Näytä liitetiedostona annetut lausunnot
Lausunnonantaja Tallennettu Lausunto
SLC Åboland 19.8.2022
SLC Åboland lausunto.pdf
Maa- ja metsätalousministeriö 19.8.2022
Maa- ja metsätalousministeriön lausunto.pdf
Vantaan kaupunki 19.8.2022
Vantaan kaupungin lausunto.pdf
Tuusulan kunta 19.8.2022
Tuusulan kunnan lausunto.pdf
MTK-Etelä-Savo ry. 19.8.2022
MTK-Etelä-Savon lausunto.pdf
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme ry 19.8.2022
Metsänhoitoyhdistys Päijät-Hämeen lausunto.pdf
Keiteleen, Tervon ja Vesannon kuntien ympäristönsuojelu 19.8.2022
Keiteleen, Tervon ja Vesannon kuntien ympäristönsuojelun lausunto.pdf
Saamelaiskäräjät 19.8.2022
Saamelaiskäräjien lausunto.pdf
Etelä-Karjalan liitto 19.8.2022
Etelä-Karjalan liiton lausunto.pdf
Korkein hallinto-oikeus 19.8.2022
Korkeimman hallinto-oikeuden lausunto.pdf
Lapin liitto 19.8.2022
Lapin liiton lausunto.pdf
Sosiaali- ja terveysministeriö 19.8.2022
Sosiaali- ja terveysministeriön lausunto.pdf
Vihdin kunta 19.8.2022
Vihdin kunnan lausunto.pdf
Valtiovarainministeriö 19.8.2022
Valtiovarainministeriön lausunto.pdf
Liperin kunta 19.8.2022
Liperin kunnan lausunto.pdf
liikenne-ja viestintäministeriö 19.8.2022
Liikenne- ja viestintäministeriön lausunto.pdf
Espoon kaupunki 19.8.2022
Espoon kaupungin lausunto.pdf
Kaakkois-Suomen MTK ja Metsänhoitoyhdistykset 19.8.2022
Kaakkois-Suomen MTK_n ja Metsänhoitoyhdistysten lausunto.pdf
Digi Puunkorjuumestari 19.8.2022
Digi Puunkorjuumestari_Lausunto.pdf
Loimaan kaupunki 19.8.2022
Loimaan kaupungin lausunto.pdf
  • Lausunnonantajia: 94
    Lausunnonantajan lausunto
      • Kunnan ilmastosuunnitelman laatimisen aikaväli (14 a § 1 mom)
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ilmastoasiantuntija Simo Haanpää
        Päivitetty:
        8.8.2022
        • Ensimmäisten ilmastolain mukaisten ilmastosuunnitelmien laatimisen velvollisuuden kohdistuminen vasta valtuustokaudelle 2025-2029 tarkoittaa sitä, että suunnitelmien vaikuttavuus kohti vuoden 2035 kansallista hiilineutraaliustavoitetta jää vähäiseksi. On kuitenkin huomattava, että suurelle osalle kuntia kyseessä on ilmastolain päivitysvelvollisuuden täyttäminen. Olisi tärkeää, että kunnat, jotka eivät ole päässeet alkuun ilmastotyössään voisivat laatia suunnitelman mahdollisimman pian lakimuutoksen voimaantulon jälkeen.
      • Greenpeace
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Greenpeace pitää esitystä vähintään kerran valtuustokaudessa päivitettävästä suunnitelmasta tarkoituksenmukaisena.
      • Pelkosenniemen kunta, Kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen, Vauhkonen Päivi
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • o Pelkosenniemellä edellytämme, että ilmastolain muutoksen voimaan tulossa käytetään siirtymäaikaa: EI 1.1.2023 -> VAAN: tukitoimien käynnistyttyä tehokkaasti, jotta lain toimeenpano onnistuisi. o Myöhemmin olemassa olevan ilmastosuunnitelman päivittämisen sitominen valtuustokausiin on myös kannatettavaa.
      • Sulkavan kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • -
      • Kuusamon kaupunki, Yhdyskuntatekniikan toimiala
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ilmastosuunnitelman laatiminen tai kunnassa olevan vastaavan suunnitelman tai ohjelman päivittäminen on esitetty tehtäväksi vähintään valtuustokaudessa. Aikaväli on luonnollinen laajojen suunnitelmien ollessa kyseessä.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Pirkanmaan liitto pitää esitettyä ilmastosuunnitelman laatimisen aikaväliä tarkoituksenmukaisena. Ilmastotyössä tunnistetaan sekä nopeat muutostarpeet että pitkäjänteinen kehittämisen suunta. Pirkanmaan liitto pitääkin tärkeänä, että valtuustokausittain päivitettävä suunnitelma voi pohjautua aiemmin laadittuun suunnitelmaan ja kunta voi arvioida itsenäisesti laatimis-/päivittämistarpeensa ja siihen käytettävissä olevat resurssit.
      • Hollolan kunta, Elinvoiman palvelualue
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ilmastopolitiikka ja siihen liittyvä tavoiteasetanta on pitkäjänteistä toimintaa, johon nähden nelivuotinen valtuustokausi on lyhyt aikajänne. Hollolan kunnan ilmastosuunnitelman tavoitteet tulisi laatia pitkällä aikajänteellä 15-20 vuoden päähän ja asettaa välitavoitteita valtuustokausittain. Jos ensimmäinen lakisääteinen ilmastosuunnitelma on saatava valmiiksi viimeistään 2025, suunnitelman käynnistäminen vaatisi keskeisten kysymysten ratkaisu resurssointia jo pikaisesti.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kunnan olisi laadittava pykälässä tarkoitettu uusi suunnitelma taikka päivitettävä olemassa oleva ilmastolain vaatimukset täyttävä suunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Perustelutekstien mukaan suunnitelman päivittäminen tarkoittaisi, että olemassa olevaa kunnan ilmastosuunnitelmaa voitaisiin käyttää suunnitelman valmistelutyön pohjana, mutta kaikki pykälässä edellytetyt asiat olisi tarkistettava ja päivitettävä tiedot ajan tasalle. Kuntaliitolla ei ole huomautettavaa lakiluonnoksessa esitettyyn aikaväliin. Esitys huomioi hyvin sen, että monessa kunnassa on juuri hyväksytty uusi ohjelma tai päivitetty vanhaa uuden valtuustokauden alkaessa. Kuntaliitto kuitenkin huomauttaa, että ei ole tarkoituksenmukaista ohjeistaa kuntia laatimaan laajoja ja yksityiskohtaisia analyyseja. Kaikkia kuntia koskeva suunnitelmavelvoite tulee olla mahdollista hoitaa kunnissa ilman ulkopuolelta ostettavia asiantuntijapalveluja.
      • Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kunnan ilmastosuunnitelman laatimisessa valtuustokausi on sopiva aikaväli. Kunnan ilmastosuunnitelma olisi hyvä laatia heti valtuustokauden alussa. Ilmastosuunnitelman voitaisiin päivittää osana valtuustokausittain päivitettävää kuntastrategia, kuntastrategian liitteenä tai koordinoidusti yhtä aikaa kuntastrategian kanssa. Kuntalain edellyttämää kuntalaisten ja palveluiden käyttäjien oikeutta osallistua kunnan toimintaan tulisi aktiivisesti edistää kunnan ilmastosuunnitelman laatimisessa. Osallistumisella voisi olla merkittävää tiedotuksellista ja sitouttavaa vaikutusta kuntalaisissa, mikä toiminnan luonteen vuoksi on merkittävää. Ilmastosuunnitelman vuosittaiset toimenpiteet tulisi sisällyttää kiinteänä osana kunnan yksiköiden talousarvioon ja toimeenpanosuunnitelmaan. Suunnitelma on hyvä sitoa kuntaorganisaation normaaliin toimeenpanojärjestelmään matriisimaisesti hallinnolliset yksiköt lävistäen.
      • Suomen Yrittäjät ry, Malinen Petri
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Suomen Yrittäjät katsoo, että esitysluonnos ilmastolain muuttamisesta on oikean suuntainen, mutta osittain puutteellinen. Suhtaudumme positiivisesti ajatukseen kunnan ilmastosuunnitelman laatimisen aikavälistä. Ilmastosuunnitelman laatiminen valtuustokausittain on kannatettava aikaväli. Huomautamme kuitenkin, että käytännössä toimivan ilmastosuunnitelma edellyttää sitä, että sen valmistelu tulisi aloittaa jo edellisen valtuuston aikana, jotta uusi valtuusto saa suunnitelman käsiteltäväksi ajoissa ja suunnitelma ehditään kytkeä kunnan strategiatyön yhteyteen.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta. ELY-keskukset ovat jättäneet yhteiset lausunnot esitykseen ilmastolaista, eduskunnan ympäristövaliokunnalle hallituksen esityksestä ilmastolaiksi sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta (MISU) ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU). Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus viittaa näihin kokonaisuuksiin ja esittää lausuntonaan seuraavan: HE-luonnoksessa esitetty kerran valtuustokaudessa tapahtuva kunnan uuden ilmastosuunnitelman laatiminen tai olemassa olevan suunnitelman päivittäminen on kannatettava.
      • MTK Pohjois-Savo, Kauhanen Jari
        Päivitetty:
        3.8.2022
      • Tervon kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ilmastolain keskeinen tavoite: ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, on itsessään ehdottaman kannatettava. Esitysehdotukseen sisältyvän kunnan ilmastosuunnitelman laatimisvelvoitteen kytkeminen ajallisesti valtuustokausiin on loogista huomioiden kunnan toimin-nan luonnollisen aikavälin. Lisäksi ilmastosuunnitelman huomioimisvelvoite kuntastrategiassa on todennäköisesti esityksen tavoitetta ”ilmastotyön vauhdit-tamista kunnissa, joissa se ei ole vielä edennyt kovin pitkälle” tukeva.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon ovat valmistelleet maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ja suunnittelujohtaja Mari Pohjola
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmien päivitysväliksi ehdotettu neljä vuotta tukee ilmastosuunnitelman kytkemistä kunnan poliittiseen päätöksentekojärjestelmään. Tätä tukee myös ehdotus siitä, että kuntien tulisi huomioida ilmastosuunnitelma kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa. Etelä-Pohjanmaan liitto pitää esitystä perusteltuna.
      • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Laatimisen/päivittämisen aikaväli kerran valtuustokauden aikana on sopiva. Tämä on linjassa myös kuntastrategian tarkistamisen ja päivittämisen aikataulun kanssa. On hyvä, että kunta voi hyödyntää jo olemassa olevaa ohjelmaansa ja päivittää sen tarvittavin osin voimassa olevan lainsäädännön huomioiden.
      • Panttila Eliisa, Kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Ilmastosuunnitelman laatiminen ei kuulu kunnan perustehtäviin. Ilmastotoimille ei ole pitäviä perusteita, sillä ilmastotieteilijöiden keskuudessa ei ole yksimielisyyttä siitä, mihin suuntaan ilmasto muuttuu, ja mikä on ihmisen rooli muutoksessa. Kunnan päättäjänä katson ilmastosuunnitelman vaatimisen kunnilta edistävän todellisuudelle vierasta, ideologista totalitarismia. Tätä en hyväksy.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Ilmastosuunnitelman laatiminen valtuustokausittain on kannatettava aikaväli. Ilmastosuunnitelman valmistelu on tärkeää aloittaa kunnan valmisteluna jo ennen kuntavaaleja, jotta uusi valtuusto saa suunnitelman käsiteltäväksi ajoissa ja suunnitelma ehditään kytkeä kunnan strategiatyön yhteyteen.
      • Pohjois-Savon ELY, Kettunen Tapio
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Pohjois-Savon ELY-keskus kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta. ELY-keskukset ovat jättäneet yhteiset lausunnot esitykseen ilmastolaista, eduskunnan ympäristövaliokunnalle hallituksen esityksestä ilmastolaiksi sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta (MISU) ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU). Pohjois-Savon ELY-keskus viittaa näihin kokonaisuuksiin ja esittää lausuntonaan seuraavan: Kunnan uuden ilmastosuunnitelman laatiminen tai aiemman päivittäminen vähintään valtuustokausittain lisää suunnitelmien vaikuttavuutta. Tätä pidetään hyvänä myös siksi, että tällöin ilmastosuunnitelmien laatiminen ja päivittäminen voidaan kytkeä hyvin muuhun strategiatyöhön ja strategian toteuttamisen seurantaan.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Ilmastosuunnitelman laatiminen tai päivittäminen vähintään kerran valtuustokaudessa varmistaa, että jokainen valtuusto saa ajantasaista tietoa kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöistä ja niiden kehityksestä, kunnan suunnittelemista ja toteuttamista ilmastotoimista sekä pääsee ottamaan kantaa ja vaikuttamaan suunnitelmien sisältöön. Tämä menettely vahvistaa samalla päättäjien tietopohjaa ilmastotyöstä ja sitoutumista ilmastosuunnitelman toteuttamiseen.
      • Kotkan kaupunki/Ympäristöpalvelut
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • Päivitys kerran valtuustokaudessa on kunnille todennäköisesti luonnollisin aikajänne. Velvoite päivitykseen vähintään kerran valtuustokaudessa varmistaa ohjelman ajantasaisuutta ja kytkeytymistä kunnan keskeisiin päätöksentekoprosesseihin. Hyvää on, että ilmastosuunnitelma voi olla osa muuta kunnan suunnitelmaa tai ohjelmaa, kunhan lain vähimmäisvaatimukset täyttyvät.
      • Suomen ilmastopaneeli
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Aikavälinä ehdotuksen mukainen kerran valtuustokaudessa tehtävä ilmastosuunnitelma on tarkoituksen mukainen.
      • Ilmatieteen laitos
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Hallituksen esitys, jonka mukaan kunnan ilmastosuunnitelma tulisi päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa, on kannatettava.
      • Etelä-Savon ELY, Ilmastoasiantuntija, Johdon tuki, Leppänen Jaana
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Varsinais-Suomen ELY
        Päivitetty:
        17.7.2022
        • Kunnan ilmastosuunnitelman laatimista tai päivittämistä ehdotetaan tehtäväksi vähintään kerran valtuustokaudessa. Tämä on tärkeää, jotta sillä on sama päivitystahti kuin kuntastrategialla. Lisäksi ilmastosuunnitelmassa huomioon otettava ilmastoasioihin liittyvä tieto lisääntyy ja tavoitteet päivittyvät nopeaa tahtia sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla.
      • Kainulainen Anssi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • -
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Satakuntaliitto pitää valtuustokausittain tehtävää ilmastosuunnitelman ajantasaisuuden tarkastelua hyvänä, jotta tarvittaessa suunnitelman muutostarpeisiin pystytään reagoimaan riittävän nopeasti. Valtuustokausittain tapahtuva ilmastosuunnitelman ajantasaisuuden tarkastelu ja mahdollinen päivittäminen sitouttaa valtuuston kunnan ilmastotavoitteeseen ja lisää päättäjien ymmärrystä toimenpiteiden edellyttämistä taloudellisista satsauksista. Valtuustokausittain tapahtuva ilmastosuunnitelman päivittäminen on sidoksissa ehdotukseen, jonka mukaan kuntien ilmastosuunnitelma tulee huomioida kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa. Ilmastosuunnitelman laatimisen resurssointi tulee olla riittävä ja sisältää suunnitelman, miten resurssit saadaan kohdistettua kuntiin niiden muut velvoitteet ja kuntatoimijoiden työmäärä huomioiden. Jos suunnitelma todetaan päivitettäessä ajanmukaiseksi, päivitystyön resurssitarve on laatimisvaihetta selvästi vähäisempi.
      • Porin kaupunki, Elinvoima- ja ympäristötoimiala
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Ilmastosuunnitelma tulee mahdollisuuksien mukaan laatia tai vaihtoehtoisesti päivittää olemassa oleva ilmastosuunnitelma jo valtuustokaudella 2021–2025. Tällöin suunnitelma voidaan kunnolla jalkauttaa organisaation toimintaan ja alkaa aktiivisesti toteuttaa sitä viimeistään uuden valtuustokauden alkaessa vuonna 2025. Tällöin ilmastosuunnitelma päivitettäisiin uudestaan 2025–2029 valtuustokauden aikana. Täysin erillisen ilmastosuunnitelman laatiminen ei kuitenkaan ole mielekästä, vaan ilmastosuunnitelma tulee liittää osaksi kunnan kokonaisvaltaista resurssiviisauden tavoitetta, seurantaa ja raportointia kuten esimerkiksi resurssiviisauden tiekarttaa.
      • Oikeuskanslerinvirasto
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Oikeuskanslerilla ei ole huomautettavaa hallituksen esitykseen.
      • Satakunnan ELY, Johdon tukiyksikkö, Jortikka Anne
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Pirkanmaan ELY
        Päivitetty:
        8.7.2022
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmaa esitetään laadittavaksi tai päivitettäväksi kerran valtuustokaudessa. Amnesty katsoo ehdotetun laatimisaikavälin kuntien päätöksenteon näkökulmasta perustelluksi, mutta pitää tärkeänä pidemmän aikavälin tavoitteiden ja toimien sisällyttämistä suunnitelmiin. Lisäksi kuntien tulee myös voida tehostaa ilmastotoimiaan kesken suunnitelmakauden, mikäli tämä katsotaan tarpeelliseksi suunnitelman seurantatietojen valossa.
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        4.7.2022
        • HE-luonnoksessa esitetty kerran valtuustokaudessa tapahtuva kunnan uuden ilmastosuunnitelman laatiminen tai olemassa olevan suunnitelman päivittäminen on kunnille luonnollinen aikaväli linkittyen kerran valtuustokaudessa tapahtuvaan kuntastrategian päivittämiseen. Pääpaino kunnan ilmastosuunnitelman laatimisessa ja päivittämisessä tulee kuitenkin olla itse ilmastotoimissa, ei laajan tietopohjan rakentamisessa ja sen sisällyttämisessä suunnitelmaan. EU:n ja valtion omissa suunnitelmissa kuntien vastuulle annetut ilmastotoimet pitäisi lisäksi tuoda selkeämmin kuntien tietoon, jotta nämä toimet tulisi paremmin ja mahdollisuuksien mukaan huomioitua myös kuntien ilmastosuunnitelmissa. Siirtymäsäännöksessä ehdotettu ensimmäisen kunnan ilmastosuunnitelman laatiminen lain voimaantulon jälkeen alkavan ensimmäisen valtuustokauden aikana (2025–2029) huomioi hyvin ne kunnat, joissa esityksessä esitetty kunnan ilmastosuunnitelma on jo laadittu. Siirtymäsäännös ei toisaalta sulje pois mahdollisuutta aloittaa suunnitelman laatiminen jo kuluvan valtuustokauden (2021–2025) aikana ja mahdollistaa myös valtionavustusten kohdentumisen lain voimaantulon alussa niihin kuntiin, joissa ilmastosuunnitelmaa ei vielä ole.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Hallituksen esityksen mukaan kunnille säädettäisiin velvoite laatia ilmastosuunnitelma, joka kunnan tulisi päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa. Suunnitelman hyväksyisi valtuusto. Sitra kannattaa hallituksen esitystä.
      • Keski-Suomen liitto
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Ehdotuksen velvoite laatia tai päivittää ilmastosuunnitelma kerran valtuustokaudessa on perusteltu.
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Anni Toiviainen, ilmastoasiantuntija
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • SAK:n näkemyksen mukaan on tarkoituksenmukaista, että kunnan ilmastosuunnitelma laaditaan kerran valtuustokaudessa. Tällöin valmistelu- ja päivitysprosessi voidaan luontevasti kytkeä myös valtuustokausittaiseen kuntastrategian päivittämiseen. SAK katsoo, että valtuustokausittain tapahtuvan ilmastosuunnitelman laatimisen lisäksi tarvitaan tiheämmin toteutettavaa seurantaa ja raportointia. Vain näin ilmastosuunnitelmien päivitystarpeita ja riittävyyttä voidaan arvioida valtuustokausittaisella syklillä. Yksi mahdollinen kanava ilmastotoimien etenemisen raportointiin on kunnan toimintakertomus. Ilmastopolitiikan pitkäjänteisyyden, ennakoitavuuden ja riittävän kunnianhimon tason varmistamisen kannalta SAK korostaa, että kuntien ilmastosuunnitelmille ja päästövähennystavoitteille tulee ilmastolaissa määrittä velvoittava vähimmäistaso. Tämä ennaltaehkäisee ilmastopolitiikan tempoilevuutta ja helpottaa toimintakentän muutosten ennakointia myös kunnan alueen yrityksissä ja organisaatioissa.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Koivula Sari, metsä- ja ilmastoasiantuntija / Ahlberg Eetu, projektisuunnittelija, Alueidenkäyttöyksikkö
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Ei huomautettavaa. Kerran valtuustokaudessa asian käsittely on realistinen eikä rasita kuntaa liiaksi. Se mahdollistaa ajankohtaisen tiedon hyödyntämisen ja reagoimisen mahdollisiin muutoksiin.
      • Turun kaupunki, Ilmastojohtaja / konsernihallinto, johdon tuki, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Veivo Risto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kerran valtuustokaudessa tehtävä ilmastosuunnitelman laadinta / arvionti ja päivitys sekä hyväksyminen valtuustossa on Turun kokemuksen mukaan hyvä ja toimiva aikaväli sekä päätöksenteon taso. Sama menettely on käytössä ja todettu yleisesti hyväksi myös kaupunkien ja alueiden yhteisessä eurooppalaisessa ilmastosuunnitelmajärjestelmässä, jossa on mukana noin 10.000 aluetta ja kaupunkia (European Covenant of Mayors for Climate and Energy).
      • Kymenlaakson liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmien päivitysväliksi ehdotettu neljä vuotta tukee ilmastosuunnitelman kytkemistä kunnan poliittiseen päätöksentekojärjestelmään. Tätä tukee myös ehdotus siitä, että kuntien tulisi huomioida ilmastosuunnitelma kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa.
      • Kristinestads stad, Stadsstyrelsen, 20.6.2022 § 92
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Utarbetandet eller uppdateringen av klimatplanen minst en gång per fullmäktigeperiod är ok.
      • Saarijärven kaupunki/ympäristötoimi
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelman laatimisen ja päivittäminen kerran valtuustokaudessa on hyvä aikajana. Tänä aikana valtuustossa hyväksyttyä ilmastosuunnitelman päästövähennystavoitteiden, sopeutumistoimien ja mahdollisten nielu- ja hiilineutraaliustavoitteiden etenemistä voidaan seurata päättäjien tekemän päätössitoumuksen mukaisesti, jolloin poliittinen vaikuttaminen sisältövaatimuksiin ei tule esteeksi.
      • Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos, Oulun kaupungin puolesta
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kunnan olisi laadittava pykälässä tarkoitettu uusi suunnitelma taikka päivitettävä olemassa oleva ilmastolain vaatimukset täyttävä suunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa. Perustelutekstien mukaan suunnitelman päivittäminen tarkoittaisi, että olemassa olevaa kunnan ilmastosuunnitelmaa voitaisiin käyttää suunnitelman valmistelutyön pohjana, mutta kaikki pykälässä edellytetyt asiat olisi tarkistettava ja päivitettävä tiedot ajan tasalle. Oulun kaupunki pitää esitettyä päivitysväliä tarkoituksenmukaisena.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Keski-Pohjanmaan liitto pitää hyvänä, että kuntien ilmastosuunnitelmia tarkastellaan valtuustokausittain. On kuitenkin tärkeää, että myös ilmastosuunnitelmien päivitykseen on varattu riittävästi erillistä valtionavustusta.
      • Suomen luonnonsuojeluliitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Suomen luonnonsuojeluliitto pitää ehdotusta laatia kunnan ilmastosuunnitelma kerran valtuustokaudessa hyvänä. Ilmastosuunnitelma olisi hyvä toteuttaa heti valtuustokauden alussa, jotta kuntalaisilla on mahdollisuus seurata sen edistymistä valtuustokauden aikana. Kuntalaisille on varattava mahdollisuus osallistua ilmastosuunnitelman valmisteluun ja esittää mielipiteensä suunnitelmaluonnoksesta hyvissä ajoin ennen suunnitelman hyväksymistä.
      • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Kunnan tulee päivittää ilmastosuunnitelma kerran valtuustokaudessa, mikä on Pohjanmaan liiton mielestä luonteva aikaväli ja yhdenmukainen esimerkiksi kuntastrategian päivittämisen kanssa.
      • Energiavirasto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • -
      • Joensuun kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta / ympäristönsuojelupäällikkö, Leinonen Jari
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Päivittäminen valtuustokausittain on hyvä käytäntö ja monessa kunnassa jo nyt käytössä. Samalla rytmillä päivitetään myös muita suunnitelmia ja strategioita joihin ilmastosuunnitel-ma muutenkin kytkeytyy. Päivittäminen valtuustokausittain voi myös vahvistaa kunnan po-liittisen tason ja uusien kunnanvaltuutettujen sitoutumista kunnan ilmastosuunnitelman tavoit-teisiin ja toimenpiteisiin, sekä lisätä tietämystä ja osaamista kunnan ilmastotyöstä. Riskinä on, että kunnanvaltuuston vaihtuessa ja poliittisten valtasuhteiden muuttuessa kunnan ilmas-tosuunnitelman kunnianhimon tasoa toivotaan alennettavan. Tätä voidaan ehkäistä asetta-malla tietty vähimmäisvaatimustaso suunnitelmien sisällölle ja tavoitetasolle.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • HE-luonnoksessa esitetty kerran valtuustokaudessa tapahtuva kunnan uuden ilmastosuunnitelman laatiminen tai olemassa olevan suunnitelman päivittäminen on kunnille luonnollinen aikaväli linkittyen kerran valtuustokaudessa tapahtuvaan kuntastrategian päivittämiseen. Pääpaino kunnan ilmastosuunnitelman laatimisessa ja päivittämisessä tulee kuitenkin olla itse ilmastotoimissa, ei laajan tietopohjan rakentamisessa ja sen sisällyttämisessä suunnitelmaan. EU:n ja valtion omissa suunnitelmissa kuntien vastuulle annetut ilmastotoimet pitäisi lisäksi tuoda selkeämmin kuntien tietoon, jotta nämä toimet tulisi paremmin ja mahdollisuuksien mukaan huomioitua myös kuntien ilmastosuunnitelmissa. Siirtymäsäännöksessä ehdotettu ensimmäisen kunnan ilmastosuunnitelman laatiminen lain voimaantulon jälkeen alkavan ensimmäisen valtuustokauden aikana (2025–2029) huomioi hyvin ne kunnat, joissa esityksessä esitetty kunnan ilmastosuunnitelma on jo laadittu. Siirtymäsäännös ei toisaalta sulje pois mahdollisuutta aloittaa suunnitelman laatiminen jo kuluvan valtuustokauden (2021–2025) aikana ja mahdollistaa myös valtionavustusten kohdentumisen lain voimaantulon alussa niihin kuntiin, joissa ilmastosuunnitelmaa ei vielä ole.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Pohjois-Savon liiton mielestä kunnan ilmastosuunnitelman laatimisesta vähintään kerran valtuustokaudessa on perusteltu.
      • Salomaa Minna, Rehellisyyttä vaativa kansalainen
        Päivitetty:
        25.6.2022
        • Vastustan tällaisia hankkeita ja näiden lakien valmistelua, joille ei ole mitään todellisia, tieteellisiä perusteita. Löytyy vaikka kuinka paljon rehellisiä (ei-agendaan maksettuja) tutkijoita ja tutkimuksia siitä, että ilmastonmuutos kuuluu universumin ja maaplaneetan väliseen luonnolliseen kiertokulkuun ja ihmisen vaikutus siihen on vähäinen/merkityksetön ja varsinkin suomalaisten osalta olematon. Millään maaseudun ja omakotitaloja asuvien, tavallisten kansalaisten perusteettomasti elämää kurjistamalla ei tähän tuoda mitään positiivista muutosta ilmaston kannalta. Nämä päätökset ovat täysin poliittisia ja kuuluvat tähän valtavaan korruptiohimmeliin ja agendaan mikä ilmastohypetykseen on tehty. Tämä on pelkkä rahasampo, jolla härskisti verotetaan ja tarkoituksellisesti orjuutetaan tavallisia kansalaisia. Näillä toimilla ei ole mitään tekemistä todellisen kestävän kehityksen ja ympäristän/planeettamme suojelun kanssa, vaan päin vastoin!
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        23.6.2022
        • Esityksen mukaisesti kunnan ilmastosuunnitelma olisi laadittava tai päivitettävä uuden ilmastolain vaatimukset täyttävä suunnitelma vähintään kerran valtuustokaudessa ja suunnitelman hyväksyisi valtuusto. Pohjois-Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa lakiluonnoksessa esitettyyn aikaväliin.
      • Akava ry, Kallio Silja
        Päivitetty:
        19.6.2022
        • Ehdotus kuntien velvoitteesta laatia ilmastosuunnitelma, joka tulisi päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa, on kannatettava. Ilmastonmuutosten vaikutusten kiihtyessä on kuitenkin huomioitava, että mikäli kuntien tavoitteet ovat jäämässä jälkeen, tulee ilmastosuunnitelmien päivittäminen tapahtua tarvittaessa useammin. Kuntien ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvää suunnitelmaa tulee myös päivittää tarvittavan usein.
      • Korsholms kommun, Kommundirektör Rurik Ahlberg
        Päivitetty:
        16.6.2022
        • OK
      • Valtioneuvoston kanslia
        Päivitetty:
        15.6.2022
        • VNK:lla ai lausuttavaa luonnoksesta.
      • Kunnan ilmastosuunnitelman sisältö (14 a § 1–2 mom)
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ilmastoasiantuntija Simo Haanpää
        Päivitetty:
        8.8.2022
        • Ilmastolain muutosehdotuksen kirjaus kuntien ilmastosuunnitelmista antaa kunnille merkittävän vapauden päättää ilmastosuunnitelman muodosta. Myös olemassa olevat suunnitelmat huomioidaan, mikäli ne täyttävät lain tavoitteet. Sopeutumiskysymysten käsittely on lakiehdotuksessa muutettu vapaaehtoiseksi. Uudenmaan liitto toteaa, että sisältösuunnitelma on tarkoituksenmukainen.
      • Greenpeace
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Greenpeace pitää tärkeänä, että kunta velvoitetaan omassa tavoitteenasetannassaan (mukaan lukien päästöt ja nielut) huomioimaan 2§:ssa asetetut kansalliset tavoitteet. Kuntien ilmastosuunnitelmien vähimmäisvaatimuksissa tulisi säätää myös kansalaisten osallistumisesta. Lisäksi olisi perusteltua sisällyttää sisältövaatimuksiin myös sopeutuminen.
      • MTK-Satakunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Esityksestä ei käy ilmi, tarkoitetaanko suunnitelmassa kunnan omistamia maita ja niiden hiilitasetta, vai onko siinä kyse koko kunnan alueella sijaitsevasta maa-alasta. Kunnat voivat toteuttaa hiilensidontaa lisääviä tai maaperäpäästöjä pienentäviä toimia omilla maillaan. Sen sijaan se ei ole mahdollista muiden maanomistajien mailla, ellei kunta osta näitä palveluja heiltä. Tekstistä pitääkin tulla selkeästi esiin, etteivät suunnitelmat voi sisältää maankäytön suunnittelun, poistumatavoitteiden tai nieluihin liittyvien toimien osalta muualle kuin kuntien itsensä omistamille maille,
      • Pelkosenniemen kunta, Kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen, Vauhkonen Päivi
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • o Pelkosenniemi pitää periaatetasolla kannatettavana kunnilta edellytettävää ilmastosuunnitelmaa SYKE:n esittämän vaihtoehdon 2 mukaisena (eli kunnan ilmastosuunnitelma kattaisi kuntaorganisaation oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi kunnan päätösten vaikutukset asukkaiden ja sidosryhmien mahdollisuuksiin hillitä päästöjä omassa toiminnassaan) o Pelkosenniemi ei tavoittele vain minimiä, mutta se tulee määritellä laissa selkeästi ja yhdenmukaisesti. Laskureista ja mittareista tulee tehdä (SYKE) yhtenevät ohjeet siten, että niitä noudattamalla vähintäänkin lain edellyttämä minimi täyttyy kaikilla. Kuntien päästölaskennassa on vielä varsin kirjavat käytännöt. Tämä on merkittävä vaikutusten arviointiin liittyvä riski (*s. 17).
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan osuvasti, että fossiilisten materiaalien ja polttoaineiden käyttö vähenee, kun ne korvautuvat uusiutuvilla tai kierrätetyillä raaka-aineilla sekä uusiutuvilla energiamuodoilla. Valitettavasti lakiehdotus on osin puunkäyttövastainen, mikä on hyvä uutinen fossiilitaloudelle. Lakiehdotuksesta huokuu ajatus, että kuntien pitäisi ryhtyä harrastamaan omaa kuntakohtaista puunkäyttöä rajoittavaa nielupolitiikkaa, jota päivitettäisiin kerran valtuustokaudessa. Tämä olisi malliesimerkki kapeakatseisesta osaoptimoinnista, joka johtaisi poukkoilevaan päätöksentekoon. Metsien kasvatus on pitkäjänteistä työtä, ja siinä osaoptimointi johtaa pitkällä aikajänteellä ilmaston kannalta huonoon lopputulokseen. Lisäksi mitä pienemmällä pinta-alalla hiilensidontaa ja päästöjä tarkastellaan, sitä suuremmaksi virheriski kasvaa. Tästä syystä maankäyttösektorin kasvihuonekaasulaskenta toteutetaan alueellisella ja valtion tasolla. Metsäteollisuuden tehtaita on ympäri Suomea ja olisi surullista, mikäli jonkin kunnan lyhytnäköinen nielutavoite vähentäisi puunmyyntiä naapurikunnan tehtaalle. Tällöin menetettäisiin töitä ja tuloja molemmissa kunnissa, mutta ikääntyvien metsien myötä hiilinielut tippuisivat ja altistuttaisiin ilmastolakiehdotuksessa mainituille lisääntyville hyönteistuhoille. Tällaisessa yhtälössä ei ole voittajia. On huomattava, että ympäristöministeriössä on meneillään Puurakentamisen ohjelma, josta YM:n nettisivuilla todetaan seuraavasti: Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissakin. Puunkäyttöä kehittämällä voidaan tukea metsien kestävää ja järkevää käyttöä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Kunnille on luonteva rooli painottaa julkisissa hankinnoissaan, kuten rakentamisessa, kotimaisen uusiutuvan puun käyttöä. Tämän on perusteltua muun muassa YM:n Puurakentamisen ohjelmaan kirjatuista syistä sekä siitä arkijärkisestä syystä, että kotimaisen puun käyttö työllistää suomalaisia eikä raaka-aineen hankintaa tarvitse ulkoistaa kaukomaille. Lakiehdotuksessa todetaan, että monet edelläkävijäyritykset pienentävät omaa hiilijalanjälkeä, mutta myös lisäävät omaa ja asiakkaittensa positiivista ilmastokädenjälkeä. Asia on juuri näin, mutta ilmastolain puunkäyttövastainen henki kannustaa päinvastaiseen. Esimerkiksi suomalaisessa metsäteollisuudessa fossiilisten polttoaineiden osuus on enää vaivaiset 13 prosenttia ja fossiiliset päästöt vain 3 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mutta tuotteiden ilmastokädenjälki on yli 16 miljoonaan hiilidioksiditonnia. Lisäksi metsäteollisuus myy asiakkailleen uusiutuvia polttoaineita, joiden avulla asiakkaat voivat vähentää päästöjään. Kaikki tämä pohjautuu kotimaisen puunjalostukseen, jota kuntien pitäisi pikemminkin edistää kuin jarruttaa. Lakiesityksessä todetaan aivan oikein, että ilmastomyönteisten tuotteiden valmistamisesta ennustetaan merkittävää kasvualaa, mikä voi johtaa merkittäviin positiivisiin työllisyysvaikutuksiin. Esimerkiksi metsäteollisuuden tuotteille konsulttiyhtiö Afry ennustaa noin 175 miljardin euron kasvua maailmanlaajuisesti vuosina 2019-2035. On tärkeää, että suomalainen metsäteollisuus saa tästä kakusta oman, merkittävän osan. Se edellyttää vakaata ja investointeja tukevaa toimintaympäristöä sekä puun saatavuuden turvaamista. Tästäkin näkökulmasta on outoa, että ilmastolailla halutaan jarruttaa kuntien hinkua lisätä kotimaisten puujalosteiden käyttöä. Metsäteollisuus on vientiteollisuutta, jonka tuotteiden kotimaisen kysynnän tukahduttaminen ei muuta ympäristöä paremmaksi. Olisi nurinkurista, mikäli esimerkiksi kuntien rakennushankkeissa suosittaisiin uusiutumattomia materiaaleja tai ulkomaisia puutuotteita. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden välillä on selvä yhteys. On kuitenkin tärkeä muistaa, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteet ovat osin ristiriitaiset. Metsien suojelulla tavoiteltu monimuotoisuuden edistäminen vähentää pitkällä aikajänteellä metsien kasvua ja siten myös hiilinieluja. Tämä ristiriita on huomioitava kuntien päätöksenteossa. Aktiivinen ja hyvä metsien hoito on sekä monimuotoisuuden että hiilinielujen turvaamisen näkökulmasta toimiva ratkaisu. Samalla turvataan puun saatavuus ilmastoystävällisiin tuotteisiin. Kaikkinensa päällekkäistä ohjausta tulisi välttää. Lakiehdotuksessa kuvattua kuntien roolia metsänomistajien ohjeistajana ei tule hyväksyä. Metsäkeskus toimii laajasti ympäri maata ja edistää yksityisomistuksessa olevien metsien kokonaiskestävää käyttöä, kuten myös eri metsäalan toimijat ja organisaatiot. Lisäksi olisi tärkeää todeta selkeästi, että ilmastolaki ei päivityksen jälkeenkään koske lainkaan päästökauppasektoria, joka toimii EU-laajuisen ohjauksen alla.
      • Keski-Suomen ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Keski-Suomen ELY-keskus kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta. ELY-keskukset ovat jättäneet yhteiset lausunnot esitykseen ilmastolaista, eduskunnan ympäristövaliokunnalle hallituksen esityksestä ilmastolaiksi sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta (MISU) ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU). Keski-Suomen ELY-keskus viittaa näihin kokonaisuuksiin ja esittää lausuntonaan seuraavan: Keski-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että kuntien rooli osana ilmastotyötä on tärkeä ja on hyvä, että laissa tunnistetaan kunnat ja kuntien merkitys toimijoina. Ilmastotavoitteiden kannalta toimenpiteillä olisi kiire ja resursseja tulisi suunnata toimenpiteiden nopeaan toteuttamiseen kunnissa. Esityksen mukaan suunnitelman tulisi sisältää tavoite, toimenpiteet, tieto kehityksestä sekä sen seuranta. Suunnitelman sisältövaatimukset ovat kokonaisvaltaiset, mutta niiden vertailukelpoisuutta ja toteutumisedellytyksiä haastaa se, ettei tavoitetasolle, tavoitevuodelle tai seurannalle asetettaisi säännöksiä. Myös lain vaikutusten arvioinnissa todetaan, että siihen sisältyy selkeitä epävarmuuksia vaikuttavuuden osalta. Rajattuja sisältövaatimuksia perustellaan sillä, että kunta pystyy vaikuttamaan suoraan vain pieneen osaan alueellaan syntyvistä päästöistä, joten päästöseurannasta ei saataisi tietoa siitä, miten ilmastotoimet ovat vaikuttaneet. Tämä perustelu on ristiriitainen sen kanssa, että muissa kohdissa kuntien vaikutusmahdollisuuksia on kuvattu erittäin laajoiksi ja kaikkeen yhteiskunnan toimintaan vaikuttaviksi. Ilmastosuunnitelman ohjausvaikutus muihin kunnan prosesseihin voi olla vähäinen, jos suunnitelman laadintaa ei riittävästi kytketä kunkin kunnan käytännön toiminnan suunnitteluun. Kytkös kunnan operatiiviseen ja strategiseen toimintaan on ensiarvoisen tärkeä, jotta toimenpiteet toteutuisivat. Kunnille laadittavan oppaan informaatio-ohjausvaikutus näyttäisi saavan merkittävän roolin muiden ohjauskeinojen puuttuessa. Oppaan vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Oppaassa tulisi tunnistaa vaikuttavia toimia kunnan eri sektoreilla ja viestiä niistä yksiselitteisesti. Sopeutumisen ja maankäyttösektorin puuttuminen suunnitelmista aikaansaa sen, ettei kokonaisvaltaista tarkastelua päästöjen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen kokonaisuudesta synny. Kokonaisuudesta puuttuvat niin päästövähennysten yhtenäinen tavoitetaso, maankäyttösektori kuin sopeutuminenkin. Kokonaisuuden tarkastelun puuttumista on pidettävä erityisenä ongelmallisena lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Ilmastosuunnitelmien sisältövaatimusten puute vaikeuttaa suunnitelmien hyödyntämistä viranomaisten valvonta-, kehittämis- ja ohjaustyössä, kun esimerkiksi alueen kuntien suunnitelmat eivät ole keskenään tai koko alueen tasolla vertailukelpoisia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ilmastosuunnitelmia valmistellaan ottaen huomioon eri sektorilainsäädäntöjen asettamat velvoitteet. Yhteistyö ELY-keskusten kanssa mahdollistaa näiden asioiden huomioimisen ja tarkemman suunnittelun.
      • Sulkavan kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • -
      • Kuusamon kaupunki, Yhdyskuntatekniikan toimiala
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Luonnoksessa esitetyt sisältövaatimukset tuntuvat kohtuulliselta. Tavoitteet ja toimet voivat olla hyvinkin erilaisia eri kunnissa, riippuen mm. kuntien erityispiirteistä, sijainnista ja elinkeinorakenteesta. Esityksessä esitetyt oppaat kunnille sekä muut työkalut ja tuki ilmastosuunnitelman laadintaan, tavoitteiden asetteluun ja toimien suunnitteluun pitää saada kunnille helppokäyttöiseksi ja niihin pitää ohjata resurssia kunnissa. Kun ohjeet ovat kunnille selkeät, myös valtiovalta saa yhtenäismitallista tietoa kunnista. Hankintojen osalta tulee vahvistaa mahdollisuutta ns. lähialuehankintojen toteuttamiseksi.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Pirkanmaan liitto pitää kuntien ilmastosuunnitelman vähimmäisvaatimuksia pääasiassa kohtuullisina. Pirkanmaan liitto kuitenkin toteaa, että siinä missä nykyisin saatavilla oleva laskentatieto antaa riittävällä tarkkuudella päästötietoa lähtötilanteen kartoittamiseen, on yksittäisten toimenpiteiden vaikutusten arviointi erittäin haastavaa. Yleisten päästösektorikohtaisten laskentatietojen varassa on vaikeaa arvioida toimenpiteiden aitoa vaikutusta suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Malleihin ja keskiarvoihin nojaava laskenta on käytännöllistä ja kustannuksiltaan kohtuullista, mutta se ei anna välttämättä todellista kuvaa kunnan ajankohtaisesta tilanteesta ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutuksista. Jos ja kun suunnitelmassa esitetään myös välillisluonteisia toimia, on näiden päästövähennysten todentaminen tai vaikuttavuuden arviointi erittäin hankalaa. Esityksen perusteluissa jätetään runsaasti liikkumavaraa ilmastosuunnitelman muotoon ja kokonaisuuteen (esimerkiksi laatiminen osana jotakin toista suunnitelmaa). Tämä on Pirkanmaan liiton näkemyksen mukaan tärkeää, sillä kunnat ovat varsin erilaisia. Toisaalta avoimeksi jää, miten arvioidaan, onko ilmastosuunnitelma riittävällä tavalla laadittu ja mitä tapahtuu, mikäli näin ei ole.
      • Hollolan kunta, Elinvoiman palvelualue
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Hollolan kunnan ilmastosuunnitelman sisällön tulisi olla mahdollisimman konkreettinen ja täsmällinen kokonaisuus, joka pohjautuu kansalliseen tavoitteeseen ottaen samalla huomioon, että HINKU-kuntien tavoitteet poikkeavat hieman ilmastolaissa asetetuista tavoitteista. Laissa ja laissa nimetyissä suunnitelmissa pitäisi olla selkeästi kirjattuna kuntien rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa sekä nimetä selkeästi ja konkreettisesti kunnilta odotetut ilmastotoimet. Näin samalla varmistettaisiin kuntien mandaatti toiminnalle. Samalla tulisi varmistaa toimenpiteiden edellyttämä rahoitus. Ilman näitä ilmastotoimet uhkaavat jäädä vaikutuksiltaan hajanaisiksi. Mikäli kuntien rahoitusta toimenpiteisiin ei samanaikaisesti varmisteta, tulee kunnan ilmastosuunnitelman sisällön ja toimien vähimmäisvaatimuksissa ottaa huomioon erittäin heterogeeninen kuntakenttä. Vaadittava sisältö ja toimet tulee olla sopeutettavissa kunnan profiiliin sekä myös saatavissa oleviin resursseihin.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kunnan pitää saada päättää kunnille määritettyjen tehtävien hoitamisen tavasta. Ilmastosuunnitelman laatiminen on tärkeää suunnitelmallisen ilmastotyön kannalta, mutta se tulee olla mahdollista tehdä kunnan omista lähtökohdista. Kuntaliiton mielestä lain perusteluissa huomioidaankin hyvin, että kuntien erilaiset painotukset ovat mahdollisia eikä tarvetta täysin erilliselle ilmastosuunnitelmalle ole. Ekologisen kestävyyden eri teemat kuten kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus linkittyvät ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen, joten joustavat tavat rakentaa suunnitelma kunnan tarpeista käsin ovat tärkeitä. Joissakin kunnissa ilmastosuunnitelma laaditaan eurooppalaisten ilmastositoumuksien suunnitelmavaatimusten pohjalta ja on tärkeää, ettei päällekkäisiä velvoitteita rakenneta eri hallinnontasojen välille. Kuntaliiton mielestä itse lakiehdotuksen sisältöä koskevat momentit 14 a § 1–2 sinällään ovat hyvät, mutta perusteluteksteissä mennään hyvin yksityiskohtaiseen opastukseen mm. toimenpiteiden vastuuttamisesta tai viestintäsuunnitelman laatimisesta. Lain täytäntöönpanon ohjeistus on yleensä tehty muualla kuin lain perusteluissa. Hyvän suunnitelman laatimisesta voidaan hyvin laatia erillinen opas, mutta laissa sellaiseen ohjeistaminen on tarpeetonta. Näin yksityiskohtainen ohjeistus ei myöskään vastaa lain taustalla olevaa ajatusta vähimmäisvaatimuksiin perustuvasta laista tai perustelutekstien kuntien omista lähtökohdista tehtävää suunnitelmaa. Vastaavaa ohjeistusta ei ole ilmastolain kansallisissa suunnitelmissa. Perustelutekstien mukaan kunnan ilmastosuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa lähtökohtaisesti kotimaisin keinoin. Tätä ei kuitenkaan perustella, mutta oletettavasti ohjeistuksen taustalla on epäselvät kompensaatiomarkkinat. Kuntaliiton mielestä ei ilmastolaissa voida ohjeistaa kuntien ilmastosuunnitelmien toimenpiteistä. Päästökompensaatioiden ja hiilimarkkinoiden toimivuuteen liittyy vielä paljon kehitettävää, mutta jos tulevaisuudessa on laadukkaita ja esim. sertifioituja palveluja, niin niiden käyttöön myös kunnalla on oltava mahdollisuus. Ylipäätään ilmastonmuutoksen hillinnän keinot kehittyvät jatkuvasti, joten muuttuvassa toimintaympäristössä on vältettävä turhaa, jäykistävää ohjeistusta. Tärkeää on, että keinot ovat vaikuttavia ja läpinäkyviä. Perustelutekstien mukaan kunnan päästötavoitteen on katettava kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöt. Kunnille tarjolla oleva Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä kuntakohtainen päästölaskentatyökalu on tarpeellinen palvelu, ja on erinomaista, että palvelun vakinaistamiseksi sille varataan erillinen rahoitus. Kunnissa on kuitenkin vakiintuneesti käytössä myös muita laskentatyökaluja, joten tämä on huomioitava myös päästötavoitteen ohjeistuksessa. Mikäli päästölaskentaa kehitetään ja ohjeistetaan velvoittavasti yhdenmukaisempaan muotoon, on vaikutuksia arvioitava paremmin, sillä kaikilla kunnilla ei ole käytettävissä samat toimenpiteet (esim. tuulivoima) ja laskentaperiaatteiden tulee olla reilut kaikille kunnille. Joissakin kunnissa on kehitetty omilla resursseilla paikallisesti yksityiskohtaisempaa ja tarkempaa päästölaskentaa, kuin mitä kansallisesti pystytään laskemaan. Lakiluonnoksen pykälässä 14 a kunta velvoitetaan omassa tavoitteen asetannassaan huomioimaan 2 §:ssä asetetut kansalliset tavoitteet. Hallituksen esityksen mukaan kunnan ilmastosuunnitelma ei kuitenkaan olisi osa ilmastolaissa säädettävää ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää. Sen sijaan kunnan ilmastosuunnitelma olisi ilmastopolitiikan suunnitelmista erillinen suunnitelma ja se osaltaan täydentäisi ilmastolain suunnittelujärjestelmää. Kuntaliiton mielestä 14 a § esitetty velvoite 2 §:n huomioimisesta ei ole tarkoituksenmukainen ja on ylipäätään epäselvää, mitä tämä velvoite käytännössä tarkoittaa. Perustelutekstin mukaan kunnilla voi olla myös kunnianhimoisempia tai vähemmän kunnianhimoisia tavoitteita kansalliseen tavoitetasoon verrattuna. Laskennallisesti kunnan tavoitteita ei voida kansallisiin tavoitteisiin kytkeä mm. erilaisten päästölaskentojen takia. Perusteluissa viitataan lakiin perustuvien tavoitteiden ilmastopolitiikkaa vakauttavana ja ennakoitavuutta lisäävänä tekijänä, joka eri toimijoiden olisi huomioitava. Ei ole tarpeellista muistuttaa kuntia tällaisesta asiasta lakipykälän kautta, mikäli velvoitteella ei ole muuta tehtävää. Kuntaliitosta on hyvä, että esitys ei ohjaa kuntaa tiettyyn vertailuvuoteen. Kunnissa on jo käytössä erilaisia lähtötasovuosia. Kun kunta lähtee tekemään kokonaan uutta ilmastosuunnitelmaa, voi lähtötasona olla se vuosi, mistä ilmastosuunnitelmaa lähdetään toimeenpanemaan. Näin päästövähennystavoitteen asettaminen suhteessa suunnitelman toimenpiteisiin on yksinkertaista. Ei ole tarkoituksenmukaista lähteä takautuvasti analysoimaan, miten kunnan aiemmat toiminnat ja ominaisuudet - esim. erilaiset elinkeinorakenteen tai väestömäärän muutokset - ovat päästökehitykseen vaikuttaneet. Vaikka erilaiset lähtötasovuodet voivatkin aiheuttaa sekaannusta, on kunnan päästökehityksen seurannan pääasiallinen tavoite palvella kunnan omaa ilmastotyötä. Mikäli päästöseurannasta halutaan yhdenmukaisempaa, on sen vaikutuksista käytävä laajempi keskustelu sekä resurssoitava vaadittava työmäärä. Vastaava 14 a § esitetty velvoite 2 §:n huomioimisesta asetetaan myös nieluille ja huomautetaan nielujen laskentoihin liittyvästä epävarmuudesta. Kuntaliitto ei pidä järkevänä, että kunta velvoitetaan huomioimaan kansalliset tavoitteet nielujen osalta. Kunnissa ei ole toistaiseksi yhdenmukaisia laskentoja nieluille, mutta on tärkeää, että mikäli kunnassa tunnistetaan mahdollisuudet tehdä nieluja kasvattavia toimenpiteitä, niin niitä on mahdollista tehdä ilman laajempia selvityksiä siitä, että mitä ne kansallisessa tavoitteenasetannassa tarkoittavat. Epäselvä tilanne saattaa aiheuttaa tilanteita, missä kunta jättää tekemättä nieluihin liittyviä toimenpiteitä. Epäselvä velvoite ei myöskään vastaa lain taustalla olevaa ajatusta vähimmäisvaatimuksiin perustuvasta laista. Kunta- ja aluetason tietopohjaa hiilinieluista ja -varastoista on hyvä kehittää ja yhtenäistää. Tulevaisuudessa kuntakohtainen tieto voisi olla kaikkien avoimesti käytettävissä SYKE:n päästötietopalvelun kaltaisesti. Kuten lakiesityksessäkin mainitaan, niin tarve ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutumiseen ja vaikutusten aiheuttamien riskien suunnitelmalliseen hallintaan on noussut koko ajan tärkeämmäksi. Lakiluonnos mahdollistaa sopeutumisen huomioimisen osana kunnan ilmastosuunnitelmaa, mikä on tärkeää ja kannatettavaa. Olisi ollut hyvä, että ilmastonmuutokseen sopeutumista olisi tarkasteltu lähtökohtaisesti perusteellisemmin osana lain valmistelua. Aihe tulee korostumaan lähivuosina, ja kuten esityksessäkin todettiin, ilmastonmuutoksen nopeus ja vaikutukset korostuvat pohjoisilla leveysasteilla, missä ilmasto on lämmennyt selvästi nopeammin kuin maapallolla keskimäärin. Etenkin sopeutumiseen liittyvää sääntelyn sekä erilaisiin vastuiden ja roolien selkeyttämisen tarvetta on nyt kun kunnista siirtyy hyvinvointialueille sopeutumisen kannalta keskeisiä tehtäviä. Ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyy jo nykyisellään kuntia koskevaa säätelyä, joten tilanne on hillintään nähden kuntien osalta erilainen. Esityksessä mainitun maankäyttö- ja rakennuslain lisäksi keskeisiä ovat mm. kuntalaki, valmiuslaki sekä laki tulvariskien hallinnasta. On joka tapauksessa tarpeen selkeyttää sitä, miten nämä olemassa olevat säädökset, uudet hyvinvointialueet sekä uusi ilmastosuunnitelma sopeutumisen näkökulmasta linkittyvät.
      • Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmat tulisi laatia kolmannen (lain esittelyssä olleen laajimman vaihtoehdon) mukaisesti. Alla kolme syytä laajempaan toimintamalliin. 1. Ilmastonmuutoksen kehityksen nopeus on kiihtynyt. 1,5 asteen saavuttamista uusimpien arvioiden mukaan ei enää pidetä mahdollisena ja tämän raja-arvon arvioidaan rikkoutuvan seuraavan viiden vuoden aikana kertaluontoisesti ja pysyvästi 2030-luvulla (IPCC 2021 raportti, Petteri Taalas esitys Savonlinnan Ilmastosymposiumi 26.7.2022). Toimenpiteisiin tulee ryhtyä nopeasti ja laajassa mittakaavassa. 2. Ilmastotoimenpiteissä taakanjakoon kuuluvien toimialojen merkittävät toimenpiteet (rakennusten lämmitys, maatalous muu kuin hiilidioksidipäästöt, jätehuolto ja liikenne [paikallinen]) ratkaistaan pitkälti paikallisella tasolla. Kuntien toiminta on tässä keskiössä. 3. Ilmastotoimenpiteissä toiminnat kohdistuvat ensimmäisiksi kohteisiin, joissa saadaan merkittäviä päästövähennyksiä (hiilen ja turpeen käytön rajoittaminen, liikenteessä ajoneuvojen moottorikannan muutokset, sähköntuotannon rakenteeseen vaikuttaminen). Mitä pidemmälle ilmastotoimenpiteiden kanssa edetään, sitä pienempiä asioita tulee ratkaistavaksi ja siten toimintaympäristö on paikallisella tasolla suhteellisin pienissä ja hajanaisissa asioissa. Myös tämä kehitys siirtää toimenpiteiden koordinoinnissa ja edistämisessä kunnille. Lakiesityksessä ilmastosuunnitelmassa on oltava: 1. Tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen kunnassa; 2. Toimet, joilla kasvihuonekaasujen päästöjä vähennetään kunnassa; 3. Tiedot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä kunnassa; 4. Tiedot suunnitelman toteuttamisen seurannasta; 5. Muut tarpeelliseksi katsotut seikat. Esityksessä olevassa luettelossa on maininta päästöjen kehityksen seurannasta kunnassa, mutta etenkin niissä kunnissa, joissa ilmastosuunnitelmaa ei ole aikaisemmin tehty tulisi panostaa hyvää lähtötasoselvitykseen. Hyvän lähtötasoselvitys / -analyysi auttaa tavoitteiden asetannassa käytävää sidosryhmä- / kuntalaiskeskustelua sekä auttaa tekemään paikalliset olosuhteet huomioivia ohjelmia. Päästönielujen sisällyttäminen kuntien tavoitteisiin (2 §:n 1 momentin 1 kohta) on etenkin pienille kunnille erittäin vaativa tehtävä. Tämän vuoksi valtion on panostettava kunnille ilmaiseen ja helposti käytettäviin tietojärjestelmiin, joiden avulla paikallisia päästönieluja pystytään kustannustehokkaasti sekä suhteellisen pienellä työllä riittävän tarkasti arvioimaan. Ilmastosuunnitelman tulisi kaiken kaikkiaan pitää sisällään analyysi ja toimenpideohjelma seuraavista teemoista: • Kunnan ja kuntakonsernin omat päästöt suoraa kulutuksen (esim. kaukolämmön tuottaminen, julkinen valaistus) tai epäsuorasti rakenteisiin (esim. joukkoliikenne ja yhteiskuntarakenne) liittyen. • Kunnan alueella olevien toimijoiden toimintoihin vaikuttaminen (yritykset, kuntalaiset jne.) esimerkiksi paikallisten hankkeiden ja ohjelmien avulla. • Laaja sidosryhmä- ja kuntalaisviestintä. • Ilmastonmuutoksen alueelliset sopeutumistoimet ja alueellinen huoltovarmuus.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Tausta Palvelualojen työnantajat Palta ry. kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta lausua ilmastolain muuttamista koskevan hallituksen esityksen luonnoksesta. Luonnos laajentaisi ilmastolain soveltamisalaa koskemaan kuntien ilmastotyötä. Palta edustaa esim. liikenne- ja logistiikkapalveluita sekä kiinteistöjen energianhallintapalveluita tuottavia yrityksiä. Palta on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto, ja edustamme yli 2 000 jäsentämme. Yksityiset palvelualat (ilman kauppaa) ovat korvaamattoman tärkeitä Suomen taloudelle, sillä ne: • tuottavat noin 41 % Suomen BKT:sta; • työllistävät noin miljoona ihmistä; • tuottivat kaksi kolmasosaa Suomen työllisyyden kasvusta vuosina 2016 – 2019. • Lisäksi palveluiden osuus Suomen bruttoviennistä on noin 30 %. Palta tukee hallituksen asettamaa tavoitetta hiilineutraalista Suomesta vuoteen 2035 mennessä. Siksi on hyvä, että tavoitteen toimeenpano edistyy. Pienennetään kuntien kasvihuonekaasupäästöjä älyratkaisujen avulla Digitalisaatio ja älykkäät ratkaisut ovat keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Niihin perustuvat myös monet palvelut, joiden avulla voidaan pienentää kuntien kasvihuonekaasupäästöjä ja saavuttaa samalla muita hyötyjä. Kiinteistöjen lämmityksenohjausjärjestelmät ja muu kiinteistöautomaatio auttavat pienentämään rakennusten energiankulutusta. Esimerkiksi koulut ja virastot ovat tyhjillään etenkin viikonloppuisin ja öisin, joten tuolloin kannattaa alentaa kiinteistön lämpötilaa. Tämä pienentää energiankulutusta vaikuttamatta rakennuksen käyttömukavuuteen. Älyjärjestelmien asentamista kannattaa selvittää erityisesti jo olemassa oleviin rakennuksiin, koska niiden energiatehokkuus on usein selvästi uusia kiinteistöjä alempi. Vaikka älyratkaisuja ei vielä hyödynnetä täysimääräisesti kiinteistöjen energiankulutuksen pienentämisessä, on niiden potentiaali tunnistettu valtion toimesta ainakin strategiatasolla. Vuonna 2017 julkaistussa keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmassa todettiin: ”Älykkäät järjestelmät mahdollistavat myös entistä tarkemman tarpeenmukaisen säädön. Tutkimusten mukaan ennakoivat ja optimoivat energianhallintajärjestelmät voivat jo nykyisin pienentää energiankulutusta 10–30 %.” Älykäs liikenteenohjaus auttaa puolestaan parantamaan liikenteen sujuvuutta, mikä pienentää kasvihuonekaasupäästöjä turhia pysähdyksiä välttämällä. Samalla matka-ajat lyhenevät ja ihmisten viihtyisyys paranee. Yksi älyratkaisujen käyttöönottoa hidastava tekijä on tietoisuuden puute, mikä pätenee erityisesti pienemmissä kunnissa. Siksi kuntien ilmastosuunnitelmissa tulisi selvittää älykkäiden kiinteistöautomaatio- ja liikenteenohjausratkaisujen potentiaalia. Tätä asiaa on syytä edistää mahdollisimman monin eri keinoin, esimerkiksi kunnille myönnettävän valtionavustuksen edellytyksenä ja tiedotusta lisäämällä. Lisäksi asia tulee tuoda esille ilmastolain muutosta koskevan hallituksen esityksen perusteluissa. Kunnioittavasti, Tatu Rauhamäki Johtaja, elinkeinopolitiikka Mikko Paloneva Asiantuntija, elinkeinopolitiikka Palvelualojen työnantajat PALTA ry on uuden työn, digimurroksen ja tulevaisuuden työmarkkinoiden suunnannäyttäjä. Yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa yhdistämme faktat, työmarkkinaosaamisen sekä vaikuttamisen taidot palvelutalouden ja Suomen parhaaksi. Palta on EK:n toiseksi suurin jäsenliitto ja edustamme yli 2 000 palvelualoilla toimivaa jäsentämme.
      • Suomen Yrittäjät ry, Malinen Petri
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kannatamme mallia, jossa säädettäisiin kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelma ja suunnitelman vähimmäisvaatimukset. Korostamme kunnille jätettävän liikkumatilan tärkeyttä suunnitelman sisältöä koskien. Kunnilla on hyvin erilaiset lähtökohdat ilmastosuunnitelmien valmisteluun. Suunnitelmavelvoite rasittaa erityisesti pienempiä kuntia. On hyvä tunnistaa, että kuntien mediaanikoko on Suomessa alle 6000 asukasta. Kunnan ilmastosuunnitelman sisällön osalta esitämme huolemme siitä, että ehdotus ei velvoita kuntia tekemään suunnitelmissa esitettyjen toimien vaikutusarviota, mikä voi osaltaan heikentää niiden toteutettavuutta, vaikuttavuutta ja aiheuttaa ennakoimattomia suoria tai epäsuoria vaikutuksia.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että kuntien rooli osana ilmastotyötä on tärkeä ja on hyvä, että laissa tunnistetaan kunnat ja kuntien merkitys toimijoina. Ilmastotavoitteiden kannalta toimenpiteillä on kiire, joten merkittävä resursointi jokseenkin pitkällä aikataululla valmistuviin suunnitelmiin tarvitsisi parikseen resursseja toimenpiteiden nopeaan toteuttamiseen kunnissa. Esityksen mukaan suunnitelman tulisi sisältää tavoite, toimenpiteet, tieto kehityksestä sekä sen seuranta. Suunnitelman sisältövaatimukset ovat kokonaisvaltaiset, mutta niiden vertailukelpoisuutta ja toteutumisedellytyksiä haastaa se, ettei tavoitetasolle, tavoitevuodelle tai seurannalle asetettaisi säännöksiä. Myös lain vaikutusten arvioinnissa todetaan, että siihen sisältyy selkeitä epävarmuuksia vaikuttavuuden osalta. Rajattuja sisältövaatimuksia perustellaan sillä, että kunta pystyy vaikuttamaan suoraan vain pieneen osaan alueellaan syntyvistä päästöistä, joten päästöseurannasta ei saataisi tietoa siitä, miten ilmastotoimet ovat vaikuttaneet. Tämä perustelu on ristiriitainen sen kanssa, että muissa kohdissa kuntien vaikutusmahdollisuuksia on kuvattu erittäin laajoiksi ja kaikkeen yhteiskunnan toimintaan vaikuttaviksi. Ilmastosuunnitelman ohjausvaikutus muihin kunnan prosesseihin voi olla vähäinen, jos suunnitelman laadintaa ei riittävästi kytketä kunkin kunnan käytännön toiminnan suunnitteluun. Kytkös kunnan operatiiviseen ja strategiseen toimintaan sekä on ensiarvoisen tärkeä, jotta toimenpiteet toteutuisivat. Kunnille laadittavan oppaan informaatio-ohjausvaikutus näyttäisi saavan merkittävän roolin muiden ohjauskeinojen puuttuessa. Oppaan vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Oppaassa tulisi tunnistaa vaikuttavia toimia kunnan eri sektoreilla ja viestiä niistä yksiselitteisesti. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen tulee ottaa osaksi kuntien ilmastosuunnitelmaa. Sopeutumisen ja maankäyttösektorin puuttuminen suunnitelmista aikaansaa sen, ettei kokonaisvaltaista tarkastelua päästöjen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen kokonaisuudesta synny. Kokonaisuudesta puuttuvat niin päästövähennysten yhtenäinen tavoitetaso, maankäyttösektori kuin ilmastonmuutokseen sopeutuminenkin. Kokonaisuuden tarkastelun puuttumista on pidettävä erityisenä ongelmallisena lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Ilmastosuunnitelmien sisältövaatimusten puute vaikeuttaa suunnitelmien hyödyntämistä viranomaisten valvonta-, kehittämis- ja ohjaustyössä, kun esimerkiksi alueen kuntien suunnitelmat eivät ole keskenään tai koko alueen tasolla vertailukelpoisia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ilmastosuunnitelmia valmistellaan ottaen huomioon eri sektorilainsäädäntöjen asettamat velvoitteet. Yhteistyö ELY-keskusten kanssa mahdollistaa näiden asioiden huomioimisen ja tarkemman suunnittelun.
      • MTK Pohjois-Savo, Kauhanen Jari
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Hallituksen esityksessä ilmastolain muuttamisesta on hyvä tavoite edistää kuntien ilmastotyötä. Ilmastosuunnitelma voi toimia hyvänä tuuppauksena päästövähennysten ja fossiilienergiasta luopumisen tielle (kuntien aluevaraukset uusiutuvalle energiatuotannolle ja puhtaan teknologian investoinneille, tiedotus kansalaisten kulutuskäyttäytymistä kohtaan suhteessa energiaan, materiaaleihin ja jätteiden syntyyn). Myös julkisissa ruokahankinnoissa tulisi nähdä kuntalaisten vastuu ruuan kuluttajina: todellista päästövähennystä ei synny siitä, että päästöt kohdistetaan ulkomaille. Luonnoksessa ei kuitenkaan kunnolla avata sitä, mitkä ovat vaikutukset yksityiselle maan omistajalle tietyissä tilanteissa. Luonnoksessa pitäisi tulla selvästi ilmi, että maan omistajilla on oikeus harjoittaa maa- ja metsätaloutta omistamillaan mailla, eikä kuntien ilmastotyöllä/laki saa rajoittaa näitä oikeuksia.
      • Tervon kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Mikäli kuntien ilmastosuunnitelmat tulevat esityksen mukaisesti kuntien lakisääteiseksi velvoitteiksi, tulee tämä huomioida valtion tukena kunnille riittävien resurssien takaamiseksi. Esityksen vaikutusten arvioinnin mukaan kunnat voivat vauhdittaa ja edistää sidosryhmiensä ilmastotyötä monin tavoin erilaisilla ohjauskeinoilla, kuten normeilla, velvoitteilla, taloudellisilla keinoilla tai viestinnällä sekä esimerkiksi palvelumuotoilulla, yhteistyöllä ja kumppanuuksilla. Tämä ei kuitenkaan huo-mioi kuntien heterogeenisia elinkeino -ja organisaatiorakenteita, joissa kuntien käytössä olevat todelliset ohjauskeinot ja käytettävät resurssit jakautuvat hyvin eritavoin.
      • Uudenmaan ELY
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Laki tarjoaisi kunnalle varsin vapaat kädet valita ilmastosuunnitelman toteutustapa siten, että se täyttää lain edellyttämät perussisältövaatimukset. Tämä vapaamuotoisuus saattaa vaikeuttaa eri kuntien suunnitelmien vertaamista sekä niihin mahdollisesti liittyvää ohjaamista ja kehittämistä. Vertailtavuus voisi helpottaa suunnitelmien kytkemistä konkreettisiin toimenpiteisiin. Ilmastosuunnitelmaa voitaisiin käyttää esimerkiksi kunnan laatimien kaavojen taustamateriaalina ja perusteluna, jolloin vertailtavuus muihin kuntiin ja kuntien samanlaiset laskentatavat helpottaisivat paitsi kunnan työtä niin välillisesti myös muiden viranomaisten kuten ELY-keskuksen työtä alueidenkäytön edistämistehtävien osalta. Kunnan ilmastosuunnitelma keskittyy päästövähennyksiin. UUDELY pitää rajausta tässä vaiheessa selkeänä, sillä tällaisenaankin lakiesityksen velvoitteet ovat haastavia monelle ilmastotyötä aloittavalle kunnalle. Sopeutumis- ja varautumistoimien osalta UUDELY näkee tarkoituksenmukaisempana panostaa niihin kuntiin, joista on tunnistettu riskinäkökulmasta tärkeitä kohteita, kuin kohdentamalla resurssit kaikkiin kuntiin. Sama resurssitehokkuuskysymys koskee myös hillintätoimia ja onkin vielä tarpeen pohtia, onko ilmastosuunnitelma vaikuttavin/kustannustehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä kuntatasolla, kun asiaa tarkastellaan kansallisten tavoitteiden näkökulmasta. UUDELY ei nykyisillä ilmasto- ja substanssiosaajaresursseilla pystyne ottamaan roolia kuntien ilmastosuunnitelmien laadinnan ohjaamisesta eikä myöskään niiden arvioinnista, seurannasta ja valvonnasta. Jopa suunnitelmien laadintaan osallistumiseen eräänlaisessa sparraushengessä ei riittäne ylimääräisiä resursseja.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon ovat valmistelleet maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ja suunnittelujohtaja Mari Pohjola
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmien vähimmäissisällöksi ehdotetaan päästövähennystavoitteen määrittelyä sekä toimia sen saavuttamiseksi. Lisäksi tulisi esittää kunnan päästökehitys ja suunnitelman toteutumisen seuranta. Etelä-Pohjanmaan liitto katsoo, että kuntien ilmastosuunnitelmien vertailtavuuden ja yhdenmukaisen lähtökohdan vuoksi, tulisi määritellä, mitä vertailuvuotta kuntien päästövähennystavoitteissa tulisi käyttää ja huolehtia, että vertailuvuoden päästötiedot ovat avoimesti ja maksutta käytettävissä. Päästötietoja tuotetaan valtakunnallisesti Suomen ympäristökeskuksen johdolla, mikä on antanut hyvän tietopohjan kuntien ja muiden toimijoiden käyttöön. Etelä-Pohjanmaan liitto katsoo, että kansallisen päästötietokannan ylläpitoa on jatkettava tulevaisuudessakin ja kehitettävä erityisesti maatalouden kulutusperusteisen päästölaskennan sekä kuntatasoisten hiilinielujen ja -varastojen osalta.
      • Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Tampereen kaupunkiseudun ilmastotyöryhmä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Pykälän 1 momentin perusteluissa mainitaan, että kunta voisi halutessaan asettaa myös hiilineutraaliustavoitteen. Kuntayhtymä pitää tarpeellisena kehittää kansallinen määritelmä hiilineutraalille kunnalle, joka sisältäisi myös vähimmäistavoitteen prosentuaaliselle päästövähennykselle. Kansallinen määritelmä selkeyttäisi hiilineutraaliuden määrittelyä ja loisi yhteiset pelisäännöt sen osalta kuntiin. Perusteluissa esitetään, että toimet tulisi näin ollen asettaa suunnitelmassa niin, että niiden avulla olisi mahdollista saavuttaa tässä pykälässä tarkoitettu kunnan ilmastotavoite. Kuntayhtymän mielestä edellinen tarkoittaisi sitä, että kunnilla tulisi olla tarkat laskelmat eri toimenpiteiden vaikuttavuudesta, mikä ei ole mahdollista eikä kunnilla ole toimenpiteiden absoluuttisen vaikuttavuuden laskentaan tarvittavaa dataa tai laskentatapoja. Kuntayhtymä huomauttaa, että toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi on järkevää, mutta arviointi- ja mittaustarkkuutena tulee riittää muutama suuruusluokkakategoria toimenpiteiden arvioinnissa. Kuntayhtymän mielestä tavoitteiden saavuttamista tukevien keinojen rajaaminen kotimaisiin keinoihin ei ole perusteltua, vaan esimerkiksi kompensaatiokeinojen osalta tulee sallia laadukkaat ja sertifioidut palvelut - myös ulkomaiset. Kuntayhtymän mielestä kuntien ilmastosuunnitelman vähimmäisvaatimuksiin tulisi sisältyä vähimmäistoimet ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi esimerkiksi ilmastoriskit tunnistamalla, nyt esitetyn vapaaehtoisen sopeutumistoimien asettamisen sijaan.
      • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Ilmastosuunnitelman sisällön vähimmäisvaatimukset ovat hyvät. On myös hyvä, että ilmastosuunnitelma voi olla osa kunnan muuta ohjelmaa, kuten resurssiviisausohjelmaa. On hyvä, että valtion organisaatiot kehittävät työkaluja kuntien päästöjen seurannan tueksi, mutta toivomme, että päästöjen seurantaa voidaan tehdä myös muita tietolähteitä hyödyntäen.
      • WWF Suomi
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • WWF pitää hyvänä hallituksen tavoitetta täydentää ilmastolakia kunnallisten viranomaisten velvoitteitta koskien. Valittu sääntelymalli tuntuu kuitenkin epätarkoituksenmukaiselta. Ehdotettu sääntely sitoisi kuntien voimavaroja suunnitelmien laatimiseen ja seurantaan sen sijaan että kunnat keskittyisivät päätöksenteossaan ja varojenkäytössään toteuttamaan toimenpiteitä, jotka edistävät ilmastolain mukaisten tavoitteiden ja ilmastosuunnitelmien toteutumista. Esityksen kannatettavana tavoitteena on vaikuttaa niihin kuntiin, joissa oma-aloitteisesti ei ole vielä ryhdytty tekemään aktiivista ilmastopolitiikka. WWF arvioi kuitenkin, että näissä kunnissa keskittyminen lain vaatiman suunnitelman tekemiseen ei riittävästi edistä ilmaston kannalta merkittävien päätösten tekemistä. Ehdotetun 14§:n sijasta kuntien velvoitteet voisi sisällyttää ilmastolain 5§:ään edellyttämällä myös kuntien viranomaisilta ilmastolain tavoitteiden edistämistä: --- 5 § Ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista edistävät toimet Valtion ja kuntien viranomaisen on edistettävä toiminnassaan tämän lain mukaisten tavoitteiden ja ilmastopolitiikan suunnitelmien toteutumista. --- WWF katsoo, että hallitusohjelman kirjausta siitä, että valtio korvaisi kunnille kaikki uudet lakisääteiset velvoitteet, ei ole tarpeen soveltaa tässä tapauksessa.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Ilmastosuunnitelman vähimmäisvaatimukset, eli tavoite kasvihuonekaasujen vähentämisestä kunnassa, päästövähennystoimenpiteiden esittäminen, tieto päästökehityksestä sekä tieto suunnitelman toteutumisen seurannasta, ovat kannatettavia. Kunnan on tavoitteenasettelussa otettava huomioon ilmastolain ja sen mukaisen suunnittelujärjestelmän tavoitteet, mikä on tärkeää johdonmukaisuuden ja kuntia koskevan ilmastosuunnitelman vaikuttavuuden toteutumiseksi. Nieluja ja sopeutumistoimia koskevien toimien ja tavoitteiden asettaminen on kunnille vapaaehtoista. Lakiluonnoksessa säädetään vain, että mikäli kunta päättää nieluihin tai sopeutumiseen liittyvistä tavoitteista tai toimenpiteistä, niiden on oltava yhteneviä ilmastolain tavoitteiden kanssa. Suuri osa ilmastonmuutokseen sopeutumisen toimista toteutetaan paikallistasolla ja niillä varjellaan kunnan asukkaita, elinkeinoja ja infrastruktuuria lämpenevän ilmaston ja sään ääri-ilmiöiden haitallisilta vaikutuksilta. Kuntien on otettava kaavoituksessa huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joihin sisältyy myös ilmastonmuutokseen sopeutumista edistäviä tavoitteita. Tarve sopeutumistoimille yltää kuitenkin kaavoitusta laajemmalle. Kuntaa koskevien ilmastoriskien arviointi, eritysten haavoittuvuuksien selvittäminen sekä näiden perusteella laadittavien sopeutumistoimien määrittely hyödyttäisi kuntia ilmastokestävyyden, turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistymisen myötä. Sopeutumissuunnittelu ja -toimet voisivat kuulua kuntien ilmastosuunnitelmien vähimmäisvaatimuksiin, jolloin myös kunnille tarvittavaa tukea ilmastosuunnitelmien laadintaan tulisi tarkistaa. Sopeutumissuunnittelun ollessa osa ilmastosuunnitelmaa voidaan myös varmistaa ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen toimiva kokonaisuus. Nielujen suhteen tilanne on epäselvempi, sillä hiilitaseen laskemiseen ei ole vielä yhtenäistä käytäntöä ja on epäselvää, kenen hyväksi nielut lasketaan. Kaksoislaskennan vaara on ilmeinen. Mikäli kunnat laativat nielujen säästämistä ja kasvattamista koskevia tavoitteita ja toimenpiteitä, on tärkeää, että ne ovat linjassa ilmastolaissa säädettyjen tavoitteiden kanssa. Nieluja koskevissa tavoitteiden ja toimenpiteiden tulee tukea myös luonnon monimuotoisuuden turvaamista.
      • Juusola Henna, Lausunnonantajat: Jukka Viljanen (julkisoikeuden professori) ja Henna Juusola (tutkijatohtori), Tampereen yliopisto, ALL-YOUTH-hanke/Oikeudellisten esteiden ratkaisut https://www.allyouthstn.fi/mita-tutkimme/.
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Hallituksen esityksen perusteluosiossa (s.41) todetaan, että ilmastosuunnitelmaa koskeviin toimiin olisi ”tarkoituksenmukaista sisältyä myös viestintäsuunnitelma asukkaiden ja muiden sidosryhmien suuntaan”. Nuorten ilmastokansalaisuutta koskevassa tutkimuksessa on todettu, että ympäristön ja luonnon merkitys lapsille ja nuorille on tärkeä iästä ja asuinpaikasta riippumatta (Tuukkanen & Pekkarinen 2020). Nuoret ovat myös kertoneet, että ilmastopoliittisten suunnitelmien tulee luoda toivoa, sillä se on eräs hyvinvointia edistävä tekijä (Digiraati 2022). Tämän johdosta viestintäsuunnitelmaa laadittaessa on perusteltua huomioida erikseen lapset ja nuoret ja kohdistaa suunnitelmaa koskeva viestintä siten, että se on eri ikäryhmien saavutettavissa. Perusteluosiossa (s.42) todetaan myös, että ”Muita mahdollisia suunnitelmassa esitettäviä tarpeellisia seikkoja voisivat esimerkiksi olla kuvaus sidosryhmien osallistamisesta, toimien vastuutahoista ja kunnan ilmastotyön nykytilasta. Sidosryhmien osallistamiseen liittyen keskeistä olisi oikeudenmukaisten ja läpinäkyvien lausunto- ja kuulemismenettelyjen toteuttaminen, mitä voisi myös olla tarkoituksenmukaista kuvailla suunnitelmassa. Tähän liittyen voitaisiin kuvailla, ovatko esimerkiksi lapset ja nuoret osallistuneet suunnitelman valmisteluun. Lapsia ja nuoria voitaisiin osallistaa esimerkiksi kuulemalla kunnan nuorisoneuvostoa.” Perusteluosion kirjaus on nuorten ilmastokansalaisuutta koskevan tutkimustiedon valossa perusteltu, mutta riittämätön. Esimerkiksi Tuukkasen ja Pekkarisen (2020) sekä Albrecht ym. (2020) tutkimuksissa käy ilmi, että nuoret itse toivovat aktiivisempaa osallistumista ilmastotekojen, kuten ilmastopolitiikan, suunnittelussa. Lisäksi nuorten edustuksellisten toimielinten, kuten nuorisovaltuustojen edustukselliset vaikutusmahdollisuudet eivät toteudu eri kunnissa yhdenvertaisella tavalla (Lindvall 2020). Ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen on myös merkittävä ylisukupolvinen, globaali kysymys. Lasten ja nuorten yhdenvertaisten vaikutusmahdollisuuksien takaamiseksi ja ilmastonmuutoksen ylisukupolvisen vaikutusten tunnistamiseksi on tärkeää ja perusteltua, että lasten ja nuorten aito osallistuminen kuntien ilmastosuunnitelman koostamisesta sisällytetään velvoittavaksi osaksi kunnan ilmastosuunnitelman sisältöä (14 a § 1-2 mom).
      • SLC Nyland, Munck-Pihlgren Maria
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • SLC Nyland är bekymrad över att åtgärder för att minska på kommunernas kolutsläpp kommer att leda till restriktioner och tvångsmetoder för mark-och skogsägare för att öka på kolbindningen. SLC och MTK representerar nationellt de privata markägarna i jord- och skogsbrukssektorn. För att säkerställa att markägarnas intressen är bevakade är det viktigt att representanter för producentorganisationerna är med och planera klimatplanen i ett så tidigt skede som möjligt.
      • MTK-Lappi
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Esityksestä jää epäselväksi, koskeeko suunnitelma pelkästään kunnan omistamia maita ja niiden muodostamaa hiilitasetta vai kaikkea kunnan alueella olevaa maa-alaa. Tällä kysymyksellä on merkitystä siihen, millaisia toimia tai velvoitteita mahdollisesti odotetaan toteutettavan ja missä. Kunnat eivät voi toteuttaa hiilensidontaa lisääviä tai maaperäpäästöjä pienentäviä toimia kuin omistamillaan mailla, mutta kunnat voivat toki ostaa muilta maanomistajilta palveluita näihin tarkoituksiin.
      • Pohjois-Savon ELY, Kettunen Tapio
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Kuntien rooli osana ilmastotyötä on tärkeä ja on hyvä, että laissa tunnistetaan kunnat ja kuntien merkitys toimijoina. Ilmastotavoitteiden kannalta toimenpiteillä on kiire, joten melko pitkällä aikataululla valmistuvien suunnitelmien sijaan tulisi suunnata resursseja toimenpiteiden nopeaan toteuttamiseen kunnissa. Esityksen mukaan suunnitelman tulisi sisältää tavoite, toimenpiteet, tieto kehityksestä sekä sen seuranta. Suunnitelman sisältövaatimukset ovat sinänsä kokonaisvaltaiset, mutta niiden vertailukelpoisuutta ja toteutumisedellytyksiä haastaa se, ettei tavoitetasolle, tavoitevuodelle tai seurannalle asetettaisi säännöksiä. Myös lain vaikutusten arvioinnissa todetaan, että tähän sisältyy selkeitä epävarmuuksia vaikuttavuuden osalta. Rajattuja sisältövaatimuksia perustellaan sillä, että kunta pystyy vaikuttamaan suoraan vain pieneen osaan alueellaan syntyvistä päästöistä, joten päästöseurannasta ei saataisi tietoa siitä, miten ilmastotoimet ovat vaikuttaneet. Tämä perustelu on ristiriitainen sen kanssa, että muissa kohdissa kuntien vaikutusmahdollisuuksia on kuvattu erittäin laajoiksi ja kaikkeen yhteiskunnan toimintaan vaikuttaviksi. Monissa kunnissa liikenteen ilmastotoimenpiteet kohdistuvat myös valtion väyläverkolle, joten vaikuttavien toimenpiteiden toteuttamisessa näillä alueilla tulee huomioida käytössä olevat investointiresurssit. Ilmastosuunnitelman ohjausvaikutus muihin kunnan prosesseihin voi olla ongelmallinen, jos suunnitelman laadintaa ei riittävästi kytkeä kunkin kunnan käytännön toiminnan suunnitteluun. Kytkös kunnan operatiiviseen ja strategiseen toimintaan on ensiarvoisen tärkeä, jotta toimenpiteet toteutuisivat. Kuntien asukkaiden ja elinkeinoelämän osallistaminen ilmastosuunnitelmien laadintaan, päivittämiseen ja seurantaan nähdään tärkeänä suunnitelmien vaikuttavuuden kannalta. Näin suunnitelmat eivät jäisi koskemaan vain kuntaorganisaatioita ja niiden omia päästöjä tai sopeutumisen toimia. Kunnille laadittavan oppaan informaatio-ohjausvaikutus näyttäisi saavan merkittävän roolin muiden ohjauskeinojen puuttuessa. Oppaassa tulisi kiinnittää huomiota ilmastotyön kokonaisuuteen, sopeutumista ja kytkeytymistä luonnon monimuotoisuuteen unohtamatta. Oppaassa tulisi antaa myös suosituksia ilmastosuunnitelman vuosittaisesta seurannasta, joka tukisi suunnitelman jalkauttamista kunnan toimintaan. Sopeutumisen ja maankäyttösektorin puuttuminen suunnitelmista aikaansaa sen, ettei kokonaisvaltaista tarkastelua päästöjen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen kokonaisuudesta synny. Kokonaisuudesta puuttuvat niin päästövähennysten yhtenäinen tavoitetaso, maankäyttösektori kuin sopeutuminenkin. Kokonaisuuden tarkastelun puuttumista on pidettävä erityisenä ongelmallisena lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät jo nyt monin tavoin Suomessa ja kunnissa. Siksi varautumisen ja sopeutumisen tavoitteet sekä toimenpiteet tulisi kirjata kuntien strategisiin suunnitelmiin, osana ilmastosuunnitelmaa tai erillisenä sopeutumissuunnitelmana. Ilmastolain mukainen suunnittelujärjestelmä sisältää kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelman ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman. Tästä syystä sopeutuminen ja maankäyttösektori tulisi huomioida myös kuntien ilmastosuunnitelmissa. Ellei sopeutumista tai maankäyttösektoria huomioida suunnitelmissa, riskinä on, että tällöin ei tunnisteta positiivisia tai negatiivisia keskinäisriippuvuuksia sopeutumistyöhön tai maankäyttösektorin toimenpiteisiin.
      • Hämeen ELY-keskus, Rosberg-Airaksinen Eira
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että kunnat tekevät tärkeää ilmastotyötä ja on hyvä, että laissa tunnistetaan kunnat ja kuntien merkitys toimijoina. Ilmastotavoitteiden kannalta toimenpiteillä on kiire, joten kaikilla tasoilla resurssit pitää ohjata vaikuttavimpien toimenpiteiden toteutuksen aloittamiseen. Kuntien mediaanikoko on Suomessa alle 6000 asukasta. Keskittyminen tekniseen laskentaan rasittaa pieniä kuntia ja ohjaa konsulttisuunnitteluun. Kunnan pieni koko ei ole este vaikuttavalle toiminnalle, mutta se vaatii oman alueen vahvuuksien tunnistamista ja valintojen tekemistä. Kuntien ilmastotyössä merkittävässä roolissa ovat ilmastoviestintä ja asukkaiden elämään vaikuttavien toimien hyväksyttävyyden edistäminen. Siksi ilmastokasvatus ja asukkaiden osallistuminen ovat tärkeitä tunnistaa kuntien ilmastosuunnitelmissa. Kiertotalouden edistäminen maankäytön suunnittelussa ja hankinnoissa ovat myös tärkeitä. Edellä mainittujen toimien vaikuttavuuden laskenta on kuitenkin vaikeaa. Tarkkojen sisältövaatimusten sijaan kuntien ilmastosuunnitelmissa pitääkin keskittyä menettelyn prosessiin ja seurannan aikajanaan. Suunnitelma pitää kytkeä kuntastrategiaan ja talouden suunnitteluun. Viestintään tulee kiinnittää huomiota. Tuki Suomen ympäristökeskuksesta ja ELY-keskuksesta ovat hyviä mahdollisuuksia ja mahdollisuus saada myös hiilinielutoimet mukaan suunnitelmaan. Tavoitevuosi ja hiilineutraaliuden tavoitetaso tulisi olla sama tai tiukempi kuin Suomella. Alueellisista eroista johtuen kunta tai kunnat voisivat suunnata sisältöä eri tavoin ─ säädöstasolla tätä ei pidä rajata. Sopeutumisen toimien suunnittelu on myös tärkeää kuntatasolla ja eri sektoreilla.
      • Oikeusministeriö, Vaara Elina
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Esityksen perusteluissa (s. 26) todetaan, että kuntien ilmastosuunnitelmiin liittyvä ehdotus voisi parantaa yksittäisten kuntalaisten ja eri väestöryhmien mahdollisuuksia osallistua lähiympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Perusteluissa todetaan myös, että vaikuttavan ilmastotyön varmistamiseksi kunta voisi kuulla ja osallistaa kuntalaisia ja sidosryhmiä suunnitelman valmistelussa eri tavoin. Oikeusministeriö pitää hyvänä, että esityksellä vahvistettaisiin kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ilmastopolitiikan valmisteluun, mutta kiinnittää huomiota siihen, että kuntien ilmastosuunnitelmaa koskeva 14 a §:ssä ei säädetä osallistamisesta. Esityksen mukaan kunnat voisivat 14 a §:n 1 momentin 5 kohdan mukaan sisällyttää muita tarpeellisia seikkoja ja perusteluissa yhtenä näistä voisi olla osallistaminen. Ilmastolain nojalla annettavien valtakunnallisten suunnitelmien kohdalla 13 §:ssä kuitenkin edellytetään, että suunnitelmia valmisteltaessa on yleisölle varattava tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä mielipiteensä. Ilmastopolitiikan valmistelun yhdenmukaisuuden varmistamiseksi oikeusministeriö jatkovalmistelussa kehottaa tarkastelemaan kuntien ilmastosuunnitelmaa koskevaa pykälää tästä näkökulmasta ja ottamaan huomioon kuntalain 22 § koskien kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Oikeusministeriö on mielellään apuna kohdan jatkovalmistelussa. Esityksen perustelujen s. 45 todetaan, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on hillinnän rinnalla keskeinen osa ilmastopolitiikkaa ja sen merkitys entisestään kasvaa ilmastonmuutoksen edetessä. Lisäksi esityksen sivulla 40 perustellaan, että kuntia koskevan ilmastosuunnitelman tarkoituksena olisi tehostaa ja systematisoida kuntien ilmastotyötä ja edistää lain 2 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden toteutumista. Kuntien ilmastosuunnitelmia koskevassa 14 a § :ssä ei kuitenkaan edellytetä sopeutumisesta toimien sisällyttämistä eikä tätä perustella esityksessä tarkemmin. Ilmastolain nojalla annettavista valtakunnallisista suunnitelmista yksi koskee sopeutumista. Saamelaiskulttuuri on altis ilmastonmuutoksen aiheuttamille vaikutuksille, jonka vuoksi kuntien ilmastosuunnitelmissa erityisesti saamelaisten oikeuksien turvaamiseksi olisi perusteltua sisällyttää myös sopeutumista koskevia toimia. Lisäksi tämä olisi yhdenmukaista suhteessa valtakunnallisiin suunnitelmiin. Oikeusministeriö on mielellään apuna kohdan jatkovalmistelussa.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • SYKE pitää ehdotettuja ilmastosuunnitelmien sisällön vähimmäisvaatimuksia ilmastonmuutoksen hillinnän osalta riittävinä ja perusteltuina. Tiedot päästökehityksestä luovat pohjan ilmastosuunnitelmille ja koko suunnittelujärjestelmälle ja kuntien on oltava niistä tietoisia suunnitelmia laatiessaan. Näin ollen päästötietojärjestelmän ylläpidon ja tietojen maksuttoman saatavuuden varmistaminen ovat välttämättömiä tukitoimenpiteitä. Päästövähennystavoite ohjaa kuntia arvioimaan suunniteltujen toimenpiteiden vaikutuksia ja riittävyyttä asetettuun tavoitteeseen nähden. On järkevää, kunnat voivat itse päättää päästövähennystavoitteen tason, koska kuntien mahdollisuudet vähentää päästöjään vaihtelevat voimakkaasti kunnan ominaisuuksien mukaan ja jollekin kunnalle realistinen päästövähennystaso voi olla toiselle kunnalle mahdoton saavuttaa. Ehdotuksen perusteluissa on hyvin kirjattu, että kunnan tulee ottaa päästövähennystavoitetta asettaessaan huomioon ilmastolaissa mainitut kansalliset päästövähennystavoitteet ja että kunnan tulisi kirjata suunnitelmaan perustelut, jos kansallisista tavoitteista poiketaan. Lakiehdotuksessa ja sen perusteluissa ei kuitenkaan oteta kantaa, mitä vertailuvuotta ilmastosuunnitelmien päästötavoitteelle tulisi käyttää. Ilmastolain kansallisissa tavoitteista vertailuvuosi on 1990, mutta Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämästä päästölaskentajärjestelmästä saa eräiden tilastojen aikasarjojen puutteiden takia päästötiedot vasta vuodesta 2005 eteenpäin. Toisaalta monet kunnat kuuluvat Hinku-verkostoon ja näillä kunnilla päästöjen arvioinnin lähtövuotena on 2007. Tilanne voi aiheuttaa sekaannusta tavoitteiden asettamisessa kunnissa ja vaatii tarkempaa ohjeistusta. Päästölaskentajärjestelmään pyritään saamaan myös vuoden 1990 tiedot, mutta työn valmistumisen aikataulu on auki. Koska tilanne elää ja tietoperusta kehittyy, SYKE ehdottaa, että lain 14a § täydennetään 2. mom, virkkeellä ”Suomen ympäristökeskus antaa tarkempia ohjeita laskennan toteuttamisesta sen varmistamiseksi, että laskenta noudattaa kansainvälisiä käytäntöjä ja että tulokset ovat vertailukelpoisia ilmastolain eri suunnitelmien välillä.” Vaihtoehtoisesti tämän voi todeta pykälän perusteluissa. Perusteluna tälle on se, että tilanne on jo nyt hyvin monimuotoinen. Kunnilta, jotka ovat ehtineet asettaa itselleen jo päästövähennystavoitteen vertailuvuodeksi jonkin muun kuin 2005, ei välttämättä tulisi edellyttää uutta päätöstä vuoden 2030 tavoitteeksi. Kunnilta, joilta puuttuu ilmastonmuutoksen hillinnän tavoite tai jotka eivät ole liittymässä Hinku-verkostoon, päästövähennysten vertailuvuosi olisi 2005. Kunnille, joilla on jo tavoite, voidaan laskea helposti Suomen ympäristökeskuksen päästöjärjestelmästä päästötavoite, joka vastaa vuoden 2005 vertailuvuotta. Tällöin siis voidaan haluttaessa laskea valtakunnallisesti yhtenäinen kuntien tavoite. Päästövähennysten saavuttamisen tavoitevuosiksi olisi perusteltua asettaa kaikille kunnille 2030 ja 2035. Vuoden 2030 tavoite tulisi määrittää viimeistään 2 vuoden sisällä lain voimaan tulon jälkeen, vuoden 2035 tavoite tulisi määrittää ennen vuotta 2030. Näin voidaan kuntien tavoitteita tarkastella myös valtakunnallisten ja EU:ssa asetettujen tavoitteiden valossa. Tarkempaa ohjeistusta tarvitaan myös, koska lakitekstissä ei sanota selvästi, minkälaisilla rajauksilla kasvihuonekaasupäästöt lasketaan. Perusteluista voidaan kuitenkaan päätellä, että laskenta tehdään Suomen ympäristökeskuksen päästölaskentajärjestelmällä. Se kattaa vuosittain jokaisen kunnan alueen kaikki päästöt ja alueen käyttämän lämmön ja sähkön suorat päästöt siltä osin kuin niiden tuotanto tapahtuu ko. kunnan alueen ulkopuolella. Laskentajärjestelmän avulla kaikista kunnista on saatavissa näkyviin tilanne, jossa ovat mukana myös päästökauppasektorin kaikkien laitosten päästöt. Kuntien päästöt on mahdollista tulostaa myös niin sanotuilla Hinku-säännöillä laskettuna (mukaan luettuna tuulivoimahyvitykset ja poisluettuna päästökauppaan kuuluvat erillisvoimalaitokset ja teollisuuslaitokset) tai siten, että niistä on vähennetty tuulivoimahyvitykset. Päästökauppasektorin päästöihin kunnilla on vaihtelevat mahdollisuudet vaikuttaa, mutta esim. energiantuotantolaitosten omistajaohjauksen kautta se on joillekin kunnille mahdollista. Hinku-laskentasääntöjen mukaisissa kasvihuonekaasupäästöissä ei ole mukana päästökauppaan kuuluvia teollisuuslaitoksia ja erillisvoimalaitoksia, mutta siinä on kuitenkin mukana kuntien ja kaupunkien kaukolämpövoimalaitokset, jotka kuuluvat päästökauppasektoriin. Hallituksen esityksessä ei ole linjattu, miten kaukolämpövoimalaitosten päästöjä tulisi käsitellä, mutta asiasta tarvitaan selkeät yhtenäiset ohjeet, jotta tulosten vertailukelpoisuus voidaan taata. Useat kunnat, etenkin jo yli 80 HINKU-verkostoon kuuluvaa kuntaa, ovat sitoutuneet ilmastotavoitteisiinsa Hinku-laskentasääntöihin perustuen. Näissä sitoumuksissa on ollut mukana siten ns. tuulivoimahyvitysmahdollisuus ja optio myös päästökompensaatioiden käytölle, mikäli kompensaation hyväksyttävyys voidaan osoittaa (näitä ei vielä ole ollut). Selkeyden vuoksi Suomen ympäristökeskus esittää, että kuntien tulisi ilmastosuunnitelmissaan esittää päästövähennystavoite ja siinä eritellä, mikä osuus siitä on tarkoitus saavuttaa päästökompensaatiotoimilla tai muulla laskennallisella hyvityksellä. Kompensoinnin ja muiden laskennallisten hyvitysten yhtenäisen käsittelyn varmistamiseksi asiasta olisi luku Suomen ympäristökeskuksen laskentaohjeissa, jossa varmistetaan, että kompensaatio tai muu laskennallinen hyvitys on Pariisin sopimuksen ehtojen mukainen. Tällä menettelyllä varmistettaisiin myös, että laki ei johtaisi uuteen hallinnolliseen päätöskierrokseen niissä kunnissa, jotka ovat vähennystavoitteensa asettaneet Hinku-laskentasääntöjen mukaisesti. Kunnille on lain 14a §:n 2. momentin mukaan annettu mahdollisuus ulottaa suunnitelmansa koskemaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Tällainen mahdollisuus on luonnollisesti ollut olemassa jo ilman lainsäädännön tukea. Ilmastolaissa olisi perusteltua säätää, että kaikkien kuntien tulisi kirjata suunnitelmaan tärkeimmät sopeutumistarpeet. Näin ollen tulisi lisätä pykälän 1. momenttiin kohta nykyisen kohdan 3 ”tiedot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä kunnassa” jälkeen uusi kohta X ”tiedot kunnan tärkeimmistä sopeutumistarpeista.” KOKOSOPU-tutkimushankkeen tulosten mukaan monet kunnista ovat jo tarkastelleet sopeutumistarpeita, mutta on myös kuntia, joissa asiaan ei ole kiinnitetty mitään huomiota. Tämä vaikeuttaa myös alueellista sopeutumisen suunnittelua ja alueellisia riskinarviointeja. Velvoite ei muodostuisi kohtuuttomaksi rasitteeksi, vaan tukisi kuntien tehtäviä esimerkiksi kaavoituksessa. Se motivoisi myös kuntia asettamaan kunnianhimoisia hillintätavoitteita ja edesauttaisi johdonmukaisen sopeutumispolitiikan toteutumista Suomessa.
      • Kotkan kaupunki/Ympäristöpalvelut
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • On perusteltua, että kunnat voivat hyvin perustelluista syistä asettaa itselleen myös matalampia päästövähennystavoitteita kuin kansalliset tavoitteet. Osa kunnista on aloittanut ilmastotyön myöhemmin, jolloin ajallisesti tiukkaan tavoitteeseen pääseminen voi olla haastavaa. Vaikka päästövähennystavoitteet ovat ensisijaisia, voi kunnan toimijuutta korostaa lisäksi sopeutumisen sekä hiilinielujen hoidon ja kasvattamisen saralla. Esityksessä ehdotus siitä, että kunnat velvoitettaisiin asettamaan päästötavoitteet, esimerkiksi tietyn prosenttiluvun verran vähentämistä tiettyyn vuoteen saakka, on kannatettavaa, ja moni kunta tähän jo pyrkii. Haasteeksi muodostuvat tosin kunnat, joiden alueella on paljon esimerkiksi maataloutta. Päästövähennystavoitteiden ja toimien lisäksi laissa olisi hyvä täsmentää miten kunnat voivat ottaa tavoitteen saavuttamisessa huomioon erilaiset kompensointimahdollisuudet, esimerkiksi erilaisten hiilinielujen ja vihreiden energiaratkaisujen käyttöönoton avulla. Esityksessä viitataan, että kunnat voivat päästövähennystavoitteiden lisäksi laatia itselleen hiilinielu- tai hiilineutraaliustavoitteita. Esityksessä painotetaan, että tavoitteet tulee saavuttaa lähtökohtaisesti kotimaisin menetelmin. Tämä on periaatteessa hyvä lisäys, sillä hiilinielujen sijaitessa Suomen alueella, niiden hoitoa ja hiilensidontakyvyn kasvattamista voidaan valvoa paremmin, kuin jos kohteet sijaitsisivat muualla. Hiilineutraaliustavoitteen saavuttamiseksi ei ole tarkoituksenmukaista sitoa tavoitetta yksinomaan tai liian tiukasti vain kotimaisiin keinoihin. Tämä esimerkiksi teollisuuden ja teknologian saralla. Ilmastosuunnitelmaan ehdotetaan myös ilmastotoimien kirjaaminen. Kannatettavaa on, että toimia edellytetään niin lähivuosille kuin pitkälle aikavälille tehtäväksi. Mikäli jatkoehdotuksissa tehdään tarkempia sisällöllisiä vähimmäisvaatimuksia toimenpiteille, tulee vähimmäisvaatimuksissa ottaa huomioon toimenpiteiden laaja kirjo ja se että kunnat voivat tehdä niitä omista lähtökohdistaan käsin. Ilmastosuunnitelmaan ehdotetaan myös, että suunnitelmaan kirjataan tai otetaan huomioon toimien vaikutuksia luonnonmonimuotoisuuteen. Tämä huomioonotto on suunnitelmiin kannatettavaa, mutta kaikkien toimien tarkkaa vaikutusta luonnonmonimuotoisuudelle voi olla vaikea arvioida etukäteen, varisinkin kun luonnonmonimuotoisuuden mittaaminen itsessään on myös hankalaa.
      • Itä-Suomen yliopisto, ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskus CCEEL
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Ehdotetussa 14 a §:n 1 momentissa säädettäisiin kunnan ilmastosuunnitelman laatimisen aikavälistä sekä suunnitelman sisällön vähimmäisvaatimuksista. Ehdotettuihin vähimmäisvaatimuksiin ei ole sisällytetty vaatimusta kuntalaisten, sidosryhmien tai yleisön osallistamisesta. Ehdotetussa säännöksessä ei myöskään ole viittausta uuden ilmastolain (423/2022) 13 §:ään (ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelu) tai kuntalain (410/2015) 22 §:ään (osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet). Ilmastolain 13 §:ssä säädetään, että voimassa olevassa ilmastolaissa tarkoitettuja ilmastopolitiikan suunnitelmia (ilmastolain 9–12 §) valmisteltaessa on yleisölle varattava tilaisuus tutustua suunnitelmaluonnokseen sekä esittää siitä mielipiteensä. Kuntalain 22 §:ssä säädetään, että kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan. Esityksessä todetaan kuitenkin, että esitysehdotuksen tavoitteena on parantaa vaikutusmahdollisuuksia ilmastoa koskevaan päätöksentekoon ja edistää oikeusturvan toteutumista ilmastoasioissa, ja että esitys kytkeytyy pitkälti perustuslain 20 §:n 1 momentissa tarkoitetun ympäristöperusoikeuden turvaamiseen. Ehdotetun 14 a §:n mukaan kunnan ilmastosuunnitelmassa olisi esitettävä määrällinen tavoite kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämisestä kunnassa. Kunnan ilmastosuunnitelman tulisi sisältää myös toimet, joilla kasvihuonekaasujen päästöjä koskeva tavoite saavutettaisiin. Kunnan ilmastosuunnitelma kattaisi kunnan oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi myös kunnan päätösten vaikutukset asukkaiden ja sidosryhmien mahdollisuuksiin hillitä päästöjä omassa toiminnassaan. Esityksen mukaan toimiin olisi tarkoituksenmukaista sisältyä myös viestintäsuunnitelma kuntalaisille ja sidosryhmille viestimiseksi. Lisäksi uudessa 14 a §:ssä kunnan ilmastosuunnitelmassa voitaisiin esittää muita tarpeelliseksi katsottuja seikkoja, jollainen esityksen mukaan voisi olla esimerkiksi kuvaus sidosryhmien osallistamisesta. Esityksessä todetaan, että sidosryhmien osallistamiseen liittyen keskeistä olisi oikeudenmukaisten ja läpinäkyvien lausunto- ja kuulemismenettelyjen toteuttaminen ja näitä voisi myös olla tarkoituksenmukaista kuvailla suunnitelmassa. Uuden ilmastolain ja ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus. Oikeudenmukaisuuden huomioiminen edistää ilmastopolitiikan läpinäkyvyyttä ja lisää ilmastotoimien hyväksyttävyyttä. Olisi siksi perusteltua ja uudistetun ilmastolain henkeen sopivaa, että kuntalaisten ja sidosryhmien osallistamisesta säädettäisiin osana 14 a §:ään sisällytettäviä vähimmäisvaatimuksia. Vaihtoehtoisesti ilmastolain 13 §:n voitaisiin säätää ulottumaan myös kuntien ilmastosuunnitelmiin. On hyvä, että 14 a §:ään sisältyy kuntien mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelma myös yhdessä alueen muiden kuntien kanssa silloin kuin se on tarkoituksenmukaista. Kuntien resurssit ilmastosuunnitelmien laatimiseksi ovat vaihtelevat, ja siksi on tärkeää, että säännös mahdollistaa ilmastopoliittisen yhteistyön kuntien välillä.
      • Suomen ilmastopaneeli
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Hallituksen esitysluonnoksen mukaan kuntien ilmastosuunnitelmien sisällöstä säänneltäisiin varsin niukalti. On ymmärrettävää, että lainsäädännöllä halutaan asettaa vain minimivaatimukset, kun kuntien koko, resurssit ja tilanteet vaihtelevat merkittävästi. Laissa voitaisiin kuitenkin päästövähennystavoitteiden osalta suosittaa yhteneväisiä lähtötaso- ja tavoitevuosia, jotta kuntien suunnitelmista saatava tieto olisi helpommin vertailtavissa ja yleistettävissä. Tämä palvelisi myös kansalaisten tiedonsaantimahdollisuuksia ja tiedon saavutettavuutta. Koska useat edelläkävijäkunnat ovat asettaneet itselleen päästöjensä lähtötasovuodeksi joko 1990 tai 2007 (Hinku-kunnat), ei ole tarpeen muuttaa näiden kuntien vertailuvuotta. Nykyisen Suomen ympäristökeskuksen päästölaskentajärjestelmän kautta pystytään helposti näkemään mikä ko. kuntien tavoite on, jos vertailuvuosi on 2005. Vertailuvuosi 2005 tulisi olla lähtökohtana niille kunnille, jotka eivät ole vielä tehneet päästövähennyssitoumusta eivätkä ole liittymässä Hinku-verkostoon. Tavoitevuosi tulisi kansallisia päästövähennystavoitevuosia seuraillen luontevasti olla 2030. Kukin kunta määrittelisi myös tavoitteensa vuodelle 2035 ennen vuotta 2030. Sisältövaatimuksiin tulisi kirjata, että kuntien ilmastosuunnitelmien olisi syytä kattaa myös sopeutuminen. Myös SYKE suositti selvityksessään ilmastonmuutoksen sopeutumistoimenpiteiden sisällyttämistä ilmastosuunnitelmaan. Kuten Ilmastopaneelin sopeutumisraportti (Gregow ym. 2021) osoitti, paikallisella ja alueellisella tasolla sopeutumissuunnittelun ja –raportoinnin edistäminen on tärkeää. Nyt ilmastolaissa olisi mahdollisuus ohjeistaa ja systematisoida tätä työtä kunnallistasolla, ja tuoda ilmastonmuutokseen sopeutuminen hillinnän rinnalle suunnitelmien sisältövaatimuksiin. Kuten HE-luonnoksen vaikutustenarviossa (s. 19) todetaan, kunnilla on merkittävä rooli sopeutumistoimien edistämisessä, ja sopeutumisen sisällyttäminen kuntien ilmastosuunnitelmiin tekisi sopeutumistoimista helpommin seurattavia. SYKE:n selvitys toi esiin, että ilmaston sopeutumisnäkökulma on luontevaa ottaa kunnan ilmastosuunnitelmassa huomioon ilmastonmuutoksen hillintänäkökulman lisäksi, mille löytyy tukea myös monista ulkomaalaisista verrokkimaista. Toisaalta esitys velvoittaisi kuntia edistämään joka tapauksessa myös sopeutumista, sillä ilmastolakiin lisättäisiin kunnille ulottuva velvoite edistää ilmastolain 2 §:n mukaisia tavoitteita, mukaan lukien sopeutumisen tavoitetta. Edistämisvelvoitteen käytännön toimeenpanoa kuitenkin selkiyttäisi se, että kunnan ilmastosuunnitelman sisältövaatimuksiin lisättäisiin sopeutumisen osuus. Säännösteksti jättää avoimeksi sen, miten kunnan päästöt määritellään. Toisaalta hallituksen esityksen perusteluosassa todetaan näin: “Kunnan asettaman päästövähennystavoitteen tulisi kattaa kaikki kunnan alueelta aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt päästökauppaan kuuluvia erillisvoimalaitoksia ja teollisuuslaitoksia sekä raskasta kauttakulkuliikennettä lukuun ottamatta. Kunnan päästöjen laskennassa on tukena Suomen ympäristökeskuksen tarjoama kuntakohtainen päästölaskentatyökalu ja siihen liittyvä skenaariotyökalu. Käytännössä edellä kuvattu päästörajaus vastaisi SYKE:n Hinku-laskentamenetelmää ilman tuulivoimakompensaatiota.” Siinä missä kansallisten päästöjen alalle on kansainvälisistä ja EU-velvoitteista juontuvat laskentaperusteet, valtion sisällä kunnille ei vakiintunutta käytäntöä ole. Suomen ympäristökeskuksen kuntien päästölaskenta kattaa vuosittain jokaisen kunnan alueen kaikki päästöt ja alueen käyttämän lämmön ja sähkön suorat päästöt, siltä osin kuin niiden tuotanto tapahtuu kyseisen kunnan alueen ulkopuolella. Laskentajärjestelmän avulla kaikista kunnista on saatavissa näkyviin tilanne, jossa ovat myös päästökauppasektorin kaikkien laitosten päästöt. Kuntien päästöt on mahdollista tulostaa myös Hinku-säännöillä laskettuna tai siten, että niistä on vähennetty tuulivoimahyvitykset. Kunnilla on vaihtelevat mahdollisuudet vaikuttaa alueensa päästökauppasektorin päästöihin. Hinku-laskentasäännön mukaisissa kasvihuonekaasupäästöissä ei ole mukana päästökauppaan kuuluvia teollisuuslaitoksia ja erillisvoimalaitoksia, mutta siinä on kuitenkin mukana kuntien ja kaupunkien kaukolämpövoimalaitokset, jotka kuuluvat päästökauppasektoriin. Näiden mukaanotto kuntien päästöihin tulisi selvästi tuoda esiin perusteluissa. Useat kunnat – etenkin jo yli 80 Hinku-verkostoon kuuluvaa kuntaa – ovat sitoutuneet ilmastotavoitteisiinsa Hinku-laskentasääntöihin perustuen. Näissä sitoumuksissa on ollut mukana siten niin sanottu tuulivoimahyvitysmahdollisuus ja optio myös kompensaatioiden käytölle, mikäli kompensaation hyväksyttävyys voidaan osoittaa (näitä ei toistaiseksi ole ollut). Jotta laki ei johtaisi uudenlaiseen hallinnolliseen päätöskierrokseen näissä edelläkävijäkunnissa, Suomen ilmastopaneeli esittää, että Hinku-laskentasääntöjen mukainen tavoiteasetanta hyväksytään ilmastosuunnitelman vähimmäisvaatimukseksi. Tämän lisäksi kunnilla on mahdollisuus asettaa tavoitteet ilman tuulivoimahyvitystä ja kompensaatioita. Kun ulotetaan katsantokantaa pidemmän ajan kehitystarpeisiin, voitaisiin laissa harkita säädettäväksi esimerkiksi asetuksenantovaltuutusta, jolla voitaisiin tarvittaessa tulevaisuudessa säätää tarkemmin suunnitelmien sisältövaatimuksista tai niiden seurannasta. Tärkeintä on kuitenkin saada ensin ilmastotoimet kaikissa kunnissa käyntiin.
      • Ilmatieteen laitos
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Esityksen lähtökohdaksi on otettu, että kunnan ilmastosuunnitelma kattaisi kuntaorganisaation oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi kunnan päätösten vaikutukset asukkaiden ja sidosryhmien mahdollisuuksiin hillitä päästöjä omassa toiminnassaan. Käytännön syistä tätä lähtökohtaa voidaan pitää kannatettavana, joskin samalla on tärkeää tukea ja kirittää kuntia, jotta ne hyödyntäisivät käytössään olevia keinoja päästöjen hillitsemiseksi mahdollisimman laajasti. Kiireellisten ja kunnianhimoisten päästövähennysten lisäksi hiilen sitominen luonnon nieluihin on välttämätöntä. Samanaikaisesti ilmastonmuutoksen eteneminen on väistämätöntä vähintään lähivuosikymmenet ja vaatii yhteiskunnalta laajaa varautumista ja sopeutumista. Koska ilmastotoimien sektorit (päästökauppa, taakanjako, nielut, sopeutuminen) eivät ole toisistaan riippumattomia, olisi ilmastosuunnitelmien toivottavaa kattaa ne kaikki. Tämä helpottaisi kuntien ilmastotoimien suunnitelmallista toteuttamista sekä kokonaiskuvan hahmottamista. Suunnitelmien sisällössä on tärkeää huomioida, että päästövähennystoimet johtavat aitoihin vähennyksiin, eivätkä siirrä päästöjä ilmastopolitiikan sektorien välillä tai ulkoista päästöjä muihin maihin.
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Kaakkois-Suomen ELY-keskus kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta. ELY-keskukset ovat jättäneet yhteiset lausunnot esitykseen ilmastolaista, eduskunnan ympäristövaliokunnalle hallituksen esityksestä ilmastolaiksi sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta (MISU) ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU). Kaakkois-Suomen ELY-keskus viittaa näihin kokonaisuuksiin ja esittää lausuntonaan seuraavan: ELY-keskukset katsovat, että kuntien rooli osana ilmastotyötä on tärkeä ja on hyvä, että laissa tunnistetaan kunnat ja kuntien merkitys toimijoina. Ilmastotavoitteiden kannalta toimenpiteillä on kiire, joten merkittävä resursointi jokseenkin pitkällä aikataululla valmistuviin suunnitelmiin tarvitsisi parikseen resursseja toimenpiteiden nopeaan toteuttamiseen kunnissa. Esityksen mukaan suunnitelman tulisi sisältää tavoite, toimenpiteet, tieto kehityksestä sekä sen seuranta. Suunnitelman sisältövaatimukset ovat kokonaisvaltaiset, mutta niiden vertailukelpoisuutta ja toteutumisedellytyksiä haastaa se, ettei tavoitetasolle, tavoitevuodelle tai seurannalle asetettaisi säännöksiä. Myös lain vaikutusten arvioinnissa todetaan, että siihen sisältyy selkeitä epävarmuuksia vaikuttavuuden osalta. Rajattuja sisältövaatimuksia perustellaan sillä, että kunta pystyy vaikuttamaan suoraan vain pieneen osaan alueellaan syntyvistä päästöistä, joten päästöseurannasta ei saataisi tietoa siitä, miten ilmastotoimet ovat vaikuttaneet. Tämä perustelu on ristiriitainen sen kanssa, että muissa kohdissa kuntien vaikutusmahdollisuuksia on kuvattu erittäin laajoiksi ja kaikkeen yhteiskunnan toimintaan vaikuttaviksi. Ilmastosuunnitelman ohjausvaikutus muihin kunnan prosesseihin voi olla vähäinen, jos suunnitelman laadintaa ei riittävästi kytketä kunkin kunnan käytännön toiminnan suunnitteluun. Kytkös kunnan operatiiviseen ja strategiseen toimintaan on ensiarvoisen tärkeä, jotta toimenpiteet toteutuisivat. Kunnille laadittavan oppaan informaatio-ohjausvaikutus näyttäisi saavan merkittävän roolin muiden ohjauskeinojen puuttuessa. Oppaan vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Oppaassa tulisi tunnistaa vaikuttavia toimia kunnan eri sektoreilla ja viestiä niistä yksiselitteisesti. Oppaan lisäksi kuntien käyttöön tulisi kehittää nopeasti laaja-alainen työkaluvalikoima, joka auttaisi kuntia tunnistamaan vaikuttavimpia toimenpiteitä eri yhteiskunnan aloilla sekä ilmastonmuutoksen hillinnän että sopeutumisen osalta. Sopeutumisen ja maankäyttösektorin sekä päästövähennysten yhteisen tavoitetason puuttuminen suunnitelmista aikaansaa sen, ettei kokonaisvaltaista tarkastelua päästöjen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen kokonaisuudesta synny. Kokonaisvaltaisen tarkastelun puuttumista on pidettävä erityisenä ongelmallisena lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Ilmastosuunnitelmien sisältövaatimusten puute vaikeuttaa suunnitelmien hyödyntämistä viranomaisten valvonta-, kehittämis- ja ohjaustyössä, kun esimerkiksi alueen kuntien suunnitelmat eivät ole keskenään tai koko alueen tasolla vertailukelpoisia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ilmastosuunnitelmia valmistellaan ottaen huomioon eri sektorilainsäädäntöjen asettamat velvoitteet. Yhteistyö ELY-keskusten kanssa mahdollistaa näiden asioiden huomioimisen ja tarkemman suunnittelun.
      • Suomen Olympiakomitea
        Päivitetty:
        22.7.2022
        • Hallituksen esityksessä todetaan edelleen, että kuntien ilmastosuunnitelman hillintätoimet voisivat kohdistua esimerkiksi kaavoitukseen ja sitä kautta vaikuttaa kuntalaisten mahdollisuuksiin liikkua kävellen ja pyöräillen. Kävelyn ja pyöräilyn lisääntyminen voisi osaltaan arkiliikunnan kautta vaikuttaa myönteisesti kuntalaisten terveydentilaan. Yhdyskuntasuunnittelun keinoin voidaan merkittävästi vaikuttaa etenkin pienemmän elinpiirin omaavien (ja heikoiten liikuntasuosituksiin yltävien) ikäluokkien mahdollisuuksiin liikkua sekä ilmaston että terveyden kannalta kestävästi, mm. kävellen ja pyöräillen. Kaavoituksessa on myös tärkeää huolehtia liikuntapaikkojen, ulkoilualueiden, ulkoilureittien ja viheralueverkostojen riittävyydestä ja saavutettavuudesta. Kaavoituksen lisäksi kunnilla on merkittävä rooli tilojen ja palveluiden rakentajana, omistajana ja ylläpitäjänä. Esityksen perusteluihin kannattaisi täydentää, että ilmastosuunnitelmissa kunnat voivat vähentää päästöjään myös kehittämällä liikuntapaikkojen energiatehokkuutta, edistämällä niissä uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä sekä suosimalla rakentamisessa uusiutuvia ja kiertotaloutta tukevia materiaaleja. Olympiakomitea toivoo, että ilmastosuunnitelmissa kunnat voivat vähentää päästöjään toimilla, jotka liittyvät fyysisen aktiivisuuden ja liikunnan lisäämiseen mm. kehittämällä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia, huomioimalla liikkumisvaikutukset kaavoituksessa ja palveluverkkojen suunnittelussa sekä kehittämällä kuntalaisten käyttämien liikuntapaikkojen energiatehokkuutta yhdessä niitä ylläpitävien tahojen kanssa.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Päivitetty:
        22.7.2022
        • Ilmastolakiin lisättäisiin uusi säännös, jolla säädettäisiin kunnille velvoite laatia ilmastosuunnitelma ja suunnitelman vähimmäisvaatimukset. Työ- ja elinkeinoministeriö korostaa, että on tärkeää jättää kunnille liikkumatilaa suunnitelman sisältöä koskien. Kunnilla on erilaiset lähtökohdat il-mastosuunnitelmien valmisteluun. Syken selvityksen (Kunnan ilmastosuunnitelman toteuttamisvaihtoehdot ilmastolaissa, 2022) mukaan Suomessa alle 10 000 asukkaan kuntia on yhteensä 197, mutta niistä vain 17 kunnalla eli noin 9 %:lla on ilmastosuunnitelma. Täten suunnitelmavelvoite on etenkin pienille uutta työtä. Uuden velvoitteen tarkoituksena olisi tehostaa ja systematisoida kuntien ilmastotyötä. Työ- ja elinkeinoministeriö kiinnittää huomiota siihen, että jo nykyisellään kunnat tekevät merkittävää ilmastotyötä. Ilmastolain perusteluosion nykytilakuvauksessa (luku 2.2.) todetaan, että yksi kun-tien tehokkaimpia ilmastotyön muotoja ovat kunta-alan energiatehokkuussopimukset (KETS). Kuntasektorista noin 75 % asukasluvulla mitattuna (112 kuntaa ja 12 kuntayhtymää) on näiden vapaaehtoisten kuntasektorin energiatehokkuussopimusten piirissä. Kunta-alan energiatehokkuus-sopimus on osa laajempaa energiatehokkuussopimustoimintaa, joka on Suomen keskeisin politiikkatoimi energiatehokkuuden alueella. Energiatehokkuussopimukset ovat keskeisessä roolissa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansallisesti sitovan energiansäästövelvoitteen sekä myös muiden ko. direktiivin velvoitteiden toimeenpanossa (https://tem.fi/-/suomi-ylitti-selvasti-eu-n-vuoden-2020-energiatehokkuustavoitteet). Työ- ja elinkeinoministeriö korostaa, että ilmastolain mukaisen suunnitelmavelvoitteen tulisi tukea vapaaehtoisuuteen perustuvaa KETS-toimintaa eikä kunnille suunnattavan ilmastosuunnitelmia koskevan ohjeistuksen tulisi luoda ristiriitaa KETS-toiminnan kanssa. Olemassa olevat järjestelmät ovat tärkeitä lain 2 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden toteutumisenkannalta jo siksi että ilmastosuunnitelmien ilmastovaikutukset olisivat välillisiä ja syntyisivät suunnitelmien toimeenpanosta. Hallituksen esityksen jatkovalmistelussa työ- ja elinkeinoministeriö pitää tärkeänä edelleen kiinnittää tarkempaa huomiota sääntelyn selkeyteen. Selkeyttämisen tarve koskee niin pykäliä kuin muita osia hallituksen esityksestä. Pykälien osalta tulisi riittävän selkeästi käydä ilmi mitä kunnilta suunnitelmassa vaaditaan. Erityisesti tulisi selkeyttää miten esityksen 2 §:n 1 momentin 1-3 kohdissa tarkoitetut tavoitteet tulisi ottaa huomioon kunnan suunnitelmassa. Esityksestä jää epäselväksi, kuinka kunta suunnitelmassaan huomioi edellä mainittujen kohtien tavoitteiden saavuttamisen ja mikä näiden suhde on kunnan suunnitelman päästövähennyksen asettamiseen. Jatkovalmistelussa tulee myös kiinnittää huomiota esityksen perusteluihin ja selkeyttää sääntelystä johtuvia vaatimuksia ja muita vapaaehtoisuuden pohjalta tehtävien toimien suhdetta. Esityksessä selostetaan pitkälti asioita, jotka kunnat voivat vapaaehtoisuuden pohjalta tehdä, vaikka esityksessä tulisi keskittyä kuvailemaan ehdotettua sääntelyä ja näiden vaikutusta.
      • Etelä-Savon ELY, Ilmastoasiantuntija, Johdon tuki, Leppänen Jaana
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Esityksen mukaan suunnitelman tulisi sisältää tavoite, toimenpiteet, tieto kehityksestä sekä sen seuranta. Suunnitelman sisältövaatimukset ovat kokonaisvaltaiset, mutta niiden vertailukelpoisuutta ja toteutumisedellytyksiä haastaa se, ettei tavoitetasolle, tavoitevuodelle tai seurannalle asetettaisi säännöksiä. Myös lain vaikutusten arvioinnissa todetaan, että siihen sisältyy selkeitä epävarmuuksia vaikuttavuuden osalta. Rajattuja sisältövaatimuksia perustellaan sillä, että kunta pystyy vaikuttamaan suoraan vain pieneen osaan alueellaan syntyvistä päästöistä, joten päästöseurannasta ei saataisi tietoa siitä, miten ilmastotoimet ovat vaikuttaneet. Tämä perustelu on ristiriitainen sen kanssa, että muissa kohdissa kuntien vaikutusmahdollisuuksia on kuvattu erittäin laajoiksi ja kaikkeen yhteiskunnan toimintaan vaikuttaviksi. Ilmastosuunnitelman ohjausvaikutus muihin kunnan prosesseihin voi olla vähäinen, jos suunnitelman laadintaa ei riittävästi kytketä kunkin kunnan käytännön toiminnan suunnitteluun. Kytkös kunnan operatiiviseen ja strategiseen toimintaan on ensiarvoisen tärkeä, jotta toimenpiteet toteutuisivat. Kunnille laadittavan oppaan informaatio-ohjausvaikutus näyttäisi saavan merkittävän roolin muiden ohjauskeinojen puuttuessa. Oppaan vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Oppaassa tulisi tunnistaa vaikuttavia toimia kunnan eri sektoreilla ja viestiä niistä yksiselitteisesti. Sopeutumisen ja maankäyttösektorin puuttuminen suunnitelmista aikaansaa sen, ettei kokonaisvaltaista tarkastelua päästöjen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen kokonaisuudesta synny. Kokonaisuudesta puuttuvat niin päästövähennysten yhtenäinen tavoitetaso, maankäyttösektori kuin sopeutuminenkin. Kokonaisuuden tarkastelun puuttumista on pidettävä erityisenä ongelmallisena lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Ilmastosuunnitelmien sisältövaatimusten puute vaikeuttaa suunnitelmien hyödyntämistä viranomaisten valvonta-, kehittämis- ja ohjaustyössä, kun esimerkiksi alueen kuntien suunnitelmat eivät ole keskenään tai koko alueen tasolla vertailukelpoisia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ilmastosuunnitelmia valmistellaan ottaen huomioon eri sektorilainsäädäntöjen asettamat velvoitteet. Yhteistyö ELY-keskusten kanssa mahdollistaa näiden asioiden huomioimisen ja tarkemman suunnittelun.
      • Varsinais-Suomen ELY
        Päivitetty:
        17.7.2022
        • Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo, että kuntien rooli osana ilmastotyötä on tärkeä ja on hyvä, että laissa tunnistetaan kunnat ja kuntien merkitys toimijoina. Ilmastotavoitteiden kannalta toimenpiteillä on kiire, joten merkittävä resursointi jokseenkin pitkällä aikataululla valmistuviin suunnitelmiin tarvitsisi parikseen resursseja toimenpiteiden nopeaan toteuttamiseen kunnissa. Esityksen mukaan suunnitelman tulisi sisältää tavoite, toimenpiteet, tieto kehityksestä sekä sen seuranta. Suunnitelman sisältövaatimukset ovat kokonaisvaltaiset, mutta niiden vertailukelpoisuutta ja toteutumisedellytyksiä haastaa se, ettei tavoitetasolle, tavoitevuodelle tai seurannalle asetettaisi säännöksiä. Myös lain vaikutusten arvioinnissa todetaan, että siihen sisältyy selkeitä epävarmuuksia vaikuttavuuden osalta. On erittäin tärkeätä, että seurantaa ei ymmärretä vain vaikuttavuuden seurannaksi, vaan yhtä lailla toimeenpanon seurannaksi, jolla varmistetaan päätettyjen toimien toteutus ja siten tavoitteiden saavuttaminen. Tämä tulee tuoda yksiselitteisesti esille pykälän muotoilussa eikä jättää ainoastaan perustelumuistion kirjaukseksi. Ilmastosuunnitelman ohjausvaikutus muihin kunnan prosesseihin voi olla vähäinen, jos suunnitelman laadintaa ei riittävästi kytketä kunkin kunnan käytännön toiminnan suunnitteluun. Kytkös kunnan operatiiviseen ja strategiseen toimintaan on ensiarvoisen tärkeä, jotta toimenpiteet toteutuisivat. Kunnille laadittavan oppaan informaatio-ohjausvaikutus näyttäisi saavan merkittävän roolin muiden ohjauskeinojen puuttuessa. Oppaan vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Oppaan tulisi tunnistaa vaikuttavia toimia kunnan eri sektoreilla ja viestimään niistä yksiselitteisesti. Sopeutumisen ja maankäyttösektorin puuttuminen suunnitelmista aikaansaa sen, ettei kokonaisvaltaista tarkastelua päästöjen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen kokonaisuudesta synny. Kokonaisuudesta puuttuvat niin päästövähennysten yhtenäinen tavoitetaso, maankäyttösektori kuin sopeutuminen. Kokonaisuuden tarkastelun puuttumista on pidettävä erityisen ongelmallisena lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Maankäyttösektorin oleellisuutta korostaa viherrakenteen suuri merkitys kuntatasolla. Viherrakenne on merkittävä hiilinielujen kasvattamisen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta. Lisäksi se huomioi asumis- ja toimintaviihtyvyyden, virkistyksen ja terveellisyyden. Ilmastosuunnitelmien sisältövaatimusten laveus vaikeuttaa suunnitelmien hyödyntämistä viranomaisten valvonta-, kehittämis- ja ohjaustyössä, kun esimerkiksi alueen kuntien suunnitelmat eivät ole keskenään tai koko alueen tasolla vertailukelpoisia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ilmastosuunnitelmia valmistellaan ottaen huomioon eri sektorilainsäädäntöjen asettamat velvoitteet. Yhteistyö elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa mahdollistaa myös näiden asioiden huomioimisen ja tarkemman suunnittelun. Ilmastosuunnitelman sisällössä on olennaista, että se sisältää myös muun kuin kuntaorganisaation omien päästöjen hillintätoimet. Suunnitelmien tulee sisältää SYKEn laatiman selvityksen ilmastosuunnitelman sisältövaatimuksista vaihtoehdot 2 ja 3. Vaihtoehto 2 kattaa kuntaorganisaation omien toimien lisäksi kunnan päätösten vaikutukset asukkaisiin ja sidosryhmiin. Vaihtoehto 3 kattaa lisäksi asukkaiden ja sidosryhmien omat hillintätoimet. Jos toimet rajataan vain kuntaorganisaation omia päästöjä koskeviksi, suuri osa kunnan ilmastopäästöistä jää huomiotta. Monet ilmastotyön mukana tulevat mahdollisuudet, kuten uudet investoinnit ja eri toimijoiden yhteiset hankkeet, jäävät tarkastelun ulkopuolelle. Kunnat vastaavat alueillaan muun muassa kaavoituksesta, maankäytöstä, liikennesuunnittelusta ja tienpidosta, energiayhtiöiden omistajaohjauksesta ja julkisten rakennusten lämmitystapamuodoista. Näitä suunnitelmia ja päätöksiä tehdään osin kuntien ja muiden toimijoiden yhteisenä työnä. Lakiin tulee kirjata minimisisältö ja -tavoitteet. Kuntien ilmastotavoitteiden tulee noudattaa vähintään samaa tasoa kuin kansalliselle tasolle ilmastolaissa (2 §) on määritelty. Suunnitelmaan tulee sisältyä tavoitteita ja toimenpiteitä vähintään näillä sektoreilla: liikennesektori, yhdyskuntasuunnittelu (kaavoitus, yhdyskuntatekninen suunnittelu), energiasektori (energiatehokkuus, energiainvestoinnit), julkisten rakennusten lämmitys, ilmastoviestintä ja informaatio-ohjaus, julkiset hankinnat ja rakentaminen, jätesektori sekä maankäyttösektori (hiilinielujen lisääminen) ja sopeutuminen/varautuminen. Tässä yhteydessä on tärkeätä tuoda myös esiin, että ilmastotoimien oltava sellaisia, etteivät ne ole ristiriidassa luonnon monimuotoisuustavoitteiden kanssa.
      • Kainulainen Anssi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • ks. kommentit koskien kunnan ilmastosuunnitelman sisältöä kohdasta muut huomiot.
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Satakuntaliitto pitää hyvänä kuntien ilmastosuunnitelmien yhdenmukaisuutta, joka voidaan varmistaa riittävän yksityiskohtaisella säädösmuotoilulla, ja jota täydentää tarkentava ohjeistus. Vaikka kyseisessä pykälässä tavoitteena on määrittää vähimmäisvaatimukset ilmastosuunnitelmalle, osa kunnista saattaa kokea ne haasteellisina. Kunnan ilmastosuunnitelman toteutuksen ehtona on riittävä resurssointi ja rahoitus. Satakuntaliitto pitää olennaisena, että kunta voi hakea ympäristöministeriöltä valtionavustusta ilmastosuunnitelman laatimista ja päivittämistä varten. Erityisen toivottavaa on, että pienet kunnat huomioitaisiin niiden lähtökohdista ja kunnille kohdistetaan riittävä rahoitus ja tuki laatia ja toteuttaa ilmastosuunnitelmaa. Ilmastosuunnitelma laadinnan lisäksi myös olemassa olevan ilmastosuunnitelman tarvittavaan päivittämiseen tulee olla mahdollista hakea valtionavustusta jo valtuustokaudella 2021–2025. Maakuntien liitot ovat keskeinen toimija, yhteistyön edistäjä ja myös tiedon tuottaja alueellisessa ilmastotyössä, joten myös maakuntien liitoille tulee olla mahdollisuus valtionavustuksen hakemiseen. Lakiluonnoksessa ei ole säädetty ilmastosuunnitelman osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä. Lakiluonnoksen perustelujen mukaan ilmastosuunnitelma kattaisi kuntaorganisaation oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi kunnan päätösten vaikutukset asukkaiden ja sidosryhmien mahdollisuuksiin hillitä päästöjä omassa toiminnassaan. Tästä syystä suunnitelman laadinta tulisi perustua riittävään osallistumisprosessiin kunnan asukkaiden, yritysten, yhdistysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Kunnan ilmastosuunnitelman kokonaiskattavuuden varmistamiseksi sen on hyvä olla linjassa ilmastolain tavoitteiden kanssa (kansallinen hiilineutraaliustavoite 2035, nielujen vahvistamisen tavoite, päästövähennystavoitteet vuosille 2030, 2040 ja 2050 vuoden 1990 tasosta sekä ilmastonmuutokseen sopeutumisen tavoite). Jos kuntien ilmastosuunnitelmista halutaan keskenään vertailukelpoisia, tulisi määritellä, mitä vertailuvuotta kuntien päästövähennystavoitteissa käytetään. Päästöjen vähentämisen lisäksi kattavan ilmastotyön varmistamiseksi suunnitelmassa on aiheellista esittää tavoite nielujen vahvistamisesta ja esittää tavoite ja toimia ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Sopeutumissuunnitelman laatiminen voisi olla edellytyksenä ilmastosuunnitelman ensimmäisen päivityksen yhteydessä. Sopeutumissuunnitelman laatimisen hyötyjä alueellisella ja paikallisella tasolla olisi hyvä havainnollistaa nyt tehtyä enemmän lakiluonnoksen jatkovalmistelussa. Sopeutumissuunnitelman laatimiseen tulisi varata riittävä erillinen rahoitus, joka mahdollistaisi sen tekemisen hillintää koskevan suunnitelman kanssa samanaikaisesti. Rahoitus tulisi olla käytettävissä viimeistään seuraavan valtuustokauden (2025–2029) aikana. Kunnille maksuttomien Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämien päästötietoja koskevien työkalujen käytön turvaamisen lisäksi on tarpeen kehittää ja ylläpitää työkaluja hiilinielutiedoista kunta- ja maakuntatasoilla. Kunnille on taattava riittävän kattavat pohjatiedot khk-päästöjen kehityksestä, parhaista ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista, hiilinieluista sekä kunnan alueelle kohdistuvista ilmastoriskeistä ja sopeutumistarpeista, jotta kuntien ilmastosuunnitelmassa voidaan huomioida kaikki tarpeelliset ilmastotyön osat. Ilmastosuunnitelmien lähtökohtana tulee olla ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden toteutuminen. Satakuntaliitto pitää siksi hyvänä, että kunnan ilmastosuunnitelma voitaisiin yhdistää tai se voisi olla osa muuta kunnan kestävyystoimenpidesuunnitelmaa. Tämä toki edellyttää, että laissa tarkoitetut ilmastosuunnitelman vaatimukset tulevat toisen suunnitelman yhteydessä tarkoituksenmukaisella tavalla toteutetuksi. Ilmastosuunnitelma voisi olla esim. osa ympäristöohjelmaa kuten lakiluonnoksen perusteluissa on todettu. Tämä voisi kannustaa kuntia huomioimaan ilmastosuunnitelman laatimisen yhteydessä muitakin ympäristöasioita, kuten kiertotaloutta tai luonnon monimuotoisuuden turvaamista. Olennaisen tärkeää on, että kukin kunta voi rakentaa suunnitelmansa joustavasti omien tarpeidensa mukaan.
      • Porin kaupunki, Elinvoima- ja ympäristötoimiala
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Ilmastosuunnitelman sisällölle tai sen elementeille tulee olla selkeä ohjeistus, jotta ilmastosuunnitelmien tuottamien tietojen vertailtavuus olisi mahdollista ja ne tuottaisivat laadukasta kansallista dataa. Ohjeistuksessa tulee ottaa huomioon kuntien eri lähtötaso ilmastosuunnitelman tekemiseen. Ohjeistuksesta tulee pystyä erottamaan selvästi, mitä lisävaatimuksia kunnalle asetetaan uuden ilmastosuunnitelman osalta. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisen ja kestävän kulutuksen edistämisen tulee olla keskiössä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen suuntautuvia toimenpiteitä suunniteltaessa. Keskeisenä sisältöön kohdistuvana vaatimuksena tulee olla, että päästövähennystoimenpiteitä tehdessä ei heikennetä luonnon monimuotoisuutta. Kestävän kulutuksen edistämiseksi kunnilla on vastuu kestävien hankintojen edistämisessä, joilla voidaan vaikuttaa muun muassa ilmastoystävällisten elintarvikkeiden hankintaan sekä uusiutuvan energian suosimiseen. Vain vahvalla omalla esimerkillä kunnat voivat olla suunnannäyttäjiä myös asukkailleen. Ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelma tulee sisällyttää sisältövaatimuksiin, sillä sopeutumisesta tulee entistä tärkeämpää tulevaisuudessa esimerkiksi sääilmiöiden äärevöityessä ja hellejaksojen pitkittyessä. Sopeutumissuunnitelmat ovat edelleen erittäin puutteellisia kunnissa, ja tämä aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä haittoja esimerkiksi hoitolaitoksissa oleville potilaille riittämättömän viilennyksen puuttuessa. Sopeutumissuunnitelman laatiminen tuo ilmastotoimet myös lähemmäksi konkretiaa. Suunnitelman jalkauttamiseksi viestintäsuunnitelma ja sen toteuttaminen on välttämätöntä, mutta vie myös paljon resursseja. Viestintäsuunnitelman toteuttamiseen tulee saada tukea tarvittaessa maakuntatasolta.
      • Oikeuskanslerinvirasto
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Aikaisemmassa ilmastolakia koskevasta hallituksen esityksestä antamassani lausunnossa totesin, että lain ymmärrettävyyden sekä täsmällisyys- ja tarkkarajaisuusvaatimusten noudattaminen edellyttää sitä, että laissa käytetyt ilmaisut ja sanonnat ovat täsmällisiä. Nyt hallituksen esityksen mukaan kunnan on 2 momentin mukaan ”otettava huomioon 2 §:n 1 momentin 1-3 kohdissa tarkoitetut tavoitteet”. Tällä viitataan siis siihen, että ilmastolain 2 §:n mukaan Lain ja sen mukaisen ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän tavoitteena on osaltaan varmistaa, että: 1) ihmisen toiminnasta aiheutuvat kasvihuonekaasujen päästöt vähentyvät ja nielujen aikaansaamat poistumat kasvavat siten, että kasvihuonekaasujen päästöt ovat enintään yhtä suuret kuin poistumat viimeistään vuonna 2035 ja että poistumat kasvavat ja päästöt vähenevät edelleen myös sen jälkeen; 2) ihmisen toiminnasta aiheutuvat taakanjako- ja päästökauppasektorin yhteenlasketut kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään vähentyvät vuoteen 2030 mennessä vähintään 60 prosenttia ja vuoteen 2040 mennessä vähintään 80 prosenttia verrattuna vuoteen 1990; 3 (6) 3) ihmisen toiminnasta aiheutuvat taakanjako- ja päästökauppasektorin yhteenlasketut kasvihuonekaasujen päästöt ilmakehään vähentyvät vuoteen 2050 mennessä vähintään 90 prosenttia, mutta pyrkien tasoon 95 prosenttia verrattuna vuoteen 1990. Hallituksen esityksen jatkovalmistelussa tulisi harkita edelleen, onko ilmastosuunnitelman sisällöstä säädetty riittävän täsmällisesti ottaen huomioon lainsäädännön selkeys ja täsmällisyys.
      • Satakunnan ELY, Johdon tukiyksikkö, Jortikka Anne
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Satakunnan ELY-keskus kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta. ELY-keskukset ovat jättäneet yhteiset lausunnot esitykseen ilmastolaista, eduskunnan ympäristövaliokunnalle hallituksen esityksestä ilmastolaiksi sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta (MISU) ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU). Satakunnan ELY-keskus viittaa näihin kokonaisuuksiin ja esittää lausuntonaan seuraavan: Satakunnan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että kuntien rooli osana ilmastotyötä on tärkeä ja on hyvä, että laissa tunnistetaan kunnat ja kuntien merkitys toimijoina. Ilmastotavoitteiden kannalta toimenpiteillä olisi kiire ja resursseja tulisi suunnata toimenpiteiden nopeaan toteuttamiseen kunnissa. Esityksen mukaan suunnitelman tulisi sisältää tavoite, toimenpiteet, tieto kehityksestä sekä sen seuranta. Suunnitelman sisältövaatimukset ovat sinänsä kokonaisvaltaiset, mutta niiden vertailukelpoisuutta ja toteutumisedellytyksiä haastaa se, ettei tavoitetasolle, tavoitevuodelle tai seurannalle asetettaisi säännöksiä. Myös lain vaikutusten arvioinnissa todetaan, että tähän sisältyy selkeitä epävarmuuksia vaikuttavuuden osalta. Rajattuja sisältövaatimuksia perustellaan sillä, että kunta pystyy vaikuttamaan suoraan vain pieneen osaan alueellaan syntyvistä päästöistä, joten päästöseurannasta ei saataisi tietoa siitä, miten ilmastotoimet ovat vaikuttaneet. Tämä perustelu on ristiriitainen sen kanssa, että muissa kohdissa kuntien vaikutusmahdollisuuksia on kuvattu erittäin laajoiksi ja kaikkeen yhteiskunnan toimintaan vaikuttaviksi. Ilmastosuunnitelman ohjausvaikutus muihin kunnan prosesseihin voi olla haasteellinen, jos suunnitelman laadintaa ei riittävästi kytkeä kunkin kunnan käytännön toiminnan suunnitteluun. Kytkös kunnan operatiiviseen ja strategiseen toimintaan on ensiarvoisen tärkeä, jotta toimenpiteet toteutuisivat. Kunnille laadittavan oppaan informaatio-ohjausvaikutus näyttäisi saavan merkittävän roolin muiden ohjauskeinojen puuttuessa. Oppaan vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Oppaan tulisi pyrkiä tunnistamaan vaikuttavia toimia kunnan eri sektoreilla ja viestimään niistä yksiselitteisesti. Sopeutumisen ja maankäyttösektorin puuttuminen suunnitelmista aikaansaa sen, ettei kokonaisvaltaista tarkastelua päästöjen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen kokonaisuudesta synny. Kokonaisuudesta puuttuvat niin päästövähennysten yhtenäinen tavoitetaso, maankäyttösektori kuin sopeutuminenkin. Kokonaisuuden tarkastelun puuttumista on pidettävä erityisenä ongelmallisena lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Ilmastosuunnitelmien sisältövaatimusten puute vaikeuttaa suunnitelmien hyödyntämistä viranomaisten valvonta-, kehittämis- ja ohjaustyössä, kun esimerkiksi alueen kuntien suunnitelmat eivät ole keskenään tai koko alueen tasolla vertailukelpoisia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ilmastosuunnitelmia valmistellaan ottaen huomioon eri sektorilainsäädäntöjen asettamat velvoitteet. Yhteistyö ELY-keskusten kanssa mahdollistaa myös näiden asioiden huomioimisen ja tarkemman suunnittelun.
      • Pelastakaa Lapset ry
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • On myönteistä, että luonnoksen useissa perustelukohdissa löytyy viittauksia lapsiin ja heidän oikeuksiensa toteutumisen huomioimiseen kunnan ilmastosuunnitelmassa. Myös lasten ja nuorten kuuleminen tunnustetaan kuuluvaksi osaksi ilmastosuunnitelmien toteutumista kunnissa. Kanavaksi kuulemiselle ehdotetaan ”nuorisoneuvostoa”. Oletamme, että esitys viittaa Nuorisovaltuustoon. Näkemyksemme on, että Nuorisovaltuusto on luonnollinen ja kannatettava yhteistyötaho kunnan ilmastosuunnitelmien laatimisessa, toimeenpanossa ja seurannassa. Silti katsomme, ettei pelkän Nuorisovaltuuston kuuleminen ja osallistaminen riitä, jotta eri ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia, ja myös haavoittavimmassa asemassa olevia lapsia kuullaan ja osallistetaan. Tällä hallituskaudella on laadittu Suomeen Lapsistrategia, joka linjaa, miten kunnissa, hyvinvointialueilla ja valtakunnallisesti tulisi toteuttaa johdonmukaista ja pitkäjänteistä lapsenoikeusperustaista päätöksentekoa, toimeenpanoa ja seurantaa. Lapsistrategia velvoittaa kuntia YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaisesti kuulemaan ja osallistamaan lapsia kuntien päätöksenteossa, suunnitelmien laatimisessa ja palvelujen kehittämisessä. Lapsistrategian yhteydessä on laadittu myös lasten osallistamiseen liittyviä ohjaavia työkaluja. Myös Pelastakaa Lapset on laatinut työkaluja mm. pienten lasten osallistamiseen ja kuulemiseen osana kunnissa tehtävää lapsivaikutusten arviointia. On oleellista, että Lapsistrategia tunnistetaan myös kuntien ilmastosuunnitelmien laatimista ohjaavana ja linjaavana toiminta- ja lähestymistapana, ja linjataan, että sen ja järjestöjen lapsivaikutusarviointiin kehitetyt työkalut lasten kuulemiseen ja osallistamiseen ovat myös käytössä kuntien ilmastosuunnitelmien laatimisessa, toimeenpanossa ja seurannassa.
      • Pirkanmaan ELY
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Pirkanmaan ELY-keskus kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta. ELY-keskukset ovat jättäneet yhteiset lausunnot esitykseen ilmastolaista, eduskunnan ympäristövaliokunnalle hallituksen esityksestä ilmastolaiksi sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta (MISU) ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU). Pirkanmaan ELY-keskus viittaa näihin kokonaisuuksiin ja esittää lausuntonaan seuraavan: Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus katsoo, että kuntien rooli osana ilmastotyötä on tärkeä ja on hyvä, että laissa tunnistetaan kunnat ja kuntien merkitys toimijoina. Ilmastotavoitteiden kannalta toimenpiteillä on kiire, joten merkittävä resursointi jokseenkin pitkällä aikataululla valmistuviin suunnitelmiin tarvitsisi parikseen resursseja toimenpiteiden nopeaan toteuttamiseen kunnissa. Esityksen mukaan suunnitelman tulisi sisältää tavoite, toimenpiteet, tieto kehityksestä sekä sen seuranta. Suunnitelman sisältövaatimukset ovat kokonaisvaltaiset, mutta niiden vertailukelpoisuutta ja toteutumisedellytyksiä haastaa se, ettei tavoitetasolle, tavoitevuodelle tai seurannalle asetettaisi säännöksiä. Myös lain vaikutusten arvioinnissa todetaan, että siihen sisältyy selkeitä epävarmuuksia vaikuttavuuden osalta. Rajattuja sisältövaatimuksia perustellaan sillä, että kunta pystyy vaikuttamaan suoraan vain pieneen osaan alueellaan syntyvistä päästöistä, joten päästöseurannasta ei saataisi tietoa siitä, miten ilmastotoimet ovat vaikuttaneet. Tämä perustelu on ristiriitainen sen kanssa, että muissa kohdissa kuntien vaikutusmahdollisuuksia on kuvattu erittäin laajoiksi ja kaikkeen yhteiskunnan toimintaan vaikuttaviksi. Ilmastosuunnitelman ohjausvaikutus muihin kunnan prosesseihin voi olla vähäinen, jos suunnitelman laadintaa ei riittävästi kytkeä kunkin kunnan käytännön toiminnan suunnitteluun. Kytkös kunnan operatiiviseen ja strategiseen toimintaan on ensiarvoisen tärkeä, jotta toimenpiteet toteutuisivat. Kunnille laadittavan oppaan informaatio-ohjausvaikutus näyttäisi saavan merkittävän roolin muiden ohjauskeinojen puuttuessa. Oppaan vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Oppaassa tulisi tunnistaa vaikuttavia toimia kunnan eri sektoreilla ja viestiä niistä yksiselitteisesti. Sopeutumisen ja maankäyttösektorin puuttuminen suunnitelmista aikaansaa sen, ettei kokonaisvaltaista tarkastelua päästöjen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen kokonaisuudesta synny. Kokonaisuudesta puuttuvat niin päästövähennysten yhtenäinen tavoitetaso, maankäyttösektori kuin sopeutuminenkin. Kokonaisuuden tarkastelun puuttumista on pidettävä erityisenä ongelmallisena lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Ilmastosuunnitelmien sisältövaatimusten puute vaikeuttaa suunnitelmien hyödyntämistä viranomaisten valvonta-, kehittämis- ja ohjaustyössä, kun esimerkiksi alueen kuntien suunnitelmat eivät ole keskenään tai koko alueen tasolla vertailukelpoisia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ilmastosuunnitelmia valmistellaan ottaen huomioon eri sektorilainsäädäntöjen asettamat velvoitteet. Yhteistyö ELY-keskusten kanssa mahdollistaa näiden asioiden huomioimisen ja tarkemman suunnittelun.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Amnesty pitää hyvänä, että kuntien ilmastosuunnitelmiin sisällytetään kuntaorganisaation omien päästövähennystoimien lisäksi myös kunnan tekemien päätösten vaikutukset asukkaiden ja muiden toimijoiden mahdollisuuksiin tehdä ilmastotoimia. Suunnitelmien valmistelun ja toimeenpanon tulee olla avointa sekä asukkaita ja sidosryhmiä osallistavaa kautta suunnitelmasyklin. Kuntien ilmastosuunnitelmissa asetettujen tavoitteiden ja niiden saavuttamiseksi tehtävien toimien on oltava selkeästi muotoiltuja sisällöltään ja aikajänteiltään. Kuntien ilmastotoimien tulee tukea perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Tämän varmistamiseksi ilmastosuunnitelmiin ja niiden seurantaan on tärkeää sisällyttää perus- ja ihmisoikeusvaikutusten arviointia. Ilmastosuunnitelmissa esitetyin toimin on myös edistettävä oikeudenmukaista vihreää siirtymää, joka ei lisää taloudellista tai sosiaalista eriarvoisuutta ja joka turvaa osaltaan haavoittuvien ihmisten ja myös tulevien sukupolvien oikeuksia. Päästövähennystavoitteiden lisäksi kuntia tulisi kannustaa myös ilmastonmuutokseen sopeutumiseen, hiilinielujen kasvattamiseen ja luonnon monimuotoisuuden suojeluun liittyvien tavoitteiden asettamiseen ja toimiin. On ensisijaisen tärkeää, että asetetut päästövähennystavoitteet saavutetaan kotimaisin keinoin eikä esimerkiksi kansainvälisten päästökompensaatioiden avulla. Amnestyn mukaan on keskeistä, että kunnille on tarjolla riittävästi tukea ilmastosuunnitelmien laadintaan ja seurantaan. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) päästötietopalvelu on tärkeä työkalu, jonka toimivuuden takeeksi myös Syken resursseista on huolehdittava. Samoin Amnesty pitää tärkeänä kunnille tehtävää ilmastosuunnitelmaohjetta suunnitelmien vaikuttavuuden varmistamiseksi (s. 24) sekä mahdollisten ilmastosuunnitelmien valtionapujen hakuprosessin tarkoituksenmukaisuutta ja hallinnollisen taakan minimointia (s. 25).
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        4.7.2022
        • Esitetyt vähimmäisvaatimukset kunnan ilmastosuunnitelman sisällöksi ovat pääpiirteissään hyvät ja antavat kunnille mahdollisuuden rakentaa ilmastosuunnitelmaansa omista lähtökohdistaan käsin. Lain perusteluissa kunnan ilmastosuunnitelman sisältöä ohjataan kuitenkin liian tarkasti, mikä ei ole tarkoituksenmukaista ja on toisaalta myös ristiriidassa muualla HE-luonnoksessa esille tuotujen perustelujen kanssa kuntien omasta päätäntävallasta suunnitelman sisällön ja sen toimeenpanon suhteen. Lieksan kaupunki korostaa sitä, että kunnat täytyy voida omista lähtökohdistaan päättää ilmastosuunnitelman keskeisistä sisällöistä sekä laatimisen ja seurannan tavoista. Kunnat ovat hyvin erilaisia ja ilmastotoimien vaikuttavuus saavutetaan parhaiten alueen erityispiirteet huomioiden. Kuntien elinkeinorakenteiden erot vaikuttavat merkittävästi ilmastotavoitteisiin. Itärajan läheisyydessä olevilla kunnilla ei ole juurikaan mahdollisuutta edistää tuulivoiman rakentamista. Tämä johtuu puolustusvoimien maanpuolustuksen turvaamiseen liittyvistä kielteisistä kannoista, jotka käytännössä estävät tuulivoiman rakentamisen. Toisaalta tavoitteiden saavuttaminen harvaan asutuilla alueilla, joissa joukkoliikennettä ei juurikaan ole, voi olla liikennepäästöjen osalta haasteellista. HE-luonnoksessa linjataan myös, että kuntien asettamat ilmastotavoitteet on tarkoitus saavuttaa lähtökohtaisesti kotimaisin keinoin. Useat kunnat ovat jo nyt asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja hallituksen esityksen toteutuessa näiden tavoitteiden asettaminen koskisi kaikkia kuntia Suomessa. Kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät ensisijaisesti riittäviä resursseja, mutta myös mahdollisuutta hyödyntää uusia ratkaisuja sekä kompensoida jäljellä olevat kasvihuonekaasupäästöt. Uusien ratkaisujen käyttöönotossa, kompensaatioiden toteuttamisessa ja siten myös lain perusteluissa ei pitäisi sulkea pois mahdollisuutta myös kotimaan rajojen ulkopuolelle ulottuville ilmastotoimille. HE-luonnoksessa esitettyjen vähimmäisvaatimusten myötä kuntaa ei velvoitettaisi huomioimaan nieluja tai ilmastonmuutokseen sopeutumista omassa ilmastosuunnitelmassaan. Jos kunta kuitenkin päätyisi huomioimaan edellä mainitut seikat, tulisi tavoitteiden vastata kansallisia tavoitteita. Tätä perustellaan muun muassa johdonmukaisen sopeutumispolitiikan toteutumisella Suomessa. Jos esimerkiksi nieluihin liittyvät tavoitteet eroavat kansallisesti määritellyistä, tulisi kunnalle lain perusteluiden mukaan velvoite perustella asetettu kunnan oma tavoite kunnan ilmastosuunnitelmassa. Edellä oleva on ristiriitaista ja kyseenalaista. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen näkökulmasta on tärkeää, että ilmastotoimia tehdään. Siksi olisi kannatettavaa, että sekä sopeutumiseen että nielujen kasvattamiseen liittyvät toimet tunnistettaisiin osana lain vähimmäisvaatimuksia, mutta kuitenkin kuntien omista lähtökohdista käsin niin, (1) ettei kuntien asettamia tavoitteita peilattaisi kansallisiin tavoitteisiin erillisine perustelutarpeineen (2) eikä lain perusteluissa tarkasti ohjattaisi näihin liittyviä sisältövaatimuksia. Tämä on tärkeää myös siksi, että kunnille ollaan asettamassa tosiasiallisesti sellaisia välittömiä ja välillisiä sisältö- ja toteutusvaatimuksia, jotka voivat johtaa merkittäviin negatiivisiin talousvaikutuksiin kunnille. Näihin vaikutuksiin valtio ei tosiasiallisesti osoita riittävää kompensoivaa tukea, jos lakiluonnos hyväksytään nyt lausunnolla olevassa muodossa. On ensiarvoisen tärkeää, että kunnille varataan tukea ja resursseja ilmastosuunnitelman laatimiseen, toimien edistämiseen ja toimeenpanoon sekä toteutumisen seurantaan.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Hallitus esittää, että kunnan tulisi ilmastosuunnitelmassaan asettaa päästövähennystavoite sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään. Päästövähennystavoitteen tulisi olla määrällinen. Jos kunnalla on tarve asettaa ilmastolain 2 §:ään nähden vähemmän kunnianhimoisia tavoitteita, tulisi tämä perustella kunnan ilmastosuunnitelmassa. Sitra kannattaa näiltä osin hallituksen esitystä. Sitra esittää lisäksi muutosta, jonka myötä perusteluosaan kirjattaisiin, että kuntien ilmastotavoitteet on tarkoitus saavuttaa kokonaan kotimaisin keinoin. Kuntien ilmastosuunnitelmien ”laajuus ja tarkkuustaso vaihtelevat” nykyisellään huomattavasti. Osa kunnista on määritellyt toimenpiteille toteutusaikataulut ja vastuutahot, kun taas osa suunnitelmista on ”pintapuolisia, strategiatyyppisiä ylätason suunnitelmia”. Toimenpiteiden vaikutuksia päästöihin on arvioitu vain harvoin. Sitra kannattaakin yhteisiä minimivaatimuksia kuntien ilmastosuunnitelmille. Kunnan ilmastosuunnitelman sisältövaatimusten (alaluku 5.1.1) osalta Sitra kannattaa vaihtoehtoa kaksi. Kuten hallituksen esityksessä todetaan, kolmannen vaihtoehdon mukainen velvoite voisi olla haastava niille kunnille, joilla ei ole aikaisempaa kokemusta ilmastosuunnitelmien laadinnasta. Kuitenkin ne kunnat, jotka ovat jo pitkällä ilmastotoimien suunnittelussa, voisivat halutessaan toteuttaa vahvempia ja osallistavampia ilmastotoimia. Olisi hyvä harkita, voisivatko suuret kaupungit saada tähän työhön tukea, samaan tapaan kuin pienemmät kunnat ja kaupungit saavat ensivaiheen työhön (ks. esim. 7). On hyvä, että pykälässä 14 a) mainitaan päästövähennysten lisäksi tavoitteet nieluille ja ilmastokriisiin sopeutumiselle. Sitra toteaa, että vahvassa ja kokonaisvaltaisessa ilmastosuunnitelmassa tulisi asettaa tavoitteet sekä päästöjen vähentämiselle, nielujen kasvattamiselle että ilmastokriisiin sopeutumiselle. Sitra kannustaa kirjaamaan kuntien päästövähennystavoitteet mahdollisimman yhdenmukaisesti. Kuntien vertailuvuodeksi voisi esimerkiksi suosittaa Suomen kansallisen hiilineutraaliustavoitteen vertailuvuotta (1990). Sitra myös toteaa, että kuntien päästötietojen vertailukelpoisuutta olisi mahdollista kehittää. Suomen ympäristökeskuksen päästölaskurissa (8) on nykyisellään viisi erilaista tapaa arvioida kuntien päästöjä, mikä antaa arvokasta tietoa, mutta voi myös hankaloittaa kokonaiskuvan hahmottamista.
      • Keski-Suomen liitto
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Sisältö on ehdotuksessa kuvattu tiiviisti. Ehdotuksen perusteluista selviääkin, että sisältövaatimus on luonteeltaan vähimmäisvaatimus. Käytännössä kunnille jää paljon tilaa huomioida omia erityispiirteitään. Linjaus on ymmärrettävä ja perusteltu tilanteessa, jossa monet kunnat ovat jo tehneet huomattavasti laajempiakin suunnitelmia, mutta samaan aikaan monilta kunnilta suunnitelma myös puuttuu kokonaan. Huolenaiheena voi nähdä sen, että halutessaan kunta voi jättää ilmastosuunnitelman hyvin epätarkaksi ja näin sen todellinen hyöty voi jäädä vähäiseksi.
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Anni Toiviainen, ilmastoasiantuntija
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • SAK pitää ensiarvoisen tärkeänä, että kunnan ilmastosuunnitelman sisällöllisiin vaatimuksiin lisätään maininta ilmastotoimien oikeudenmukaisuus- ja sosioekonomisten vaikutusten arvioinnista. Oikeudenmukaista siirtymää käsitteenä ja keinona ei ole nykyisessä HE-luonnoksessa käsitelty, eikä se sisälly varsinaisiin lakipykäliin. Oikeudenmukaisen siirtymän toteutumisen kannalta on keskeistä, että kunnan ilmastosuunnitelmassa ennakoidaan ja analysoidaan esitettyjen ilmastotoimien työllisyys- ja muut sosioekonomiset vaikutukset. Arvioiden tulee olla velvoittava osa ilmastopoliittista suunnittelutyötä. Ilmastolain on mahdollistettava työmarkkinatoimijoiden ja muiden keskeisten sidosryhmien osallistuminen myös kuntatasoisten ilmastotoimien suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin. SAK painottaa, että ilmastopolitiikan läpinäkyvyyden ja menettelytapojen oikeudenmukaisuuden näkökulmasta lakitekstiin tulisi kirjata velvoittava muotoilu sidosryhmäyhteistyöstä (ml. lausunto- ja kuulemismenettelyt). Sidosryhmien osallistamisen tulee olla velvoittava osa paitsi kunnan ilmastosuunnitelman valmistelua, myös sen toteuttamisen seurantaa ja myöhempiä päivityksiä. Suomen ympäristökeskus on lakiuudistuksen tausta-aineistoksi laaditussa selvityksessään suosittanut, että kuntien suunnitteluvelvoite toteutettaisiin kattavuudeltaan seuraavasti: ”Kunnat velvoitetaan laatimaan ilmastosuunnitelma, joka kattaa kuntaorganisaation oman toiminnan ilmastomuutoksen hillintä- ja sopeutumistoimien lisäksi kunnan roolin asukkaiden ja muiden toimijoiden ohjaamisessa päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi.” Suositus on huomioitu myös lakiesityksen perustelutekstissä. Mikäli kuntien suunnitteluvelvoite pyritään todella toteuttamaan SYKEn asiantuntijasuosituksen mukaisesti, SAK katsoo, että vaatimukset ja vastuunjako asukas- ja sidosryhmäyhteistyöstä tulisi esittää selkeämmin kunnan ilmastosuunnitelman sisältövaatimuksissa. SAK katsoo, että kunnan ilmastosuunnitelman sisällöllisiin vaatimuksiin olisi perusteltua lisätä myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen edistäminen. Ilmastonmuutoksen vaikutuksissa on Suomenkin mittakaavassa merkittäviä alueellisia eroja, joten sopeutumistarpeet ja tarkoituksenmukaiset sopeutumiskeinot vaihtelevat kunnittain. Kunnilla on esimerkiksi keskeinen rooli kaavoituksessa ja muussa maankäytön suunnittelussa, joilla on suuri vaikutus alueen sopeutumiskykyyn ja resilienssiin. Kuntien ilmastosuunnitelmien sisällöllisiä velvoitteita lisättäessä (esim. työllisyysvaikutusarviot ja sopeutuminen) myös kunnan taloudellisia, tiedollisia ja henkilöstöresursseja on vahvistettava samassa suhteessa. SAK:n näkemyksen mukaan edellä esitetyt lisäysehdotukset ovat perusteltuja ja tarpeellisia, mutta niiden toteuttaminen edellyttää lisäyksiä kunnan käytössä oleviin resursseihin.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Invalidiliitto muistuttaa YK:n vammaisyleissopimuksesta, joka edellyttää, että vammaiset ihmiset huomioidaan aktiivisina kansalaisina, joilla on yhdenvertainen mahdollisuus toimia yhteiskunnan jäseninä. Vammaisten ihmisten osallisuutta suhteessa ilmastosuunnitelmaan voidaan lisätä monin eri keinoin. Tärkeää on luoda monimuotoisia ja avoimia rakenteita kaikkien ihmisten osallisuuden vahvistamiseksi ja kaikkien kansalaisten näkemysten keräämiseksi. Yhdymme Allianssi ry:n lausunnossa esitettyyn näkemykseen, jonka mukaan ilmastosuunnitelmaan voisi olla tarpeellista sisällyttää kuvaus sidosryhmien osallistamisesta. Lisäksi kannustamme kuntia huolehtimaan vammaisneuvostojen osallistamisesta YK:n vammaisyleissopimuksen artiklan 4.3 (Yleiset velvoitteet) edellyttämällä tavalla.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Koivula Sari, metsä- ja ilmastoasiantuntija / Ahlberg Eetu, projektisuunnittelija, Alueidenkäyttöyksikkö
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Ilmastosuunnitelman sisältövaatimukset ovat selkeitä, tarkoituksenmukaisia ja antavat kunnalle toteutukseen liikkumavaraa. Esitetty muutos kuntien mukaan ottamisesta ilmastosuunnitelmien tekemiseen on siten pääasiassa kannatettava. Koska laista tulisi muutosesityksen myötä kaikkia kuntia sitova ja velvoittaisi ne lakisääteisesti tekemään ilmastosuunnitelmat, on tässä otettava huomioon erityisesti pienten kuntien resurssiniukkuus. Ilmastolain muutos tulee kohdistumaan eniten pieniin kuntiin, koska lähes kaikilla isoilla kunnilla on jo ilmastosuunnitelma. Pienet kunnat kärsivät jo nyt henkilöstö- ja rahoitusresurssien puutteesta ja uusi velvoite pahentaa tilannetta. Tämä tulee ottaa huomioon ja ottaa käyttöön tarvittaessa rahoitusta ja välineitä kuntien työtä helpottamaan. Esityksessä mainittu valtion tuki hakemuksen perusteella on hyvä ja se tulee kohdentaa erityisesti pieniin kuntiin ja sellaisiin kuntiin, joilla ei ole olemassa ilmastosuunnitelmaa. Esityksessä oleva tavoite sallia kunnille ilmastotoimien toteuttaminen omista lähtökohdistaan ja kunnalle tärkeiden asioiden painottaminen sekä päästötietoja koskevien maksuttomien työkalujen turvaaminen ovat tärkeitä, jotta voitaisiin turvata edes jollakin tavalla yhtäläiset mahdollisuudet ilmastosuunnitelman laatimiseen. Ilmastosuunnitelman vähimmäissisällön määrittelyssä on syytä kuunnella kuntien mielipiteitä ja mahdollisuuksia. Esitys Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän päästötietopalvelun sisällyttämisestä lakiin on kannatetta. Toki se edellyttää, että laskenta ja tietopalvelu säilyvät kunnille maksuttomana. Lisäksi työkalujen tulee olla ajan tasalla, lähtökohtaisesti vähintään edellisen vuoden tiedoilla. Laissa ehdotettu kasvihuonekaasupäästöjen päästörajaus, jossa tuulivoimakompensaatio ei ole mukana, tasa-arvoistaa kuntia, kun Pohjois-Karjalan kunnilla on rajalliset mahdollisuudet edistää tuulivoiman tuotantoa. Maatalouden päästöjen alueperusteinen laskenta ei ole tasa-arvoinen, koska kulutus toteutuu laajemmalla alueella. Tämä sektori on myös kuntien suurimpia haasteita päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.
      • Turun kaupunki, Ilmastojohtaja / konsernihallinto, johdon tuki, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Veivo Risto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kunnat ovat avainasemassa alueensa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä, ilmastonmuutokseen varautumisessa sekä vähähiilisen yritystoiminnan ja elämäntavan edistämisessä. Kuntien ilmastosuunnitelmien vaikutusten tuleekin kasvihuonekaasujen osalta kohdistua ensisijaisesti alueen päästöihin (scope 2), joihin kunnan oman toiminnan päästöt (scope 1 ) sisältyvät. Edistyneet ilmastokunnat - kuten esimerkiksi Turku tai pienemmistä kunnista Ii - toteuttavat monipuolista ja vaikuttavaa ilmastotyötä, jolla on suuri merkitys hiilineutraalin yhteiskunnan edistämisessä kohti vuotta 2035 Suomen yhteisten tavoitteiden mukaisesti. On tärkeätä, että kuntien ilmastotyön mahdollisuudet ja vaikuttavuus saadaan mahdollisimman laajasti käyttöön. Jos laissa määritellään kuntien ilmastosuunnitelmille minimitaso, joka ei ole riittävä koko potentiaalin saamiseksi käyttöön, tulisi kuntien vaikuttavampia ilmastosuunnitelmia ja -työtä jatkossa myös valtion keinoin edistää entistä vahvemmin, esimerkiksi rahoituksen, kehitysohjelmien ja -verkostojen sekä asiantuntijatuen avulla. Hyviä esimerkkejä ovat jo Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma sekä Suomen ympäristökeskuksen toteuttama kattava kuntien päästölaskenta sekä useat verkostot ja Kuntaliiton toteuttama kuntien ilmastojohdon valmennus. Ilmastosuunnitelmien sisällössä on tarpeen olla mahdollisuus myös kehittämiselle ja laajentamiselle esimerkiksi yhteisten eurooppalaisten mallien mukaisesti - edellä mainitun Covenant of Mayors -järjestelmän lisäksi esimerkiksi Euroopan Komission 100 hiilineutraalin kaupungin missio tulee lähivuosina merkittävästi uudistamaan kuntien ilmastotyön menetelmiä ja vahvistamaan vaikuttavuutta. Yhteisen eurooppalaisen kehitystyön tulokset kannattaa käyttää Suomen kuntien ilmastotyön kehittämiseen.
      • Kymenlaakson liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmien vähimmäissisällöksi ehdotetaan päästövähennystavoitteen määrittelyä sekä toimia sen saavuttamiseksi. Lisäksi tulisi esittää kunnan päästökehitys ja suunnitelman toteutumisen seuranta. Jos kuntien ilmastosuunnitelmista halutaan keskenään vertailukelpoisia, tulisi määritellä, mitä vertailuvuotta kuntien päästövähennystavoitteissa käytetään. Koska päästötietoja tuotetaan valtakunnallisesti hiilineutraalisuomi-palvelun kautta, ohjannee tämä päästöjen arvioimista yhtäläisellä ajanjaksolla kuntien välillä, mutta vertailtavuuden varmistamiseksi olisi hyvä tähdentää päästöjen vertailuvuosi. Kuntien päästövähennystavoitteiden osalta ehdotetaan, että kunnissa tulisi huomioida kansallisen tason päästövähennystavoitteet, mutta ei täsmennetä, kuinka vahvasti niiden tulee ohjata kuntien tavoitteiden asettelua. Asetusluonnoksen mukaan kuntien ilmastosuunnitelmat voisivat sisältää myös hiilinieluihin ja sopeutumiseen liittyviä tavoitteita. Kymenlaakson liitto huomauttaa, että ilmastonmuutokseen sopeutuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta kunnat voivat hoitaa perustehtäviään ja edistää kestävää hyvinvointia alueillaan. Lisäksi toisin kuin ilmastonmuutoksen hillinnän kohdalla, näkyvät onnistuneen sopeutumistyön vaikutukset paikallistasolla. Sopeutumistarpeiden arviointi osana ilmastosuunnitelmaa kytkisi ilmastonmuutoksen hillinnän ja sopeutumisen tiukemmin yhteen. Sopeutumistarpeiden ja ilmastoriskien arvioimiseksi kunnissa on tärkeää, että valtakunnallisesti tuotetaan jatkuvasti tietoa parhaista käytännöistä ja ilmastoskenaarioiden kehityksestä mahdollisimman hienopiirteisesti. Myös hiilinielut ja -varastot olisi tärkeää huomioida osana ilmastosuunnitelmaa, sillä kansallisen ja siten myös alempien hallinnontasojen ilmastosuunnitelmien tavoitteiden saavuttaminen on pitkälti hiilinielujen ja -varastojen kasvusta riippuvaista. Kunnat ovat keskeisiä maankäytön suunnittelusta vastaavia tahoja, ja monilla kunnilla on myös paljon maaomaisuutta. Näistä syistä niillä voi olla myös merkittäviä mahdollisuuksia vaikuttaa hiilinielujen kehittymiseen alueellaan. Hiilinielujen osalta on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää, että valtakunnallisesti tuotetaan tietoa hiilinielujen ja -varastojen kehityksestä kunnittain ja maakunnittain. Lisäksi tietoa tulisi olla kaikista hiilinielusektoreista, mukaan lukien merialueet. Kymenlaakson liitto painottaa, että kunnille on taattava riittävän kattavat pohjatiedot khk-päästöjen kehityksestä, parhaista ilmastonmuutoksen hillinnän keinoista, hiilinieluista sekä kunnan alueelle kohdistuvista ilmastoriskeistä ja sopeutumistarpeista, jotta kuntien ilmastosuunnitelmassa voidaan huomioida kaikki tarpeelliset ilmastotyön osat.
      • Kristinestads stad, Stadsstyrelsen, 20.6.2022 § 92
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kommuner kan göra planer och ha målsättningar för hur utsläppen av växthusgaser ska minskas. De beslut vilka en kommun fattar påverkar privatpersoner, föreningar och företags verksamheter till viss del. Däremot kan inte kommunen besluta vilka åtgärder exempelvis ett företag ska göra som ska bidra till att minska utsläppen av växthusgaser i kommunen. Med andra ord kan 1 mom 2 punkten endast gälla kommunens egen verksamhet.
      • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset katsovat, että kuntien rooli osana ilmastotyötä on tärkeä ja on hyvä, että laissa tunnistetaan kunnat ja kuntien merkitys toimijoina. Ilmas-totavoitteiden kannalta toimenpiteillä on kiire, joten merkittävä resursointi jokseenkin pit-källä aikataululla valmistuviin suunnitelmiin tarvitsisi parikseen resursseja toimenpiteiden nopeaan toteuttamiseen kunnissa. Esityksen mukaan suunnitelman tulisi sisältää tavoite, toimenpiteet, tieto kehityksestä sekä sen seuranta. Suunnitelman sisältövaatimukset ovat kokonaisvaltaiset, mutta niiden vertailukelpoisuutta ja toteutumisedellytyksiä haastaa se, ettei tavoitetasolle, tavoitevuo-delle tai seurannalle asetettaisi säännöksiä. Myös lain vaikutusten arvioinnissa todetaan, että siihen sisältyy selkeitä epävarmuuksia vaikuttavuuden osalta. Rajattuja sisältövaatimuksia perustellaan sillä, että kunta pystyy vaikuttamaan suoraan vain pieneen osaan alueellaan syntyvistä päästöistä, joten päästöseurannasta ei saataisi tietoa siitä, miten ilmastotoimet ovat vaikuttaneet. Tämä perustelu on ristiriitainen sen kanssa, että muissa kohdissa kuntien vaikutusmahdollisuuksia on kuvattu erittäin laajoik-si ja kaikkeen yhteiskunnan toimintaan vaikuttaviksi. Ilmastosuunnitelman ohjausvaikutus muihin kunnan prosesseihin voi olla vähäinen, jos suunnitelman laadintaa ei riittävästi kytkeä kunkin kunnan käytännön toiminnan suunnit-teluun. Kytkös kunnan operatiiviseen ja strategiseen toimintaan on ensiarvoisen tärkeä, jotta toimenpiteet toteutuisivat. Kunnille laadittavan oppaan informaatio-ohjausvaikutus näyttäisi saavan merkittävän roo-lin muiden ohjauskeinojen puuttuessa. Oppaan vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Oppaassa tulisi tunnistaa vaikuttavia toimia kunnan eri sektoreilla ja viestiä niistä yksiselitteisesti. Sopeutumisen ja maankäyttösektorin puuttuminen suunnitelmista aikaansaa sen, ettei kokonaisvaltaista tarkastelua päästöjen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen kokonaisuu-desta synny. Kokonaisuudesta puuttuvat niin päästövähennysten yhtenäinen tavoitetaso, maankäyttösektori kuin sopeutuminenkin. Kokonaisuuden tarkastelun puuttumista on pi-dettävä erityisenä ongelmallisena lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Ilmastosuunnitelmien sisältövaatimusten puute vaikeuttaa suunnitelmien hyödyntämistä viranomaisten valvonta-, kehittämis- ja ohjaustyössä, kun esimerkiksi alueen kuntien suunnitelmat eivät ole keskenään tai koko alueen tasolla vertailukelpoisia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ilmastosuunnitelmia valmistellaan otta-en huomioon eri sektorilainsäädäntöjen asettamat velvoitteet. Yhteistyö ELY-keskusten kanssa mahdollistaa näiden asioiden huomioimisen ja tarkemman suunnittelun.
      • Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset katsovat, että kuntien rooli osana ilmastotyötä on tärkeä ja on hyvä, että laissa tunnistetaan kunnat ja kuntien merkitys toimijoina. Ilmastotavoitteiden kannalta toimenpiteillä on kiire, joten merkittävä resursointi jokseenkin pitkällä aikataululla valmistuviin suunnitelmiin tarvitsisi parikseen resursseja toimenpiteiden nopeaan toteuttamiseen kunnissa. Esityksen mukaan suunnitelman tulisi sisältää tavoite, toimenpiteet, tieto kehityksestä sekä sen seuranta. Suunnitelman sisältövaatimukset ovat kokonaisvaltaiset, mutta niiden vertailukelpoisuutta ja toteutumisedellytyksiä haastaa se, ettei tavoitetasolle, tavoitevuodelle tai seurannalle asetettaisi säännöksiä. Myös lain vaikutusten arvioinnissa todetaan, että siihen sisältyy selkeitä epävarmuuksia vaikuttavuuden osalta. Rajattuja sisältövaatimuksia perustellaan sillä, että kunta pystyy vaikuttamaan suoraan vain pieneen osaan alueellaan syntyvistä päästöistä, joten päästöseurannasta ei saataisi tietoa siitä, miten ilmastotoimet ovat vaikuttaneet. Tämä perustelu on ristiriitainen sen kanssa, että muissa kohdissa kuntien vaikutusmahdollisuuksia on kuvattu erittäin laajoiksi ja kaikkeen yhteiskunnan toimintaan vaikuttaviksi. Ilmastosuunnitelman ohjausvaikutus muihin kunnan prosesseihin voi olla vähäinen, jos suunnitelman laadintaa ei riittävästi kytkeä kunkin kunnan käytännön toiminnan suunnitteluun. Kytkös kunnan operatiiviseen ja strategiseen toimintaan on ensiarvoisen tärkeä, jotta toimenpiteet toteutuisivat. Kunnille laadittavan oppaan informaatio-ohjausvaikutus näyttäisi saavan merkittävän roolin muiden ohjauskeinojen puuttuessa. Oppaan vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Oppaassa tulisi tunnistaa vaikuttavia toimia kunnan eri sektoreilla ja viestiä niistä yksiselitteisesti. Sopeutumisen ja maankäyttösektorin puuttuminen suunnitelmista aikaansaa sen, ettei kokonaisvaltaista tarkastelua päästöjen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen kokonaisuudesta synny. Kokonaisuudesta puuttuvat niin päästövähennysten yhtenäinen tavoitetaso, maankäyttösektori kuin sopeutuminenkin. Kokonaisuuden tarkastelun puuttumista on pidettävä erityisenä ongelmallisena lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Ilmastosuunnitelmien sisältövaatimusten puute vaikeuttaa suunnitelmien hyödyntämistä viranomaisten valvonta-, kehittämis- ja ohjaustyössä, kun esimerkiksi alueen kuntien suunnitelmat eivät ole keskenään tai koko alueen tasolla vertailukelpoisia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ilmastosuunnitelmia valmistellaan ottaen huomioon eri sektorilainsäädäntöjen asettamat velvoitteet. Yhteistyö ELY-keskusten kanssa mahdollistaa näiden asioiden huomioimisen ja tarkemman suunnittelun.
      • Saarijärven kaupunki/ympäristötoimi
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Esitetty kuntien ilmastosuunnitelman sisältövaatimus on hyvä ja riittävän laaja ja vaikuttava. Kuitenkin tulisi vaatia tavoitetaso kunnissa riittävän tiukaksi, sillä IPCC:n raportissakin on todettu, että nykyiset toimet eivät riitä ilmaston lämpenemisen rajaamisen 1.5 asteeseen ja tarvitaan tehokkaita päästövähennystoimia heti. Kunnissa, joissa ei ole vielä asetettu ilmastotavoitteita, eikä tehty ilmastosuunnitelmaa, tulisi heti asettaa vahvat vaatimustasot. Ilmastosuunnitelman sisältövaatimusten täyttämiseen tulee laatia hyvä opas, jonka perusteella laatiminen, tavoitteiden asettelu ja päätöksenteko helpottuu.
      • Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos, Oulun kaupungin puolesta
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Ilmastosuunnitelman laatiminen on tärkeää suunnitelmallisen ilmastotyön kannalta, mutta se tulee olla mahdollista tehdä kunnan omista lähtökohdista ja yhdistää tarvittaessa muihin suunnitelmiin. Erilliset suunnitelmat esimerkiksi kiertotaloudelle tai luonnon monimuotoisuudelle, joilla on vahva kytkentä sekä ilmastonmuutoksen hillintään että sopeutumiseen, eivät välttämättä edistä toimenpiteiden eteenpäin vientiä yhtä tehokkaasti kuin yhteinen suunnitelma. Myös riski keskenään ristiriitaisten toimenpiteiden sisällyttämisestä pienenee. Oulun kaupunki toteaa, että perusteluteksteihin sisällytetty hyvin yksityiskohtaiseen opastukseen mm. toimenpiteiden vastuuttamisesta tai viestintäsuunnitelman laatimisesta ei ole tarkoituksenmukaista. Hyvän suunnitelman laatimisesta voidaan tarvittaessa laatia esimerkiksi erillinen opas. Perustelutekstien mukaan kunnan ilmastosuunnitelman tavoitteet on tarkoitus saavuttaa lähtökohtaisesti kotimaisin keinoin. Oulun kaupunki pitää tätä turhan rajoittavana. Ilmastonmuutoksen hillinnän keinot ja esim. päästökompensaatioihin liittyvät palvelut ja sertifioinnit kehittyvät jatkuvasti, joten turhan rajaavaa lakiin kirjattua ohjeistusta on syytä välttää. Perustelutekstien mukaan kunnan päästötavoitteen on katettava kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöt. Kunnille tarjolla oleva Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä kuntakohtainen päästölaskentatyökalu on tarpeellinen palvelu, mutta kunnissa on vakiintuneesti käytössä myös muita laskentatyökaluja, joten tämä on huomioitava myös päästötavoitteen ohjeistuksessa. Lakiluonnoksen pykälässä 14 a kunta velvoitetaan omassa tavoitteen asetannassaan huomioimaan 2 §:ssä asetetut kansalliset tavoitteet. Oulun kaupungin mielestä on epäselvää, mitä velvoite käytännössä tarkoittaa. Perustelutekstin mukaan kunnilla voi olla myös kunnianhimoisempia tai vähemmän kunnianhimoisia tavoitteita kansalliseen tavoitetasoon verrattuna. Kuntien tavoitteita ei voida kytkeä kansallisiin tavoitteisiin mm. erilaisten päästölaskentojen takia. Vastaava velvoite asetetaan myös nieluille ja huomautetaan nielujen laskentoihin liittyvästä epävarmuudesta. Oulun kaupunki ei pidä tarkoituksenmukaisena, että kunta velvoitetaan huomioimaan kansalliset tavoitteet nielujen osalta. Kunnissa ei ole toistaiseksi yhdenmukaisia laskentoja nieluille. Kun kunnassa tunnistetaan mahdollisuuksia tehdä nieluja kasvattavia toimenpiteitä, on tärkeää, että voidaan toteuttaa ilman laajempia selvityksiä siitä, että mitä ne kansallisessa tavoitteenasetannassa tarkoittavat. Epäselvä tilanne saattaa aiheuttaa tilanteita, missä kunta jättää tekemättä esim. nieluihin liittyviä toimenpiteitä. Lakiluonnos mahdollistaa sopeutumisen huomioimisen osana kunnan ilmastosuunnitelmaa, mikä on tärkeää ja kannatettavaa. Olisi ollut hyvä, että ilmastonmuutokseen sopeutumista olisi tarkasteltu lähtökohtaisesti perusteellisemmin osana lain valmistelua. Aihe tulee korostumaan lähivuosina, ja sopeutumiseen liittyvää sääntelyn sekä erilaisiin vastuiden ja roolien selkeyttämisen tarvetta on etenkin nyt kun hyvinvointialueille siirtyy sopeutumisen kannalta keskeisiä tehtäviä.
      • Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kainuun ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat / Ympäristövastuu
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset katsovat, että kuntien rooli osana ilmastotyötä on tärkeä ja on hyvä, että laissa tunnistetaan kunnat ja kuntien merkitys toimijoina. Ilmastotavoitteiden kannalta toimenpiteillä on kiire, joten merkittävä resursointi jokseenkin pitkällä aikataululla valmistuviin suunnitelmiin tarvitsisi parikseen resursseja toimenpiteiden nopeaan toteuttamiseen kunnissa. Esityksen mukaan suunnitelman tulisi sisältää tavoite, toimenpiteet, tieto kehityksestä sekä sen seuranta. Suunnitelman sisältövaatimukset ovat kokonaisvaltaiset, mutta niiden vertailukelpoisuutta ja toteutumisedellytyksiä haastaa se, ettei tavoitetasolle, tavoitevuodelle tai seurannalle asetettaisi säännöksiä. Myös lain vaikutusten arvioinnissa todetaan, että siihen sisältyy selkeitä epävarmuuksia vaikuttavuuden osalta. Rajattuja sisältövaatimuksia perustellaan sillä, että kunta pystyy vaikuttamaan suoraan vain pieneen osaan alueellaan syntyvistä päästöistä, joten päästöseurannasta ei saataisi tietoa siitä, miten ilmastotoimet ovat vaikuttaneet. Tämä perustelu on ristiriitainen sen kanssa, että muissa kohdissa kuntien vaikutusmahdollisuuksia on kuvattu erittäin laajoiksi ja kaikkeen yhteiskunnan toimintaan vaikuttaviksi. Ilmastosuunnitelman ohjausvaikutus muihin kunnan prosesseihin voi olla vähäinen, jos suunnitelman laadintaa ei riittävästi kytkeä kunkin kunnan käytännön toiminnan suunnitteluun. Kytkös kunnan operatiiviseen ja strategiseen toimintaan on ensiarvoisen tärkeä, jotta toimenpiteet toteutuisivat. Kunnille laadittavan oppaan informaatio-ohjausvaikutus näyttäisi saavan merkittävän roolin muiden ohjauskeinojen puuttuessa. Oppaan vaikuttavuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota. Oppaassa tulisi tunnistaa vaikuttavia toimia kunnan eri sektoreilla ja viestiä niistä yksiselitteisesti. Sopeutumisen ja maankäyttösektorin puuttuminen suunnitelmista aikaansaa sen, ettei kokonaisvaltaista tarkastelua päästöjen ja ilmastonmuutoksen vaikutuksen kokonaisuudesta synny. Kokonaisuudesta puuttuvat niin päästövähennysten yhtenäinen tavoitetaso, maankäyttösektori kuin sopeutuminenkin. Kokonaisuuden tarkastelun puuttumista on pidettävä erityisenä ongelmallisena lain tavoitteiden toteutumisen kannalta. Ilmastosuunnitelmien sisältövaatimusten puute vaikeuttaa suunnitelmien hyödyntämistä viranomaisten valvonta-, kehittämis- ja ohjaustyössä, kun esimerkiksi alueen kuntien suunnitelmat eivät ole keskenään tai koko alueen tasolla vertailukelpoisia. Tämän vuoksi on erityisen tärkeä kiinnittää huomiota siihen, että ilmastosuunnitelmia valmistellaan ottaen huomioon eri sektorilainsäädäntöjen asettamat velvoitteet. Yhteistyö ELY-keskusten kanssa mahdollistaa näiden asioiden huomioimisen ja tarkemman suunnittelun.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Keski-Pohjanmaan liitto katsoo, että kuntien ilmastosuunnitelmien sisältövaatimukset ovat lähtökohtaisesti asianmukaisia. Kuitenkin kansallisesta ilmastopolitiikasta tulevat tavoitteet (esim. hiilineutraalius 2035 ja 60 % päästövähennys 2030 mennessä) voivat olla liian tiukkoja tavoitteita kunnille nykyisen kasvihuonekaasuinventaarion mukaisesti. Keski-Pohjanmaankin alueella on kuntia, joiden khk-päästöistä 60–80 % muodostuu maataloudesta. Maatalouden päästöt eivät kuitenkaan kuulu kuntien toimivallan piiriin, vaan niihin voidaan vaikuttaa lähinnä kansallisella ja EU:n yhteisellä maatalouspolitiikalla. Vasta lausunnoilla ollut maankäyttösektorin ilmastosuunnitelma onkin hyvä esimerkki maatalouden ilmastotoimien oikeanlaisesta vauhdittamisesta. Käytännössä siis niissä kunnissa, joissa maatalouden päästöjen osuus on suuri, ei ole mahdollista saavuttaa kansallista tavoitetta päästöjen vähentämisestä 60 %:lla vuoteen 2030 mennessä. EU:n fit for 55 paketista tuleva taakanjakosektorin päästöjen (joita kuntien hinku-laskennan mukaiset päästöt ovat) vähentäminen Suomessa 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä tai hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2035 mennessä eivät kuitenkaan olisi mahdottomia tavoitteita huomioiden erilaiset joustot kuten maankäyttösektorin hiilinielut ja tuulivoimatuotannosta syntyvän päästökompensaation. Kuntien päästölaskentaa ja -seurantaa tulisikin kehittää tavalla, joka huomioi myös hiilensidonnan sekä uusiutuvan energian tuotannon entistä paremmin. Keski-Pohjanmaan liitto haluaa kiinnittää huomiota kuntien erilaisiin elinkeinorakenteisiin ilmastosuunnitelmien laadintavelvoitteen osalta. Suomen ympäristökeskuksen selvityksessä kuntien ilmastosuunnitelmista (2022) todetaan, että kunnan ilmastosuunnitelman tulisi kattaa kunnan alueelta syntyvät päästöt sekä toimet, joilla kuntaorganisaatio vähentää omasta toiminnastaan syntyviä päästöjä sekä sidosryhmien päästöjä niiltä osin, kun kunta pystyy niihin omilla päätöksillään vaikuttamaan. Myös hallituksen esityksessä ilmastolaiksi on päädytty kyseiseen vaihtoehtoon. Kun kunnan päätöksillä ei kuitenkaan ole mahdollista vähentää maatalouden päästöjä, jää epäselväksi, miten maatalouden päästöjä tulisi käsitellä osana kuntien ilmastosuunnitelmia. Keski-Pohjanmaan liitto esittääkin, että joko maatalouden päästöt tulisi kokonaan jättää pois kuntien päästötaseesta tai vaihtoehtoisesti kuntien tulisi voida vapaammin valita itse omat ilmastotavoitteensa. Liian tiukat ilmastotavoitteet, joita kuntien ei ole mahdollista saavuttaa, eivät tue lain tavoitteita kuntien ilmastotyön edistämisestä ja vakiintumisesta, jos kunnissa koetaan, että asetetut velvoitteet eivät ole oikeasuhtaisia tai kohtele kuntia oikeudenmukaisesti huomioiden erilaiset todellisuudet, joissa suomalaiset elävät erilaisissa kunnissa ja erilaisilla alueilla. Vaihtoehtoisesti kuntien päästölaskentaa tulisi kehittää kulutusperustaisen päästölaskennan suuntaan, jolloin päästöt jakautuisivat kulutuksen, eivät tuotannon, perusteella. Esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla tuotetaan huomattavasti enemmän ruokaa suhteessa kulutukseen, mutta nykyiset päästölaskentamenetelmät eivät huomioi tätä. Esityksestä jää myös epäselväksi, mikä on vertailuvuosi, johon kuntien päästötavoitteita tulisi peilata. Hinku-laskennan mukainen vertailuvuosi on 2007, kun taas SYKEn ylläpitämä kuntien päästötietokanta sisältää kuntien päästötiedot vuodesta 2005 alkaen. Kansallisessa ja EU ilmastopolitiikassa vertailuvuotena pidetään puolestaan vuoden 1990 päästöjä. Kuntien nykyisissä ilmastosuunnitelmissa vertailuvuosi on useimmiten 2005 tai 2007. Esityksessä olisikin hyvä täsmentää, mikä on kuntien päästövähennystavoitteiden yhteinen vertailuvuosi, jotta tavoitteet ovat yhdenmukaisia. Vuosi 1990 olisi tarkoituksenmukaisin, sillä sitä käytetään niin kansallisesti kuin EU:n tasolla, mutta kuntien päästötiedot tulisi tällöin tuottaa SYKEn toimesta myös tältä vertailuvuodelta. Hiilinielujen ja sopeutumisen osalta on hyvä, että ne voidaan sisällyttää kuntien suunnitelmiin, mutta kuntien pitäisi pystyä itse määrittämään omat tavoitteensa näiden osalta riippumatta kansallisista tavoitteista. Kaikki työ lisäisten hiilinielujen aikaansaamiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi on tärkeää eikä tätä työtä tulisi ainakaan rajoittaa liian tiukoilla tavoitteilla. Myös erillisen viestintäsuunnitelman tekeminen osana kunnan ilmastosuunnitelmaa ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista. Erillisen viestintäsuunnitelman tekeminen lähinnä tuottaa lisätyötä, mutta ei palvele pienempiä kuntia, joissa ei ole edes varsinaista viestintäyksikköä. Viestintäsuunnitelma voisi sisältyä kuntien suunnitelmiin, jos kunta katsoo sen tarpeelliseksi, mutta sitä ei tulisi pakottaa kaikille kunnille.
      • Suomen luonnonsuojeluliitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Suomen ympäristökeskuksen Kunnan ilmastosuunnitelmaselvityksessä (2022) esitettiin kolme vaihtoehtoa ilmastosuunnitelman sisältövaatimukseksi. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä hallituksen esitys on riittämätön ja kuntien ilmastosuunnitelmat tulisi laatia kolmannen, eli laajimman vaihtoehdon mukaisesti. Päästövähennyksillä on kiire ja tämä vuosikymmen ratkaisee, pystymmekö hillitsemään ilmaston kuumenemisen Pariisin sopimuksen mukaisesti 1,5 asteeseen. Ilmastotyössä ei ole enää varaa tehdä mitään puolittain, joten kunnilta pitää voida edellyttää, että ne hyödyntävät kaikkia niiden käytössään olevia keinoja päästövähennysten aikaansaamiseksi ja hiilinielujen vahvistamiseksi. Suomen luonnonsuojeluliiton mielestä kunnat tulee ilmastolaissa velvoittaa laatimaan ilmastosuunnitelma, joka kattaa kuntaorganisaation oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintätoimet ja kunnan roolin asukkaiden ja muiden toimijoiden ohjaamisessa päästöjen vähentämiseksi. Ilmastosuunnitelma sisältäisi hillintätoimien toimenpideohjelman laatimisen sekä toteutuksen ja edistymisen seurannan. Kuntien tulee lisäksi sisällyttää suunnitelmaan tavoitteet ja toimet luonnon hiilinielujen vahvistamiseksi ja sopeutumistoimenpiteet. Velvollisuus olisi välttämätön myös kuntalain 1 §:n 2 momentin tarkoituksen toteutumiseksi, joka edellyttää, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Edellinen tarkoittaa, että kunnan tulisi laatia ilmastosuunnittelmat, jotka sisältävät toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi niin, ettei asukkaiden hyvinvointi vaarannu. Suunnitelman tulisi sisältää vähintään: - kunnan koko alueen suorien ja epäsuorien kasvihuonekaasupäästöjen nykytila ja kehitysennuste. Tarkastelussa tulee olla päästökauppa-, taakanjako- ja maankäyttösektorin päästöt ja hiilinielut. - kuntakonsernin päästöt - energia kulutus ja tuotantotavat - tavoitteet päästöjen vähentämiselle ja hiilinielujen kasvattamiselle sekä energiatehokkuuden ja -säästön lisäämiselle vuosiksi 2030, 2035, 2040 ja 2050 sekä toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Pääpainon tulee olla lyhyenaikavälin toimenpiteissä, jotta päästövähennyksiä saadaan kuluvan vuosikymmenen aikana, joka on IPCC:n määrittämä aikaikkuna kiireellisille päästövähennyksille. Ilmastotavoitteiden tulee olla vähintään Pariisin ilmastosopimuksen, EU:n velvoitteiden ja kansallisen hiilineutraaliustavoitteen mukaiset. - Toimenpiteet päästöjen vähentämiseksi. Niitä tulee esittää julkisiin hankintoihin, kaavoitukseen, liiikennesuunnitteluun (sisältäen joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen edistämisen), hiilinielujen ja -varastojen suojeluun ja vahvistamiseen, energialaitosten omistajaohjaukseen, julkisten rakennusten energiatehokkuuteen ja lämmitystapavalintoihin ja ilmastobudjetointiin, joka toteuttaa Do no harm -periaatetta kaikkiin kunnan rahoituskohteisiin. - sopeutumistoimet - yhteistyötä alueen yritysten ja kuntalaisten kanssa. - toimialakohtaiset vastuutahot päästövähennystoimille ja niiden seurannalle sekä toteuttamisaikataulu.
      • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Lakiehdotuksessa säädetään kunnan ilmastosuunnitelman vähimmäisvaatimuksista. Tavoitteena on, että kunnat voisivat toteuttaa ilmastotoimiaan omista lähtökohdistaan ja painottaa suunnitelmassaan kyseiselle kunnalle keskeisiä asioita. Pohjanmaan liitto toteaa, että erilaisten kuntien lähtökohtien huomioiminen on tärkeää, jotta kukin kunta voi ilmastotyössään painottaa oman elinkeino- ja päästörakenteensa kannalta vaikuttavimpia ilmastotoimia. Myös muiden ekologisen kestävyyden kannalta keskeisten näkökulmien, kuten kiertotalouden tai luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, sisällyttäminen samaan suunnitelmaan on usein tarkoituksenmukaista. Näin ollen Pohjanmaan liiton mielestä on tärkeää, että kukin kunta voi rakentaa suunnitelmansa joustavasti omien tarpeidensa mukaan. Lisäksi Pohjanmaan liitto haluaa tuoda esiin, että valtion tuki kunnille sekä ilmastosuunnitelmien laadintaan että ilmastotoimien toteuttamiseen on ensiarvoisen tärkeää. Rahallisen tuen lisäksi kunnat tarvitsevat asiantuntijatukea ja koulutusta, erilaisia kunnille suunnattuja työkaluja sekä yhteistä tietopohjaa. Päästötietojen lisäksi tarvitaan kuntatasoisia tietoja esimerkiksi hiilinieluista ja -varastoista. On tärkeää, että kaikki aineisto on saatavilla sekä suomeksi että ruotsiksi.
      • Energiavirasto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • -
      • Joensuun kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta / ympäristönsuojelupäällikkö, Leinonen Jari
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Suunnitelman sisällölliset vaatimukset vastaavat pääosin sitä, miten kuntien nykyisissä il-masto-ohjelmissa tai muissa tiekartoissa tai suunnitelmissa asiat on käyty läpi. Ilmastosuun-nitelman tekemiseen olisi hyvä tehdä selkeä ja ohje, jonka mukaan suunnitelma voidaan laa-tia huomioiden eri sektoreilla tarvittavat toimenpiteet. Samalla kuntien erilaisuuden takia eri sektoreiden osalta voitaisiin kertoa, mistä tarvittavaa tietoa suunnitelman tekemiseen on löy-dettävissä. Suunnitelmalle tulisi olla vähimmäisvaatimus eli päästötavoitteen asettaminen. Kuntien eri-laisuudesta johtuen keinovalikoima ja painopisteet ovat hyvin erilaisia. Valtakunnallisten tavoitteiden huomioiminen lienee selvää, mutta joidenkin kuntien osalta se voi olla haastavaa, jos kunnan tavoitteiden toteutuminen on riippuvainen muusta kuin kun-nan asettamista tavoitteita. Tavoitteiden asettamisessa tulisikin selkeästi olla lähtökohtana koko kunnan alueella tapahtuvat muutokset eikä vain kunnan oman toiminnan ja omien vai-kuttamismahdollisuuksien tarkastelu. Suunnitelman sisällön ja toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointi sekä toimenpiteiden valinta voi olla haastavaa, jos suunnitelmaa laadittaessa ei ole hahmotettu kokonaiskuvaa ilmasto-työstä ja tavoitteista. Laajemmin velvoite voi johtaa tilanteeseen, jossa konsulttiyritykset te-kevät suunnitelmia ikään kuin liukuhihnalta perehtymättä kunnan tilanteeseen ja todellisiin ilmastotoimenpiteiden mahdollisuuksiin. Tutkimustieto vaikuttavimmista ilmastotoimenpiteistä ja eri toimenpiteiden päästö- ja kustan-nusvaikutuksista, kustannustehokkuudesta ja muista (myös välillisistä) vaikutuksista voi hel-pottaa ilmastosuunnitelmien laadintaa ja lisätä niiden vaikuttavuutta. Kansallisen tietopankin koostaminen eri toimenpiteiden vaikutuksista toimisi tässä suurena apuna.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Esitetyt vähimmäisvaatimukset kunnan ilmastosuunnitelman sisällöksi ovat pääpiirteissään hyvät ja antavat kunnille mahdollisuuden rakentaa ilmastosuunnitelmaansa omista lähtökohdistaan käsin. Lain perusteluissa kunnan ilmastosuunnitelman sisältöä ohjataan kuitenkin liian tarkasti, mikä ei ole tarkoituksenmukaista ja toisaalta myös ristiriidassa muualla HE-luonnoksessa esille tuotujen perustelujen kanssa kuntien omasta päätäntävallasta suunnitelman sisällön ja sen toimeenpanon suhteen. HE-luonnoksessa linjataan myös, että kuntien asettamat ilmastotavoitteet on tarkoitus saavuttaa lähtökohtaisesti kotimaisin keinoin. Useat kunnat ovat jo nyt asettaneet kunnianhimoisia ilmastotavoitteita ja hallituksen esityksen toteutuessa näiden tavoitteiden asettaminen koskisi kaikkia kuntia Suomessa. Kunnianhimoiset tavoitteet edellyttävät ensisijaisesti riittäviä resursseja, mutta myös mahdollisuutta hyödyntää uusia ratkaisuja sekä kompensoida jäljellä olevat kasvihuonekaasupäästöt. Uusien ratkaisujen käyttöönotossa, kompensaatioiden toteuttamisessa ja siten myös lain perusteluissa ei pitäisi sulkea pois mahdollisuutta myös kotimaan rajojen ulkopuolelle ulottuville ilmastotoimille. HE-luonnoksessa esitettyjen vähimmäisvaatimusten myötä kuntaa ei velvoitettaisi huomioimaan nieluja tai ilmastonmuutokseen sopeutumista omassa ilmastosuunnitelmassaan. Jos kunta kuitenkin päätyisi huomioimaan edellä mainitut seikat, tulisi tavoitteiden vastata kansallisia tavoitteita. Tätä perustellaan muun muassa johdonmukaisen sopeutumispolitiikan toteutumisella Suomessa. Jos esimerkiksi nieluihin liittyvät tavoitteet eroavat kansallisesti määritellyistä, tulisi kunnalle lain perusteluiden mukaan velvoite perustella asetettu kunnan oma tavoite kunnan ilmastosuunnitelmassa. Tämä on ristiriitaista ja kyseenalaista. Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja siihen sopeutumisen näkökulmasta on tärkeää, että ilmastotoimia tehdään. Siksi olisi kannatettavaa, että sekä sopeutumiseen että nielujen kasvattamiseen liittyvät toimet tunnistettaisiin osana lain vähimmäisvaatimuksia, mutta kuitenkin kuntien omista lähtökohdista käsin niin, (1) ettei kuntien asettamia tavoitteita peilattaisi kansallisiin tavoitteisiin erillisine perustelutarpeineen (2) eikä lain perusteluissa tarkasti ohjattaisi näihin liittyviä sisältövaatimuksia.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Esitetty sisältö on kattava kunnan ilmastosuunnitelman perustasoksi. On syytä huomata, että jo nyt monet kunnat - myös monet muut kuin suurimmat kaupungit - laativat tällä hetkellä esitettyä kattavampia ilmastosuunnitelmia, -strategioita ja -ohjelmia.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Lain perusteluosion mukaan “ilmastonmuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ovat kytkeytyneet toisiinsa”, ja siksi “suunnitelmassa olisi usein tarkoituksenmukaista arvioida myös suunnitelman vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle, ellei voida arvioida tällaisten vaikutusten olevan pois-suljettuja”. Pidämme äärimmäisen tärkeänä sitä, että luontokatoa ja ilmastonmuutosta torjutaan rinta rinnan. Perusteluosion mukaan suunnitelmaan voisi olla tarpeellista sisältää myös kuvauksen sidosryhmien osallistamisesta. Tekstin mukaan “Sidosryhmien osallistamiseen liittyen keskeistä olisi oikeudenmukaisten ja läpinäkyvien lausunto- ja kuulemismenettelyjen toteuttaminen, mitä voisi myös olla tarkoituksenmukaista kuvailla suunnitelmassa. Tähän liittyen voitaisiin kuvailla, ovatko esimerkiksi lapset ja nuoret osallistuneet suunnitelman valmisteluun. Lapsia ja nuoria voitaisiin osallistaa esimerkiksi kuulemalla kunnan nuorisoneuvostoa.” Pidämme erinomaisena, että lain perustelut kannustavat kuntia lasten ja nuorten kuulemiseen. Mielestämme kuitenkin velvoittava muotoilu olisi paikallaan suoraan lakitekstiin. Lisäksi kuntien olisi huolehdittava siitä, että lasten ja nuorten toiveet ja ajatukset todella vaikuttavat päätöksentekoon.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        23.6.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää keskeisenä, että kunnat voivat itse omista lähtökohdistaan päättää ilmastosuunnitelman keskeisistä sisällöistä sekä laatimisen ja seurannan tavoista. Kunnat ovat hyvin erilaisia ja ilmastotoimien vaikuttavuus saavutetaan parhaiten alueen erityispiirteet huomioiden. Riippuen erilaisesta elinkeinorakenteesta, yksittäisten kuntien ilmastotavoitteet voivat olla hyvinkin erilaisia keskenään. On tärkeää, että kunnille varataan tukea ja resursseja ilmastosuunnitelman laatimiseen, toimien edistämiseen ja toimeenpanoon sekä toteutumisen seurantaan. Alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa (756/2021, 17§) säädetään, että maakunnan liitto edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista ja laadukkaan elinympäristön tilaa koskevan suunnittelun yhteistyötä. Maakuntaliitot, alueensa keskeisenä edunvalvojana ja lakisääteisten tehtäviensä (alueiden kehittäminen ja maakuntakaavoitus), kautta, voivat toimia kuntien tukena ilmastosuunnitelmien laatimisessa, toimeenpanossa ja seurannassa. Ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen toimet ovat usein kuntarajat ylittäviä laajoja kysymyksiä, jotka edellyttävät laajaa vuoropuhelua, ja joihin vastataan mm. maakuntakaavoituksella. Maakuntaliitot ovat laajassa yhteistyössä laatineet alueelleen ilmastotiekarttoja ja -suunnitelmia, jotka toimivat tarvittaessa vankkana tietopohjana kuntien ilmastosuunnitelmiin. Ehdotuksessa esitetään, että kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöjä seurataan Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämän kuntakohtaisen päästölaskentatyökalun mukaan. Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää hyvänä, että Suomessa on käytössä kaikille kunnille avoin ja päivittyvä laskentamenetelmä, jonka kehittämiseen panostetaan. On kuitenkin tärkeää, että kuntakohtaisia lukuja tarkasteltaessa sekä tuotanto- että kulutusperusteinen laskenta huomioidaan. Esimerkiksi maatalousvaltaisissa kunnissa kasvihuonekaasupäästöt maataloussektorilta ovat merkittävä osa taakanjakosektorin päästöistä, mutta kulutus jakautuu laajemmalle. Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä päästölaskentatyökalu ei huomioi maankäyttösektorin (LULUCF) lukuja, joten ehdotuksessa esitettyjen hiilinielujen kehityksen seuranta jää vajaaksi, jos muita laskentamenetelmiä ei huomioida. Pohjois-Pohjanmaan liitto esittää, että esityksessä on huomioitava ja mahdollistettava myös muiden laskentamenetelmien käyttö.
      • Akava ry, Kallio Silja
        Päivitetty:
        19.6.2022
        • Tavoite, että kunnat voisivat toteuttaa ilmastotoimiaan omista lähtökohdistaan ja painottaa suunnitelmassaan kyseiselle kunnalle keskeisiä asioita, on tärkeä. On vaikea laatia saman sisältöistä suunnitelmaa erilaisille kunnille. Akavan näkemyksen mukaan, ilmastosuunnitelmien sisällölle tulee kuitenkin määritellä selkeät minimivaatimukset. Akava kannattaa esityksessä kuvattua toisen vaihtoehdon mukaista suunnitelmavelvoitetta, joka kattaisi kuntaorganisaation oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi kunnan päätösten vaikutukset asukkaiden ja sidosryhmien mahdollisuuksiin hillitä päästöjä omassa toiminnassaan.
      • Korsholms kommun, Kommundirektör Rurik Ahlberg
        Päivitetty:
        16.6.2022
        • Lagförslaget särskiljer inte på utsläpp från kommunens verksamhet och utsläpp i kommunen. Det vore motiverat att skilja på dessa två eftersom angreppssättet för att bemöta dessa är olika. För utsläpp andra än kommunens egna krävs ett långt gående nätverks- och informationsarbete, och i dessa frågor har kommunen ofta inget eget direkt mandat att fatta beslut om. Detta är samtidigt den största problematiken med 14 a § 1-2 mom. Kommunen har inte själv direkt beslutanderätt i flera ärenden som påverkar utsläppsnivån, bl.a. annat gäller det trafik och bilpark, uppvärmningsformer i bostadshus och flygtrafik och båttrafik. Däremot kan kommunen informera om dessa och ge råd till byggare, planera för att minska bilismen genom planläggning, kollektivtrafik och andra lösningar, men dessa är ändå bara indirekta redskap. Av den anledningen är det inte realistiskt att kommunen ställer ett eget procentuellt mål att minska växthusgaser i kommunen i 1 mom. Detta mål bör tillåtas vara i relation till vad kommunen själv kan bestämma om. Samma sak gäller även 2 mom: kommunen kan ha direkta åtgärder riktade till sin egen verksamhet, men en stor del av åtgärderna är indirekta till sin karaktär. Det är synnerligen viktigt att uppföljningen är enkel att genomföra utan särskilt utredningsarbete.
      • Kunnan ilmastosuunnitelman seuranta (14 a § 3 mom)
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ilmastoasiantuntija Simo Haanpää
        Päivitetty:
        8.8.2022
        • Uudenmaan liitto tukee vahvasti Suomen ympäristökeskuksen päästölaskentaresurssien kasvattamista ja työn jatkuvuuden varmistamista. Sikäli kun suunnitelmalle asetetaan päästövähennystavoite ja tavoitevuosi ilmastolain 2§ mukaisesti, olisi suunnitelmille luontevaa asettaa myös yhteinen vertailuvuosi. Tämä velvoite voisi koskea vain uusia ja päivitettäviä suunnitelmia. Vuosi 2005 olisi kannatettava taakanjakoasetuksen vertailuvuotena. Vuoden 2005 päästöt ovat kunnissa tyypillisesti melko lähellä yleisesti vertailuvuotena käytetyn vuoden 1990 päästöjä, joten tässä suhteessa vertailuvuoden yhtenäistäminen ei aiheuttaisi suuria muutoksia kuntien tavoitteenasettelussa.
      • Greenpeace
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Säännöllinen ja kuntalaisille selkeä ja läpinäkyvä seuranta on tärkeää, jotta voidaan arvioida toimien riittävyyttä, tuloksellisuutta ja lisätoimien tarvetta. Kuntalaisilla tulee olla aito mahdollisuus vaikuttaa sekä ilmastosuunnitelman sisältöön että sen toimeenpanoon ja seurantaan.
      • Pelkosenniemen kunta, Kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen, Vauhkonen Päivi
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • o Kuntien vaikutusmahdollisuuksista alueensa päästöihin kirjoitetaan näin (*s. 18): ”On tunnistettava, että kunnan oma osuus kunnan alueella syntyvistä päästöistä vaihtelee merkittävästi kuntien välillä. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että kuntaorganisaation osuus on noin 10 prosenttia kunnan alueella syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Loput noin 90 prosenttia päästöistä muodostuu muiden tahojen, kuten asukkaiden, teollisuuden, palvelujen ja maatalousyrittäjien toiminnasta.” Tämä tulee huomioida ilmastosuunnitelmien minimiedellytyksissä. o ”Joillekin yrityksille voisi koitua kustannuksia vähäpäästöisempien vaihtoehtojen käyttöönotosta.” (*s. 22) Pienyrityksillä, pienillä paikkakunnilla ja periferiassa tämänkaltaiset kustannukset ovat merkittäviä ja jopa kannattavuuden kynnyskysymys. Millaisia tukitoimia ja millä aikataululla on luvassa suhteessa ilmastolain muutoksen toimeenpanoon?
      • Keski-Suomen ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ehdotuksen vahvuus on 19 §:n Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulisi varmistaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että seurantapalvelua käytetään yhdenmukaisesti kunnissa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja kytkeä SYKEn päästötietopalveluun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua ja yhdistyä myös tietoon luonnon monimuotoisuudesta, jotta kokonaisuuden avulla voitaisiin tehdä aidosti tietoon pohjautuvia päätöksiä. Kunnalle ehdotetaan laissa säädettäväksi ilmastosuunnitelmansa seurantavelvoite. Kunta voisi seurata toteutumista valitsemillaan keinoilla. ELY-keskukset pitävät seurannan mahdollista heterogeenisyyttä haasteena vaikuttavuudelle: yhtenäiset laskentaperusteet mahdollistaisivat kokonaisvaltaisen seurannan. Kuntien ilmastosuunnitelmien seurannan tulisi muodostaa yhtenäinen ja vertailukelpoinen aineisto, jota voitaisiin yhdistää myös muuhun meneillään olevaan kehittämiseen. (Esim. RYTJ)
      • Sulkavan kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • -
      • Kuusamon kaupunki, Yhdyskuntatekniikan toimiala
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Seuranta voi hyvin olla valtuustokausittain ja myös osa tilinpäätöstä ja toimintakertomusta vuosittain, samoin tavoitteita voidaan asettaa valtuustokauden lisäksi vuositasolle.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Pirkanmaan liitto toteaa, että on erittäin epätodennäköistä, että kaikissa Suomen kunnissa olisi osaamista ja resursseja arvioida päästökehitysskenaarioita tai päästövähennyspolkuja esitetyllä syklillä. Lisäksi perusteluissa esitetyt esimerkit vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen tai skenaariotyöskentely ovat vaativia tehtäviä. Monilla kunnilla tämän tulee sisältyä esitettyyn 40 000 – 50 000 euron valtionavustukseen. Tämä esitetty rahoituskatto tullee myös muodostamaan normaalin suunnitelman hinnan. Kustannusten lisäksi on syytä nostaa esiin osaamistarve. Pirkanmaan liitto esittää huolensa riittävästä suunnittelu- ja päästölaskentaosaamisesta Suomessa, kun valtaosa kunnista laatii vastaavia suunnitelmia samaan aikaan.
      • Hollolan kunta, Elinvoiman palvelualue
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Tällä hetkellä ilmastosuunnitelman seurantaa toteutetaan energiatehokkuuden osalta kuntien energiatehokkuussopimuksen avulla. Kasvihuonekaasupäästöjen vuosivertailu ja seuranta toteutetaan kunnan oman resurssin puuttuessa Suomen ympäristökeskuksen tarjoaman hiilineutraalisuomi – palvelun kautta, joka esittää päästöjen määrät noin kaksi vuotta jälkijättöisesti ja joiden seuranta alkaa vuodesta 2005. Laissa vertailuvuosi on 1990. Kuntien tietojen saattaminen yhdenvertaiselle tasolle edellyttäisi merkittävää taloudellista lisäpanostusta ja laskentaperiaatteiden ja -tietojen yhdenmukaisia linjauksia. Yhtenevällä seurantatyökalulla kuntien välinen vertailu olisi mahdollista ja se olisi apu myös vertaistuen sekä hyvien käytänteiden etsimisessä sekä löytämisessä. Kuntien resurssit eivät tähän riitä. Esim. taloushallinnon KUTI-tietojärjestelmän toteutus maksoi satojatuhansia euroja Hollolan kunnalle. Näin ollen ilmastosuunnitelman seuranta uhkaa jäädä hajanaiseksi ja eri tasoiseksi kuntien resurssien puuttuessa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Perusteluteksteissä mainitaan kunnille tarjolla oleva Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä kuntakohtainen päästölaskentatyökalu, joka - kuten aiemmin mainittu - on erittäin tarpeellinen palvelu. Koska kunnissa on jo vakiintuneesti käytössä muita laskentatyökaluja, on seurannan oltava mahdollista myös muilla työkaluilla. Kuntien päästötiedoissa korostuu usein vertailu kuntien välillä, mikä kuitenkin on varsin haastavaa ja ehkä joskus turhaakin kuntien erilaisuudesta ja erilaisista lähtökohdista johtuen. Sen sijaan ilmastotyön vaikuttavuuden lisäämiseksi on kunnissa tarve ymmärtää paremmin, mihin kunta voi alueensa päästöihin vaikuttaa. Alueellisista päästötiedoista ei pysty päättelemään esimerkiksi kunnan omien hankintojen ja rakentamisen päästöjä, joihin kunnalla on suoremmat vaikutusmahdollisuudet kuin esim. kuntayhteisön muihin toimijoihin. Onkin tarve kehittää muita hillinnän ja sopeutumisen indikaattoreita, jotka antavat paremmin pohjaa eteenpäin katsovalle, vaikuttavalle ja resurssit merkittävimpiin toimenpiteisiin ohjaavalle tiedolla johtamiselle. Arviointi- ja mittaustarkkuuden tavoittelussa on kuitenkin pysyttävä kohtuullisuudessa. Vaikuttavuuden arviointi on tärkeää, mutta yksittäisten syväanalyysien sijaan olisi tuettava suuruusluokiltaan merkittävien toimenpiteiden tunnistamista.
      • Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kunnan ilmastosuunnitelman edistymisestä tulee raportoida vuosittain. Ilmastosuunnitelman seuranta voidaan hoitaa luontevasti osana kunnan normaalia budjettiseurantaa, kun ohjelman toimenpiteet ovat organisoituna (esimerkiksi matriisimaisesti) olemassa olevien yksiköiden vuositavoitteisiin ja -budjetteihin.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ehdotuksen vahvuus on 19 §:n Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulisi varmistaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että seurantapalvelua käytetään yhdenmukaisesti kunnissa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja kytkeä SYKEn päästötietopalveluun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua ja yhdistyä myös tietoon luonnon monimuotoisuudesta, jotta kokonaisuuden avulla voitaisiin tehdä aidosti tietoon pohjautuvia päätöksiä.
      • MTK Pohjois-Savo, Kauhanen Jari
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kuntien maankäyttösektorin hiilitaseisiin kohdistuvista toimista ei ole kattavaa tietoa (sivu 7). Kyseisestä virkkeestä jää epäselväksi kenen omistamasta hiilitaseesta tällöin puhutaan? Puhutaanko virkkeessä kunnan omistamasta maasta vai yksityisten maanomistajien omistamasta maasta, joka väistämättä sijaitsee jonkin kunnan alueella. Asialla on suuri merkitys sen osalta, millaisia toimia tai velvoitteita mahdollisesti odotetaan toteutettavan ja missä paikassa. Lisäksi sivulla 8 käydään läpi toimenpiteitä, joilla hiilensidontaa voidaan lisätä tai maaperän päästöjä pienentää. Tulee ottaa huomioon, että kunnat eivät voi kyseisiä toimia itse toteuttaa sellaisilla mailla, joita ne eivät itse omista. Lisäksi luonnoksessa tulee huomioida selkeä artikulointi siitä, että maan omistajilla on oikeus harjoittaa maa- ja metsätaloutta omistamillaan mailla. Kunnan hiilitaseeseen vaikuttaa olennaisesti myös alueen ruoantuotannon volyymi suhteutettuna kunnan asukaslukuun – toisissa kunnissa tuotetaan ruokaa niin, että sitä riittää muualla asuville kansalaisille.
      • Tervon kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Mikäli ilmastosuunnitelmia ja niiden vaikutuksia on tarkoituksena vertailla kan-sallisesti, tulee tarkkarajaisuuden saavuttamiseksi asettaa päästövähennyksille yhtenäinen vertailuvuosi.
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kunnan ilmastosuunnitelmassa on momentin 3 mukaisesti esitettävä tiedot kasvihuonekaasujen päästöjen kehityksestä kunnassa. Ehdotuksen mukaan kunnan päästöjen laskennassa on tukena Suomen ympäristökeskuksen tarjoama kuntakohtainen päästölaskentatyökalu ja siihen liittyvä skenaariotyökalu. Tilastokeskus haluaa korostaa, että ko. työkalu ei tuota päästötietoja kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmin, joten tiedot eivät tule vertautumaan kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion tuloksiin. Ehdotuksessa on mainittu, että työkalun laskentamenetelmät ja päästörajaukset vastaavat Suomen ympäristökeskuksen HINKU-laskentamenetelmää ilman tuulivoimakompensaatiota. Esimerkiksi päästökauppaan kuuluvat erillisvoimalaitokset ja teollisuuslaitokset sekä raskas kauttakulkuliikenne jäävät HINKU-laskennan ulkopuolelle. Tilastokeskuksen tuottamat alueelliset päästölaskelmat on tehty niin sanotusta alueperusteisesta (tuotantoperusteisesta) näkökulmasta eli päästöt on allokoitu alueille, joissa ne syntyvät, kulutuspaikkakunnasta riippumatta. Tilastokeskus pitää hyvin tärkeänä, että työkalussa käytetyt menetelmät kuvataan läpinäkyvästi ja että aikasarjojen ja skenaarioiden laskenta on yhtenevä. Päästölaskentatyökalun ylläpitoon ja kehittämiseen Suomen ympäristökeskuksessa tulee taata resurssit ja jatkuvuus, jotta se palvelee kuntia tarkoituksenmukaisella tasolla. Lisäksi on huomioitava työkalun kehitystarpeet, jotta työkalu palvelisi parhaiten seurantaa, eli miten tuottaa tietoa päästökehityksen taustalla olevista tekijöistä ja tuoda näkyviin esimerkiksi kunnan päätösten tai ohjaustyön vaikutuksia. Suomen ympäristökeskuksen laskentatyökalu ei sisällä maankäyttö-, maankäytön muutokset ja metsätalous (LULUCF) -sektorin tietojen laskentaa. Lakimuutosehdotus antaa kunnille mahdollisuuden asettaa nielu- ja hiilineutraaliustavoitteita. Tilastokeskus haluaa tuoda esiin sen, että LULUCF-sektorin laskenta kunnittain on haastavaa ja sen kehittämisessä tulee kuulla Luonnonvarakeskusta. Lisäksi lakiehdotuksen perusteluosiota olisi hyvä selventää päästöseurannan rajauksen osalta: ”Muut vaihtoehdot”-osiossa mainitaan, että Suomen ympäristökeskuksen selvityksen mukaan paras vaihtoehto olisi vaihtoehto nro 2, jonka mukaan seurannassa korostuisivat etenkin kunnan päätösten vaikutukset: ”oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi kunnan päätösten vaikutukset asukkaiden ja sidosryhmien mahdollisuuksiin hillitä päästöjä omassa toiminnassaan.”. Perustelutekstissä mainitaan, että ”tässä esityksessä ehdotetaan lähtökohdaksi toisen vaihtoehdon mukaista suunnitelmavelvoitetta, jolloin ilmastosuunnitelma kattaisi kuntaorganisaation oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi kunnan päätösten vaikutukset asukkaiden ja sidosryhmien mahdollisuuksiin hillitä päästöjä omassa toiminnassaan.” Varsinaisessa lakimuotoilussa ei mainita kunnan päätösten vaikutusten seurantaa. Perusteluosiota olisi hyvä selventää siltä osin, että onko tarkoitus, että kunnat esittäisivät toimiensa päästövähennysvaikutuksia ilmastosuunnitelmansa seurannassa. Menetelmäkuvauksessa ei kerrota miten kuntien päätösten vaikutukset toimijoiden päästöhillintämahdollisuuksiin saataisiin esiin seurannassa raportoitaviksi. Päätösten vaikutusten arviointi on yleisesti ottaen hyvin haastavaa, ja samanaikaisten eri tekijöiden vaikutusta on vaikea erottaa toisistaan. Kuntien päätösten vaikutusten arviointiin tarvittaisiin lisätyökaluja ja menetelmäkehitystä.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon ovat valmistelleet maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ja suunnittelujohtaja Mari Pohjola
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa, että suunnitelmien seuranta on erittäin tärkeää niiden toimeenpanon näkökulmasta. Seurannan avulla ilmastotyöstä tulee koordinoidumpaa ja systemaattisempaa. On tärkeää, että kuntien ilmastosuunnitelmien seurannassa hyödynnettävä tietopohja tuotetaan kansallisesti mahdollisimman kattavasti.
      • Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Tampereen kaupunkiseudun ilmastotyöryhmä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Momentin 3 perusteluissa esitetään, että kunnan päästöjen laskennassa tukena on Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä kuntakohtainen päästölaskentatyökalu. Kuntayhtymä esittää, että lakiin sisältyisi velvoite Suomen ympäristökeskuksen osalta tuottaa päästölaskennat tietyssä aikataulussa mahdollisimman nopeasti, jotta päästölaskentatyökalua voidaan hyödyntää ilmastosuunnitelman päivittämisessä ja jatkuvassa kehittämisessä ja osana kuntien toimintaa ohjaavia suunnitelmallisia vuosikelloja. Lisäksi kuntayhtymä huomauttaa, että useilla kunnilla on käytössään päästöjenlaskennassa ja seurannassa toisen palveluntarjoajan päästölaskentapalvelu. Kuntayhtymä esittää, että yhteistyötä Suomen ympäristökeskuksen ja muiden kunnille päästölaskentapalveluita tekevien tahojen osalta edistettäisiin, jotta voidaan luoda aidosti kansallinen mutta paikalliset erot huomioon ottava päästöseuranta- ja -laskentajärjestelmä. Lisäksi kuntayhtymä esittää, että päästöjen kehityksen kuvaamisessa tulee olla mahdollista käyttää eri laskentapalveluita ja että käytetty päästölaskentapalvelu ilmoitetaan päästöjen kehityksestä viestittäessä.
      • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • On tärkeää, että kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista ja kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä. On hyvä, jos seurannan voi kytkeä osaksi kunnan omaa (strategista) seurantajärjestelmää, eikä laki edellyttäisi mitään erillistä raskasta raportointia.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • On ehdottoman tärkeää, että kunnassa on tietoisuus kasvihuonekaasupäästöjen lähteistä sekä päästökehityksestä, jotta ilmastotoimia voidaan kohdentaa tehokkaalla tavalla. Suomen ympäristökeskuksen tarjoama päästötietopalvelu on tärkeä olla mainittuna ilmastolaissa. Lakiehdotuksen perusteluissa sanotaan, että koska ilmastomuutos ja luonnon monimuotoisuuden heikentyminen ovat kytkeytyneet toisiinsa, suunnitelmassa olisi usein tarkoituksenmukaista arvioida myös sen vaikutuksia luonnon monimuotoisuudelle. Tässä olisi hyvä huomioida myös kunnan rajojen ulkopuolella tapahtuvat vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle. Mikäli kuntien ilmastosuunnitelman laatimisen ja sen seurannan helpottamiseksi tuotetaan esimerkiksi tarkistuslistoja, tämä voisi olla siinä huomioituna. Laissa ei ole mainintaa kunnille vapaaehtoisten, nieluja ja sopeutumista koskevien toimien, seurannasta. Tämä on ymmärrettävää yhtenäisten laskentatapojen ja indikaattoreiden puuttuessa. Kunnan ilmastosuunnitelman olisi kuitenkin hyvä ohjata muotoilemaan nieluja ja sopeutumista koskevat toimet niin, että vähintäänkin kehityksen suuntaa pystytään seuraamaan.
      • Juusola Henna, Lausunnonantajat: Jukka Viljanen (julkisoikeuden professori) ja Henna Juusola (tutkijatohtori), Tampereen yliopisto, ALL-YOUTH-hanke/Oikeudellisten esteiden ratkaisut https://www.allyouthstn.fi/mita-tutkimme/.
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Kunnan ilmastosuunnitelman seuranta (14 a § 3 mom) on edellä mainittujen näkökulmien perusteella toteutettava siten, että seurannassa toteutuu myös lasten ja nuorten aito osallistuminen.
      • SLC Nyland, Munck-Pihlgren Maria
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Det är viktigt att kunna mäta klimatplanens inverkan på ett vetenskapligt sätt.
      • Pohjois-Savon ELY, Kettunen Tapio
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Ehdotuksen vahvuus on 19 §:n Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulee varmistaa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja olla vastaavasti saatavilla kuin SYKEn päästötietopalvelun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua. Valtakunnalliseen sopeutumistyöhön liittyvien seurantatyökalujen kehittäminen on tärkeää myös ilmastosuunnitelmien toteuttamisen kannalta. Alueellisen sopeutumistyön seurannan tueksi tarvitaan tietoa keskeisistä sopeutumisen indikaattoreista, kuten luonnon monimuotoisuudesta ja sään ääri-ilmiöistä. Kunnalle ehdotetaan laissa säädettäväksi ilmastosuunnitelmansa seurantavelvoite. Kunta voisi seurata toteutumista valitsemillaan keinoilla. Ilmastosuunnitelmien laadintaa ohjaavassa oppaassa tulisi antaa ohjeita myös ilmastotyön seurantaa tukevien indikaattorien valinnasta ja käytöstä. ELY-keskukset pitävät seurannan mahdollista heterogeenisyyttä haasteena vaikuttavuudelle: yhtenäiset laskentamenetelmät ja indikaattorit mahdollistaisivat kokonaisvaltaisen seurannan. Kuntien ilmastosuunnitelmien seurannan tulisi muodostaa yhtenäinen ja vertailukelpoinen aineisto, jota voitaisiin yhdistää myös muuhun meneillään olevaan kehittämiseen kuten rakennetun ympäristön tietojärjestelmään.
      • Hämeen ELY-keskus, Rosberg-Airaksinen Eira
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Epäsuorasti vaikuttavien ilmastotoimien seuranta on haastavaa ja siksi teknisen laskennan sijasta kannattaa tarkastella prosessia ja prosessin seurantaa tietyllä aikahaarukalla, esimerkiksi joka toinen vuosi. Seurannan aikana ilmastoasiat ja kiertotalouden edistäminen etenevät kunnan strategioihin ja eri sektoreille. Ilmastokasvatusta ja -viestintää sekä asukkaiden osallistumista pitää edistää suunnitelman aikajanalla. Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä on merkittävä, sillä sieltä pienemmätkin kunnat saavat vertailukelpoista laskentatietoa. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulee varmistaa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja olla vastaavasti saatavilla kuin SYKEn päästötietopalvelun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua ja yhdistyä myös tietoon luonnon monimuotoisuudesta, jotta kokonaisuuden avulla voitaisiin tehdä aidosti tietoon pohjautuvia päätöksiä.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Toteutumisen seuranta varmistaa, että viranhaltijat ja päätöksentekijät saavat tietoa kunnan tekemisen päätösten toimeenpanon etenemisestä ja onnistumisesta ja antaa mahdollisuuden puuttua seurannassa esille tulleisiin ongelmiin. Seurantavelvoitteen myötä kertyvä tieto toimenpiteistä tarjoaa myös mahdollisuuden kuntalaisille ja muille kiinnostuneille seurata kunnan ilmastotyön etenemistä. Seurantavelvoitteen myötä kertyvä tieto toimenpiteistä tarjoaa myös mahdollisuuden kuntalaisille ja muille kiinnostuneille seurata kunnan ilmastotyön etenemistä. Edellä olevan ehdotuksen mukaisesti seuranta koskisi myös sopeutumistoimien edistymisen seurantaa.
      • Kotkan kaupunki/Ympäristöpalvelut
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • Ilmastosuunnitelman seuranta on tärkeää, jotta suunnitelmalla on ilmastovaikutuksia, suoria tai epäsuoria vaikutuksia. Seurannan vähimmäisvaatimuksia asetettaessa on huomioitava, että kunnilla on hyvin erilaiset resurssit seurantatietojen kokoamiseen ja niiden ajan tasalla pitämiseen. Ilmastotoimien seuranta on helpompaa kunnissa, joissa on osoitettu henkilöresursseja ilmastotyöhön. Sen sijaan kunnissa, joissa ilmastotyö on integroitu osaksi kunnan muiden työntekijöiden viranomaistyötä, riskinä on, että seuranta jää puutteelliseksi tavoitteisiin ja ilmastotoimiin nähden.
      • Suomen ilmastopaneeli
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Ehdotetut säännökset seurannasta ovat varsin yleisiä. Toisaalta kuntalain 115 §:n mukaisessa toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa, ja ehdotetussa ilmastolaissa todetaan, että kuntalain mukaisessa toimintakertomuksessa on otettava ilmastosuunnitelma huomioon. Kuten perusteluissa tuodaan esiin, kunnan toimintakertomus olisi tarkoituksenmukainen, konkreettinen väline kunnan ilmastosuunnitelman ja -työn seurantaan. Olisi tarkoituksenmukaista ohjata kuntia ehdotettua selkeämmin toteuttamaan systemaattista seurantaa ja siihen nojautuvaa ilmastotoimien kehittämistä. Kuntien ilmastotoimien seurantaa koko maan tasolla hankaloittaa yhtenäisten perustasovuosien, tavoitetasovuosien sekä tarkempien sisältövaatimusten puute, mikäli näistä ei säädettäisi. Samoin tietojen pirstaloituminen osaksi kuntien erinimisiä ja –muotoisia suunnitteludokumentteja voi tehdä kehityksen seuraamisesta hankalaa. Hyvä kehitys on, että SYKE:lle säädetään lain mukaan velvollisuus toimia kuntien päästötietojen ylläpitäjänä. Tämä edesauttaa kuntien päästökehityksen seurannan tarkentumista, kehittymistä ja vertailukelpoisuutta edelleen
      • Ilmatieteen laitos
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Esityksen mukaan kunnan on seurattava suunnitelman toteutumista. Säännöllinen ja kuntalaisille läpinäkyvä seuranta on erittäin tärkeää, jotta voidaan arvioida toimien riittävyys ja mahdollisten lisätoimien tarve.
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Ehdotuksen vahvuus on 19 §:n Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulisi varmistaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että seurantapalvelua käytetään yhdenmukaisesti kunnissa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja kytkeä SYKEn päästötietopalveluun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua ja yhdistyä myös muun muassa tietoon luonnon monimuotoisuudesta, jotta kokonaisuuden avulla voitaisiin tehdä aidosti tietoon pohjautuvia päätöksiä. Kunnalle ehdotetaan laissa säädettäväksi ilmastosuunnitelmansa seurantavelvoite. Kunta voisi seurata toteutumista valitsemillaan keinoilla. ELY-keskukset pitävät seurannan mahdollista heterogeenisyyttä haasteena vaikuttavuudelle: yhtenäiset laskentaperusteet mahdollistaisivat kokonaisvaltaisen seurannan. Kuntien ilmastosuunnitelmien seurannan tulisi muodostaa yhtenäinen ja vertailukelpoinen aineisto, jota voitaisiin yhdistää myös muuhun meneillään olevaan kehittämiseen. (Esim. RYTJ)
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Päivitetty:
        22.7.2022
        • Esityksessä ehdotetaan, että suunnitelmassa olisi oltava tiedot suunnitelman toteutumisen seurannasta. Seurantatiedot koskisivat sekä tavoitteiden että ilmastotoimien toteutumista. Myös suunnitelman seurannan osalta työ- ja elinkeinoministeriö pitää tärkeänä, että kunnalle jätetään riittävästi liikkumatilaa seurannan järjestämiseen.
      • Etelä-Savon ELY, Ilmastoasiantuntija, Johdon tuki, Leppänen Jaana
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Ehdotuksen vahvuus on 19 §:n Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulisi varmistaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että seurantapalvelua käytetään yhdenmukaisesti kunnissa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja kytkeä SYKEn päästötietopalveluun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua ja yhdistyä myös tietoon luonnon monimuotoisuudesta, jotta kokonaisuuden avulla voitaisiin tehdä aidosti tietoon pohjautuvia päätöksiä. Kunnalle ehdotetaan laissa säädettäväksi ilmastosuunnitelmansa seurantavelvoite. Kunta voisi seurata toteutumista valitsemillaan keinoilla. ELY-keskukset pitävät seurannan mahdollista heterogeenisyyttä haasteena vaikuttavuudelle: yhtenäiset laskentaperusteet mahdollistaisivat kokonaisvaltaisen seurannan. Kuntien ilmastosuunnitelmien seurannan tulisi muodostaa yhtenäinen ja vertailukelpoinen aineisto, jota voitaisiin yhdistää myös muuhun meneillään olevaan kehittämiseen. (Esim. RYTJ)
      • Varsinais-Suomen ELY
        Päivitetty:
        17.7.2022
        • Ehdotuksen vahvuus on 19 § Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulisi varmistaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että seurantapalvelua käytetään yhdenmukaisesti kunnissa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja kytkeä SYKEn päästötietopalveluun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua ja yhdistyä myös tietoon luonnon monimuotoisuudesta, jotta kokonaisuuden avulla voitaisiin tehdä aidosti tietoon pohjautuvia päätöksiä. Kunnalle ehdotetaan laissa säädettäväksi ilmastosuunnitelmansa seurantavelvoite. Kunta voisi seurata toteutumista valitsemillaan keinoilla. Varsinais-Suomen ELY-keskus pitää seurannan mahdollista heterogeenisyyttä haasteena vaikuttavuudelle: yhtenäiset laskentaperusteet mahdollistaisivat kokonaisvaltaisen seurannan. Kuntien ilmastosuunnitelmien seurannan tulisi muodostaa yhtenäinen ja vertailukelpoinen aineisto, jota voitaisiin yhdistää myös muuhun meneillään olevaan kehittämiseen. (esim. RYTJ)
      • Kainulainen Anssi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • -
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että kunnat voivat tukeutua päästöseurannassa Suomen ympäristökeskuksen kuntakohtaiseen päästölaskentatyökaluun. Kuntien päästöjä vähentäviä toimia tulee tarkastella myös yhteisvaikutusten osalta ja huomioida, että taloudellisen vaikutusten merkitys ilmastovaikutusten kanssa on erityisesti pienissä kunnissa tärkeää. Kunnilla on tarve helppokäyttöisiin laskureihin ja muihin apuvälineisiin vuosittaisen raportoinnin toteuttamiseksi. On tärkeää, että Suomen ympäristökeskuksen skenaariotyökalua kehitetään palvelemaan myös tätä tarvetta. Suunnittelujärjestelmän tulisi kannustaa kuntia asettamaan kunnianhimoisia tavoitteita ja mahdollistaa omien ja toisten kuntien toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia sen päästö- ja nielutavoitteeseen.
      • Oikeuskanslerinvirasto
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Sekä ilmastosuunnitelman laatimisen että seurannan kunnissa tulisi olla läpinäkyvää siten, että kuntalaisilla olisi aito mahdollisuus vaikuttaa sekä ilmastosuunnitelman sisältöön että sen seurantaan ottaen erityisesti huomioon kuntalain 22 §:ssä säädetty kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksista.
      • Satakunnan ELY, Johdon tukiyksikkö, Jortikka Anne
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Ehdotuksen vahvuus on 19 §:n Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulisi varmistaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että seurantapalvelua käytetään yhdenmukaisesti kunnissa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja olla vastaavasti saatavilla kuin SYKEn päästötietopalvelun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua ja yhdistyä myös tietoon luonnon monimuotoisuudesta, jotta kokonaisuuden avulla voitaisiin tehdä aidosti tietoon pohjautuvia päätöksiä. Kunnalle ehdotetaan laissa säädettäväksi ilmastosuunnitelmansa seurantavelvoite. Kunta voisi seurata toteutumista valitsemillaan keinoilla. ELY-keskukset pitävät seurannan mahdollista heterogeenisyyttähaasteena vaikuttavuudelle: yhtenäiset laskentaperusteet mahdollistaisivat kokonaisvaltaisen seurannan. Kuntien ilmastosuunnitelmien seurannan tulisi muodostaa yhtenäinen ja vertailukelpoinen aineisto, jota voitaisiin yhdistää myös muuhun meneillään olevaan kehittämiseen kuten RYTJ.
      • Pelastakaa Lapset ry
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Kunnan ilmastosuunnitelmien seurantaan lasten ja nuorten kanssa tulee olla käytössä lapsivaikutusten, lapsibudjetoinnin ja lasten osallistamisen ja kuulemisen työkaluja. Kuntien henkilöstöä ja päättäjiä tulee kouluttaa näiden työkalujen käyttöön ottoon. On myös kirjattava, että kaikkien lasten tulee saada tietoa kunnan ilmastosuunnitelmien laatimisesta, toimeenpanosta ja seurannasta lapsiystävällisesti ja ikätasoisesti. Lapsille tulee myös tiedottaa mahdollisuudesta tehdä aloitteita ja valituksia.
      • Pirkanmaan ELY
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Ehdotuksen vahvuus on 19 §:n Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulisi varmistaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että seurantapalvelua käytetään yhdenmukaisesti kunnissa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja kytkeä SYKEn päästötietopalveluun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua ja yhdistyä myös tietoon luonnon monimuotoisuudesta, jotta kokonaisuuden avulla voitaisiin tehdä aidosti tietoon pohjautuvia päätöksiä. Kunnalle ehdotetaan laissa säädettäväksi ilmastosuunnitelmansa seurantavelvoite. Kunta voisi seurata toteutumista valitsemillaan keinoilla. Pirkanmaan ELY-keskus pitää seurannan mahdollista heterogeenisyyttä haasteena vaikuttavuudelle: yhtenäiset laskentaperusteet mahdollistaisivat kokonaisvaltaisen seurannan. Kuntien ilmastosuunnitelmien seurannan tulisi muodostaa yhtenäinen ja vertailukelpoinen aineisto, jota voitaisiin yhdistää myös muuhun meneillään olevaan kehittämiseen. (Esim. RYTJ)
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Ilmastosuunnitelmien toimeenpanon ajantasainen ja avoin seuranta sekä monikanavainen viestintä seurannan tuloksista on erittäin tärkeää. Seurannassa tulee käyttää selkeitä mittareita, joiden perusteella voidaan tehdä tarvittavia päivityksiä suunnitelmaan ja sen toteutukseen. Seurannan osana tulee arvioida ja seurata suunnitelman toimeenpanon perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia.
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        4.7.2022
        • Suunnitelman seurannasta annettava velvoite on ongelmallinen, jos tavoite on tehdä seurannasta sellainen, että siitä tulisi raportoida erikseen jonnekin. Parhaalta toteuttamistavalta vaikuttaisi se, että seuranta kytkeytyisi tilinpäätökseen, jossa suunnitelman toteuttamisesta raportoitaisiin kunkin kunnan valitsemalla tavalla osana normaalia tilinpäätösprosessia. Seurannan ja raportoinnin tulee kytkeytyä osaksi muuta kunnan vuosisuunnittelua. Näin se ei merkittävästi lisäisi sellaista kunnissa tehtävää työtä, johon valtio ei tosiasiallisesti osoita vastaavaa lisäresurssia. Raportointivelvoitteen tulisi olla mahdollisimman kevyt ja väljästi muotoiltu, että se mahdollistaa kullekin kunnalle sopivat toteutukset monimuotoisessa kuntakentässä.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Hallituksen esityksen mukaan kunnan olisi seurattava suunnitelman toteutumista. Sitra kannattaa esitystä. Seurannan tulisi olla kuntalaisille läpinäkyvää.
      • Keski-Suomen liitto
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Seurantavelvoite on kirjattu ehdotukseen, mutta sen sisällössä kunnille jää paljon vapauksia. Tärkeänä tukena tässä on lakiin kirjattava päästötietokanta, joka on jo edeltävinä vuosina merkittävästi parantanut kuntien ja maakuntien mahdollisuuksia seurata ilmastopäästöjään. Sen lisäksi ehdotuksen perusteluissa mainittu opas kunnille ilmastosuunnitelmatyöhön voisi olla erittäin tarpeellinen ja linjata hyviä seurantatapoja ja näin merkittävästi auttaa kuntia omassa suunnittelutyössään. On kuitenkin huomattava, että kuntien ilmastotyön tietopohjaan liittyy edelleen myös suuria parannustarpeita kuten LULUCF-sektorin maakuntatason ja kuntatason tiedon puuttuminen. Tämän laskennan kehittäminen ja liittäminen osaksi kunnille ja maakunnille tarjottua maksutonta päästötietokantaa on edellytys tosialliseen ilmastotyön kokonaisuuden seurantaan.
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Anni Toiviainen, ilmastoasiantuntija
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Yhtenäiset seuranta- ja raportointikäytännöt parantavat ilmastosuunnitelmien läpinäkyvyyttä, vertailukelpoisuutta sekä kansalaisten ja sidosryhmien osallistumismahdollisuuksia. Tiheä raportointiväli takaa sen, että valtuustokausittaisen päivitysprosessin tueksi on tarjolla riittävästi aineistoa. Ilmastotoimien ja päästövähennysten edistymistä tulisi seurata ja raportoida valtuustokausittaista sykliä tiheämmin. Vain näin toimien riittävyyttä suhteessa suunnitelman kunnianhimon tasoon voidaan aidosti arvioida. SAK katsoo, että seuranta ja raportointi olisi tarkoituksenmukaista kytkeä kunnan muuhun vuosisuunnitteluun, esimerkiksi toimintakertomuksen tai tilinpäätöksen yhteyteen. SAK korostaa, että tiheä ja velvoittava seuranta- ja raportointivelvoite edellyttää suunnittelutyön resurssoinnin tapaan lisärahoitusta ja koko kuntaorganisaation läpileikkaavaa osaamista.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Invalidiliitto korostaa, että kansalaisten sitouttamiseksi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja ilmastotoimien tekemiseen on tärkeää jakaa seurantatietoa avoimesti ja helposti hahmotettavassa muodossa. Näin konkretisoituu tehtyjen toimenpiteiden vaikutus. Vammaisneuvostoa on kuultava ja informoitava myös seurantaa tehtäessä.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Koivula Sari, metsä- ja ilmastoasiantuntija / Ahlberg Eetu, projektisuunnittelija, Alueidenkäyttöyksikkö
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Seurantavelvoitetta mietittäessä tulee ottaa huomioon, ettei kaikilla kunnilla ole osaamista tai kokemusta ilmastotoimien ja vaikuttavuuden seurannasta. Seurantaa varten olisi tarpeellista olla olemassa jokin malli ja indikaattorilistaus, mikä helpottaisi kuntia hahmottamaan millainen seurantajärjestelmän tulisi olla. Indikaattorilistauksesta voisi jokainen kunta valita heidän tavoitteidensa toteutumista parhaiten mittaavat. Pienten kuntien resurssipulan vuoksi, indikaattoreiden tulee olla sellaisia, joiden seuranta ei edellytä uuden tiedon tuottamista ja laskentaa.
      • Turun kaupunki, Ilmastojohtaja / konsernihallinto, johdon tuki, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Veivo Risto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Turun kokemusten perusteella kuntien kannattaa seurata ilmastosuunnitelmiensa edistymistä ja alueensa päästökehitystä vuosittain ja seurannan/raportoinnin tasona kannattaa olla valtuusto. Päästölaskennan rinnalla myös mahdollisimman tarkka edellisen vuoden päästöennuste tukee seurannasta tehtäviä johtopäätöksiä sekä mahdollisista korjaavista toimista päättämistä. Tämä on hyvä huomioida lakiesityksen mukaisen Suomen ympäristökeskuksen tuottaman päästölaskennan käytännön toteuttamisessa. Lisäksi kuntien hiilineutraaliustavoitteisiin ja hillintätoimiin usein sisältyviä hiilinieluja - nielun kasvattamista - koskeva laskenta olisi myös hyvä resursoida ja siihen liittyvät periaatteet ratkaista valtakunnallisella tasolla esimerkiksi osana kuntien yhteistä päästölaskentaa.
      • Kymenlaakson liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Asetusluonnoksen mukaan kunnat voisivat toteuttaa ilmastosuunnitelman seurannan haluamallaan tavalla. Kymenlaakson liitto katsoo, että ilmastotyön huomioiminen osana kunnan talouden laajempaa suunnittelua ja ohjausta olisi järkevää, jotta ilmastonmuutoksen hillinnän pitkän ajan vaikutukset tulisivat näkyviksi. Etenkin onnistuneen sopeutumisen huomioiminen kunnan tulevaisuuden kuluja mahdollisesti vähentävänä seikkana voisi kannustaa kunnianhimoisempaan ilmastonmuutoksen hillintätyöhön.
      • Kristinestads stad, Stadsstyrelsen, 20.6.2022 § 92
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Det är rimligt att klimatplanen följs upp i likhet med hur kommunstrategin och budgeten följs upp. Kommunerna ska själva få avgöra på vilket sätt och vilken omfattning uppföljningen sker.
      • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Ehdotuksen vahvuus on 19 §:n Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötieto-palvelun ylläpitäjänä. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulisi varmistaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että seurantapalvelua käytetään yhdenmukaises-ti kunnissa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja kytkeä SYKEn päästötietopalveluun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua ja yh-distyä myös tietoon luonnon monimuotoisuudesta, jotta kokonaisuuden avulla voitaisiin tehdä aidosti tietoon pohjautuvia päätöksiä. Kunnalle ehdotetaan laissa säädettäväksi ilmastosuunnitelmansa seurantavelvoite. Kunta voisi seurata toteutumista valitsemillaan keinoilla. ELY-keskukset pitävät seurannan mahdollista heterogeenisyyttä haasteena vaikuttavuudelle: yhtenäiset laskentaperusteet mahdollistaisivat kokonaisvaltaisen seurannan. Kuntien ilmastosuunnitelmien seurannan tulisi muodostaa yhtenäinen ja vertailukelpoinen aineisto, jota voitaisiin yhdistää myös muuhun meneillään olevaan kehittämiseen. (Esim. RYTJ)
      • Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Ehdotuksen vahvuus on 19 §:n Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulisi varmistaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että seurantapalvelua käytetään yhdenmukaisesti kunnissa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja kytkeä SYKEn päästötietopalveluun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua ja yhdistyä myös tietoon luonnon monimuotoisuudesta, jotta kokonaisuuden avulla voitaisiin tehdä aidosti tietoon pohjautuvia päätöksiä. Kunnalle ehdotetaan laissa säädettäväksi ilmastosuunnitelmansa seurantavelvoite. Kunta voisi seurata toteutumista valitsemillaan keinoilla. ELY-keskukset pitävät seurannan mahdollista heterogeenisyyttä haasteena vaikuttavuudelle: yhtenäiset laskentaperusteet mahdollistaisivat kokonaisvaltaisen seurannan. Kuntien ilmastosuunnitelmien seurannan tulisi muodostaa yhtenäinen ja vertailukelpoinen aineisto, jota voitaisiin yhdistää myös muuhun meneillään olevaan kehittämiseen. (Esim. RYTJ)
      • Saarijärven kaupunki/ympäristötoimi
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Seurantaa on tehtävä sekä asetettujen tavoitteiden ja -toimien toteutumisesta vuosittain. Seuranta tulee olla niin yksityiskohtainen, että jokainen toimiala pystyy sen perusteella korjauksia. Seurantatiedot tulee esittää kostetusti valtuustolle, mutta käydä läpi myös toimialoittain.
      • Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos, Oulun kaupungin puolesta
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Perusteluteksteissä mainitaan kunnille tarjolla oleva Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä kuntakohtainen päästölaskentatyökalu. Kunnissa on jo vakiintuneesti käytössä myös muita laskentatyökaluja, joten kasvihuonekaasupäästöjen seurannan on oltava mahdollista myös muilla yleisesti käytössä olevilla työkaluilla.
      • Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kainuun ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat / Ympäristövastuu
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Ehdotuksen vahvuus on 19 §:n Suomen ympäristökeskuksen rooli kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä. Päästötietojen seurantapalvelu on arvokas työkalu ja sen pysyvyys tulisi varmistaa. Lisäksi tulisi varmistaa, että seurantapalvelua käytetään yhdenmukaisesti kunnissa. Kunta- ja aluetason tietopohja hiilinieluista ja hiilivarastoista tulisi yhtenäistää ja kytkeä SYKEn päästötietopalveluun. Tiedon tulisi olla mahdollisimman paikkaan sidottua ja yhdistyä myös tietoon luonnon monimuotoisuudesta, jotta kokonaisuuden avulla voitaisiin tehdä aidosti tietoon pohjautuvia päätöksiä. Kunnalle ehdotetaan laissa säädettäväksi ilmastosuunnitelmansa seurantavelvoite. Kunta voisi seurata toteutumista valitsemillaan keinoilla. ELY-keskukset pitävät seurannan mahdollista heterogeenisyyttä haasteena vaikuttavuudelle: yhtenäiset laskentaperusteet mahdollistaisivat kokonaisvaltaisen seurannan. Kuntien ilmastosuunnitelmien seurannan tulisi muodostaa yhtenäinen ja vertailukelpoinen aineisto, jota voitaisiin yhdistää myös muuhun meneillään olevaan kehittämiseen. (Esim. RYTJ)
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Keski-Pohjanmaan liitto pitää hyvänä esitettyä kunnan ilmastosuunnitelman seurantaa osana kunnan toimintakertomusta. Erityisesti pienissä kunnissa on tärkeää, että seuranta voidaan toteuttaa osana olemassa olevia prosesseja.
      • Suomen luonnonsuojeluliitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kunnan ilmastosuunnitelman toteutumisesta tulee raportoida vuosittain. Vuosittainen seuranta on tärkeää, jotta pystytään arvioimaan, onnistuuko ilmastotavoitteiden saavuttaminen ja jotta kuntapäättäjät voivat tarvittaessa päättää lisätoimista.
      • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Pohjanmaan liitto toteaa, että suunnitelmien seuranta on erittäin tärkeää niiden toimeenpanon näkökulmasta. Seurannan avulla ilmastotyöstä tulee koordinoidumpaa ja systemaattisempaa. On tärkeää, että kuntien ilmastosuunnitelmien seurannassa hyödynnettävä tietopohja tuotetaan kansallisesti mahdollisimman kattavasti sekä suomeksi että ruotsiksi.
      • Energiavirasto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • -
      • Joensuun kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta / ympäristönsuojelupäällikkö, Leinonen Jari
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Suunnitelman seurannasta annettava velvoite on hieman ongelmallinen, jos tavoite on tehdä seurannasta sellainen, että siitä tulisi raportoida erikseen jonnekin. Luontevinta olisi, että seu-rantaa kytkeytyisi esimerkiksi tilinpäätökseen, jossa suunnitelman toteuttamisesta raportoi-taisiin kunkin kunnan valitsemalla tavalla. Joissain kunnissa seurannaksi riittäisi varmaan vain vuosittainen kasvihuonekaasupäästöjen raportointi. Toisaalta yhtenäisten ja kevyiden seuranta- ja raportointikäytäntöjen kehittäminen kunnille voisi lisätä ilmastosuunnitelmien vaikuttavuutta, varmistaa että kunta todellisuudessa edistää ilmastosuunnitelmassaan esit-tämiä toimenpiteitä ja tavoitteita ja helpottaa jatkotoimenpiteiden suunnittelua. Seurannan ja raportoinnin tulisi luontevasti kytkeytyä kunnan muuhun vuosisuunnitteluun, esim. tilinpää-tökseen, eikä lisätä työtaakkaa.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • HE-luonnoksessa esitetään, että kuntien ilmastosuunnitelmiin tulisi sisällyttää myös suunnitelmaan liittyvän tulevan seurannan toteutumistavan kuvaus. Tiedot suunnitelman toteutumisen seurannasta koskisivat sekä tavoitteiden että ilmastotoimien toteutumista. Kyseinen vähimmäisvaatimus kunnan ilmastosuunnitelman sisällöksi ja perusteluissa esitetty linjaus kunnan valitsemilla keinoilla tapahtuvasta seurannasta palvelee heterogeenistä kuntakenttää hyvin eikä Porvoon kaupungilla ole asiasta huomautettavaa.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Ilmastosuunnitelmien seurantavelvoite on perusteltu, jotta suunnitelmien päivityksissä on jatkuvasti käytettävissä viimeisimmät ja ajantasaisimmat tiedot niin kunnan, seudun, maakunnan kuin valtakunnallisesta tilanteesta eri ilmastoasioiden osalta.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Lapset ja nuoret tulee huomioida ilmastosuunnitelman seurannassa.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        23.6.2022
        • Kuten edellisessä kohdassa (Kunnan ilmastosuunnitelman sisältö 14 a § 1–2 mom) viimeinen kappale.
      • Akava ry, Kallio Silja
        Päivitetty:
        19.6.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmien seurannassa on huomioitava, että jos tavoitteista ollaan jäämässä jälkeen, on kunnilla oltava velvoite tehdä korjaavia toimenpiteitä nopeasti. Lisäksi on huomioitava, että kunnilla on tarvittavat resurssit ja osaaminen suunnitelmien tekemiseen ja seurantaan.
      • Korsholms kommun, Kommundirektör Rurik Ahlberg
        Päivitetty:
        16.6.2022
        • I dagens läge har uppgifterna som Finlands miljöcentral tillställer kommunerna om deras utsläpp från olika källor en väsentlig eftersläpning, minst 1 ½ - 2 år. Hur dessa mäts är också ur kommunens synvinkel ogenomskinlig. Vad gäller såväl informationens kvalitet, genomskinlighet och aktualitet krävs ännu från statens sida mycket arbete för att den skall bli mera användbar. Istället för att uttryckligen ge Finlands miljöcentral exklusivt mandat vore det bättre att tillåta en evolution av sättet att mäta genom en dialog mellan flera aktörer. Arbetsmässigt är det viktigt att uppgifterna inte uppfattas som statens ensamrätt att tillgodose, utan mätinstrumenten behöver ”demokratiseras” och göras tillgängliga till dem som arbetar med dem. Detta gäller både insyn i, och eventuellt också möjligheter att påverka, hur mätningarna görs, men också möjligheter att enkelt kunna avläsa data av olika exakthetsnivå. Man skall dessutom också bättre utnyttja den enorma databank som EU skapar med sitt Copernicusprogram som redan idag dagligen producerar data motsvarande 60 terabyte om olika miljörelaterade indikatorer. Denna data används för tillfället egentligen inte alls av kommunerna i sin verksamhet och utnyttjas heller inte maximalt i Finlands miljöcentrals databas. Korsholms kommun har redan gjort upp ett klimatbokslut och enligt de offentliga uppgifter som finns nu, så kommer man inte att kunna göra klimatbokslut så att man skulle mäta föregående års utsläpp. I bästa fall har man två år gamla uppgifter men ofta hela tre år gamla uppgifter när miljöbokslutet görs upp.
      • Kunnan ilmastosuunnitelman huomioiminen kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa (14 a § 3 mom)
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ilmastoasiantuntija Simo Haanpää
        Päivitetty:
        8.8.2022
        • Ei huomautettavaa. Ilmastosuunnitelman kytkeminen kuntastrategiaan ja laajemmin kuntaorganisaation toimintaan on erittäin tärkeää ilmastotyön vaikuttavuuden kannalta.
      • Greenpeace
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Velvoite ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa on tärkeä ja kannatettava.
      • Pelkosenniemen kunta, Kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen, Vauhkonen Päivi
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • • Mikäli ilmastosuunnitelman hyväksyy valtuusto, on perusteltua, että suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (410/2015) 37 §:ssä tarkoitetussa kuntastrategiassa sekä 115 §:ssä tarkoitetussa toimintakertomuksessa. o Kuntien vaikutusmahdollisuuksista alueensa päästöihin kirjoitetaan näin (*s. 18): ”On tunnistettava, että kunnan oma osuus kunnan alueella syntyvistä päästöistä vaihtelee merkittävästi kuntien välillä. Karkeasti arvioiden voidaan sanoa, että kuntaorganisaation osuus on noin 10 prosenttia kunnan alueella syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä. Loput noin 90 prosenttia päästöistä muodostuu muiden tahojen, kuten asukkaiden, teollisuuden, palvelujen ja maatalousyrittäjien toiminnasta.” Tämä tulee huomioida ilmastosuunnitelmien minimiedellytyksissä. o ”Joillekin yrityksille voisi koitua kustannuksia vähäpäästöisempien vaihtoehtojen käyttöönotosta.” (*s. 22) Pienyrityksillä, pienillä paikkakunnilla ja periferiassa tämänkaltaiset kustannukset ovat merkittäviä ja jopa kannattavuuden kynnyskysymys. Millaisia tukitoimia ja millä aikataululla on luvassa suhteessa ilmastolain muutoksen toimeenpanoon?
      • Keski-Suomen ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Velvollisuus ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on hyvä keino edistää ilmastoasioiden jalkauttamista. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä huomioon ottaminen tarkoittaisi ja tätä tulisi selkiyttää. Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta suunnitelmaa, mikä onkin tarkoituksenmukaista, jos siten edistetään pelkän suunnitelman sijaan ilmastotyön integroitumista käytännön toiminnan suunnitteluun.
      • Sulkavan kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • -
      • Kuusamon kaupunki, Yhdyskuntatekniikan toimiala
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ilmastosuunnitelma on hyvä huomioida kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa, taloussuunnittelun lisäksi. Näin sille tulee enemmän painoarvoa ja siihen sitoudutaan. Myös resurssien vahvistamiseen saadaan lisäpainoa suunnitelman ollessa strategiaan kirjattu.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ei kommentoitavaa.
      • Hollolan kunta, Elinvoiman palvelualue
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Esityksessä on kirjattu ilmastosuunnitelman huomioon ottamisesta kuntastrategiassa. Kuntastrategian sisällön ulkoinen ohjaus kaventaa kunnan itsehallinnollista asemaa edelleen etenkin, kun strategian laadinnan logiikka ja periaatteet poikkeavat kuntien toimintaympäristön erilaisuudesta johtuen. Lisäksi kuntastrategian sisältöä koskevat kirjaukset uhkaavat hajauttaa kuntia ohjaavaa säädöstä epätarkoituksenmukaisesti eri lakeihin. Kuntia koskevat strategiavelvoitteet on syytä kirjata kokonaisuutena Kuntalakiin. Jos uusia velvoitteita asetetaan, myös kuntalakia tulee täydentää. Lakiin ja laissa nimettyihin suunnitelmiin on syytä kirjata selkeästi kunnan rooli ja kuntien vastuulle annetut ilmastoteot, mikä antaa mandaatin ilmastotyölle ja konkretisoi ilmastotavoitteiden osuuden olennaisena osana kuntastrategiaa ja kunnan toimintoja.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kuntaliitto vastustaa velvoitetta huomioida ilmastosuunnitelma kuntalaissa säädetyssä kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa. Velvoite on ristiriitainen kuntalain kanssa, sillä kuntalaki määrittää strategian ja toimintakertomuksen sisällön, eikä niiden edellytyksiä ole tarkoituksenmukaista ohjata muusta lainsäädännöstä. Lähtökohtaisesti kunta itse päättää kuntalain strategiapykälän (37 §) pohjalta strategian sisällön. Kuntastrategia tehdään yleensä jokaisen valtuustokauden alussa, jolloin konkreettisia tavoitteita ei vielä lyödä lukkoon. Kunnan ilmastosuunnitelma on taas konkreettinen suunnitelma tavoitteista, teoista ja seurannasta. Kunnan strategiat sisältävät jo nykyisellään mainintoja ilmastoasioista ja tulevat yhä enenevässä määrin todennäköisesti sisältämään. Lisäksi isommissa kunnissa on kuntastrategiaa toimeenpanevia kehitysohjelmia, joiden teema voi liittyä ilmastonmuutokseen, mutta jotka eivät ole kunnan ilmastotiekartta - eli kunnan ilmastosuunnitelma - vaan sitä täydentävä tai muutoin erillinen ohjelma. Ilmastolain perusteluihin voidaan lisätä mahdollisuus huomioida kuntastrategiassa ilmastotavoitteet, mutta siihen ei voida ilmastolailla velvoittaa. Esityksen ehdotus kunnan ilmastosuunnitelman huomioimisesta kunnan toimintakertomuksessa on ristiriidassa lakiluonnoksen aiempien seurantaa koskevien perusteluiden kanssa. Kuntaliiton mielestä kuntia ei tule velvoittaa hyödyntämään toimintakertomusta kuntien ilmastosuunnitelman seurantavälineenä. Toimintakertomuksessa voidaan kuitenkin kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen mukaisesti huomioida kuvaus ympäristökysymyksistä ja sisällyttää maininta kunnan ilmastosuunnitelmasta.
      • Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ilmastosuunnitelma on hyvä olla mahdollisimman kiinteä osa kuntastrategiaa (samaan tapaan kuin kuntien hyvinvointisuunnitelma). Yllä on esitetty ilmastosuunnitelman integrointi toimintayksiköiden vuosisuunnitelmiin ja -budjetteihin. Tällöin myös ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden seuranta tulee osaksi kunnan tilinpäätökseen. Lisäksi on hyvä laatia ilmastosuunnitelman vuosittainen yhteenveto kunnan toimintakertomukseen.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Velvollisuus ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on hyvä keino edistää ilmastoasioiden kytkemistä osaksi kunnan toimintaa. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä huomioon ottaminen tarkoittaisi ja tätä tulisi selkiyttää. Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta suunnitelmaa, mikä onkin tarkoituksenmukaista, jos siten edistetään pelkän suunnitelman sijaan ilmastotyön integroitumista käytännön toiminnan suunnitteluun.
      • MTK Pohjois-Savo, Kauhanen Jari
        Päivitetty:
        3.8.2022
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon ovat valmistelleet maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ja suunnittelujohtaja Mari Pohjola
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Etelä-Pohjanmaan liitto toteaa, että ilmastosuunnitelma on esitetyllä tavalla perusteltua kytkeä kiinteäksi osaksi kunnan kokonaisvaltaista suunnittelua, kehittämistä ja seurantaa.
      • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Ilmastosuunnitelman huomioiminen kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa antaa ilmastoasioille suuremman painoarvon kunnan toiminnassa. Voisi olla hyvä selkeyttää sitä, kuinka tämä huomioiminen tulisi toteuttaa.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • On tärkeää, että kunnan ilmastosuunnitelman tavoitteet viedään kuntastrategiaan, jolloin ne ovat samanarvoisia muiden valtuustokauden tavoitteiden kanssa. Tällöin tavoitteita toteuttavien toimenpiteiden resursointi tulee myös varmemmin osaksi kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa.
      • Pohjois-Savon ELY, Kettunen Tapio
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Velvollisuus ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on hyvä keino edistää ilmastoasioiden jalkauttamista. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä huomioon ottaminen tarkoittaisi ja tätä tulisi selkiyttää. Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta ohjelmaa, mikä onkin tarkoituksenmukaista, jos siten edistetään pelkän suunnitelman sijaan ilmastotyön integroitumista käytännön toiminnan suunnitteluun.
      • Hämeen ELY-keskus, Rosberg-Airaksinen Eira
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • ks. seuranta
      • Suomen ympäristökeskus SYKE
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Velvoite ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa on erittäin tärkeää suunnitelman toteutumisen varmistamisen kannalta, koska kuntastrategia ohjaa kaikkea kunnan tärkeintä päätöksentekoa, suunnittelua ja kehittämistä. Sekä kuntastrategia että ilmastosuunnitelma tulee päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa, joten niiden valmistelua on mahdollista tehdä yhtäaikaisesti, mikä helpottaa niiden yhteensovittamista. Velvoite ottaa ilmastosuunnitelma huomioon myös toimintakertomuksessa varmistaa, että ilmastosuunnitelmien toteutumisen seurannassa kertyvät tiedot tulevat raportoiduiksi ja ovat avoimesti kuntalaisten ja kaikkien kiinnostuneiden saatavilla.
      • Kotkan kaupunki/Ympäristöpalvelut
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • Jos ilmastosuunnitelma saadaan nivottua osaksi kunnan strategiaa, on ilmastotoimilla parempi jalansija kunnan toiminnassa ja ilmastotoimet saadaan vahvemmin osaksi kunnan johtamista, päätöksentekoa ja konkreettista arkea. On kannatettavaa, että laki velvoittaisi kuntaa kertomaan ilmastotoimistaan ja ilmastosuunnitelmastaan yleisesti kunnan tilinpäätöksessä ja toimintakertomuksessa. Tämä on hyvä väline tarkastella ja arvioida kunnan ilmastopolitiikan onnistumista vuosittain.
      • Suomen ilmastopaneeli
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Ks. kohdan ”Kunnan ilmastosuunnitelman seuranta (14 a § 3 mom)” huomiot.
      • Ilmatieteen laitos
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Esitys, jonka mukaan ilmastosuunnitelma tulee huomioida kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa, on kannatettava.
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Velvollisuus ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on hyvä keino edistää ilmastoasioiden jalkauttamista. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä huomioon ottaminen tarkoittaisi ja tätä tulisi selkiyttää. Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta suunnittelua, mikä onkin tarkoituksenmukaista, jos siten edistetään pelkän suunnitelman sijaan ilmastotyön integroitumista käytännön toiminnan suunnitteluun.
      • Etelä-Savon ELY, Ilmastoasiantuntija, Johdon tuki, Leppänen Jaana
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Velvollisuus ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on hyvä keino edistää ilmastoasioiden jalkauttamista. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä huomioon ottaminen tarkoittaisi ja tätä tulisi selkiyttää. Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta suunnitelmaa, mikä onkin tarkoituksenmukaista, jos siten edistetään pelkän suunnitelman sijaan ilmastotyön integroitumista käytännön toiminnan suunnitteluun.
      • Varsinais-Suomen ELY
        Päivitetty:
        17.7.2022
        • Velvollisuus ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on hyvä keino edistää ilmastoasioiden jalkauttamista. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä huomioon ottaminen tarkoittaisi ja tätä tulisi selkiyttää. Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta suunnitelmaa, mikä onkin tarkoituksenmukaista, jos siten edistetään pelkän suunnitelman sijaan ilmastotyön integroitumista käytännön toiminnan suunnitteluun. Erillisen ilmastosuunnitelman kuntastrategiassa huomioimisen lisäksi voisikin vaihtoehtona olla myös ilmastotavoitteiden integroiminen suoraan osaksi kuntastrategiaa ja toimien integroiminen osaksi muita strategisia suunnitelmia. Laissa ei tule kuitenkaan mahdollistaa perustelumuistioon kirjattua ajatusta siitä, että ilmastosuunnitelma voisi olla osa jotain sektoriohjelmaa, kuten nyt mainittua ympäristösuunnitelmaa. Kestävän kehityksen ohjelmallinen työ ja ilmasto-ohjelmien laatiminen on aikanaan kunnissa lähtenyt ympäristösektorilta ja nyt otettu laajasti koko kaupungin yhteiseksi asiaksi, niin kuin kuuluukin. Ilmastoasiat ovat näkökulma kaikkeen tekemiseen, eivät ympäristöongelma, siksi ilmastotavoitteiden paikka on nimenomaan kuntastrategiassa eikä yhden hallintokunnan alaisessa ympäristösuunnitelmassa.
      • Kainulainen Anssi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • -
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Ilmastosuunnitelman huomioiminen kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa on olennainen keino saada suunnitelma jalkautettua kuntatasolla, joten ehdotus on kannatettava. Samalla on hyvä kiinnittää huomiota, että kuntatasolla tarvitaan myös kuntapäättäjille kohdennettua ilmastojohtamisen koulutusta. Kuntastrategiassa tulee kuntalain mukaan ottaa huomioon muun muassa elinympäristön kehittäminen. Koska ilmastomuutos on perustavalla tavalla yhteiskuntaan ja ihmisiin vaikuttava ilmiö, olisi kannatettavaa, että kuntien ilmastosuunnitelmat sisältäisivät myös ilmastonmuutokseen varautumis- ja sopeutumissuunnitelman. Tätä tukee myös kansallisen ilmastomuutokseen sopeutumissuunnitelman käynnissä oleva päivitystyö, jonka on määrä valmistua lakimuutoksen voimaantuloon mennessä. Ilmastolain velvoite tulee tarkastella suhteessa kuntalakiin ja tarkastaa niiden yhdenmukaisuus. Ilmastotavoitteiden mahdollinen huomioiminen kuntastrategiassa voi sisältyä ilmastolain perusteluihin, mutta ei itse lakiin kirjattuna velvoitteena.
      • Porin kaupunki, Elinvoima- ja ympäristötoimiala
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Ilmastotavoitteiden huomioiminen kuntastrategiassa on erittäin tärkeää, jotta ilmastosuunnitelmalle on laaja strateginen tuki kunnassa. Ilmastosuunnitelman huomioiminen toimintakertomuksessa tukee suunnitelman täytäntöönpanoa konkretian tasolla. Jotta ilmastosuunnitelman tavoitteet jalkautuvat osaksi kuntatyötä, tulee ilmastotavoitteet näkyä myös taloussuunnittelussa.
      • Oikeuskanslerinvirasto
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Oikeuskanslerilla ei ole huomautettavaa hallituksen esitykseen.
      • Satakunnan ELY, Johdon tukiyksikkö, Jortikka Anne
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Velvollisuus ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on hyvä keino edistää ilmastoasioiden jalkauttamista. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä huomioon ottaminen tarkoittaisi ja tätä tulisi selkiyttää. Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta suunnitelmaa, mikä onkin tarkoituksenmukaista, jos siten edistetään pelkän suunnitelman sijaan ilmastotyön integroitumista käytännön toiminnan suunnitteluun.
      • Pelastakaa Lapset ry
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Jos kunnan ilmastosuunnitelmat tehdään lapsenoikeusperustaisesti (lapsivaikutusarvioinnit, lapsibudjetointi, lasten kuuleminen) ja sisällytetään kuntastrategiaan ja toimintakertomukseen toteutuu johdonmukainen tapa varmistaa, että lapset on huomioitu ja ilmastosuunnitelmiin jatkossakin sisällytetään johdonmukaisesti lasten oikeuksien edistäminen.
      • Pirkanmaan ELY
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Velvollisuus ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on hyvä keino edistää ilmastoasioiden jalkauttamista. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä huomioon ottaminen tarkoittaisi ja tätä tulisi selkiyttää. Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta suunnitelmaa, mikä onkin tarkoituksenmukaista, jos siten edistetään pelkän suunnitelman sijaan ilmastotyön integroitumista käytännön toiminnan suunnitteluun.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Amnesty pitää hyvänä ilmastosuunnitelman ja sen tavoitteiden huomioimista kuntastrategiassa, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista (s. 43). Kunnan pitkän aikavälin toiminnalla ja talouden suunnittelulla on tärkeää tukea oikeudenmukaista vihreää siirtymää. Kunnan toimintakertomus on yksi luonteva kanava kunnan ilmastosuunnitelman toimeenpanon seurannalle ja raportoinnille.
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        4.7.2022
        • Kuntalaissa velvoitetaan kunnat laatimaan kuntastrategia. Strategiassa päätetään kunnan pitkän aikavälin toiminnan ja talouden tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Koska, kuten lausunnolla olevassa lakiesityksessä todetaan, ilmastonmuutos on merkittävä ympäristöön vaikuttava megatrendi, se huomioidaan kuntastrategian valmistelun yhteydessä osana toimintaympäristöanalyysiä. Kunta-lain sisältö on riittävä pohja ilmastonmuutoksen huomioimiseen osana kuntastrategian laatimista. Lieksan kaupunki katsoo, ettei kuntastrategian sisällöstä ei tule määrätä missään muussa laissa kuntalain lisäksi. Ilmastolaki ei voi olla poikkeus tässä asiassa. Kunnan toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 115 §:ssä muun muassa seuraavaa: ”Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.” Edellä olevaan viitaten Lieksan kaupunki katsoo, ettei ilmastolainsäädännössä tule velvoittaa kuntia huomioimaan ja raportoimaan ilmastosuunnitelman toteutumisesta toimintakertomuksessa. Kuntalain sisältö on riittävä toimintakertomuksen sisällön määrittelyyn eikä siihen liittyvää sisältövelvoitetta ja -määrittelyä tule laajentaa muihin lakeihin. Toisaalta kuten hallituksen esityksessä todetaan kuntien olisi saatava itse määrätä mahdollisimman vapaasti, miten ne seurannan ja raportoinnin toteuttavat.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • On hyvä, että kunnan tulee hallituksen esityksen mukaan ottaa ilmastosuunnitelmansa huomioon kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa, minkä myötä ilmastosuunnitelma tulisi osaksi kunnan muita keskeisiä prosesseja. Sitra kannattaa esitystä. Myös kuntien ja maakuntien kuulemiskyselyssä ehdotettiin ilmastotyön sisällyttämistä kuntastrategiaan ja velvoitetta sitoa ilmastosuunnitelmat kunnan talouden ja toiminnan seurantaan, jotta ilmastosuunnitelmien toteutuminen voitaisiin varmistaa. Tämä on järkevää, sillä valtioiden ja kuntien harjoittamasta erillisestä ilmastopolitiikasta tulisi pyrkiä tilanteeseen, jossa ilmastokriisin hillintä nivotaan osaksi kunnan jokapäiväistä päätöksentekoa.
      • Keski-Suomen liitto
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Kunnan ilmastosuunnitelman hyväksyminen valtuustossa on ensiarvoisen tärkeää, jotta koko kunta sitoutuu suunnitelman toimeenpanoon. Samalla tavalla keskeistä on, että suunnitelma tulee huomioida kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa. Myös tässä kuntien tukeminen ohjeiden muodossa on tärkeää (ks edellinen vastaus).
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Anni Toiviainen, ilmastoasiantuntija
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • SAK katsoo, että ilmastonmuutoksen ja ilmastotoimien läpileikkaavan luonteen näkökulmasta on perusteltua, että kunnan ilmastosuunnitelma on kiinteässä yhteydessä kuntastrategiaan ja toimintakertomukseen. Tällä tavoin ilmastotyö kytkeytyy kokonaisvaltaisemmin osaksi koko kuntaorganisaation toimintaa.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Koivula Sari, metsä- ja ilmastoasiantuntija / Ahlberg Eetu, projektisuunnittelija, Alueidenkäyttöyksikkö
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Ilmastosuunnitelman huomioiminen kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa on ainoa tapa saada suunnitelma jalkautettua. Sitä, miten ilmastosuunnitelma näkyy strategiassa ja millaisia tuloksia toimintakertomuksessa siihen liittyen voidaan raportoida, toimivat hyvänä tukena ilmastosuunnitelmien seurantaan. Siihen, mitä tämä käytännössä tarkoittaa kuntajohdolle, ei kunnissa välttämättä ole riittävästi tietoa. Tämän tueksi tarvitaan kuntapäättäjille kohdennettua ilmastojohtamisen koulutusta.
      • Turun kaupunki, Ilmastojohtaja / konsernihallinto, johdon tuki, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Veivo Risto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kunnan ilmastopolitiikan päätavoitteet kannattaa Turun kokemuksen perusteella sisällyttää kuntastrategiaan ja toimintakertomuksessa kannattaa raportoida pääkohdat ilmastosuunnitelman/toimien edistymisestä ja niihin käytetyistä panoksista. Kuntastrategia ja toimintakertomus eivät yksinään kuitenkaan yleensä mahdollista riittävän kattavaa ilmastotavoitteiden ja -toimien asettamista sekä edistymisen raportointia, josta syystä on hyödyllistä ja tärkeätä, että kunnalla on valtuustotasoinen ilmastosuunnitelma, jonka edistymisestä raportoidaan valtuustolle vuosittain (ilmastoraportti).
      • Kymenlaakson liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Ehdotus ilmastosuunnitelman huomioimisesta kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa on kannatettava.
      • Kristinestads stad, Stadsstyrelsen, 20.6.2022 § 92
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Det är rimligt att klimatfrågorna behandlas både i kommunstrategin och i verksamhetsberättelsen. Däremot bör inte samma information finnas i såväl kommunstrategi, verksamhetsberättelse som klimatplan. Kommunerna ska själva få avgöra vilken information som finns i vilket av de nämnda dokumenten.
      • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Velvollisuus ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintasuunnitel-massa on hyvä keino edistää ilmastoasioiden jalkauttamista. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä huomioon ottaminen tarkoittaisi ja tätä tulisi selkiyttää. Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta suunnitelmaa, mikä onkin tarkoituksenmukaista, jos si-ten edistetään pelkän suunnitelman sijaan ilmastotyön integroitumista käytännön toimin-nan suunnitteluun.
      • Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Velvollisuus ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on hyvä keino edistää ilmastoasioiden jalkauttamista. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä huomioon ottaminen tarkoittaisi ja tätä tulisi selkiyttää. Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta suunnitelmaa, mikä onkin tarkoituksenmukaista, jos siten edistetään pelkän suunnitelman sijaan ilmastotyön integroitumista käytännön toiminnan suunnitteluun.
      • Saarijärven kaupunki/ympäristötoimi
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • On erittäin tärkeää, että ilmastosuunnitelma ja sen sisältövaatimukset tulevat esiin kuntastrategiassa. Ilmastotyö tulisi sisällyttää vaatimuksena myös hallintosääntöihin ja toimikuviin, josta käy ilmi kellä on valtuutus tehdä mitäkin päätöksiä tai mikä on päätöksentekoprosessi, sekä kuka raportoi mistäkin ja kuka koostaa raportin valtuustolle esitettäväksi. Ilmastosuunnitelma tulee ottaa esityksen mukaisesti esiin toimintakertomuksiin, mutta tulee ottaa huomioon myös talousarviossa ja budjetin laadinnassa.
      • Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos, Oulun kaupungin puolesta
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Oulun kaupunki pitää erikoisena velvoitetta huomioida ilmastosuunnitelma kuntalaissa säädetyssä kuntastrategiassa ja toimintakertomuksessa. Velvoite on ristiriitainen kuntalain kanssa, sillä kuntalaki määrittää strategian ja toimintakertomuksen sisällön, eikä niiden edellytyksiä ole tarkoituksenmukaista ohjata muusta lainsäädännöstä. Lähtökohtaisesti kunta itse päättää kuntalain strategiapykälän (37 §) pohjalta strategian sisällön. Kuntastrategia tehdään yleensä jokaisen valtuustokauden alussa, eikä siinä lyödä lukkoon yksityiskohtaisia tavoitteita. Kunnan ilmastosuunnitelma on taas konkreettinen suunnitelma tavoitteista, teoista ja seurannasta.
      • Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kainuun ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat / Ympäristövastuu
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Velvollisuus ottaa ilmastosuunnitelma huomioon kuntastrategiassa ja toimintasuunnitelmassa on hyvä keino edistää ilmastoasioiden jalkauttamista. Esityksestä ei kuitenkaan käy ilmi, mitä huomioon ottaminen tarkoittaisi ja tätä tulisi selkiyttää. Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta suunnitelmaa, mikä onkin tarkoituksenmukaista, jos siten edistetään pelkän suunnitelman sijaan ilmastotyön integroitumista käytännön toiminnan suunnitteluun. Ehdotelmassa todetaan, että Ilmastosuunnitelma voisi olla myös osa kunnan muuta suunnitelmaa. Tämä vaatii tarkennuksia. Tarkoittaneeko tämä, että jos ilmastotavoitteet ovat jo osa strategisia suunnitelmia, ei erillistä ilmastosuunnitelmaa vaadita.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Edelleen Keski-Pohjanmaan liitto pitää hyvänä, että ilmastosuunnitelman keskeiset tavoitteet sisällytetään myös kuntastrategiaan ja toimintakertomukseen.
      • Suomen luonnonsuojeluliitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Ehdotus huomioida ilmastosuunnitelma kuntastrategiassa on kannatettava. Se toivottavasti edistää ilmastotyön keskeisyyttä kuntien suunnitelmissa ja päätöksenteossa. Kirjanpitolautakunnan yleisohje (Yleisohje kunnan ja kuntayhtymän tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta 13.10.2020) määrittelee sen, millä laajuudella ilmastosuunnitelmia toimintakertomuksessa käsitellään. Ohje selvittää, että “Tilinpäätöksessä muualla esitettävien ympäristötietojen lisäksi toimintakertomukseen on syytä sisällyttää kuvaus niistä ympäristökysymyksistä, jotka vaikuttavat olennaisesti kunnan taloudelliseen tulokseen tai asemaan tai toiminnan kehitykseen. Tällaisia ympäristökysymyksiä voi olla esimerkiksi merkittävät päästökaupat, jäteveden puhdistamoon kohdistuvat kalliit muutostyöt tai huomattavat ympäristövahingot.” Ohje on kirjoitettu tilintarkastusnäkökulmasta. Ilmastotyötä olisi kuitenkin selkeintä raportoida sen omista lähtökohdista. Joko tilintarkastulautakunnan ohjeistusta tulisi muuttaa ilmastolakia huomioivaksi tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi Syken tulisi tehdä malliohje raportointiin, jotta ilmastolain tavoitteet toteutuisivat kunnan ilmastotyössä. Ilmastosuunnitelman edistymisen raportointi osana kunnan vuosittaista toimintakertomusta on ehdoton minimi. Laajempi, vuosittainen ilmastotyön raportointi ja analysointi toimenpiteiden riittävyydestä suhteessa tavoitteisiin lisää tietoisuutta ilmastotyöstä, ja sen haasteista ja mahdollisuuksista kunnissa. Erillinen ilmastoraportointi lisää myös kuntien ilmastotyön läpinäkyvyyttä.
      • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Pohjanmaan liiton mielestä on tärkeää, että ilmastosuunnitelmalla on tiivis kytkös kunnan strategiaan ja sen toimintakertomukseen. On tärkeää, että ilmastosuunnitelma sovitetaan yhteen kunnan muun strategisen työn kanssa.
      • Energiavirasto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • -
      • Joensuun kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta / ympäristönsuojelupäällikkö, Leinonen Jari
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Velvoite tuntuu hieman päälle liimatulta sillä asian kirjaaminen ei tarkoita tosiasiallista sitou-tumista itse suunnitelman sisältöön.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Kuntalain 37 §:ssä velvoitetaan kuntia laatimaan kuntastrategia, jossa valtuusto päättää kunnan toiminnan ja talouden pitkän aikavälin tavoitteista. Kuntastrategiassa tulee ottaa huomioon: 1) kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen; 2) palvelujen järjestäminen ja tuottaminen; 3) kunnan tehtäviä koskevissa laeissa säädetyt palvelutavoitteet; 4) omistajapolitiikka; 5) henkilöstöpolitiikka; 6) kunnan asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet; 7) elinympäristön ja alueen elinvoiman kehittäminen. Kuntastrategian tulee perustua arvioon kunnan nykytilanteesta sekä tulevista toimintaympäristön muutoksista ja niiden vaikutuksista kunnan tehtävien toteuttamiseen. Toimintakertomuksesta säädetään kuntalain 115 §:ssä muun muassa seuraavaa: ”Toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys valtuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta kunnassa ja kuntakonsernissa. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kunnan ja kuntakonsernin talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi kunnan tai kuntakonsernin taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä.” HE-luonnoksen perusteluissa kunnan ilmastosuunnitelman huomioimista kuntastrategiassa perustellaan ilmastonmuutoksen perustavanlaatuisella vaikutuksella yhteiskuntaan ja ihmisiin. Kunnan ilmastosuunnitelman huomioimista toimintakertomuksessa puolestaan perustellaan sillä, että toimintakertomus olisi tarkoituksenmukainen, konkreettinen työväline kunnan ilmastosuunnitelman ja -työn seurantaan. Ilmastotavoitteiden ja keskeisimpien ilmastotoimien vieminen kuntastrategiaan edellyttää kuntajohdon (mukaan lukien luottamushenkilöt) sitoutumista tavoitteen edistämiseen ja se vie ilmastotyötä siten paremmin eteenpäin kuin ilman strategista tavoitetta. Porvoon kaupunki kuitenkin katsoo, ettei kuntastrategiasta pidä määrätä missään muussa laissa kuin kuntalaissa. Ilmastolaki ei voi tässä mielessä olla poikkeus kuntalaista vaan ilmastolain tulee olla tasavertainen muuhun lainsäädäntöön verrattuna. Mitä tulee kunnan ilmastosuunnitelman huomioimiseen kunnan toimintakertomuksessa, tämä on ristiriidassa lakiluonnoksen aiempien perusteluiden kanssa koskien kunnan ilmastosuunnitelman seurantaa. HE-luonnoksessa mainitaan, että ”kunta voi kuitenkin seurata suunnitelmansa toteutumista valitsemillaan keinoilla, jotka se on kuvannut ilmastosuunnitelmassaan pykälän 1 momentin 4 kohdan mukaisesti”. Porvoon kaupungin mielestä kuntia ei tule velvoittaa hyödyntämään toimintakertomusta kuntien ilmastosuunnitelman seurantavälineenä. Toimintakertomuksessa voidaan kuitenkin kirjanpitolautakunnan [kuntajaoston] 13.10.2020 antaman yleisohjeen mukaisesti huomioida kuvaus ympäristökysymyksistä ja sisällyttää maininta kunnan ilmastosuunnitelmasta.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Ilmastosuunnitelma on esitetyllä tavalla perusteltua kytkeä kiinteäksi osaksi kunnan kokonaisvaltaista suunnittelua, kehittämistä ja seurantaa.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        23.6.2022
        • -
      • Akava ry, Kallio Silja
        Päivitetty:
        19.6.2022
        • Akava näkee ilmastosuunnitelmien huomioimisen kuntastrategiassa sekä kuntien toimintakertomuksessa perusteltuna.
      • Korsholms kommun, Kommundirektör Rurik Ahlberg
        Päivitetty:
        16.6.2022
        • Ok, men bör beaktas att verksamhetsberättelsen enligt de uppgifter som finns att tillgå alltid är några år gamla.
      • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelma yhdessä alueen muiden kuntien kanssa (14 a § 4 mom)
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ilmastoasiantuntija Simo Haanpää
        Päivitetty:
        8.8.2022
        • Ilmastotyössä tulee aina huomioida tarkoituksenmukaisin tarkastelutaso. Kunnallisilla päätöksillä on merkittäviä vaikutuksia kunnan päästötaseeseen, mutta useat päästökehitykseen merkittävästi vaikuttavat päätökset ovat luonteeltaan ylikunnallisia, selvimpänä esimerkkinä liikennehankkeet. Lähtökohtaisesti yhteistyö suunnitelmien laadinnassa on siten hyvin kannatettavaa, mikäli riittävä sitoutuminen yhteisten suunnitelmien taakse kyetään varmistamaan kunnallisessa päätöksenteossa. Kunnat ovat myös hyötyneet erilaisilla projektirahoituksilla ja avustuksilla palkatuista yhteisistä ilmastotyön henkilöresursseista. Ehdotus antaa maakuntien liitoille vain rajallisen roolin kuntien ilmastotyön tukemisessa, eikä lisää liittojen resursseja ilmastotyöhön. Uudenmaan liitto toistaa kantansa, että linkittämällä kuntien ilmastotyö maakunnalliseen ilmastotyöhön olisi mahdollista säästää yhteisiä resursseja ja tarkastella luontevammin ilmastotyön onnistumiseen vaikuttavia alueellisia kehityskulkuja ja ratkaisuja, kuten liikenneratkaisuja. Yhtenevä näkemys eri toimenpiteiden tavoitteista ja päästövaikutuksista helpottaisi näiden teemojen käsittelyä myös muissa prosesseissa. Alueellista ilmastotyötä toteutetaan kaikkien maakunnan liittojen työkalujen kautta, ja näiden hyödyntäminen ilmastotyön tueksi ja tehostamiseksi olisi tärkeää: maakuntaohjelma, maakuntakaava ja liikennejärjestelmäsuunnitelma sekä Älykkään erikoistumisen strategia TKI-rahoituksen kohdistamiseksi. Myös liittojen olemassa olevat laajat yhteistyöverkostot on luontevaa valjastaa ilmastotyöhön. Maakunnan vahvempaa roolia on toivottu erityisesti pienempien kuntien taholta, kuten ehdotuksessa todetaan.
      • Greenpeace
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Pelkosenniemen kunta, Kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen, Vauhkonen Päivi
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ilmastosuunnitelmien tekoon tulee resursoida tukea siten, että maakuntien liitot hakevat rahallisen, ja kohdentavat toiminnallisen tuen alueen kuntien ilmoittaman tarpeen mukaan niin, että lain edellyttämä minimi täyttyy – ei raskaita hakuprosesseja.
      • Keski-Suomen ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelmia useamman kunnan kanssa yhteistyössä on hyvä nosto lakiin ja tulisikin tarkastella, voisiko esimerkiksi seudulliseen yhteistyöhön liittyvä lähestymistapa olla ainakin selkeästi kuntarajat ylittävissä kysymyksissä (esim. liikenne) jopa yksittäisiä suunnitelmia parempi vaihtoehto. Monilla kaupunkiseuduilla on perinteisesti käsitelty erilaisia suunnittelukysymyksiä yhteistyössä ja myös ilmastoa olisi hyvä tarkastella samoin. Varmistaa tässä tapauksessa tulisi, että myös usean kunnan yhteistyössä tehtävä suunnitelma integroituu kuntien omaan toimintaan, eikä jää pintapuoliseksi tarkasteluksi.
      • Sulkavan kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • -
      • Kuusamon kaupunki, Yhdyskuntatekniikan toimiala
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kuntien valintaoikeus siihen, miten ilmastosuunnitelma laaditaan, pitää säilyä kunnilla. Yhteistyömahdollisuus on hyvä olla olemassa, se voi helpottaa pienempiä kuntia resurssikysymyksissäkin. Alueen kuntien ja maakuntaliiton välinen jatkuva vuoropuhelu asian etenemisestä ja toteuttamisesta on kannatettavaa.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Pirkanmaan liitto pitää tärkeänä, että suunnitelma voidaan laatia myös kuntien yhteistyössä. Päätöksentekoprosessin osalta epäselväksi jää, vaaditaanko yhteisen suunnitelman hyväksymiseen kaikkien suunnitelmaan osallistuneiden valtuustojen hyväksyntä, vai ovatko päätökset toisistaan erillisiä (vrt. kuntien yhteinen yleiskaava). Yhteisen suunnitelman osalta on myös tärkeää mahdollistaa tarkoituksenmukainen valtionavustuksen hakuprosessi, jotta kukin kunta ei ano avustusta erikseen, vaan suunnittelu voidaan mitoittaa yhteisenä kokonaisuutena. Lisäksi valtionavustuksen jatkuvuus on turvattava. Jatkuvuus takaisi sen, että kunnat voisivat esimerkiksi palkata yhteisen ilmastoasiantuntijan vastaamaan lainmukaisen suunnitelman laatimisesta ja seurannasta. Jos rahoituksen pysyvyys on epäselvää, ei tällaiseen pitkäjänteiseen sitoutumiseen ole mahdollisuuksia. Esityksessä jää epäselväksi, miten tässä kokonaisuudessa tulee tulkita maakuntien liittojen lakisääteistä tehtävää, jonka mukaan maakunnan liiton tulee “edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista ja laadukkaan elinympäristön tilaa koskevan suunnittelun yhteistyötä sekä vastaa suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa”. (Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta 756/2021, 17§) Ilmastolain täydennyksen perusteluissa ja taustatiedoissa viitataan maakuntien liittojen rooliin ilmastotyössä, mutta kokonaiskuva jää silti epäselväksi.
      • Hollolan kunta, Elinvoiman palvelualue
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Yhteistyössä laadituissa alueellisissa ilmastosuunnitelmissa tulee olla mahdollisuus kuntakohtaisten tavoitteiden ja toimenpiteiden konkreettiseen esittämiseen. Resurssoinnissa ja valtionavustuksen myöntämisessä tulisi kuntien lukumäärän lisäksi huomioida kuntakohtaiset suunnitelman laatimisen työmäärään vaikuttavat tekijät, kuten kunnan koko, laajuus, elinkeinorakenne, logistinen sijainti, mitkä vaikuttavat tausta-aineiston kokoamiseen, analysointiin ja seurantaan. Kunnilla on mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelma alueen muiden kuntien kanssa, mikä on realistista, jos valitut kunnat ovat ominaispiirteiltään ilmastotyössään samalla tasolla ja käytössä olevat resurssit vastaavat toisiaan. Malli maakuntaliiton johtamasta ilmastotyöstä on toimiva tiedonjaon ja hankkeiden hallinnan näkökulmasta, mutta kuntien ominaispiirteet vaihtelevat ja paikallisen konkreettisen työn toteutumisen kannalta on kuntien syytä laatia myös oma ilmastosuunnitelma vähintään alueellisen suunnitelman liitteeksi.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kuntaliitto pitää tärkeänä, että ilmastosuunnitelman laatiminen on mahdollista myös yhdessä muiden kuntien kanssa. Kunnan pitää kuitenkin saada päättää kunnille määritettyjen tehtävien hoitamisen tavasta ja organisoinnista, joten yhteistyötä ei tule lain perusteluteksteissä rajata tai siihen ohjata.
      • Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kuntien välinen yhteistyö ilmastosuunnitelman laatimisessa on hyvä etenkin pienten kuntien osalta. Etenkin pienten kuntien näkökulmasta olisi myös hyvä laatia valmiita mallipohjia erityyppisille kunnille (asukasluku ja pinta-ala, elinkeinorakenne, sijainti ja luonnonolosuhteet jne.) ilmastosuunnitelman valmistelun helpottamiseksi.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelmia useamman kunnan kanssa yhteistyössä on hyvä, kannatettava nosto lakiin. Tässä yhteydessä tulisi varmistaa se, että myös usean kunnan yhteistyössä tehtävä suunnitelma integroituu kuntien omaan toimintaan, eikä jää pintapuoliseksi tarkasteluksi.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon ovat valmistelleet maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ja suunnittelujohtaja Mari Pohjola
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Etelä-Pohjanmaan liitto pitää hyvänä ratkaisuna, että kunnat voivat laatia ilmastosuunnitelman yhdessä useamman kunnan kesken. Alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa (756/2021, 17§) säädetään, että maakunnan liitto edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista ja laadukkaan elinympäristön tilaa koskevan suunnittelun yhteistyötä. Etelä-Pohjanmaan liitto katsoo, että maakuntien liittojen roolin vahvistaminen alueensa kuntien ilmastotyön tukijana ja on tärkeää erityisesti pienille ja keskisuurille kunnille.
      • Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Tampereen kaupunkiseudun ilmastotyöryhmä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Kuntayhtymä pitää hyvänä esitystä kuntien mahdollisuudesta laatia suunnitelma vaihtoehtoisesti myös yhdessä alueen muiden kuntien kanssa.
      • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • On hyvä, että ilmastosuunnitelma on mahdollista laatia myös yhdessä muiden kuntien kanssa, sillä seudullista yhteistyötä tehdään jo muutoinkin paljon. Mielestämme on tärkeää, että yhteiseen suunnitelmaan on kuitenkin sisällytettävä myös kuntakohtaiset tavoitteet ja toimenpiteet.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Ilmastolain luonnokseen sisältyy mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelma yhdessä alueen muiden kuntien kanssa, mikäli se on tarkoituksenmukaista. Mahdollisuus yhteiseen suunnitelmaan on hyvä olla olemassa. Ihmiset, hyödykkeet, vesi ja jätteet kulkevat kuntarajojen yli, ja yhteisellä suunnitelmalla voidaan parhaassa tapauksessa päästä kiinni vaikuttavampiin päästövähennyksiin, mikäli kaikki mukana olevat kunnat sitoutuvat yhteisesti toteuttamaan rajat ylittäviä päästövähennystoimenpiteitä. Yhteinen tavoitteiden asetanta ja suunnittelu on erityisen perusteltua toiminnallisilla kaupunkiseuduilla, joilla työssäkäynti ja palvelujen hyödyntäminen ylittävät kuntarajat ja tarvitaan yhteisiä näkemyksiä liikkumisen palvelujen kehittämiseen ja sen kautta liikenteen päästöjen vähentämiseen. On kuitenkin ehdottoman tärkeää, että mahdolliseen yhteiseen suunnitelmaan sisällytetään lisäksi kuntakohtaiset tavoitteet ja toimet.
      • SLC Nyland, Munck-Pihlgren Maria
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • SLC Nyland uppmuntrar till samarbete kommuner emellan för att få ett bredare kunnande till arbetsgruppen samt att spara på kostnader.
      • Pohjois-Savon ELY, Kettunen Tapio
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Mahdollisuutta laatia ilmastosuunnitelmia useamman kunnan kanssa yhteistyössä pidetään hyvänä. Seudullinen yhteistyö on vahvaa monilla alueilla mm. liikenteen, kaavoituksen ja elinkeinoelämän asioissa. Yhteisissä suunnitelmissa tulee varmistaa, että suunnitelmat integroituvat kuntien omaan strategiatyöhön, etteivät ne jää pintapuolisiksi.
      • Hämeen ELY-keskus, Rosberg-Airaksinen Eira
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Ilmastosuunnitelma yhdessä muiden alueen kuntien kanssa on hyvä avaus ja parantaa mahdollisuutta esimerkiksi edistää kuntarajat ylittävää kiertotalousliiketoimintaa. Seuranta toki pitää suunnitella samoin kuin yksittäisen kunnan ilmastosuunnitelmassa, että ilmastoasiat etenevät kuntien strategioihin ja operatiiviseen toimintaan prosessin mukaisesti ja tavoitellulla aikajanalla.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Monet olemassa olevista kuntien ilmastosuunnitelmista on laadittu useamman kunnan yhteistyönä, josta erityisesti pienet kunnat ovat hyötyneet. Käytännössä kaikki pienimpien kuntien nykyiset ilmastosuunnitelmat ovat syntyneet ylikunnallisen yhteistyön tuloksina, ja yhteistyö muiden kuntien kanssa tai suunnitelman laatiminen ostopalveluna voivat olla pienimpien kuntien ainoat mahdollisuudet laatia suunnitelma. Lakiehdotuksen kirjaus on järkevä, koska se selkeästi kannustaa yhteistyöhön, mikä tehostaa julkisten resurssien käyttöä ja syventää samalla kuntien välistä ilmastoyhteistyötä.
      • Kotkan kaupunki/Ympäristöpalvelut
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • Hyvä lähtökohta, koska kunnilla saattaa olla sopimuksia, että sama asiantuntija hoitaa useamman kunnan ilmasto-/kestävyysasioita. Haasteena onkin saattanut olla, että hyväksytäänkö ohjelmaluonnos kaikissa niissä kunnissa, joille ohjelmaluonnos on tehty. Lainsäädännön kannattaa sisällyttää vähimmäisvaatimukset myös näille yhteisille suunnitelmille
      • Ilmatieteen laitos
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelma yhdessä alueen muiden kuntien kanssa on kannatettava.
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelmia useamman kunnan kanssa yhteistyössä on hyvä lisäys lakiin ja tulisikin tarkastella, voisiko esimerkiksi seudulliseen yhteistyöhön liittyvä lähestymistapa olla ainakin selkeästi kuntarajat ylittävissä kysymyksissä (esim. liikenne) jopa yksittäisiä suunnitelmia parempi vaihtoehto. Monilla kaupunkiseuduilla on perinteisesti käsitelty erilaisia suunnittelukysymyksiä yhteistyössä ja myös ilmastoasioita olisi hyvä tarkastella samoin. Tässä yhteydessä tulisi varmistaa se, että myös usean kunnan yhteistyössä tehtävä suunnitelma integroituu kuntien omaan toimintaan, eikä jää pintapuoliseksi tarkasteluksi.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Päivitetty:
        22.7.2022
        • Esityksessä ehdotetaan, että kunnalla vaihtoehtoisesti olisi mahdollisuus laatia suunnitelma myös yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Laissa edellytetään, että mahdollisen kuntien yhteisen suunnitelmaan olisi sisällytettävä kuntakohtaiset tavoitteet ja toimet. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää hyvänä, että laki mahdollistaisi kunnille yhteistyön suunnitelman laatimisessa. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että pienimpien, alle 6000 asukkaan kuntia koskevien velvoitteiden vaikutuksia tulisi jatkotyössä edelleen arvioida. Puolessa Suomen kunnista on alle 6000 asukasta, mutta vain kymmenellä näin pienellä kunnalla on Syken selvityksen mukaan ilmastosuunnitelma. Jatkotyössä tulisi muun muassa selvittää pienimmille kunnille kevyempää suunnitelmaa ja onko velvoite kuntakohtaisiin tavoitteisiin ja toimiin tehokkain tapa edistää lain tavoitteita pienimpien kuntien kohdalla. Pienillä kunnilla on ohuet resurssit ilmastosuunnitelmien tekoon ja esimerkiksi maatalousvaltaiseen elinkeinorakenteeseen tai vilkkaaseen kauttakulkuliikenteeseen vaikutusmahdollisuudet ovat rajatut.
      • Etelä-Savon ELY, Ilmastoasiantuntija, Johdon tuki, Leppänen Jaana
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelmia useamman kunnan kanssa yhteistyössä on hyvä nosto lakiin ja tulisikin tarkastella, voisiko esimerkiksi seudulliseen yhteistyöhön liittyvä lähestymistapa olla ainakin selkeästi kuntarajat ylittävissä kysymyksissä (esim. liikenne) jopa yksittäisiä suunnitelmia parempi vaihtoehto. Monilla kaupunkiseuduilla on perinteisesti käsitelty erilaisia suunnittelukysymyksiä yhteistyössä ja myös ilmastoa olisi hyvä tarkastella samoin. Varmistaa tässä tapauksessa tulisi, että myös usean kunnan yhteistyössä tehtävä suunnitelma integroituu kuntien omaan toimintaan, eikä jää pintapuoliseksi tarkasteluksi.
      • Varsinais-Suomen ELY
        Päivitetty:
        17.7.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelmia useamman kunnan kanssa yhteistyössä on hyvä nosto lakiin ja tulisikin tarkastella, voiko esimerkiksi seudulliseen yhteistyöhön liittyvä lähestymistapa olla ainakin selkeästi kuntarajat ylittävissä kysymyksissä (esim. liikennejärjestelmätyön kautta) jopa yksittäisiä suunnitelmia parempi vaihtoehto. Monilla kaupunkiseuduilla on perinteisesti käsitelty erilaisia suunnittelukysymyksiä yhteistyössä ja myös ilmastotyössä olisi hyvä tarkastella samoin. Tällöin tulee varmistaa, että myös usean kunnan yhteistyössä tehtävä suunnitelma integroituu kuntien omaan toimintaan, eikä jää pintapuoliseksi tarkasteluksi. Tässäkin tapauksessa kunta olisi siis velvoitettava tuomaan vähintään keskeiset tavoitteet osaksi omaa kuntastrategiaa. Lisäksi olisi täsmennettävä, että tässä tarkoitetaan kaupunkiseututyyppisen toiminnallisen alueen yhteistä suunnitelmaa eikä maakunnan ilmasto-ohjelmaa, joka sekin on maakuntavaltuuston hyväksymänä kuntien yhteinen. Maakuntaliiton tuottaman ja maakunnan laajuisena ilmastosuunnitelma jäisi helposti liian ulkokohtaiseksi yksittäiselle kunnalle, koska sen takana olisi vahvasti toinen organisaatio ja hallintoalue.
      • Kainulainen Anssi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • -
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmaselvityksessä (2022) todettiin, että maakuntien liitoille sopivat ilmastotyössä luontevasti tehtävät, jotka koskevat koko maakunnan aluetta tai maakunnalle merkittäviä toimialoja. Vaikka maakuntien liitoille ei esitysehdotuksessa asetetakaan ilmastosuunnitelman laatimisvelvoitetta, Satakuntaliitto pitää hyvänä, että lakiluonnosta valmisteltaessa on tunnistettu maakuntien liittojen mahdollinen yhteensovittava rooli, kun kunnat valmistelevat mahdollisia yhteisiä suunnitelmia. Satakuntaliitto pitää tärkeänä, että rahoitusperiaatteen mukaisesti kunta voi ilmastosuunnitelman laatimista ja päivittämistä varten hakea ympäristöministeriöltä valtionavustusta. Myös maakuntien liitoille tulee olla mahdollisuus valtionavustuksen hakemiseen. Maakunnan liitto alueellisena kuntayhtymänä voi edesauttaa esim. kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen ja jalkauttamiseen liittyvää yhteistyötä ja maakuntien liittojen rooli ja tehtävä yhteistyön mahdollistajana ja koordinoijana on hyvä tunnistaa ja kirjata lakiin. Tämä olisi linjassa myös keväällä 2022 kerätyn lausuntopalautteen kanssa, jossa erityisesti pienet kunnat korostivat maakuntaliittojen merkitystä mahdollisesti tulevan ilmastosuunnitelma velvoitteen toteutuksessa. Esimerkiksi kuntien yhteiset viestintäsuunnitelmat ja -aineistot sekä tiedottaminen voisivat olla maakunnan liittojen kunnille tarjoamaa tukea. Myös maakuntien liitoilla tulee olla mahdollisuus hakea rahoitusta alueellisen ilmastotyön edistämiseen edellä mainittujen tehtävien toteuttamiseksi.
      • Porin kaupunki, Elinvoima- ja ympäristötoimiala
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • On varmistuttava, että maakuntatason suunnitelmat ovat samoilla linjoilla kuin kuntakohtaiset suunnitelmat. Yleisesti ottaen maakuntatason suunnitelmat säästäisivät resursseja, mutta niiden jalkauttaminen konkretiaan voi olla haastavampaa, jos kunnan oma osallistuminen niiden laadintaan on ollut pientä. Kulujen korvaaminen on tärkeää, sillä useissa keskikokoisissakin kunnissa uuden ilmastosuunnitelman onnistunut laadinta ja jalkautus vaativat lisäresurssia. Erityistä huomiota tuleekin kiinnittää suunnitelman jalkauttamiseen kuntaorganisaatiossa. Tämä vaatii lisäresurssia erityisesti viestintään, koulutukseen ja tiedottamiseen. Tässä maakuntaliiton rooli voisi olla merkittävä.
      • Oikeuskanslerinvirasto
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Oikeuskanslerilla ei ole huomautettavaa hallituksen esitykseen.
      • Satakunnan ELY, Johdon tukiyksikkö, Jortikka Anne
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelmia useamman kunnan kanssa yhteistyössä on hyvä nosto lakiin ja tulisikin tarkastella, voisiko esimerkiksi seudulliseen yhteistyöhön liittyvä lähestymistapa olla ainakin selkeästi kuntarajat ylittävissä kysymyksissä (esim. liikenne) jopa yksittäisiä suunnitelmia parempi vaihtoehto. Monilla kaupunkiseuduilla on perinteisesti käsitelty erilaisia suunnittelukysymyksiä yhteistyössä ja myös ilmastoa olisi hyvä tarkastella samoin. Varmistaa tässä tapauksessa tulisi, että myös usean kunnan yhteistyössä tehtävä suunnitelma integroituu kuntien omaan toimintaan, eikä jää pintapuoliseksi tarkasteluksi.
      • Pirkanmaan ELY
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelmia useamman kunnan kanssa yhteistyössä on hyvä nosto lakiin ja tulisikin tarkastella, voisiko esimerkiksi seudulliseen yhteistyöhön liittyvä lähestymistapa olla ainakin selkeästi kuntarajat ylittävissä kysymyksissä (esim. liikenne) jopa yksittäisiä suunnitelmia parempi vaihtoehto. Monilla kaupunkiseuduilla on perinteisesti käsitelty erilaisia suunnittelukysymyksiä yhteistyössä ja myös ilmastoa olisi hyvä tarkastella samoin. Varmistaa tässä tapauksessa tulisi, että myös usean kunnan yhteistyössä tehtävä suunnitelma integroituu kuntien omaan toimintaan, eikä jää pintapuoliseksi tarkasteluksi.
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        4.7.2022
        • Lieksan kaupunki pitää tärkeänä sitä, että kunnat voivat halutessaan laatia ilmastosuunnitelman yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Tämä on erityisen tärkeää pienten kuntien näkökulmasta, että kuntien yhteisiä resursseja voidaan hyödyntää suunnitelman tekemisessä. Jokaisen kunnan täytyy voida kuitenkin itse päättää siitä, miten se ilmastosuunnitelman haluaa laatia.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Esimerkiksi UUSILMA-hanke (6) on huomauttanut, että niissä ”kunnissa, joissa ei tähän asti ole asetettu mitään tavoitteita, uudet velvoitteet saatetaan kokea ylimääräisenä rasitteena. Jos kunnalla ei ole vaadittavaa osaamista ja resursseja, velvoite voi jäädä niin ikään muodolliseksi ilman vaikutuksia kunnan toimintaan tai suunnitteluun. Vaihtoehtoinen ratkaisu, jossa maakunta tai muu ryhmä kuntia asettaa tavoitteen yhdessä, voisi olla hedelmällisempi ratkaisu kuin jokaiselle kunnalle erikseen kohdistettu velvoite.” Hallituksen esityksen mukaan ilmastosuunnitelman voisi laatia myös yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Sitra kannattaa esitystä. Kuntien koko ja ilmastotyön lähtötilanne on järkevää huomioida, kun ilmastosuunnitelmaa lähdetään laatimaan tai päivittämään.
      • Keski-Suomen liitto
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelma yhdessä alueen muiden kuntien kanssa on keskeinen tapa huomioida ehdotuksessa pienten kuntien resurssit ja olosuhteet. Monessa tapauksessa kuntien yhteistyö suunnitelmien laadinnassa voi auttaa yhteistyön lisäämisessä myös käytännöntasolla. Samaan aikaan on keskeistä, että suunnitelma hyväksytään jokaisen kunnan valtuustossa ja että suunnitelma sisältää jokaista kuntaa koskevia omiakin linjauksia. Muuten vaarana on, että suunnitelma jää etäiseksi eikä käytännössä jalkaudu kunnan toimintaan.
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Anni Toiviainen, ilmastoasiantuntija
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • SAK kannattaa HE-luonnoksen linjausta, jonka mukaan kunta voi laatia ilmastosuunnitelman yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Parhaimmillaan yhteistyö mahdollistaa resurssien ja ilmasto-osaamisen tehokkaamman käytön. Jotta suunnitelma säilyy toteuttamiskelpoisena ja päästövähennyksiä aidosti saavutetaan kaikissa kunnissa, tarvitaan yhteistyössäkin laadittuun suunnitelmaan selkeä esitys kuntakohtaisista tavoitteista ja toimenpiteistä. SAK pitää hyvänä, että näkökulma on esillä myös HE-luonnoksessa.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Koivula Sari, metsä- ja ilmastoasiantuntija / Ahlberg Eetu, projektisuunnittelija, Alueidenkäyttöyksikkö
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Ei huomautettavaa. On tärkeää, että pienten kuntien vähäisemmät resurssit toteuttaa ilmastotyötä on huomioitu ja maakuntien liittojen keskeinen rooli alueellisen ilmastotyön edistäjänä on tunnustettu. On myös kannatettavaa, että pienille kunnille tuodaan mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelma yhteistyössä muiden kuntien tai maakunnan tasolla. Pienemmät kunnat tarvitsevat suunnitelmien laatimiseen tukea, ja maakuntien liittojen rooli tässä on merkittävä.
      • Turun kaupunki, Ilmastojohtaja / konsernihallinto, johdon tuki, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Veivo Risto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Tämä mahdollisuus on kannatettava ja palvelee todennäköisesti hyvin esimerkiksi pienempiä kuntia, varsinkin, jos niillä on keskenään ilmastotyön kannalta yhdistäviä tekijöitä, kuten esimerkiksi yhteisiä toimintoja, yhtiöitä tai yhteisesti huolehdittavaa infraa tai luonnon resursseja.
      • Kymenlaakson liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kymenlaakson liitto katsoo, että on järkevää, että kunnat voivat laatia ilmastosuunnitelman yhdessä useamman kunnan kesken. Alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta annetussa laissa (756/2021, 17§) säädetään, että maakunnan liitto edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä ja ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista ja laadukkaan elinympäristön tilaa koskevan suunnittelun yhteistyötä. Kymenlaakson liitto katsoo, että maakuntien liittojen roolin vahvistaminen alueensa kuntien ilmastotyön tukijana ja fasilitoijana on tärkeää erityisesti pienille ja keskisuurille kunnille. Maakuntaliitto on alueensa kuntien muodostama kuntayhtymä ja vahvistamalla maakuntien liittojen roolia edistetään kuntien tasavertaisuutta ja vähennetään eriarvoistumisen riskiä. Lisäksi maakuntaliittojen laatimat maakuntakaava, maakuntaohjelma ja -suunnitelma, liikennejärjestelmätyö, merialuesuunnittelu sekä erilaisten hankkeiden rahoittaminen ovat keskeisiä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevia asiakokonaisuuksia.
      • Kristinestads stad, Stadsstyrelsen, 20.6.2022 § 92
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Meningen: ”Miljöministeriet kan bevilja kommunen statsunderstöd för utarbetande eller uppdatering av en i denna paragraf avsedd plan inom ramen för det anslag som anvisats i statsbudgeten” ska ändras till ”Miljöministeriet ska bevilja kommunen statsunderstöd för utarbetande eller uppdatering av en i denna paragraf avsedd plan inom ramen för det anslag som anvisats i statsbudgeten”. I motiveringarna till paragrafen står det att eftersom detta är en ny lagstadgad uppgift för kommunerna så är utgångspunkten att kostnader som uppstår av detta ska kompenseras. Samtidigt står det att miljöministeriet kan bevilja kommuner statsunderstöd. Det behöver förtydligas att statsunderstöd ska utbetalas; inte att de kan eller att de ska ansökas. Om det är så att kommuner ska ansöka om statsunderstöd så ska det ske genom enklast möjliga process, förslagsvis bifogat fullmäktigeprotokoll.
      • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelmia useamman kunnan kanssa yhteistyössä on hyvä nosto lakiin ja tulisikin tarkastella, voisiko esimerkiksi seudulliseen yhteistyöhön liittyvä lä-hestymistapa olla ainakin selkeästi kuntarajat ylittävissä kysymyksissä (esim. liikenne) jopa yksittäisiä suunnitelmia parempi vaihtoehto. Monilla kaupunkiseuduilla on perintei-sesti käsitelty erilaisia suunnittelukysymyksiä yhteistyössä ja myös ilmastoa olisi hyvä tarkastella samoin. Varmistaa tässä tapauksessa tulisi, että myös usean kunnan yhteis-työssä tehtävä suunnitelma integroituu kuntien omaan toimintaan, eikä jää pintapuoliseksi tarkasteluksi.
      • Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelmia useamman kunnan kanssa yhteistyössä on hyvä nosto lakiin ja tulisikin tarkastella, voisiko esimerkiksi seudulliseen yhteistyöhön liittyvä lähestymistapa olla ainakin selkeästi kuntarajat ylittävissä kysymyksissä (esim. liikenne) jopa yksittäisiä suunnitelmia parempi vaihtoehto. Monilla kaupunkiseuduilla on perinteisesti käsitelty erilaisia suunnittelukysymyksiä yhteistyössä ja myös ilmastoa olisi hyvä tarkastella samoin. Varmistaa tässä tapauksessa tulisi, että myös usean kunnan yhteistyössä tehtävä suunnitelma integroituu kuntien omaan toimintaan, eikä jää pintapuoliseksi tarkasteluksi.
      • Saarijärven kaupunki/ympäristötoimi
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Hyvä mahdollisuus pienille kunnille, jotka ovat lähellä toisiaan (sama maakunta periaatteena) ja joilla on sama tilanne. Yhteissuunnitelman tulee kuitenkin sisältää kutakin kuntaa koskevia, paikalliset olosuhteet huomioivia tavoitteita, joten yhteissuunnitelmasta ei välttämättä ole kovin suurta apua kuin ensimmäistä suunnitelmaa laadittaessa (vertaistuki). Kuntien, jotka tekevät yhdessä ilmastosuunnitelmaa tulisi olla samantyyppinen elinkeinorakenne ja mm. maa- ja metsäomistuspohja, jotta yhdessä tehdystä suunnitelmasta olisi suurin hyöty. Tärkeää on, että laadintaan saadaan valtionavustusta, jonka hakeminen tulisi olla mahdollisimman helppoa ja avustus tulee jakaa kustannusten suhteessa.
      • Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kainuun ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat / Ympäristövastuu
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelmia useamman kunnan kanssa yhteistyössä on hyvä nosto lakiin ja tulisikin tarkastella, voisiko esimerkiksi seudulliseen yhteistyöhön liittyvä lähestymistapa olla ainakin selkeästi kuntarajat ylittävissä kysymyksissä (esim. liikenne) jopa yksittäisiä suunnitelmia parempi vaihtoehto. Monilla kaupunkiseuduilla on perinteisesti käsitelty erilaisia suunnittelukysymyksiä yhteistyössä ja myös ilmastoa olisi hyvä tarkastella samoin. Varmistaa tässä tapauksessa tulisi, että myös usean kunnan yhteistyössä tehtävä suunnitelma integroituu kuntien omaan toimintaan, eikä jää pintapuoliseksi tarkasteluksi.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Keski-Pohjanmaan liitto katsoo, että mahdollisuus ilmastosuunnitelmien laadintaan yhteistyössä muiden alueen kuntien kanssa on ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti pienten kuntien kannalta on tärkeää, että suunnitelma voidaan laatia yhteistyössä muiden kuntien kanssa, jolloin kuntien vähäiset taloudelliset ja henkilöstöresurssit eivät muodostu liian suureksi haasteeksi ilmastosuunnitelmien laadinnan kannalta. Keski-Pohjanmaan liitto katsookin, että pieniltä kunnilta ei tulisi vaatia kunnan omaa ilmastosuunnitelmaa mikäli perustellumpaa on laatia alueellinen, esimerkiksi maakunnan liiton johdolla toteutettu tai kuntien yhteistyössä tekemä suunnitelma. Tämän tulisi olla ensisijainen vaihtoehto. Halutessaan pienet kunnat voivat toki toteuttaa myös oman ilmastosuunnitelmansa. Maakuntien liitoilla on merkittävä lainsäädännöstäkin tuleva rooli (Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta 756/2021, 17§) alueidensa luonnonvarojen kestävän käytön edistämisessä sekä ilmastonmuutoksen hillinnässä ja siihen sopeutumisessa. Täten maakuntien liitoilla tulee olla myös mahdollisuus koordinoida kuntien ilmastosuunnitelmien laadintaa ja hakea ilmastosuunnitelmiin tarkoitettua valtionavustusta kuntien puolesta.
      • Suomen luonnonsuojeluliitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Mahdollisuus laatia ilmastosuunnitelma yhdessä alueen muiden kuntien kanssa on pienten kuntien näkökulmasta hyvä. Kuten ehdotukseen on sisällytetty, on hyvin tärkeää, että yhteisen suunnitelman jokaisella kunnalla on omat päästövähennystavoitteet ja toimenpiteet tavoitteen saavuttamiseksi. Näin jokainen kunta tekee omaa ilmastotyötään yhteisen ilmastosuunnitelman alla.
      • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä, että kunnat voivat halutessaan laatia ilmastosuunnitelman yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Tämä on ensiarvoisen tärkeää erityisesti pienten kuntien näkökulmasta, sillä yhteistyö mahdollistaa useamman kunnan resurssien yhdistämisen. Myös maakunnan liitolla voi monessa maakunnassa olla tärkeä yhteen sovittava rooli. Alueiden kehittämistä koskevan nk. toimeenpanolain (756/2021) mukaan maakunnan liiton tehtävänä on edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista, mikä antaa maakunnan liitolle mahdollisuuden yhteistyössä alueensa kuntien kanssa harjoittaa yhteistyötä ilmastosuunnitelmien laadinnassa. Kunnilla on hyvin erilaiset voimavarat ja käytettävissä olevat resurssit ilmastotyöhön, joten monessa maakunnassa maakunnan liitto toimii kuntien yhteisenä ilmastoresurssina. Ylipäätään ilmastotyö on kiinteä osa maakunnan kehittämistyötä. Ilmastonmuutokseen vastaaminen on keskeinen osa mm. maakuntaohjelmaa, maakuntakaavaa, liikennejärjestelmätyötä ja älykkään erikoistumisen strategiaa. Lakisääteisten suunnittelutehtävien lisäksi maakunnan liitoilla on muitakin merkittäviä keinoja ilmastotyön edistämiseen, kuten hiilineutraaliustiekartat, ilmasto- ja energiastrategiat sekä erilaiset toimenpideohjelmat, kuten sähköautojen latausverkoston alueelliset kehittämissuunnitelmat. Lisäksi Pohjanmaan liitto painottaa tässäkin kohtaa kansallisesti tuotettujen työkalujen ja pohja-aineistojen merkitystä. Kunnnan ilmastosuunnitelma tulee olla mahdollista tehdä kaikissa kunnissa ilman ulkopuolelta ostettavia asiantuntijapalveluja.
      • Energiavirasto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • -
      • Joensuun kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta / ympäristönsuojelupäällikkö, Leinonen Jari
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Talousalueilla, jotka muodostavat yli kuntarajojen ylittävän toiminnallisen kokonaisuuden, yh-teisen suunnitelman laatimisen mahdollisuus on kannatettava. Kuntayhteistyö ei kuitenkaan saisi johtaa siihen, että sisällöllisistä tavoitteista tehdään kompromisseja tai suunnitelma laa-ditaan yhteistyössä pelkästään taloudellisista syistä.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • HE-luonnoksessa esitetään, että kunta voi laatia ilmastosuunnitelman myös yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Lakiluonnoksen perusteluista käy ilmi, että käytännössä kuntien yhteinen suunnitelma olisi tarkoituksenmukaista laatia korkeintaan maakuntatasolla, vaikkakaan virallista estettä kuntien väliselle yhteistyölle ei ole. Yhteisessä suunnitelmassa on joka tapauksessa oltava kuntakohtaiset tavoitteet ja toimet, ja yhteinen suunnitelma on hyväksyttävä jokaisen kunnan valtuustossa erikseen. Porvoon kaupunki ei vastusta kuntien välistä yhteistyötä, mutta siihen ei pidä lainsäädännön avulla kuntia kuitenkaan velvoittaa. Jokaisella kunnalla pitää pysyä oma päätäntävalta siitä, mihin ja minkälaiseen yhteistyöhön kunta ryhtyy.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Esitys on kannatettava, koska kunnat tekevät jo nyt paljon yhteistyötä ilmasto- ja muissa ympäristöasioissa.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        23.6.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä, että kunnat voivat laatia ilmastosuunnitelman omista lähtökohdistaan ja niiden tahojen kanssa, jotka oman ilmastosuunnitelmansa kannalta näkevät tarpeellisiksi.
      • Akava ry, Kallio Silja
        Päivitetty:
        19.6.2022
        • Akava kannattaa linjausta, että kunta voi laatia suunnitelman myös yhdessä muiden kuntien kanssa ja yhteisessä suunnitelmassa on oltava kuntakohtaiset tavoitteet ja toimet. Tämä antaa mahdollisuuden tehostaa resurssien käyttöä ja valjastaa laajempi osaaminen suunnitelmien tekoon. Erityisesti pienemmissä kunnissa ilmastosuunnitelman laatimiseen voidaan tarvita tukea.
      • Korsholms kommun, Kommundirektör Rurik Ahlberg
        Päivitetty:
        16.6.2022
        • ok
      • Muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksiin ilmastolain soveltamisalalla (21 b § 1–4 mom)
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ilmastoasiantuntija Simo Haanpää
        Päivitetty:
        8.8.2022
        • Uudenmaan liitto pitää maakunnan liiton valitusoikeutta valtioneuvoston päätöksistä kannatettavana, koska liitto voi tarvittaessa hakea muutosta maakunnan erityisten olosuhteiden huomioon ottamisen varmistamiseksi.
      • Greenpeace
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • On erittäin tärkeää, että muutoksenhakumenettelystä säädetään selkeästi, osana ilmastolain päivitystä. Pekka Vihervuoren selvitykseen perustuvat ehdotukset vaikuttavat pitkälti tarkoituksenmukaisilta.
      • Pelkosenniemen kunta, Kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen, Vauhkonen Päivi
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ei lausuttavaa.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Käsityksemme mukaan valtioneuvoston hyväksymät suunnitelmat eivät lähtökohtaisesti ole olleet valituskelpoisia, ellei suunnitelmasta ole seurannut oikeudellisia vaikutuksia ja siten valituskelpoisuus yleishallinto-oikeudellisesti. Jää epäselväksi säädettäisiinkö tässä nyt aiemmin ei-valituskelpoisiin päätöksiin muutoksenhakuoikeus. Valitussa menettelyssä ilmeisenä riskinä on se, että poliittinen päätöksenteko oikeudellistuu.
      • Keski-Suomen ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Laissa on uutena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä sinällään on hyvä ja tarpeellinen muutos. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimimiseen käytännössä esitetyssä muodossa liittyy kuitenkin haasteellisuutta. Vihervuoren selvityksen mukaisia ehdotuksia tulisikin vielä tarkastella uudelleen. ELY-keskuksilla olisi muutoksenhakuoikeus kohdan 5 perusteella aluettaan koskevista kysymyksistä. ELY-keskukset pitävät lähtökohtaisesti muutoksenhakuoikeutta tärkeänä ja sen tuominen ilmastolakiin toisi lain lähemmäs muussa ympäristölainsäädännössä säädettyä toimivaltatilannetta. ELY-keskukset kuitenkin katsovat, että muutoksenhakuoikeus pelkistä valtioneuvoston päätöksistä on sekä tulkinnallisesti haastava että muuhun ympäristölainsäädäntöön verrattuna suppea. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Mahdollisuutta säätää muutoksenhakuoikeus siten, että se olisi linjassa esim. YSL:n ja muiden sektorilakien kanssa tulisikin vielä tarkastella. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esim. se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetettuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästötiedot ja esim. esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityisosaamista. ELY-keskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvistaneet päästölaskentaosaamistaan. Jatkossa tästä sektorista tulisi erityisesti huolehtia.
      • Sulkavan kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • -
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Pirkanmaan liitto pitää tärkeänä, että maakuntien liitoilla on valitusoikeus ilmastolain mukaisista valtakunnallisista suunnitelmista, joilla voi olla merkittäviä aluekohtaisia vaikutuksia.
      • Hollolan kunta, Elinvoiman palvelualue
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ei lausuttavaa
      • Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Laissa on uutena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä sinällään on hyvä ja tarpeellinen muutos. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimimiseen käytännössä esitetyssä muodossa liittyy kuitenkin haasteellisuutta. Vihervuoren selvityksen mukaisia ehdotuksia tulisikin vielä tarkastella uudelleen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla olisi muutoksenhakuoikeus kohdan 5 perusteella aluettaan koskevista kysymyksistä. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus pitää lähtökohtaisesti muutoksenhakuoikeutta tärkeänä ja sen tuominen ilmastolakiin toisi lain lähemmäs muussa ympäristölainsäädännössä säädettyä toimivaltatilannetta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus kuitenkin katsoo, että muutoksenhakuoikeus pelkistä valtioneuvoston päätöksistä on sekä tulkinnallisesti haastava että muuhun ympäristölainsäädäntöön verrattuna suppea. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Mahdollisuutta säätää muutoksenhakuoikeus siten, että se olisi linjassa esim. YSL:n ja muiden sektorilakien kanssa tulisikin vielä tarkastella. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esim. se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetettuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästötiedot ja esim. esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityisosaamista. ELY-keskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvistaneet päästölaskentaosaamistaan. Jatkossa tästä sektorista tulisi erityisesti huolehtia.
      • MTK Pohjois-Savo, Kauhanen Jari
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Muutoksenhaku ilmastolain soveltamisalalla todetaan, että voimassa olevassa ilmastolaissa ei ole muutoksenhakua koskevaa sääntelyä (s.12, 2.5). Vuonna 2014 annetussa ensimmäistä ilmastolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 82/2014 vp) todettiin, että ilmastopolitiikan suunnitelmiin ”ei liity sellaista oikeussuojan tarvetta, jotta ne voitaisiin katsoa valituskelpoisiksi päätöksiksi”. Tällä hallituksen esityksellä Ilmastolakia muutetaan olennaisesti, kun kuntia velvoitetaan tuottamaan ilmastosuunnitelmia. Kuntien ilmastosuunnitelmien sisältö on tässä vaiheessa avoin. Samoin avoinna ovat ne oikeudelliset instrumentit, joita käyttämällä kyseiset suunnitelmat pannaan toimeen. Pidämme ilmeisenä, että jos kyseiseen oikeudellisten instrumenttien valikoimaan kuuluu pakottavia määräyksiä tai muita sellaisia ohjauskeinoja, joilla on velvoittavaa vaikutusta mm. maanomistajien oikeusturvaan, on kyseinen muutoksenhakua koskeva kokonaisuus lainsäädännössä säädettävä lakitasolla ja siten, että maanomistajien perusoikeudet mm. elinkeinon vapauden ja omaisuudensuojan osalta turvataan ja heille taataan mahdollisuus myös muutoksenhakuun kyseenomaisista hallinnollisista päätöksistä.
      • Uudenmaan ELY
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • UUDELY katsoo, että on hyvä, että valtion viranomaiselle on annettu valitusoikeus valtioneuvoston päätöksistä. Tämä mahdollisuus ei lisänne merkittävästi ELY-keskuksen tehtäviä.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon ovat valmistelleet maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ja suunnittelujohtaja Mari Pohjola
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa.
      • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • WWF Suomi
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • WWF pitää erittäin tärkeänä, että ilmastolakiin täydennetään muutoksenhakua koskevat säännökset. Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen ovat aikamme keskeisiä koko yhteiskuntaa koskevia haasteita. Suomi on sekä kansallisesti että kansainvälisesti sitoutunut täyttämään osansa. Ilmastolaki ilman selkeää ja toimivaa muutoksenhakujärjestelmää ei ole oikeusvaltiolle hyväksyttävää. Selkeää muutoksenhakuoikeutta edellyttää myös perustuslain 20§:n ympäristöperusoikeus. Muutoksenhakuoikeuden suppeuden vuoksi se ei ehdotetussa muodossa riittävästi turvaa ympäristöperusoikeuden toteutumista. WWF arvioi, että kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanteet viranomaisten puutteellisista päätöksistä ovat useissa maissa johtaneet ilmastopolitiikan vahvistamiseen. Ehdotettu muutoksenhakusääntely on askel oikeaan suuntaan, kun laissa nimenomaisesti kirjataan tahot, joilla on valitusoikeus. WWF pitää kuitenkin perusteettomana muutoksenhaun kynnykseksi monen tahon osalta asetettua ”erityisyys”-vaatimusta. Ilmastonmuutos ilmiönä vaikuttaa yhteiskunnassa niin moninaisilla tavoilla, että on keinotekoista vaatia valittajalta selvitystä jostakin erityisestä, yleisistä vaikutuksista poikkeavasta, tavasta, jolla ilmastonmuutos nimenomaan valittajaan vaikuttaa.   Vain valtioneuvoston päätöksiin kohdistuva muutoksenhakuoikeus jättää ratkaisematta sen, miten järjestöt ja kansalaiset voivat saattaa oikeuden tutkittavaksi viranomaistoiminnan lainmukaisuuden tilanteessa, jossa laiminlyödään lain 5 §:n mukainen velvollisuus edistää ilmastolakiin perustuvien tavoitteiden ja suunnitelmien toteutumista. Ympäristöministeriön tulisi käynnistää selvitys ilmastolain 5§:ään liittyvän muutoksenhakuoikeuden toteuttamisesta. WWF ehdottaa, että ilmastolain mukaiset suunnitelmat velvoittaisivat myös kuntia. Siksi olisi tarpeen ulottaa muutoksenhakuoikeutta koskeva selvitys myös kunnanvaltuustojen tekemiin päätöksiin.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Useissa maissa on pantu viime aikoina vireille ilmastonmuutokseen liittyviä valituksia. Voimassa olevassa ilmastolaissa ei ole muutoksenhakua koskevaa sääntelyä, mikä voi johtaa epäselvyyksiin mahdollisten valitusten tulkinnassa. On tärkeää, että muutoksenhakua koskeva sääntely lisätään ilmastolakiin. Mahdollisten ilmastopolitiikan suunnitelmia koskevien valitusten perusteluja on vaikea ennakoida. Kansainväliset esimerkit koskevat valituksia, joissa ilmastopolitiikan on koettu olevan riittämätöntä ja esimerkiksi vaarantavan tulevien sukupolvien elinmahdollisuuksia. Valituksilla voidaan kuitenkin pyrkiä myös estämään tai hidastamaan ilmastotoimien toteuttamista. Onkin tärkeää, että suunnitelmat voidaan panna täytäntöön muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. Myös se, että hallintotuomioistuin voi jättää varaamatta puutteellisen valituksen esittäneelle mahdollisuuden täydentää valitustaan, vähentää valitusten väärinkäytön haitallisia vaikutuksia.
      • Juusola Henna, Lausunnonantajat: Jukka Viljanen (julkisoikeuden professori) ja Henna Juusola (tutkijatohtori), Tampereen yliopisto, ALL-YOUTH-hanke/Oikeudellisten esteiden ratkaisut https://www.allyouthstn.fi/mita-tutkimme/.
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Ilmastolain uudistamisessa on perustuslain perusoikeussäännösten ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten asettamien vaatimusten näkökulmasta tärkeää sisällyttää muutoksenhakua koskevat säännökset. ALL-YOUTH hanke on ollut laatimassa sivuväliintuloa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimelle valitukseen Duarte Agostinho ym v. Portugali ja 32 valtiota. Valitus siirtyi kesäkuun lopulla 2022 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suurelle jaostolle. Yksilön mahdollisuus vaikuttaa itseään koskevaan ilmastopäätöksentekoon on tärkeää ottaa huomioon ilmastotoimien valmistelussa. Esityksessä on huomioitu hyvin jo käynnissä olevia kansainvälisiä prosesseja ja tunnistettu kysymykseen liittyviä ihmisoikeusongelmia. Erityisesti suhdetta perustuslakiin ja säätämisjärjestystä koskeva osio on ansiokas. On tärkeää säätää muutoksenhakua koskeva säännös, joka ei lisää painetta viedä asiaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, vaan tarjoaa suoran kansallisen muutoksenhakutien. Pekka Vihervuoren laatimaan selvitykseen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:10) perustuva hallituksen esityksen luonnos muutoksenhausta pyrkii vastaamaan keskeisiin tavoitteisiin. Edistämään oikeusturvaa ja poistamaan oikeudellista epävarmuutta, tarkoituksena on myös poistaa nykyisen lainsäädännön epäselvyyttä ja parantaa vaikutusmahdollisuuksia. Tärkeää on määritellä ne tahot, joilla on mahdollisuus valittaa valtioneuvoston päätöksistä. Tärkeä tavoite on myös lähentää ilmastolakia muuhun ympäristölainsäädäntöön. Erityisen mielenkiintoinen on 21 b §:n 1 mom:n 1 kohdan säännös, joka mahdollistaa valitusoikeuden sille, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea. Säännös pyrkii ratkaisemaan auki olevan tilanteen. Vihervuori nosti omassa selvityksessään esille, että myös nuorella iällä tai henkilön korkealla iällä voi yhdessä muiden tekijöiden kanssa olla merkitystä. Tämä olisi hyvä kirjata vielä tarkemmin perusteluihin. Vihervuori (s. 60) ”Tulevien sukupolvien ja siten nuorten ja heidän tulevaisuutensa asema on ilmastoasioiden ytimessä. Silti pelkkä nuori ikä ei vielä yksin täyttäisi luonnollisten henkilöiden kohdalla koskee erityisellä tavalla -vaatimusta, mutta yhdessä muiden valittajaan liittyvien seikkojen myös sillä voisi tässä yhteydessä osaltaan olla erityistä asemaa ja siten valitusoikeutta tukevaa merkitystä. Sama koskee henkilön korkeaa ikää, joka sellaisenaan voi altistaa sään ääri-ilmiöiden aiheuttamille haitoille.” Myös viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen rooli on hyvin huomioitu uudessa muutoksenhakusäännöksessä. Pykälän 2 kohdan perusteluissa olisi tärkeää mainita esimerkkeinä lasten ja nuorten tai iäkkäiden ihmisten etuja ajavat yhdistykset (vrt. aiemmin viittaus Vihervuoren selvitys s.60). Tuomioistuimet ovat olleet tähän asti varovaisia ilmastoa koskevissa ratkaisuissa, mutta esimerkiksi korkeimman hallinto-oikeuden presidentin Kari Kuusiniemen puheenvuoroista on voinut päätellä, että valmiutta aktiivisempaan lainsoveltamiseen on, jos lainsäädäntö antaa siihen mahdollisuudet. Kokonaisuutena voidaan todeta, että uusi säännös mahdollistaa perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten asettamat vaatimukset. Oikeuskäytäntö lopulta ratkaisee, kuinka korkean kynnyksen takana säännöksen soveltaminen todellisuudessa on.
      • Pohjois-Savon ELY, Kettunen Tapio
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Laissa on uutena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä sinällään on hyvä ja tarpeellinen muutos. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimimiseen käytännössä esitetyssä muodossa liittyy kuitenkin haasteellisuutta. Vihervuoren selvityksen mukaisia ehdotuksia tulisikin vielä tarkastella uudelleen. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella aluettaan koskevista kysymyksistä. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esim. se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetettuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästötiedot ja esim. esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityisosaamista. ELY-keskuksella valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvistaneet päästölaskentaosaamistaan. Jatkossa tästä sektorista tulisi erityisesti huolehtia.
      • Hämeen ELY-keskus, Rosberg-Airaksinen Eira
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Laissa on uutena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä sinällään on hyvä ja tarpeellinen muutos. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimimiseen käytännössä liittyy kuitenkin haasteellisuutta. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella aluettaan koskevista kysymyksistä. On tärkeää, että yleisen edun näkökulmasta tehtävä muutoksenhaku on yksiselitteisesti osoitettu laillisuusvalvontaa suorittaville ELY-keskuksille. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esimerkiksi se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetettuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästötiedot ja esimerkiksi esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityisosaamista. ELY-keskuksella olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvistaneet päästölaskentaosaamistaan.
      • Oikeusministeriö, Vaara Elina
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Perinteisenä lähtökohtana on ollut, että pelkät suunnitelmia koskevat päätökset ovat valituskelvottomia. Tällaiset hallintopäätökset saattavat kuitenkin olla valituskelpoisia suunnitelman sisällön tai erityislainsäädännön perusteella. Valituskelpoisuuteen vaikuttavat muun muassa suunnitelman konkreettisuus, päätöksen oikeudelliset vaikutukset eri tahojen kannalta ja vaikutukset muiden viranomaisten päätöksentekoon. Suunnitelmaa koskeva erityislainsäädäntö voi lisäksi luonnollisesti edellyttää nimenomaista muutoksenhakumahdollisuutta. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi ilmastolain muuttamisesta on otettu lähtökohdaksi säätää laissa nimenomainen muutoksenhakumahdollisuus. Kuten esitysluonnoksessa s. 12 todetaan, aiemmassa ilmastolaissa ei ollut muutoksenhakua koskevaa sääntelyä. Vuonna 2014 annetussa ensimmäistä ilmastolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 82/2014 vp) todettiin, että ilmastopolitiikan suunnitelmiin ”ei liity sellaista oikeussuojan tarvetta, jotta ne voitaisiin katsoa valituskelpoisiksi päätöksiksi”. Esityksessä tulkintaa perusteltiin sillä, että suunnitelmia koskevassa valtioneuvoston päätöksenteossa ei olisi kyse yksittäisessä hallintoasiassa tehtävästä asiaratkaisusta, jolla olisi vaikutusta yksilön oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Esitysluonnoksessa ei ole juurikaan perusteltu sitä, millä perusteella tavoitteellisen puitelain nojalla laaditut suunnitelmat olisivat niin velvoittavia tai muutoin niihin sisältyisi sellaisia oikeudellisia vaikutuksia, että muutoksenhausta olisi tarpeen tässä yhteydessä säännellä. Esityksen vaikutusarvioinnissa ei ole juurikaan avattu, millaisia oikeudenkäyntejä ja kuinka paljon esitetty muutoksenhakusääntely todennäköisesti aiheuttaisi. Esitysluonnoksesta ei myöskään ilmene esityksen lähtökohta, eli se, että onko nämä suunnitelmat katsottava oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain ja perustuslain 21 §:n nojalla jo itsessään valituskelpoisiksi päätöksiksi vai säädetäänkö näihin lähtökohtaisesti ei-valituskelpoisiin päätöksiin nyt muutoksenhakuoikeus. Tämä on erityisen merkityksellistä esityksen perustuslainmukaisuuden arvioinnissa esimerkiksi sen osalta, että kavennetaanko esityksessä muutoksenhakuoikeutettujen piiriä verrattuna yleislainsäädäntöön. Esitysluonnoksen mukaan muutoksenhakuoikeus on esimerkiksi vain sellaisella asianosaisella, jota ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea, ja lisäksi tästä valitusoikeuden perusteena olevasta erityisestä syystä on esitettävä selvitystä. Yleislainsäädännön eli oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaan muutoksenhakuoikeus on asianosaisilla ilman erityisiä selvitysvelvollisuuksia. Mikäli esityksellä kavennetaan muutoksenhakuoikeutta yleislainsäädäntöön nähden, tulee kavennettu muutoksenhakuoikeus perustella esimerkiksi yhdenvertaisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Toisaalta säätämisjärjestysperusteluissa on s. 52 tunnistettu, että esitysehdotuksessa valitusoikeutta määriteltäessä sitä samalla myös osaltaan rajattaisiin. Säätämisjärjestysperusteluissa ei ole kuitenkaan esitetty arviointia siitä, miten tämä yleislainsäädäntöä tietyltä osin rajatumpi valitusoikeus on sopusoinnussa perustuslain 21 §:n kanssa. Esitysluonnoksessa ei ole juurikaan perusteltu sitä, miksi valitusoikeutettujen piiri kunnan suunnitelmien osalta on muilta osin ehdotettu säädettäväksi merkittävästi laajemmaksi kuin valtion suunnitelmien osalta. Säätämisjärjestysperusteluissakin valitusoikeutta perustellaan lähinnä vain valtioneuvoston ilmastosuunnitelmien, mutta ei kunnan ilmastosuunnitelmien osalta. Perusteluissa s. 48 todetaan seuraavaa: ”Kunnan ilmastosuunnitelmaa koskevan valtuuston päätöksen valituskelpoisuus määrittyisi tarkemmin oikeuskäytännössä.” Oikeusministeriö huomauttaa, että jos lakiin lisätään säännös kunnan ilmastosuunnitelman muutoksenhakukelpoisuudesta, sen valituskelpoisuus määräytyy tämän säännöksen, eikä oikeuskäytännön perusteella. Valtioneuvoston päätösten tiedoksiantamista koskevan 21 a §:n ja muutoksenhakua koskevan 21 b §:n 2 momentin sanamuotoja voisi täsmentää vielä siten, että ne koskisivat vain niitä valtioneuvoston päätöksiä, jotka koskevat ilmastopolitiikan suunnitelmia. Näin ei tulisi sekaantumisvaaraa siitä, että koskevatko säännökset myös esimerkiksi lain 20 ja 21 §:n mukaisia valtioneuvoston Suomen ilmastopaneelin ja saamelaisten ilmastoneuvoston asettamispäätöksiä. Oikeusministeriö huomauttaa, että luonnoksen pääasiallisen sisällön mukaan esityksessä lisätään lakiin muutoksenhakusäännökset valtioneuvoston päätöksistä. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi muutoksenhakusäännökset myös kunnan ilmastolain nojalla tekemistä päätöksistä, joten pääasiallista sisältöä pitäisi muuttaa vastaamaan esityksen sisältöä tältä osin. Oikeusministeriö on mielellään apuna muutoksenhakua koskevien pykälien jatkovalmistelussa.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • SYKE pitää muutoksenhaun lisäämistä perusteltuna.
      • Kotkan kaupunki/Ympäristöpalvelut
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • Kotkan kaupungilla ei ole tähän ehdotukseen lausuttavaa.
      • Itä-Suomen yliopisto, ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskus CCEEL
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Muutoksenhakumahdollisuus on keskeinen keino vahvistaa ilmastolain nojalla tehtyihin päätöksiin kytkeytyvää oikeusturvaa. Ilmastolakiin kirjatut oikeussuojakeinot lisäävät lain nojalla tehtyjen päätösten legitimiteettiä selventämällä vallitsevaa oikeustilaa sekä parantamalla kansalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien toteutumista. Kuten myös lainvalmistelun tueksi tilatussa Pekka Vihervuoren selvityksessä todetaan, ilmastosuunnitelmia koskevien päätösten oikeussuojatiestä säätämättä jättäminen aiheuttaisi merkittävää oikeusepävarmuutta (s. 46). Käytännön näkökulmasta on lisäksi todennäköistä, että ilmastolain mukaiseen päätöksentekoon yritettäisiin joka tapauksessa vaikuttaa tuomioistuinteitse joko vallitsevaa oikeustilaa koetellen tai kansainvälisiä oikeusteitä hyödyntäen. Muutoksenhaun myötä ilmastolain puitteissa tehtyjen valtioneuvoston päätösten lainmukaisuus voitaisiin tarvittaessa arvioida. Erityisen tärkeää olisi mahdollisuus arvioida ilmastopolitiikan suunnitelmien riittävyyttä suhteessa ilmastolain tavoitteisiin. Tällä hetkellä oikeudelliset keinot ilmastolain tavoitteiden saavuttamisen varmistamiseksi ovat vaatimattomat. Pitkälti sääntelyn valmistelun tueksi tilatun Pekka Vihervuoren selvitykseen perustuvat ehdotukset vaikuttavat tarkoituksenmukaisilta. On hyvä, että valituksen perusteena olevaa valtioneuvoston päätöksen aineellisen tai menettelyllisen lainvastaisuuden sisältöä on täsmennetty. On tärkeää, että päätöksen aineellinen lainvastaisuus voisi ehdotetun mukaisesti perustua paitsi ilmastopolitiikan suunnitelmien sisältövaatimusten (ilmastolain 8–12 §) rikkomiseen, myös siihen, jos suunnitelmasta ilmenevä kokonaisuus voidaan katsoa riittämättömäksi lain ja suunnittelujärjestelmän tavoitteisiin nähden. Vaikka suunnitelmien sisältövaatimukset linkitetään ilmastolain 9–12 §:ssä lain 2 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseen, aineellisen lainvastaisuuden arviointia voisi vielä tästä näkökulmasta täsmentää pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa. Esityksessä ehdotettu valitusoikeuden rajaus voidaan nähdä kompromissina yhtäältä eri intressitahojen oikeuksien turvaamisen ja toisaalta tuomioistuinlaitoksen resurssien ja tosiasiallisen oikeussuojan tarpeen tunnistamisen välillä. Ehdotuksen taustalla on ajatus siitä, että jotkut voivat kärsiä ilmastonmuutoksen haittavaikutuksista konkreettisemmin ja kohdennetummin kuin toiset ja että tämä on riittävällä tavalla osoitettavissa. Tilanne, jossa kellä tahansa millään tapaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivällä olisi valitusoikeus tarkoittaisi, että se olisi käytännössä kaikilla (actio popularis). Voidaan pohtia, missä määrin pykälän säännöskohtaisissa perusteluissa erityisyysvaatimuksen tulkintaan on tarkoituksenmukaista hakea analogiaa EU-oikeuden ns. Plaumann-doktriinista, jonka mukaan päätösten vaikutusten tulisi koskea valittajaa suoraan ja erikseen. Doktriinia on kritisoitu siitä, että siihen nojaavassa tulkintakäytännössä asianosaisuuden kriteerit täyttyvät ilmastoasioissa hyvin harvoin. Doktriinin mukainen tulkinta voisi myös käytännössä johtaa siihen, ettei valitusoikeus välttämättä juuri laajenisi nykyisestä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain mukaisesta valitusoikeudesta, jonka mukaan valittaa voi se, kenen oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Ottaen huomioon, että ehdotetun 21 b §:n 3 momentin mukaan sekä 1–2 että 4–5 kohdassa tarkoitetun valittajan olisi esitettävä selvitys valitusoikeutensa perusteena olevasta erityisestä syystä, Plaumann-doktriinin kaltainen tulkinta voisi johtaa tilanteeseen, jossa moni valitus jäisi käytännössä tutkimatta. Perustelujen osalta voidaan tehdä myös joitain muita huomioita. Ensiksi vaikka esityksessä tunnistetaan muutoksenhakua koskevan sääntelyn yhteys perustuslain 20 §:ään sisältyvään tulevien sukupolvien oikeuksien toteuttamiseen, tämä ei ole heijastunut pykälän tulkintaa ohjaaviin säännöskohtaisiin perusteluihin. Tätä voidaan pitää puutteena erityisesti ehdotetun erityiseen asemaan perustuvan valitusoikeuden arvioinnissa, sillä esimerkkeinä erityisyyden mahdollisesti perustavista seikoista mainitaan ainoastaan asumiseen, elinkeinoon, yritystoimintaan tai elinolosuhteisiin liittyvät seikat. Vaikka luettelo ei ole tyhjentävä, myös henkilön erityisen nuori ikä (lasten ja tulevien sukupolvien oikeudet) tai korkea ikä (korostunut altistuminen ääri-ilmiöiden haitoille) tulisi voida huomioida yhtenä erityisyyden arviointiin vaikuttavana seikkana yhdessä muiden seikkojen kanssa. Tämä mahdollisuus tunnistettiin myös esityksen valmistelun tueksi tilatussa Vihervuoren selvityksessä (s. 60). Toiseksi esityksen säännöskohtaisten perustelujen mukaan ilmastolain 16 §:n 1 momentissa tarkoitetusta valtioneuvoston päätöksestä, jossa todetaan lisätoimien tarve, saa valittaa vain 17 §:n 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman muuttamista koskevan päätöksen yhteydessä. Tämä jättää avoimeksi sen, voiko valitusoikeus ulottua myös tilanteeseen, jossa päätöstä lisätoimista ei tehdä. Tätä kysymystä sivuttiin myös valmistelun tueksi tilatussa Vihervuoren selvityksessä, jonka mukaan yleisistunnossa tehty päätös olla ryhtymättä lisätoimiin voitaisiin tulkita oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 6 §:n 1 momentissa tarkoitetuksi valituskelpoiseksi päätökseksi (s. 50). Olisi tärkeää, että myös tällaisen päätöksen yhdenmukaisuus ilmastolain kanssa voitaisiin saattaa tarpeen tullen käsiteltäväksi tuomioistuimessa. Lopuksi voidaan huomauttaa, ettei ehdotettua muutoksenhakumahdollisuutta ole arvioitu perustuslain 14 §:n 4 momentin näkökulmasta (julkisen vallan tehtävä edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon.) Voidaan katsoa, että myös tämä arviointi voisi olla syytä toteuttaa, koska ilmastopolitiikan suunnitelmia tai lisätoimia koskevat päätökset voivat vaikuttaa henkilön elinympäristön lisäksi myös välillisesti esimerkiksi hänen elinkeinoonsa. Ylipäätään ehdotuksen arviointia osallistumisoikeuksien vahvistamisen näkökulmasta voisi edelleen vahvistaa.
      • Suomen ilmastopaneeli
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Yleisesti muutoksenhakua koskevien säännösten sisällyttäminen ilmastolakiin on tarpeellista ja perusteltua. Erityisesti tämä koskee edotettua erityistä valitusoikeussäännöstä. Kuten Ilmastopaneeli on aiemmin huomauttanut (https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2021/09/VN-14302-2019_-ilmastolaki_lausunto.pdf), on epäjohdonmukaista, että ilmastolaki, ja näin ollen myöskään muutoksenhakusäädös, ei kata koko ilmastopolitiikan kokonaisuutta. Ilmasto- ja energiastrategia ei ole osa ilmastolain mukaista suunnittelujärjestelmää, vaikka päästökaupan päästöt ovat mukana tavoitteissa. Näin ollen muutoksenhaku ei myöskään ulotu parantamaan kansalaisten oikeusturvaa tältä osalta. Sinänsä on hyvä, että valitusoikeuden piirissä olevat tahot on listattu lakiehdotukseen. Luettelo valitusoikeuden omaavista tahoista on pääosin perusteltu ja kattava. Oikeuskäytännön varaan jää luonnollisesti tulkinta siitä, milloin vaikutukset voivat koskea jotakin tahoa "erityisellä tavalla” (21 b §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdat). Ehdotuksen 21 §:n 3 momentin säännös valitusoikeuden erityisten syiden esittämisestä on poikkeuksellinen erityissäännös, kun lisäksi huomioon otetaan mahdollisuus jättää valitus tutkimatta ilman täydennysmahdollisuutta. Hallintotuomioistuimelle jää varsin laaja harkintavalta näiden syiden olemassa olon osalta. Säännös täytäntöönpanomahdollisuudesta muutoksenhausta huolimatta on tarpeellinen ja perusteltu, vaikka ilmastolain suunnitelmapäätösten täytäntöönpano ei useimmiten rinnastukaan konkreettisten päätösten täytäntöönpanoon.
      • Ilmatieteen laitos
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • On hyvä, että muutoksenhakumenettelystä säädetään nyt selkeästi.
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Laissa on uutena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä on hyvä ja tarpeellinen muutos. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimimiseen käytännössä esitetyssä muodossa liittyy kuitenkin haasteellisuutta. Vihervuoren selvityksen mukaisia ehdotuksia tulisikin vielä tarkastella uudelleen. ELY-keskuksilla olisi muutoksenhakuoikeus kohdan 5 perusteella aluettaan koskevista kysymyksistä. ELY-keskukset pitävät lähtökohtaisesti muutoksenhakuoikeutta tärkeänä ja sen tuominen ilmastolakiin toisi lain lähemmäksi muussa ympäristölainsäädännössä säädettyjä toimivaltuuksia. ELY-keskukset kuitenkin katsovat, että muutoksenhakuoikeus pelkistä valtioneuvoston päätöksistä on sekä tulkinnallisesti haastava että muuhun ympäristö-lainsäädäntöön verrattuna suppea uudistus. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Mahdollisuutta säätää muutoksenhakuoikeus siten, että se olisi linjassa esim. YSL:n ja muiden sektorilakien kanssa, tulisikin vielä tarkastella. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esim. se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetettuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästötiedot ja esim. esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityisosaamista. ELY-keskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvistaneet päästölaskentaosaamistaan. Jatkossa tästä osaamisresurssista tulisi erityisesti huolehtia.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Päivitetty:
        22.7.2022
        • Esityksessä ehdotetaan, että valtioneuvoston päätöksiä koskevasta muutoksenhausta lisättäisiin nimenomainen säännös ilmastolakiin. Esityksen mukaan säännös edistäisi oikeusturvan toteutumista ilmastopolitiikkaa koskevassa päätöksenteossa ja lisäisi lain selkeyttä valtioneuvoston päätöksiin liittyvän muutoksenhaun osalta. Muutosta valtioneuvoston päätöksiin haettaisiin korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Esitysehdotuksessa säädettäisiin siitä, kenellä olisi valitusoikeus ilmastolaissa tarkoitetusta valtioneuvoston päätöksestä. Valitusoikeus olisi muun muassa sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää ehdotusta muutoksenhakua koskevaksi säännökseksi selkeämpänä kuin ilmastolain uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa ehdotettu sääntely. Hallituksen esitystä tulisi kuitenkin täydentää esimerkein siitä missä tilanteissa valitusoikeuden käyttö voisi olla mahdollista ja kenen toimesta. Esityksen vaikutus arvioinnissa todetaan, että uudistuksen vaikutuksia ei voida arvioida ja esimerkiksi mahdollista valitusten määrää ei pystytä arvioimaan. Työ- ja elinkeinoministeriö kuitenkin katsoo, että laajemmalle yleisölle tulisi selkeyttää mitä ehdotettu valitusoikeus käytännössä tarkoittaa huolimatta siitä, että kattavaa analyysia mahdollisista tilanteista, jolloin valitus lain soveltamisalaan kuuluvasta suunnitelmasta olisi mahdollinen. Esityksessä on lyhyesti kuvattu mahdollisen menettelyyn liittyvää muutoksenhakuoikeutta siten, että kyseessä voisi olla esimerkiksi puute suunnitelmien valmistelua koskevissa vaatimuksissa. Mahdollista aineellista oikeudenvastaisuutta ei ole kuvattu mitenkään.
      • Etelä-Savon ELY, Ilmastoasiantuntija, Johdon tuki, Leppänen Jaana
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Laissa on uutena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä sinällään on hyvä ja tarpeellinen muutos. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimimiseen käytännössä esitetyssä muodossa liittyy kuitenkin haasteellisuutta. Vihervuoren selvityksen mukaisia ehdotuksia tulisikin vielä tarkastella uudelleen. ELY-keskuksilla olisi muutoksenhakuoikeus kohdan 5 perusteella aluettaan koskevista kysymyksistä. ELY-keskukset pitävät lähtökohtaisesti muutoksenhakuoikeutta tärkeänä ja sen tuominen ilmastolakiin toisi lain lähemmäs muussa ympäristölainsäädännössä säädettyä toimivaltatilannetta. ELY-keskukset kuitenkin katsovat, että muutoksenhakuoikeus pelkistä valtioneuvoston päätöksistä on sekä tulkinnallisesti haastava että muuhun ympäristölainsäädäntöön verrattuna suppea. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Mahdollisuutta säätää muutoksenhakuoikeus siten, että se olisi linjassa esim. YSL:n ja muiden sektorilakien kanssa tulisikin vielä tarkastella. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esim. se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetettuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästötiedot ja esim. esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityisosaamista. ELY-keskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvistaneet päästölaskentaosaamistaan. Jatkossa tästä sektorista tulisi erityisesti huolehtia.
      • Ulkoministeriö, OIK-40
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Esityksessä ehdotetaan, että tietyillä viranomaisilla olisi valitusoikeus valtioneuvoston päätöksistä. Ulkoministeriö jättää ratkaisun tarkoituksenmukaisuuden arvioinnin vastuuministeriölle. Ulkoministeriö tuo kuitenkin selvyyden vuoksi esille, että vaikka valtion viranomaisille annettaisiin valitusoikeus, ne eivät voi kuitenkaan tehdä esimerkiksi Euroopan ihmisoikeussopimuksen 34 artiklan mukaista yksilövalitusta valtion toisesta viranomaisesta. Puuttuva hakijalegitimaatio koskee valtion viranomaisten lisäksi myös alueellisia ja paikallisia viranomaisia (ks. esim. Radio France v. Ranska (päätös), § 26, 53984/00, 23.9.2003). Mitä tulee valitusoikeuden määrittelyyn muuten, ulkoministeriö toteaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytäntöä oikeudesta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ympäristöasioissa on kuvattu esimerkiksi ministerikomitean käsikirjassa ihmisoikeuksista ja ympäristöstä (Council of Europe (2022:) Manual on Human Rights and the Environment, ks. etenkin s. 83–100. Saatavissa: https://rm.coe.int/manualenvironment- 3rd-edition/1680a56197).
      • Varsinais-Suomen ELY
        Päivitetty:
        17.7.2022
        • Laissa on uutena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä sinällään on hyvä ja tarpeellinen muutos. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimimiseen käytännössä liittyy kuitenkin haasteellisuutta. Vihervuoren selvityksen mukaisia ehdotuksia tulisi vielä tarkastella uudelleen. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella aluettaan koskevista kysymyksistä. Varsinais-Suomen ELY-keskus pitää lähtökohtaisesti muutoksenhakuoikeutta tärkeänä ja sen tuominen ilmastolakiin toisi lain lähemmäs muussa ympäristölainsäädännössä säädettyä toimivaltatilannetta. Varsinais-Suomen ELY-keskus kuitenkin katsoo, että muutoksenhakuoikeus pelkistä valtioneuvoston päätöksistä on sekä tulkinnallisesti haastava että muuhun ympäristölainsäädäntöön verrattuna suppea. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Mahdollisuutta säätää muutoksenhakuoikeus siten, että se olisi linjassa esim. YSL:n ja muiden sektorilakien kanssa tulisikin vielä tarkastella. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esim. se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetettuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästötiedot ja esim. esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityisosaamista. ELY-keskuksella on valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvistaneet päästölaskentaosaamistaan. Jatkossa tästä sektorista tulisi erityisesti huolehtia.
      • Kainulainen Anssi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • ks. kommentit koskien muutoksenhakua kohdasta muut huomiot.
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Satakuntaliitolla ei ole huomautettavaa.
      • Oikeuskanslerinvirasto
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Kuten hallituksen esityksessä on todettu, lähtökohtaisesti erilaisilla periaatepäätöksillä ja suunnitelmapäätöksillä ei ole luonnollisia henkilöitä tai oikeushenkilöitä sitovaa vaikutusta. Kun muutoksenhakumahdollisuus nyt on tarkoitus ulottaa myös valtioneuvoston hyväksymiin valtakunnallisiin ilmastopolitiikan suunnitelmiin, tulisi tämän käydä perustelujen lisäksi selkeästi myös ehdotetusta lainsäädännöstä ilmi. Samoin laista tulisi käydä ilmi, että kyse on nimenomaan valtioneuvoston yleisistunnon päätöksistä. Oikeuskansleri toteaa, että esitetty lainsäädäntö luo periaatteessa hyvin merkittävän ja tuomioistuinten asemaa vahvistavan menettelyn. Ehdotettu muutoksenhakumahdollisuus selventää myös ilmasto-oikeudenkäynneissä hallintoriitamenettelyn ja valitusmenettelyn välistä suhdetta periaatteessa hyvin merkittävällä ilmastonmuutoksen hillinnän ja siihen sopeutumisen osa-alueella. Ilmastolain soveltamisalan ulkopuolisiin suunnitelmiin ilmastolaissa säädetty muutoksenhaku ei luonnollisesti ulotu ja siten ilmastolain erityissääntely tältä osin jonkin verran eriyttää ilmastolain mukaista muutoksenhakua ympäristöasioissa ja yleishallinto-oikeudessa muutoin sovellettavasta muutoksenhakujärjestelmästä.
      • Satakunnan ELY, Johdon tukiyksikkö, Jortikka Anne
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Laissa on uutena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä sinällään on hyvä ja tarpeellinen muutos. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimimiseen käytännössä esitetyssä muodossa liittyy kuitenkin haasteellisuutta. Vihervuoren selvityksen mukaisia ehdotuksia tulisikin vielä tarkastella uudelleen. ELY-keskuksilla olisi muutoksenhakuoikeus kohdan 5 perusteella aluettaan koskevista kysymyksistä. Satakunnan ELY-keskus pitää lähtökohtaisesti muutoksenhakuoikeutta tärkeänä ja sen tuominen ilmastolakiin toisi lain lähemmäksi muussa ympäristölainsäädännössä säädettyä toimivalta-asemaa. ELY-keskukset kuitenkin katsovat, että muutoksenhakuoikeus pelkistä valtioneuvoston päätöksistä on sekä tulkinnallisesti että muuhun lainsäädäntöön verrattuna suppea. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Tulisikin tarkastella mahdollisuutta linjata ilmastolaista vastaavasti kuin esim. YSL:stä ja muista sektorilaeista. ELY-keskuksilla olisi muutoksenhakuoikeus 2 momentin kohdan 5 perusteella toimialaansa tai toimialuettaan koskevista yleisen edun kysymyksistä. Satakunnan ELY-keskus pitää lähtökohtaisesti muutoksenhakuoikeutta tärkeänä ja sen tuominen ilmastolakiin toisi lain lähemmäs muussa ympäristölainsäädännössä säädettyä toimivaltatilannetta. Satakunnan ELY-keskus kuitenkin katsoo, että muutoksenhakuoikeus pelkistä valtioneuvoston päätöksistä on muuhun ympäristölainsäädäntöön verrattuna suppea. Mahdollisuutta säätää muutoksenhakuoikeus siten, että se olisi linjassa esim. YSL:n ja muiden sektorilakien kanssa, tulisikin vielä tarkastella. Vihervuoren selvityksessä on kuvattu ELY-keskusten rooli yleisen edun valvonnassa ja toimivallan muotoutuminen kytkeytyen eri lainsäädäntöihin. Selvityksen mukainen roolitus tulisi tunnistaa ja sillä perusteella laajentaa valitusoikeus koskemaan myös kuntasuunnitelmia. Lisäksi muutoksenhakuoikeuden määrittely on tulkinnallisesti haastava. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta on yksi tällainen seikka: "voivat erityisellä tavalla koskea" -sanamuoto asianomaisaseman tulkinnassa ei ole yksiselitteinen. Erityisyys terminä on lain perustelutkin huomioon ottaen hyvin tulkinnanvarainen. Tätä asiakohtaa tulee vielä tarkentaa yhdenmukaisten tulkinta- ja soveltamiskäytäntöjen turvaamiseksi. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esim. se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetettuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästötiedot ja esim. esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityisosaamista. ELY-keskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvistaneet päästölaskentaosaamistaan. Jatkossa tästä sektorista tulisi erityisesti huolehtia. Satakunnan ELY-keskus kiinnittää huomiota myös ehdotetun 2 momentin 5 kohdassa sanamuotoon. Säännöksessä edellytetään, että ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen koskevat erityisellä tavalla valtakunnallisella valtion viranomaisella sen toimialaan liittyviä yleisiä etuja sekä muulla valtion viranomaisella sen toimialaan tai toimialueeseen liittyviä yleisiä etuja. Ehdotetun 2 momentin 1, 2 ja 4 kohdissa sitä vastoin käytetään sanamuotoa "voivat erityisellä tavalla koskea". Näin ollen 5 kohdan mukaisen valitusoikeuden määräytyminen edellyttäisi mahdollisesti suurempaa tiedollista varmuutta kuin em. valitusoikeuden määräytyminen "voivat -- koskea" -perusteella. Hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa tulisikin tarkastella, onko näitä sanamuotoja ja siihen perustuen valituskynnyksen määräytymistä tarkoitus tulkita eri tavoin. Vaihtoehtoisesti sanamuotojen yhtenäistämistä tulisi tarkastella.
      • Metsähallitus
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Muutoksenhakua koskeva säätely on oikeusturvan kannalta tarpeen. On kuitenkin varmistettava, ettei muutoksenhakusäädösten myötä voida jarruttaa yleisen edun kannalta keskeisten ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvien suunnitelmien toteutusta.
      • Pirkanmaan ELY
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Laissa on uutena muutoksena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä sinällään on hyvä ja tarpeellinen muutos. Pirkanmaan ELY-keskus pitää myönteisenä myös valitusoikeutettujen lähtökohtaisesti laajaa määrittelyä. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimivuuteen käytännössä esitetyssä muodossa liittyy kuitenkin haasteellisuutta. ELY-keskuksilla olisi muutoksenhakuoikeus 2 momentin kohdan 5 perusteella toimialaansa tai toimialuettaan koskevista yleisen edun kysymyksistä. Pirkanmaan ELY-keskus pitää lähtökohtaisesti muutoksenhakuoikeutta tärkeänä ja sen tuominen ilmastolakiin toisi lain lähemmäs muussa ympäristölainsäädännössä säädettyä toimivaltatilannetta. Pirkanmaan ELY-keskus kuitenkin katsoo, että muutoksenhakuoikeus pelkistä valtioneuvoston päätöksistä on muuhun ympäristölainsäädäntöön verrattuna suppea. Mahdollisuutta säätää muutoksenhakuoikeus siten, että se olisi linjassa esim. YSL:n ja muiden sektorilakien kanssa, tulisikin vielä tarkastella. Vihervuoren selvityksessä on kuvattu ELY-keskusten rooli yleisen edun valvonnassa ja toimivallan muotoutuminen kytkeytyen eri lainsäädäntöihin. Selvityksen mukainen roolitus tulisi tunnistaa ja sillä perusteella laajentaa valitusoikeus koskemaan myös kuntasuunnitelmia. Lisäksi muutoksenhakuoikeuden määrittely on tulkinnallisesti haastava. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta on yksi tällainen seikka: "voivat erityisellä tavalla koskea" -sanamuoto asianomaisaseman tulkinnassa ei ole yksiselitteinen. Erityisyys terminä on lain perustelutkin huomioon ottaen hyvin tulkinnanvarainen. Tätä asiakohtaa tulee vielä tarkentaa yhdenmukaisten tulkinta- ja soveltamiskäytäntöjen turvaamiseksi. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esim. se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetettuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästötiedot ja esim. esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityisosaamista. ELY-keskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvistaneet päästölaskentaosaamistaan. Jatkossa tästä sektorista tulisi erityisesti huolehtia. Pirkanmaan ELY-keskus kiinnittää huomiota myös ehdotetun 2 momentin 5 kohdassa sanamuotoon. Säännöksessä edellytetään, että ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen koskevat erityisellä tavalla valtakunnallisella valtion viranomaisella sen toimialaan liittyviä yleisiä etuja sekä muulla valtion viranomaisella sen toimialaan tai toimialueeseen liittyviä yleisiä etuja. Ehdotetun 2 momentin 1, 2 ja 4 kohdissa sitä vastoin käytetään sanamuotoa "voivat erityisellä tavalla koskea". Näin ollen 5 kohdan mukaisen valitusoikeuden määräytyminen edellyttäisi mahdollisesti suurempaa tiedollista varmuutta kuin em. valitusoikeuden määräytyminen "voivat -- koskea" -perusteella. Hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa tulisikin tarkastella, onko näitä sanamuotoja ja siihen perustuen valituskynnyksen määräytymistä tarkoitus tulkita eri tavoin. Vaihtoehtoisesti sanamuotojen yhtenäistämistä tulisi tarkastella.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Muun muassa Suomen ilmastopaneeli korostaa ihmisten osallistumismahdollisuuksien tasapuolisuutta, päätöksenteon läpinäkyvyyttä ja puolueettomuutta sekä päätöksentekijöiden vastuuvelvollisuutta osana ilmastopolitiikan menettelytapojen oikeudenmukaisuutta. Tähän kuuluu keskeisesti mahdollisuus valittaa tehdyistä päätöksistä. Amnesty pitää erittäin tärkeänä valtioneuvoston ilmastolainalaisiin päätöksiin kohdistuvaa muutoksenhakuoikeutta. Muutoksenhakuoikeudesta säätämisen voidaan arvioida vahvistavan ihmisten oikeusturvaa.
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        4.7.2022
        • Lieksan kaupunki pitää kannatettavana ajatusta, että valtioneuvoston päätöksiin ilmastolain soveltamisalalla tulee mahdollisuus hakea muutosta. Muutoksenhaun sisältöön ja toteuttamistapaan Lieksan kaupungilla ei ole huomautettavaa.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Kuten hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, esimerkiksi Saksassa, Ranskassa ja Isossa-Britanniassa ilmastokriisin hillintään liittyvät oikeustapaukset lasketaan jo tällä hetkellä kymmenissä. On vain ajan kysymys, milloin Suomessa tulee vireille ensimmäinen ilmastokriisiin liittyvä oikeustapaus. Sitra pitääkin hyvänä, että muutoksenhakumenettelyä selvennetään osana ilmastolain päivitystä.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Koivula Sari, metsä- ja ilmastoasiantuntija / Ahlberg Eetu, projektisuunnittelija, Alueidenkäyttöyksikkö
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Turun kaupunki, Ilmastojohtaja / konsernihallinto, johdon tuki, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Veivo Risto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Kristinestads stad, Stadsstyrelsen, 20.6.2022 § 92
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Inget att tillägga
      • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Laissa on uutena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä sinäl-lään on hyvä ja tarpeellinen muutos. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimimiseen käytän-nössä esitetyssä muodossa liittyy kuitenkin haasteellisuutta. Vihervuoren selvityksen mu-kaisia ehdotuksia tulisikin vielä tarkastella uudelleen. ELY-keskuksilla olisi muutoksenhakuoikeus kohdan 5 perusteella aluettaan koskevista kysymyksistä. ELY-keskukset pitävät lähtökohtaisesti muutoksenhakuoikeutta tärkeänä ja sen tuominen ilmastolakiin toisi lain lähemmäs muussa ympäristölainsäädännössä säädettyä toimivaltatilannetta. ELY-keskukset kuitenkin katsovat, että muutoksenhakuoi-keus pelkistä valtioneuvoston päätöksistä on sekä tulkinnallisesti haastava että muuhun ympäristölainsäädäntöön verrattuna suppea. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisase-man tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Mahdollisuutta säätää muutoksenhakuoikeus siten, että se olisi linjassa esim. YSL:n ja muiden sektorilakien kanssa tulisikin vielä tarkastella. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esim. se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetet-tuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästö-tiedot ja esim. esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityis-osaamista. ELY-keskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvista-neet päästölaskentaosaamistaan. Jatkossa tästä sektorista tulisi erityisesti huolehtia.
      • Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Laissa on uutena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä sinällään on hyvä ja tarpeellinen muutos. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimimiseen käytännössä esitetyssä muodossa liittyy kuitenkin haasteellisuutta. Vihervuoren selvityksen mukaisia ehdotuksia tulisikin vielä tarkastella uudelleen. ELY-keskuksilla olisi muutoksenhakuoikeus kohdan 5 perusteella aluettaan koskevista kysymyksistä. ELY-keskukset pitävät lähtökohtaisesti muutoksenhakuoikeutta tärkeänä ja sen tuominen ilmastolakiin toisi lain lähemmäs muussa ympäristölainsäädännössä säädettyä toimivaltatilannetta. ELY-keskukset kuitenkin katsovat, että muutoksenhakuoikeus pelkistä valtioneuvoston päätöksistä on sekä tulkinnallisesti haastava että muuhun ympäristölainsäädäntöön verrattuna suppea. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Mahdollisuutta säätää muutoksenhakuoikeus siten, että se olisi linjassa esim. YSL:n ja muiden sektorilakien kanssa tulisikin vielä tarkastella. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esim. se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetettuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästötiedot ja esim. esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityisosaamista. ELY-keskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvistaneet päästölaskentaosaamistaan. Jatkossa tästä sektorista tulisi erityisesti huolehtia.
      • Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kainuun ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat / Ympäristövastuu
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Laissa on uutena mahdollistettu muutoksenhaku valtioneuvoston päätöksistä, mikä sinällään on hyvä ja tarpeellinen muutos. Valitusoikeuden tulkintaan ja toimimiseen käytännössä esitetyssä muodossa liittyy kuitenkin haasteellisuutta. Vihervuoren selvityksen mukaisia ehdotuksia tulisikin vielä tarkastella uudelleen. ELY-keskuksilla olisi muutoksenhakuoikeus kohdan 5 perusteella aluettaan koskevista kysymyksistä. ELY-keskukset pitävät lähtökohtaisesti muutoksenhakuoikeutta tärkeänä ja sen tuominen ilmastolakiin toisi lain lähemmäs muussa ympäristölainsäädännössä säädettyä toimivaltatilannetta. ELY-keskukset kuitenkin katsovat, että muutoksenhakuoikeus pelkistä valtioneuvoston päätöksistä on sekä tulkinnallisesti haastava että muuhun ympäristölainsäädäntöön verrattuna suppea. Muutoksenhakuun liittyvän asianosaisaseman tulkinta saattaa olla haastavaa, ja tätä tulee vielä tarkentaa tulkinnanvaraisuuksien ja ristiriitojen välttämiseksi. Mahdollisuutta säätää muutoksenhakuoikeus siten, että se olisi linjassa esim. YSL:n ja muiden sektorilakien kanssa tulisikin vielä tarkastella. Aineellinen oikeudenvastaisuus, esim. se, ettei ilmastosuunnitelma täytä sisällölle asetettuja vaatimuksia, tulee olemaan vaikea perustella. Suunnitelmien taustalla olevat päästötiedot ja esim. esitettyjen toimenpiteiden ilmastovaikutusten laskeminen vaativat erityisosaamista. ELY-keskuksilla olisi valitusoikeus kohdan 5 perusteella ja ne ovat vahvistaneet päästölaskentaosaamistaan. Jatkossa tästä sektorista tulisi erityisesti huolehtia.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Keski-Pohjanmaan liitto pitää muutoksenhakusääntelyä hyvänä ja katsoo, että maakuntien liitot ovat tarkoituksenmukainen toimija, joilla valitusoikeus valtion ilmastopoliittisiin suunnitelmiin tulisi olla.
      • Suomen luonnonsuojeluliitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Ehdotus muutoksenhausta on hyvä, valitusoikeus on määritelty selkeästi.
      • Ihmisoikeusliitto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Ympäristöministeriö on pyytänyt Ihmisoikeusliitolta lausuntoa luonnoksesta ilmastolain muuttamiseksi. Ihmisoikeusliitto pitää esitystä ehdotetusta muutoksenhakusääntelystä ja erityisesti sen tavoitteista kannatettavana ja kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Muutoksenhakusääntelyn sisällyttäminen ilmastolakiin on Ihmisoikeusliiton näkemyksen mukaan oikeusturvan toteutumisen kannalta keskeinen lisäys. Århusin sopimuksen (SopS 122/2004) 9 artiklan mukaisen muutoksenhakuoikeuden turvaaminen on valtion velvollisuus. Myös perustuslain 20 §:n valossa muutoksenhakuun liittyvä lisäys ilmastopolitiikkaan liittyvässä päätöksenteossa on kannatettava. Peilaten muuhun kansalliseen ympäristölainsäädäntöön, kansainväliseen sääntelyyn, kuten Århusin sopimukseen ja kansainväliseen kehitykseen ilmasto-oikeudenkäynneistä, on tärkeää, että myös järjestöillä on ehdotuksen mukaisesti valitusoikeus. Ilmastonmuutoksen vaikutusten kiihtyvä luonne huomioiden sekä ihmisoikeuksien, erityisesti lapsen oikeuksien ja tulevien sukupolvien edun, turvaamisen näkökulmasta Ihmisoikeusliitto katsoo, että myös esimerkiksi poliittisesti sitoutumattomilla nuorisojärjestöillä ja ihmisoikeusjärjestöillä tulee olla valitusoikeus ilmastolain mukaisista valtioneuvoston päätöksistä. Ilmastolakiehdotuksen muutoksenhakusäännöstä koskevissa perusteluissa todetaan, että luonnollisia henkilöitä koskisi 21 b §:n 2 momentin 1 kohdan sääntely, jonka mukaan ”valitusoikeus olisi sillä, jonka oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea.” Erityisyys tarkoittaisi esityksen mukaan ”jotakin sellaista ilmastonmuutokseen, sen hillintään tai siihen sopeutumiseen liittyvää seikkaa tai ominaisuutta, joka asianomaisen kohdalla eroaa objektiivisesti siitä, mikä muutoin samassa asemassa olevilla on yleistä tai tavanomaista. Säännöksessä edellytetty erityisyys voisi liittyä esimerkiksi ”asumiseen, elinkeinoon, yritystoimintaan tai elinolosuhteisiin, sillä niihin liittyy intressejä, joissa ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen sopeutumiseen liittyvät vaikutukset voivat ilmetä.” Ilmastolakiluonnoksessa lueteltujen esimerkkien lisäksi Ihmisoikeusliitto esittää, että myös yksilöiden ominaisuuksiin sekä eri ihmisryhmiin liittyvät erityisyydet tulisi mainita säännöksen perusteluissa sellaisten esimerkkien joukossa, jotka mahdollistavat kohdassa 1 tarkoitettujen henkilöiden etuja edustavien valtakunnallisten järjestöjen valitusoikeuden. Suomessa ilmastonmuutoksen vaikutukset kohdistuvat ja tulevat enenevästi kohdistumaan keskeisesti alkuperäiskansa saamelaisiin ja heidän oikeuksiensa toteutumiseen. Valitusoikeuden myöntäminen saamelaiskäräjille sekä kolttien kyläkokoukselle ilmastolain mukaisista valtioneuvoston päätöksistä onkin perus- ja ihmisoikeusnäkökulmasta tärkeä lisäys ilmastolakiin.
      • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa.
      • Energiavirasto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • -
      • Joensuun kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta / ympäristönsuojelupäällikkö, Leinonen Jari
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Porvoon kaupungilla ei ole huomautettavaa esitetystä muutoksenhausta valtioneuvoston päätöksiin ilmastolain soveltamisalalla.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • -
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        23.6.2022
        • -
      • Akava ry, Kallio Silja
        Päivitetty:
        19.6.2022
        • Muutoksenhakusääntely osaltaan lähentää ilmastolakia suhteessa muuhun ympäristölainsäädäntöön, mikä on kannatettava tavoite. On hyvä, että on selkeästi linjattu tahot, joilla on valitusoikeus valtioneuvoston päätöksestä.
      • Korsholms kommun, Kommundirektör Rurik Ahlberg
        Päivitetty:
        16.6.2022
        • -
      • Muutoksenhaku kuntien ilmastosuunnitelmiin (21 b § 5 mom)
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ilmastoasiantuntija Simo Haanpää
        Päivitetty:
        8.8.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmiin olisi hallituksen esityksen mukaan mahdollista hakea muutosta kunnallisvalituksella. Käytännössä kyse olisi valtuuston tekemästä ilmastosuunnitelmaa koskevasta päätöksestä, johon haetaan muutosta hallinto-oikeudelta ja sen päätöksestä edelleen korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Valitusoikeutettuja olisivat kunnan jäsenet mahdollisten asianosaisten lisäksi. Valitusoikeutettujen joukko olisi näin ollen laaja, mikä johtaa hallintotuomioistuinten toiminnan ruuhkautumiseen entisestään. Hallituksen esityksen mukaan valitusoikeuden laajentamisen vaikutuksia on vaikea arvioida. Lisäksi valituskelpoisuuden tarkempi määrittely jätettäisiin oikeuskäytännön varaan. Valitusten johdosta kuntien ilmastosuunnitelmien toimeenpano jokatapauksessa lykkääntyisi, millä on epäsuorat negatiiviset ilmastovaikutukset. Kuntalain mukaista muutoksenhakusäännöksistä olisi syytä poiketa ilmastolain osalta. Kyseessä ei kuitenkaan ole yksilön tai yhteisön oikeuksiin ja velvollisuuksiin suoraan vaikuttava päätös kuten on kyse esimerkiksi kaavoituksessa. Lisäksi asianosaisen aseman määrittely on juridisesti erittäin haastavaa. Vaikka ehdotus toisi valitukseen oikeutetuille sinänsä paremmat mahdollisuudet vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon, johtaa se yleisen elämänkokemuksen perusteella helposti tarkoituksenmukaisuusharkintaa koskevaan muutoksenhakuun, mikä ei kuitenkaan ole kuntalain 135 § mukaisten valitusperusteiden osalta mahdollista.
      • Greenpeace
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • On kannatettavaa, että muutoksenhakumenettelyä myös kuntien ilmastosuunnitelmien osalta selvennetään osana ilmastolain päivitystä.
      • MTK-Satakunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Suunitelmien sisältö on vielä auki, eikä ole tiedossa millä oikeudellisilla instrumenteilla ne pannaan toimeen. Jos näihin instrumentteihin kuuluu pakottavia määräyksiä tai muita ohjauskeinoja, joilla on velvoittavaa vaikutusta maanomistajien oikeusturvaan, on maanomistajille taattava lakisääteinen mahdollisuus muutoksenhakuun tällaisista hallinnollisista päätöksistä.
      • Pelkosenniemen kunta, Kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen, Vauhkonen Päivi
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Muutoksenhaun osalta lain kirjausten täytyy olla määrittelyiltään täsmällisiä, muuten on suuri riski siitä, että kunnallisvalituksesta tulee jarru päätösten toimeenpanolle – tilanteet ovat kovin erilaisia vaikkapa suurissa kaupungeissa tai pienissä kylissä tai suurteollisuuspaikkakunnilla tai matkailukunnissa (*s. 17; lisäksi esityksen kansainvälinen lakivertailu antoi aihetta tähän pohdintaan *ss. 30-38; sekä Säännöskohtaiset perustelut 21 b § *ss. 45-48).
      • Keski-Suomen ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Asianosaisten ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokratian näkökulmasta. Samalla on vaarana, että asianosaisille jää yleisen edun kannalta sellaista vastuuta suunnitelmien lainmukaisesta sisällöstä tai toteutumisesta, jonka tulisi kuulua laillisuutta valvovalle viranomaiselle. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi edelleen perusteltua käydä läpi, tulisiko kuntien ilmastosuunnitelmilla olla yhtenäinen tavoitetaso sekä laskentaperusteet ja ELY-keskuksilla ympäristön tilan seurannan tehtäviinsä kytkeytyen velvoite huolehtia suunnitelmien lainmukaisuudesta alueellaan.
      • Sulkavan kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • -
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Pirkanmaan liiton näkemyksen mukaan kuntien ilmastosuunnitelmien osalta kuntalain soveltaminen on oikea ratkaisu.
      • Hollolan kunta, Elinvoiman palvelualue
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kuntalain mukainen kunnallisvalitusmenettely olisi tarkoituksenmukainen, koska kyseessä olisi valtuuston päätös ja eikä valtuuston päätöksiä koskevasta kuntalain muutoksenhakusääntelystä olisi perusteita poiketa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ehdotuksen 21 b §:n mukaan kuntien ilmastosuunnitelmia koskevasta muutoksenhausta kunnallisen viranomaisenpäätökseen säädetään kuntalaissa. Tämä tarkoittaa lähtökohtaisesti sitä, että kaikilla kunnan jäsenillä on valitusoikeus suunnitelmasta tai sen muutoksesta. Kunnallisvalituksen valitusperusteista johtuen tulisikin 14 a §:n mukaisten ilmastosuunnitelman sisältövelvoitteiden olla yksiselitteiset. Mahdollista on, että muutosta ei aina haeta lainvastaisuuden perusteella vaan valitus on poliittinen. Hallinto-oikeusprosesseihin osallistuminen edellyttää kunnissa resursseja ja tämä tulisi huomioida esityksen vaikutusten arvioinnissa.
      • Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Suomen Yrittäjät ry, Malinen Petri
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Mielestämme muutoksenhakumahdollisuus on keskeinen keino vahvistaa ilmastolain nojalla tehtyihin päätöksiin kytkeytyvää oikeusturvaa. Kiinnitämme kuitenkin huomiota siihen, että esitysluonnoksessa ei ole juurikaan perusteltu sitä, miksi valitusoikeutettujen piiri kunnan suunnitelmien osalta on tietyiltä osin ehdotettu säädettäväksi merkittävästi laajemmaksi kuin valtion suunnitelmien osalta. Lisäksi pidämme tarpeellisena, että esityksessä tulisi selkeyttää mitä ehdotettu valitusoikeus käytännössä tarkoittaa, eli esimerkkejä tilanteista, joissa valitus lain soveltamisalaan kuuluvasta suunnitelmasta olisi mahdollinen.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Asianosaisten ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokratian näkökulmasta. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi edelleen perusteltua käydä läpi, tulisiko kuntien ilmastosuunnitelmilla olla yhtenäinen tavoitetaso sekä laskentaperusteet ja ELY-keskuksilla ympäristön tilan seurannan tehtäviinsä kytkeytyen velvoite huolehtia suunnitelmien lainmukaisuudesta alueellaan.
      • MTK Pohjois-Savo, Kauhanen Jari
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Luonnoksessa viestitään, että ilmastopolitiikan suunnitelmilla ei lähtökohtaisesti ole yksittäisiä kansalaisia tai oikeushenkilöitä koskevaa oikeudellista sitovuutta. Esityksen sivulla 18 kuitenkin todetaan, että kunnat voivat vauhdittaa ja edistää sidosryhmiensä ilmastotyötä monin tavoin erilaisilla ohjauskeinoilla, kuten normeilla, velvoitteilla, taloudellisilla keinoilla tai viestinnällä sekä esimerkiksi palvelumuotoilulla, yhteistyöllä ja kumppanuuksilla. Kuten esityksessä todetaan, on taustalla keinovalikoiman osalta myös normien ja velvoitteiden antamisen mahdollisuus, eivätkä taloudelliset sanktiotkaan ole ilmeisesti kokonaan pois suljettuja. On poikkeavaa, jos tällaisesta normiohjauksesta ei olisi lakisääteistä muutoksenhakumenettelyä lainkaan.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon ovat valmistelleet maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ja suunnittelujohtaja Mari Pohjola
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa.
      • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Kunnanvaltuuston päätöksiä koskevasta muutoksenhakusääntelystä ei ole syytä poiketa ilmastolain edellyttämän kunnan ilmastosuunnitelman osalta.
      • Juusola Henna, Lausunnonantajat: Jukka Viljanen (julkisoikeuden professori) ja Henna Juusola (tutkijatohtori), Tampereen yliopisto, ALL-YOUTH-hanke/Oikeudellisten esteiden ratkaisut https://www.allyouthstn.fi/mita-tutkimme/.
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Koska on kyse kunnan uudesta lakisäätäisestä tehtävästä ja valtuusto päättää ilmastosuunnitelmasta, on tärkeää, että myös kunnan ilmastosuunnitelmiin on muutoksenhakuoikeus.
      • MTK-Lappi
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Vuonna 2014 annetussa hallituksen esityksessä (HE82/2014 vp) todettiin, että ilmastopolitiikan suunnitelmiin ”ei liity sellaista oikeussuojan tarvetta, jotta ne voitaisiin katsoa valituskelpoisiksi päätöksiksi”. Tällä hallituksen esityksellä ilmastolakia muutetaan olennaisesti, kun kuntia velvoitetaan tuottamaan ilmastosuunnitelmia. Näiden suunnitelmien sisältö on vielä avoin, samoin vielä ei ole tiedossa millä oikeudellisilla instrumenteilla kyseiset suunnitelmat pannaan toimeen. Jos näihin instrumentteihin kuuluu pakottavia määräyksiä tai muita ohjauskeinoja, joilla on velvoittavaa vaikutusta maanomistajien oikeusturvaan, on maanomistajille taattava lakisääteinen mahdollisuus muutoksenhakuun tällaisista hallinnollisista päätöksistä. Esityksessä ei ole myöskään käsitelty mitenkään kunnalle lankeavaa korvausvelvollisuutta tilanteessa, jossa maankäyttöä koskevia rajoitteita asetettaisiin yksityiselle elinkeinonharjoittajalle.
      • Pohjois-Savon ELY, Kettunen Tapio
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Asianosaisten ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokratian näkökulmasta.
      • Hämeen ELY-keskus, Rosberg-Airaksinen Eira
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Asianosaisten ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokratian näkökulmasta. Samalla on vaarana, että asianosaisille jää yleisen edun kannalta sellaista vastuuta suunnitelmien lainmukaisesta sisällöstä tai toteutumisesta, jonka tulisi kuulua laillisuutta valvovalle viranomaiselle.
      • Oikeusministeriö, Vaara Elina
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Oikeusministeriö pitää hyvänä, että saamelaiskäräjät ja kolttien kyläkokous on sisällytetty valitusoikeutettujen piiriin. Esityksen perusteluissa mainittujen kuulemisvelvoitteiden sekä ympäristösääntelyn johdonmukaisuuden lisäksi saamelaisilla on perustuslain 17 § 3 momentin alkuperäiskansana turvattu perusoikeus harjoittaa ja ylläpitää kieltään ja kulttuuriaan ja 121 §:n 4 momentin kieltään ja kulttuuriaan koskeva itsehallinto. Oikeusministeriö huomauttaa, että ehdotuksessa saamelaiskäräjille ja kolttien kyläkokoukselle ei ole ehdotettu säädettäväksi valitusoikeutta kunnan ilmastosuunnitelmiin. Esitysluonnoksessa ei lisäksi perustella sitä, miksi saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella tulisi olla valitusoikeus valtakunnallisten suunnitelmien osalta, mutta ei vastaavasti kunnan suunnitelmien osalta. Tiettyjen kuntien ilmastosuunnitelmat saattavat koskea myös saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen valvottavana olevia etuja muun muassa saamelaiskulttuurin lumiriippuvaisuuden vuoksi. Kysymys saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen muutoksenhakuoikeudesta kunnan ilmastosuunnitelmiin on merkityksellinen, kun erityisesti otetaan huomioon esityksen säätämisjärjestysperusteluissa s. 53 sanottu saamelaisten oikeuksien turvaamisesta ja siihen liittyvästä valitusoikeudesta säätämisestä.
      • Kotkan kaupunki/Ympäristöpalvelut
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • Kotkan kaupungilla ei ole tähän ehdotukseen lausuttavaa.
      • Ilmatieteen laitos
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • On hyvä, että muutoksenhakumenettelystä säädetään myös kuntien osalta selkeästi.
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • Asianosaisten ja kuntalaisten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokratian näkökulmasta. Yleisen edun valvonnan tulee kuitenkin aina kuulua toimivaltaiselle viranomaiselle. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi edelleen perusteltua käydä läpi, tulisiko kuntien ilmastosuunnitelmilla olla yhtenäinen tavoitetaso ja niiden laskentaperusteet sekä ELY-keskuksilla ympäristön tilan seurannan tehtäviin kytkeytyen velvoite huolehtia suunnitelmien lainmukaisuudesta alueellaan.
      • Etelä-Savon ELY, Ilmastoasiantuntija, Johdon tuki, Leppänen Jaana
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Asianosaisten ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokratian näkökulmasta. Samalla on vaarana, että asianosaisille jää yleisen edun kannalta sellaista vastuuta suunnitelmien lainmukaisesta sisällöstä tai toteutumisesta, jonka tulisi kuulua laillisuutta valvovalle viranomaiselle. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi edelleen perusteltua käydä läpi, tulisiko kuntien ilmastosuunnitelmilla olla yhtenäinen tavoitetaso sekä laskentaperusteet ja ELY-keskuksilla ympäristön tilan seurannan tehtäviinsä kytkeytyen velvoite huolehtia suunnitelmien lainmukaisuudesta alueellaan.
      • Ulkoministeriö, OIK-40
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Ulkoministeriö toteaa, että esityksessä on tunnistettu kansallisten oikeussuojakeinojen merkitys ja ensisijaisuus suhteessa ylikansallisiin valitusteihin. Esityksessä viitataan (s.13) sekä Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen että YK:n sopimusvalvontaelinten käsittelyssä oleviin tapauksiin. Tältä osin nostetaan esille (s. 13) Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa vireillä olevat valitusasiat Duarte Agostinho ja muut v. Portugali ja muut (39371/20) ja Verein KlimaSeniorinnen Schweiz ja muut v. Sveitsi (53600/20). Myös esityksessä viitattu (s. 5) taustaselvitys (Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:10: Uuden ilmastolain muutoksenhakusääntely. Oikeudellinen selvitys ympäristöministeriölle) näyttää keskittyvän Duarte Agostinho -tapaukseen. Sen sijaan hieman vähemmällä huomiolle on jäänyt muu Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntö. Tältä osin on toki todettava, että olemassa olevat ratkaisut koskevat toistaiseksi muita ympäristökysymyksiä kuin ilmastonmuutosta. Esityksen säätämisjärjestysperusteluissa tuodaan kyllä esille (s. 50), että Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on ympäristönsuojeluun liittyvissä tapauksissa todennut, että Euroopan ihmisoikeussopimuksen 2 ja 8 artiklojen positiivisten toimintavelvoitteiden noudattaminen edellyttää sopimusvaltioilta riittävää sääntelyä ja viranomaisvalvontaa (Giacomelli v. Italia (nro 59909/00) 2.11.2006 ja Tătar v. Romania (nro 67021/0) 27.1.2009). Samassa yhteydessä arvioidaan, että ehdotettu ilmastolain täydentäminen toteuttaisi osaltaan näitä vaatimuksia ilmastopolitiikan saralla. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä voisi kuitenkin lyhyesti käsitellä myös sen suhteen, tuleeko niistä huomioon otettavia menettelyllisiä vaatimuksia. Tältä osin ulkoministeriö kiinnittää huomiota siihen, että valtioneuvoston päätöksen osalta muutoksenhakuoikeuden säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu (s. 46), että ilmastolain mukaisen valtioneuvoston päätöksen yhteydessä voisi menettelyllinen peruste olla esimerkiksi kuulemisessa tai asian selvittämisessä valtioneuvostossa tai ministeriössä tapahtunut virhe tai puute – menettelyllisenä perusteena voisi lähinnä kysymykseen tulla olennainen puute tai virhe ilmastopolitiikan suunnitelmien valmistelua koskevan 13 §:n soveltamisessa. Sen sijaan kunnallisten viranomaisten osalta viitataan (s. 48) kuntalain sääntelyyn muutoksenhausta eikä asiaa avata enempää säännöskohtaisissa perusteluissa. Näin ollen – siltä osin jos/kuin on mahdollista puuttumatta esimerkiksi kunnalliseen itsehallintoon, tuomioistuimien harkintavaltaan sekä kuntalain 135 §:n 2 momenttiin – voisi kuvata niitä menettelyllisiä vaatimuksia, joiden rikkominen voisi olla peruste muutoksenhaulle. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytäntöä ympäristökysymysten menettelyvaatimuksista on kuvattu esimerkiksi ministerikomitean käsikirjassa ihmisoikeuksista ja ympäristöstä (Council of Europe (2022): Manual on Human Rights and the Environment, ks. etenkin s. 66–68, 73–78 ja 79–82. Saatavissa: https://rm.coe.int/manual-environment-3rd-edition/1680a56197).
      • Varsinais-Suomen ELY
        Päivitetty:
        17.7.2022
        • Asianosaisten ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokratian näkökulmasta. Samalla on vaarana, että asianosaisille jää sellaista vastuuta suunnitelmien lainmukaisesta sisällöstä tai toteutumisesta, jonka tulisi kuulua laillisuutta valvovalle viranomaiselle. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi edelleen perusteltua käydä läpi, tulisiko kuntien ilmastosuunnitelmilla olla yhtenäinen tavoitetaso ja laskentaperusteet ja ELY-keskuksilla ympäristön tilan seurannan tehtäviinsä kytkeytyen velvoite huolehtia suunnitelmien lainmukaisuudesta alueellaan.
      • Kainulainen Anssi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • ks. kommentit koskien muutoksenhakua kohdasta muut huomiot.
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Muutoksenhaku kuntalain mukaisesti sopii hyvin kuntien ilmastosuunnitelmiin.
      • Oikeuskanslerinvirasto
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Oikeuskanslerilla ei ole huomautettavaa hallituksen esitykseen.
      • Satakunnan ELY, Johdon tukiyksikkö, Jortikka Anne
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Asianosaisten ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokratian näkökulmasta. Samalla on vaarana, että asianosaisille jää sellaista vastuuta suunnitelmien lainmukaisesta sisällöstä tai toteutumisesta, jonka tulisi yleensä kuulua laillisuutta valvovalle viranomaiselle. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi edelleen perusteltua käydä läpi, tulisiko kuntien ilmastosuunnitelmilla olla yhtenäinen tavoitetaso ja laskentaperusteet ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilla ympäristön tilan seurannan tehtäviinsä kytkeytyen velvoite huolehtia suunnitelmien lainmukaisuudesta alueellaan.
      • Pelastakaa Lapset ry
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen kolmas lisäpöytäkirja valitusoikeudesta oikeuttaa lapsen tai lapsiryhmät tekemään valituksia heitä kohdanneista oikeusloukkauksista. https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/2016/20160005/20160005_2
      • Pirkanmaan ELY
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Asianosaisten ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokratian näkökulmasta. Samalla on vaarana, että asianosaisille jää yleisen edun kannalta sellaista vastuuta suunnitelmien lainmukaisesta sisällöstä tai toteutumisesta, jonka tulisi kuulua laillisuutta valvovalle viranomaiselle. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi edelleen perusteltua käydä läpi, tulisiko kuntien ilmastosuunnitelmilla olla yhtenäinen tavoitetaso sekä laskentaperusteet ja ELY-keskuksilla ympäristön tilan seurannan tehtäviinsä kytkeytyen velvoite huolehtia suunnitelmien lainmukaisuudesta alueellaan. Vihervuoren selvityksessä on kuvattu ELY-keskusten rooli yleisen edun valvonnassa ja toimivallan muotoutuminen kytkeytyen eri lainsäädäntöihin. Selvityksen mukainen roolitus tulisi tunnistaa ja sillä perusteella laajentaa valitusoikeus koskemaan myös kuntasuunnitelmia.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Amnesty pitää johdonmukaisena muutoksenhakuoikeuden ulottamista myös kuntien ilmastosuunnitelmiin.
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        4.7.2022
        • Lakiluonnoksessa esitetään, että kunnan ilmastosuunnitelmaa koskisi kuntalain 135 §, ja ilmastosuunnitelmaa koskevasta valtuuston päätöksestä voisi tehdä kunnallisvalituksen kuntalain 137 §:n mukaisesti se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Lieksan kaupungin mielestä kuntalain mukainen muutoksenhakumenettely on perusteltu, koska kyseessä tulee olemaan valtuustotason päätös. Kuntalain mukaisesta valtuuston päätöksiä koskevasta muutoksenhausta ei tule poiketa.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Sitra pitää hyvänä, että muutoksenhakumenettelyä myös kuntien ilmastosuunnitelmien osalta selvennetään osana ilmastolain päivitystä.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Koivula Sari, metsä- ja ilmastoasiantuntija / Ahlberg Eetu, projektisuunnittelija, Alueidenkäyttöyksikkö
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Turun kaupunki, Ilmastojohtaja / konsernihallinto, johdon tuki, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Veivo Risto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Kristinestads stad, Stadsstyrelsen, 20.6.2022 § 92
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • 5 momentet stryks. Statliga myndigheter ska inte ha rätt att söka ändring av kommunala klimatplaner.
      • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Asianosaisten ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokrati-an näkökulmasta. Samalla on vaarana, että asianosaisille jää yleisen edun kannalta sel-laista vastuuta suunnitelmien lainmukaisesta sisällöstä tai toteutumisesta, jonka tulisi kuu-lua laillisuutta valvovalle viranomaiselle. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi edelleen perusteltua käydä läpi, tulisiko kuntien ilmastosuunnitelmilla olla yhtenäinen tavoitetaso sekä laskentaperusteet ja ELY-keskuksilla ympäristön tilan seurannan tehtäviinsä kytkeytyen velvoite huolehtia suunni-telmien lainmukaisuudesta alueellaan.
      • Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Asianosaisten ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokratian näkökulmasta. Samalla on vaarana, että asianosaisille jää yleisen edun kannalta sellaista vastuuta suunnitelmien lainmukaisesta sisällöstä tai toteutumisesta, jonka tulisi kuulua laillisuutta valvovalle viranomaiselle. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi edelleen perusteltua käydä läpi, tulisiko kuntien ilmastosuunnitelmilla olla yhtenäinen tavoitetaso sekä laskentaperusteet ja ELY-keskuksilla ympäristön tilan seurannan tehtäviinsä kytkeytyen velvoite huolehtia suunnitelmien lainmukaisuudesta alueellaan.
      • Saarijärven kaupunki/ympäristötoimi
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Muutoksenhaku kuntien valtuustopäätökseen ilmastosuunnitelmasta on looginen ja hyvä. On tärkeää, että kuntalaisilla ja yhdistyksillä yms. on lainmukainen oikeus hakea muutosta, jos kokevat ilmastosuunnitelman olevan lainvastainen. Tämä antaa legimititeetin suunnitelmille. Tässä on kuitenkin tärkeää, että täytäntöönpano-oikeus on mahdollistettu muutoksenhausta huolimatta ja tämän voi muuttaa vain hallinto-oikeus. Muutoksenhakumahdollisuus voi osaltaan parantaa myös suunnitelmien sisältöä ja päätöksentekoa.
      • Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kainuun ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat / Ympäristövastuu
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Asianosaisten ja kunnan jäsenten muutoksenhakuoikeus on tärkeä elementti demokratian näkökulmasta. Samalla on vaarana, että asianosaisille jää yleisen edun kannalta sellaista vastuuta suunnitelmien lainmukaisesta sisällöstä tai toteutumisesta, jonka tulisi kuulua laillisuutta valvovalle viranomaiselle. Yhdenmukaisuuden varmistamiseksi olisi edelleen perusteltua käydä läpi, tulisiko kuntien ilmastosuunnitelmilla olla yhtenäinen tavoitetaso sekä laskentaperusteet ja ELY-keskuksilla ympäristön tilan seurannan tehtäviinsä kytkeytyen velvoite huolehtia suunnitelmien lainmukaisuudesta alueellaan.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Keski-Pohjanmaan liitto pitää Suomen perustuslain (731/1999) 121 §:ssä suojattua kansanvaltaisuutta sekä sen perusteella johdettua kuntalain mukaista muutoksenhakusääntelyä tarkoituksenmukaisena. Keski-Pohjanmaan liitto kuitenkin toteuaa, että laajalainen muutoksenhakuoikeuden ylläpitäminen kunnallisvalituksena edellyttää riittäviä henkilöstöresursseja hallinto-oikeuksiin tarpeettomien pitkien valitusaikojen vähentämiseksi. Esimerkiksi kuntien kaavoitushankkeet energiainvestointien, kuten tuulivoiman osalta viivästyvät nykyisellään merkittävästi hallinto-oikeuksien suuren työmäärän takia. Kuntien ilmastosuunnitelmista syntyvään kunnallisvalitusten käsittelyyn olisikin syytä varautua.
      • Suomen luonnonsuojeluliitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Ehdotus on hyvä.
      • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa.
      • Energiavirasto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • -
      • Joensuun kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta / ympäristönsuojelupäällikkö, Leinonen Jari
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Valitusoikeus, jota ei erikseen märitellä voi johtaa tilanteisiin, joissa valittaminen ei kohdistu itse suunnitelman sisältöön vaan toimii jonkun muun tarkoitusperän edistäjänä. Muutoksen-hakua ja valitusoikeutta tulisi pohtia vielä tarkemmin.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Kuntalain 135 §:n mukaan valtuuston päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella hallinto-oikeudelta. Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että 1) päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä; 2) päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa; tai 3) päätös on muuten lainvastainen. Lakiluonnoksessa esitetään, että kunnan ilmastosuunnitelmaa koskisi edellä esitetty kuntalain 135 § ja ilmastosuunnitelmaa koskevasta valtuuston päätöksestä voisi tehdä kunnallisvalituksen kuntalain 137 §:n mukaisesti se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Porvoon kaupunki on samaa mieltä lakiluonnoksessa esitettyjen perusteluiden kanssa siitä, että kuntalain mukainen kunnallisvalitusmenettely olisi tarkoituksenmukainen, koska kyseessä olisi valtuuston päätös ja eikä valtuuston päätöksiä koskevasta kuntalain muutoksenhakusääntelystä olisi syytä poiketa. Näin on Porvoossa toimittu jo nykyisen ilmastosuunnitelman kohdalla. Riskinä kuitenkin on, kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, että suunnitelman täytäntöönpano saattaisi lykkääntyä, sillä kuntalain 143 §:n mukaan täytäntöönpanoon ei saa ryhtyä, jos valitus käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi tai, jos valitusviranomainen kieltää täytäntöönpanon.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Ei huomautettavaa.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        23.6.2022
        • -
      • Akava ry, Kallio Silja
        Päivitetty:
        19.6.2022
        • Kunnallisvalituksen mukaista valitusoikeutettujen joukkoa voidaan pitää varsin laajana. Kunnallisvalitusmenettely nähdään kuitenkin perusteltuna menetelmänä, mikäli mahdollisten valitusten käsittelyyn käytettävät resurssit ovat kunnilla riittäviä.
      • Korsholms kommun, Kommundirektör Rurik Ahlberg
        Päivitetty:
        16.6.2022
        • -
      • Esityksen vaikutukset (HE-luonnoksen perusteluiden luku 4.2)
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ilmastoasiantuntija Simo Haanpää
        Päivitetty:
        8.8.2022
        • Ilmastosuunnitelmat ovat osa laajempaa kuntien toimintaympäristön muutosta, eikä niiden vaikutuksia ole mielekästä tarkastella muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä erillisenä. Ilmastosuunnitelmat ohjaavat ensi sijassa kuntaorganisaation toimintaa, ja on oletettavaa, että etenkin yrityskenttää ja kuntalaisten kulutusta ohjaavat päätökset tulevat jatkossakin etupäässä muuta kautta. Kuntaorganisaatiolle velvoite ilmastosuunnitelman laadintaan aiheuttaa lisätyötä. Pienempien kuntien ilmastotyön resurssit ovat usein vähäiset, mutta toisaalta suunnitelmallisuus ja sitoutuneisuus on ilmastotyössä tärkeää, ja laadintavelvoite siten perusteltu. Suunnitelmien valmistelulle esitetty erillisrahoitus on sinänsä riittävä, mutta kertaluontoisena se ei lisää kuntien resursseja ilmastotyöhön tai kykyä edistää suunnitelmien toteutumista. Rahoitusmallissa tulisi varmistaa mahdollisuus projektityöntekijän palkkaamiseen suoraan kunnan palvelukseen. Ilmastotyön jatkuvuuden näkökulmasta olisi toivottavaa, että kuntien omia ilmastotyön resursseja voitaisiin kasvattaa tasolle, joka mahdollistaisi myös suunnitelmien pitkäjänteisen jalkauttamistyön. Näin suunnitelma saataisiin kytkettyä tiiviimmin kuntien muuhun toimintaan. Yksi tapa toteuttaa lisäresurssi on palkata kuntaan erityinen ilmastokoordinaattori, joka tarvittaessa voi toimia useamman kunnan palveluksessa.
      • Greenpeace
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Esitykset vahvistavat ilmastolakia, suunnittelujärjestelmän kokonaisuutta ja kansalaisten oikeusturvaa.
      • MTK-Satakunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kuntien suunnitelmissa valitaan herkästi hiilineutraalisuuden tavoittelussa keinoksi ennemminkin nielujen kasvattaminen eikä päästöjen vähentäminen. Näin toimien siirretään lähinnä ongelma muualle.
      • Pelkosenniemen kunta, Kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen, Vauhkonen Päivi
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Tukitoimiksi ja apuvälineiksi ei riitä se, että todetaan nykyisten SYKE:n ylläpitämien laskureiden olevan käytettävissä jatkossakin (*s. 16). Resursoinnissa tulee huomioida myös kunnan oman henkilöstön kouluttaminen vastaisen ilmastosuunnitelman teon varalle, jotta toteutus ei jää irralleen kunnan perustoiminnoista ja niiden toteuttajista. Lisäksi tulee pohtia varsinaisten ilmastosuunnitelmien toteutuksen resursointi.
      • Keski-Suomen ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • ELY-keskukset pitävät esityksen päästövaikutuksia varsin epävarmoina. Esityksen perustelujen mukaan vapaaehtoisen tavoitteellisen hiilineutraaliussitoumuksen tehneiden kuntien päästöt olivat keskimäärin kolme prosenttia muita alhaisemmat. Lain velvoittavuus laajenee nyt kattamaan sellaisia kuntia, joilla ei tähän saakka ole ollut suunnitelmaa tai esim. Hinku-verkoston tukea, eikä lain mukaisiin suunnitelmiin tule sisältymään vastaavaa velvoitetta kuin Hinku-suunnitelmiin (80 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä). Perustelu kuntasuunnitelmien vaikuttavuudesta vaikuttaa tässä valossa epävarmalta. Sekä suoraan ilmastolain tavoitteiden että ilmastolain perusteella tehtävien suunnitelmien myötä ELY-keskuksille on tullut suoria tai välillisiä tehtäviä. Aiemmassa uudistuksessa on huomioitu vain maankäyttösektorin ja sopeutumisen resurssit, mikä asettaa eri ilmastosuunnitelmien toimeenpanon eriarvoiseen asemaan vaikeuttaen myös kokonaisuudenhallintaa. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti määräaikaisin resurssein. Myös YM:n hallinnonalan osalta tulisi varmistaa ilmastoresurssien pysyvyys. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella myös suhteessa kuntasuunnitelmien sisältöihin. ELY-keskusten ympäristön tilan seurannan tehtävän potentiaali osana ilmastotyön seurantaa on jäänyt esityksessä kokonaan huomiotta. Oleva tehtävä voisi hyödyttää seurannan kokonaisuutta, mikäli asiaa edistettäisiin yhtenäisesti.
      • MTK Häme
        Päivitetty:
        3.8.2022
      • Sulkavan kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • -
      • Kuusamon kaupunki, Yhdyskuntatekniikan toimiala
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kuntien ilmastointisuunnitelmien laatiminen/päivittäminen varmistaa Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista. Velvoitteiden toteuttaminen nykyisillä resursseilla on hyvin haasteellista. Kunnille ja kotitalouksille tulee varmistaa mahdollisuus uusiutuviin energiamuotoihin siirtymiseksi myös erilaisia valtion tukimuotoja lisäämällä. Uusiutuviin energiamuotoihin siirtyminen ei saa johtaa kohtuuttomiin seurauksiin. Lakiluonnos toivottavasti ohjaa kuntatalouden resursseja valtion tuen ja ohjauksen lisäksi ilmasto- ja ympäristöasioihin jatkuvana, ei vain suunnitelman laadintaan vaan myös itse suunnitelman toteuttamistyöhön.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Vaikutuksiin liittyy suuria epävarmuuksia, sillä vaikutukset muodostuvat pääasiassa vasta laadittujen suunnitelmien toteutuessa ja itse laki tai suunnitelmien laadinta tuottaa vain vähäisiä, pääasiassa taloudellisia vaikutuksia. Pirkanmaan liitolla ei ole täydennettävää vaikutusten arviointiin.
      • Hollolan kunta, Elinvoiman palvelualue
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Hollolan kunta peräänkuuluttaa ilmastotoimien konkreettisuutta, rahoitusta ja selkeää tavoitteellisuutta yhdenvertaiseen ja avoimesti jaettavaan tietoon pohjautuen. Ilmastolaki on muuttumassa kuntien osalta velvoittavaksi laiksi. Esityksen mukaan ympäristöministeriö voi myöntää kunnille valionavustusta ilmastosuunnitelmaa varten valtion talousarviossa osoitetun määrärahan puitteissa. Mainittu rahoitus koskee kuitenkin vain suunnitelmien laatimista. Laatimisen kustannukset ovat kuitenkin pienet verrattuna suunnitelman toimeenpanoon. Kuntien suurin haaste ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta on resurssien puute. Vaikuttava ja todellinen ilmastotyö edellyttää riittävät resurssit asukkaiden ja muiden sidosryhmien kanssa työskentelyyn (vaikutusten arviointi, viestintä, vuorovaikutustilaisuudet, toimenpiteet kuten joukkoliikenne, energiaratkaisut, palvelumuotoilu jne). Lisäksi resurssia tarvitaan, jotta suunnittelu, seuranta ja toimenpiteiden toteutus tehokkaasti ja suunnitellusti on mahdollista. Näin ollen kunnille tulisi turvata ilmastotyöhön perustuslakivaliokunnan ja Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan mukaiset riittävät voimavarat ja näiden voimavarojen riittävyyttä tulee arvioida asianmukaisesti. Se, että kuntien ilmastosuunnitelmien laadintaa varten varataan valtion talousarvioon 3 milj. euron määräraha ei vastaa perustuslakivaliokunnan ja Euroopan paikallisen itsehallinnon peruskirjan edellyttämän riittävän rahoituksen kysymykseen, koska suunnitelmat tehdään täytäntöönpantaviksi. Tämän perusteella kuntien riittävää rahoitusta tulee arvioida suhteessa suunnitelmien täytäntöönpanoon ja keskittyä turvaamaan kuntien riittävä rahoitus suunnitelmien täytäntöönpanoon. Merkittävä osa kuntien ilmastotyön tavoitteiden saavuttamisen edellyttämistä toimista tehdään lainsäädännön kautta eli velvoittavilla valtakunnallisilla päätöksillä kohdentuen keskeisimpiin päästölähteisiin kuten liikenne, energia ja maatalous. Vastuuta lainsäädännön puutteista ei voida siirtää kunnille.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • On tärkeää, että kuntien ilmastotyö etenee ja hyvä, että lainsäädännöllisestikin kuntien rooli tunnistetaan. Velvoite kuntien ilmastosuunnitelmasta on kuitenkin ilmastopolitiikan vaikuttavuuden kannalta varsin vaatimaton. Etenkin isommissa kunnissa tällainen suunnitelma jo on. Niinpä uutena velvoitteena sen vaikutukset kohdistuvat etenkin pieniin kuntiin, missä hallinnollisen työn taakka on suhteessa isompi, eli kustannushyötysuhde jää huonoksi. Vaikka suunnitelmallisuus on tärkeää kuntien ilmastotyössä, tulisi ilmastopoliittisen ohjauksen painopisteen olla toimeenpanossa.
      • Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kunnallinen paikallisesti räätälöity ilmastosuunnitelma ja siihen liittyvät toimenpideohjelmat luovat kysyntää erilaisille ratkaisuille investointien ja palveluiden kautta. Hyvin suunniteltuna ja paikalliset yritykset vahvasti huomioituna toimenpiteillä on mahdollista luoda paikallista taloudellista aktiviteettia. Ilmastosuunnitelma voi myös toimia alueellisena keskustelun ja vuorovaikutuksen lisääjänä, mikäli eri sidosryhmät ja kuntalaiset sitoutetaan vahvasti mukaan suunnitteluun, toimenpiteisiin ja seurantaan. Aktiivisella vuorovaikutteisella viestinnällä on tässä suuri merkitys. Hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää, kun kuntalaisten lähiympäristöä rakennetaan kestäväksi ja terveelliseksi sekä ilmastomuutoksen erilaisiin vaikutuksiin on varauduttu jo etukäteen.
      • Suomen Yrittäjät ry, Malinen Petri
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Suomen Yrittäjät katsoo, että taloudellisten vaikutusten osalta esitystä on tarpeen täsmentää. Esimerkiksi yritysvaikutukset eivät ole arvioitu tasapainoisesti. Mahdollisia positiivisia vaikutuksia on käsitelty laaja-alaisesti, mutta samaan aikaan esityksen negatiiviset yritysvaikutukset jäävät vaillinaisiksi. Kiinnitämme huomiota myös siihen, että samaan aikaan kun vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin on kattavasti käsitelty, ei kattavaa perusoikeusarviota perustuslain 15§ omaisuuden suojaan tai 18§ elinkeinonvapauteen ole tehty.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus pitää esityksen päästövaikutuksia varsin epävarmoina. Esityksen perustelujen mukaan vapaaehtoisen tavoitteellisen hiilineutraaliussitoumuksen tehneiden kuntien päästöt olivat keskimäärin kolme prosenttia muita alhaisemmat. Lain velvoittavuus laajenee nyt kattamaan sellaisia kuntia, joilla ei tähän saakka ole ollut suunnitelmaa tai esim. Hinku-verkoston tukea, eikä lain mukaisiin suunnitelmiin tule sisältymään vastaavaa velvoitetta kuin Hinku-suunnitelmiin (80 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä). Perustelu kuntasuunnitelmien vaikuttavuudesta vaikuttaa tässä valossa epävarmalta. Sekä suoraan ilmastolain tavoitteiden että ilmastolain perusteella tehtävien suunnitelmien myötä ELY-keskuksille on tullut suoria tai välillisiä tehtäviä. Aiemmassa uudistuksessa on huomioitu vain maankäyttösektorin ja sopeutumisen resurssit, mikä asettaa eri ilmastosuunnitelmien toimeenpanon eriarvoiseen asemaan vaikeuttaen myös kokonaisuudenhallintaa. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti määräaikaisin resurssein. Myös YM:n hallinnonalan osalta tulisi varmistaa ilmastoresurssien pysyvyys. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella myös suhteessa kuntasuunnitelmien sisältöihin. ELY-keskusten ympäristön tilan seurannan tehtävän potentiaali osana ilmastotyön seurantaa on jäänyt esityksessä kokonaan huomiotta. Oleva tehtävä voisi hyödyttää seurannan kokonaisuutta, mikäli asiaa edistettäisiin yhtenäisesti.
      • MTK Pohjois-Savo, Kauhanen Jari
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Jos kuntien ilmastosuunnitelmille asetetaan velvoite ottaa huomioon mm. valtiotasolla asetettu hiilineutraliteettitavoite vuodelle 2035 ja annetaan mahdollisuus sisällyttää suunnitelmiinsa myös maankäyttösektoria koskevia toimia, on väistämätöntä, että kunnissa kasvaa paine tavoitella hiilineutraalisuutta pikemminkin nielujen kasvattamisen kautta kuin päästöjä vähentämällä. Maailmanlaajuisessa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tästä ei olisi mitään hyötyä, koska päästöt eivät kokonaiskuvassa vähentyisi. Painetta kasvattaa myös se, että todennäköisesti kuntien ilmastosuunnitelmia alkaa toteuttamaan pääasiallisesti tähän toimintaan erikoistuva konsulttien joukko. Harvassa kunnassa on osaamista laatia kattavaa ilmastosuunnitelmaa omin voimavaroin. Asetelma on lähtökohtaisesti ongelmallinen, jos kunnille annetaan avoin valtakirja laatia toimet haluamallaan tavalla, ilman että niiden toimeenpanosta olisi edes mahdollisuutta hakea oikaisua. Voidaanko valittua sääntelyratkaisua pitää tarkkarajaisena tai oikeasuhtaisena? Mielestämme parempi vaihtoehto olisi, jos maankäyttösektoria koskevat toimet rajattaisiin lakitasolla yksiselitteisesti kuntien ilmastosuunnitelmien ulkopuolelle silloin, kun toimia on tarkoitus toteuttaa muiden maanomistajien mailla kuin kuntien itsensä omistamilla mailla. Poikkeuksena tästä olisi uusiutuvan energian tuotantoa varten tapahtuva kaavoitus, jota tulisi pystyä toteuttamaan myös yksityisillä mailla. Esitystä on selkeytettävä siten, että tekstistä tulee heti selville, etteivät suunnitelmat voi kosketa muita kuin kuntien itsensä omistamia maita (esim. s.18). Esityksestä jää lisäksi epäselväksi esimerkiksi se, voisiko kunnallisvalituksen tehdä asiasta, jossa maanomistajan oikeutta käyttää maataan rajoitetaan kunnan ilmastosuunnitelmalla siten, että tästä aiheutuu maanomistajalle tulonmenetyksiä. Esityksestä ei myöskään selviä sisältääkö kunnallisvalitus vahingonkorvauspykälät tällaisessa tapauksessa? Informaatio-ohjaus yksityismetsänomistajien metsän käyttöä kohtaan olisi siis resurssien haaskausta, sillä meillä on olemassa jo suuri informaatioverkosto. Sama koskee maatalousmaata ja sen käyttöä, sekä sille tehtäviä toimenpiteitä. Suomessa on kattavat valtakunnalliset metsien hoitoon ja käyttöön liittyvät lakisääteiset neuvontaorganisaatiot, joilla on vuosikymmenien kokemus metsänomistajien neuvonnasta heidän omien tavoitteidensa mukaisesti ja siten, että kyseiset odotukset toteutuvat myös käytännössä metsissä ottaen huomioon parhaan käytettävissä olevan tiedon. Neuvontaorganisaatioiden ja metsäntutkimuksen välistä sujuvaa yhteistyötä on vuosikymmenien ajan kehitetty ja valtio on myös mittavasti panostanut tähän. Meille jääkin epäselväksi, että mitä sellaista kunnat voisivat informaatio-ohjauksellaan metsien osalta tarjota, jota alan toimijat eivät jo tänä päivänä toteuta tehokkaammin ja laadullisesti paremmin. Lisäksi luonnoksessa tulisi ottaa huomioon perustuslain asettamien vaatimuksien toteutuminen, joita ilmastolain muuttamiseksi on syytä arvioida esitettyä perusteellisemmin. Esimerkiksi esityksen nojalla ei voida todeta, että perustuslain 21§ vaatimukset tulisivat täytettyä koko lakiesityksen osalta (Esityksen kappaleessa 11.2).
      • Tilastokeskus
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • 4.2.5 Vaikutukset viranomaisten toimintaan/ vaikutuksen valtion viranomaisiin Tilastokeskus tuottaa ja julkistaa vuosittain ns. alueperusteiset (tuotantoperusteiset) päästölaskelmat, mitkä perustuvat kansallisen kasvihuonekaasuinventaarion tietoihin. Näitä tietoja käyttävät mm. ministeriöt ja kunnat. Käyttäjät arvostavat tietojen läpinäkyvyyttä ja menetelmien selkeyttä. Tilastokeskuksella ei ole lakisääteisiä velvoitteita alueellisten päästötietojen tuottamiseen, eikä tietojen tuottamiseen tai kehittämiseen ole allokoitu resurssointia. Nykyiset Suomen ympäristökeskuksen alueellisten päästöjen laskennan menetelmät eroavat Tilastokeskuksen käyttämistä (kts. Kunnan ilmastosuunnitelman sisältö). Suomen ympäristökeskus on kehittämässä alueellista päästölaskentaansa ja siinä mm. liikennelaskentaa sekä rakennusten erillislämmityksen päästöjä. Myös Tilastokeskuksen energiatilastot kehittävät rakennusten lämmitysten tilastointia ja alkamassa on liikennelaskennan kehittäminen. Näiden osalta tulisi varmistaa, että virastojen kehittäminen tukee toisiaan eikä kehittämisessä tehdä päällekkäistä työtä. Esitysehdotuksessa Suomen ympäristökeskukselle asetettaisiin tehtäväksi toimia kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä, minkä voimavaratarpeeksi on arvioitu 0,5 henkilötyövuotta (50 000 e). Mikäli päästötietopalvelu vaatii kehittämistä ja mahdollisesti muiden virastojen kuten Tilastokeskuksen tai Luonnonvarakeskuksen panosta, tulee tähän määrätä erillinen resurssointi.
      • Uudenmaan ELY
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • UUDELY pitää tärkeänä edistää konkreettisia, toteuttamiskelpoisia ja vaikuttavia päästövähennystoimia. Lausuntopyyntöaineiston perusteella jää epäselväksi kuntien ilmastosuunnitelmien tosiasiallinen vaikuttavuus ilmaston muutoksen hillinnässä. UUDELY huomauttaa, että lakimuutoksen esityksessä ja tausta-aineistossa ei ole tarkasteltu muita ratkaisuja kuin erilaisia ilmastosuunnitelmavaihtoehtoja. Helposti yleispiirteisiksi jäävien kuntakohtaisten ilmastosuunnitelmien sijaan Uudellamaalla voisi olla vaikuttavampaa käyttää resurssit kuntien merkittävimpien ilmastovaikutusten ja päästövähennysmahdollisuuksiltaan merkittävimpien kuntien tunnistamiseen sekä kohdentaa toimenpiteet ja rahoitus näihin. UUDELY:n näkökulmasta voisi olla parempi siirtää kuntien "ilmasto-ohjausta" ilmastosuunnitelmien sijaan liiton tekemään maakunnalliseen ilmastotyöhön ja ELY-keskuksen vaikutusmahdollisuuksiin substanssilainsäädännön kautta (esim. alueidenkäyttö).
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon ovat valmistelleet maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ja suunnittelujohtaja Mari Pohjola
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Etelä-Pohjanmaan liitolla ei ole huomautettavaa.
      • Kuopion kaupunki, Alueelliset ympäristönsuojelupalvelut
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmien tekeminen voi lisätä vaikuttavuutta, mutta olisi tärkeää panostaa myös varsinaisten ilmastotoimenpiteiden toteuttamiseen.
      • Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Monet kaupungit ja kunnat ovat jo päättäneet ilmastotavoitteistaan ja niitä toteuttavista ilmastosuunnitelmista. Ilmastolain muutoksen myötä ilmastotoimien suunnittelu ulottuisi kaikkiin Suomen kuntiin. Ilmastolaissa on tärkeä säätää kuntien ilmastosuunnitelmien minimivaatimuksista vaikuttavuuden varmistamiseksi. Esityksen keskeisenä tavoitteena on vauhdittaa ilmastotyötä sellaisissa kunnissa, joissa se ei ole vielä käynnistynyt tai edennyt kovin pitkälle. Esitys tuo tähän myös kunnille tarjottavaa tukea. Tämä on tärkeää, mutta vaikuttavuuden näkökulmasta olisi tärkeä luoda kannustimia myös ilmastotyötä jo pitkään tehneille kunnille ja kaupungeille jatkamaan kunnianhimoisia päästövähennys- ja sopeutumistoimia. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta lakiesityksen vaikutuksia on vaikea arvioida, koska sopeutumistoimien sisällyttäminen ilmastosuunnitelmaan jää vapaaehtoiseksi. On vaarana, että kunnat lykkäävät ilmastoriskien ja haavoittuvuuksien arviointia sekä niistä johdettavien sopeutumistoimien muotoilua tulevaisuuteen, ja arvokas aikaikkuna ajoissa tehtävälle ja sen myötä kustannustehokkaammalle sopeutumissuunnittelulle sulkeutuu. Toimenpiteiden vaikutusten arvioinnissa tulisi tehdä myös riittävää sosioekonomista arviointia ja kohdentaa toimia sinne, missä niistä on suurin hyöty ihmiselle sekä tunnistaa myös sopeutumisen toimien tekemisen / tekemättömyyden vaikutus yritysten ja palveluiden toiminnalle. Ilmastolaissa voisi hyvin olla jo tässä vaiheessa sopeutumisen osalta jonkinasteista velvoittavuutta. Ilmastotyöllä on parhaassa tapauksessa positiivia seurauksia myös luonnon monimuotoisuuteen, ilmansuojeluun ja vesistöjen laatuun sekä ihmisten terveyteen. Kuntien tasolla ilmastotyöstä koituvien ympäristö- ja terveyshyötyjen seuraaminen voi olla vaikeaa tai kallista, joten on tärkeää, että kansalliset tutkimuslaitokset tuottavat niistä tietoa myös kuntien päätöksenteon tueksi.
      • Juusola Henna, Lausunnonantajat: Jukka Viljanen (julkisoikeuden professori) ja Henna Juusola (tutkijatohtori), Tampereen yliopisto, ALL-YOUTH-hanke/Oikeudellisten esteiden ratkaisut https://www.allyouthstn.fi/mita-tutkimme/.
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Lapsi- ja nuorivaikutuksista ei ole esityksessä mainintaa (luku 4.2.). Kuitenkin nuorten kuuleminen on ollut vahvasti esillä ilmastolain uudistuksen valmistelutyössä (Iivonen & Pollari 2021) ja vastikään muun muassa kansallisen ilmastonmuutoksen sopeutumissuunnitelman laadinnassa (Digiraati 2020). Lisäksi nuorisojärjestöjen edustajia on erikseen kutsuttu sidosryhmille suunnattuihin ilmastolakiuudistuksen keskustelutilaisuuksiin. Onkin tarkoituksenmukaista varmistaa, että lasten ja nuorten osallistuminen on johdonmukaista ja toteutuu ilmastopolitiikassa myös kunnissa.
      • MTK-Lappi
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Pelkona on, että kuntien suunnitelmissa valitaan hiilineutraalisuuden tavoittelussa keinoksi ennemminkin nielujen kasvattaminen eikä päästöjen vähentäminen. Näin ei päädytä auttamaan maailmanlaajuisen ongelman ratkaisemista, vaan siirretään ongelma muualle. Tämä huoli on erityisesti siksi, että harvassa kunnassa on osaamista ja voimavaroja tällaisen suunnitelman laatimiseen.
      • Pohjois-Savon ELY, Kettunen Tapio
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • ELY-keskukset pitävät esityksen päästövaikutuksia erittäin epävarmoina. Esityksen perustelujen mukaan vapaaehtoisen tavoitteellisen hiilineutraaliussitoumuksen tehneiden kuntien päästöt olivat keskimäärin kolme prosenttia muita alhaisemmat. Lain velvoittavuus nyt laajenee kattamaan sellaisia kuntia, joilla ei tähän saakka ole ollut suunnitelmaa tai esim. Hinku-verkoston tukea, eikä lain mukaisiin suunnitelmiin tule sisältymään vastaavaa velvoitetta kuin Hinku-suunnitelmiin (80 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä). Perustelu kuntasuunnitelmien vaikuttavuudesta vaikuttaa tässä valossa epävarmalta. Sekä suoraan ilmastolain tavoitteiden että ilmastolain perusteella tehtävien suunnitelmien myötä ELY-keskuksille on tullut suoria tai välillisiä tehtäviä. Aiemmassa uudistuksessa on huomioitu vai maankäyttösektorin ja sopeutumisen resurssit, mikä asettaa eri ilmastosuunnitelmien toimeenpanon eriarvoiseen asemaan vaikeuttaen myös kokonaisuudenhallintaan. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti määräaikaisin resurssein. Myös YM:n hallinnonalan osalta tulisi varmistaa ilmastoresurssien pysyvyys. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella myös suhteessa kuntasuunnitelmien sisältöihin ja varmistaa resurssit myös alueellisen ilmastotyön edistämiseen. ELY-keskusten ympäristön tilan seurannan tehtävän potentiaali osana ilmastotyön seurantaa on jäänyt esityksessä kokonaan huomiotta. Oleva tehtävä voisi hyödyttää seurannan kokonaisuutta, mikäli asiaa edistettäisiin yhtenäisesti.
      • Hämeen ELY-keskus, Rosberg-Airaksinen Eira
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmien aiheuttamaa päästöjen vähenemistä voi olla vaikea laskea, sillä monet kuntien tekemät toimet ovat epäsuoria, kuten ympäristökasvatus tai kiertotalouden edistäminen kaavoituksen keinoin. Se ei silti tarkoita, että ne olisivat ei-vaikuttavia tai niitä ei kannattaisi tehdä. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti nykyhallituksen osoittamin määräaikaisin lisäresurssein. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella siltä kannalta, kuinka ELY-keskukset voivat tukea kuntia ilmastosuunnitelmissa ja -toimissa vakituisella resurssoinnilla. Alueellinen resursointi ja verkostomainen toimintatapa ovat tehokkaita tapoja tukea kuntien mahdollisesti puuttuvaa resurssia. ELY-keskuksilla on monipuolista ja eri sektoreita koskevaa ilmastotyötä ja mm. rahoitusta, joita voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisessa ilmastotyössä.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • SYKEn näkemyksen mukaan lakiehdotuksen vaikutukset on arvioitu riittävän kattavasti. Arviointiin sisältyy paljon epävarmuuksia, mutta ne on otettu arvioinnissa huomioon. Kuntien ilmastosuunnitelmien vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ovat välillisiä ja riippuvat voimakkaasti suunnitelluista toimenpiteistä ja niiden toteumista, joten niiden tarkka arviointi on käytännössä mahdotonta. Suoria vaikutuksia kohdistuu lähinnä viranomaisten tehtäviin ja julkiseen talouteen, mutta nämä vaikutukset ovat vähäisiä ja kohtuullisia verrattuna potentiaalisiin päästövähennyksiin ja muihin ilmastotyötä edistäviin vaikutuksiin, joita kuntien ilmastosuunnitelmilla voidaan saavuttaa. Velvoite laatia ilmastosuunnitelmat lisää todennäköisesti konsulttipalvelujen kysyntää ja luo siten alalle kasvua ja työpaikkoja. Kuntalaisiin ja muihin yrityksiin kohdistuu lähinnä välillisiä vaikutuksia, jotka myös riippuvat suunnitelluista toimenpiteistä. Parhaimmillaan ilmastosuunnitelmat toteutuessaan parantavat kuntalaisten ja yritysten mahdollisuuksiin toimia ilmaston kannalta kestävästi. Kuntien, asukkaiden ja elinkeinoelämän tuotteiden ja palvelujen kysynnässä tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa joidenkin yritysten liiketoimintaan negatiivisesti, mutta toisaalta voivat lisätä kysyntää muissa yrityksissä.
      • Suomen ilmastopaneeli
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Kuntien ilmastosuunnitelmia koskevalla esityksellä saavutettaneen se positiivinen vaikutus, että jokaisessa kunnassa aletaan kiinnittää huomiota kunnan alueen päästöihin. Sisältö- ja seurantavaatimusten osalta esitys kuitenkin tarkoittaa käytännössä nykytilan jatkamista niille kunnille, jossa ilmastosuunnitelmia jo tehdään. Näiden kuntien osalta esitys ei varsinaisesti kannusta kehittämään toimintaa. Se, että HE-luonnoksessa todetaan, että kuntien avuksi tuotetaan opas, jossa esitetään ohjeita myös miniminivaatimuksia laajempien ilmastosuunnitelmien tekemiseksi, ei välttämättä riitä kannustimeksi kehittää toimintaa siellä missä minimitaso jo täyttyy. Esityksen vaikutusarviossa olisi tullut arvioida sitä, millaisia mahdollisia seurauksia on sillä, että kunnat eivät sisällytä ilmastosuunnitelmiinsa sopeutumista. Esimerkiksi sopeutumisen tarpeiden sivuuttaminen kaavoituksessa tai haavoittuvien kuntalaisten, kuten vanhusten ja sairaiden, altistuminen helleaalloille, ovat teemoja, joissa tarvitaan jo varsin akuutisti kuntien aktiivisia toimia. Kuten SYKE:n selvitys osoittaa, kunnat ovat tähän asti ilmastosuunnitelmissaan keskittyneet hillinnän toimien hahmottamiseen, ja sopeutumisen suunnittelu on jäänyt vähemmälle. Kuten HE-luonnoksen vaikutustenarviossa todetaan, sopeutumistoimien huomioon ottaminen kuntien ilmastosuunnittelussa vaikuttaisi yhdyskuntien ilmastokestävyyteen. On erikoista, ettei HE-luonnoksen vaihtoehtoisissa toteuttamisvaihtoehdoissa käsitelty sopeutumisen ottamista osaksi ilmastosuunnitelmien sisältövaatimuksia.
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • ELY-keskukset pitävät esityksen päästövaikutuksia varsin epävarmoina. Esityksen perustelujen mukaan vapaaehtoisen tavoitteellisen hiilineutraaliussitoumuksen tehneiden kuntien päästöt olivat keskimäärin kolme prosenttia muita kuntia alhaisemmat. Lain velvoittavuus laajenee nyt kattamaan sellaisia kuntia, joilla ei tähän saakka ole ollut suunnitelmaa tai esim. Hinku-verkoston tukea, eikä lain mukaisiin suunnitelmiin tule sisältymään vastaavaa velvoitetta kuin Hinku-suunnitelmiin (80 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä). Perustelu kuntasuunnitelmien vaikuttavuudesta vaikuttaa tässä valossa epävarmalta. Sekä suoraan ilmastolain tavoitteiden että ilmastolain perusteella tehtävien suunnitelmien myötä ELY-keskuksille on tullut lisää suoria tai välillisiä tehtäviä. Aiemmassa uudistuksessa on huomioitu vain maankäyttösektorin ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen resurssit, mikä asettaa eri ilmastosuunnitelmien toimeenpanon eriarvoiseen asemaan vaikeuttaen myös kokonaisuudenhallintaa. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti määräaikaisin resurssein. Myös YM:n hallinnonalan osalta tulisi varmistaa ilmastoresurssien pysyvyys. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella myös suhteessa kuntasuunnitelmien sisältöihin. ELY-keskusten ympäristön tilan seurannan tehtävän potentiaali osana ilmastotyön seurantaa on jäänyt esityksessä kokonaan huomiotta. Jo olemassa olevaa tehtävää voisi hyödyntää osana seurannan kokonaisuutta, mikäli asiaa edistettäisiin yhtenäisesti. Toiminnan vaikuttavuuden ja jatkuvuuden kannalta on tärkeää, että ELY-keskukset ovat riittävästi resursoitu alueensa ilmastotyön kokonaisvaltaiseen edistämiseen niin sopeutumisen kuin kaikkien päästöjä aiheuttavien sektoreiden hillintätyön osalta.
      • Suomen Olympiakomitea
        Päivitetty:
        22.7.2022
        • Hallituksen esityksessä todetaan, että pääsääntöisesti ilmastonmuutoksen hillintää ja sopeutumista tavoittelevat toimet edistävät välillisesti myös hyvinvointia ja terveyttä. Olympiakomitea pitää tätä huomiota tärkeänä ja korostaa, että ilmastopolitiikka palvelee myös muita yhteiskuntamme kannalta keskeisiä politiikkatavoitteita, kuten hallitusohjelman tavoitetta liikunnallisen kokonaisaktiivisuuden nostamisesta kaikissa väestöryhmissä. Väestön liian vähäinen fyysinen aktiivisuus on merkittävä yhteiskunnallinen haaste. Aikuisista ainoastaan noin 40 prosenttia liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Eniten parannettavaa on lasten ja ikääntyneiden aktiivisuudessa: lapsista ja yli 70-vuotiaista vain noin kolmannes ja yli 80-vuotiaista joka viides täyttää terveysliikuntasuosituksen.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Päivitetty:
        22.7.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että taloudellisten vaikutusten osalta esitystä on tarpeen täsmentää. Velvoite kuntien ilmastosuunnitelmista voi luoda markkinoita tietyntyyppisille yrityksille, kuten ympäristöalan asiantuntijapalveluita tarjoaville konsulttiyrityksille. Mahdolliset liiketoimintamahdollisuudet syntyvät kuitenkin viranomaisvelvoitteen myötä, jolloin verorasituksen kasvu välillisesti samalla heikentää muita yrityksiä. Kokonaisuutena esityksen yritysvaikutukset lienevätkin näin ollen varsin vähäisiä. Esityksen ilmastovaikutukset jäävät epäselviksi. Kuntien uuden velvoitteen osalta tulisi pystyä perustelemaan, miten esitys edistää ilmastolain tavoitteiden saavuttamista. Osaksi vaikutusarvioissa kuvataan nykyistä vapaaehtoisuuden perusteella tehtävien toimien vaikutusta ja esityksessä jää epäselväksi mitä lisäarvoa sääntely tuo nykyiseen järjestelmään. Esityksen vaikutusten arvioinnin tarkentaminen liittyy myös säätämisjärjestykseen ja siihen, miten kuntien itsehallintoa koskevat vaatimuksen on huomioitu suhteessa ympäristöperusoikeuteen. Esitystä tulisi täydentää niillä seikoilla, jotka ilmentävät tarvetta puuttua kunnalliseen itsehallintoon ja kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta tehtävän ilmastotyöhön. Työ- ja elinkeinoministeriön näkemyksen mukaan sääntelyn tarve tulisi perustua sen myötä saatavaan ilmastonmuutoksen hillintään liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen. Esityksessä tulee edelleen tarkentaa, miten nyt ehdotettu sääntely käytännössä lisää päästöjen vähentämistä, verrattuna nykyiseen vapaaehtoisuuteen pohjaavaan järjestelmään.
      • Etelä-Savon ELY, Ilmastoasiantuntija, Johdon tuki, Leppänen Jaana
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • ELY-keskukset pitävät esityksen päästövaikutuksia varsin epävarmoina. Esityksen perustelujen mukaan vapaaehtoisen tavoitteellisen hiilineutraaliussitoumuksen tehneiden kuntien päästöt olivat keskimäärin kolme prosenttia muita alhaisemmat. Lain velvoittavuus laajenee nyt kattamaan sellaisia kuntia, joilla ei tähän saakka ole ollut suunnitelmaa tai esim. Hinku-verkoston tukea, eikä lain mukaisiin suunnitelmiin tule sisältymään vastaavaa velvoitetta kuin Hinku-suunnitelmiin (80 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä). Perustelu kuntasuunnitelmien vaikuttavuudesta vaikuttaa tässä valossa epävarmalta. Sekä suoraan ilmastolain tavoitteiden että ilmastolain perusteella tehtävien suunnitelmien myötä ELY-keskuksille on tullut suoria tai välillisiä tehtäviä. Aiemmassa uudistuksessa on huomioitu vain maankäyttösektorin ja sopeutumisen resurssit, mikä asettaa eri ilmastosuunnitelmien toimeenpanon eriarvoiseen asemaan vaikeuttaen myös kokonaisuudenhallintaa. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti määräaikaisin resurssein. Myös YM:n hallinnonalan osalta tulisi varmistaa ilmastoresurssien pysyvyys. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella myös suhteessa kuntasuunnitelmien sisältöihin. ELY-keskusten ympäristön tilan seurannan tehtävän potentiaali osana ilmastotyön seurantaa on jäänyt esityksessä kokonaan huomiotta. Oleva tehtävä voisi hyödyttää seurannan kokonaisuutta, mikäli asiaa edistettäisiin yhtenäisesti.
      • Ulkoministeriö, OIK-40
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Vaikutukset valtion viranomaisiin Esityksessä on katsottu (s. 26), että muutoksenhakusääntelyn osalta vaikutuksia kohdistuisi erityisesti muutoksenhakutuomioistuimeen, eli korkeimpaan hallintooikeuteen, sekä ilmastopolitiikan suunnitelmia valmisteleviin ministeriöihin. Muutoksenhakuoikeuden säännöskohtaisissa perusteluissa on arvioitu (s. 45), että muutoksenhausta säätämättä jättäminen voisi aiheuttaa sen, että muutoksenhakupaineet kanavoituisivat muualle, esimerkiksi Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen. Vastaavasti myös kunnallisvalitukset voisivat työllistää muutoksenhakutuomioistuimia. Ulkoministeriö voi yhtyä esitettyyn. Lisäksi ulkoministeriö toteaa, että Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käyttämiseen oikeussuojakeinona toisaalta vaikuttaa, millaiset ratkaisut tuomioistuin tekee suuren jaoston parhaillaan vireillä olevissa asioissa. Toisaalta esimerkiksi YK:n lapsen oikeuksien komitea on jo ottanut ilmastovalituksen käsiteltäväksi, mutta ei ottanut valitusta tutkittavaksi, koska kansallisia oikeussuojakeinoja ei ollut käytetty (Sacchi ja muut v. Argentiina ja muut, 22.9.2021). Lisäksi ulkoministeriö viittaa valtioneuvoston ihmisoikeuspoliittiseen selontekoon (Valtioneuvoston julkaisuja 2021:92), jossa tuodaan esille (s. 70), että ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat osaltaan alkaneet ajaa ympäristötoimien riittämättömyyttä koskevia kanteita perustellen, että kyseessä on ihmisoikeusloukkaus. Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin Esityksessä on katsottu (s. 26–28), että kuntien ilmastosuunnitelmiin liittyvä ehdotus voisi parantaa yksittäisten kuntalaisten ja eri väestöryhmien mahdollisuuksia osallistua lähiympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Lisäksi esityksessä arvioidaan, että kuntien ilmastosuunnitelmilla parannettaisiin Suomen mahdollisuuksia saavuttaa kansalliset ilmastotavoitteensa, mitkä edistäisivät osaltaan perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista pitkällä aikavälillä. Niin ikään esityksessä tuodaan esille, että ehdotettu muutoksenhakusääntely voisi vaikuttaa mahdollisten oikeustapausten kautta myös välillisesti laajemmin perus- ja ihmisoikeuksiin. Ulkoministeriö voi yhtyä esitettyyn.
      • Kainulainen Anssi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • ks. kommentit koskien esityksen vaikutuksia kohdasta muut huomiot.
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Satakuntaliitto toteaa, että ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta kuntien lakisääteisen ilmastosuunnitelmavelvoitteen asettaminen on kannatettava ja tärkeä asia. Kun kunnille asetetaan uusi lakisääteinen velvollisuus, niin kunnille pitää antaa myös resurssit velvoitteen täyttämiseen. Niissä kunnissa, joissa kuntatalous on heikko tai lisäresurssien saamisessa on ongelmia, ilmastosuunnitelmavelvoite voidaan kokea ei-toivottuna lisätyönä ja mahdottomana toteuttaa. Huomioitavaa on myös, että monet kunnat ovat jo tehneet todella paljon ilmastotyötä ja toisaalta osa kunnista ei ole kunnolla edes aloittanut. Satakuntaliitto esittää, että ilmastolain vaikuttavuuden seurantaan tulisi myös varautua. Vaikuttavuutta tulisi tarkastella keräämällä kunnilta ilmastosuunnitelmien seurantatiedot valtuustokausittain ja tieto tulisi tuottaa niin valtakunta- kuin maakuntatasollakin.  Tehtävä voisi sopia esim. Suomen ympäristökeskukselle.
      • Porin kaupunki, Elinvoima- ja ympäristötoimiala
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Ilmastosuunnitelman vaatiminen kaikilta kunnilta yhtenäistää kuntien ilmastotoimia ja hyödyttää Suomen hiilineutraaliustavoitetta. Useat kunnat ovat jo aloittaneet omia ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviä toimia ja uusi esitys ilmastosuunnitelmasta yhtenäistää kuntien tavoitetilan. Uuden lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi on saatava tarvittaessa rahallista ja tiedollista tukea. Jotta ilmastosuunnitelmalla olisi haluttu vaikutus, tulee sillä pureutua kasvihuonekaasupäästöjen syntylähteeseen ja asettaa selkeitä tavoitteita kestävälle kulutukselle ja materiaalien kierrolle luonnon monimuotoisuutta unohtamatta. Ilmastosuunnitelmien lähtökohtana tulee olla ekologisen, taloudellisen ja sosiaalisen kestävyyden toteutuminen. Kuntien kulutusperustaiset päästöt, joihin on rakennettu päästölaskennan työkalua, tulisi ottaa jatkossa huomioiduksi kunnan kokonaispäästöjen seurannassa.
      • Oikeuskanslerinvirasto
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Oikeuskanslerilla ei ole huomautettavaa hallituksen esitykseen.
      • Satakunnan ELY, Johdon tukiyksikkö, Jortikka Anne
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Satakunnan ELY-keskus pitää esityksen päästövaikutuksia erittäin epävarmoina. Esityksen perustelujen mukaan vapaaehtoisen tavoitteellisen hiilineutraaliussitoumuksen tehneiden kuntien päästöt olivat keskimäärin kolme prosenttia muita alhaisemmat. Lain velvoittavuus nyt laajenee kattamaan sellaisia kuntia, joilla ei tähän saakka ole ollut suunnitelmaa tai esim. Hinku-verkoston tukea, eikä lain mukaisiin suunnitelmiin tule sisältymään vastaavaa velvoitetta kuin Hinku-suunnitelmiin (80 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä). Perustelu kuntasuunnitelmien vaikuttavuudesta vaikuttaa tässä valossa epävarmalta. Sekä suoraan ilmastolain tavoitteiden että ilmastolain perusteella tehtävien suunnitelmien myötä ELY-keskuksille on tullut suoria tai välillisiä tehtäviä. Aiemmassa uudistuksessa on huomioitu vai maankäyttösektorin ja sopeutumisen resurssit, mikä asettaa eri ilmastosuunnitelmien toimeenpanon eriarvoiseen asemaan vaikeuttaen myös kokonaisuudenhallintaa. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti määräaikaisin resurssein. Myös YM:n hallinnonalan osalta tulisi varmistaa ilmastoresurssien pysyvyys. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella myös suhteessa kuntasuunnitelmien sisältöihin. ELY-keskusten ympäristön tilan seurannan tehtävän potentiaali osana ilmastotyön seurantaa on jäänyt esityksessä kokonaan huomiotta. Oleva tehtävä voisi hyödyttää seurannan kokonaisuutta, mikäli asiaa edistettäisiin yhtenäisesti.
      • Metsähallitus
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Lainsäädäntöehdotukseen liittyviä vaikutuksia on monelta osin vaikea arvioida etukäteen, koska varsinaiset toimet ja tavoitteet määritellään vasta ilmastosuunnitelmissa. Erityisesti epäsuorat vaikutukset kunnan alueella toimiviin yrityksiin ja organisaatioihin ovat ennustettavuudeltaan epävarmoja. Laki ei myöskään velvoita kuntia tekemään suunnitelmissa esitettyjen toimien vaikutusarviota, mikä voi osaltaan heikentää niiden toteutettavuutta, vaikuttavuutta ja aiheuttaa ennakoimattomia suoria tai epäsuoria vaikutuksia.
      • Pelastakaa Lapset ry
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Esityksessä on otettu useassa kohdassa mainittu, että sillä tulee olemaan vaikutuksia lapsen oikeuksien toteutumiseen. Kunnan ilmastosuunnitelmat tulee laatia niin, että lasten osallisuus toteutuu täysimääräisesti, kuten YK:n lapsen oikeuksien sopimus edellyttää.
      • Pirkanmaan ELY
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Pirkanmaan ELY-keskus pitää esityksen päästövaikutuksia varsin epävarmoina. Esityksen perustelujen mukaan vapaaehtoisen tavoitteellisen hiilineutraaliussitoumuksen tehneiden kuntien päästöt olivat keskimäärin kolme prosenttia muita alhaisemmat. Lain velvoittavuus laajenee nyt kattamaan sellaisia kuntia, joilla ei tähän saakka ole ollut suunnitelmaa tai esim. Hinku-verkoston tukea, eikä lain mukaisiin suunnitelmiin tule sisältymään vastaavaa velvoitetta kuin Hinku-suunnitelmiin (80 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä). Perustelu kuntasuunnitelmien vaikuttavuudesta vaikuttaa tässä valossa epävarmalta. Sekä suoraan ilmastolain tavoitteiden että ilmastolain perusteella tehtävien suunnitelmien myötä ELY-keskuksille on tullut suoria tai välillisiä tehtäviä. Aiemmassa uudistuksessa on huomioitu vain maankäyttösektorin ja sopeutumisen resurssit, mikä asettaa eri ilmastosuunnitelmien toimeenpanon eriarvoiseen asemaan vaikeuttaen myös kokonaisuudenhallintaa. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti määräaikaisin resurssein. Myös YM:n hallinnonalan osalta tulisi varmistaa ilmastoresurssien pysyvyys. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella myös suhteessa kuntasuunnitelmien sisältöihin. ELY-keskusten ympäristön tilan seurannan tehtävän potentiaali osana ilmastotyön seurantaa on jäänyt esityksessä kokonaan huomiotta. Oleva tehtävä voisi hyödyttää seurannan kokonaisuutta, mikäli asiaa edistettäisiin yhtenäisesti.
      • Amnesty International Suomen osasto
        Päivitetty:
        7.7.2022
        • Amnesty pitää tärkeänä kuntien riittävää tukemista ilmastosuunnitelmien laadinnassa ja seurannassa. Keinoja ovat muun muassa hallituksen esityksessä mainittu valtionavustus (s. 23, 25), kuntien välinen yhteistyö, kunnille laadittava ohjeistus sekä Syken tuottamat päästötiedot. Keskeistä on kehittää muutoksenhakutuomioistuimina toimivien korkeimman hallinto-oikeuden (valtioneuvoston päätökset) ja hallinto-oikeuden (kuntien ilmastosuunnitelmat) osaamista ilmastolain alaisiin kysymyksiin liittyen sekä taata niille riittävän toimintaedellytykset, vaikka mahdollisten valitusten ja muutoksenhakujen määrä ja aiheuttama työkuorma katsotaan hallituksen esityksessä vaikeaksi arvioida (s. 26).
      • Hyppänen Tuuli
        Päivitetty:
        4.7.2022
        • Hallituksen esityksessä esitetään, että kunnilla on mahdollisuus hakea valtionavustusta ilmastosuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen. Esityksessä mainitaan mahdollisuus hakea avustusta myös suunnitelmien päivittämiseen, mutta tämä pitäisi tuoda selkeämmin esille. Hallituksen esityksessä puhutaan rahoitusmahdollisuuden yhteydessä pääasiassa sellaisten kuntien rahoittamisesta, joilla ei ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa. Vaikka ilmastosuunnitelma olisi jo aiemmin laadittu kunnassa, päivittämisvelvoite saattaa kasvattaa resurssien tarvetta esimerkiksi tihentämällä ohjelman päivitysväliä. Lisäksi tulisi varmistaa, että rahoituksen määrä on riittävä, sillä kyseessä on lakisääteinen velvoite. Erityisesti pienissä kunnissa resursseista on pulaa ja rahoitus on tärkeä työkalu velvoitteiden täyttämiseen. Myös rahoituksen hakemisesta tulisi tehdä kunnille sujuvaa ja helppoa, jotta siihen ei kuluisi liiaksi resursseja.
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        4.7.2022
        • Lieksan kaupunki painottaa, että kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen ja ilmastotoimien toteuttamiseen tulee varata riittävästi kansallisia resursseja. Lähtökohtaisesti uudesta suunnitteluvelvoitteesta syntyneet kulut tulee korvata kunnille. On tärkeää, että rahoitus on olemassa, kun laki astuu voimaan seuraavalla valtuustokaudella. Lain vaikutusten arvioinnissa esitetty valtionavustuksen käyttäminen, jonka määrä on arvioitu olevan 40 000 – 50 000 euroa/kunta ja jonka myöntämisen esitetään olevan määrärahasidonnaista, ei ole tarkoituksenmukainen. Lain taloudelliset vaikutukset kuntiin tulee arvioida realistisesti siten, että ne sisältävät kaikki lain velvoitteista tulevat kustannukset (suunnitelman laatiminen, raportointi ja seuranta, tietotekniset valmiudet, kunnalle tosiasiallisesti tulevat toteuttamisvaatimukset ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi). Valtionavustuksen myöntäminen ei voi olla määrärahasidonnaista ja sen tulee kattaa kaikki tosiasialliset kustannukset, koska lailla suunnitellaan annettavan kunnille uusi tehtävä. Uuden lainsäädännön kautta myös tosiasiallisesti ohjataan velvoittavasti kuntia ilmastonmuutoksen hillitsemistoimenpiteissä, joiden negatiiviset talousvaikutukset voivat olla huomattavat. Kunnille määritelty avustus on edellä olevaan viitaten selkeästi alimitoitettu. Lain ilmastonmuutoksen hillintään liittyvät vaikutukset on arvioitu ylioptimisesti. Merkittävä osa kunnista, kuten Lieksan kaupunkikin, on jo toteuttanut huomattavia ilmastonmuutoksen hillintään vaikuttavia toimenpiteitä. Ilmastosuunnitelman tekemiseen velvoittamisella ei todennäköisesti saavuteta niin merkittäviä vaikutuksia kuin lain vaikutusten arvioinnissa esitetään. Uuden velvoitteen sijasta merkittävämpi vaikuttavuus olisi velvoitteen toteuttamiseen käytetyn resurssin hyödyntäminen kannustimena uusien ilmastotoimenpiteiden tekemiselle.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että kokonaisuutena esitys todennäköisesti edistäisi ilmastolailla tavoiteltuja päämääriä eli ilmaston kuumenemisen hillintää ja siihen sopeutumista. Sen ilmastovaikutus olisi siis positiivinen. Havaintoa tukee Sitran selvitys (5), jonka mukaan kuntien yhteenlasketut päästöt puolittuisivat vuoden 2018 tasolta vuoteen 2035 mennessä, jos ne saavuttaisivat keväällä 2021 voimassa olleet ilmastotavoitteensa. Määrällisesti päästöt alenisivat 20 miljoonaa tonnia. Määrä vastaa suuruusluokaltaan yli puolta päästövähennyksistä, joita Suomi tarvitsee koko maata koskevan hiilineutraaliustavoitteen (2035) saavuttamiseksi. Taloudellisten vaikutusten osalta hallitus esittää, että uudesta velvoitteesta aiheutuneet kustannukset korvataan kunnille. Kevään 2022 kehysriihessä on sovittu, että kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen myönnettäviin valtionavustuksiin varataan 3 miljoonaa euroa per vuosi. Sitra kannattaa riittävien resurssien varaamista kuntien ilmastotyöhön. Kuntien rajalliset resurssit tulisi lisäksi kohdentaa toimiin, jotka ovat vaikuttavia ja kustannustehokkaita.
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Anni Toiviainen, ilmastoasiantuntija
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • HE-luonnoksen vaikutuksia on arvioitu kattavasti niin sosiaalisten, taloudellisten kuin ekologistenkin ulottuvuuksien osalta. SAK kuitenkin huomauttaa, ettei vaikutusarvioissa ole mainittu ilmastotoimien vaikutuksia työntekijöihin, heidän osaamistarpeisiinsa tai työllisyyteen. Vaikutukset yrityksiin -osiossa työllisyysnäkökulma on välillisesti esillä kilpailukyky- ja toimintaedellytysarvioissa, mutta laaja-alaisempi työntekijänäkökulman huomioiminen puuttuu vaikutusarvioinnista täysin. Monet kuntalaisista ovat palkansaajia, joten työpaikat toimivat tärkeänä foorumina ilmastolain tavoitteen edistämisessä, jonka mukaan ilmastosuunnitelman tulisi kattaa myös ”kunnan roolin asukkaiden ja muiden toimijoiden ohjaamisessa päästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi”.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Varsinaisia vammaisvaikutuksia ei esityksessä ole arvioitu, eikä edes kappaleessa ”4.2.6 vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin” ole erikseen mainittu vammaisia ihmisiä. Invalidiliitto katsoo asiaa yhdenvertaisuuden kannalta: vammaiset ihmiset haluavat olla torjumassa ilmastonmuutosta, mutta eivät välttämättä voi osallistua kaikkiin toimiin vammattoman ihmisen lailla – esimerkiksi liikkumismuodon vaihtaminen autosta julkiseen liikenteeseen ei ole vaikeasti vammaiselle ihmiselle välttämättä minkäänlainen aito vaihtoehto. Varsin moni vammainen ihminen tarvitsee arjessaan autoa pystyäkseen liikkumaan oman kodin ulkopuolella. Julkisen liikenteen esteettömyys ja katkeamattomat turvalliset palveluketjut eivät ole vielä kovinkaan laajasti vammaisten ulottuvilla, mutta toteutuessaan ne edistävät mahdollisuutta hyödyntää joukkoliikennettä ja auttavat näin vähentämään liikenteestä syntyviä päästöjä. Invalidiliitto kannustaa valtiota kehittämään tukimuotoja, jotka ohjaisivat vammaisten ihmisten autonhankintaprosesseja vähäpäästöisten tai päästöttömien autojen suuntaan. Invalidiliitto on esittänyt selvityksen käynnistämistä, jotta vammaisille ihmisille voidaan luoda vähäpäästöisten tai päästöttömien autojen hankintaan kannustava tukielementti. Nykyinen verotuksen kautta kohdentuva tukijärjestelmä ei kannusta vammaista ihmistä vähäpäästöisen tai päästöttömän auton hankintaan. Invalidiliitto on ehdottanut, että yhtenä vaihtoehtona selvitettäisiin suoran hankintatuen käyttöönottoa, jossa voisi soveltaa autoverolain 26 § kriteereitä. Jotta vammaisten ihmisten on mahdollista siirtyä käyttämään sähkö- tai hybridiautoja, on latauspisteiden oltava esteettömiä. Liikenteen päästöt vähenevät myös kevyen liikenteen väylien käytön lisääntyessä. Kevyen liikenteen väylien esteettömyyden merkitys korostuu hitaammin liikkuvien tai apuvälineitä käyttävien vammaisten ja ikääntyneiden ihmisten kohdalla. Erilaisin apuvälinein liikkuvat ihmiset voivat käyttää kevyen liikenteen väyliä vain, jos niiden peruskunnosta ja erityisesti ympäri vuoden tapahtuvasta ylläpidosta huolehditaan. Lähiympäristössä tehtävien lyhyiden automatkojen ja taksipalveluiden käyttötarve vähenee, kun esteettömät kevyen liikenteen väylät tekevät lähikohteista saavutettavia eri tavoin liikkuville ihmisille. Lisäksi syytä huomioida vuonna 2021 voimaan tullut laki ajoneuvo- ja liikennepalveluhankintojen ympäristö- ja energiatehokkuusvaatimuksista. Tieliikenteen päästöjen vähentäminen auttaa saavuttamaan päästövähennystavoitteet. Päästövähennysten huomioiminen julkisissa hankinnoissa on myönteinen asia. Esteetön asunto- ja toimitilarakentaminen säästää luonnonvaroja, kun ei jouduta korjaamaan jälkikäteen käyttäen moninkertaisesti rakennusmateriaaleja. Kestävän kehityksen periaatteet on huomioitava myös apuvälineiden hankinnassa ja valmistuksessa: valmistetaanko ja hankitaanko laadukkaita kestäviä kotimaisia apuvälineitä, jotka eivät mene helposti rikki ja jotka ovat myös korjattavissa, vai lennätetäänkö rikkoutuneen apuvälineen tilalle aina uusi muovituote tuhansien kilometrien päästä?
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Koivula Sari, metsä- ja ilmastoasiantuntija / Ahlberg Eetu, projektisuunnittelija, Alueidenkäyttöyksikkö
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Esityksen vaikutuksia on pohdittu laajasti ja monipuolisesti. Alla muutama huomio. Kuntien ja alueiden päästölaskentajärjestelmän ja päästöskenaariotyökalun säilyminen maksuttomina palveluina on tämän velvoitteen toteuttamisen kannalta välttämättömät. Kunnat voivat esityksen mukaan itse määrittää omat tavoitteensa ja toimenpiteensä ilmastosuunnitelmaan. Tämä on hyvä, koska silloin jokainen kunta voi määrittää itselleen mahdolliset tavoitteet ja toimet, mutta niiden riittävyys ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tulee arvioida jollakin tavalla. Tärkeää tässä on seuranta ja toimien toteutumisen varmistaminen, jotta tarkoitetut ilmastohyödyt myös saavutetaan. Hiilinielujen osalta on syytä tuoda metsien ja puuston merkityksen rinnalle maaperään sitoutuva ja varastoituva hiili. Tätä voidaan lisätä ja ylläpitää myös maataloudessa. Maankäytön muutosten vaikutus hiilinieluihin, esimerkiksi kun metsää raivataan rakennusmaaksi tai metsittämisen lisääminen, tulisi tehdä näkyväksi mittavalla indikaattorilla. Alueiden käytön suunnittelu on avainasemassa ilmastosuunnitelman toteutumisessa ja siitä vastaavien henkilöiden osaaminen on varmistettava. Liikkumisen tarpeen vähentämisessä ja ohjaamisessa on otettava huomioon alueiden suuret erot esimerkiksi joukkoliikenteen lisäämisen mahdollisuuksissa. Ilmastolain muutoksen ilmastovaikutuksia pohdittaessa luotetaan paljon kuntien osaamiseen mitä tulee ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Tämä ei ole realistista kaikissa kunnissa ja siksi on osoitettava resursseja ilmasto-osaamisen koulutukseen tarvittaville tahoille kunnissa. Tämän osaamisen tärkeys korostuu entisestään, kun mukaan otetaan muiden ympäristövaikutusten ja monimuotoisuuden huomioon ottaminen kunnallisessa ilmastosuunnitelmassa ja sen toteutuksessa. Taloudellisten vaikutusten kohdistuminen kotitalouksiin on tuotu hyvin esille. Kulutuksen vähentäminen ja sen siirtäminen uusiutuviin vaihtoehtoihin on avainasemassa ilmastonmuutoksen hillinnässä. Tähän voidaan vaikuttaa mainitulla informaatio-ohjauksella. Sen rinnalle tarvitaan myös hintaohjausta siten, että uusiutumattomiin, fossiilisiin, raaka-aineisiin perustuvien tuotteiden hinta olisi selvästi uusiutuvia vaihtoehtoja kalliimpi. Uusiutuvien hinta tulee kuitenkin olla sellainen, mihin myös vähävaraisemmilla kotitalouksilla on varaa. Vähähiilisen liikkumisen mahdollisuudet ovat hyvin erilaiset eri kunnissa. Joissakin kunnissa polkupyörämatkan tavoitettavissa ei ole yhtään palvelua eikä julkisen liikenteen kehittäminen ole taloudellisesti kannattavaa (väkiluvun alhaisuus, polttoaineiden hinnat). Tämä on pystyttävä ottamaan huomioon ja yritettävä tarjota aitoja ratkaisuja kuntien tueksi. Mahdolliset vaikutukset yrityksiin on tuotu hyvin esille. Taloudellisten resurssien lisääminen kunnille hakemukseen perustuen ilmastosuunnitelman laatimiseksi on erittäin tarpeellinen. Sen rinnalla tulisi tarjota myös koulutusta asiaan. Tämä on tarpeen myös seurannan kehittämiseksi kunnissa.
      • Turun kaupunki, Ilmastojohtaja / konsernihallinto, johdon tuki, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Veivo Risto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Lakiesitys on hyvin perusteltu ja valmisteltu kuntia ja asiantuntijaorganisaatioita kuullen. Vaikka lakiehdotukseen ei ole valittu kaikkein kattavinta kuntien ilmastosuunnitelman mallia, ei ehdotus myöskään sulje kattavamman mallin käyttöä pois - mikä on erityisen tärkeätä ilmastotyössään jo edistyneiden kuntien kannalta. Kotimaisten ja muiden kansallisten ilmastosuunnitelmamallien rinnalla kuntien ilmastosuunnitelmien kehitystyössä kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota myös yhteisiin eurooppalaisiin malleihin (Covenant of Mayors for Climate and Energy sekä Euroopan 100 hiilineutraalin kaupungin missio) ja huolehtia siitä, että Suomen kunnille tarjottava ilmastotyön tuki ja verkostot ovat yhteensopivia eurooppalaisten työmallien kanssa ja hyödyntävät yhteisen eurooppalaisen kehitystyön tuloksia. Myös EU:n vihreän rahoituksen taksonomia on kuntien ilmastotyöhön sisältyvien investointien rahoituksen kautta merkittävä huomioitava kehikko.
      • Kymenlaakson liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kymenlaakson liitto painottaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen tarpeiden huomiointi osana kuntien ilmastosuunnitelmaa voisi parhaimmillaan tukea ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteitä. Mikäli kunnan ilmastosuunnitelmassa tulisi käsitellä kunnalle keskeisimpiä ilmastoriskejä ja sopeutumistarpeita edes hyvin yleisellä tasolla, toisi se ilmastonmuutoksen hillintätyön perustelun lähemmäksi kuntia ja kuntalaisia. Esimerkiksi liukkauden ennustetaan lisääntyvän talvisin, joten tähän varautuminen panostamalla kävely- ja pyöräilyteiden liukkaudentorjuntaan edistäisi kestävien liikkumismuotojen yleistymistä myös talvella. Yhtä lailla sini-viherinfrastruktuurin lisääminen kaupungeissa parantaisi varautumista hulevesitulviin ja lämpöaaltoihin, minkä lisäksi se voisi edistää hiilinielujen kasvua ja kaupunkien viihtyisyyttä. Ilmastotyön kokonaisuuden (hillintä, hiilinielut ja sopeutuminen) huomioiminen kuntien ilmastosuunnitelmissa parantaisi ilmastotyön vaikuttavuutta ja edistäisi kaupunkien perustehtävien menestyksekästä hoitamista myös tulevaisuudessa.
      • Kristinestads stad, Stadsstyrelsen, 20.6.2022 § 92
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Förslagets konsekvenser har inte översatts till svenska, vilket är under all kritik. I beskrivningen av kommunal påverkan (4.2.5) nämns att avsikten är att göra en guide åt kommunerna, som ska stöda klimatarbetet. Guiden ska finnas både på finska och svenska. I motiveringarna till § 19 finns att kommunerna även fortsättningsvis ska kostnadsfritt få använda de verktyg för beräkning av utsläpp samt den utsläppsdatatjänst som Finlands miljöcentral tagit fram. Detta är bra.
      • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • ELY-keskukset pitävät esityksen päästövaikutuksia varsin epävarmoina. Esityksen pe-rustelujen mukaan vapaaehtoisen tavoitteellisen hiilineutraaliussitoumuksen tehneiden kuntien päästöt olivat keskimäärin kolme prosenttia muita alhaisemmat. Lain velvoitta-vuus laajenee nyt kattamaan sellaisia kuntia, joilla ei tähän saakka ole ollut suunnitelmaa tai esim. Hinku-verkoston tukea, eikä lain mukaisiin suunnitelmiin tule sisältymään vas-taavaa velvoitetta kuin Hinku-suunnitelmiin (80 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä). Perustelu kuntasuunnitelmien vaikuttavuudesta vaikuttaa tässä valossa epä-varmalta. Sekä suoraan ilmastolain tavoitteiden että ilmastolain perusteella tehtävien suunnitelmien myötä ELY-keskuksille on tullut suoria tai välillisiä tehtäviä. Aiemmassa uudistuksessa on huomioitu vain maankäyttösektorin ja sopeutumisen resurssit, mikä asettaa eri ilmasto-suunnitelmien toimeenpanon eriarvoiseen asemaan vaikeuttaen myös kokonaisuuden-hallintaa. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti määräaikaisin resurssein. Myös YM:n hallinnonalan osalta tulisi varmistaa ilmastoresurssien pysyvyys. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella myös suhteessa kuntasuunnitelmien si-sältöihin. ELY-keskusten ympäristön tilan seurannan tehtävän potentiaali osana ilmastotyön seu-rantaa on jäänyt esityksessä kokonaan huomiotta. Oleva tehtävä voisi hyödyttää seuran-nan kokonaisuutta, mikäli asiaa edistettäisiin yhtenäisesti.
      • Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • ELY-keskukset pitävät esityksen päästövaikutuksia varsin epävarmoina. Esityksen perustelujen mukaan vapaaehtoisen tavoitteellisen hiilineutraaliussitoumuksen tehneiden kuntien päästöt olivat keskimäärin kolme prosenttia muita alhaisemmat. Lain velvoittavuus laajenee nyt kattamaan sellaisia kuntia, joilla ei tähän saakka ole ollut suunnitelmaa tai esim. Hinku-verkoston tukea, eikä lain mukaisiin suunnitelmiin tule sisältymään vastaavaa velvoitetta kuin Hinku-suunnitelmiin (80 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä). Perustelu kuntasuunnitelmien vaikuttavuudesta vaikuttaa tässä valossa epävarmalta. Sekä suoraan ilmastolain tavoitteiden että ilmastolain perusteella tehtävien suunnitelmien myötä ELY-keskuksille on tullut suoria tai välillisiä tehtäviä. Aiemmassa uudistuksessa on huomioitu vain maankäyttösektorin ja sopeutumisen resurssit, mikä asettaa eri ilmastosuunnitelmien toimeenpanon eriarvoiseen asemaan vaikeuttaen myös kokonaisuudenhallintaa. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti määräaikaisin resurssein. Myös YM:n hallinnonalan osalta tulisi varmistaa ilmastoresurssien pysyvyys. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella myös suhteessa kuntasuunnitelmien sisältöihin. ELY-keskusten ympäristön tilan seurannan tehtävän potentiaali osana ilmastotyön seurantaa on jäänyt esityksessä kokonaan huomiotta. Oleva tehtävä voisi hyödyttää seurannan kokonaisuutta, mikäli asiaa edistettäisiin yhtenäisesti.
      • Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kainuun ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat / Ympäristövastuu
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • ELY-keskukset pitävät esityksen päästövaikutuksia varsin epävarmoina. Esityksen perustelujen mukaan vapaaehtoisen tavoitteellisen hiilineutraaliussitoumuksen tehneiden kuntien päästöt olivat keskimäärin kolme prosenttia muita alhaisemmat. Lain velvoittavuus laajenee nyt kattamaan sellaisia kuntia, joilla ei tähän saakka ole ollut suunnitelmaa tai esim. Hinku-verkoston tukea, eikä lain mukaisiin suunnitelmiin tule sisältymään vastaavaa velvoitetta kuin Hinku-suunnitelmiin (80 %:n päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä). Perustelu kuntasuunnitelmien vaikuttavuudesta vaikuttaa tässä valossa epävarmalta. Sekä suoraan ilmastolain tavoitteiden että ilmastolain perusteella tehtävien suunnitelmien myötä ELY-keskuksille on tullut suoria tai välillisiä tehtäviä. Aiemmassa uudistuksessa on huomioitu vain maankäyttösektorin ja sopeutumisen resurssit, mikä asettaa eri ilmastosuunnitelmien toimeenpanon eriarvoiseen asemaan vaikeuttaen myös kokonaisuudenhallintaa. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti määräaikaisin resurssein. Myös YM:n hallinnonalan osalta tulisi varmistaa ilmastoresurssien pysyvyys. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella myös suhteessa kuntasuunnitelmien sisältöihin. ELY-keskusten ympäristön tilan seurannan tehtävän potentiaali osana ilmastotyön seurantaa on jäänyt esityksessä kokonaan huomiotta. Oleva tehtävä voisi hyödyttää seurannan kokonaisuutta, mikäli asiaa edistettäisiin yhtenäisesti.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Keski-Pohjanmaan liitto pitää tärkeänä, että kuntatalouteen kohdistuvia vaikutuksia korvataan kunnille rahoitusperiaatteen mukaisesti. On kuitenkin huolehdittava, että valtionavustusta on riittävästi tarjolla kaikille sitä tarvitseville kunnille myös valtuustokaudella 2025–2029, kun kaikkien kuntien ilmastosuunnitelmat tulevat päivitykseen. Ilmastopäästöjen vähentämisellä on myös suoria vaikutuksia kuntatalouteen mm. energiainvestointien kautta. Vaikka tällaiset investoinnit lähtökohtaisesti maksavat itsensä takaisin elinkaarensa aikana, tulisi kuntien konkreettisia ilmastotoimia tukea myös enenevissä määrin. Investointiavustuksia mm. kevyen liikenteen edistämiseen, energiaremontteihin ja lämpölaitoksiin tulisi lisätä. Esityksen mukaisen ilmastosuunnitelman laadinta ja seuranta vaatii myös uudenlaista osaamista kunnissa, minkä vuoksi hallituksen esityksessä mainittu opas ja esimerkkisuunnitelma ovat tarpeellisia työkaluja kuntien ilmastosuunnitelmien toteuttamiseksi. Näiden lisäksi kuntien työntekijöitä tulisi kouluttaa ilmastosuunnitelmien laadintaan ja seurantaan, missä maakuntaliitoilla voisi olla merkittävä rooli, jotta ilmastosuunnitelmat saadaan jalkautettua kaikkiin Suomen kuntiin. Esityksen aikaansaamiin ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin tulisi suhtautua myös varauksellisesti. Kuten esityksen perusteluissa todetaan, suurin osa suomalaisista asuu jo nyt kunnassa, joka on asettanut ilmastotavoitteen. Käytännössä ilmastotavoite ja suunnitelma puuttuu pieniltä kunnilta, joiden vaikutus Suomen kokonaispäästöihin on pieni. Onkin kyseenalaista, kuinka suurta ilmastovaikutusta pakollisilla suunnitelmilla saadaan aikaan.
      • Suomen luonnonsuojeluliitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kuntien velvollisuus laatia ilmastosuunnitelma tarkoittaa, että viimeistään nyt myös niissäkin kunnissa, joissa ei vielä ole ollut ilmastosuunnitelmaa, on pysähdyttävä pohtimaan ilmastokriisiä, sen hillintää ja siihen sopeutumista. Parhaimmassa tapauksessa se edistää suomalaisten hyvinvointia, terveyttä ja tasa-arvoa ilmastoriskien edessä, jos kaikilla kunnilla on sekä suunnitelmat että kyky sopeutua ilmastokriisiin.
      • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Pohjanmaan liitto painottaa, että kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen ja ilmastotoimien toteuttamiseen tulee varata riittävästi kansallisia resursseja. Lähtökohtaisesti uudesta suunnitteluvelvoitteesta syntyneet kulut tulee korvata kunnille. On tärkeää, että rahoitus on olemassa, kun laki astuu voimaan seuraavalla valtuustokaudella. Myös maakunnan liittojen rooli kuntien ilmastotyön yhteen sovittajana ja yhteistyön koordinoijana tulee ottaa resurssoinnissa huomioon.
      • Energiavirasto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • -
      • Joensuun kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta / ympäristönsuojelupäällikkö, Leinonen Jari
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Esityksen vaikutukset eivät välttämättä ole tavoitteen mukaisia. Kunnat, joiden ilmastotyö ei juurikaan ole edennyt viimeisten vuosien aikana eivät välttämättä lähde lain suunnitelma velvoitteen mukaisesti viemään ilmastotyötä eteenpäin. Kuntatalouden tulevaisuuden näky-mät ja jatkuva puute resursseista edellyttävät myös tehokkaampia tukitoimenpiteitä sekä aloitteleville että jo ilmastotyötä tekeville kunnille. Tuloksellinen ilmastotyö toimii rohkaiseva-na esimerkkinä ja voi edesauttaa kuntien yhteisiä toimenpiteitä ilmastotoimenpiteiden toteut-tamisessa.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • HE-luonnoksessa esitettyihin vaikutuksiin liittyy paljon epävarmuutta, erityisesti ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin. Tämä on mainittu myös HE-luonnoksen perusteluiden luvussa 4.2. HE-luonnoksessa mainitaan myös, että ”vaikka esityksen ilmastovaikutuksiin liittyy epävarmuuksia, kokonaisuutena esitys todennäköisesti edistäisi ilmastolailla tavoiteltuja päämääriä eli ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista”. Porvoon kaupunki epäilee lakiluonnoksen todellisia ympäristö- ja ilmastovaikutuksia. HE-luonnoksessakin mainitaan, että useat kunnat tekevät jo nykyisin aktiivista ilmastotyötä ja nykyisellään noin kaksi kolmasosaa Suomen asukkaista asuu kunnassa, jossa tehdään ilmastotyötä. HE-luonnoksen mukaan kaikissa yli 100 000 asukkaan kunnissa ja yli 10 000 asukkaan kunnistakin noin puolessa on jo laadittu ilmastosuunnitelma, mutta alle 10 000 asukkaan kunnista sen sijaan vain noin yhdeksällä prosentilla on ilmastosuunnitelma. Uusi lakivelvoite ja sen mukanaan tuomat velvoitteet koskisivat siis ennen kaikkea näitä pieniä kuntia, joissa resurssit sekä ilmastosuunnitelmien laatimiseen että sen toimeenpanoon ovat erittäin niukat.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Esityksen vaikutukset on kuvattu kattavasti ja laajasti. Myös kunnan ilmastosuunnitelmaa koskeva pykäläkohtainen (14a §) perustelu laaja ja kattava, mikä kuvaa ja perustelee erittäin hyvin lain tavoitteita ja tarkoitusta.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Nuorivaikutuksia ei ole lakiesitystä tehtäessä arvioitu, mutta yleisesti arvioiden on mahdollista, että nuorten osallistumista ilmastopäätöksentekoon voitaisiin saada vahvistettua lain perusteluosion hengen mukaisesti. Pidämme mahdollisia vaikutuksia positiivisina niin nuorten osallisuuden lisäämiseen kuin kuntien ilmastopolitiikan kunnianhimoistamiseen. Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka on ehtona sille, että nuoret ja tulevat sukupolvet saavat elinkelpoisen planeetan.
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        23.6.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan liitto näkee hyvänä, että lakiesityksen myötä kuntien roolin tunnistaminen ilmastotyössä vahvistuu. Isot kunnat ovat laatineet ilmastosuunnitelmiaan, ja on hyvä, että nyt myös pienet kunnat suunnitelmallisesti sitoutetaan työhön. Resurssit ja tuki kunnille ilmastosuunnitelman laadintaan, mutta myös toimeenpanoon, jolla lopulta tavoitteet konkretisoituvat, on keskeisistä.
      • Akava ry, Kallio Silja
        Päivitetty:
        19.6.2022
        • Akava näkee esityksen kuntien ilmastosuunnitelman laatimisesta kannatettavana. On tärkeää, että erityisesti ne kunnat, joilla ei vielä ole olemassa olevaa ilmastosuunnitelmaa, saavat riittävästi tukea suunnitelman laatimiseen kuluvalla valtuustokaudella 2021-2025. Lisäksi on huomioitava, että kaikilla kunnilla on riittävät resurssit sekä osaaminen ilmastosuunnitelmien laatimiseen ja päivittämiseen myös tulevaisuudessa.
      • Korsholms kommun, Kommundirektör Rurik Ahlberg
        Päivitetty:
        16.6.2022
        • Följderna av en mera medveten klimatpolitik leder till högre konsekvenser inom kommunens verksamheter. Detta bör beaktas i resurseringen till kommunerna. En medveten klimatpolitik förutsätter också nya energiekosystemlösningar, som finansieras av konsumenter och ofta också via statliga investeringsstöd.
      • Muut huomiot
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Ossi Savolainen, ilmastoasiantuntija Simo Haanpää
        Päivitetty:
        8.8.2022
        • Uudenmaan liitto moittii lausuntoaikataulua, joka on kunnille kohtuuttoman lyhyt lomakauden vuoksi. Kunnat ovat keskeisin kohderyhmä lain toteuttamisessa ja riittävä kuulemisaika olisi tärkeä järjestää, sillä se voi osaltaan helpottaa jatkoprosessin läpivientiä.
      • MTK-Satakunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Hallituksen esitysluonnoksen soisi myös pitävän sisällään paikallisten hankintojen edistämistä, kuten ruokahankinnat, puurakentamisen lisääminen julkisissa hankinnoissa sekä bioenergian suosiminen. Nämä olisivat toimia, joilla kunnat voisivat käytännössä osaltaan pienentää aiheuttamaansa hiilijalanjälkeä. Paikallisten, suomalaisten raaka-ainelähteiden hyödyntäminen pienentäisi kuntienkin aiheuttamaa päästöjen ulkoistamista Suomen rajojen ulkopuolelle. Kunnille kaavailtu rooli metsien hoitoon liittyvän informaatio-ohjauksen tarjoajina on näkemyksemme mukaan tarpeeton. Alan neuvotanorganisaatioista löytyy jo valmiiksi laajaa ja kattavaa kokemusta myös ilmastoasioissa.
      • Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristö, Apulaispormestari Jäntti, yhdyskuntalautakunta,​ kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta sekä alueellinen jätehuoltolautakunta (2021 -​ 2023)
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Apulaispormestari Aleksi Jäntin päätös ja lausunto 3.8.2022 § 20, TRE:4551/11.01.01/2022: "Tampereen kaupunki on ollut mukana valmistelemassa Tampereen kaupunkiseudun lausuntoa ilmastolaista ja yhtyy siihen lausuntoon."
      • Pelkosenniemen kunta, Kunnanjohtaja Päivi Vauhkonen, Vauhkonen Päivi
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • o ”Lisäksi kunnille on tarkoitus laatia opas, jossa olisi käytännönläheisiä ohjeita ilmastosuunnitelman laatimisen tueksi.” (*s. 24) Miten resursoidaan käsiparit pikkukuntiin – kuka lukee oppaan? Kuka asettaa mittarit ja seuraa niitä? o Moduuleiksi rakennetulle koulutukselle tarvetta; esim. ”näin sisällytät ilmastosuunnitelmat hankintaprosesseihin” (tai päinvastoin); ”vinkkejä sidosryhmätyöhön” tms. On sinänsä valtavan hienoa, että ilmastosuunnitelmat tavoittavat nyt 2/3 mannersuomalaisista. Kuitenkin lukumääräisesti yli 3/4:lla kunnista työ on vielä kesken, ja varmaankin juuri tässä joukossa on suurimmat haasteet ja suurin avun tarve. Olisi varmaankin helppo pilkkoa ohjeet siten, että pientenkin kuntien on mahdollista tehdä koko ajan vaikuttavia tekoja askel kerrallaan, ja samalla suurempien tai muuten pidemmällä työssä olevien edetä pidemmin harppauksin. o Toive: Päästökompensaatioiden osalta tulisi olla SYKE:n ylläpitämä listaus luotettavista tahoista.
      • Metsäteollisuus ry
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta Pyydettynä lausuntona ilmastolain muuttamisesta Metsäteollisuus ry toteaa seuraavaa: Kuntien puunkäyttö- ja metsätalousmyönteisyys edistäisi metsäteollisuudesta saatavia ilmastohyötyjä Metsäteollisuus on Suomessa jo pitkälle irtautunut fossiilisista polttoaineista ja pitää päästövähennysten jatkamista tärkeänä. Metsäteollisuus on Suomen merkittävin uusiutuvan energian tuottaja. Tehtaiden polttoaineista noin 87 prosenttia on uusiutuvia ja puunjalostus mahdollistaa lähes 2/3 Suomen uusiutuvasta energiasta. Ilman menestyvää metsäteollisuutta uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttaminen on erittäin haasteellista. Alan ilmastotiekartasta on nähtävissä, että tehtaamme voivat olla lähes fossiilivapaita vuonna 2035, mikäli toimintaympäristö tukee ilmastomyönteisiä investointeja. Samaan aikaan alan tuotteista voidaan saada yhä suuremmat ilmastohyödyt. Suomen metsävarat kasvavat vuosittain, kuten ne ovat tehneet viimeisen 50 vuoden aikana joka vuosi. Alan ilmastotiekartta osoittaa, että metsien kasvua voidaan edelleen lisätä aktiivisella ja oikeaan aikaan toteutetulla metsien hoidolla. Puunjalostuksesta ja koko arvoketjusta huolehtiminen on siten tärkeää paitsi vihreälle siirtymälle, taloudelle ja työllisyydelle, mutta se on myös tehokas keino huolehtia huoltovarmuudesta ja energiaomavaraisuudesta. Yllä mainittujen hyötyjen toteutumisen kannalta on tärkeää, että kuntia kannustetaan pitkäjänteisesti aktiiviseen metsien kasvua ja elinvoimaa parantavaan metsätalouteen sekä puurakentamisen edistämiseen. Kunnille ehdotetut toimet ovat osin puunkäyttö- ja metsätalousvastaisia Lakiehdotuksen perusteluissa todetaan osuvasti, että fossiilisten materiaalien ja polttoaineiden käyttö vähenee, kun ne korvautuvat uusiutuvilla tai kierrätetyillä raaka-aineilla sekä uusiutuvilla energiamuodoilla. Valitettavasti lakiehdotus on osin puunkäyttövastainen, mikä on hyvä uutinen fossiilitaloudelle. Lakiehdotuksesta huokuu ajatus, että kuntien pitäisi ryhtyä harrastamaan omaa kuntakohtaista puunkäyttöä rajoittavaa nielupolitiikkaa, jota päivitettäisiin kerran valtuustokaudessa. Tämä olisi malliesimerkki kapeakatseisesta osaoptimoinnista, joka johtaisi poukkoilevaan päätöksentekoon. Metsien kasvatus on pitkäjänteistä työtä, ja siinä osaoptimointi johtaa pitkällä aikajänteellä ilmaston kannalta huonoon lopputulokseen. Lisäksi mitä pienemmällä pinta-alalla hiilensidontaa ja päästöjä tarkastellaan, sitä suuremmaksi virheriski kasvaa. Tästä syystä maankäyttösektorin kasvihuonekaasulaskenta toteutetaan alueellisella ja valtion tasolla. Metsäteollisuuden tehtaita on ympäri Suomea ja olisi surullista, mikäli jonkin kunnan lyhytnäköinen nielutavoite vähentäisi puunmyyntiä naapurikunnan tehtaalle. Tällöin menetettäisiin töitä ja tuloja molemmissa kunnissa, mutta ikääntyvien metsien myötä hiilinielut tippuisivat ja altistuttaisiin ilmastolakiehdotuksessa mainituille lisääntyville hyönteistuhoille. Tällaisessa yhtälössä ei ole voittajia. On huomattava, että ympäristöministeriössä on meneillään Puurakentamisen ohjelma, josta YM:n nettisivuilla todetaan seuraavasti: Puurakentamisen ohjelman tavoitteena on lisätä puun käyttöä niin kaupunkien rakentamisessa, julkisessa rakentamisessa kuin suurissa puurakenteissakin. Puunkäyttöä kehittämällä voidaan tukea metsien kestävää ja järkevää käyttöä. Puun käyttö alentaa rakentamisen hiilijalanjälkeä, kun tarkastellaan rakennuksen koko elinkaarta materiaalin valmistuksesta rakentamiseen, käyttöön ja kierrätykseen. Kunnille on luonteva rooli painottaa julkisissa hankinnoissaan, kuten rakentamisessa, kotimaisen uusiutuvan puun käyttöä. Tämän on perusteltua muun muassa YM:n Puurakentamisen ohjelmaan kirjatuista syistä sekä siitä arkijärkisestä syystä, että kotimaisen puun käyttö työllistää suomalaisia eikä raaka-aineen hankintaa tarvitse ulkoistaa kaukomaille. Lakiehdotuksessa todetaan, että monet edelläkävijäyritykset pienentävät omaa hiilijalanjälkeä, mutta myös lisäävät omaa ja asiakkaittensa positiivista ilmastokädenjälkeä. Asia on juuri näin, mutta ilmastolain puunkäyttövastainen henki kannustaa päinvastaiseen. Esimerkiksi suomalaisessa metsäteollisuudessa fossiilisten polttoaineiden osuus on enää vaivaiset 13 prosenttia ja fossiiliset päästöt vain 3 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mutta tuotteiden ilmastokädenjälki on yli 16 miljoonaan hiilidioksiditonnia. Lisäksi metsäteollisuus myy asiakkailleen uusiutuvia polttoaineita, joiden avulla asiakkaat voivat vähentää päästöjään. Kaikki tämä pohjautuu kotimaisen puunjalostukseen, jota kuntien pitäisi pikemminkin edistää kuin jarruttaa. Lakiesityksessä todetaan aivan oikein, että ilmastomyönteisten tuotteiden valmistamisesta ennustetaan merkittävää kasvualaa, mikä voi johtaa merkittäviin positiivisiin työllisyysvaikutuksiin. Esimerkiksi metsäteollisuuden tuotteille konsulttiyhtiö Afry ennustaa noin 175 miljardin euron kasvua maailmanlaajuisesti vuosina 2019-2035. On tärkeää, että suomalainen metsäteollisuus saa tästä kakusta oman, merkittävän osan. Se edellyttää vakaata ja investointeja tukevaa toimintaympäristöä sekä puun saatavuuden turvaamista. Tästäkin näkökulmasta on outoa, että ilmastolailla halutaan jarruttaa kuntien hinkua lisätä kotimaisten puujalosteiden käyttöä. Metsäteollisuus on vientiteollisuutta, jonka tuotteiden kotimaisen kysynnän tukahduttaminen ei muuta ympäristöä paremmaksi. Olisi nurinkurista, mikäli esimerkiksi kuntien rakennushankkeissa suosittaisiin uusiutumattomia materiaaleja tai ulkomaisia puutuotteita. Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden välillä on selvä yhteys. On kuitenkin tärkeä muistaa, että ilmastonmuutoksen hillinnän ja monimuotoisuuden turvaamisen tavoitteet ovat osin ristiriitaiset. Metsien suojelulla tavoiteltu monimuotoisuuden edistäminen vähentää pitkällä aikajänteellä metsien kasvua ja siten myös hiilinieluja. Tämä ristiriita on huomioitava kuntien päätöksenteossa. Aktiivinen ja hyvä metsien hoito on sekä monimuotoisuuden että hiilinielujen turvaamisen näkökulmasta toimiva ratkaisu. Samalla turvataan puun saatavuus ilmastoystävällisiin tuotteisiin. Kaikkinensa päällekkäistä ohjausta tulisi välttää. Lakiehdotuksessa kuvattua kuntien roolia metsänomistajien ohjeistajana ei tule hyväksyä. Metsäkeskus toimii laajasti ympäri maata ja edistää yksityisomistuksessa olevien metsien kokonaiskestävää käyttöä, kuten myös eri metsäalan toimijat ja organisaatiot. Lisäksi olisi tärkeää todeta selkeästi, että ilmastolaki ei päivityksen jälkeenkään koske lainkaan päästökauppasektoria, joka toimii EU-laajuisen ohjauksen alla. Käsityksemme mukaan valtioneuvoston hyväksymät suunnitelmat eivät lähtökohtaisesti ole olleet valituskelpoisia, ellei suunnitelmasta ole seurannut oikeudellisia vaikutuksia ja siten valituskelpoisuus yleishallinto-oikeudellisesti. Jää epäselväksi säädettäisiinkö tässä nyt aiemmin ei-valituskelpoisiin päätöksiin muutoksenhakuoikeus. Valitussa menettelyssä ilmeisenä riskinä on se, että poliittinen päätöksenteko oikeudellistuu.
      • Suomen Tuulivoimayhdistys ry
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Suomen Tuulivoimayhdistys (STY) kiittää mahdollisuudesta antaa lausuntonsa luonnoksesta hallituksen esitykseksi ilmastolain muuttamiseksi. STY pitää tärkeänä ilmastolain soveltamisalan laajenemista koskemaan myös kuntia.
      • Keski-Suomen ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • ELY-keskukset kiinnittävät huomiota siihen, että kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastopolitiikan mukaisten suunnitelmien väliin jää puuttumaan valtakunnallinen kaikkien sektoreiden toimeenpanotasoinen yhteistarkastelu. Siinä tulisi käydä läpi ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät toimet, niiden ohjauskeinot, toimeenpanijat sekä toteutussuunnitelmat. Tämä tarkastelu pystyisi ohjaamaan myös kuntien toimeenpanon suunnittelua vaikuttavimpiin kokonaisuuksiin. Osana kokonaisuutta nousee esiin myös tarve rahoituksen kokonaistarkastelulle. Kuntien käytännön toimenpiteiden rahoituskanavista on ollut puutetta, eikä esim. aluekehittämisen rahoitus ole aina ollut soveltuva instrumentti etenkään infran ja muiden käytännön toimien toteutukseen vaikka tieto vaikuttavuudesta olisikin olemassa. Vastaavasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta tarvittaisiin kokonaiskuvaa siitä, missä kaikkein merkittävimmät (taloudellisesti, ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnan toiminnan kannalta) riskikohteet sijaitsevat ja mistä näiden turvaamisen rahoitus löydetään, sillä riskit eivät kohdistu tasapuolisesti kunnan koon tai muun toiminnan suhteen. Nyt esitetyssä mallissa on riskinä, että liian yleispiirteiset ilmastosuunnitelmat eivät vaikuta kunnan omiin prosesseihin tai kytkeydy operatiiviseen toimintaan hillinnän tai sopeutumisen osalta. Suunnitelmien tulisi pystyä aidosti muuttamaan kuntasuunnittelua ja vaikuttamaan kuntien prosesseihin sekä luoda pitkäjänteisyyttä ilmastotyöhön. Ilmastotyön tulisi läpäistä kuntaorganisaation kaikki osat ja muuttua uudeksi normaaliksi. ELY-keskukset tekevät alueillaan päivittäistä kuntayhteistyötä erilaisten kehittämiskysymysten ja lakisääteisten prosessien muodossa. Asiakokonaisuuksia ovat mm. alueidenkäytön, ympäristön-, luonnon- ja vesiensuojelun, rahoituksen sekä liikennejärjestelmätyön tehtävät. Kaikilla näillä sektoreilla on merkittävää potentiaalia ja tämä potentiaali tulisi kytkeä niin kuntien ilmastosuunnitteluun kuin valtion aluehallinnonkin ilmastotyön vahvistamiseen. Tässä lausunnossa peräänkuulutettu vaikuttava, kaikilla mittakaavoilla linjakkaasti toteutuva ilmastotyö edellyttäisi myös ELY-keskusten resurssien vahvistamista ja pysyvöittämistä.
      • MTK Häme
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ilmastolain muutosesityksellä pyritään sitomaan kunnat ilmastotavoitteisiin. Tavoite on ymmärrettävää ja myös kannatettava. Kuitenkin odotettavissa olevat ja aivan ilmeiset seuraukset olisivat niin kielteisiä, että MTK Häme yksiselitteisesti vastustaa lakimuutoksen keskeisiä osia. Kuntien velvoite ilmastosuunnitelmaan laatimiseen ja päästövähennystoimiin ulottuisi väistämättä myös yksityiseen omaisuuteen ja yritystoimintaan, koska näitä ei erikseen suljeta pois. Maatilojen osalta sekä ilmastopäästöt että hiilen sidonta ovat toistaiseksi kiistanalaisia. Maaperän ja kasvuston rooli sekä hiilen päästäjänä että sitojana on merkittävä, mutta asia yksinkertaisesti vaatii enemmän tutkimusta. Jo yksin tästä syystä kuntien ohjaus asiassa olisi hyvin ongelmallista. Yhä osittain kesken olevassa EU:n yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) ilmastotavoitteiden ja -toimenpiteiden valmistelussa on noudatettu aivan erityisen huolellisuutta ja harkintaa, jotta toimenpiteet olisivat tehokkaita, mutta eivät asettaisi alueita eriarvoiseen asemaan. CAP on osa Euroopan elintarvikehuollon turvallisuutta: se osaltaan varmistaa ruuantuotannon edellytykset jäsenmaissa. Vastikään saatuja neuvottelutuloksia ja herkkää tasapainoa ei tule vaarantaa ja sekoittaa ulottamalla kuntien ilmastotavoitteita maatilojen toimintaan. MTK Häme katsoo, että kuntien velvoittaminen maatilojen ilmastotoimien määrittäjäksi ja valvojaksi johtaisi kestämättömään tilanteeseen. Merkittävällä osalla kunnista ei ole vaadittavaa osaamista, eikä kuntien yhteistyökään parantaisi tilannetta resurssien niukkuudesta johtuen. ELY-keskusten tarkastajat valvovat maatalouden ympäristö- ja ilmastotoimia osana maatalouden tukivalvontaa. Järjestelmän monimutkaisuus, valvonnan EU-tason vaatimukset ja rikkeiden sanktioinnin ankaruus sulkevat pois sen mahdollisuuden, että kunta ohjaisi samoja asioita. Viljelijän oikeusturva ei voisi tässä tilanteessa toteutua, kun kunnan esittämän vaateen noudattaminen voisi johtaa sanktioon ja tukimenetykseen maatalouden tukijärjestelmässä. Ilmastolain muutoksen tuoma byrokratian lisäkerros kasvattaisi hallinnollista taakkaa, yhteiskunnan kustannuksia ja lisäisi viljelijän kokemaa byrokratiaa entisestään. Kaikkien näiden vähentäminen on päinvastoin ollut lakiuudistusten tavoite tähän saakka. Resurssit vaihtelevat kuntien välillä paljon. Myös ympäristöasioiden osaaminen vaihtelee. Maatalouden tukijärjestelmää ei kunnissa tunne juuri kukaan, sillä maatalousasiat on keskitetty YTA-alueille. Siten kuntien antamassa ohjauksessa olisi laajaa vaihtelua. Se johtaisi maataloustuotteiden kilpailun alueelliseen vääristymiseen maan sisällä. Lisäksi kokonaisuus lisäisi maantalousyrittäjien epävarmuutta tulevasta ja vaikuttaisi heikentävästi kotimaisen elintarvikkeen kilpailukykyyn suhteessa tuontiin. MTK Häme esittää, että lakimuutos palautetaan valmisteluun ja kunnille esitetty tehtävä poistetaan siitä. Kunnat voidaan sen sijaan velvoittaa laatimaan omaa toimintaansa koskevat ilmastotavoitteet ja velvoittaa kunnat seuraamaan niiden kehitystä. Kunnan alueella toimivien yritysten ilmastotoimia ohjataan jo muuta kautta, eikä tähän tule luoda uutta hallintoa. Jo yksin markkinatalous ohjaa yritykset jatkuvasti tavoitteellisempaan ilmastotyöhön.
      • Sulkavan kunta
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kaikkia kuntia koskeva suunnitelmavelvoite tulee olla mahdollista hoitaa kunnissa ilman ulkopuolelta ostettavia asiantuntijapalveluja. Kunnat eivät halua lisäkuluja heikkenevään taloustilanteeseen. Luonnoksessa kerrotaan, että Kuntien maankäyttösektorin hiilitaseisiin kohdistuvista toimista ei ole kattavaa tietoa. Sulkavan kunnalle jää lauseesta epäselväksi kenen omistamasta hiilitaseesta tällöin puhutaan? Puhutaanko lauseessa kunnan omistamasta maasta vai yksityisten maanomistajien omistamasta maasta. Sulkavan kunta ei halua olla rajoittamassa yksityisessä omistuksessa olevia maa- ja metsäalueita. Lisäksi kunta ei halua olla rajoittamassa kuntaan tulevia investointeja. Luonnoksessa esitellään toimenpiteitä, joilla hiilensidontaa voidaan lisätä tai maaperäpäästöjä pienentää. Kunnat eivät voi esitettyjä toimia itse toteuttaa sellaisilla mailla, joita ne eivät itse omista. On tärkeää, että kunnille varataan tukea ja resursseja ilmastosuunnitelman laatimiseen, toimien edistämiseen ja toimeenpanoon sekä toteutumisen seurantaan. Ilmastosuunnitelman laatiminen tulee kytkeytyä osaksi muuta kunnan vuosisuunnittelua. Näin se ei merkittävästi lisäisi sellaista kunnissa tehtävää työtä, johon valtio ei tosiasiallisesti osoita vastaavaa lisäresurssia.
      • Pirkanmaan liitto
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • On hyvä, että ehdotuksessa tuodaan selvästi esille kuntien erilaiset lähtökohdat ja lähtötilanne ilmastotyöhön. Pirkanmaan liitto korostaa, että tämän ymmärryksen on syytä ulottua jatkossa myös eri viranomaisten laintulkintaan käytännössä. Esityksessä viitataan kuntien julkisten hankintojen rooliin päästöjen vähentämisessä. Tämä on tärkeä näkökulma, jossa tarvitaan osaamisen ja kyvykkyyksien parantamista, joihin Pirkanmaan liitto toivoo myös valtion osoittavan tukea. Pirkanmaan liitto pitää tärkeänä, että Suomen ympäristökeskuksen roolista kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä säädetään lailla, jotta kunnilla olisi myös jatkossa maksutta käytössään työkalut ilmastosuunnitelman laatimisen tueksi. Lisäksi vastaava tietokanta tulisi olla maksutta myös maakuntien liittojen käytettävissä, jotta liittojen on mahdollista toteuttaa lakisääteistä tehtäviään (Laki alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanosta sekä Maankäyttö- ja rakennuslaki). Pirkanmaan liitto pitää opasta ilmastosuunnitelman valmisteluun erittäin tarpeellisena ja esittää, että se laaditaan viipymättä. Pirkanmaan liitto yhtyy Pirkanmaan ELY-keskuksen lausunnossa esitettyyn näkemykseen, että ilmastotyön sisällyttäminen eri organisaatioiden luontaiseen toimintakenttään on työn onnistumisen kannalta erityisen olennaista. Tästä syystä myös ilmastolaissa tulisi tehtyä syvällisemmin tarkastella ja tunnistaa eri toimijoiden vastuita ja toimintamahdollisuuksia. Lopuksi Pirkanmaan liitto haluaa tuoda esiin, että ympäristöministeriön lakivalmistelussa on merkittäviä puutteita keskeisten osallisten mahdollisuuksissa antaa lausuntonsa. Ilmastolain täydennysesityksessä käsitellään ensi sijassa kuntien toimintaan liittyviä kysymyksiä, mutta lain perusteluissa todetaan, että toteuttamisella voi olla vaikutusta myös maakunnan liitoille. Ympäristöministeriön antama lausuntoaika on täysin kohtuuton ja suorastaan kunnallista demokratiaa halveksuva. On yleisesti tiedossa, että juhannuksen jälkeen kuntien ja kuntayhtymien kirjaamot ja päätöksentekoelimet jäävät pääsääntöisesti kesätauolle heinäkuun loppuun asti. Jotta asia voidaan käsitellä päätöksentekoelimessä, tulisi se valmistella ja pohjaesitys toimittaa tyypillisesti viikkoa ennen kokousta osana esityslistaa. Tämä tarkoittaa, ettei 8.6. saapunutta lausuntopyyntöä ole ollut enää aikataulullisesti mahdollista valmistella riittävällä tavalla ennen juhannusta oleviin kokouksiin. Vastaavan menettelyn ongelmat on nostettu myös aiemmin esiin ympäristöministeriön muun lakivalmistelun yhteydessä. On ymmärrettävää, että lakiesityksiä halutaan viedä eteenpäin vielä nykyisen hallituskauden puitteissa, mutta se tulee ottaa huomioon valmisteluaikataulussa – ei karsimalla osallistumismahdollisuuksia. Maakuntajohtajat ovat jo kesäkuussa edellyttäneet, että lausuntoaikaa laajennetaan elokuun loppuun asti. Kun kyseessä on kuntien tehtäviin vaikuttava lakimuutos, on kohtuutonta, ettei lausuntoajassa ole otettu huomioon lomakauden vaikutusta virallisen päätöksenteon kuntalain mukaisiin aikatauluihin. Pirkanmaan liitto korostaa, että jatkossa ympäristöministeriönkin lausuntoaikojen tulee noudattaa hyvän hallinnon periaatteita.
      • Hollolan kunta, Elinvoiman palvelualue
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ilmastonmuutoksen hillintä on keskeinen kysymys ihmisten hyvinvoinnin turvaamisen näkökulmasta ja sen eteen tulee tehdä työtä kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Valtionavustuksen määrän määrittelyssä tulee huomioida kunnan ilmastotoimenpiteiden kuntien rahoitus. Ilmastotyön merkittävin osa on konkreettisuus ja ilmastotyön jalkauttaminen läpi kuntaorganisaation, joka vaatii resursseja, joita kaikissa kunnissa ei ole saatavilla. Tässä tapauksessa konkreettinen tuki, sekä yhteistyö eri toimijoiden kanssa on keskiössä tavoitteiden saavuttamisessa.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Jalonen Pauliina
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ilmastolaki on aiemmin ollut luonteeltaan puitelaki, mutta tässä lakiesityksessä on se muuttumassa velvoittavaksi laiksi erityisesti kuntien osalta. Kuntaliitto edellyttää, kun kyse on uudesta tehtävästä kunnille, että velvoitteen suhdetta kuntien itsehallintoon avataan perusteellisemmin. Lakiesityksessä on jonkin verran sisäänrakennettua ristiriitaa liittyen toisaalta kunnan mahdollisuuksiin tehdä ilmastosuunnitelma sen omista lähtökohdista käsin ja toisaalta ohjeistusta hyvin yksityiskohtaiseen suunnitteluun sekä linkitystä olemassa oleviin kunnan hallinnon käytäntöihin. On hyvä selkeyttää sitä, missä asioissa kunnilla on omaa liikkumavaraa ja perustella sitä, miksi joissain tapauksissa on tarve yksityiskohtaisempaan ohjaukseen. Ilmastosuunnitelma on uusi lakisääteinen velvoite kunnille, joten lähtökohtaisesti uudesta velvoitteesta syntyneet kulut korvataan kunnille. Esityksen mukaan ympäristöministeriö voi myöntää kunnille valtionavustusta ilmastosuunnitelmaa varten valtion talousarviossa osoitetun määrärahan puitteissa. Koska talousarviossa osoitetut määrärahat ovat harkinnanvaraisia, on tärkeää, että rahoitus on olemassa, kun laki astuu voimaan seuraavalla valtuustokaudella. Nyt esitettävä rahoitus on suunnitelmien laatimiseen, eikä se kata esimerkiksi kokonaisuudessaan ilmastosuunnitelman seurannan ja raportoinnin kustannuksia. Käytännössä suunnitelman merkittävimmät kustannukset tulevat sen toimeenpanosta. Kuntaliitto korostaakin, että lakisääteiseen suunnitelmaan perustuville toimenpiteille pitää pystyä hakemaan ja saamaan ulkopuolista rahoitusta. Uudet kuntien toimintaan vaikuttavat, ilmastolakia toteuttavat lakisääteiset tehtävät on rahoitettava täysimääräisesti jatkossakin. Ilmastosuunnitelmasta seuraa vaikutuksia kuntien hallintoon ja talouteen, jolloin lakiesitys on tarpeen käsitellä Kuntatalouden ja hallinnon neuvottelukunnassa (KUTHANEK). Ylipäätään vihreän siirtymän kuntatalousvaikutuksia ja kuntien rahoituksen ohjausta olisi tarve tarkastella kokonaisvaltaisemmin. Toistaiseksi taloudelliset kannustimet kuntien siirtymässä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan ovat olleet pirstaloituneita, sillä hanke- ja investointitukea on haettava eri ministeriöiden alta. Suunnitelmallista ilmastotyötä tekevän kunnan haasteena on pirstaloituneen hallinnon lisäksi sen taloudellisen tuen ennakoimattomuus. Taloudelliset kannustimet eivät myöskään ole vastanneet kuntien toimien kokoluokkaa. Kokonaisuudessaan keskustelu siitä, miten ilmastotyö rahoitetaan, on käymättä, sillä keskustelu kohdistuu yleensä suoraan yksittäisiin politiikkatoimenpiteisiin ja niiden vaikutuksiin. Kuntaliitto on huolissaan siitä, että ilmastopolitiikan useat eri ohjelmat, strategiat sekä eri hallinnan tasoilta tulevat aloitteet ovat luoneet monimutkaisen toimintaympäristön, mikä on uhka sen läpinäkyvyydelle ja vaikuttavuudelle. Kokonaisuuden hallinta, yhteisvaikutuksen tunnistaminen ja tehokkuuden varmistaminen on vaativaa. Onkin toivottavaa, että kansallisesta ilmastopolitiikasta pyrittäisiin luomaan kokonaiskuvaa ja selkeyttämään ohjausympäristöä, jotta esim. päällekkäisyydeltä vältyttäisiin. Ilmastopolitiikan eri instrumentit ja niiden vaikutukset kohtaavat kunnissa, missä konkretisoituvat esimerkiksi erilaiset yritysvaikutukset, ilmastotoimien reiluus tai maankäyttövaikutukset.
      • Luonnonvarakeskus, Biotalous ja ympäristö
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Ilmastosuunnitelman valmistaminen, toimeenpano-ohjelmat ja seuranta vaativat suhteellisen paljon ponnisteluita kuntaorganisaatioilta. Etenkin pienten kuntien ohuissa organisaatioissa aikaa ja osaamista tehtävän hoitamiseen voi olla hankalasti saatavissa. Valtion tulee tukea kuntia tässä toimintakokonaisuudessa. Valmiit ja helppokäyttöiset tietokannat ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tällaisista työkaluista hyvä esimerkki on hiilineutraalisuomi.fi -sivusto sekä kuntakohtaiset seurantatiedot ja skenaariotyökalut hiilipäästöille. Hiilinielujen osalta tulee myös rakentaa hyviä karttapohjaisia työkaluja maankäytön arviointiin. Tämän tyyppisissä ohjelmistoissa on tärkeää, että ne yhdistävät käyttäjäystävällisesti erilaisia tietokantoja. Ilmastosuunnitelmien laatimisen helpottamisesti tulisi luoda valmiita ohjelmapohjia erityyppisille kunnille. Laadintaohjeet näiden mallien käyttämiselle tulee myös olla selkeät ja helppokäyttöiset – myös vuorovaikutteiselle valmistelulle sidosryhmien ja kuntalaisten kanssa tulisi valmista ohjeistusta. Esimerkiksi edellä mainittu hiilineutraalisuomi.fi voisi olla hyvä alusta erilaisille ohjeistuksille. Uuden lain myötä valtion tulisi myös varata ylimääräistä rahoitusta ilmastosuunnitelmien valmisteluun ja niiden mukaisien toimintojen suorittamiseen. Ylimääräinen apu on tärkeää etenkin pienille kunnille ja varsinkin uusien toimintamallien rakentamisessa ja toimintojen aloittamisessa. Hyvin organisoituina ja toimenpiteiden integroituessa olemassa olevaan kuntaorganisaatioon avun tarve jatkossa tulee vähenemään organisoinnin osalta.
      • Suomen Yrittäjät ry, Malinen Petri
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Lopuksi kiinnitämme huomiota siihen, että ehdotuksen lausuntoaika ajoittuu yleiseen lomakauteen ja näin ollen se on säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukaan liian lyhyt.
      • Siikaisten kunta, Järvenranta Anne
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Kaavailtu vuosi 2035 tulee nopeasti, eli Suomenkin tulee mennä EU:n kannan mukaan tavoitteena vuosi 2050. Pientien kuntien tulee voida laatia ilmastosuunnitelma yhdessä ilman erillisiä kuntakohtaisia toimenpiteitä. Pienissä kunnissa on vähän resursseja suunnitelmien laaditaan ja valvontaan. Kuntien ilmastosuunnitelmien laatiminen tulee korvata täysimääräisenä kunnille valtionavustuksista.
      • Pohjois-Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kiinnittää huomiota siihen, että kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastopolitiikan mukaisten suunnitelmien väliin jää puuttumaan valtakunnallinen kaikkien sektoreiden toimeenpanotasoinen yhteistarkastelu. Siinä tulisi käydä läpi ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät toimet, niiden ohjauskeinot, toimeenpanijat sekä toteutussuunnitelmat. Tämä tarkastelu pystyisi ohjaamaan myös kuntien toimeenpanon suunnittelua vaikuttavimpiin kokonaisuuksiin. Osana kokonaisuutta nousee esiin myös tarve rahoituksen kokonaistarkastelulle. Kuntien käytännön toimenpiteiden rahoituskanavista on ollut puutetta, etenkin infran ja muiden käytännön toimien toteutukseen, vaikka tieto vaikuttavuudesta olisikin olemassa. Vastaavasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta tarvittaisiin kokonaiskuvaa siitä, missä kaikkein merkittävimmät (taloudellisesti, ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnan toiminnan kannalta) riskikohteet sijaitsevat ja mistä näiden turvaamisen rahoitus löydetään, sillä riskit eivät kohdistu tasapuolisesti kunnan koon tai muun toiminnan suhteen. Nyt esitetyssä mallissa on riskinä, että liian yleispiirteiset ilmastosuunnitelmat eivät vaikuta kunnan omiin prosesseihin tai kytkeydy operatiiviseen toimintaan hillinnän tai sopeutumisen osalta. Suunnitelmien tulisi pystyä aidosti muuttamaan kuntasuunnittelua ja vaikuttamaan kuntien prosesseihin sekä luoda pitkäjänteisyyttä ilmastotyöhön. Ilmastotyön tulisi läpäistä kuntaorganisaation kaikki osat ja muuttua uudeksi normaaliksi. Aiemmassa ilmastolain uudistuksessa ELY-keskuksille annettiin uusia tehtäviä ja resursseja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman ja sopeutumissuunnitelman toimeenpanon edistämiseen. Olisi tarpeellista, että näistä tehtävistä säädettäisi lain tasolla tässä ilmastolain HE2 yhteydessä. ELY-keskukset tekevät alueillaan päivittäistä kuntayhteistyötä erilaisten kehittämiskysymysten ja lakisääteisten prosessien muodossa. Asiakokonaisuuksia ovat mm. alueidenkäytön, ympäristön-, luonnon- ja vesiensuojelun, rahoituksen sekä liikennejärjestelmätyön tehtävät. Kaikilla näillä sektoreilla on merkittävää potentiaalia ja tämä potentiaali tulisi kytkeä niin kuntien ilmastosuunnitteluun kuin valtion aluehallinnonkin ilmastotyön vahvistamiseen. ELY-keskuksilla on merkittävä asiantuntijarooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa aluetasolla. Ilmastotehtäviä on ELY-keskuksissa hoidettu pitkälti määräaikaisin resurssein. Jotta varmistetaan ilmastotyön jatkuvuus, tulisi ELY-keskuksille osoitetut ilmastoresurssit turvata ja vakinaistaa myös ilmastonmuutoksen hillinnän osalta. ELY-keskusten tehtävien resursointia tulisi tarkastella myös suhteessa kuntasuunnitelmien sisältöihin.
      • Suomen Omakotiliitto ry
        Päivitetty:
        3.8.2022
        • Suomen Omakotiliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamiseksi. Omakotiliitto on alansa ainoa valtakunnallinen pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka edistää pientalovaltaista elämänmuotoa. Omakotiliitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton kansalaisjärjestö, ja siihen kuuluu 233 paikallisyhdistyksen kautta noin 70 000 jäsentä (kotitaloutta). Suomessa on yhteensä noin 1,2 miljoonaa pientaloa ja noin 0,5 miljoonaa vapaa-ajan asuntoa. Esityksen mukaan ilmastolakia koskevan esityksen keskeinen uudistus olisi se, että lailla velvoitettaisiin kaikkia kuntia laatimaan ilmastosuunnitelma. On hyvä, että esityksessä on huomioitu yhteistyön merkitys ja valmiiden mallien hyödyntäminen eri tahojen välillä ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja päästöjen vähentämisessä. Lainsäädäntöä uudistettaessa on tärkeä välttää ja karsia mahdollisia päällekkäisyyksiä eri toimintatasojen, kuten valtio, maakunnat ja kunnat, eikä vain luoda rinnalle lisävaatimuksia esimerkiksi raportoinnin suhteen. Sääntelyn tulee olla kohtuullista, kannustavaa ja mahdollistavaa. Lähtökohtaisesti sääntelyn ei tulisi lisätä kansalaisten asumiskuluja. Toimintamalliksi on esityksen mukaan Suomen Ympäristökeskuksen toinen vaihtoehtoesitys, jossa kuntaorganisaation oman toiminnan ilmastonmuutoksen hillintätoimien lisäksi kunnan päätösten vaikutukset asukkaiden ja sidosryhmien mahdollisuuksiin hillitä päästöjä omassa toiminnassaan. Omakotiliitto muistuttaa, että kuntien kannattaa yhteistyöhön kansalaisjärjestöt ja esimerkiksi paikalliset omakotiyhdistykset ja näiden vapaaehtoiset toimijat ja jäsenet. Järjestöjen kautta tavoitetaan laajasti pientaloasukkaita ja vapaa-ajan asukkaita ympäri Suomen. Esityksen mukaan ilmastosuunnitelma voisi vaikuttaa asumisen, palvelujen, yritysten ja muiden toimintojen sijoittumiseen alueidenkäytön suunnittelun kautta. Liikkumistarpeen toivotaan vähentyvän. Kuntien tulee jatkossa alueiden käytön suunnittelussa vahvemmin asukkaiden asumistoiveet huomioon. Esimerkiksi suuri osa suomalaisista haluaisi asua pientaloissa. Asumisolosuhteiden viihtyvyys, soveltuvuus elämäntilanteeseen ja monipuolinen asuinrakennuksen käyttömahdollisuus esimerkiksi lisääntyneen etätyökulttuurin myötä edistää kuntalaisten hyvinvointia ja vähentää liikkumistarpeita, johon alueiden käytön suunnittelulla juuri vaikuttaa. Esityksen mukaan oikein suunniteltujen sopeutumistoimien ansiosta kuntalaiset voivat säästyä sää- ja ilmastoriskien aiheuttamilta vahingoilta. Tässä on tärkeää, että kuntalaiset otetaan mukaan ilmastotyöhön. Mikäli kunnan ilmastosuunnitelmassa asetettaisiin sopeutumiseen liittyviä terveyteen liittyvä tavoitteita tai toimia, niillä voisi olla vaikutuksia kuntalaisten terveyteen. On hyvä, että tällöin voitaisiin tarkastella esimerkiksi liukastumis- tai hellevarautumista, joilla voisi olla myönteisiä vaikutuksia etenkin ikääntyneen väestön sekä helteille haavoittuvien ihmisten terveydentilaan. Energiatehokkuustyössä neuvonnalla ja yhteisellä keskustelulla on mahdollisuus tavoittaa entistä laajemmin kansalaisia. Kuten esityksessä todetaan, kansalaisille on jatkossakin tärkeää saada puolueetonta ja maksutonta tietoa energiatehokkuuden edistämiseen ja päästöttömään energiaa siirtymiseen. Rahoituksen myöntäminen ilmastosuunnitelmien tekemiseen on hyvä, jos tämän avulla voidaan osallistaa entistä laajemmin kansalaiset ja kansalaisjärjestöt matalalla kynnyksellä mukaan ohjelmatyöhön ja toteuttamiseen. Uudistuksia tehtäessä on tärkeä kuitenkin huomioida, että asumisen kustannukset Suomessa ovat jo korkeat ja kuntalaisten asumisen kustannuksia ei saa nostaa kunnille tulevan ilmastosuunnitelman velvoitteen myötä.
      • Uudenmaan ELY
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • HE-luonnoksen luvun 2.4. toisessa kappaleessa (sivu 11) kuvataan ELY-keskusten roolia alueellisessa ilmastotyössä. UUDELY painottaa tätä ELY-keskusten roolia ilmastotyössä virkatyön kautta. Esimerkiksi alueidenkäytössä ja liikenteessä tehtävät ratkaisut ovat merkittäviä ja konkreettisia ilmastolakiin kirjattujen tavoitteiden saavuttamisessa. Kuvauksesta ei kuitenkaan käy ilmi, että ELY-keskuksen nykyiset ilmastoasiantuntijoiden resurssit ovat hajanaiset ja perustuvat tällä hetkellä suurelta osin Ympäristöministeriön väliaikaiseen rahoitukseen. Nykyisillä resursseilla UUDELY ei kykene seuraamaan tai ohjaamaan alueen ilmastosuunnitelmia. säädösten yleinen taso ja kuvaileva luonne on omiaan heikentämään säädöksen päämäärien tavoitteiden toimeenpanoa ja
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Etelä-Pohjanmaan liiton lausunnon ovat valmistelleet maakuntajohtaja Heli Seppelvirta ja suunnittelujohtaja Mari Pohjola
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Etelä-Pohjanmaan liitto painottaa, että kuntien ilmastosuunnitelmien laatimiseen ja ilmastotoimien toteuttamiseen tulee varata riittävästi kansallisia resursseja. Lähtökohtaisesti uudesta suunnitteluvelvoitteesta syntyneet kulut tulee korvata kunnille. On tärkeää, että rahoitus on olemassa, kun laki astuu voimaan seuraavalla valtuustokaudella. Myös maakunnan liittojen rooli kuntien ilmastotyön yhteen sovittajana ja yhteistyön koordinoijana tulee ottaa resurssoinnissa huomioon.
      • Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä, Tampereen kaupunkiseudun ilmastotyöryhmä
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Kuntayhtymä esittää, että valtio varmistaa ilmastolain astuessa voimaan rahoituksen kuntia velvoittavan ilmastosuunnitelman ja sen toimeenpanoon tarvittavien toimenpiteiden tueksi. Kuntayhtymä pitää tärkeänä, että valtio tukee julkisten hankintojen kehittämistä huomioimaan paremmin ilmasto- ja kestävyysasiat esimerkiksi tukemalla kansallisten ja alueellisten ja kuntien hankintaorganisaatioiden osaamisen kehittämistä ja niiden hankintamenetelmiä. Tampereen kaupunkiseutu on kahdeksan kunnan ja yli 400 000 asukkaan vehreä metropoli. Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymässä teemme Suomen vaikuttavinta seutuyhteistyötä, jotta kuntalaisten arki on sujuvaa ja seutumme tulevaisuus kestävää. Kaupunkiseudun ensimmäinen ilmastostrategia valmistui vuonna 2010. Kaikki kahdeksan kuntaa ovat liittyneet Hinku-verkostoon vuonna 2019. Integroimme seudun Hinku-työhön ja parhaillaan MAL-sopimuksen mukaisesti päivitettävään rakennesuunnitelmaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen ja luonnon monimuotoisuuden näkökulmia. Lisäksi kaupunkiseutu on allekirjoittanut aiekirjeen kansallisesta kiertotalouden green dealista. Ilmasto- ja kestävyysteemat ovat myös uuden seutustrategiamme keihäänkärkiä rakentaessamme yhdessä tulevaisuuden hiilineutraalia kaupunkiseutua ja vehreää kansainvälistä metropolia.
      • Panttila Eliisa, Kunnanvaltuutettu, kunnanhallituksen jäsen
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • Ilmastosuunnitelman laatiminen ei kuulu kunnan perustehtäviin. Ilmastotoimille ei ole pitäviä perusteita, sillä ilmastotieteilijöiden keskuudessa ei ole yksimielisyyttä siitä, mihin suuntaan ilmasto muuttuu, ja mikä on ihmisen rooli muutoksessa. Ilmastonlämpenemisideologia perustuu satuihin, valheisiin ja propagandaan, joten sen edistäminen Suomessa on lopetettava kansalle haitallisena.
      • Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.
        Päivitetty:
        2.8.2022
        • SLC tackar för möjligheten att ge utlåtande och framför följande. Finlands klimatlag omfattar idag också markanvändningssektorn i vilken ingår jord- och skogsbruksnäringarna. I och med att dessa sektorer är de enda samhällssektorer som kan fungera som kolsänkor genom växternas förmåga till assimilation är det ytterst viktigt att jord-och skogsbruksnäringarna inkluderas genast från början i planeringsprocessen när kommunerna gör upp sina lagstadgade klimatplaner. De privata markägarna i jord- och skogsbrukssektorn representeras av de nationella producentorganisationerna SLC och MTK, som har regional och lokal representation via anslutna landskapsförbund, skogsvårdsföreningar och lokalavdelningar. När kommunerna planerar klimatplanerna är det absolut nödvändigt att de lokala och regionala representanterna för jord- och skogsbruket involveras i ett så tidigt skede som möjligt. När de kommunala planerna för minskning av klimatutsläppen är det viktigt att man använder sig av nyaste forskningsresultaten för att ge en rätt bild av växthusgasutsläppen men också om kolsänkorna. För att uppnå en verklig effekt måste man använda sig av tillämpad forskning där vi har långa anor i Finland. Det finns oroväckande exempel från flera kommuner i Finland där man tagit långtgående beslut om till exempel att lämna bort animaliska produkter på kommunens bjudningar eller gått inför för att tillämpa kalhyggesfritt skogsbruk i kommunens skogar utgående från en mycket smal kunskapsbas. Detta bygger i många falla på ideologi och så kallad symbolpolitk snarare är på etablerade, brett omfattade forskningsrön. En så kallad planetär syn på klimatpolitiken rakt av tillämpad i Finland utan lokan hänsyn leder oftast fel. Vi har ännu betydande kunskapsluckor att fylla när det gäller jord- och skogsbrukets inverkan men producentorganisationerna SLC och MTK har gjort upp en klimatplan för jordbruket, Jordbrukets klimatvägkarta, där de mest effektiva åtgärderna för att minska jordbrukets klimatutsläpp och öka kolbindning finns listade. En motsvarande klimatvägkarta för skogsbruket har presenterats av Skogsindustrin r.f. Naturresursinstitutet LUKE forskar kontinuerligt i både jord- och skogsbrukets klimatpåverkan och SLC deltar bland annat i Baltic Sea Action Groups kolbindningsprojekt Carbon Action-projektet, där tillämpad forskning ute på gårdarna sker under ledning av Metereologiska institutet. Om de kommunala klimatplanerna ska få verklig effekt i jord- och skogsbrukssektorn ska man bekanta sig med de rön som framkommer i denna forskning. Ett framgångsrikt klimatarbete kräver alltid att man redan i planeringen beaktar långsiktig hållbarhet. Det betyder i praktiken att kommunerna måste beakta både ekonomiska, sociala och kulturella aspekter förutom de ekologiska aspekterna där klimatutsläppen ingår. I paragraf 8 i klimatlagen stipuleras att den nationella anpassningsplanen ska innehålla en risk- och sårbarhetsgranskning och handlingsprogram för anpassning inom olika förvaltningsområden enligt behov. Kommunerna borde också i sina planer åläggas att granska eventuella konsekvenser av planerna i synnerhet gällande matsäkerheten i Finland. Det är viktigt att kommunerna inte genom ogenomtänkta klimatplaner inför begränsningar som äventyrar en lönsam inhemsk primär- och livsmedelsproduktion och en fortsatt hög självförsörjningsgrad. De kommunala klimatplanerna får inte heller begränsa jord- och skogsbrukets möjligheter att använda sin mark och bedriva näring i enlighet med gällande lag. Tyvärr är lönsamheten inom det finländska jordbruket idag mycket svag, vilket bör beaktas när man planerar åtgärder för markanvändningssektorn. SVENSKA LANTBRUKSPRODUCENTERNAS CENTRALFÖRBUND SLC R.F. Mats Nylund Centralförbundsordförande
      • Juusola Henna, Lausunnonantajat: Jukka Viljanen (julkisoikeuden professori) ja Henna Juusola (tutkijatohtori), Tampereen yliopisto, ALL-YOUTH-hanke/Oikeudellisten esteiden ratkaisut https://www.allyouthstn.fi/mita-tutkimme/.
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Lausunnossa mainitut Lähteet: Albrecht, E., Tokola, N., Leppäkoski, E., Sinkkonen, J., Mustalahti, I., Ratamäki, O., & Viljanen, J. (2020). Nuorten ilmastohuoli ja ympäristökansalaisuuden muotoutuminen. Teoksessa Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (s, 99–110). ( Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja). https://lapsiasia.fi/documents/25250457/38754461/Maapallon+tulevaisuus+ja+lapsen+oikeudet-e.pdf/ Digiraati (2022). Digiraati kansallisen ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmasta (KISS2030). Loppulausuma. https://digiraati.fi/kiss2030/finalstatement?lang=fi Iivonen, P. & Pollari, K. (2021). Lapsivaikutusten arvioinnin käsikirja lainvalmistelijoille. Valtioneuvoston kanslian julkaisuja 2021: 5 Lindvall, O. (2020). Nuorisovaltuusto -selvitys 2020. Vahvistuvat vaikutusmahdollisuudet, mutta eriytyvä todellisuus. Teemana nuorisovaltuustojen erilaiset vaikutusmahdollisuudet kunnissa. Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto Nuva ry. Tuukkanen, T. & Pekkarinen, E. (2020) ”Luonto kuolee jos roskataan” Lasten ja nuorten käsityksiä hyvästä ympäristöstä ja maapallon tulevaisuudesta (pp. 68-85) Teoksessa Maapallon tulevaisuus ja lapsen oikeudet (s. 68–85). ( Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja). https://lapsiasia.fi/documents/25250457/38754461/Maapallon+tulevaisuus+ja+lapsen+oikeudet-e.pdf/ Vihervuori, P. (2022). Uuden ilmastolain muutoksenhakusääntely: Oikeudellinen selvitys ympäristöministeriölle. Ympäristöministeriön julkaisuja 2022:10. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/163956
      • SLC Nyland, Munck-Pihlgren Maria
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • SLC Nyland r.f. är en intresseorganisation för de som äger eller brukar jord och skog, landsbygdsföretagare samt för alla som vill värna om en levande och livskraftig landsbygd. SLC Nyland tackar för möjligheten att få uttala sig i frågan och anser att det är bra med en klimatplan i varje kommun som uppdateras med jämna mellanrum. Vi är dock bekymrade över att det finns tillräckligt med personal i varje kommun för att förverkliga klimatplanen på ett kvalitativt sätt. Det är viktigt att arbetet samt möjliga begränsningar och bestämmelser bygger på fakta som bevisats med hjälp av gedigen forskning. Nu blir det oklart om kommunens klimatplan endast gäller kommunens egna markområden eller om det sträcker sig att gälla även privatägda mark- och skogsområden. Då vill vi lyfta fram vikten av att de privata mark- och skogsägarnas rättigheter och bestämmanderätt inte skall äventyras för att kommunen skall få bättre mindre kolutsläpp. Jordbrukssektorn är i en djup ekonomisk kris för tillfället samtidigt som det är en press på den att leverera mera för att landets självförsörjningsgrad skall hållas så hög som möjligt. Markägarna behöver moraliskt och ekonomiskt stöd, inte mera begränsningar och bestämmelser. SLC Nyland är bekymrad över att det blir ett brokigt lapptäcke av olika kommunala klimatplaner då de olika kommunerna har olika klimatmål och -strategier. Detta leder till en situation som är ojämlik för invånare i olika kommuner.
      • MTK-Lappi
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • Harmillista on, että esitysluonnos ei sisällä paikallisten hankintojen edistämisestä mitään kirjauksia. Paikalliset ruokahankinnat, puurakentamisen edistäminen julkisissa hankinnoissa ja bioenergian suosiminen olisivat kuntatasolla vaikuttavia toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi. Lisäksi ihmettelemme kunnille kaavailtua roolia metsien hoitoon liittyvän informaatio-ohjauksen tarjoajina. Tähän rooliin soveltuvat alueelliset metsänomistajien neuvontaorganisaatiot, joiden tehtäviin tämä jo nykyiselläänkin kuuluu.
      • Pohjois-Savon ELY, Kettunen Tapio
        Päivitetty:
        1.8.2022
        • ELY-keskukset kiinnittävät huomiota siihen, että kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastopolitiikan mukaisten suunnitelmien väliin jää puuttumaan valtakunnallinen kaikkien sektoreiden toimeenpanotasoinen yhteistarkastelu. Siinä tulisi käydä läpi ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät toimet, niiden ohjauskeinot, toimeenpanijat sekä toteutussuunnitelmat. Tämä tarkastelu pystyisi ohjaamaan myös kuntien toimeenpanon suunnittelua vaikuttavimpiin kokonaisuuksiin. Osana kokonaisuutta nousee esiin myös tarve rahoituksen kokonaistarkastelulle. Kuntien käytännön toimenpiteiden rahoituskanavista on ollut puutetta, eikä esim. aluekehittämisen rahoitus ole aina ollut soveltuva instrumentti etenkään infran ja muiden käytännön toimien toteutukseen, vaikka tieto vaikuttavuudesta olisikin olemassa. Vastaavasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta tarvittaisiin kokonaiskuvaa siitä, missä kaikkein merkittävimmät (taloudellisesti, ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnan toiminnan kannalta) riskikohteet sijaitsevat ja mistä näiden turvaamisen rahoitus löydetään, sillä riskit eivät kohdistu tasapuolisesti kunnan koon tai muun toiminnan suhteen. Nyt esitetyssä mallissa on riskinä, että liian yleispiirteiset ilmastosuunnitelmat eivät vaikuta kunnan omiin prosesseihin tai kytkeydy operatiiviseen toimintaan sen paremmin hillinnän kuin sopeutumisenkaan osalta. Suunnitelmien tulisi pystyä aidosti muuttamaan kuntasuunnittelua ja vaikuttamaan kuntien prosesseihin sekä luoda pitkäjänteisyyttä ilmastotyöhön. ELY-keskukset tekevät alueillaan päivittäistä kuntayhteistyötä erilaisten kehittämiskysymysten ja lakisääteisten prosessien muodossa. Asiakokonaisuuksia ovat mm. työllisyyden ja elinkeinoelämän, alueidenkäytön, ympäristön-, luonnon- ja vesiensuojelun, rahoituksen sekä liikennejärjestelmätyön tehtävät. Kaikilla näillä sektoreilla on merkittävää potentiaalia ja tämä potentiaali tulisi kytkeä niin kuntien ilmastosuunnitteluun kuin valtion aluehallinnonkin ilmastotyön vahvistamiseen.
      • Hämeen ELY-keskus, Rosberg-Airaksinen Eira
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Tarkan sisällön, sisällön vähimmäisvaatimusten tai yksittäisten toimenpiteiden päästövaikutusten laskennan sijaan hedelmällisintä olisi keskittyä prosessiin. Vertaus YVA-menettelyyn, jossa prosessi on tarkoin säädelty osapuolineen ja vastuineen, mutta sisällöstä painotetaan vain merkittävimpiin asioihin keskittymistä ja laajaa osallisuutta. Samoin kunnan ilmastosuunnitelmassa voidaan asettaa hiilineutraaliustavoite ja osallistumismenettelyillä ja verkostoyhteistyöllä nostaa esiin merkittävimmät ja vaikuttavimmat toimet juuri siinä kunnassa, kattaen eri sektorit. ELY- ja Syke-yhteistyöllä saadaan prosessiin myös laskentaosaamista tarvittavissa määrin.
      • Oikeusministeriö, Vaara Elina
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • Oikeusministeriö kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksen lausuntoaika ajoittuu yleiseen lomakauteen, joka säädösvalmistelun kuulemisoppaan mukaan on liian lyhyt. Oikeusministeriö toteaa, että lähtökohtaisesti ehdotus selventää perustuslain 21 §:ssä säädettyä oikeusturvaa vähentämällä oikeudellista epäselvyyttä ilmastolain nojalla tehtyjen suunnitelmien valituskelpoisuudesta. Lisäksi oikeusministeriö katsoo, että esitys vahvistaa perustuslain 20 §:ssä 1 momentissa säädettyä vastuuta ympäristöstä ja 2 momentissa säädettyä mahdollisuutta vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon. Esityksellä vahvistetaan myös perustuslain 14 §:n 4 momentin julkisen vallan velvollisuutta edistää yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa häntä itseään koskevaan päätöksentekoon. Siten ehdotus on lähtökohdiltaan kannatettava.
      • Suomen ympäristökeskus SYKE
        Päivitetty:
        29.7.2022
        • SYKE pitää lakiehdotusta kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen osalta kokonaisuudessaan riittävän kattavana ja yksityiskohtaisena lukuun ottamatta sopeutumisen suunnittelua, josta tulisi tehdä velvoittavampi kuin esityksessä. Sopeutumista koskeva velvoite olisi silti kevyt, mutta parantaisi olennaisesti edellytyksiä varautua ilmastonmuutoksen seurauksiin. Lakiehdotus tukee ja vahvistaa kuntien ilmastotyötä ja varmistaa, että kaikki kunnat saadaan suunnitelmallisen ilmastotyön piiriin. Lain toimeenpanon myötä kuntien potentiaali tukea ilmastonmuutoksen hillintää saadaan hyvin käyttöön. SYKE pitää ehdotusta 50 000 euron määrärahan myöntämisestä riittävänä SYKElle esitetyn päästötietojärjestelmän ylläpitotehtävän hoitamiseen. Ilman tämän suuruusluokan pysyvää rahoitusta tehtävää ei voida hoitaa. Kunnille osoitettava valtiontuki ilmastosuunnitelmien laatimiseen on välttämätön varsinkin pienille kunnille, joiden taloudelliset ja henkilöresurssit ovat vähäiset eikä tarvittavaa osaamista välttämättä organisaatiosta löydy. SYKE pitää ilmastosuunnitelmien laatimisen tukeen kunnille varattua rahasummaa riittävänä. SYKE pitää lain toimeenpanoa tarkentavia päästölaskenta- ja suunnitteluohjeistuksia erittäin tärkeinä. Kuten edellä on esitetty, tulisi erikseen kirjata lain 14a § toiseen momenttiin SYKEn tehtäväksi laatia ja ylläpitää laskentaohjeet. Viranomaisten tehtäviä koskevaa pykälää (19 §) ”Kuntien päästötietopalvelun ylläpitäjänä toimii Suomen ympäristökeskus.” tulisi täydentää sivulauseella ”, joka myös ohjeistaa kuntia päästölaskennassa”. Tämän lisäksi on tarvetta yleiselle suunnitelmien laatimisohjeistukselle ja koulutukselle, jota tulisi kehittää mm. yhteistyössä Kuntaliiton kanssa. Ehdotuksen perusteluissa on hyvin kirjattu, että suunnitteluohjeistuksessa otetaan huomioon myös mahdollisuudet laatia lain minimivaatimuksia laajempi ja kunnianhimoisempi ilmastosuunnitelma, joka monilla kunnilla on jo olemassa. Lain toimivuuden ja vaikutusten seuranta erillisten arviointihankkeiden avulla on myös hyvin tärkeää, jotta voidaan arvioida ilmastosuunnitelmien vaikuttavuutta. Lakiehdotus on tunnistanut tarvetta käsitellä sopeutumista. Lakiesityksessä asia on kuitenkin jätetty kokonaan avoimeksi ja vapaaehtoiseksi toiminnaksi. Tämä ei palvele tällä hetkellä nopeasti kehittyvää alueellista sopeutumisen suunnittelua. Siksi lakiin tulisi liittää kevyt velvoite kaikille kunnille tarkastella sopeutumistarpeitaan osana ilmastosuunnitelmaa. Tämä tukisi myös kuntien tehtävää huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista ja turvallisuudesta muuttuvissa olosuhteissa.
      • Kotkan kaupunki/Ympäristöpalvelut
        Päivitetty:
        28.7.2022
        • On kannatettavaa, että Suomen ympäristökeskuksen tai muun valtion tahon resurssit turvataan niin, että kunnilla on jatkossakin käytössään mahdollisimman kattava ja maksuton työkalu päästökehityksensä havainnollistamisen tueksi. Valtakunnallinen työkalu lisää myös eri kuntien tietojen vertailtavuutta. Esityksessä huomioidaan, että koska lakiuudistus mennessään läpi asettaa kunnille uusia velvoitteita, valtio myöntää hakemuksia vastaan tukea suunnitelmien laatimiseen. Mikäli ilmastotoimien seurantaan ei ole tiedossa tukea, on seurannan velvoitteessa huomioitava kuntien hyvin erilaiset resurssilliset tilanteet.
      • Itä-Suomen yliopisto, ilmasto-, energia- ja ympäristöoikeuden keskus CCEEL
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Esityksen tavoitteet eli ennen kaikkea kuntien ilmastotyön ja kansalliseen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon kytkeytyvän oikeusturvan vahvistaminen ovat jo itsessään tärkeitä. Esitys turvaisi toteutuessaan osaltaan näiden lisäksi ilmastolain tavoitteiden toteutumista yleisesti. Esitys on kokonaisuudessaan kannatettava.
      • Suomen ilmastopaneeli
        Päivitetty:
        27.7.2022
        • Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että lain tehokkaan toimeenpanon tueksi olisi tarkoituksenmukaista valmistella kunnille opas kunnan ilmastosuunnitelman valmistelusta. Opas olisi käytännönläheinen työkalu, jossa otettaisiin huomioon erikokoiset kunnat ja myös ilmastosuunnittelutyössään eri vaiheissa olevat kunnat. Oppaassa olisi myös ohjeistusta siitä näkökulmasta, että ilmastolain säännöksissä on vähimmäisvaatimukset kunnan ilmastosuunnitelmalle ja kunnilla olisi tarkoituksenmukaista olla käytössään tietoa myös laajemman ja kunnianhimoisemman ilmastosuunnitelman valmistelua varten. Oppaassa voisi tällöin olla ohjeistusta esimerkiksi kattaen kokonaisvaltaisesti sekä kunnan päästöt, nielut että sopeutumisen. Tämä on kannatettava ajatus, mutta kuten jo edellä toimme esiin, tämän lisäksi voisi olla syytä harkita velvoittavampaa ohjeistusta sisältövaatimuksiin liittyen, esimerkiksi asetuksen muodossa, jonka avulla voitaisiin säätää tarkemmin esimerkiksi yhteneväisistä lähtötaso- ja tavoitevuosista. HE-luonnoksen perusteluissa todetaan, että tarkoitus on, että kunnat saavuttavat tavoitteensa kansallisin toimin. Päästökompensaatioiden käytöstä kunnallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ei kuitenkaan HE-luonnoksessa puhuta. Tämä on asia, joka vaatii selvityksiä jatkossa, joten olisi hyvä kirjata hallituksen esitykseen, että kompensaatioiden käytön kysymyksiä tulisi selvittää tarkemmin.
      • Kaakkois-Suomen ELY
        Päivitetty:
        26.7.2022
        • ELY-keskukset kiinnittävät huomiota siihen, että kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastopolitiikan mukaisten suunnitelmien väliin jää puuttumaan valtakunnallinen, kaikkien sektoreiden toimeenpanotasoinen yhteistarkastelu. Siinä tulisi käydä läpi ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät toimet, niiden ohjauskeinot, toimeenpanijat sekä toteutussuunnitelmat. Tämä tarkastelu pystyisi ohjaamaan myös kuntien toimeenpanon suunnittelua vaikuttavimpiin kokonaisuuksiin. Osana kokonaisuutta nousee esiin myös tarve rahoituksen kokonaistarkastelulle. Kuntien käytännön toimenpiteiden rahoituskanavista on ollut puutetta, eikä esim. aluekehittämisen rahoitus ole aina ollut soveltuva instrumentti etenkään infran ja muiden käytännön toimien toteutukseen, vaikka tieto vaikuttavuudesta olisikin olemassa. Vastaavasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta tarvittaisiin kokonaiskuvaa siitä, missä kaikkein merkittävimmät (taloudellisesti, ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnan toiminnan kannalta) riskikohteet sijaitsevat ja mistä näiden turvaamisen rahoitus löydetään. Riskit eivät kohdistu tasapuolisesti kunnan koon tai muun toiminnan suhteen. Nyt esitetyssä mallissa on riskinä, että liian yleispiirteiset ilmastosuunnitelmat eivät vaikuta kunnan omiin prosesseihin tai kytkeydy operatiiviseen toimintaan hillinnän tai sopeutumisen osalta. Suunnitelmien tulisi pystyä aidosti muuttamaan kuntasuunnittelua ja vaikuttamaan kuntien prosesseihin sekä luoda pitkäjänteisyyttä ilmastotyöhön. Ilmastotyön tulisi läpäistä kunta-organisaation kaikki osat ja muuttua uudeksi normaaliksi. ELY-keskukset tekevät alueillaan päivittäistä kuntayhteistyötä erilaisten kehittämiskysymysten ja lakisääteisten prosessien muodossa. Asiakokonaisuuksia ovat mm. alueidenkäytön, ympäristön-, luonnon- ja vesiensuojelun, rahoituksen sekä liikennejärjestelmätyön tehtävät. Kaikilla näillä sektoreilla on merkittävää potentiaalia ja tämä potentiaali tulisi kytkeä niin kuntien ilmastosuunnitteluun kuin valtion aluehallinnonkin ilmastotyön vahvistamiseen. Tässä lausunnossa peräänkuulutettu vaikuttava, kaikilla mittakaavoilla linjakkaasti toteutuva ilmastotyö edellyttäisi myös ELY-keskusten resurssien vahvistamista ja pysyvöittämistä. Osassa kuntia ilmastotyö on edennyt jo nyt pitkälle ja kunnat ovat myös resursoineet ilmastotyötä. On tärkeää, että kuntien ilmastotyö on jatkuvaa ja tehokkaasti integroitua kaikkiin tehtäviin. Tämä edellyttää myös riittävää resursointia.
      • Suomen Olympiakomitea
        Päivitetty:
        22.7.2022
        • Suomen Olympiakomitea pitää tärkeänä ja kannatettavana esitettyä uudistusta, jonka tavoitteena on tukea ilmastolain tavoitteiden toteutumista ja vahvistaa kuntien ilmastotyötä. Ilmastonmuutos on uhka koko ihmiskunnalle ja vaikuttaa myös siihen, miten ja minkälaisissa olosuhteissa tulevaisuudessa liikutaan ja urheillaan. Liikunnan ja urheilun toimialaan liittyy päästövähennysmahdollisuuksia ja toisaalta fyysisen aktiivisuuden lisääntyminen voi olla tärkeä osaratkaisu ilmastotyössä. Uudistuksessa ilmastolain soveltamisala laajennettaisiin koskemaan kuntia. Kunnille säädettäisiin velvoite laatia ilmastosuunnitelma, joka kunnan tulisi päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa. Suunnitelman hyväksyisi valtuusto. Kunnan tulisi suunnitelmassa asettaa päästövähennystavoite sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään kunnassa. Samoin kunnan olisi seurattava suunnitelman toteutumista. Esityksen keskeinen tavoite on vauhdittaa ilmastotyötä sellaisissa kunnissa, joissa se ei vielä ole käynnistynyt tai edennyt pitkälle. Olympiakomitea tunnistaa kuntien keskeisen aseman ilmastotoimissa ja kannattaa lain ulottamista koskemaan kuntia.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Päivitetty:
        22.7.2022
        • Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että Euroopan unionissa on käynnissä neuvottelut energiatehokkuusdirektiivin uudelleen laadinnasta. Neuvotteluissa pöydällä olevan esityksen mukaan kunnille esitetään velvoitetta huomioida energiatehokkuustoimenpiteet niiden laatiessa energia- ja ilmastosuunnitelmiaan. Neuvottelujen ollessa kesken, on ennenaikaista arvioida energiatehokkuusdirektiivin päivityksen suhdetta ilmastolain kuntasuunnitelmavelvoitteeseen. Työ- ja elinkeinoministeriö pitää hyvänä, että kun energiatehokkuusdirektiivi astuu voimaan, toimenpanovaiheessa tarkastellaan mahdollisen EU-tason velvoitteen suhdetta ilmastolakiin. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo, että osa esityksessä kuvatuista suunnitelmaan liittyvistä toimista eivät suoraan liity ehdotettuun sääntelyyn vaan ovat kuntien vapaaehtoisuuden pohjalta harkittavia toimia. Jatkotyössä voisi harkita näiden seikkojen kuvaamista esimerkiksi ohjeistuksessa eikä hallituksen esityksessä, jossa tulisi pyrkiä kuvaamaan lainsäädäntöä ja sen vaikutuksia. Mahdollisen ohjeistuksen laatimisessa tulisi ottaa huomioon nykyiset järjestelmät kuten edellä kuvatut kuntien energiatehokkuussopimukset ja tehdä yhteistyötä näitä hoitavien viranomaisten kanssa. 14 a § 5 mom. tarvetta tai sisältöä ei ole kuvattu esityksessä. Ehdotetun 5 mom. mukaan kunnat voivat huomioida muut tarpeelliseksi katsomansa seikat suunnitelmaa laadittaessa. Sääntelyssä tulee pyrkiä selkeyteen ja tarkkarajaisuuteen. Ilman ehdotettua momenttia kunnat voivat huomioida suunnitelmassaan muita asioita kuin ehdotetut vähimmäisvaatimukset. Työ- ja elinkeinoministeriö katsoo ehdotetun momentin tarpeettomaksi.
      • Etelä-Savon ELY, Ilmastoasiantuntija, Johdon tuki, Leppänen Jaana
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • ELY-keskukset kiinnittävät huomiota siihen, että kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastopolitiikan mukaisten suunnitelmien väliin jää puuttumaan valtakunnallinen kaikkien sektoreiden toimeenpanotasoinen yhteistarkastelu. Siinä tulisi käydä läpi ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät toimet, niiden ohjauskeinot, toimeenpanijat sekä toteutussuunnitelmat. Tämä tarkastelu pystyisi ohjaamaan myös kuntien toimeenpanon suunnittelua vaikuttavimpiin kokonaisuuksiin. Osana kokonaisuutta nousee esiin myös tarve rahoituksen kokonaistarkastelulle. Kuntien käytännön toimenpiteiden rahoituskanavista on ollut puutetta, eikä esim. aluekehittämisen rahoitus ole aina ollut soveltuva instrumentti etenkään infran ja muiden käytännön toimien toteutukseen, vaikka tieto vaikuttavuudesta olisikin olemassa. Vastaavasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta tarvittaisiin kokonaiskuvaa siitä, missä kaikkein merkittävimmät (taloudellisesti, ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnan toiminnan kannalta) riskikohteet sijaitsevat ja mistä näiden turvaamisen rahoitus löydetään, sillä riskit eivät kohdistu tasapuolisesti kunnan koon tai muun toiminnan suhteen.Nyt esitetyssä mallissa on riskinä, että liian yleispiirteiset ilmastosuunnitelmat eivät vaikuta kunnan omiin prosesseihin tai kytkeydy operatiiviseen toimintaan hillinnän tai sopeutumisen osalta. Suunnitelmien tulisi pystyä aidosti muuttamaan kuntasuunnittelua ja vaikuttamaan kuntien prosesseihin sekä luoda pitkäjänteisyyttä ilmastotyöhön. Ilmastotyön tulisi läpäistä kuntaorganisaation kaikki osat ja muuttua uudeksi normaaliksi. ELY-keskukset tekevät alueillaan päivittäistä kuntayhteistyötä erilaisten kehittämiskysymysten ja lakisääteisten prosessien muodossa. Asiakokonaisuuksia ovat mm. alueidenkäytön, ympäristön-, luonnon- ja vesiensuojelun, maaseudun kehittämisen, rahoituksen sekä liikennejärjestelmätyön tehtävät. Kaikilla näillä sektoreilla on merkittävää potentiaalia ja tämä potentiaali tulisi kytkeä niin kuntien ilmastosuunnitteluun kuin valtion aluehallinnonkin ilmastotyön vahvistamiseen. Tässä lausunnossa peräänkuulutettu vaikuttava, kaikilla mittakaavoilla linjakkaasti toteutuva ilmastotyö edellyttäisi myös ELY-keskusten resurssien vahvistamista ja pysyvöittämistä. Etelä-Savon ELY -keskus toteaa, kuntien ilmastotyön tuki nykytilanteessa toteutuu hanketyönä ja valtakunnallisten ja maakunnallisten toimijoiden tukemana ja verkostoissa, verkostojen yhteistyötä ja kuntien liittymistä HINKU-verkostoon tulisi esim. taloudellisin kannustimin entisestään lisätä. Etelä-Savon ELY-keskus toteaa, että kuntien ilmastosuunnitelmien toteutumista varjostaa hankkeiden ja toiminnan projektiluontoisuus. Eräänä esimerkkinä: Energiavirasto on vuodesta 2018 rahoittanut ja koordinoinut alueellista energianeuvontaa. Alueellinen energianeuvonta on sekin vuoden 2018 keväällä käynnistynyt projektiluontoisesti kokeiluhankkeilla 12 maakunnassa. Kilpailutuksessa haettiin energianeuvonnan toteuttajia neljän vuoden ajalle (toukokuu 2019 - toukokuu 2023) sisältäen option kahteen lisävuoteen. Nämä optiovuodet otettiin käyttöön eli alueellinen energianeuvonta jatkuu 1.5.2025 asti. Tämä on olennaista, sillä energiatehokkuuden parantaminen sisältää suuren päästövähennys- ja energiansäästöpotentiaalin. Etelä-Savon ELY-keskus katsoo, että myös alueellinen energianeuvonta tulee saada pysyväksi ja se tarvitsee ilmastotyön vauhdittamiseksi lisää voimavaroja. Alueellisen energianeuvonnan henkilöstöä tulee lisätä ja kohdentaa rakennusten energiatehokkuuden parantamiseen. Energianeuvonnan kohderyhmä on laaja; PK-yritykset, maatalousyritykset, kuluttajat ja julkishallinto (kunnat, maakunnat, valtio). Näyttäisi siltä, että ilmastotyön verkostot eivät yksin riitä. Niissä toimivilla ilmastotyö on usein vain pieni osa tehtävänkuvaa ja toiminta jää hajanaiseksi. Saattaisi olla tarve selvittää mahdollisuus ilmastoasioiden valtakunnallisen osaamiskeskuksen perustamiseen. Ministeriöiden ohjausta tulisi yhdenmukaistaa ja yhteensovittaa. Tämä voisi tapahtua nykyisiä resursseja kokoamalla ja pysyviä resursseja lisäämällä. Maakuntien ja kuntien ilmastosuunnitelmat tarvitsevat toteutuakseen, projektien sijaan ja/tai ohella, kohdennettuja, pysyviä resursseja ilmastotyön toteuttamiseen, jotta ilmasto-osaaminen alueilla säilyisi ja parantuisi.
      • Ulkoministeriö, OIK-40
        Päivitetty:
        18.7.2022
        • Yleistä Ulkoministeriö on 6.9.2021 lausunut luonnoksesta uudeksi ilmastolaiksi. Kyseissä lausunnossa ulkoministeriö piti tärkeänä, että esityksen normipohjassa käydään läpi Yhdistyneiden kansakuntien (YK) ja Euroopan neuvoston (EN) keskeisiä ihmisoikeussopimuksia tunnistaen ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen niin yleisellä tasolla kuin myös tiettyjen henkilöryhmien, kuten lasten, nuorten, vanhusten, vammaisten henkilöiden ja saamelaisten osalta. Ulkoministeriö katsoo, että lausunnossa esitetyt näkökulmat ovat edelleen merkityksellisiä. Toimeenpano ja seuranta Ulkoministeriö katsoo, että myös esityksen toimeenpano- ja seuranta -jaksossa voisi mainita Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tulevien ratkaisujen merkityksen. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen suuressa jaostossa on vireillä kolme merkittävää ilmastovalitusta (Duarte Agostinho ja muut v. Portugali ja muut, 39371/20; Verein KlimaSeniorinnen Schweiz ja muut v. Sveitsi, 53600/20; Carême v. Ranska, 7189/21. Näiden lisäksi vireille on tullut myös muita valituksia). Näillä edellä mainituilla valituksilla on huomattavaa ennakkotapausarvoa niin tutkittavaksi ottamisen edellytysten kuin asiasisällön osalta. Jos Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ottaa valitukset tutkittavaksi, ne voivat vaikuttaa merkittävästi eurooppalaiseen oikeustilaan. Ensiksi viitatussa valituksessa Suomi on yksi vastaajavaltioista. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomiot sitovat vastaajavaltiota. Siten Suomella olisi oikeudellinen velvoite ryhtyä ratkaisun täytäntöönpanoon, jos siinä todettaisiin Euroopan ihmisoikeussopimuksen loukkaus. Muita valtioita vastaan tehdyissä valituksissa annetut Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisut ohjaavat ihmisoikeussopimuksen tulkintaa kaikissa sopimusvaltioissa, myös Suomessa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen tuomioiden täytäntöönpanoa valvoo Euroopan neuvoston ministerikomitea. Ulkoministeriön lausunto on VAHVAssa diaarinumerolla VN/630/2022-UM-13.
      • Varsinais-Suomen ELY
        Päivitetty:
        17.7.2022
        • Varsinais-Suomen ELY-keskus kiinnittää huomiota siihen, että kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastopolitiikan mukaisten suunnitelmien väliin jää puuttumaan valtakunnallinen kaikkien sektoreiden toimeenpanotasoinen yhteistarkastelu. Siinä tulisi käydä läpi ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät toimet, niiden ohjauskeinot, toimeenpanijat sekä toteutussuunnitelmat. Tämä tarkastelu pystyisi ohjaamaan myös kuntien toimeenpanon suunnittelua vaikuttavimpiin kokonaisuuksiin. Osana kokonaisuutta nousee esiin myös tarve rahoituksen kokonaistarkastelulle. Kuntien käytännön toimenpiteiden rahoituskanavista on ollut puutetta, eikä esim. aluekehittämisen rahoitus ole aina ollut soveltuva instrumentti etenkään infran ja muiden käytännön toimien toteutukseen, vaikka tieto vaikuttavuudesta olisikin olemassa. Vastaavasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta tarvittaisiin kokonaiskuvaa siitä, missä kaikkein merkittävimmät (taloudellisesti, ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnan toiminnan kannalta) riskikohteet sijaitsevat ja mistä näiden turvaamisen rahoitus löydetään, sillä riskit eivät kohdistu tasapuolisesti kunnan koon tai muun toiminnan suhteen. Nyt esitetyssä mallissa on riskinä, että liian yleispiirteiset ilmastosuunnitelmat eivät vaikuta kunnan omiin prosesseihin tai kytkeydy operatiiviseen toimintaan hillinnän tai sopeutumisen osalta. Suunnitelmien tulisi pystyä aidosti muuttamaan kuntasuunnittelua ja vaikuttamaan kuntien prosesseihin sekä luoda pitkäjänteisyyttä ilmastotyöhön. Ilmastotyön tulisi läpäistä kuntaorganisaation kaikki osat ja muuttua uudeksi normaaliksi. ELY-keskukset tekevät alueillaan päivittäistä kuntayhteistyötä erilaisten kehittämiskysymysten ja lakisääteisten prosessien muodossa. Asiakokonaisuuksia ovat mm. alueidenkäytön, ympäristön-, luonnon- ja vesiensuojelun, rahoituksen sekä liikennejärjestelmätyön tehtävät. Kaikilla näillä sektoreilla on merkittävää potentiaalia ja tämä potentiaali tulisi kytkeä niin kuntien ilmastosuunnitteluun kuin valtion aluehallinnonkin ilmastotyön vahvistamiseen. Tässä lausunnossa peräänkuulutettu vaikuttava, kaikilla mittakaavoilla linjakkaasti toteutuva ilmastotyö edellyttäisi myös ELY-keskusten resurssien vahvistamista ja pysyvöittämistä.
      • Kainulainen Anssi, Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ry
        Päivitetty:
        15.7.2022
        • MTK lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta Suomen perustuslain 20§ mukaan vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille. Perustuslain 22§ mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Perustuslain 6§ 2mom. mukaan ”ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.” MTK:n näkemyksen mukaan näiden perustuslain asettamien vaatimuksien toteutumista hallituksen esitysluonnoksessa ilmastolain muuttamiseksi on syytä arvioida esitettyä perusteellisemmin. Luonnoksen sivulla 7 kerrotaan, että kuntien maankäyttösektorin hiilitaseisiin kohdistuvista toimista ei ole kattavaa tietoa. MTK:lle jää lauseesta epäselväksi kenen omistamasta hiilitaseesta tällöin puhutaan? Puhutaanko lauseessa kunnan omistamasta maasta vai yksityisten maanomistajien omistamasta maasta, joka vääjäämättä sijaitsee jonkin kunnan alueella? Asialla on suuri merkitys sen osalta, millaisia toimia tai velvoitteita mahdollisesti odotetaan toteutettavan ja missä? Sivulla 8 esitellään toimenpiteitä, joilla hiilensidontaa voidaan lisätä tai maaperäpäästöjä pienentää. MTK huomauttaa, että kunnat eivät voi esitettyjä toimia itse toteuttaa tai määrätä toteutettavaksi sellaisilla mailla, joita ne eivät itse omista. Kunnat voivat kuitenkin toimia asiakkaana ja ostaa rahalla myös muilta maanomistajilta palveluja hiilensidonnan lisäämiseksi tai maaperäpäästöjen pienentämiseksi riippumatta niiden sijainnista. Toistaiseksi MTK:lla ei ole tietoa, että kunnat olisivat olleet halukkaita ostamaan näitä palveluja markkinaehtoisesti tai edes arvottamaan kyseisiä asioita tehdessään julkisia hankintoja. Perustelutekstin sivulla 12, kohdassa 2.5 muutoksenhaku ilmastolain soveltamisalalla todetaan, että voimassa olevassa ilmastolaissa ei ole muutoksenhakua koskevaa sääntelyä. Vuonna 2014 annetussa ensimmäistä ilmastolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 82/2014 vp) todettiin, että ilmastopolitiikan suunnitelmiin ”ei liity sellaista oikeussuojan tarvetta, jotta ne voitaisiin katsoa valituskelpoisiksi päätöksiksi”. MTK huomauttaa, että tällä hallituksen esityksellä Ilmastolakia muutetaan olennaisesti, kun kuntia velvoitetaan tuottamaan ilmastosuunnitelmia. Kuntien ilmastosuunnitelmien sisältö on tässä vaiheessa avoin. Samoin avoinna ovat ne oikeudelliset instrumentit, joita käyttämällä kyseiset suunnitelmat pannaan toimeen. MTK pitää ilmeisenä, että jos kyseiseen oikeudellisten instrumenttien valikoimaan kuuluu pakottavia määräyksiä tai muita sellaisia ohjauskeinoja, joilla on velvoittavaa vaikutusta mm. maanomistajien oikeusturvaan, on kyseinen muutoksenhakua koskeva kokonaisuus lainsäädännössä säädettävä lakitasolla ja siten, että maanomistajien perusoikeudet mm. elinkeinon vapauden ja omaisuudensuojan osalta turvataan ja heille taataan mahdollisuus myös muutoksenhakuun kyseenomaisista hallinnollisista päätöksistä. MTK pitää sinänsä oikeana toteamusta, että ilmastopolitiikan suunnitelmilla ei lähtökohtaisesti ole yksittäisiä kansalaisia tai oikeushenkilöitä koskevaa oikeudellista sitovuutta. Esityksen sivulla 18 kuitenkin todetaan, että kunnat voivat vauhdittaa ja edistää sidosryhmiensä ilmastotyötä monin tavoin erilaisilla ohjauskeinoilla, kuten normeilla, velvoitteilla, taloudellisilla keinoilla tai viestinnällä sekä esimerkiksi palvelumuotoilulla, yhteistyöllä ja kumppanuuksilla. Kuten esityksessä todetaan, on taustalla keinovalikoiman osalta ilmeisesti ajateltu olevan myös normien ja velvoitteiden antamisen mahdollisuus, eivätkä taloudelliset sanktiotkaan ole ilmeisesti kokonaan pois suljettuja. Näistä ei kuitenkaan ole esitetty säädettäväksi lain tasolla. MTK:n näkemyksen mukaan oikeusvaltiossa olisi perin kummallista, jos tällaisesta ilmasssa olevasta normiohjauksesta ei olisi lakisääteistä muutoksenhakumenettelyä lainkaan! MTK pitää ilmeisenä, että jos kuntien ilmastosuunnitelmille asetetaan velvoite ottaa huomioon mm. valtiotasolla asetettu hiilineutraliteettitavoite vuodelle 2035 ja annetaan mahdollisuus sisällyttää suunnitelmiinsa myös maankäyttösektoria koskevia toimia, kasvaa kunnissa paine tavoitella hiilineutraalisuutta pikemminkin nielujen kasvattamisen kautta kuin päästöjä vähentämällä. Tämä asetelma on jossain määrin nähtävissä jo hallituksen esitysluonnoksestakin. Globaalissa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tästä ei olisi mitään hyötyä, koska päästöt eivät vähentyisi. Painetta kasvattaa se, että todennäköisesti kuntien ilmastosuunnitelmia alkaa laatimaan pääasiallisesti tähän toimintaan erikoistuva konsulttien joukko. Harvassa kunnassa on osaamista laatia kattavaa ilmastosuunnitelmaa omin voimavaroin. MTK pitää asetelmaa lähtökohtaisesti ongelmallisena, jos kunnille annetaan avoin valtakirja laatia ja hyväksyä toimet haluamallaan tavalla, ilman että niiden toimeenpanosta olisi edes mahdollisuutta hakea oikaisua. Voidaanko valittua sääntelyratkaisua pitää tarkkarajaisena, oikeasuhtaisena tai edes vallan kolmijako-oppia noudattavana? MTK pitäisi parempana, jos maankäyttösektoria koskevat toimet rajattaisiin lakitasolla yksiselitteisesti kuntien ilmastosuunnitelmien ulkopuolelle silloin, kun toimia on tarkoitus toteuttaa muiden maanomistajien mailla kuin kuntien itsensä omistamilla mailla. Poikkeuksena tästä olisi uusiutuvan energian tuotantoa varten tapahtuva kaavoitus, jota tulisi pystyä toteuttamaan myös yksityisillä mailla. MTK pitää järkyttävänä sivulla 18 todettua, että ”Kuntien ilmastosuunnitelmiin liittyvä ehdotus voisi kannustaa kuntia asettamaan poistumatavoitteita tai nieluihin liittyviä toimia. Toimet voisivat liittyä esimerkiksi maankäytön suunnitteluun sekä siihen, miten ja millä aikavälillä toteutetaan metsähakkuita kunnan metsissä.” MTK:n mukaan esitystä on ehdottomasti selvennettävä siten, että tekstistä käy yksiselitteisesti selville, etteivät suunnitelmat voi sisältää em. tavoitteenasetantaa maankäytön suunnittelun, poistumatavoitteiden tai nieluihin liittyvien toimien osalta muualle kuin kuntien itsensä omistamille maille. MTK pitää hämmentävänä, että esityksessä ei ole käsitelty mitenkään esimerkiksi kunnalle lankeavaa korvausvelvollisuutta tilanteessa, jossa maankäyttöä koskevia rajoitteita asetettaisiin yksityiselle elinkeinonharjoittajalle. Kappaleessa 4.2.6 Vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksiin on kattavasti käsitelty kuntalaisten osallistumismahdollisuuksia ja niiden turvaamista. Sen sijaan kattavaa perusoikeusarviota mm. suhdetta perustuslain 15§ omaisuuden suojaan tai 18§ elinkeinon vapauteen ei ole tehty tai ainakaan sellaiseen ei perustelutekstissä viitata. Näiltä osin valmistelua ei voida pitää perusteellisena. Esityksestä jää epäselväksi esimerkiksi se, voisiko kunnallisvalituksen tehdä asiasta, jossa maanomistajan oikeutta käyttää maataan rajoitetaan kunnan ilmastosuunnitelmalla siten, että tästä aiheutuu maanomistajalle tulonmenetyksiä? Esityksestä ei myöskään selviä sisältääkö kunnallisvalitus vahingonkorvauspykälät tällaisessa tapauksessa? Esityksen kappaleessa 11.2 Oikeusturva todetaan ”Perustuslain 21 §:n 1 momentin mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi. Esityksessä ehdotetaan ilmastolakiin sisällytettäväksi nimenomainen muutoksenhakua koskeva säännös, joka liittyisi ilmastopolitiikan suunnitelmia koskeviin valtioneuvoston päätöksiin. Esitysehdotuksessa säädettäisiin valitusmenettelystä ja määritettäisiin valitusoikeutetut tahot. Samoin osana muutoksenhakukokonaisuutta ilmastolakiin lisättäisiin säännös valtioneuvoston päätösten tiedoksi antamisesta. Uuden muutoksenhakua koskevan sääntelyn tavoitteena on edistää oikeusturvan toteutumista ilmastolain alalla sekä vähentää oikeusepävarmuutta. Ilmastolakiin ehdotettava muutoksenhakusääntely edistäisi näin ollen perustuslain 21 §:n 1 momentin oikeusturvaa koskevaa sääntelyä.” MTK:n mukaan esitys kyllä toteuttaa oikeusturvaa edistävät prosessit valtioneuvoston päätöksien osalta, mutta ei mitenkään käsittele vastaavia perustuslain vaatimuksia kuntien ilmastosuunnitelmissa esitettyjen toimenpiteiden osalta. Näin ollen esityksen nojalla ei voida todeta, että perustuslain 21§ vaatimukset tulisivat täytettyä koko lakiesityksen osalta. MTK pitää valitettavana, ettei hallituksenesitysluonnos sisällä paikallisten hankintojen edistämisestä mitään kirjauksia. Paikalliset ruokahankinnat, puurakentamisen edistäminen julkisissa hankinnoissa ja bioenergian suosiminen olisivat toimia, joilla kunnat voisivat käytännössä osaltaan pienentää aiheuttamaansa hiilijalanjälkeä. Paikallisten, suomalaisten raaka-ainelähteiden hyödyntäminen pienentäisi kuntienkin aiheuttamaa päästöjen ulkoistamista Suomen rajojen ulkopuolelle. Lopuksi MTK kummeksuu kunnille hahmoteltua roolia metsien hoitoon liittyvän informaatio-ohjauksen tarjoajina. Suomessa on kattavat valtakunnalliset metsien hoitoon ja käyttöön liittyvät lakisääteiset neuvontaorganisaatiot, joilla on vuosikymmenien kokemus metsänomistajien neuvonnasta heidän omien tavoitteidensa mukaisesti ja siten, että kyseiset odotukset toteutuvat myös käytännössä metsissä ottaen huomioon parhaan käytettävissä olevan tiedon - myös ilmastokysymyksissä. Neuvontaorganisaatioiden ja metsäntutkimuksen välistä sujuvaa yhteistyötä on vuosikymmenien ajan kehitetty ja valtio on myös mittavasti panostanut tähän. MTK:lle jää täysin epäselväksi – mitä sellaista kunnat voisivat informaatio-ohjauksellaan metsien osalta tarjota, jota alan toimijat eivät jo tänä päivänä toteuta tehokkaammin ja laadullisesti paremmin? Helsingissä 15.7.2022 Päivi Nerg Anssi Kainulainen elinvoimajohtaja energia-asiantuntija
      • Satakuntaliitto
        Päivitetty:
        14.7.2022
        • Lakiluonnoksessa ehdotetaan kunnianhimoisia tavoitteita kuntien toimintaan. Lain toteutuksessa etenkin alkuvaiheessa on syytä muistaa, että kunnat ovat hyvin eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähdenkin. Kuntien viranhaltijoiden ja työntekijöiden sekä luottamushenkilöiden osaamisen vahvistamiseen tulee myös kiinnittää huomiota ja järjestää tarvittavia koulutuksia, jotka mahdollistavat laadukkaan ja kustannustehokkaan ilmastotyön kunnissa. Satakuntaliiton lausunnon valmistelussa on pyydetty kannanottoja Satakunnan kunnilta Satakunnan ilmastoyhteistyöryhmän kuntaedustajien välityksellä. Lausunnonantomahdollisuutta lausuntopalvelu.fi järjestelmään on tuotu esille kuntien edustajia tavatessa ja kunnille ilmastoteemasta viestittäessä. Lausuntoajan osuminen kesälle on koettu Satakuntaliitossa ja Satakunnan kunnissa haastavana lomakaudesta johtuen. Lausuntoa ei ole voitu käsitellä maakuntahallituksessa ennen lausunnon jättämistä. Vastaavasti myöskään kunnissa lausuntopyyntöön ja lakiluonnokseen ei ole kaikilta osin ollut mahdollista perehtyä ja käsitellä sitä toivotulla hallintoprosessilla. Satakuntaliitto pitää jatkossa tärkeänä riittävän käsittelyajan huomioimista asianomaisten kuulemisessa ja näkee siinä yhteyden lain sujuvaan toimeenpanoon. Tässä kyseisessä tapauksessa Satakuntaliitto pitää kuitenkin tärkeänä, että lakimuutos ehditään käsitellä meneillään olevan hallituskauden aikana. Ilmastotavoitteiden edistämisen näkökulmasta on jatkossa hyvä selvittää tarve asettaa velvoite ilmastosuunnitelman laatimisesta myös uusille hyvinvointialueille.
      • Porin kaupunki, Elinvoima- ja ympäristötoimiala
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Kunnan näkökulmasta keskeistä on muutoksen sujuvuus. Sen onnistumiseksi tarvitaan selkeä ohjeistus, sujuva avustuksen hakuprosessi sekä yhtenäinen viestintä. Ilmastosuunnitelman tavoite on sama kaikille kunnille, joten on erittäin tärkeää, että sen konkretisoimiseksi ja jalkauttamiseksi tuotettaisiin monipuolista viestinnällistä materiaalia kuntien käyttöön. Tämä voisi olla esimerkiksi maakuntaliittojen vastuulla. Ilmastosuunnitelman laatiminen on ehdottomasti hyödyllisintä nivoa osaksi muuta kiertotalous- ja kestävyystoimenpideohjelmaa, sillä ilmastotyö vaatii kokonaisvaltaisia toimia kunnalta kohti resurssiviisautta. Tällöin lisäresurssin tarve ilmastosuunnitelman laadinnalle kunnassa vähenee ja ilmastosuunnitelma palvelisi kokonaiskuvaa kunnan kestävyystavoitteiden saavuttamisessa. Kunnan ilmastotoimet voivat lisäksi toimia suunnannäyttäjänä elinkeinoelämälle mahdollistaen ympäristöystävällisen ja hiilikädenjälkeä tuottavan liiketoiminnan kasvun. Sähköiset tiekartat ja visualisoinnit ovat tärkeässä osassa ilmastotyön seurannassa, viestinnässä ja jalkauttamisessa, jotta ajantasainen tilannekuva kunnan edistymisestä voidaan luoda. Lisäksi on syytä ottaa huomioon jo muut kunnan vapaaehtoisesti edistämät sitoumukset ja toimenpidesuunnitelmat, joilla vastataan ilmastonmuutoksen torjuntaan. Esimerkkinä lukuisista verkostoista on uusin, ympäristöministeriön koordinoima vähähiilisen kiertotalouden green deal -sopimus, jonka tavoitteena on edistää vähähiiliseen kiertotalousyhteiskuntaan siirtymistä luonnon monimuotoisuus ja talous huomioiden. Ilmastosuunnitelman tavoitteet liittyvät kiinteästi myös tähän työhön, ja siitä syystä kaikki päällekkäinen hallinnollinen työ tulee voida minimoida ja lisätä ilmastosuunnitelman keskeiset sisältöelementit luontevasti olemassa oleviin toimenpidesuunnitelmiin mukaan. Tämä helpottaa myös suunnitelmiin kohdistuvaa raportointia, kun ne voidaan raportoida isomman kokonaisuuden ohessa.
      • Oikeuskanslerinvirasto
        Päivitetty:
        13.7.2022
        • Säätämisjärjestysperusteluista Säätämisjärjestysperusteluissa on käsitelty esityksen suhdetta perustuslain 121 §: ään. Säätämisjärjestysperusteluissa tulisi kuitenkin edelleen avata sitä, millä perusteella juuri nyt esitettyyn muotoiluun koskien kuntien velvollisuuksia on päädytty. Kyse on tasapainoilusta kunnallisen itsehallinnon ja ympäristöperusoikeuteen sisältyvän velvoitteen toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja torjumiseksi välillä. Säätämisjärjestysperusteluissa todetaan, että ilmastosuunnitelmaa koskevan velvoitteen ”voidaan katsoa tältä osin olevan perustuslain kuntien itsehallintoa koskevan sääntelyn mukainen” ja että ”velvoite ilmastonmuutoksen hillintään kohdistuu kaikkiin julkisen vallan haltijoihin ja käyttäjiin”. Näihin arvioihin sinänsä yhdyn. Säätämisjärjestysperusteluja tulisi kuitenkin täydentää. Hallituksen esityksessä kunnat on velvoitettu ilmastotoimiin, jota koskien hallituksen esityksessä todetaan, että ”uuden velvoitteen ei voida katsoa puuttuvan itsehallinnon keskeisiin ominaispiirteisiin”. Tästä tehdään johtopäätös: ”Näin ollen kunnan ilmastosuunnitelman laatimisvelvoitteen voidaan katsoa tältä osin olevan perustuslain kuntien itsehallintoa koskevan sääntelyn mukainen.” Säätämisjärjestysperusteluissa tulisi enemmän avata sitä, millä perusteella edellä kerrottuun johtopäätökseen on päädytty ts. mitkä ovat kunnallisen itsehallinnon ominaispiirteet ja millä perusteella ministeriö katsoo kuntia koskevan velvoitteen olevan niiden kanssa sopusoinnussa. Hyvinvointialueet Nyt käsiteltävänä olevassa hallituksen esityksessä on käsitelty jaksossa 2.4 alueiden ilmastotyötä ja maakuntatason toimijoita. Sen mukaan maakuntatasolla tärkeimmät ilmastotyötä edistävät tahot ovat maakuntien liitot sekä ELY-keskukset. Hyvinvointialueita ei erikseen mainita edes poissulkevasti. Tältä osin viittaan aikaisempaan lausuntooni, jossa katsoin, että jatkovalmistelussa olisi syytä arvioida myös hyvinvointialueiden lisäämistä ilmastolain 5 §:n 5 (6) edistämisvelvoitettujen piiriin. Hyvinvointialueet tulevat jatkossa olemaan merkittäviä toimijoita myös ilmastonmuutoksen torjunnassa. Yhdenvertaisuus ja eri kuntien ja niiden asukkaiden tasapuoliset mahdollisuudet Säätämisjärjestysperusteluja tulisi täydentää myös yhdenvertaisuuden osalta. Ilmastosuunnitelman laatimisvelvollisuus koskee kaikkia kuntia. Eri kokoiset ja esimerkiksi elinkeinorakenteeltaan erilaiset kunnat ovat kuitenkin ilmastonmuutoksen torjunnan ja hillinnän suhteen eri asemassa – esimerkkinä pienet maatalousvaltaiset kunnat vs. suuret kaupunkimaisemmat kunnat. Kysymys on viime kädessä myös kuntalaisten yhdenvertaisesta asemasta. Säätämisjärjestysjaksossa todetaan, että yhdenvertaisuudella on merkitystä myös oikeushenkilöitä koskevan sääntelyn arvioinnissa, jos sääntely vaikuttaa välillisesti myös luonnollisiin henkilöihin. Siinä tulisi kuitenkin lisäksi käsitellä myös erilaisten kuntien erilaista asemaa ja sen vaikutusta kuntalaisten erilaiseen asemaan suhteessa ilmastonmuutoksen torjumis- ja hillitsemistoimiin ja siihen, millaisin keinoin niitä koskevat tavoitteet on tarkoitus tai on mahdollista saavuttaa. Muuta Kielellisesti 14 a§ on hieman epäjohdonmukainen, sillä sen mukaan kunta ”laatii taikka päivittää” suunnitelman, jossa ”on oltava” em. seikat ja kunnan ”on otettava” 2 ja 3 momentissa todetut seikat ja kunnan ”on seurattava” suunnitelman toteutumista jne. Ehdotettu ilmastolain 21 a § edellyttää, että ilmastolaissa tarkoitetut valtioneuvoston päätökset annetaan tiedoksi hallintolain (434/2003) 62 a §:n mukaisella julkisella kuulutuksella. Esitykseen ei yleisesti ottaen ole huomauttamista. Ilmastolain mukaisen kertomuksen tai selonteon antaminen eduskunnalle on myöskin valtioneuvoston päätös. On vielä tarpeen tarkentaa, onko ajatuksena myös nämä valtiopäiväasiakirjana annetut dokumentit antaa tiedoksi julkisella kuulutuksella vai olisiko perustellumpaa rajata 21 a §:ssä julkinen kuulutus vain ilmastolain tarkoittamiin nimenomaisiin suunnitelmapäätöksiin.
      • Peltola Sara
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Toivoisin, että jo tälle muutoskierrokselle saataisiin mukaan kuntien lisäksi velvoittava lainsäädäntö myös hyvinvointialueille. "Ilmastolain soveltamisala laajennettaisiin koskemaan hyvinvointialueita. Hyvinvointialueille säädettäisiin velvoite laatia ilmastosuunnitelma, joka hyvinvointialueen tulisi päivittää vähintään kerran valtuustokaudessa. Suunnitelman hyväksyisi aluevaltuusto. Hyvinvointialueen tulisi suunnitelmassa asettaa päästövähennystavoite sekä toimet, joilla päästöjä vähennetään hyvinvointialueella. Samoin hyvinvointialueen olisi seurattava suunnitelman toteutumista. Suunnitelma tulee laatia yhteistyössä alueen kuntien kanssa. Hyvinvointialue voisi asettaa myös sopeutumiseen ja nieluihin liittyviä tavoitteita ja toimia."
      • Satakunnan ELY, Johdon tukiyksikkö, Jortikka Anne
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Satakunnassa on pyritty viime vuosina yhteensovittamaan eri tahojen ja tasojen ilmastotyötä mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Kuntien ilmastotyössä on ollut sekä kuntien keskinäistä yhteistyötä että yksittäisiä edelläkävijäkuntia. Käytännössä varsinkin pienemmissä kunnissa seututasoinen yhteistyö esim. hankkeissa on mahdollistanut ilmastotyötä. Nykyisessä säätelytilanteessa maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille on säädetty osittain päällekkäiset, mutta kuitenkin lähtökohdiltaan selvästi erilaiset roolit. Satakunnassa kokonaisuus on nähty siten, että ELY-keskus on ottanut vastuuta tietopohjasta ja vaikuttavuuden arvioinnista, mikä on linjassa ELY-keskusten toimivallan ja toiminta-ajatuksen kanssa. Ilmastotyössä merkittävimpiä tietopohjaa kerryttäviä kokonaisuuksia ovat olleet alueellinen päästövähennyspolku sekä energiajärjestelmäselvitys. Maakunnan liiton kanssa tehtävä yhteistyö varmistaa, että tietopohjaa voidaan edelleen hyödyntää poliittista tahtotilaa edellyttävissä alueellisissa kokonaisuuksissa, kuten energiastrategiassa.
      • Metsähallitus
        Päivitetty:
        11.7.2022
        • Välttämättömät ja kunnianhimoiset tavoitteet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi edellyttävät kaikkien toimijatahojen konkreettisia ja johdonmukaisia toimia. Kuntien rooli on tärkeä, sillä ne pystyvät edistämään ilmastotoimia muun muassa kaavoituksen, maankäytön, liikennesuunnittelun, energiayhtiöiden omistajaohjauksen, rakennusten lämmitystapavalintojen ja julkisten hankintojen kautta. Kaikkia kuntia koskeva ilmastosuunnitelman laatimistavoite on siksi tarpeellinen ja kannatettava ilmastotoimien edistämiseksi ja tehostamiseksi. Ilmastosuunnitelmien tai vastaavien ilmastoasioita käsittelevien suunnitelmien tekeminen on ollut erityisesti isommissa kunnissa käytäntö, joka lainsäädännön muutoksen myötä yhtenäistäisi kuntien käytäntöjä ja mahdollisesti lisää suunnitelmien vertailtavuutta ja konkretiaa. Ilmastosuunnitelmien valmistelu tulee olla kunnissa läpinäkyvää ja suunnitelmat helposti saavutettavia. Viestintä sidosryhmille ja tarpeenmukainen osallistaminen tulisi olla osa ilmastosuunnitelmien toteutusta. On tärkeä huolehtia myös siitä, että ilmastosuunnitelmat löytyvät helposti ja mieluiten keskitetystä tietokannasta, jotta ne ovat tarkoituksenmukaisesti saatavilla niin paikallisille kuin valtakunnallisille toimijoille.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Ehdotetut täydennykset ilmastolakiin ovat kannatettavia. Lapsiasiavaltuutetun tapaamisissa lasten ja nuorten kanssa on noussut säännönmukaisesti esiin kasvava huoli ilmastosta ja ympäristön tilasta. Lapsiasiavaltuutettu on lisäksi useissa yhteyksissä tuonut esiin huolensa lasten oikeusturvan tilasta, ja pitää tervetulleena, että ilmastolaissa pyritään selkiyttämään muutoksenhakukysymyksiä. Kunnan ilmastosuunnitelma Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin myönteisenä, että ilmastosuunnitteluvelvoite ulotetaan koskemaan myös kuntia. Nuorisoneuvoston kuuleminen on esitysluonnoksessa mainittu esimerkkinä tavasta, jolla lapsia ja nuoria voidaan kuulla kunnan ilmastosuunnitelmasta (s. 42). Koska lapset ovat toistuvasti jakaneet ilmastonmuutoksen ja ympäristöön liittyviä näkemyksiään ja huoliaan tapaamisissaan lapsiasiavaltuutetun kanssa sekä suoraan sanoneet, että päättäjien pitäisi kuulla lapsia enemmän, YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 12 artiklan mukainen lapsen oikeus tulla kuulluksi voisi vahvemmin näkyä nyt esitetyssä. Kunnan nuorisovaltuuston tai -neuvoston kuuleminen (s. 42) on varmasti hyvä tapa antaa lapsille ja nuorille mahdollisuus ilmaista mielipiteitään, mutta lasten tulisi voida halutessaan vaikuttaa kunnan ilmastosuunnitelmiin myös muilla tavoin. Moni lapsi ei välttämättä edes tiedä nuorisovaltuuston tai -neuvoston olemassaolosta, ja lisäksi näiden elinten jäsenet ovat pääsääntöisesti yli 13-vuotiaita. Lapsiasiavaltuutettu on esittänyt huolensa lasten osallistumisoikeuksien toteutumiseen liittyen ja katsoo, että Suomessa on puutteita erityisesti joidenkin lapsiryhmien, kuten pienten tai vamman kanssa elävien lasten, kohdalla. On myös ongelmallista, että lasten vaikuttamista yhteiskunnassa pyritään vahvistamaan pääasiassa aikuislähtöisesti ja edustuksellisten rakenteiden kautta. Oikeuden kertoa näkemyksensä ja vaikuttaa tulee tapahtua myös arjessa eli siellä, missä lapset ja nuoret luonnostaan ovat.(1) YK:n lapsen oikeuksien komitea on esimerkiksi Islannille ja Alankomaille antamissaan loppupäätelmissä korostanut koulun roolia.(2) Lisäksi on hyvä huomioida, että YK:n lapsen oikeuksien komitea on toistuvasti sopimusvaltioille antamissaan loppupäätelmissä huomauttanut lasten kuulemismahdollisuuksien turvaamisesta ilmasto- ja ympäristökysymyksissä. Komitea on enenevässä määrin ottanut kantaa ilmastonmuutokseen ja useissa sopimusvaltioille antamissaan loppupäätelmissä korostanut lasten näkemysten systemaattista huomiointia ilmastotoimia suunniteltaessa. Komitea on todennut, että lasten näkemysten kuulemisen tulisi olla edellytys kaikille viranomaisten päätöksentekomenettelyille, jotka koskevat ympäristöä.(3) Ilmastolain mukainen muutoksenhaku Lapsiasiavaltuutettu pitää erittäin tervetulleena muutoksena, että ilmastolakiin lisätään sääntelyä muutoksenhausta. Syksyllä 2021 antamassaan lausunnossa ilmastolaista lapsiasiavaltuutettu piti myönteisenä, että lakiehdotuksessa oli kattavasti huomioitu ilmastonmuutoksen vaikutukset lapsiin(4), ja myös nyt käsillä olevassa esitysluonnoksessa todetaan ilmastonmuutoksen vaikutusten kohdistuvan ”erityisellä tavalla” lapsiin (s. 28). Jää kuitenkin epäselväksi, tarkoitetaanko edellä mainitulla muotoilulla sitä, että lapset katsotaan 21 b §:n edellyttämällä tavalla henkilöiksi, joilla on pelkästään ikänsä puolesta valitusoikeus, koska ilmastonmuutos koskee heitä erityisellä tavalla. Esitysluonnoksen perusteluissa ehdotetusta 21 b §:stä todetaan, että valitusoikeus ilmastolain mukaisesta valtioneuvoston päätöksestä olisi (muun muassa) henkilöillä, ”joiden oikeutta, velvollisuutta tai etua ilmastonmuutoksen tai sen hillitsemisen vaikutukset tai siihen sopeutuminen voivat erityisellä tavalla koskea” (s. 46). Esitysluonnoksessa luetellaan esimerkkejä siitä, mitä erityisyys voi esimerkiksi tarkoittaa, mutta jää epäselväksi, miksei lasten erityisalttiutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille ole tässä kohdin huomioitu. Ilmastonmuutos vaikuttaa lähtökohtaisesti erityisellä tavalla kaikkiin lapsiin (tämä siis todetaan nimenomaisesti myös esitysluonnoksessa, s. 28), mutta nyt ehdotetun lainkohdan muotoilu ja perustelut antavat vaikutelman, että valitusoikeus edellyttää jotain sellaista erityisyyttä, joka tekee yksittäisen lapsen asemasta erityisen epäedullisen suhteessa muihin lapsiin.(5) Lapsiasiavaltuutettu kaipaa selvennystä tähän ja toivoo, että myös soveltamiskäytännössä tunnustetaan lasten erityinen asema pelkästään ikänsä vuoksi. Lapsiasiavaltuutettu myös muistuttaa tässä yhteydessä YK:n lapsen oikeuksien komitean päätöksestä liittyen lasten tekemään ilmastovalitukseen(6), jossa komitea on muun ohella alleviivannut ilmastonmuutoksen erityisiä vaikutuksia lapsiin ja todennut, että lasten oikeuksia tulisi tästä näkökulmasta erityisesti suojella. Lisäksi komitea korosti sopimusvaltioiden vastuuta myös rajojensa ulkopuolella ja piti lasten valitusta aiheellisena, muttei ottanut valitusta tutkittavaksi, sillä kaikkia käytettävissä olevia kansallisia oikeussuojakeinoja ei ollut käytetty. Komitean päätökseen ja sen perusteluihin olisi aiheellista viitata ehdotetun 21 b §:n perusteluissa.(7) Lapsiasiavaltuutettu edellyttää, että lasten erityinen asema huomioidaan asianmukaisesti ilmastolain 21 b §:n mukaisen valitusoikeuden määräytymisessä. 1 Ks. Lapsiasiavaltuutetun kannanotto lapsiasiavaltuutetun vuosikertomuksessa 2020 ”Pandemian varjossa kohti maapallon tulevaisuutta” (toim. Elina Pekkarinen ja Katja Mettinen) Lapsiasiavaltuutetun toimiston julkaisuja 2021:1, s. 11–14. 2 CRC/C/NLD/CO/5–6, kohta 32 ja CRC/C/ISL/CO/5-6, kohta 35. 3 Ks. esim: CRC/C/CAN/CO/5–6, kohdat 22 ja 37; CRC/C/ZMB/CO/5–7, kohta 35; CRC/C/ISL/CO/5-6, kohta 35; CRC/C/NLD/CO/5-6, kohta 32. 4 Ks. Lapsiasiavaltuutetun lausunto luonnoksesta uudeksi ilmastolaiksi, 6.9.2021. 5 S. 46: ”Erityisyys tarkoittaisi jotakin sellaista ilmastonmuutokseen, sen hillintään tai siihen sopeutumiseen liittyvää seikkaa tai ominaisuutta, joka asianomaisen kohdalla eroaa objektiivisesti siitä, mikä muutoin samassa asemassa olevilla on yleistä tai tavanomaista. Säännöksessä edellytetty erityisyys voisi liittyä esimerkiksi asumiseen, elinkeinoon, yritystoimintaan tai elinolosuhteisiin, sillä niihin liittyy intressejä, joissa ilmastonmuutokseen hillintään tai siihen sopeutumiseen liittyvät vaikutukset voivat ilmetä.” 6 Ks. esim: CRC/C/88/D/104/2019. 7 Ks. tutkijatohtori Milka Sormusen erinomainen blogiteksti aiheesta: https://2035legitimacy.fi/ykn-lapsen-oikeuksien-komitean-paatos-nuorten-ilmastovalituksesta-tarjoaa-rakennuspalikoita-tuleviin-ilmasto-oikeudenkaynteihin/.
      • Pirkanmaan ELY
        Päivitetty:
        8.7.2022
        • Pirkanmaalla on pyritty viime vuosina yhteensovittamaan eri tahojen ja tasojen ilmastotyötä mahdollisimman hyvän vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Kuntien ilmastotyössä on ollut sekä kuntien keskinäistä yhteistyötä että yksittäisiä edelläkävijäkuntia. Käytännössä varsinkin pienemmissä kunnissa seututasoinen yhteistyö esim. hankkeissa on mahdollistanut ilmastotyötä. Nykyisessä säätelytilanteessa maakuntien liitoille ja ELY-keskuksille on säädetty osittain päällekkäiset, mutta kuitenkin lähtökohdiltaan selvästi erilaiset roolit. Pirkanmaalla kokonaisuus on nähty siten, että ELY-keskus on ottanut vastuuta tietopohjasta ja vaikuttavuuden arvioinnista, mikä on linjassa ELY-keskusten toimivallan ja toiminta-ajatuksen kanssa. Ilmastotyössä merkittävimpiä tietopohjaa kerryttäviä kokonaisuuksia ovat olleet alueellinen päästövähennyspolku sekä energiajärjestelmäselvitys. Maakunnan liiton kanssa tehtävä yhteistyö varmistaa, että tietopohjaa voidaan edelleen hyödyntää poliittista tahtotilaa edellyttävissä alueellisissa kokonaisuuksissa, kuten energiastrategiassa. Pirkanmaan kokemusten mukaan ilmastotyön sisällyttäminen eri organisaatioiden luontaiseen toimintakenttään on työn onnistumisen kannalta erityisen olennaista. Tästä syystä myös ilmastolaissa tulisi tehtyä syvällisemmin tarkastella ja tunnistaa eri toimijoiden vastuita ja toimintamahdollisuuksia. Tämä kytkeytyy myös toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin: kuntatasolla SYKE on tuottanut jonkin verran yksittäisten toimien vaikuttavuuteen liittyvää tietoa, mutta edelleen tarvittaisiin laajempaa tietojen yhdistämistä toisiinsa: mikä on toimen vaikuttavuus, millaisen päätöksentekoketjun se tarvitsee kokonaisuudessaan ja kenen/keiden vastuulla toimi on. Vaikuttavuus- ja vastuutietoa tarvitaan yhtä lailla hillinnässä kuin sopeutumisessakin. Ilmastopolitiikan ohjausta tulisi tarkastella kokonaisvaltaisemmin ja selkeyttää nykyisestä. Päivitetyn ilmastolain neljä erillistä suunnitelmaa ja ilmastovuosikertomus eivät todennäköisesti ole tehokkain tapa ohjata ilmastotoimia. Lisäksi eri hallinnonalojen ja sektoreiden suunnitelmien väliset riippuvuudet tulisi ottaa huomioon. Pirkanmaan ELY-keskus kiinnittää huomiota siihen, että kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastopolitiikan mukaisten suunnitelmien väliin jää puuttumaan valtakunnallinen kaikkien sektoreiden toimeenpanotasoinen yhteistarkastelu. Siinä tulisi käydä läpi ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät toimet, niiden ohjauskeinot, toimeenpanijat sekä toteutussuunnitelmat. Tämä tarkastelu pystyisi ohjaamaan myös kuntien toimeenpanon suunnittelua vaikuttavimpiin kokonaisuuksiin. Osana kokonaisuutta nousee esiin myös tarve rahoituksen kokonaistarkastelulle. Kuntien käytännön toimenpiteiden rahoituskanavista on ollut puutetta, eikä esim. aluekehittämisen rahoitus ole aina ollut soveltuva instrumentti etenkään infran ja muiden käytännön toimien toteutukseen, vaikka tieto vaikuttavuudesta olisikin olemassa. Vastaavasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta tarvittaisiin kokonaiskuvaa siitä, missä kaikkein merkittävimmät (taloudellisesti, ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnan toiminnan kannalta) riskikohteet sijaitsevat ja mistä näiden turvaamisen rahoitus löydetään, sillä riskit eivät kohdistu tasapuolisesti kunnan koon tai muun toiminnan suhteen. Nyt esitetyssä mallissa on riskinä, että liian yleispiirteiset ilmastosuunnitelmat eivät vaikuta kunnan omiin prosesseihin tai kytkeydy operatiiviseen toimintaan hillinnän tai sopeutumisen osalta. Suunnitelmien tulisi pystyä aidosti muuttamaan kuntasuunnittelua ja vaikuttamaan kuntien prosesseihin sekä luoda pitkäjänteisyyttä ilmastotyöhön. Ilmastotyön tulisi läpäistä kuntaorganisaation kaikki osat ja muuttua uudeksi normaaliksi. ELY-keskukset tekevät alueillaan päivittäistä kuntayhteistyötä erilaisten kehittämiskysymysten ja lakisääteisten prosessien muodossa. Asiakokonaisuuksia ovat mm. alueidenkäytön, ympäristön-, luonnon- ja vesiensuojelun, rahoituksen sekä liikennejärjestelmätyön tehtävät. Kaikilla näillä sektoreilla on merkittävää potentiaalia ja tämä potentiaali tulisi kytkeä niin kuntien ilmastosuunnitteluun kuin valtion aluehallinnonkin ilmastotyön vahvistamiseen. Tässä lausunnossa peräänkuulutettu vaikuttava, kaikilla mittakaavoilla linjakkaasti toteutuva ilmastotyö edellyttäisi myös ELY-keskusten resurssien vahvistamista ja pysyvöittämistä.
      • Asikkalan kunta, Kunnanhallitus 30.6.2022 § 194
        Päivitetty:
        5.7.2022
        • Suoran päästötavoitteen asettaminen muiden kuin kunnan omien päästöjen osalta on erittäin haastavaa. Kunta ei voi vaikuttaa muihin kuin suoraan omassa toiminnassa olevien toimien päästöihin ja niiden vähentämiseen. Kunnan toiminnan ulkopuolella olevien päästövähennysten tulisi olla suunnitelmassa erillisiä kunnan toimintojen päästövähennyksistä. Tällä hetkellä kuntien päästötiedot tulevat muutaman vuoden viiveellä Suomen ympäristökeskukselta, tämä antaa haasteita suunnitelmien tekemiseen ja seurantaan. Tätä viivettä tulisi pystyä lyhentämään. Esityksessä on luvattu kunnille avustusta ensimmäisen ilmastosuunnitelman tekemiseen. Tulisi kuitenkin huomioida, että ilmastosuunnitelman päivitys ja seuranta vaativat jatkuvaa lisäresurssin tarvetta kunnissa. Kunnille tulisi pystyä osoittamaan ilmastosuunnitelman vaatimaan työmäärään pysyvä lisäresurssi.
      • Lieksan kaupunki
        Päivitetty:
        4.7.2022
        • Kuntien mahdollisuudet toteuttaa ilmastonmuutokseen liittyviä toimenpiteitä ovat hyvin erilaiset. Tästä hyvänä esimerkkinä on tuulivoiman rakentaminen. Länsi-Suomessa tuulivoiman rakentamisen hankkeet edistyvät ja niiden avulla kuntien alueilla pystytään vaikuttamaan merkittävästi energiantuotannossa hiilidioksidipäästöjä alentavasti. Itä-Suomen rajakunnissa olisi tuulivoimatuotannolle erittäin hyvin soveltuvia alueita, joita ei kuitenkaan tosiasiallisesti voida hyödyntää maanpuolustukseen liittyvien syiden takia. Toinen esimerkki liittyy joukkoliikenteeseen. Harvaan asutuilla ja pitkien etäisyyksien kunnissa ei ole enää juurikaan joukkoliikennettä, johon liikenteen päästöjen alentamisessa voitaisiin tukeutua toisin kuin tiheään asutuilla kaupunkiseuduilla. Valtion rahoituksen ja tuen väheneminen edelleen supistaa vielä olemassa olevaa joukkoliikennettä harvaan asutuilla alueilla, mikä johtaa yksityisautoilun lisääntymiseen ja sitä kautta toimii tällä hetkellä hiilidioksidipäästöjä kasvattavasti. Näin itse asiassa valtio omilla toimenpiteillään toimii ristiriitaisesti ajamiensa ilmastotavoitteiden näkökulmasta. Alueelliset erot tulee ottaa hallituksen esitystä paremmin huomioon lain valmistelussa. Valtion toimijoiden vaikutus voi olla jopa merkittävällä tavalla kielteinen ilmastosuunnitelmien tavoitteiden toteuttamisen kannalta suuressa osassa kunnista, mikä olisi myös hyvä tiedostaa lain valmistelussa. Määräaika lausunnon antamiselle on kunnille, kuntayhtymille ja maakuntien liitoille kohtuuton. Lausuntoajassa ei ole otettu huomioon kuntien virallisen päätöksenteon aikatauluja lomakauden aikana. Lausuntoja ei ole ehditty kunnissa valmistelemaan ennen juhannusta pidettäviin kunnanhallituksien kokouksiin ja yleisimmin kunnissa ensimmäiset kokoukset lomakauden jälkeen ovat elokuussa määräajan umpeuduttua. Jatkossa ympäristöministeriönkin lausuntoaikojen tulee noudattaa hyvän hallinnon ja aidon kuulemisen periaatteita. Kyseisen kaltaisella toteutuksella ja aikataulutukselle kuntiin muodostuu käsitys, ettei niitä tosiasiallisesti haluta aidosti kuulla valmistelussa olevan lainsäädännön valmistelussa, eikä kuntien antamilla lausunnoilla arvioida olevan tosiasiallista merkitystä lainsisällön muodostamiseen.
      • Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • YLEISET KOMMENTIT Sitra kiittää lausuntomahdollisuudesta. Lausunnon keskeiset huomiot on koottu alle. • Sitra kannattaa kuntien velvoitetta laatia ilmastosuunnitelmat yksin tai yhdessä muiden alueen kuntien kanssa, sekä suunnitelmien päivittämistä vähintään kerran valtuustokaudessa. • Sitra kannustaa kuntia asettamaan päästövähennyksille määrällisen tavoitteen, vakiintuneen vertailuvuoden sekä saavuttamaan ilmastotavoitteensa kotimaisin keinoin. • Sitra toteaa, että vahvassa ja kokonaisvaltaisessa ilmastosuunnitelmassa on asetettu tavoitteet niin päästöjen vähentämiselle, nielujen kasvattamiselle kuin ilmastokriisiin sopeutumiselle. • Lopuksi Sitra toteaa, että kokonaisuudessaan Suomen ilmastopolitiikan ohjausta tulisi selkeyttää nykyisestä. Kunnilla on suuri merkitys Suomen hiilineutraaliustavoitteen saavuttamisessa, sillä niiden päätösvalta kattaa lukuisia käytännön ilmastotoimia paikallistasolla. Sitra kannattaa kuntien velvoitetta laatia ilmastosuunnitelmat joko yksin tai yhdessä muiden alueen kuntien kanssa Sitra myös kiittää lakimuutoksen mahdollistamaa, kansainvälisestikin edistyksellistä työtä kuntien ilmastotyön edistämiseksi. Monet kunnat tekevät jo nyt uraauurtavaa työtä ilmastotoimien saralla. Esimerkiksi Hinku-verkoston (1) työ on osoittanut, että ilmastotyössä aktiiviset kunnat ovat hyötyneet työstään taloudellisesti (ks. Iin kunta) (2), lisänneet alueellista vetovoimaansa (ks. Turun kaupunki) (3) ja keränneet kansainvälistä tunnustusta (ks. Lahden kaupunki) (4). Kuntien potentiaalia tulisi kuitenkin hyödyntää nykyistä paremmin. Keväällä 2021 kaksi kolmasosaa Suomen kunnista, eli 206 kuntaa 309:stä, oli asettanut itselleen ilmastotavoitteen (5). Noin sadalta suomalaiselta kunnalta ilmastotavoite yhä puuttui. Vuoden 2022 alkupuolella vain 71 Manner-Suomen kunnalla oli suunnitelma, joka käsittelee joko kokonaan tai osittain ilmastoasioita (6). MUUT HUOMIOT Hallituksen esityksessä todetaan, että kunnan ilmastosuunnitelma ei ole osa ilmastolaissa säädettävää ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää, joka muodostuu neljästä valtakunnallisesta ilmastopolitiikan suunnitelmasta. Sen sijaan kuntien ilmastosuunnitelmat täydentäisivät ilmastolain suunnittelujärjestelmää. Sitra toteaa, että kokonaisuudessaan Suomen ilmastopolitiikan ohjausta tulisi selkeyttää nykyisestä. Päivitetyn ilmastolain neljä erillistä suunnitelmaa ja ilmastovuosikertomus eivät todennäköisesti ole tehokkain tapa ohjata Suomea kohti hiilineutraaliutta ja edelleen kohti ilmastopositiivista yhteiskuntaa. Esimerkiksi Ilmastopaneeli (9) on esittänyt, että ”ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmän keskiössä tulisi olla kaikkien sektorien päästöt ja nielut kattava, hillinnän ja sopeutumisen keskipitkän aikavälin suunnitellut toimet yhteen kokoava suunnitelma tai suunnitelman osa, jossa voidaan nykyistä paremmin ottaa huomioon sektorien väliset riippuvuudet”. Helsingissä 1.7.2022, Mari Pantsar Johtaja, Sitra Lähteet Sivuilla vierailtu 29.6.2022, jollei toisin ole mainittu. (1) Suomen ympäristökeskus (2019): Hiilineutraalisuomi > Hinku-verkosto. (2) Miettinen, Satu (2021): Iissä tehdään esimerkillistä ilmastotyötä ja sen avulla on säästetty paljon rahaa – joidenkin mielestä pieni kunta on tehnyt jo tarpeeksi (yle.fi). Yle, 22.8.2021. (3) Turun kaupunki (2022): Investointiohjelma lisää Turun vetovoimaa | Turku.fi. Esim. panostukset kestäviin liikkumismuotoihin. (4) Turunen, Suvi (2019): Lahdesta Euroopan ympäristöpääkaupunki vuodelle 2021 – sai tittelin ensimmäisenä suomalaiskaupunkina (yle.fi) Yle, 20.6.2019. (5) Sitra (2021): Missä mennään kuntien ilmasto- ja luontotyössä? - Sitra Sitran selvityksiä 190. (6) Hildén et al. (2021): Mahdollisuudet vahvistaa ilmastolakia uusilla keinoilla. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:5. UUSILMA-hanke. (7) Ympäristöministeriö (2022): Esiselvitys kuntien kiritysvälineistä ilmasto- ja kiertotaloustoimiin. 25.5.2022. (8) Suomen ympäristökeskus (2022): SYKE - kuntien ja alueiden khk-päästöt (hiilineutraalisuomi.fi) (9) Ekroos ym. (2021): Asiantuntijalausunto, Suomen ilmastopaneeli. Lausuntopyyntö luonnoksesta uudeksi ilmastolaiksi
      • Keski-Suomen liitto
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • Ehdotuksen perusteluissa todetaan, että kuntien yleistä ilmastolain tavoitteiden edistämisvelvoitetta ei ehdoteta sisällytettäväksi tähän esitykseen, koska se olisi päällekkäinen säädettäväksi ehdotettavan ja konkreettisemman kunnan ilmastosuunnitelman laatimisvelvoitteen kanssa. Kuntien osalta linjaus on perusteltu. Kuitenkin aiemmin uuden ilmastolain lakiluonnoksessa mukana ollut yleisen edistämisvelvoitteen laajentaminen olisi koskenut kuntien lisäksi myös kuntayhtymiä eli esimerkiksi maakuntaliittoja. Maakuntaliiton näkökulmasta mietityttää onko nyt näköpiirissä tilanne, jossa esitetty lakimuutosehdotus tuo kunnille velvoitteen ilmastotyöhön, mutta kuntayhtymät ja toisaalta myös hyvinvointialueet jäävät velvoitteen ulkopuolelle. Alueiden kehittämisestä ja Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikan toimeenpanolaissa (756/2021) säädetään, että maakunnan liitto edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista sekä laadukkaan elinympäristön tilaa koskevan suunnittelun yhteistyötä. Maakuntien liitot voivat lakisääteisten tehtäviensä (alueiden kehittäminen ja maakuntakaavoitus) myötä tukea kuntia ilmastosuunnitelmien laatimisessa, toteutuksessa ja seurannassa. Ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteet koskevat usein monia kuntia ja edellyttävät monipuolista vuoropuhelua. Näihin voidaan vastata mm. maakuntakaavoituksella. Keski-Suomen liitto on parhaillaan laatimassa hiilineutraaliuden tiekarttaa, joka voi toimia yhtenä tärkeänä tietopohjana kuntien ilmastosuunnitelmille. Lopuksi Keski-Suomen liitto haluaa huomauttaa, että lausuntoajan sijoittuminen keskelle kesää vähentää erityisesti kuntien tosiasiallista mahdollisuutta muodostaa kantansa ehdotukseen.
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Anni Toiviainen, ilmastoasiantuntija
        Päivitetty:
        1.7.2022
        • SAK painottaa, että HE-luonnoksen velvoitteiden toteuttaminen edellyttää laaja-alaista ilmasto-osaamista kaikkialla kuntaorganisaatiossa. Jotta kuntien ilmastotyötä voidaan toteuttaa kunnianhimoisella, mutta myös esimerkiksi sosiaalisesti ja ekologisesti kestävällä tavalla, tulee ilmasto-osaamista vahvistaa läpileikkaavasti. Oikeudenmukaisen ja kokonaisvaltaisesti kestävän ilmastopolitiikan toteuttaminen edellyttää kattavaa ymmärrystä päästövähennystoimien työllisyys- ja ympäristövaikutuksista, sekä ilmastopolitiikan vaikutuksista kunnan eri toimintoihin ja elinkeinorakenteeseen. On ensiarvoisen tärkeää hahmottaa, ettei resurssien tarve kunnissa pääty siihen, kun ilmastosuunnitelmat valmistuvat. Myös päästövähennysten toimeenpano ja seuranta vaatii tukea ja osaamista. Tämän lisäksi osaamistarpeiden muutosten kartoitus ja ennen kaikkea uusiin osaamistarpeisiin vastaaminen koulutuksin ja perehdytyksin edellyttää riittäviä resursseja. Taloudellisen tuen lisäksi kunnat tarvitsevat esimerkiksi ilmastotyötä tukevia työkaluja ja ajantasaista tutkimustietoa.
      • Motiva Oy
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Motiva kiittää mahdollisuudesta lausua ja nostaa esiin seuraavia huomioita. Kannatamme lämpimästi, että kuntia kannustetaan pitkäjänteiseen ilmastotyöhön, sillä kunnilla on suoraan ja välillisesti keskeinen rooli ilmastotavoitteiden saavuttamisessa ja päästöjen vähentämisessä. Energian tuotanto ja käyttö aiheuttavat valtaosan hiilidioksidipäästöistä, joten energian käyttöä tulee tehostaa kaikin mahdollisin tavoin samaan aikaan kun siirrytään yhä vähähiilisempiin ratkaisuihin. Monissa kunnissa on jo nyt tehty systemaattista työtä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi mm. määrätietoisella energiatehokkuustyöllä vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten kautta. Ilmastolain perusteluosion nykytilakuvauksessa (luku 2.2.) todetaan yksi kuntien tehokkaimpia ilmastotyön muotoja olevan kunta-alan energiatehokkuussopimus (KETS). Kuntasektorista noin 75 % asukasluvulla mitattuna (112 kuntaa ja 12 kuntayhtymää) on näiden vapaaehtoisten kuntasektorin energiatehokkuussopimusten piirissä. Kunta-alan energiatehokkuussopimus on osa laajempaa energiatehokkuussopimustoimintaa, joka on Suomen keskeisin politiikkatoimi energiatehokkuuden alueella. Energiatehokkuussopimukset ovat keskeisessä roolissa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) kansallisesti sitovan energiansäästövelvoitteen sekä myös muiden ko. direktiivin velvoitteiden toimeenpanossa (https://tem.fi/-/suomi-ylitti-selvasti-eu-n-vuoden-2020-energiatehokkuustavoitteet). Myös ns. Hinku-kunnaksi ryhtyminen edellyttää Hinku-kriteerien täyttymistä, joista yhtenä on kuntien energiatehokkuussopimuksen solmiminen. Sopimuksen solminut kunta laatii toimintasuunnitelman, jota se vie eri toimenpitein käytäntöön tavoitteiden saavuttamiseksi. Vaikuttavaksi todettuun sopimustoimintaan kuuluu kiinteänä osana toimenpiteiden vuosittainen raportointi. Energiatehokkuustyö ja erityisesti kiinteistöjen energiatehokkuus on keskeinen alue kuntien ilmastotyössä, kuten todetaan mm. Ilmastolain perusteluissa viitatussa Suomen ympäristökeskuksen eri päästösektoreille asetettujen toimenpiteiden tarkasteluista (sivu 13). Näin ollen olisi luontevaa ja tarkoituksenmukaista, että jo nyt käytössä olevia ja hyviksi havaittuja, vakiintuneita toimintamalleja hyödynnetään jatkossakin. Tämän vuoksi esitämme, että kuntien energiatehokkuussopimuksen velvoittama toimintasuunnitelma hyväksytään itsenäiseksi suunnitelmaksi osana ilmastolain vaatimaa suunnitelmaa. Ei ole toiminnan eikä resurssien käytön kannalta tarkoituksenmukaista, että kuntia velvoitettaisiin tekemään erilaisia suunnitelmia ja raportoimaan niiden edistymistä eri raporteissa. Myös Ilmastolain perusteluissa todetaan Kuntaliiton ilmastoselvityksen mukaan suurin haaste kuntien ilmastotavoitteiden saavuttamisessa olevan resurssien puute. On erinomaista, että ilmastosuunnitelmien tekemiseen on suunniteltu avustusten myöntämistä. Suunnitelmista on kuitenkin vasta sitten olennaista hyötyä, kun suunnitelmat saadaan toteutettua suunnitelmallisesti käytännössä. Toivomme, että kuntien ilmastotyön käytännön toteuttamiseen voidaan jatkossa enenevässä määrin kohdentaa resursseja ja käytännön tukea. Vaikka yleistä ilmastolain tavoitteiden edistämisvelvoitetta ei sisällytetty lakiin, täytyy vaaditun ilmastosuunnitelman olla sisällöltään ja laajuudeltaan sellainen, että kaikilla kunnilla on mahdollisuus järjestelmällisesti toimeenpanna suunnitelmat tavoitteiden saavuttamiseksi. Laajuusvaihtoehdoista ehdotettu toinen vaihtoehto on kannatettava. Täytyy kuitenkin muistaa, että tällä hetkellä kuntakentän valmius ja edellytykset toteuttaa ilmastolain vaatiman kunnan ilmastosuunnitelman toimeenpano osana kunnan keskeisiä toimintoja on erityisesti pienemmissä kunnissa usein haastava. Lämpimästi kannatamme, että kunnille tarjotaan malleja ja ohjeistusta ilmastotyön tekemiseen, sillä kunnat ovat hyvin erilaisissa tilanteissa ilmastotyön suhteen. Edelläkävijäkuntien, kuten FISU-verkoston, esimerkkejä ja oppeja skaalaamalla voidaan edistää pienempien kuntien ilmastotyötä. Tämän olemme Motivassa todenneet useiden käytännön hankkeiden kautta ja myös ilmastolain esitykseen tämä havainto oli nostettu esiin. Me valtion kestävän kehityksen yhtiö Motivassa tarjoamme mielellämme eri tavoin asiantuntemustamme kuntien ilmastotyöhön ja olemme käytettävissä jatkokeskusteluihin.
      • Tervolan kunta
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Pienten kuntien keskeisin ongelma oman ilmastosuunnitelman laadinnassa on vähäiset taloudelliset resurssit sekä rajallinen henkilöstömäärä. Suuremmat kunnan kykenevät laajemman resurssin turvin laatimaan laajempia ja kattavimpia ilmastosuunnitelmia kuin pienemmät kunnat. Useissa kunnissa ilmastoasiat ovat jo nyt mukana kuntien strategioissa, ympäristöohjelmissa tai kestävän kehityksen ohjelmissa tai ne ovat niin sanottuja HINKU-kuntia, jonka puitteissa ilmastonmuutosta ja hiilineutraalisuutta toteutetaan. Ilmastosuunnitelmien teko sopii maakuntien liitoille luontevasti, sillä maakuntien liitot voivat edistää ja ohjata kehittämissuunnitelmien ja maakuntakaavoituksen avulla esimerkiksi liikenteen infrastruktuuria, energiantuotantoa sekä luonnonvarojen käyttöä. Ilmastosuunnitelmien laatiminen maakuntien tasolla on perusteltua. Tällöin saataisiin ilmastosuunnitelmista kuntien näkökulmasta katsoen laadukkaita ja saman laatuisia koko maan tasolla. Maakuntatasolla laadittavassa suunnitelmassa kuntia tulisi osallistaa suunnitelman laadinnassa. Maakunta on alueena riittävän suuri ilmastotyön kokonaisuuden hahmottamiselle ja maakunnassa tehtävien hankkeiden yhteensovittamiselle. Tärkeitä maakunnan ilmastotyökaluja ovat jo nyt muun muassa maakuntakaavoitus ja erilaiset alueyhteistyöt, joilla on vaikutusta il-mastoon. Ely-keskukset voisivat tukea maakuntaliittoja ilmastotyössä. ELY- keskusten tehtäviä on muun muassa ympäristönsuojelu, alueiden käytön ja rakentamisen ohjaus, luonnonsuojelu, ympäristön tilan seuranta sekä vesivarojen käyttö ja hoito. Edellä mainitut Ely-keskuksen lakisääteiset tehtävät tukevat jo nyt koko maakunnan kattavaa ilmastoyhteistyötä. Mikäli ilmastosuunnitelman laatimisvelvoite tulee kunnille, niin valtion tulisi varata valtion budjettiin erillisrahoitusta, joka voitaisiin ohjata kunnille.
      • Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Invalidiliitto haluaa tuoda vahvasti esiin, että jokaisella toimijalla on oma osuutensa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä. Jotta vammaiset ihmiset voivat osallistua yhdenvertaisesti erilaisten ilmastonmuutosta hillitsevien toimenpiteiden tekemiseen, on huolehdittava läpileikkaavasti palvelujen ja rakennetun ympäristön esteettömyydestä sekä digitaalisesta saavutettavuudesta.
      • Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Koivula Sari, metsä- ja ilmastoasiantuntija / Ahlberg Eetu, projektisuunnittelija, Alueidenkäyttöyksikkö
        Päivitetty:
        30.6.2022
        • Laissa olevien päästövähennysehdotusten, vuodelle 2030 vähintään 60 prosentin, vuodelle 2040 vähintään 80 prosentin ja vuoden 2050 vähintään 90 prosenttiin, pyrkien 95 prosenttiin, vertailuvuosi on 1990. Pohjois-Karjala on Hinku maakunta, jonka 13 kunnasta 8 kuntaa on Hinku kuntia. Hinku-verkoston tavoitteiden mukaisesti maakunnan Ilmasto- ja energiaohjelmassa 2030 yhtenä tärkeänä tavoitteena on 80 % päästövähennykset vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuotena on vuosi 2007, ei 1990. Päästövähennysten seuranta tapahtuu Suomen ympäristökeskuksen maakunnittaiseen päästölaskentaan perustuen. Se ei ulotu vuoteen 1990 asti. Tämä ero vertailuvuodessa vaikeuttaa Hinku maakuntien ja kuntien päästövähennysten onnistumisen arviointia verrattuna kansalliseen tasoon. Tätä eroa ei edelleenkään ole ehdotuksessa huomioitu. Vertailukelpoisuuden huomioiminen on erityisesti kuntien kannalta tärkeää, jotta vältytään resurssiniukkuuden vallitessa lisätyöltä ja seuranta olisi joustavaa. Esityksessä on hyvin tuotu esille kuntien erilaiset lähtötilanteet ja mahdollisuudet (mm. resurssit pienissä kunnissa) ilmastotyöhön. Samoin on hyvin tunnistettu ja tuotu esille kuntien mahdollisuuden vaikuttaa ilmastokysymyksiin kaavoituksen, maankäytön, liikennesuunnittelun, energiayhtiöiden omistajaohjauksen, rakennusten lämmitystapavalintojen sekä koulutuksen ja julkisten hankintojen avulla. Myös haasteet maankäyttösektorin hiilinielujen ja -varastojen osalta on tunnistettu. Nämä haasteet ja mahdollisuudet toivottavasti tulevat näkymään myös kunnilta edellytettävässä ilmastotoimien toteutumisen seurannassa. Kuntien ja maakuntien liittojen yhteistyö on päästöjen vähentämisen kannalta merkittävää ja avustava sekä tukeva rooli on maakuntien liitoille luonteva tehtävä.
      • Turun kaupunki, Ilmastojohtaja / konsernihallinto, johdon tuki, ilmasto- ja ympäristöpolitiikka, Veivo Risto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kunnille kannattaa mahdollistaa - ja edistää - ilmastotavoitteiden asettaminen ja eteneminen myös valtiota nopeammin. Esimerkiksi Turku oli jo 2021 vähentänyt alueensa päästöjä (scope 2) 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta ja tavoittelee 75 prosentin vähennystä vuoteen 2025 mennessä ja 90 prosentin vähennystä vuoteen 2029 mennessä, jolloin tavoitteena on hiilineutraali kaupunki/alue. Mainittakoon myös, että Turun asukaskohtaisesti laskettu päästötaso on Suomen alhaisimpia jo nyt, mikä on kuntien hiilineutraaliustavoitteissa myös tärkeätä huomioida alueen kokonaispäästöjen suhteellisen "prosenttitavoitteen" rinnalla. Viestinnässä ja kunnille suunnattavissa tukitoimissa on hyvä kiinnittää huomiota myös ilmastotyön moniin positiivisiin vaikutuksiin esimerkiksi kunnan elinvoimaan, hyvään elinympäristöön ja turvallisuuteen. Laki velvoittaa ja sen mukaiset toimet myös mahdollistavat kunnille hyvää kehitystä.
      • Kristinestads stad, Stadsstyrelsen, 20.6.2022 § 92
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Att bakgrundsmaterialet inte översatts till svenska är under all kritik.
      • Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • ELY-keskukset kiinnittävät huomiota siihen, että kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmasto-politiikan mukaisten suunnitelmien väliin jää puuttumaan valtakunnallinen kaikkien sekto-reiden toimeenpanotasoinen yhteistarkastelu. Siinä tulisi käydä läpi ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät toimet, niiden ohjauskeinot, toimeenpanijat sekä toteutussuunnitel-mat. Tämä tarkastelu pystyisi ohjaamaan myös kuntien toimeenpanon suunnittelua vai-kuttavimpiin kokonaisuuksiin. Osana kokonaisuutta nousee esiin myös tarve rahoituksen kokonaistarkastelulle. Kuntien käytännön toimenpiteiden rahoituskanavista on ollut puutetta, eikä esim. aluekehittämisen rahoitus ole aina ollut soveltuva instrumentti etenkään infran ja muiden käytännön toimien toteutukseen, vaikka tieto vaikuttavuudesta olisikin olemassa. Vastaavasti ilmastonmuu-tokseen sopeutumisen osalta tarvittaisiin kokonaiskuvaa siitä, missä kaikkein merkittä-vimmät (taloudellisesti, ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnan toiminnan kan-nalta) riskikohteet sijaitsevat ja mistä näiden turvaamisen rahoitus löydetään, sillä riskit eivät kohdistu tasapuolisesti kunnan koon tai muun toiminnan suhteen. Nyt esitetyssä mallissa on riskinä, että liian yleispiirteiset ilmastosuunnitelmat eivät vaiku-ta kunnan omiin prosesseihin tai kytkeydy operatiiviseen toimintaan hillinnän tai sopeu-tumisen osalta. Suunnitelmien tulisi pystyä aidosti muuttamaan kuntasuunnittelua ja vai-kuttamaan kuntien prosesseihin sekä luoda pitkäjänteisyyttä ilmastotyöhön. Ilmastotyön tulisi läpäistä kuntaorganisaation kaikki osat ja muuttua uudeksi normaaliksi. ELY-keskukset tekevät alueillaan päivittäistä kuntayhteistyötä erilaisten kehittämiskysy-mysten ja lakisääteisten prosessien muodossa. Asiakokonaisuuksia ovat mm. alueiden-käytön, ympäristön-, luonnon- ja vesiensuojelun, rahoituksen sekä liikennejärjestelmätyön tehtävät. Kaikilla näillä sektoreilla on merkittävää potentiaalia ja tämä potentiaali tulisi kyt-keä niin kuntien ilmastosuunnitteluun kuin valtion aluehallinnonkin ilmastotyön vahvista-miseen. Tässä lausunnossa peräänkuulutettu vaikuttava, kaikilla mittakaavoilla linjak-kaasti toteutuva ilmastotyö edellyttäisi myös ELY-keskusten resurssien vahvistamista ja pysyvöittämistä.
      • Pohjanmaan ELY
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Pohjanmaan ELY-keskus kiittää ympäristöministeriötä mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi ilmastolain muuttamisesta. ELY-keskukset ovat jättäneet yhteiset lausunnot esitykseen ilmastolaista, eduskunnan ympäristövaliokunnalle hallituksen esityksestä ilmastolaiksi sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta (MISU) ja keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta (KAISU). Pohjanmaan ELY-keskus viittaa näihin kokonaisuuksiin. ELY-keskukset kiinnittävät huomiota siihen, että kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastopolitiikan mukaisten suunnitelmien väliin jää puuttumaan valtakunnallinen kaikkien sektoreiden toimeenpanotasoinen yhteistarkastelu. Siinä tulisi käydä läpi ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät toimet, niiden ohjauskeinot, toimeenpanijat sekä toteutussuunnitelmat. Tämä tarkastelu pystyisi ohjaamaan myös kuntien toimeenpanon suunnittelua vaikuttavimpiin kokonaisuuksiin. Osana kokonaisuutta nousee esiin myös tarve rahoituksen kokonaistarkastelulle. Kuntien käytännön toimenpiteiden rahoituskanavista on ollut puutetta, eikä esim. aluekehittämisen rahoitus ole aina ollut soveltuva instrumentti etenkään infran ja muiden käytännön toimien toteutukseen vaikka tieto vaikuttavuudesta olisikin olemassa. Vastaavasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta tarvittaisiin kokonaiskuvaa siitä, missä kaikkein merkittävimmät (taloudellisesti, ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnan toiminnan kannalta) riskikohteet sijaitsevat ja mistä näiden turvaamisen rahoitus löydetään, sillä riskit eivät kohdistu tasapuolisesti kunnan koon tai muun toiminnan suhteen. Nyt esitetyssä mallissa on riskinä, että liian yleispiirteiset ilmastosuunnitelmat eivät vaikuta kunnan omiin prosesseihin tai kytkeydy operatiiviseen toimintaan hillinnän tai sopeutumisen osalta. Suunnitelmien tulisi pystyä aidosti muuttamaan kuntasuunnittelua ja vaikuttamaan kuntien prosesseihin sekä luoda pitkäjänteisyyttä ilmastotyöhön. Ilmastotyön tulisi läpäistä kuntaorganisaation kaikki osat ja muuttua uudeksi normaaliksi. ELY-keskukset tekevät alueillaan päivittäistä kuntayhteistyötä erilaisten kehittämiskysymysten ja lakisääteisten prosessien muodossa. Asiakokonaisuuksia ovat mm. alueidenkäytön, ympäristön-, luonnon- ja vesiensuojelun, rahoituksen sekä liikennejärjestelmätyön tehtävät. Kaikilla näillä sektoreilla on merkittävää potentiaalia ja tämä potentiaali tulisi kytkeä niin kuntien ilmastosuunnitteluun kuin valtion aluehallinnonkin ilmastotyön vahvistamiseen. Tässä lausunnossa peräänkuulutettu vaikuttava, kaikilla mittakaavoilla linjakkaasti toteutuva ilmastotyö edellyttäisi myös ELY-keskusten resurssien vahvistamista ja pysyvöittämistä.
      • Saarijärven kaupunki/ympäristötoimi
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Laki ilmastolain muuttamisesta ja sen myötä kunnille tuleva velvoite ilmastosuunnitelman laatimisesta on erittäin tärkeää juuri niille kunnille, joilla ei vielä ole tehty mitään ilmastotyötä tai asetettu päästövähennystavoitteita. Velvoittavuudella saadaan päätöksentekoprosessia edistettyä ja jokainen kunta vastaamaan osaltaan ilmastonmuutoksenhillintätoimista, joka on eettinen ja moraalinen velvoite kaikille. Ilmastosuunnitelman kautta moni tähän asti toimimaton kunta saadaan omaksumaan uudet toimintamallit ja tämän kautta myös tekemään sopeutumisen suunnitelmia ja edistämään luonnon monimuotoisuutta ja kiertotalousyhteiskunnan toteutumista. Pidemmällä aikavälillä voidaan saada elinvoiman parannuksia kuntaan, sekä yhteistyöverkostojen syntymistä niin kuntien, kun yritystenkin kesken, joka osaltaan lisää kuntaorganisaation työmotivaatiota ja resurssien kohdentamista laajasti ja tehokkaammin.
      • Oulun seudun ympäristötoimi liikelaitos, Oulun kaupungin puolesta
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Ilmastolaki on muuttumassa kuntien osalta velvoittavaksi laiksi. Esityksen mukaan ympäristöministeriö voi myöntää kunnille valionavustusta ilmastosuunnitelmaa varten valtion talousarviossa osoitetun määrärahan puitteissa. Rahoitus koskee nimenomaan suunnitelmien laatimista. Laatimisen kustannukset ovat kuitenkin pienet verrattuna suunnitelman toimeenpanoon. Tärkeämpää on, että myös suunnitelmaan perustuville toimenpiteille pystyy hakemaan ja saamaan ulkopuolista rahoitusta.
      • Kainuun elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Kainuun ELY-keskus, Ympäristö ja luonnonvarat / Ympäristövastuu
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • ELY-keskukset kiinnittävät huomiota siihen, että kuntien ilmastosuunnitelmien ja ilmastopolitiikan mukaisten suunnitelmien väliin jää puuttumaan valtakunnallinen kaikkien sektoreiden toimeenpanotasoinen yhteistarkastelu. Siinä tulisi käydä läpi ilmastonmuutoksen kannalta tärkeimmät toimet, niiden ohjauskeinot, toimeenpanijat sekä toteutussuunnitelmat. Tämä tarkastelu pystyisi ohjaamaan myös kuntien toimeenpanon suunnittelua vaikuttavimpiin kokonaisuuksiin. Osana kokonaisuutta nousee esiin myös tarve rahoituksen kokonaistarkastelulle. Kuntien käytännön toimenpiteiden rahoituskanavista on ollut puutetta, eikä esim. aluekehittämisen rahoitus ole aina ollut soveltuva instrumentti etenkään infran ja muiden käytännön toimien toteutukseen vaikka tieto vaikuttavuudesta olisikin olemassa. Vastaavasti ilmastonmuutokseen sopeutumisen osalta tarvittaisiin kokonaiskuvaa siitä, missä kaikkein merkittävimmät (taloudellisesti, ympäristöllisesti, terveydellisesti tai yhteiskunnan toiminnan kannalta) riskikohteet sijaitsevat ja mistä näiden turvaamisen rahoitus löydetään, sillä riskit eivät kohdistu tasapuolisesti kunnan koon tai muun toiminnan suhteen. Nyt esitetyssä mallissa on riskinä, että liian yleispiirteiset ilmastosuunnitelmat eivät vaikuta kunnan omiin prosesseihin tai kytkeydy operatiiviseen toimintaan hillinnän tai sopeutumisen osalta. Suunnitelmien tulisi pystyä aidosti muuttamaan kuntasuunnittelua ja vaikuttamaan kuntien prosesseihin sekä luoda pitkäjänteisyyttä ilmastotyöhön. Ilmastotyön tulisi läpäistä kuntaorganisaation kaikki osat ja muuttua uudeksi normaaliksi. ELY-keskukset tekevät alueillaan päivittäistä kuntayhteistyötä erilaisten kehittämiskysymysten ja lakisääteisten prosessien muodossa. Asiakokonaisuuksia ovat mm. alueidenkäytön, ympäristön-, luonnon- ja vesiensuojelun, rahoituksen sekä liikennejärjestelmätyön tehtävät. Kaikilla näillä sektoreilla on merkittävää potentiaalia ja tämä potentiaali tulisi kytkeä niin kuntien ilmastosuunnitteluun kuin valtion aluehallinnonkin ilmastotyön vahvistamiseen. Tässä lausunnossa peräänkuulutettu vaikuttava, kaikilla mittakaavoilla linjakkaasti toteutuva ilmastotyö edellyttäisi myös ELY-keskusten resurssien vahvistamista ja pysyvöittämistä.
      • Keski-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Keski-Pohjanmaan liitto pitää esitettyä ilmastolain päivitystä kuntien ilmastosuunnitelmista sekä muutoksenhakusääntelystä lähtökohtaisesti hyvänä, mutta edellä esitetyin varauksin. Tärkeää on, että kuntien erilaiset elinkeinorakenteet ja ominaispiirteet pystytään huomioimaan kuntien suunnitelmissa ja että kunnilta edellytetään sellaisia toimia, joihin kuntien on lähtökohtaisesti mahdollista vaikuttaa.
      • Suomen luonnonsuojeluliitto
        Päivitetty:
        29.6.2022
        • Kunnilla pitää olla tarvittavat resurssit uskottavan ilmastosuunnitelman ja -toimenpidekokonaisuuden laadintaan. Valtion budjettiin on varattava riittävät määrärahat, jotta kunnat voivat laatia ilmastosuunnitelman neljän vuoden välein. Ajantasainen tutkimustieto ja hyvät työkalut ilmastosuunnitelman laadintaan ja seurantaan ovat välttämättömiä, joten Suomen ympäristökeskuksen riittävistä resursseista on myös huolehdittava. On tärkeää, että kunnat saavat ilmastotyösuunnitelmien laatimiseen ja toimeenpanoon tukea. Kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen myötä kuntien oma ilmastotyön osaaminen toivottavasti myös kasvaa. Kun ilmasto-osaamista kertyy kuntaorganisaatioon, ilmastoasioiden huomioiminen osana kunnan suunnitelmia ja päivittäistä työtä muuttuu helpommaksi.
      • Österbottens förbund - Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • On tärkeää, että kaikki materiaali, joka tukee kuntien ilmastotyötä ja ilmastosuunnitelman tekemistä, on saatavilla maksuttomasti kunnille ja maakunnille, aineisto on vertailukelpoista kuntien kesken ja aineistoa päivitetään säännöllisesti. Lisäksi on tärkeää, että kaikki aineisto on saatavilla myös ruotsiksi
      • Energiavirasto
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Energiavirasto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja esittää seuraavaa: Energiavirasto edistää päästöjen vähentämistä uusiutuvan energian, energiatehokkuuden sekä päästökauppaviranomaisena toimimisen kautta. Erityisesti energiatehokkuuden edistämisen toimenpidekeinot kuten yritysten ja kuntien energiatehokkuussopimukset, katselmukset sekä kuluttajien energianeuvonta, että alueellinen energianeuvonta edesauttavat päästöjen vähentämisessä ja ilmastotavoitteiden saavuttamisessa. Suomessa vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin (EED) mukaiset energiankäytön tehostamistavoitteet. Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimeenpano on osa tämän TEM:n hallinnonalan politiikkatoimen toimeenpanoa. Kunta-alan energiatehokkuussopimustoiminnalla on saatu laajasti kunta-alan toimijat mukaan pitkäjänteiseen ja systemaattiseen energiatehokkuustyöhön, joka on keskeistä myös ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi (KETS-kunnat kattavat yli 75 % Suomen asukasluvusta). Hinku-verkoston tavoite on vahvasti kytköksissä kunnan energiatehokkuustoimenpiteiden kanssa. Lisäksi Hinku-verkostoon liittyessä yhtenä kriteerinä kunnalla on myös liittyä kunta-alan energiatehokkuussopimukseen. Kunnat sitoutuvat kunta-alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin sekä asettamaan itselleen määrällisen energiankäytön tehostamistavoitteen. Kunnat raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muista energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään. Kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa toimintasuunnitelma ja vuosiraportointi ovat pakollisia velvoitteita, joiden laiminlyönti voi johtaa sanktioihin. Energiavirasto näkee tärkeänä, että kuntien voimavarojen säästämiseksi kunta-alan energiatehokkuussopimukseen liittyneen kunnan tekemä sopimuksen toimeenpanon mukainen toimintasuunnitelma voidaan hyväksyä itsenäisenä osana ilmastosuunnitelmaa ilmastonmuutoksen hillinnän toimenpiteiksi.
      • Joensuun kaupunki, rakennus- ja ympäristölautakunta / ympäristönsuojelupäällikkö, Leinonen Jari
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Esityksestä ei selviä miten suunnitelman tekemisen velvoitetta valvotaan ja mitä sanktioita suunnitelman tekemättä jättämisestä seuraa. Avoimeksi myös jää millainen suunnitelma täyttää lain vaatimukset. Jos kunnat eivät laadi suunnitelmaa yhdessä niin jotenkin tulisi huomioida toimenpiteiden yli-kunnalliset vaikutukset esimerkiksi joukkoliikenteen toimenpiteet kaupunkiseuduilla.
      • Porvoon kaupunki
        Päivitetty:
        28.6.2022
        • Porvoon kaupunki ei vastusta kuntiin kohdistuvaa uutta lakisääteistä velvoitetta laatia kuntaan ilmastosuunnitelma ja päivittää sitä kerran valtuustokaudessa, mutta uuden velvoitteen todelliset ilmastovaikutukset ovat kyseenalaiset. Useat suuret ja keskisuuret kunnat ovat jo asettaneet oman ilmastotavoitteensa ja laatineet sitä toteuttavan ilmastosuunnitelman. Uuden lakivelvoitteen myöstä paine kohdistuu pieniin kuntiin, joissa jo nykyisellään on niukat resurssit. Lakiluonnos mahdollistaa kuntien välisen yhteistyön, mutta kuntien yhteisessäkin ilmastosuunnitelmassa on oltava kuntakohtaiset toimenpiteet. Ilmastosuunnitelmien laadintaa varten tarvitaan valtionavustuksista huolimatta kunnasta resursseja. Resurssien tarve ei pääty ilmastosuunnitelman valmistuttua, vaan resursseja tarvitaan suunnitelman toimeenpanoa ja jalkauttamista varten. HE-luonnoksessa esiin tuotu valtionhallinnon laatima ja kunnille tarkoitettu opas, jossa olisi käytännöllisiä ohjeita ilmastosuunnitelman laatimisen tueksi, olisi kunnille arvokas työkalu. Vielä arvokkaamman siitä tekisi se, että oppaassa huomioitaisiin eri verkostojen edellyttämät ilmastosuunnitelmat ja niiden sisältövaatimukset (esim. The Covenant of Mayors for Climate and Energy ja siihen liittyvä Sustainable Energy and Climate Action Plan). Näin kunnissa pystyttäisiin ilmastosuunnitelman laatimisen yhteydessä madaltamaan kynnystä verkostoitumiselle. Oppaan ja valtionavustusten lisäksi tulisi kiinnittää huomiota myös ilmasto-osaamisen kehittämiseen kunnissa. Kunnan ilmastosuunnitelman laadintaa varten haettavien valtionavustusten lisäksi tarvitaan myös muita rahoitusmuotoja. Näiden rahoitusmuotojen tulisi tukea kuntia nykyistä paremmin ilmastotoimien ja investointien toimeenpanossa.
      • Pohjois-Savon liitto
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Lakia säädettäessä on otettava huomioon, että alueellista ilmastosuunnittelua ja jatkuvaa ilmastotyötä on jo pitkään tehty kunnissa ja seutuyhteistyönä sekä maakunnissa ja ylimaakunnallisesti. Vakiintuneessa ilmastotyössä ollaan selvästi pitemmällä kuin lakiesityksen kunnan ilmastosuunnittelun perustaso. Lakia säädetään siis jälkikäteen asiasta, jota jo pitkään kunnissa tehty ilman lain velvoitteita. Yksittäisen kunnan alueella on voinut sijaita pitkään toimintoja, joiden päästöihin kunta ei ilmastosuunnitelmalla pysty vaikuttamaan. On epäselvää, miten nämä näkyvät kunnittaisissa ja muissa alueellisissa päästölaskelmissa. Tällaisia toimintoja voivat olla esimerkiksi Puolustusvoimien toiminnot (Ilmavoimien tukikohdat, ampuma- ja harjoittelualueet jne.). Pohjois-Savon liiton mielestä tämänkaltaisia erityistoimintoja tulisi tarkastella lain perusteluissa sekä myöhemmin kuvata lain soveltamisohjeissa ja oppaissa. Määräaika lausunnon antamiselle on kunnille, kuntayhtymille ja maakuntien liitoille kohtuuton, koska lausuntoajassa ei ole otettu huomioon kunnallisen virallisen päätöksenteon aikatauluja lomakauden aikana. Lausuntoja ei ehditä kunnissa valmistelemaan ennen juhannusta pidettäviin kunnanhallituksien kokouksiin ja yleisimmin kunnissa ensimmäiset kokoukset lomakauden jälkeen ovat elokuussa määräajan umpeuduttua. Jatkossa ympäristöministeriönkin lausuntoaikojen tulee noudattaa hyvän hallinnon ja aidon kuulemisen periaatteita. Ministeriön tulee suorittaa oma valmistelunsa ajallaan.
      • Teuvan kunta
        Päivitetty:
        27.6.2022
        • Kunnanhallitus pitää esitettyä ilmastolain muutosta tarpeellisena ja perusteltuna, mutta kunnanhallituksen näkemyksen mukaan 2035 tulee liian nopeasti, eli tulee mennä EU:n kannan mukaan tavoitteena vuosi 2050. Kunnille ilmastosuunnitelmien laadintaan varattavan valtionavustuksen määrää kunnanhallitus pitää alimitoitettuna.
      • Salomaa Minna, Rehellisyyttä vaativa kansalainen
        Päivitetty:
        25.6.2022
        • Vastustan tällaisia hankkeita ja näiden lakien valmistelua, joille ei ole mitään todellisia, tieteellisiä perusteita. Löytyy vaikka kuinka paljon rehellisiä (ei-agendaan maksettuja) tutkijoita ja tutkimuksia siitä, että ilmastonmuutos kuuluu universumin ja maaplaneetan väliseen luonnolliseen kiertokulkuun ja ihmisen vaikutus siihen on vähäinen/merkityksetön ja varsinkin suomalaisten osalta olematon. Millään maaseudun ja omakotitaloja asuvien, tavallisten kansalaisten perusteettomasti elämää kurjistamalla ei tähän tuoda mitään positiivista muutosta ilmaston kannalta. Nämä päätökset ovat täysin poliittisia ja kuuluvat tähän valtavaan korruptiohimmeliin ja agendaan mikä ilmastohypetykseen on tehty. Tämä on pelkkä rahasampo, jolla härskisti verotetaan ja tarkoituksellisesti orjuutetaan tavallisia kansalaisia. Näillä toimilla ei ole mitään tekemistä todellisen kestävän kehityksen ja ympäristän/planeettamme suojelun kanssa, vaan päin vastoin!
      • Pohjois-Pohjanmaan liitto
        Päivitetty:
        23.6.2022
        • -
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        23.6.2022
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua ja toteaa, ettei ministeriöllä ole asiassa lausuttavaa.
      • Kolttien kyläkokous
        Päivitetty:
        22.6.2022
        • Samelaisten oikeuksia parantaa se, että muutoksenhakuoikeus säädetään myös Saamelaiskäräjille ja Kolttien kyläkokoukselle.
      • Korsholms kommun, Kommundirektör Rurik Ahlberg
        Päivitetty:
        16.6.2022
        • -