Lausuntopalvelu.fi

Valtion hankintatoimen tavoitetila-arkkitehtuuri päätettiin toteuttaa joulukuussa 2015, sillä syksyn 2015 aikana valtiovarainministeriössä tunnistettiin, että valtion hankintojen digitalisointia oltiin suunnittelemassa ja toteuttamassa erillisinä organisaatio- ja tietojärjestelmälähtöisinä hankkeina, jolloin digitalisaatioon sisältyvää tuottavuuspotentiaalia ei onnistuttaisi realisoimaan valtiokokonaisuuden kannalta odotetulla tavalla. Ilmeisenä riskinä oli, että prosessiin olisi jäänyt toiminnan tehostamista estäviä katkoksia ja katveita ja kehittäminen olisi muodostunut päällekkäiseksi.

 

Toimintatapojen uudistamisen ministeriryhmä tunnisti (2.2.2016) valtion hankintojen digitalisoinnin yhdeksi jatkovalmisteluun hyvin sopivista digitalisaatiohankkeista pääministeri Sipilän hallitusohjelman toimeenpanossa (VMn tiedote 3.2.). Valtion hankintatoimen tavoitetila-arkkitehtuurissa valtiovarainministeriö on yhdessä Hanselin, Palkeiden ja Valtiokonttorin kanssa jatkovalmistellut hankintojen digitalisointia ministeriryhmän edellyttämää tavalla.

 

 

Hankintatoimen kehittämiselle on asetettu sekä kansainvälisiä että kansallisia tavoitteita. Tavoitteita asettavat mm. OECD Hankintatoimen kehittämislinjaukset 2015, EU e-procurement strategia 2012 ja Golden Book of e-procurement Good Practices 2012, Sipilän hallituksen ohjelma 2015, HANKO- ja HAMA-työ, Valtion taloushallintostrategia 2020 (2014) sekä Valtion hankintastrategia 2009.

Keskeisiä valtion hankintatoimen kehittämisen ja uusiutumisen ajureita ovat mm.:

• Valtionhallinnon strategiset tavoitteet
• EU:n julkisiin hankintoihin kohdistuvan sääntelyn vahvistuminen
• Hankintatoimen säästötarpeet ja prosessien tehostamistarve
• Digitalisaation tuomat mahdollisuuden

Useat hankintaprosessiin liittyvistä nykyisistä tietojärjestelmistä (mm. tilaustenhallintajärjestelmä Tilha) ovat saavuttamassa teknologian osalta elinkaareensa pään. Toisaalta valtion yhteistä talous- ja henkilöstöhallinnon tietojärjestelmää (Kieku) on vuoden 2016 aikana käyttöönotettu laajasti. Lisäksi Hansel on ottamassa käyttöön hankintoihin liittyviä tietojärjestelmiä (mm. kilpailutusjärjestelmä).

 

Huhtikuussa 2014 voimaan tulleissa julkisia hankintoja koskevissa direktiiveissä korostetaan sähköistämisen merkitystä. Direktiivi edellyttää julkisten hankintojen sähköistämistä kolmella tasolla: hankinnoista ilmoittamisessa, tarjouspyynnön julkaisuvaiheessa ja siirtymäajan jälkeen vuonna 2018 myös tarjousten vastaanottamisessa.

 

Valtion hankintatoimen tavoitearkkitehtuurissa kuvattu tavoitetila ja siihen liittyvä kehittämispolku on kattavin ja tuorein käytettävissä oleva näkemys valtion hankintojen digitalisoinnin tavoitetilasta. Valtion hankintojen digitalisoinnin toimintamallit ja toteutettavat tietojärjestelmäratkaisut tulevat perustumaan tähän laadittuun valtion hankintojen tavoitearkkitehtuuriin sekä siihen liittyvään kehittämispolkuun.

 

 

Tavoitearkkitehtuuri mahdollistaa yhteentoimivan kokonaisuuden jolla voidaan selvästi vähentää hankintatoimen manuaalista työtä sekä kilpailutus- että laskutusvaiheissa. Valtion hankintatoimen tehostamis- ja säästötavoitteet voidaan saavuttaa toteuttamalla tarvittavat toimenpiteet tavoitearkkitehtuuriin pääsemiseksi ja sopeuttamalla toimintaa hallitusti manuaalityön vähentyessä. Tämä edellyttää hankintatoimen konserniohjauksen terävöittämistä ja valtioyhtenäisten ratkaisujen toteuttamista. Kilpailutustoimintaa kehittämällä, esimerkiksi uusia hankintamenettelyjä hyödyntämällä, voidaan varsinaisia hankintamenoja pienentää sekä parantaa hankintojen vaikuttavuutta.

 

Valtiovarainministeriö pyytää vastaanottajilta lausunnon seuraavista valmistelluista aineistoista:

Valtion hankintatoimen tavoitearkkitehtuuri
Liite 1: KA-taulukot
Liite 2: Käyttötapaukset
Liite 3: Hankintasanasto
Valtion hankintatoimen tavoitearkkitehtuuri –tiivistelmä
Valtion hankintatoimen arkkitehtuuriesite

Valtion hankintatoimen tavoitetilasta ja kehittämispolusta järjestettiin valtion virastoille ja hankintayhdyshenkilöille kaksi esittely- ja kuulemistilaisuutta (8.3.2016 ja 16.3.2016).

Lausunto tulee antaa viimeistään maanantaina 4.4.2016. Lausuntojen perusteella valtiovarainministeriö täsmentää tavoitearkkitehtuuria, joka on tarkoitus hyväksyä kehittämisen tavoitetilaksi huhtikuussa 2016.

Lausunnot pyydetään antamaan tämän lausuntopalvelun kautta. Lausunnon antaminen vaatii rekisteröitymisen. Lausunnon voi antaa kuka tahansa asiasta kiinnostunut.

Yleiset havainnot lausuttavasta aineistosta pyydetään sisällyttämään lausuntopalvelun kappalekohtaisiin kommenttikenttiin. Yksityiskohtia koskevat havainnot ja muutosesitykset pyydetään täydentämään liitteenä olevaan kommentointilomakkeeseen (excel-tiedosto).

Lausunto annetaan tämän sivun alareunan välilehden "Lausuntoni" kunkin vihreän väliotsikon alle. Vastauskentät aukeavat klikkaamalla otsikon perässä olevaa kolmiota. Muita annettuja lausuntoja voi selailla välilehdellä "Lausunnonantajien lausunnot".

Lisätietoja tavoitearkkitehtuurista ja lausuntopyyntöön vastaamisesta antavat Tero Meltti (tero.meltti(at)vm.fi, puh. 02955 30770) ja Anna-Maija Marttila (anna-maija.marttila(at)vm.fi, puh 02955 30159).