 9/2012 vp). Teknisenä huomiona oikeusministeriö lopuksi toteaa, että esitysluonnoksessa käytetään muotoiluja kaksoisrangaistuksen kielto ja kaksoisrangaistavuuden kielto. Muotoilut olisi perusteltua yhdenmukaistaa, käyttäen oikeusministeriön käsityksen mukaan vakiintunutta muotoilua kaksoisrangaistavuuden kielto. Muutoksenhaku Perusopetuslain ja lukiolain muutoksenhakua koskevaan sääntelyyn tehtäisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista johtuvat muutokset. Lukiolain 52 §, joka koskee korkeimpaan hallinto-oikeuteen valittamista, kumottaisiin. Perusopetuslaista ja lukiolaista ehdotetaan poistettavaksi listaus niistä hallintopäätöksistä, joista voisi valittaa hallinto-oikeuteen. Kuten esityksessä on todettu, perustuslakivaliokunta suhtautuu kielteisesti listauksiin valituskelpoisista päätöksistä mahdollisten virheellisten vastakohtaispäätelmien riskin vuoksi. Päätöksen valituskelpoisuuden arvioi hallintotuomioistuin HOL 6 §:n nojalla. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan myös ehdotettu 42 a §:n 1 momentin ensimmäinen virke (samoin lukiolain 50 §) näyttäisi olevan tarpeeton, koska se on yleislain sääntelyn kanssa päällekkäistä (ks. HL 49 b § ja HOL 6 §). Yleislain sisältöä voidaan tarvittaessa selostaa yksityiskohtaisissa perusteluissa. Ehdotetun 42 b §:n osalta (samoin lukiolain 51 §) esityksessä voisi selventää sitä, mitä päätöksiä vielä jää tämän pykälän ulkopuolelle ja yleislain mukaisen valitusajan soveltamisalaan. Listaukset päätöksistä, joista valitus tulee tehdä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista, vaikuttavat hyvin kattavilta. Esityksessä on tehty keskeisiä huomioita vajaavaltaisen oikeudesta käyttää puhevaltaa omassa asiassaan edunvalvojan ohella. Perusteluissa on mainittu hallintolain 14 § (s. 20). Perusteluja voisi täydentää siltä osin kuin alaikäisen puhevallan käyttämisestä on sääntelyä myös HOL 5 luvussa. Asetusehdotus Lausunnoille annetaan myös valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamiseksi. Ehdotettu sääntely antaisi rehtoreille päätösvallan perusopetuslain 36 §:n kurinpitoa koskevissa asioissa. Perusopetusasetuksen muutosten osalta oikeusministeriö katsoo, että lain tasolla on riittävän täsmälliset perusäännökset opettajan ja rehtorin päätösvallan käyttämisestä. Päätösvallan laajentaminen opettajan lisäksi rehtorille on asetusmuistiossa asianmukaisesti perusteltu. Tosin käytännössä esimerkiksi mahdollinen akuutti häiriökäyttäytyminen tilassa, jossa opetusta annetaan, lienee lähinnä opetusta antavan opettajan tiedossa. Siksi käytännön tilanteet, joissa rehtorin toimivalta on tarpeellinen, rajoittunevat lähinnä ehdotuksessa mainittuihin muihin tilanteisiin, kuten koulun muihin tilaisuuksiin. Muita seikkoja Teknisinä huomioina: Perusopetuslain muuttamisesta laadittuihin rinnakkaisteksteihin näyttäisi livahtaneen eri momentti kuin on tarkoitettu (35 a §:n 2 momentti 35 §:n 2 momentin sijaan). Ehdotetun 36 a §:n mukaan kurinpitotoimi annettaisiin ja 36 h §:n mukaan määrättäisiin - sanamuotojen yhdenmukaistaminen olisi kannatettavaa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain rinnakkaisteksteistä voimassa oleva 94 §:n 2 momentti puuttuu. Asetusehdotuksen johtolauseeseen on tainnut eksyä ylimääräinen sana, koska mitään ei olla kumoamassa. Lausunnon keskeinen sisältö Oikeusministeriö toteaa, että opetuksen epäämisessä on kyse perusoikeuden rajoituksesta, jota on arvioitava myös välttämättömyyden kannalta. Epäselväksi näyttäisi vielä jäävän, kenen kanssa oppilas laatisi opetuksen epäämisen ja erottamisen jälkeiset suunnitelmat. Ehdotusten suhdetta muuhun oppilashuollosta säädettyyn tulisi arvioida. Valvonnan ala ja kesto (36 h §) vaikuttavat 36 §:ään ehdotettujen muutosten jälkeen epäjohdonmukaisilta. Opetuksesta epääminen oppivelvolliselta ja muulta oppilaalta olisi perusopetuslain mukaan mahdollista enintään loppupäiväksi ja seuraavaksi työpäiväksi, mutta voimassa olevan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 4 momentin ja lukiolain 41 §:n 3 momentin mukaan enintään kolmeksi työpäiväksi. Oikeusministeriö kiinnittää tähän huomiota erityisesti oppivelvollisten yhdenvertaisuuden kannalta. Oikeusministeriö pitää perusteltuna luonnoksessa omaksuttua lähtökohtaa, että myös määräaikainen erottaminen on katsottava luonteeltaan kurinpidolliseksi turvaamistoimeksi, eikä sitä tule käyttää rangaistusluonteisena seuraamuksena. Oikeusministeriö kiinnittää tältä osin huomiota siihen, että luonnoksen säätämisjärjestysperusteluissa tehty arvio kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevasta sääntelystä ei täysin vastaa säännöskohtaisissa perusteluissa tehtyä arviota. Jatkovalmistelussa olisi perusteltua päivittää säätämisjärjestysperustelut vastaamaan säännöskohtaisissa perusteluissa tehtyä arviota siitä, että kyse ei ole rangaistusluonteisista seuraamuksista. Teknisenä huomiona, että esitysluonnoksessa käytetään muotoiluja kaksoisrangaistuksen kielto ja kaksoisrangaistavuuden kielto. Muotoilut olisi perusteltua yhdenmukaistaa, käyttäen oikeusministeriön käsityksen mukaan vakiintunutta muotoilua kaksoisrangaistavuuden kielto. Oikeusministeriön näkemyksen mukaan ehdotettu muutoksenhakua koskevan 42 a §:n 1 momentin ensimmäinen virke (samoin lukiolain 50 §) näyttäisi olevan tarpeeton, koska se on yleislain sääntelyn kanssa päällekkäistä (ks. HL 49 b § ja HOL 6 §). Esityksessä on tehty keskeisiä huomioita vajaavaltaisen oikeudesta käyttää puhevaltaa omassa asiassaan edunvalvojan ohella. Perusteluissa on mainittu hallintolain 14 § (s. 20). Perusteluja voisi täydentää siltä osin kuin alaikäisen puhevallan käyttämisestä on sääntelyä myös HOL 5 luvussa. Oikeusministeriö esittää lausunnossaan lisäksi joitakin teknisiä huomioita.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Suomen Vanhempainliitto on tyytyväinen siihen, että hallitus on käynnistänyt toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Toimenpideohjelma jatkaa viime hallituskaudella aloitettua työtä kiusaamisen ehkäisemiseksi ja siihen puuttumiseksi. Hallituksen esitys koulutusta koskevan lainsäädännön muuttamisesta on yksi toimenpideohjelman toimenpiteistä. Lapsen etu tärkeä nostaa lainsäädäntöön Suomen Vanhempainliitto pitää erittäin tärkeänä, että lapsen etu nostetaan perusopetusta, lukiokoulutusta ja ammatillista koulutusta koskevaan lainsäädäntöön. Jatkossa perusopetusta ja alle 18- vuotiaan opiskelijan koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Esityksen mukaan lapsen etua on harkittava sekä yksittäisen lapsen, lapsiryhmän ja yleensä lasten kannalta tapaus- ja tilannekohtaisesti. Jotta lapsen etu tosiasiallisesti toteutuu, tulee lapsen edun ensisijaisuuden olla läpileikkaava toimintatapa koulu- ja oppilaitosyhteisöissä. Keskeisiksi työkaluiksi nousevat lasten osallisuuden edistäminen ja lapsen oikeus esittää omat näkemyksensä ja saada ne huomioon otetuiksi. Jotta tähän tosiasiallisesti päästään, koulu- ja oppilaitosyhteisöissä tarvitaan asenne- ja toimintakulttuurin muutosta ja henkilökunnalle koulutusta, tukiaineistoja ja konkreettisia työkaluja lapsen edun ja osallisuuden näkökulman huomioimiseen. Parhaillaan valmistellaan kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmaa, jonka osana suunnitellaan lasten osallisuutta ja lapsivaikutusten arviointia koskevaa koulutuskokonaisuutta ja tukiaineistoja. Kiusaaminen ja turvallisuutta vaarantava toiminta kiellettävä selkeästi lainsäädännössä Suomen Vanhempainliitto pitää hyvänä, että kiusaamista koskevat lakipykälät tarkennetaan koulutusta koskevassa lainsäädännössä ja jatkossa perusopetuslaissa, lukiolaissa ja ammatillista koulutusta koskevassa laissa todetaan selkeästi, että kiusaaminen ja turvallisuutta vaarantava toiminta on kielletty. Lakipykälistä tulee yhtenäiset eri koulutusasteilla ja ne ovat aikaisempaa selkeämmin oppilasta/opiskelijaa velvoittavia. Opetuksen epäämisen aikana oppilaan saatava apua ja opetukseen palaamisen tuki suunniteltava Opetuksen epääminen on yksi perusopetuslain turvaamistoimista, joilla pyritään turvaamaan turvallinen koulupäivä. Se on tarkoitettu poikkeuksellisia tilanteita varten, mutta on joskus tarpeellinen turvaamistoimenpide häiritsevästi käyttäytyvän oppilaan, kiusatuksi joutuneen oppilaan tai muun ryhmän/luokan näkökulmasta. Hallituksen esityksen mukaan perusopetuksen oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä nykyisen jäljellä olevan työpäivän lisäksi myös seuraavan työpäivän ajaksi. Perusteluna ajan pidentämiselle esitetään mahdollisuutta suunnitella oppilaan paluuta takaisin opetukseen ja tarjota oppilaalle oppilashuollon palveluita. Suomen Vanhempainliitto pitää tärkeänä, että opetuksen epäämiseen liittyvät vastuukysymykset ovat selkeät: mikä on opetuksen järjestäjän, koulun ja vanhempien vastuu. Kaikille osapuolille täytyy olla aivan selvää, milloin on kysymys opetuksen epäämisestä ja milloin määräaikaisesta erottamisesta. Opetuksesta evättyä oppilasta ei saa jättää yksin. Pelkkä opetuksen epääminen ei selvitä tilannetta, vaan huonosti hoidettuna päinvastoin usein pahentaa sitä. Lapsen ja hänen vanhempiensa tulee saada apua ja tukea tilanteen selvittämiseen. Esitys opetuksen epäämisen aikana oppilaalle järjestettävästä henkilökohtaisesta keskustelusta oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa on tärkeä. Lapsen tai nuoren näkökulmasta luotettava koulun aikuinen saattaa olla myös joku muu koulun henkilökunnasta. Oppilaan tuen tarvetta tulee suunnitella yksilökohtaisesti lasta kuullen ja lapsen etu huomioiden. Myös oppilaan muu opetukseen palaamiseen ja opetukseen liittyvä tuki on tärkeä suunnitella. Kysymys on usein pitkäaikaisesta prosessista, jolloin myös pidempiaikainen jälkihoito tulee suunnitella. Jälkihoito tulee suunnitella huomioiden myös koko luokkayhteisö. Jos kysymys on kiusaamistilanteesta, on tärkeää, että myös kiusaamisen kohteeksi joutuneen oppilaan tuki hoidetaan huolellisesti ja se määritellään paikallisesti suunnitelmassa oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Suomen Vanhempainliitto katsoo, että opetuksen epäämisen tulisi olla 0,5 – 3 päivän mittainen lapsen etu, tuen suunnittelun tarve ja kokonaistilanne huomioiden. Oppilashuolto ja vanhemmat tulee ottaa heti tiiviisti mukaan ja yhteistyö vanhempien kanssa tulee olla aktiivista. Vanhempainliitto nostaa vielä esiin, että lainsäädännön täytyy tunnistaa myös ne tilanteet, joissa koulun aikuinen kiusaa oppilaita tai käyttäytyy muuten epäasiallisesti tai oppilas kiusaa opettajaa tai koulun muuta henkilökuntaa. Vanhempainliitto ehdottaa, että lakiesitys käydään vielä läpi tästä näkökulmasta ja siihen tehdään tarvittavat lisäykset. Vain sillä tavalla varmistetaan, että myös näihin tilanteisiin kouluissa aidosti puututaan. Kurinpitotoimissa huomioitava oppilaan ikä ja kehitystaso Suomen Vanhempainliitto pitää tarpeellisena lisäyksenä oppilaan ja opiskelijan iän ja kehitystason huomioimista kurinpitotoimista päätettäessä. Näin varmistetaan lapsen edun huomioiminen kurinpitotoimista päätettäessä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan kumottavaksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain säännökset kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Samalla kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen esitetään muutettavaksi kurinpitotoimiksi, kun ne nyt ovat kurinpitorangaistuksia. Vanhempainliitto pitää ehdotuksia perusteltuina. Perusopetuksesta poiketen kasvatuskeskusteluun määrääminen ei ole käytössä toisen asteen koulutuksessa. Suomen Vanhempainliitto katsoo, että kasvatuskeskustelu tai vastaava voisi olla käytössä myös lukioissa ja ammatillisissa oppilaitoksissa ensisijaisena toimenpiteenä opiskelijan häiritessä työrauhaa tai käyttäydyttyä epäasiallisesti. Määräaikainen erottaminen ei voi olla yksin rehtorin päätettävissä Hallituksen esityksen mukaan rehtori ei voi päättää toisen asteen oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta, vaan päätöksen tekee koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Muutos vastaa voimassa olevaa perusopetuslain mukaista sääntelyä erottamisesta päättämisestä. Esitystä perustellaan sillä, että päätöksen tekemistä oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta ei ole perusteltua delegoida yksin rehtorin päätettäväksi, koska määräaikainen erottaminen vaikuttaa merkittävästi oppivelvollisuuden suorittamiseen ja siihen, miten oppivelvollisuuden suorittaminen turvataan erottamisen aikana. Asian käsittely monijäsenisessä toimielimessä varmistaa oppivelvollisen oikeusturvan toteutumisen ja tukee oppivelvollisuuden suorittamista. Suomen Vanhempainliitto kannattaa esitystä ja pitää sitä perusteltuna. Lisäksi Vanhempainliitto tuo esiin, että monijäsenisen toimielimen tulee olla kokoonpanoltaan sellainen, että sillä on kompetenssia käsitellä lapsen/nuoren asiaa ja päättää siitä. Vanhempainliiton mielestä on tärkeää, että toimielimessä on mukana sosiaalipuolen edustaja, jolloin myös perheen tuen tarpeeseen voidaan tarvittaessa vastata. Toimielin tulisi olla myös mahdollista kutsua nopeasti kokoon. Suomen Vanhempainliitto pitää erittäin tärkeänä, että oppilaan määräaikaisen erottamisen aikana kodin ja koulun yhteistyö tiivistyy ja oppilas ja oppilaan huoltaja otetaan mukaan erottamisen aikaisen opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laadintaan. Oppilas ja huoltaja voivat esimerkiksi osallistua suunnitelman laatimista koskevaan tilaisuuteen. Vanhempainliitto muistuttaa, että kouluissa tulee huolehtia oppilaan ja huoltajan tosiasiallisesta osallistumismahdollisuudesta. Suunnitelman laatimista koskeva tilaisuus tulee järjestää sellaiseen aikaan, että työssäkäyvällä huoltajalla on käytännössä mahdollisuus osallistua siihen. Erottamistilanteessa huoltajan velvollisuus valvoa oppilaan oppivelvollisuuden suorittamista korostuu, jolloin kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu. Vanhemmat on tärkeä saada tukemaan lapsen opiskelua ja koulunkäyntiä paitsi lapsen oppimisen myös lapsen kasvun ja kouluun paluun varmistamisen näkökulmasta. Kiusaamistilanteisiin tulee puuttua kokonaisvaltaisesti lapsen etu huomioiden Suomen Vanhempainliitto on tyytyväinen, että lukiolakiin ja ammatillista koulutusta koskevaan lakiin lisätään momentti, jonka mukaan opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Vastaava kirjaus on jo perusopetuslaissa. Kodin ja oppilaitoksen yhteistyötä kiusaamisen ehkäisemisessä ja siihen puuttumisessa tarvitaan myös toisella asteella. Hallituksen esityksessä sanotaan, että tavoitteena on tuoda esiin oppilaitoksessa tapahtuvan kiusaamisen ja häirinnän lisäksi myös koulumatkalla esiin tulevat kiusaamis- ja häirintätapaukset, mikä edesauttaa kokonaistilanteen selvittämistä ja tehostaa kodin ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Toisaalta esityksen perusteluissa todetaan: ’Oppilaitoksen henkilökunta voisi tarvittaessa tukea huoltajaa tai opiskelijan muuta laillista edustajaa asian kokonaisvaltaisessa selvittämisessä ja siihen puuttumisessa myös koulumatkojen osalta esimerkiksi opiskelijahuollollisin keinoin yhteistyössä huoltajien kanssa. ’ Ilmaisu viestii, että on oppilaitoksen valinta, selvittääkö se vanhempien tukena koulumatkoilla tapahtuvaa kiusaamista ja häirintää vai ei. Vastaavaa ilmaisua käytettiin, kun asiasta säädettiin perusopetuslakiin. Koulussa / oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella vapaa-ajalla ja somessa tapahtuvaa kiusaamista on vaikea erottaa toisistaan. Koulussa tapahtuva kiusaaminen seuraa oppilaita vapaa-ajalle ja päinvastoin. Myös tutkimukset osoittavat, että lähes kaikki lapset ja nuoret, joita kiusataan somessa, tulevat myös muilla tavoin kiusatuiksi. Suomen Vanhempainliitto katsoo, että lainsäädännön tulisi tunnistaa kiusaaminen ilmiönä sen eri muotoineen sekä edellyttää, että kiusaamiseen ja häirintään puututaan ja sitä selvitetään yhdessä kotien kanssa lapsen ja nuoren kokonaistilanne huomioiden. Lapsen elämä ei rajaudu kouluun tai kotiin, vaan sitä tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti lapsen etu huomioiden. Myös yhteisöllinen opiskeluhuolto painottaa ennaltaehkäisyä ja kokonaisvaltaista kiusaamiseen puuttumista. Kodin ja koulun välinen yhteistyö kiusaamisen ehkäisyssä ja siihen puuttumisessa on ensiarvoisen tärkeää. Se on vanhempien kasvatustehtävän tukemista, jota niin lastensuojelulaki kuin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteetkin lasten ja perheiden kanssa työskenteleviltä edellyttävät. Vanhempainliitto ehdottaa, että hallituksen esitys muutetaan muotoon: ’Oppilaitoksen henkilökunnan tulee tukea huoltajaa tai opiskelijan muuta laillista edustajaa asian kokonaisvaltaisessa selvittämisessä ja siihen puuttumisessa myös koulumatkojen osalta esimerkiksi opiskelijahuollollisin keinoin yhteistyössä huoltajien kanssa. ’ Vastaavan muotoilun tulee koskea myös perusopetusta. Lakisääteiset päätökset tulee tehdä, muutoksenhaku- ja valituskanavien tulee olla selkeät Oikeusasiamiehen virasto on tuonut esiin, että kuntien opetustoimen ja koulujen oikeudellisessa osaamisessa, hallinnollisessa menettelyssä ja päätöksenteossa on oikeussuojaongelmia aiheuttavia puutteita. Esimerkiksi muutoksenhakukelpoisia hallintopäätöksiä ei aina tehdä, ne eivät perustu lakiin tai täytä hallintolain vaatimuksia. Suomen Vanhempainliitto katsoo, että kunnista tulee löytyä oikeudellista osaamista ja opetuksen järjestäjän tulee varmistaa, että hallintopäätökset tehdään perusopetuslain, lukiolain ja ammatillista koulutusta koskeva lain edellyttämissä asioissa. Muutoksenhaku- ja valituskanavat tulee olla oppilaiden, opiskelijoiden ja vanhempien tiedossa ja niistä tulee viestiä selkeästi. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että perusopetuslaista ja lukiolaista poistetaan listaus niistä hallintopäätöksistä, joista voisi valittaa hallinto-oikeuteen. Perusopetuslain tai lukiolain nojalla tehdyn päätöksen valituskelpoisuus jäisi hallinto-oikeuden päätettäväksi. Yksiselitteisen listauksen poistaminen vaatii lain voimaantullessa opetuksen ja koulutuksen järjestäjien muutoksenhakuohjeiden tarkistamista ja päivittämistä ja aktiivista viestimistä. Kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, oppilaiden ja opiskelijoiden oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeistä on, että tarjolla on riittävästi ohjeistusta muutoksenhakuun liittyen. Oikeusturvan toteutumisen osalta keskeistä on huoltajille ja viranomaisille osoitettu informaatio-ohjaus. Vanhemmat mukaan rakentamaan turvallista koulu- ja oppilaitosyhteisöä Hyvä kouluyhteisö ei rakennu itsestään, sen eteen tarvitaan tekoja. Toimintakulttuurin kehittämistä ohjaavat periaatteet on kirjattu perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin. Kouluilla täytyy olla osana koulukohtaista oppilashuoltosuunnitelmaa suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Epäasiallista käytöstä, kiusaamista ja väkivaltaa ehkäisevän toimintakulttuurin rakentaminen on jokaisen koulun aikuisen vastuulla. Kodit on otettava mukaan koulun toimintakulttuurin rakentamiseen sekä kiusaamisen, epäasiallisen käytöksen ja väkivallan ehkäisyyn. Vanhemmat täytyy sitouttaa koulun toimintakulttuurin rakentamiseen ja heidän täytyy tietää, miten epäasialliseen käytökseen ja kiusaamiseen puututaan. Vanhempien tulee voida esittää huolensa matalalla kynnyksellä ja luottamuksella koulun henkilökunnalle. Vanhempien huoli lasten ja nuorten yhteisössä näkyvistä ilmiöistä on otettava vakavasti. Vanhemmat täytyy kutsua yhteisen pöydän ääreen etsimään ratkaisuja. Vanhempien on oltava tiiviisti mukana yhteisöllisessä oppilashuoltotyössä. Myös vanhempaintoiminta on hyvä valjastaa edistämään kouluhyvinvointia ja turvallisuutta. Tiivis kodin ja koulun yhteistyö tukee vanhemmuutta ja antaa myös vanhemmille keinoja puuttua väärinkohteluun.
      • Koulukuraattorit ry, Kumpula Mira
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Koulukuraattorit ry – Skolkuratorer rf 11.6.2021 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: VN/489/2021 Koulukuraattorit ry:n lausunto Hallituksen esitysluonnoksesta eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Yleistä Hallituksen esityksessä esitetään muutettaviksi joiltakin osin perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia. Esitetyt lakien täsmennykset ja muutokset ovat pääosin kannatettavia, mutta Koulukuraattorit ry esittää joitakin muutosehdotuksia. Lapsen edun ensisijaisuus On tärkeää, että lapsen edun ensisijaisuudesta säädetään konkreettisesti sekä perusopetuksen että toisen asteen koulutuksen laeissa. Esitysluonnoksen mukaan lapsen edun ensisijaisuus ohjaisi perusopetuksen sekä ammatillisen ja lukiokoulutuksen alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden koulutuksen suunnittelua, järjestämistä ja päättämistä. Hallituksen esityksessä tulisi kuitenkin tarkemmin kertoa, mitä lapsen edun ensisijaisuus käytännössä tarkoittaa ja missä tilanteissa se tulisi ottaa huomioon. Oppilaan ja opiskelijan velvollisuudet Perusopetuslain 35 §:n 2 mom. oppilaan käyttäytymisvelvollisuutta ja sekä lukiolain 30 §:n että ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 94 §:n 2 mom. opiskelijan käyttäytymisvelvollisuutta esitetään täsmennettäväksi siten, että oppilaalla ja opiskelijalla olisi velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja toimittava siten, että hän ei vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Oppilaan ja opiskelijan käyttäytymisvelvoitteen tarkentaminen on tärkeää ja myös se, että kiusaaminen ja häirintä kielletään perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen laeissa. Kurinpito Perusopetuslakiin (36§), lukiolakiin (41§) ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi terminologiset muutokset siten, että rikosoikeudelliseen seuraamukseen viittaava termi kurinpitorangaistus muutettaisiin kurinpitotoimeksi. Terminologian muuttaminen on kannatettava, jolloin kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen olisivat muutoksen myötä jatkossa kurinpitotoimia. Perusopetuksenlain 36§:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, että oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan työpäivän lisäksi enintään myös seuraavan työpäivän ajaksi. Koulukuraattorit ry esittää, että ko. lainkohta muutettaisiin vastaamaan toisen asteen koulutuksen vastaavia säännöksiä siten, että myös perusopetuksessa olisi mahdollisuus evätä oppilaan opetukseen osallistuminen jäljellä olevan työpäivän lisäksi enintään kolmeksi työpäiväksi. Käytännössä nyt säädettävät epäämisen kohteena olevan oppilaan mahdollisuus saada oppilashuollon palveluita epäämisen aikana sekä tukitoimet opetukseen palaamisen turvaamiseksi vaativat enemmän aikaa, jotta ne nykyresursseilla ehditään toimeenpanna. Perusopetuslain 36 a §:n 1 mom., lukiolain 42 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 93.4 §:n ehdotetaan lisättäväksi säännös, että opetuksen / koulutuksen järjestäjällä olisi velvollisuus arvioida kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan / opiskelijan ikä ja kehitystaso. Kannatettava ehdotus. Kurinpito ja oppilas-/opiskeluhuolto Perusopetuslain 36 §:n 3 mom. lukiolain 41 §:n 3 mom. ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 4 mom. esitetään lisättäväksi, että epäämisen aikana oppilaalle / opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa sekä muu tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opetukseen palatessa. Oppilaalle tehdään suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Esityksen mukaan ko. pykälä sisältää monta asiaa ja on siten monitulkintainen. Hyvää pykälässä on se, että oppilaalle järjestettäisiin mahdollisuus keskustella oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa, mutta luonnoksesta ei ilmene, missä ajassa tämän tulisi tapahtua. Onko kyseessä oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2013/1287) 15§:n mukaisesta kiireellisestä tapauksesta, jolloin mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Tämä näkemys olisi hyvä täsmentää. Käytännössä nykyisillä oppilashuollon resursseilla tämä ei välttämättä toteudu, koska kaikissa kouluissa oppilashuollon työntekijät eivät välttämättä ole läsnä päivittäin ja työntekijöiden työpäivä voi olla täynnä mm. yksilökohtaisen oppilashuollon tapaamisista. Kuraattorien ja psykologien resurssien riittävyys tulee taata, jotta heillä olisi mahdollisuus hoitaa tätä tehtävää. Tässä kohtaa voisi myös olla oppilaan edun mukaista kutsua koolle oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2013/1287) 19§:n monialainen asiantuntijaryhmä, jolloin ko. ryhmässä voitaisiin kirjata oppilaan tuen tarve sekä tehdä suunnitelma tukitoimenpiteistä opetukseen palaamiseksi. Tämä selkeyttäisi ko. lainkohtaa, koska esityksestä ei selviä kuka vastaa suunnitelman tekemisestä ja kuinka pian sen tulisi olla käytössä. Esityksessä on nyt vain arvioitu suunnitelman tekemiseen kuluva aika. Lisäksi perusopetuslain 36§:n 2 momenttiin ehdotettava lisäys, että oppilaalla ja oppilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla olisi mahdollisuus osallistua erotetulle oppilaalle opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen, on myös kannatettava. Kaksoisrangaistuksen kieltoa koskevan sääntelyn kumoaminen Esityksessä ehdotetaan, että perusopetuslaista (36 c §), lukiolaista (44 §) ja ammatillisesta koulutuksesta annetusta laista (88 §) poistetaan kokonaisuudessaan pykälät, jotka koskevat kurinpitomenettelyn suhdetta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Kannatettava ehdotus, koska koulujen/oppilaitosten kurinpitotoimien tavoite on osittain myös ohjauksellinen (kasvatusnäkökulma) ja toimenpiteiden tavoitteena on oppilaan/opiskelijan oman ja muiden oppilaiden/opiskelijoiden opiskelun työrauhan takaaminen. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Lukiolain 40§:ään lisättäisiin uusi 7 momentti ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80§:ään lisättäisiin uusi 6 momentti, jonka mukaan opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle.” Kannatettava muutos, koska kodin ja oppilaitoksen henkilöstön välinen yhteistyö on toisellakin asteella tärkeää. Hyvää on myös se, että vastuu ilmoittamisesta on opettajalla tai rehtorilla eikä vastuuta ilmoittamisesta siirretä esim. kuraattorille. Lukion ja ammatillisen koulutuksen rehtorin toimivallan rajaaminen Esityksessä ehdotetaan lukiokoulutuksen (42 § 4. mom.) ja ammatillisen koulutuksen (93§ 1 mom.) rehtorin toimivaltaa rajattavaksi niin, ettei hän voisi enää päättää oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta enintään kolmen kuukauden ajaksi. Esityksen mukaan jatkossa määräaikaista erottamista koskevan päätöksen voisi oppivelvollisten osalta tehdä vain koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin. Ehdotetun muutoksen jälkeen lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa tarkoitetulla sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä olisi aina mahdollisuus olla edustettuna, mikäli se ei arvioi läsnäolon olevan ilmeisen tarpeetonta.” Koulukuraattorit ry ei kannata ehdotettua muutosta, koska kunnan monijäsenisen toimielimen koollekutsuminen on hitaampaa kuin oppilaitoksen oman monialaisen asiantuntijaryhmän koolle kutsuminen. Kyseiseen asiantuntijaryhmään voidaan tarvittaessa kutsua mukaan sosiaalihuollon edustus. Valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 18 §:n muuttamisesta Rehtorin toimivallan lisääminen on kannatettavaa. Koulukuraattorit ry – Skolkuratorer rf Koulukuraattorit ry – Skolkuratorer rf Mira Kumpula Satu Jokelainen puheenjohtaja varapuheenjohtaja
      • Suomen Opiskelija-Allianssi -OSKU ry
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Suomen Opiskelija-Allianssi - OSKU ry kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua otsikossa mainittuun luonnokseen liittyen sekä lausuu opetus- ja kulttuuriministeriölle kunnioittaen seuraavaa: Lausumme vain ammatillisen koulutuksen opiskelijoihin kohdentuvia kohtia. OSKU ry kannattaa esitettyjä lakimuutoksia. Turvallinen työympäristö on jokaisen oppilaitoksessa toimivan oikeus. Ammatillisen koulutuksen osalta on huomioitava opiskelijoiden heterogeenisyys mm. iän ja aiemman koulutustaustan osalta. Lakiluonnoksessa on huomioitu täsmennyksin oppivelvollisuusiän piirissä olevien alle 18-vuotiaiden ja muiden opiskelijoiden ero. On kuitenkin hyvä muistaa, että ammatillisen koulutuksen piirissä opiskelee oppivelvollisuusiän laajentumisen jälkeen hetken alle 18-vuotiaita, jotka eivät ole oppivelvollisia. Opiskelijoiden yhdenvertainen kohtelu on ensiarvoisen tärkeää myös oppivelvollisuuden laajentumisen jälkeen. OSKU vastaanottaa ilolla esityksen opiskelijan mahdollisuudesta hyödyntää koulupsykologin ja/tai -kuraattorin palveluita väliaikaisen erottamisen aikana. Toimenpide olisi suotava myös ammatillisen koulutuksen osalta mahdollisen asuntolasta erottamisen yhteydessä. Tämä toimi tukee opiskelijaa käsittelemään erottamiseen johtaneita syitä, ja ehkäisee mahdollisia tulevia vastaavia tilanteita. Opiskeluterveydenhuollon siirtyessä hyvinvointialueille huolena on, miten tukea pystytään tarjoamaan riittävästi ja miten kommunikointi eri toimijoiden välillä toimii saumattomasti. Lainsäädännön lisäksi olisi tärkeää tukea jokaista oppilaitosyhteisöön kuuluvaa henkilöä tunnistamaan ja ehkäisemään epäasiallista käytöstä, häirintää ja kouluväkivaltaa. Oppilaitosyhteisön kyky kohdata moninaisuutta on avaintekijä siinä, miten kouluväkivaltaa ja häirintää pystytään ehkäisemään. OSKU huomauttaa, että lainsäädännössä olisi suotavaa lisätä 80 § 6. momenttiin opettajan ja rehtorin ilmoitusvelvollisuuteen myös työssäoppimispaikalla tapahtuva häirintä, kiusaaminen tai väkivalta, tai muulla tavoilla huomioida ammatillisten opiskelijoiden toiminta myös muualla kuin suoraan koulumatkalla tai oppilaitoksessa. Ammatilliset opiskelijat opiskelevat pitkälti muualla kuin fyysisesti oppilaitoksen tiloissa. Helsingissä 11.6.2021 Henriikka Mastokangas Aino Pohjanvirta puheenjohtaja pääsihteeri
      • Tampereen kaupunki, Konsernijohtaja Juha Yli-Rajala
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Tampereen kaupungin lausunto on tehty perusopetuksen, lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kanssa yhteistyössä. 2 § Ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoitus Lakiesityksessä mainitaan, että säännös lapsen edusta laajennetaan koskemaan myös toisen asteen koulutusta, mm. opetuksen ja toiminnan suunnittelua ja järjestämistä. Lain kohtaa tulisi täsmentää. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei ole ikäsidonnaista ja koulutuksen suunnittelu tapahtuu pääsääntöisesti tutkintoalakohtaisesti huomioiden kaikki opiskelijat ikään katsomatta. Täsmentäviä toiminnallisia ohjeistuksia vaatii oppivelvollisuuden perusteella tehtävien ratkaisujen ja toisaalta osaamisperusteisen ammatillisen koulutuksen perustehtävän pohjalta tehtävien ratkaisujen yhteensovittaminen. Kyseinen asia voisi olla mainintana esimerkiksi lain kohdassa § 44 Henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laatiminen. Esimerkiksi: ”Alle 18-vuotiaan opiskelijan henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman laadinnassa on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu”. 2 § Lukiokoulutuksen tarkoitus Lain kohtaa tulisi täsmentää. Tämänhetkinen lainsäädäntö ei ole ikäsidonnaista ja ero oppivelvollisuuden alaisten ja täysi-ikäisten opiskelijoiden välillä tulisi tuoda esiin jo tässä pykälässä. Se helpottaisi lähtökohtaisesti koko lain tulkintaa, jossa monissa pykälissä erotellaan oppivelvollisuuden alaiset muista opiskelijoista. 36 § Kurinpito. Perusopetus. Pykälän 1 momenttiin kohtaa tulisi selkeyttää. Tuleeko keskustelu henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana vai voidaanko keskustelu käydä jälkikäteen. 36 a § Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano. Perusopetus Lain kohtaa tulisi täsmentää oppivelvollisuuslain maksuttomuuden näkökulmasta. Lyhyt määräaikainen erottaminen ei jatkaisi 20-ikävuoden jälkeen maksuttomuutta. Jos maksuttomuus jatkuu, vaikeuttaa se merkittävästi asuinkunnan valvontatehtävää ja edellyttäisi seurantaa. 80 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (laki ammatillisesta koulutuksesta) ja 40 § oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (lukiolaki) Esityksen mukaan opettajille ja rehtoreille tulee velvollisuus jatkossa ilmoittaa häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta oppivelvollisen eli alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle. Ilmoitusvelvollisuus jää tulkinnanvaraiseksi eli koskeeko se myös aiemmin tapahtuneita ti-lanteita, vai ainoastaan juuri tapahtuneita tilanteita. Sisältääkö ilmoitusvelvollisuus myös selvittämisvelvollisuuden? Koulumatka käsitteenä tulisi täsmentää, sillä toisen asteen koulutuksessa koulumatka voi vaihdella henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti. Lisäksi tulisi määritellä häirintä ja kiusaaminen opiskelijoiden tasapuolisen kohtelun vuoksi. On tärkeää, että lainsäädäntö tuo täsmentäviä keinoja puuttua turvalliseen opiskeluympäristöön. Ammatillisessa koulutuksessa koko opiskeluyhteisön työrauhaa ja turvallisuuskulttuuria tukevat toimenpiteet ja ohjeistukset ovat tärkeitä, yksittäisen opiskelijan etu huomioiden. 85 § Kurinpito (laki ammatillisesta koulutuksesta) ja 41§ Kurinpito (lukiolaki) Lain kohtaan ehdotetaan lisättäväksi, että kolmen päivän opetuksesta epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa. Lisäksi opiskelijalle tehtäisiin suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Opiskelijahuollon järjestämisvastuu ei ole koulutuksen järjestäjällä, joten lain kohta esitetään tarkistettavaksi ammatillisen koulutuksen lain näkökulmasta ja lisättäväksi oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin. Lain kohdassa jää epäselväksi päätöksen tekijä kolmen päivän opetuksesta epäämisessä. Tarkoitetaanko kolmen päivän opetuksesta epäämisellä kurinpitotoimea, josta oppivelvollisen osalta päättää monijäseninen toimielin vai rehtori? Käytännössä olisi tarkoituksenmukaista, että tämän päätöksen voisi tehdä rehtori, sillä tarve opetuksesta epäämiseen tulee nopeasti, eikä toimielintä saada toimivaltaisena kutsuttua koolle riittävän nopeassa aikataulussa. 88 § Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun Esitys poistaa laista kaksoisrangaistus (ne bis in idem -sääntö) nähdään hyvänä. 93 § Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa Nähdään hyvänä, että päätösvalta korkeintaan kolmen kuukauden erottaminen ja asuntolasta erottaminen voidaan edelleen siirtää rehtorille muiden kuin oppivelvollisten osalta. Lastensuojelulain 24 §:n 2 momentilla tarkoitetulla sosiaalihuollosta vastaavana toimielimenä tulisi olla opiskelijan kotikunnan tai asuinkunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin sen sijaan, että toimielimenä on oppilaitoksen sijaintikunnan sosiaalihuollosta vastaava toimielin.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Asia: VN/489/2021 Teema: Lasten ja nuorten osallisuus, kiusaamisen ehkäisy, nuorisotyö Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry edistää nuorten osallisuutta yhteiskunnassa sekä kouluttaa, palvelee ja tuo yhteen järjestöissä, kunnissa ja seurakunnissa työtä tai vapaaehtoistyötä tekevät nuorisoalan toimijat. Allianssin jäseninä on 144 nuorisojärjestöä ja muuta nuorisoalalla toimivaa yhteisöä - käytännössä kaikki Suomessa toimivat nuorisoalan järjestöt. Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisen koulutuksen annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. Esityksessä täsmennetään opetuksesta epäämistä koskevaa sääntelyä ja lisätään säännös lapsen edusta opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Lisäksi lakiin ammatillisesta koulutuksesta ja lukiolakiin ehdotetaan säädettäväksi opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa kiusaamisesta huoltajalle. Allianssi pitää tärkeänä, että niin koulut kuin muut lasten ja nuorten oppimisympäristöt ovat syrjimättömiä ja turvallisia. Allianssi pitää hallituksen esityksen tavoitteita kannatettavina ja esitettyjä muutoksia pääsääntöisesti hyvinä. Kansallisen kouluterveyskyselyn 2019 mukaan kiusaamista on koettu ulkonäön, sukupuolen, ihonvärin tai kielen, vammaisuuden, perheen tai uskonnon vuoksi joko koulussa tai vapaa-ajalla. Kiusaaminen on sukupuolittunut voimakkaasti. Pojilla on tyttöjä enemmän fyysisen uhan kokemuksia. Tytöt taas kokevat poikia yleisemmin seksuaalista häirintää ja väkivaltaa sekä henkistä tai fyysistä väkivaltaa perheessä. Kiusatuksi joutuminen kasautuu erityisesti vähemmistöihin kuuluville tai jonkin toimintarajoitteen omaaville nuorille. Kouluterveyskyselyn mukaan ulkomailla syntyneistä nuorista 40 % oli kokenut kiusaamista lukuvuoden aikana. Myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien nuorten kokemukset kiusaamisesta, seksuaalisesta häirinnästä ja väkivallasta ovat muihin nuoriin verrattuna huomattavasti yleisempiä. Sukupuolivähemmistöön kuuluvista yläkouluikäisistä 23 prosenttia koki koulukiusaamista vähintään kerran viikossa, kun koko vastaajajoukosta kiusaamista koki 6 %. Lukuvuoden aikana seksuaali- sukupuolivähemmistöihin kuuluvista lapsista ja nuorista yli 50 % kertoi kokeneensa kiusaamista. Erottamista koskevia menettelysäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että opiskelijalle ja huoltajalle varattaisiin tilaisuus osallistua henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan erottamisen aikana. Ehdotus on perusteltu erityisen tuen tarpeiden toteuttamisen ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmista. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi säännös lapsen edusta opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Lapsen edun huomioiminen on tärkeää, mutta perusteluissa olisi kerrottava selkeämmin, mitä lapsen edun ensisijaisuus käytännössä tarkoittaa nykyiseen päätöksentekoon tai opetuksen ja koulutuksen suunnitteluun ja järjestämiseen verrattuna. Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä säädettäisiin opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Ehdotus on erittäin tarpeellinen ja kannatettava, sillä nuoret kokevat, että aikuiset eivät puutu riittävästi kiusaamiseen. Esimerkiksi vuoden 2015 kouluterveyskyselyyn vastanneista lukiolaisista 85% koki, etteivät aikuiset puutu kiusaamiseen. Myös muissa nuorille tehdyissä tutkimuksissa välittyy sama viesti: Nuorilla on kokemuksia esimerkiksi opettajien haluttomuudesta tarttua koulukiusaamiseen. Etenkin ns. NEET-nuoret ovat menettäneet luottamuksen aikuisten ja ammattilaisten tahtoon ja kykyyn auttaa heitä. Heikko yhteiskunnallinen asema lisää vakavien ongelmien ja takaiskujen todennäköisyyttä ja siten myös yksilöiden ja ryhmien kyynisyyttä ja katkeroitumista. On olennaista tunnistaa, että kiusaaminen on usein syrjintäperusteisiin liittyvää. Ilmoitusvelvollisuuden lisäksi lasten ja nuorten parissa toimivat kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaiset tarvitsevatkin koulutusta tasa-arvosta, yhdenvertaisuudesta sekä syrjintään ja kiusaamiseen puuttumisesta. Ammattilaisten osaamisen kehittämiseen tulee kohdentaa resursseja toimenpidepaketin muissa osissa.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto, Hynönen Iiris
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa: SLL pitää esityksen tavoitteita pääosin kannatettavina. On tärkeää, että kiusaamiseen, väkivaltaan ja häirintään voidaan puuttua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa myös toisella asteella opiskellessa. Esimerkiksi Lukiolaisbarometrin 2019 mukaan 13 % lukiolaisista oli tullut vähintään satunnaisesti muiden opiskelijoiden kiusaamaksi lukiossa. Opettajien kiusaamisen kohteeksi vähintään satunnaisesti joutuneiden osuus oli 7 %. SLL pitää keskeisenä sitä, että kirjauksia valmisteltaessa kuullaan laajasti eri toimijoita ja säännöksistä tehdään kerralla sellaiset, että niiden pohjalta ongelmatilanteisiin voidaan aidosti puuttua. SLL kommentoi hallituksen esitystä ja tekee omia esityksiään jatkotyöstöä varten erityisesti lukiolain osalta. Ilmoitusvelvollisuus ja kiusaamiseen puuttuminen SLL kannattaa lukiolain 40 §:ään esitettyä lisäystä koskien opettajan tai rehtorin ilmoittamisvelvollisuutta tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta sekä niihin syyllistyneen että niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle. Sääntely on ehdottomasti tarpeen ja kaivattu lisäys lakiin. On kuitenkin huomioitava, että kirjaus kattaa vain alaikäiset opiskelijat. Täysi-ikäisiä ei myöskään saa unohtaa, siksi muutkin toimenpiteet ovat tarpeen. Lakia sovellettaessa käytännössä on lisäksi tärkeää, ettei huoltajaan oteta yhteyttä ennen keskustelua opiskelijan itsensä kanssa. SLL esittää, että häirinnän, kiusaamisen ja väkivallan lisäksi 40 §:ssä mainitaan syrjintä. Tämä erikseen mainittuna vahvistaisi opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Yksittäisiä syrjintätapauksia ei välttämättä pidetä kiusaamisena, ja toisaalta systemaattisen syrjinnän tunnistamiseksi on tärkeää, että asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä. SLL on myös huolissaan siitä, että riittääkö pelkkä ilmoitusvelvollisuus. Hallituksen esitysluonnoksen sivulla 4 on mainittu, että aiheeseen liittyvän lainsäädäntöehdotuksen (LA 27/2020 vp) tarkoituksena on säätää nimenomaan kiusaamiseen puuttumiseen liittyvästä velvollisuudesta, mutta lakiluonnos ei tällaisenaan tätä tavoitetta toteuta. SLL esittää, että opettajille ja rehtoreille säädetään nimenomaan velvollisuus puuttua havaitsemaansa haitalliseen toimintaan koulutuksen järjestäjän ohjeistuksen mukaan. Samassa yhteydessä tulee säätää, että koulutuksen järjestäjän tulee ohjeistaa oppilaitoksen rehtoria ja opettajia häirintään, kiusaamiseen, syrjintään ja väkivaltaan puuttumisessa ja yhteistyön tekemisessä opiskelijahuollon, sosiaali- ja terveystoimen sekä poliisin ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. Koulutuksen järjestäjällä on lisäksi oltava käytössään ilmoitusmenettely, jolla opiskelijat ja oppilaitoksen henkilökunta voivat kertoa havaitsemastaan häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä ja väkivallasta tai muusta epäasiallisesta kohtelusta koulutuksen järjestäjälle. Näillä lisäysehdotuksilla SLL haluaa korostaa sitä, että tällä hetkellä kiusaamiseen ei puututa niin vahvasti kuin voisi. Henkilökunnan tulee puuttua kaikkiin mahdollisiin ongelmatilanteisiin heti niiden ilmettyä, jotta lukio olisi aidosti kaikenmuotoisen kiusaamisen, väkivallan, syrjinnän ja rasismin vastainen paikka, jossa on avoin, turvallinen ja välittävä ilmapiiri. Opettajien ja rehtorien tulee laadukkaan toiminnan takaamiseksi saada koulutusta näistä teemoista ja heidän saatavillaan tulee olla riittävästi tukea ja ohjausta tapausten käsittelyyn. Opiskelijan velvollisuudet Esitykseen sisältyy myös tiukennus opiskelijan velvollisuuksiin (lukiolaki 30 §). Muutos nykyisestä muita vaarantavan toiminnan välttämisestä esitettyyn velvollisuuteen toimia vaarantamatta muita kuulostaa pieneltä, mutta voi käytännössä olla haastava. Täsmennyksellä on perusteensa turvallisemman opiskeluympäristön luomisessa, mutta haasteeksi voi osoittautua, jos ohjeistukset ja toimintatavat eivät ole riittävän selkeitä opiskelijoille. SLL kannattaa kirjausta sillä edellytyksellä, että opiskelijoiden tulee olla täysin tietoisia oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan sekä lukion sovituista toimintatavoista kiusaamis- ja häirintätilanteissa. Tämä tarkoittaa selkeää ja monikanavaista viestintää opiskelijoille suunnattuna. Lisäksi on tarpeen ohjata vastaavaa tietoa myös opiskelijoiden huoltajille. Muut esitykset SLL:n mielestä on hyvä ja tarpeellinen lisäys, että opinnoista epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa ja saada tukea opintoihin paluuseen (lukiolaki 41 §). Tämä toimintatapa helpottaa opiskelijan tilannetta ja mahdollistaa epäämiseen johtaneiden tilanteiden juurisyiden selvittämisen. On kuitenkin hyvä huomioida, että yksilökohtainen opiskelijahuolto perustuu opiskelijan vapaaehtoisuuteen ja siksi tuleekin pitää huolta, ettei epäämistilanteessa olevalle opiskelijalle tule tunne, että psykologi- tai kuraattorikäynti olisi rangaistus. Kurinpitotoimien täytäntöönpanoon (lukiolaki 42 §) esitetty lisäys opiskelijan iän ja kehitystason huomioimisesta kurinpitotoimia harkitessa on tarpeellinen opiskelijan edun huomioimiseksi. SLL pitää samassa yhteydessä hyvänä muutoksena, että päätäntävalta oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta ei ole delegoitavissa yksin rehtorille, vaan päätöksen tekee aina koulutuksen järjestäjän asettama, monijäseninen toimielin. Yhteisöllinen opiskelijahuolto Uusien säädösten toteutumisessa oppilaitosten arjessa on yhteisöllisellä opiskelijahuollolla tärkeä rooli. SLL on huolissaan, miten uudistus saadaan toteutettua laadukkaasti, kun opiskelijahuollon psykologit ja kuraattorit ovat sote-uudistuksen yhteydessä siirtymässä hyvinvointialueiden vastuulle. Varsinkin siirtymävaiheessa on kriittistä varmistaa, ettei sen vuoksi tärkeä työ kärsi. SLL pitää erityisen tärkeänä, että lähipalveluperiaate toteutuu ja järjestelyt saadaan toimiviksi opiskelijoiden edun mukaisesti. On olennaista, että yhteisöllisyystyössä ja kiusaamisen ehkäisyssä osallistetaan vahvasti opiskelijoita. Tärkeä rooli on erityisesti opiskelijakuntien hallituksilla ja tutoreilla, jotka järjestävät ryhmäyttävää ja yhteisöllistä toimintaa oppilaitoksen arjessa. Näille toimijoille on myös varattava riittävästi resursseja. SLL esittää, että tutortoiminnasta säädetään opiskelijakuntatoiminnan (lukiolaki 33 §) tapaan lukiolaissa. Lausunnon keskeinen sisältö SLL kannattaa hallituksen esitystä pääosin, mutta esittää seuraavia täsmennyksiä ennen esityksen etenemistä: - Lukiolain 40 §:ään tulee lisätä häirinnästä, kiusaamisesta ja väkivallasta ilmoittamisen oheen syrjintä. - Ilmoitusvelvollisuuden lisäksi lukiolain 40 §:ssä tulee säätää opettajan ja rehtorin velvollisuudesta puuttua havaittuun häirintään, kiusaamiseen, syrjintään ja väkivaltaan koulutuksen järjestäjän ohjeistuksen mukaan. Koulutuksen järjestäjän tulee ohjeistaa oppilaitoksen rehtoria ja opettajia häirintään, kiusaamiseen, syrjintään ja väkivaltaan puuttumisessa ja yhteistyön tekemisessä opiskelijahuollon, sosiaali- ja terveystoimen sekä poliisin ja muiden tarvittavien tahojen kanssa. - Koulutuksen järjestäjällä on lisäksi oltava käytössään ilmoitusmenettely, jolla opiskelijat ja oppilaitoksen henkilökunta voivat kertoa havaitsemastaan häirinnästä, kiusaamisesta, syrjinnästä ja väkivallasta tai muusta epäasiallisesta kohtelusta koulutuksen järjestäjälle. - SLL kannattaa lukio-opiskelijan velvollisuuksiin (30 §) esitettyä muutosta sillä edellytyksellä, että samalla varmistetaan opiskelijoiden riittävä tiedonsaanti velvollisuuksistaan ja oppilaitoksen säännöistä ja toimintatavoista. - SLL muistuttaa yhteisöllisen opiskeluhuollon merkityksestä ja sen toimivuudesta huolehtimisesta erityisesti sote-uudistuksen yhteydessä sekä opiskelijatoiminnan resurssien turvaamisesta. SLL esittää tutortoiminnan kirjaamista lukiolakiin opiskelijakuntatoiminnan tapaan (33 §). Lisätietoja lausunnosta antaa: Sosiaalipoliittinen asiantuntija Iiris Hynönen (iiris.hynonen@lukio.fi)
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Länsi-Suomen, Länsi- ja Sisä- Suomen ja Lapin aluehallintovirastojen yhteinen lausunto
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Aluehallintovirastojen yhteinen lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Tausta Etelä-Suomen, Itä-Suomen, Pohjois-Suomen, Länsi-Suomen, Länsi- ja Sisä-Suomen ja Lapin aluehallintovirastot (jatkossa aluehallintovirastot) kiittävät opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta antaa lausunto perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. Aluehallintovirastojen Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualueiden johtajat ovat 19.5.2021 pidetyssä kokouksessa päättäneet, että aluehallintovirastot antavat asiasta yhteisen lausunnon, ja lausunnon antamista koordinoi Itä-Suomen aluehallintovirasto. Aluehallintovirastojen lausunto Hallituksen esityksen luonnoksessa ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia. Esityksen tavoitteena on osaltaan ehkäistä kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa kouluissa ja oppilaitoksissa sekä turvata turvallinen opiskeluympäristö. Esityksellä on tarkoitus täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Lisäksi tavoitteena on muuttaa perusopetuslain ja lukiolain vanhentuneet viittaukset kumottuun hallintolainkäyttölakiin viittauksiksi voimassa olevaan oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Aluehallintovirastot pitävät esitettyjä muutoksia pääosin kannatettavina. Lapsen etua koskevan säännöksen lisääminen perusopetuslakiin, lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin on tärkeä uudistus, joka tuo lapsen edun ensisijaisuuden paremmin näkyväksi. Aluehallintovirastot toteavat, että lapsen edun ensisijaisuuden merkitystä ja sitä koskevaa sisällöllistä tulkintaa on käytännössä haastavaa avata tarkasti säädöstasolla ja lain esitöissä. Lapsen etua koskeva harkinta on kuitenkin kuvattu varsin kattavasti perusopetuslain 3 a §:n säännöskohtaisissa perusteluissa, joihin myös lukiolain 2 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 2 §:n perusteluissa viitataan. Hallituksen esityksen luonnoksessa ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia sekä lukiolakia esitetään muutettavaksi siten, että niissä säädettäisiin opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Säädös vastaisi perusopetuslain 29 § 7 momentin mukaista sääntelyä. Aluehallintovirastot pitävät esitettyjä muutoksia merkittävinä opiskelijoiden hyvinvoinnin ja työrauhan kannalta. Opiskelijoiden väliseen kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan liittyvät tilanteet ovat moninaisia, valitettavan hankalasti ratkaistavia ja usein piiloon jääviä asioita, minkä vuoksi turvallisen opiskeluympäristön järjestäminen edellyttää hyvää yhteistyötä koulun, opiskelijan, huoltajien, koulukuraattorin ja mahdollisten muiden toimijoiden kanssa. Hallituksen esityksen luonnoksessa perusopetuslain 36 § 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, että oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan työpäivän lisäksi enintään myös seuraavan työpäivän ajaksi. Mainitun pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisäksi lisättäväksi, että epäämisen aikana oppilaalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa opetukseen. Oppilaalle tehtäisiin suunnitelma oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppilashuollon tukitoimien lisäksi suunnitelmassa määriteltäisiin ne käytännöt toimet, jolla tuettaisiin oppilaan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen. Ehdotus vahvistaa oppilaan turvallista palaamista kouluun. Suunnitelmaan kirjattavilla käytännön tukitoimilla turvattaisiin opetukseen palaavan oppilaan, toisten oppilaiden sekä koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien henkilöiden turvallisuutta, ja tuettaisiin hallittua koulutyöhön paluuta. Tukitoimenpiteet voisivat liittyä esimerkiksi käytännön opetusjärjestelyihin, kuten istumisjärjestelyihin, opetusryhmän vaihtamiseen, koulunkäyntiavustajan antamaan tukeen, kasvatuskeskustelun järjestämiseen tai epäämistä edeltävän väkivaltaisen tai uhkaavan tilanteen läpikäymiseen oppilaan kanssa. Toimenpiteitä arvioitaessa otettaisiin huomioon oppilaan ikä ja kehitystaso. Esimerkiksi rikosoikeudellisessa vastuussa olevien tai rikosoikeudellista vastuuikää lähestyvien oppilaiden kanssa voisi toimia yhteistyössä poliisin kanssa, jotta esimerkiksi rikolliseen toimintaan voitaisiin puuttua ennaltaehkäisevästi kasvatuksellisin keinoin. Aluehallintovirastot toteavat, että voimassaoleva sääntely mahdollistaa opetuksesta epäämisen jäljellä olevaksi työpäiväksi. Lain perustelujen (HE 205/2002) mukaan opetuksen epääminen on tarkoitettu äärimmäisen poikkeuksellisia tilanteita varten, jolloin oppilas vaarantaa muiden oppilaiden tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien turvallisuuden taikka häiritsee kohtuuttomasti opetusta tai siihen liittyvää toimintaa. Kyseessä on turvaamistoimenpide eikä ole tarkoitus, että sitä käytettäisiin tavanomaisena ojentamiskeinona. Ottaen huomioon hallituksen esityksen luonnoksessa mainitut tavoitteet, ja sen, että ehdotusten tarkoituksena on vahvistaa oppilaan turvallista palaamista kouluun, aluehallintovirastot pitävät esitettyjä lakimuutoksia vallitsevaan tilanteeseen nähden hyvinä, joskin ei ongelmattomina. Aluehallintovirastot arvioivat, että häiritsevän, uhkaavan ja väkivaltaisen käytöksen taustalla on usein se, että oppilaan tarvitsema oppimisen ja koulunkäynnin tuki ei ole toteutunut riittävissä määrin, jolloin oppilaan impulsiivinen käyttäytyminen on todennäköisempää. Opetukseen osallistuvalla on työpäivinä oikeus saada opetussuunnitelman mukaista opetusta, oppilaanohjausta sekä riittävää oppimisen ja koulun käynnin tukea heti tuen tarpeen ilmetessä. Opetuksen epäämistä tuleekin käyttää viimesijaisena keinona vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tilanteissa. Lisäksi koulun tulee huolehtia siitä, että oppilas saa tukiopetusta, mikäli hän on opetuksen epäämisen vuoksi jäänyt tilapäisesti jälkeen opinnoissaan tai muutoin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea. Aluehallintovirastot ehdottavat hallituksen esitykseen seuraavia muutoksia ja täsmennyksiä koskien kurinpitomenettelyn suhdetta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun: Esitysluonnoksen sivulla 28 katsotaan, että määräaikainen erottaminen on järjestyksen ylläpitoon liittyvä turvaamistoimen luonteinen seuraamus. Aluehallintovirastot pitävät määräaikaisen erottamisen luokittelua turvaamistoimeksi ongelmallisena. Aluehallintovirastot toteavat, että turvaamistoimien ideana on, että niitä voidaan käyttää akuutissa tilanteessa enemmän vahingon syntymisen estämiseksi. Koulumaailman varsinaisten turvaamistoimien, kuten opetukseen osallistumisen epääminen muutamaksi päiväksi, käyttämiseen ei yleensä liity kovin raskaita hallinnollisia menettelyjä. Määräaikaista erottamista edeltää kuitenkin hallintolain mukainen kuulemismenettely, joka kohtuullisen kuulemisajan vuoksi kestää pari viikkoa. Erottamisesta tulee tehdä valituskelpoinen päätös, joka oppivelvollisten kohdalla tulee tehdä monijäsenisessä toimielimessä. Mikäli päätöstä ei panna täytäntöön kuulemis- ja päätöksentekomenettelyn jälkeen, tapahtuman ja seuraamuksen välillä saattaa kulua kuukausia valitusprosessin vuoksi. Aluehallintovirastot toteavat, että vaihtoehto, eli erottamispäätöksen täytäntöönpano lainvoimaa vailla olevana, heikentää toisaalta oppilaan tai opiskelijan oikeusturvaa. Aluehallintovirastot toteavat, että määräaikainen erottaminen on perusopetuksessa pisimmillään kolmen kuukauden mittainen ja toisen asteen koulutuksessa vuoden mittainen, mitä voidaan nuoren henkilön elämässä pitää varsin merkittävänä ajanjaksona. Määräaikainen erottaminen voi seurata jatkuneesta opetuksen häiritsemisestä tai sääntöjen rikkomisesta, mutta myös yksittäisestä vakavasta rikkomuksesta. Silloin, kun määräaikainen erottaminen on seuraus pitkään jatkuneista järjestyshäiriöistä, voidaan sen ehkä ajatella olevan eräänlainen turvaamistoimi. Aluehallintovirastot arvioivat, että yksittäisen vakavamman teon perusteella ei voitane vielä päätellä, että potentiaalisesti useamman kuukauden mittainen turvaamistoimi olisi tarpeellinen, vaan erottaminen on sellaisissa tapauksissa selkeästi tarkoitettu rangaistukseksi eli seuraamukseksi, jotta oppilas tai opiskelija oppisi käyttäytymään tulevaisuudessa paremmin. Kun rikosasiaa käsitellään yleisessä tuomioistuimessa, oikeus antaa rikosoikeudellisen rangaistuksen, jonka se katsoo vastaavan rikoksen moitittavuutta, ja tämän rangaistuksen kärsittyään tuomittu on sovittanut tekonsa. Rangaistuksen mittaamisessa voidaan ottaa huomioon myös muut rikoksentekijään kohdistuneet seuraamukset, mutta tämän esitysluonnoksen myötä jäisi epäselväksi, onko erottaminen sellainen seuraamus. Aluehallintovirastot toteavat, että tämä kuuluu kuitenkin oikeuden harkintaan. Ongelmallisempaa asiassa on, että opetuksen tai koulutuksen järjestäjän ei esitysluonnoksen myötä tarvitsisi välittää mahdollisista rikosoikeudellisista seuraamuksista. Perusopetuslain 36 c §:n, lukiolain 44 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 88 §:n kumoaminen merkitsisi, että erottamisesta voitaisiin päättää täysimääräisesti jopa sen jälkeen, kun tuomioistuin on jo antanut oikeudenmukaiseksi katsomansa rikosoikeudellisen rangaistuksen. Edellä todetun perusteella aluehallintovirastot katsovat, että määräaikainen erottaminen on useimmissa tilanteissa katsottava sellaiseksi rangaistuksen luonteiseksi seuraamukseksi, joka on kaksoisrangaistuksen kiellon piirissä. Aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan perusopetuslain 36 c §:ää, lukiolain 44 §:ää ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 88 §:ää tulisi kumoamisen sijasta täsmentää koskemaan vain määräaikaista erottamista ja mahdollisesti asuntolasta erottamista. Lisäksi pykälien 3 momentin viimeinen virke, joka tällä hetkellä on ilmeisessä ristiriidassa kaksoisrangaistuksen kiellon kanssa, tulisi joko poistaa kokonaan tai täsmentää siten, että siitä käy ilmi, millaisissa tilanteissa määräaikaista erottamista voidaan käyttää turvaamistoimena. Aluehallintovirastot katsovat, että kynnys tulisi asettaa varsin korkealle, jotta oppilaita tai opiskelijoita ei eroteta pelkästään sen vuoksi, että heidät on tuomittu rikoksesta, vaan oppilaan tai opiskelijan läsnäolosta on aiheuduttava konkreettista vaaraa muiden turvallisuudelle. Lisäksi aluehallintovirastot pitävät ongelmallisena sitä, että lukiolain 41 § 4 momentin mukaan opiskelijalta voidaan pidättää oikeus opiskeluun, jos hän on tutkimuksen alaisena rikoksesta, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Aluehallintovirastot toteavat, että vastaava säännös poistui ammatillisesta koulutuksesta annetusta laista jo vuoden 2012 alusta voimaan tulleen SORA-uudistuksen yhteydessä, koska eduskunnan perustuslakivaliokunta (PeVL 60/2010 vp) oli katsonut sen ongelmalliseksi perustuslain 21 §:n oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin takeisiin kuuluvan ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 2 kappaleessa turvatun syyttömyysolettaman kannalta. Aluehallintovirastot katsovat, ettei lukiolakiin voitaisi jättää sellaista säännöstä, joka on vuosia sitten poistettu ammatillisesta koulutuksesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt aluehallintovirastoilta lausuntoa myös valtioneuvoston asetuksesta perusopetusasetuksen 18 §:n muuttamiseksi. Ehdotettu sääntely antaisi rehtoreille päätösvallan perusopetuslain 36 §:n kurinpitoa koskevissa asioissa. Aluehallintovirastot pitävät perusopetusasetuksen 18 §:ään ehdotettavaa rehtorin toimivaltaa koskevaa muutosta hyvänä ja tarpeellisena lisäyksenä. Lausunnon keskeinen sisältö Hallituksen esityksen luonnoksessa perusopetuslain 36 § 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, että oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan työpäivän lisäksi enintään myös seuraavan työpäivän ajaksi. Aluehallintovirastot pitävät esitettyä lakimuutosta vallitsevaan tilanteeseen nähden hyvänä, joskin ei ongelmattomana. Aluehallintovirastot arvioivat, että häiritsevän, uhkaavan ja väkivaltaisen käytöksen taustalla on usein se, että oppilaan tarvitsema oppimisen ja koulunkäynnin tuki ei ole toteutunut riittävissä määrin, jolloin oppilaan impulsiivinen käyttäytyminen on todennäköisempää. Opetuksen epäämistä tuleekin käyttää viimesijaisena keinona vain äärimmäisen poikkeuksellisissa tilanteissa. Aluehallintovirastot pitävät määräaikaisen erottamisen luokittelua turvaamistoimeksi ongelmallisena. Määräaikainen erottaminen on perusopetuksessa pisimmillään kolmen kuukauden mittainen ja toisen asteen koulutuksessa vuoden mittainen, mitä voidaan nuoren henkilön elämässä pitää varsin merkittävänä ajanjaksona. Kun rikosasiaa käsitellään yleisessä tuomioistuimessa, oikeus antaa rikosoikeudellisen rangaistuksen, jonka se katsoo vastaavan rikoksen moitittavuutta, ja tämän rangaistuksen kärsittyään tuomittu on sovittanut tekonsa. Rangaistuksen mittaamisessa voidaan ottaa huomioon myös muut rikoksentekijään kohdistuneet seuraamukset, mutta tämän esitysluonnoksen myötä jäisi epäselväksi, onko erottaminen sellainen seuraamus. Ongelmallisempaa asiassa on, että opetuksen tai koulutuksen järjestäjän ei esitysluonnoksen myötä tarvitsisi välittää mahdollisista rikosoikeudellisista seuraamuksista. Perusopetuslain 36 c §:n, lukiolain 44 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 88 §:n kumoaminen merkitsisi, että erottamisesta voitaisiin päättää täysimääräisesti jopa sen jälkeen, kun tuomioistuin on jo antanut oikeudenmukaiseksi katsomansa rikosoikeudellisen rangaistuksen. Aluehallintovirastot katsovat, että määräaikainen erottaminen on useimmissa tilanteissa katsottava sellaiseksi rangaistuksen luonteiseksi seuraamukseksi, joka on kaksoisrangaistuksen kiellon piirissä. Aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan perusopetuslain 36 c §:ää, lukiolain 44 §:ää ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 88 §:ää tulisi kumoamisen sijasta täsmentää koskemaan vain määräaikaista erottamista ja mahdollisesti asuntolasta erottamista. Lisäksi pykälien 3 momentin viimeinen virke, joka tällä hetkellä on ilmeisessä ristiriidassa kaksoisrangaistuksen kiellon kanssa, tulisi joko poistaa kokonaan tai täsmentää siten, että siitä käy ilmi, millaisissa tilanteissa määräaikaista erottamista voidaan käyttää turvaamistoimena. Aluehallintovirastot katsovat, että kynnys tulisi asettaa varsin korkealle, jotta oppilaita tai opiskelijoita ei eroteta pelkästään sen vuoksi, että heidät on tuomittu rikoksesta, vaan oppilaan tai opiskelijan läsnäolosta on aiheuduttava konkreettista vaaraa muiden turvallisuudelle. Lisäksi aluehallintovirastot pitävät ongelmallisena sitä, että lukiolain 41 § 4 momentin mukaan opiskelijalta voidaan pidättää oikeus opiskeluun, jos hän on tutkimuksen alaisena rikoksesta, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Aluehallintovirastot katsovat, ettei lukiolakiin voitaisi jättää sellaista säännöstä, joka on vuosia sitten poistettu ammatillisesta koulutuksesta.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus 7.6.2021 § 449
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Yleiset lakimuutoksia koskevat kommentit Helsingin kaupunki pitää tärkeänä lakimuutoksilla tehtävää sääntelyn yhdenmukaistamista. Yhdenmukaisella lainsäädännöllä voidaan puuttua oikea-aikaisesti kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Lakeihin ehdotetaan lisättäväksi säännös lapsen edusta opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Helsingin kaupunki kannattaa muutosehdotusta ja toteaa, että se tukee tosiasiallista toimintatapaa. Lakeihin ehdotetaan yhdenmukaistettavaksi opettajan tai rehtorin velvollisuus ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Helsingin kaupunki pitää muutosta kannatettavana. Se lisää keinoja häirintään, kiusaamiseen ja väkivaltaan puuttumiseen. Lakeihin ehdotetaan täsmennettäväksi opetuksesta epäämistä koskevaa sääntelyä, jotta opiskelija saisi tarvitsemansa tuen epäämisen aikana ja oppilaitokseen palatessa. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että lait ovat näiltä osin yhtenevät eri koulutusmuodoissa. Seuraavissa kappaleissa esitetään huomiot erikseen kunkin lain keskeisistä muutosehdotuksista. Ne lakiesitysten pykälät, joihin Helsingin kaupungilla ei ole lausuttavaa, on kirjattu seuraavien lakikohtaisten kappaleiden loppuun. Näissä pykälissä on kyse lähinnä käytetyn terminologian muutoksesta, pykälien kumoamisesta tai muusta teknisestä muutoksesta. Perusopetuslaki 35 §. Oppilaan velvollisuudet Perusopetuslakiin ehdotetaan lisättäväksi, että perusopetuksen oppilaalla olisi velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja hänen olisi vältettävä toimintaa, joka voi vaarantaa muiden oppilaiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Helsingin kaupunki kannattaa ehdotettua lisäystä, joka tuo aiempaa selkeämmin esille, millaista käytösvelvoitetta koulussa odotetaan. Kiusaamis-sanan käyttö tässä yhteydessä tuo kiusaamisen ilmiönä myös aiempaa vahvemmin esille. 36 §. Kurinpito Lakitekstissä käytetty käsite kurinpitorangaistus ehdotetaan muutettavaksi kurinpitotoimeksi. Ehdotettu muutos on kannatettava. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös opetuksen järjestäjän velvollisuudesta arvioida kurinpitotointa aina suhteessa oppilaan ja opiskelijan ikään ja kehitystasoon. Helsingin kaupunki pitää ehdotusta kannatettavana, sillä perusopetuksessa on hyvin eri-ikäisiä oppilaita. Lisäksi ehdotus vahvistaa lapsen edun huomioimista kurinpitotoimien päätöksenteossa. Pykälään ehdotetaan muutosta, jolla oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan koulupäivän lisäksi myös seuraavaksi koulupäiväksi. Samalla todetaan, että epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Oppilaalle järjestetään muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opetukseen palatessa. Oppilaalle tehdään suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Suunnitelmassa määriteltäisiin ne käytännön toimet, joilla tuettaisiin oppilaan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen. Muutosehdotuksen tavoite on kannatettava ja on tärkeää, että oppilashuolto kiinnittyy näiden tilanteiden käsittelyyn heti ja pystyy tukemaan oppilasta monialaisesti. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan oppilaalle tehtävä, opetukseen palaamista tukeva suunnitelma on tärkeä niissä tilanteissa, joissa opetuksen epääminen on toistuvaa. Sen sijaan tilanteissa, joissa opetus evätään vain jäljellä olevan päivän ajaksi, suunnitelman laatimisen edellyttämistä on pidettävä ylimitoitettuna vaatimuksena. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi säännös oppilaan ja oppilaan huoltajan tai muun laillisen edustajan mahdollisuudesta osallistua erotetulle oppilaalle opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Voimassaolevan perusopetuslain mukaisesti erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Helsingin kaupunki toteaa, että ehdotettu muutos on linjassa Helsingin kaupungin osallisuustavoitteiden kanssa. Oppilaita halutaan tukea vastuun ottamisessa omasta oppimisestaan ja tämä on konkreettinen toimintamalli tavoitteen toteuttamiseen. Helsingin kaupungilla ei ole lausuttavaa seuraaviin lakimuutosesityksen pykäliin: 36 a §. Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano 36 c §. Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun 36 h §. Oppilashuolto kurinpidon ja ojentamisen yhteydessä 42 §. Oikaisuvaatimus 42 a §. Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen 42 b §. Muutoksenhakuaika 42 e §. Valituslupa Ammatillisesta koulutuksesta annettu laki 85 §. Kurinpito Pykälään ehdotetaan lisättäväksi, että opetuksen epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa. Opiskelijalle järjestetään muu hänen tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opetukseen palatessa. Lisäksi opiskelijalle tehtäisiin suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Helsingin kaupunki toteaa, että muutosehdotuksen tavoite on kannatettava. On tärkeää, että opiskelijahuolto kiinnittyy näiden tilanteiden käsittelyyn heti ja pystyy tukemaan opiskelijaa monialaisesti. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan tilanteissa, joissa opiskelijalta evätään osallistuminen opetukseen, tulee päivittää opiskelijan henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS) sen sijaan, että laaditaan erillinen suunnitelma. 94 §. Opiskelijan velvollisuudet Opiskelijan velvollisuuksia ehdotetaan muutettavan siten, että opiskelijan käyttäytymisvelvollisuutta tarkennetaan. Pykälään ehdotetaan lisättäväksi, että ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Ehdotettu muutos on samankaltainen kuin perusopetuslaissa ja lukiolaissa. Helsingin kaupunki kannattaa lisäystä, joka tuo aiempaa selkeämmin esille, millaista käytösvelvoitetta ammatillisessa koulutuksessa odotetaan. Kiusaamis-sanan käyttö tässä yhteydessä tuo kiusaamisen ilmiönä myös aiempaa vahvemmin esille. Helsingin kaupungilla ei ole lausuttavaa seuraaviin lakimuutosesityksen pykäliin: 88 §. Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun 93 §. Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa Lukiolaki 30 §. Opiskelijan velvollisuudet Voimassaolevassa lukiolaissa opiskelijalle on säädetty velvollisuus välttää toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Pykälää ehdotetaan muutettavaksi siten, että opiskelijan edellytetään toimivan niin, ettei hän omalla toiminnallaan vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Helsingin kaupunki kannattaa muutosehdotusta, joka tuo aiempaa selkeämmin esille, millaista käytösvelvoitetta lukiossa odotetaan. 41 §. Kurinpito Pykälään ehdotetaan lisättäväksi, että opetuksen epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa. Opiskelijalle tehtäisiin suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Muutosehdotuksen tavoite on kannatettava ja on tärkeää, että opiskelijahuolto kiinnittyy näiden tilanteiden käsittelyyn heti ja pystyy tukemaan opiskelijaa monialaisesti. Jokaisella lukiolaisella on uuden opetussuunnitelman myötä elokuusta 2021 alkaen henkilökohtainen opintosuunnitelma, joka koostuu opiskelusuunnitelmasta, ylioppilastutkintosuunnitelmasta sekä jatko-opinto- ja urasuunnitelmasta. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan tilanteissa, joissa opiskelijalta evätään osallistuminen opetukseen, päivitetään opiskelusuunnitelma paluun tukemiseksi sen sijaan, että laaditaan erillinen suunnitelma. Helsingin kaupungilla ei ole lausuttavaa seuraaviin lakimuutosesityksen pykäliin: 42 §. Menettely kurinpitoasiassa ja kurinpitorangaistuksen täytäntöönpano 44 §. Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun 50 §. Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen 51 §. Muutoksenhakuaika 52 §. Valituslupa Lausunnon keskeinen sisältö Helsingin kaupunki pitää lainsäädännön yhdenmukaistamista tärkeänä. Yhdenmukaisella lainsäädännöllä voidaan puuttua oikea-aikaisesti kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että laissa määritellään aiempaa selkeämmin, millainen käyttäytymisvelvoite oppilaalla on perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisissa opinnoissa. Ammatillisessa koulutuksessa laaditaan jo nyt jokaiselle opiskelijalle henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS). Uuden lukion opetussuunnitelman käyttöönoton myötä myös jokaiselle lukiolaiselle laaditaan henkilökohtainen opintosuunnitelma elokuusta 2021 alkaen. Jos opiskelijalta on evätty osallistuminen opetukseen, tulee lakiesitysten mukaan tehdä opetukseen palaamisen suunnitelma. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan tämä suunnitelma tulisi kirjata opiskelijan henkilökohtaiseen kehittämissuunnitelmaan tai opintosuunnitelmaan sen sijaan, että laaditaan erillinen suunnitelma. Lisäksi Helsingin kaupunki kiinnittää huomiota lakimuutosten taloudellisiin vaikutuksiin. Perusopetuslain muutosehdotuksen mukainen, opetuksen epäämisen yhteydessä oppilaalle laadittava opetukseen palaamisen tukisuunnitelma aiheuttaa arviolta noin kahden tunnin lisätyön. Lakiesityksen yhteydessä on todettu, että nämä kustannukset maksetaan osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta. Toisen asteen osalta esityksessä ei ole otettu asiaan kantaa. Helsingin kaupunki huomauttaa, että opetukseen palaamisen tukisuunnitelmien laatimisesta aiheutuvat kustannukset tulee korvata kunnille täysimääräisesti myös toisen asteen osalta.
      • Kuurojen Liitto ry
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Kuurojen Liitto ry Opetus- ja kulttuuriministeriölle Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Kuurojen Liitto ry kannattaa lapsen edun lisäämistä perusopetuslakiin, ja pitää tärkeänä, että säännös täydennetään myös kaikkia toisen asteen koulutuksia koskeviin lakeihin. Liitto ei tässä yhteydessä ota kantaa esitysluonnoksen muihin sisältöihin. Kuurojen Liitto edustaa kuuroja ja vaikeasti kuulovammaisia henkilöitä, joiden äidinkieli on viittomakieli. Liitto haluaa muistuttaa, että nykyisen perusopetuslain eri aikoina valmistuneissa esitöissä YK:n vammaisten henkilöiden yleissopimuksen (SopS 27/2016, vammaissopimus) sisällöt ovat jääneet vähälle käsittelylle. Tämä vaikeuttaa esimerkiksi viittomakielisten lasten tarpeiden ymmärtämistä samanaikaisesti kielen ja vammaisuuden näkökulmasta. Lapsen edun ensisijaisuuden tarkastelussa on siis otettava huomioon se, että vammaisten lasten ja nuorten edun kokonaisuuteen kuuluu lapsen oikeuksien sopimuksen rinnalla myös YK:n vammaissopimus. Tämä on nyt jäänyt esityksessä huomioimatta – se, että perusopetuslakiin sisältyy säännöksiä oppimisen tuesta ei vielä ole riittävä tae vammaissopimuksen toteutumiselle. Luonnoksen säännöskohtaisissa perusteluissa lapsen edun käsite on kuvattu hyvin abstraktisti ja vaikeaselkoisesti. Jotta se toimisi koko perusopetuksen henkilöstön toiminnan ohjenuorana eritasoisissa arjen tilanteissa eikä ainoastaan hallinnollista päätöksentekoa ohjaavana oikeusperiaatteena, lapsen edun käsitteen oikeudellista merkitystä on avattava täsmällisemmin. Sen rinnalle on nostettava YK:n vammaissopimuksen merkitys ja sen myötä myös vammaisuuden ja inkluusion käsitteiden merkitystä on avattava. Kuurojen Liitto ry ja Vammaisfoorumi ry ovat lausuneet asiakokonaisuudesta myös 11.6.2021 antamissaan lausunnoissa, jotka koskevat varhaiskasvatuslain muuttamiseksi valmisteltua hallituksen esityksen luonnosta. Annamme mielellämme asiasta myös muuta lisätietoa. Helsingissä 11.6.2021 Kaisa Alanne johtaja
      • Finalands svenska lärarförbund FSL
        Päivitetty:
        11.6.2021
        • Finlands Svenska Lärarförbunds utlåtande om regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av lagen om grundläggande utbildning, lagen om yrkesutbildning och gymnasielagen Finlands Svenska Lärarförbund understöder förslaget om en ny paragraf 3a i lagen om grundläggande utbildning där man skulle stadga om att man alltid ska i första hand se till barnets bästa vid planeringen och anordnande av samt beslutsfattande om utbildning. FSL stöder också förslaget om att motsvarande skrivningar förs in i lagen om yrkesutbildning och i gymnasielagen. Vi anser att motiveringarna för skrivningen kan behöva preciseringar över vad som är barnets bästa. FSL har alltid ansett att permitteringar av lärare allvarligt äventyrar barnens rätt till en läroplansenligt undervisning och således inte är till barnets bästa. Finlands Svenska Lärarförbund FSL ser positivt på att regeringen vidtagit åtgärder för att förhindra mobbning, trakasserier och våld i skolorna och läroanstalterna. FSL stöder förslaget om att man klart i lagtexten om elevens skyldigheter förbjuder eleven att mobba och att även preciserar att eleven ska handla så att hen inte äventyrar andra elevers, läroanstaltsgemenskapens eller studiemiljöns säkerhet. Att motsvarande skrivningar också föreslås läggas till även i lagen om yrkesutbildning är bra. I gymnasielagen finns redan skrivningen. I lagen om grundläggande utbildning föreslås en ändring gällande möjligheten att förvägra en elev rätten att delta i undervisningen. Enligt förslaget skulle möjligheten att förvägra undervisning utökas med en dag från nuvarande. FSL föreslår att möjligheten att förvägra undervisning skulle utökas till tre dagar på motsvarande sätt som i yrkesutbildningen och i gymnasiet. De elevvårdsåtgärder som föreskrivs i lagförslaget kan med nuvarande resurser inte garanteras om förvägran gäller endast en dag. I motiveringarna till lagen framkommer inte heller någon anledning till varför man inom den grundläggande utbildningen skulle ha ett avvikande förfaringssätt från yrkesutbildningen eller gymnasiet. FSL föreslår att man i samband med att lagen revideras också preciserar övervakningsskyldigheten av eleven under den tid som eleven förvägras undervisning. Enligt nu gällande lagstiftning kan eleven efter att ha förvägrats undervisning inte lämnas oövervakad. Det blir då oklart hur man ska förfara om vårdnadshavaren inte har möjligheter att orda hämtning av eleven från skolan. Den föreslagna preciseringen i förordningen om grundläggande utbildning som ger även skolans rektor rätt att ge en elev kvarsittning, uppmana en elev att lämna klassrummet eller att utföra uppgifter efter skoldagens slut är bra. Samtidigt som denna ändring görs så kunde en ändring göras så att det inte endast är elevens lärare utan att det är en lärare i skolan som har de ovan nämnda befogenheterna. Enligt nu gällande lagstiftning är det endast elevens lärare som har dessa. I lagen om yrkesutbildning och gymnasielagen föreslås ändringar så att rektorn och lärarna skulle få en skyldighet att meddela om sådan mobbning, trakasserier eller sådant våld i skolan eller på skolvägen som kommit till deras kännedom till vårdnadshavarna till de studeranden som gjort sig skyldiga till detta eller som varit offer för detta. Det är viktigt att det klart framkommer att lärarnas och rektorernas ansvar och befogenheter inte sträcker sig till skolresor. För saker som inträffat under skolresan kan inga påföljder följa från skolan och skolans ordningsregler kan inte omfatta skolresorna. Det primära ansvaret för att reda ut det som skett under skolresan ligger hos studerandena och hos deras vårdnadshavare. Lärarna och övrig skolpersonal samt elevvårdspersonal kan bistå och stöda de inblandade med att reda ut det skedda. I lagförslagen för andra stadiets utbildning föreslås rektorns rätt att besluta om avstängning av en läropliktig studerande för högst tre månader att minskas. FSL föreslår att denna rätt för rektorn att besluta om avstängning för högst tre månader ska bibehållas. De kollegiala organ som nämns i lagförslaget kan vara svårt att sammankalla på kort varsel. De kommunala organen består av kommunala beslutsfattare och dessa har nödvändigtvis inte den sakkunskap om tillfällig avstäng som skulle behöva. Ett kollegialt organ är inte nödvändigtvis till fördel för den studerande. Utlåtandets centrala innehåll - Bra att det stiftas om att barnets bästa ska styra beslutsfattandet - Bra att mobbning förbjuds - Rätt att förvägra en elev att delta i undervisningen i grundläggande utbildning kunde följa samma mönster som på andra stadiet, tre dagar. - Då en elev förvägras rätt att delta i undervisningen bör övervakningsskyldigheten preciseras. - Bra att också skolans rektor ges rätt att tilldela kvarsittning eller att ha en elev att utföra uppgifter efter skoldagen. En ändring av elevens lärare till skolans lärare föreslås. - Viktigt att precisera att skolan inte kan reda ut mobbning eller våld som skett under skolresor. Skolan kan heller inte ha ordningsregler för skolresorna. - Rektorernas rätt att fatta beslut om tillfällig avstängning av en läropliktig studerande för högst tre månader bör inte minskas. Inger Damlin Jan-Mikael Wikström förbundsordförande förbundssekreterare
      • Suomen Kuntaliitto ry, Hyvinvointi- ja sivistysyksikkö
        Päivitetty:
        10.6.2021
        • Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. Yleiset huomiot Esityksen mukaan sen tarkoituksena on täsmentää ja korjata opetus-toimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turva-ta kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2022. Kuntaliitto katsoo, että esitys on lähtökohdiltaan perusteltu ja tavoitteiltaan hyvä, mutta tunnistaa, että esityksen käytännön toimeenpanoon oppilaitosyhteisöissä liittyy haasteita ottaen huomioon oppilaan tai opiskelijan aiheuttamat tilanteet, jossa lainsäädäntöä on välttämätöntä soveltaa työrauhan turvaamiseksi. Ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä kattaa niin perusopetuksen päättävien kuin jo työmarkkinoilla olevien aikuisten osaamisen kehittämisen perustutkinnoista, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin. Säädöksiin esitetyt muutokset eivät saa heikentää mahdollisuuksia järjestää jatkuvan oppimisen kansallisten tavoitteiden mukaista aikuisväestölle suunnattua ammatillista koulutusta. On hyvä, että ko. koulutusmuodon erityispiirteet tunnistetaan tilanteessa, jotka vaikuttavat opiskeluympäristöön. Lapsen edun ensisijaisuuden korostaminen Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi perusopetuslakiin (3 a §), lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (2.2 §) uusi säännös, jossa säädettäisiin lapsen edun ensisijaisuudesta. Kuntaliitto yhtyy siihen, että lapsen edussa on kyse merkittävästä oikeudellisesta periaatteesta. Samalla Kuntaliitto pohtii, onko monitulkintaisen periaatteen kirjaaminen yleissääntelyn sijaan erityislainsäädäntöön tarpeellista ottaen huomioon, että muutkin oikeudelliset periaatteet esim. yhdenvertaisuus ovat koulutuksen toimialalla merkittäviä. Yhden periaatteen korostaminen voi hämärtää muiden periaatteiden merkitystä. Kaksoisrangaistuksen kieltoa koskevan sääntelyn kumoaminen Esityksessä ehdotetaan, että perusopetuslaista (36 c §), lukiolaista (44 §) ja ammatillisesta koulutuksesta annetusta laista (88 §) poistetaan kokonaisuudessaan pykälät, jotka koskevat kurinpitomenettelyn suhdetta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Esityksen mukaan tältä osin sääntelyä on valmisteltu yhteistyössä oikeusministeriön, sisäministeriön ja Poliisihallituksen kanssa. Esitys säännösten kumoamisesta selkiyttäisi oikeustilaa, eikä Kuntaliitolla ole tältä osin kommentoitavaa. Käyttäytymisvelvoitteen täsmentäminen perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa Perusopetuslain 35 §:n 2 mom. oppilaan käyttäytymisvelvollisuutta ja sekä lukiolain 30 §:n että ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 94 §:n 2 mom. opiskelijan käyttäytymisvelvollisuutta esitetään täsmennettäväksi siten, että oppilaalla ja opiskelijalla olisi velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja toimittava siten, että hän ei vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Kuntaliitto toteaa, että oppilaan ja opiskelijan käyttäytymistä koskeva perussääntö sisältyy voimassa olevan perusopetuslain 35 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 94 §:n . Voimassa olevat säännökset edellyttävät, että oppilaan ja opiskelijan on käyttäydyttävä asiallisesti. Velvollisuuteen sisältyy jo kielto kiusata muita oppilaita ja opiskelijoita tai koulun ja oppilaitoksen henkilöstöä. Lisäksi vastaava, jo täsmällisempi käyttäytymisvelvoite sisältyy lukiolain 30 §:än . Nyt lausunnolla oleva ehdotus yhtenäistää ja edelleen täsmentää eri koulutusmuotojen sääntelyä. Tämä on kannatettava muutos. Uudella muotoilulla oppilaan ja opiskelijan toimintavastuun voidaan katsoa laajenevan, kun kyse ei jatkossa ole ainoastaan terveyttä ja turvallisuutta vaarantavan toiminnan välttämisestä. Kuntaliitto kiinnittää huomiota, että säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että perusopetuksen oppilaan osalta velvoitteita voitaisiin täsmentää opetuksen järjestäjien hyväksymissä järjestyssäännöissä. Tämä seikka olisi hyvä huomioida esityksen viranomaisvaikutustenarvioinnissa. Kurinpitorangaistuksen terminologinen muutos perusopetus- ja lukiolakiin sekä ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin Perusopetuslakiin, lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan tehtäväksi terminologiset muutokset siten, että rikosoikeudelliseen seuraamukseen viittaava termi kurinpitorangaistus muutettaisiin kurinpitotoimeksi. Kuntaliitolla ei ole ehdotukseen kommentoitavaa. Opetuksen epäämismahdollisuuden laajentaminen perusopetuksessa Perusopetuslain 36 §:n 3 mom. ehdotetaan lisättäväksi säännös, että oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan työpäivän lisäksi enintään myös seuraavan työpäivän ajaksi. Tällä hetkellä perusopetuslaki mahdollistaa opetuksen epäämisen jäljellä olevaksi työpäiväksi. Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että opetuksen epääminen on tarkoitettu äärimmäisen poikkeuksellisia tilanteita varten, jolloin oppilas vaarantaa muiden oppilaiden tai koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien turvallisuuden taikka häiritsee kohtuuttomasti opetusta tai siihen liittyvää toimintaa. Kyseessä on turvaamis-toimenpide. Tarkoitus ei ole, että sitä käytettäisiin tavanomaisena ojentamiskeinona. Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että perusopetuksen osalta epäämismahdollisuutta laajennetaan ajallisesti, mutta ei kuitenkaan yhtenäiseksi lukiolain tai ammatillista koulutuksesta annetun lain mukaiseksi. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tätä muutosta ei ole tarkoin perusteltu. Kuntaliiton näkemyksen mukaan säännöksen voisi yhtenäistää siten, että perusopetuksessa olisi madollisuus evätä opetukseen osallistuminen jäljellä olevan työpäivän lisäksi yhteensä kolmen päivän ajaksi. Yhtenäistämistä puoltaa myös tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen liittyvät erityispiirteet. Käytännössä TUVA-koulutusta tullaan toteuttamaan eri koulutuksen järjestäjien yhteistyönä. Opiskeluhuolto opetuksen / koulutuksen epäämisen aikana ja suunnitelman laatimisvelvollisuus opetukseen palatessa Perusopetuslain 36 §:n 3 mom. lukiolain 41 §:n 3 mom. ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 4 mom. esitetään lisättäväksi, että epäämisen aikana oppilaalle / opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa sekä muu tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opetukseen palatessa. Lisäksi pykälissä ehdotetaan, että oppilaalle / opiskelijalle tehdään suunnitelma opetukseen palamisen tukemiseksi. Perusopetuslain 36.3 §:n perustelujen mukaan oppilashuollon tukitoimien lisäksi suunnitelmassa määriteltäisiin ne käytännön toimet, joilla tuettaisiin oppilaan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen. Perustelujen mukaan suunnitelmaan kirjattavilla käytännön tukitoimilla turvattaisiin opetukseen palaavan oppilaan, toisten oppilaiden sekä koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien henkilöiden turvallisuutta, ja tuettaisiin hallittua koulutyöhön paluuta. Tukitoimet voisivat liittyä esim. käytännön opetusjärjestelyihin, kuten istumisjärjestelyihin, opetusryhmän vaihtamiseen, koulunkäynninavustajan antamaan tukeen, kasvatuskeskustelun järjestämiseen tai epäämistä edeltävän väkivaltaisen tai uhkaavan tilanteen läpikäymiseen oppilaan kanssa. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain perustelujen mukaan kysymykseen tulisivat soveltuvin osin vastaavat toimet kuin perusopetuksessa. Kuntaliiton näkemyksen mukaan kyseessä on nykyiseen oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämiseen liittyvä uusi laajeneva tehtävä, joka lisää mm. opetuksen ja koulutuksen järjestäjien hallinnollista taakka. Kuntaliitto edellyttää, että tästä syntyvät kustannukset korvataan täysmääräisesti kunnille. Tämän lisäksi Kuntaliitto toteaa, että mallin toimeenpano sisältää monia käytännön haasteita kuten kuka suunnitelman laatii, aikatauluongelman kaikkien toimintojen valmistelemiseksi ja toteuttamiseksi, valvonta epäämisen aikana jne. Kuntaliitto edellyttää, että lähtökohta pitäisi pikemminkin olla yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen voimassa olevan oppilas- ja opiskelijahuolto-lain 3. luvun mukaisesti ja siihen sisältyvän informaatio-ohjauksen kehittäminen. Kuntaliitto pitää ongelmallisena, että epäämisen aikana eli käytännössä välittömästi toimenpiteen jälkeen oppilaalle/opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Kuntaliitto ei pidä ns. suunnitelmaa opetuksen palaamisen tukemiseksi välttämättömänä. Kurinpitoa harkittaessa otettava huomioon teon laatu ja oppilaan / opiskelijan ikä ja kehitystaso Perusopetuslain 36 a §:n 1 mom., lukiolain 42 §:n ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 93.4 §:n ehdotetaan lisättäväksi säännös, että opetuksen / koulutuksen järjestäjällä olisi velvollisuus arvioida kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan / opiskelijan ikä ja kehitystaso. Kuntaliitto toteaa, että jo nykyisellään hallintolain oikeusturvaperiaatteet rajoittavat ja ohjaavat opetuksen järjestäjän päätöksentekoa siten, että kurinpitotoimea harkittaessa on otettava huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Esim. suhteellisuusperiaatteen mukaan oppilaan ojentamis- ja kurinpitotoimenpiteiden tulee olla suhteessa tekoon tai laiminlyöntiin ja tarkoitussidonnaisuuden periaate puolestaan edellyttää, että oppilas ikä ja kehitystaso huomioiden kykenee ymmärtämään, että häneen kohdistetun toimenpiteen tarkoituksena ojentaminen tai kurinpito. Kuntaliitto ei katso täsmennyksen olevan välttämätön ottaen huomioon, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjän toimintaan sovelletaan hallintolaissa säädettyjä oikeusperiaatteita. Erotetun oppilaan suunnitelman laatiminen Perusopetuslain 36 a §:n 2 mom., ehdotetaan lisättäväksi, että oppilaalle ja hänen huoltajalleen tai muulle lailliselle edustajalle tulee varata mahdollisuus osallistua määräaikaisesti erotetulle oppilaalle opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Perustelujen mukaan mahdollisuuden tulee olla tosiasiallinen. Kuntaliitto huomauttaa, että määräaikaista erottamista pidetään jo nyt hyvin byrokraattisena ja raskaana. Kuntaliitto pitää hankalana ja erikoisena, että huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle tulisi varata mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa erotetun oppilaan opetuksen käytännön järjestelyihin, jotka kuuluvat opetuksen järjestäjän harkinta- ja päätäntävaltaan. Muutoksenhaku perusopetuslaissa ja lukiolaissa Esityksessä ehdotetaan perusopetuslain 42 a §:ä ja lukiolain 50 §:ä muutettavaksi siten, että säännökset niistä päätöksistä, joista voi valittaa hallinto-oikeuteen, ehdotetaan poistettavaksi. Esityksessä todetaan, että perustuslakivaliokunnan vakiintuneen kannan mukaan tällaisia luetteloita ei pitäisi sisällyttää lakiin, sillä tällaiset sallivaksi muotoillut luettelot voivat toimia eräänlaisena välillisenä muutoksenhaku-kieltona. Esityksessä perusopetuslain 42 a § ja lukiolain 50 § ehdotetaan muutettavaksi siten, että siinä todettaisiin, että oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen tai muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. Kuntaliitto toteaa, että perusopetuslaissa ja lukiolaissa on vakiintuneesti säädetty muutoksenhausta yksittäisen oppilaan ja opiskelijan oikeuksia tai velvollisuuksia koskevaan opetuksen ja koulutuksen järjestäjän päätökseen. Muihin kuin yksittäistä oppilasta ja opiskelijaa koskeviin päätöksiin on haettu muutosta yleisten muutoksenhakua koskevien säännösten mukaan. Muutoksenhakuoikeus on määräytynyt siten opetuksen ja koulutuksen järjestäjän mukaan joko kuntalain tai hallintoprosessilain mukaan. Kunnassa ja kuntayhtymässä esimerkiksi perusopetuslain ja lukiolain mukaisen opetussuunnitelman hyväksy-mistä tai perusopetusasetuksen (9 §) ja lukioasetuksen mukaiseen ns. lukuvuosisuunnitelmaa koskevaan päätökseen on haettu muutosta kuntalain mukaisesti. Jatkossa esitetty 42 a § ja 50 § vaikuttaisi sulkevan kuntalain mukaisen muutoksenhakureitin perusopetuslain ja lukiolain mukaisista päätöksistä. Kuntaliitto toteaa, että esityksen perustelut ovat tältä osin minimaaliset ja vaatii, että esitystä ja sen perusteluita täsmennettäisiin. On tärkeää, että opetuksen ja koulutuksen järjestäjille sekä oppilaille ja opiskelijoille syntyy selkeä käsitys siitä, mistä päätöksistä on jatkossa perusopetuslain ja lukiolain mukainen muutoksenhakuoikeus ja mistä päätöksistä saa hakea muutosta kuntalain mukaisesti. Lisäksi Kuntaliitto kiinnittää huomiota siihen, että perusopetuslaissa (8 a luku) säädetään myös aamu- ja iltapäivätoiminnasta. Kyse on kunnan toiminnasta. Voimassa olevaan perusopetuslakiin ei sisälly muutoksenhakusäännöksiä esim. oppilaan ottamisesta aamu- ja iltapäivätoimintaan tai aamu- ja iltapäivätoiminnan maksun määräämisestä. Päätöksistä on vakiintuneesti haettu muutosta kuntalain mukaisesti. Esityksen perusteella jää epäselväksi, onko tahtotila se, että jatkossa myös edellä mainittuihin päätöksiin haettaisiin perusopetuslain 42 a §:n nojalla hallintovalituksin hallinto-oikeudelta. Kuntaliitto vaatii, että esitystä ja sen perusteluja täydennetään tältä osin. Lisäksi Kuntaliitto toteaa, että muutoksenhakumenettely hallinto-oikeudessa on maksullista, käytännössä muutos tarkoittaisi sitä, että aamu- ja iltapäivätoiminnan päätöksiä koskeva muutoksenhaku muuttuisi jo ensiasteessa huoltajille maksulliseksi. Kuntaliitto saa vaikutelman, että muutoksenhakusääntelyyn tehtävien muutosten vaikutuksia ei ole kaikilta osin tunnistettu. Lukion ja ammatillisen koulutuksen rehtorin ja opettajan ilmoitusvelvollisuus koulumatkan osalta Ammatillista koulutusta koskevaan lakiin (80.6 §) ja lukiolakiin (40.7 §) ehdotetaan lisättäväksi uudet säännökset, jossa säädettäisiin opettajan ja rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Säännös vastaisi perusopetus-lain 29 §:n 7 momenttia. Kuntaliitto katsoo, että esityksen perusteluita tulisi täsmentää siten, että niistä yksiselitteisesti käy ilmi, että muutos ei merkitse rehtorille ja opettajalle vastuuta ja toimivaltaa opiskelijan koulumatkan osalta. Koulumatkan tapahtumat eivät kuulu koulutuksen järjestäjän kurinpitotoimivallan piiriin eivätkä järjestyssäännöt ole voimassa. Vastuu ns. koulumatkalla tapahtuneiden asioiden selvittämisestä on todettava olevan opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan. Koulutuksen järjestäjän henkilökunta voi tarvittaessa edesauttaa asian selvittelyä koulumatkojen osalta. Kuntaliitto toteaa, että koulumatkakäsite on tulkinnanvarainen. Lukion ja ammatillisen koulutuksen rehtorin toimivallan rajaaminen Esityksessä ehdotetaan lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen rehtorin toimivaltaa rajattavaksi niin, ettei hän voisi enää päättää oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta enintään kolmen kuukauden ajaksi. Esityksen mukaan jatkossa määrä-aikaista erottamista koskevan päätöksen voisi oppivelvollisten osalta tehdä vain koulutuksen järjestäjän monijäseninen toimielin. Kuntaliitto ei kannata muutosta vaan esittää, että ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa ja lukiolaissa säilytetään koulutuksen järjestäjän mahdollisuus määrätä rehtorille toimivaltaa päättää myös oppivelvollisuuslain mukaisen oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta oppilaitoksesta erottamisesta. Kuntaliitto edellyttää, että rehtoria vastaava toimivalta tulee olla mahdollista määrätä myös muulle oppilaitoksesta tai koulutuksen järjestäjän toimipisteestä vastaavalle johtajalle. Lisäksi Kuntaliitto esittää, että ammatillisen koulutuksen osalta opiskelijan kirjallista varoitusta koskevaa päätöstoimivaltaa koulutuksen järjestäjä voisi määrätä rehtorille tai muulle oppilaitoksesta ja koulutuksen järjestäjän toimipisteestä vastaavalle johtajalle tai heidän määräämälleen muulle viranhaltijalle.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry, Kivimäki Hanna
        Päivitetty:
        10.6.2021
        • Suomen Nuorisovaltuustojen Liiton lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Asia: VN/489/2021 Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry toimii Suomen nuorisovaltuustojen ja muiden vastaavien nuorten vaikuttajaryhmien edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. Nuva ry. edistää nuorisovaltuustojen asemaa ja parantaa nuorten mahdollisuuksia osallistua ja vaikuttaa. Kiitämme valiokuntaa mahdollisuudesta lausua luonnoksesta. Lakiesityksen luonnosta kommentoimme nuorisovaltuustotoiminnan piirissä on 13-18-vuotiaiden nuorten näkökulmasta. Lausunto Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto katsoo hallituksen esityksen johdonmukaiseksi. Oppivelvollisuuden laajentuessa, myös ammatillisen koulutukseen ja lukioon liittyvää lainsäädäntöä tulee päivittää. Koulussa tapahtuva kiusaaminen, kouluväkivalta ja häiriötä aiheuttava käytös on merkittävä epäkohta, joka näkyy niin nuorten kuin nuorisovaltuutettujenkin arjessa. Liitto saa jatkuvasti viestiä kunnista, että kiusaamisen kohteeksi joutuvia nuoria on vaikeaa auttaa, sillä asianmukaiset ja riittävät keinot puuttuvat. Ei ole oikein, että kiusattu joutuu kärsimään vain puutteellisten ohjeiden ja toimenpidemallien vuoksi. Muutokset lapsen edun ensisijaisuudesta niin perusopetus-, lukio- ja ammatillisen koulutuksen laissa ovat perusteltuja. Tämä läpileikkaava periaate on tarpeellinen. Lisäys koulutuksen järjestäjän velvollisuudesta ilmoittaa kiusaamistapauksista asianomaisten lasten ja nuorten huoltajille on tarpeellinen uudistus. Tämä selkeyttää toimintatapoja ja voi helpottaa kiusatun tilannetta. Kiusattavalle voi myös tulla turvallisempi olo, jos huoltajat saavat tiedon suoraan koulusta, eikä nuori siten joudu hankalaan tilanteeseen, jossa omat kiusaamiskokemukset täytyy sanoittaa. Lisäksi on tarpeellista tunnistaa oppilaiden ja opiskelijoiden kiusaamisen erilaisia muotoja ja pyrkiä välttämään tällaista käytöstä. Pidämme esityksessä mukana ollutta muutosta rehtorin toimivaltaan hyvänä. On hyvä, että määräaikaisesta erottamisessa on mukana päättämässä sosiaalihuollon asiantuntijoita osana moniammatillista toimielintä. Määräaikaisen erottamisen tai koulusta loppupäiväksi poistamisen oheen luvattu mahdollisuus kuraattori- tai psykologikäynnille on tarpeellinen. Toivottavaa olisi, että tämä mahdollisuus olisi myös käytännössä toteuttamiskelpoinen. Oppilashuollon resurssit eivät ole jakautuneet tasaisesti valtakunnallisesti. Tyypillinen tilanne on, että kuraattori kiertää alueen kouluja ja siten on muutaman päivän viikosta saatavilla. Myös soteuudistuksen vaikutukset mallin toteutuksessa tulee ottaa huomioon. Tulee muistaa, että kiusaaminen jättää pitkät jäljet uhriin. Samaa tukea tulisi olla tarjolla välittömästi kiusaamistapauksen tultua ilmi myös kiusaamisen uhreille. Kiusaamisen ennaltaehkäisyyn tulee myös osallistaa nuoria, niin oppilas- kuin opiskelijakunnan hallitusta kuin tukioppilaitakin. Näiden nuorten toimintaan tulee mahdollistaa riittävät resurssit, sillä yhteisöllisen toiminnan merkitys kouluhyvinvoinnin parantamiseksi on vain yksi monista keinoista ennaltaehkäistä kiusaamista. Nostamme esille myös tärkeän seikan siitä, että yläkoulusta toiselle asteelle siirtyessä olevassa nivelvaiheessa on tärkeää pitää huolta siitä, ettei yläkoulussa alkanut kiusaaminen jatku enää toisella asteella. Kiusaamisen ja kouluväkivallan uhrilla on käsiteltävänä suuri taakka peruskoulussa koetuista asioista, joiden arpia hoitaakseen tulee tarjota matalan kynnyksen apua opintoihin keskittymisen ilman epämiellyttäviä kokemuksia ja muistoja. Käyttäytymisvelvoitteen liityvät tarkennukset ovat aiheellisia. Koulurauha tulee olla koulupäivien aikana taattu. Opetusta häiritsevällä tai järjestysääntöjä rikkovan oppilaan ensimmäinen ojentamistoimi on määräys kasvatuskeskusteluun. Kasvatuskeskustelun oheen tulisi jo tarjota mahdollisuutta kuraattorin tai psykologin tapaamisella, jossa keskustelun aikana nousseita asioita voitaisiin purkaa vielä erikseen. Tämäkin palautuu oppilashuoltoon liittyvään resurssoinnin turvaamiseen. Mielestämme on ensisijaisen tärkeää, että koulussa puututaan aidosti kiusaamistapauksiin. Haluamme nostaa esille mallin, jossa rikoksen tunnusmerkistön täyttävät tapaukset ulkoistetaan koulujen käsittelystä asianomaisen viranomaisen käsittelyyn. Ns. Etelä-Karjalan malliksi kutsutussa toiminnassa selvästi lainvastaiset toimet siirretään suoraan esimerkiksi poliisin hoidettavaksi. Esitämme siis ns. Etelä-Karjalan mallin mukaisen menettelyn käyttöönottoa osana lain uudistusta. Kiitämme kaksoisrangaistuksen kiellon huomioimista ja sen sisällyttämistä lakiuudistukseen. Ei ole tarpeellista, että samasta asiasta rangaistaan myös opinnoissa tai koulussa. Lausunnon keskeinen sisältö Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitysluonnoksesta. Kokonaisuudessaan pidämme muutoksia tarkoituksenmukaisina oppivelvollisuuden laajentuessa toiselle asteelle. Tärkeimpänä huomiona haluamme nostaa esiin oppilashuollon liittyvien toimien lisääntymisen ja huolen sen resurssien takaamisesta. Koulusta poistetulle tai määräaikaisesti erotetulle varattu mahdollisuus kuraattorin tai psykologin tapaamiselle on tarpeellinen. Sama mahdollisuus tulisi automaattisesti varata myös alkuvaiheessa oppitunteja häiriköivälle ja kiusaamisen uhriksi joutuneelle oppilaalle. Toisena asiana haluamme kiittää johtoperiaatteksi nostettua lapsen edun ensijaisuutta. Tämän periaatteen tulee välittyä myös koulumaailmaan asti, jossa nuorelle varataan aito hetki tulla kuulluksi ja tukea omien kokemusten käsittelemiseen ja sanallistamiseen, sekä osaksi yhteiskuntaa kasvamiseen.
      • Vantaan kaupunki / Kasvatus ja oppiminen
        Päivitetty:
        10.6.2021
        • Vantaan kaupunki, Kasvatuksen ja oppimisen toimiala Lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta VN/489/2021 Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia. Esitys on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Vantaan kaupungin Kasvatuksen ja oppimisen toimialan näkökulmasta pääosin esitetyt lakimuutokset ovat perusteltuja ja kannatettavia. Seuraavassa laeittain huomiomme esitykseen. Perusopetuslaki 8.1 Perusopetuslaki 3 a §. Lapsen edun ensisijaisuus. Lakiin ehdotetaan lisättäväksi uusi pykälä. Pykälässä säädettäisiin lapsen edun ensisijaisuudesta. Lapsen edun ensisijaisuus ohjaisi perusopetuksen suunnittelua, järjestämistä ja päätöksentekoa. Lapsen edun ensisijaisuus on tällä hetkellä voimassa toiminnan järjestämistä sekä lain tulkintaa ohjaavana yleisenä oikeusperiaatteena. Säännös ehdotetaan lisättäväksi perusopetuslakiin, ja tulevan näin vahvemmin osaksi kansallista sääntelyä. Säännös perustuu Yhdistyneiden kansakuntien lapsen oikeuksia koskevan yleissopimuksen 3 artiklaan, jonka mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Lapsen etua on harkittava sekä yksittäisen lapsen, lapsiryhmän ja yleensä lasten kannalta tapaus- ja tilannekohtaisesti. Harkinnassa tulee ottaa huomioon YK:n lapsen oikeuksien komitean lapsen oikeuksia koskevat linjaukset, koskien muun muassa lapsen edun ensisijaisuutta, lapsen oikeutta leikkiin, lepoon ja vapaa- aikaan sekä lapsen oikeutta tulla kuulluksi. Lapsen edun ensisijaisuutta koskeva säännös sisältyy myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklaan. Säännös kytkeytyy vahvasti myös muihin perusopetuslain substanssisäännöksiin, joilla toteutetaan lapsen edun ensisijaisuutta, kuten esimerkiksi osallisuutta ja oppilaskuntatoimintaa säätelevään lain 47 a §:ään ja oppilaan työmäärää sääntelevään 24 §:ään. Lapsen edun ensisijaisuus on koko perusopetuksen järjestämisen ja toteuttamisen läpileikkaava periaate. LAUSUNTO: Erittäin perusteltu lisäys sekä perusopetuksen että toisen asteen koulutuksen laeissa. 35 §. Oppilaan velvollisuudet. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oppilaan käyttäytymisvelvoitetta tarkennettaisiin. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi velvoite, että perusopetuksen oppilaalla olisi velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja vältettävä toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Esitys täsmentäisi perusopetuksen oppilaan lakisääteisiä velvoitteita. Voimassa olevassa 35 §:n 2 momentissa oppilaan käyttäytymisvelvoite sisältää velvoitteet suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Ehdotettu sääntely täsmentäisi käyttäytymisvelvoitetta. Sääntely olisi yhtenäinen lukiolain (714/2018) 30 §:n mukaisen sääntelyn kanssa. Voimassa olevan perusopetuslain säännöstä tarkennettaisiin velvollisuudella käyttäytyä muita kiusaamatta sekä välttämällä toimintaa, joka voisi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Näitä velvollisuuksia voitaisiin täsmentää perusopetuslain 29 §:n 3 ja 4 momentissa tarkoitetuissa opetuksen järjestäjän hyväksymissä järjestyssäännöissä. LAUSUNTO: Perusteltu lisäys. 36 §. Kurinpito. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi terminologinen muutos siten, että termi kurinpitorangaistus muutettaisiin kurinpitotoimeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen olisivat muutoksen myötä kurinpitotoimia. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, että oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan työpäivän lisäksi enintään myös seuraavan työpäivän ajaksi. Voimassa oleva sääntely mahdollistaa opetuksesta epäämisen jäljellä olevaksi työpäiväksi. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisäksi lisättäväksi, että epäämisen aikana oppilaalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa. Oppilaalle tehtäisiin suunnitelma oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppilashuollon tukitoimien lisäksi suunnitelmassa määriteltäisiin ne käytännöt toimet, jolla tuettaisiin oppilaan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen. Ehdotus vahvistaa oppilaan turvallista palaamista kouluun. Suunnitelmaan kirjattavilla käytännön tukitoimilla turvattaisiin opetukseen palaavan oppilaan, toisten oppilaiden sekä koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien henkilöiden turvallisuutta, ja tuettaisiin hallittua koulutyöhön paluuta. Tukitoimenpiteet voisivat liittyä esimerkiksi käytännön opetusjärjestelyihin, kuten istumisjärjestelyihin, opetusryhmän vaihtamiseen, koulunkäyntiavustajan antamaan tukeen, kasvatuskeskustelun järjestämiseen tai epäämistä edeltävän väkivaltaisen tai uhkaavan tilanteen läpikäymiseen oppilaan kanssa. Toimenpiteitä arvioitaessa otettaisiin huomioon oppilaan ikä ja kehitystaso. Esimerkiksi rikosoikeudellisessa vastuussa tai rikosoikeudellista vastuuikää lähestyvien olevien oppilaiden kanssa voisi toimia yhteistyössä poliisin kanssa, jotta esimeriksi rikolliseen toimintaan voitaisiin puuttua ennaltaehkäisevästi kasvatuksellisin keinoin. LAUSUNTO: lisäysesitykset kursiivilla Lisäesitykset on kirjattu tekstiin ja merkitty sanalla lisäesitys. Käsite kurinpitotoimet on kannatettava muutosesitys. Oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan työpäivän lisäksi enintään myös seuraavan työpäivän ajaksi. Lisäysesitys; Tarkan harkinnan jälkeen oli mahdollista evätä oppilaan osallistuminen opetukseen myös toisen työpäivän ajaksi, mikäli kouluyhteisön turvallisuus sitä edellyttää. Oppilaalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa. Lisäysesitykset: mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin tai muun hänen tukiverkostoonsa kuuluvan ammattilaisen kanssa. Epäämisen aikana tapahtuvaa oppilashuollollista tukea toteutettaessa olisi huolehdittava siitä (etäyhteys/muu kuin koulukiinteistö), että kouluyhteisön turvallisuus kyetään takaamaan. Tärkeää tässä turvata oppilaan tilanteen arviointiin ja tukeen käytettävä moniammatillinen osaaminen, jos lapsella on esimerkiksi ennestään toimiva tukiverkosto (perheneuvola, lastensuojelu) niin sitä voisi tässä myös hyödyntää. Tukitaho tulisi arvioida lapsen edun näkökulmasta. Suunnitelman teko oppilaan tarvitsemasta tuesta sekä myös toimista, joilla tuetaan oppilaan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen on perusteltu. Oppilashuollon mukana olo tässä on tärkeää. On kuitenkin huomioitava, että oppilashuollon palvelut ovat vapaaehtoisia ja oppilas voi kieltää oppilashuollon osallistumisesta suunnitelman tekoon ja toteutukseen. Voisiko tässä hyödyntää tarvittaessa monialaisia asiantuntijaryhmiä, joiden työhön monialainen oppilaan tuen kartoittaminen sekä tukitoimien suunnittelu kuuluu olennaisena osana? 36 a §. Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan tehtäväksi vastaava terminologinen muutos kuin 36 §:n 1 momenttiin. Termi kurinpitorangaistus ehdotetaan muutettavaksi edellä 36 §:n 1 momentin muutosta vastaavasti kurinpitotoimeksi Pykälän 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, että oppilaalla ja oppilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla olisi mahdollisuus osallistua erotetulle oppilaalle opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Henkilökohtaisen suunnitelman laadinnassa oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle laillisele edustajalle tulisi varata mahdollisuus osallistua suunnitelman laadintaan. Oikeus osallistua suunnitelman laadintaan tarkoittaa tosiasiallista osallistumismahdollisuutta. Oppilas ja huoltaja tulee esimerkiksi kutsua suunnitelman laatimista koskevaan tilaisuuteen tai antaa mahdollisuus tutustua ja vaikuttaa suunnitelman sisältöön. Suunnitelman laatimista koskevaan sisältöön ei voisi hakea muutosta, vaan kyseessä suunnitelma, jolla oppilaan opetus käytännössä järjestetään erottamisen aikana. Sen sijan erottamispäätökseen voisi hakea muutosta hallintotuomioistuimelta. Voimassa olevan sääntelyn mukaisesti opetuksen järjestäjän tulee järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Erotetulle oppilaalle laaditaan nykytilan mukaisesti opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Ehdotettua sääntelyä perustelee se, että oppilaan huoltajalla on oppivelvollisuuslain 9 §:n mukaisesti velvollisuus valvoa oppivelvollisuuden suorittamista. Erottamistilanteessa oppilaan huoltajan ja koulun välinen yhteistyö tiivistyy ja huoltajan velvollisuus valvoa oppilaan oppivelvollisuuden suorittamista korostuu. Erottamispäätöksen myötä oppilaan oikeus osallistua opetukseen tosiasiallisesti estyy. Erottaminen opetuksesta vaikuttaa vahvasti oppivelvollisuuden suorittamiseen ja perusoikeuteen saada perusopetusta, jonka vuoksi ehdotetaan, että oppilas voisi halutessaan osallistua suunnitelman laadintaan. Mahdollisuus osallistua suunnitelman laadintaan korostuu varsinkin pitkäaikaisissa erottamistilanteissa. Ehdotuksella pyritään tukemaan oppilaan osallistumismahdollisuuksia ja omaa vastuuta oppivelvollisuuden suorittamisesta. LAUSUNTO: Erittäin hyvä, että oppilas ja huoltaja otetaan mukaan suunnitelman tekoon. Oppilashuollollisen tuen tarjoaminen on tässä kohden myös tärkeää. 36 c §. Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Pykälä ehdotetaan kokonaisuudessaan kumottavaksi. Voimassa olevassa pykälässä säädetään lain mukaisesta kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Voimassa oleva sääntely estää kurinpitorangaistuksen määräämisen, mikäli samasta teosta on vireillä syyte tai annettu tuomioistuimen ratkaisu, lukuun ottamatta mahdollisuutta erottaa oppilas määräajaksi, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua. Sääntely on jättänyt tulkinnanvaraiseksi sen, onko rikosoikeudellinen menettely mahdollista, jos asiassa on määrätty kurinpitotoimi. Voimassa olevan sääntelyn pohjaa ne bis in idem -sääntöön (kaksoisrangaistuksen kielto), joka on yksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteista. Säännön mukaisesti ketään ei saa tutkia ja rangaista toiseen kertaan rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi. Arvio siitä, milloin kysymys on ne bis in idem -säännön alaan kuuluvasta rangaistusluonteisesta seuraamuksesta, on kehittynyt oikeuskäytännössä siitä ajankohdasta, kun pykälä on säädetty, eikä voimassa olevan pykälän perusteluissa ole arvioitu kurinpitomenettelyn soveltuvuutta kaksoisrangaistuksen kiellon soveltamisalaan. Näin ollen on arvioitava, ovatko tämän lain mukaiset kurinpitotoimet edellä tarkoitetulla tavalla rangaistusluonteisia. LAUSUNTO: Perusteltu, hyvä esitys! 36 h §. Oppilashuolto kurinpidon ja ojentamisen yhteydessä. Pykälään ehdotetaan tehtäväksi terminologinen muutos siten, että termi kurinpitorangaistus muutettaisiin edellä 36 §:n 1 momentin muutosta vastaavasti kurinpitotoimeksi. 42 §. Oikaisuvaatimus. Pykälän viittaus hallintolakiin ehdotetaan poistettavaksi. Lisäksi pykälän sanamuotoa ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että ilmaus jäljempänä muutetaan ilmaukseksi tässä laissa. Pykälään ehdotetaan lisättävän uusi 2 momentti, johon lisättäisiin informatiivinen viittaus hallintolakiin. Ehdotetut muutokset olisivat teknisluonteisia. 42 a §. Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälän otsikko ehdotetaan muutettavaksi muotoon Muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen. Pykälän 1 ja 2 momentin säännökset niistä päätöksistä, joista voi valittaa hallinto-oikeuteen, ehdotetaan poistettavaksi. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen kannan mukaan tällaisia luetteloita ei pitäisi sisällyttää lakiin, sillä tällaiset sallivaksi muotoillut luettelot voivat toimia eräänlaisena välillisenä muutoksenhakukieltona. Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioissa on hallinnon yleislaki, ja sen 6 §:n mukaan valittamalla saa hakea muutosta päätökseen, jolla viranomainen on ratkaissut hallintoasian tai jättänyt sen tutkimatta. Pykälää ehdotetaan muutettavan siten, että siinä todettaisiin, että oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ja muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. Lisäksi pykälässä olisi informatiivinen viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. 42 b §. Muutoksenhakuaika. Pykälää muutettaisiin siten, että viittaus 42 a §:n 2 momenttiin poistettaisiin ja viittaus korjattaisiin siten, että siinä viitattaisiin 42 §:n mukaisesta oikaisuvaatimukseen annetusta päätöksestä valittamiseen. Pykälän muotoilua muutettaisiin samalla selkeämmäksi. Muutokset ovat teknisluonteisia eikä niillä olisi vaikutusta muutoksenhakuoikeuteen. 42 e §. Valituslupa. Pykälä kumottaisiin tarpeettomana. Pykälän sijasta sovellettaisiin lakia oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, jonka 107 §:n mukaan hallinto-oikeuden hallintolainkäyttöasiassa antamaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Laki oikeudenkäynnistä hallintoasioista on hallinnon yleislaki, johon ei ole tarvetta viitata, jollei siitä poiketa. Muutoksella ei olisi vaikutusta o muutoksenhakuoikeuteen. 5.2 Pääasialliset vaikutukset 5.2.1 Taloudelliset vaikutukset Esi- ja perusopetuksen kustannusten arvioinnissa on käytetty psykologin tuntipalkkaa, n. 35 euroa/tunti. Palkka on laskettu käyttäen tilastokeskuksen kokonaisansion keskiarvoa ja lisäksi huomioitu lomarahat ja työnantajakulut. Suunnitelman laatimiseen arvioidaan kuluvan keskimäärin 2 työtuntia. Koska valmistelussa ei ole käytettävissä yksiselitteistä tilastotietoa siitä, kuinka monelta esi- ja perusopetuksen oppilaalta opetus on evätty, ministeriö arvioi, että tapauksia voisi olla arviolta 5 000 vuosittain. Kustannusvaikutus edellisten pohjalta olisi näin ollen arviolta 350 000 euroa vuodessa. Esi- perusopetuksen osalta kustannukset maksetaan osana kuntien peruspalveluiden valtionosuutta momentilta 28.90.30 vuodesta 2022 alkaen. Toisen asteen osalta ministeriö arvioi olemassa olevan tilastotiedon perusteella epäämisiä olevan noin 200 vuosittain, jolloin taloudelliset vaikutukset jäisivät vajaaseen 15 000 euroon, kun ne laskettaisiin esi- ja perusopetuksen vastaavien palkkakustannusten ja suunnitelman laatimiseen käytetyn ajan perusteella. LAUSUNTO: Hyvä, että resurssia arvioidaan. Jos hallituksen esitys oppilasmitoituksista oppilashuollon työntekijää kohden toteutuu, niin tämän tyyppinen työ niillä resursseilla mahdollistuu. Laki ammatillisesta koulutuksesta 80 § Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön muutettaisiin siten, että niissä säädettäisiin opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. LAUSUNTO: Tärkeä muutos, tässä on kuitenkin varmistettava opetushenkilöstön riittävä resurssointi laadukkaan yhteistyön ja yhteydenpidon mahdollistamiseksi. 85 §:n kurinpito kohdan 4 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa. Lisäksi opiskelijalle tehtäisiin suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. LAUSUNTO: Tämä hyvä tarkennus, jolla voidaan saada nuori pysymään paremmin kiinni opinnoissa erottamisen aikana ja sen jälkeen. Suunnitelman tekeminen opiskelijan tarvitsemasta tuesta sekä myös toimista, joilla tuetaan opiskelijan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen on erittäin hyvä. On huomioitava, että opiskeluhuoltopalvelut ovat vapaaehtoisia ja opiskelija voi kieltää opiskeluhuollon osallistumisesta suunnitelman tekoon ja toteutukseen. Voisiko tässä hyödyntää tarvittaessa monialaisia asiantuntijaryhmiä, joiden työhön monialainen opiskelijan tuen kartoittaminen sekä tukitoimien suunnittelu kuuluu olennaisena osana? Kurinpitotoimet eivät voi koskaan yksinään olla ratkaisu. Kurintoimia aiheuttavan käytöksen taustalla voi olla hyvin laaja-alaista tuen tarvetta, jolloin asiaa tulisi tarkastella ja tutkia laaja-alaisesti ja monialaista yhteistyötä hyödyntäen. 88 §, joka koskee kurinpitomenettelyn suhdetta syytteen vireilläoloon ja tuomioituimen ratkaisuun, ehdotetaan kumottaviksi. Tämän seurauksena mainituissa laeissa käytetty termi kurinpitorangaistus muutettaisiin termiksi kurinpitotoimi. LAUSUNTO: Kaksoisrangaistuksen kiellon kumoaminen mahdollistaisi määräaikaisen erottamisen, vaikka oikeustoimet olisivat kesken. Tämä on koulu- ja oppilaitosyhteisöjen turvallisuuden kannalta hyvä. On huolehdittava, että opiskelija saa tarvittavan tuen myös erottamisen ajalta. 93 §. Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi rehtorin toimivaltaa koskeva rajaus. Ehdotuksen mukaan rehtorin ei olisi mahdollista päättää oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta vaan siitä päättäisi aina koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. LAUSUNTO: Erottamista vaativassa tilanteessa ensisijaista on tukitoimien tarjoaminen ja suunnittelu. Opiskelijan oikeusturvan kannalta erottamispäätöksen tekijänä monijäseninen toimielin on parempi vaihtoehto kuin pelkästään rehtori. 94 §. Opiskelijan velvollisuudet. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavan siten, että opiskelijan käyttäytymisvelvollisuutta tarkennettaisiin. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. LAUSUNTO: Tärkeä tarkennus, johon puututaan nyt vain järjestyssääntötasolla. Lukiolaki 30 §. Opiskelijan velvollisuudet. Pykälän 2 momenttia ehdotetaan täsmennettävän. Voimassa olevassa momentissa opiskelijalle on säädetty velvollisuus välttää toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Opiskelijan ei tulisi kuitenkaan vain välttää tuollaista toimintaa, vaan opiskelijalta edellytettäisiin, ettei hän toiminnallaan vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. LAUSUNTO: Hyvä ja tärkeä täsmennys. 40 §. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Pykälään lisättäisiin uusi 7 momentti, jonka mukaan opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. LAUSUNTO: Tärkeä muutos, tässä on kuitenkin varmistettava opetushenkilöstön riittävä resurssointi laadukkaan yhteistyön ja yhteydenpidon mahdollistamiseksi. 41 §. Kurinpito. Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan muutettavan termi kurinpitorangaistus termiksi kurinpitotoimi. Tämä vastaa perusopetuslain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaiseen terminologiaan tässä esityksessä ehdotettua muutosta. Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa. Opiskelijalle tehtäisiin suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. LAUSUNTO: Tämä hyvä tarkennus, jolla voidaan saada nuori pysymään paremmin kiinni opinnoissa erottamisen aikana ja sen jälkeen. Suunnitelman tekeminen opiskelijan tarvitsemasta tuesta sekä myös toimista, joilla tuetaan opiskelijan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen on erittäin hyvä. On huomioitava, että opiskeluhuoltopalvelut ovat vapaaehtoisia ja opiskelija voi kieltää opiskeluhuollon osallistumisesta suunnitelman tekoon ja toteutukseen. Voisiko tässä hyödyntää tarvittaessa monialaisia asiantuntijaryhmiä, joiden työhön monialainen opiskelijan tuen kartoittaminen sekä tukitoimien suunnittelu kuuluu olennaisena osana? Lisäys 42 § 4. momenttiin ehdotetaan lisättävän, ettei rehtorille voisi antaa toimivaltaa päättää oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta. Tämä vastaisi sisällöllisesti ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 93 §:n 1 momenttiin ehdotettua muutosta. Koulutuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä opiskelijan ikä ja kehitystaso. LAUSUNTO: Erottamista vaativassa tilanteessa ensisijaista on tukitoimien tarjoaminen ja suunnittelu. Opiskelijan oikeusturvan kannalta erottamispäätöksen tekijänä monijäseninen toimielin on parempi vaihtoehto kuin pelkästään rehtori. 44 §, joka koskee kurinpitomenettelyn suhdetta syytteen vireilläoloon ja tuomioituimen ratkaisuun, ehdotetaan kumottaviksi. Tämän seurauksena mainituissa laeissa käytetty termi kurinpitorangaistus muutettaisiin termiksi kurinpitotoimi. LAUSUNTO: Kaksoisrangaistuksen kiellon kumoaminen mahdollistaisi määräaikaisen erottamisen vaikka oikeustoimet olisivat kesken. Tämä on koulu- ja oppilaitosyhteisöjen turvallisuuden kannalta hyvä. On huolehdittava, että opiskelija saa tarvittavan tuen myös erottamisen ajalta.   Vantaan kaupunki, Kasvatuksen ja oppimisen toimiala Lausunnon keskeinen sisältö (max 1 sivu) Pääosin esitetyt lakimuutokset ovat perusteltuja ja kannatettavia. Alla ovat kommentit muutos- ja lisäystoiveista. Kommenttien perustelut on kirjattu tekstiin edellä. Perusopetuslaki 36 §. Kurinpito Oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan työpäivän lisäksi enintään myös seuraavan työpäivän ajaksi. Lisäysesitys; Tarkan harkinnan jälkeen olisi mahdollista evätä oppilaan osallistuminen opetukseen myös toisen työpäivän ajaksi, mikäli kouluyhteisön turvallisuus sitä edellyttää. Oppilaalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa. Oppilaalle tehtäisiin suunnitelma oppilaan tarvitsemasta tuesta. Lisäysesitykset: Oppilaalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin tai muun hänen tukiverkostoonsa kuuluvan ammattilaisen kanssa. Epäämisen aikana tapahtuvaa oppilashuollollista tukea toteutettaessa olisi huolehdittava siitä (etäyhteys/muu kuin koulukiinteistö tapaamispaikkana), että kouluyhteisön turvallisuus kyetään takaamaan. Suunnitelman teko oppilaan tarvitsemasta tuesta sekä myös toimista, joilla tuetaan oppilaan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen on perusteltu. Oppilashuollon mukana olo tässä on tärkeää. On kuitenkin huomioitava, että oppilashuollon palvelut ovat vapaaehtoisia ja oppilas voi kieltää oppilashuollon osallistumisesta suunnitelman tekoon ja toteutukseen. Voisiko tässä hyödyntää tarvittaessa monialaisia asiantuntijaryhmiä, joiden työhön monialainen oppilaan tuen kartoittaminen sekä tukitoimien suunnittelu kuuluu olennaisena osana? Laki ammatillisesta koulutuksesta ja lukiolaki Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n kurinpito 4. momenttiin ja lukiolain 41 § 3. momenttiin ehdotetaan lisättäväksi, että opiskelijalle tehtäisiin suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Suunnitelman tekeminen opiskelijan tarvitsemasta tuesta sekä myös toimista, joilla tuetaan opiskelijan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen on erittäin hyvä. On huomioitava, että opiskeluhuoltopalvelut ovat vapaaehtoisia ja opiskelija voi kieltää opiskeluhuollon osallistumisesta suunnitelman tekoon ja toteutukseen. Voisiko tässä hyödyntää tarvittaessa monialaisia asiantuntijaryhmiä, joiden työhön monialainen opiskelijan tuen kartoittaminen sekä tukitoimien suunnittelu kuuluu olennaisena osana? Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 § ja lukiolain 40 §: Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Pykäliin lisättäisiin uusi momentti, jonka mukaan opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Muutos on hyvä, mutta varmistettava riittävä opetushenkilöstön resurssointi laadukkaan yhteistyön ja yhteydenpidon mahdollistamiseksi.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Päivitetty:
        10.6.2021
        • Talentia kiinnittää huomiota lapsen edun ensisijaisuuden varmistamiseen sekä tosiasiallisesti saatavilla olevien oppilashuollon palvelujen varmistamiseen. Oppilaiden tarvitsemia tukitoimia on rakennettava monialaisesti, - ammatillisesti ja –toimijaisesti organisaatiorajat ylittäen. Lapsen edun ensisijaisuus: perusopetuslaki 3a §, ammatillisesta koulutuksesta annettu laki 2 §, lukiolaki 2 § Talentia kannattaa lapsen edun ensisijaisuutta koskevan säännöksen lisäämistä lainsäädäntöön. Välttämätöntä on kuten HE-luonnoksen lapsivaikutusten arviointia käsiteltäessä todetaan, että lapsen etu tunnistetaan ja että lapsen etua harkitaan aktiivisesti. Tällöin esim. erottamista koskevaa päätöstä tarkasteltaessa on päätöksentekijän voitava osoittaa lapsen edun arvioiminen myös ensisijaisena ratkaisuperusteena. Lapsen edun tosiallinen toteutuminen edellyttää kuten HE-luonnoksessa todetaan sitä, että lapsen etu läpileikkaa koulu- ja oppilaitosyhteisöt. Tällöin korostuvat johtamisosaaminen sekä yhteisöllinen oppilaitoskulttuurin kehittäminen. Esitämme, että hallituksen esitysluonnosta on lapsen edun arvioinnin osalta täydennettävä maininnalla velvollisuudesta käyttää tarvittaessa lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n mukaista ilmoitusvelvollisuutta. Oppilaan velvollisuudet: perusopetuslaki 35 §, laki ammatillisesta koulutuksesta 94 , lukiolaki 30 § Säännösten toimeenpanossa on varmistettava tarpeen mukainen ja tosiasiallisesti saatavilla oleva oppilaitoskohtainen oppilashuollollinen osaaminen niin kuraattori-, psykologi- kuin terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelujen osalta sekä riittävä muiden tukitoimien resursointi. Kurinpito ja sitä koskeva menettely sekä täytäntöönpano: perusopetuslaki 36, 36 a ja h §:t, ammatillisesta koulutuksesta annettu laki 85 ja 93 §:t sekä lukiolaki 41–42 §:t: Säännösten toimeenpanossa on oppilaitoskohtaisesti varmistettava tarpeen mukaiset ja tosiasiallisesti saatavilla olevat kuraattorien ja psykologien palvelut tarvittavan oppilashuollon sekä lainsäädännön edellyttämien henkilökohtaisten suunnitelmien ja niissä sovittujen tukimuotojen varmistamiseksi ja niiden toteutumisen seuraamiseksi epäämisen aikana sekä opetukseen hallitusti ja turvallisesti palattaessa. Esitettyjen muutosten toteuttaminen käytännössä edellyttää, että säännösten yksityiskohtaisia perusteluja täydennetään arvioilla tarvittavasta kuraattorien ja psykologien määrästä. Arvioinnissa on otettava huomioon niin se mitä oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) opiskeluhuollon järjestämisestä, toteuttamisesta ja saatavuudesta on säädetty kuin nyt esitettyjen kurinpitoa ja sitä koskevaa menettelyä ja toimeenpanoa koskevat säännösmuutokset sekä lisäksi esimerkiksi ne muutokset, joita sote-lainsäädäntö ja oppivelvollisuusiän nostamista koskevat säännösmuutokset jo tuovat kuraattoreille eri kouluasteilla uusina velvoitteina ja työtehtävinä. Nämä kaikki uudet velvoitteet yhdessä jo voimassa olevien kanssa on otettava huomioon myös säädettäessä kuraattori- ja psykologipalveluiden henkilöstömitoituksista. Opetuksen epäämisestä esitetään perustellusti ilmoitusvelvollisuutta koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle sekä perusopetuslakiin että lukiolakiin. Tätä ilmoitusvelvollisuutta koskevaa säännöstä tulee täydentää velvoitteella tehdä tarvittaessa myös lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n mukainen ilmoitus. Myös ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia tulee opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista sekä opiskeluoikeuden pidättämistä koskevien päätösten osalta täydentää vastaavalla säätelyllä. Näin otettaisiin esitettyä paremmin huomioon myös ehdotettu ammatillisen koulutuksen lain 80 §:n säännös oikeudesta turvalliseen opiskeluympäristöön ja varmistettaisiin opiskelijoille tarvittaessa yhdenvertaiset oikeudet sosiaalihuollon ja tarvittaessa myös lastensuojelun asiakkuuteen. Yhteiskuntapoliittisesti on esitetyllä säätelyllä ja sen toimeenpanolla olennaista huolehtia siitä, että ehdotetut sanktiot eivät johda lasten ja nuorten eriarvoistumiseen ja syrjintään, vaan riittävään, tarpeenmukaiseen ja oikea-aikaiseen tukeen. Siksi on välttämätöntä, että tukitoimia rakennetaan moniammatillisesti ja -alaisesti opetustoimen kokonaisuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuin myös nuorisotyön ja kuntoutuspalveluiden yhteistyönä. Laaja palvelu- ja yhteistyöverkosto turvaa erilaiset avun ja tuen käytännöt, jotka puolestaan tukevat oppimista sekä psykososiaalista kasvua ja kehitystä. Huomattava on lisäksi, että oppivelvollisuuden laajentamista koskeva lainsäädäntö velvoittaa että, koulutuksen järjestäjä, oppilas ja huoltaja selvittävät mahdollisuudet suorittaa opintoja muussa oppimisympäristössä tai hakeutua muuhun koulutukseen (esim. työpajatoiminta oppimisympäristönä) tilanteissa, joissa opintojen jatkaminen vaarantuu tai oppilas on aikeissa keskeyttää opinnot.
      • Rytkönen Säde, Pohjois-Savon kiusaamisen ehkäisyn työryhmä
        Päivitetty:
        10.6.2021
        • Pohjois-Savon kiusaamisen ehkäisyn työryhmän lausunto: Hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Suuri kiitos mahdollisuudesta antaa lausunto perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. Pohjois-Savon kiusaamisen ehkäisyn työryhmä on erittäin tyytyväinen siihen, että edellä mainittuja lakea täsmennetään ja korjataan, jotta kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti ja varmistetaan kaikille turvallinen oppimisympäristö. Lakeihin ehdotettu täsmennys siitä, että opetuksesta evätty oppilas/ opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa, on erittäin hyvä lisäys lakeihin. On tärkeä saada tukea ja apua henkilölle, jolla on esiintynyt häiriökäyttäytymistä. Työryhmä esittää kuitenkin huolensa siitä, että mistä tulee riittävät resurssit oppilashuoltohenkilöstölle, etenkin kuntiin, jossa on jo nyt niukat oppilashuollon resurssit, jotta tukea evätylle on oikeasti oikea-aikaisesti tarjolla. Tosin työryhmä uskoo ja toivoo, ettei näitä opetuksesta evättäviä ole runsaasti. Työryhmä esittää huolensa siitä, että laeissa jää netti- / some-kiusaaminen kokonaan huomioimatta. Olisimme toivoneet tämän jotenkin huomioitavan esim. 80§ pykälässä (laki ammatillisesta opetuksesta), ks. OPH materiaalit ”opas kiusaamisen vastainen työ kouluissa ja oppilaitoksissa”, luku 4, jossa sanotaan näin:” Opettajan tulee puuttua myös verkossa tapahtuvaan kiusaamiseen, joka tapahtuu kouluajalla, kouluun liittyvässä toiminnassa ja johon on osallisena koulun oppilaita. ” Lakeihin lisätty säännös lapsen edusta opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on hyvä lisäys. Jäimme pohtimaan, onko meillä jotkin tarkemmat yhtenäiset kriteerit sille, mitä kaikkea lapsen etu tarkoittaa? Laeissa täsmennetään myös oppilaan ja opiskelijan velvollisuuksia. Pohjois-Savon kiusaamisen ehkäisyn työryhmässä olemme iloisia siitä, että opiskelijan velvollisuudet on tuotu esille. Oppilaan ja opiskelijan velvollisuudet kohta painottaa oppilaan ja opiskelijan yksilöllisiä velvollisuuksia. Hyvä, että tässä on tuotu esille myös kohta: ”…ettei opiskelija vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaisyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä”, joka on tärkeä muun muassa muista kohtaa kohdistuvien uhkauksien ja väkivallantekojen ehkäisyn vuoksi. Oikeudessa turvalliseen ympäristöön kohdassa toivoisimme, että häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle JA muulle lailliselle edustajalle ilmoitettaisiin tapahtuneesta. Pohjois-Savon kiusaamisen ehkäisyn työryhmä näki kaksoisrangaistuksen kumoamisen todella hyvänä. Tämä on tärkeä siksi, että usein syyttäjällä olevat asiat ovat pitkäkestoisia ja jos sillä ajalla henkilöllä esiintyy häiriökäyttäytymistä, niin tämän lain kohdan kumoaminen mahdollistaa kuitenkin henkilölle häiriökäyttäytymisestä johtuviin asioihin puuttumisen ja toimenpiteisiin ryhtymisen. Työryhmämme toivoisimme moniviranomaisyhteistyön tiivistämistä häiriökäyttäytymisen ennaltaehkäisyn, puuttumisen ja jälkihoidon yhteydessä. Toivoisimme, että koulut ja oppilaitokset tekisivät enenevässä määrin yhteistyötä muiden viranomaistahojen ja muiden toimijoiden kanssa, häiriökäyttäytymistä tekevän oppilaan tai opiskelijan sekä häiriökäyttäytymisen uhrin asioiden selvittämiseksi ja avun ja tuen tarjoamiseksi, kuten sovittelutoimiston, MLL kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen sekä jälkihoidon toiminnan, Aggredi toiminnan, Tyttöjen Talon, Ankkuri työryhmä yms. tahojen kanssa. Työryhmämme toivoisi myös, että kiusaamisen ja häiriökäyttäytymisen jälkihoitoa ja seurantaa tehostettaisiin. Ystävällisin terveisin Pohjois-Savon kiusaamisen ehkäisyn työryhmän jäsenet
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        10.6.2021
        • Folktingets utlåtande om ändring av lagen om grundläggande utbildning, lagen om yrkesutbildning och gymnasielagen Målsättningarna i lagen är bra. En förutsättning för att målsättningarna ska förverkligas är att tillgången på elevvårdspersonal, till exempel psykologer och kuratorer, är tillräcklig också på svenska. Under läsåret 2019–2020 visar en undersökning som Institutet för hälsa och välfärd (THL) och utbildningsstyrelsen gjort på betydande skillnader mellan olika skolor när det gäller tillgången till psykologer och kuratorer. 20 studerande antas årligen till den svenskspråkiga psykologutbildningen vid Åbo Akademi (ÅA). Söktrycket för ÅA:s psykologutbildning är ett av landets högsta. Mellan 2015 och 2020 har utbildningen haft 8,9–11,5 sökande per nybörjarplats. Antalet nybörjarplatser har under samma tid höjts från 17 till 20. Totalt har 153 psykologer utexaminerats på svenska mellan 2010–2019. Mängden har hållits relativt jämn, kring 15 utexaminerade per år. Gällande socionomer är utbildningssituationen ganska bra, men det är möjligt att inriktningen och yrkesvalet inte tillfredsställer skolornas tillgång till kuratorer. De kommunala arbetsplatserna upplevs inte som tillräckligt attraktiva? En orsak kan ligga i att kuratorerna i snitt hade drygt 837 grundskoleelever på sitt ansvar. En fjärdedel av kuratorerna hade maximalt 625 elever på sitt ansvar medan lika många kuratorer hade över tusen elever. Liknande variationer fanns för psykologerna och skolhälsovårdarna. I snitt skulle en skolpsykolog i fjol räcka till för 1 030 elever. Motsvarande siffra för en skolhälsovårdare var 515 elever. Det behövs satsningar på mentalvårdstjänster inom primärvården och satsningar på olika terapiformer.
      • Opetushallitus
        Päivitetty:
        10.6.2021
        • Yleistä Opetushallitus kannattaa esityksen tavoitetta ehkäistä kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa kouluissa ja oppilaitoksissa sekä turvata turvallinen opiskeluympäristö. Esitetyt säädösmuutokset ovat kokonaisuuden kannalta kuitenkin varsin rajallisia. Pidemmälle menevä muutos olisi esitettyjen keinojen lisäksi säätää opetuksen ja koulutuksen järjestäjälle selkeä puuttumisvelvollisuus kiusaamiseen. Olennaista on, että kaikki kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa koskevan toimenpideohjelman toimenpiteet pannaan täytäntöön. Kiusaamisen ja häirinnän estämisen kannalta on keskeisintä koulujen ja oppilaitosten avoin ja välittävä toimintakulttuuri, jossa kiusaaminen ja häirintä tunnistetaan ja siihen puututaan tehokkaasti. Kouluilla ja oppilaitoksilla pitää olla tähän tarkoitukseen ennalta sovitut toimintamallit, joihin kaikki kouluyhteisön jäsenet ovat sitoutuneet. Yksistään säännöksiin perustuvat kurinpitokeinot eivät ole riittäviä. Kouluilla ja oppilaitoksilla tulee lisäksi olla riittävästi resursoitu ja toimiva opiskeluhuolto, jolla pysytään ennaltaehkäisemään ongelmien syntymistä ja tarjoamaan apua myös yksilökohtaisesti. Pykäläkohtaiset kommentit Perusopetuslaki 3 a §, laki ammatillisesta koulutuksesta 2 § ja lukiolaki 2 § Lakeihin ehdotetaan säädettäväksi lapsen edun ensisijaisuudesta, joka ohjaisi opetuksen ja koulutuksen suunnittelua, järjestämistä ja päätöksentekoa. Lisäys on periaatteellisesti merkittävä ja sen tulee ohjata opetusta ja koulutusta sekä koulun ja oppilaitoksen muuta toimintaa. Perusopetuslaki 29 §, lukiolaki 40 § ja laki ammatillisesta koulutuksesta 80 § Lukiolakiin ja lakiin ammatillisesta koulutuksesta esitetään säädettäväksi, että opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Opetushallitus kiinnittää huomiota käytettyyn rikosoikeudelliseen termiin syyllistynyt. Ottaen huomion oikeusjärjestykseemme kuuluvan syyttömyysolettaman, tieto kiusaamisesta voitaisiin kertoa opiskelijan huoltajalle vasta, kun tapaus on selvitetty ja syyllisyys todettu. Tärkeää kuitenkin olisi, että huoltajat saisivat tiedon kiusaamisepäilystä jo varhaisemmassa vaiheessa. Tämän perusteella Opetushallitus ehdottaa säännöksen muuttamista perusopetuslain 29 §:ssä, lukiolain 40 §:ssä ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 80 §:ssä siten, että siinä puhuttaisiin häirintään, kiusaamiseen tai väkivaltaisuuteen syyllistyneen sijasta näihin tekoihin epäillystä. Perusopetuslaki 35 § Pykälän 2 momenttia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oppilaan käyttäytymisvelvoitetta tarkennettaisiin. Momenttiin ehdotetaan lisättäväksi velvoite, että perusopetuksen oppilaalla olisi velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja vältettävä toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Lisäys on tärkeä ja se yhtenäistää eri koulutusmuotoja koskevaa sääntelyä. Perusopetuslaki 36 §, lukiolaki 41 § ja laki ammatillisesta koulutuksesta 85 § ja 93 § Pykäliin ehdotetaan tehtäväksi terminologinen muutos siten, että termi kurinpitorangaistus muutettaisiin kurinpitotoimeksi. Kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen olisivat muutoksen myötä kurinpitotoimia. Terminologinen muutos on perusteltu. Opetushallituksen mielestä kirjallinen varoituksella ja määräaikaisella erottamisella on kuitenkin myös rangaistusluonteinen merkitys. Pykälässä esitettyä muutosta tulisi perustella sillä, että ne ovat luonteeltaan ja merkitykseltään lieviä, kun määräaikaisesti erotetulle oppilaalle tulee järjestää opetus, joka estää erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä. Kirjallinen varoitus ei suoraan vaikuta oppilaan koulunkäyntiin. Perusopetuslain 36 §:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, että oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan työpäivän lisäksi enintään myös seuraavan työpäivän ajaksi. Voimassaoleva sääntely mahdollistaa opetuksesta epäämisen jäljellä olevaksi työpäiväksi. Laajennus on perusteltu akuutin tilanteen hoitamiseksi. Esityksen perusteluissa olisi hyvä tuoda esille, miksi epäämisen kesto on perusopetuksessa toisen asteen koulutusta lyhyempi. Lisäksi säännöksiin ehdotetaan lisättäväksi, että epäämisen aikana oppilaalle ja opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa. Lisäksi oppilaalle ja opiskelijalle tehtäisiin suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Uutena tehtävä esityksen perusteluissa voisi tuoda tarkemmin esille, miten ja kenen toimesta suunnitelma olisi perusteltua laatia. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä päättää viime kädessä suunnitelman laatijasta. Perusopetuslaki 36 c §, lukiolaki 44 § ja laki ammatillisesta koulutuksesta 88 § Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun on osoittanut tulkinnanvaraiseksi ja käytännössä vaikeasti sovellettavaksi. Opetushallitus kannattaa sääntelyn kumoamista. Muita huomioita Lukiolain 41 §:n 4 momentin mukaan, jos opiskelija on tutkimuksen alaisena rikoksesta, häneltä voidaan tutkimuksen ajaksi pidättää oikeus opiskeluun, jos se opiskelijan tekemäksi epäiltyyn rikokseen tai siihen liittyviin seikkoihin nähden on perusteltua. Opetushallitus kiinnittää huomiota lukiolain säännökseen, jota vastaavaa sääntelyä ei ole ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Sääntelyä tulisi tältä osin yhtenäistää. Säännöksen soveltamisessa on tulkinnanvaraisuutta sen suhteen, millaista rikosta säännöksessä tarkoitetaan ja milloin pidättämistä voidaan käyttää. Opetushallitus esittää tässä yhteydessä myös harkittavaksi, tulisiko aluehallintovirastoille säätää oikeus oma-aloitteisesti tutkia opetuksen ja koulutuksen järjestäjien toiminnan lainmukaisuutta. Tämä voisi tulla sovellettavaksi esimerkiksi silloin, kun opetuksen tai koulutuksen järjestäjä ei tehokkaasti puutu kiusaamiseen ja oppilaan tai opiskelijan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön vaarantuu.
      • Suomen Rehtorit ry
        Päivitetty:
        10.6.2021
        • Suomen Rehtorit ry lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Ehdotus: Perusopetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. (Perusopetuslaki 3 a §) Koulutusta alle 18-vuotiaalle opiskelijalle suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. (Lukiolaki 2 §) Suomen Rehtorit ry:n lausuma: Suomen perustuslain (731/1999) 6 §:n 3 momentin mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Myös kansainvälisissä yleisissä ihmisoikeussopimuksissa ja esimerkiksi Yhdistyneiden Kansakuntien lapsen oikeuksien sopimuksessa (SopS 60/1991) korostetaan lapsen etua ja sen ensisijaisuutta. Kannatamme lapsen etua koskevan lisäyksen tekemistä perusopetuslakiin ja lukiolakiin. Edellytämme kuitenkin, että esityksen perusteluita tarkennetaan. Perusteluista tulee selvitä, mitä säännöksellä käytännössä tarkoitetaan eli miten lisäys vaikuttaa päätöksentekoon sekä opetuksen ja koulutuksen suunnitte-luun ja järjestämiseen. Jos perusteluita ei täsmennettäisi, lisäys jäisi vaille merkitystä, koska perusopetuslaki ja lukiolaki käytännössä jo sääntelevät lapsen etuun vaikuttavia asioita ja toteuttavat perustuslain 16 §:n 1 ja 2 momentin mukaisia oikeuksia perusopetukseen ja sen jälkeiseen koulutukseen. Lapsen etu on noussut esille erityisesti lomautuksia koskevassa hallinto-oikeuskäytännössä, josta ei ole löydettävissä yhtenäistä sisältöä lapsen edun käsitteelle. Liian abstraktisti aineellisessa sektorilainsäädännössä määritellyt käsitteet vaikeuttavat käytännön hallintotoimintaa. Ehdotus: Oppilaan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Oppilaan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. (Perusopetuslaki 35 §) Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti. Opiskelijan on käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Kurinpidosta säädetään 7 luvussa. (Lukiolaki 30 §) Suomen Rehtorit ry:n lausuma: Kannatamme, että lainsäädäntöä oppilaan ja opiskelijan velvollisuuksien näkökulmasta tarkennetaan esityksen mukaisesti. Perusopetuslain 35 §:ää koskevan ehdotuksen sanamuotoa on kuitenkin muutettava vastaamaan kyseisen kouluasteen yhteydessä käytettävää terminologiaa. Sana oppilaitosyhteisö on korvattava sanalla kouluyhteisö. Toteamme myös, että lain perusopetuslain muuttamisesta liitteen rinnakkaistekstissä voimassa olevan lain kohdalla on virheellisesti kasvatuskeskustelua (Perusopetuslaki 35 a §) koskeva teksti. Ehdotus: Oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi, jos on olemassa vaara, että toisen oppilaan taikka koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevän henkilön turvallisuus kärsii oppilaan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opetus tai siihen liittyvä toiminta vaikeutuu kohtuuttomasti oppilaan häiritsevän käyttäytymisen vuoksi. Epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa tämän lain 36 h §:n mukaisesti sekä muu tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opetukseen palatessa. Oppilaalle tehdään suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. (Perusopetuslaki 36 §) Suomen Rehtorit ry:n lausuma: Kannatamme esitystä ja samalla esitämme, että oppilaan osallistuminen opetukseen voidaan evätä jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi viideksi työpäiväksi. Emme pidä esitettyä aikaa opetuksen epäämiselle riittävänä. Tiedostamme, että opetuksen epäämisessä on kyseessä puuttuminen perusoikeuksiin. Asiaa tarkasteltaessa on myönnettävä, että käytännön tilanteissa liian lyhyt aika opetukseen epäämiseen vaarantaa toimenpiteiden kohteena olevan oppilaan perus-oikeuksien lisäksi muun kouluyhteisön oppilaiden oikeuden opetukseen ja turvallisuuteen. Toisella asteella osallistuminen opetukseen voidaan evätä kolmeksi päiväksi (Lukiolaki 41 § ja Laki ammatillisesta koulutuksesta 85 §). Perustelemme esittämäämme jäljellä olevan työpäivän ja enintään seuraavien viiden työpäivän ajanjaksoa erityisesti sillä, että opetus joudutaan epäämään tavallisesti tilanteissa, joissa oppilas on käyttäytynyt poikkeuksellisen väkivaltaisesti ja uhkaavasti. Tällöin samassa opetusryhmässä tai tilanteessa olevien muiden oppilaiden turvallisuus ja perusturvallisuuden tunne on saattanut järkkyä vakavasti. On myös korostettava, että erityisesti toimenpiteiden kohteena olevan oppilaan tilanteen selvittely vaatii aikaa, jotta hänen etunsa tulisi asianmukaisesti ja riittävän perusteellisesti selvitettyä. Usein väkivaltaisesti tai uhkaavasti käyttäytynyt oppilas on itse hämmentynyt tilanteen jälkeen eikä ole valmis palaamaan opetukseen näin nopeasti. Lakiin lisättäväksi esitetyt toimenpiteet vaativat riittävän ajan ollakseen vaikuttavia. Tässä on myös otettava huomioon eri opetuksen järjestäjien mahdollisuudet toteuttaa erilaiset oppilashuollolliset toimenpiteet. Suuremmissa yksiköissä palvelut ovat saatavilla omassa koulussa, mutta varsinkin pienempien opetuksen järjestäjien osalta palveluja toteutetaan yhteistyössä erityisesti sosiaali- ja terveystoimen kanssa, jopa yli kuntarajojen. Muilla toimialoilla, kuten sosiaalitoimessa, on lainsäädännössä asetettu pidempiä määräaikoja vastaavien asioiden selvittelylle. Esimerkiksi lastensuojelulain (417/2007) 26 §:n mukaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä asian vireille tulosta ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta. Mainittu määräaika on merkityksellinen, koska lastensuojelulailla toteutetaan osittain samoja oikeushyviä kuin perusopetuslailla. Lastensuojelulain 1 §:n mukaan lain tarkoituksena on turvata lapsen oikeus turvalliseen kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. Epäämistapauksissa on usein kyse juuri tapahtumista, jotka edellyttävät lastensuojelullisia toimenpiteitä. On vaikea nähdä, miten kouluissa samantyyppiset toimenpiteet voitaisiin toteuttaa nopeammin ja ammattitaitoisemmin kuin sosiaalitoimessa, jossa on asioiden hoitamisen edellyttämä erityisosaaminen. Viittaamme myös oppilas- ja opiskeluhuoltolain (1287/2013) 15 §:ään, jonka mukaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon toteuttaminen mahdollistaa opiskelijan saamaan myös muita oppilashuollon palveluita sekä muuta erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja nuoria tukevaa toimintaa. Jotta oppilaan hallittu ja tuettu palaaminen opetukseen sekä kaikille koulussa toimiville turvallinen opiskeluympäristö voidaan taata, tarvitaan pidempää aikaa opetuksen epäämiselle. Kyseessä on turvaamistoimenpide, ei rangaistus. On myös huomattava, että perusopetuslaissa ei rehtorille anneta toimivaltaa erottaa oppilasta. Ehdotus: Pykälä ”Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun” esitetään kumottavaksi. (Perusopetuslaki 36 c § ja lukiolaki 44 §) Suomen Rehtorit ry:n lausuma: Kannatamme ehdotusta kumota pykälä ”Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun”. Toteamme, että asia on kirjattu esityksen perusteluihin niin perusopetuslain, lukiolain kuin ammatillisesta koulutuksesta annetun lain näkökulmasta. Sen sijaan liitteiden rinnakkaisteksteistä kohdan kumoaminen puuttuu laista lukiolain muuttamisesta, mihin tämä tulee lisätä. Kannatamme ehdotusta muuttaa käsite kurinpitorangaistus käsitteeksi kurinpitotoimi. Toteamme, että ns. kaksoisrangaistavuuden ongelma poistetaan ehdotuksella. Toteamme myös, että kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen olisivat jatkossa kurinpitotoimia, jolloin kyse on kurinpidollisista, turvaamistoimen tyyppisistä seuraamuksista eikä rikosoikeudellisista seuraamuksista. Pidämme hyvänä, että kaksoisrangaistavuuden kieltoon liittyvä hankala yhteensovittaminen eri viranomaisten välillä poistuu. Tilanne on ollut käytännössä vaikeasti hallittava, koska tieto poliisi-, syyttäjä- ja tuomioistuinviranomaisten tekemistä ratkaisuista prosessin vielä ollessa vireillä ei välttämättä ole tullut koulun tietoon asianmukaisesti. Osin tämä on johtunut rikosprosessiin liittyvistä salassapitoon liittyvistä määräyksistä, mutta myös siitä, että asioiden vähäisen määrän vuoksi ei ole muodostunut toimivia käytänteitä välittää tietoa. Kun mainittujen viranomaisten ratkaisuja on jouduttu odottamaan, perusopetuslain ja lukiolain keinot ovat jääneet ajoittain tehottomiksi. Ehdotus: Perusopetuslain 36 §:n 1 momentissa tarkoitetusta jälki-istunnosta, pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, ja pykälän 4 momentissa tarkoitetusta tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää oppilaan opettaja tai rehtori. Mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan koulun järjestämästä tilaisuudesta päättää rehtori tai opettaja. Mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä päättää rehtori. (Perusopetusasetus 18 §) Suomen Rehtorit ry:n lausuma: Kannatamme ehdotusta. Samalla esitämme, että mainittu asetuksen kohta muotoiltaisiin seuraavasti: ”Perusopetuslain 36 §:n 1 momentissa tarkoitetusta jälki-istunnosta, pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, ja pykälän 4 momentissa tarkoitetusta tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä päättää koulun opettaja tai rehtori”. Ehdotukseen kirjattu muotoilu ”oppilaan opettaja tai rehtori” on ongelmallinen. Kouluissa on lukuisia tilanteita, esimerkiksi välituntivalvontojen yhteydessä, joissa päätösvalta tarvitaan tilanteessa paikalla olevalle opettajalle. Näissä tilanteissa läsnä oleva opettaja ei olisi toimivaltainen, jos hän ei olisi oppilaan opettaja. Tämän vuoksi toimivalta pitäisi muotoilla joko ilmaisulla ”koulun opettaja tai rehtori” tai ”opettaja ja rehtori”. Jälkimmäinen muoto on käytössä samaisessa pykälässä, ja ensimmäistä muotoa käytetään kasvatuskeskustelua koskevassa 35 a §:ssä. Käytännössä on myös tilanteita, että samassa koulurakennuksessa toimii useita eri oppilaitoksia, kuten esimerkiksi yläkoulu ja lukio. Ainakin esityksen perusteluissa olisi syytä ottaa kantaa eri oppilaitoksen henkilökunnan toimivaltaan tapauksissa, joissa esimerkiksi ainoastaan lukion rehtori on paikalla tilanteessa, jossa oppilas jouduttaisiin määräämään poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta. Voimassa oleva ja ehdotettu sääntely jättää edelleen merkittävän vajeen toimivallan osalta. On korostettava, että rehtorit ja opettajat toimivat virkavastuulla. Tämän vuoksi heidän toimivaltansa tulisi määritellä riittävän laajasti, kuten monen muun viranomaisen osalta on tehty. Kannatamme siis ehdotusta, jossa päätösvaltaa laajennetaan koskemaan rehtoria ja hänen sijaisenaan toimivaa henkilöä. Päätösvallan laajentamisen tulee koskea myös apulaisrehtoria silloinkin, kun apulaisrehtori ei toimi rehtorin sijaisena. Lainsäädännössä apulaisrehtorin asema ja toimivalta on monin kohdin epäselvä, koska apulaisrehtorin tehtävä on vakiintunut vasta viime vuosien aikana. Maininta apulaisrehtorin toimivallasta tulisi sisällyttää ainakin perusteluihin. Ehdotus: Opettajan tai rehtorin tulee ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. (Lukiolaki 40 §). Suomen Rehtorit ry:n lausuma: Kannatamme ehdotusta seuraavin ehdoin: 1. Ehdotettua lakia olisi tulkittava siten, että kyse on ainoastaan ilmoitusvelvollisuudesta. 2. Perustelut selkeytetään siten, ettei koulumatka ole rehtorin ja opettajan vastuulla eikä heillä ole velvollisuutta valvoa sitä. Perusteluissa varmistetaan, että vastuuta ei ole tarkoitus lisätä. 3. Rikosoikeudellisessa vastuussa olevien oppilaiden kanssa voidaan toimia yhteistyössä poliisin kanssa ennaltaehkäisevästi kasvatuksellisin keinoin. Ehdotus: Oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta ja opiskelusta pidättämisestä sekä kirjallisen varoituksen antamisesta päättää koulutuksen järjestäjän asianomainen monijäseninen toimielin tai koulutuksen järjestäjän niin päättäessä rehtori. Rehtorille voidaan antaa toimivalta päättää korkeintaan kolme kuukautta kestävästä oppilaitoksesta tai asuntolasta erottamisesta. Rehtorille ei voida kuitenkaan antaa toimivaltaa päättää oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta. (Lukiolaki 42 §) Suomen Rehtorit ry:n lausuma: Emme kannata rehtorin toimivallan poistamista lukiokoulutuksessa. Määräaikainen erottaminen on esityksen mukaan jatkossa kurinpitotoimi. Kurinpitotointa määrättäessä tulee ottaa huomioon teon laatu, opiskelijan ikä ja kehitystaso. Toisella asteella lukiokoulutuksessa opiskelevat ovat 15 vuotta täyttäneitä ja siten myös rikosoikeudellisessa vastuussa toiminnastaan. Opintojensa loppuvaiheessa he ovat jo 18 vuotta täyttäneitä. Määräaikainen erottaminen ei lukiossa edellytä monijäsenisen toimielimen päätöstä. Rehtorilla tulee olla edelleen toimivalta erottaa opiskelija, mikäli koulutuksen järjestäjä niin päättää. Esityksen perusteluissa ei ole tuotu esille, että jo useita vuosia voimassa ollut toisen asteen koulutuksen järjestäjän mahdollisuus antaa rehtorille oikeus määräaikaiseen erottamiseen olisi vaarantanut opiskelijoiden opintojen suorittamista tai loukannut heidän oikeuksiaan. Useassa tapauksessa opiskelija on voinut jatkaa opintojaan verkkokursseilla, jolloin opiskelijan oikeus opetukseen on toteutunut kokonaan tai lähes täysimääräisesti. Etä- ja verkko-opetuksen rooli oppivelvollisten opetuksessa tullee korostumaan. Monijäseninen toimielin on tavallisesti kunnallinen lautakunta tai sen jaosto. Monijäsenisen toimielimen poliittisesti valituilla jäsenillä ei ole välttämättä riittävää osaamista määräaikaista erottamista käsiteltäessä varsinkaan, kun monijäsenisen toimielimen jäsen ei käytännössä voi olla kunnallisen viran haltija jääviyssyistä. Myös monijäsenisen toimielimen asianomaisten asioiden esittelijä on tavallisesti esimerkiksi sivistystoimenjohtaja tai sektorijohtaja. Tällainen henkilö joutuu käytännön syistä pohjaamaan esittelynsä suppeaan asiakirja-aineistoon, jolloin todellisen oikeusturvan ei voida materiaalisessa mielessä katsoa toteutuvan lainsäätäjän ajattelemalla tavalla. Lopuksi haluamme todeta, että kannatamme esityksen mukaisesti lakien voimaantuloa 1.8.2022. Ehdotettu valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen 18 §:n muuttamisesta ei edellytä toimeenpanon tukea. Uuden asetuksen voimaantulo esittämillämme muutoksilla tukee koulutyön järjestämistä, minkä vuoksi se tulisi saattaa voimaan pikimmiten.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Hyytiäinen Malla
        Päivitetty:
        9.6.2021
        • Sosiaali- ja terveysministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa esitystä. Lapsen edun ensisijaisuus Sosiaali- ja terveysministeriö yhtyy näkemykseen, jonka mukaan perusopetuslakiin, lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös lapsen edusta. Lapsen oikeuksien sopimuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia, on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää perusteltuna, että lapsen etu otetaan huomioon opetusta, koulutusta ja toimintaa suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain yhdenmukaistamista perusopetuslain kanssa siten, että niissä säädettäisiin opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo olevan perusteltua, että ilmoittamisvelvollisuutta laajennetaan myös koulumatkoihin. Esityksen mukaan perusopetuksen ja lukiokoulutuksen työrauhaa ja turvallista oppimisympäristöä on arvioitu vuonna 2016-2017 ja ala- ja yläkouluista ja lukioista on tehty turvallisuustutkimus vuonna 2016. Sosiaali- ja terveysministeriö huomauttaa, että jatkossa turvallisuuteen liittyvissä selvityksissä ja tutkimuksissa tulisi huomioida myös ammatillinen koulutus. Oppilaan ja opiskelijan velvollisuudet Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa käyttäytymisvelvoitteen tarkentamista ja perusopetuslain ja lukiolain yhdenmukaistamista. Samalla sosiaali- ja terveysministeriö huomauttaa, että yhdenmukaisen käyttäytymisvelvoitteen lisäämistä ei ehdoteta esityksessä ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin. Sosiaali- ja terveysministeriö pitää tärkeänä, että esityksen jatkovalmistelussa huomioitaisiin myös ammatillisesta koulutuksesta annettu laki. Kurinpito Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa kurinpitorangaistuksen terminologista muuttamista kurinpitotoimeksi. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö yhtyy näkemykseen, jonka mukaan opetuksesta epäämistä voitaisiin evätä jäljellä olevan työpäivän lisäksi seuraavan työpäivän ajaksi. Sosiaali- ja terveysministeriö katsoo lakimuutoksen antavan lisää aikaa epäämisen johtaneen syyn selvittämiseen, huoltajien kuulemiseen ja oppilaan kouluun paluun suunnitteluun. Suunnitelmallinen ja tuettu kouluun paluu voidaan nähdä lapsen edun mukaisena ja sen voidaan arvioida edistävän turvallista kouluun paluuta kaikkien osalta. Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa ehdotusta, jonka mukaan epäämisen aikana oppilaalle tai opiskelijalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Sosiaali- ja terveysministeriö huomauttaa, että suunnitelma tulisi tehdä yhteistyössä opettajan kanssa siltä osin, kun suunnitelma ja tukitoimet koskevat pedagogiikkaa tai muita käytännön opetusjärjestelyjä. Lisäksi tulisi huomioida myös oppilaiden ja opiskelijoiden yhdenvertaisuus ja toimintamallit opiskeluhuollollisen tuen järjestämisestä etenkin niissä kouluissa ja oppilaitoksissa, joissa psykologi tai kuraattori eivät ole päivittäin tavattavissa. Menettely opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista koskevassa asiassa ja kurinpitoasiassa Sosiaali- ja terveysministeriö kannattaa esityksessä mainittua perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain yhdenmukaistamista oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta.
      • Pohjois-Suomen hallinto-oikeus, Lausunnon ovat laatineet hallinto-oikeustuomarit Marja-Riitta Tuisku ja Renne Pulkkinen
        Päivitetty:
        9.6.2021
        • Hallinto-oikeus lausuu ainoastaan muutoksenhakua koskevista seikoista. Kunnan tai kuntayhtymän ollessa koulutuksen tai opetuksen järjestäjänä, voi viranomaisen kaikkiin päätöksiin hakea muutosta siten kuin kuntalaissa (410/2015) säädetään, jollei muutoksenhausta erityislaissa toisin säädetä (HE 5.2.3 Viranomaisvaikutukset s. 21). Perusopetuslain ehdotetun 42 a §:n mukaan ”Oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ja muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. Muutoksenhaussa hallintotuomioistuimeen sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa (808/2019) säädetään, jollei tässä laissa toisin säädetä”. Myös ehdotettu lukiolain 50 § on sanamuodoltaan täysin perusopetuslain edellä mainittua 42 a §:ää vastaava. Perusopetuslakiin ja lukiolakiin ehdotettujen muutoksenhakupykälien sanamuoto huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että viranomaisille tulee todennäköisesti vaikeuksia tunnistaa sitä, että lakimuutosten jälkeenkin on tarkoitus edelleen säilyttää mahdollisuus hakea muutosta kuntalaissa säädetyssä järjestyksessä muita kuin yksittäisen oppilaan asioita koskeviin, yleisemmän tason viranomaispäätöksiin. Ehdotetuissa pykälissä käytetään ”hallintotuomioistuin” termiä, mikä voi viitata esimerkiksi vakuutusoikeuteen tai markkinaoikeuteen. Perusteltua syytä korvata täsmällinen ”hallinto-oikeus” termi edellä mainitulla epämääräisemmällä ilmaisulla ei ole. Ehdotetuissa muutoksenhakua koskevissa pykälissä on tietyissä tilanteissa lyhennetty valitusaikaa 14 päivään. Hallinto-oikeuksissa käsittelyajat ovat pitkähköjä, mikä huomioon ottaen valitusajan lyhentämisellä tuskin saadaan mainittavaa hyötyä asian käsittelyyn.
      • STTK ry.
        Päivitetty:
        8.6.2021
        • STTK pitää esitystä kannatettavana ja katsoo sen parantavan kaikkien oikeutta turvalliseen oppimisympäristöön. On hyvä, että oppivelvollisuuden laajenemisen myötä myös häirintään, kiusaamiseen tai väkivaltaan liittyvää sääntelyä muutetaan niin, että se muodostaa jatkumon perusasteelta toiselle asteelle. Lakiin esitettyjen muutosten tavoitteena on varmistaa oikea-aikainen puuttuminen kiusaamiseen ja häirintään ja vahvistaa lapsen tai nuoren oikeusasemaa. STTK pitää tärkeänä, että kiusaamistilanteiden jälkihoitoon kiinnitetään vahvemmin huomiota ja niissä huomioidaan myös kiusaamisen kohteeksi joutuneiden tuen tarpeet. Kiusaamisen ehkäisemisessä käynnissä olevat opinto-ohjausta ja opetuksen laatua ja tasa-arvoa eri koulutusasteilla ovat tärkeä osa kokonaisuutta. Nyt esitettyjen muutosten ja käynnissä olevien kehittämishankkeiden ohella on tärkeää varmistaa monipuoliset ja moniammatilliset opiskeluhuollon palvelut.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu ja Sonja Vahtera, lakimies
        Päivitetty:
        8.6.2021
        • Esityksen tavoitteet eli kiusaamisen, häirinnän ja väkivallan ehkäisy kouluissa ja oppilaitoksissa sekä turvallisen opiskeluympäristön varmistaminen ovat kannatettavia. On tärkeää, että kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan puututaan oikea-aikaisesti ja vahvistetaan oppilaan oikeusasemaa. Lapsiasiavaltuutetun kannanotot on laadittu lähinnä perusopetuslain pohjalta, mutta ne ulottuvat koskemaan soveltuvilta osin myös lakia ammatillisesta koulutuksesta ja lukiolakia. Lapsen etu ja oikeus tulla kuulluksi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 3 artiklan 1 kohta edellyttää lapsen edun ensisijaisuutta kaikissa julkisen hallinnon tai yksityisen sosiaalihuollon, tuomioistuinten, hallintoviranomaisten tai lainsäädäntöelimien toimissa, jotka koskevat lapsia. Lapsiasiavaltuutettu on todennut muun muassa vuonna 2018 eduskunnalle antamassaan kertomuksessa, että ”[y]leinen, koko opetustoimintaa koskeva laintasoinen säännös, joka velvoittaa viranomaisen ottamaan huomioon ensisijaisesti lapsen edun, vahvistaisi tämän keskeisen periaatteen asemaa lasta koskevassa ja lapsiin vaikuttavassa päätöksenteossa”. (Lapsiasiavaltuutetun kertomus eduskunnalle 2018 (K 5/2018 vp), s. 178.) Lapsiasiavaltuutettu pitää siten erittäin myönteisenä, että esitysluonnoksessa ehdotetaan perusopetuslakiin, lakiin ammatillisesta koulutuksesta ja lukiolakiin lisättäväksi erillinen säännös lapsen edun ensisijaisuudesta. Lapsen edun ensisijaisuutta koskevan säännöksen (3 a §) sijoittaminen perusopetuslain soveltamisalaa ja tavoitteita koskevaan 1 lukuun korostaa sen merkitystä kaikissa perusopetuslain säätämisalaan kuuluvissa tilanteissa ja ilmentää hyvin myös sitä, että se on yksi lapsen oikeuksien yleissopimuksen yleisperiaatteista, joita on sovellettava kaikkia lapsen oikeuksia tulkittaessa ja täytäntöön pantaessa. (CRC/C/GC/14, kohta 1. ) Vastaavalla tavalla lapsen edun huomioimista koskevan säännöksen sijoittaminen lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ko. opetuksen tarkoitusta koskevaan säännökseen (2 §:t) muodostaa siitä kunkin lain soveltamisalaa läpileikkaavan periaatteen. Lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan sekä ehdotetun 3 a §:n sanamuodosta että esitysluonnoksen perusteluista (s. 19) ilmenee hyvin lapsen edun ensisijaisuuteen liittyviä näkökohtia, kuten sen edellyttämä aktiivinen punninta kaikissa lasta koskevissa asioissa sekä se, että lapsen etua on harkittava niin yksittäisen lapsen kuin lapsiryhmänkin kannalta. Lapsi-asiavaltuutettu muistuttaa kuitenkin siitä, ettei lapsen etu ole vain tulkintaa ohjaava oikeusperiaate, kuten esitysluonnoksen tekstin perusteella voisi käsittää (s. 19 ja 25). YK:n lapsen oikeuksien komitea on korostanut lapsen edun olevan kolmiosainen käsite, eli se on samaan aikaan aineellisen oikeuden säännös, perustavanlaatuinen tulkintaperiaate sekä menettelysääntö. Lapsen etu on siten ensinnäkin suoraan yksittäisessä tilanteessa sovellettava oikeus, johon voidaan tarvittaessa vedota tuomioistuimessa. Toiseksi se edellyttää, että mikäli lain säännöstä voidaan tulkita useammalla kuin yhdellä tavalla, tulisi valita se tulkinta, joka palvelee tehokkaimmin lapsen etua. Ja kolmanneksi: lapseen tai lapsiin kohdistuvia toimia tehtäessä tulee aina arvioida sen vaikutuksia lapseen/lapsiin ja perustella, kuinka lapsen oikeutta on kunnioitettu ko. tilanteessa. (CRC/C/GC/14, kohta 6.) Esityksessä on myös kiitettävästi huomioitu lapsen edun ja lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklan mukaisen oikeuden tulla kuulluksi välinen kiinteä yhteys. On myönteistä, että lain valmisteluun liittyen toteutetaan lasten ja nuorten kuuleminen. Lapsen oikeuksien komitea on painottanut sitä, ettei lapsen edun voida katsoa täysimääräisesti toteutuvan, mikäli lapsi ei tule asianmukaisesti kuulluksi. (CRC/C/GC/12, kohdat 70 ja 74.) Näin ollen lapsen edun ensisijaisuus velvoittaa opetustoimea kaikissa tilanteissa, kussakin tilanteessa soveltuvien menettelyin ja tilanteen vaatimalla laajuudella, selvittämään ja ottamaan huomioon oppilaiden mielipiteet. Kurinpito, erottamisen täytäntöönpano ja kaksoisrangaistuksen kielto Menettelyä kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpanoa koskevassa 36 a §:ssä lapsen oikeus tulla kuulluksi itseään koskevassa asiassa on huomioitu hyvin sekä säännöstekstissä että perusteluissa. Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että säännöksen perusteluissa korostetaan sitä, että kyse on tosiasiallisesta osallistumismahdollisuudesta. Toisaalta, 36 §:n mukainen suunnitelma opetukseen palaamisen tueksi ei säännöstekstin tai sen perustelujen mukaisesti edellytä lapsen osallistumista. Mahdollisiksi tukitoimiksi mainitaan mm. opetusryhmän vaihtaminen (s. 26), jonka yhteydessä olisi lapsiasiavaltuutetun näkemyksen mukaan kohtuullista selvittää lapsen mielipide. Kaksoisrangaistuksen kieltoon liittyvää oikeusperustaa ja toisaalta sen soveltumattomuutta perusopetuslain kurinpitomenettelyyn taustoitetaan esitysluonnoksessa kattavasti. Lapsiasiavaltuutettu pitää perusteltuna, että kaksoisrangaistavuutta koskeva 36 c § kumotaan. Lisäksi on perusteltua, että 36 §:ään tehdään terminologinen muutos siten, että termi kurinpitorangaistus, muutetaan kurinpitotoimeksi. Näin vältetään tahaton viittaus rikosoikeudelliseen seuraamukseen. Huomiona, että 36 a §:n perusteluissa puhutaan terminologisista muutoksista huolimatta kurinpitotoimista edelleen kurinpitorangaistuksina. Lisäksi seuraavasta tekstistä (s. 26), vaikka sisällön voi kylläkin ymmärtää, tuntuu uupuvan muutama sana: ”Iän lisäksi rangaistusta arvioitaessa on huomioita oppilaiden kehitystaso. On arvioitava ymmärtämään tekonsa tai käyttäytymisensä tosiasiallista luonnetta tai sääntöjen vastaisuutta.” Esitysluonnoksessa esitetään tarkennettavaksi kurinpitokeinoja, joita voidaan käyttää, kun oppilas häiritsee opetusta tai muuten rikkoo koulun järjestystä taikka menettelee vilpillisesti. Kyse on reaktiivisista ja ainakin osin jälkikäteisistä menettelyistä. Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa, että näiden lisäksi on kiinnitettävä eritystä huomiota toimiin, joilla ennalta ehkäistään kiusaamista, häirintää ja väkivaltaa kouluissa ja oppilaitoksissa. Lapsiasiavaltuutettu pitää 36 a §:ään ehdotettua iän ja kehitysvaiheen huomiointia kurinpitotoimia harkitessa tärkeänä lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta. Lapsen oikeuksien komitea on tutkimuksiin pohjaten painottanut sitä, että esimerkiksi 12–13-vuotiaiden lasten täysi ymmärrys tekojensa vaikutuksista on epätodennäköistä, sillä heidän aivojensa etuotsalohko kehittyy edelleen. (CRC/C/GC/24, kohta 22.) Hyvä oppimisympäristö kaikille lapsille Käsillä olevan esitysluonnoksen tavoitteet ja esitetyt muutokset osaltaan vaikuttavat siihen, että kaikki voisivat kokea opiskeluympäristön turvalliseksi. On kuitenkin muistettava, että tietyt ryhmät ovat toisia alttiimpia joutumaan kiusaamisen kohteeksi, ja heidän tunnistamisensa on siksi tärkeää. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa maahanmuuttajataustaiset, toimintarajoitteen kanssa kasvavat lapset ja vähemmistöihin kuuluvat lapset ja nuoret. (Nuorisotutkimusseuran raportti: Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen 2018 (Noora Hästbacka), s. 49. Saatavilla: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/2018_hastbacka_monialainen_verkostotyo_pdf.pdf.) Esimerkiksi sateenkaarilasten ja -nuorten osalta on huomioitava, että kouluterveyskyselyn tulokset osoittavat kiusaamiskokemusten, häirinnän ja väkivallan uhkan olevan yleisempiä sateenkaarinuorten keskuudessa kuin muilla nuorilla. (THL: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019, s. 24. Saatavilla: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/140742/URN_ISBN_978-952-343-580-3.pdf?sequence=1&isAllowed=y.) Tulokset aiheuttavat huolta ja edellyttävät oppilaitoksilta ja lainsäätäjältä tehokkaita toimenpiteitä kaikkien lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseksi. Kouluterveyskyselyn 2019 työpaperista Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi käy ilmi, että ”[s]ateenkaarinuorista erityisesti sukupuolivähemmistöihin kuuluvat nuoret kertoivat kokeneensa koulukiusaamista ja fyysistä uhkaa muita nuoria useammin”. (THL: Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien nuorten hyvinvointi Kouluterveyskyselyn tuloksia 2019, s. 4. ) Lapsiasiavaltuutettu tapasi keväällä 2021 sateenkaarinuoria, ja myös tämä tapaaminen vahvisti käsitystä siitä, kuinka hankala kouluympäristö voi olla sateenkaarinuorelle. Nyt käsillä olevassa esitysluonnoksessa mainitaan kyllä lyhyesti ”seksuaalivähemmistöihin kuuluvien” sekä ”osin muihin vähemmistöryhmiin” kuuluvien lasten ja nuorten olevan keskimääräistä alttiimpia syrjinnälle (s. 20), mutta esimerkiksi sukupuolivähemmistöihin kuuluvia lapsia tai nuoria ei mainita esitysluonnoksessa lainkaan, vaikka juuri he ovat kouluterveyskyselyn perusteella eniten (sateenkaarinuorista) kokeneet kiusaamista. Lapsiasiavaltuutettu katsoo, että esitysluonnoksessa olisi selkeämmin kyettävä tunnistamaan erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ja nuoret, etenkin, kun tutkimustulokset ovat varsin selkeitä ja kouluterveyskyselynkin tuloksia käydään läpi (s. 13-14). Hyvän oppimisympäristön ja kiusaamisen ehkäisyn kannalta on myönteistä, että esitysluonnoksessa pyritään täsmentämään 35 §:n 2 momentin (Esitysluonnoksen rinnakkaistekstien (s. 45) perusteella tosin voisi saada vääristyneen kuvan siitä, mitä lainkohtaa ollaan muuttamassa, sillä voimassa olevan lain teksti on kasvatuskeskustelua koskevasta perusopetuslain 35 a §:stä.) mukaisia oppilaan käyttäytymisvelvoitteita, joita voidaan edelleen tarkentaa opetuksen järjestäjän hyväksymissä järjestyssäännöissä (s. 25). Lapsiasiavaltuutettu pitää ehdotettuja lisäyksiä perusopetuslain 35 §:ään kannatettavina. Kuten esitysluonnoksessa mainitaan (s. 17), voi kiusaamisen tunnistaminen kuitenkin olla hankalaa, ja toisaalta syrjintä ja rasismi tunnistetaan osin huonosti koulun arjessa. (Nuorisotutkimusseuran raportti: Monialainen verkostotyö ja koulukiusaaminen 2018 (Noora Hästbacka), s. 49.) Kiusaamisen kieltämisen lisäksi olisi tärkeää lähestyä kiusaamisen ehkäisyä keskittymällä myönteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin, jotka edistävät lapsen ymmärrystä erilaisuuden kunnioittamisesta ja kohtaamisesta. Juuri julkaistusta, YK:n alkuperäiskansa-asioiden asiantuntijamekanismin selvitysluonnoksesta alkuperäiskansaan kuuluvan lapsen oikeuksista käy ilmi Grönlannin yliopiston tutkimus, jonka mukaan alkuperäiskansoihin kuuluvat lapset pitävät keskinäistä kunnioitusta ratkaisevana hyvän oppimisympäristön kannalta. (UN Human Rights Council, Expert Mechanism on the Rights of Indigenous Peoples: Rights of the indigenous child under the United Nations Declaration on the Rights of Indigenous Peoples 2021, A/HRC/EMRIP/2021/3, kohta 65. Saatavilla: https://undocs.org/A/HRC/EMRIP/2021/3. Selvityksestä (kohta 60) nousee esille myös saamelaislasten taustansa vuoksi kohtaama koulukiusaaminen. ) Lapsiasiavaltuutettu on Nuoret neuvonantajat -tapaamisissa kohdannut toimintarajoitteiden ja vammojen kanssa eläviä lapsia, jotka niin ikään ovat kertoneet, miten merkittävä vaikutus kunnioittavalla ilmapiirillä on kiusaamisen ehkäisyssä kouluympäristössä. Merkille pantavaa on, että kunnioittavan käytöksen edellytys ei koske vain lapsia, vaan myös koulun aikuisten on käytöksellään osoitettava aitoa kiinnostusta ja kunnioitusta toisten ihmisarvoa kohtaan. Lapsiasiavaltuutettu esittääkin harkittavaksi, että 35 §:ään lisättäisiin edellytys kunnioittavasta käytöksestä toisia kohtaan. Esitysluonnoksessa tuodaan esille se, että oppilaalta edellytetään asiallista käytöstä myös henkilöstöä kohtaan ja että velvoite sisältää asiallisesti kiellon kiusata henkilöstöä (s. 5). Sen sijaan, esitysluonnoksessa ei tunnisteta sitä, että joskus myös esimerkiksi opettaja saattaa syyllistyä asiattomaan käytökseen. On esimerkiksi todella huolestuttavaa, että jopa 1 % nuorisorikollisuuskyselyn vastaajista kertoi opettajan taholta tapahtuneesta fyysisestä väkivallasta. (Katsauksia 47/2021: Nuorten rikoskäyttäytyminen ja uhrikokemukset 2020 (Kaakinen & Näsi), s. 19. Saatavilla: https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/326622/Katsauksia_47_Kaakinen_N%c3%a4si_2021.pdf?sequence=2&isAllowed=y. ) Jokainen kiusaamistapaus on väärin, mutta erityisen vakavaa on, mikäli koulun henkilöstöön kuuluva aikuinen, jolla on lapseen nähden valta-asema, käyttäytyy asiattomasti lasta kohtaan. Lapsella tulisi olla koulun henkilöstöön luottamussuhde esimerkiksi juuri kiusaamistapauksista raportointia varten, eikä luottamusta edistä aikuisen asiaton käytös oppilaita kohtaan. Opetushallituksen ja THL:n tilaston mukaan henkilöstön oppilaaseen kohdistamaa epäasiallista käytöstä, esim. väkivaltaa, häirintää, kiusaamista esiintyi kaikkien vastanneiden (91 % kaikista Suomen peruskouluista) keskuudesta 14 %:ssa. (Opetushallitus & THL/TedBM. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2019 -tiedonkeruun perustaulukot. Taulukko 18.4. Päivitetty 12.8.2020.) Olisikin oleellista huolehtia siitä, että opettajat ja koulun muu henkilöstö ovat tietoisia lakiin perustuvista velvollisuuksistaan sekä lapsen oikeuksista. Esityksessä tulisi siis puuttua myös siihen, miten aikuisten harjoittama kiusaaminen ja häirintä saataisiin koulussa loppumaan. Koska lainsäädäntö on vain yksi osatekijä siinä, miten edistämme erilaisuuden hyväksymistä yhteiskunnassa, pitää lapsiasiavaltuutettu tärkeänä, että koulumaailmassa kiinnitetään erityistä huomiota YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 29 artiklan mukaiseen velvoitteeseen valmistaa lapsia ”vastuulliseen elämään vapaassa yhteiskunnassa ymmärryksen, rauhan, suvaitsevaisuuden, sukupuolten välisen tasa-arvon ja kaikkien kansakuntien, etnisten, kansallisten ja uskonnollisten ryhmien sekä alkuperäiskansoihin kuuluvien henkilöiden välisen ystävyyden hengessä”. Opetustoimen tulisi huolehtia siitä, että kouluissa käsitellään lasten kanssa kiusaamisaihetta. Jokaiselle tulisi käsittelyn myötä olla selvää, mitä kiusaamisella tarkoitetaan ja mikä katsotaan kiusaamiseksi. Lisäksi lapsen ja nuoren ymmärrystä kiusaamisen henkilökohtaisesta ulottuvuudesta sekä omista ja muiden rajoista on tuettava; toisen mielestä ”vain leikki” ei tee kiusaamisesta sallittua.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, von Kraemer Melina
        Päivitetty:
        7.6.2021
        • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS tackar för möjligheten att kommentera utkastet till regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om ändring av lagen om grundläggande utbildning, lagen om yrkesutbildning och gymnasielagen. FSS understöder allmänt lagförslaget och välkomnar den med lagändring. FSS instämmer i det som skrivs under remissvar. FSS understryker vikten i att “Utbildningsanordnaren ska när den överväger disciplinära åtgärder beakta gärningens art samt elevens ålder och utvecklingsnivå”. Om en elev förvägrats rätt att delta i undervisning så ska enligt lagförslaget utbildningsanordnaren se till att nödvändig elevvård ordnas för en eleven. FSS understöder det här men efterlyser en precisering av vad lagen om grundläggande utbildning 36 b första momentet och 36 h §:n innebär i praktiken. Exempelvis så förblir det oklart vem som ansvarar för eventuell transport till elevvården under tiden som eleven förvägrats rätt att delta i undervisning. Enligt gymnasielagen kan en studerande som fortsätter att uppföra sig olämpligt efter en skriftlig varning avstängas från läroanstalten för viss tid. FSS tolkar 41 § som att en studerandena som inte längre är läropliktig kan avstängas för högst ett år medan en läropliktig studerande kan avstängas från läroanstalten för högst tre månader. Lagändringen innebär sålunda att en studerande som fyllt 18 år eller de studeranden som slutför den grundläggande utbildningens lärokurs som läropliktiga före 1.1.2021 i princip kan avstängas från läroanstalten för högst ett år. FSS anser att formuleringen är oklar och efterlyser att detta granskas samt att lagen preciseras. Det råder även oklarheter kring disciplinen i gymnasielagen och lagen om yrkesutbildning. I lagen om ändring av gymnasielagen 41 § framkommer det att en studerandena som inte längre är läropliktig kan avstängas från läroanstalten för högst ett år medan en läropliktig studerande kan avstängas för högst tre månader. I lagen om ändring av lagen om yrkesutbildning är disciplinen i 85 § formulerad på följande sätt “En studerande kan förvägras rätt att delta i undervisningen för högst tre arbetsdagar” och enligt 93 § så kan en läropliktig studerande avstängas från studierna för högst tre månader. FSS förundrar sig över att dessa är formulerade på olika sätt samt om en studerande på yrkesskole nivå som inte längre är läropliktig även kan bli avstängd för högst ett år. Det här skapar förvirring speciellt då det i motiveringarna till de enskilda bestämmelserna framkommer att en studerande som inte är läropliktig inom den yrkesinriktade utbildningen kan avstängas från läroanstalten för viss tid, högst ett år. FSS förhåller sig positivt till det föreslagna tillägget (80 § och 40 §) där lärare och rektorer är skyldiga att informera vårdnadshavare eller annan laglig företrädare om de kommit till deras kännedom att mobbning, trakasserier eller våld förekommit i skolan eller på skolvägen. Här görs det en distinktion mellan mobbning, trakasserier och våld. FSS förespråkar att mobbning alltid borde gå under benämningen fysiskt eller psykiskt våld.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Vieltojärvi Mikko
        Päivitetty:
        7.6.2021
        • Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisen koulutuksen annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. Esityksessä täsmennetään opetuksesta epäämistä koskevaa sääntelyä ja lisätään säännös lapsen edusta opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Lisäksi lakiin ammatillisesta koulutuksesta ja lukiolakiin ehdotetaan säädettäväksi opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa kiusaamisesta huoltajalle. EK pitää tärkeänä, että koulut ja myös muut lasten ja nuorten oppimisympäristöt ovat syrjimättömiä ja turvallisia. EK pitää hallituksen esityksen tavoitteita kannatettavina ja esitettyjä muutoksia pääsääntöisesti hyvinä. EK suhtautuu varauksellisesti esitettyyn rehtorin toimivallan rajaamiseen ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 93 § ja lukiolain 42 § mukaisesti. Toisen asteen koulutuksessa voi tulla tilanteita, joissa turvallisen oppimisympäristön takaamiseksi päätös määräaikaisesta erottamisesta tulisi tehdä nopeasti. EK esittää harkittavaksi sääntelyn tarkastelua siten, että rehtori voisi edelleen tehdä päätöksen oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta, mutta määräaikaisen erottamisen kestoa lyhennettäisiin nykyisestä kolmesta kuukaudesta. Erottamisen kesto tulisi säätää siten, että monijäseninen toimielin ehtisi käsitellä asian sinä aikana, ja päättää tarvittaessa pidemmästä erottamisesta. Esitetty mahdollisuus opiskelijalle keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa opetuksen epäämisen aikana ja opetukseen palattaessa on sinänsä kannatettava. Luontevampi paikka sääntelylle olisi kuitenkin oppilas- ja opiskeluhuoltolaki, sillä vastuu opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden järjestämisestä on oppilaitoksen sijaintikunnalla, eikä koulutuksen järjestäjällä.
      • Akava ry, Sahamies Miika
        Päivitetty:
        7.6.2021
        • Lausuntopyyntönne 3.5.2021/Dnro VN/489/2021 Luonnos laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Akava ry lausuu kunnioittavasti seuraavaa: Lausunnon pääkohdat - Akava pitää lausuttavana olevaa luonnosta pääsääntöisesti hyvänä ja asiakokonaisuutta erittäin tärkeänä. - Perusteluissa on kerrottava selkeämmin, mitä lapsen edun ensisijaisuus käytännössä tarkoittaa nykyiseen päätöksentekoon tai opetuksen ja koulutuksen suunnitteluun ja järjestämiseen verrattuna. - Lapsen edun arvioinnin osalta esitystä on täydennettävä maininnalla velvollisuudesta käyttää tarvittaessa lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n mukaista ilmoitusvelvollisuutta. - Esitykseen sisältyviä oikeuksia ja velvollisuuksia on selkeytettävä ja yhdenmukaistettava, esimerkiksi opetuksen epäämisoikeuden pituuden on oltava kolme päivää myös perusopetuksessa. T- ukitoimia syrjäytymistä ja eriarvoistumista vastaan on rakennettava moniammatillisesti ja -alaisesti opetustoimen kokonaisuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuin myös nuorisotyön ja kuntoutuspalveluiden yhteistyönä. Akava pitää lakiluonnosta perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta pääsääntöisesti hyvänä. Se pitää erittäin tärkeänä hallituksen käynnistämää toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa, jonka toimenpiteisiin lausunnolla oleva luonnos kuuluu. Lapsen edun ensisijaisuus on varmistettava Akava kannattaa lapsen edun ensisijaisuutta koskevan säännöksen lisäämistä lainsäädäntöön. Lapsen edun tunnistamiseksi tarvitaan kuitenkin täsmennyksiä lakitekstiin, jotta käytännön tasolla on selvää, millaista muutosta nykyiseen päätöksentekoon tai opetuksen ja koulutuksen suunnitteluun ja järjestämiseen säännöksellä tavoitellaan ja tarkoitetaan. Toimeenpanossa on varmistettava tarpeen mukainen ja tosiasiallisesti saatavilla oleva oppilaitoskohtainen oppilashuollollinen osaaminen niin kuraattori-, psykologi- kuin terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelujen osalta sekä riittävä muiden tukitoimien resursointi. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että säännösten yksityiskohtaisia perusteluja täydennetään arvioilla moniammatillisen tuen toteutumiseksi vaadittavasta riittävästä henkilöstömäärästä. Yhtä lailla on panostettava johtamisosaamiseen sekä yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin kehittämiseen. Esitykseen sisältyviä oikeuksia ja velvollisuuksia selkeytettävä Esityksen mukaan perusopetuksen oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä nykyisen jäljellä olevan työpäivän lisäksi vielä enintään seuraavan työpäivän ajaksi. Tämä poikkeaa siitä, mitä toisen asteen osalta on säädetty. Siellä epääminen on rehtorin päätöksellä mahdollista enintään kolmeksi päiväksi. Perusteluista ei käy ilmi, miksi tätä käytäntöä ei voida yhtenäistää. Käytännössä nyt säädettävät epäämisen kohteena olevan oppijan oikeudet opiskeluhuollon palveluihin epäämisen aikana sekä tukitoimet opetukseen palaamisen turvaamiseksi vaativat enemmän aikaa, jotta ne ehditään toimeenpanna nykyisillä resursseilla. Perusopetuslain 36 h §:n osalta on täsmennettävä sääntelyä sen osalta, miten oppilaan valvonta toteutetaan epäämistilanteessa. Säännöksestä tulisi käydä ilmi, että ellei huoltaja saa järjestettyä oppilaan noutamista koululta tulee koulun olla yhteydessä lastensuojeluun. Esityksestä ei myöskään käy ilmi, mikä taho on velvollinen järjestämään ja kustantamaan esimerkiksi oppivelvolliselle tarvittaessa kuljetuksen opiskeluhuollon palveluihin epäämisen aikana tai millainen vastuu ylipäätään opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on. Esitystä on näiltä osin täsmennettävä sekä otettava asia huomioon kustannusten vaikutusarvioinnissa. Opetuksen epäämisestä esitetään perustellusti ilmoitusvelvollisuutta koulun sijaintikunnan sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä hoitavalle viranomaiselle sekä perusopetuslakiin että lukiolakiin. Tätä ilmoitusvelvollisuutta koskevaa säännöstä tulee täydentää velvoitteella tehdä tarvittaessa myös lastensuojelulain (417/2007) 25 §:n mukainen ilmoitus. Myös ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia tulee opiskeluoikeuden peruuttamista ja palauttamista, määräaikaista erottamista, asuntolasta erottamista sekä opiskeluoikeuden pidättämistä koskevien päätösten osalta täydentää vastaavalla säätelyllä. Toisen asteen rehtorin oikeutta erottaa oppivelvollinen enintään kolmen kuukauden määräajaksi toisella asteella ei saa kumota. Rehtorin tehdessä päätöksen oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta, on lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa tarkoitetulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle säädettävä mahdollisuus tulla kuulluksi, mikäli toimielin ei arvioi kuulemisen olevan ilmeisen tarpeetonta. Muutoksenhakukelpoista päätöstä edellyttäviä säännöksiä on täsmennettävä niin, että niistä käy ilmi, milloin esimerkiksi muutosta haetaan kuntalain mukaan ja milloin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus sanan korvaaminen termillä hallintotuomioistuin muuttaa säännöstä epäselvemmäksi. Muutoksenhakuajat pitäisi yhtenäistää ja olla 30 päivää. Laajoilla palvelu- ja yhteistyöverkostoilla eriarvoistumista ja syrjäytymistä vastaan On välttämätöntä, että tukitoimia rakennetaan moniammatillisesti ja -alaisesti opetustoimen kokonaisuuden sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kuin myös nuorisotyön ja kuntoutuspalveluiden yhteistyönä. Laaja palvelu- ja yhteistyöverkosto turvaa erilaiset avun ja tuen käytännöt, jotka puolestaan tukevat oppimista sekä psykososiaalista kasvua ja kehitystä. Myös perheiden roolia tulee paikoitellen kirkastaa. Lakiluonnoksessa esitetään ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia sekä lukiolakia muutettavaksi siten, että niissä säädettäisiin opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta. Perusteluissa tulee kuitenkin täsmentää, että ensisijainen vastuu koulumatkalla tapahtuneiden asioiden selvittämisestä on aina opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan. Tarvittaessa oppilaitoksen henkilökunta voi kuitenkin tukea huoltajaa tai opiskelijan muuta laillista edustajaa asian kokonaisvaltaisessa selvittämisessä ja siihen puuttumisessa myös koulumatkojen osalta esimerkiksi opiskelijahuollollisin keinoin. Akava ry
      • Suomen Opiskelijakuntien liitto SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2021
        • Suomen opiskelijakuntien liitto - SAMOK ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta, ja lausuu kunnioittaen seuraavaa. Ehdotetuista esityksistä Pidämme esityksen tavoitteita tärkeinä ja perusteltuina. Näemme positiivisena esityksen, että oppilaan epäämisen aikana oppilaalle järjestetään mahdollisuus keskustella oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana, sekä sitä, että oppilaalle järjestetään tarvittava tuki oppilaitokseen palatessa. Painotamme, että myös kiusaamista tai häirintää kokeneen on saatava tukea nopeasti. Avun saamisen kannalta näemme keskeisenä oppilaitosten tukipalveluiden riittävän resursoinnin. Huolta aiheuttaa myös se, että sote-uudistuksen yhteydessä opiskeluhuollon koulupsykologien ja kuraattorien palveluita ehdotetaan siirrettäväksi hyvinvointialueiden vastuulle (HE 241/2020 vp). Tavoite parantaa näiden tukipalveluiden vaihtelevaa saatavuutta on kannatettava, mutta uhkana on, että siirron myötä luontainen side kouluympäristöön katkeaa ja palvelut viedään liian kauas nuoresta. On merkittävä riski, että hyvinvointialueilla ei ole riittävää tuntemusta oppilaitosten arjesta tai siitä, mitä on ennaltaehkäisevä ja yksilökohtainen oppilas- ja opiskelijahuolto ja sen tarve eri oppilaitoksissa. Kannatamme esityksen ehdotuksia lisäyksistä koskien opettajan tai rehtorin ilmoittamisvelvollisuudesta tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle (laki ammatillisesta koulutuksesta 80 §, lukiolaki 40 §). Tämä tekee näkyväksi oppilaitoksissa tapahtuvan kiusaamisen ja edistää mahdollisuuksia puuttua siihen. Kannatamme menettelyä, jossa kiusaamistilanteita voidaan selvittää yhteistyössä poliisin kanssa. Tällä voi olla toimintaa korjaava ja ennaltaehkäisevä vaikutus. Olemme myös samaa mieltä siitä, että perusopetuksen viimeisiin vuosiluokkiin sijoittuu useita nivelvaiheita, joihin kohdistuu koulunkäynnin ja oppilashuollollisen tuen sekä oppilaanohjauksen tarve. Lisäksi on tärkeää, että opettajat ja koulun henkilökunta tunnistavat kiusaamisen ja häirinnän ja heillä on valmiuksia puuttua siihen nopeasti. Opettajilla tulee myös olla saatavilla riittävästi tukea ja ohjausta häirinnän ja kiusaamisen käsittelyyn. Oppilaan ja opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet Näemme ehdottoman tärkeänä säännöksen lisäämisen lakeihin lapsen edusta. Lisäksi katsomme tärkeäksi, että oppilaat ja opiskelijat ovat tietoisia oikeusturvastaan sekä oikeuksistaan häirintä- ja kiusaamistilanteissa. Samoin vanhemmille/huoltajille suunnattu tiedottaminen ja informaatio-ohjaus on tarpeellista. Esityksessä ehdotetaan täsmennettäväksi oppilaan ja opiskelijan velvollisuuksia (perusopetuslaki 35 §, laki ammatillisesta koulutuksesta 94 §, lukiolaki 30 §). Näemme täsmennykset hyvänä asiana ja ne vahvistavat osaltaan turvallisen opiskeluympäristön luomista. Velvollisuudet ja niiden tarkoitus on kuitenkin tehtävä oppilaille hyvin selkeiksi, jotta asiaan ei jää tulkinnanvaraisuutta. Oppilailla ja opiskelijoilla pitää olla riittävästi tietoa ja ymmärrys esimerkiksi oppilaitoksen säännöistä tai muista yhteisesti sovituista säännöistä, joita hänen tulee toiminnassaan noudattaa. Lisäysten tulisi sisältää erikseen myös syrjinnän kielto: erikseen kirjattuna se tekee asian näkyväksi ja vahvistaa oppilaitosten ja oppilaiden/opiskelijoiden yhdenvertaisuutta. Syrjintä olisi hyvä tunnistaa omana haasteenaan, sillä yksittäisiä syrjintätapausta ei välttämättä mielletä kiusaamiseksi, tai syrjinnän nimittäminen kiusaamiseksi voi peittää alleen laajempia, toimia vaativia yhdenvertaisuusongelmia oppilaitoksessa. Lausunnon keskeinen sisältö Pidämme esityksen tavoitteita ja ehdotuksia kannatettavina ja tärkeinä. Erityisen tärkeäksi katsomme, että lakeihin lisätään säännös lapsen edusta. Esityksen tavoitteiden kannalta näemme oleelliseksi, että kouluilla on riittävät resurssit oppilaiden tukemiseen ja että tarvittaessa apua on saatavilla nopeasti. Myös opettajilla on oltava riittävästi tukea ja ohjausta häirintä- ja kiusaamistilanteisiin puuttumiseksi. Oppilailla ja opiskelijoilla on oltava riittävästi tietoa velvollisuuksistaan ja siitä, minkälaisia sääntöjä heidän tulee toiminnassaan noudattaa. Ehdotamme, että oppilaan ja opiskelijan velvollisuuksia täsmennettäessä mainitaan paitsi velvoite toimia kiusaamatta muita, myös velvollisuus toimia syrjimättä muita.
      • Suomen Psykologiliitto
        Päivitetty:
        7.6.2021
        • Suomen Psykologiliitto ry kiittää mahdollisuudesta ottaa kantaa lakimuutokseen, ja lausuu seuraavaa: Yleisesti ottaen lakimuutosten yleiset tavoitteet ovat tarpeellisia ja erittäin kannatettavia ja monella tavoin vahvistavat turvallisuuden tunnetta koulussa. Kuitenkin nämä lakimuutokset keskittyvät kurinpitoon ja turvaamiseen, eli tilanteisiin, joissa ongelmia on jo ilmennyt. Lakimuutosesityksessä oppilas- ja opiskelijahuoltolain rooli jää vähäiseksi, vaikka yhteisöllisen työn tavoitteena ovat osaltaan juuri nämä tavoitteissa esitetyt asiat. Olisikin tärkeää, että näiden kurinpitosäädösten lisäksi yleisesti korostettaisiin opiskeluhuollon perustehtävän kautta varmistettua ja riittävästi resursoitua tukea kaikille kouluille. Opiskeluhuollon psykologi ja kuraattori suunnittelevat ja toteuttavat yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä ja kiusaamiseen liittyvää työtä yhdessä opettajan, johdon ja muun henkilöstön kanssa. Yhteistyötä koulun ja nuorisotyön välillä on luonnollisesti hyvä kehittää, ja tämän tulee tapahtua koulun pedagogisesta ja opiskeluhuoltotyöstä käsin. Opiskeluhuollon psykologien ja kuraattorien osaamista on tärkeää hyödyntää kouluyhteisössä niin, että tuetaan hyviä sosiaalisia suhteita tai ehkäistään kiusaamista. Heitä ei kannata hyödyntää vain ja vasta silloin, kun tilanne on jo kriisiytynyt. Jos kouluissa ja oppilaitoksissa pystytään toteuttamaan laadukasta yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä, myös kiusaaminen ja tarve kurinpitotoimille vähenee. Luvussa 5 perusopetuslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että oppilas voitaisiin evätä jäljellä olevan päivän lisäksi myös seuraavaksi työpäiväksi. Perusopetuksen ja toisen asteen sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että epäämisen aikana oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa. Oppilaalle tehtäisiin suunnitelma oppilaan, jossa määriteltäisiin ne käytännöt toimet, jolla tuettaisiin oppilaan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen. Opetuksen epääminen on toimenpide, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia oppilaan elämään ja tulevaisuuteen. Olisi tärkeää, että päätös opetuksen epäämisestä tehtäisiin moniammatillisesti, jotta päätöstä tehtäessä olisi käytettävissä kaikki mahdollinen tieto oppilaan käyttäytymisen taustatekijöistä. Esim. neuropsykiatrisesti oireileva oppilas voi vaikuttaa aggressiivisemmalta kuin onkaan, jos koulussa ei ole pystytty tukitoimin vähentämään oppilaan kuormitusta. Lähtökohtaisesti suunnitelma käytökselleen tukea tarvitsevan oppilaan koulunkäynnin tukemiseksi tulisi tehdä moniammatillisesti jo ongelmien ilmetessä, ennen kuin opetuksen epääminen edes tulee ajankohtaiseksi. Lakiesityksessä on esitetty, että oppilaalle on järjestettävä mahdollisuus oppilashuollon palveluihin opetuksen epäämisen aikana. Kun tämä on nostettu esille puhuttaessa myös kurinpitotoimista, voidaan tässä yhteydessä korostettu opiskeluhuollon rooli sekoittaa itsessään kurinpitotoimiin, mikä on opiskeluhuollollisten tukitoimien onnistumisen kannalta huono asia. On syytä tähdentää, että opiskeluhuollon psykologin vastaanottopalvelu eli yksilökohtainen opiskeluhuolto on aina oppilaalle ja opiskelijalle vapaaehtoista. Psykologin asiakkaana ei voi olla pakotettuna, eikä siitä ole hyötyä, päinvastoin. Olisikin tärkeää korostaa kurinpidon yhteydessä myös ennaltaehkäiseviä toimia ja yhteisöllistä toimintakulttuuria, jotta rikkeen tehnyt ja kurinpitotoimien kohteena ollut oppilas/ opiskelija ei tule suljetuksi pois yhteisöstä rangaistuksen kärsittyään. Lakimuutoksessa onkin hyvää, että oppilaalle /opiskelijalle on laadittava suunnitelma kouluun palaamisesta. Luvussa 5 kustannusvaikutuksia arvioitaessa käytetään psykologin tuntipalkkaa. Tämä korvaus lisätään valtio-osuuksiin, mutta miten tämä kohdennetaan suunnitelmia tekeville, erilliskorvauksena vai jollain muulla tavalla? Kustannusvaikutusten laskeminen parin tunnin tuntipalkkaa vastaavasti ei myöskään ota huomioon mahdollisesti lisääntynyttä palveluntarvetta yleisesti. Psykologit ovat jo tällä hetkellä täystyöllistettyjä ylisuurten oppilasmäärien kanssa. Käytännössä tämän lakimuutoksen toimeenpaneminen tarkoittaa muun muassa sitä, että säännösten yksityiskohtaisia perusteluja täydennetään arvioilla moniammatillisen tuen toteutumiseksi vaadittavasta riittävästä henkilöstömäärästä. Psykologilla tulisi olla korkeintaan 500 oppilasta vastuullaan. Esityksestä ei myöskään käy ilmi, mikä taho on velvollinen järjestämään ja kustantamaan oppivelvolliselle tarvittaessa kuljetuksen opiskeluhuollon palveluihin epäämisen aikana tai millainen vastuu ylipäätään opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä asiasta on. Esitystä on näiltä osin täsmennettävä sekä otettava asia huomioon kustannusten vaikutusarvioinnissa. Lakimuutoksessa säädettäisiin opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta. Yhteistyö kotien kanssa sekä perheille tarjottava ja heidän tarvitsemansa tuki jää kuitenkin ohjelmassa kovin vähälle huomiolle. Vaikka kiusaaminen onkin ryhmäilmiö, johon siksi on välttämätöntä puuttua juuri koulussa ja oppilaitoksessa, on asia yhteinen kotien kanssa mitä suurimmassa määrin sekä ehkäisyn, tunnistamisen, selvittelyn että jälkihoidon kannalta. 7.6.2021 Suomen Psykologiliitto
      • Suomen Kansanopistoyhdistys
        Päivitetty:
        7.6.2021
        • 7.6.2021 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖLLE Suomen Kansanopistoyhdistyksen lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. Viite: VN/489/2021 Hallituksen esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia. Esitys liittyy hallitusohjelman kirjauksiin, jonka mukaan käynnistetään toimenpideohjelma kiusaamiseen puuttumiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi. Suomen Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että kiusaamisen ehkäisevää säädöstä uudistetaan ja uudistuksen tavoitteena on kiusaamiseen puuttumisen oikea-aikaisuus, opiskelijan oikeusaseman vahvistaminen sekä turvallinen oppimisympäristö. Lakeihin ehdotetaan täsmennettäväksi opetuksesta epäämistä koskevaa sääntelyä, jotta opiskelijan palaaminen opetukseen saisi tarvitsemansa tuen epäämisen aikana ja oppilaitokseen palatessa. Perusopetuslain epäämistä koskeva aika ehdotetaan laajennettavaksi jäljellä olevan päivän lisäksi myös seuraavaksi päiväksi. Erottamista koskevia menettelysäännöksiä ehdotetaan muutettavaksi siten, että opiskelijalle ja huoltajalle varattaisiin tilaisuus osallistua henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan erottamisen aikana. Lisäksi opiskelijan velvollisuuksia täsmennetään vastamaan lukiolain mukaista sääntelyä. Lakeihin lisätään säännös lapsen edusta opetusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Kansanopistoyhdistys katsoo, että perusopetuksessa sekä kiusaamisen kohde että kiusaaja tarvitsevat tukea kiusaamisen toimintamallin poisoppimiseen. Tätä tukee opiskelijan osallistaminen suunnitelman laatimiseen yhdessä huoltajien kanssa. Kansanopistoyhdistys kannattaa ehdotusta laajentaa perusopetuksen epäämistä koskevaa aikaa jäljellä olevan päivän lisäksi myös seuraavaksi päiväksi. Ainoastaan loppupäiväksi erottaminen ei ole riittävä toimenpide, jotta kouluun palaaminen voidaan tehdä suunnitelmallisesti ja hallitusti. Laissa vapaasta sivistystyöstä säädetään lukiolain soveltamisesta kansanopiston oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa (25 j §), näin ollen myös Lukiolain 7 lukua kurinpidosta ja siihen liittyvistä menettelyistä sovelletaan kansanopistojen oppivelvollisten koulutuksessa. Hallituksen esityksessä ehdotetut muutokset tulevat vaikuttamaan myös kansanopistojen toimintaan näiltä osin. Hallituksen esityksen kussakin laissa ehdotetaan muutettavaksi opiskelijan velvollisuuksia koskevia pykäliä siten, että niissä tarkennettaisiin opiskelijan käyttäytymisvelvollisuutta. Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että tämä velvoite tulisi saattaa koskemaan myös kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuja koulutuksia. Opiskelijahuollon palvelut, kuten kuraattoripalvelut ovat keskeinen osa kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemistä oppilaitoksissa. Opiskelijahuollon palvelut eivät ulotu kaikille kansanopistojen vapaan sivistystyön opiskelijoille. Kansanopistoyhdistys katsoo, että opiskelijahuollon palvelut tulisi turvata myös kaikille kansanopistojen vapaan sivistystyön pitkien linjojen opiskelijoille vastaavassa laajuudessa kuin se koskee oppivelvollisille tarkoitettua vapaan sivistystyön koulutusta tai lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 1 §). Esityksessä ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia muutettaisiin siten, että niissä säädettäisiin opettajan tai rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Kansanopistoyhdistys kannattaa rehtorin ilmoitusvelvollisuuden lisäämistä lainsäädäntöön, sekä sitä, että ilmoitus tehdään sekä kiusaamisen kohteen että kiusaajan huoltajalle. Kansanopistoyhdistys katsoo, että ilmoitusvelvollisuus tulisi ulottaa koskemaan myös oppivelvollisten vapaan sivistystyön koulutusta kansanopistoissa. Lakeihin sisältyvä kaksoisrangaistuksen kieltoa koskeva sääntely ehdotetaan kumottavaksi. Kansanopistoyhdistys kannattaa esitystä. Kaksoisrangaistuksen kielto on koettu hankalaksi. On kannatettavaa, jos esimerkiksi rikostutkinnan aikana tai ehdollisen tuomion saaneeseen opiskelijaan voitaisiin käyttää oppilaitoksessa myös opiskeluun liittyviä kurinpitomenettelyjä. Perusopetuslain ja lukiolain muutoksenhakua koskevaan sääntelyyn tehtäisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista johtuvat muutokset. Lausunnoille annetaan myös valtioneuvoston asetus perusopetusasetuksen muuttamiseksi. Ehdotettu sääntely antaisi rehtoreille päätösvallan perusopetuslain 36 §:n kurinpitoa koskevissa asioissa. Kansanopistoyhdistys kannattaa esitystä. Perusopetuslain 36§ mukaisten kurinpitoasioiden päätösvallan antaminen rehtorille monijäsenisen toimielimen sijasta edistää oikea-aikaista puuttumista kiusaamistilanteisiin ja joustavoittaa käytäntöjä. Suomen Kansanopistoyhdistys – Finlands Folkhögskolförening ry:n puolesta 7.6.2021 Helena Ahonen puheenjohtaja Lausunnon keskeinen sisältö Suomen Kansanopistoyhdistys pitää hyvänä, että kiusaamisen ehkäisevää säädöstä uudistetaan ja uudistuksen tavoitteena on kiusaamiseen puuttumisen oikea-aikaisuus, opiskelijan oikeusaseman vahvistaminen sekä turvallinen oppimisympäristö. Kansanopistoyhdistys katsoo, että perusopetuksessa sekä kiusaamisen kohde että kiusaaja tarvitsevat tukea kiusaamisen toimintamallin poisoppimiseen. Tätä tukee opiskelijan osallistaminen henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen yhdessä huoltajien kanssa. Kansanopistoyhdistys kannattaa ehdotusta laajentaa perusopetuksen epäämistä koskevaa aikaa jäljellä olevan päivän lisäksi myös seuraavaksi päiväksi. Laissa vapaasta sivistystyöstä säädetään lukiolain soveltamisesta kansanopiston oppivelvollisille suunnatussa koulutuksessa (25 j §), näin ollen myös Lukiolain 7 lukua kurinpidosta ja siihen liittyvistä menettelyistä sovelletaan kansanopistojen oppivelvollisten koulutuksessa. Hallituksen esityksen kussakin laissa ehdotetaan tarkennettavaksi opiskelijan käyttäytymisvelvollisuutta. Suomen Kansanopistoyhdistys katsoo, että tämä velvoite tulisi saattaa koskemaan myös kansanopistojen oppivelvollisille suunnattuja koulutuksia. Opiskelijahuollon palvelut, kuten kuraattoripalvelut ovat keskeinen osa kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemistä oppilaitoksissa. Kansanopistoyhdistys katsoo, että opiskelijahuollon palvelut tulisi turvata myös kaikille kansanopistojen vapaan sivistystyön pitkien linjojen opiskelijoille vastaavassa laajuudessa kuin se koskee oppivelvollisille tarkoitettua vapaan sivistystyön koulutusta tai lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 1287/2013, 1 §). Kansanopistoyhdistys kannattaa rehtorin ilmoitusvelvollisuuden lisäämistä lainsäädäntöön, sekä sitä, että ilmoitus tehdään sekä kiusaamisen kohteen että kiusaajan huoltajalle. Ilmoitusvelvollisuus tulisi ulottaa koskemaan myös oppivelvollisten vapaan sivistystyön koulutusta kansanopistoissa. Kansanopistoyhdistys kannattaa esityksessä ehdotettua kaksoisrangaistuksen kieltoa. Yhdistys kannattaa myös perusopetuslain 36 §:n mukaisten kurinpitoasioiden päätösvallan antamista rehtorille. Kurinpitoasioiden päätösvallan antaminen rehtorille monijäsenisen toimielimen sijasta edistää oikea-aikaista puuttumista kiusaamistilanteisiin ja joustavoittaa käytäntöjä.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Päivitetty:
        7.6.2021
        • 1 Yleistä Esityksen mukaan sen tarkoituksena on täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Oikeusasiamiehen toimintakertomuksessa on pitkään jatkuneena haasteena perus- ja ihmisoikeuksien toteutumisessa tuotu esiin, ettei oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön aina toteudu, eivätkä koulujen keinot havaita ja puuttua kiusaamiseen ole aina riittäviä. Myös lasten omissa kanteluissa useimmiten aiheena ovat opiskeluympäristön turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Pidänkin esitystä lähtökohdiltaan ja tavoitteiltaan erittäin perusteltuna. Esitys myös vahvistaa YK:n lasten oikeuksien sopimuksen toimeenpanoa Suomessa, kun perusopetuslakiin, lukiolakiin ja ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös lapsen edun ensisijaisuudesta. YK:n vammaissopimuksen 7 artiklan mukaan sopimuspuolten on muun ohella toteutettava kaikki tarvittavat toimet varmistaakseen, että vammaiset lapset voivat nauttia kaikista ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu. Pidän välttämättömänä, että luonnoksen jatkovalmistelussa sitä tarkastellaan myös vammaisyleissopimuksen asettamien velvoitteiden valossa. Perustuslain 6 §:ssä 3 momentin mukaan lasten tulee saada vaikuttaa heitä itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Lapsen oikeus saada näkemyksensä huomioon otetuksi on yksi YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleisperiaatteista (12 art.). Pidän tärkeänä, että esityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö toteuttaa lasten ja nuorten kuulemisen osana säädösvalmistelua. Tyypillisimmillään oikeusasiamiehen kannanotot opetussektorilla liittyvät puutteisiin hallinnollisessa menettelyssä ja päätöksenteossa. Kuten esitysluonnoksessa on osaltaan viitattu (s. 17–18), täsmällinen ja selkeä sääntely osaltaan edesauttaa oppilaan ja opiskelijan oikeusturvan toteutumista. Kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan puuttumisen voidaan katsoa kuuluvan opetuksen ja koulutuksen järjestäjien edustajien virkavastuuseen. Oikeusasiamiehen laillisuusvalvonnassa on katsottu perustuslain 16 §:n toteutumisen osaltaan edellyttävän, että jokaiselle opetukseen osallistuvalle voidaan turvata turvallinen opiskeluympäristö; kaikkiin kiusaamistapauksiin on koulussa suhtauduttava asianmukaisesti, selvitettävä ne viipymättä ja ryhdyttävä kulloisenkin tilanteen vaatimiin riittäviin toimenpiteisiin. Toimintavelvollisuuskysymyksiä ei koulutuksen lainsäädännössä ole kuitenkaan selvästi määritelty. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän toimien riittävyyttä opiskeluympäristön turvallisuudesta huolehtimisessa arvioitaessa on muun muassa kiinnitetty huomiota siihen, miten lain edellyttämiä suunnitelmia on laadittu ja toimeenpantu sekä miten laissa säädettyjä kurinpitokeinoja on käytetty. Todettakoon, että perusopetuslain kurinpitoa koskevat säännökset on säädetty perustuslakivaliokunnan myötävaikutuksella (PeVL 70/2002 vp ja PeVL 35/2013 vp). Ammatillisen koulutuksen uudistusta koskeneen hallituksen esityksen käsittelyn yhteydessä perustuslakivaliokunta totesi lausunnossaan (PeVL 22/2017 vp), että lakiehdotusten opiskeluympäristön turvallisuutta koskevat säännökset vastaisivat keskeisiltä osin voimassa olevaa lainsäädäntöä (PeVL 60/2010 vp, s. 5/II). Käsitellessään hallituksen esitystä eduskunnalle lukiolaiksi ym., eduskunnan sivistysvaliokunta (SiVM 2/2018 vp - HE 41/2018 vp) korosti koulutuksen järjestäjän velvollisuutta taata turvallinen opiskeluympäristö. Sivistysvaliokunta on edellyttänyt kiusaamisen nollatoleranssia koskevien vaikuttavien ja tehokkaiden toimien sekä selkeiden prosessien luomista kouluihin ja oppilaitoksiin eri yhteyksissä (mm. SiVL 3/2018 vp). 2 Säännöskohtaiset huomiot Lapsen edun ensisijaisuus Esitetyn lapsen edun ensisijaisuutta koskevien säännösten sisällyttäminen perusopetuslakiin, ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja lukiolakiin lähtökohtaisesti selkeyttää opetuksen ja koulutuksen järjestäjän velvollisuutta ottaa lapsen etu ensisijaiseksi ratkaisuperusteeksi lasta koskevissa asioissa ja osaltaan korostaa lapsen oikeutta esittää omat näkemyksensä ja saada ne huomioon otetuksi. Esitysluonnoksessa (s. 19, 25) lapsen etua on kuvattu muun muassa toiminnan järjestämistä sekä lain tulkintaa ohjaavana yleisenä oikeusperiaatteena, jota harkittaessa on huomioitava YK:n lapsen oikeuksien komitean lapsen oikeuksia koskevat linjaukset. Esitetyt säännökset ovat merkityksellisiä opetuksen ja koulutuksen järjestämisessä ja ne velvoittavat lain soveltajaa toimintaa suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Edellä sanotun johdosta pidän tärkeänä, että ainakin luonnoksen yksityiskohtaisia perusteluja vielä syvennetään siten, että lapsen edun merkityssisältöä suoraan sovellettavana oikeutena, oikeusperiaatteena ja menettelysääntönä avataan. Todettakoon, että esimerkiksi lastensuojelulain 4 §:n 2 momentissa nimenomaisesti kuvataan niitä seikkoja, joihin lapsen etua lastensuojelun tarvetta arvioitaessa ja lastensuojelua toteutettaessa on kiinnitettävä huomiota. Oppivelvollisuuslain 4 §:n 2 momentissa säädetään oppivelvollisuuden suorittamisesta perusopetuksen jälkeen muuten kuin lukiokoulutuksen oppimäärää taikka ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammatillista perustutkintoa tai ammattitutkintoa suorittamalla. Esityksestä ei ilmene, mistä syystä esimerkiksi (1.8.2021 voimaan tulevaan) lakiin tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta ei ole katsottu olevan aihetta lisätä säännöstä lapsen edun ensisijaisuuden huomioonottamisesta koulutusta alle 18-vuotiaalle opiskelijalle suunnitellessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä. Perusopetuslaki 36 § Kurinpito Pykälän 3 momenttiin ehdotetaan lisäksi lisättäväksi, että epäämisen aikana oppilaalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa tämän lain 36 h §:n mukaisesti sekä järjestettävä muu tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opetukseen palatessa. Oppilaalle tehtäisiin myös suunnitelma, jolla määriteltäisiin ne käytännön toimet, jolla tuettaisiin oppilaan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen. Säännöksen yksityiskohtaiset perustelut (s. 26, toinen kpl) ovat osin epäselvät. Mielestäni säännöksestä ei yksiselitteisesti ilmene, olisiko oppilaalla tällöin nimenomaan oikeus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa jo jäljellä olevan tai seuraavan työpäivän aikana. Epäselväksi jää myös, millä menettelytavoilla tämä oikeus toteutettaisiin ja käytännössä järjestettäisiin, minkä tahon vastuulla suunnitelman laatimien olisi sekä millaista yhteistyötä oppilaan ja hänen huoltajansa ja tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa suunnitelmaa laadittaessa tehtäisiin. Edelleen, esityksen mukaan velvollisuus keskustelumahdollisuuden järjestämiseen ja suunnitelman laatimiseen säädettäisiin opetuksen järjestäjälle, eikä esityksessä asiaa ole arvioitu suhteessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa säädettyyn järjestämisvastuuseen. Esityksen mukaan oppilaalle tehtävään suunnitelmaan kirjattavilla käytännön tukitoimilla turvattaisiin opetukseen palaavan oppilaan, toisten oppilaiden sekä koulussa tai muussa opetustilassa työskentelevien henkilöiden turvallisuutta, ja tuettaisiin hallittua koulutyöhön paluuta. Pidän selvänä, että aina kyseen ollessa sellaisesta poikkeuksellisesta tilanteesta, jolloin oppilaan osallistuminen opetukseen joudutaan epäämään hänen väkivaltaisen, uhkaavan tai kohtuuttomasti häiritsevän käyttäytymisen vuoksi, edellyttää se oppilaan tilanteen ja tuen tarpeen selvittämistä sekä tuen tarpeeseen vastaamista. Erityisen tärkeää tämä on tilanteiden toistuessa. Tilanteiden ratkaiseminen lapsen edun ja yksilöllisen tilanteen huomioivalla tavalla ei useinkaan ole mahdollista vain koulun omin toimin, vaan se edellyttää monialaista yhteistyötä esimerkiksi kunnan eri toimialojen välillä (vrt. myös 36 a § 1 mom ja 36 h §). Näissä tilanteissa korostuu myös oppilaan huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön merkitys. En pidä perusteltuna, että esimerkiksi lapsen opetusryhmän vaihtamisesta päätettäisiin ilman, että oppilaan ja hänen huoltajansa näkemykset asiasta olisi ensin pyritty selvittämään. Opetusjärjestelyjen muutosta ei myöskään saisi käyttää rangaistuskeinona. Totean myös, että perusopetuslain 36 § h §:n mukaan oppilasta ei saa jättää ilman valvontaa 36 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden jälkeen. Laillisuusvalvontahavaintojeni mukaan lapsen koulupäivän keskeytyminen voi aiheuttaa vaikeasti ratkaistavia käytännön tilanteita, kun huoltajien edellytetään – usein toistuvastikin – noutavan lapsi koulusta kesken työpäivän. Nämä oppilaan valvontaan ja mahdolliseen kuljetustarpeeseen liittyvät kysymykset tulisi jatkovalmistelussa huomioida (ks. myös KHO:2019:7). Esitetyn 36 a §:n 2 momentin säännöskohtaisissa perusteluissa korostetaan, että erottamispäätöksen myötä oppilaan oikeus osallistua opetukseen tosiasiallisesti estyy. Voimassaolevan sääntelyn perustella opetuksen järjestäjällä on kuitenkin velvollisuus järjestää opetus, joka estää määräajaksi erotetun oppilaan jäämisen jälkeen vuosiluokkansa ja opetusryhmänsä edistymisestä (ks. myös esityksen säätämisjärjestysperustelujen s. 35 todettu). Siten esityksen perusteluissa voisi tuoda esiin niitä järjestelyjä, joilla oppilaan oikeus opetukseen säännöksessä tarkoitetuissa tilanteissa ja tavalla sekä oppilaalle laadittavan suunnitelman pohjalta voitaisiin turvata. 36 h § Oppilashuolto kurinpidon ja ojentamisen yhteydessä Säännöstä tulisi täydentää esitetyn 36 a §:n 3 momentin johdosta niin, että oppilaalle, jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi ja enintään seuraavaksi työpäiväksi 36 §:n 2 tai 3 momentin nojalla, järjestetään tarvittava oppilashuolto. 42 a § Muutoksenhaku Esitetyn 42 a §:n mukaan oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ja muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. Esityksessä on (s. 20, Lapsivaikutukset) todettu, että muutoksenhakusäännöksiin ehdotetut muutokset ovat merkityksellisiä oppilaiden ja opiskelijoiden oikeusturvan kannalta. Perusopetuslaista ja lukiolaista ehdotetaan poistettavaksi listaus niistä hallintopäätöksistä, joista voisi valittaa hallinto-oikeuteen. Perusopetuslain tai lukiolain nojalla tehdyn päätöksen valituskelpoisuus jäisi hallinto-oikeuden päätettäväksi. Esityksessä on edelleen (s. 21, Viranomaisvaikutukset) todettu, että jos koulutuksen tai opetuksen järjestäjänä on kunta tai kuntayhtymä, voi viranomaisen kaikkiin päätöksiin hakea muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään, jollei muutoksenhausta ole erityislaissa toisin säädetty. Viranomaisten osalta onkin oleellista tunnistaa, milloin muutosta haetaan kuntalain mukaan ja milloin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaan. Edellä todetun johdosta jää epäselväksi, onko esityksen tarkoitus ollut säilyttää mahdollisuus hakea muutosta opetuksen järjestäjän päätöksiin kuntalain nojalla, kun samalla esitetyn perusopetuslain 42 a §:n mukaan tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella. Muuta Luonnoksessa on kirjoitusvirheitä, jotka tulee jatkovalmistelussa korjata; ks. esim. s. 45: rinnakkaistekstissä voimassaolevan 35 a §:n 2 momentti, ei 35 §; s. 26: koko toinen kappale epäselvä ja 36 a §:n kohdalla kurinpitorangaistus-sanan tilalla pitäisi olla ”arvioida kurinpitotoimea” sekä täydennettävä lauseet ”…huomioita oppilaiden kehitystaso. On arvioitava ymmärtämään” ja s. 29: 42 §:n kohdalla ilmaus ”muualla”, ei ”jäljempänä”. Laki ammatillisesta koulutuksesta ja lukiolaki Tältä osin viittaan soveltuvin osin edellä perusopetuslain yhteydessä lausuttuun. Oppivelvollisuuslain myötä oppivelvollisuus laajenee toiselle asteelle, mikä osaltaan puoltaa opiskeluympäristön turvaamista koskevien säännösten yhtenäistämistä nyt esitetyllä tavalla. Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen Vanhempi oikeusasiamiehensihteeri Piatta Skottman-Kivelä
      • Oikeuskanslerinvirasto, Valtioneuvoston oikeuskansleri
        Päivitetty:
        7.6.2021
        • 1. Yleistä Hallituksen esitysluonnos on osa opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Pidän ehdotetun sääntelyn tavoitteita oppilaitoksissa tapahtuvan kiusaamisen ja häirinnän vähentämiseksi erittäin tärkeinä ja kannatettavina. Luonnoksessa on pyritty tasapainoisesti käsittelemään oppilaitoksissa opiskelevien ja oppilaitosten henkilökuntaan kuuluvien oikeutta turvalliseen oppimis- ja työympäristöön, mutta toisaalta myös niitä keinoja, joilla voidaan tukea opetukseen palaavaa oppilasta/opiskelijaa tilanteessa, jossa häneen on sovellettu puheena olevien lakien mahdollistamia turvaamistoimia tai kurinpitomenettelyjä, kuten opetukseen osallistumisoikeuden väliaikaista epäämistä tai määräaikaista oppilaitoksesta erottamista. Ehdotetuilla muutoksilla yhtenäistetään tietyiltä osin perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain säännöksiä. Oppivelvollisuuden laajentamista koskeva laki (1214/2020), jossa oppivelvollisuus tullaan ulottamaan myös toisen asteen koulutukseen, tulee voimaan 1.8.2021. Pidän perusteltuna, että ehdotetuilla muutoksilla yhdenmukaistettaisiin kiusaamisen ja häirinnän vastaista toimintaa myös toisen asteen oppilaitoksissa, mutta toisaalta saatettaisiin toisen asteen opiskelijan oikeusturva muun ohessa määräaikaisen erottamisen tilanteissa samalle tasolle kuin perusopetuksen oppilaalla. Teknisluonteisena seikkana totean, että esitysluonnoksen teksteissä on lukuisia kielellisiä epäselvyyksiä ja kielioppivirheitä, jotka vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä tai saattavat pahimmillaan johtaa väärinymmärrykseen. Olen tuonut näitä tarkemmin esille lausunnon kohdassa 5. Totean luonnoksesta lisäksi seuraavat havainnot ja kehittämistarpeet. 2. Perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain ehdotetut säännökset 2.1. Lapsen edun ensisijaisuus Esitysluonnoksessa viitataan lapsen oikeuksista annettuun YK:n yleissopimukseen (SopS 59 ja 60/1991), jonka 3.1 artikla velvoittaa lapsen edun asettamisen ensisijalle kaikessa lasta koskevassa päätöksenteossa ja toiminnassa. Esitysluonnoksessa todetaan lapsen edun puuttuvan läpileikkaavana velvoitteena perusopetuslaista (CRC/C/FIN/CO/4 17.6.2011) ja sääntelyn puuttuvan myös muista alle 18-vuotiaisiin sovellettavista koulutuslaeista, kuten esimerkiksi lukiolaista ja ammatillisesta koulutuksesta annetusta laista. Lapsen oikeuksien komitea on kehottanut Suomea varmistamaan, että lapsen edun periaate otetaan asianmukaisesti huomioon lainsäädännössä, hallinnossa sekä kaikissa lapsia koskevissa ja lapsiin vaikuttavissa päätöksissä ja toimissa. Tämän vuoksi perusopetus- ja lukiolakiin sekä ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ehdotetaan lisättäväksi säännökset lapsen edusta. Pidän ehdotettuja lisäyksiä erittäin hyvinä ja selkeyttävinä. Teknisempänä huomiona totean, että rinnakkaisteksteihin on voimassa olevan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 2 §:n säännökseen jo kirjattu näkyville kyseinen lapsen edun huomioon ottamista koskeva säännös, vaikka tätä vasta esitetään. Tämä tulee jatkovalmistelussa korjata. 2.2. Oppilaan ja opiskelijan velvollisuudet Esitysluonnoksen mukaan perusopetuslain 35 §:n 2 momenttia ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 94 §:n 2 momenttia ehdotetaan oppilaan/opiskelijan käyttäytymisvelvoitteen osalta tarkennettavaksi ja muutettavaksi siten, että perus- ja ammattiopetuksen oppilaalla/opiskelijalla olisi velvollisuus käyttäytyä muita kiusaamatta ja toimia siten, että hän ei vaaranna muiden opiskelijoiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä. Nyt ehdotettu sääntely olisi yhtenäinen lukiolain (714/2018) 30 §:n mukaisen sääntelyn kanssa, mikä on kannatettavaa. Voimassa olevissa perusopetuslain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mainituissa säännöksissä oppilaan/opiskelijan käyttäytymisvelvoite sisältää vain velvoitteen suorittaa tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäytyä asiallisesti. Kaikenlainen kiusaamisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen tähtäävä sääntely on perustuslain 7 §:ssä säädetyn henkilökohtaisen koskemattomuuden ja turvallisuuden edistämiseksi sekä oppilaille, opiskelijoille ja oppilaitoksissa työskenteleville henkilöille kuuluvan turvallisen oppimis- ja työympäristön varmistamiseksi ehdottoman tärkeää. Pidän periaatteellisesti merkittävänä, että nimenomainen velvoite olla kiusaamatta muita ulotettaisiin myös perusopetuksen piirissä oleviin oppilaisiin, jotka ovat iältään pääsääntöisesti 7-16 vuotiaita. Totean, että esitysluonnoksessa ehdotetaan perusopetuslakiin, ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin ja lukiolakiin otettavaksi säännökset siitä, että kurinpitotoimia harkittaessa on otettava huomioon oppi-laan/opiskelijan ikä ja kehitystaso. Näin ollen esimerkiksi kiusaamisesta ja muusta häiritsevästä käyttäytymisestä aiheutuvissa kurinpitotoimissa oppilaan ikä ja hänen kehitystasonsa mukainen ymmärrys epäasiallisen käyttäytymisen luonteesta ja seuraamuksista tulisi asianmukaisesti huomioon otetuksi. Tähän nähden pidän ehdotusta tasapainoisena myös lapsen edun näkökulmasta. Teknisempänä huomiona totean, että rinnakkaisteksteihin on perusopetuslain 35 §:n 2 momentin voimassa olevan lain osalta kirjoitettu väärä säännös (perusopetuslain 35 a §:n kasvatuskeskustelua koskeva säännös). Tämä tulee jatkovalmistelussa korjata. 2.3. Kurinpito ja ojentaminen Perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain asianomaisiin säännöksiin ehdotetaan muutettavaksi termin kurinpitorangaistus tilalle termi kurinpitotoimi. Termi rangaistus viittaa rikosoikeudelliseen seuraamukseen, jonka vuoksi säännöksiä ehdotetaan muutettavaksi. Ehdotetut muutokset liittyvät myös esityksiin kaksoisrangaistavuussäännösten kumoamisesta (ks. lausunnon kohta 2.6). Ehdotusta voidaan pitää perusteltuna. Edellä mainittuihin lakeihin ehdotetaan otettavaksi myös säännökset siitä, että opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan/opiskelijan ikä ja kehitystaso. Esitysluonnoksessa on muun ohessa todettu oppivelvollisuuteen kuuluvan perusopetuksen oppilaiden olevan pääsääntöisesti 7-16 vuotiaita, mutta oppivelvollisuuden voi-van alkaa jo 6-vuotiaana ja toisaalta päättyvän viimeistään sen vuoden kevätlukukauden päättyessä, kun oppilas täyttää 17 vuotta. Aikuisten perusopetuksessa olevat oppilaat puolestaan ovat pääsääntöisesti yli 16-vuotiaita. Ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa on paljon alle 18-vuotiaita opiskelijoita. Opetustoiminnan piirissä on näin ollen varsin eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Iän lisäksi kurinpitotoimia arvioitaessa on esitysluonnoksen mukaan huomioitava oppilaiden kehitystaso ja se, miten oppilas/opiskelija ymmärtää tekonsa tai käyttäytymisensä tosiasiallista luonnetta tai sääntöjen vastaisuutta. Katson, että ehdotus on tarpeellinen ja sopusoinnussa lapsen edun huomioon ottamisen kanssa. 2.4. Määräaikainen erottaminen Määräaikainen erottaminen oppilaitoksesta on perusopetuslain mukaan mahdollinen enintään kolmen kuukauden ajaksi, kun taas lukio- ja ammatillisessa koulutuksessa erottaminen on mahdollista muiden kuin oppivelvollisten osalta enintään vuodeksi. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n 2 momenttia on muutettu 1.8.2021 voimaan tulevalla lailla (1218/2020) siten, että oppivelvollisuuslaissa tarkoitettu oppivelvollinen voidaan erottaa enintään kolmeksi kuukaudeksi. Esitysluonnoksessa ehdotetaan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 93 §:n 1 momenttia muutettavaksi siten, että rehtorin ei olisi mahdollista päättää oppivelvollisuuslaissa tarkoitetun oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta, vaan tästä päättäisi aina koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Esitysluonnoksen mukaan määräaikainen erottaminen vaikuttaa merkittävästi oppivelvollisuuden suorittamiseen ja siihen, miten oppivelvollisuuden suorittaminen turvataan erottamisen aikana. Asian käsittely monijäsenisessä toimielimessä varmistaisi oppivelvollisen oikeusturvan toteutumisen ja tukisi oppivelvollisuuden suorittamista. Lukiolain 42 §:n 4 momenttiin esitetään vastaavan sisältöistä muutosta. Perusopetuslain 36 a §:n 2 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että oppilaalla ja oppilaan huoltajalla tai muulla laillisella edustajalla olisi mahdollisuus osallistua erotetulle oppilaalle opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Ehdotusta on perusteltu sillä, että erottamispäätöksen myötä oppilaan oikeus osallistua opetukseen tosi-asiallisesti estyy. Erottaminen opetuksesta vaikuttaa vahvasti oppivelvollisuuden suorittamiseen ja perusoikeuteen saada perusopetusta. Mahdollisuus osallistua suunnitelman laadintaan korostuu varsinkin pitkäaikaisissa erottamistilanteissa. Ehdotuksella pyritään tukemaan oppilaan osallistumismahdollisuuksia ja omaa vastuuta oppivelvollisuuden suorittamisesta. Näkemykseni mukaan edellä mainituissa ehdotuksissa on asianmukaisesti arvioitu ja otettu huomioon yhtäältä perustuslain 16 §:ssä turvattu oikeus perusopetukseen ja toisaalta perustuslain 21 §:n säännökset oikeusturvasta ja hyvän hallinnon takeista. Teknisempänä huomiona totean, että ehdotettu rehtorin toimivaltaa rajaava säännös on lukio-lain säännöskohtaisten perustelujen mukaan ehdotettu tehtäväksi lain 42 §:n 4 momenttiin, mutta lukiolain muuttamista koskevassa johtolauseessa ehdotetaan muutettavaksi vain 42 §:n 1 ja 2 momentti. Jatkovalmistelussa tämä tulee korjata. 2.5. Opetuksesta epääminen; oppilashuolto ojentamisen yhteydessä Perusopetuslain 36 §:n 3 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi säännös siitä, että oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan työpäivän lisäksi enintään myös seuraavan työpäivän ajaksi. Vertailun vuoksi totean, että lukiolain ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaan opiskelijan osallistuminen opetukseen voidaan evätä enintään kolmen työpäivän ajaksi. Näihin säännöksiin ei nyt esitetä muutoksia. Perusopetuksen piiriin kuuluvien oppilaiden ikään nähden on perusteltua, että opetuksesta epäämisen kesto on lyhyempi kuin toisen asteen oppilaitoksissa. Toisaalta pidän ensiarvoisen tärkeänä, että myös perusopetukseen saadaan käyttöön keino evätä häiritsevästi käyttävältä oppilaalta opetus pidemmäksi aikaa kuin vain kuluvan työpäivän ajaksi, jotta muiden oppilaiden ja koulun henkilökunnan työrauha ja turvallinen opiskeluympäristö voidaan paremmin varmistaa. Perusopetuksen, ammatillisen opetuksen ja lukio-opetuksen sääntelyä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että opetuksesta epäämisen aikana oppilaalle/opiskelijalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa. Oppilaalle/opiskelijalle tulisi lisäksi tehdä suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi. Esitysluonnoksessa on muun ohessa todettu, että ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa opiskelijat ovat iältään rikosoikeudellisessa vastuussa rangaistavaksi säädetyistä teoista tai laiminlyönneistä. Tämä olisi otettava huomioon tukitoimia arvioitaessa, jos opetuksesta epäämisen perusteena on ollut teko tai laiminlyönti, josta on ilmoitettava poliisille. Pidän edellä ehdotettuja tukitoimia asianmukaisina ja kannatettavina oppilaan/opiskelijan aseman ja oikeuksien sekä lapsen edun turvaamisen kannalta. Ehdotetun perusopetuslain 36 h §:n säännöstekstin mukaan opetuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaalle, jolle on määrätty 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu kurinpitotoimi tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi 36 §:n 2 tai 3 momentin nojalla, järjestetään tarvittava oppilashuolto. - - Totean, että tästä säännöstekstistä ei käy ilmi, että opetuksen epääminen 36 §:n 3 momentin nojalla olisi mahdollista paitsi jäljellä olevan työpäivän myös (enintään) seuraavan työpäivän ajaksi. Säännöstä tulisi tältä osin täsmentää. 2.6. Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun / kaksoisrangaistavuuden kielto Esitysluonnoksessa ehdotetaan perusopetuslain 36 c § §:ään, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 88 §:ään ja lukiolain 44 §:ään sisältyvää kaksoisrangaistuksen kieltoa koskevaa sääntelyä kumottavaksi. Esitysluonnoksen mukaan edellä mainitut säännökset ovat aiheuttaneet tulkinnanvaraisuutta siitä, mitä kurinpitoseuraamuksia säännöksissä tarkoitetaan ja millä edellytyksin kurinpitoseuraamusten antaminen on mahdollista ilman, että soveltaminen aiheuttaa ns. päällekkäistä rikosoikeudellista seuraamusta. Luonnoksessa myös todetaan, että voi-massa olevien pykälien perusteluissa ei ole arvioitu kyseisten lakien mukaisten kurinpitotoimien soveltuvuutta ne bis in idem -säännön soveltamisalaan. Esityksen valmistelua varten on selvitetty 11 Euroopan maan lainsäädäntöä muun ohessa sen selvittämiseksi, millä tavoin muiden maiden kansallisessa opetusta koskevassa lainsäädännössä on säännelty kurinpitokeinoista, ja onko kansallisessa lainsäädännössä säännöksiä niin sanotusta kaksoisrangaistavuuden kiellosta. Selvityksen mukaan yhdenkään vertailun kohteena olleen maan opetustoimen sääntelyyn ei sisältynyt Suomen opetuslainsäädännön kaksoisrangaistavuuden kieltoa vastaavaa säännöstä. Suurimmassa osassa maista koulujen ja oppilaitosten kurinpitokeinot ja rikosoikeudelliset seuraamukset on hahmotettu omiksi kokonaisuuksikseen, jolloin kurinpitokeinot ovat riippumattomia rikosoikeudellisista sanktioista. Tilan-teissa, joissa oppilas on tehnyt teon, joka täyttää rikoksen tunnusmerkistön ja samanaikaisesti rikkoo koulun sääntöjä, voidaan oppilasta rangaista koulun käytettävissä olevilla kurinpitokeinoilla huolimatta rikosasian käsittelyn lopputuloksesta. Esitysluonnoksen kansainvälinen vertailu opetustoimen kurinpitokeinoista ja kaksoisrangaistavuudesta on monipuolisesti ja kattavasti kirjoitettu. Esitysluonnoksen osiossa 2.1.5 Kaksoisrangaistus on kuvattu opetustoimen sääntelyyn sisältyvän kaksoisrangaistavuuden kieltoa (ne bis in idem) suhteessa perustuslain 22 §:ään, Euroopan neuvoston ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamista koskevan yleissopimuksen (SopS 86/1998) eli ihmisoikeussopimuksen 6 artiklan 1 kappaleeseen sekä ihmisoikeussopimuksen 7. lisäpöytäkirjan 4 artiklaan. Asiassa on pohdittu kysymystä siitä, onko sopimusvaltiossa kurinpitomenettelyksi luokiteltavaa menettelyä pidettävä Euroopan ihmisoikeussopimuksen 6 artiklassa tarkoitettuna rikosasiana, muun muassa ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisukäytännön ja kotimaisen oikeuskäytännön näkökulmasta. Perusopetuslain 36 c §:n säännöskohtaisissa perusteluissa on muun ohessa todettu, että jälki-istunto, poistumaan määrääminen, opetukseen osallistumisen epääminen sekä kotitehtävien teettäminen työpäivän jälkeen valvonnan alaisena ovat lieviä ojentamisluonteisia seuraamuksia, jotka voivat kohdistua vain lain soveltamisalan piiriin kuuluviin oppilaisiin. Näin ollen näitä seuraamuksia ei voitaisi pitää rangaistusluonteisina. Myös kirjallista varoitusta on pidettävä lievänä seuraamuksena. Määräaikainen erottaminen on vakavin laissa oppilaalle säädetty seuraamus ja viimesijainen keino puuttua oppilaan epäasialliseen käyttäytymiseen. Käytännössä erottaminen on mahdollista esimerkiksi silloin, kun oppilas häiritsee toistuvasti opetusta, käyttäytyy uhkaavasti tai väkivaltaisesti muita oppilaita, opettajia tai muita koulussa olevia henkilöitä kohtaan taikka tuhoaa koulun omaisuutta. Seuraamuksen keskeinen tarkoitus on turvata muiden oppilaiden oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Esitysluonnoksessa on katsottu, että oppilaaseen kohdistuva määräaikainen erottaminen on luonteeltaan kurinpidollinen turvaamistoimi eikä rangaistusluonteinen seuraamus. Esitysluonnoksessa on arvioitu, että perusopetus-, lukio- ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain mukaisissa kurinpitotoimissa ei olisi kysymys rangaistusluonteisista seuraamuksista eikä kaksoisrangaistuksen kielto siten soveltuisi näissä laeissa tarkoitettuun kurinpitomenettelyyn. Tämän vuoksi kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevat säännökset voitaisiin kumota. Tällöin ei olisi estettä kurinpitomenettelyn aloittamiseen, vaikka asiaa käsiteltäisiin tai olisi käsitelty rikosoikeudellisessa menettelyssä, eikä jäisi myöskään tulkinnanvaraisuutta siitä, estääkö kurinpitomenettely rikosoikeudellisen menettelyn aloittamisen. Yhdyn näihin johtopäätöksiin ja katson, ettei sanottujen säännösten kumoamiselle ole laillisuusvalvonnan näkökulmasta estettä. 2.7. Muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen Perusopetuslain 42 a §:n ja lukiolain 50 §:n otsikot ehdotetaan muutettavaksi muotoon Muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen. Mainittuja pykäliä ehdotetaan muutettavan siten, että niissä todettaisiin, että oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ja muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. Lisäksi pykälissä olisi informatiivinen viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Pykälien säännökset niistä päätöksistä, joista voi valittaa hallinto-oikeuteen, ehdotetaan poistettavaksi. Esitysluonnoksessa todetaan, että perustuslakivaliokunnan vakiintuneen kannan mukaan tällaisia luetteloita ei pitäisi sisällyttää lakiin, sillä tällaiset sallivaksi muotoillut luettelot voivat toimia eräänlaisena välillisenä muutoksenhakukieltona. Voimassaolevan ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 112 §:ssä on vastaavan sisältöinen säännös muutoksenhausta. Yhtenäinen sääntely muutoksenhausta eri oppilaitoksissa on kannatettava. 3. Esityksen pääasialliset vaikutukset / taloudelliset vaikutukset Esitysluonnoksen (s. 19) mukaan esi- ja perusopetuksen kustannusten arvioinnissa on käytetty psykologin tuntipalkkaa, n. 35 euroa/tunti. Palkka on laskettu käyttäen tilastokeskuksen kokonaisansion keskiarvoa ja lisäksi huomioitu lomarahat ja työnantajakulut. Suunnitelman laatimiseen arvioidaan kuluvan keskimäärin 2 työtuntia. Koska valmistelussa ei ole käytettävissä yksi-selitteistä tilastotietoa siitä, kuinka monelta esi- ja perusopetuksen oppilaalta opetus on evätty, ministeriö arvioi, että tapauksia voisi olla arviolta 5 000 vuosittain. Kustannusvaikutus edellisten pohjalta olisi näin ollen arviolta 350 000 euroa vuodessa. Edellä todetusta luonnostekstistä ei käy ilmi, mihin ”suunnitelmaan” arviossa viitataan. Kun kysymys nyt puheena olevilta osin on oppilaan opetuksesta epäämistä koskevista säännösmuutoksista ja siitä, että oppilaalle tulisi epäämisen aikana tehdä suunnitelma opetukseen palaamisen tukemiseksi, viitattaneen tässä yhteydessä sanottuun suunnitelmaan. Tämä tulisi selkiyttää tekstiin, sillä esimerkiksi perusopetuslaissa on muitakin ”suunnitelmia”, joista kyseinen laki säätää, kuten opetussuunnitelma (15 §), tehostettuun tukeen liittyvä oppimissuunnitelma (16 a §) ja henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (17 a §). 4. Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys Myös esitysluonnoksen jaksossa Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys on lukuisia kielellisiä epäselvyyksiä ja kielioppivirheitä, joita on esimerkinomaisesti kuvattu lausunnon kohdassa 5. Jatkovalmistelussa tämä jakso on syytä kokonaisuudessaan huolellisesti korjata ja täydentää sekä kielellisesti että seuraavat näkökohdat huomioon ottaen. Esitysluonnoksessa ehdotetun sääntelyn perustuslainmukaisuutta on arvioitu opetuksesta epäämisen ja erottamista koskevan sääntelyn näkökulmasta. Lisäksi ehdotettua muutoksenhakua koskevaa sääntelyä on arvioitu suhteessa perustuslain 21 §:n oikeusturvavaatimukseen. Myös opetustoimen säädösten kaksoisrangaistavuuden kiellon kumoamista on arvioitu suhteessa perustuslakiin. Jaksossa viitataan perustuslain 16 §:ssä säädettyihin sivistyksellisiin oikeuksiin. Esitysluonnoksessa todetaan, että oppivelvollisuuskoulutuksissa opetuksesta erottaminen tarkoittaa perustuslain 16 §:n 1 momentin mukaisen perusoikeuden jonkinasteista rajoittamista. Tämän vuoksi ehdotetaan esimerkiksi rehtorin toimivallan rajaamista määräaikaista erottamista koskevissa asioissa sekä sitä, että oppivelvollisten kohdalla oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta päättäisi aina koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Esitysluonnoksen mukaan määräaikainen erottaminen vaikuttaa merkittävästi oppivelvollisuuden suorittamiseen ja perustuslain 16 §:n 1 momentin mukaiseen oikeuteen saada maksutonta peruspetusta. Asian käsittely monijäsenisessä toimielimessä myös varmistaisi perustuslain 21 §:ssä turvatun oppivelvollisen oikeusturvan toteutumisen. Tältä osin ehdotettua sääntelyä on esitysluonnoksessa pidetty perustuslain mukaisena. Yhdyn edellä todettuun arvioon sekä esitysluonnoksen jaksossa 2.1.1 (Nykytila ja sen arviointi) perusopetuksen turvan ja työrauhan osalta todettuun. Perustuslain 16 §:n mukaan jokaisella on oikeus maksuttomaan perusopetukseen. Maksuttomaan perusopetukseen voidaan katsoa sisältävän myös oikeuden häiriöttömään opiskeluun, mikä edellyttää puuttumista muiden oppilaiden häiritsevään käyttäytymiseen. Tätä kysymyksenasettelua olisi hyvä laajemmin käsitellä myös esityksen perustuslainmukaisuutta koskevassa jaksossa. Esitysluonnoksen yhtenä tavoitteena on ollut edistää oppilaitosten oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan oikeutta turvalliseen työ- ja opiskeluympäristöön. Tällä tavoitteella on näkemykseni mukaan keskeinen ja olennainen yhteys perustuslain 7 §:n 1 momentissa kaikille turvattuun oikeuteen elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen, koskemattomuuteen ja turvallisuuteen. Esitysluonnoksen kannalta huomioon otettava säännös on lisäksi perustuslain 6 §:n 3 momentti, jonka mukaan lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä, ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti. Edellä mainittuja perustuslain säännöksiä ja niiden merkitystä ei ole tässä jaksossa selkeästi tuotu esille ja arvioitu. Jaksossa kylläkin todetaan ehdotetun sääntelyn turvaavan osaltaan turvallista oppimisympäristöä ja terveyttä. Jaksossa todetaan edelleen muun ohessa, että ”oikeutta perusopetukseen saisi rajoittaa vain oikeasuhtaisesti verrattaessa hengen ja terveyden varjeluun. Hengen ja terveyden edistäminen voidaan tulkita olevan sellaisia ensisijaisia perusoikeuksia, joiden takaa myös muiden perusoikeuksien, kuten sivistyksellisten oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen (PeVM 14/2020 ja PeVL 12/2015 vp) eli kaikkien oikeuden saada maksutonta perusopetusta”. Mainitut virkkeet ovat kieliopillisesti virheellisiä ja vaikeasti ymmärrettävissä, mutta niiden tarkoituksena on mahdollisesti ollut ilmaista jokaiselle turvatun elämän ja henkilökohtaisen koskemattomuuden olevan ensisijainen perusoikeus, joka takaa myös muiden perus-oikeuksien, kuten sivistyksellisten oikeuksien tosiasiallisen toteutumisen. Kaksoisrangaistavuuden kiellon osalta esitysluonnoksessa todetaan, että ehdotetun sääntelyn keskeisenä tarkoituksena on selkeyttää perustuslain ja Suomea sitovien kansainvälisten sopimusten edellyttämän kaksoisrangaistavuuden kiellon (ne bis in idem) soveltuminen opetustoimen kurinpitosäännöksiin. Viittaan tältä osin lausunnon kohdassa 2.6. esittämääni. Muutoksenhaun järjestäminen viittauksin oikaisusta ja hallintolainkäytöstä annettuihin yleisiin säännöksiin, kuten hallintolakiin ja 1.1.2020 voimaan tulleeseen lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, täyttää perustuslaista johtuvat vaatimukset. Muutoksenhakuun liittyviä säännösehdotuksia on jaksossa näkemykseni mukaan asianmukaisesti arvioitu perustuslain 21 §:ssä säädetyn oikeusturvavaatimuksen näkökulmasta ja useisiin perustuslakivaliokunnan kan-nanottoihin viitaten. Jaksossa todetaan, että lakiehdotukset voidaan käsitellä tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Esitysluonnoksen mukaan hallitus pitäisi kuitenkin suotavana, että perustuslakivalio-kunta antaisi asiasta lausunnon. Tarkempia perusteluja sille, miksi perustuslakivaliokunnan lausunto olisi suotava, ei ole esitetty. Jatkovalmistelussa tätä voisi tarkemmin perustella. 5. Teknisluonteisia huomioita HE-luonnoksesta Esitysluonnos on useilta osin kielellisesti hyvin keskeneräinen ja kieliopillisesti virheellinen. Tekstistä vaikuttaa paikoitellen puuttuvan sanoja ja viittaukset virkkeiden sisällä ovat osin epäselviä. Osa tekstin kielellisistä puutteista on omiaan aiheuttamaan epäselvyyttä tai väärinymmärrysmahdollisuuden siitä, mitä lauseella tai virkkeellä tarkoitetaan, tai johtamaan jopa ei-tarkoitettuun ilmaisuun ja lopputulokseen. Lausunnon yhteydessä ei ole mahdollista luetella kaik-kia havaittuja virheitä ja epäselvyyksiä niiden suurehkon määrän vuoksi. Seuraavassa muutama esimerkki havaituista kielivirheistä: Luonnoksen s. 34, suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys, Opetuksesta epääminen ja erottaminen: - ”Epäämisen aikana oppilaalle tehtäisiin suunnitelma oppilaan, jossa määriteltäisiin ne käytännöt toimet, jolla tuettaisiin oppilaan turvallista ja hallittua palaamista opetukseen.” o Virkkeestä puuttuu sana/sanoja ilmaisun ”suunnitelma oppilaan” jälkeen. Virkkeellä lienee tarkoitettu, että oppilaalle laadittaisiin hänen opetukseen paluutaan varten suunnitelma, jossa määriteltäisiin - - -. - ”Koska epäämistä edeltää usein häiriökäyttäytyminen, johon ei ole ollut mahdollista puuttua lievemmillä keinoilla esimerkiksi väkivalta, vaatii opetuksen turvallinen järjestäminen usein käytännön muutoksia ja uudelleenorganisoitumista.” o Virkkeen voi tässä muodossaan ymmärtää tarkoittavan sitä, että yksi lievempi keino, jolla häiriökäyttäytymiseen voitaisiin puuttua, olisi väkivalta. Virkkeellä lienee kuitenkin tarkoitettu sitä, että väkivalta on yksi häiriökäyttäytymisen muodoista. - ”Perusoikeudet eivät yleisesti ole katsottu olevan siten ehdottomia, ettei niitä saisi missään olosuhteissa ja missään laajuudessa rajoittaa.” o Kielellisesti oikea ilmaisu lienee ”perusoikeuksien ei yleisesti ole katsottu olevan siten ehdottomia, ettei niitä saisi missään olosuhteissa ja missään laajuudessa rajoittaa”. Luonnoksen s. 35: - ”Määräaikaisesti erotettu oppilaitoksesta tai hänen opiskeluoikeutensa on pidätetty, koulutuksen järjestäjän tulee yhdessä oppivelvollisen ja tämän huoltajan tai muun laillisen edustajan kanssa laatia suunnitelma oppivelvollisuuden suorittamisesta määräaikaisen erottamisen tai opiskeluoikeuden pidättämisen aikana.” o Virkkeestä puuttuu sanoja. Virkkeellä lienee tarkoitettu seuraavaa: Jos oppilas on määräaikaisesti erotettu oppilaitoksesta tai hänen opiskeluoikeutensa on pidätetty, koulutuksen järjestäjän tulee yhdessä - - -. Luonnoksen s. 36: - ”Tavallisella lailla ei voida säätää perusoikeuden ytimeen puuttuvaa rajoitusta. Ehdotuksen ei voida katsoa puuttuvan kuuluvaan oikeuteen saada perusopetusta ydinalueeseen.” o Virkkeillä lienee tarkoitettu sanoa, että oikeus saada perusopetusta on perusoikeutena turvattu, ja että ehdotuksen ei voida katsoa puuttuvan tämän oikeuden ydinalueeseen. Tästä puolestaan seuraisi, että ehdotus voitaisiin käsitellä ja säätää tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä. Pidän esitysluonnoksen teksteistä ilmeneviä kielivirheitä ja puutteellisuuksia vakavina ja kehotan jatkovalmistelussa kiinnittämään huomiota koko esitystekstin kielelliseen oikeellisuuteen ja virheettömyyteen. Jatkovalmistelussa on lisäksi syytä varmistaa, että lakiehdotusten perustelut ja esitetyt säädösmuutokset ja -lisäykset vastaavat lainkohdittain toisiaan ja että lakien rinnakkaistekstit ja säädöstekstit ovat kunnossa. 6. Ehdotus valtioneuvoston asetuksesta perusopetusasetuksen 18 §:n muuttamisesta Perusopetusasetuksen 18 §:n ensimmäistä virkettä ehdotetaan muutettavaksi siten, että pää-tösvalta perusopetuslain 36 §:ssä tarkoitetuissa tilanteissa, kuten jälki-istuntoon määräämisessä, oppilaan määräämisessä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan sekä tehtävien suorittamisessa työpäivän päätyttyä, olisi opettajan lisäksi myös oppilaan rehtorilla. Asetusehdotusta koskevan muistion (3.5.2021) mukaan asetusehdotus on valmisteltu opetus- ja kulttuuriministeriössä osana hallituksen esityksen valmistelua (VN/489/2021). Asetus ehdotetaan tulevaksi voimaan 1 päivänä tammikuuta vuonna 2022. Tämä poikkeaa siitä, mitä edellä mainittujen perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain ehdotettujen muutosten osalta on esitetty voimaantuloajankohdaksi (1 päivänä elokuuta 2022). Syytä lakiehdotuksista poikkeavalle voimaantuloajankohdalle ei ole asetusehdotusta koskevassa muistiossa avattu. Minulla ei ole asetusehdotukseen muilta osin kommentoitavaa.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
        Päivitetty:
        7.6.2021
        • HE eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Hallituksen esitys liittyy hallitusohjelman tavoitteeseen kiusaamiseen puuttumiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi. Se on osa opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Esityksessä on tarkoitus yhtenäistää perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen lainsäädäntöä. AMKE ry:n lausunto keskittyy ammatillista koulutusta koskeviin muutosesityksiin. Lapsen etu 2 § Lakiesityksessä mainitaan, että säännös lapsen edusta laajennetaan koskemaan myös toisen asteen koulutusta, mm. opetuksen ja toiminnan suunnittelua ja järjestämistä. Säädösesityksissä jää epäselväksi mitä tämä tarkoittaa. Ilmoitusvelvollisuus 80 § Esityksen mukaan opettajille ja rehtoreille tulee velvollisuus jatkossa ilmoittaa häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta oppivelvollisen eli alle 18-vuotiaan opiskelijan huoltajalle. AMKE ry näkee uudesta velvoitteesta huolimatta esityksen tarpeelliseksi keinoksi puuttua ongelmiin. Vakavimmassa tapauksissa on tarpeen ottaa yhteys myös poliisiin ja lastensuojeluun. Kaksoisrangaistus 88 § Kaksoisrangaistuksen (ne bis in idem -sääntö) poistamisesitys selkiyttäisi oikeustilaa. Nykyisin opiskelijalle ei voida määrätä koulutuslainsäädännön mukaista kurinpitotoimenpidettä, jos hänen toimintansa tuomioistuimen tutkittavana. Muutos on positiivinen ja selventää kurinpitoimien oikeudellista luonnetta sekä koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia puuttua ongelmiin. Erottaminen 93 § Esityksen mukaan rehtori ei voisi enää päättää oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen voisi tehdä oppivelvollisen osalta koulutuksen järjestäjä asettama monijäseninen toimielin. AMKE ry muistuttaa, että muutoksesta huolimatta päätös tulee tarvittaessa kyetä tekemään nopeasti tilanteissa, jossa opiskelijan käytös on vaaraksi muille. Kolmen päivän epääminen opetuksesta on hyvin tiukka aika monijäsenisen toimielimen päätöksenteolle. Opiskelijahuolto Pyrkimykset ehkäistä kiusaamista, väkivaltaa ja häirintää ovat erittäin kannatettavia. Ongelmien ennaltaehkäisyn kannalta on kuitenkin ristiriitaista, että hallituksen esitys sote-uudistukseksi (HE 241/2020) on siirtämässä opiskelijahuollon palvelujen järjestämisvastuun uusille hyvinvointialueille. Opiskelijahuollon lähtökohtana on ennaltaehkäisevä työ, jonka suunnittelu ja toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa. AMKE ry muistuttaa, että opiskelijahuollon resurssit ovat turvattava ja yhteistyön tulee olla velvoittavaa hyvinvointialuille. Opiskelijahuollon järjestämisvelvollisuuden siirtymisen takia 85 §:n 4 momenttilisäysehdotus on ongelmallinen. Ehdotuksen mukaan opiskelun epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Tämä lisäys on ristiriitainen, koska velvoite asetetaan tässä koulutuksen järjestäjälle, joka ei vastaa opiskelijahuollon järjestämisestä tai käytä työnjohtovaltaa asiassa. Tämä muutos tulisi tehdä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin (1287/2013) eikä koulutuksen toimintalainsäädäntöön. Opiskelijahuoltolain HE on lausuntokierroksella (VN/477/2021), joten korjaus on mahdollista tehdä osana sitä. Ystävällisesti Veli-Matti Lamppu Saku Lehtinen toimitusjohtaja asiantuntija
      • Lahden kaupunki, sivistystoimiala, Lahden perusopetuspalvelut ja Lahden psykologi- ja kuraattoripalvelut, Saastamoinen Johanna
        Päivitetty:
        4.6.2021
        • Tiivistelmä Lakiesitys on yleisesti ottaen kannatettava. Esitys tukee lapsen oikeutta saada opetusta. Ehdotus perusopetuslain muuttamisesta koulupäivän keskeyttämisen osalta on selkeä. Myös tuen suunnittelu takaisin kouluun paluusta edistää lapsenoikeuksia. Opiskeluhuollon näkökulmasta on kannatettavaa, että lakiesitykseen on kirjattu lapsen edun huomioon ottaminen toimintaa suunniteltaessa ja järjestettäessä. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on hyvä, että samat menettelytavat kiusaamiseen puuttumisessa koskisivat jatkossa kaikkia kouluasteita. Myös mahdollisuus keskustella kuraattorin tai psykologin kanssa opetukseen osallistumisen epäämisen aikana on kannatettava ajatus. Toki tässä on huomioitava palveluiden suostumuksenvaraisuus. Kaikki opiskelijat eivät varmasti halua käyttää tätä mahdollisuutta. Suhde oppilas- ja opiskelijalain säännöksiin on hyvä tarkentaa: ilmeisesti nämä keskustelut arvioidaan sellaisiksi, jotka luokitellaan kiireellisiksi ja keskustelu on järjestettävä samana tai seuraavana päivänä. Vaihtoehtoisena toimintamallina voisi olla monialaisen asiantuntijaryhmän perustaminen, jolloin saataisiin laajempi tukiverkosto opiskelijan tueksi. On myös huolehdittava viestinnällisesti siitä, että tämä keskustelumahdollisuus ei näyttäydy huoltajille ja opiskelijoille kurinpitotoimena. Laissa ei edelleenkään säädetä opetushenkilöstöön kuuluvan velvollisuudesta puuttua kiusaamiseen, vaan ainoastaan ilmoitusvelvollisuudesta. Tältä osin säännöksiä voisi täsmentää. Vaikka kurinpitotoimien täsmentäminen lainsäädännöllä on hyvä ja kannatettava asia, on syytä todeta, että kiusaamisen vastainen työ edellyttää ennen kaikkea panostusta tunne- ja vuorovaikutustaitoihin, koulujen toimintakulttuurin kehittämiseen ja yhteisölliseen opiskeluhuoltoon. Lahden perusopetuspalveluiden ja oppilas- ja opiskelijahuoltopalveluiden puolesta Johanna Saastamoinen, opetuksen palvelupäällikkö, Lahden kaupunki Eija Kinnunen, Opiskeluhuollon palvelupäällikkö, Lahden kaupunki
      • Helsingin hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        4.6.2021
        • Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia. Esitys on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Pyydetyssä lausunnossaan Helsingin hallinto-oikeus muutoksenhakutuomioistuimena arvioi vain muutoksenhakuun liittyviä seikkoja. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi perusopetuslain 42 a §:ää ja lukiolain 50 §:ää siten, että pykälistä poistetaan luettelo päätöksistä, joista saa hakea muutosta hallinto-oikeudesta. Helsingin hallinto-oikeus pitää muutosta hyvänä. Muutoksessa on otettu huomioon perustuslakivaliokunnan kannanotto siitä, että luettelot saattavat toimia välillisinä muutoksenhakukieltoina. Muutoksenhakukiellosta on säädettävä erikseen. Muutos jättää hallinto-oikeuden päätettäväksi sen, onko kyseisten lakien nojalla tehty päätös valituskelpoinen. Hallituksen esityksen tekstissä on kohdassa 5.2.3 ”Viranomaisvaikutukset” pääteltävissä, että asiassa on ollut tarkoitus edelleen säilyttää mahdollisuus hakea muutosta myös kuntalain nojalla silloin, kun päätöksenteko ei koske yksittäisen oppilaan asiaa. Perusopetuslaki ja lukiolaki ovat kuntalakiin nähden erityislakeja ja ehdotettujen perusopetuslain 42 a §:n ja lukiolain 50 §:n mukaan näiden lakien nojalla tehtyjen päätösten osalta muutoksenhaussa sovelletaan vain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettua lakia. Perusopetuslain ehdotettu 42 a § ja lukiolain 50 § sulkevat siten pois mahdollisuuden kuntalain mukaisen kunnallisvalituksen käyttämiseen muutoksenhaussa yksittäisen oppilaan asian osalta. Perusopetuslain 42 a §:n ja lukiolain 50 §:n otsikointia on esityksessä ehdotettu muutettavaksi muotoon Muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen. Esityksessä on ilmeisesti tarkoitus poistaa nyt voimassa olevissa laeissa oleva säännös valitusluvasta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Perusopetuslain 42 a §:ssä ja lukiolain 50 §:ssä viitataan lakiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa, jossa yleislakina ovat säännökset hallintopäätöksestä valittamisesta ja hallinto-oikeuden päätöksestä valittamisesta. Koska ehdotettu säännös sisältää muutoksenhaun alueellisiin hallinto-oikeuksiin ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jotka ovat yleisiä hallintotuomioistuimia, on otsikointia pidettävä onnistuneena. Ehdotetut muutokset vastaavat 1.1.2021 voimaantulleita muutoksia ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Muutoksenhakuajan osalta Helsingin hallinto-oikeus toteaa, että perusopetuslain 42 b §:n ja lukiolain 51 §:n muutokset tältä osin ovat lähinnä teknisluontoisia, eivätkä sinänsä vaikuta muutoksenhakuoikeuteen. Lausunnon ovat valmistelleet hallinto-oikeustuomarit Mervi Hietanen, Riitta Hämäläinen, Henna Rintala, Reetta Kannisto ja Laura Oksa. Ylituomari Ann-Mari Pitkäranta Helsingin hallinto-oikeus
      • Itä-Suomen hallinto-oikeus, Wenho Marjo
        Päivitetty:
        4.6.2021
        • Lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt hallinto-oikeudelta lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. Hallinto-oikeus antaa lausuntonsa siltä osin kuin lakeihin sisältyvä kaksoisrangaistuk-sen kieltoa koskeva sääntely ehdotetaan ehdotuksessa kumottavaksi ja perusopetuslain ja lukiolain muutoksenhakua koskevaan sääntelyyn ehdotetaan tehtäväksi oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetusta laista johtuvat muutokset sekä säännökset niistä päätöksistä, joista voi valittaa hallinto-oikeuteen, ehdotetaan poistettaviksi. Muilta osin hallinto-oikeudella ei ole ehdotukseen lausuttavaa. Kaksoisrangaistuksen kieltoa koskevan sääntelyn kumoaminen Perusopetuslain 36 c §, lukiolain 44 § ja ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 88 §, jotka koskevat kurinpitomenettelyn suhdetta syytteen vireillä oloon ja tuomioistuimen ratkaisuun, on ehdotettu kumottaviksi. Tämän seuraamuksena mainituissa laeissa käytetty termi kurinpitorangaistus muutettaisiin termiksi kurinpitotoimi. Voimassa oleva sääntely estää kurinpitorangaistuksen määräämisen, mikäli samasta teosta on vireillä syyte tai annettu tuomioistuimen ratkaisu, lukuun ottamatta mahdollisuutta erottaa oppilas määräajaksi, jos se oppilaan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua. Sääntely on jättänyt tulkinnanvaraiseksi sen, onko rikosoikeudellinen menettely mahdollista, mikäli asiassa on jo määrätty kurinpitotoimi. Voimassa oleva sääntely pohjaa ne bis in idem -sääntöön (kaksoisrangaistuksen kielto), joka on yksi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin periaatteista. Säännön mukaisesti ketään ei saa tutkia ja rangaista toiseen kertaan rikoksesta, josta hänet on jo lopullisesti vapautettu tai tuomittu syylliseksi. Arvio siitä, milloin kysymys on ne bis in idem -säännön alaan kuuluvasta rangaistusluonteisesta seuraamuksesta, on kehittynyt oikeuskäytännössä siitä ajankohdasta, kun perusopetuslain 36 c § on säädetty, eikä voimassa olevan pykälän perusteluissa ole arvioitu kurinpitomenettelyn soveltuvuutta kaksoisrangaistuksen kiellon soveltamisalaan. Perusopetuslain 36 §:n mukaan annettavia kurinpitoseuraamuksia ovat jälki-istunto, kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen, poistumaan määrääminen, opetukseen osallistumisen epääminen sekä kotitehtävien teettäminen työpäivän jälkeen valvonnan alaisena. Kurinpitorangaistuksiksi on maini-tussa pykälässä määritelty kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen. Lain 36 c §:ssä ei yksilöidä, mitä seuraamuksia kurinpitomenettelyllä tarkoitetaan. Jälki-istunto, poistumaan määrääminen, opetukseen osallistumisen epääminen sekä kotitehtävien teettäminen työpäivän jälkeen valvonnan alaisena ovat sinänsä lieviä ojentamisluonteisia seuraamuksia, eikä niitä voida siltäkään osin pitää rangaistusluonteisina. Myös kirjallista varoitusta on pidettävä lievänä seuraamuksena, vaikka se on voimassa olevassa sääntelyssä nimetty kurinpitorangaistukseksi. Myös vakavinta laissa oppilaalle säädettyä seuraamusta, määräaikaista erottamista on pidettävä ensisijaisesti järjestyksen ylläpitoon liittyvänä turvaamistoimen luonteisena seuraamuksena. Voimassa olevissa laissa ammatillisesta koulutuksesta ja lukiolaissa on vastaavasti säädetty oppilaalle määrättävistä kurinpitoseuraamuksista (kirjallinen varoitus, määräaikainen erottaminen, poistumaan määrääminen, opetukseen osallistumisen epääminen). Hallinto-oikeus yhtyy ehdotuksessa esitettyyn näkemykseen siitä, että koska kysymyksessä olevien lakien mukaisia kurinpitoseuraamuksia ei ole edellä ja esityksessä mainituilla perusteilla pidettävä rangaistusluonteisina, ei kaksoisrangaistavuuden kiellosta ole siten erikseen tarvetta säätää perusopetus- ja lukiolaissa sekä ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. Pykälien kumoaminen selkeyttää huomattavasti oikeustilaa ja jättää opetuksen järjestäjän käyttöön kaikki laeissa säädetyt kurinpitotoimet. Myös rikosoikeudellinen menettely on siten mahdollista aloittaa, vaikka samasta teosta olisikin jo määrätty jokin mainittujen lakien mukainen ku-rinpitoseuraamus. Kaksoisrangaistavuuden kieltoon liittyviä oikeuskysymyksiä nousee muutenkin aika ajoin esille hallinto-oikeudessa käsiteltävissä valitusasioissa, joten on hyvä, että lainsäätäjä alkaa yksittäisten lainsäädäntömuutosten kautta selkeyttämään oikeustilaa. Kuten perustuslakivaliokokunta on todennut, kuitenkin edelleen tapauskohtaisesti voisi tulla arvioitavaksi kurinpitotoimen soveltuvuus ne bis in idem –säännön soveltamisalaan, ei säätäminen tällaista tilannetta varten olisi tarkoituksenmukaista. Muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen Perusopetuslain 42 a § ja lukiolain 50 § Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen. Pykälien otsikko ehdotetaan muutettavaksi muotoon Muutoksenhaku hallintotuomioistuimeen. Perusopetuslain mainitun pykälän 1 ja 2 momentin säännökset niistä päätöksistä, joista voi valittaa hallinto-oikeuteen, ehdotetaan poistettavaksi. Lukiolain mainitun pykälän sisältämä luettelo niistä päätöksistä, joista voi valittaa hallinto-oikeuteen, ehdotetaan poistettavaksi. Perustuslakivaliokunnan vakiintuneen kannan mukaan tällaisia luetteloita ei pitäisi sisällyttää lakiin, sillä tällaiset sallivaksi muotoillut luettelot voivat toimia eräänlaisena välillisenä muutoksenhakukieltona. Luetteloiden poistamista perusopetuslaista ja lukiolaista on perusteltu muun ohessa myös sillä, että perusopetuslain tai lukiolain nojalla tehdyn päätöksen valituskelpoisuus jäisi hallinto-oikeuden päätettäväksi. Muutoksenhakusäännöksiin ehdotettuja muu-toksia on pidetty merkityksellisinä oppilaiden ja opiskelijoiden oikeusturvan kannalta. Oppilaiden ja opiskelijoiden oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeistä on, että tarjolla on riittävästi ohjeistusta muutoksenhakuun liittyen. Oikeusturvan toteutumisen osalta keskeistä on huoltajille ja viranomaisille osoitettu informaatio-ohjaus. Lisäksi oppilailla ja opiskelijoilla tulee itsellään olla tieto niistä oikeusturvakeinoista, joita hänellä on mahdollisuus asiassaan käyttää. Asia korostuu varsinkin vanhempien oppilaiden osalta. Perusopetuslain ja lukiolain mainittuja pykäliä ehdotetaan muutettavaksi siten, että niissä todettaisiin, että oikaisuvaatimukseen annettuun päätökseen ja muuhun tämän lain nojalla annettuun päätökseen haetaan muutosta valittamalla hallintotuomioistuimeen. Lisäksi pykälässä olisi informatiivinen viittaus oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin. Hallinto-oikeus katsoo, että luetteloiden poistaminen teettää jonkin verran lisätyötä hallinto-oikeuksille prosessin edellytysten tutkimisen yhteydessä (esimerkiksi, onko sellainen päätös, johon pitää ensin hakea oikaisua). Toisaalta nykyiset lakiin sisällytetyt luettelot vaatisivat jatkuvaa päivittämistä, mitä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena. Mikäli muutos päädytään tekemään, opetuksen ja koulutuksen järjestäjien tulisi laatia uudet muutoksenhakuohjeet hyvin huolellisesti. Kuten esityksessä on tuotu esille tilanteesta, jossa koulutuksen tai opetuksen järjestäjänä on kunta tai kuntayhtymä, viranomaisen olisi myös oleellista tunnistaa, minkä lain, kuntalain vai oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain, mukaan päätökseen haetaan muutosta ja liittää päätöksiinsä kulloinkin oikea muutoksenhakuohjeistus. Virheellinen muutoksenhakuohjeistus johtaa virheellisen valitusosoituksen poistamiseen ja mahdollisesti asian siirtämiselle toiselle toimivaltaiselle hallinto-oikeudelle tai oikaisuvaatimuksena käsiteltäväksi. Marjo Wenho ma. hallinto-oikeustuomari Minna Iivanainen hallinto-oikeustuomari
      • Sivistystyönantajat ry, Rode Jussi-Pekka
        Päivitetty:
        3.6.2021
        • Sivistystyönantajien lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Yleistä Sivistystyönantajat (myöhemmin Sivista) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisen koulutuksen annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. Esityksessä on tarkoitus yhtenäistää perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen lainsäädäntöä. Sivista pitää aihetta tärkeänä ja ajankohtaisena sekä opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tarpeellisena. Lakiesitys on luonnollista jatkoa ns. koulurauhalaille (1267/2013). Turvallinen oppimisympäristö kaikille oppilaille ja opiskelijoille, mutta myös henkilökunnalle ja muulle yhteisölle perustarve ja hyvinvoinnin lähde. Turvallisen oppimisen mahdollistamiseksi on Sivistan mukaan kuitenkin virhe, että hallituksen esityksessä sote-uudistukseksi (HE 241/2020) ollaan siirtämässä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden järjestämisvastuuta hyvinvointialueille. Sivista katsoo, että opiskeluhuolto vaatii tiivistä läsnäoloa oppilaitoksissa ja olevissa yhteisöissä. Siksi nämä resurssit tulee turvata ja yhteistyön tulee olla velvoittavaa hyvinvointialueille. Yksityiskohtaiset huomiot Rehtorin ja opettajan päätösvalta eräissä tilanteissa Sivista pitää tärkeänä, että rehtorilla ja opettajilla on molemmilla toimivalta puuttua oikea-aikaisesti häiritsevään käyttäytymiseen koulun työpäivien aikana. Sivista kannattaa esitettyä asetusehdotusta. Epääminen seuraavaksi työpäiväksi Sivista kannattaa esitystä, että perusopetuslakia voidaan muuttaa niin, että oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan lisäksi myös seuraavaksi työpäiväksi. Lapsen etu Lakiesityksessä esitetään säännöstä lapsen edusta laajentavaksi koskemaan myös toisen asteen koulutusta. Ehdotetussa pykälässä todetaan, että “Koulutusta alle 18-vuotiaalle opiskelijalle suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Sivistan mukaan säädöksissä jää konkretisoimatta, mitä tämä pitää sisällään. Ilmoitusvelvollisuus Esityksen mukaan opettajille ja rehtoreille tulee velvollisuus jatkossa ilmoittaa häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle. Sivistalla ei ole pykälään huomautettavaa. Kaksoisrangaistus Sivista kannattaa esitystä. Se selventää kurinpitotoimien oikeudellista asemaa ja selkeyttää edistää koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Oppivelvollisen määräaikainen erottaminen Esityksen mukaan toisen asteen rehtori ei voisi enää päättää oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta, vaan päätöksen tekisi koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Sivistan mukaan asia on ongelmallinen erityisesti silloin, kun määräaikainen erottaminen on tarpeen saada voimaan mahdollisimman nopeammin. Sivista esittää, että toisen asteen oppilaitoksissa lyhytkestoisen ja määräaikaisen erottamisen voisi edelleen tehdä rehtori. Keskustelu opiskeluhuollon kanssa Lakiesityksessä esitetään lisättäväksi opiskelijalle mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa silloin, kun opiskeluoikeutta ollaan epäämässä. Velvoitetta ollaan asettamassa koulutuksen järjestäjälle, joka ei kuitenkaan vastaan opiskeluhuollon järjestämisestä. Muutos tulee Sivistan mukaan tehdä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin eikä itse koulutuksen järjestäjiä koskevaan lainsäädäntöön. Laura Rissanen Jussi-Pekka Rode OKM Lausuntopalvelu Viite: VN/489/2021 Sivistystyönantajien lausunto hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Yleistä Sivistystyönantajat (myöhemmin Sivista) kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksestä eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisen koulutuksen annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. Esityksessä on tarkoitus yhtenäistää perusopetuksen, ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen lainsäädäntöä. Sivista pitää aihetta tärkeänä ja ajankohtaisena sekä opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tarpeellisena. Lakiesitys on luonnollista jatkoa ns. koulurauhalaille (1267/2013). Turvallinen oppimisympäristö kaikille oppilaille ja opiskelijoille, mutta myös henkilökunnalle ja muulle yhteisölle perustarve ja hyvinvoinnin lähde. Turvallisen oppimisen mahdollistamiseksi on Sivistan mukaan kuitenkin virhe, että hallituksen esityksessä sote-uudistukseksi (HE 241/2020) ollaan siirtämässä oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden järjestämisvastuuta hyvinvointialueille. Sivista katsoo, että opiskeluhuolto vaatii tiivistä läsnäoloa oppilaitoksissa ja olevissa yhteisöissä. Siksi nämä resurssit tulee turvata ja yhteistyön tulee olla velvoittavaa hyvinvointialueille. Yksityiskohtaiset huomiot Rehtorin ja opettajan päätösvalta eräissä tilanteissa Sivista pitää tärkeänä, että rehtorilla ja opettajilla on molemmilla toimivalta puuttua oikea-aikaisesti häiritsevään käyttäytymiseen koulun työpäivien aikana. Sivista kannattaa esitettyä asetusehdotusta. Epääminen seuraavaksi työpäiväksi Sivista kannattaa esitystä, että perusopetuslakia voidaan muuttaa niin, että oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä jäljellä olevan lisäksi myös seuraavaksi työpäiväksi. Lapsen etu Lakiesityksessä esitetään säännöstä lapsen edusta laajentavaksi koskemaan myös toisen asteen koulutusta. Ehdotetussa pykälässä todetaan, että “Koulutusta alle 18-vuotiaalle opiskelijalle suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. Sivistan mukaan säädöksissä jää konkretisoimatta, mitä tämä pitää sisällään. Ilmoitusvelvollisuus Esityksen mukaan opettajille ja rehtoreille tulee velvollisuus jatkossa ilmoittaa häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle. Sivistalla ei ole pykälään huomautettavaa. Kaksoisrangaistus Sivista kannattaa esitystä. Se selventää kurinpitotoimien oikeudellista asemaa ja selkeyttää edistää koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia puuttua mahdollisiin epäkohtiin. Oppivelvollisen määräaikainen erottaminen Esityksen mukaan toisen asteen rehtori ei voisi enää päättää oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta, vaan päätöksen tekisi koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. Sivistan mukaan asia on ongelmallinen erityisesti silloin, kun määräaikainen erottaminen on tarpeen saada voimaan mahdollisimman nopeammin. Sivista esittää, että toisen asteen oppilaitoksissa lyhytkestoisen ja määräaikaisen erottamisen voisi edelleen tehdä rehtori. Keskustelu opiskeluhuollon kanssa Lakiesityksessä esitetään lisättäväksi opiskelijalle mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa silloin, kun opiskeluoikeutta ollaan epäämässä. Velvoitetta ollaan asettamassa koulutuksen järjestäjälle, joka ei kuitenkaan vastaan opiskeluhuollon järjestämisestä. Muutos tulee Sivistan mukaan tehdä oppilas- ja opiskelijahuoltolakiin eikä itse koulutuksen järjestäjiä koskevaan lainsäädäntöön. Laura Rissanen Jussi-Pekka Rode
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Päivitetty:
        3.6.2021
        • OAJ:n lausunto Esitys on pääosin kannatettava Opetusalan Ammattijärjestö OAJ pitää hyvänä sitä, että hallitus käynnisti toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Nyt lausunnolla oleva esitys on yksi toimenpideohjelmaan kuuluvista 14 toimenpiteestä. Esitys on monin osin erittäin kannatettava ja perustuu viime hallituskaudella olleen työryhmän ehdotuksiin. Oppijan näkökulmasta esimerkiksi jatkossa kiusaaminen olisi selkeästi kielletty, sillä oppijan olisi käyttäydyttävä muita kiusaamatta ja toimittava siten, ettei hän vaaranna muiden oppilaiden, oppilaitosyhteisön tai opiskeluympäristön turvallisuutta tai terveyttä (Pol 35 §, Lak 94 § ja LL 30 §). Esityksessä ehdotetaan myös perustellusti kokonaan poistettavaksi pykäliä, joissa säädetään kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun eli ns. kaksoisrangaistavuus. Samalla muutetaan kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen kurinpitotoimiksi, kun nyt ne ovat olleet kurinpitorangaistuksia. On hyvä, että jatkossa voidaan näiden muutosten ansiosta ilman epäselvyyksiä antaa kirjallinen varoitus tai erottaa oppija määräajaksi ja lisäksi nostaa samasta asiasta syyte, minkä seurauksena on mahdollista saada rikosoikeudellinen rangaistus tuomioistuinratkaisuna. Esitykseen ehdotamme kuitenkin seuraavia muutoksia ja täsmennyksiä ennen kuin se annetaan eduskunnalle: Perusteluissa kerrottava, mitä lapsen edun ensisijaisuus käytännössä tarkoittaa Jatkossa perusopetusta ja alle 18- vuotiaalle opiskelijalle koulutusta suunniteltaessa, järjestettäessä ja siitä päätettäessä on ensisijaisesti huomioitava lapsen etu. ( Pol 3 a§, Lak 2 §, LL 2 § ) Ehdotettu muutos on erittäin kannatettava. Pidämme perusteleuiden täsmentämistä tältä osin kuitenkin tarpeellisena. Niistä pitää käy ilmi, mitä säännöksellä käytännön tasolla tarkoitetaan eli millaista muutosta nykyiseen päätöksentekoon tai opetuksen ja koulutuksen suunnitteluun ja järjestämiseen säännöksellä tavoitellaan ja tarkoitetaan. OAJ on esimerkiksi aina pitänyt lomautuksia lapsen edun vastaisena. Opetuksen epäämisoikeuden pituuden oltava kolme päivää myös perusopetuksessa Esityksen mukaan perusopetuksen oppilaan osallistuminen opetukseen voitaisiin evätä nykyisen jäljellä olevan työpäivän lisäksi vielä enintään seuraavan työpäivän ajaksi. Kannatamme epäämisajan pidentämistä, mutta esitetty poikkeaa siitä, mitä toisen asteen osalta on säädetty. Siellä epääminen on rehtorin päätöksellä mahdollista enintään kolmeksi päiväksi. Perusteluista ei käy ilmi, miksi perusopetuksessakin epääminen ei voisi olla mahdollista enintään kolmeksi päiväksi. Käytännössä nyt säädettäväksi ehdotetut epäämisen kohteena olevan oppijan oikeudet opiskeluhuollon palveluihin epäämisen aikana sekä tukitoimet opetukseen palaamisen turvaamiseksi vaativat enemmän kuin yhden päivän aikaa, jotta ne ehditään toimeenpanna nykyisillä resursseilla. Sekä perusopetukseen että toisen asteen lainsäädäntöön ehdotetaan lisättäväksi, että epäämisen aikana oppijalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa. Tämä on kannatettava asia, mutta esitystä on tarpeen täsmentää niin, että epäämisen yhteydessä on velvollisuus ilmoittaa tästä sekä opiskeluhuollon psykologille ja kuraattorille että oppijalle. Esityksestä pitäisi käydä selkeämmin ilmi opiskeluhuollon ammattihenkilöiden velvollisuus priorisoida ajankäyttönsä ja työnsä siten, että mahdollisuus keskusteluun järjestyy ennen kuin epääminen päättyy. Esityksen mukaan oppijalle on myös järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki opetukseen palattaessa. Vain yhden päivän lisääminen perusopetukseen tekee näiden toimien järjestämisen rehtorille ja opettajalle haasteelliseksi, eikä käytännössä kaikissa tapauksissa tule olemaan mahdollista nykyisillä resursseilla toimeenpanna yhden päivän aikana kaikkia oppilaan mahdollisesti tarvitsemia tukitoimia hänen palatessaan opetukseen. Siksi epäämisoikeuden on oltava kolmepäivää myös perusopetuksessa. On hyvä, että esityksessä konkretisoidaan, mitä nämä tukitoimenpiteet voisivat olla. Esimerkkinä mainitaan muun muassa istumisjärjestelyt, opetusryhmän vaihtaminen, koulunkäyntiavustajan antama tuki ja epäämistä edeltävän väkivaltaisen tai uhkaavan tilanteen läpikäyminen oppilaan kanssa sekä yhteistyö poliisin kanssa, jotta esimeriksi rikolliseen toimintaan voitaisiin puuttua ennaltaehkäisevästi kasvatuksellisin keinoin. Esityksestä sen sijaan ei käy ilmi, mikä taho on velvollinen järjestämään ja kustantamaan oppivelvolliselle tarvittaessa kuljetuksen opiskeluhuollon palveluihin epäämisen aikana tai millainen vastuu ylipäätään opetuksen tai koulutuksen järjestäjällä on oppijasta epäämisen aikana. Näkemyksemme mukaan opettajien on kirjattava oppija poissaolevaksi oppitunneilta, eikä opettajilla ole vastuuta oppijasta epäämisen aikana. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjänkin vastuu voi kattaa korkeintaan velvollisuuden oppijan maksuttomaan tapaturmanhoitoon. Esitystä on näiltä osin täsmennettävä sekä otettava myös kustannusten vaikutusarvioinnissa nämä asiat huomioon. Kustannusvaikutusten osalta pidämme puutteena sitä, että oppilaalle laadittavan suunnitelman osalta kustannusvaikutusten laskeminen on tehty ikään kuin psykologi sen laatisi, vaikka esityksessä ei säädetä, kenen tehtävä suunnitelma on laatia. Ottaen huomioon, että esityksessä esitetyt mahdolliset toimenpiteet, joita oppilaan turvallinen paluu opetukseen edellyttää painottuvat toimiin, joista vastaavat rehtori tai opettaja, on myös heidän lisääntyvä työmääränsä tältä osin sisällytettävä kustannuslaskelmaan. Valvontavelvollisuutta epäämisen osalta selkeytettävä Esitämme, että perusopetuslain 36 b 1 momentin ja 36 h §:n osalta täsmennetään sääntelyä tässä yhteydessä sen osalta, miten epäämistilanteessa oppilaan poistaminen ja valvonta toteutetaan. Nyt opetuksen järjestäjä ei saa epäämisen jälkeen jättää oppilasta ilman valvontaa ( 36 h §), mutta samaan aikaan rehtorilla ja opettajalla on oikeus poistaa koulun alueelta oppilas, joka ei poistu saatuaan tiedon 36 §:n 3 momentissa tarkoitetusta opetuksen epäämisestä. Epäselvää on, voidaanko poistaminen tehdä, jos oppilas tällöin jää ilman valvontaa. Käytännössä valvonnan järjestäminen oppilaalle on haastavaa loppupäivän ajaksi, mikäli huoltaja ei häntä pääse hakemaan. Säännöksestä pitäisikin käydä ilmi, että ellei huoltaja saa järjestettyä oppilaan noutamista koululta tulee koulun olla yhteydessä lastensuojeluun, jolle säädetään velvoite ottaa oppilas siksi ajaksi valvontaansa, kunnes huoltaja pääsee oppilaan hakemaan. Tähän ongelmaan kiinnitettiin huomiota myös jo edellisen hallituskauden työryhmän toimenpide-esityksissä. Rehtorin laajennetut toimivallat ovat tarpeen Hienoa, että esitys sisältää myös perusopetusasetuksen 18 §:n muutoksen siten, että rehtori saa toimivallan päättää perusopetuslain 36 §:n 1 momentissa tarkoitetusta jälki-istunnosta, pykälän 2 momentissa tarkoitetusta oppilaan määräämisestä poistumaan luokkahuoneesta tai muusta tilasta, jossa opetusta annetaan, ja pykälän 4 momentissa tarkoitetusta tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä. Pidämme kuitenkin tarpeellisena lainsäädännön terminologian yhtenevyyden ja koulun arjen käytännön kannalta myös sitä, että 18 §:n osalta termi ”oppilaan opettaja” muutetaan ”koulun opettajaksi”. Asetusmuistion mukaan ”perusopetusasetuksen 18 §:n mukaisesti toimivalta edellä mainituissa asioissa on koulun opettajalla.” Näin ei kuitenkaan itse pykälässä säädetä, vaan kirjaus on oppilaan opettaja. Tämä aiheuttaa epäselvyyttä siitä, voiko esimerkiksi välituntivalvojana oleva opettaja antaa jälki-istuntoa vai ei, mikäli hän ei opeta oppilaalle mitään. Tämä johtuu siitä, että perusopetuslaissa esimerkiksi kasvatuskeskustelun voi määrät koulun opettaja, mutta perusopetusasetuksen 18 §:ssä esimerkiksi jälki-istuntoa voi määrätä vain oppilaan opettaja. Näin ollen termi oppilaan opettaja ymmärretään vain opettajaksi, joka opettaa tosiasiallisesti oppilaalle jotakin, koska säännöksissä erikseen käytetään myös termiä koulun opettaja. Esitämme, että termiä ”koulun opettaja” käytetään myös perusopetusasetuksen 18 §:ssä. Koulumatkan osalta kyse on vain ilmoitusvelvollisuudesta Ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia sekä lukiolakia esitetään muutettavaksi siten, että niissä säädettäisiin opettajan ja rehtorin velvollisuudesta ilmoittaa tietoonsa tulleesta oppilaitoksessa tai koulumatkalla tapahtuneesta häirinnästä, kiusaamisesta tai väkivallasta niihin syyllistyneen ja niiden kohteena olevan opiskelijan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle. Säädös vastaisi perusopetuslain 29 §:n 7 momentin mukaista sääntelyä. Esitämme perusteluita täsmennettäväksi siltä osin, että niissä tuodaan vielä selkeämmin esille, ettei muutos lisää rehtorin tai opettajan vastuita eikä toimivaltaa koulumatkan osalta. Koulumatkan tapahtumista ei voida määrä seuraamuksia eivätkä järjestyssäännöt ole voimassa. Ensisijainen vastuu koulumatkalla tapahtuneiden asioiden selvittämisestä on todettava olevan opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan, mutta tarvittaessa oppilaitoksen henkilökunta voisi tukea huoltajaa tai opiskelijan muuta laillista edustajaa asian kokonaisvaltaisessa selvittämisessä ja siihen puuttumisessa myös koulumatkojen osalta esimerkiksi opiskelijahuollollisin keinoin. Rehtorilla säilyttävä oikeus myös oppivelvollisten määräaikaiseen erottamiseen toisella asteella Toisen asteen osalta ehdotetaan supistettavaksi rehtori toimivaltaa niin, ettei hän voisi enää päättää oppivelvollisen opiskelijan määräaikaisesta erottamisesta oppilaitoksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi. Määräaikaista erottamista koskevan päätöksen voisi tehdä oppivelvollisen osalta vain koulutuksen järjestäjän asettama monijäseninen toimielin. OAJ ei kannata ehdotusta eikä tällaista sisälly edellisen hallituskauden työryhmänkään esityksiin. Vaadimme tämän muutoksen poistamista esityksestä ennen kuin se annetaan eduskunnalle. Perusteluissa ei ole tuotu esille, että jo useita vuosia voimassa ollut toisen asteen koulutuksen järjestäjän mahdollisuus antaa rehtorille oikeus määräaikaiseen erottamiseen olisi vaarantanut oppivelvollisuusikäisten tai muunkaan ikäisten opiskelijoiden opintojen suorittamista tai loukannut heidän oikeuksiaan muullakaan tavoin. Päinvastoin perusteluissa tuodaan esille, että on olemassa peruskoulunkin osalta näyttöä siitä, että käytännössä on tarve toimia niin, että rehtorilla olisi toimivalta määräaikaiseen erottamiseen, koska monijäsenisen toimielimen koolle kutsuminen on aikaa vievää. Toimielin on usein lautakunta, jonka jäsenet ovat poliittisesti valittuja henkilöitä, joilla ei ole erityistä asiantuntemusta määräaikaiseen erottamiseen. Monijäseninen toimielin ei siten aina ole suinkaan opiskelijan edun mukainen ratkaisu. OAJ pitää sen sijaan hyvänä sitä, että myös rehtorin tehdessä päätöstä määräaikaisesta erottamisesta lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa tarkoitetulla sosiaalihuollosta vastaavalla toimielimellä olisi mahdollisuus tulla kuulluksi, mikäli se ei arvioi kuulemisen olevan ilmeisen tarpeetonta. Koska tämä nykyisestä lainsäädännöstä puuttuu, kannatamme tämän lisäämistä myös tilanteisiin, joissa rehtori päättäisi määräaikaisesta erottamisesta. Muutoksenhaun muutokset edellyttävät päätöstä vaativien asioiden säännösten täsmentämistä Esityksessä tehdään muutoksenhakua koskeviin säännöksiin muutokset, joiden johdosta ei enää luetella niitä asioita, joista muutoksenhaku tapahtuu esimerkiksi hallinto-oikeuteen. Ymmärrämme perustelut, miksi näin tehdään, mutta korostamme sitä, että tämä vaatii säännösten tarkastelua siltä osin, että niihin kirjattaisi täsmällisemmin se, mitkä niistä vaativat hallinnollisen muutoksenhakukelpoisen päätöksen tekemistä. Muutoksenhakua koskevan sääntelyn tulee olla mahdollisimman selkeää ja jättää sijaa tulkinnanvaraisuuksille mahdollisimman vähän. Siksi opetustoimen lainsäädäntöä on syytä tässä yhteydessä tarkastella kokonaisuutena niin, että siitä voi tunnistaa, milloin esimerkiksi muutosta haetaan kuntalain mukaan ja milloin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti viranomaisen päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Näkemyksemme mukaan esitetty muutos otsikointiin niin, että hallinto-oikeus sanan sijaan käytettäisi termiä hallintotuomioistuin, ei selkeytä tilannetta, vaan päinvastoin muuttaa säännöstä epäselvemmäksi. Lisäksi esitämme, että arvioitaisi, onko tarvetta säätää hallinto-oikeuteen meneville muutoksenhakuprosesseille kahta erilaista valitusaikaa 14 ja 30 päivää, kun prosessi hallinto-oikeudessa kestää joka tapauksessa useita kuukausia. Muutoksenhakuun esitetyt muutokset vaativat mittavaa informaatio-ohjausta, kuten perusteluissakin todetaan. Lausunnon keskeinen sisältö Näitä OAJ kannattaa: - kiusaaminen kielletään - kurinpitotoimia harkitessaan on otettava huomioon teon laatu sekä oppijan ikä ja kehitystaso - säädökset kurinpitomenettelyn suhteesta syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun kumotaan sekä kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen muutetaan kurinpitotoimiksi - säädetään lapsen edun ensisijaisuudesta - rehtori saa toimivallan päättää jälki-istunnosta, oppilaan poistumismääräyksestä ja tehtävien suorittamisesta työpäivän päätyttyä - rehtorin epäämisoikeutta perusopetuksessa pidennetään ja epäämisen aikana oppijalla on oikeus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa - informaatio-ohjausta esitetyistä muutoksista Näitä muutoksia OAJ pitää tarpeellisena ennen kuin esitys etenee: - Perustellaan, mitä lapsen edun ensisijaisuus käytännössä tarkoittaa. - Epäämisoikeus säädetään perusopetuksessa vastaavaksi kuin toisella asteella jo on. - Esityksestä on käytävä ilmi, mikä taho järjestää ja kustantaa kuljetuksen opiskeluhuollon palveluihin epäämisen aikana niille, jotka kuljetuksen tarvitsevat sekä se, millainen vastuu opetuksen tai koulutuksen järjestäjällä on oppijasta epäämisen aikana. Kustannuslaskelmissa on otettava huomioon toimet, joita oppilaan turvallinen paluun opetukseen edellyttää sekä rehtorin ja opettajan tämän johdosta lisääntyvä työmäärä. - Epäämisen jälkeistä valvontavelvollisuutta oppilaasta ja sen suhdetta oikeuteen poistaa oppilas epäämispäätöksen jälkeen koulun alueelta on selkeytettävä. - Perusopetusasetuksen 18 §:ssä termi ”oppilaan opettaja” on muutettava ”koulun opettajaksi”. - Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain sekä lukiolain perusteluita on täsmennettävä niin, että niistä käy selkeämmin ilmi, että ensisijainen vastuu koulumatkalla tapahtuneiden asioiden selvittämisestä on jatkossakin edelleen opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan. - Toisen asteen rehtorin oikeutta erottaa oppivelvollinen enintään kolmen kuukauden määräajaksi toisella asteella ei saa kumota. Rehtorin tehdessä päätöksen oppivelvollisen määräaikaisesta erottamisesta, on lastensuojelulain 24 §:n 2 momentissa tarkoitetulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle säädettävä mahdollisuus tulla kuulluksi, mikäli toimielin ei arvioi kuulemisen olevan ilmeisen tarpeetonta. - Muutoksenhakukelpoista päätöstä edellyttäviä säännöksiä on täsmennettävä niin, että niistä käy ilmi, milloin esimerkiksi muutosta haetaan kuntalain mukaan ja milloin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesti päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus sanan korvaaminen termillä hallintotuomioistuin muuttaa säännöstä epäselvemmäksi. Muutoksenhakuajat pitäisi yhtenäistää ja olla 30 päivää.
      • Turun hallinto-oikeus, ylituomari
        Päivitetty:
        2.6.2021
        • Turun hallinto-oikeus lausuu ainoastaan muutoksenhakuun liittyen. Perusopetuslain 42 a §:n ja lukiolain 50 §:n otsikointia ja säännöksen tekstiä on ehdotettu muutettavaksi niin, että sanan hallinto-oikeus sijasta käytetään sanaa hallintotuomioistuin. Tämä on omiaan aiheuttamaan sekaannusta, koska termillä hallintotuomioistuin tarkoitetaan vakiintuneesti hallinto-oikeuksia ja erityistuomioistuimia kuten vakuutusoikeutta ja markkinaoikeutta. Kun kyseessä olevien lakien mukaan valitus tehdään hallinto-oikeuteen, olisi terminologisesti oikein käyttää säännöksissä sanaa hallinto-oikeus eikä hallintotuomioistuin. Turun hallinto-oikeus kiinnittää myös huomiota HE:n perustelujen kohdassa 5.2.3. mainittuun muutoksen hakemiseen kunnallisvalituksin. Perustelutekstin ja esitetyn perusopetuslain 42 e §:n muotoilun välillä näyttää olevan ristiriitaa. Kuntalakiin nähden erityislain muutoksenhakusäännöksen muotoilu näyttäisi sulkevan kunnallisvalituksen käytön pois, mitä perustelutekstin mukaan ei olisi tarkoitettu.
      • Vammaisfoorumi ry, Kokko Sari
        Päivitetty:
        2.6.2021
        • Tausta Vammaisfoorumi on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 223 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta ihmistä. Vammaisfoorumi ottaa esitettyihin lakiehdotuksiin kantaa perus- ja ihmisoikeuksien, erityisesti YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen (SopS 27/2016) kansallisen toimeenpanon, näkökulmasta. Sopimus velvoittaa yhteistyöhön vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen kanssa kaikissa heitä koskevissa kysymyksissä. YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus Vammaisfoorumi muistuttaa YK:n vammaissopimuksen koulutusta koskevasta artiklasta 24. Artikla nostaa esiin oikeuden syrjimättömyyteen koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla. Syrjimätön kouluympäristö vahvistaa vammaisten ihmisten ihmisoikeuksia ja yksilön itsearvostusta. Myös vammaisia lapsia koskeva artikla 7 nostaa esiin vammaisten lasten oikeuden nauttia ihmisoikeuksista ja perusvapauksista täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa. Vammaisfoorumi muistuttaa myös YK:n vammaissopimuksen artiklasta 16, jossa sopimuspuolilta edellytetään kaikkien asianmukaisten lainsäädännöllisten, hallinnollisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja muiden toimien toteuttamista suojellakseen vammaisia henkilöitä sekä kotona että kodin ulkopuolella kaikilta hyväksikäytön, väkivallan ja pahoinpitelyn muodoilta. Lisäksi yleissopimuksen 17 artiklalla turvataan vammaisten henkilöiden yhdenvertainen ruumiillinen ja henkinen koskemattomuus. Vammaisfoorumi pitää erityisen tärkeänä koulutusjärjestelmän inklusiivista luonnetta. Vammaisia ihmisiä ei missään tapauksessa saa sulkea koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuuden perusteella. Vammaisille ihmisille tulee taata yhdenvertainen oikeus osallistua laadukkaaseen koulutukseen. Vammaisten ihmisten koulutuksessa on aina huomioitava yhdenvertaisuuslain mukaiset kohtuulliset mukautukset. Vammaisfoorumi muistuttaa YK:n vammaiskomitean antamasta inklusiivista eli osallistavaa opetusta koskevasta yleiskommentista, jossa on määritelty osallistava opetus ja sen edellytykset (General comment 4; Article 24; Right to inclusive education). Huomiot lakiluonnoksesta Luonnoksessa todetaan, että keskimääräistä alttiimpia syrjinnälle ovat vammaiset tai pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret, seksuaalivähemmistöihin kuuluvat sekä osin muihin vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret. Vammaisfoorumi on huolissaan vammaisten lasten ja nuorten kokemasta väkivallasta ja kiusaamisesta kouluissa. Kiusaamisen vastaiset toimenpiteet (esimerkiksi Kiva koulu) eivät ole poistaneet kiusaamista. Lähikouluissa on nykyistä paremmin tiedostettava vammaisten lasten alttius joutua syrjinnän kohteiksi. Lisäksi niihin tulee sijoittaa nykyistä enemmän resursseja syrjinnän tunnistamiseen ja syrjinnän vastaiseen työhön. Erityisesti näkyvä vamma tai erilaisuus (esimerkiksi liikkumisen vaikeudet, pyörätuoli, näkövamma, apuvälineet, neurologiset ja neuropsykiatriset haasteet tai viittomakielen käyttö) voi altistaa kiusaamiselle. Vammaisfoorumi tuo esiin huolensa siitä, että edelleen vammaista käytetään haukkumanimenä ja nykyisin myös esimerkiksi ADHD on yleinen pilkkanimi. Kouluissa ja oppilaitoksissa on syytä puuttua tällaiseen puheeseen. Vammaisfoorumi on tyytyväinen, että YK:n yleissopimus lasten oikeuksista on nostettu esiin luonnoksessa. Vammaisfoorumi muistuttaa, että erityisesti vammaisen lapsen oikeuksia pitää esillä myös YK:n vammaissopimuksen 7 artikla. On tärkeää, että YK:n vammaissopimus on yhtä lailla esillä. Vammaisfoorumi pitää kaikkia kiusaamisen vähentämiseen suuntaavia toimenpiteitä kannatettavina. Kiusaamistapauksissa tulisi kiinnittää erityistä huomiota uhrin mahdolliseen vammaisuuteen tai muuhun vähemmistöasemaan. Mikäli uhri on joutunut väkivallan tai kiusaamisen kohteeksi vammansa vuoksi, tulisi tämä ottaa huomioon tekijään kohdistettavia kurinpidollisia toimenpiteitä arvioitaessa. Vammaisfoorumi muistuttaa, että vammaisilla lapsilla ja nuorilla on usein muitakin vammaisuudesta aiheutuvia haasteita elämässään. Lisäksi he saattavat olla erittäin tietoisia vammaisuuden aiheuttamasta erilaisuudestaan. Täten vammaisuuteen kohdistuva kiusaaminen vaikuttaa itsetuntoon alentavasti, ja sillä voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Kiusaamisen ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Kiusaamisen uhri tarvitsee myös jälkihuollon toimenpiteitä, esimerkiksi keskusteluapua, suunnitelman henkilökohtaisesta tuesta ja ennen kaikkea tilanteen tehostettua seurantaa ja arviointia säännöllisin väliajoin nimetyn henkilön toimesta. Erityisesti vammaisten lasten ja nuorten kokemukset kiusaamistilanteissa saattavat määrittyä voimakkaasti oman vamman tai sairauden kautta, jolloin jälkihuollossa olisi tärkeää olla läsnä vammaisia kokemustoimijoita ja henkilöitä, joilla on kokemusta vammaisten lasten ja nuorten kanssa työskentelystä. Jälkihuoltoa suunniteltaessa tulisi arvioida vammaisjärjestöjen mahdollisuutta osallistua jälkihuollon järjestelyihin. Vammaisfoorumi toteaa, että myös vammainen lapsi tai nuori voi olla kiusaaja. On tilanteita, joissa kiusaaminen liittyy vammaisuuteen ja kiusaajalla on jokin sairaus tai vamma, joka aiheuttaa käyttäytymisen häiriöitä. Näissä tilanteissa myös kiusaaja tarvitsee tukea. Vammaisfoorumi muistuttaa, että kurinpitotoimia harkittaessa otetaan huomioon myös kiusaajan vamman tai sairauden mukanaan tuomat haasteet. Vammaisfoorumi pitää tärkeänä, että kiusaajalle tarjotaan mahdollisuus saada keskusteluapua, kirjallinen suunnitelma sekä tukea kouluun palaamiseen. Yhteenveto Vammaiset lapset ja nuoret ovat erityisen alttiita kiusaamiselle ja tähän kiusaamiseen tulee kouluissa puuttua aiempaa tehokkaammin. Vammaisfoorumi suhtautuu myönteisesti luonnoksen toimiin, joilla kiusaamista pyritään ennaltaehkäisemään. Vammainen kiusaamisen uhri tarvitsee väkivallan tai kiusaamistilanteen jälkeen henkilökohtaista, vammaisuuden huomioivaa apua ja tukea. Kiusaamisen toistumisen ehkäisemiseksi tilannetta tulee seurata ja nimetä seurannasta vastaava henkilö. Erityisesti kiusaamistapauksissa, joissa lapsi tai nuori joutuu kiusaamisen kohteeksi vamman tai sairauden takia, tulee kurinpitotoimenpiteiden olla tavanomaista monipuolisempia. Vammainen kiusaamisen uhri ja vammainen kiusaaja tarvitsevat kummatkin teon jälkeen henkilökohtaista tukea ja keskusteluapua. Kiusaamisesta vapaa ja turvallinen oppimisympäristö edistää vammaisen lapsen ja nuoren opiskelukykyä. Lapsi tai nuori voi keskittyä opiskeluun, eikä hänen tarvitse murehtia ja pelätä kiusatuksi tulemista. Koulun koko henkilökunnan tulee osallistua kiusaamisen ehkäisemiseen ja puuttua varhaisessa vaiheessa kiusaamiseen. Ilmapiirin koulussa tulisi olla sellainen, että lapset voivat helposti tulla keskustelemaan kiusaamisesta ilman pelkoa leimautumisesta.
      • Invalidiliitto ry, Yhteiskuntasuhteet, Gustafsson Henrik
        Päivitetty:
        1.6.2021
        • INVALIDILIITON LAUSUNTO Invalidiliitto ry on fyysisesti vammaisten ihmisten valtakunnallinen vaikuttamisen ja palvelutoiminnan monialajärjestö. Liitto edistää ja kehittää fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten henkilöiden mahdollisuuksia osallistua, liikkua ja elää täysipainoista elämää. Invalidiliitossa on 30 000 henkilöjäsentä ja 144 jäsenyhdistystä.    YK:n vammaissopimus ei näy lakiesityksessä Invalidiliitto huomauttaa, että YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus (jälj. YK:n vammaissopimus) on ratifioitu Suomessa 10.6.2016 ja siten lakina voimassa oikeusjärjestelmässämme. YK:n vammaissopimus ei kuitenkaan näy lainkaan lakiesityksessä. Invalidiliitto kuvaa tarkemmin asianomaisissa lakiesityksen kohdissa, miten YK:n vammaissopimus linkittyy vammaisten lasten ja nuorten kouluväkivallan ennalta ehkäisyyn, tunnistamiseen sekä jälkiselvittelyihin. Tehokasta puuttumista vammaisiin lapsiin kohdistuvaan väkivaltaan edellyttävät YK:n vammaissopimuksen artiklan 16 (Vapaus hyväksikäytöstä, väkivallasta ja pahoinpitelystä) sopimusmääräykset. Terminologiasta puuttuu syrjinnän konkretisointi vammaisuuden perusteella Häirintä, kiusaaminen ja väkivalta esiintyvät termeinä lakiesityksessä useimmiten. Syrjintä mainitaan 1.1 Tausta -osiossa pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa 3.7 (Osaamisen, sivistyksen ja innovaatioiden Suomi), jonka mukaan otetaan huomioon myös syrjivän kiusaamisen tunnistaminen ja ennaltaehkäisy. Invalidiliiton mielestä lakiesityksessä ei muuten riittävästi kiinnitetä syrjintään huomiota tai edes eritellä millaisia syrjinnän muotoja vammaisiin lapsiin ja nuoriin kohdistuu. Yhdenvertaisuuslaissa (8 §) kielletty syrjintä liittyy aina jollakin tapaa henkilön ominaisuuksiin ja vammaiset lapset sekä nuoret ovat muita alttiimpia joutumaan syrjinnän kohteiksi, joka myös helposti toistuu. Vammaisten lasten ja nuorten syrjinnässä kyse on häirintää (negatiivisen ilmapiirin luominen isommalla joukolla) ja fyysistä (lyöminen, töniminen, potkiminen) sekä henkistä (nimittely, haukkuminen, kunnianloukkaus, takana päin puhuminen negatiivisesti) väkivaltaa laajemmasta hyvinvointiin vaikuttavasta kokonaisuudesta. Esimerkiksi välitunnilla vammaisen lapsen eristäminen muista oppilaista tai yksin jättäminen täyttää helposti syrjinnän tunnusmerkistön. Hiljaisen syrjinnän menettelytapoihin kuuluu lisäksi se, ettei kouluissa odoteta hitaammin liikkuvaa henkilöä. Fyysisesti vammaiset lapset ja nuoret törmäävät tähän jatkuvasti siten, että liikkumisen ja siirtymisten tapahtuessa hitaammin, he jäävät usein viimeisenä yksin avustajan kanssa monenmoisissa eri tilanteissa ja yleensä aina esim. erilaisissa yhteisissä tilaisuuksissa (kouluruokailu, välitunnit, koulun juhlat, leirikoulut, koulun retket ja tutustumiset sekä vierailut), joissa siirrytään ja liikutaan paikasta toiseen. Invalidiliitto esittää, että vammaisten lasten ja nuorten syrjinnän ja häirinnän ennaltaehkäisyyn tulee kiinnittää erityistä huomiota. Vammaisjärjestöillä on vuosien työkokemus vammaisten ihmisten syrjinnän ennalta ehkäisemisestä. Siten konkreettisena keinona olisi oppilaitosten ja vammaisjärjestöjen välinen yhteistyö ml. koulutus. Vammaisjärjestöjen kautta kokemusosaajat eli vammaiset ihmiset itse voisivat tulla kertomaan kouluihin erilaisuudesta voimavarana. Lapsivaikutusten arviointi (5.2.2) ei kuvaa riittävästi vammaisvaikutuksia Invalidiliitto katsoo, ettei lapsivaikutusten arviointi (LAVA) ole riittävä nyt lakiesityksessä kuvatussa muodossa. Siten pitää tehdä erikseen LAVA:n lisäksi vammaisvaikutusten arviointi VAVA. YK:n vammaissopimuksen sopimusmääräykset toimivat tässä hyvänä lähtökohtana. YK:n vammaissopimuksen 8 artiklan (Tietoisuuden lisääminen) alakohdan 1. mukaan sopimuspuolet ryhtyvät toteuttamaan välittömiä, tehokkaita ja asianmukaisia toimia, joilla a) lisätään tietoisuutta vammaisista henkilöistä koko yhteiskunnassa, myös perheiden tasolla, ja edistetään vammaisten henkilöiden oikeuksien ja arvon kunnioittamista; b) torjutaan vammaisiin henkilöihin liittyviä, myös sukupuoleen ja ikään perustuvia, stereotypioita, ennakkoluuloja ja haitallisia käytäntöjä kaikilla elämänalueilla. 2. Tähän tarkoitettuina toimina b) vahvistetaan kaikilla koulutusjärjestelmän tasoilla, mukaan lukien kaikki lapset varhaisesta iästä alkaen, kunnioittavaa asennetta vammaisten henkilöiden oikeuksia kohtaan. Invalidiliitto esittää lapsivaikutusten arviointia koskevaan kohtaan (5.2.2) seuraavaa lisäystä ensimmäisen kappaleen loppuun. YK:n vammaissopimuksen artiklan 7 alakohdan 3. nojalla sopimuspuolet varmistavat, että vammaisilla lapsilla on oikeus vapaasti ilmaista näkemyksensä kaikissa heihin vaikuttavissa asioissa ja että heidän näkemyksilleen annetaan asianmukainen painoarvo heidän ikänsä ja kypsyytensä mukaisesti, yhdenvertaisesti muiden lasten kanssa, ja että heillä on oikeus saada vammaisuutensa ja ikänsä mukaista apua tämän oikeuden toteuttamiseksi. Vaikka lakiesityksen lapsivaikutusten arvioinnissa 5.2.2 todetaan, että ”keskimääräistä alttiimpia syrjinnälle ovat vammaiset tai pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret”, niin mitään tilastotietoja tai tarkempia kuvauksia tästä ei esitetä vaan kohdassa 2.1.6 Häirintä-, kiusaamis- ja väkivaltatilanteet esi- ja perusopetuksessa ja toisella asteella THL:n kouluterveyskyselyn tuloksia kuvataan vammattomien lasten ja nuorten näkökulmasta siten, että ”tulosten mukaan lapset ja nuoret kokivat pääosin olevansa tyytyväisiä elämäänsä.” Toimintarajoitteisten lasten ja nuorten osalta jo vuoden 2017 THL:n kouluterveyskysely antoi hyvin synkän kuvan heidän tilanteestaan joutuessaan muita useammin väkivallan, seksuaalisen ahdistelun, syrjinnän ja häirinnän kohteiksi eivätkä nämä nuoret kokeneet saavansa riittävästi apua edes oppilasterveydenhuollosta. Tämä vaikuttaa juuri vammaisten lasten ja nuorten terveyteen ja hyvinvointiin sekä turvallisuuteen. Vammaisen lapsen edun ensisijaisuus YK:n vammaissopimuksen artiklan 7 alakohdan 2. (Vammaiset lapset) mukaan ”kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa on otettava ensisijaisesti huomioon lapsen etu.” Invalidiliitto esittää perusopetuslain 3 a §:n (Lapsen edun ensisijaisuus) yksityiskohtaisiin perusteluihin nimenomaisen lisäyksen seuraavasti: ”Lapsen edun ensisijaisuutta koskeva säännös sisältyy myös Euroopan unionin perusoikeuskirjan 24 artiklaan ja YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen 7 artiklaan (Vammaiset lapset).” Invalidiliitto katsoo, että vastaavalla tavalla vammaisen lapsen etu tulee näkyä ammattikoululain 2 §:n ammatillisten tutkintojen ja ammatillisen koulutuksen tarkoitussäännöksen ja lukiolain 2 §:n lukiokoulutuksen tarkoitussäännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa. Tekijän vai uhrin ehdoilla? Invalidiliiton mielestä lakiesitys jättää miltei huomioimatta kouluväkivallan uhrin ja painottaa liikaa tekijään suunnattuja kurinpitotoimia ja hänen tukemistaan. Oikeastaan tässä kokonaisuudessa vain perusopetuslakiin kirjattava uusi pykälä lapsen edun ensisijaisuudesta ja kouluviranomaisen ilmoitusvelvollisuus lukiossa tai ammattioppilaitoksessa koulukiusaamisesta myös uhrin huoltajille edes osin tukevat kouluväkivallan uhrin oikeuksia. Muu sääntely keskittyy tekijän oikeuksien tukemiseen. Invalidiliiton mielestä harkittaessa perusopetuslain 36 a §:n mukaisia kurinpitotoimia häirintä-, kiusaamis- ja väkivaltatapauksissa tulee uhrin vammaisuus tai muu vähemmistöön kuuluminen ottaa huomioon osana teon laatua, tekijän iän ja kehitystason lisäksi. Tapauksen vakavuutta ja yleistä moitittavuutta lisää, mikäli kouluväkivaltaa on tehty uhrin henkilökohtaisista ominaisuuksista, kuten vammaisuudesta johtuen. Tilanteiden jälkiselvittelyssä juuri teon motiivin eli vaikuttimen selvittäminen on olennaista uhrin oikeussuojan kannalta. Invalidiliitto katsoo, että häirinnän, kiusaamisen, väkivallan tai syrjinnän kohteeksi joutuneelle vammaiselle oppilaalle on järjestettävä hänen tarvitsema yksilöllinen tuki oppilasterveydenhuollosta mm. koulukuraattorin tai koulupsykologin vahva tuki. Siten perusopetuslakiesityksen 36 §:ssä ja sen perusteluissa on kiinnitettävä huomioita väkivaltatilanteissa tekijän tai tekijöiden olosuhteiden lisäksi uhrin vammaisuuteen ja hänen tarvitsemaansa tukeen. YK:n vammaissopimuksen artiklan 24 (Koulutus) mukaan vammaisilla henkilöillä on oikeus koulutukseen yleisessä koulutusjärjestelmässä ja tarvittaviin yksilöllisiin tukitoimiin, jotka kehittävät täysimääräisesti inhimillisiä voimavaroja, omanarvontuntoa ja itsearvostusta sekä vahvistavat ihmisoikeuksien, perusvapauksien ja ihmiskunnan moninaisuuden kunnioittamista. Helsingissä 1. päivänä kesäkuuta 2021 INVALIDILIITTO RY Janne Juvakka Laura Andersson toimitusjohtaja yhteiskuntasuhdejohtaja Lisätietoja: Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies, henrik.gustafsson@invalidiliitto.fi
      • Suomen Yrittäjät
        Päivitetty:
        1.6.2021
        • Suomen Yrittäjät kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua näkemyksemme luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta. Hallituksen esitys liittyy hallitusohjelman kirjauksiin, jonka mukaisesti käynnistetään toimenpideohjelma kiusaamiseen puuttumiseksi ja yksinäisyyden vähentämiseksi. Hallituksen esitys on osa opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Suomen Yrittäjien lausunto Suomen Yrittäjät kannattaa esitystä. Pidämme tärkeinä toimenpiteitä, joilla vähennetään ja ennaltaehkäistään kiusaamista ja yksinäisyyttä kaikilla koulutusasteilla. Lapsille ja nuorille on varmistettava oppimispolku, joka vahvistaa heidän mahdollisuuksiaan toimia aktiivisina kansalaisina, työntekijöinä ja yrittäjinä. Myös oppilaitosten henkilöstölle turvallinen työympäristö lisää kaikkien hyvinvointia. Oppimisympäristöt on huomioitava laajasti. Oppimista tapahtuu oppilaitosten lisäksi yrityksissä ja virtuaalisissa oppimisympäristöissä. Siksi toimenpideohjelmissa tarvitaan resurssien kohdennuksia kaikille toimijoille. On myös panostettava sekä opettajien, opinto-ohjaajien että työpaikkaohjaajien osaamiseen. On myös varmistettava, että kaikilla koulutusasteilla ja työelämässä oppimisessa on saatavilla riittävästi muita tukipalveluita ja ohjausta. Kunnioittavasti Suomen Yrittäjät Mika Kuismanen Marja Vartiainen pääekonomisti koulutusasioiden asiantuntija
      • Syyttäjälaitos, Oikarainen Jukka
        Päivitetty:
        1.6.2021
        • ESITYKSEN TAVOITTEET: Syyttäjälaitos esittää pyydettynä lausuntonaan seuraavaa: Syyttäjälaitos pitää lakiehdotusten tavoitteita kaikille turvallisen opiskeluympäristön turvaamisesta tärkeinä ja kannatettavina. Turvallinen opiskeluympäristö on jokaisen lapsen ja nuoren perusoikeus ja tämä edellyttää esityksen yleisperusteluissa lausutuin tavoin puuttumista muita oppilaita ja opiskelijoita häiritsevään käyttäytymiseen. Syyttäjälaitos katsoo, että täsmällisillä ja opetustoimen henkilökunnan oikeuksia ja velvollisuuksia selkeästi säätelevillä säännöksillä voitaisiin esityksestä ilmenevin tavoin tehokkaammin ennaltaehkäistä ja puuttua oppilaitoksissa tapahtuvaan kiusaamiseen, häirintään, väkivaltaan sekä muiden rikosten tunnusmerkistöt täyttäviin tekoihin. Syyttäjälaitos katsoo, että on tärkeää säätää oppilaitosten henkilökunnalle riittävät ja asteittain ankaroituvat keino puuttua oppilaitoksissa tapahtuvaan häiriökäyttäytymiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ajallisesti nopeasti. Kurinpitosäännösten selkeydellä mahdollistetaan se, että kaikkia kurinpitokeinoja käytetään nykyistä aktiivisemmin ja ottaen huomioon lasten ja nuorten ikä ja kehitystaso. Kurinpitosäännösten ja menettelyn selkeydellä turvataan oppilaiden ja opiskelijoiden oikeuksien lisäksi myös opetustoimen henkilökunnan oikeusturva työtehtävissä ja virkatoimissa. Syyttäjälaitos haluaa tässä yhteydessä painottaa, että rikosprosessia tulisi erityisesti nuorten henkilöiden kohdalla pitää viimesijaisena keinona puuttua muun muassa kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan. Yhteiskunnan toimenpiteiden painopisteen tulisi olla kriminaalipoliittisesti vahvasti rikosten ennaltaehkäisemisessä ja rikosmyönteiseen elämäntapaan puuttumisessa. Oppilaitoksissa tapahtuvat syrjintä-, kiusaamis-, häirintä- ja väkivaltakokemukset voivat yhtenä tekijänä altistaa lapsia ja nuoria myöhempään syrjäytymiseen, pettymyksiin yhteiskunnan toimintaa ja instituutioita kohtaan sekä osaltaan johtaa rikosten tekemiseen myöhemmässä vaiheessa. Tämä on tuotu esille myös eduskunnalle annetussa valtioneuvoston sisäistä turvallisuutta koskevassa selonteossa. Selonteon mukaan toistuva ja vakava rikollisuus kasautuu Suomessa pienelle joukolle lapsia ja nuoria. Lisäksi nuoret, jotka tekevät paljon rikoksia ovat usein myös itse rikosten uhreja (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:48, s. 15–16). LAKIEHDOTUKSET 1 – 3. Syyttäjälaitos kannattaa lakiehdotuksiin 1– 3 sisältyviä kaksoisrangaistavuuden kieltoa (ne bis in idem) koskevan sääntelyn kumoamista. Syyttäjälaitos kannattaa myös lakeihin tehtävää terminologista muutosta, joilla kurinpitorangaistukset määriteltäisiin jatkossa kurinpitotoimiksi. Lakiehdotuksessa 1 perusopetuslain (628/1998) 36 §:ää ehdotetaan muutettavaksi muun muassa siten, että laissa määritellyt kirjallinen varoitus ja määräaikainen erottaminen muutettaisiin terminologisesti kurinpitotoimiksi. Esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa terminologinen muutos viittaisi siihen, että edellä mainituissa seuraamuksissa kysymys olisi kurinpidollisesta eikä rikosoikeudellisesta seuraamuksesta. Lakiehdotuksessa 3 ehdotetaan lakiehdotusta 1 vastaavaa terminologista muutosta lukiolain (714/2018) 41:ään sekä 42 §:n otsikkoon. Lakiehdotuksissa 1¬-3 esitetään lisäksi kumottavaksi perusopetuslakiin, ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin (531/2017) sekä lukiolakiin nykyisin sisältyvät säännökset, jotka koskevat oppilaitoksissa tapahtuvan kurinpitomenettelyn suhdetta syytteen vireillä oloon ja tuomioistuimen ratkaisuun. Voimassa olevien säännösten mukaan sinä aikana, kun oppilasta tai opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä. Voimassa olevien lakien mukaan oppilaalle tai opiskelijalle ei saa samasta syystä tuomita kurinpitorangaistusta, jos tuomioistuin on tuominnut oppilaan tai opiskelijan rangaistukseen. Lakiehdotusten jaksossa 12 (suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys) on ehdotetun sääntelyn tarkoitukseksi mainittu pyrkimys selkiyttää opetustoimen kurinpitosäännösten suhdetta rikosoikeudelliseen kaksoisrangaistavuuden kieltoon (ne bis in idem). Esityksen mukaan jatkossa opetustoimen kurinpitosäännösten mukaisia seuraamuksia ei tulisi arvioida rangaistusluonteisina seuraamuksina, jolloin yhteys rikosoikeudelliseen menettelyyn poistuisi. Esityksessä oppilaitoksissa tapahtuvia kurinpitomenettelyjä on arvioitu niin sanottuja Engel-kriteerejä käyttäen. Esityksessä on lisäksi viitattu korkeimman oikeuden ratkaisuun KKO 2012:46, jossa edellä mainittuja Engel-kriteerejä on arvioitu suhteessa vankeuslain 15 luvun mukaisiin vankilassa tapahtuviin kurinpitotoimiin. Ratkaisussa korkein oikeus ei pitänyt vangille määrättyä vankeuslain 15 luvun 3 ja 4 §:n mukaista kurinpitorangaistusta rikosoikeudellisena rangaistuksena, vaan asiassa oli kysymys vankilan järjestyksen ylläpitoon liittyvästä asiasta. Vankeuslain (767/2005) 15 luvussa säädetään vankilassa tapahtuvasta kurinpitomenettelystä. Lain 15 luvun 3 §:n mukaan vangille voidaan määrätä kurinpitorangaistus, jos vanki syyllistyy järjestysrikkomukseen. Kyseisen pykälän 2 momentin mukaan rikoksesta, josta vankilan johtaja on tehnyt ilmoituksen poliisille ei saa määrätä kurinpitorangaistusta. Kurinpitorangaistuksista säädetään vankeuslain 15 luvun 4 §:ssä. Lainkohdassa säädetyt kurinpitorangaistukset ovat varoitus, oikeuksien menetys ja yksinäisyysrangaistus. Edelleen lain 15 luvun 13 §:n mukaan, jos vankia syytetään tuomioistuimessa rikoksesta, josta hänelle on määrätty kurinpitorangiastus, raukeaa kurinpitorangaistus siltä osin kuin sitä ei ole pantu täytäntöön. Ratkaisussa KKO 2016:1 korkein oikeus on päätynyt täysin päinvastaiseen ratkaisuun kuin edellä mainitussa ja esityksen perusteluissa viitatussa ratkaisussa. Uudemmassa ratkaisussa vankeusvangille oli määrätty vankilassa rikoslain 50 luvun 2a §:n mukaisesta huumausaineen käyttörikoksesta kurinpitorangaistus, jonka katsottiin kuuluvan ne bis in idem -säännön soveltamisalaan syyttäjän myöhemmin vaatiessa tekijälle rangaistusta samasta teosta tuomioistuimessa. Ratkaisussaan korkein oikeus painotti erityisesti sitä, että toisin kuin ratkaisun KKO 2012:46 tapauksessa kurinpitorangaistusta ei oltu määrätty yksinomaan vankeihin kohdistuvien määräysten rikkomisesta vaan yleisesti rangaistavaksi säädetystä menettelystä. Oppilaitoksissa tapahtuvasta kurinpidosta säädetään voimassa olevan perusopetuslain 36 §:n, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n sekä lukiolain 41 §:ssä. Voimassa olevien perusopetuslain 36 §:n ja lukiolain 41 §:n säännösten mukaisesti kurinpitotoimiin voidaan oppilaitoksissa ryhtyä, mikäli oppilas tai opiskelija häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti. Ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n mukaan kurinpitotoimiin voidaan ryhtyä, jos on olemassa vaara, että toisen opiskelijan taikka oppilaitoksessa työskentelevän turvallisuus kärsii opiskelijan väkivaltaisen tai uhkaavan käyttäytymisen vuoksi taikka opiskelija käyttäytyy muuten häiritsevästi. Syyttäjälaitoksen näkemyksen mukaan kurinpitomenettelyn yhteydessä voisivat tyypillisimmin tulla rikosoikeudellisesti arvioitaviksi esimerkiksi rikoslain (RL 39/1889) 21 luvun pahoinpitelyrikosten (RL 21:4 pahoinpitely, RL 21:7 lievä pahoinpitely), 24 luvun 9:n mukaisen kunnianloukkauksen, 25 luvun 7 §:n mukaisen laittoman uhkauksen, 28 luvun mukaisen varkauden (RL 28:1) ja näpistyksen (RL 28:3), 35 luvun mukaisten vahingontekorikosten (RL 35:1 vahingonteko, RL 35:3 lievä vahingonteko), 41 luvun 4 §:n vaarallisia esineitä koskevien säännösten rikkomisen sekä 41 luvun 5 §:n mukaisen vaarallisen esineen hallussapidon tunnusmerkistöt. Kurinpitomenettelyssä ja rikosprosessissa käsiteltävä sama oppilaitoksessa tapahtunut teko edellyttää lisäksi tekijän olevan rikosoikeudellisesti vastuunalainen, toisin sanoen 15-vuotta täyttänyt. Syyttäjälaitos katsoo, että vaikka esityksessä onkin lakiehdotuksen tueksi riittävästi perusteltu kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevien säännösten kumoamista, on edelleen mahdollista, että oppilaitoksissa annetun kurinpitotoimen ja rikosoikeudellisen seuraamuksen välinen kysymys tulee ratkaistavaksi tuomioistuimessa syyttäjän ajaessa syytettä oppilaitoksessa tapahtuneesta ja kurinpitotoimella oppilaitoksessa käsitellystä yleisesti rangaistavaksi säädetystä teosta. Syyttäjälaitoksen näkemyksen mukaan mitä vakavammasta teosta on kysymys, tulee oppilaitoksissa pidättyä kurinpitotoimista ja jättää asia rikosoikeusjärjestelmän hoidettavaksi. LAUSUNON KESKEINEN SISÄLTÖ Syyttäjälaitos kannattaa lakiehdotuksessa esitettyjä lainsäädäntömuutoksia ja pitää muutosehdotusten taustalla olevia tavoitteita kaikille turvallisen opiskeluympäristön turvaamisesta tärkeinä ja kannatettavina. Erityisesti lakiehdotuksiin sisältyvästä kaksoisrangaistavuuden kieltoa koskevien säännösten kumoamisesta Syyttäjälaitos lausuu, että lakimuutosten jälkeenkin on edelleen mahdollista, että oppilaitoksissa annetun kurinpitotoimen ja rikosoikeudellisen seuraamuksen välinen kysymys tulee ratkaistavaksi tuomioistuimessa syyttäjän ajaessa syytettä oppilaitoksessa tapahtuneesta ja kurinpitotoimella oppilaitoksessa käsitellystä yleisesti rangaistavaksi säädetystä teosta. Syyttäjälaitoksen näkemyksen mukaan mitä vakavammasta teosta on kysymys, tulee oppilaitoksessa pidättyä kurinpitotoimenpiteistä ja jättää asia rikosoikeusjärjestelmän hoidettavaksi.
      • SAK ry, Työ ja turva -osasto/Rasinaho
        Päivitetty:
        28.5.2021
        • VN/489/2021 Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi perusopetuslakia, ammatillisesta koulutuksesta annettua lakia ja lukiolakia. Esitys on osa Opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideohjelmaa kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Ehdotetun sääntelyn tarkoituksena on täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen, häirintään ja väkivaltaan voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. Pyydettynä lausuntonaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry toteaa seuraavaa. Huomiot esityksestä Lasten ja nuorten hyvinvoinnin kannalta on oleellista, että oppimisympäristö on turvallinen ja kannustava. Tällä on selvä yhteys opintojen etenemiseen ja läpäisyyn. Koulukiusaamisen pitkäkestoiset vaikutukset voivat määrittää lapsen ja nuoren myöhempää elämää merkittävästi pitkälle aikuisuuteen saakka. Kouluviihtyvyydessä sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja jaksamisessa on haasteita. Kuten esityksessä todetaan, noin kolmannes lapsista ja nuorista on joutunut joskus syrjinnän kohteeksi. Myös lasten ja nuorten koulu-uupumus on lisääntynyt. SAK puoltaa esitystä ja pitää erittäin tärkeinä toimia, joilla työrauha ja turvallisuus turvataan kaikilla koulutusasteilla. Suunnitelma opiskelijan suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä tukee tätä tavoitetta. Monet koulunkäynnin ongelmat, kuten koulu-uupumus ja luvattomat poissaolot ovat koulukiusattujen nuorten keskuudessa huomattavan yleisiä. SAK katsoo, että ehdotetut muutokset parantaisivat oppilaiden ja opiskelijoiden ja koko kouluyhteisön kouluhyvinvointia ja turvallisuuden tunnetta, millä on myös oppimistuloksia parantava vaikutus. Oppivelvollisuuden laajentuessa toiselle asteelle on perusteltua, että oppilaitoksia ja koulumatkoja turvaavat säännökset ulotetaan yhtenäisinä myös toisen asteen opintoja koskeviksi. Tätä puoltaa perustuslain mukainen oikeus oppivelvollisuuden häiriöttömään suorittamiseen. SAK pitää erittäin tärkeänä, että häirinnän, kiusaamisen tai väkivallan kohteeksi joutuneen lapsen ja nuoren kohdalla huolehditaan henkisestä tuesta ja turvallisuudesta. Oppilashuollolla on tässä keskeinen rooli. Sen palveluiden tulee olla helposti saavutettavissa, riittäviä sekä lähellä lapsen ja nuoren kouluarkea. Esitys sisältää myös kiusaajan oikeusturvaan liittyviä parannusehdotuksia. Lakeihin ehdotetaan täsmennettäväksi opetuksesta epäämistä koskevaa sääntelyä, jotta opiskelija saisi epäämisen aikana ja opetukseen palatessa tarvitsemansa tuen. SAK katsoo, että erottamisen aikaisella opetuksen suunnitelmalla voidaan osaltaan ehkäistä kiusaamista ja puuttua sen jatkumiseen. Koulun ja kodin yhteistyön merkitys sekä lapsen ja nuoren oikeuksin ensisijaisuus on esityksessä huomioitu osana ojentamis-, kurinpito- ja turvaamistoimia. SAK pitää opetustoimen henkilöstön toimivaltaan esitettyjä täsmennyksiä oikeansuuntaisina ja perusteltuina. Ne edesauttavat osaltaan kiusaamisen ennaltaehkäisyä, välitöntä puuttumista häiriötilanteisiin ja kouluarjen turvaamista. SAK painottaa, että henkilöstön työturvallisuudesta ja henkisestä hyvinvoinnista huolehditaan riittävällä tavalla. Tähän tulee kohdentaa tarpeen mukaisia toimia etenkin akuuteissa vaara- ja häiriötilanteissa sekä niiden jälkihoidossa. Kiusaamisen ja syrjinnän ehkäisemisen sekä kouluviihtyvyyden ja hyvinvoinnin edistämisen osalta SAK kiinnittää huomion ohjauksen ja tuen palveluihin ja niiden riittävään mitoitukseen. Oppilaan ohjauksen ja opinto-ohjauksen tarve on jatkuvasti kasvanut ja sen kysyntä kouluissa on lisääntynyt selvästi. Niin ikään oppilashuollon ja erityisopetuksen tarve Suomessa on kasvanut. SAK kiinnittää huomion myös kolmiportaisen tuen toteutumiseen. Siinä on ilmennyt haasteita, joiden korjaamiseksi kouluissa ja oppilaitoksissa on oltava riittävät toimintaedellytykset. SAK pitää tärkeänä, että opetussuunnitelmien perusteissa huomioidaan opiskelijoiden erilaiset ohjaukselliset ja oppimiseen liittyvät tarpeet sekä kouluviihtyvyyden edistäminen. On myönteistä, että opetussuunnitelmien perusteissa eri koulutusasteilla on vahvistettu yhteisöllistä oppimista ja tekemistä niin opetuksen järjestämisessä kuin koulutuksen rakenteissakin. SAK painottaa, että lasten ja nuorten kasvuun ja kehitykseen on panostettava yhteiskunnassa laaja-alaisesti ja oikea-aikaisesti. Panostuksia tarvitaan paitsi koulutukseen myös kokonaisvaltaisesti lasten ja nuorten palveluihin, kuten lastensuojeluun, perhe- ja nuorisotoimeen sekä lasten ja nuorten monialaisiin hyvinvointipalveluihin. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
      • Harjulan setlementti ry/Tukikeskus Valopilkku, Kiusaamisasioiden tuki- ja neuvontakeskus Valopilkku ja Harjulan setlementti ry., Lahti.
        Päivitetty:
        25.5.2021
        • LAUSUNTO Hallituksen esittämä kiusaamisen vastainen toimenpideohjelma ja siihen liittyvät lakimuutokset tulevat tarpeeseen ja vaikuttavat toteutuessaan myös käytännössä turvallisemman kouluympäristön mahdollistumiseen. Pelkkä opettajien pedagoginen osaaminen ei riitä, vaan tarvitaan myös taitoa kohdata traumasensitiivisesti. Tähän kasvatusalan- ja oppilashuollon ammattilaiset tarvitsevat koulutusta, jotta he tunnistavat ja osaavat kohdata esimerkiksi kiusaamista kokevat tai kokeneet, tai muulla tavoin trauman omaavat lapset ja nuoret oikein. On muistettava, että kukaan ei kiusaa ilman syytä, eli myös kiusaajalla on käytöksensä taustalla jokin syy. Traumainformoitu kohtaaminen on lapsen edun mukaista ja edesauttaa oikeanlaisen tuen saamista nopeammin ja täsmällisemmin. Opetuksen epäämisen sääntelyn lisäksi koulun tulisi tarvittaessa voida siirtää toisia kiusaava oppilas riittävän pitkäksi määräajaksi toiseen luokkaan/ryhmään tarvittaessa myös ilman tämän vanhempien suostumusta, jotta perusopetuslaissa määritelty oikeus turvalliseen kouluympäristöön toteutuu kaikille oppilaille. Huoltajien osallisuutta kiusaamistilanteiden selvittelyssä ja koulun ja kodin yhteistyötä tulee kehittää avoimen ja tasa-arvoisen dialogin suuntaan konkreettisilla toimenpiteillä, esim. kiusaamistapausten kirjausvelvollisuuden säätämisellä koululle. Lisäksi tarvitaan riippumaton, toimivaltaa omaava taho, joka käsittelee sellaiset kiusaamistapaukset, jotka eivät ratkea koulun ja huoltajien yhteistyöllä. Kiusaamista kokeneen lapsen etä- ja kotiopetus tulisi tilanteen niin vaatiessa mahdollistaa, silloin kun se on lapsen edun mukaista. Kotikoulun valinneelle lapselle tulisi taata sama pedagoginen ja psykiatrinen tuki kuin esim. sairaalakoulussa.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Päivitetty:
        24.5.2021
        • Lausunto Asia: Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi perusopetuslain, ammatillisesta koulutuk-sesta annetun lain ja lukiolain muuttamisesta Viite: VN/489/2021 Yleistä Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. VANE on YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimuksen (SopS 27/2016; vammaisyleissopimus) kansallinen koordinaatiomekanismi. VANE ottaa lausun-nossaan kantaa asiaan vammaisyleissopimuksen velvoitteiden näkökulmasta. YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista ja esityksen kannalta kes-keiset velvoitteet YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien yleissopimus on Suomessa laintasoisena voi-massa. Yleissopimuksen tarkoituksena on edistää, suojella ja taata kaikille vammaisille henkilöille täysimääräisesti ja yhdenvertaisesti kaikki ihmisoikeudet ja perusvapaudet sekä edistää vammaisten henkilöiden synnynnäisen arvon kunnioittamista. Vammaisyleissopimuksen 24 artiklan mukaisesti sopimuspuolten tulee tunnustaa vam-maisen henkilön oikeus koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa. Toteuttaakseen tämän oikeuden syrjimättä ja yhdenvertaisesti muiden kanssa sopimuspuolet varmistavat osallistavan koulutusjärjestelmän kaikilla tasoilla sekä elinikäisen oppimisen. Vammaisyleissopimuksen 24 artiklan mukaisesti sopimuspuolten pitää varmistaa, että vammaisia henkilöitä ei suljeta yleisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelle vammaisuuden perusteella; vammaiset henkilöt pääsevät osallistavaan, hyvänlaatuiseen ja maksutto-maan ensimmäisen ja toisen asteen koulutukseen yhdenvertaisesti muiden kanssa niissä yhteisöissä, joissa he elävät; vammaisia henkilöitä varten tehdään heidän yksilöllisten tarpeidensa mukaiset kohtuulliset mukautukset; vammaiset henkilöt saavat yleisessä koulutusjärjestelmässä tuen, jota tarvitaan helpottamaan heidän tehokasta koulutustaan sekä toteutetaan tehokkaat yksilöidyt tukitoimet ympäristöissä, jotka mahdollistavat op-pimisen ja sosiaalisen kehityksen maksimoinnin täysimääräisen osallisuuden tavoitteen mukaisesti. YK:n vammaiskomitea on antanut myös inklusiivista eli osallistavaa opetusta koskevan yleiskommentin (General comment 4; Article 24; Right to inclusive education). Siinä on muun muassa määritelty osallistava opetus ja sen edellytykset. Vammaissopimuksen artikla 7 käsittelee erityisesti vammaisia lapsia. Sopimuksen mu-kaan kaikissa vammaisia lapsia koskevissa toimissa on otettava huomioon lapsen etu. Yleissopimuksen 16 artikla edelyttää, että sopimuspuolet toteuttavat kaikki asianmukai-set lainsäädännölliset, hallinnolliset, sosiaaliset, koulutukselliset ja muut toimet suojel-lakseen vammaisia henkilöitä sekä kotona että kodin ulkopuolella kaikilta hyväksikäytön, väkivallan ja pahoinpitelyn muodoilta. Lisäksi yleissopimuksen 17 artiklalla turvataan vammaisten henkilöiden yhdenvertainen ruumiillinen ja henkinen koskemattomuus. Huomiot esityksestä Sanna Marinin hallitusohjelman yksi tavoitteista on taata jokaisen lapsen ja nuoren kos-kemattomuus. Tavoitteen toteuttamiseksi hallitus on käynnistänyt toimenpideohjelman kiusaamisen, väkivallan ja häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa. Hallituksen esitys on osa opetus- ja kulttuuriministeriön toimenpideoh-jelmaa kiusaamisen, väkivallan sekä häirinnän ehkäisemiseksi varhaiskasvatuksessa, kou-luissa ja oppilaitoksissa. Hallituksen esityksen tarkoituksena on täsmentää ja korjata opetustoimen säännöksiä, jotta kiusaamiseen voitaisiin puuttua oikea-aikaisesti, vahvistaa oppilaan oikeusasemaa ja turvata kaikkien koulussa toimivien turvallinen oppimisympäristö. VANE pitää erityisen kannatettavana ja hyvänä sitä, että koulutuksessa esiintyvään häirin-tään, kiusaamiseen ja väkivaltaan on ryhdytty puuttumaan kokonaisvaltaisesti. Kuten esi-tyksessä todetaan, noin kolmannes on joutunut joskus syrjinnän kohteeksi. Keskimääräis-tä alttiimpia syrjinnälle ja kiusaamiselle ovat vammaiset tai pitkäaikaissairaat lapset ja nuoret, seksuaalivähemmistöihin kuuluvat sekä osin muihin vähemmistöryhmiin kuuluvat lapset ja nuoret (KiVa Koulu –aineisto). Kiusaaminen voi heikentää merkittävästi nuoren hyvinvointia, terveyttä, elämään tyyty-väisyyttä ja elämänhallinnan tunnetta. Kiusatuksi tulemiseen liittyvillä kokemuksilla on vaikutusta usein pitkälle aikuisikään. Vammaisilla lapsilla ja nuorilla on useimmiten myös muita vammaisuudesta johtuvia haasteita elämässään ja koulussa kiusaaminen voi mo-ninkertaistaa vaikutukset. Tämän vuoksi VANE ehdottaakin, että harkittaessa kurinpito-toimia häirintä-, kiusaamis- ja väkivaltatapauksissa tulisi uhrin vammaisuus tai muu vä-hemmistöön kuuluminen ottaa huomioon tekijän iän ja kehitystason lisäksi. Vammaiset lapset ja nuoret ovat useimmiten häirintä-, kiusaamis- ja väkivaltatilanteissa uhrin asemassa, ja siksi VANE pitää erityisen tärkeänä esityksen kaikkia ehdotuksia, joilla kiusaamistilanteita pyritään ennaltaehkäisemään. Mutta myös tilanteiden jälkihuoltoon liittyvät parannustoimet, kuten rehtorin ilmoitusvelvollisuus kiusaamistilanteista huolta-jille ammatillisessa koulutuksessa ja lukiossa ovat kannatettavia. VANE pitää niin ikään merkityksellisenä kaksoisrangaistuksen kiellon kumoamista. On todennäköistä, että myös kiusaajan oikeusturvaan liittyvillä parannusehdotuksilla, ku-ten erottamisen aikaisella opetuksen suunnitelmalla, on kiusaamisen jatkumista ehkäise-vä vaikutus. VANE pitää kuitenkin erityisen tärkeänä, että myös häirinnän, kiusaamisen tai väkivallan kohteeksi joutuneen vammaisen lapsen ja nuoren kohdalla huolehditaan henkisestä tuesta ja turvallisuudesta jatkossa kaikilla oppilashuollon keinoilla. Myös kiu-saamisen uhrin opintojen edistymistä tulisi teon jälkeen seurata ja tehdä tarvittaessa myös hänelle suunnitelma tarvittavasta tuesta. VANE katsookin, että esityksessä olisi kaiken kaikkiaan voinut kiinnittää enemmän huo-miota kiusaamisen kohteeksi joutuneenn lapsen ja nuoren asemaan. VANE pitää esitystä kokonaisuudessaan kuitenkin YK:n vammaisyleissopimuksen velvoitteita tukevana. Yhteenveto VANE pitää esitystä YK:n vammaisyleissopimuksen periaatteiden mukaisena ja kannattaa tehtyjä muutosehdotuksia. VANE katsoo kuitenkin, että häirinnän, kiusaamisen ja väkival-lan uhrin asemaan olisi esityksessä voinut kiinnittää enemmän huomiota. Vammaiset lap-set ja nuoret ovat useimmiten juuri uhrin asemassa näissä tilanteissa. Myös uhri voi tarvi-ta teon jälkeen suunnitelman henkilökohtaisesta tuesta ja seurantaa opintojen sujumi-sesta. Myös kiusaamistapausten vakavuutta harkittaessa tulisi uhrin vammaisuus huomi-oida tekijän iän ja kehitystason lisäksi. Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta Kaisa Alanne Merja Heikkonen varapuheenjohtaja pääsihteeri
      • Pääkaupunkiseudun ateistit ry, Luukkainen Jouni
        Päivitetty:
        19.5.2021
        • KORJATTAVAA LAKIEHDOTUKSISSA JA RINNAKKAISTEKSTEISSÄ Alla {...} tarkoittaa kursivointia ja *...* lihavointia. 1) Lakiehdotukset / Laki perusopetuslain muuttamisesta 1a) Johdanto tulisi korjata kokonaisuudessaan seuraavaksi: "Eduskunnan päätöksen mukaisesti {kumotaan} perusopetuslain (628/1998) 36 c §, 42 a §:n 2 momentti ja 42 e §, sellaisina kuin niistä ovat 36 c § laissa 477/2003, 42 a §:n 2 momentti laissa 831/2019 ja 42 e § laissa 959/2015, {muutetaan} 35 §:n 2 momentti, 36 §:n 1 ja 3 momentti, 36 a §:n 1 ja 2 momentti, 36 h §, 42 §:n 1 momentti, 42 a §:n otsikko ja 1 momentti sekä 42 b §, sellaisina kuin niistä ovat 36 §:n 1 ja 3 momentti sekä 36 a §:n 1 ja 2 momentti laissa 477/2003, 36 h § laissa 1267/2013, 42 §:n otsikko ja 1 momentti laissa 959/2015, 42 a §:n otsikko ja 1 momentti laissa 831/2019 sekä 42 b § laissa 959/2015, sekä {lisätään} uusi 3 a § ja 42 §:ään, sellaisena kuin 42 § on laissa 959/2015, uusi 2 momentti seuraavasti:" 1b) Korjattavaa pykälissä: 36 §: Otsikon ja 1 momentin välinen katkoviiva on poistettava. 36 a §, 1 momentti: "Ennen kurinpitotointa" olisi sujuvampi ilmaisu kuin "Ennen kurinpitotoimen antamista". 36 a §, 2 momentti: Viimeisessä virkkeessä "opetussuunnitelman perustuvan henkilökohtainen suunnitelman" on muutettava muotoon "opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman". 42 b §: Teksti "päätöksestä, valitus" on muutettava muotoon "päätöksestä sekä valitus"; ja teksti "erottamista tulee" on muutettava muotoon "erottamista, tulee". 1') Rinnakkaistekstit / Laki perusopetuslain muuttamisesta Samat korjaukset ehdotukseen kuin lakiehdotuksissa, mutta lisäksi: 35 §: Voimassa olevaksi väitetty 2 momentti on oikeasti 35 a §:n [Kasvastuskeskustelu] 2 momentti (laissa 1267/2013). Oikea voimassa oleva 2 momentti on ehdotetun 2 momentin ensimmäinen virke, jonka kursivointi tulee silloin poistaa. 36 a §: Ehdotuksessa 2 momentin viimeinen virke on uutena kursivoitava. 36 h §: Ehdotuksessa "kurinpitotoimi" on muutettava muotoon "kurinpito{toimi}". 42 §, 1 momentti: Ehdotuksessa "tässä" on muutoksen sisältävänä kursivoitava. Voimaantulosäännöksestä on poistettava "päivänä kuuta". 2) Lakiehdotukset / Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Johdannossa sanan "{lisätään}" perästä on poistettava teksti "ammatillisesta koulutuksesta annettuun lakiin". 2') Rinnakkaistekstit / Laki ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta Samat korjaus ehdotukseen kuin lakiehdotuksessa, mutta lisäksi: 2 §, 2 momentti: Väitetyn voimassa olevan lain viimeinen virke on jätettävä pois, sillä sitä ei oikeasti ole voimassa olevassa laissa, vaan se on juuri ehdotuksessa tehtävä lisäys. 88 §: Voimassa olevan lain otsikko on lihavoitava. 94 §, 2 momentti: Voimassa olevasta laista on lainattava: "Opiskelijan on suoritettava tehtävänsä tunnollisesti ja käyttäydyttävä asiallisesti." Tämä on samalla ehdotuksen ensimmäinen virke, jonka kursivointi on siksi poistettava. 3) Lakiehdotukset / Laki lukiolain muuttamisesta Johdannossa "42 §:n otsikko sekä 1 ja 2 momentti" on muutettava muotoon "42 §:n otsikko sekä 1 ja 4 momentti". 50 §: Viimeinen sana "säädetään" on muutettava muotoon "säädetä". 51 §: Sanan "sekä" edeltä on poistettava pilkku. Sanan "lopullisesti" jälkeen on lisättävä pilkku. 3') Rinnakkaistekstit / Laki lukiolain muuttamisesta Samat korjaukset ehdotukseen kuin lakiehdotuksissa, mutta lisäksi: 41 §: Ehdotetussa 3 momentissa tavutus "epä-äminen" (sivun 55 lopussa) tulisi korjata muotoon "epää-minen". 44 §: Voimassa olevasta laista pitäisi lainata seuraava kumottava säännös: "44 § *Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun* {Sinä aikana, jolloin opiskelijaa vastaan on vireillä syyte yleisessä tuomioistuimessa, ei häntä vastaan samasta syystä saa aloittaa tai jatkaa kurinpitomenettelyä. Jos tuomioistuin on vapauttanut opiskelijan syytteestä, ei kurinpitomenettelyä saa aloittaa tai jatkaa samasta syystä muutoin kuin sellaisen menettelyn perusteella, jota ei ole katsottava rikokseksi, mutta josta voidaan rangaista kurinpidollisesti. Jos tuomioistuin on tuominnut opiskelijan rangaistukseen, ei hänelle saa samasta syystä määrätä kurinpitorangaistusta. Opiskelija saadaan kuitenkin erottaa määräajaksi tai erottaa opiskelija-asuntolasta, jos se opiskelijan tekemän rikoksen tai siihen liittyvien seikkojen perusteella on perusteltua.}" Ehdotuksessa pitää vastaavaan kohtaan kirjoittaa "{(kumotaan)}". 50 §: Ehdotuksessa viimeinen sana "säädetään" on muutettava muotoon "säädetä". KIELELLISTÄ YMS. KORJATTAVAA SÄÄNNÖSKOHTAISISSA PERUSTELUISSA *Perusopetuslaki* 2 §: Ensimmäisessä kappaleessa "perusopetuksen suunnittelua, järjestämistä ja päätöksentekoa" olisi muutettava muotoon "perusopetuksen suunnittelua, järjestämistä ja siitä päätöksentekoa". 3 a §: Toisen kappaleen toisella rivillä sanan "ja" edeltä on poistettava pilkku. 35 §: Ensimmäisessä kappaleessa 2 momenttiin lisättäväksi väitetty teksti "vältettävä toimintaa, joka voi vaarantaa muiden opiskelijoiden" on lukiolain 30 §:n voimassa olevasta, muutettavaksi ehdotetusta 2 momentista. Oikea lisäys on velvoittavampi. Miksi myöskään puhe opiskelijoista oppilaisen sijasta? 36 §: Ensimmäisen kappaleen ensimmäisellä rivillä "momenttiin" on kursivoitava ja neljännellä rivillä "kurinpidollista" muutettava muotoon "kurinpidollisesta". Kolmannen kappaleen ensimmäisellä rivillä "1 momenttiin" on muutettava muotoon "3 momenttiin". Aivan sekava teksti "epäämisen aikana oppilaalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen [palatessa] sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa" (hakasuluissa oleva sana on lisätty kahden muun lakiehdotuksen perustelujen mallin mukaan) on muutettava ehdotetun lakitekstin mukaiseen muotoon "epäämisen aikana oppilaalle olisi järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti oppilashuollon psykologin tai kuraattorin kanssa sekä muu tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opetukseen palatessa". Vai pitäisikö lakitekstiehdotusta muuttaa? Nythän "epäämisen aikana" esiintyy kahdesti. Neljännen kappaleen kolmannella rivillä on poistettava pilkku "ja"-sanan edeltä. Samassa kappaleessa "ottaisiin" on muutettava muotoon "otettaisiin". Viimeisessä virkkeessä sana "olevien" on siirrettävä sanan "vastuussa" perään. 36 a §: Onko toisessa kappaleessa "momenttiin" todella jälleen kursivoitava? Samassa kappaleessa puhutaan jatkuvasti väärin kurinpitorangaistuksista kurinpitotointen sijasta, ja jälki-istuntoakin pidetään väärin sellaisena. Ilmaisu "määräaikaista erottamiseen" on korjattava muotoon "määräaikaiseen erottamiseen", "Rangaistusta harkitessaan" muotoon "Rangaistusta harkitessa" ja "7--16 vuotiaita" muotoon "7--16-vuotiaita". Kielellisesti kelvottomalla ilmaisulla "On arvioitava ymmärtämään tekonsa" haettaneen seuraavaa: "On arvioitava, ymmärtääkö oppilas tekonsa". Aikuisten perusopetuksessa olevat ovat opiskelijoita. Neljännessä kappaleessa "Sen sijan" on korjattava muotoon "Sen sijaan". Kuudennessa kappaleessa "jonka vuoksi" on korjattava muotoon "minkä vuoksi". 36 c §: Ensimmäisessä kappaleessa "lain mukaisesta kurinpitomenettelyn suhteesta" on muutettava muotoon "lain mukaisen kurinpitomenettelyn suhteesta" ja "Voimassa olevan sääntelyn pohjaa" muotoon "Voimassa oleva sääntely pohjaa". 42 §: Kursivoitu sana "jäljempänä" on muutettava sanaksi "muualla" kursivoiden. 42 e §: Orpo "o" on korvattava sanalla "oppilaiden". *Laki ammatillisesta koulutuksesta" 2 §: Ilmaisu "ja päätettäessä" on muutettava muotoon "ja siitä päätettäessä". 85 §: Aivan sekava teksti "epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa" on muutettava ehdotetun lakitekstin mukaiseen muotoon "epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa sekä muu tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opetukseen palatessa". Vai pitäisikö lakitekstiehdotusta muuttaa? Nythän "epäämisen aikana" esiintyy kahdesti. Viittauksessa "perusopetuslain 35 §:n 3 momenttiin" on oltava "36". 94 §: Toisen kappaleen viittauksessa "perusopetuslain 34 §:n 2 momentin muutoksen" on oltava "35", ei "34". *Lukiolaki* 2 §: Ilmaisu "ja päätettäessä" on muutettava muotoon "ja siitä päätettäessä". Kolmannella rivillä on poistettava pilkku "ja"-sanan edeltä. Viimeisellä rivillä "ja päättämisen" on muutettava muotoon "ja siitä päättämisen". 41 §: Aivan sekava teksti "epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa epäämisen aikana ja opetukseen palatessa sekä järjestettävä muu opetukseen osallistumiseksi tarvitsemansa tuki palatessa" on muutettava ehdotetun lakitekstin mukaiseen muotoon "epäämisen aikana opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskelijahuollon psykologin tai kuraattorin kanssa sekä muu tarvitsemansa tuki epäämisen aikana ja opetukseen palatessa". Vai pitäisikö lakitekstiehdotusta muuttaa? Nythän "epäämisen aikana" esiintyy kahdesti. KORJATTAVAA LUVUSSA 9 LAKIA ALEMMAN ASTEINEN SÄÄNTELY Lisättävä "sitä" tekstin "opetustoimen henkilöstön henkilöpiiriä, jolla" edelle. Korjattava "perusasetuksessa" muotoon "perusopetusasetuksessa". KORJATTAVAA LUONNOKSESSA ASETUSEHDOTUKSEKSI Johdanto on korjattava seuraavaksi: "Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti {muutetaan} perusopetusasetuksen (852/1998) 18 §, sellaisena kuin se on asetuksessa 560/2003, seuraavasti:" On poistettava lisätyn tekstin "tai rehtori" kursivointi, jotta se ei vahingossa jää hyväksyttyyn asetukseen; punainen väri riittää ehdotukseen. KORJATTAVAA LUONNOKSESSA MUISTIOKSI PERUSOPETUSASETUKSEN 18 §:N MUUTTAMISESTA Ensimmäisen luvun ensimmäisen kappaleen toisessa virkkeessä "2-4" on muutettava muotoon "2 ja 4" sekä "päättyessä" muotoon "päätyttyä", ja on poistettava "jälki-istunnosta,". Kolmannessa kappaleessa "2 momentin, edellä mainittua" on muutettava muotoon "2 momentissa tarkoitettua". Neljännessä kappaleessa "jonka vuoksi" on muutettava muotoon "minkä vuoksi" ja "päättyessä" muotoon "päätyttyä". Toisessa luvussa on lisättävä pilkku sanan "annetaan" perään ja piste sanan "päätyttyä" perään. Teksti "päättää oppilaan opettaja" on muutettava muotoon "Näistä päättää oppilaan opettaja." Teksti "työ-tai" on muutettava muotoon "työ- tai". Kolmannessa luvussa "3.5-7.6.2021 hallituksen esityksen luonnoksen" on muutettava muotoon "3.5.--11.6.2021 luonnoksen hallituksen esitykseksi". Neljännessä luvussa tekstin "ja sekä" sanoista on jompikumpi liikaa. ESITYSLUONNOKSEN ARVIOINTI AIKUISTEN PERUSOPETUKSEN KANNALTA Aikuisten perusopetuksesta säädetään perusopetuslain 1 §:n 3 momentin mukaan perusopetuslain 46 §:ssä (nämä säännökset muutettu lailla 1507/2016 ja edelleen muutettu 1.8.2021 voimaan tulevalla lailla 1216/2020). Koska luonnoksessa ehdotettu perusopetuslain muutos on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2022, tässä lausunnossa on oikeutettua ja aiheellista käyttää nimitystä aikuisten perusopetus. Luonnoksessa ehdotettu laki perusopetuslain muuttamisesta ei puuttuisi 46 §:ään, vaikka 46 §:n toinen virke luettelee ne muut perusopetuslain säännökset, joita aikuisten perusopetukseen sovelletaan. Luetteloa on muutettu vain kerran, 1.1.2018 voimaan tulleella lailla 1507/2016, jolla aikuisten perusopetuksen rakenne muutettiin maahanmuuttajien suuresti kasvaneen perusopetuksen tarpeen tähden ja jolla luettelosta vain poistettiin "11 §" tämän opetuksen sisällöstä säätävän pykälän tultua katetuksi 46 §:ssä suoraan. Luettelo tulisi päivittää. Tässä olisi oltava tavoitteena ja keinona aikuisten perusopetuksen sääntelyn yhdenmukaisuus ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain kanssa erityisesti sallimaan opiskelijan itsensä tehdä ne mahdolliset tahdonilmaisut, jotka sovellettavissa säännöksissä tekee oppilaan huoltaja. Päivitystehtävälle voisi kuvitella löytyvän resurssit. Tässä voi vedota valtioneuvoston 12.5.2021 hyväksymään Julkisen talouden suunnitelmaan vuosille 2021--2025. Sen mukaan opetus-ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla vapaassa sivistystyössä maahanmuuttajien kotouttamiskoulutukseen kohdennetaan kehyskaudella lisäystä 5 miljoonaa euroa vuosittain. Maahanmuuttajille tärkeän aikuisten perusopetuksen sääntelyn saattaminen kuntoon aiheuttaisi siihen verrattuna vain pienen kustannuksen. *Nykytila (ja sen arviointi) / Lainsäädäntö ja käytäntö / Perusopetus* Seuraavassa nykytilan esittelyä tarkastellaan aikuisten perusopetuksen kannalta. Luonnoksessa sanotaan (s. 6): "Perusopetuslain 3 §:n mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa." Kyseessä on 3 §:n 3 momentti (ja kodeilla pitää ymmärtää alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajia), joka vuonna 1998 tarkoituksellisesti jätettiin pois aikuisten perusopetukseen sovellettavien säännösten luettelosta; syynä saattoi olla, että siten haluttiin seurata aikuisille annettavan opetuksen sääntelyä lukiolaissa, koska nämä opetukset oli tavanomaista järjestää samoissa (ilta)oppilaitoksissakin: tuolloisen lukiolain 2 §:n 2 momentin mukaanhan (vain) nuorten lukiokoulutuksessa tuli olla yhteistyössä kotien kanssa. Samoin nykyisen lukiolain 31 §:n 1 momentin mukaan nuorille tarkoitettuun lukiokoulutuksen oppimäärään kuuluvia opintoja järjestettäessä koulutuksen järjestäjän tulee olla yhteistyössä opiskelijoiden huoltajien kanssa. (Tulisiko tästä poistaa sana "nuorten"? Koska lukiolain 22 §:n 4 momentin mukaan alle 18-vuotias hakija voidaan ottaa suorittamaan aikuisille tarkoitettua lukiokoulutuksen oppimäärää ainoastaan hakijan terveydentilaan tai henkilökohtaiseen elämäntilanteeseen liittyvästä perustellusta syystä, niin aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen opiskelijoista tuskin enää yli kuudesosa on aloittanut opintonsa alle 18-vuotiaana kuten vuonna 2014, jolloin heitä oli arviolta 1330. Mutta osuus saattaa edelleenkin olla niin suuri, että, kuten jo muutenkin, aikuisillekin tarkoitetussa lukiokoulutuksessa tulisi toimia kuten nuorille tarkoitetussa. Toki huoltaja saattaisi silloin toimia myös opiskelijan edun vastaisesti.) Aikuisten perusopetukseen sovellettavien säännösten luettelo olisi syytä päivittää kattamaan 3 § kokonaisuudessaan. Silloin se antaisi oikeuden mainintaan (samassa kappaleessa), että 29 §:n koulun rehtorille ja opettajalle säätämä ilmoitusvelvollisuus kiusaamis- ja häirintätapauksista koulumatkoilla "tehostaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä". Kun 29 § muutettiin voimassa olevaan muotoon lailla 1267/2013, ei aikuisten perusopetukseen kiinnitetty mitään erityistä huomiota, vaikka olisi pitänyt. Kysymykseen palataan alla 36 a §:n 2 momentin säännöskohtaisen perustelun yhteydessä. Ojentamiskeinona mainittu kasvatuskeskustelu (s. 6) ei (aivan oikein) koske aikuisten perusopetusta, sillä 35 a § ei ole siihen sovellettava säännös. Jos se olisi tarkoitettu koskemaan myös aikuisten perusopetusta, olisi vastaava säännös ollut otettava myös ammatillisesta koulutuksesta annettuun laissa sekä lukiolakiin. Mutta miksi perusopetuslain tulkintaa olisi haettava lukiolaista? Opetushallitus luulikin toisin, kun se sisällytti määräykseensä Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2015 luvun Kasvatuskeskustelut ja kurinpidollisten keinojen käyttö. Ennen perusteiden mukaisten opetussuunnitelmien käyttöönottoa Opetushallitus antoi kuitenkin muutosmääräyksen, jossa on luku Kurinpidollisten keinojen käyttö. Ojentamiskeinona mainittu jälki-istunto (s. 6) ei (aivan oikein) koske aikuisten perusopetusta, sillä 36 § ei ole siihen sovellettava säännös, vaan 46 §:n 1 momentissa on vain seuraava säännös: "Opiskelijalle voidaan 36 §:n 1 momentissa säädetyillä perusteilla antaa kirjallinen varoitus tai opiskelija voidaan erottaa enintään yhdeksi vuodeksi. Oppivelvollinen voidaan kuitenkin erottaa oppilaitoksesta enintään kolmeksi kuukaudeksi." Tämä on kuitenkin suppeata verrattuna ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:ään ja lukiolain 41 §:ään (sekä näihin pykäliin luonnoksessa ehdotettuihin muutoksiin). Erityisesti aikuisten perusopetuksessa ei ole käytössä säännöksiä opiskelijan poistamisesta jäljellä olevan oppitunnin ajaksi eikä opetuksen epäämisestä jäljellä olevan sekä (ehdotetun 36 §:n muutoksen mukaisesti) seuraavankin työpäivän ajaksi, saati kolmen työpäivän ajaksi kuten ammatillisessa koulutuksessa ja lukiokoulutuksessa. Kääntäen, jos näiden säännösten ajateltaisiin kuitenkin olevan käytössä myös aikuisten perusopetuksessa, silloin tulisi samoin ajatella, että myös jälki-istunto olisi siinä käytössä. On huomattava, että yllä lainattu 46 §:n 1 momentin säännös tarkoitti ennenkaikkea vain sitä, että opiskelija voidaan erottaa pisimmillään yhdeksi vuodeksi, ei vain kolmeksi kuukaudeksi; jälki-istunnon, joka ei ole perusopetuslaissa kurinpitorangaistus, (mahdollinen) poissulkeminen on tehtävä muulla tavoin. Miten pitää suhtautua esimerkiksi 36 a ja 36 b §:iin, jotka eivät ole aikuisten perusopetukseen sovellettavia säännöksiä? Jos aikuisten perusopetuksessa opettaja kuvittelee, että hänellä on näiden säännösten nojalla oikeus poistaa oppilas voimakeinoin, ja opiskelija aiheuttaa vastarintaa tehdessään vahingon itselleen tai opettajalle, voiko opiskelijan asianajaja kuitenkin vaatia vahingon kärsineelle opiskelijalle vahingonkorvausta opettajalta tai väittää, että vahingon kärsinyt opettaja ei ole oikeutettu vahingonkorvaukseen opiskelijalta? Eihän laki sallinut opettajalle voimakeinoja lainkaan. Nykytilan kuvauksessa olisi todettava, että aikuisten perusopetuksen sääntely on epätäsmällistä, koska 46 §:n alun luettelo muista tähän opetukseen sovellettavista perusopetuslain säännöksistä on päivittämätön. *Laki perusopetuslain muuttamisesta aikuisten perusopetuksen kannalta* Seuraavassa käydään läpi kaikki kumottavat, muutettavat tai lisättävät perusopetuslain säännökset aikuisten perusopetuksen kannalta. 3 a §. {Lapsen edun ensisijaisuus.} Tätä ei ole ehdotettu lisättäväksi 46 §:n sovellettavien säännösten luetteloon, vaikka syytä olisi, sillä ehdotetaanhan vastaava säännös lisättäväksi myös ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 2 §:n 2 momenttiin ja lukiolain 2 §:n 2 momenttiin. Pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa olisi sanottava, että 3 a § kuuluisi lisätä 46 §:n sovellettavien säännösten luetteloon mutta että luettelon yleisen päivittämättömyyden tähden tätä yksittäisen säännöksen lisäämistä ei olisi syytä tehdä. Lisäksi näissä perusteluissa olisi täsmennettävä, että aikuisten perusopetuksen osalta lapsella tarkoitetaan alle 18-vuotiasta opiskelijaa. Tällöin 46 §:n luettelon kokonaispäivityksessä 3 a §:n lisääminen olisi ongelmatonta. On huomattava, että 3 a §:n lisääminen luetteloon nyt tuottaisi ongelman esimerkiksi luettelosta perusteetta puuttuvan 47 a §:n {Osallisuus ja oppilaskunta} noudatettavuuden kannalta. 35 §. {Oppilaan velvollisuudet.} Tämä on aikuisten perusopetukseen sovellettava säännös, ja se on syytä sellaisena pitääkin. Säännöskohtaisissa perusteluissa olisi luovuttava sanojen oppilas ja opiskelija sekakäytöstä. Säännöskohtaisissa perusteluissa voisi pykälän otsikon jälkeen sanoa: "Aikuisten perusopetuksessa oppilaalla tarkoitetaan opiskelijaa." Sen jälkeen puhuttaisiin vain oppilaasta. 36 §. {Kurinpito.} Tätä pykälää tarkasteltiin jo yllä. Sen perusteella 46 §:n 1 momentissa olisi sanottava, että aikuisten perusopetukseen sovelletaan, mitä 36 §:n 1--3 momenteissa säädetään kuitenkin niin, että opiskelijalle voidaan 1 momentissa säädetyillä perusteilla antaa kirjallinen varoitus mutta ei jälki-istuntoa tai opiskelija voidaan erottaa enintään yhdeksi vuodeksi, oppivelvollinen kuitenkin enintään kolmeksi kuukaudeksi. Pykälän 3 momentin säännöskohtaisten perustelujen viimeisen virkkeen ilmaisu "rikosoikeudellisessa vastuussa olevien" (virkkeen kieltä korjattu tässä) olisi omiaan viittaamaan aikusten perusopetuksen opiskelijoihin, vaikka sitä ei selvästi sanotakaan. Toisin ovat täsmällisyydessään seuraavat ammatillisesta koulutuksesta annetun lain 85 §:n {Kurinpito} ja lukiolain 41 §:n {Kurinpito} muutosten perustelut: "Toisin kuin suurin osa perusopetuksen oppilaista, ammatillisen koulutuksen opiskelijat ovat rikosoikeudellisessa vastuussa rangaistavaksi säädetyistä teoista tai laiminlyönneistä." ja "Kuten ammatillisessa koulutuksessa, myös lukiokoulutuksessa opiskelijat ovat iältään rikosoikeudellisessa vastuussa rangaistavaksi säädetyistä teoista tai laiminlyönneistä." 36 a §. {Menettely kurinpitoasiassa ja erottamisen täytäntöönpano.} Tämä ei ole 46 §:ssä sovellettava säännös, mutta se olisi niiden luetteloon lisättävä. Hallituksen esityksen luonnoksessa aikuisten perusopetus mainitaan vain perusopetuslain 36 a §:n 1 momentin säännöskohtaisissa perusteluissa: "Aikuisten perusopetuksessa olevat oppilaat ovat pääsääntöisesti yli 16-vuotiaita." Tämä on tuotu esille sen momenttiin ehdotetun lisäyksen tarkastelun yhteydessä, että opetuksen järjestäjän tulee kurinpitotoimea (jollainen jälki-istunto ei siis 36 §:n terminologian mukaan ole) harkitessaan ottaa huomioon teon laatu sekä oppilaan ikä ja kehitystaso. Tuollainen aikuisten perusopetuksen maininta antaa ymmärtää, että luonnoksessa väitetään, että 36 a §:n 1 momentti olisi aikuisten perusopetukseen sovellettava säännös, vaikka se puuttuu 46 §:n luettelosta. Tällainen on kelvotonta ja mielivaltaista lainsäädäntömenettelyä. Samoinhan voitaisiin väittää, että kasvatuskeskustelusta säätävää 35 a §:ää olisi sovellettava aikuisten perusopetukseen, vaikka kasvatuskeskusteluja ei ole ammatillisessa koulutuksessa eikä lukiokoulutuksessa. Vähintään luonnoksen voi ymmärtää väittävän, että ainakin myös 36 a §:n 2 momentti, erityisesti luonnoksessa ehdotettussa muodossa, olisi aikuisten perusopetukseen sovellettava säännös, vaikka sekin puuttuu 46 §:n luettelosta. Tällöon johdutaan uusiin vaikeuksiin. Luonnoksessa 36 a §:n 2 momenttiin ehdotaan lisäystä, että erotetulle oppilaalle laaditaan opetussuunnitelmaan perustuva henkilökohtainen suunnitelma, jonka mukaan opetus toteutetaan ja oppimista seurataan. Edelleen ehdotuksen mukaan oppilaalle ja oppilaan huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle on varattava tilaisuus osallistua tässä momentissa tarkoitetun opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen. Säännöskohtaisessa perustelussa sanotaan, että ehdotettua sääntelyä perustelee se, että oppilaan huoltajalla on oppivelvollisuuslain 9 §:n mukaisesti velvollisuus valvoa oppivelvollisuuden suorittamista. Edelleen: "Erottamistilanteessa oppilaan huoltajan ja koulun välinen yhteistyö tiivistyy ja huoltajan velvollisuus valvoa oppilaan oppivelvollisuuden suorittamista korostuu." Perustelun viittaus huoltajan ja koulun väliseen yhteistyöhön ja jopa sen tiivistymiseen antaa ymmärtää, että luonnos väittää, että kaikkeen momentissa tarkoitettuun perusopetukseen sovelletaan 3 §:n 3 momenttia. On huomattava, että yllä tämän pykälän 1 momentin yhteydessä todettiin, että luonnos antaa ymmärtää, että ainakin kyseinen momentti ja ilmeisesti sitten myös pykälän 2 momentti ovat aikuisten perusopetukseen sovellettavia säännöksiä. Yhdistettynä 36 a §:n 1 ja 2 momenttien säännöskohtaiset perustelut väittävät, että 3 §:n 3 momentti olisi aikuisten perusopetukseen sovellettava säännös, vaikka 3 §:n 3 momentti nimenomaisella tavalla jätettiin pois 46 §:n sovellettavien säännösten luettelosta. Se olisi kyllä syytä lisätä tähän luetteloon (tarkennuksella, että aikuisten perusopetuksessa yhteistyöllä kotien kanssa tarkoitetaan yhteistyötä alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajien [tai muiden laillisten edustajien] kanssa). Lisäys olisi tehtävä perusopetuslain muutoksella, jolloin 46 §:n luettelo olisi selvyyden vuoksi samalla päivitettävä kokonaisuudessaan. Asiaa ei voida hoitaa kuten tässä hallituksen esityksen luonnoksessa. Jos hallituksen esitys annetaan 36 a §:n 1 ja 2 momenttien perustelut tällaisenaan sisältävänä, tämän lausunnon laatija tekee esittelijästä rikosilmoituksen ja vaatii, että hänet tuomitaan rikoslain 40 luvun 9 §:n perusteella virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon. Rikosilmoituksessa raskauttavana tekijänä pidettäisiin sen peittelyä, että opetus- ja kulttuuriministeriö ei ole ryhtynyt niihin lainsäädäntötoimiin, joita ylijohtaja Eeva-Riitta Pirhonen lupasi ministeriönsä toimenpiteenä jo vuodeksi 2018 ministeriönsä vastauksessa 13.12.2017 (OKM/12/022/2017) eduskunnan oikeusasiamiehelle apulaisoikeusmiehen siirrettyä tämän lausunnon laatijan Opetushallituksen määräämistä Aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteista tekemän kantelun ministeriön käsiteltäväksi. Kantelu koski 46 §:n sovellettavien säännösten luettelon päivittämättömyydestä perusteille koituvia ongelmia ja oli laadittu tukemaan yhdistyksemme 7.4.2017 ministeriölle yksityiskohtaisesti perustellen tekemää esitystä perusopetuslain 46 §:n muuttamisesta "(pykälän yksikäsitteisen sovellettavuuden,) yhdenvertaisuuden ja uskonnonvapauden tähden". Esityksemme mukaan 46 §:n sovellettavien säännösten luettelo olisi päivitettävä ja luettelon säännöksiin viitattava sanomalla, että niissä tarkoitetut oppilaan huoltajan mahdolliset tahdonilmaisut tekee opiskelija kuten on asianlaita lukiolaissa ja ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa. (Esitystämme ei saa käyttää väärin yritykseen pakottaa kaikki opiskelijat uskonnonopetukseen, jota vain kutsuttaisiin uskontotiedoksi tai yhteiseksi katsomusaineeksi.) Paras tapa korjata luonnos aikuisten perusopetuksen osalta olisi tunnustaa perusopetuslain 46 §:n luettelo päivittämättömyys ja kertoa selvät suunnitelmat tämän tilanteen korjaamiseksi sisällysluettelossa mainitussa mutta toistaiseksi tyhjässä 13 luvussa Suhde muihin esityksiin. Tarvittava 46 §:n 1 momentin muutos olisi tehtävä sellaisessa muodossa, että vastaiset muutokset perusopetuslakiin olisi helppo ottaa huomioon myös tässä momentissa, jos niiden tarkoitetaan koskevan myös aikuisten perusopetusta. Pelkkä vaikeneminen aikuisten perusopetuksesta jättämällä 36 a §:n 1 momentin perusteluista pois siitä puhuva virke jättäisi hallituksen esityksen harhaanjohtavan vajaaksi. 36 c §. {Kurinpitomenettelyn suhde syytteen vireilläoloon ja tuomioistuimen ratkaisuun.} Pykälä puuttuu 46 §:n sovellettavien säännösten luettelosta, jonne se olisi kuulunut, joten sen kumoaminen on ongelmatonta. 36 h §. {Oppilashuolto kurinpidon ja ojentamisen yhteydessä.} Pykälää ei ole 46 §:n sovellettavien säännösten luettelossa, eikä se sisällöllisesti sinne kuulukaan. Vastaavaa pykälää ei ole ammatillisesta koulutuksesta annetussa laissa eikä lukiolaissa. Pykälän muuttaminen on ongelmatonta. 42 §. {Oikaisuvaatimus.} Sovellettavien säännösten luettelossa "42 §" tarkoitti alunperin pykälää otsikoltaan muutoksenhaku. Mutta lailla 959/2015 tätä pykälää muutettaessa ja pykälät 42 a--f § lisättäessä olisi 46 §:n luetteloon ollut samalla lisättävä "42 a--f §". Niiden puuttuminen on vakava uhka opiskelijoiden, opettajien, rehtorin ja oppilaitoksen oikeusturvalle, sillä käytettävissä on vain laki oikeudenkäynnistä hallintoasiossa. Nyt ehdotettu muutos on sinänsä ongelmaton. 42 a §. {Muutoksenhakuaika hallintotuomioistuimeen.} Kuten 42 § yllä. 42 b §. {Muutoksenhakuaika.} Kuten 42 § yllä. 42 e §. {Valituslupa.} Kuten 42 § yllä. LUVUSTA 11 TOIMEENPANO JA SEURANTA Joutuuko Opetushallitus yhä päivittämään aikuisten perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet perusopetuslain 46 §:n päivittämättömän 1 momentin pohjalta? ALALUVUSTA SÄÄTÄMISJÄRJESTYS Luonnoksessa perusopetuslain 3 §:n 3 momentin soveltaminen myös aikuisten perusopetukseen sen nimenomaisesta 46 §:n luettelossa poisjättämisestä huolimatta rikkoo perustuslakia, jonka 2 §:n 3 momentin mukaan julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Perusopetuslain säännösten epämääräinen soveltaminen aikuisten perusopetukseen 46 §:n tähän opetukseen sovellettavien säännösten luettelon päivittämättömyyden vuoksi on vastoin perustuslain 80 §:ää, jonka mukaan lailla, ei alemmantasoisesti, on kuitenkin säädettävä yksilön oikeuksien ja velvollisuuksien perusteista. Perustuslakivaliokunnan olisi siltä pyydettävässä lausunnossa saatava ottaa kanta myös tähän ongelmaan, mitä varten sen olisi ylipäätään saatava ongelmasta tieto ja nimenomaan hallituksen esityksestä. LAUSUNNON KESKEINEN SISÄLTÖ A) Lausunnossa on ehdotettu kattavasti kielellisiä yms. korjauksia luonnoksen lakiehdotuksiin, rinnakkaisteksteihin ja säännöskohtaisiin perusteluihin sekä asetusluonnokseen ja muistioluonnokseen, sillä näyttää siltä, että ministeriöltä puuttuu valitettavasti sellainen korjauslukukäytäntö. Erityisesti laissa perusopetuslain muuttamisesta tulisi johdanto korjata kokonaisuudessaan seuraavaksi ({...} tarkoittaa kursivointia; yksittäisten korjausten erittely haittaisi liikaa lukemista): "Eduskunnan päätöksen mukaisesti {kumotaan} perusopetuslain (628/1998) 36 c §, 42 a §:n 2 momentti ja 42 e §, sellaisina kuin niistä ovat 36 c § laissa 477/2003, 42 a §:n 2 momentti laissa 831/2019 ja 42 e § laissa 959/2015, {muutetaan} 35 §:n 2 momentti, 36 §:n 1 ja 3 momentti, 36 a §:n 1 ja 2 momentti, 36 h §, 42 §:n 1 momentti, 42 a §:n otsikko ja 1 momentti sekä 42 b §, sellaisina kuin niistä ovat 36 §:n 1 ja 3 momentti sekä 36 a §:n 1 ja 2 momentti laissa 477/2003, 36 h § laissa 1267/2013, 42 §:n otsikko ja 1 momentti laissa 959/2015, 42 a §:n otsikko ja 1 momentti laissa 831/2019 sekä 42 b § laissa 959/2015, sekä {lisätään} uusi 3 a § ja 42 §:ään, sellaisena kuin 42 § on laissa 959/2015, uusi 2 momentti seuraavasti:" B) Varsinaisesti lausunnossa on esitysluonnosta arvioitu aikuisten perusopetuksen kannalta. Tästä opetuksesta säädetään perusopetuslain 46 §:ssä, ja nimenomaan tällä nimellä 1.8.2021 voimaan tulevalla 46 §:n muutoksella. Pykälän alussa luetellaan ne muut perusopetuslain säännökset, joita tähän opetukseen sovelletaan. Aiemmin 46 §:ää on muutettu vain kerran, 1.1.2018 voimaan tulleella lailla, jolla tämän opetuksen rakenne muutettiin maahanmuuttajien suuresti kasvaneen perusopetuksen tarpeen tähden ja jolla luetteloa muutettiin vain poistamalla opetuksen sisällöstä säätävä pykälä asian tultua katetuksi 46 §:ssä suoraan. Luettelo pitäisi päivittää kerralla kauttaaltaan pykälän yksikäsitteisen sovellettavuuden vuoksi. Samalla luettelon säännöksiin olisi viitattava sanomalla, että niissä tarkoitetut oppilaan huoltajan tahdonilmaisut tekee opiskelija yhdenmukaisesti ammatillisesta koulutuksesta annetun lain ja lukiolain kanssa. Luettelon päivityksen tarpeesta ja selvistä päivityssuunnitelmista olisi kerrottava luvussa Suhde muihin esityksiin. Luonnoksessa perusopetuslain 36 a §:n 1 ja 2 momenttien muutoksia perustellaan 1 momentin osalta ehdotettuun opetuksen järjestäjän velvollisuuteen oppilaan iän huomioon ottamisesta kurinpitotoimen harkinnassa liittyvällä maininnalla aikuisten perusopetuksessa olevien oppilaiden/opiskelijoiden iästä ja 2 momentin osalta ehdotettuun erotettavan oppilaan huoltajalle varattavaan tilaisuuteen osallistua oppilaalle laadittavan opetussuunnitelmaan perustuvan henkilökohtaisen suunnitelman laatimiseen liittyvällä maininnalla, että erottamistilanteessa oppilaan huoltajan ja koulun välinen yhteistyö tiivistyy. Kuitenkaan 36 a § ei ole 46 §:n luettelossa, johon se aikoinaan unohtui lisätä. Mutta luettelosta jätettiin jo alunperin aivan tarkoituksellisesti pois 3 §:n 3 momentti, jonka mukaan opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Syynä oli ilmeisesti aikuisille tarkoitetun lukiokoulutuksen mallin seuraaminen aikuisten perusopetuksessa. Molempiin olisi syytä säätää velvoite olla yhteistyössä alle 18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajien kanssa, kuten on asianlaita nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa. Kuitenkin 36 a §:n 1 ja 2 momenttien perustelut yhdessä väittäisivät, että 3 §:n 3 momentti jo nyt koskisi myös aikuisten perusopetusta. Sellaisen hallituksen esityksen esittelijä syyllistyisi rikoslaissa rangaistavaksi säädettyyn virkavelvollisuuden rikkomiseen.
      • Hämeenlinnan hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        17.5.2021
        • Hämeenlinnan hallinto-oikeus keskittyy tässä lausunnossaan arvioimaan lähinnä esitettyjä muutoksenhakua koskevia seikkoja. Yleisellä tasolla voidaan todeta, että muutoksenhakua koskevan sääntelyn tulee olla mahdollisimman selkeää ja jättää sijaa tulkinnanvaraisuuksille mahdollisimman vähän. HE:n kohdassa 5.2.3 Viranomaisvaikutukset on muun ohella todettu perusopetuslain ja lukiolain osalta, että "jos koulutuksen tai opetuksen järjestäjänä on kunta tai kuntayhtymä, voi viranomaisen kaikkiin päätöksiin hakea muutosta siten kuin kuntalaissa säädetään, jollei muutoksenhausta ole erityislaissa toisin säädetty. Viranomaisten osalta onkin oleellista tunnistaa, milloin muutosta haetaan kuntalain mukaan ja milloin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (HOL) mukaan." HE:n tekstistä on pääteltävissä, että mainittujen lakien osalta on ollut tarkoitus edelleen säilyttää mahdollisuus hakea muutosta kuntalain nojalla, mikä onkin asianmukaista niissä moninaisissa tapauksissa, kun päätöksenteko ei koske yksittäisen oppilaan asiaa vaan päätöksentekoa yleisemmällä tasolla. Hallinto-oikeuden käsityksen mukaan perusopetuslain ehdotettu 42a § ja lukiolain ehdotettu 50 § kuitenkin sulkevat pois mahdollisuuden kuntalain mukaisen kunnallisvalituksen käyttämiseen muutoksenhaussa. Perusopetuslaki ja lukiolaki ovat kuntalakiin nähden erityislakeja ja ehdotettujen pykälien mukaan näiden lakien nojalla tehtyjen päätösten osalta muutoksenhaussa sovelletaan vain HOL:a. Perusopetuslain 42a §:n ja lukiolain 50 §:n otsikointia ja termistöä on ehdotettu muutettavaksi niin, että "hallinto-oikeuden" sijaan käytetään termiä "hallintotuomioistuin". Hämeenlinnan hallinto-oikeus ei puolla ehdotettua muutosta, joka johtaisi aikaisempaa epäselvempään tilaan. Em. lakien mukaisia muutoksenhakuasteita ovat (tietyissä asioissa AVI:n jälkeen) hallinto-oikeus ja korkein hallinto-oikeus, joten ei ole syytä käyttää termiä "hallintotuomioistuin", joihin luetaan mm. vakuutusoikeus ja markkinaoikeus. Tältä osin vrt. esim. HOL 8 §:n säännös: "Viranomaisen päätöksestä valitetaan hallinto-oikeuteen. Valtioneuvoston yleisistunnon päätöksestä valitetaan kuitenkin korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valittamisesta muihin hallintotuomioistuimiin säädetään erikseen." Hämeenlinnan hallinto-oikeus kiinnittää vielä perusopetuslain ja lukiolain ehdotettujen muutosten osalta huomiota muutoksenhaun erilaisiin valitusaikoihin ja kehottaa arvioimaan tarkemmin, onko hallinto-oikeuteen valittamisen osalta esitetyille valitusaikojen eroille (14/30 päivää) olemassa riittävät perusteet. Hallinto-oikeuksien pitkähköt käsittelyajat ja tosiasiallisesti heikohkot mahdollisuudet käsitellä asiat valtavan ripeästi , että valitusajan lyhentäminen 14 päivään olisi perusteltua. Yhdenmukainen normaali 30 päivän valitusaika selkeyttäisi sääntelyä. Kuriositeettina todettakoon, että HE:n liitteenä "Rinnakkaistekstit" olevassa vertailussa voimassa olevan lakitekstin ja ehdotuksen välillä on perusopetuslain osalta virhe pykälän 35 kohdalla: Oppilaan velvollisuuksia koskevan lainkohdan vertailussa voimassa olevan lakitekstin 35 § 2 momentin kohdalla on tosiasiassa 35a §:n 2 momentin teksti.