• Lausunnonantajia: 11
    Lausunnonantajan lausunto
      • Lisää tähän aputeksti liitteiden lisäämiselle. Vastaajat voivat liittää tiedostomuotoja: pdf, doc, docx, xls, xlsx, ppt, pptx, csv, txt, rtf, zip, jpg, jpeg, png, gif ja tif. Tiedostojen yhteenlaskettu koko saa olla korkeintaan 50 Mb.
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään.
      • Alanko Jukka
        Päivitetty:
        15.11.2021
        • Kainuu-ohjelmaa on hyvin valmisteltu ja se ottaa huomioon Kainuun ominaispiirteet. Maakuntamme harva asutus sekä luonto nähdään jokaisessa Kainuun kunnassakin vahvuutena. Mielikuva maakunnasta, jossa luontoa arvostetaan, on erittäin tärkeä Kainuun vetovoiman sekä matkailuelinkeinon kannalta. Tätä taustaa vasten Kainuu-ohjelman ympäristöselostus 2021 antaa väärän kuvan ympäristön todellisesta tilasta. Luonnoksessa osassa Kainuun ympäristön nykytila ja ominaispiirteet, sivulla 8 kohdassa pintavedet, mainitaan seuraavasti; Pääosa Kainuun vesistöistä kuuluu Oulujoen vesistöön, joka koostuu Hyrynsalmen ja Sotkamon reiteistä, jotka laskevat Oulujärveen ja edelleen Oulujokea pitkin Perämereen. Kainuussa pintavedet ovat pääsääntöisesti vähintään hyvässä tilassa (kuva 3). Vesipinta-alasta 57 % on säännöstelty ja rakennettu palvelemaan energiantuotantoa. Kainuun pintavedet ovat luonnostaan pääosin lievästi happamia ja humuspitoisia, mikä johtuu soilta vesiin valuvista humusaineista. Pitkästä lumisesta talvesta johtuen järvien happipitoisuudet laskevat talvikautena huomattavasti. Tässä kappaleessa annetaan harhaanjohtavaa tietoa Kainuun pintavesien tilasta. Kainuun voimakkaasti muutettujen vesistäjen ekologinen tila ei ole hyvä. Nuo kyseiset pintavedet ainoastaan luokitellaan hyväksi. Todellisuudessa vedet eivät ole Suomen vesilain vaatimusten mukaisessa hyvässä, vaan ainoastaan tyydyttävässä tilassa. Pintavesien luokitusten perusteiden tarkistaminen, niiden ajanmukaistaminen sekä näistä toimenpiteistä seuraavat ekologisesti tyydyttävässä tilassa olevien pintavesien parannustoimet tulisivat olla Kainuun maakuntaohjelmaan selkeästi kuvattuina. Vain tällä tavoin pystymme saamaan voimakkaasti muokatut vesistömme vesilain vaatimaan hyvään tilaan ja toimimaan maakuntaohjelman tavoitteiden mukaisesti.
      • Kaivosteollisuus ry
        Päivitetty:
        15.11.2021
        • Kiitos mahdollisuudesta lausua Kainuu ohjelmasta. Kaivosteollisuus ry pitää ohjelman kaivannaisalaa koskevia kehittämistavoitteita hyvinä. Erityisesti haluamme tuoda esille, että Suomessa on otettu käyttöön Vastuullisen kaivostoiminnan periaatteet (kaivosvastuujärjestelmä) vuonna 2017, joihin useat Suomessa toimivat kaivokset ovat sitoutuneet. Järjestelmä pohjautuu Kanadalaiseen Towards Sustainable Mining - standardiin, mikä on otettu käyttöön myös useissa muissa maissa. Tämä tukee suurelta osalta Kainuu ohjelman tavoitetta kansainväliset kriteerit täyttävästä vastuullisen teollisuuden klusterista. Pidämme erittäin hyvänä myös ohjelman tavoitetta kaivannaisalan kasvamisesta ja uusien liiketoimintamahdollisuuksia muodostumisesta. Tämä edellyttää hyvää yhteistyötä esimerkiksi Pohjois-Suomeen AVIn ja Kainuun ELYn kanssa sekä laajaa verkostoitumista ja yhdessä tekemistä muiden toimijoiden kanssa.
      • Kainuun liitto, Kainuun maakunnallinen nuorisovaltuusto
        Päivitetty:
        15.11.2021
        • Kainuun maakunnallisen nuorisovaltuuston lausunto Kainuu-ohjelmaan Kainuun maakunnallinen nuorisovaltuusto kiittää mahdollisuudesta lausua valmistelussa olevaan Kainuun maakuntaohjelmaan. Kainuu on ollut häviöllä pitkään ja nyt ollaan täyskäännöksen paikassa. Maakunnallinen nuorisovaltuusto kokee, että Kainuu-ohjelman visio on juuri sitä, mitä Kainuu tarvitsee ja siinä mainitut asiat ovat todella tärkeitä Kainuulle. Tavoitteet ovat kunnianhimoisia ja niiden eteen pitää tehdä töitä. Koulutus on ehdottomasti tärkeää ihmisten saamisessa tänne, erityisesti sellaiset koulutusalat, joita on harvassa, kuten IB-koulutus tai jokin erityistaidon ala toisivat lisää opiskelijoita Kainuuseen. Ennen kaikkea korkeakoulut tekisivät nuorten naisten pitämisestä Kainuussa helpompaa ja lisäisivät muuttoliikettä tänne. Yliopistotason koulutustakin olisi hyvä saada tänne. Samoin pitäisi saada vapaat työpaikat enemmän esille niin opiskelijoillekin kuin vanhemmille ihmisille. Erityisesti sosiaalityöntekijöitä ja lastentarhanopettajia etsitään jatkuvasti paljon, joten työvoimalle näille aloille on ainakin kysyntää, johon pitäisi vastata. Vaikka Kajaanin AMK on pieni, on se alueelle tärkeä ja ”suuri”. Alojen markkinointia olisi hyvä lisätä. Koulutustarjontaa on myös hyvä monipuolistaa esimerkiksi naisvaltaista koulutusta lisäämällä ja laajentamalla (esim. luonnontieteet, sotealat, varhaiskasvatus ja opettajankoulutus). Kajaanista puuttuu esimerkiksi ensihoitajakoulutus, joka voisi toimia vetonaulana. Yrityksillä on parantamisen varaa työ-, harjoittelu-, ja oppisopimuspaikkojen tarjoamisessa nuorille. Kesällä työllistymisen mahdollisuuden parantaminen on tarpeen, hakisi nuori töitä kesätyösetelillä tai ilman. Nuorten työllistäminen lisää hyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Voimmeko maakuntana olla edelläkävijä nuorisotyöttömyyden ehkäisyssä? Konkreettisilla toimilla kuntakohtaisesti tai maakunnan laajuisesti voisi houkutella lapsiperheitä, esimerkiksi ilmaisen varhaiskasvatuksen, vuorotyöläisten lasten päiväkodin ja vauvarahan avulla. Haluaisimme kokeilua erityisesti ilmaisesta varhaiskasvatuksesta. Ihmisten muuttamiseen tänne vaikuttaa negatiivisesti asuntojen korkeat hinnat, jotka saattavat olla etenkin nuorille ja opiskelijoille hankalaa maksaa ilman työpaikkaa. Toivoisimme siis asuntojen hintoihin ja saatavuuteen muutosta. Pieniin kyliin kaivataan asutusta, joten pienempien kyläkoulujenkin pitäminen pystyssä auttaa ylläpitämään syrjäseutujen vireyttä. Mikäli kouluja lakkautetaan, on toivottavaa, että kyläyhdistykset ottaisivat ja saisivat tilat edullisesti käyttöönsä. Lukioiden oppiainetarjonnan laajentamista etäopintojen avulla ja etujen, kuten ilmaisen ajokortin ja halvan asumisen avulla, voidaan saada pienemmille paikkakunnille uusia opiskelijoita. Mielenterveyden kartoitus ja avun saanti matalalla kynnyksellä erityisesti nuorille on saatava helpommaksi ja nopeammaksi. Nuorten jaksamisen ja mielenterveydestä puhuminen kouluissa ja yhteiskunnassa pitäisi tulla yleisemmäksi ja vapaammaksi. Puhumista ja henkistä tukea tulee korostaa hoitomuotona ennen diagnooseja ja lääkkeitä. Kartoitusmenetelmänä nuorille voi toimia esimerkiksi vuosittainen kuraattorin järjestämä palaveri oppilaiden kanssa. Tukiverkon toiminnan tulee olla luotettavaa. Työelämänlaatuun ja -hyvinvointiin on keskeistä lisätä erilaisuuden hyväksymistä ja jaksamisen kanssa kamppailusta puhumista, jotta työelämässä jaksaminen ja työelämän pidentyminen parantuisi. Maahanmuuton lieveilmiöitä pitää varoa ja kotouttamisen on onnistuttava hyvin. Työperäinen maahanmuutto on tärkeintä. Suurin osa työperäisestä maahanmuutosta tulee keskittymään pääkaupunkiseudulle, mutta maakuntaa ja tarjolla olevia mahdollisuuksia tulee markkinoida ja maakunnan imagoa rakentaa houkuttelevammaksi. Työn perässä maahan muuttavia tulisi kouluttaa sellaisiin työtehtäviin, joita Kainuussa on tarjolla, näin suora työllistyminen olisi helpompaa. Maailmalla ja Suomessa riehunut pandemia on mahdollistanut etätyöratkaisujen laajan kehittämisen ja käyttöönoton. Myös paluumuuttajia ja niitä, joilla on mahdollisuus tehdä töitä etänä, tulisi houkutella markkinoimalla alueen vetovoimatekijöitä kuten sujuvaa ja helppoa arkea (mm. matkoissa säästyvä lisäaika muuhun tekemiseen), vapautta, tilaa ja puhdasta luotoa. Vetovoimatekijöitä ovat myös Kainuun idylliset maalaismaisemat ja turvallisuus lapsiperheille. Kainuun hyvät ja edulliset harrastusmahdollisuudet isompiin kaupunkeihin tai paikkakuntiin verrattuna, kannattaa tuoda entistä selkeämmin esille alueen markkinoinnissa opiskelijoille, lapsiperheille ja työtä hakeville. Taantukoon taika ja vanhoillisuus; Kainuun imago on remontin tarpeessa. Surkunälkämaa pitää muuttaa positiiviseksi kunnian näläksi. Kainuuta tulee markkinoida modernina ja erikoisena maakuntana, jossa vallitsee vapaus; meidänpä vapautta vaarat on nää! Rastas ja metso täälläkin soi; muuta Kainuuseen ja elä puhtaan pohjoisen luonnon keskellä. Kannatamme Kainuu-ohjelman tavoitteita ja niiden eteen tehtäviä toimenpiteitä. Kainuun maakunnallinen nuorisovaltuusto Jonna Kyllönen, puheenjohtaja Juuso Korhonen, 1. varapuheenjohtaja
      • Hyrynsalmen kunta
        Päivitetty:
        15.11.2021
        • Hyrynsalmen kunta lausuu Kainuu-ohjelmasta seuraavaa: Ohjelma on kokonaisuutena relevantti, koherentti ja evolutionaarisesti sensitiivinen. Maakuntaohjelman 2022-2025 kehittämisen painopisteet ovat: - Hyvinvointi ja työllisyys - Elinkeinot, osaaminen ja digitaalinen siirtymä - Elinkeinojen kehittämisen kärkitoimialat - Kansainvälistyminen - Vihreä ja oikeudenmukainen siirtymä - Saavutettavuus, aluerakenne ja monipaikkaisuus Painopisteet kattavat hyvin myös Hyrynsalmen kunnan kehittämistarpeet ja -tavoitteet. Ohjelman toteutus ratkaisee lopulta sen tuloksellisuuden ja alueellisen vaikuttavuuden. Projektisyklin hallintaan, ja sen hankkeistusvaiheeseen, tulee kiinnittää erityistä huomiota.
      • Vihreiden luottamushenkilö, Keränen Silja
        Päivitetty:
        15.11.2021
        • Liitteenä Silja Keräsen, Karoliina Kuvajan ja Sari Alakurtin kommentteja Kainuu-ohjelmaan.
      • Paltamon kunta, Paltamon kunnanhallitus 8.11.2021 § 306
        Päivitetty:
        12.11.2021
        • Sivulla 13/68 olisi hyvä mainita, että eläkkeelle jääneiden työpanosta voisi hyödyntää esim. osa-aikaisissa ja kausiluonteissa töissä. Sivulle 15/68 kommenttina, että voisiko segregaatiota ehkäistä tai ainakin vähentää jo varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa (nyt vahvistetaan naisvaltaisia aloja eli mennään vanhalla mallilla/jako miesten ja naisten aloihin). Sivulla 46/68 Ruoan tuotannossa voisi olla maininta kalataloudesta eli järvien ja jokien antimien hyödyntämisestä. Sivulla 23/68 hyvinvointi ja työllisyys -osiossa on mainittu omassa kappaleessaan Sotepela-uudistus vuonna 2023 mutta vuodelle 2024 suunnitteilla olevaa TE-palvelujen siirtoa kuntien vastuulle ei ole mainittu. Siitä olisi hyvä ottaa tämän otsikon alle oma kappaleensa. Tämä asia koskee myös yrityspalveluja, joten asia olisi syytä huomioida myös sivulla 29/68 Elinkeinot, osaaminen ja digitaalinen siirtymä -kohdassa. Pääministeri Sanna Marinin hallitus linjasi kevään 2021 puoliväliriihessä TE-palveluiden siirrosta paikallistasolle. Linjaus liittyy hallitusohjelman työllisyystavoitteeseen ja kuntien vastuun vahvistamiseen työllisyyspalveluissa. TE-palvelut on tarkoitus siirtää kuntien vastuulle vuoden 2024 aikana. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Työllisyyden kuntakokeilut käynnistyivät maaliskuussa 2021 myös Kainuussa. Kokeilujen tavoitteena on nykyistä tehokkaammin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä ja koulutukseen ohjautumista sekä tuoda uusia ratkaisuja osaavan työvoiman saatavuuteen. Kokeiluissa tavoitellaan eri palvelujen parempaa yhteensovittamista ja tehokkaiden palvelujen löytämistä asiakkaalle. Kuntakokeilulle säädetään jatko siihen asti, kunnes palvelut siirtyvät pysyvästi kunnille. Uudistuksen verkkosivut: https://tem.fi/te-palvelut-2024-uudistus Kainuu-ohjelmassa tulisi ottaa vielä paremmin huomioon nuorten miesten syrjäytymisen ehkäiseminen ja hyvinvoinnin edistäminen. Ammatillisen koulutuksen järjestämisessä lisää painotusta ja profiilin nostamista työvoimapulasta kärsiville aloille. On hyvä että ohjelma-asiakirjassa on vahvasti näkyvillä KaiCell Fibersin biotuotetehdas –hanke sekä painotus kattavan valokuituverkon rakentamisesta koko Kainuun alueelle. Sivulta 37/68 Elinkeinojen kehittämisen kärkitoimialat -osioon olisi hyvä painottaa vielä enemmän yhteistä näkymää ja matkailupalvelujen/tuotteiden saatavuutta koko Kainuussa. Tarjooma on tällä hetkellä kovin pirstaloitunut erillisille matkailualueille eikä kokonaisuutta ole helppoa matkailijan hahmottaa. Paremmin yhteisesti koottu tieto Kainuun matkailupalveluista niin kotimaisille kuin kansainvälisillekin asiakkaille lisää koko alueen matkailukysyntää ja parantaa koko alueen matkailutoimialan kehittymistä. Kaikilla alueilla ei ole myöskään vahvaa omaa matkailualuetoimijaa, vaikka matkailuyrityksiä löytyykin, joten koko alueen matkailupalvelujen koonti yhteiselle alustalle tai sivustolle olisi todella tarpeellista. Ympäristöselostukseen ei muutosehdotuksia.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto, Näpänkangas Ari
        Päivitetty:
        9.11.2021
        • Kiitämme mahdollisuudesta lausua valmisteilla olevista Kainuun kehittämisasiakirjoista. Kainuu-ohjelma sisältää vuoteen 2040 vuoteen ulottuvan maakuntasuunnitelman ja 2021–2025 kattavan maakuntaohjelman. Kainuu-ohjelman nykytilan kuvaus on kattava ja antaa hyvän kuvan maakunnan lähtökohdista tulevalle ohjelmakaudelle. Kainuu asettaa väestötavoitteekseen väestön vähenemisen pysäyttämisen 70 000 vuoteen 2040 mennessä. Tämä edellyttää nettomuuton kääntämisen voitolliseksi. Samalla ajanjaksolla Kainuuseen tavoitellaan yli 3 400 työpaikan lisäystä. Tavoitteet ovat haastavia kuten niiden pitääkin olla. Kainuu-ohjelmassa on hyvin esitetty ne toimenpiteet ja kehityskulut, joilla tavoitteita pyritään toteuttamaan. Maakuntaohjelman 2021–2025 kehittämisen painopisteet ’ Hyvinvointi ja työllisyys’, ’ Elinkeinot, osaaminen ja digitaalinen siirtymä’, ’ Elinkeinojen kehittämisen kärkitoimialat’, ’ Kansainvälistyminen’, ’ Vihreä ja oikeudenmukainen siirtymä’ sekä ’ Saavutettavuus, aluerakenne ja monipaikkaisuus’ kuvataan ohjelmassa hyvin ja niille on asetettu kehitystä hyvin mittaavia indikaattoreita selkeine tavoitteineen. Kunkin painopisteen alle on määritelty yksi yleistavoite ja useita kehittämistavoitteita vuosille 2022–2025; kehittämistavoitteiden alle on listattu kunkin tavoitteen strategiset toimenpiteet. Rakenne on onnistunut ja kuvaa selkeästi mitä ohjelmakaudella konkreettisesti tehdään. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan kehittämistavoitteet ovat monilta osin yhteneviä, mikä luo hyvät edellytykset yhteistyölle tulevalla ohjelmakaudella. Esimerkiksi saavutettavuuden osalta maakuntarajat ylittävän yhteistyön lisääminen on kannatettava ajatus erityisesti TEN-T-ydinverkkokäytävien ja tietoliikenneyhteyksien osalta. Lisäksi Kainuu-ohjelmassa mainitut elinkeinoelämälle tärkeän rataverkon peruskorjaus Ylivieska-Iisalmi-Kajaani-Kontiomäki-Vartius-osuudella ja henkilöliikennettä palvelevan Oulu-Kajaani henkilöjunayhteyden palvelutason ja välityskyvyn parantaminen ovat molemmille maakunnille tärkeitä. Kommentit ympäristöselostuksesta Kainuu-ohjelman ympäristöselostuksessa ympäristön kuvaus on laadittu ohjelman kannalta riittävällä tarkkuudella ja ohjelman vaikutusten arviointi on toteutettu SOVA-lain mukaisesti.
      • Heikkinen Ismo
        Päivitetty:
        5.11.2021
        • Kainuu-ohjelma – kirje joulupukille Kainuu-ohjelman luonnos on parhaillaan lausunnolla ja kaikkien nettiin kykenevien kommentoitavissa vielä kolmen viikon ajan. Asiakirja on laaja, normaalipalstalla kirjoitettuna noin 100 sivua, ja siihen nähden lausunnonantamisaika on kohtuuttoman lyhyt. Kuka tahansa kainuulainen nostaa kädet pystyyn vähemmästäkin. Asiakirja pyrkii olemaan strateginen. Strategian ydintä siitä on kuitenkin vaikea löytää. Onko ytimenä se, että jokainen kainuulainen voisi elää merkityksellistä elämää vai alueen kilpailuetu suhteessa muihin alueisiin? Tätä pohdintaa helpottaisi se, että asiakirjassa esitettäisiin tiivistetty hierarkinen tavoitteisto jolla selvästi ilmaistua ydintä tavoitellaan. Ohjelmaosiossa on esitetty vuosille 2022 – 2025 yhteensä 337 ”strategista” toimenpidettä. Ohjelmasta selviää huonosti jos ollenkaan, mitkä toimijat toimenpiteistä vastaisivat. Joutuu kysymään, kenelle ohjelma on tehty, Kainuun liitolle itselleen vai alueen lukuisille toimijoille, joiden voisi kuvitella vastaavan toimenpiteistä. Vai joulupukille. Tässä on strategioiden tyypillisin ongelma: miten strategia toteutetaan. Minusta siihen ei riitä ohjelmapaperissa esitetty Kainuu-sopimus. Voin kuvitella mielessäni juhlallisen ja pönöttävän allekirjoitustilaisuuden, jonka jälkeen hiljaisuus ja rauha palaisivat maakuntaan. Suunnitelmalta vie uskottavuutta vahva usko siihen, että virallinen väestöennuste (noin 60 000 vuonna 2040) ei toteudu. Kokemuksen ja tiedon perusteella niin siinä kuitenkin käy, mahdollisesti vielä huonommin. Kainuun profiilikuvaan olisi syytä lisätä lukema, joka osoittaa hedelmällisyysiässä olevin naisten osuuden koko maan vastaavasta lukemasta. Se ei tue uskoa alueen oman ennusteen tai tavoitteen toteutumiseen. Umpeen kurottavaa on yksinkertaisesti liikaa (10 000 asukasta vuoteen 2040 mennessä). Silti uskon, että maahanmuuton avulla voidaan varmistaa edes virallisen ennusteen toteutuminen. Asiakirjassa todetaan, ilmeisesti tavoitteena eikä vain nykytilan kuvauksena, että Kainuu on monen kunnan maakunta. Kuntajäsenten organisaationa Kainuun liitto ei kykene muuta toteamaankaan, ja se on ongelma. Asukasluku pienenee ja kuntien toimiala supistuu rajusti, mutta se ei vaikuta mitenkään kuntien määrään. Ohjelmassa on pätevä tarkastelu Kainuun aluerakenteesta keskuksineen. Keskukset supistuvat Kajaania myöten, mutta rakenne säilyy pitkään samanlaisena. Kuntarajojen muuttaminen ei keskuksia hävitä. Se poistaisi vain tarpeettomaksi käyvää hallintoa ja koskisi tietysti kipeästi joukkoon nykyisten kuntien ylimpiä virkahenkilöitä. Suunnitelmassa ei puututa maakuntahallintoon eli siihen, miten hyvinvointialueen toimintoja mahdollisesti laajennetaan ja miten ne tulisi rahoittaa. Julkisuudessa on esitetty poliittinen kanta, jonka mukaan tavoitteena on ”täyden palvelun maakuntahallinto”, jonka lisäosat soteen nähden rahoitettaisiin maakuntaverolla. Ettei vaan todellinen tavoite ole täydellinen virkapotti, mihin valmistelun ensiaskeleet viittaavat. Vaatimaton toiveeni on, että aluehallinnosta tulisi, ei tällaisen täyden palvelun, vaan täyden ymmärryksen maakuntahallinto – ja maakuntaverottomasti sekin. Ismo Heikkinen
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        18.10.2021
        • Kainuun maakuntahallitus on pyytänyt lausuntoa Kainuu-ohjelmasta ja sen ympäristöselostuksesta. Kainuu-ohjelma sisältää vuoteen 2040 ulottuvan maakuntasuunnitelman ja vuodet 2022–2025 kattavan maakuntaohjelman. Ohjelmassa esitetään Kainuun nykytila sekä alueen kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Ohjelmaan kuuluu erillisenä liitteenä ympäristöselostus. Ohjelmaa on valmisteltu laajassa yhteistyössä alueen sidosryhmien kanssa ja se ohjaa lähivuosina myös viranomaisten toimintaa. Maakuntaohjelman 2022–2025 kehittämisen painopisteet ovat: - Hyvinvointi ja työllisyys - Elinkeinot, osaaminen ja digitaalinen siirtymä - Elinkeinojen kehittämisen kärkitoimialat - Kansainvälistyminen - Vihreä ja oikeudenmukainen siirtymä - Saavutettavuus, aluerakenne ja monipaikkaisuus Keski-Pohjanmaan liitto kiittää lausuntomahdollisuudesta ja toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa Kainuu-ohjelman eikä sen ympäristöselostuksen luonnoksiin.