• Remissinstanser: 0
    Lausuntopyyntöön vastaaminen
  • Remissinstanser: 7
    1. Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne liittyen asetusluonnoksen 1 §:ään (Soveltamisala)
      • Kommenttinne
      • Lääkäripalveluyritykset ry, Partanen Ismo
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • LPY.n mielestä Suomen kestävän kasvun ohjelmasta täytyy voida myöntää tukea myös yksityisten sote-alan yritysten kehittämis- ja tutkimushankkeisiin. Asetuksen soveltamisalaa pitäsi siten laajentaa koskemaan myös yritysten toteuttamia kehittämishankkeita.
      • Oulun kaupunki, Konsernihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei kommentoitavaa.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tuotepäällikkö Jouni Sipponen, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan hallitusohjelman tavoitteiden mukaisesti ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelma vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nousua sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Valtionavustuksia myönnetään asetuksen mukaan kuitenkin vain hyvinvointialueelle, kunnalle, kuntayhtymälle tai yleishyödylliselle yhteisölle. Valtionavustuksien myöntäminen em. tahoille ja heidän kanssaan yhteistyössä tutkimuslaitoksille ja yliopistoille mahdollistaisi erilaisen osaamisen yhdistämisen käytännön kehittämisen ja osaamisen tueksi. Tutkimuksellisella työotteella tapahtuva kehittäminen, tutkimuksen näkökulman ja tutkimustulosten tuominen käytännön osaamisen ja kehittämisen tueksi todennäköisesti hyödyttäisi ja lisäisi käytettävän rahoituksen ja kestävän kasvun ohjelman tavoitteiden toteutumista ja vaikuttavuutta.
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Uppdaterad:
        8.10.2021
        • Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa.
      • Suomen Olympiakomitea
        Uppdaterad:
        6.10.2021
        • Suomen Olympiakomitea pitää hyvänä, että yleishyödylliset tahot mainitaan mahdollisina valtionavustusta saavina tahoina. Yhdistystoimijat järjestävät monipuolisesti sellaista toimintaa, jolla vastataan päätavoitteeseen purkaa koronapandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa.
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        4.10.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa
  • Remissinstanser: 7
    2. Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne liittyen asetusluonnoksen 2 §:ään (Valtionapuviranomainen)
      • Kommenttinne
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Lounais-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että tehtävänjako tulisi ilmoittaa selkeämmin ja samassa yhteydessä avata mitä kokonaisuuksia ministeriön kanssa tarkemmin sovitaan. Vaikkakin valtionapuviranomainen kohdan määrittely vastaa tekstiasultaan useimpia aikaisempia vastaavia asetuksia, ei se anna työnjaosta riittävää kuvaa.
      • Lääkäripalveluyritykset ry, Partanen Ismo
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • LPY:llä ei ole huomautettavaa 2 §:ään
      • Oulun kaupunki, Konsernihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei kommentoitavaa.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tuotepäällikkö Jouni Sipponen, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • -
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Uppdaterad:
        8.10.2021
        • Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa.
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        4.10.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa
  • Remissinstanser: 6
    3. Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne liittyen asetusluonnoksen 3 §:ään (Avustuslajit)
      • Kommenttinne
      • Lääkäripalveluyritykset ry, Partanen Ismo
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Eri avustuslajien saamisen edellytykset on kuvattava esitettyä selkeämmin sekä asetusluonnoksen perusteluissa että hakuoppaassa.
      • Oulun kaupunki, Konsernihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Voidaan myöntää kohdennettuna yleisavustuksena, investointiavustuksena tai hankeavustuksena.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tuotepäällikkö Jouni Sipponen, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • On hyvä ja tärkeää, että avustuslajeissa on monipuolinen kohdennus, jotta eri hankkeet voivat valita sopivimman lähestymistavan.
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Uppdaterad:
        8.10.2021
        • Eri avustuslajien, erityisesti kohdennetun yleisavustuksen ja inves-tointiavustuksen saamisen edellytykset on kuvattava selkeämmin sekä asetusluonnoksen perusteluissa että hakuoppaassa.
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        4.10.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa
  • Remissinstanser: 7
    4. Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne liittyen asetusluonnoksen 4 §:ään (Valtionavustuksen myöntämisen erityiset edellytykset)
      • Kommenttinne
      • Lääkäripalveluyritykset ry, Partanen Ismo
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • LPY muistuttaa, että myös yksittäisten yritysten koordinoimat tai toteuttamat ja yritysten yhteiset kehittämishankkeet voivat täyttää asetusluonnksen 4 §:ssä vaaditut edellytykset. Kestävän kasvun ohjelmasta pitäisikin voida rahoittaa myös yritysten kehittämishankkeita ja niitä arvioida samoilla kriteereillä kuin julkisen sektorin toimijoiden toteuttamia hankkeita
      • Oulun kaupunki, Konsernihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Suomen kestävän kasvun ohjelmalla tuetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua. Ohjelman tavoitteena on myös vauhdittaa kilpailukykyä, investointeja, osaamistason nousua sekä tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita. Pilarin 4 tavoitteiden osalta kuitenkin korostuu erityisesti hoitotakuun toteutuminen ja pandemian aiheuttaman hoito-, kuntoutus-, ja palveluvelan purku. Ymmärrämme ja allekirjoitamme jonojen ja pandemian aiheuttaman velan purun tärkeyden, mutta kannamme huolta siitä, että myös sosiaali- ja terveydenhuollon alalla tulisi edistää kestävän kasvun ohjelman yleisiä tavoitteita, kuten kasvua tukevia pidemmän aikavälin investointeja ja uusien digitaalisten ja muiden käytäntöjen kehittämistä. Täten olisi tärkeää, että hoitotakuun edistämisen ja hoitovelan purun tavoitteiden lisäksi tuettavissa hankkeissa huomioitaisiin laajemmin sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisestä tukevat investoinnit. Erityistä huomiota tulee kiinnittää myös sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteiden toteutumiseen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon vaikuttavuutta kustannustehokkuutta vahvistavien toimenpiteiden huomioimiseen.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tuotepäällikkö Jouni Sipponen, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Hyviä, laaja-alaisia tavoitteita Esitämme kuitenkin näkökulman seuraavaan kohtaan: ”Sen lisäksi, mitä 1 mom. on säädetty, avustuksen myöntämisen edellytyksenä pilarissa 3 on, että sillä rahoitettava toiminta toteuttaa yhtä tai useampaa tavoitetta (investointia), jotka ovat: 1) Työkykyohjelman ja IPS-mallin laajentaminen; ja 2) Mielenterveys ja työkyky työllisyyden ja tuottavuuden edellytyksenä” Työkykyohjelman ja IPS-mallin toimenpiteet kohdentuvat osatyökykyisiin. Osatyökykyisyyden syynä on yleisesti sairaudet, kuten mielenterveyden häiriöt tai tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Miten ehkäisevä toiminta tällöin on mahdollista? Avustuksen myöntämisen edellytyskriteerit sulkevat pääosin pois ehkäisevän toiminnan.
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • 1 mom. on säädetty, avustuksen myöntämisen edellytyksenä pilarissa 4 on, että sillä rahoitettava toiminta toteuttaa yhtä tai useampaa tavoitetta (kuvattu asetusluonnoksessa). Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen kanta on, että avustuksella tulisi voida käyttöönoton lisäksi hankkia digitaalisia välineitä (esim chat-järjestelmän laajentaminen, Omaolon laajentaminen), jotka edistävät tavoitteiden toteututumista. Lisäksi Länsi-Uudenmaan väliaikainen valmisteluelin katsoo, että asetuksessa ei tulisi rajata, millä tavalla hoitotakuuta tai hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkua tulisi edistää. Suomen kunnat ja hyvinvointialueet eroavat toisistaan merkittävästi, jolloin aluiden tulisi saada itse määrittää keinot ja ratkaisut hoitotakuun vahvistamiseen ja hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkuun kunhan niiden tavoitteet ovat asetuksen mukaiset. Pykälän 4 toisessa momentissa on edellytysten listauksessa kohdassa 1 erikseen nostettu mielenterveyspalvelut ” 1) edistetään hoitotakuun toteutumista (mukaan lukien mielenterveyspalvelut) sekä puretaan koronavirustilanteen aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa”. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin toivoo selkeytystä, miksi mielenterveyspalvelut on painotettu kohdassa 1, mutta kohdan 2 osalta (2 edistetään hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista”) samanlaista painotusta ei ole. Pykälän kolmannessa momentissa IPS-malli on syytä aukikirjoittaa. Pykälässä pilarissa neljä asetetut edellytykset ovat sinällään kannatettavia. Niissä kuitenkin painottuu hoitotakuun toteuttaminen. On syytä vielä miettiä, onko avustuksen myöntämisen edellytykset ja pilarin neljä rahoitettavan toiminnan tavoitteet (investoinnit) realistisia toteuttaa. Rahoituskausi on pituudeltaan 2021-2025 ja ainakin osa edellytyksistä ja investoinneista on sellaisia, että niiden esimerkiksi kustannusvaikuttavuuden arviointi voi lyhyellä aikajaksolla olla haastavaa. Tiedolla johtamisen ja tietoperustaisen ohjauksen tavoitteet ovat hyviä, mutta erilaiset innovaatiot datan käsittelyn automatisoinnista ja tietojen yhdistelystä on aikaa vievää.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Uppdaterad:
        8.10.2021
        • Suomen kansallisen elpymis- ja palautumissuunnitelman neljäs pilari sisältää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistamisen ja kustannusvaikuttavuuden lisäämisen. Päätavoitteina on covid-19-pandemian aiheuttaman hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkaminen sekä hoitoon pääsyn pysyvä nopeuttaminen koko maassa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä kansallisen sote-uudistuksen toteutumisen edistäminen. Kuntaliitto on jo aiemmissa Suomen kestävän kasvun ohjelmaa koskeneissa lausunnoissaan pitänyt kannatettavana kertaluonteista panostusta hoito- ja palveluvelan purkamisessa. Kuntaliitto suhtautuu sen sijaan kriittisesti siihen, että kertaluonteisella elpymis- ja palautumismekanismin rahoituksella rahoitetaan pysyväisluonteiseksi tarkoitettua hoitotakuuta, jonka kustannukset jäävät hankekauden päätyttyä hyvinvointialueen katettaviksi. Kiireettömän hoidon hoitoon pääsyn kiristäminen kolmesta kuukaudesta seitsemään vuorokauteen edellyttää kansallisen vaikutusarviointityöryhmän laskelmien mukaan vähintään 250 milj. euron lisäpanostusta jo vuonna 2023. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja on kehitetty kuluvalla hallituskaudella mittavalla kansallisella hankerahoituksella, mm. Tulevaisuuden sote-keskus -ohjelmaa 70 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2022, sote-rakenneuudistusta tukevaa alueellista valmistelua 120 miljoonalla eurolla vuosina 2020-2021, hyvinvointialueiden valmistelua yhteensä 62 miljoonaa euroa vuosille 2021 ja 2022 sekä mittavasti tuettu myös ICT-valmistelua Lisäksi tulevaisuuden sote-keskushankkeessa on käynnissä täydennyshaku vuodelle 2023 yhteensä 141 miljoonan euron rahoituksesta. Elpymis- ja palautumistukivälineen pilarille neljä kohdistuvasta rahoituksesta yhteensä 400 miljoonan euroa ehdotetaan käytettäväksi osin samojen tavoitteiden saavuttamiseksi, kuin mitä kansallisella sote-uudistukseen kohdennetulla rahoituksella on tavoiteltu. Kuntaliitto ei pidä tarkoituksenmukaisena tukea nyt lausuttavana olevalla rahoituksella jo aiemmin merkittävällä kansallisella rahoituksella tuettuja hankkeita kuten valtiovetoiset hankkeet Valtava, Toivo, Kuva-työ. Rahoitus on suunnattava kuntiin ja alueille hoito-, kuntoutus- ja palveluvelan purkamiseen. (4 § 2. mom. kohta 3). Lisäksi Kuntaliitto esittää, että kunnat ja hyvinvointialueet voisivat yhdessä hakea rahoitusta ennaltaehkäisyyn ja ongelmien varhaiseen tunnistamiseen (4 § 2. mom. kohta 2).
      • Suomen Olympiakomitea
        Uppdaterad:
        6.10.2021
        • Suomen Olympiakomitea kiinnittää erityisesti huomiota pilarin 4 investointiin 2, jonka tarkoituksena on edistää hoitotakuun toteutumista vahvistamalla ennaltaehkäisyä ja ongelmien varhaista tunnistamista. Liikunnalla on merkittävä terveysongelmia ehkäisevä, hoitava ja kuntouttava vaikutus, joten olisi tärkeää, että liikuntaa hyödynnettäisiin Kestävän kasvun ohjelman tavoitteita edistävissä toimenpiteissä. Suomen Olympiakomitea näkee, että liikuntaa edistävien yhdistysten osallistuminen tuettuihin toimenpiteisiin tulisi olla mahdollista, koska liikunta on merkittävä osa ennaltaehkäisyä. Liikkumattomuuden aiheuttamat vuosittaiset lisäkustannukset ja tuottavuuden menetykset ovat 3,2–7,5 miljardia euroa, ja summa kasvaa vuosittain suomalaisen väestön ikääntymisen ja sairastavuuden kasvun takia. Olympiakomitea pitää hyvänä, että valtionavustuksen myöntämisen edellytyksenä on poikkihallinnollisen yhteistyön huomioiminen. Tähän yhteyteen ensimmäisen momentin kolmenteen kohtaan on syytä lisätä yhteistyö hyvinvointia edistävien yleishyödyllisten toimijoiden kanssa. Muun muassa liikuntaneuvonnan palveluketjut ja lasten ja nuorten etsivä liikuntaneuvonta ovat hyviä esimerkkejä monialaisista toimintamalleista, joissa myös järjestöillä voi olla keskeinen rooli, vaikka ne eivät todennäköisesti olisi pääasiallinen toteuttaja- tai hakijataho. Asia on erityisen tärkeä juuri nyt, kun sote-uudistus ja hyvinvointialueiden käynnistyminen uudistaa toimijakenttää. Lisäksi Suomen Olympiakomitea kiinnittää huomiota pilarin 3 tavoitteen 2 tulkintaan. Tavoitteen tarkoituksena on tukea työelämässä olevien mielenterveyttä ja työkykyä. Liikunnan merkitys työkyvyn ja tuottavuuden edistämisessä on suuri. Liikkumattomuuden kustannuksista merkittävä osa (0,9–3,8 mrd euroa) on tuotannon menetysten kautta muodostuvia tuottavuuskustannuksia. Kehittämispotentiaali on suuri, sillä vain pieni osa työikäisistä täyttää liikuntasuositukset. Liikunnan hyvinvointivaikutukset ovat sekä fyysisiä, psyykkisiä että sosiaalisia. Liikunta tukee mielenterveyttä, työkykyä ja työssä jaksamista, joten liikunnan tulee olla työelämän kehittämisessä keskeinen keino. Siksi tavoite 2 tulee tulkita siten, että toiminnalla edistetään väestön työkykyä, jossa mielenterveys on tärkeä osatekijä, tunnistaen kuitenkin myös muut työkykyä ja tuottavuutta rajoittavat tekijät.
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        4.10.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa
  • Remissinstanser: 7
    5. Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne liittyen asetusluonnoksen 5 §:ään (Valtionavustuksen hakeminen)
      • Kommenttinne
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ohjelman tavoitteiden toteuttamisen kannalta sosiaalialan osaamiskeskukset pitävät tärkeänä, että yleishyödylliset yhteisöt voivat hakea rahoitusta.
      • Lääkäripalveluyritykset ry, Partanen Ismo
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • LPY:llä ei ole huomautettavaa 5 §:ään.
      • Oulun kaupunki, Konsernihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Vastaus kuten kohdassa 4. Lisäksi valittu RRF-rahoituksen jakomalli tekee käytännössä hyvin vaikeaksi tai mahdottomaksi toteuttaa (RRF-rahoituksen kautta) hankkeita, jotka vaativat laajaa, monisektorista osallistumista ja eri tahojen yhteistyötä. Tämä koskee erityisesti sosiaali- ja tervysalan TKIO-toiminnan sisältöjen kehittämistä ja siihen liittyvän julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä ja niiden toteutuksen vaatimia investointeja. Nyt rahoitus tulisi kasata usean (jopa neljän) eri rahoitusta jakavalle taholle tehtyjen hakemusten kautta. Todellisuudessa tilanne on kuitenkin se, että tarvittavien toteuttajatahojen sitoumusten saamisen ehtona on kokonaisuuden toteuttaminen, eli yhdenkin rahoittajan hylkäävä päätös tarkoittaisi koko aiotun hankkeen kaatumista. Tämän välttämiseksi isojen hankekokonaisuuksien toteuttamista varten tulisi olla yksi rahoittajataho.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tuotepäällikkö Jouni Sipponen, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • -
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Pykälässä 5 sanotaan, että hakijan tulee kuvata, mitkä ovat numeeriset tavoitteet hoitoon pääsyn parantumiselle vaiheittain hankekauden aikana kansallisesti yhtenäisellä tavalla. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen kanta on, että kansallisesti yhtenäiset tavat mittaamiseen tulisi määrittää tarkemmalle tasolle hankeoppaassa, jotta hakija voi toteuttaa vaadittavan kuvauksen oikealla tarkkuudella. 5§ kolmannessa momentissa luetellaan asioita, joita pilarin 4 hakemukselta edellytetään. Nämä liittyvät hoitotakuuseen. 4§:n toisessa momentissa on kuitenkin avustuksen myöntämisen edellytyksissä hoitotakuuseen liittyvien edellytysten lisäksi vaihtoehtoina mainittu ”3) vahvistetaan sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusvaikuttavuutta tukevaa tietopohjaa ja vaikuttavuusperusteista ohjausta” ja ”5) asiakaslähtöinen digitaalinen hoitotietojärjestelmä Ahvenanmaalla.”. Mikäli rahoitusta haetaan jompaankumpaan näistä, voi olla epätarkoituksenmukaista kuvata 5§ kolmannessa momentissa edellytettyjä asioita. Mikäli ajatellaan, että kaikki 4 pilarin avustukset kohdentuvat tavalla tai toisella hoitotakuuseen olisi se syytä aukikirjoittaa yhdeksi edellytykseksi 4§ ensimmäiseen momenttiin.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Uppdaterad:
        8.10.2021
        • Kunnille ja hyvinvointialueille muodostuu merkittävää hallinnollista taakkaa useiden lähes saman sisältöisten, osin päällekkäisten avustusten hakemisessa sekä hankkeiden hallinnoinnissa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja raportoinnissa. Lukuisten samanaikaisten hankkeiden hallinnointi vie resursseja varsinaiselta kehittämistyöltä. Kuntaliitto huomauttaa, että valtionapuviranomaisen on kiinnitettävä erityistä huomiota hakuoppaiden informatiivisuuteen ja yksiselitteisyy-teen. Asetuksen 5 §:n 3. momentissa säädettäisiin hakijan velvollisuudeksi kuvata yksityiskohtaiset numeeriset tavoitteet hoitoon pääsyn parantumiselle, tavoitteet sosiaalipalvelujen ja kuntoutuksen saatavuuden parantumiselle sekä jonojen purulle vaiheittain hankekauden aikana. Kuntaliitto pitää kannatettavana hoitoon pääsyn tavoitteiden vaiheistamista hankekauden aikana. Hoitoon pääsyn numeerisen tavoitteen toteutumisen haasteellisuus muodostaa kansallisen riskin EU:n elpymisvälineestä saatavan rahoituksen toteutumiselle tilanteessa, jossa koko sote-alalla vallitsee vaikea työvoimapula. Vaikka hoitotakuusta säädettäisiin ja sille asetettaisiin selkeät numeeriset tavoitteet, ne voivat jäädä toteutumatta työvoiman saatavuusongelmien vuoksi. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuus on heikentynyt erityisesti niiden ammattiryhmien osalta, joiden työpanos on oleellinen hoitotakuun toteutumisen edellyttämän uudenlaisen toimintamallin kehittämisessä (5 § 4. mom.). Näitä ovat esimerkiksi terveyskeskuslääkärit, sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat, lähihoitajat sekä psykoterapeutit. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön saatavuuden turvaaminen edellyttää voimakasta kansallista panostusta. Pilarista kolme tulisi rahoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon kriittisten ammattiryhmien saatavuuden parantamista.
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        4.10.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa
  • Remissinstanser: 6
    6. Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne liittyen asetusluonnoksen 6 §:ään (Avustuksen määrä)
      • Kommenttinne
      • Lääkäripalveluyritykset ry, Partanen Ismo
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • LPY:llä ei ole huomautettavaa 6 §:ään
      • Oulun kaupunki, Konsernihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ks. ed. vastaus. Isoja kokonaisuuksia varten tulisi varata tarpeeksi määrärahoja, eikä jakaa niitä usean eri rahoittajatahon vastuulle. Lisäksi edelleen on epäselvää, tarvitaanko muiden kuin STM:n myöntämään rahoitukseen hakijoilta ja kuinka suuri osuus ns. omarahoitusta ja mitä rahoitusmuotoja omarahoitukseen voidaan sisällyttää.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tuotepäällikkö Jouni Sipponen, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • -
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Uppdaterad:
        8.10.2021
        • Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa.
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        4.10.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa
  • Remissinstanser: 6
    7. Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne liittyen asetusluonnoksen 7 §:ään (Hyväksyttävät kustannukset)
      • Kommenttinne
      • Lääkäripalveluyritykset ry, Partanen Ismo
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • LPY:n mielestä asetusluonnoksen 7 §:ssä korostetaan oikein sitä, että kyseisiä avustuksia ei saa käyttää toimintoihin, joilla toteutetaan kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain (1704/2009) 1 §:n mukaisia valtionosuustehtäviä, jos näillä toimilla ei ole välintöntä yhteyttä hankkeen kokeilu- ja kehittämistyöhön tai uusien toimintamallinen käyttöönottoon. Kyseistä avustusrahoitusta ei ole tarkoitettu kunnan, kuntayhtymän tai hyvinvointialueen normaalin toiminnan rahoittamiseen ja hoitamiseen, esimerkiksi lisähenkilöstö palkkaamiseen hoitojonojen purkamiseksi.
      • Oulun kaupunki, Konsernihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Myös pilarin 4 osalta valtionavustuksen käyttäminen tulee pystyä rajamaan edellytykset täyttäneisiin kohteisiin, esimerkiksi kehittämistoimintaan liittyvät jonopurkutoimet mutta ei peruspalveluiden valtionosuudesta annetun lain mukaisia valtionosuustehtäviä.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tuotepäällikkö Jouni Sipponen, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • -
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Länsi-Uudenmaan väliaikaisen valmistelutoimielimen kanta on, että pykälässä 7 kuvattuihin hyväksyttäviin kustannuksiin tulisi lisätä digitaalisten ratkaisujen hankintakulut, jotka ovat keskeisessä roolissa asetuksen pykälässä 4 kuvattujen tavoitteiden toteuttamisessa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Uppdaterad:
        8.10.2021
        • Asetusluonnoksen 7 § 3 momentin mukaan valtionavustusta ei saa käyttää toimiin, joilla tuetaan valtionosuustehtäviä, ellei niillä ole välitöntä yhteyttä hankkeen kokeilu- ja kehitystyöhön tai uusien toimintamallien käyttöönottoon. Jononpurkutoimia voidaan rahoittaa valtionavustuksella vain, jos ne liittyvät välittömästi kehittämistoimiin tai uusien toimintamallien käyttöönottoon. Kuntaliiton näkemyksen mukaan tämä voi johtaa tehottomaan, näennäiseen kehittämistyöhön sen sijaan, että resurssit kohdennettaisiin määrätietoiseen hoitovelan purkuun ja palvelujen pitkäjänteinen kehittäminen varmistettaisiin kansallisella rahoituksella.
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        4.10.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa
  • Remissinstanser: 6
    8. Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne liittyen asetusluonnoksen 8 §:ään (Kirjanpito)
      • Kommenttinne
      • Lääkäripalveluyritykset ry, Partanen Ismo
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • LPY:llä ei ole huomautettavaa asetusluonnoksen 8 §:ään
      • Oulun kaupunki, Konsernihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei kommentoitavaa.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tuotepäällikkö Jouni Sipponen, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • -
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Uppdaterad:
        8.10.2021
        • Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa.
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        4.10.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa
  • Remissinstanser: 7
    9. Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne liittyen asetusluonnoksen 9 §:ään (Selvitys valtionavustuksen käytöstä)
      • Kommenttinne
      • Lääkäripalveluyritykset ry, Partanen Ismo
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • LPY:llä ei ole huomautettavaa asetusluonnoksen 9 §:ään.
      • Oulun kaupunki, Konsernihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei kommentoitavaa.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tuotepäällikkö Jouni Sipponen, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • -
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Avustuksen hakijoilla tulisi jo hakuvaiheessa olla tiedossa, mitä selvitystä avustuksen käytöstä edellytetään. Raportointitarkkuuden pitää tukea sisällöllistä toteutusta eikä raportoinnin tule muodostua liian raskaaksi avustuksen saajalle ja maksatusten käsittelijöille, suhteessa hankkeesta saavutettavissa olevaan hyötyyn.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Uppdaterad:
        8.10.2021
        • EU:n elpymis- ja palautumismekanismin edellyttämät valtionavustuksen saamisen ehdot ja rajoitukset on kuvattava avustuksen hakijoille konkreettisesti, jotta nämä voivat arvioida hankehallinnoinnin vaatimia resursseja.
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        4.10.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa
  • Remissinstanser: 6
    10. Tähän voitte kirjoittaa kommenttinne liittyen asetusluonnoksen 10 §:ään (Voimaantulo)
      • Kommenttinne
      • Lääkäripalveluyritykset ry, Partanen Ismo
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • LPY:llä ei ole huomautettavaa asetusluonnoksen 10 §:ään
      • Oulun kaupunki, Konsernihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei kommentoitavaa.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tuotepäällikkö Jouni Sipponen, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • -
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Uppdaterad:
        8.10.2021
        • Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa.
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        4.10.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa
  • Remissinstanser: 8
    11. Tähän voitte kirjoittaa mahdollisia muita huomioita ja kommentteja
      • Kommenttinne
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Lounais-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt asetuksen valmistelun yhteydessä htv-resurssia koskevan esityksen. Ymmärrettävästi asetusta koskevassa muistiossa ei asioita käsitellä HE tasoisesti, joissa ym. tarve on kirjoitettu myös näkyviin. Tämä johtaa kuitenkin tilanteeseen, jossa asetuksella säädetään aluehallintovirastolle tehtäviä, joiden toteutukseen ei ole voimavaroja ennen erillisiä tehtäväkohtaisia neuvotteluja.
      • Lääkäripalveluyritykset ry, Partanen Ismo
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • On erittäin tärkeää, että Suomen kestävän kasvun ohjelmasta rahoitetaan vain kehittämishankkeita, jotka mahdollistavat kyseiselle ohjelmalle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen ja niiden tulokset ovat laajasti hyödynnettävissä.
      • Oulun kaupunki, Konsernihallinto ja sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Suomen kestävän kasvun ohjelman keskeinen tarkoitus on edistää kestävää kasvua, innovaatioita ja kilpailukykyä. Ohjelman yleisten tavoitteiden tulisi näkyä myös hyväksyttävissä hankkeissa. Oulun alueen kärkihanke Suomen kestävän kasvun ohjelmassa on luoda Euroopan johtava ja globaalisesti uniikki sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimus-, testaus-, koulutus-, innovaatio- ja kehitystoimintaan keskittyvä hyvinvointikampus (OYSTER) Ouluun. OYSTERissa tulevaisuuden terveysteknologian ja palveluiden kehitystä kiihdytetään globaalisti ainutlaatuisissa puitteissa hyödyntäen ja soveltaen alueemme ja koko Suomen langattomien teknologioiden (5G, 6G, IoT, AI) huippututkimuksen tuloksia, sekä mm tulevaisuuden sairaala, OYS2030:n digitaalista kaksosta. Hyvinvointikampuksella syntyy uusia innovaatioita, joiden avulla syntyy yrityksiä ja yritykset voivat kasvattaa omaa liiketoimintaansa. Samalla mahdollistetaan parempien ja vaikuttavampien terveyspalveluiden tarjoaminen kaikille asukkaille ja alueille. Myös koulutusorganisaatiot saavat vetovoimatekijän virtuaalikoulutusympäristöistä ja niistä vientituotteen toiminnalleen. Suomen kestävän kasvun ohjelma rakentuu neljälle pilarille: 1. Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa 2. Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville 3. Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen OYSTER-hanke vastaa kaikkiin pilareihin, valittu RRF rahoituksen hajautettu jakomalli aiheuttaa suuria ja turhia vaikeuksia hankkeen vaatimalle rahoitukselle ja toteutukselle. Oulun kaupungin lausunto on yhtenevä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän (PPSHP) lausunnon kanssa.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, vanhempi asiantuntija Tiina Koivisto, erikoistutkija Eveliina Korkiakangas, erityisasiantuntija Risto Nikunlaakso, tuotepäällikkö Jouni Sipponen, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Pilarin 4 päätavoitteena on purkaa covid-19-pandemian aiheuttamaa sosiaali- ja terveydenhuollon hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa, nopeuttaa hoitoon pääsyä pysyvästi koko maassa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja sekä edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen toteutumista. − Purkaa hoito-, kuntoutus- ja palveluvelkaa uudistamalla toimintamalleja ja ottamalla käyttöön uusia digitaalisia palveluja. − Nopeuttaa hoitoon pääsyä koko maassa ottamalla käyttöön uusia toimintatapoja (mukaan lukien mielenterveyspalvelut). − Edistää sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen tavoitteiden toteutumista. Tavoitteena on tuoda palvelut kaikkien saataville sekä uudistaa niitä kustannusvaikuttavasti ja ihmislähtöisesti. Pilarin 4 päätavoite on erittäin hyvä ja tärkeä Suomen talouden ja työllisyyden sekä työelämän kannalta. Päätavoitteen toteutumisen kannalta keskeinen ja kriittinen menestystekijä on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön jaksaminen, toiminta- ja työkyky, ammattitaito sekä sote-työntekijöiden riittävä määrä. Korona on luonut uudenlaisen tilanteen, jossa sote-henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn panostaminen on erittäin tärkeää ja luo perustan sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan elpymiselle ja tehostumiselle sekä uudistumiskyvylle. Päähuolemme kohdistuu siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämisen näkökulma puuttuu kokonaan. Näkemyksemme on, että koronasta elpymisen, hoitovelan purkamisen ja sote-uudistuksen toteuttaminen ja hyvinvointialueilla toiminnan uudistamisen keskeinen ja kriittinen menestystekijä on sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö. Sote-alan veto- ja pitovoimaisuus on edellytys ohjelman vaikuttavuudelle. Sote-henkilöstön työssä monien eri työn kuormitustekijöiden samanaikaisuus (kognitiiviset, psykososiaaliset, fyysiset kuormitustekijät ja vuorotyö yhdessä suuren työmäärän ja kiireen kanssa) lisäävät työn kuormitusta ja riittävän palautumisen merkitys korostuu työkyvyn ylläpitämisen kannalta normaalioloissakin. Tähän korona on muutostilanteiden lisäksi tuonut lisähaasteita. Koronapandemia on kuormittanut sote-henkilöstöä ja pandemian laantumisen jälkeen alkaa hoitovelan korjaaminen, eli pandemiasta palautumiseen tarvittavaa hengähdysaikaa ei ole. Koronapandemia lisäsi sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden kokemuksia lisääntyneestä työmäärästä, edellytti heiltä uusien tietojen ja taitojen omaksumista sekä suojavarusteiden käyttöä. Lisäksi he pelkäsivät oman terveytensä puolesta. Erityisen huolestuttavaa on, että monet näistä vaikutuksista kasautuivat nuorille, työntekijäasemassa toimiville ja tietyille ammattiryhmille eli röntgenhoitajille, sairaanhoitajille, laboratoriohoitajille ja laboranteille, lähi- ja perushoitajille (Selander K, et al., 2021). Näissä ryhmissä on jo aiemmin ollut eniten sairaspoissaoloja. Koronasta johtuen psyykkistä kuormitusta oli erityisesti yksiköissä, joissa diagnosoitiin koronapotilaita tai heitä hoidettiin pitkäkestoisesti (Haravuori H et al., 2021). Myös koronan myötä tapahtuneiden työtehtävien ja työyksikön muutokset lisäsivät kuormitusta (Ervasti et al., 2021). Sote-henkilöstö on jo ennen korona-aikaa ollut pitkään muutoksen pyörteessä - pitkään keskeneräisenä vellonut sote-uudistus, kuntatalouden vaikeudet ja niistä johtuneet YT-neuvottelut – aiheuttivat lisäkuormitusta ennen koronaa varsinaisten työn kuormitustekijöiden lisäksi. Samanaikaisesti koronan haasteiden kanssa heikentyvä huoltosuhde ja väestön ikärakenteen muutos ja ikääntyminen on luonut kiihtyvää työvoimapulaa osaavasta sote-henkilöstöstä vetovoimaisimpien kasvukeskusten ulkopuolelle. Esihenkilöiden jaksaminen ja työkyky vaikuttavat keskeisesti henkilöstön työhyvinvointiin ja työkykyyn. Tämän vuoksi esihenkilöiden tukemiseen pitäisi resursoida voimavaroja ja osaamisen kehittämisen tukea aiempaa enemmän. Tämän hetkisessä tilanteessa liian monen esihenkilön työaika kuluu sijaisten rekrytointiin. Tällöin heillä ei ole mahdollisuutta riittävästi havaita ja tukea henkilöstöä ongelmien varhaisessa vaiheessa, mikä on tärkeää, jotta ongelmat eivät pahene ja pitkity tai johda työkyvyttömyyteen. Täten on tärkeää sosiaali- ja terveydenhuollon toimivuuden kannalta, että sote-henkilöstön työkyvyn ja työhyvinvoinnin edistämiseen panostetaan laajasti. Ei ole riittävää kohdistaa vain korkean riskin henkilöihin toimenpiteitä, kuten toimintaa suuntaavat avustuksen myöntämisen kriteerit rajoittavat (työkykyohjelman ja IPS-mallin toimenpiteet kohdentuvat osatyökykyisiin). Mielenterveys ja työkyky ovat tärkeitä ja keskeisiä teemoja, mutta tärkeää olisi kohdentaa rahoitusta laajasti sote-henkilöstön toipumiseen koronasta, ei siis pelkästään osatyökykyisten tukemiseen. Korkean riskin henkilöihin panostaminen ei poista laajasti sote-henkilöstön työkykyä ja työhyvinvointia heikentäviä työn piirteitä. Lähteet: Ervasti, J. et al. (2021) ‘Association of changes in work due to COVID-19 pandemic with psychosocial work environment and employee health: a cohort study of 24 299 Finnish public sector employees’, Occupational and Environmental Medicine [Preprint]. doi:10.1136/oemed-2021-107745. Haravuori H et al. (2021) ‘Covid-19-pandemian alkuvaihe ja Husin henkilöstön psyykkinen kuormitus’, Sosiaalilääketieteellinen Aikakausilehti, 58(3), pp. 337–348. Selander K, et al. (2021) ‘Sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kasautuva koronakuorma: kyselytutkimus Suomen tilanteesta syksyllä 2020’, Tutkiva Hoitotyö, 19(2), pp. 30–37.
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
        Uppdaterad:
        11.10.2021
        • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen kanta on, että hyvinvointialueiden väliaikaisten valmistelutoimielinten tulisi voida toimia asetuksessa kuvatun valtionavustuksen hakijana, koska kyseinen valtionavustus liittyy oleellisesti hyvinvointialueiden voimaanpanon valmisteluun. Tällöin alueen kunnilta ei myöskään tarvittaisi kuntasitoumuksia valtioavustushakemukseen, joka vähentäisi hallinnollista työtä hakemusvaiheessa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Myllärinen Tarja
        Uppdaterad:
        8.10.2021
        • -
      • Ympäristöministeriö
        Uppdaterad:
        4.10.2021
        • Ympäristöministeriöllä ei ole lausuttavaa
      • Oikeusministeriö
        Uppdaterad:
        29.9.2021
        • Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt oikeusministeriön lausuntoa otsikkoasiassa. Valtionavustuslain (688/2001) 8 §:n mukaan tarkempia säännöksiä lain soveltamisalaan kuuluvan valtionavustuksen talousarvion mukaisesta myöntämisestä, maksamisesta ja käytöstä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella. Esityksen mukaan tätä asetusta sovellettaisiin valtion talousarvion momentilta 33.60.61 myönnettäviin valtionavustuksiin vuosina 2021-2025. Asetus on tarkoitettu tulemaan voimaan 15.12.2021. Avustusten myöntäminen pohjautuu keskeisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta sekä Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:52, julkaistu 27.5.2021). Asetusluonnos vaikuttaa pysyvän asetuksenantovaltuuden puitteissa. Oikeusministeriö esittää ehdotuksesta seuraavat huomiot. Perustelumuistion mukaan, kuten on toimittu eräissä muissa avustuskokonaisuuksissa, Lounais-Suomen aluehallintovirasto toteuttaisi avustusten maksatusta ministeriön kanssa tarkemmin sovittavalla tavalla (2 § 2 mom). Tehtävänjaosta ainakin valvonnan osalta (ml. lain 15 § ja 21 §) olisi syytä tehdä vähän tarkemmin selkoa. Perustelumuistion säännöskohtaiset perustelut tyytyvät muutoinkin pääosin vain toistamaan säännösten sanamuodot. Niiden tarkoitus jää epäselväksi. Perustelumuistiossa kerrotaan, että Suomen kestävän kasvun ohjelma jakaantuu neljään pilariin. Sanaa pilari käytettäisiin myös säännöksissä. Ohjelma on ministerityöryhmän linjaus. (Yleis)sanan ”pilari” käyttäminen sitovissa säännöksissä ehdotetulla tavalla ei ole lukijalle kovinkaan informatiivista. Jatkovalmistelussa voisi vielä harkita sitä, tarvitaanko sanaa pilari säännöksissä lainkaan. Avustuksen edellytykset olisi niissä muutoin yksityiskohtaisesti määritelty. Mikään ei estä pilarijaon selventämistä perusteluissa, kuten muistiossa on tehtykin. Perustelumuistiossa todetaan, että koska kyse on Euroopan unionin elpymis- ja palautumismekanismin mukaisen ohjelman rahoituksesta, tämän asetuksen nojalla myönnettävä valtionavustus voidaan myöntää kaikkien valtionavustukseen oikeuttavien kustannusten suuruisena. Onko siis kyseisessä ohjelmassa näin määrätty? Tämä ei käy perustelumuistiosta ilmi. Ehdotetun 7 §:n 4 momentin mukaan hyväksyttäviä kustannuksia eivät olisi lainojen lyhennykset eivätkä muut rahoituskulut, ellei avustuspäätöksestä muuta ilmene. Tavanomaista on, että lainojen lyhennyksiä ja korkoja ei voida kattaa avustuksella. Ehdotusta olisi syytä perustella. Valtionavustuslain 37 §:n mukaan valtionapuviranomainen voi antaa tarkempia ohjeita teknisluonteisista yksityiskohdista, jotka koskevat mm. valtionavustuksen saajan kirjanpitovelvollisuutta ja valvonnan toteuttamista. Tahot, joille avustusta voitaisiin 1 §:n perusteella myöntää, ovat kirjanpitovelvollisia. Jatkovalmistelussa voisikin vielä harkita ehdotetun 8 §:n tarpeellisuutta. Kirjallisesta hakemisesta säädetään jo valtionavustuslaissa (9 §) ja sen toistaminen asetuksessa (5 §) on näin ollen tarpeetonta. Ainakin perusteluissa olisi syytä avata, mitä IPS-malli tarkoittaa – käsitettä käytettäisiin myös säännöksessä (4 § 3 mom).