Lausuntopalvelu.fi

Kalan käytön lisäämisellä olisi monipuoliset myönteiset vaikutukset yhteiskunnassamme. Se lisäisi työpaikkoja ja toimeentuloa, parantaisi ihmisten terveyttä ja pienentäisi ruokavalion ilmastovaikutuksia.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelma tunnistaa tarpeen edistää kotimaisen kalan käyttöä. Hallitusohjelman mukaan ”lisätään kotimaisen kalan tarjontaa ja osuutta kulutuksesta kestävästi laatimalla kotimaisen kalan edistämisohjelma”.

Edistämisohjelma asettaa kalan käytölle elintarvikkeena ja kalatalouden arvoketjun kehitykselle vision sekä määrittää strategiset valinnat ja keskeiset toimenpiteet vision saavuttamiseksi. Lisäksi ohjelma määrittelee yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet, jotka ohjaavat hallinnon toimintaa ja muiden arvoketjua koskevien ohjelmien ja strategioiden valmistelua. Kotimaisen kalan käytön edistämisessä keskeisessä asemassa on Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) kansallinen toimintaohjelma, jonka mukaisesti pääosa rahoituksesta toteutetaan.

Tulevaisuuden ruokalautasen ennustetaan sisältävän enemmän kalaa ja kasvikunnan tuotteita ja kohtuullisesti lihaa ja maitotuotteita. Näillä ruokailutottumusten muutoksilla olisi merkittävä vaikutus ruokavalion terveellisyyteen sekä sen ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin. Tutkimusten mukaan runsaasti kalaa sisältävä ruokavalio olisi ravitsemuksellisesti optimaalisin ja sen ilmastovaikutukset olisivat lähes kolmanneksen alhaisemmat kuin suomalaisen nykyisen ruokavalion.

Kalan myönteisistä terveys-, ympäristö- ja ilmastovaikutuksista huolimatta, sen kulutus ei ole kasvanut vastaavalla tavalla kuin esimerkiksi siipikarjan kysyntä. Kotimaisen kalan alkutuotanto ei ole toimintaympäristöstä johtuvien rajoitteiden vuoksi pystynyt vastaamaan kalan kasvaneeseen kysyntään. Kalan hintakilpailukyky Suomen elintarvikemarkkinoilla on heikentynyt, koska tuodun lohen hinta on viime vuosina noussut. 

Suomessa on paljon vesistöjä ja pitkä rannikko. Kotimaista kalanviljelyä on mahdollista lisätä edellyttäen, että se tapahtuu kestävällä tavalla ympäristön hyvän tilan tavoitteita vaarantamatta. Kotimaiset kaupalliset kalakannat ovat pääosin hyvässä kunnossa. Silakka- ja kilohailisaaliiden määrät ovat samaa suuruusluokkaa kuin broilerin tai naudanlihan tuotannot, mutta saaliista vain noin neljä prosenttia käytetään kotimaan elintarvikemarkkinoilla. Silakan ja muiden vajaasti hyödynnettyjen kalalajien elintarvikekäytön lisäämisessä on suuri potentiaali, mutta se vaatii tuotekehitystä sekä pyynnin ja logistiikan kehittämistä.

Ohjelmaluonnoksen liitteenä olevassa muistiossa on kuvattu, miten ohjelman ympäristövaikutuksia on arvioitu valmistelun aikana. Ohjelma ei edellytä laissa viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) tarkoitetun ympäristöselosteen laatimista, mutta yleisölle varataan lausuntopyynnön yhteydessä mahdollisuus esittää näkemyksensä vaikutusten arvioinnin tavoitteista, lähtökohdista ja valmistelusta.
 

Ohjelman vision mukaan suomalaiset syövät kalaa ravitsemussuositusten mukaisesti vuonna 2027 ja kotimaisen kalan kulutus on kaksinkertaistunut. Kotimaisen kalan kulutus on kaksinkertaistunut. Kalan syönnillä ja kalatalouden yritystoiminnalla on merkittävät ja hyvin tunnetut myönteiset vaikutukset Suomen talouteen, ympäristöön ja kansanterveyteen.

Ohjelmalla tuetaan elinkeinokalatalouden yritystoiminnan uudistumista sekä kiertotalouden ja kestävien ratkaisujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Uudistumisen kannalta keskeisimmät tavoitteet ovat vesiviljelyn kestävä kasvu sekä vajaasti hyödynnettyjen kalavarojen käytön lisääminen elintarvikkeena. Vesiviljelyn kestävän kasvun edellytyksenä on, että kasvava tuotanto ei vaaranna vesien ja meren hyvän tilan saavuttamista.

Tavoitteena on myös parantaa kalatalouden alkutuotannon edellytyksiä. Kilpailukykyinen ja ennakoitavissa oleva toimintaympäristö mahdollistaisi alkutuotannon kestävän kasvun ja houkuttelisi alalle uusia yrittäjiä ja pääomia. 

Vahvat kalakannat, vesistöjen hyvä tila sekä kalatuotteiden turvallisuus ja laatu ovat edellytys elinvoimaiselle kalataloudelle ja kotimaisen kalan käytön lisäämiselle.

 

Lausunnot pyydetään toimittamaan  27.11.2020 mennessä vastaamalla tähän lausuntopyyntöön.

Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected]. 
 
Jos ette voi antaa lausuntoanne lausuntopalvelu.fi:ssä, lausunto voidaan toimittaa myös ensisijaisesti sähköpostilla osoitteeseen [email protected] tai kirjeitse osoitteeseen maa- ja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO. Sähköiset lausunnot tulee toimittaa pdf-, Word- tai rtf -tallennusmuodossa.

Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisenä. Lausuntoja voivat lähettää myös muut kuin jakelussa mainitut tahot.

 

Lisätietoja antaa

15.−16.10.2020 kalatalousneuvos Risto Lampinen (+3582951 62458), [email protected]
19.10.−27.11.2020 neuvotteleva virkamies Timo Halonen (+3582951 62411), [email protected]