Tässä osiossa on mahdollista lausua mietinnön yleisperusteluja koskevista luvuista ja niiden sisällöstä.

Mietinnön nykytilaa koskevassa luvussa esitellään ja arvioidaan hankintalain sisällön, soveltamisen ja käytännön hankintatoimen nykytilaa. Lukuun sisältyy myös EU-oikeuden sekä kansainvälisen vertailun osiot.

Mietinnön 3 luvussa käsitellään siinä esitettyä hankintalakien rakennetta ja systematiikkaa. EU:n uudet kolme hankinta- ja käyttöoikeussopimusdirektiiviä esitetään pantavaksi täytäntöön kansallisessa laissa kahtena lakina: hankintalaki ja erityisalojen hankintalaki. Käyttöoikeussopimuksia koskevan direktiivin määräykset ehdotetaan täytäntöönpantaviksi hankintalakien sisällä omissa luvuissaan. Voimassa olevan hankinta-asetuksen ilmoittamista ja viestintää koskevat säännöt ehdotetaan sisällytettäviksi hankintalakeihin. EU-kynnysarvon alittavista hankinnoista, sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoista ja muista erityisistä hankinnoista ehdotetaan säädettäviksi omissa luvuissaan hankintalakien sisällä.

Mietinnön luvussa 4 käsitellään sen sisältämien ehdotusten vaikutuksia. Luvussa arvioidaan muun muassa vaikutuksia yrityksiin, viranomaisiin, hallinnolliseen taakkaan sekä ympäristöön ja yhteiskuntaan. Myös kansallisten kynnysarvojen nostamisen vaikutuksia on arvioitu luvussa. Osa vaikutusarvioinnista on vielä tekemättä mietinnössä.

Hankintayksiköitä edustavia lausunnonantajia pyydetään lausumaan erityisesti mietinnön lakiehdotusten vaikutuksista hankintayksiköiden hallinnolliseen taakkaan, hankinnoista ilmoittamisen määrän vähenemiseen sekä lain kansalliset kynnysarvot alittavien ns. pienhankintojen toteuttamisen tapoihin.

Tarjoajia, ehdokkaita ja toimittajia edustavia lausunnonantajia pyydetään lausumaan erityisesti mietinnön lakiehdotusten vaikutuksista liiketoimintamahdollisuuksiin, julkisten hankintojen houkuttelevuuteen ja hallinnolliseen taakkaan sekä markkinoiden toimintaan yleisesti.

Kansalaisjärjestöjä sekä muita kuin hankintayksiköitä ja tarjoajia edustavia lausunnonantajia pyydetään lausumaan erityisesti mietinnön vaikutuksista julkisten hankintojen laatuun, sekä ympäristö- ja yhteiskuntavaikutuksista.

Mietinnön luvuissa 2.3.10, 2.3.11, 3.4.10 sekä 3.4.11 käsitellään julkisten hankintojen ja hankintalainsäädännön valvontaa ja neuvontaa. Uudet EU:n hankintadirektiivit edellyttävät, että jokaisessa jäsenvaltiossa on valvonnan järjestelmä, jossa valvonnan tulokset voidaan viedä eteenpäin ja julkaista. Mietinnössä esitetään, että Suomessa nykyisin oleva valvonnan järjestelmä on riittävä täyttämään hankintadirektiivien vaatimukset ja valvonnan muut tarpeet.

Hankintadirektiivit edellyttävät myös hankintalainsäädännön neuvonnan olemassaoloa kaikissa jäsenvaltioissa. Mietinnössä ehdotetaan, että työ- ja elinkeinoministeriö  rahoittaa neuvontaa valtionavustuslain mukaisesti siten, että direktiivien vaatimukset neuvonnasta täyttyvät.

Tässä osiossa on mahdollista lausua itse lakiehdotuksista teemoittain. Lausunnonantajia pyydetään antamaan näkemyksensä kunkin teeman osalta erikseen. Näkemyksiä voi antaa myös kyseisiä lakiehdotuksia koskevista yksityiskohtaisista perusteluista.

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 1 luvussa säädettäisiin lain tarkoituksesta, periaatteista ja määritelmistä kuten hankintasopimuksesta, käyttöoikeussopimuksesta ja hankintayksiköistä. 
 

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 2 luvussa säädettäsiin hankintalain soveltamisalasta ja sen rajauksista. 2 lukuun sisältyvät säännökset myös sekamuotoisista sopimuksista, sidosyksikkösuhteesta, hankinnoista toiselta hankintayksiköltä, puolustus- ja turvallisuushankinnoista sekä julkisten hankintojen kansainvälisestä ulottuvuudesta.
 

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 3 luvussa säädettäisiin yhteishankinnoista muun muassa yhteishankintayksikköä käyttäen.  Luvussa säädettäisiin myös hankintojen varaamisesta työohjelmien puitteissa toteutettaviksi ja tarjouskilpailuun osallistumisen rajoittamisesta vammaisia henkilöitä tai muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä työllistäville toimittajille.
 

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 4 luvussa säädettäisiin EU-kynnysarvoista ja kansallisista kynnysarvoista sekä tähän liittyen hankinnan ja käyttöoikeussopimuksen ennakoidun arvon laskemisesta. Mietinnössä esitetään kansallisten kynnysarvojen nostamista siten, että tavara- ja palveluhankintojen kynnysarvo nostettaisiin 30 000 eurosta 60 000 euroon, sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen sekä muiden erityisten hankintojen kynnysarvo nostettaisiin 100 000 eurosta 300 000 euroon, palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten kynnysarvo nostettaisiin 30 000 eurosta 500 000 euroon ja käyttöoikeusurakoiden kynnysarvo nostettaisiin 150 000 eurosta 500 000 euroon. Rakennusurakoiden ja eräiden koulutuspalveluiden kansalliset kynnysarvot ehdotetaan pysytettäviksi nykytasolla.

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 5 luvussa säädettäisiin hankintamenettelyistä. Keskeisimmät muutokset koskevat neuvottelumenettelyn käyttöalan laajentamista ja neuvottelujen kulun säännösten täsmentämistä sekä dynaamisen hankintajärjestelmän virtaviivaistamista. Mietintöön sisältyy myös kaksi uutta hankintamenettelyä: innovaatiokumppanuus sekä sähköiset luettelot.

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 7 luvussa säädettäisiin hankinnoista ilmoittamisen velvoitteesta sekä ilmoittamisen yksityiskohdista.

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 8 luvussa säädettäisiin hankintamenettelyn tietojenvaihdosta ja viestinnästä. Mietinnössä ehdotetaan muutettavaksi hankintalakia siten, että viimeistään vuonna 2018 kaikkien hankintayksiköiden tulee siirtyä täysin sähköiseen tietojenvaihtoon hankintamenetelyissä. Tämä tarkoittaa esimerkiksi tarjouspyyntöasiakirjojen asettamista sähköisesti kaikkien saataville verkossa sekä tarjousten ja osallistumishakemusten sähköistä vastaanottamista. Hankinta-asetuksen viestintää koskevat säännökset tuotaisiin hankintalain 8 lukuun. 8 lukuun sisältyisi myös nykyistä tarkemmat säännökset tietoturvallisuudesta.

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 9 luvussa säädettäisiin hankinnan valmistelusta ja markkinakartoituksesta, tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisesta ja sisällöstä sekä niiden asettamisesta saataville sekä edelleen hankinnan kohteen kuvauksesta muun muassa ympäristö- ja muiden merkkien avulla. Lukuun sisältyy säännöksiä myös hankinnan jakamisesta, jonka sääntelyn tarkoituksena on edistää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisöjen osallistumismahdollisuuksia julkisissa hankinnoissa.


Lakiehdotuksen 9 lukuun sisältyvät myös säännökset alihankinnoista. Mietinnössä ehdotetaan muun muassa hankintayksikön pääsopimuskumppanin alihankkijoiden yksilöimistä ja ilmoittamista hankintayksikölle tietyissä hankinnoissa. Mietinnön lakiehdotuksissa myös mahdollistettaisiin ja tietyissä tilanteissa velvoitettaisiin hankintayksikkköä vaatimaan alihankkijan korvaamista.

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 10 luvussa säädettäisiin ehdokkaita ja tarjojia koskevista poissulkemisperusteista, hankintayksikön asettamista soveltuvuusvaatimuksista sekä ehdokkaiden ja tarjoajien ns. korjaavista toimenpiteistä. Lukuun sisältyvät säännökset myös soveltuvuusvaatimuksia ja poissulkemisperusteita koskevista selvityksistä ja ns. yhteisestä eurooppalaisesta hankinta-asiakirjasta, joka toimisi välineenä esittää vaatimusten alustava täyttyminen.  Luvussa säädettäisiin edelleen e-Certis- hakemistosta, ympäristöasioiden hallinta- ja laadunvarmistustoimenpiteistä, ehdokkaan ja tarjoajan oikeudellisesta muodosta sekä tarjouskilpailuun osallistumisesta ryhmittymänä ja muiden yksiköiden voimavarojen käytöstä.

Toimittajia koskevien kriteerien ohella luvussa säädettäisiin myös tarjousten valinnasta kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella, tarjousvertailusta, elinkaarikustannuksista sekä poikkeuksellisen alhaisten tarjousten asemasta. Mietinnön mukaan hankintayksikkö saisi valita, käyttääkö se kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena halvinta hintaa, alhaisimpia kustannuksia tai hinta-laatusuhdetta. Hankintayksikön tulisi kuitenkin perustella ratkaisunsa käyttää perusteena yksinomaan halvinta hintaa.  Hankintadirektiivit antavat jäsenvaltioille  mahdollisuuden myös poistaa kokonaan halvimman hinnan peruste kansallisesta hankintalaista.

Edelleen 10 luvussa ehdotetaan säädettäväksi hankintasopimuksen erityisehdoista.  Lakiehdotuksen mukaan hankintayksikkö voisi asettaa sosiaalisiin tai ympäristönäkökohtiin liittyviä vaatimuksia hankintasopimuksen toteuttamiselle. Erityisehtoja koskevassa lainkohdassa olisi lisäksi Maailman työjärjestön yleissopimuksen 94 mukaisesti vaatimukset siitä, että valtion keskushallintoviranomaisen ja tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan väliseen hankintasopimukseen olisi kirjattava ehto, jonka mukaan Suomessa toteutettavassa hankintasopimukseen sisältyvässä työssä on noudatettava vähintään niitä työsuhteen vähimmäisehtoja, joita Suomen lain ja työehtosopimusmääräysten mukaan on noudatettava samanlaatuisessa työssä. Mainittua ehdon kirjaamisvelvoitetta ulotettaisiin mietinnön mukaan myös muihin hankintayksiköihin silloin, kun kyse on rakennusurakoita koskevista hankintasopimuksista.
 

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 11 luvussa säädettäisiin EU-kynnysarvot alittavien ja kansalliset kynnysarvot ylittävien ns. kansallisten hankintojen menettelysäännöistä. Menettelysääntöjä yksinkertaistettaisiin ja väljennettäisiin voimassa olevaan hankintalakiin verrattuna siten, että hankintayksikkö voisi esimerkiksi valita melko vapaasti käytettävän hankintamenettelyn.

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 12 luvussa säädettäisiin hankintalain kynnysarvon ylittävistä sosiaali- ja terveyspalveluhankinnoista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista, jotka on määritelty lain liitteissä. Lakiehdotuksen 12 luvun 107 §:ssä kiinnitettäisiin erityistä huomiota sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen laatuun, sosiaali- ja terveyspalvelujen muun lainsäädännön noudattamiseen, palvelujen jatkuvuuteen sekä palvelujen asiakkaiden kuulemiseen.

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 13 luvussa säädettäisiin lain 5 §:ssä määriteltyjen ja lain kynnysarvot ylittävien käyttöoikeussopimusten kilpailuttamissäännöistä.

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 14 luvussa säädettäisiin hankintapäätöksen tekemisestä, tiedoksiantamisesta, odotusajasta, hankintaoikaisusta sekä hankintasopimuksen tekemisestä ja hankintasopimuksen muuttamisesta sopimuskauden aikana. Lukuun sisältyy myös hankintasopimuksen purkamista koskeva uusi lainkohta. Mietinnössä kevennettäisiin hankintapäätöksen perusteluvelvollisuutta, laajennettaisiin hankintaoikaisun käyttöalaa voimassa olevaan hankintalakiin nähden sekä säädettäisiin nykyistä laajemmin ja täsmällisemmin hankintasopimuksen muuttamisesta sopimuskaudella.

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 15 luvussa säädettäisiin julkisten hankintojen oikeussuojakeinoista. Mietinnössä muutettaisiin oikeussuojajärjestelmää muun muassa siten, että markkinaoikeuden päätöksestä valittaminen korkeimpaan hallinto-oikeuteen edellyttäisi valituslupaa. Muutosehdotuksen yhteyksiä perustuslakiin on käsitelty muualla mietinnössä.

Mietinnön sisältämän lakiehdotuksen 16 luvussa säädettäisiin hankintasopimusten säilyttämisestä, komissiolle toimitettavasta seurantaraportista sekä lain voimaantulosta.

Valmisteluryhmän mietintöön sisältyy myös erityisalojen hankintalain hallituksen esityksen luonnos. Lakiesitykseen sisältyisivät useimmat viranomaissektorin yleisen hankintalain uudistuksista ja uusista tavoitteista. Erityisalojen hankintalakia sovellettaisiin samoihin toimialoihin kuin voimassa olevassa hankintalaissa. Erityisesti lain soveltamisalaa ja määritelmiä koskevissa luvuissa on voimassa olevaan erityisalojen hankintalakiin nähden enemmän informaatiota. Erityisalojen hankintalaissa pysytettäisiin mietinnön mukaan voimassa olevan erityisalojen hankintalain yksi ainoa EU-kynnysarvojen taso. Erityisalojen hankintalaissa olisi edelleen tiettyjä hankintalakiin nähden väljempiä menettelysäännöksiä muun muassa neuvottelumenettelyä sekä puitejärjestelyjä koskien.

Mietinnön sisältämässä lakiehdotuksessa esitetään rikosrekisterilain 6 §:ää muutettavaksi siten, että tarjouskilpailuun voittaneen tarjoajan johto- ja valvontahenkilöt saisivat itseään koskevat ja hankintalainsäädännön poissulkemisperusteisiin liittyvät tiedot rikosrekisteristä oikeusrekisterikeskuksen kautta. Rikosrekisteriote voitaisiin myös luovuttaa hankintayksikölle poissulkemisperusteiden käsilläolon selvittämistä varten. Velvollisuus vaatia rikosrekisteritietoja tarjouskilpaliun voittajalta koskisi vain EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja. Lakiehdotuksella olisi vaikutuksia muun muassa oikeusrekisterikeskuksen työmäärään.