Anna lausunto
Anna tällä sivulla lausuntosi lausuntopyyntöön. Tutustu lausuntopyynnön taustatietoihin sivun yläosassa ja anna oma lausunto sen alla olevaan osioon. Samalla kun kirjoitat omaa lausuntoasi voit tarkastaa mitä muut lausunnonantajat ovat kommentoineet välilehdellä "Lausunnot". Kun lausuntosi on valmis, voit valita lähettää sen joko toiselle henkilölle hyväksyttäväksi tai lähettää sen suoraan lausuntopyynnön valmistelijalle. Samalla kun lähetät sen valmistelijalle, lausuntosi julkaistaan myös lausuntopyynnön Lausunnot-välilehdellä muiden annettujen lausuntojen tapaan. Jos lähetät lausuntosi hyväksyjälle, hän voi joko palauttaa lausuntosi valmistelutilaan tai hyväksyä ja lähettää lausuntosi lausuntopyynnön valmistelijalle, jolloin se myös julkaistaan Lausunnot-välilehdellä.
Lausuntopyyntö selvityksestä usean kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/8830/2019
Vastausaika on päättynyt: 31.5.2020
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Oikeusministeriö pyytää lausuntoanne virkamiesselvityksestä usean kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään.
Oikeusministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, väestörekisterikeskuksen sekä etnisten suhteiden neuvottelukunnan virkamiehistä koostuva asiantuntijaryhmä on selvittänyt vaihtoehtoja väestötietojärjestelmän muuttamiseen, sekä vaikutuksia. Työssä päädyttiin tarkastelemaan kaksi eri vaihtoehtoa. Vaihtoehto A on usean äidinkielen merkitseminen siten, että henkilö aina myös merkitsee asiointikielekseen suomen tai ruotsin kielen. Vaihtoehto B on, että äidinkieli ja asiointikieli merkitään samalla tavalla kuin nykyään, ja lisätään mahdollisuus merkitä väestötietojärjestelmään yksi tai useampi kotikieli.
Oikeusministeriön, valtiovarainministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön, väestörekisterikeskuksen sekä etnisten suhteiden neuvottelukunnan virkamiehistä koostuva asiantuntijaryhmä on selvittänyt vaihtoehtoja väestötietojärjestelmän muuttamiseen, sekä vaikutuksia. Työssä päädyttiin tarkastelemaan kaksi eri vaihtoehtoa. Vaihtoehto A on usean äidinkielen merkitseminen siten, että henkilö aina myös merkitsee asiointikielekseen suomen tai ruotsin kielen. Vaihtoehto B on, että äidinkieli ja asiointikieli merkitään samalla tavalla kuin nykyään, ja lisätään mahdollisuus merkitä väestötietojärjestelmään yksi tai useampi kotikieli.
Tausta
Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2017 sisältää keskeisen huomion siitä, että useamman kielen merkitsemistä väestötietojärjestelmään tulisi selvittää. Myös Euroopan neuvoston ministerikomitea on suositellut Suomelle moni-identiteetin ja useisiin eri kieliyhteisöihin kuulumisen ilmoittamisen helpottamista väestötietojärjestelmässä.
Selvityksessä on arvioitu yksilön hyötyä usean kielen merkitsemisestä järjestelmään. Näitä olisivat muun muassa se, että se antaisi täydellisemmän kuvan henkilön kielellisestä identiteetistä ja erikielisten vanhempien ei tarvitsisi valita lapsen kieltä. Usean kielen merkitseminen voisi myös antaa monipuolisemman kuvan kielivarannosta. Myös vaikutuksia viranomaisten toimintaan on arvioitu. Väestötietojärjestelmään merkittyjä tietoja äidinkielestä käytetään muun muassa kuntien kielisyyden määrittelyyn, palveluiden suunnitteluun, yhteydenottokielen valitsemiseen sekä valtionosuuksien- ja avustusten laskennassa.
Selvityksessä päädyttiin tarkastelemaan kahta eri vaihtoehtoa. Vaihtoehto A on usean äidinkielen merkitseminen siten, että henkilö aina myös merkitsee asiointikielekseen suomen tai ruotsin kielen. Vaihtoehto B on, että äidinkieli ja asiointikieli merkitään samalla tavalla kuin nykyään, ja lisätään mahdollisuus merkitä väestötietojärjestelmään yksi tai useampi kotikieli.
Selvityksessä on arvioitu yksilön hyötyä usean kielen merkitsemisestä järjestelmään. Näitä olisivat muun muassa se, että se antaisi täydellisemmän kuvan henkilön kielellisestä identiteetistä ja erikielisten vanhempien ei tarvitsisi valita lapsen kieltä. Usean kielen merkitseminen voisi myös antaa monipuolisemman kuvan kielivarannosta. Myös vaikutuksia viranomaisten toimintaan on arvioitu. Väestötietojärjestelmään merkittyjä tietoja äidinkielestä käytetään muun muassa kuntien kielisyyden määrittelyyn, palveluiden suunnitteluun, yhteydenottokielen valitsemiseen sekä valtionosuuksien- ja avustusten laskennassa.
Selvityksessä päädyttiin tarkastelemaan kahta eri vaihtoehtoa. Vaihtoehto A on usean äidinkielen merkitseminen siten, että henkilö aina myös merkitsee asiointikielekseen suomen tai ruotsin kielen. Vaihtoehto B on, että äidinkieli ja asiointikieli merkitään samalla tavalla kuin nykyään, ja lisätään mahdollisuus merkitä väestötietojärjestelmään yksi tai useampi kotikieli.
Tavoitteet
Selvityksen tavoitteena on kartoittaa mitä vaikutuksia väestötietojärjestelmän kieltä koskevan merkinnän muuttamisesta aiheutuisi. Lisäksi tavoitteena on selvittää, miten Euroopan neuvoston kansallisten vähemmistöjen suojelua koskevan puiteyleissopimuksen neuvoa-antava komitean suositus voitaisiin toteuttaa niin, että se soveltuu Suomen järjestelmään.
Liitteet:
Selvitys usean kielen merkitsemisestä väestötietojärjestelmään.pdf - Selvitys suomen kielellä.
Utredning om antecknandet av flera språk i befolkningsdatasystemet.pdf - Selvitys ruotsin kielellä.
Report on entering several languages in the Population Information System.pdf - Selvitys englannin kielellä.
Máŋgga giela merken álbmotdiehtovuogádahkii čilgehus.pdf - Selvitys pohjoissaameksi.
Aikataulu
Lausuntoja pyydetään lausuntopalvelu.fi:n kautta 30.04.2020 mennessä. Lausunnoista julkaistaan tiivistelmä.
Vastausohjeet vastaanottajille
Oikeusministeriö varaa teille mahdollisuuden antaa lausuntonne selvityksestä. Myös tahot, joita ei ole erikseen mainittu jakelussa, voivat toimittaa ministeriölle lausuntonsa. Pyydämme teitä antamaan lausunnon suomen tai ruotsin kielellä.
Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse ministeriön kirjaamoon. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse ministeriön kirjaamoon. Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Valmistelijat
Lisätietoja oikeusministeriöss antavat kieliasiainneuvos Corinna Tammenmaa (p. 0295150181) ja erityisasiantuntija Maija Iles (p. 0295150038)
Jakelu:
| Cultura säätiö | ||
| Digi- ja väestötietovirasto | ||
| Enontekiön kunta | ||
| Espoon kaupunki - Esbo stad | ||
| Finlands svenska teckenspråkiga rf | ||
| Folktinget | ||
| Hangon kaupunki - Hangö stad | ||
| Helsingin kaupunki - Helsingfors stad | ||
| Hyvinkään kaupunki | ||
| Inarin kunta | ||
| Ingå kommun - Inkoon kunta | ||
| Jakobstad - Pietarsaaren kaupunki | ||
| Kaarinan kaupunki | ||
| Kansaneläkelaitos | ||
| Kaskisten kaupunki - Kaskis stad | ||
| Kauniaisten kaupunki - Grankulla stad | ||
| Keva | ||
| Kimitoö kommun - Kemiönsaaren kunta | ||
| Kirkkohallitus | ||
| Kirkkonummen kunta - Kyrkslätt kommun | ||
| Kokkolan kaupunki - Karleby stad | ||
| Kolttien kyläkokous | ||
| Korsholm kommun - Mustasaaren kunta | ||
| Korsnäs kommun | ||
| Kotimaisten kielten keskus | ||
| Kotkan kaupunki | ||
| Kristinestad - Kristiinankaupunki | ||
| Kronoby kommun - Kruunupyyn kunta | ||
| Kuntaliitto | ||
| Kuurojen Liitto, toiminnanjohtaja Markku Jokinen | ||
| Lahden kaupunki | ||
| Lapinjärven kunta - Lappträsk kommun | ||
| Larsmo kommun - Luodon kunta | ||
| Liikenne- ja viestintäministeriö | ||
| Liikenne- ja viestintävirasto Traficom | ||
| Lohjan kaupunki - Lojo stad | ||
| Loviisan kaupunki - Lovisa stad | ||
| Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto | ||
| Maa- ja metsätalousministeriö | ||
| Malax kommun - Maalahden kunta | ||
| Myrskylän kunta - Mörskom kommun | ||
| Nykarleby stad - Uusikaarlepyyn kaupunki | ||
| Närpes stad - Närpiön kaupunki | ||
| Opetus- ja kulttuuriministeriö | ||
| Opetushallitus | ||
| Oulun kaupunki | ||
| Pargas stad - Paraisten kaupunki | ||
| Patentti- ja rekisterihallitus | ||
| Pedersöre kommun - Pedersören kunta | ||
| poliisihallitus | ||
| Porin kaupunki | ||
| Porvoon kaupunki - Borgå stad | ||
| Puolustusministeriö | ||
| Pyhtään kunta - Pyttis kommun | ||
| Pääesikunta | ||
| Raseborg stad - Raaseporin kaupunki | ||
| Romaniasiain neuvottelukunta | ||
| Rovaniemen kaupunki | ||
| Saamelaiskäräjät | ||
| Savonlinnan kaupunki | ||
| Sipoon kunta - Sibbo kommun | ||
| Sisäministeriö | ||
| Siuntion kunta - Sjundeå kommun | ||
| Sosiaali- ja terveysministeriö | ||
| Tampereen kaupunki | ||
| Tilastokeskus | ||
| Tuomioistuinvirasto | ||
| Turun kaupunki - Åbo stad | ||
| Työ- ja elinkeinoministeriö | ||
| Ulkoministeriö | ||
| Utsjoen kunta | ||
| Vaasan kaupunki - Vasa stad | ||
| Valtioneuvoston kanslia | ||
| Valtiovarainministeriö | ||
| Vantaan kaupunki - Vanda stad | ||
| Vörå kommun - Vöyrin kunta | ||
| Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimisto | ||
| Yhteiset lapsemme ry | ||
| Ympäristöministeriö |
Asiasanat
kielilainsäädäntö
kielelliset oikeudet
språkliga rättigheter
språklagstiftning
väestötietojärjestelmä
befolkningsdatasystemet