Hallituksen esitys vieraslajilain ja metsästyslain muuttamisesta
Lausuntopyynnön diaarinumero: 1540/01.01/2018
Vastausaika on päättynyt: 8.11.2018
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi vieraslajilain ja metsästyslain muuttamisesta.
Vieraslajilakia muutettaisiin siten, että vieraslajilintuja ja –nisäkkäitä voitaisiin pyydystää ja tappaa samoilla keinoilla, joita metsästyslain ja metsästysasetuksen mukaan voidaan käyttää rauhoittamattomiin eläimiin.
Metsästyslain riistalajeista poistettaisiin pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira.
Metsästyslain riistalajeihin lisättäisiin kultasakaali.
Vieraslajilakia muutettaisiin siten, että vieraslajilintuja ja –nisäkkäitä voitaisiin pyydystää ja tappaa samoilla keinoilla, joita metsästyslain ja metsästysasetuksen mukaan voidaan käyttää rauhoittamattomiin eläimiin.
Metsästyslain riistalajeista poistettaisiin pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira.
Metsästyslain riistalajeihin lisättäisiin kultasakaali.
Tausta
Vieraslajilaissa säädetyt keinot vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden pyydystämisestä ja tappamisesta poikkeavat tarpeettomasti metsästyslainsäädännöstä.
Pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira on EU:n tasolla säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan jäsenvaltioiden käytössä on oltava tehokkaita hallintatoimenpiteitä, joilla haitallisia vieraslajeja voidaan hävittää tai estää niiden leviämistä. Tämän vuoksi pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira poistettaisiin metsästyslain mukaisista riistalajeista ja sen myötä metsästyslaissa säädettyjen pyyntirajoitusten piiristä.
Kultasakaali on euraasialainen keskikokoinen koiraeläin, jonka luontaiset levinneisyysalueet ovat Kaakkois- ja Keski-Euroopassa. Ilmasto- ja elinympäristömuutosten vuoksi kultasakaali on viime vuosikymmeninä levinnyt kohti Länsi- ja Pohjois-Eurooppaa. Kultasakaali voi tulokaslajina uhata alkuperäisiä lajeja kilpailemalla samoista resursseista, saalistamalla, levittämällä tauteja ja loisia sekä risteytymällä näiden lajien kanssa.
Pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira on EU:n tasolla säädetty haitallisiksi vieraslajeiksi. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan jäsenvaltioiden käytössä on oltava tehokkaita hallintatoimenpiteitä, joilla haitallisia vieraslajeja voidaan hävittää tai estää niiden leviämistä. Tämän vuoksi pesukarhu, piisami, rämemajava ja supikoira poistettaisiin metsästyslain mukaisista riistalajeista ja sen myötä metsästyslaissa säädettyjen pyyntirajoitusten piiristä.
Kultasakaali on euraasialainen keskikokoinen koiraeläin, jonka luontaiset levinneisyysalueet ovat Kaakkois- ja Keski-Euroopassa. Ilmasto- ja elinympäristömuutosten vuoksi kultasakaali on viime vuosikymmeninä levinnyt kohti Länsi- ja Pohjois-Eurooppaa. Kultasakaali voi tulokaslajina uhata alkuperäisiä lajeja kilpailemalla samoista resursseista, saalistamalla, levittämällä tauteja ja loisia sekä risteytymällä näiden lajien kanssa.
Tavoitteet
Vieraslajilain muutos tehostaisi keinoja, joilla vieraslajilintujen ja -nisäkkäiden leviämistä voidaan estää. Tavoitteena on parantaa vieraslajiriskien hallintaa luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.
Kultasakaalin lisääminen metsästyslain riistalajeihin antaa mahdollisuuden hallita lajin kantaa siinä tapauksessa, että laji leviää tulokaslajina Suomeen. Sääntelyn avulla voidaan turvata Suomen alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta ja tehostaa uhanalaisten lajien suojelua. Sääntelyssä otetaan huomioon, että kultasakaali kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen V lajeihin, joiden suotuisa suojelun taso täytyy säilyttää.
Kultasakaalin lisääminen metsästyslain riistalajeihin antaa mahdollisuuden hallita lajin kantaa siinä tapauksessa, että laji leviää tulokaslajina Suomeen. Sääntelyn avulla voidaan turvata Suomen alkuperäisen luonnon monimuotoisuutta ja tehostaa uhanalaisten lajien suojelua. Sääntelyssä otetaan huomioon, että kultasakaali kuuluu EU:n luontodirektiivin liitteen V lajeihin, joiden suotuisa suojelun taso täytyy säilyttää.
Liitteet:
HE_Vieraslajilaki_Metsästyslaki_muutos_luonnos_2018-09-26.pdf - Luonnos hallituksen esitykseksi vieraslajilain ja metsästyslain muuttamisesta
RP_L om främmande arter_Jaktlag_ändring_paragrafer_utkast_2018-09-26.pdf - Utkast till regeringens proposition om ändring av lagen om främmande arter och jaktlag: propositionens huvudsakliga innehåll och paragrafer
Aikataulu
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää antamaan lausunnot viimeistään torstaina 8.11.2018.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Jos ette voi antaa lausuntoanne lausuntopalvelu.fi:ssä, lausunto voidaan toimittaa myös ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai kirjeitse osoitteeseen maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, Word- tai rtf -tallennusmuodossa.
Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisenä.
Myös muut kuin alla Jakelu-kohdassa mainitut tahot voivat antaa lausunnon.
Huomaattehan, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Jos ette voi antaa lausuntoanne lausuntopalvelu.fi:ssä, lausunto voidaan toimittaa myös ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai kirjeitse osoitteeseen maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, Word- tai rtf -tallennusmuodossa.
Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisenä.
Myös muut kuin alla Jakelu-kohdassa mainitut tahot voivat antaa lausunnon.
Huomaattehan, että kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Valmistelijat
Luonnos hallituksen esitykseksi on valmisteltu maa- ja metsätalousministeriössä virkatyönä.
Lisätietoja antavat
- vieraslajilaki: lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, p. 040 173 0249, ([email protected])
- metsästyslaki: erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, ([email protected])
Lisätietoja antavat
- vieraslajilaki: lainsäädäntöneuvos Pekka Kemppainen, p. 040 173 0249, ([email protected])
- metsästyslaki: erityisasiantuntija Jussi Laanikari, p. 040 733 6229, ([email protected])
Jakelu:
Birdlife Suomi ry | ||
Elintarviketurvallisuusvirasto Evira | ||
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | ||
Etelä-Savon ELY-keskus | ||
Helsingin kaupunki | ||
Hämeen ELY-keskus | ||
Hämeenlinnan kaupunki | ||
Kaakkois-Suomi ELY-keskus | ||
Kainuun ELY-keskus | ||
Keski-Suomen ELY-keskus | ||
Lapin ELY-keskus | ||
Luonnontieteellinen Keskusmuseo Luomus | ||
Luonnonvarakeskus | ||
Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | ||
Metsähallitus | ||
Pirkanmaan ELY-keskus | ||
Pohjanmaan ELY-keskus | ||
Pohjois-Karjalan ELY-keskus | ||
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus | ||
Pohjois-Savon ELY-keskus | ||
Satakunnan ELY-keskus | ||
Suomen Lemmikkiliitto ry | ||
Suomen luonnonsuojeluliitto ry | ||
Suomen riistakeskus | ||
Suomen ympäristökeskus | ||
Uudenmaan ELY-keskus | ||
Varsinais-Suomen ELY-keskus | ||
WWF Suomi sr | ||
Ympäristöministeriö |
Asiasanat
hallituksen esitys
regeringens proposition
metsästyslaki
främmande arter
jaktlagen
lagen om främmande arter
vieraslajilaki
vieraslajit