Lausuntopalvelu.fi

Hallitusohjelman toimintasuunnitelmaan on kirjattu laadittavaksi valtioneuvoston ihmisoikeusselonteko, jonka tarkoituksena on luoda yhtenäinen pohja valtioneuvoston toiminnalle. Selonteko on valtioneuvoston strategisen toiminnan linjaus, jossa tarkastellaan perus- ja ihmisoikeuksien toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia kansainvälisellä, EU- ja kansallisella tasolla sekä määritellään tapoja, joilla hallitus vaikuttaa 2020-luvun ihmisoikeuskehitykseen.
 
Selonteon valmistelusta vastaa ulkoministeriö. Oikeusministeriö osallistuu valmisteluun kansallisten ja EU-tason perus- ja ihmisoikeuskysymyksien osalta.
 

Valtioneuvosto on aiemmin antanut eduskunnalle ihmisoikeusselonteon vuosina 2004, 2009 ja 2014.  Tätä ennen ulkoministeriö on antanut kansainvälistä ihmisoikeuspolitiikkaa koskevat selvitykset eduskunnalle vuosina 1998 ja 2000.
 
Vuoden 2014 selonteko kattoi kansainvälisen ihmisoikeuspolitiikan ohella ihmisoikeuksien toimeenpanon Suomessa. Ulkopolitiikkaa, EU-toimintaa ja kotimaista toimeenpanoa koskevat osiot oli tuolloin erotettu toisistaan.
 
Nyt valmisteltavaan selontekoon on valittu ilmiöpohjainen lähestymistapa ilman jakoa kansainvälisiin, kansallisiin ja EU-tason perus- ja ihmisoikeuskysymyksiin. Toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia ja Suomen perus- ja ihmisoikeuslinjaa on tarkoitus käsitellä seuraavan neljän ilmiökokonaisuuden alla:

1) sääntöpohjainen kansainvälinen yhteistyö ja oikeusvaltiokehitys,
2) kestävä kehitys ja ihmisoikeudet,
3) digitalisaatio, tieto ja ihmisoikeudet ja
4) yhdenvertaisuuden edistäminen.

Näiden teemojen kautta on mahdollista kuvata perus- ja ihmisoikeustoiminnan keskeisimpiä muutoksia ja kehittämistarpeita. Tähän tukeutuen selonteossa asetetaan tavoitteita Suomen kansainväliselle ihmisoikeuspolitiikalle sekä hallituksen perus- ja ihmisoikeustoiminnalle kansallisesti.
 
Kaikkia mainittuja ilmiöitä on tarkoitus tarkastella kokonaisuutena huomioiden sekä kansallinen, Euroopan unionissa tapahtuva että ulkopoliittinen toiminta. Julkisen sektorin rinnalla huomioidaan yksityisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan rooli sekä asiantuntijatyö ihmisoikeuksien alueella. Ilmiöiden sisältöä on kuvailtu tarkemmin kyselyosiossa.
 

 

Ulkoministeriö pyytää näkemyksiä valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelussa huomioitavista seikoista. Lisäksi pyydetään ottamaan kantaa selonteon alustaviin ilmiökokonaisuuksiin ja antamaan em. ilmiöihin liittyen konkreettisia kehittämisehdotuksia perusteluineen.
 
Lausuntoja voivat antaa muutkin kuin jakelussa mainitut. Ministeriö kannustaa myös kansalaisia ottamaan kantaa selonteon valmisteluun.
 

Lausunnot pyydetään jättämään viimeistään 30.6.2020 klo. 16.15.
 

Vastaukset pyydetään antamaan lausuntopalvelu.fi-sivuston kautta. Vastauksia ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse. Kaikki annetut vastaukset ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
 
Lausuntopyyntö on jaettu kolmeen osaan. Ensimmäisessä osassa pyydetään näkemyksiä koskien selonteon pääsisältöä. Toisessa osassa on mahdollista tuoda esiin huomioita erikseen kutakin selonteon ilmiökokonaisuutta koskien. Viimeisessä osassa on tilaa mahdollisille muille huomioille selonteon valmisteluun liittyen.
 
Vastauksen antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-sivustolle. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämisestä löytyvät verkkosivulta www.lausuntopalvelu.fi kohdasta Ohjeet --> Käyttöohjeet. Tukea palvelun käyttöönottoon voi pyytää osoitteesta [email protected].
 

Lisätietoa asiasta antavat:
 
Rauno Merisaari
ihmisoikeus- ja demokratiasuurlähettiläs
ulkoministeriö, ihmisoikeuspolitiikan yksikkö
[email protected] 
Puh: +358 295 350 974
 
Janette Sorsimo
projektiavustaja
ulkoministeriö, ihmisoikeuspolitiikan yksikkö
[email protected] 
Puh: +358 295350586

Valpuri Tarkka
suunnittelija
oikeusministeriö, demokratia- ja julkisoikeusosasto
[email protected]
Puh: +358 295150120