• Lausunnonantajia: 7
    Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat teokset ja muut suojan kohteet
      • Hyvitysvelvollisuus koskee sellaisia teoksia ja muita suojan kohteita, joiden kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittu ilman tekijän tai muun oikeudenhaltijan lupaa.
      • Kysymys 1: Mitä teoksia ja muita suojan kohteita hyvitysvelvollisuuden tulisi koskea, kun otetaan huomioon tietoyhteiskuntadirektiivin 2 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan säännökset?
        Linkki direktiiviin:Direktiivi - 2001/29 - EN - EUR-Lex (europa.eu)
      • Mäenpää Janne
        Päivitetty:
        25.10.2024
        • Ainoastaan ne aineistot, joita ei ole teknisesti suojattu. Esimerkiksi suojaamattomat ePub-kirjat, mutta ei suojattuja ePub-kirjoja. Jos laaditaan hyvitys kopioinnin varalta, kopioinnin on oltava mahdollista ja melko helppoa. Tietotekniikka/tietoturva-ammattilaisena totean, että periaatteessa mikä tahansa digitaalinen sisältö on ammattilaisen tai valtiollisen toimijan kopioitavissa ja väärennettävissä pankkitunnuksista Bitlocker-salaukseen. Kyse on siitä, mikä on järjellistä hyötyä ajatellen, ja mikä on mahdollista niille ihmisille, jotka digitaalista kopiointia haluavat harjoittaa. Näitä ihmisiä lienee hyvin vähän suhteessa kaikkiin internetin käyttäjiin, monet kopioijat ovat siirtyneet striimauspalvelujen asiakkaiksi (elokuvat, musiikki, kirjat).
      • Google
        Päivitetty:
        25.10.2024
        • Oikeudellisten tekstien tulkinnan lähtökohta on sanamuodon mukainen tulkinta, ja siksi ei pidä tehdä sellaisia erotteluita, joita säädöstekstissäkään ei tehdä. Koska Euroopan unionin lainsäätäjä ei vuonna 2001 tehnyt eroa teosten ja muun aineiston välillä, Suomi ei voi jaotella, mihin teoksiin sopivaa hyvitystä sovelletaan ja mihin ei. Lisäksi toteamme, että laissa ei ole määritelty kohtuullista hyvitystä vain yhteisvalvontajärjestöjen edustamalle tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden ryhmälle ja että jokaisella henkilöllä, joka on luonut teoksen, jota muut kopioivat (esimerkiksi tilanteissa, joissa jonkin oppilaan vanhemman ottama valokuva jaetaan koko koulun vanhempien yhteisessä WhatsApp-ryhmässä), on oikeus saada siitä sopiva hyvitys. Toisin sanoen sopivaa hyvitystä ei pitäisi maksaa pelkästään ammattimaisille teosten luojille ja oikeudenhaltijoille, joita on yksi prosentti kaikista teosten luojista ja oikeudenhaltijoista, vaan hyvitysten piiriin pitäisi saattaa myös harrastelijat, jotka muodostavat 99 prosenttia teosten luojista ja oikeudenhaltijoista ja jotka eivät nykyään saa minkäänlaista korvausta. Tarvittaisiin selvää näyttöä ja tietoa siitä, että luonnolliset henkilöt kopioivat tietyntyyppisiä teoksia yksityiseen käyttöön ja tarkoituksiin, jotka eivät ole suoraan tai välillisesti kaupallisia, ja jos näyttöä ei ole tai jos näyttö ei ole yksiselitteistä, kyseisten oikeuksien haltijoille ei pitäisi maksaa hyvitystä. Direktiivin 2019/790 2 artiklan 4 kohdassa määritellyillä lehtijulkaisujen kustantajilla on oikeus kohtuulliseen hyvitykseen, koska mainitun direktiivin 15 artiklan 1 kohdassa on myönnetty heille direktiivin 2001/29/EY 2 artiklassa ja 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt oikeudet.
      • Karhumaa Kasper
        Päivitetty:
        24.10.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden ei pitäisi koskea mitään teoksia tai muita suojan kohteita.
      • Lindfors Jarkko
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden ei tulisi koskea mitään kohteita, vaan se tulisi purkaa kokonaan.
      • Ahola Luukas
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Ottaen huomioon tilauspohjaisten äänikirja-, E-kirja- ja suoratoistopalveluiden asettamat tekniset rajoitteet kopioinnille, tallennusalustapohjaisessa ratkaisussa hyvitysvelvollisuuden tulee koskea vain fyysisessä muodossa myytäviä teoksien kopioita (DVD-levyt, CD-äänitteet, kirjat), joiden kopiointi yksityiseen käyttöön ilman erillistä lupaa on sallittu ja joita ei ole erityisemmin suojattu kopioinnilta erityisillä teknisillä rajoitteilla.
      • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Olen huolestunut artikkeli 5 kohdan 2c toteutumisest. Koulutus on yksi tärkeimpiä yhteiskunnan eteenpäinajavia voimia. Koulutuksen rahoitus on edelleen heikohkossa kantimissa. Jos käyttörajoitukset koskevat koulutuksen käyttöä tehdään yhteiskunnalle iso ongelma. Koulutukselle on jo tullut artikkelimaksujen ja artikkelien latausmaksujen kautta uusi ylimääräinen lisäkustannus johon EU on oikeutetusti ottanut kantaa, vaikkakaan ei ole vielä esittänyt miten tätä kustannusta alennettaisiin.
      • Dahlström Jorma
        Päivitetty:
        17.10.2024
        • Minusta kirjat ja oppimateriaalit pitää tästä sulkea ulos.
  • Lausunnonantajia: 7
    Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluva kopiointi
      • Laittomasta lähteestä (ilman tekijän lupaa yleisön saataviin saatetun tai luvattomasti valmistetun kappaleen) tapahtuva kopiointi yksityiseen käyttöön ei kuulu hyvitysvelvollisuuden piiriin (ks. esim. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-435/12 ACI Adam ym., tuomio 10.4.2014), mutta kaikki muu sellainen yksityinen kopiointi, jonka osalta tekijän ja muiden oikeudenhaltijoiden yksinoikeutta on rajoitettu (tietoyhteiskuntadirektiivi ja tekijänoikeuslain 12 § sekä viittaussäännökset 45, 46, 46 a, 48, 49 ja 49 a §:ssä) kuuluu hyvitysvelvollisuuden piiriin (huom. kansallisesti eri suojan kohteiden osalta on joitakin eroja). Unionin tuomioistuin on katsonut, että kappaleen valmistamisen käsite on ymmärrettävä laajasti (ks. esim. C-433/20 Austro-Mnsechana, tuomio 24.3.2022). Unionin tuomioistuin on katsonut, että mahdollinen toimenpide, jolla oikeudenhaltija sallii kappaleen valmistamisen teoksestaan, ei vaikuta sopivaan hyvitykseen, kun jäsenvaltio on sallinut yksityisen kopioinnin ilman tekijän lupaa, ja että myöskään teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuus ei voi aiheuttaa sitä, ettei sopivaa hyvitystä sovellettaisi, koska teknisten toimenpiteiden soveltaminen on vapaaehtoista eli kyseisten toimenpiteiden soveltamatta jättäminen ei johda siihen, että sopiva hyvitys voitaisiin jättää maksamatta (unionin tuomioistuimen ratkaisu asioissa C-457/11 ja 460/11, VG Wort ym., tuomio 27.6.2013).
      • Kysymys 2: Minkälainen kopiointi yksityiseen käyttöön kuuluu mielestänne hyvitysvelvollisuuden piiriin ts. minkälaisten aineistojen kopiointi ja minkälaista tekniikkaa käyttäen?
        • analoginen – analoginen, esim. painetun aineiston valokopiointi
        • analoginen – digitaalinen, esim. painetun aineiston skannaus
        • digitaalinen-analoginen, esim. sähköisesti tallennetun aineiston tulostaminen paperille
        • digitaalinen – digitaalinen, esim. tietoverkossa olevan aineiston tallentaminen puhelimen muistikortille tai pilvipalveluun     
      • Hellsten Simo
        Päivitetty:
        27.10.2024
        • Direktiivin 2 artikla a) valossa ei ole perustetta erotella eri tekniikoita.
      • Mäenpää Janne
        Päivitetty:
        25.10.2024
        • Lähinnä ne, joissa lähdeaineisto on analogista. Digitaalisten kopioiden luominen on triviaalia, jos se on tehty helpoksi.
      • Google
        Päivitetty:
        25.10.2024
        • Tässä kysymyksessä ei pitäisi käsitellä yksityiseen kopiointiin käytettyjä keinoja vaan kopioimista toimintana, josta oikeudenhaltijoiden pitäisi saada hyvitys. Vain ensisijaisen kopion tekeminen synnyttää lakisääteisen velvoitteen maksaa oikeudenhaltijoille hyvitystä. Ensisijainen kopio tarkoittaa kopiota, joka on tehty kolmannen osapuolen lähteestä ja tallennettu käyttäjän laitteeseen. Sen sijaan toissijaiset kopiot pitäisi jättää yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmien ulkopuolelle. Toissijaiset kopiot ovat ensisijaisten kopioiden kaksoiskappaleita, jotka tehdään käyttäjän laitteesta toiseen laitteeseen tai tallennustilaan, kuten musiikkitiedoston kopiointi puhelimesta rannekelloon tai valokuvan lataaminen käyttäjän yksityiseltä tietokoneelta tiedoston yksityiseen pilvitallennustilaan. Tällaisilla kopioilla ei ole luontaista taloudellista arvoa. Ensisijaiset kopiot on tarkoitettu kulutukseen, mutta toissijaiset kopiot tehdään sen sijaan turvallisuus- tai mukavuussyistä. Pilveen tallennettuja toissijaisia kopioita ei voi käyttää sellaisenaan, vaan niitä on käytettävä tai haettava käyttöön tarkoitetulla laitteella, kuten puhelimella, tabletilla tai kannettavalla tietokoneella. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu onkin perittävä juuri näistä viimeksi mainituista laitteista eikä pilvitallennuksesta, jota käytetään vain kopioista tehtyjen kopioiden säilyttämiseen. Jotta sisältö voidaan ladata pilvipalveluun, se on ensin tallennettava laitteeseen, josta jo veloitetaan hyvitysmaksu. Google Driven kaltaisia tuotteita käytetään selaimen tai mobiilisovelluksen kautta – molemmat toimivat laitteella, josta on jo maksettu hyvitysmaksu. Jos samasta pilvipalveluun varmuuskopioidusta sisällöstä peritään hyvitysmaksu, se merkitsisi perusteetonta kaksinkertaista maksua. Käyttäjät voivat myös varmuuskopioida saman sisällön kahdessa tai useammassa eri palvelussa (esimerkiksi iCloud-käyttäjä, joka tekee varmuuskopion myös Driveen). Eurostat [https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Archive:Internet_and_cloud_services_-_statistics_on_the_use_by_individuals]: ”Yli puolet käyttäjistä (55 %) ilmoitti pilvipalvelun käytön syyksi suojautumisen tietojen häviämiseltä”. Jotkin pilvipalvelut myös kopioivat tallennustilaa käyttäjien sisällön suojaamiseksi käyttäjien tietämättä. Tietojemme mukaan ei ole olemassa sääntöjä, joiden mukaan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja pitäisi soveltaa myös ”palveluihin”, joten opetus- ja kulttuuriministeriön olisi jätettävä pilvipalvelut pois yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmää koskevan uudistuksen piiristä. Myös niin sanotut älykellot olisi jätettävä uudistuksen ulkopuolelle: Älykellot on konfiguroitu siten, että ne voivat käyttää puhelimeen tallennettua sisältöä, eikä niiden määritysten mukaan tallennusyksikköä käytetä tekijänoikeudella suojattujen teosten, kuten musiikin, kopiointiin. Koska kelloissa ei kopioida mitään tekijänoikeudella suojattua teosta, direktiivin 2001/29/EY mukaisille hyvitysmaksuille ei ole oikeusperustetta.
      • Karhumaa Kasper
        Päivitetty:
        24.10.2024
        • Minkään kopioinnin ei pitäisi kuulua hyvitysvelvollisuuden piiriin.
      • Lindfors Jarkko
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Minkäänlainen kopiointi ei kuulu mielestäni hyvitysvelvollisuuden piiriin. Ei ole yhteiskunnan vastuulla maksaa menetyksistä, joiden arviointi on parhaimmillaankin erittäin kyseenalainen. Ei ruokakauppiaillekaan makseta korvauksia hävikkiin menneestä ruoasta tai autovalmistajille siitä, että ihmiset käyttävät julkista liikennettä.
      • Ahola Luukas
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti analoginen-digitaalinen kopionti sen luoman "rasitteen" mukaan. Analoginen-analoginen kopiointi tapahtuu lähinnä erillisen kopiointiluvan hankkineiden tahojen toimesta, digitaalinen-analoginen kopiointi lähes aina perustuu analogisesta kappaleesta kopioituun digitaaliseen kappaleeseen ja digitaalinen-digitaalinen kopiointi olisi hyvin vaikea saattaa järkevästi hyvitysvelvollisuuden piiriin teknisten rajoitteiden perusteella (DRM, Digitaalinen Tekijänoikeusten Hallinta).
      • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Koulutuksessa toki kopioidaan paljon, mutta yhä vähemmän kopioidaan sellaista aineistoa joka kuuluu tekijänsuojan piiriin. Suurin osa kopioinnista on erilaisia kurssin pyörittämiseen liittyviä asioita kuten laskuharjoitustehtäviä, kurssitehtäviä, tenttje ym. Kopiointimaksu ei ole siksi oikea keino koulutuksen ja opetuksen piiriissä tapahtuvalle kopionnille. Tekninen haase että maksettaisiin digitaalisen aineiston kopioinnista sitä käyttävälle laitteelle on se kun ei kopioivaa liikennettä ei voi erottaa kopioivasta liikenteestä ja moni ohjelma tekee tiedoista välikopion laitteelle. Esim. EU direktiivejä on haastava lukea suoraan EU netistä, kätevämpi on kopioida ne laitteelle ja lukea ne sieltä. Muutenkin ajatus että joutuu maksamaan tallentamisesta johtaa vain tarpeettomaan energiahukkaan kun ihmiset uudestaan ja uudestaan avaa sähköisesti saman dokumentin verkossa.
    • Lausunnonantajia: 10
      Hyvityksen toteuttamistapa
        • Suomessa hyvitys maksetaan tällä hetkellä valtion budjettivaroista, jäljempänä ns. budjettirahoitusmalli. Tätä ennen hyvitysmaksua perittiin yksityiseen käyttöön merkittävissä määrin käytettävien laitteiden maahantuojilta ja valmistajilta, jotka ovat myynnin yhteydessä perineet hyvitysmaksun sellaisilta laitteiden ostajilta, jotka valmistavat teoksista kopioita yksityiseen käyttöön (yksityishenkilöt), jäljempänä tallennusalustamalli. Jälleenmyyjät olivat toissijaisessa vastuussa maksun suorittamisesta.

          Unionin tuomioistuin on antanut useita ratkaisuja, jotka koskevat hyvitystä ja sen järjestämistä. Ratkaisujen mukaan sopiva hyvitys on laskettava yksityistä kopiointia koskevasta poikkeuksesta suojattujen teosten tekijöille aiheutuvan vahingon perusteella ja vastuu vahingon korvaamisesta tulee olla sillä yksityishenkilöllä, joka kopioi teoksia yksityiseen käyttöönsä. Esimerkiksi ratkaisussa Padawan, C-467/08 (tuomio 21.10.2010) tuomioistuin katsoi, että direktiivin 2001/29/EY  5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että ”oikeudenmukainen tasapaino” asianomaisten kesken edellyttää, että sopiva hyvitys on laskettava yksityistä kopiointia koskevasta poikkeuksesta suojattujen teosten tekijöille aiheutuvan vahingon perusteella. Tämän ”oikeudenmukaisen tasapainon” mukaista on säätää, että henkilöt, joilla on hallinnassaan digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita ja jotka antavat tällä perusteella oikeudellisesti tai tosiasiallisesti näitä laitteita yksityishenkilöiden käyttöön tai suorittavat heille kappaleenvalmistamispalvelun, ovat velvollisia rahoittamaan sopivan hyvityksen, koska näillä henkilöillä on mahdollisuus vyöryttää tästä rahoittamisesta aiheutunut todellinen kustannus yksityisten käyttäjien maksettavaksi, jos käytännön vaikeudet tällaista järjestelmää edellyttävät (esim. Austro-Mechana, C-433/20). Kun vastuun korvauksen maksamisesta tulee olla ainakin viime kädessä kopioita yksityiseen käyttöönsä valmistavilla yksityishenkilöillä, hyvitykseen käytettävät varat on kerättävä näiltä. Tuomioistuin on katsonut, että direktiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ei voida katsoa olevan esteenä sille, että hyvitys maksetaan valtion talousarviosta edellyttäen, että hyvityksen rahoittamiseen ei osallistu muut henkilöt kuin ne yksityishenkilöt, jotka voivat valmistaa kappaleita yksityiseen käyttöön (ks. EGEDA, C-470/14 (tuomio 9.6.2016).   

          Yhtenä vaihtoehtona hyvityksen järjestämiseksi on aiemmin esitetty erillistä rahastomallia (Arne Wessberg,Hyvitysmaksujärjestelmän vaihtoehtoinen järjestely - Valto (valtioneuvosto.fi), Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:21). Ehdotetun mallin, jäljempänä rahastomalli, mukaan hyvitysmaksu olisi irrotettu laitesidonnaisuudesta ja hyvitysmaksujärjestelmän toteuttaminen kytketty silloisesta televisio- ja radiorahastosta muodostettavaan valtion tulo- ja menoarvion ulkopuoliseen valtion viestintärahastoon, johon olisi ohjattavissa Yleisradion käyttöön osoitettavien tv-maksujen lisäksi muun ohella laajakaistamaksusta saatavat tulot. Muodostettavasta viestintärahastosta varattaisiin määräraha tekijänoikeudellisia hyvityksiä varten. Määräraha perustuisi viestintärahaston käyttösuunnitelmaan, joka perustuisi opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteluun.

          Markus Leikola ehdotti ratkaisumallina yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle ns. kolmipistemallia, jossa maksupohjaa laajennettaisiin laitteista ja tallennusalustoista myös pilvisisältö- ja tallennuspalveluihin sekä kuluttajamaksullisiin, suojaamattomiin sisältötuotteisiin ja -palveluihin (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:11,tr11.pdf (valtioneuvosto.fi)). Leikola ehdotti uusina tuotteina ja palveluina hyvitysmaksun piiriin tulevina mm. tietokoneita, tabletteja, tulostimia, maksullisia pilvipalveluita, maksullisia verkkosisältöpalveluja, osaa maksu-tv-kanavista, osaa äänikirjoista sekä ääni- ja videotallenteita, mutta jätti avoimeksi matkapuhelinten, paperikirjojen ja paperilehtien kohtelun.
        • Kysymys 3: Jos hyvitys toteutetaan tallennusalustamallilla, niin mitkä laitteet, tallennusalustat ja palvelut tulisi sisällyttää hyvitysmaksun piiriin (esim. älypuhelin, tietokone, monitoimilaite, tallentava digisovitin, ulkoinen kiintolevy, muistitikku, ulkoinen tallennuspalvelu, tallennettava CD tai DVD, MP3-soitin)?

          Tulisiko maksun koskea kaikkia laitteita, tallennusalustoja tai palveluita vai voitaisiinko jotain niistä sulkea maksun ulkopuolelle yleisesti tai joissain tapauksissa? Millä perusteella (ks. jäljempänä maksun suuruuteen vaikuttavista tekijöistä)?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Maksun ei tulisi koskea laitteita, alustoja tai siirtoja vaan kopiointia. Hyvitysmaksun tulisi koskea vain sellaisia laitteita, joille käyttäjä aikoo tallentaa hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvaa aineistoa, jos budjettimaksumallista luovutaan.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Katson ongelmalliseksi yleistää maksun koskemaan kaikkia henkilöitä riippumatta tapahtuuko kopiointia vai ei. Mielestäni ei ole kohtuullista että kuluttaja joutuisi maksamaan esim. varmuuskopiointiin käytetystä kovalevystä hyvitysmaksun jos hän kopioi sille vain omia tiedostojaan. Lisäksi näin laaja maksujen laajantamispolitiikka luultavasti ampuu omaan jalkaan, kansalaiset todennäköisesti alkaisivat etsimään keinoja kiertää maksua.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Hyvitysmaksu ei ole yleisen oikeustajun mukainen, mikäli sitä peritään yksittäisestä laitteesta jota tosiasiallisesti ei käytetä direktiivin tarkoittaman hyvityksen perusteena olevan kappaleenvalmistukseen.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • - Ei mikään näistä. Suurin osa käyttäjistä ei käytä laitteittaan kopiointiin. Kukaan tuskin ostaa älypuhelinta voidakseen kopioida sisältöjä siihen. - MP3-soitin, jos se ei ole lukittu käyttämään jotakin palveluntarjoajaa. - Toisaalta EU-alueella vapaan tavaroiden liikkumisen vallitessa ihmiset alkavat ostaa kalliimmat laitteensa ulkomailta, jos tällainen teosto-vero toteutetaan.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Kuten edellä olemme todenneet, pilvitallennus tarkoittaa kahdennettua tallennusta. Pilvitallennuksesta ei sellaisenaan voida lain mukaan periä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua. Jos hallituksen tarkoituksena on ulottaa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksut koskemaan pilvipalveluja, se vaikuttaisi haitallisesti pilvipalvelujen Euroopan markkinoihin ja niiden laillisiin toimijoihin useista eri syistä. Ensinnäkin pilvipalveluista perittävät hyvitysmaksut lisäisivät oikeuspaikkakeinottelua. Hyvitysmaksut siirretään yleensä asiakkaille lisämaksuna laitteen oston yhteydessä (esimerkiksi 12 euron lisämaksu, kun ostaa Pixel-matkapuhelimen Ranskassa). Maksun lisääminen pilvipalvelulle, jota tarjotaan yleensä ilmaiseksi, voisi tehdä eurooppalaisille käyttäjille houkuttelevammaksi siirtyä kyseenalaisiin tai laittomiin yrityksiin, jotka ovat vain yhden klikkauksen päässä, kuten esimerkiksi tallennuspalvelualustat (cyberlockers), jotka kiertäisivät hyvitysmaksujen maksamisen. On myös mahdollista, että pilvipalveluista perittävät hyvitysmaksut olisivat käytännössä pienten pilvipalvelujen tarjoajien maksettavaksi tuleva vero. Suuret pilvipalveluntarjoajat voisivat halutessaan vastata itse maksuista aiheutuvista kustannuksista sen sijaan, että ne siirrettäisiin käyttäjille. Paikallisilla toimijoilla, kuten suomalaisilla pilvipalveluiden tarjoajilla, ei olisi varaa tehdä samaa. Tämän seurauksena niiden käyttäjät saattaisivat siirtyä sankoin joukoin suurempien palveluntarjoajien asiakkaiksi. Toinen käytännön ongelma on se, että pilvipalveluja tarjotaan kaikkialla Euroopassa (ja maailmanlaajuisesti), kun taas maksut rajattaisiin Suomen alueelle. Koska maksujärjestelmät ja tariffit eivät ole EU:ssa yhdenmukaisia, Suomen mahdollinen päätös periä pilvitallennuspalveluista hyvitysmaksuja loisi ennakkotapauksen, jossa samasta yhdessä tai useammassa muussa EU:n jäsenvaltiossa kopioidusta sisällöstä perittäisiin maksu useaan kertaan. Tällainen tilanne olisi kyseessä esimerkiksi silloin, kun eri EU-maissa asuvilla perheenjäsenillä on yhteinen pilvitallennustila. Viittaamme myös äskettäin julkaistuun kattavaan taloudelliseen selvitykseen, jonka tärkein tulos on se, että pilvitallennuksesta perittävät tekijänoikeusmaksut vähentäisivät taloudellista hyvinvointia: Christian Peukert, Copyright levies and cloud storage: Ex-ante policy evaluation with a field experiment, Research Policy, Volume 53, Issue 2, March 2024 [https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048733323002020]
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Maksun ei pitäsi koskea mitään digitaalista tallenusvälinettä.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Maksun ei tulisi koskea mitään laitetta. Jos jostakin ruvetaan maksamaan hyvitystä sen vuoksi, että sitä voidaan mahdollisesti käyttää rikoksen tekemiseen, tulisi maksun yltää myös esimerkiksi keittiöveitsiin.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Tallennusalustamallia ei tulisi hyväksyä missään tapauksessa, sillä ratkaisumalli asettaa epäoikeudenmukaisesti hyvitysvelvollisuuden piiriin elektronisia laitteita, joissa ei ole ostotilanteessa "rasitteita" perustuen oletukseen, että edellämainituilla laitteilla/tallennuslaitteilla tullaan tuottamaan tai säilyttämään hyvitysvelvollisuuden alaisia teoksia.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Mielestäni ajatus hyvitysmaksusta ei ole toimiva eikä oikeudenmukainen ja siihen sisältyy monia haasteellisisa asioita.
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Ongelma tässä on että direktiivi on vuodelta 2001 ja viitatut tapaukset yli 10 vuoden takaa. Tekniikka on mennyt eteenpäin. Pidän huonona sellaista järjestelyä, että henkilö X kopioi minun videoita, tekstejä, kirjallisia tuotoksia, ja valtio tai tekijänoikeusjärjestöt keräävät rahat, eikä niitä tilitetä minulle. Esim. kopiosto selvittää kyselyillä, että kuinka paljon kouluissa kopioidaan, mutta kukaan ei tiedä mitä teoksia tarkalleen kouluissa kopioidaan. Maksu menee tekijänoikeusjärjestölle, joka päättää mitä rahalla tehdään. Huomioitava on myös tuoren Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2024/53: "Tekijänoikeuslain mukaisia sopimuslisenssejä myöntämään oikeutettu järjestö katsoi, että X Oy:n menettely oli tekijänoikeuslain 25 h §:n (446/1995) mukaista televisiolähetysten edelleen lähettämistä. Kun X Oy ei ollut hankkinut toimintaansa varten järjestöltä sopimuslisenssiä, järjestö vaati kanteessaan omissa nimissään tekijänoikeuden loukkauksen vahvistamista sekä loukkaukseen perustuvaa hyvitystä ja vahingonkorvausta. Korkein oikeus katsoi, ettei järjestöllä ollut oikeutta omissa nimissään ajaa tekijänoikeuden loukkauskannetta oikeudenhaltijoiden puolesta sopimuslisenssiin liittyvien tehtäviensä tai sille annettujen oikeudenkäyntivaltuutusten perusteella. (Ään.)"
        • Kysymys 4: Olisiko tallennusalustamallin sijasta tai ohessa mahdollista periä hyvitysmaksua niiltä yksityishenkilöiltä, joilla on Suomessa laajakaista tai mobiililaajakaista (jäljempänä nettiliittymämalli), koska internetin kautta puhelimeen, tabletille, tietokoneeseen ja pilvipalveluun tehtävä kopiointi edellyttää jonkinlaista liittymää?

          Onko nettiliittymämallilla mahdollista kerätä hyvitysmaksua kattavasti niiltä yksityishenkilöiltä, jotka voivat valmistaa kopioita yksityiseen käyttöön? Jos ei, mainitse esimerkkejä pois jäävistä tilanteista.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Ei. Liittymä ei korreloi käyttäjän aikomukseen tai mahdollisuuteen valmistaa sen välityksellä kopioita.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Entä jos henkilö ei käytä nettiyhteyttä minkään tekijänoikeuksien alaisen materiaalin katsomiseen, kopiointiin yms. Siinä tapauksessa on mielestäni täysin naurettavaa veloittaa häneltä mitään maksua. Koska nykyisin esim. viranomaisten kanssa asiointi ja pankkipalveluiden käyttö ilman nettiä on haastavaa en voi hyväksyä näin laajaa tulkintaa.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Nettiliittymällä ei määritelmällisesti missään tapauksessa pysty direktiivin tarkoittamaan kappaleenvalmitukseen, sillä kyse on datan siirrosta eikä tallentamisesta. Tallentaminen tapahtuu TCP/IP protokollaa käyttäessä tilapäisesti tietoliikenneyritysten hallinnoimille reititinlaitteille, mutta ei normaalissa tiedonsiirrossa koskaan kokonaan. Kappaleen valmistaminen tapahtuu vasta nettiliittymää käyttävässä laitteessa. Laite, jolla kappale valmistetaan käyttää nettiliittymän lisäksi sähköliittymää, joten loogisesti on täysin yhtä pätevää periä hyvitysmaksu sähköliittymästä kuin nettiliittymästä. Nettiliittymän käyttäminen kappaleenvalmistamisen yhteydessä jakautuu yleisen elämänkokemuksen mukaan pääasiassa kahteen kategoriaan: laittomaan kappaleen valmistukseen ja kappaleen valmistamiseen alkuperäisen kappaleen jakelijalle suoritetun maksun jälkeen. Kumpikaan tapaus ei synnytä oikeutta hyvitysmaksuun.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Tämä rankaisee syyttömiä, ei astu kansalaisen oikeustajuun. Dataliittymiä on kaikkialla, iot-laitteissa (esim. hälyttimet, riistakamerat, kulunvalvonta, kiinteistöautomaatio), puhelimissa, tietokoneissa, tableteissa, koirien kaulapannoissa, autoissa, kelloissa... Digitalisaation edetessä yhä useammassa laitetyypissä, väistämättä näemme ajan jossa polkupyörä on itsenäisesti netissä (näitä on jo esitelty). Miten uudehkolla autolla ajavalle, älykelloa käyttävälle koiran kanssa metsästävälle kansalaiselle voi perustella teosto-maksun neljästä eri laitteesta?
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Malli, jossa korvausmaksu kerättäisiin laajakaistan käyttäjiltä, ei vaikuta hyvältä ratkaisulta. Joitakin keskeisiä näkökohtia, jotka tuovat esiin nettiliittymämallin mahdollisia haittoja ja monimutkaisuutta: Se rankaisee käyttäjiä suhteettomasti rankaisemalla muita kuin oikeuksien loukkaajia: Monet internetin käyttäjät tarvitsevat liittymäänsä tarkoituksiin, kuten työhön, koulutukseen ja viestintään, jotka eivät liity yksityiseen kopiointiin. Tämä malli rasittaa heitä kohtuuttomasti ylimääräisillä kustannuksilla. Malli ei erota suurkäyttäjiä, jotka lataavat suuria määriä ainestoa, niistä, jotka käyttävät internetiä pääasiassa kevyempiin ja muihin tarkoituksiin. Kiinteä maksu kaikille käyttäjille on epäoikeudenmukainen. Mallia on vaikea toteuttaa ja valvoa, sillä sen tehokas toteuttaminen edellyttäisi, että internet-palveluntarjoajat seuraisivat jossain määrin käyttäjien toimintaa, mikä aiheuttaisi merkittäviä yksityisyydensuojaan liittyviä huolenaiheita. Se voisi johtaa kissa ja hiiri -leikkiin maksua kiertävien käyttäjien ja internet-palveluntarjoajien välillä, sillä käyttäjät saattaisivat löytää keinoja ohittaa maksu VPN:n tai muiden menetelmien avulla, mikä vaikeuttaisi mallin toteuttamista. Mielestämme on olemassa pakottavia oikeudellisia syitä, joiden perusteella yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja ei tulisi ulottaa pilvitallennuspalveluihin. Jos hallitus kuitenkin aikoo edelleen selvittää tätä mahdollisuutta, asiaan pitäisi löytää käytännöllinen ja tehokas ratkaisu, jossa käyttäjät eivät (edellä selostetulla tavalla) kiertäisi maksuja tai pilvipalveluntarjoajat eivät taktikoisi järjestelmän kanssa. Jos hyvitysmaksuja kerättäisiin käyttäjäkohtaisesti palveluntarjoajan tilaukseen lisättävällä maksulla, saataisiin varmistettua, että maksujen kerääminen rajoittuu ainoastaan Suomen alueelle. Kyseessä olisi tällöin myös kertaluonteinen maksu, kun taas maksujen ulottamisesta pilvitallennukseen aiheutuisi suomalaisille käyttäjille kaksinkertainen maksu (ensisijaisesta laitteesta ja sen jälkeen uudelleen kopioiden kopioinnista pilvipalvelussa).
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Ei
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Ei ole. Jokaisella suomalaisella on oikeus internet yhteyteen, jos maksu liitettäisiin internet yhteyksiin, rajoittaisi tämä heikko-osaisempien internet yhteyden saantia.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Nettiliittymämallilla ei voi kerätä kattavasti hyvitysmaksua yksityiskäyttöön kopioita valmistavilta yksityishenkilöiltä ilman ratkaisua, joka ei vaatisi kattavaa verkkovalvontaa ja yksityisyydensuojaan kajoamista. Kaikkia laajakaistatilaajia koskeva "nettiliittymämaksu" taasen loisi epäoikeudenmukaisen veroluonteisen lisämaksun "rasitteettomalle" palvelulle.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Ei
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Vastustan yleistä hyvitysmaksujärjestelmää koska esimerkiksi oikeastaan kaikilla suomalaisilla tai valtaosalla on jonkin näköinen laajakaista tai mobiililaajakaista, ja hyvin harva kopioi.
        • Kysymys 5: Miten varojen kerääminen tulisi järjestää muissa kuin tallennusalustamallissa tai nettiliittymämallissa niin, että varat voitaisiin viime kädessä kerätä vain niiltä yksityishenkilöiltä, jotka voivat valmistaa kopioita yksityiseen käyttöönsä? 
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Laitteen oston yhteydessä käyttäjän ilmoituksesta perittävä ja valtiolle tilitettävä leimavero, minkä jälkeen kopiointiin tarkoitettu laite merkittäisiin kopiointiin maksetuksi.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Entisen tv-luvan kaltainen järjestely, maksamaan joutuvat vain kopioita valmistavat henkilöt toisin kuin muissa malleissa.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Hyvitysmaksujen perusteen osoittaminen tulee asettaa niiden tahojen toimeksi, jotka asettavat alkuperäisen kappaleen tarjolle. Palveluntarjoaja voisi esimerkiksi palvelun käyttöehtojen hyväksymisen yhteydessä kysyä yksityishenkilöltä valmistaako tämä kopioita.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Miksi maksu pitäisi kerätä niiltä, jotka voivat valmistaa kopioita? Entä jos se kerättäisiin vain niiltä, jotka valmistavat kopioita? Piraattioikeudenkäyntejähän on aina välillä, ja korvaussummat ovat suuria. Lopetetaanko tämä toiminta, jos siirrytään rahastamaan niitä, jotka eivät tee kopioita?
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Yksittäisiin käyttäjiin kohdistuvien toimien sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten voitaisiin ratkaista laajamittaiset kaupalliset tekijänoikeusloukkaukset, joilla on usein merkittävämpi taloudellinen vaikutus tekijänoikeuksien haltijoille. Toinen keino olisi laajentaa tekijänoikeuksien haltijoiden ja suoratoistopalvelujen kaltaisten alustojen välillä tehtäviä vapaaehtoisia lisenssisopimuksia, jotka tarjoavat kestävämmän ja molempia osapuolia hyödyttävämmän ratkaisun. Usein julkinen rahoitus on paras ratkaisu, sillä tekijänoikeuskorvaukset voitaisiin rahoittaa yleisten verojen tai julkisten avustusten avulla, jolloin tunnustettaisiin luovien teosten kulttuurinen ja yhteiskunnallinen arvo.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Varojen keräämiseen mahdollistavan tiedon kerääminen olisi mahdotonta ilman yksityisyydensuojan rikkomista.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Varoja ei tulisi kerätä lainkaan. Koska kuka tahansa voi valmistaa kopiota lähes millä tahansa tietoa siirtävällä ja käsittelevällä laitteella, olisi varoja kerättävä jokaiselta Suomen kansalaiselta. Esimerkiksi tietokonetta, älypuhelinta ja internetyhteyttä vailla oleva henkilö voi tehdä kopion muun muassa kirjaston tietokoneella.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Varojen kerääminen tulisi toteuttaa ensisijaisesti ALV-luontoisena verona teoksista, joiden kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittu ja tekniset rajoitteet kopioinnille ovat olemattomia tai hyvin heikkoja.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Todella ihmeellinen ja kummalinen lähestymistapa.
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Jo kysymyksen asettelu kertoo, että miträän tällaista mallia ei voida nykytekniikalla tehdä ja jos voitaisiin tulee yksityisyyden suojan kanssa ongelmia.
    • Lausunnonantajia: 10
      Maksun kerääminen ja maksun kohdentuminen
        • Kysymys 6: Tulisiko maksuvelvollisuus tallennusalustamallissa kohdentaa kaikkiin laitteiden ja tallennusalustojen valmistajiin, maahantuojiin sekä toissijaisesti jälleenmyyjiin sekä palveluiden tarjoajiin, jotka myyvät tuotteita tai palveluita, joiden loppukäyttäjä voi olla yksityishenkilö?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Ei. Yksityiselle sektorille aiheutuneet keräämisen kustannukset siirtyisivät kuluttajahintoihin (kerätyn maksun lisäksi). ”Kasettimaksu” ei ollut toimiva malli, se siirsi ostoja ja verotuloja Suomen ulkopuolelle.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Ei ole mahdollista eritellä tuotteita tai palveluita yksityis- ja ei-yksityiskäytön mukaan. Kaikki välineet ovat vientivalvonnan termiä käyttäen kaksikäyttötuotteita.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei. Koko maksuvelvollisuus sotii oikeuskäsitystä vastaan. Vaikka teosto-maksujen kaltaiset maksut loppuisivat tähän paikkaan, taiteen tuottaminen ei loppuisi. Beethoven ei saanut kopiointimaksurahaa, eikä Beatles, enkä usko että sai Dali tai Väinö Linna. Tällä rahastuskäytännöllä ylläpidetään yhdistystoimintaa. Jos on tarpeen jakaa taiteilijoille rahaa, jaettakoon sitä esimerkiksi kirjastojen lainausmääristä, radiosoitoista ja taidemuseoiden pääsymaksuista. Konsertit ym pyörii ilman tukiakin.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Maksuvelvollisuutta ei tulisi tallennusalustamallissa kohdentaa pilvitallennukseen seuraavista syistä: Pilvi on maailmanlaajuinen, maksut ovat alueellisia (eivätkä edes koko Euroopan laajuisia): Koska hyvitysmaksujärjestelmät ja tariffit ovat pirstoutuneet EU:n alueella, jäsenvaltiot asettaisivat erisuuruisia maksuja, kuten ne nyt tekevät fyysisten laitteiden osalta. Samaa sisältöä voitaisiin kopioida useammalle massamuistivälineelle, jolloin kopioinnista voitaisiin veloittaa maksu useaan kertaan. Näin voisi tapahtua monenlaisissa pilvipalveluiden mahdollistamissa yhteistyötilanteissa esimerkiksi tutkijoiden tai eri maissa asuvien perheenjäsenten välillä. Pilvipalveluista perittävät hyvitysmaksut kannustaisivat oikeuspaikkakeinotteluun: Hyvitysmaksut siirretään yleensä asiakkaille lisämaksuna laitteen oston yhteydessä (esimerkiksi 12 euron lisämaksu, kun ostaa Pixel-puhelimen Ranskassa). Maksun lisääminen pilvipalvelulle, jota tarjotaan yleensä ilmaiseksi, voisi tehdä eurooppalaisille käyttäjille houkuttelevammaksi siirtyä kyseenalaisiin tai laittomiin yrityksiin, jotka ovat vain yhden klikkauksen päässä, kuten tallennuspalvelualustat (cyberlockers), jotka kiertäisivät hyvitysmaksujen maksamisen. Pilvitallennus tarkoittaa kahdennettua tallennusta: Jotta sisältö voidaan ladata pilvipalveluun, se on ensin tallennettava laitteeseen, josta jo veloitetaan hyvitysmaksu. Google Driven kaltaisia tuotteita käytetään selaimen tai mobiilisovelluksen kautta – molemmat toimivat laitteella, josta on jo maksettu hyvitysmaksu. Jos samasta pilvipalveluun varmuuskopioidusta sisällöstä peritään hyvitysmaksu, se merkitsisi perusteetonta kaksinkertaista maksua. Käyttäjät voivat myös varmuuskopioida saman sisällön kahdessa tai useammassa eri palvelussa (esimerkiksi iCloud-käyttäjä, joka tekee varmuuskopion myös Google Driveen). Eurostat: ”Yli puolet käyttäjistä (55 %) ilmoitti pilvipalvelun käytön syyksi suojautumisen tietojen häviämiseltä”. Jotkin pilvipalvelut myös kopioivat tallennustilaa käyttäjien sisällön suojaamiseksi käyttäjien tietämättä. Yksittäiset käyttäjät tallentavat sisältöä, johon heillä on tekijänoikeudet, eivät kolmansien osapuolten sisältöä: Hyvitysmaksuilla korvataan oikeudenhaltijoille yksityisestä kopioinnista aiheutuvia menetyksiä. Tiedot osoittavat, että käyttäjät tallentavat omaa sisältöään. Eurostat: ”Niistä, jotka käyttivät internetin tallennustilaa, 82 prosenttia tallensi tai jakoi valokuvia ja 54 prosenttia ilmoitti tallentavansa tai jakavansa tekstidokumentteja, laskentataulukoita tai sähköisiä esityksiä.” Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies: Käyttäjä voi käyttää ”laitettaan joko tuottaakseen, tallentaakseen ja levittääkseen tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävää sisältöä tai muuhun tarkoitukseen, johon ei liity lainkaan henkistä luomistyötä.” Tietomme vahvistavat, että kuluttajille suunnattua B2C Drivea käytetään enimmäkseen henkilökohtaisen sisällön säilytyspaikkana. Käyttäjät tallentavat enimmäkseen omia valokuviaan ja tiedostojaan esimerkiksi automaattisen varmuuskopioinnin avulla. Valtaosaa B2C Driveen tallennetusta sisällöstä ei jaeta. Pienten pilvipalvelujen tarjoajien maksettavaksi tuleva vero: Suuret pilvipalveluntarjoajat voisivat halutessaan vastata itse hyvitysmaksuista aiheutuvista kustannuksista sen sijaan, että ne siirrettäisiin käyttäjille. Pienemmillä palveluilla ei olisi varaa tehdä samaa. Tämän seurauksena niiden käyttäjät saattaisivat siirtyä suurin joukoin suurempien palveluntarjoajien asiakkaiksi.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Maksua ei pitäisi kohdentaa kehenkään koska suurin osa yksityishenkilöista ei tule käyttämään laitteitaan kopiointiin.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Maksua ei tule kohdentaa kehenkään.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Ei
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Vastustan tällaista kaikkia koskevaa maksua. Perusteena ainakin se, että valtaosa ei kopioi omaan käyttöön ja toisekseen siksi, että se kenen materiaalia kopioidaan ei saa siitä korvausta.
        • Kysymys 7: Kenen tulisi nettiliittymämallissa olla ensisijaisesti maksuvelvollinen ja periä maksua liittymien haltijoilta? Tulisiko maksua periä kaikista yksityishenkilöiden nettiliittymistä vai tulisiko maksun perimiseen tehdä rajauksia nettiliittymän nopeuden tai liittymän haltijan iän perusteella? 

          Jos tällaista maksua perittäisiin, tulisiko sitä periä vuosittain vai jollakin muulla aikavälillä?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Nettiliittymästä maksua ei tulisi periä. Iän ei tule olla maksun määräytymisen tai määräämättä jättämisen peruste, jos hyvitysmaksu päätetään toteuttaa laitteille, liittymille tai alustoille. Niiden käyttö kopiointiin ei riipu haltija iästä.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Suosittelen unohtamaan koko nettiliittymämallin, siinä on liikaa sudenkuoppia.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Hyvitysmaksun periminen nettiliittymästä mutta ei sähköliittymästä on oikeudellisesti kestämätöntä.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Koko periminen pitäisi pystyä estämään, ei ole tätä päivää. Maksuvelvollinen voi olla se, joka laittomasti kopioi. Se joka kopioi laillisesti, ei voi olla velvollinen korvaamaan lainmukaista toimintaansa.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Malli, jossa korvausmaksu kerättäisiin laajakaistan käyttäjiltä, ei vaikuta hyvältä ratkaisulta. Joitakin keskeisiä näkökohtia, jotka tuovat esiin nettiliittymämallin mahdollisia haittoja ja monimutkaisuutta: Se rankaisee käyttäjiä suhteettomasti rankaisemalla muita kuin oikeuksien loukkaajia: Monet internetin käyttäjät tarvitsevat liittymäänsä tarkoituksiin, kuten työhön, koulutukseen ja viestintään, jotka eivät liity yksityiseen kopiointiin. Tämä malli rasittaa heitä kohtuuttomasti ylimääräisillä kustannuksilla. Malli ei erota suurkäyttäjiä, jotka lataavat suuria määriä ainestoa, niistä, jotka käyttävät internetiä pääasiassa kevyempiin ja muihin tarkoituksiin. Kiinteä maksu kaikille käyttäjille on epäoikeudenmukainen. Mallia on vaikea toteuttaa ja valvoa, sillä sen tehokas toteuttaminen edellyttäisi, että internet-palveluntarjoajat seuraisivat jossain määrin käyttäjien toimintaa, mikä aiheuttaisi merkittäviä yksityisyydensuojaan liittyviä huolenaiheita. Se voisi johtaa kissa ja hiiri -leikkiin maksua kiertävien käyttäjien ja internet-palveluntarjoajien välillä, sillä käyttäjät saattaisivat löytää keinoja ohittaa maksu VPN:n tai muiden menetelmien avulla, mikä vaikeuttaisi mallin toteuttamista. Usein julkinen rahoitus on paras ratkaisu, sillä tekijänoikeuskorvaukset voitaisiin rahoittaa yleisten verojen tai julkisten avustusten avulla, jolloin tunnustettaisiin luovien teosten kulttuurinen ja yhteiskunnallinen arvo.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Maksua ei pitäisi periä alkuunkaan.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Maksua ei tulisi periä lainkaan.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Jos jotain niin nettiliittymän ylläpitäjä
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Kuten yllä, tällaista mallia ei voida ottaa yleisenä käyttöön, ei ole perustetta siihen, suurin osa ei kopioi.
        • Kysymys 8: Jos hyvitys maksettaisiin budjettivaroista tai erillisestä rahastosta, minkä tahon tulisi huolehtia maksun keräämisestä?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Maksun kerääminen ja tilittäminen tulisi olla ilmoitusperusteisesti sisällönjakelijoiden vastuulla. Mikäli ilmoitusperustainen kerääminen ei ole mahdollista, hyvitys tulisi kattaa yleisesti yhteisöveron tuotoista.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Eduskunta voisi päättää tällaisesti tukiaismuodosta samalla kun päättää muistakin tukiaisista.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Valtiovarainministeriön alaisen veronkannosta vastaavan viranomaisen.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Niitten joiden materiaalia kopioidaan.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Kenenkään tai minkään tahon ei tulisi huolehtia maksun keräämisestä, koska sitä ei tulisi periä lainkaan.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Yleinen verotus
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Ainakaan yhtään uutta tekijänoikeusjärjestöä ei tule perustaa. Lisäksi raha pitää ohjata niille, joita kopioidaan, ei minnenkään rahastoon.
    • Lausunnonantajia: 10
      Maksun määräytyminen ja maksun suuruuteen vaikuttavat tekijät
        • Unionin tuomioistuin on hyväksynyt lähtökohdaksi laitteen tallennuskapasiteettiin perustuvan hyvitysmaksun. Asiassa Padawan, C-467/08, tuomioistuin on todennut, että kun kyseiset laitteet on annettu yksityishenkilöiden käyttöön yksityiskäyttöä varten, ei ole välttämätöntä näyttää toteen, että he ovat siten todella aiheuttaneet vahinkoa suojatun teoksen tekijälle. Näiden luonnollisten henkilöiden voidaan näet oikeutetusti olettaa käyttävän täysin hyväkseen sitä, että he saavat laitteet käyttöönsä, eli heidän oletetaan käyttävän kaikkia kyseisiin laitteisiin liittyviä toimintoja, mukaan lukien kappaleen valmistaminen. Näin ollen näiden laitteiden tai koneiden pelkkä kappaleenvalmistamiskapasiteetti riittää oikeuttamaan yksityistä kopiointia koskevan maksun perimisen, mikäli kyseiset koneet tai laitteet on annettu luonnollisten henkilöiden yksityiseen käyttöön. Siinä ei mainita käyttökelpoisena perusteena sopivan hyvityksen tason määrittämistä varten pelkästään ”haittaa” sellaisenaan vaan myös ”mahdollisesti aiheutuva” haitta. (Ks. tuomion kohdat 53–57.).

          Tuomioistuin on kuitenkin myöhemmin todennut, että monien toimintojen mahdollisuus ja kappaleen valmistustoiminnon toissijaisuus voivat vaikuttaa sopivan hyvityksen määrään. Viranomaisten on vahvistettava hyvityksen määrä siten, että ne ottavat huomioon sen, kuinka suuri yksityiseen käyttöön tarkoitettujen teoskappaleiden suhteellinen valmistuskapasiteetti alustalla on. Jos alustan käyttäjät kokonaisuutena eivät juurikaan käytä mainittua toimintoa, on mahdollista, että oikeudenhaltijalle syntyvä vahinko on vähäinen, eikä velvoitetta sopivan hyvityksen maksamiseen synny (ks.esim. Copydan Båndkopi, C-463/12, tuomio 5.3.2015, 18–28 kohdat). Ratkaisussa on myös käyty läpi edellytyksiä, joilla eri ryhmiin kuuluvia alustoja ja komponentteja voidaan kohdella eri tavoin.

          Asiassa Copydan Båndkopi (68–72 kohdat) on myös todettu, että teknisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole vaikutusta velvollisuuteen maksaa sopivaa hyvitystä, joka perustuu poikkeukseen kappaleenvalmistusoikeudesta, mainituilla laitteilla yksityiseen käyttöön valmistettavien kappaleiden vuoksi. Kyseisten toimenpiteiden käyttöönotto saattaa kuitenkin vaikuttaa mainitun hyvityksen konkreettiseen määrään.

          Asiassa Austro-Mechana, C-433/20, tuomio 24.3.2020, on katsottu, että tietyin edellytyksin jäsenvaltio voi jättää perimättä hyvitysmaksua ulkomaisesta pilvipalvelusta edellyttäen, että tekijät saavat sopivan hyvityksen palveluun kytketyistä laitteista ja välineistä, jotka ovat välttämätön osa käytettäessä pilvessä olevaa tallennuspalvelua.
        • Kysymys 9: Tulisiko maksun tason lähtökohtaisesti määräytyä tallennuskapasiteetin perusteella vai jollain muulla perusteella vai näiden yhdistelmänä?

          Jos katsotte, että tallennuskapasiteetin sijasta tai ohessa olisi sovellettava muita määräytymisperusteita, niin mitä nämä perusteet olisivat ja millä perusteella niitä tulisi soveltaa?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Katson tuomioistuimen ratkaisun olevan erikoinen. Miten on kohtuullista päättää että pelkkä teoreettinen mahdollisuus teolle antaa oikeuden hyvitysmaksuun. Aikaisemmissa ratkaisuissa on vaadittu teon näyttämistä toteen, vasta sen jälkeen on maksu voitu määrätä. Jos tälläinen systeemi on pakko ottaa käyttöön oikeudenmukaiselta kuulostaisi miten iso osa välineestä on otettu maksun alaiseen käyttöön. Suurin osa edellyttäisi maksua, vain vähän ei maksua.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Määräytymisperusteen tulee tukea hyvityksen kohdistumista mahdollisen vahingon tosiasialliselle kärsijälle. On tärkeää valita peruste jolla voidaan huomioida se, että suurten oikeudenhaltioiden materiaali on usein tarjolla palveluina, joista ei tehdä kopioita, kun taas pienempien oikeudenhaltioiden materiaalista tehdään enemmän kopioita. Volyymin sijasta perusteen täytyy olla valmistettujen kopioiden laatu.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Levyn (saanti)nopeus, ssd-levyllä on paljon nopeampi kopioida kuin pyörivällä levyllä. No, kysymys on absurdi, pahaa pelkään että tässä tekee ratkaisua ihmiset, jotka eivät ymmärrä ongelmaa. Ei millään pahalla, ottakaa mukaan tietotekniikka-alan ihmisiä selittämään, mitä te näissä oikeasti edes kysytte. Pitäisikö A3-kopioinnista maksaa enemmän kuin A4-kopioinnista? Eli ison paperin laite maksamaan enemmän kuin pienen? Entä paperin syöttönopeus, toki nopealla monitoimilaitteella kopioi pahemmin kuin hitaalla. Entä jos siinä on mukana automaattinen nitova lajittelija? Kopioista saa kätevämpiä nippuja nitomalla!
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Tallennuskapasiteetti on väärä mittari maksun tason määrittämiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon pilvitallennuksen mahdollistamat uudet käyttötavat. Pilveä hyödyntäessään yksittäiset käyttäjät tallentavat sisältöä, johon heillä on tekijänoikeudet, eivät kolmansien osapuolten sisältöä. Hyvitysmaksuilla korvataan oikeudenhaltijoille yksityisestä kopioinnista aiheutuvia menetyksiä. Eurostatin [https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Archive:Internet_and_cloud_services_-_statistics_on_the_use_by_individuals] tiedot osoittavat, että käyttäjät tallentavat omaa sisältöään: ”Niistä, jotka käyttivät internetin tallennustilaa, 82 prosenttia tallensi tai jakoi valokuvia ja 54 prosenttia ilmoitti tallentavansa tai jakavansa tekstidokumentteja, laskentataulukoita tai sähköisiä esityksiä.” Myös Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies aivan oikein totesi EGEDA-tapausta [https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=173583&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=536467] koskevassa ratkaisussaan, [https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=173583&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=536467] että käyttäjä voi käyttää ”laitettaan joko tuottaakseen, tallentaakseen ja levittääkseen tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävää sisältöä tai muuhun tarkoitukseen, johon ei liity lainkaan henkistä luomistyötä.”
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Olen sitä mieltä että maksun tason määräytyminen tallennuskapasiteetin perusteella on mielivaltainen.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Kaikki maksun määräytymisperusteet ovat erittäin kyseenalaisia, koska ne perustuvat hyvin mielivaltaiseen määrittelyyn menetetyistä tuloista. Oikeaa tulonmenetystä ei voi järkevästi mitata, koska laittoman kopion tehnyt henkilö erittäin todennäköisesti ei olisi ostanut kopioimaansa teosta ollenkaan.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Maksun tulisi perustua kopioitavan teoksen myyntikappaleen myyntihintaan.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Tallennuskapasiteettia voi ostaa ja ostetaan nettimyyntinä Kiinasta. Miten huolehditaan että maksut?
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Tämä pitää hoitaa niin, että erotetaan laite, jolla voi kopioida ja tallentaa laitteesta, jolla ei voi tehdä. Tavalliselle läppärille ei ole syytä sälyttää uusia maksuja
        • Kysymys 10: Millä tavalla laitteiden monikäyttöisyyden ja tallennuslaitteiden ja tallentamiseen käytettävien välineiden rajan hämärtyminen tulisi ottaa huomioon hyvitysmaksullisia laitteita ja alustoja sekä palveluita määriteltäessä ja / tai maksun suuruutta määrättäessä?
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • En hyväksy tietokoneiden liittämistä maksun piiriin, sitä tarvitsee nykyisin arkisten asioiden hoitoon ja olisi naurettavaa lisätä maksu pelkän teoreettisen mahdollisuuden vuoksi.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Yksinkertainen rajaus voisi olla, että laiteesta/palvelusta jonka tuotekuvauksessa kerrotaan, ettei laitetta/palvelua ole tarkoitettu kopioiden valmistamiseen ei kerätä hyvitysmaksua. Sen sijaan laitteesta/palvelusta jonka kerrotaan olevan tarkoitettu kopioiden valmistamiseen kerätään maksu.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Mahdotonta käytännössä. Leikkimielisesti muutin Sonoffin NSpanel Pron verkkokovalevyksi, sulautetuissa laitteissa on aina myös RAM-muistia. Laite on kosketusnäytöllinen taloautomaatiopaneeli, johon asensin oman android-version. Tarkoitan sanoa että melkein mikä tahansa sähköinen laite voi sisältää melkein mitä tahansa kopioitua digitaalista materiaalia. Tähän taloautomaatiolaitteeseeni voisi laittaa taustakuvaksi vaikka jonkun särestöniemen, mutta en laita kun en tykkää.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Koska hyvitysmaksujärjestelmät ja tariffit ovat pirstoutuneet EU:n alueella, jäsenvaltiot asettaisivat erisuuruisia maksuja, kuten ne nyt tekevät fyysisten laitteiden osalta. Samaa sisältöä voitaisiin kopioida useammalle massamuistivälineelle, jolloin kopioinnista voitaisiin veloittaa maksu useaan kertaan. Kuten olemme edellä todenneet, jotta suomalaisen käyttäjän ei täytyisi maksaa kaksinkertaista hyvitysmaksua, maksut olisi käsiteltävä vain kerran ensimmäisen kopioinnin yhteydessä. Se tapahtuu yleensä ensisijaisessa laitteessa, johon sisältö tallennetaan ensimmäisen kerran. Vaihtoehtoisesti kyseeseen voisi tulla maksu, joka lisätään internet-palveluntarjoajalle maksettavaan tilaukseen, kuten edellä esitetyssä mallissa.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Tämä rajojen hämärtyminen on yksi syistä, miksi maksun suuruuden määrittely on vähintäänkin kyseenalaista.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Tässä jo näperrellään, koska laitteet kehittyvät koko ajan.
        • Kysymys 11: Millä tavalla teknisten toimenpiteiden käyttäminen tulisi ottaa huomioon?
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Mikäli kopioita ei ole teknisen rajoituksen vuoksi mahdollista valmistaa laillisesti, hyvitysmaksun sijaan tulee käyttää rikosoikeudellista prosessia.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Kannattaa nostaa kädet pystyyn tässä, mikään yksityiskohtainen teknologiaa koskeva lainsäädäntö ei voi pysyä tekniikan kehittymisen ja soveltamisen perässä. Pakko toimia periaatetasolla, kuten GDPR. Ei ota kantaa missä tietoa säilytetään, vaan miten.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Kaikin mahdollisin tavoin. Jos yksityinen henkilö maksaa hyvitysmaksua käyttämästään pilvipalvelun tallennustilasta vain siksi, että tätä tilaa voidaan käyttää laittomien kopioiden tekemiseen, mutta samaa pilvipalvelua käyttävät yritykset ovat tämän hyvitysmaksun ulkopuolella, vaikka myös yrityksen henkilöstö voi käyttää tätä samaa pilvipalvelua laittomien kopioiden tekemiseen, on kyseessä epätasa-arvoinen tilanne.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • ks. yllä
        • Kysymys 12: Millä tavalla maksun suuruuden tulisi määräytyä nettiliittymämallissa?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Maksun ei tulisi perustua nettiliittymämalliin.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Suosittelen unohtamaan nettiliittymämallin, en näe miten siitä voisi tehdä oikeudenmukaisen.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Maksu tulee määräytyä nettiliittymän pitkäaikaisen tallennuskapasitetein perusteella, eli maksua ei voi periä nettiliittymästä.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei millään. Nettiliittymien hinnannousu rankaisee kansaa ja hidastaa digitalisaatiota, jossa kansakuntana emme muutenkaan ole kovin edistyneitä. Valtiovallan pitäisi käyttää aikaa ja energiaa sen miettimiseen, miten kehittämiseen saadaan vauhtia ja miten EU/Suomi kasvupolulle. Haittavero haitattomalle toiminnalle ei edistä tätä.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Maksua ei pitäisi laittaa nettiliittymille.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Nettiliittymän ominaisuudet eivät saa vaikuttaa millään tavoin maksun määrään. Kaistanleveys ts. siirtonopeus ei vaikuta laittomien kopioiden tekemiseen tai jakamiseen muuten kuin, miten nopeasti kopio saadaan siirrettyä koneelta toiselle. Piratismia harrastettiin jo internetin alkuaikoina, jolloin kaistanleveys oli murto-osa nykyisistä nopeuksista.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Ei maksua nettiliittymille, koska suurin osa ei kopioi yksityiskäyttöön.
        • Viitaten edellä mainittuun unionin tuomioistuimen ratkaisuun Copydan Båndkopi C-463/12 niin siinä on todettu, että hyvitysmaksua ei tarvitse maksaa, jos yksityisestä kopioinnista aiheutuva vahinko on vähäinen. Edelleen siinä on todettu, että jäsenvaltioilla on toimivalta vahvistaa mainitunlaisen vahingon kynnysarvo.
        • Kysymys 13: Missä tilanteissa haitan voitaisiin katsoa vahingon olevan vähäinen ja millä perusteella? Olisiko määriteltävä tällaisen vahingon kynnysarvo, ja jos olisi, niin mikä se voisi olla?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Direktiivin 5 artiklan 2 ja 5 kohdan tilanteissa vahingon voitaisiin katsoa olevan vähäinen ilman kynnysarvoa.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Esim. ostetun DVD levyn varmuuskopiointi. Tekijöille on jo maksettu kun DVD on ostettu eikä varmuuskopio anne oikeutta muihin maksuihin.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Vahinko tulisi suhteuttaa vahingon kärsijän taloudelliseen volyymiin. Esimerkiksi mikäli yksittäinen vahinkotapaus olisi alle 0,01% oikeudenhaltijan liikevaihdosta, voisi vahinkoa pitää vähäisenä.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Vahinko on vähäinen, jos sitä ei voi osoittaa tapahtuneen. Esimerkiksi, jos tulostan omalle seinälleni picasson (nimi muutettu taiteilijan yksityisyyden suojaamiseksi) sen sijaan että olisin ostanut sen kaupasta, olen aiheuttanut myyjälle tuottamuksellisen vahingon. Mutta jos en missään nimessä ostaisi picassoa ja tulostan seinälleni kopion, vahinkoa ei ole voinut tapahtua. Tulee vaikeaksi todistaa, että picasson tulostaminen esti sen ostamisen, mutta ymmärrätte ajatukseni. Jos sen sijaan tulostan picassoja ja myyn niitä ilman Picasson lupaa, olen aiheuttanut vahingon. Tässä tapauksessa myyntituloni suuruisen, en välttämättä aitojen picassojen suuruisen. Ja oikeudellisesti nämä lienevät välillisiä vahinkoja? Suoria vahinkoja tässä esimerkissä ei tapahdu. Nykyinen käytäntö, jossa joku piraattireppana joutuu maksamaan tuhansia euroja sillä perusteella, että häneltä kopioineet eivät osta alkuperäistä, on melko kestämätön ajatus. Laskevan rajahyödyn todellisuudessa väistämättä osa näistä teoreettisista ostajista on sellaisia, jotka eivät olisi maksaneet penniäkään alkuperäisestä, jos kauppa olisi ollut ainoa hankintakanava. Osa olisi maksanut jotain, ja osa olisi maksanut täyden hinnan, mutta kaikki eivät olisi maksaneet täyttä hintaa, jonka perusteella korvaussummia ymmärtääkseni sorvataan.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Vahingon kynnysarvon pitäisi olla korkealla.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Kaikissa tilanteissa. Laittoman kopioinnin estäminen on taistelua tuulimyllyjä vastaan, sitä tulee tapahtumaan siitä huolimatta kerätäänkö hyvitystä vai ei. Hyvitys vain sysää kyseenalaisesti määritetyn menetyksen korvauksen syyttömien taakaksi.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Jo nyt on vahinko olematon, selvät tekijänoikeuden loukkaukset ja rikkomukset pitää viedä esitutkintaan /riita-asiana käräjäoikeuteen.
    • Lausunnonantajia: 10
      Maksun suuruus ja päätös maksun suuruudesta
        • Ennen kuin hyvitystä ryhdyttiin maksamaan valtion budjettivaroista, silloin voimassa olleen tekijänoikeuslain 26 a §:n 3 momentin (663/2008) mukaisesti valtioneuvoston asetuksella säädettiin liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön annettua asiasta lausuntonsa, mitkä laitteet kuuluivat 1 momentissa tarkoitetun maksun piiriin ja mikä on maksun suuruus. Ennen asetuksen antamista opetusministeriö neuvotteli 1 momentissa tarkoitettuja valmistajia ja maahantuojia sekä tekijöitä edustavien järjestöjen ja kuluttajaviranomaisten kanssa.

          Maksu tuli vahvistaa suuruudeltaan sellaiseksi, että sitä voitiin pitää sopivana hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön. Laitekohtaiselle kokonaismäärälle tuli vahvistaa yläraja, jota maksu ei saanut ylittää. Maksun suuruutta vahvistettaessa tuli ottaa huomioon saatavilla oleva tutkimustieto yksityisen kappaleen valmistamisen yleisyydestä sekä se, missä määrin yksityisen kappaleen valmistamisen estäviä teknisiä toimenpiteitä oli käytetty yleisön saataviin saatettujen teosten suojana. Laitetyypeittäin tuli lisäksi ottaa huomioon se, missä määrin laitetta oli mahdollista käyttää kappaleiden valmistamiseen teknisillä toimenpiteillä suojatuista ja suojaamattomista teoksista.

          Voimassa olevan tekijänoikeuslain 26 a §:n 1 momentin mukaan hyvitys maksetaan valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta, jonka tulee olla määrältään sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön. Pykälän 2 momentin mukaan yksityistä kappaleen valmistamista ja sen yleisyyttä tutkitaan hyvityksen oikean mitoituksen määrittelemiseksi. Tutkimuksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä puolueeton tutkimuslaitos. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvosto asettaa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä yksityistä kappaleen valmistamista koskevassa tutkimuksessa. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta.
        • Kysymys 14: Millä tavalla päätöksenteko hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista, tallennusvälineistä ja palveluista tulisi järjestää? Millä tavalla hyvitysmaksun suuruudesta tulisi päättää? Tulisiko yksityisen kopioinnin kokonaismäärää tarkastella nykyisenkaltaisilla yksityistä kopiointia koskevilla tutkimuksilla?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Kuluttajien oikeuksia puolustavat järjestöjen kannan pitäisi näkyä paremmin, aikaisemmat ehdotukset ovat olleet liikaa Teoston yms. toimijoiden näkemysten mukaisia.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tosiasialliseen tietoon.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Uskon että kaiken johtamisen ja päätöksenteon pitää perustua tosiasioihin. Asiaa sietää siis tutkia riippumattomasti (teostonkaltaiset organisaatiot eivät ole riippumattomia, tutkimus pitää teettää esimerkiksi vertaisarvioidusti). Päätöksiä pitää tehdä poliittisesti eduskunnassa, jolloin kansalaiskeskustelu vaikuttaa. Elämme demokratiassa.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Kuten olemme edellä todenneet, verkkotallennuksesta on tullut niin helppokäyttöistä ja halpaa, että käyttäjät kopioivat enemmän ja kaikenlaista sisältöä. Koska yksityiset käyttäjämme enimmäkseen käyttävät yksityistä pilvitallennusta henkilökohtaisen sisällön säilytyspaikkana, yksityisen kopioinnin määrän määrittämiseen käytettävien menetelmien tulisi selvästi erottaa toisistaan käyttäjien oman sisällön (omat valokuvat ja tiedostot) kopiot ja kolmansien osapuolten suojatun sisällön kopiot. Kaikki menetelmät, joissa yksityinen sisältö jotenkin sisällytettäisiin laskelmiin, olisivat virheellisiä. Olisi myös teknisesti haastavaa ja yksityisyyttä loukkaavaa valvoa pilvitallennuksen sisältöä sen määrittämiseksi, onko yksityistä kopiointia tapahtunut. Tämä edellyttäisi monimutkaisia sisällön tunnistustekniikoita ja mahdollisesti loukkaisi käyttäjien yksityisyyttä.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Tutkimukset ovat erittäin epäluotettavia.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Yksityistä kopiointia koskevat tutkimukset joko perustuvat itseraportointiin tai vertaisverkkojen tarkasteluun. Itseraportointi antaa vääristyneen kuvan siitä, mitä oikeasti tapahtuu, koska tutkimukset käsittelevät laitonta toimintaa. Myöskään vertaisverkkojen tarkastelu ei ole luotettava tapa kerätä aineistoa tutkimuksiin, sillä ei voida varmuudella sanoa monestako henkilöstä vertaisverkon asiakkaat oikeasti koostuvat, esimerkiksi yhdellä jakajalla voi olla monta asiakasohjelmaa samassa verkossa luotettavan tiedonsiirron takaamiseksi. Tämän vuoksi hyvitysmaksun suuruutta ei voi järjellisesti päättää.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Nämä tutkimukset eivät ole kovinkaan luotettavia.
        • Kysymys 15: Mikäli hyvitysmaksu tulisi mielestänne toteuttaa esimerkiksi erillisellä rahastomallilla tai nettiliittymämallilla, niin millä perusteella ja minkälaisella päätöksentekomekanismilla hyvitysmaksun määrästä tulisi päättää?
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Päätöksenteon tulee perustua kopion valmistamisen tosiasialliseen määrään.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Eduskunta päättäköön lainsäädännöllä.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Julkinen rahoitus on paras ratkaisu, sillä tekijänoikeuskorvaukset voitaisiin rahoittaa yleisten verojen tai julkisten avustusten avulla, jolloin tunnustettaisiin luovien teosten kulttuurinen ja yhteiskunnallinen arvo.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Mitätöi hyvitymaksun tarpeen.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Uutta hyvitysmaksua ei tule toteuttaa ja nykyinen hyvitysmaksu tulisi purkaa.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Tekijänoikeusneuvostolta voi pyytää lausuntoa.
        • Kysymys 16: Onko Suomen hyvitysmaksutaso kokonaisuutena (vuonna 2024: 11 miljoonaa euroa, vuonna 2025: 5,5 miljoonaa euroa) oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Todennäköisesti on kun otetaan huomioon ihmisten käytöksessä tapahtuneet muutokset.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Yksityinen kopion valmistaminen tuottaa osalle oikeudenhaltijoista taloudellista etua ja osalle taloudellista haittaa. Hyvitysmaksutason suuruutta tärkeämpää on hyvitysten kohdentaminen.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Jännää että se on puolittunut! Epäilemättä tässä on edunsaajien etujärjestöt aktivoituneet huutamaan vääryyttä, kun minäkin olen päätynyt tänne kirjoittamaan. Minä en kykene arvioimaan vahinkojen suuruutta. 11 miljoonaa on paljon, mutta niin on 5,5 miljoonaakin. Miljoonakin on paljon rahaa. Sen minä tiedän, että spotifyt ja netflixit ja bookbeatit ovat lähes lopettaneet piratismin. Siinä mielessä oikein, että korvaussummakin pienenee kun kopiointi vähenee. Summan puolittuminen ei siis voi olla ongelma, online-palvelut toimivat.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Ei ole, liian suuri hyvitysmaksutaso.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Ei ole. Oikea hyvitysmaksu taso on tasan 0 euroa. Toistan itseäni ja totean, että ruokakaupoillekaan ei makseta hyvitystä hävikistä tai autovalmistajille julkisesta liikenteestä. Oikeudenhaltijoiden antama menetysten määrä on tuulesta temmattu luku, jolla ei ole järjellistä pohjaa.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Suomen hyvitysmaksutaso kokonaisuutena on oikea suhteessa oikeudenhaltijoiden saamiin korvauksiin heidän teoksiaan jakelevilta palveluilta, edellämainittujen palveluiden toteuttamaan tekniseen valvontaan sekä lausuntopyyntöä koskevien yksityisten kopioiden valmistuksen vähenemiseen.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • On.
    • Lausunnonantajia: 8
      Hyvitysmaksukustannuksen henkilöllinen kohdentuminen 
        • Hyvitysmaksuvelvollisuus perustuu lain perusteella sallittuun yksityiseen kopiointiin. Maksua ei saa periä muilta tahoilta. Edellä mainitussa Euroopan unionin Copydan Båndkopi, C-463/12 ratkaisussa on todettu, että tietoyhteiskuntadirektiivin sääntely ei ole esteenä sille, että matkapuhelinten muistikortteja elinkeinonharjoittajille myyvät valmistajat ja maahantuojat velvoitetaan maksamaan maksua, jonka tarkoituksena on rahoittaa --- sopiva hyvitys, kun tiedetään, että mainittujen tahojen on tarkoitus myydä kyseiset muistikortit edelleen, mutta ei tiedetä, ovatko mainittujen muistikorttien lopulliset ostajat yksityishenkilöitä vai yrityksiä, jos mainitunlaisen järjestelmän käyttö on perusteltua käytännön vaikeuksien vuoksi ja maksuvelvollisilla on mahdollisuus saada suoritetut maksut palautettua niin, ettei palautuksen toteuttamistapa tee suoritettujen maksujen takaisin saamisesta suhteettoman vaikeaa.
        • Kysymys 17: Miten mahdollinen vapautus hyvitysmaksusta tai maksetun hyvitysmaksun palautus olisi järjestettävä, jotta vapautuksen tai palautuksen saaminen olisi tosiasiallisesti mahdollista, eikä kohtuuttoman vaikeaa?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Yksikertaisin malli on kerätä hyvitysmaksu yhteisöverosta.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei kannata rakentaa mitään perintä-palautusprosessia, joka työllistää kansalaisia/virkamiehiä. Käyttäkää hyvän tähden olemassaolevaa perintä/palautusmekanismia eli verotusta! Siellä on valmiit prosessit, jos tähän on pakko ottaa rahaa, ottakaa budjetista. Ei mitään ylimääräisiä himmeleitä, maamme on täynnä tällaisia tuottamattomia turhia rahanjakorukousmyllyjä, joiden pyörittäminen ei tuota arvoa, aiheuttaa vain kuluja.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Olemme havainneet vain kohtuuttoman vaikeita ratkaisuja.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Vapautusta ei pitäisi saada koska silloin olisi kyseessa epätasa-arvoinen tilanne.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Jos yksityinen henkilö joutuu maksamaan enemmän samasta palvelusta tai tuotteesta, kuin jokin yritys, on kyseessä epätasa-arvoinen tilanne, mikä suosii yrityksiä. Vapautuksen järjestäminen on täten turhaa.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Unionin tuomioistuimen mukaan direktiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa voidaan soveltaa myös kappaleisiin, jotka yksityishenkilö on valmistanut kolmannelle kuuluvan laitteen avulla (ks. esim. Austro-Mechana, C-433/20, tuomio 24.3.2022, ja siinä viitatut oikeustapaukset). Monilla työntekijöillä on työsuhteessa verollinen vapaa puhelinetu, jolloin he saavat käyttää puhelimia myös henkilökohtaiseen käyttöönsä.
        • Kysymys 18: Tulisiko työnantajan työntekijän käyttöön hankkimien / vuokraamien älypuhelimien, joiden haltijana on luonnollinen henkilö, kuulua hyvitysmaksun piiriin, ja millä tavalla maksun keräämisen tällaisten puhelimien osalta tulisi tapahtua? Miten työntekijöiden käytössä oleviin kannettaviin tietokoneisiin tulisi suhtautua?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Ei, niiden ei tule kuulua hyvitysmaksun piiriin, sillä ne on hankittu työntekemisen välineiksi. Niitä ei ole hankittu yksityiseen kopiointiin.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Työntekijän työvälineistä on säädetty laeissa ja erillisissä tietoturvaohjeissa sekä niiden käyttöä rajoitettu teknisesti. Mikäli laitteen käyttöä koskevaa lainsäädäntöä ja sopimuksia ei voida yksilöidä, tulee kaikki työvälineet rajata hyvitysmaksujen ulkopuolelle.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • No ei tietenkään, yksikään työnantaja ei salli laittomuuksia eikä kannusta kopioimaan.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Sitä ei pitäisi tutkia eikä siitä pitäisi periä mitään maksua, koska se on ammattimaista käyttöä.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Yritysten ja työnantajien pitäisi myös maksaa hyvitysmaksu.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Jos hyvitysmaksu järjestetään, myös yritysten tulisi olla vastuussa hyvityksen maksamisesta.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Ei pidä, koska työpuhelimella hoidetaan työasioita, ei yksityistä kopiointia.
    • Lausunnonantajia: 7
       Hyvitysmaksun alueellinen kohdentuminen
        • Unionin oikeuskäytännön mukaan voidaan olettaa, että korvausta edellyttävää vahinkoa aiheutuu sen jäsenvaltion alueella, jolla kyseiset loppukäyttäjät asuvat ja kyseisen jäsenvaltion on alueellisen toimivaltansa mukaisesti varmistettava sopivan hyvityksen tosiasiallinen periminen kappaleen valmistamista koskevan yksinoikeuden haltijoille mainitun valtion alueella aiheutuneen vahingon korvaamiseksi. Kyseiseen velvollisuuteen ei ole vaikutusta sillä, että etäsopimusten tapauksessa elinkeinonharjoittajana toimiva myyjä, joka antaa kyseisen jäsenvaltion alueella asuvien ostajien käyttöön loppukäyttäjänä kappaleen valmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita, on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon. Siltä osin kuin asiassa oli tuotu esiin mahdottomuus periä maksua loppukäyttäjien ulkomailta maahantuomien välineiden osalta tuomioistuin on todennut, että jäsenvaltion on pyrittävä omaksumaan kansallisesta oikeudesta mainitun tietyn tuloksen saavuttamista koskevan velvollisuuden mukaisesti sellainen tulkinta, jolla taataan hyvityksen periminen myyjältä, joka osallistuu kyseisten välineiden maahantuontiin antamalla ne loppukäyttäjien käyttöön. (Ks. esim. C-462/09, Stichting de Thuiskopie, tuomio 16.6.2011, tuomion 33–40 kohdat.) Hyvitystä tulisi siten pyrkiä perimään Suomessa tapahtuvasta yksityisestä kopioinnista riippumatta siitä, onko luonnollinen henkilö ostanut tallennukseen käytettävän laitteen ulkomailta, esimerkiksi verkkokaupasta. Vastaava tavoite koskee ulkomailta käsin tallentamiseen tarjottavia pilvipalveluita (ks. kuitenkin edellä ennen kysymystä 9 tapaus Austro-Mechana).
        • Kysymys 19: Onko hyvitysmaksun kerääminen mahdollista, jos yksityishenkilö ostaa tallennuslaitteen tai -alustan ulkomaisesta verkkokaupasta? Entä silloin, jos yksityishenkilö hankkii tallennuspalvelun (pilvipalvelu) ulkomailta?

          Miten tällaista toimintaa voidaan valvoa? Mikäli tätä ei voida valvoa, olisiko tarkoituksenmukaisempaa kerätä hyvitysmaksua tallennuslaitteiden sijasta tai ohessa sellaisilta luonnollisilta henkilöiltä, joilla on laajakaistaliittymä Suomessa?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Laajakaistaliittymää on teknisesti mahdotonta käyttää itsessään kappaleen valmistamiseen, joten laajakaistaliittymästä ei voi kerätä hyvitysmaksua. Kopion valmistaminen vaatii aina sähköä mutta ei välttämättä internetyhteyttä, joten on perustellumpaa periä hyvitysmaksu sähköliittymästä.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Mahdotonta. Tähänhän tämä johtaa, ihmiset alkavat ostaa muista pohjoismaista. Jo nyt laitemarkkinalla toimii eurooppalaisia (no ainakin tanskalaisia ja ruotsalaisia ja saksalaisia) nettikauppoja, jotka tarjoavat palvelua suomeksi. Suomalainen jää kilpailussa, koska nettiostaja vertailee ja katsoo hintaa.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Kuten olemme edellä todenneet, olemme hyvin huolissamme siitä, että jos Suomessa otetaan käyttöön yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu pilvitallennuksen osalta, sillä olisi kielteisiä vaikutuksia pilvipalvelujen tarjontaan Suomessa ja Euroopassa ja se kannustaisi erityisesti suomalaisia käyttäjiä käyttämään laittomien toimijoiden palveluita, jotka ovat vain yhden klikkauksen päässä.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Sellaista toimintaa ei voi järkevästi valvoa.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Tällaisen valvonnan järjestäminen on liki mahdotonta, koska valvonta tulisi suorittaa monella eri markkina-alueella, jolloin palvelun tai laitteen tarjoajan tulisi vastata hyvitysmaksun maksamisesta. On hyvin epätodennäköistä, että esimerkiksi yhdysvaltalainen toimija suostuisi maksamaan minkäänlaista hyvitystä suomalaisen asiakkaan vuoksi.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
    • Lausunnonantajia: 3
      Maksuvelvollisen tilitysvelvollisuus
        • Kysymys 20: Jos hyvitysmaksuvelvollisuus koskisi tallennuslaitteiden ja -alustojen valmistajia, maahantuojia, myyjiä ja tallennuspalveluiden tarjoajia, niin miten maksu- ja tilitysvelvollisuus oikeudenhaltijoille olisi järjestettävissä niin, että sen aiheuttama kustannusrasitus ja hallinnollinen taakka olisi mahdollisimman pieni?

          Jos katsotte, että maksu olisi kerättävissä keskitetymmällä tavalla, niin miltä taholta ja miten maksun kerääminen ja tilitysvelvollisuus hoidettaisiin?
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Maksun ilmoittaminen ja kerääminen on helpointa arvonlisäveroilmoituksen tai tuloveroilmoituksen yhteydessä tehtävällä ilmoituksella ja tilityksellä.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei tätä voi järjestää pienellä taakalla ilman, että maksaminen tehdään valtion budjetista. Siellä on valmiit mekanismit, yhden momentin lisääminen budjetiin ei paljoa maksa. Satakertaisesti halvempaa, oletan, kuin minkään hallintohimmelin rakentaminen ja pyörittäminen. Minkään himmelin, edes maailman tehokkaimman jos sellainen olisi edes olemassa.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Hyvitystä tulee maksaa niille oikeudenhaltijoille, joiden teoksia saa vapaasti kopioida yksityiseen käyttöön. Tämän vuoksi lähtökohtana voidaan pitää, että hyvitysmaksuvelvolliset tilittävät varat yhdelle tai useammalle tekijänoikeuden yhteishallinto-organisaatiolle.
        • Kysymys 21: Onko maksu- ja tilitysvelvollisuuden kannalta merkitystä, tapahtuuko tilitys yhdelle vai useammalle oikeudenhaltijoita edustavalle taholle? 
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Järjestelmän tulee olla selkeä ja tehokas.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • On, kiristys kannattaa keskittää yhteen organisaatioon. Näin hallinnnolliset kulut jäävät pieneksi, ainakin periaatteessa. Toki artisti voisi oman etujärjestönsä kilpailuttaa, jolloin syntyisi jotakin samantapaista kuin ansiosidonnaisissa työttömyysturvissa, eli jonkinlainen loimaankassa-ilmiö. Pöhöttyneet organisaatiot joutuisivat YT-neuvotteluihin, kuten SAK.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
    • Lausunnonantajia: 6
      Maksun keräävä taho ja maksuvarojen tilitys oikeudenhaltijoille
        • Tekijänoikeuslain 26 b §:n 1 momentin mukaan hyvitys maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain hyväksymän hyvitysvarojen käyttösuunnitelman mukaisesti suorana hyvityksenä teosten tekijöille ja välillisenä hyvityksenä tekijöille heidän yhteisiin tarkoituksiinsa. Unionin tuomioistuin on todennut asiassa C-521/11, Amazon.com International Sales ym., tuomio 11.7.2013 katsonut, että hyvityksen rahoittamiseen tarkoitettua yksityistä kopiointia koskevaa maksua ei voida sulkea pois sen vuoksi, että puolta mainitun hyvityksen tai maksun nojalla saaduista tuotoista ei makseta suoraan kyseiseen hyvitykseen oikeutetuille vaan se maksetaan kyseisten oikeudenhaltijoiden hyväksi perustetuille sosiaali- ja kulttuurialan laitoksille, kunhan kyseiset sosiaali- ja kulttuurialan laitokset todella hyödyttävät mainittuja oikeudenhaltijoita eivätkä kyseisten laitosten toimintatavat ole syrjiviä.

          Suomessakin osa korvauksista on maksettu välillisinä korvauksina tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän käyttösuunnitelman mukaisesti.
        • Kysymys 22: Onko näkemyksenne mukaan tältä osin tarvetta tehdä muutoksia tekijänoikeuslakiin?

          Olisiko riittävää, jos laissa olisi säännökset yleisistä varojen tilitystä ja käyttöä koskevista perusteista, joita noudattaen hyvitysmaksuvarat keräävä ja/tai tilittävä taho (tai tahot) voisi päättää jakosuhteesta yksilöllisten tilitysten ja tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen välillä sekä tilitysperusteista ja varojen jakamisesta?

          Millä tavalla maksuvarojen tilitys oikeudenhaltijoille tulisi järjestää niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa ja kuluja?
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Maksamalla koko summa suorana hyvityksenä tekijöille mahdollistetaan vapaa organisoituminen, jossa laitokset keräävät keskenäisesti määritellyn kohtuullisen osuuden itse jäseniltään.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Verotuksen ja valtion budjetin kautta. Eli ei tarvitse järjestää mitään hallintoa ja taakkaa, kun käytetään olemassaolevaa hallintoa ja taakkaa. Verot verta juo! Anteeksi huumori, tätä on varmaan raskas lukea.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei tarvetta muutoksille.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Kysymys 23: Millä tavalla tulisi määritellä varojen jakautuminen eri aloja edustaville oikeudenhaltijaryhmille?
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Jaon tulee perustua tutkittuun tosiasialliseen tietoon.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Hyvä kysymys, ei ole osaamisaluettani. Uskon että faktoja löytyy tutkimuksen kautta, mitkä alat kärsivät eniten kopioinnista. Tanssitaide tuskin yhtään, kuvataide vähän? Tätä tietoa täytyy tietenkin ylläpitää, koska ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Kuka olisi kolme vuotta sitten tiennyt, että kirjastoja suositummaksi kirjallisuuden käyttökanavaksi nousee joku hassu äänikirja, ja vieläpä palveluna? Tai viisi vuotta sitten, että kukaan ei enää osta Bluray-levyjä tai laitteita, kun kaikilla on joku streamauspalvelu. Kuka osaa kuvitella, mitä meillä on viiden vuoden kuluttua?
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Jos varat tulevat alalta, oikeudenhaltijoiden sijaan alan edustajien tulisi olla siinä asemassa, että he voivat päättää varojen jakamisesta.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Tämä on hyvä kysymys, mutta tällaista järjestelmää ei ole, sillä netti on lähes loputon.
    • Lausunnonantajia: 5
      Järjestön valvonta
        • Tekijänoikeuslain 26 b §:n 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö valvoo, että hyvityksen käytössä ja edelleen tilittämisessä noudatetaan käyttösuunnitelmaa. Ministeriöllä on oikeus saada järjestöltä tarpeelliset tiedot valvontaa varten.
        • Kysymys 24: Onko näkemyksenne mukaan järjestön valvonnan osalta tarvetta tehdä muutoksia tekijänoikeuslakiin? Jos on, niin mitä muutoksia ja millä perusteella?
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Jaon tulee perustua tutkittuun tosiasialliseen tietoon.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Laki lienee aika ok, en tunne. Tulkinnat ovat hölmöjä, viittaan aikaisempaan lausuntooni kopioinnin aiheuttamista epäsuorista vahingoista. Tekijänoikeuksien valvojilla on iljettäviä käytäntöjä, nettiliikenteen valvonnan pitää olla viranomaistoimintaa. Niinikään tekijänoikeuksien valvojista TTVK ry mielestäni esiintyy viranomaisena, vaikka se on etujärjestö. Tästä pitäisi viranomaisen huomauttaa, he käyttävät valtaa jota heillä ei lain mukaan ole.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei tarvetta muutoksille.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Pitää tiukentaa.
    • Lausunnonantajia: 10
      Yhteenveto
        • OHJE: Valitse yksi vaihtoehto.
        • Kysymys 25: Minkä järjestelmän tai järjestelmien yhdistelmän pohjalta (mahdollisine muokkauksineen) hyvitys tulisi ensisijaisesti järjestää tarvittavine muutoksineen:
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • kokonaan jonkun muun mallin pohjalta? (vastaukseen mallin nimi tai viittaus aiemmissa vastauksissa esitettyyn) [Julkinen rahoitus on paras ratkaisu, sillä tekijänoikeuskorvaukset voitaisiin rahoittaa yleisten verojen tai julkisten avustusten avulla, jolloin tunnustettaisiin luovien teosten kulttuurinen ja yhteiskunnallinen arvo.]
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • kokonaan jonkun muun mallin pohjalta? (vastaukseen mallin nimi tai viittaus aiemmissa vastauksissa esitettyyn) [Hyvitys pitäisi mitätöidä]
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • kokonaan jonkun muun mallin pohjalta? (vastaukseen mallin nimi tai viittaus aiemmissa vastauksissa esitettyyn) [Hyvitys tulisi purkaa]
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • kokonaan jonkun muun mallin pohjalta? (vastaukseen mallin nimi tai viittaus aiemmissa vastauksissa esitettyyn) [Putää katsoa mitä muut jäsenvaltiot tekevät]
        • Kysymys 26: Onko olemassa jotain olennaisia näkökohtia, joita ei ole kysytty, mutta jotka katsotte tarpeelliseksi tuoda esiin?  
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Yksityishenkilöiden on ollut helpompi hyväksyä budjettimalli ja rahoituksen kerääminen tuloveroina kuin aiemmat ”kasettimaksut”. Kasettimaksut koettiin epäoikeudenmukaisiksi maksuksi, kun niitä maksettiin laajasti myös sellaisista laitteista ja tallennusvälineistä, joille ei hyvitysmaksujen alaista aineistoa tallennettu.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Miksi kyselyssä ei millään tavalla oteta huomioon kuluttajanäkökulmaa? Kysymysten asetteleun perusteella on syytä kysyä onko Teoston ja muiden tekijänoikeusjärjestöjen lobbaus mennyt liian hyvin perille?
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • On tärkeää erityisesti loogisesti kestämättömän nettiliittymämallin osalta kyetä tekniseen tarkasteluun ja sijoittaa puhtaan monetaarisen näkökulman sijaan eri mallit tosimaailman kontekstiin. Nettiliittymä todella rinnastuu kopion valmistamisessa sähköliittymään - kumpaakaan voi käyttää kopiota valmistettaessa, mutta kummalakaan ei ole mahdollista valmistaa kopiota. Muovikassista ei voi periä alkoholiveroa, vaikka sillä voi kuljettaa alkoholijuomia, sen voi ostaa alkoholiliikkeestä ja pakattuna muovikassin sisältö on alkoholipitonen.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Tekijänoikeusetujärjestöjen asemaa lain valvonnassa pitäisi terävöidä, ja ottaa heiltä viranomaistoimintaoikeudet pois.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Päätöksenteon läpinäkyvyys, kansan pitäisi tietää mikä taho saa hyvitysmaksuja, kuka ne päättää ja niiden määrät.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Hyvitysvaatimusten läpinäkyvyys, eli miten laskettu menetys on laskettu, ja kuka on tämän laskelman tehnyt? Jos laskelman on suorittanut hyvityksen saava taho, mikä estää tätä tahoa liioittelemasta menetystä? Nykyiset laskut menetyksistä ovat hyvin kyseenalaiset ja perustuvat puhtaasti arvailun varaan.