Lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalvelu - Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/28472/2023

Vastausaika päättyy: 24.2.2025

Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Oikeusministeriössä on selvitetty julkisuudessa käydyn keskustelun seurauksena esille noussutta kysymystä siitä, onko lainsäädäntöä vieraassa valtiossa tuomitun seuraamuksen täytäntöönpanon siirtämisestä Suomeen perusteltua ja mahdollista muuttaa niin, että vieraassa valtiossa tuomittu kuolemanrangaistus voitaisiin panna Suomessa täytäntöön vapauteen kohdistuvana seuraamuksena.

Oikeusministeriö pyytää lausuntoanne oheisesta luonnoksesta hallituksen esitykseksi.

 
Tausta
Tuomioiden täytäntöönpanon siirtämistä koskeva kansallinen lainsäädäntö rajoittuu tällä hetkellä tilanteisiin, joissa on kyse vapausrangaistuksen, menettämisseuraamuksen tai tahdosta riippumattoman psykiatrisen hoitoseuraamuksen täytäntöönpanon siirtämisestä. Kuolemanrangaistusta ei siis voida nykyisen lainsäädännön nojalla Suomessa muuntaa täällä täytäntöön pantavaksi seuraamukseksi kuten vapausrangaistukseksi.
Edellytyksenä tuomion täytäntöönpanolle Suomessa tällaisessa tilanteessa on, että tuomion antanut valtio muuntaa sen ensin Suomen lainsäädännön tunnistamaksi vapausrangaistukseksi, minkä jälkeen edellä tarkoitettu kansallinen lainsäädäntö voi soveltua.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi lakia kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa. Muutoksella annettaisiin Suomen viranomaisille toimivalta muuntaa vieraassa valtiossa määrätty kuolemanrangaistus Suomessa täytäntöön pantavaksi vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi.
 
Tavoitteet
Esityksen tavoitteena on mahdollistaa tehokas rikosvastuun toteutuminen myös sellaisissa tilanteissa, joissa Suomen kansalaiselle tai henkilölle, jonka kotipaikka on Suomessa, on vieraassa valtiossa määrätty kuolemanrangaistus eikä sitä voida voimassa olevan sääntelyn perusteella panna Suomessa täytäntöön muuntamalla seuraamus vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi.

Muutoksella ei muilta osin puututtaisi tuomion täytäntöönpanon siirtämisen edellytyksiin tai menettelyyn, vaan tavoitteena on laajentaa lain soveltamisalaa ja selventää viranomaisten toimivaltaa.

 
Linkit
Liitteet:
Aikataulu
Mahdollinen lausunto pyydetään toimittamaan lausuntopalvelu.fi:n kautta viimeistään maanantaina 24.2.2025.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunto pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkiseen lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.

Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämisestä löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta (ohjeet-->käyttöohjeet).

Palvelun käytön tukea voi pyytää lausunto.om@om.fi.

Kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelut.fi:ssä.

Oikeusministeriö ei suorita palkkiota pyydetyistä tai annetuista lausunnoista.

 
Valmistelijat
Lisätietoja lausuntopyynnöstä antaa
asiantuntija Anni Haikarainen (anni.haikarainen@gov.fi, p. 0295 150 213)
yksikön päällikkö Lauri Rautio (lauri.rautio@gov.fi, p. 0295 150 042)
 
Jakelu:
Amnesty International Suomen osasto ry    
Eduskunnan oikeusasiamies    
Etelä-Suomen oikeusapu- ja edunvalvontapiiri    
Euroopan kriminaalipolitiikan instituutti (HEUNI)    
Helsingin hallinto-oikeus    
Helsingin käräjäoikeus    
Helsingin yliopisto / Oikeustieteellinen tiedekunta (professori Sakari Melander, professori Dan Helenius)    
Helsingin yliopisto, kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti    
Ihmisoikeuskeskus    
Itä-Suomen yliopisto / Oikeustieteiden laitos    
Korkein oikeus    
Lapin yliopisto / Oikeustieteellinen tiedekunta (professori Minna Kimpimäki)    
Maahanmuuttovirasto    
Oikeuskanslerinvirasto    
Oikeusrekisterikeskus    
Poliisihallitus    
Rajavartiolaitos    
Rikosseuraamuslaitos    
Sisäministeriö    
Suomen Asianajajaliitto    
Suomen Lakimiesliitto ry (Juristiliitto)    
Suomen tuomariliitto ry    
Syyttäjälaitos (Etelä-Suomen syyttäjäalue)    
Tuomioistuinvirasto    
Turun hovioikeus    
Turun yliopisto / Oikeustieteellinen tiedekunta (professori Tatu Hyttinen)    
Ulkoministeriö    
Valtakunnansyyttäjän toimisto    
Yhdenvertaisuusvaltuutettu    
Asiasanat

rangaistusten täytäntöönpano

rikosasiat

rikosseuraamus


      • Lausunnonantajia pyydetään lausumaanluonnoksesta hallituksen esitykseksi. Lausunnossa pyydetään tarkastelemaan keskeisiä ehdotuksia, toteuttamisvaihtoehtoja, vaikutuksia, säätämisjärjestysperusteluja sekä pykäläehdotuksia ja niiden perusteluja.
        *
      • Vihavainen One
        Päivitetty:
        15.1.2025
        • Vankeusrangaistuksen periaate arvokulttuurissa on yhtäältä väestön suojelu tekijältä, mahdollinen koston kierteen katkaisu ja viimekädessä vankeuteen määrätyn yksilön itsensä suorittama tekoihinsa ja ajatuksiinsa kohdistuva reflektointi, minkä myötä odotettavissa on kehitys parempaan käytökseen sekä yksilön itsensä hyvinvoinnin ja siten koko yhteiskunnan hyvinvoinnin määrän suhteellinen kasvu.
          
          Ongelmaksi muodostuu vankeusrangaistus käytäntönä silloin, jos yksilö ei em. reflektioon pyri, päädy tai pysty, jolloin vankeusrangaistus ei enää ole kuntouttava toimi luonteeltaan tai edes rangaistus ylipäätään, vaan yksinkertaistettuna määräys olla jossain fyysisessä sijainnissa tietty määrä aikaa.
          
          Yhtäältä psykiatrinen hoito, myös ollessaan pakkohoitoa, kulkee hoidon nimikkeellä rangaistuksen sijaan, mutta erilaisten kemiallisten yhdisteiden käyttö hoitokeinona on samalla keino, usein hyväntahtoinen pyrkimys, vaikuttaa yksilön kognitioon ja kognitiivisten toimintojen mekanismeihin. Tämä voi ulottaa joko vapauden (onnistunut hoito) tai vankeuden ja siten rangaistuksen (epäonnistunut hoito, sivuvaikutukset) yksilön ajatuksiin ja onkin selkeää, että useimmat väkivaltarikoksiin syyllistyneet pyrkivät välttämään psykiatrista pakkohoitoa "tavallisen vankeuden ollessa helpompi vaihtoehto".
          
          Kun arvioidaan sellaisia oikeusjärjestelmiä ja -käytäntöjä, missä kuolemanrangaistus yhäkin on käytössä, muuttuu epäselväksi tulkinta siitä, onko sellaiseen järjestelmään oppineelle, nk. kasvaneelle, suomalaisella vankeusrangaistuksella (kuntoutus) minkäänlaista rangaistus- tai pelotevaikutusta.
          
          Arvioidessa kokonaisuutta näyttäytyykin, että Suomessa jo nykyisellään hieman epäjohdonmukaisesti rangaistukseksi tarkoitettuja toimia pidetään rikoksiin määrätietoisesti syyllistyvien toimesta vähäisempänä haittana kuin hoidoksi tarkoitettuja toimia, minkä lisäksi muissa kuin suomalaisessa oikeuskäytännössä saattaa suomalainen oikeus- ja siten rangaistuskäytäntö näyttäytyä yhäkin vähäisempänä haittana, kun puolestaan Suomessa hoitokäytännöt voidaan kokea rangaistuksena rikoksiin syyllistymättäkin ja oikeusjärjestelmissä sekä - käytännöissä, missä on käytössä kuolemanrangaistus, on sekä suomalainen rangaistus- että hoitokäytäntö vähäisempi haitta kuin kuolemanrangaistus.
          
          Pidän selkeänä, että tällaisessa yhtälössä yksilö, joka ei halua, pyri, päädy tai kykene itsereflektioon ja joka on sellaisen oikeusjärjestelmän ja -käytännön vaikutuspiirissä, missä kuolemanrangaistusta sovelletaan, tulkitsee Suomen olevan houkutteleva vaihtoehto saapua suorittamaan tuomio, mikäli esityksessä kuvatulla tavalla tuomion ehdoista tehdään selkeästi verrokkejaan paremmat. Missä määrin saapuminen Suomeen on mahdollista kuvatussa tilanteessa, sen arviointi edellyttänee erillistä selvitystä, kuitenkin tiedossa ollen että se ainakin vielä nykyisellään on mahdollista.
          
          Mahdolliseksi vaihtoehdoksi kuolemanrangaistuksen pelkäksi vankeudeksi muuttamisen sijaan siten ehdotankin uudenlaisen rangaistusmuodon harkintaa, mikä kulkisi nimellä "lääketieteellinen palvelus", missä vankeus- ja kuolemanrangaistusten soveltaminen Suomessa olisi tietyin ehdoin toteutettavissa siten, että yksilölle tehdään jokin lääketieteellinen koe tai toimenpide, mistä selviytyminen on todennäköisempää kuin kuolemanrangaistuksesta olisi, mutta yhtäältä sen tekeminen sisältäisi merkittäviä riskejä ja siten suora kaupankäynti rangaistuksensa lieventämiseksi ei olisi mahdollista Suomen ja muiden oikeusjärjestelmien ja -käytäntöjen välillä vaan sellaista harkitsevalle yksilölle olisi tarjolla Suomea houkuttelevampia vaihtoehtoja.
          
          Yhtäältä voitaisiin harkita vaihtoehtoa, että joissain tarkkaan määritellyissä tapauksissa vankeusrangaistuksen lisänä voitaisiin käyttää jotain sellaista lääkeainetta, mikä estää vankeusrangaistusta suorittavalta vapaan kognition mahdollisuuden, jotta itsereflektioon kyvyttömillekin Suomen oikeusjärjestelmä ja -käytäntö, siinä käytetyt rangaistukset, muodostaisivat edes jonkinlaisen pelotteen tai pidikkeen. 
      • Helsingin hallinto-oikeus
        Päivitetty:
        13.1.2025
        • Helsingin hallinto-oikeus kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ja ilmoittaa, ettei anna lausuntoa.