Anna lausunto
Anna tällä sivulla lausuntosi lausuntopyyntöön. Tutustu lausuntopyynnön taustatietoihin sivun yläosassa ja anna oma lausunto sen alla olevaan osioon. Samalla kun kirjoitat omaa lausuntoasi voit tarkastaa mitä muut lausunnonantajat ovat kommentoineet välilehdellä "Lausunnot". Kun lausuntosi on valmis, voit valita lähettää sen joko toiselle henkilölle hyväksyttäväksi tai lähettää sen suoraan lausuntopyynnön valmistelijalle. Samalla kun lähetät sen valmistelijalle, lausuntosi julkaistaan myös lausuntopyynnön Lausunnot-välilehdellä muiden annettujen lausuntojen tapaan. Jos lähetät lausuntosi hyväksyjälle, hän voi joko palauttaa lausuntosi valmistelutilaan tai hyväksyä ja lähettää lausuntosi lausuntopyynnön valmistelijalle, jolloin se myös julkaistaan Lausunnot-välilehdellä.
Hallituksen esitys merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, YK:n merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyvksymiseksi ja voimaansaattamiseksi
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/1915/2024
Vastausaika päättyy: 22.11.2024
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Ulkoministeriö pyytää lausuntoa hallituksen esityksen luonnoksesta, joka koskee merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla tehdyn, YK:n merioikeusyleissopimuksen alaisen sopimuksen hyväksymistä ja voimaansaattamista.
Lausuntokierroksella saadun palautteen johdosta muokattu esitysluonnos toimitetaan lainsäädännön arviointineuvostolle, joka on valinnut esitysluonnoksen arvioitavakseen.
Lausuntokierroksella saadun palautteen johdosta muokattu esitysluonnos toimitetaan lainsäädännön arviointineuvostolle, joka on valinnut esitysluonnoksen arvioitavakseen.
Tausta
Vuonna 1994 voimaan tullut YK:n merioikeusyleissopimus (SopS 49 ja 50/1996) määrää valtamerten käyttöä, niiden luonnonvaroja ja meriympäristön suojelua koskevista valtioiden oikeuksista ja velvollisuuksista, ja sen katsotaan yleisesti muodostavan oikeudelliset puitteet kaikelle mereen liittyvälle toiminnalle. Merioikeusyleissopimusta täytäntöönpanevia sopimuksia on tehty kaikkiaan kolme. Aikaisemmat täytäntöönpanosopimukset koskevat syvänmerenpohjan luonnonvarojen hyödyntämistä (10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen XI osan soveltamiseen liittyvä sopimus, SopS 49 ja 50/1996) ja hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa (sopimus hajallaan olevien ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevien 10 päivänä joulukuuta 1982 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen määräysten täytäntöönpanosta, SopS 80–82/2003). Kolmas täytäntöönpanosopimus tehtiin vuonna 2023 ja se koskee merten biologisen monimuotoisuuden suojelua ja kestävää käyttöä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla (Yhdistyneiden Kansakuntien merioikeusyleissopimuksen alainen sopimus merten biologisen monimuotoisuuden suojelusta ja kestävästä käytöstä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisilla alueilla, ns. BBNJ-sopimus).
Sopimus allekirjoitettiin EU:n puolesta 20.9.2023 (neuvoston päätös (EU) 2023/1974, EUVL L 235, 25.9.2023, s. 1). Myös useimmat EU:n jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, allekirjoittivat sopimuksen samana päivänä. Sittemmin kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimukseen on tähän mennessä sitoutunut 13 YK:n jäsenvaltiota.
Sopimus allekirjoitettiin EU:n puolesta 20.9.2023 (neuvoston päätös (EU) 2023/1974, EUVL L 235, 25.9.2023, s. 1). Myös useimmat EU:n jäsenvaltiot, Suomi mukaan lukien, allekirjoittivat sopimuksen samana päivänä. Sittemmin kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat allekirjoittaneet sopimuksen. Sopimukseen on tähän mennessä sitoutunut 13 YK:n jäsenvaltiota.
Tavoitteet
Esityksessä ehdotetaan, että eduskunta hyväksyisi BBNJ-sopimuksen.
Sopimusta sovelletaan YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti määritellyllä aavalla merellä ja merenpohja-alueella, jolla tarkoitetaan kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan talousvyöhykkeen ja mannerjalustan ulkopuolelle jäävää syvänmerenpohjaa. Itämerellä tällaista kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista aluetta ei ole. Maantieteellisesti lähinnä Suomea olevaa soveltamisaluetta olisi esimerkiksi Jäämerellä ja Koillis-Atlantilla.
Sopimuksessa määrätään osapuolten konferenssin toimivallasta aluelähtöisten merenhoitotoimien, myös merensuojelualueiden, perustamiseen sekä sopimuksen maantieteellisellä soveltamisalueella toteutettaviin hankkeisiin sovellettavasta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Lisäksi sopimus sisältää määräyksiä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroista ja niistä saatavien hyötyjen jakamisesta. Sopimuksen täytäntöönpanoa tuetaan kehittyvien valtioiden valmiuksien lisäämistä ja meriteknologian siirtoa koskevilla määräyksillä.
Sopimuksella perustetaan sihteeristö, jonka toimintaa koskevat järjestelyt ja toimipaikan päättää osapuolten konferenssi ensimmäisessä kokouksessaan, sekä useita konferenssia avustavia toimielimiä. Toimielimet rahoitetaan osapuolten maksuosuuksin. Sopimuksessa määrätään myös rahoitusmekanismista, jonka avulla tuetaan sopimuksen osapuolina olevia kehittyviä valtioita sopimuksen täytäntöönpanossa muun muassa rahoittamalla valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa. Rahoitusmekanismi muodostuu muun muassa erityisrahastosta, johon kehittyneet osapuolet suorittavat vuosittaiset maksuosuudet, kunnes osapuolten konferenssi päättää toisin, ja Maailmanlaajuisesta ympäristörahastosta (Global Environment Facility).
Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on, että sopimukseen sitoutuu 60 osapuolta. Sopimus ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen edellyttämiä merensuojelulain muutoksia koskeva lakiehdotus. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan.
Sopimusta sovelletaan YK:n merioikeusyleissopimuksen mukaisesti määritellyllä aavalla merellä ja merenpohja-alueella, jolla tarkoitetaan kansalliseen lainkäyttövaltaan kuuluvan talousvyöhykkeen ja mannerjalustan ulkopuolelle jäävää syvänmerenpohjaa. Itämerellä tällaista kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolista aluetta ei ole. Maantieteellisesti lähinnä Suomea olevaa soveltamisaluetta olisi esimerkiksi Jäämerellä ja Koillis-Atlantilla.
Sopimuksessa määrätään osapuolten konferenssin toimivallasta aluelähtöisten merenhoitotoimien, myös merensuojelualueiden, perustamiseen sekä sopimuksen maantieteellisellä soveltamisalueella toteutettaviin hankkeisiin sovellettavasta ympäristövaikutusten arviointimenettelystä. Lisäksi sopimus sisältää määräyksiä kansallisen lainkäyttövallan ulkopuolisten alueiden meren geenivaroista ja niistä saatavien hyötyjen jakamisesta. Sopimuksen täytäntöönpanoa tuetaan kehittyvien valtioiden valmiuksien lisäämistä ja meriteknologian siirtoa koskevilla määräyksillä.
Sopimuksella perustetaan sihteeristö, jonka toimintaa koskevat järjestelyt ja toimipaikan päättää osapuolten konferenssi ensimmäisessä kokouksessaan, sekä useita konferenssia avustavia toimielimiä. Toimielimet rahoitetaan osapuolten maksuosuuksin. Sopimuksessa määrätään myös rahoitusmekanismista, jonka avulla tuetaan sopimuksen osapuolina olevia kehittyviä valtioita sopimuksen täytäntöönpanossa muun muassa rahoittamalla valmiuksien kehittämistä ja meriteknologian siirtoa. Rahoitusmekanismi muodostuu muun muassa erityisrahastosta, johon kehittyneet osapuolet suorittavat vuosittaiset maksuosuudet, kunnes osapuolten konferenssi päättää toisin, ja Maailmanlaajuisesta ympäristörahastosta (Global Environment Facility).
Sopimuksen voimaantulon edellytyksenä on, että sopimukseen sitoutuu 60 osapuolta. Sopimus ei ole vielä tullut kansainvälisesti voimaan. Esitykseen sisältyy lakiehdotus sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen edellyttämiä merensuojelulain muutoksia koskeva lakiehdotus. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana samaan aikaan, kun sopimus tulee Suomen osalta voimaan.
Linkit
https://eur-lex.europa.eu/legal-content/SV/TXT/PDF/?uri=OJ:L_202401831 - Avtalstexten på svenska
Liitteet:
2024-10-17 BBNJ-sopimus HE-luonnos.docx - Luonnos hallituksen esitykseksi
Propositionens huvudsakliga innehåll och lagförslag.docx - Propositionens huvudsakliga innehåll och lagförslag
Aikataulu
Lausunto pyydetään toimittamaan viimeistään 22.11.2024.
Säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukaisesta ohjeellisesta lausuntoajasta on poikettu sen mahdollistamiseksi, että Suomi voisi olla mukana, kun EU ja mahdollisimman moni jäsenvaltio tallettaa ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa sopimuksen tallettajana toimivan YK:n pääsihteerin huostaan.
Sopimus kuuluu osittain EU:n ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Neuvosto hyväksyi 17.6.2024 päätöksen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (neuvoston päätös (EU) 2024/1830, EUVL L 2024/1830, 19.7.2024). Päätöksen mukaan EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät ratifioimaan BBNJ-sopimuksen ennen kesäkuussa 2025 järjestettävää YK:n valtamerikonferenssia.
Säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukaisesta ohjeellisesta lausuntoajasta on poikettu sen mahdollistamiseksi, että Suomi voisi olla mukana, kun EU ja mahdollisimman moni jäsenvaltio tallettaa ratifioimis- tai hyväksymiskirjansa sopimuksen tallettajana toimivan YK:n pääsihteerin huostaan.
Sopimus kuuluu osittain EU:n ja osittain jäsenvaltioiden toimivaltaan. Neuvosto hyväksyi 17.6.2024 päätöksen sopimuksen tekemisestä Euroopan unionin puolesta (neuvoston päätös (EU) 2024/1830, EUVL L 2024/1830, 19.7.2024). Päätöksen mukaan EU ja sen jäsenvaltiot pyrkivät ratifioimaan BBNJ-sopimuksen ennen kesäkuussa 2025 järjestettävää YK:n valtamerikonferenssia.
Vastausohjeet vastaanottajille
Myös tahot, joita ei ole erikseen mainittu jakelussa, voivat toimittaa lausuntonsa.
Lausunnot pyydetään ensisijaisesti antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön palvelun kautta. Lausuntoa ei tarvitse tällöin lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse ministeriön kirjaamoon. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja saatavilla ulkoministeriöstä. Lausuntopalvelussa annetut lausunnot ovat nähtävillä lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausuntopalvelussa annetut lausunnot ja ministeriön kirjaamoon toimitetut muiden kuin yksityishenkilöiden lausunnot julkaistaan lisäksi hankkeen julkisilla hankesivuilla (valtioneuvosto.fi/hankkeet, tunnus UM009:00/2024). Yksityishenkilön antama lausunto julkaistaan hankesivuilla ainoastaan, jos kyseinen henkilö tätä pyytää ja antaa siihen luvan.
Jos lausuntoa ei ole mahdollista antaa lausuntopalvelu.fi:ssä, lausunto voidaan toimittaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Lausunnossa pyydetään mainitsemaan asianumero VN/1915/2024.
Ministeriöiden tulee erikseen viedä lausuntonsa VAHVAan asialle VN/1915/2024.
Lausunnot pyydetään ensisijaisesti antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön palvelun kautta. Lausuntoa ei tarvitse tällöin lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse ministeriön kirjaamoon. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja saatavilla ulkoministeriöstä. Lausuntopalvelussa annetut lausunnot ovat nähtävillä lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausuntopalvelussa annetut lausunnot ja ministeriön kirjaamoon toimitetut muiden kuin yksityishenkilöiden lausunnot julkaistaan lisäksi hankkeen julkisilla hankesivuilla (valtioneuvosto.fi/hankkeet, tunnus UM009:00/2024). Yksityishenkilön antama lausunto julkaistaan hankesivuilla ainoastaan, jos kyseinen henkilö tätä pyytää ja antaa siihen luvan.
Jos lausuntoa ei ole mahdollista antaa lausuntopalvelu.fi:ssä, lausunto voidaan toimittaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Lausunnossa pyydetään mainitsemaan asianumero VN/1915/2024.
Ministeriöiden tulee erikseen viedä lausuntonsa VAHVAan asialle VN/1915/2024.
Valmistelijat
Luonnos hallituksen esitykseksi on laadittu ulkoministeriön asettamassa työryhmässä, jossa olivat edustettuina myös oikeusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Luonnonvarakeskus, ympäristöministeriö ja Suomen ympäristökeskus.
Mahdollisten kysymysten osalta voi ottaa yhteyttä työryhmän sihteeriin:
Lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä, puh. 0295 351 446, sari.makela(at)gov.fi (28.10. alkaen)
Mahdollisten kysymysten osalta voi ottaa yhteyttä työryhmän sihteeriin:
Lainsäädäntöneuvos Sari Mäkelä, puh. 0295 351 446, sari.makela(at)gov.fi (28.10. alkaen)
Jakelu:
| Ahvenanmaan maakuntahallitus | ||
| Liikenne- ja viestintäministeriö | ||
| Liikenne- ja viestintävirasto | ||
| Luonnonvarakeskus | ||
| Maa- ja metsätalousministeriö | ||
| Metsähallitus | ||
| Oikeusministeriö | ||
| Opetus- ja kulttuuriministeriö | ||
| Puolustusministeriö | ||
| Saamelaiskäräjät | ||
| Sisäministeriö | ||
| Suomen ympäristökeskus | ||
| Työ- ja elinkeinoministeriö | ||
| Valtioneuvoston kanslia | ||
| Valtiovarainministeriö | ||
| Ympäristöministeriö |