Yhteenveto
Yhteenveto
Ympäristöministeriö pyysi ajalla 16.7. – 13.8.2019 lausuntoja luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi avustuksista erityisryhmien asunto-olojen parantamiseksi annetun lain 8 §:n muuttamisesta. Lausuntopyyntö lähetettiin erikseen tietyille keskeisille tahoille, mutta kaikilla muillakin halukkailla oli mahdollisuus lausunnon antamiseen.
Esitysluonnoksesta antoi lausuntonsa 13 eri tahoa: opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry, Nuorisoasuntoliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, Suomen Vuokranantajat ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Vanhustyön keskusliitto ry ja Vuokralaiset VKL ry. Kaikki lausunnot ovat luettavissa lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lausunnonantajat kannattivat esitysluonnosta lähes yksimielisesti. Esityksen tavoitetta lisätä kohtuuhintaisten opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotantoa pidettiin hyvänä, ja ehdotetun lakimuutoksen katsottiin myös edistävän tämän tavoitteen saavuttamista. Lisäksi lakimuutoksella arvioitiin voitavan muun muassa laskea asunnoista perittäviä vuokria, kannustaa vähäisessä käytössä olevien soluasuntojen muuttamista yksiöiksi sekä vähentää valtion asumistukimenoja. Lausunnonantajat kannattivat myös lakimuutoksen ehdotettua voimaantuloaikataulua. Esitysluonnokseen suhtautuivat varauksellisemmin vain Kiinteistöliitto, Vuokranantajat ja valtiovarainministeriö. Niistäkin ainoastaan viimeksi mainittu katsoi, ettei ehdotettu lakimuutos ole perusteltu opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamisen lisäämiseksi. Seuraavassa on kuvattu lausunnoissa esitetyt keskeiset näkemykset tarkemmin asiaryhmittäin:
Esityksen kannattaminen tai vastustaminen
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat esitysluonnosta pääosin tai kokonaan. Kaksi lausunnonantajaa kannatti esitysluonnosta osittain (Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat) ja valtiovarainministeriö katsoi, ettei ehdotettu lakimuutos ole perusteltu sen tavoitteen kannalta. Vanhustyön keskusliitto ei ottanut esitykseen yleisesti kantaa vaan kommentoi vain sen erästä yksityiskohtaa.
Esityksen tavoitteet ja arvioidut vaikutukset
Valtaosa lausunnonantajista kannatti esitysluonnoksen tavoitteita eli opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotannon lisäämistä. Myös ehdotetun lakimuutoksen arvioituja vaikutuksia pidettiin oikeina. Kohtuuhintaisille opiskelija- ja nuorisoasunnoille arvioitiin olevan tarvetta etenkin kasvavilla kaupunkiseuduilla, lakimuutoksen katsottiin edistävän opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotantoa sekä laskevan asunnoista perittäviä vuokria, kannustavan vähäisessä käytössä olevien soluasuntojen muuttamista kysyntää paremmin vastaaviksi yksiöiksi sekä vähentävän valtion asumistukimenoja.
Kuntaliitto ja Vuokralaiset pitivät tärkeänä, että alimman tukiluokan mukaisia investointiavustuksia voidaan hyödyntää myös ikääntyneille tarkoitettujen asuntojen tuotannossa. Kiinteistöliitto arvioi, että ehdotettu lakimuutos lisäisi valtion tuotantotuella tapahtuvaa kilpailua nuorista vuokralaisista vuokra-asuntomarkkinoilla ja voisi jossain määrin vähentää opiskelija-asuntojen kokonaistarjontaa, jos muutos lisäisi soluasuntojen muuttamista yksiöiksi alueilla, joilla soluasuntoja ei ole vajaakäytössä. Valtiovarainministeriö katsoi, ettei opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentaminen edellytä ehdotettua lakimuutosta.
Alimman tukiluokan enimmäisavustusmäärän korottaminen
Lausunnonantajat kannattivat lähes yksimielisesti esitysluonnoksen ehdotusta investointiavustuksen alimman tukiluokan enimmäismäärän korottamisesta. Lausunnonantajien mukaan korotus kannustaisi toimijoita lisäämään opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotantoa ja voisi vaikuttaa alentavasti myös asunnoista perittäviin vuokriin. Ainoastaan valtiovarainministeriö katsoi, ettei opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentaminen edellytä sellaista ylimääräistä investointikustannusta tavallisiin vuokra-asuntoihin verrattuna, mikä perustelisi ehdotettua enimmäisavustusmäärän nostamista. Vuokranantajat kannatti enimmäisavustusmäärän korottamista edellyttäen, että se ei jatkossakaan johda avustusvaltuuden nostamiseen. Useat muut lausunnonantajat sen sijaan edellyttivät, että avustusvaltuus pidetään jatkossakin riittävällä tasolla (sosiaali- ja terveysministeriö, SAMOK, SOA, SYL ja Vanhustyön keskusliitto).
Muutoksen voimaantuloaika ja soveltaminen
Esitysluonnoksessa ehdotettua lakimuutoksen voimaantuloaikaa ja soveltamista kannatettiin yksimielisesti. Muutoksen tulemista voimaan vielä kuluvan vuoden aikana ja sen soveltamista myös vireillä oleviin avustushakemuksiin pidettiin useissa lausunnoissa erittäin myönteisenä (Kuntaliitto, KOVA, Nuorisoasuntoliitto ja Vuokralaiset).
Muut huomiot ja kommentit
Lausunnonantajat esittivät muina huomioinaan ja kommentteinaan erilaisia asioita. KOVA ja Vuokralaiset pitivät erittäin tärkeänä, että investointiavustusta voi edelleen käyttää asuntokohteen omarahoitusosuuden kattamiseen. Kiinteistöliiton mukaan avustusta ei tulisi myöntää sellaisten soluasuntojen muuttamiseen yksiöiksi, joiden vuokraamisessa ei ole ollut ongelmia. Valtiovarainministeriön mukaan esityksen perusteluissa olisi hyvä tuoda esiin, millä tavoin opiskelija-asuntojen ja tavallisten vuokra-asuntojen investointikustannukset eroavat toisistaan ja miten opiskelija-asuntojen erityiskohtelu näillä kustannuksilla perustellaan. Vanhustyön keskusliitto piti huolestuttavana, jos ikääntyneille tarkoitettujen asuntokohteiden rahoitus vähenisi siten, ettei se vastaisi tarvetta. Ikääntyneille tulisi edelleen turvata erilaisia asumismuotoja ja kohtuullista vuokra-asumista myös kasvukeskuksissa. Vuokranantajien mukaan valtion tulisi edistää etenkin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonnan kasvattamista suurimmissa kasvukeskuksissa, ja tuotantotukien osalta valtion tulisi keskittyä entistä enemmän erityisryhmien asumisen tukemiseen.
Esitysluonnoksesta antoi lausuntonsa 13 eri tahoa: opetus- ja kulttuuriministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, valtiovarainministeriö, Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät – KOVA ry, Nuorisoasuntoliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry, Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry, Suomen Vuokranantajat ry, Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) ry, Vanhustyön keskusliitto ry ja Vuokralaiset VKL ry. Kaikki lausunnot ovat luettavissa lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lausunnonantajat kannattivat esitysluonnosta lähes yksimielisesti. Esityksen tavoitetta lisätä kohtuuhintaisten opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotantoa pidettiin hyvänä, ja ehdotetun lakimuutoksen katsottiin myös edistävän tämän tavoitteen saavuttamista. Lisäksi lakimuutoksella arvioitiin voitavan muun muassa laskea asunnoista perittäviä vuokria, kannustaa vähäisessä käytössä olevien soluasuntojen muuttamista yksiöiksi sekä vähentää valtion asumistukimenoja. Lausunnonantajat kannattivat myös lakimuutoksen ehdotettua voimaantuloaikataulua. Esitysluonnokseen suhtautuivat varauksellisemmin vain Kiinteistöliitto, Vuokranantajat ja valtiovarainministeriö. Niistäkin ainoastaan viimeksi mainittu katsoi, ettei ehdotettu lakimuutos ole perusteltu opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentamisen lisäämiseksi. Seuraavassa on kuvattu lausunnoissa esitetyt keskeiset näkemykset tarkemmin asiaryhmittäin:
Esityksen kannattaminen tai vastustaminen
Lähes kaikki lausunnonantajat kannattivat esitysluonnosta pääosin tai kokonaan. Kaksi lausunnonantajaa kannatti esitysluonnosta osittain (Kiinteistöliitto ja Vuokranantajat) ja valtiovarainministeriö katsoi, ettei ehdotettu lakimuutos ole perusteltu sen tavoitteen kannalta. Vanhustyön keskusliitto ei ottanut esitykseen yleisesti kantaa vaan kommentoi vain sen erästä yksityiskohtaa.
Esityksen tavoitteet ja arvioidut vaikutukset
Valtaosa lausunnonantajista kannatti esitysluonnoksen tavoitteita eli opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotannon lisäämistä. Myös ehdotetun lakimuutoksen arvioituja vaikutuksia pidettiin oikeina. Kohtuuhintaisille opiskelija- ja nuorisoasunnoille arvioitiin olevan tarvetta etenkin kasvavilla kaupunkiseuduilla, lakimuutoksen katsottiin edistävän opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotantoa sekä laskevan asunnoista perittäviä vuokria, kannustavan vähäisessä käytössä olevien soluasuntojen muuttamista kysyntää paremmin vastaaviksi yksiöiksi sekä vähentävän valtion asumistukimenoja.
Kuntaliitto ja Vuokralaiset pitivät tärkeänä, että alimman tukiluokan mukaisia investointiavustuksia voidaan hyödyntää myös ikääntyneille tarkoitettujen asuntojen tuotannossa. Kiinteistöliitto arvioi, että ehdotettu lakimuutos lisäisi valtion tuotantotuella tapahtuvaa kilpailua nuorista vuokralaisista vuokra-asuntomarkkinoilla ja voisi jossain määrin vähentää opiskelija-asuntojen kokonaistarjontaa, jos muutos lisäisi soluasuntojen muuttamista yksiöiksi alueilla, joilla soluasuntoja ei ole vajaakäytössä. Valtiovarainministeriö katsoi, ettei opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentaminen edellytä ehdotettua lakimuutosta.
Alimman tukiluokan enimmäisavustusmäärän korottaminen
Lausunnonantajat kannattivat lähes yksimielisesti esitysluonnoksen ehdotusta investointiavustuksen alimman tukiluokan enimmäismäärän korottamisesta. Lausunnonantajien mukaan korotus kannustaisi toimijoita lisäämään opiskelija- ja nuorisoasuntojen tuotantoa ja voisi vaikuttaa alentavasti myös asunnoista perittäviin vuokriin. Ainoastaan valtiovarainministeriö katsoi, ettei opiskelija- ja nuorisoasuntojen rakentaminen edellytä sellaista ylimääräistä investointikustannusta tavallisiin vuokra-asuntoihin verrattuna, mikä perustelisi ehdotettua enimmäisavustusmäärän nostamista. Vuokranantajat kannatti enimmäisavustusmäärän korottamista edellyttäen, että se ei jatkossakaan johda avustusvaltuuden nostamiseen. Useat muut lausunnonantajat sen sijaan edellyttivät, että avustusvaltuus pidetään jatkossakin riittävällä tasolla (sosiaali- ja terveysministeriö, SAMOK, SOA, SYL ja Vanhustyön keskusliitto).
Muutoksen voimaantuloaika ja soveltaminen
Esitysluonnoksessa ehdotettua lakimuutoksen voimaantuloaikaa ja soveltamista kannatettiin yksimielisesti. Muutoksen tulemista voimaan vielä kuluvan vuoden aikana ja sen soveltamista myös vireillä oleviin avustushakemuksiin pidettiin useissa lausunnoissa erittäin myönteisenä (Kuntaliitto, KOVA, Nuorisoasuntoliitto ja Vuokralaiset).
Muut huomiot ja kommentit
Lausunnonantajat esittivät muina huomioinaan ja kommentteinaan erilaisia asioita. KOVA ja Vuokralaiset pitivät erittäin tärkeänä, että investointiavustusta voi edelleen käyttää asuntokohteen omarahoitusosuuden kattamiseen. Kiinteistöliiton mukaan avustusta ei tulisi myöntää sellaisten soluasuntojen muuttamiseen yksiöiksi, joiden vuokraamisessa ei ole ollut ongelmia. Valtiovarainministeriön mukaan esityksen perusteluissa olisi hyvä tuoda esiin, millä tavoin opiskelija-asuntojen ja tavallisten vuokra-asuntojen investointikustannukset eroavat toisistaan ja miten opiskelija-asuntojen erityiskohtelu näillä kustannuksilla perustellaan. Vanhustyön keskusliitto piti huolestuttavana, jos ikääntyneille tarkoitettujen asuntokohteiden rahoitus vähenisi siten, ettei se vastaisi tarvetta. Ikääntyneille tulisi edelleen turvata erilaisia asumismuotoja ja kohtuullista vuokra-asumista myös kasvukeskuksissa. Vuokranantajien mukaan valtion tulisi edistää etenkin vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen tarjonnan kasvattamista suurimmissa kasvukeskuksissa, ja tuotantotukien osalta valtion tulisi keskittyä entistä enemmän erityisryhmien asumisen tukemiseen.