Kansallista vieraslajiluetteloa ehdotetaan päivitettäväksi - Tutustu ja ota kantaa
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/8911/2023
Vastausaika on päättynyt: 3.5.2023
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Maa- ja metsätalousministeriö esittää päivitettäväksi kansallista haitallisten vieraslajien luetteloa ja siihen liittyvää asetusta. Luetteloon ehdotetaan lisättäväksi kanadanpiisku, korkeapiisku, isopiisku, vuorivaahtera, viitapihlaja-angervo, valkopajuangervo ja isotuomipihlaja sekä mustapääetana. Lausuntoja pyydetään 3.5.2023 mennessä.
Tausta
Haitalliset vieraslajit ovat luonnon monimuotoisuuden yksi suurimmista uhkatekijöistä. Vieraslajien torjunta onkin keskeistä luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Torjunnassa on tärkeää keskittyä kiireellisimmin ja kustannustehokkaimmin torjuttaviin lajeihin. Tällaisia lajeja ovat haitallisten vieraslajien luetteloon nyt ehdotettavat kahdeksan uutta lajia. Lajeihin päädyttiin kaksivaiheisen arvioinnin, laaja-alaisten asiantuntija-arvioiden sekä vieraslajilainsäädännön toimeenpanoon käytettävissä olevan tämän hetkisen resurssitilanteen perusteella.
Arviointi koski yhteensä 38 lajia tai lajiryhmää. Kaikkia lajeja ei tässä vaiheessa ehdotettu jatkotarkasteluun, sillä monen lajin osalta haitoista ja hallintakeinoista tarvitaan yhä lisää tutkimusta. Lisäksi monen lajin kuten kyttyrälohen ja valkohäntäpeuran kohdalla vieraslajilainsäädännön ei katsottu tuovan sellaisia hallintamenetelmiä, joilla lajin leviämiseen tai haittojen vähentämiseen voitaisiin vaikuttaa merkittävästi nykyistä lajeja koskevaa muuta lainsäädäntöä tehokkaammin. Tutkimus- ja selvityshankkeita tehokkaampien torjunta- ja hallintakeinojen ottamiseksi käyttöön on jo käynnistetty.
Joidenkin vieraskasvilajien, kuten lammikin, isosorsimon ja ruttojuurien, torjuntaa ja leviämisen rajoittamista pidetään kansallisesti tärkeänä, mutta tällä hetkellä kustannustehokkain hallintakeino näiden osalta on kohdennettu viestintä torjuntaosaamisen vahvistamiseksi. Tätä onkin tarkoitus merkittävästi kehittää ja vahvistaa tulevana kesänä.
Kansallinen vieraslajiluettelo yhdessä EU:n vieraslajiluettelon ja muun vieraslajilainsäädännön kanssa muodostavat kokonaisuuden haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa. Kansalliset hallintasuunnitelmat lisäksi ohjaavat torjuntaa sinne, missä siitä saadaan paras hyöty.
Vieraslajiksi kutsutaan kasvi-, eläin- tai eliölajia, joka on levinnyt ihmisen myötävaikutuksella alueelle, jonne se ei olisi muuten voinut levitä. Vieraslajeja on Euroopassa tuhansia, mutta vain osa niistä aiheuttaa niin merkittäviä haittoja, että niiden aktiivista torjuntaa pidetään joko EU:n tasolla tai Suomessa tarpeellisena.
Kansalliseen tai EU:n luetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa.
Arviointi koski yhteensä 38 lajia tai lajiryhmää. Kaikkia lajeja ei tässä vaiheessa ehdotettu jatkotarkasteluun, sillä monen lajin osalta haitoista ja hallintakeinoista tarvitaan yhä lisää tutkimusta. Lisäksi monen lajin kuten kyttyrälohen ja valkohäntäpeuran kohdalla vieraslajilainsäädännön ei katsottu tuovan sellaisia hallintamenetelmiä, joilla lajin leviämiseen tai haittojen vähentämiseen voitaisiin vaikuttaa merkittävästi nykyistä lajeja koskevaa muuta lainsäädäntöä tehokkaammin. Tutkimus- ja selvityshankkeita tehokkaampien torjunta- ja hallintakeinojen ottamiseksi käyttöön on jo käynnistetty.
Joidenkin vieraskasvilajien, kuten lammikin, isosorsimon ja ruttojuurien, torjuntaa ja leviämisen rajoittamista pidetään kansallisesti tärkeänä, mutta tällä hetkellä kustannustehokkain hallintakeino näiden osalta on kohdennettu viestintä torjuntaosaamisen vahvistamiseksi. Tätä onkin tarkoitus merkittävästi kehittää ja vahvistaa tulevana kesänä.
Kansallinen vieraslajiluettelo yhdessä EU:n vieraslajiluettelon ja muun vieraslajilainsäädännön kanssa muodostavat kokonaisuuden haitallisten vieraslajien torjumiseksi Suomessa. Kansalliset hallintasuunnitelmat lisäksi ohjaavat torjuntaa sinne, missä siitä saadaan paras hyöty.
Vieraslajiksi kutsutaan kasvi-, eläin- tai eliölajia, joka on levinnyt ihmisen myötävaikutuksella alueelle, jonne se ei olisi muuten voinut levitä. Vieraslajeja on Euroopassa tuhansia, mutta vain osa niistä aiheuttaa niin merkittäviä haittoja, että niiden aktiivista torjuntaa pidetään joko EU:n tasolla tai Suomessa tarpeellisena.
Kansalliseen tai EU:n luetteloon kuuluvia haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön, eikä niitä saa tuoda maahan, myydä, kasvattaa tai pitää hallussa.
Tavoitteet
Nyt päivitettävän asetuksen toimeenpanolla Suomi vastaa osaltaan maailmanlaajuisiin YK:n biodiversiteettisopimuksen (CBD) ja Montrealin luontokokouksen hyväksymiin sekä EU:n luonnon monimuotoisuusstrategian 2030 sisältämiin haitallisten vieraslajien torjuntaa koskeviin tavoitteisiin. Suomessa asetus vaikuttaisi myönteisesti luonnon monimuotoisuuden ja alkuperäisen lajiston suojeluun.
Asetusehdotuksessa esitetään, että torjuntaa keskitetään muun muassa piiskuihin sekä estetään isotuomipihlajan ja angervojen leviämistä. Kanadanpiisku on luonnon monimuotoisuuden kannalta suuren riskin laji. Se on voimakas kilpailija, jonka siemenet leviävät helposti tuulen mukana. Laajempaa leviämistä voidaan kustannustehokkaasti vielä tässä vaiheessa estää tai hidastaa tehokkaalla valistuksella; kukinnot on kerättävä pois ennen siementen leviämistä. Samalla tavoin voidaan estää myös korkeapiiskun ja isopiiskun leviämistä.
Valkopajuangervo on aggressiivisesti leviävä vieraslaji, ja luonnon monimuotoisuuden kannalta voimakas kilpailija. Lajia ei vielä ole paljoa luonnossa, joten sen torjunta on vielä mahdollista. Viitapihlaja-angervo on työläs ja vaikeasti torjuttava vieraslaji. Myöskään tätä lajia ei vielä ole runsaasti luonnossa, ja sen leviämisen estäminen on nyt ennakoitava. Valkopajuangervon ja viitapihlaja-angervon maahantuontikielto tulisi heti voimaan. Koska lajit ovat taimi- ja puutarha-alalla suosittuja puutarhakasveja, ehdotetaan myynti- ja kasvatuskiellon osalta kahden vuoden siirtymäaika. Näin kiinteistönomistajille ehdittäisiin tiedottaa tulevasta kasvatuskiellosta ja velvollisuudesta hävittää esiintymät sekä mahdollistettaisiin taimi- ja puutarha-alalla hallittu asteittainen lajeista luopuminen.
Isotuomipihlaja on levinnyt jo suojelualueille ja uhkaa useita luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä perinnebiotooppikohteita. Lajin laajempi leviäminen on tärkeää estää erityisesti maahantuonnin ja myynnin kielloilla, jotka niin ikään tulisivat voimaan kahden vuoden siirtymäajan kuluttua. Olemassa olevien isotuomipihlajien kasvatusta ei tässä vaiheessa lajin laajan levinneisyyden vuoksi ehdoteta kiellettäväksi.
Asetusehdotuksessa esitetään, että torjuntaa keskitetään muun muassa piiskuihin sekä estetään isotuomipihlajan ja angervojen leviämistä. Kanadanpiisku on luonnon monimuotoisuuden kannalta suuren riskin laji. Se on voimakas kilpailija, jonka siemenet leviävät helposti tuulen mukana. Laajempaa leviämistä voidaan kustannustehokkaasti vielä tässä vaiheessa estää tai hidastaa tehokkaalla valistuksella; kukinnot on kerättävä pois ennen siementen leviämistä. Samalla tavoin voidaan estää myös korkeapiiskun ja isopiiskun leviämistä.
Valkopajuangervo on aggressiivisesti leviävä vieraslaji, ja luonnon monimuotoisuuden kannalta voimakas kilpailija. Lajia ei vielä ole paljoa luonnossa, joten sen torjunta on vielä mahdollista. Viitapihlaja-angervo on työläs ja vaikeasti torjuttava vieraslaji. Myöskään tätä lajia ei vielä ole runsaasti luonnossa, ja sen leviämisen estäminen on nyt ennakoitava. Valkopajuangervon ja viitapihlaja-angervon maahantuontikielto tulisi heti voimaan. Koska lajit ovat taimi- ja puutarha-alalla suosittuja puutarhakasveja, ehdotetaan myynti- ja kasvatuskiellon osalta kahden vuoden siirtymäaika. Näin kiinteistönomistajille ehdittäisiin tiedottaa tulevasta kasvatuskiellosta ja velvollisuudesta hävittää esiintymät sekä mahdollistettaisiin taimi- ja puutarha-alalla hallittu asteittainen lajeista luopuminen.
Isotuomipihlaja on levinnyt jo suojelualueille ja uhkaa useita luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä perinnebiotooppikohteita. Lajin laajempi leviäminen on tärkeää estää erityisesti maahantuonnin ja myynnin kielloilla, jotka niin ikään tulisivat voimaan kahden vuoden siirtymäajan kuluttua. Olemassa olevien isotuomipihlajien kasvatusta ei tässä vaiheessa lajin laajan levinneisyyden vuoksi ehdoteta kiellettäväksi.
Liitteet:
VieraslajiVNA_luonnos_fi.pdf - Asetusluonnos valtioneuvoston asetukseksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
VieraslajiVNA_luonnos_sv.pdf - Utkast till statsrådets förordning om ändring av statsrådets förordning om hantering av risker orsakade av invasiva främmande arter
VieraslajiVNA perustelumuistio.pdf - Muistio luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi vieraslajeista aiheutuvien riskien hallinnasta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta
Aikataulu
Maa- ja metsätalousministeriö pyytää toimittamaan lausunnot viimeistään 3.5.2023.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausuntokierroksella pyydetään lausuntoja ja mielipiteitä ehdotetuista uudesta kahdeksasta kansalliseen luetteloon lisättävästä lajista sekä joidenkin kasvilajien osalta ehdotetuista poikkeuksista ja siirtymäajoista. Kunkin lajin osalta perustelut ja muu säädösehdotukseen liittyvä tausta on kuvailtu yksityiskohtaisesti perustelumuistiossa.
Valmistelijat
Lainsäädäntöneuvos Sanna Koljonen; puh. 0295 16 2048
Ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti; puh. 0295 16 2259
sähköposti: [email protected]
Ympäristöneuvos Johanna Niemivuo-Lahti; puh. 0295 16 2259
sähköposti: [email protected]
Jakelu:
| Johanna Niemivuo-Lahti |
Asiasanat
haitalliset vieraslajit