• Lausunnonantajia: 10
    Lausunnonantajan lausunto
      • Lausunnonantaja on
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        1.10.2021
        • hyvinvointialue
      • Kainuun väliaikainen valmistelutoimielin
        Päivitetty:
        1.10.2021
        • hyvinvointialue
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Mäntyranta Taina
        Päivitetty:
        1.10.2021
        • ministeriö
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        1.10.2021
        • hyvinvointialue
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Muutosjohtaja Elina Felin
        Päivitetty:
        1.10.2021
        • hyvinvointialue
      • Hämeen liitto, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        30.9.2021
        • hyvinvointialue
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Tuimala Aija
        Päivitetty:
        29.9.2021
        • jokin muu, mikä?
      • Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä
        Päivitetty:
        28.9.2021
        • hyvinvointialue
      • Pirkanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        24.9.2021
        • hyvinvointialue
      • Suomen Kuntaliitto ry., Sulonen Arto
        Päivitetty:
        22.9.2021
        • jokin muu, mikä?
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri, Etelä-Karjalan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        1.10.2021
        • Etelä-Karjalalan hyvinvointialue kiittää mahdollisuudesta lausua asetusluonnoksesta. Pykälässä 2§ esitetyt tehtävät ovat selkeästi määritelty. Muistiossa esitetty väliaikaisen toimielimen toimikausi on rajattu säädettäväksi 31.3.2022 saakka. Toimikauden pituutta tulisi harkita pidennettäväksi siten että aluevaltuusto on ennättänyt valita keskeiset viranhaltijat hyvinvointialueelle. Toimikauden pituus neljä vuotta on hyvä, mutta onko tarvetta sopeuttaa ensimmäisen toimikauden pituus seuraavien vaalien aikatauluihin.
      • Kainuun väliaikainen valmistelutoimielin
        Päivitetty:
        1.10.2021
        • Kainuun väliaikainen valmistelutoimielin (Kainuun vate) pitää esitettyä asetusta sellaisenaan järkevänä.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Mäntyranta Taina
        Päivitetty:
        1.10.2021
        • Sosiaali- ja terveysministeriö kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto luonnokseen valtioneuvoston asetukseksi hyvinvointialuetalouden ja –hallinnon neuvottelukunnasta. Asetusehdotuksessa esitetään annettavaksi tarkempia säännöksiä neuvottelukunnan kokoonpanosta, tehtävistä ja jaostoista. Asetusehdotuksen mukaan valtioneuvosto nimeäisi jäsenistä neuvottelukunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Luonnoksessa ei perustella, miksi valtiovarainministeriö määräisi uuden henkilön eronneen puheenjohtajan, varapuheenjohtajan jäsenen tai varajäsenen tilalle. Jos perusteena on se, että säännös mahdollistaa neuvottelukunnan puheenjohtajan vaihdon esimerkiksi ministerin vaihtuessa, on valtiovarainministeriön nimitysoikeus perusteltu. Neuvottelukunnan toimikauden osalta ongelmallista on ainakin ensimmäisen kauden osalta, että toimikausi on neljä vuotta eikä rajattu seuraaviin aluevaaleihin. Tämän osalta olisi ehkä tarvittu siirtymäsäännös. Laki hyvinvointialueesta edellyttää neuvottelukunnan asettamista neljän vuoden toimikaudeksi. Näin ollen asetusehdotuksen mukaisen väliaikaisen neuvottelukunnan asettaminen lyhyemmäksi määräajaksi ei olisi mahdollista. Ongelmalliseksi muodostuu myös, että sote-uudistuksen voimaanpanolain mukaan hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin vastaa hyvinvointialueen toiminnan ja hallinnon käynnistämisen valmistelusta siihen saakka, kunnes aluevaltuusto on valittu ja aluevaltuuston asettama aluehallitus on aloittanut toimintansa. Hyvinvointialueen edustaminen hyvinvointitalouden ja – hallinnon neuvottelukunnassa mahdollisissa isoissakin linjausasioissa ei voine kuulua väliaikaisen toimielimen tehtäviin.
      • Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri
        Päivitetty:
        1.10.2021
        • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmistelutoimielin pitää hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan perustamista erittäin tarpeellisena ja kannatettavana. Neuvottelukunnalle asetettavat tehtävät on hyvin kuvattu asetuksen 2 §:ssa. Myös väliaikainen 31.3.2022 saakka kokoontuva neuvottelukunta on tarpeellinen, ja sen tulisi kokoontua riittävän usein. Koska hyvinvointialueen edustus neuvottelukunnassa rajoittuu yhteen jäseneen, on neuvottelukunnan alaisten jaosten perustaminen myös kannatettavaa. Jaokset voisivat käsitellä tarkemmin mm. pelastustoimen erityiskysymyksiä.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue, Muutosjohtaja Elina Felin
        Päivitetty:
        1.10.2021
        • Asetusluonnos hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukunnasta on kannatettava ja neuvottelukunnan tehtävät ovat olennaisia. On tärkeää, että jokainen hyvinvointialue nimeää neuvottelukuntaan jäsenen, kuten asetusluonnokseen on kirjattu.
      • Hämeen liitto, Kanta-Hämeen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        30.9.2021
        • Hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan tehtävänä on asetusluonnoksen 2 §:n mukaan edistää hyvinvointialuetaloutta koskevien strategisten linjausten ja hyvinvointialueiden itsehallinnon toteutumista sekä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä, sekä käsitellä lainsäädäntöhankkeita, joilla on merkittäviä vaikutuksia hyvinvointialueiden talouteen. Asetukseen liittyvässä muistioluonnoksessa todetaan, että tehtäviinsä liittyen neuvottelukunta kokoontuisi ainakin julkisen talouden suunnitelman sekä valtion talousarvioehdotuksen käsittelyn yhteydessä käsittelemään julkisen talouden suunnitelmaa sekä valtion talousarvioehdotusta hyvinvointialuetaloutta koskevilta osilta. On tärkeää, että neuvottelukunnalla on tosiasialliset mahdollisuudet huolehtia siitä, että muutokset hyvinvointialueiden kehityksestä otetaan huomioon lainsäädännön ja päätösten valmistelussa tehtävänsä mukaisesti. Hallintouudistuksen lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluita sekä pelastustointa uudistetaan lainsäädännön kautta merkittävällä tavalla. Lainsäädännön muutoksilla tulee olemaan pitkäaikaisia ja merkittäviä vaikutuksia hyvinvointialueiden talouteen. On lisäksi huomioitava, etteivät hyvinvointialueet ole vielä järjestäytyneet edunvalvonnallisesti kuin työnantajaedunvalvonnan osalta. Lain hyvinvointialueesta (611/2021) mukaan hyvinvointialueiden rahoituksen riittävyyttä niiden tehtävien hoitamiseen kokonaisuutena ja hyvinvointialueittain arvioidaan julkisen talouden suunnitelmassa. Lisäksi suunnitelmassa käsitellään hyvinvointialueiden tehtäviä ja velvoitteita, taloutta sekä valtion hyvinvointialue-talouteen liittyviä taloudellisia vastuita. Julkisen talouden suunnitelma ohjaa ministeriöitä niiden valmistellessa hyvinvointialuetta koskevaa lainsäädäntöä ja ohjausta. Hyvinvointialuelaissa ei ole erikseen mainintaa hyvinvointialueita koskevasta talousohjelmasta, jossa arvioitaisiin kuntalain (410/2015) 12 § säädettyä kuntatalousohjelmaa vastaavasti toimintaympäristön, palveluiden kysynnän ja hyvinvointialueiden talouden muutoksia. On tärkeää, että valtionvarainministeriö arvioi silti talouden muutoksia ja ennustetta riittävällä tavalla yhdessä hyvinvointialueiden kanssa. Erityisen tärkeää tämä on siirtymävaiheessa, jossa talousvaikutuksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Lisäksi erityisesti siirtymävaiheessa on keskeistä käydä yhteistä keskustelua liittyen lisärahoituksen myöntämisen periaatteisiin sekä eri indekseihin perustuvien tekijöiden ja siirtymätasauksen vaikutuksista hyvinvointialueiden rahoitukseen. Asetusluonnoksessa todetaan, että väliaikaisen neuvottelukunnan toimikausi voisi kestää enintään maaliskuun 2022 loppuun. Jatkuvuuden turvaamiseksi olisi tärkeää, että toimikausi kestäisi vuoden 2022 loppuun ja hyvinvointialueet ilmoittaisivat tarvittaessa jäsenmuutosesityksensä valtionvarainministeriölle. Näin varmistettaisiin, että kullakin hyvinvointialueella on virkavastuullinen edustaja neuvottelukunnassa myös aluevaltuuston aloittaessa. Kuntien ja hyvinvointialueiden rahoitus eriytyy järjestämisvastuun siirryttyä pääosin, mutta toiminnallisesti hyvinvointialueet ja kunnat tulevat tekemään paljon yhteistyötä. Kansantalouden näkökulmasta on tärkeää, että toimijoiden intressejä kyetään yhteensovittamaan myös kansallisella tasolla. Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirrolla kunnista hyvinvointialueille on silti erittäin merkittäviä vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen ja sekä kunnille että hyvinvointialueille syntyy uudistuksesta muutoskustannuksia. Olisikin tärkeää, että neuvottelukunta voisi ottaa kantaa myös kuntatalousohjelmaan ja käsitellä asiaa esimerkiksi yhteisessä jaostossa erityisesti siirtymävaiheessa.
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT, Tuimala Aija
        Päivitetty:
        29.9.2021
        • Lausunto Valtiovarainministeriölle Asia: VN/21932/2021 Luonnos valtioneuvoston asetukseksi hyvinvointialuetalouden ja –hallinnon neuvottelukunnasta Asetusluonnos kuvaa hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukunnan muodostamista ja toimintaa. Neuvottelukunta toimii valtiovarainministeriön yhteydessä ja edistää hyvinvointialuetaloutta koskevien strategisten linjausten ja hyvinvointialueiden itsehallinnon toteutumista sekä valtakunnallisten ja alueellisten toimijoiden yhteistyötä (tarkemmin laki hyvinvointialueesta 611/2021). Asetusluonnoksen mukaan ennen ensimmäisten aluevaalien tuloksen vahvistamista voitaisiin asettaa väliaikainen neuvottelukunta, jonka toimikausi voisi kestään enintään 31.3.2022 saakka. Neuvottelukunnassa esitetään olevan kaikkien hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin sekä valtiovarainministeriön ja muiden hyvinvointialueiden tehtävien ohjaamisesta vastaavien ministeriöiden edustus. Lisäksi asetusluonnoksessa todetaan, että neuvottelukunta voi kutsua mukaan pysyviä ja tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita. Hyvinvointialueiden perustamista koskevan lainsäädännön (611/2021) yhteydessä hyväksyttiin myös Laki kuntien ja hyvinvointialueiden työnantajaedunvalvonnan järjestämisestä (630/2021). Lain 4 §:n mukaan Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT edustaa kuntien ja kuntayhtymien lisäksi myös hyvinvointialueita ja hyvinvointiyhtymiä sekä näiden määräysvallassa olevia yhteisöjä. KT on itsenäinen julkisyhteisö, jolla on ainoana toimijana hyvinvointialueiden edunvalvontatehtävä. KT edustaa hyvinvointialueita lain perusteella niin alan sopimus- ja edunvalvontatoiminnassa, työelämän kehittämisessä kuin keskusjärjestöneuvotteluissa. Henkilöstökustannusten osuus hyvinvointialueiden kustannuksista on yleisesti noin 50 %, joten henkilöstökustannusten vaikutukset hyvinvointialueiden talouteen ovat merkittävät. Työmarkkinakeskusjärjestönä KT on mukana kaikissa keskeisissä neuvottelupöydissä ja organisaatioissa, joissa tehdyillä päätöksillä on vaikutusta hyvinvointialueiden kustannuksiin ja lainsäädäntöön. KT:n rooli on keskeinen myös hyvinvointialueiden toiminnan käynnistämisen näkökulmasta, sillä henkilöstökustannuksilla ja muutosprosessien onnistumisella on merkittävä vaikutus hyvinvointialueiden talouden hallintaan. KT neuvottelee 1.3.2022 mennessä uusista kuntapohjaisista virka- ja työehtosopimuksista, joita hyvinvointialueet noudattavat ensin palvelujen järjestämisvastuun siirtymishetkellä. KT:n organisaatioon kuuluva jaosto vastaa tulevista hyvinvointialueiden sopimuksista. Esitettyjen perustelujen pohjalta KT esittää, että sille annetaan mahdollisuus nimetä pysyvä asiantuntijajäsen hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukuntaan jo väliaikaisen neuvottelukunnan perustamisesta lähtien. Kiinteä yhteys valtion, hyvinvointialueiden sekä KT:n kesken on tärkeä hyvinvointialueiden talouden ja toiminnan seurannan sekä tulevaisuuden suunnittelun ja lainsäädäntöhankkeiden kannalta.
      • Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä
        Päivitetty:
        28.9.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Pirkanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        24.9.2021
        • Ei lausuttavaa.
      • Suomen Kuntaliitto ry., Sulonen Arto
        Päivitetty:
        22.9.2021
        • Valtiovarainministeriölle Lausuntopyyntönne VN/21932/2021 LAUSUNTO LUONNOKSESTA VALTIONEUVOSTON ASETUKSEKSI HYVINVOINTIALUETALOUDEN JA -HALLINNON NEUVOTTELUKUNNASTA Kuntaliitto lausuu otsikossa mainitusta valtioneuvoston asetusluonnoksesta kunnioittaen lausuntonaan seuraavaa. Hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) 13 §:ssä säädetään valtiovarainministeriön yhteydessä toimivasta hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukunnasta sekä sen tehtävistä ja kokoonpanosta. Mainitun pykälän mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä neuvottelukunnan tehtävistä, kokoonpanosta ja jaostoista. Neuvottelukunnan tehtävät keskittyisivät mainitun säännöksen ja nyt käsiteltävänä olevan valtioneuvoston asetusluonnoksen mukaan hyvinvointialueiden toimintaan, talouteen, rahoitukseen ja hallintoon sekä hyvinvointialueiden toiminnan kannalta keskeisen lainsäädännön käsittelyyn. Hyvinvointialueiden talous on osa julkisen talouden suunnitelmaa ja siten kiinteisesti kytköksissä suunnitelman muihin osatekijöihin, erityisesti kuntatalousohjelmaan. Nykyinen kuntatalousohjelma kattaa kokonaisuuden, joka jakautuu nyt aikaisempaa suppeampaan kuntatalousohjelmaan ja julkisen talouden suunnitelman hyvinvointialueita koskevaan osaan. Hyvinvointialueille ei laadittaisi kuntatalousohjelmaa vastaava asiakirjaa osana julkisen talouden suunnitelman ja valtion talousarvioesityksen valmistelua. Koska hyvinvointialueiden rahoitus ja kuntien rahoitus julkisen talouden suunnitelman osina kytkeytyvät toisiinsa, on ilmeistä, että hyvinvointialueidenkin rahoitusta pitää jollakin tasolla käsitellä valmisteltaessa kuntatalousohjelmaa. Kuntaliitto kiinnittää huomiota myös siihen, että erilaiset valtion toimenpiteet, erityisesti lainsäädäntötoimenpiteet, vaikuttavat usein sekä kuntien että hyvinvointialueiden toimintaan. Näiltäkin osin kunnallistalouden- ja hallinnon neuvottelukunnassa sekä hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa käsitellään usein samoja asioita, jotka edellyttävät yhteistä koordinointia. Lain ja nyt lausunnolla olevan asetusluonnoksen mukaan hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa ovat edustettuina ministeriöt, hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki. Neuvottelukunta voi asetusluonnoksen mukaan kutsua pysyviä tai tilapäisiä asiantuntijoita sekä tarpeen mukaan kuulla myös muita asiantuntijoita. Julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvien hyvinvointipalveluita koskevien toimenpiteiden yhteensovitustarpeen sekä hyvinvointialueiden ja kuntien rajapintoihin liittyvien yhteistyötarpeiden vuoksi on perusteltua, että perustettavassa neuvottelukunnassa olisi Suomen Kuntaliiton pysyvä asiantuntijaedustus. Jos ennen ensimmäisten aluevaalien toteuttamista asetetaan asetusluonnoksen 5 §:ssä tarkoitettu väliaikainen neuvottelukunta, tulisi neuvottelukunnassa kuulla asiantuntijana Kuntaliittoa, koska neuvottelukunnassa käsiteltävät asiat koskevat tuolloin vielä kuntien järjestämis- ja rahoitusvastuulla olevia palveluita. Samasta syystä siirtyviä palveluita koskevat asiat tulee käsitellä sekä kunnallistalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa että hyvinvointialuetalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa ennen palveluiden järjestämisvastuun siirtymistä kuntasektorilta hyvinvointialueille. SUOMEN KUNTALIITTO Minna Karhunen Arto Sulonen Toimitusjohtaja Johtava lakimies