Luonnokset valtioneuvoston asetuksiksi (3 asetusta) / Alueiden kehittäminen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka 2021 - 2027

Vastausaika päättyy: 28.4.2021

Lausuntopyynnön taustatiedot
Johdanto
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää erityisesti jakelussa mainituilta tahoilta lausuntoa oheisista luonnoksista valtioneuvoston asetuksiksi. Asetukset liittyvät hallituksen esitykseen (HE 47/2021 vp) laiksi alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanolaki) sekä laiksi alueiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoituslaki).

Ehdotettavan toimeenpanolain nojalla annettaisiin valtioneuvoston asetus alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta (toimeenpanoasetus). Ehdotettavan rahoituslain nojalla annettaisiin kaksi asetusta: valtioneuvoston asetus aluiden kehittämisen ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden rahoittamisesta (rahoitusasetus) sekä valtioneuvoston asetus Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden tukikelpoisuudesta (tukikelpoisuusasetus). Ehdotukset on valmisteltu virkatyönä TEM:ssä. Ministeriön työtä ovat tukeneet hallituksen esityksen valmistelua varten asetettu poikkihallinnollinen työryhmä sekä Koheesio 2021+ kumppanuustyöryhmän alainen hallintojaosto.

Toimeenpanoasetuksessa säädettäisiin tarkemmin aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan viranomaisista ja niiden tehtävistä sekä aluekehittämisen yhteistyöelimien tehtävistä. Lisäksi asetuksella annettaisiin tarkempia säännöksiä ohjelmatyöstä ja ohjelmien (maakuntaohjelma, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelma, Interreg-ohjelmat ja Interreg-ulkorajaohjelmat) toimeenpanosta, hallinnoinnista ja yhteistyömenettelyistä.

Rahoitusasetuksessa säädettäisiin tarkemmin rahoituslain nojalla myönnettävän tuen käyttökohteista ja hyväksyttävistä kustannuksista. Lisäksi asetukseen otettaisiin tarkempia säännöksiä eri tukilajien ja Interreg-ohjelmien hankkeisiin myönnettävän kansallisen vastinrahoituksen hakemisesta, tuen myöntämisestä, tuen enimmäismääristä ja maksamisesta. Rahoitusasetuksessa säädettäisiin myös kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettujen hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta.

Tukikelpoisuusasetuksessa säädettäisiin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista rahoitettavien hankkeiden kustannusten korvausperusteista, eli käytettävissä olevista kustannusmalleista ja rahoitusmuodoista, kustannusten tukikelpoisuuden yleisistä edellytyksistä sekä hyväksyttävistä kustannuksista ja niihin liittyvistä menettelyistä. Asetusta sovellettaisiin kaikkiin avustusmuotoisiin tukiin, joita rahoitetaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varoista ohjelmakaudella 2021–2027, ellei siitä muualla toisin säädetä.

Tausta
Alueiden kehittämistä ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanoa ja hankkeiden rahoittamista koskevaa lainsäädäntöä uudistetaan vastaamaan aluekehittämisjärjestelmän uudistustarpeita sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen ohjelmakauden 2021–2027 sääntelyn edellyttämiä sääntelytarpeita. Uusi aluekehittämistä koskeva lainsäädäntö on tarkoitus saada voimaan 1.9.2021. Sitä sovellettaisiin kansalliseen alueiden kehittämiseen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen (EAKR, ESR+, JTF) ohjelmakauden 2021–2027 hankkeisiin. Lakien nojalla annettavilla valtioneuvoston asetuksilla tarkennetaan toimeenpanoa, hankkeiden rahoitusta ja kustannusten tukikelpoisuutta koskevia säännöksiä.
Tavoitteet
Hallituksen esitys on ollut valtioneuvoston käsittelyssä 8.4.2021 ja annettu eduskunnalle sen jälkeen. Esityksessä ehdotettavia lakeja ja niiden nojalla annettavia, nyt lausunnolla olevia asetusluonnoksia sovellettaisiin kansallisen aluepolitiikan sekä EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimeenpanoon ohjelmakaudella 2021–2027. Asetukset tulisivat voimaan ehdotettujen rahoituslain ja toimeenpanolain kanssa samanaikaisesti syyskuussa 2021.
Jakelu:
AKAVA ry.    
Business Finland    
Digi- ja väestötietovirasto    
Elinkeinoelämän keskusliitto EK    
Espoon kaupunki    
Etelä-Karjalan liitto    
Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus    
Etelä-Pohjanmaan liitto    
Etelä-Savon ELY-keskus    
Etelä-Savon maakuntaliitto    
Etelä-Suomen aluehallintovirasto    
Helsingin kaupunki    
Hyvärinen Jenni    
Hämeen ELY-keskus    
Hämeen liitto    
Hämeenlinnan kaupunki    
Itä-Suomen aluehallintovirasto    
Joensuun kaupunki    
Jyväskylän kaupunki    
Kaakkois-Suomi ELY-keskus    
Kainuun ELY-keskus    
Kainuun liitto    
Kajaani kaupunki    
Keski-Pohjanmaan liitto    
Keski-Suomen ELY-keskus    
Keski-Suomen liitto    
Keskuskauppakamari    
Kokkolan kaupunki    
Koski Kirsi    
Kouvolan kaupunki    
Kuopion kaupunki    
Kymenlaakson liitto    
Lahden kaupunki    
Laherto Minna    
Lapin aluehallintovirasto    
Lapin ELY-keskus    
Lapin liitto    
Lappeenrannan kaupunki    
Liikenne- ja viestintäministeriö    
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom    
Liski-Wallentowitz Hanna    
Lounais-Suomen aluehallintovirasto    
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto    
Maa- ja metsätalousministeriö    
Maaseutupolitiikan neuvosto    
Mikkelin kaupunki    
MTK ry.    
NYTKIS ry.    
Oikeuskanslerinvirasto    
Oikeusministeriö    
Opetus- ja kulttuuriministeriö    
Osenius Johanna    
Oulun kaupunki    
Pennanen Merja    
Pirkanmaan ELY-keskus    
Pirkanmaan liitto    
Pohjanmaan ELY-keskus    
Pohjanmaan liitto    
Pohjois-Karjalan ELY-keskus    
Pohjois-Karjalan maakuntaliitto    
Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus    
Pohjois-Pohjanmaan liitto    
Pohjois-Savon ELY-keskus    
Pohjois-Savon liitto    
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto    
Porin kaupunki    
Puolustusministeriö    
Päijät-Hämeen liitto    
Reivonen-Kavonius Tarja    
Rovaniemen kaupunki    
Ruokavirasto    
Saamelaiskäräjien puheenjohtaja    
Saamelaiskäräjät    
Saaristoasiain neuvottelukunta    
SAK ry.    
Sarita Kämäräinen    
Satakunnan ELY-keskus    
Satakuntaliitto    
Seinäjoen kaupunki    
Sisäministeriö    
Sosiaali- ja terveysministeriö    
SOSTE ry.    
STTK ry.    
Suomen Kuntaliitto    
Suomen luonnonsuojeluliitto    
Suomen Yrittäjät    
Tampereen kaupunki    
Tietosuojavaltuutetun toimisto    
Tilastokeskus    
Turun kaupunki    
Työ- ja elinkeinoministeriö    
Ulkoministeriö    
Uudenmaan ELY-keskus    
Uudenmaan liitto    
Vaasan kaupunki    
Valtioneuvoston kanslia    
Valtiontalouden tarkastusvirasto    
Valtiovarain controller-toiminto    
Valtiovarain controller-toiminto    
Valtiovarainministeriö    
Vantaan kaupunki    
Varsinais-Suomen ELY-keskus    
Varsinais-Suomen liitto    
Väylävirasto    
Yli-Knuutila Helinä    
Ympäristöministeriö    
Ålands landskapsregering - Ahvenanmaan maakunnan hallitus    
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunnonantajia pyydetään esittämään kannanottonsa kohdistaen ne erikseen kuhunkin asetusehdotukseen ja niiden perusteluihin (kohdistaen luvuittain ja pykälittäin). Lausuntopalvelun kysymykset ohjaavat kannanottojen kohdistamista.

Lausunnon antaminen edellyttää rekisteröitymistä ja vahvaa tunnistautumista. Sivustolla on ohjeet rekisteröitymiseen ja tunnistautumiseen.

Lausunnon voi lähettää vielä toiselle henkilölle hyväksyttäväksi ennen sen julkaisemista palvelussa.  Lausuntopalvelussa annetut lausunnot ja niiden allekirjoittajien nimet ovat julkisia lausunnon jättämisen jälkeen.  
Aikataulu
Lausunto pyydetään antamaan viimeistään 28.4.2021 sähköisesti Lausuntopalvelu.fi -sivustolla.

Ruotsinkielisen käännöksen myöhemmän valmistumisen vuoksi ruotsinkielinen lausuntopyyntö julkaistaan lausuntopalvelut.fi/utlåtanden.fi -sivustolla viikon 16 aikana. Ruotsinkielisen lausunnon antamisen määräaika tulee vastaavasti myöhemmin. 

Asetusluonnoksista järjestetään kuulemistilaisuus torstaina 15.4.2021 klo 10 - 12. Tilaisuus järjestetään Teams-kokouksena. LINKKI: https://teams.microsoft.com/dl/launcher/launcher.html?url=%2F_%23%2Fl%2Fmeetup-join%2F19%3Ameeting_OTRiOWY3NmEtNGFmNi00YTRjLWIxZjEtYWVlMWIzZjhhOGI1%40thread.v2%2F0%3Fcontext%3D%257b%2522Tid%2522%253a%2522c39ecab6-fd9d-453a-92e9-1d8f40f2f504%2522%252c%2522Oid%2522%253a%252233ebda0f-aec2-4743-9eae-3ba16499d4af%2522%257d%26anon%3Dtrue&type=meetup-join&deeplinkId=05fe7412-3c23-4e92-ad09-ca77dd9341d1&directDl=true&msLaunch=true&enableMobilePage=true&suppressPrompt=true
 
Valmistelijat
Lisätietoja:
Tarja Reivonen (erityisesti toimeenpanoasetus), puh. 0295 064 942            
Minna Laherto (erityisesti rahoitusasetus), puh. 0295 047 029
Jenni Hyvärinen (erityisesti tukikelpoisuusasetus), puh. 0295 049 28
Anne Juutilainen (erityisesti tukikelpoisuusasetus) , puh. 0295 064 929
Helinä Yli-Knuutila (Interreg-sääntely), puh. 0 295 047 146
Hanna Liski-Wallentowitz (kuulemistilaisuus), puh. 0295 047 131 

Sähköpostiosoitteet: etunimi.sukunimi@tem.fi
 


    • Voitte kirjoittaa asetusluonnoskokonaisuutta koskevat näkemyksenne ja yleiset huomiot alla olevaan tekstikenttään. Yksityiskohtaiset vastaukset pyydämme esittämään asetuskohtaisesti alempana olevan ryhmittelyn mukaisesti.
    • Pyydämme antamaan vastaukset luvuittain ja pykälittäin alla olevan ryhmittelyn mukaisesti
      • Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
        Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?
      • 1-4 § EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman viranomaiset ja niiden tehtävät ja vaatimukset
        • Onko tehtävistä ja vaatimuksista säädetty selkeästi?
        • Miltä osin muistiota pitäisi tarkentaa tältä osin?
      • 5 ja 6 § Välittävän toimielimen tehtävien kokoaminen
        • Onko kokoamisesta säädetty selkeästi? Tulisiko tehtävien kokoamista avata asetuksen muistiossa?
      • 7 § Alueiden uudistumisen neuvottelukunnan (AUNE) kokoonpano
        • Pitäisikö neuvottelukunnan tehtävästä säätää tarkemmin (vrt. lain 15 §)?
      • 9 §. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman seurantakomitea
        • Onko seurantakomiteasta ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?
        • Onko seurantakomiteasta ja sen sihteeristöstä säädetty selkeästi?
      • 10 §. Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valtakunnallisen teeman johtoryhmä
        Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?
        • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää? 
      • 11 § Maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) toimikausi ja kokoonpano
        Onko MYR:n kokoonpanosta säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen?
        Onko sihteeristön kokoonpanosta ja tehtävistä säädetty selkeästi, kuitenkin aluekohtainen joustavuus säilyttäen?
      • Miltä osin täydentäisitte tai muuttaisitte 1 luvun säännöksiä?
      • Muita huomioita lukuun 1
      • Onko ohjelmatyöstä ja yhteistyömenettelyistä säädetty selkeästi ja riittävästi? Jos ei,
        • mitä voisi selkeyttää?
        • miltä osin haluaisitte täydentää tai muuttaa ehdotettuja säännöksiä?
      • Pykäläkohtaisia kysymyksiä:
        13 §. Aluekehittämispäätöksen valmistelu, sisältö, toimeenpano ja seuranta
        • Onko aluekehittämispäätöksen valmisteluun osallistujista, sisällöstä ja toimeenpanosta tarpeen säätää tarkemmin?
         
        14 § Maakuntaohjelman sisällön rakenne, valmistelu ja aikataulu 
        • Onko maakuntaohjelman sisällöstä ja laatimisesta säädetty riittävästi ottaen huomioon toisaalta alueiden välinen vertailtavuus ja toisaalta alueellinen joustavuus?
         
        15 § Alueiden kehittämisen keskustelut
        • Onko kuvattu riittävän selkeästi alueiden kehittämisen keskustelujen osallistujat, tavoiteltu lopputulos sekä seuranta?

        16 §. Kestävän kaupunkikehittämisen johtoryhmä
        Onko johtoryhmästä ja sen tehtävästä säädetty selkeästi?
        • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykälää?
      • 17 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojana toimimisen vaatimukset
        18 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman valvojan tehtävät

        Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien valvojana toimimisen vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi? 
        • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykäliä tai niiden perusteluja?
      • 21 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset
        22 § Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallisen vastinrahoituksen hallinnointiin liittyvät tehtävät

        Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen hallinnoinnin vaatimukset ja tehtävät kuvattu selkeästi (21 - 22 §)?
        • Jos ei, miten muuttaisitte tai täydentäisitte pykäliä tai niiden perusteluja?
      • Muita huomioita lukuun 3
      • Mitä muuta haluatte kommentoida asetuksen sisältöön tai muistioon nähden?
    • Pyydämme antamaan vastaukset luvuittain ja pykälittäin alla olevan ryhmittelyn mukaisesti
      • Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
        Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?
      • 1 § Soveltamisala
        2 § Suhde muuhun lainsäädäntöön

        Ovatko asetuksen soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön selkeät?
      • Miltä osin täydentäisitte tai muuttaisitte 1 luvun säännöksiä?
      • Muita huomioita lukuun 1

      • Onko tukea koskevista yleisistä säännöksistä säädetty selkeästi ja ehdotettua rahoituslakia tarpeellisesti täydentäen?
      • Luvun 4 - 8 §:t vastaavat pääosin voimassa olevaa sääntelyä. Onko näiltä osin ehdotuksia säännösten sisällön kehittämiseksi?
      • Miltä osin tarkentaisitte tai muuttaisitte 2 luvun muita säännöksiä?
      • Muita huomioita lukuun 2
      • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi kaikkiin ehdotetun rahoituslain nojalla myönnettäviin tukiin (kansalliset alueiden kehittämisen varat, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman varat ja Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansallinen vastinrahoitus), mutta luvun säännöksistä voitaisiin tukilajikohtaisesti poiketa 4 - 6 luvussa. Ovatko 3 luvun säännökset tämä huomioiden riittävän selkeitä ja soveltuvia kaikkiin mainittuihin tukilajeihin?
      • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi myös Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansalliseen vastinrahoitukseen. Näettekö erityisesti näiltä osin ongelmia luvun säännösten sovellettavuudessa?
      • Ehdotetun rahoituslain nojalla myönnettävissä tuissa tulee rahoituslain ohella sovellettavaksi myös valtionavustuslaki. Onko tukimenettelystä tältä osin säädetty selkeästi suhteesta valtionavustuslakiin? Onko valtionavustuslain säännöksiä avattu riittävästi muistiossa?
      • Ehdotetussa 15 §:ssä säädettäisiin ennakosta ja sen kuittaamisesta nykyistä tarkemmin (Interregin kansallisen vastinrahoituksen osalta kuittaamisesta säädettäisiin poikkeus 42 §:ssä). Onko ennakosta ja sen kuittaamisesta säädetty selkeästi ja riittävästi?
      • Ehdotetussa 16 §:ssä säädettäisiin tuen maksamisen hakemisesta ja voimassa olevaan nähden sääntelyä tarkennettaisiin EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman ja kansallisiin alueiden kehittämisen varoihin sovellettavien uusien kustannusmallien käyttöönoton vuoksi. Onko sääntely riittävän selkeää?
      • Ehdotetussa 19 §:ssä säädettäisiin ohjausryhmästä nykyistä tarkemmin. Onko säännös riittävä ja selkeä?
      • Miltä osin muuten tarkentaisitte tai muuttaisitte 3 luvun säännöksiä? (pyydämme kohdentamaan ehdotukset pykälittäin)
      • Muita huomioita lukuun 3
      • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi vain kansallisista alueiden kehittämisen varoista rahoitettaviin tukiin. Kustannusten tukikelpoisuutta koskevia säännöksiä tarkennettaisiin voimassa olevaan asetukseen nähden ja tukikelpoisuudesta säädettäisiin pääosin yhteneväisesti EU:n alue- ja rakennepolitiikan tukien kanssa viittaamalla pykälissä tukikelpoisuusasetuksen säännöksiin. Onko yhteneväinen sääntely kansallisissa alueiden kehittämisen varojen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan varojen hankkeiden kesken kannatettavaa?
      • Miltä osin kansallisissa alueiden kehittämisen varoista rahoitettavien hankkeiden kustannusten tukikelpoisuudesta tulisi säätää toisin kuin tukikelpoisuusasetuksessa säädetään?
      • Ehdotetussa 21 §:ssä säädettäisiin kansallisten alueiden kehittämisen varojen hankkeen enimmäiskestoksi kolme vuotta, mikä vastaisi voimassa olevaa. EU:n alue- ja rakennepolitiikan hankkeiden osalta enimmäiskeston säätämisestä ehdotetaan luovuttavaksi. Onko enimmäiskeston rajaaminen tarpeen?
      • Ehdotetussa 24 §:ssä säädettäisiin luontoissuorituksesta osana hankkeen omarahoitusta. Pitäisikö luontoissuoritus sallia paitsi osana omarahoitusta mutta myös laajemmin yksityistä rahoitusosuutta ja miksi? Miten muuten luontoissuoritusta koskevaa säännöstä pitäisi kehittää?
      • Voimassa olevan rahoitusasetuksen 26 §:ssä säädetystä vastikkeellisen työ tai tuotantopanoksen luovutuksesta ehdotetaan luovuttavaksi. Onko ratkaisu kannatettava? Jos katsotte, että säännös olisi edelleen tarpeen, perustelkaa kantanne.
      • Miltä osin muuten tarkentaisitte tai muuttaisitte 4 luvun säännöksiä? (pyydämme kohdentamaan ehdotukset pykälittäin)
      • Muita huomioita lukuun 4
      • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi vain Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan ohjelmasta rahoitettaviin tukiin. Onko näitä tukia koskevista erityissäännöksistä säädetty selkeästi?
      • Ehdotetussa 34 §:ssä säädettäisiin uudesta ryhmähankkeesta rahoituslakia tarkentavia säännöksiä. Onko säännös riittävä ja selkeä?
      • Miltä osin tarkentaisitte tai muuttaisitte 5 luvun säännöksiä? (pyydämme kohdentamaan ehdotukset pykälittäin)
      • Muita huomioita lukuun 5
      • Luvun säännökset tulisivat sovellettavaksi vain Interreg-ohjelman ja Interreg-ulkorajaohjelman kansalliseen vastinrahoitukseen. Onko Interreg-ohjelmien ja Interreg-ulkorajaohjelmien kansallisen vastinrahoituksen toimeenpanoa koskevista erityssäännöksistä säädetty riittävästi ja selkeästi?
      • 39 § Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen määrä

        Onko teillä kommentoitavaa Interreg-ohjelmien kansallisen vastinrahoituksen määrään sekä esitettyihin myöntörajoihin?
      • Miltä osin tarkentaisitte tai muuttaisitte luvun 6 säännöksiä?
      • Muita huomioita lukuun 6
      • Näkemykset ja kommentit, jotka eivät sisälly aiempiin kohtiin
    • Euroopan parlamentin ja neuvoston ohjelmakauden 2021- 2027 yleisasetuksen 57 artiklan 1 kohdan mukaan menojen tukikelpoisuus määritetään kansallisten sääntöjen perusteella, paitsi jos yleisasetuksessa, rahastokohtaisissa asetuksissa tai yleisasetuksen taikka rahastokohtaisten asetusten perusteella on vahvistettu erityissääntöjä. Rahastokohtaisilla asetuksilla tarkoitetaan EU:n alue- ja rakennepolitiikan rahastojen osalta EAKR-asetusta (Euroopan aluekehitysrahasto), ESR-asetusta (Euroopan sosiaalirahasto plus) ja JTF-asetusta (oikeudenmukaisen siirtymän rahasto).
       
      Edellä mainittuja EU:n säädöksiä sovelletaan suoraan EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman toimeenpanoon. EU-säädösten ja tämän asetusehdotuksen lisäksi tukikelpoisuudesta ja kustannusten korvausperusteista säädetään ehdotetussa rahoituslaissa ja sen nojalla annettavassa rahoitusasetuksessa (liitteet 3 ja 4), ehdotetussa yritystukilaissa sekä valtionavustuslaissa (688/2001). 

      Pyydämme antamaan vastaukset luvuittain ja pykälittäin alla olevan ryhmittelyn mukaisesti.
      • Onko asetuksen rakenne mielestänne selkeä sen soveltamisen kannalta?
        Jos katsotte, että asetuksen rakenne edellyttää tarkennuksia, voisitteko tarkentaa miltä osin ja miten?
        Mitä muuta haluatte kommentoida asetuksen sisältöön tai muistioon nähden?
      • 2 § Määritelmät
        Onko asetukseen tarpeellista ottaa määritelmiä koskeva erillinen pykälä?
        o   Onko asetuksessa käytetty käsitteistö mielestänne selkeää?
        o   Mitkä käsitteet edellyttäisivät tarkennusta ja miten?
      • 4 § Tukikelpoisuuden edellytykset
        Ovatko tukikelpoisuuden edellytykset näkemyksenne mukaan selkeät? Jos eivät, 
        o   Miltä osin katsotte edellytykset epäselväksi ja miksi katsotte kohdan epäselväksi?
        o   Tulisiko muistiota tältä osin tarkentaa?
        o   Miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
      • 5 § Hankkeen tulot
        Onko hankkeen tulot ja niiden käsittely määritelty pykälässä riittävän selkeästi? Jos ei,
        o   Miltä osin tulojen määrittely ei ole riittävän selkeää?
        o   Tulisiko muistiota tältä osin tarkentaa?
        o   Miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
      • Muita huomioita luvun 1 pykäliin ja muistioon
      • 6 § Palkkakustannusten tukikelpoisuus
        Ovatko palkkakustannusten tukikelpoisuutta koskevat yleiset periaatteet riittävän selkeät? Jos eivät,
        o   miltä osin periaatteet ovat epäselviä ja miksi katsotte kohdan epäselväksi?
        o   Tulisiko muistiota tältä osin tarkentaa ja miltä osin?
      • 7 § Palkkakustannusten yksikkökustannusmalli
        Onko palkkakustannusten yksikkökustannusmalli määritelty pykälässä riittävän selkeästi? Jos ei,
        o   miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?
        o   Voisitteko perustella tarkennusta edellyttävän kohdan?

        Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi? 
      • 8 § Välittömien palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen sekä prosenttimääräinen korvaus palkkakustannusten sivukuluista

        Onko palkkakustannusten korvaaminen tosiasiallisesti aiheutuneisiin ja maksettuihin tukikelpoisiin kustannuksiin perustuen mielestänne riittävän selkeästi määritelty pykälässä?
        Onko prosenttimääräinen korvaus palkkakustannusten sivukuluista mielestänne riittävän selkeästi määritelty pykälässä?
        o   Jos näin ei ole, miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

        Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
      • 10 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa
        11 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan aluekehitysrahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa investointihankkeissa
        12 § Prosenttimääräinen korvaus Euroopan sosiaalirahastosta ja oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta rahoitettavissa kehittämishankkeissa eräissä tapauksissa

        Onko pykälien muotoilu ja sisältö riittävän selkeää? Jos ei,
        o   miltä osin muotoilua tulisi tarkentaa pykäläkohtaisesti?

        Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi (tarkennukset pykäläkohtaisesti)?
      • 16 § Kertakorvausten määrän vahvistaminen

        Onko kertakorvausten määrän vahvistamisesta säädetty riittävän selkeästi? Jos ei,
        o   miltä osin pykälän muotoilu edellyttäisi tarkentamista?
        o   Miten muotoilua tulisi tarkentaa pykälässä?

        Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi? 
      • Muita huomioita luvun 2 pykäliin ja muistioon
      • 19 § Hankinnat

        Onko hankinnasta aiheutuvien kustannusten tukikelpoisuus ja kustannusten kohtuullisuuden arvioiminen määritelty riittävän selkeästi määritelty? Jos ei,
        o   miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

        Jos muistiota tulisi tarkentaa, osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
      • Onko arvonlisäveron tukikelpoisuudesta ja sen osoittamisesta säädetty riittävän selkeästi? Jos ei,
        o   miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

        Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
      • 25 § Tuen ulkopuolelle jäävät kustannukset

        Onko tuen ulkopuolelle jäävistä kustannuksista säädetty riittävän kattavasti ja selkeästi? Jos ei,
        o   miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

        Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
      • Muita huomioita luvun 3 pykäliin ja muistioon
      • 26 § Tukipäätöksessä hyväksyttyjen kustannuslajien väliset muutokset

        Selkeyttääkö kustannuslajien välisestä muutoksesta säädetty hankkeiden toimeenpanoa? Jos ei,
        o   miltä osin pykälää tulisi tarkentaa?

        Jos muistiota tulisi tarkentaa, miltä osin katsotte muistion puutteelliseksi tai epäselväksi?
      • Näkemykset ja kommentit, jotka eivät sisälly aiempiin kohtiin
    • Näkemykset ja kannanotot, jotka eivät sisälly edellä asetuskohtaisesti esille tuomaanne