Yhteenveto annetuista lausunnoista
Yhteenveto
Ympäristöministeriö pyysi ajalla 20.6. – 31.8.2018 lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi aravalainakantaan kohdistuvien valtion taloudellisten tukitoimenpiteiden kehittämiseksi (luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi aravalainojen lainaehtojen muuttamisesta eräissä tapauksissa annetun lain, vuokra- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tervehdyttämisavustuksista annetun lain ja aravarajoituslain 16 a ja 17 a §:n muuttamisesta). Lausuntopyyntö lähetettiin erikseen tietyille keskeisille tahoille, mutta kaikilla muillakin halukkailla oli mahdollisuus lausunnon antamiseen.
Esitysluonnoksesta antoi lausuntonsa 9 eri tahoa: valtiovarainministeriö, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry, KUUMA-seutu, RAKLI ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry ja Suomen Vuokranantajat ry. Pienten ja keskisuurten vuokrataloyhtiöiden ryhmä (35 yhtiötä) yhtyi KOVA ry:n lausuntoon. Kaikki lausunnot ovat luettavissa lausuntopalvelu.fi -verkkosivulla.
Suurin osa lausunnonantajista kannatti esitysluonnosta kokonaan, pääosin tai osittain. Lausunnonantajat arvioivat esityksen tavoitteiden olevan kannatettavia ja esityksessä ehdotettujen lakimuutosten olevan tervetulleita ja oikeansuuntaisia. Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat ehdotuksia tukitoimenpiteiden myöntöedellytysten joustavoittamisesta, akordien enimmäismäärien nostamisesta ja enimmäiskoron asettamisesta korkeakorkoisiin aravalainoihin. Kuitenkin valtaosa lausunnonantajista arvioi, että osa muutoksista on riittämättömiä vuokrataloyhteisöjen taloudellisten vaikeuksien hoidossa. Useat lausunnonantajista kaipasivat lisätukea jo taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloyhteisöille, joiden taloudelliset vaikeudet ovat johtuneet yllättävästä ja ennalta arvaamattomasta seikasta, kuten oppilaitosten poistumisesta alueelta.
Seuraavassa on kuvattu lausunnoissa esitetyt keskeiset näkemykset tarkemmin asiaryhmittäin:
Esityksen kannattaminen tai vastustaminen
Suurin osa lausunnonantajista kannatti esitysluonnosta kokonaan, pääosin tai osittain. Esitystä kannattivat pääosin tai kokonaan KOVA, KUUMA-seutu sekä pienten ja keskisuurten vuokrataloyhtiöiden ryhmä. Esitystä osittain kannattivat Kuntaliitto, Kiinteistöliitto, Suomen Vuokranantajat ja SOA. RAKLI ei ottanut esitykseen yleisesti kantaa, vaan kommentoi vain eräitä yksityiskohtia. Valtiovarainministeriö korosti, että esityksellä on kokonaisuudessaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, mutta toimenpiteet ovat valtion luottotappioiden ehkäisyn, vuokratalo- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tasapainottamisen sekä alueellisen asuntokannan kehittämisen näkökulmasta perusteltuja.
Esityksen tavoitteet
Esityksen tavoitteina ovat valtion luottotappioriskin pienentäminen sekä kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien vuokrataloyhteisöjen taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäiseminen ja elinkelpoisuuden ja taloudellisen tilan parantaminen. Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat esitysluonnoksen tavoitteita. Suomen Vuokranantajien lausunnon mukaan esityksen pääasiallinen tavoite tulisi kuitenkin olla valtion luottotappioiden ehkäiseminen eikä kasvukeskusten ulkopuolella olevien vuokrataloyhteisöjen elinkelpoisuuden säilyttäminen, sillä tukitoimenpiteitä kasvukeskusten ulkopuolisille alueille tulisi lausunnon mukaan kokonaisuudessaan vähentää. KUUMA-seudun lausunnon mukaan esityksen tavoite ja keinot tulisi määrittää vuokralaisen aseman ja kohtuuhintaisen asumisen näkökulmasta.
Ehdotettujen lainsäädäntömuutosten arvioidut vaikutukset
Osa lausunnonantajista arvioi, että lainsääntömuutosten vaikutukset julkiseen talouteen olisivat ennemminkin positiivisia kuin negatiivisia johtuen valtion luottotappioriskin pienenemisestä (KOVA, SOA). Suurin osa lausunnonantajista yhtyi esityksen arvioon siitä, että ehdotetut muutokset valtion tukitoimenpiteisiin ennaltaehkäisisivät valtion tukemia asuntoja omistavien vuokrataloyhteisöjen taloudellisia vaikeuksia sekä parantaisivat niiden toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia lyhentää lainapääomia. Osa lausunnonantajista myös arvioi, että akordien, purkuavustuksen ja tervehdyttämisavustuksen myöntövaltuutta tulisi muutosten myötä nostaa (KOVA, SOA).
Lainaehtomuutosten, tervehdyttämisavustuksen ja purkuakordin myöntöedellytysten joustavoittaminen
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat lainaehtomuutosten, tervehdyttämisavustuksen ja purkuakordin myöntöedellytysten joustavoittamista.
Purku- ja rajoitusakordien enimmäismäärän nostaminen
Kaikki lausunnonantajat kannattivat purku- ja rajoitusakordien enimmäismäärien nostamista. Moni lausunnonantajista piti kuitenkin ehdotettuja akordien enimmäismääriä (purkuakordi 70 prosenttia ja rajoitusakordi 60 prosenttia) liian alhaisina. Akordien tulisi eräiden lausunnonantajien mielestä (KOVA, SOA, Kuntaliitto, KUUMA-seutu) olla vähintään 85 prosenttia, tai joissain tapauksissa jopa 95 prosenttia.
Lainaehtomuutosten pohjakoron poistaminen
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat pohjakoron poistamista. Valtiovarainministeriö esitti ehdotetun säädösmuutoksen sanamuodon täsmentämistä ja pohjakoron asettamista 0,5 prosenttiin.
Enimmäiskoron asettaminen korkeakorkoisiin aravalainoihin ja korkosäännösten yksinkertaistaminen
Enimmäiskoron asettamista ja korkosäännösten yksinkertaistamista kannattivat kaikki lausunnonantajat paitsi Kiinteistöliitto ja Suomen Vuokranantajat. Valtiovarainministeriö korosti, ettei enimmäiskorko saa laskea alle ns. AAKE-työtyhmän (Asuntokannan ja asuinolojen kehittäminen kasvukeskusten ulkopuolella -työryhmä, ympäristöministeriön raportteja 23/2017) ehdottaman 1,39 prosentin. Osa lausunnonantajista esitti 1,39 prosentin vähimmäiskorosta luopumista (KOVA, SOA, RAKLI).
Muutosten voimaantuloaika ja siirtymäsäännökset
Esitysluonnoksessa ehdotettujen laki- ja asetusmuutosten pikaista voimaantuloa kannatettiin.
Muita huomiota ja kommentteja
Lausunnonantajat esittivät muina huomioinaan ja kommentteinaan hyvin erilaisia asioita. Seuraavassa on nostettu esiin joitain keskeisiä huomioita.
Osa lausunnonantajista esitti, että lausunnolla olleeseen lakipakettiin tulisi kytkeä selvityshenkilö Hannu Rossilahden ”Vuokrataloyhteisöjen talouden tervehdyttäminen erityisen vaikeissa talous- ja asuntomarkkinaolosuhteissa - case Savonlinna” -selvitysraportin ehdotukset (KOVA, SOA, RAKLI, Kuntaliitto, KUUMA-seutu). Valtiovarainministeriö piti tärkeänä, että lakimuutoksissa pitäydytään vuonna 2017 toimineen valtion taloudellisia tukitoimenpiteitä tarkastelleen ns. AAKE-työryhmän ehdotuksissa.
Lisäksi esitettiin, että valtion taloudellisia tukitoimenpiteitä tulisi saada myös sellaiseen lainaan, jonka vuokrataloyhteisö on konvertoinut pankkilainaksi (KOVA, KUUMA-seutu). Kiinteistöliiton lausunnon mukaan asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt tulisi rajata esityksen soveltamisalan ulkopuolelle, sillä Kiinteistöliitto ei pidä valtion tuen lisäämistä asumisoikeustaloyhteisöille tarkoituksenmukaisena. Kiinteistöliitto esitti myös, että purkuavustuksella tulisi voida kattaa myös jäteveron ja kaatopaikkamaksun osuus niiden purkujätteiden osalta, joiden kierrätyskäsittelyä ei ole asianomaisessa kunnassa järjestetty tai joita ei voida kierrättää. Lisäksi Kiinteistöliitto esitti, että ympäristöministeriö selvittäisi konvertointitakauksen ehtojen kehittämistä siten, että sitä voitaisiin hyödyntää myös vuokrataloyhteisöjen talouden tervehdyttämiseksi tehtävissä lainajärjestelyissä.
Suomen Vuokranantajat esitti tervehdyttämisavustuksesta luopumista. RAKLI ja KUUMA-seutu nostivat esiin lainajärjestelmän kokonaisuudistuksen tarpeen, sillä lainajärjestelmä on aikojen kuluessa muotoutunut hyvin monimutkaiseksi ja hankalasti hallittavaksi. KOVA esitti, että valtio asettaisi selkeän, määräaikaisen ohjelman väestöltään vähenevillä alueilla toimivien vuokratalo- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden parantamiseksi.
Esitysluonnoksesta antoi lausuntonsa 9 eri tahoa: valtiovarainministeriö, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry, KUUMA-seutu, RAKLI ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry ja Suomen Vuokranantajat ry. Pienten ja keskisuurten vuokrataloyhtiöiden ryhmä (35 yhtiötä) yhtyi KOVA ry:n lausuntoon. Kaikki lausunnot ovat luettavissa lausuntopalvelu.fi -verkkosivulla.
Suurin osa lausunnonantajista kannatti esitysluonnosta kokonaan, pääosin tai osittain. Lausunnonantajat arvioivat esityksen tavoitteiden olevan kannatettavia ja esityksessä ehdotettujen lakimuutosten olevan tervetulleita ja oikeansuuntaisia. Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat ehdotuksia tukitoimenpiteiden myöntöedellytysten joustavoittamisesta, akordien enimmäismäärien nostamisesta ja enimmäiskoron asettamisesta korkeakorkoisiin aravalainoihin. Kuitenkin valtaosa lausunnonantajista arvioi, että osa muutoksista on riittämättömiä vuokrataloyhteisöjen taloudellisten vaikeuksien hoidossa. Useat lausunnonantajista kaipasivat lisätukea jo taloudellisissa vaikeuksissa oleville vuokrataloyhteisöille, joiden taloudelliset vaikeudet ovat johtuneet yllättävästä ja ennalta arvaamattomasta seikasta, kuten oppilaitosten poistumisesta alueelta.
Seuraavassa on kuvattu lausunnoissa esitetyt keskeiset näkemykset tarkemmin asiaryhmittäin:
Esityksen kannattaminen tai vastustaminen
Suurin osa lausunnonantajista kannatti esitysluonnosta kokonaan, pääosin tai osittain. Esitystä kannattivat pääosin tai kokonaan KOVA, KUUMA-seutu sekä pienten ja keskisuurten vuokrataloyhtiöiden ryhmä. Esitystä osittain kannattivat Kuntaliitto, Kiinteistöliitto, Suomen Vuokranantajat ja SOA. RAKLI ei ottanut esitykseen yleisesti kantaa, vaan kommentoi vain eräitä yksityiskohtia. Valtiovarainministeriö korosti, että esityksellä on kokonaisuudessaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, mutta toimenpiteet ovat valtion luottotappioiden ehkäisyn, vuokratalo- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden tasapainottamisen sekä alueellisen asuntokannan kehittämisen näkökulmasta perusteltuja.
Esityksen tavoitteet
Esityksen tavoitteina ovat valtion luottotappioriskin pienentäminen sekä kasvukeskusten ulkopuolella sijaitsevien vuokrataloyhteisöjen taloudellisten vaikeuksien ennaltaehkäiseminen ja elinkelpoisuuden ja taloudellisen tilan parantaminen. Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat esitysluonnoksen tavoitteita. Suomen Vuokranantajien lausunnon mukaan esityksen pääasiallinen tavoite tulisi kuitenkin olla valtion luottotappioiden ehkäiseminen eikä kasvukeskusten ulkopuolella olevien vuokrataloyhteisöjen elinkelpoisuuden säilyttäminen, sillä tukitoimenpiteitä kasvukeskusten ulkopuolisille alueille tulisi lausunnon mukaan kokonaisuudessaan vähentää. KUUMA-seudun lausunnon mukaan esityksen tavoite ja keinot tulisi määrittää vuokralaisen aseman ja kohtuuhintaisen asumisen näkökulmasta.
Ehdotettujen lainsäädäntömuutosten arvioidut vaikutukset
Osa lausunnonantajista arvioi, että lainsääntömuutosten vaikutukset julkiseen talouteen olisivat ennemminkin positiivisia kuin negatiivisia johtuen valtion luottotappioriskin pienenemisestä (KOVA, SOA). Suurin osa lausunnonantajista yhtyi esityksen arvioon siitä, että ehdotetut muutokset valtion tukitoimenpiteisiin ennaltaehkäisisivät valtion tukemia asuntoja omistavien vuokrataloyhteisöjen taloudellisia vaikeuksia sekä parantaisivat niiden toimintaedellytyksiä ja mahdollisuuksia lyhentää lainapääomia. Osa lausunnonantajista myös arvioi, että akordien, purkuavustuksen ja tervehdyttämisavustuksen myöntövaltuutta tulisi muutosten myötä nostaa (KOVA, SOA).
Lainaehtomuutosten, tervehdyttämisavustuksen ja purkuakordin myöntöedellytysten joustavoittaminen
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat lainaehtomuutosten, tervehdyttämisavustuksen ja purkuakordin myöntöedellytysten joustavoittamista.
Purku- ja rajoitusakordien enimmäismäärän nostaminen
Kaikki lausunnonantajat kannattivat purku- ja rajoitusakordien enimmäismäärien nostamista. Moni lausunnonantajista piti kuitenkin ehdotettuja akordien enimmäismääriä (purkuakordi 70 prosenttia ja rajoitusakordi 60 prosenttia) liian alhaisina. Akordien tulisi eräiden lausunnonantajien mielestä (KOVA, SOA, Kuntaliitto, KUUMA-seutu) olla vähintään 85 prosenttia, tai joissain tapauksissa jopa 95 prosenttia.
Lainaehtomuutosten pohjakoron poistaminen
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat pohjakoron poistamista. Valtiovarainministeriö esitti ehdotetun säädösmuutoksen sanamuodon täsmentämistä ja pohjakoron asettamista 0,5 prosenttiin.
Enimmäiskoron asettaminen korkeakorkoisiin aravalainoihin ja korkosäännösten yksinkertaistaminen
Enimmäiskoron asettamista ja korkosäännösten yksinkertaistamista kannattivat kaikki lausunnonantajat paitsi Kiinteistöliitto ja Suomen Vuokranantajat. Valtiovarainministeriö korosti, ettei enimmäiskorko saa laskea alle ns. AAKE-työtyhmän (Asuntokannan ja asuinolojen kehittäminen kasvukeskusten ulkopuolella -työryhmä, ympäristöministeriön raportteja 23/2017) ehdottaman 1,39 prosentin. Osa lausunnonantajista esitti 1,39 prosentin vähimmäiskorosta luopumista (KOVA, SOA, RAKLI).
Muutosten voimaantuloaika ja siirtymäsäännökset
Esitysluonnoksessa ehdotettujen laki- ja asetusmuutosten pikaista voimaantuloa kannatettiin.
Muita huomiota ja kommentteja
Lausunnonantajat esittivät muina huomioinaan ja kommentteinaan hyvin erilaisia asioita. Seuraavassa on nostettu esiin joitain keskeisiä huomioita.
Osa lausunnonantajista esitti, että lausunnolla olleeseen lakipakettiin tulisi kytkeä selvityshenkilö Hannu Rossilahden ”Vuokrataloyhteisöjen talouden tervehdyttäminen erityisen vaikeissa talous- ja asuntomarkkinaolosuhteissa - case Savonlinna” -selvitysraportin ehdotukset (KOVA, SOA, RAKLI, Kuntaliitto, KUUMA-seutu). Valtiovarainministeriö piti tärkeänä, että lakimuutoksissa pitäydytään vuonna 2017 toimineen valtion taloudellisia tukitoimenpiteitä tarkastelleen ns. AAKE-työryhmän ehdotuksissa.
Lisäksi esitettiin, että valtion taloudellisia tukitoimenpiteitä tulisi saada myös sellaiseen lainaan, jonka vuokrataloyhteisö on konvertoinut pankkilainaksi (KOVA, KUUMA-seutu). Kiinteistöliiton lausunnon mukaan asumisoikeusasuntoja omistavat yhteisöt tulisi rajata esityksen soveltamisalan ulkopuolelle, sillä Kiinteistöliitto ei pidä valtion tuen lisäämistä asumisoikeustaloyhteisöille tarkoituksenmukaisena. Kiinteistöliitto esitti myös, että purkuavustuksella tulisi voida kattaa myös jäteveron ja kaatopaikkamaksun osuus niiden purkujätteiden osalta, joiden kierrätyskäsittelyä ei ole asianomaisessa kunnassa järjestetty tai joita ei voida kierrättää. Lisäksi Kiinteistöliitto esitti, että ympäristöministeriö selvittäisi konvertointitakauksen ehtojen kehittämistä siten, että sitä voitaisiin hyödyntää myös vuokrataloyhteisöjen talouden tervehdyttämiseksi tehtävissä lainajärjestelyissä.
Suomen Vuokranantajat esitti tervehdyttämisavustuksesta luopumista. RAKLI ja KUUMA-seutu nostivat esiin lainajärjestelmän kokonaisuudistuksen tarpeen, sillä lainajärjestelmä on aikojen kuluessa muotoutunut hyvin monimutkaiseksi ja hankalasti hallittavaksi. KOVA esitti, että valtio asettaisi selkeän, määräaikaisen ohjelman väestöltään vähenevillä alueilla toimivien vuokratalo- ja asumisoikeustaloyhteisöjen talouden parantamiseksi.