• Lausunnonantajia: 43
    Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat teokset ja muut suojan kohteet
      • Hyvitysvelvollisuus koskee sellaisia teoksia ja muita suojan kohteita, joiden kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittu ilman tekijän tai muun oikeudenhaltijan lupaa.
      • Kysymys 1: Mitä teoksia ja muita suojan kohteita hyvitysvelvollisuuden tulisi koskea, kun otetaan huomioon tietoyhteiskuntadirektiivin 2 artiklan ja 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan säännökset?
        Linkki direktiiviin:Direktiivi - 2001/29 - EN - EUR-Lex (europa.eu)
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK
        Päivitetty:
        7.11.2024
        • Elinkeinoelämän keskusliitto kiittää lausuntomahdollisuudesta. EK tukee Medialiiton, FiCom Ry:n ja Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunnan lausuntoja. EK yhtyy lausunnonantajien näkemykseen siitä, että hyvitys tulisi ensisijaisesti järjestää nykyisin voimassa olevan budjettimallin pohjalta.
      • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysmaksun piiriin tulee kuulua kaikentyyppisten teosten ja suojan kohteiden, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön. Yhdymme Kopioston lausuntoon: "Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja suojan kohteita, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön. Tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että oikeudenhaltijoille on maksettava sopiva hyvitys, jos jäsenvaltio sallii teosten tai muun suojan kohteen kopioinnin yksityiseen käyttöön. Suomessa tekijänoikeuslain 12 § sallii jokaiselle oikeuden valmistaa muutaman kappaleen julkistetusta teoksesta yksityistä käyttöään varten. Laissa rajataan yksityisen kopioinnin ulkopuolelle ainoastaan tietokoneella luettavassa muodossa olevat tietokoneohjelmat, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistaminen tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta ja rakennusteokset. Direktiivin ja tekijänoikeuslain mukaan minkä tahansa tyyppisen teoksen saa kopioida yksityiseen käyttöön. Toistaiseksi Suomessa ei ole maksettu hyvitysmaksua muiden kuin av-teosten ja musiikin kopioimisesta. Tämä ei vastaa direktiiviä. Direktiivi edellyttää, että jos jäsenvaltiossa säädetään yksityistä kopiointia koskeva rajoitus, tulee oikeudenhaltijoille turvata yksityisestä kopioinnista sopiva hyvitys. EUT on korostanut oikeudenhaltijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta Seven.one-tapauksessa (C‑260/22), joka koski yleisradioyhtiöiden oikeutta saada yksityisen kopioinnin hyvitystä Saksassa. Hyvitysvelvollisuuden piiriin tulee siten kuulua audio- (kuten musiikki, radio-ohjelmat, podcastit ja äänikirjat) ja audiovisuaaliset teokset (kuten elokuvateokset ja tv-ohjelmat) sekä graafiset aineistot eli kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset ja valokuvat (esimerkiksi kirjat, lehdet, nuotit ja kuvat). Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain teettämässä yksityisen kopioinnin tutkimuksessa on selvitetty myös graafisten aineistojen (teksti, kuva ja nuotit) yksityistä kopiointia vuodesta 2017 lähtien. Graafisten aineistojen yksityisen kopioinnin määrä on vuodesta 2017 lähtien vuosittain kasvanut ja se on ollut viimeisten vuosien aikana 550–690 miljoonaa hyvitettävää sivua. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimukset osoittavat, että yksityiseen käyttöön kopioidaan myös graafisia aineistoja, kuten kirjoja, nuotteja, kuvia ja lehtiartikkeleita. Uusimman yksityisen kopioinnin tutkimuksen mukaan graafista aineistoa on viimeisen vuoden aikana kopioinut useampi kuin neljä viidestä (83 %) 12–79-vuotiaasta Suomessa (Taloustutkimus: Yksityinen kopiointi 2024-tutkimus). Kopiointitavat vaihtelevat tulostamisesta ja tallentamisesta skannaamiseen ja valokopiointiin. Musiikki- ja videotiedostoja kopioitiin uusimman tutkimuksen mukaan yksityiseen käyttöön 162–191 miljoonaa kappaletta vuonna 2024. Graafisten aineistojen kopiointitapahtumia puolestaan oli 143 miljoonaa kappaletta (12–79 vuotiaiden keskuudessa, Taloustutkimus 2024). Tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluva sivumäärä on arviolta välillä 582–697 miljoonaa sivua (12–79 v, Taloustutkimus 2024). 10 % vastaajista (12–79 v) kopioi, skannaa tai tulostaa päivittäin graafisia aineistoja yksityiseen käyttöön. 58 % kopioi, skannaa tai tulostaa vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Suurin osa tallentaa tai tulostaa digitaalista aineistoa (esim. kirjaa, lehtiartikkelia, kuvia tai nuotteja). Tutkimus osoittaa, että kyse ei ole marginaalisesta kopioinnista eikä yksityinen kopiointi kohdistu ainoastaan musiikkiin ja av-teoksiin. Yksityishenkilöt kopioivat yksityiseen käyttöönsä mm. nuotteja, lehtiä, kirjoja ja kuvia. Painettuina julkaistut aineistot (kirjat, lehdet, nuotit jne.) ja kuvat on helppo myös skannata digitaalisiksi valokuvaamalla tai kännykän, tabletin tai muun mobiililaitteen skannerisovelluksella tai muun sovelluksen skannausominaisuudella ja nämä digitaaliset kopiot voidaan siirtää myös muihin digitaalisiin välineisiin ja tallennusalustoille. Jokainen yksityiskäyttöön tehty kopio tarkoittaa menetettyä myyntituloa kustantajalle ja menetettyä tekijäpalkkiota tekijöille. Yksityinen kopiointi aiheuttaa oikeudenhaltijoille taloudellista vahinkoa, joka ei ole vähäinen. Hyvitysmaksun rajoittaminen vain musiikin ja audiovisuaalisten teosten oikeudenhaltijoille ei ole perusteltua huomioiden EU:n tuomioistuimen ratkaisuissa korostama yhdenvertaisuuden periaate (esim. Seven.One Entertainment, C‑260/22, kohta 40). Reprografisen kopioinnin sisällyttäminen yksityisen kopioinnin ja siten hyvitysvelvollisuuden piiriin on mainittu myös tietoyhteiskuntadirektiivin johdantokappaleessa 37: ”Jäsenvaltioille olisi sallittava reprografista kopiointia koskevan poikkeuksen tai rajoituksen säätäminen.” 17 EU-maassa (Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta ja Unkari) sekä Norjassa kerätään hyvitysmaksuja myös tekstin ja kuvan oikeudenhaltijoille (tekijöille, kustantajille ja muille oikeudenhaltijoille). Esimerkiksi Alankomaissa teksti ja kuva otettiin hyvityksen piiriin vuonna 2012, koska haluttiin varmistua siitä, että kansallinen lainsäädäntö on EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artikla 2 kohdan b alakohdan mukainen. Ruotsissa on valmisteilla esitys kirjallisten ja kuvataiteellisten teosten ja muiden suojankohteiden (teksti ja kuva) sisällyttämisestä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun piiriin. Tällä hetkellä Ruotsissa maksetaan yksityisen kopioinnin hyvitystä kirjallisista ja kuvataiteellisista teoksista osana liikkuvaa kuvaa tai äänitallennetta. Yksityisen kopioinnin tutkimuksessa ei ole selvitetty, mille laitteille graafisia aineistoja kopioidaan, mutta ei voida olettaa, että Suomessa kopiointikäyttäytyminen olisi muista EU-maista poikkeavaa. Hyvitysmaksua peritään monissa EU-maissa monikäyttöisten laitteiden, tallennusalustojen ja -palveluiden lisäksi mm. yksityiskäyttöön hankituista skannereista, tulostimista, fakseista ja monitoimilaitteista. Teksti ja kuva saavat myös osuuden kopioinnin mahdollistavista laitteista, tallennusalustoista ja palveluista kertyvistä hyvitysmaksuista. Sekä EU:n lainsäädäntö että oikeuskäytäntö mahdollistavat ja edellyttävät hyvityksen maksamista myös graafisessa muodossa olevien teosten oikeudenhaltijoille suojattujen aineistojen (teksti, kuva ja nuotti) yksityisestä kopioinnista. Graafisessa muodossa olevien teosten sisältyminen tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaan todetaan myös EUT:n Hewlett-Packard Belgium -tapauksessa (C-572/13): ”Koska tässä säännöksessä säädetään nimenomaisesti, että kappaleet, joihin siinä viitataan, on tehty ”mille tahansa välineelle”, sen on ymmärrettävä koskevan myös niitä kappaleita, jotka on tehty paperille tai samankaltaiselle alustalle. Koska mainitussa säännöksessä ei lisäksi tarkenneta kyseessä olevaa kappaleenvalmistustekniikkaa, se on ymmärrettävä siten, ettei sen soveltamisalan ulkopuolelle suljeta kappaleita, jotka on tehty käyttämällä mitä tahansa valokuvaustekniikkaa tai muuta menetelmää, jolla on samanlaiset vaikutukset.” (Hewlett-Packard Belgium, C-572/13, EU:C:2015:750, 32 kohta). Selvyyden vuoksi on hyvä todeta, että tekijänoikeuslain 13, 13 a ja 14 §:ien sopimuslisenssisäännöksiin perustuvat tekijänoikeusjärjestö Kopioston kopiointiluvat eivät koske yksityiseen käyttöön tehtäviä kopioita ja kopiointia. Yksityiseen käyttöön tehdyistä graafisten aineistojen kopioista oikeudenhaltijat eivät saa mistään direktiivin edellyttämään sopivaa hyvitystä."
      • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja suojan kohteita, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön.
      • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Lähtökohta sekä direktiivissä että Suomen tekijänoikeuslaissa on, että hyvitysvelvollisuuden tulee koskea sellaisia teoksia ja muita suojan kohteita, joiden kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittu ilman tekijän tai muun oikeudenhaltijan lupaa. Mikäli hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvien suojan kohteiden joukko laajenee, tulee tämän johtaa kerättävän hyvityksen kokonaismäärän kasvuun.
      • Elisa Oyj
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea ainoastaan sellaisia tekijänoikeussuojan kohteita, joiden oikeudenhaltijoille voi aiheutua vahinkoa yksityisestä kopioinnista. Esimerkiksi audiovisuaalisten sisältöjen osalta erilaiset maksulliset, lisensioidut suoratoistopalvelut ja teosten tallennemyynnin vähentyminen, sekä sopimuslisenssimallin kautta korvattava verkkotallennus ovat korvanneet maksutta tapahtuvaa yksityistä kopiointia.
      • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Lähtökohta sekä direktiivissä että Suomen tekijänoikeuslaissa on, että hyvitysvelvollisuuden tulee koskea laajasti sellaisia teoksia ja muita suojan kohteita, joiden kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittu ilman tekijän tai muun oikeudenhaltijan lupaa. Näin ollen ei ole perusteita sulkea hyvitysvelvollisuuden ulkopuolelle sellaisia suojan kohteita, joita kopioidaan yksityiseen käyttöön. Käytännössä Suomessa ei kuitenkaan ole maksettu hyvitystä kaikesta teosten tai muiden suojan kohteiden yksityisestä kopioinnista. On varmistettava, että mikäli hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvien suojan kohteiden joukko laajenee, tulee tämän johtaa kerättävän hyvityksen kokonaismäärän kasvuun.
      • Suomen Kustannusyhdistys
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Teoslajikohtainen rajaus ei ole perusteltua. Esimerkiksi tieto- ja oppikirjallisuus ovat kasvavia yksityisen kopioinnin kohteita eikä voida nähdä että haitta olisi vähäinen.
      • MTV Oy
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuus koskee kaikkea oikeudenhaltijoille vähäistä suurempaa haittaa aiheuttavaa yksityistä kopiointia. Katsomme, että jatkossakaan velvollisuutta ei kategorisesti rajattaisi teoslajeittain, vaan haitan (vähäisyyden) perusteella.
      • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee periaatteessa koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja muita tekijänoikeuslain antaman suojan kohteita, joita kopioidaan (eli mm. tallennetaan ja ladataan) mille tahansa välineelle tai alustalle yksityiseen käyttöön.
      • Suomen Journalistiliitto ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että oikeudenhaltijoille on maksettava sopiva hyvitys, jos jäsenvaltio sallii teosten tai muiden suojan kohteiden kopioinnin yksityiseen käyttöön. Hyvityksen piirissä tulee siten olla kaiken tyyppiset teokset ja suojan kohteet, joiden kopioinnin yksityiseen käyttöön laki sallii. Tässä yhteydessä haluamme erityisesti nostaa esiin graafisten teosten, kuten lehtien, kirjojen ja kuvien yksityisen kopioinnin. Graafisten teosten oikeudenhaltijat ovat tähän asti Suomessa jääneet ilman hyvitystä. OKM:n teettämän yksityisen kopioinnin hyvityksen tutkimuksen mukaan graafisia teoksia kopioidaan yksityiseen käyttöön merkittäviä määriä. Graafiset teokset tulee saattaa hyvityksen piiriin.
      • Suomen Tiedekustantajien liitto
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että hyvitysvelvollisuuden tulee koskea kaikkia teoksia ja suojan kohteita, joita kopioidaan, skannataan, tulostetaan tai tallennetaan yksityiseen käyttöön. Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea myös kaikkia näihin tarkoituksiin käytettäviä ja soveltuvia välineitä. Suomen tiedekustantajien liitto kantaa huolta erityisesti graafisten teosten – kirjojen, lehtien ja kuvien – hyvittämisestä ja haluaa ne hyvitysvelvollisuuden piiriin. Suomen tiedekustantajien liiton mielestä oikeudenhaltijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti, kuten sekä direktiivi että tekijänoikeuslaki edellyttävät. Toistaiseksi tämä ei toteudu Suomessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimukset kuitenkin osoittavat, että graafisia teoksia kopioidaan ahkerasti ja oikeudenhaltijoiden menetykset ovat huomattavia. On myös vaikea uskoa, että suomalaiset käyttäytyisivät asiassa toisin kuin vaikkapa Ruotsissa tai Alankomaissa, joissa hyvitykset koskevat myös tekstiä ja kuvaa.
      • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea vain sellaisia teoksia tai tekijänoikeudellisen suojan kohteita, joiden osalta yksityisestä kopioinnista aiheutuu vahinkoa oikeudenhaltijoille. Tulee huomata, että hyvitysmaksua koskevat kyselyn eri mallit perustuvat oletukseen yksityisen kopioinnin aiheuttamasta vahingosta oikeudenhaltijoille. Toisaalta Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan hyvitysvelvollisuuden tarkoituksena on lähtökohtaisesti korvata ainoastaan todella valmistettujen kappaleiden vuoksi aiheutunut vahinko (Reprobel, C-572/13). Korvausta ei tule vaatia, jos oikeudenhaltijat ovat jo saaneet korvauksen esimerkiksi osana lisenssimaksua. On tosiasia, että yksityinen kopiointi on vähentynyt, muun muassa koska markkinoille on tullut useita erilaisia maksullisia ja lisensioituja suoratoistopalveluita. Hyvitysjärjestelmän ei tule aiheuttaa kaksinkertaista korvausta oikeudenhaltijoille.
      • Sanoma Media Finland Oy
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Lähtökohtaisesti emme kannata teosrajauksia hyvityksien saamisessa. On kuitenkin selvää, että käytännön syistä rajauksia on perusteltua tehdä haitan vähäisyyden perusteella. Haitta tulisi aina voida osittaa tai todentaa. Yksityisen kopioinnin poikkeus tulee säilyttää suppeana. Lisensioidut sisältöpalvelut ovat lisääntyneet nopeasti. Niitä on laajasti saatavilla ja markkinaoilla on useita keskenään kilpailevia palveluntarjoajia. Tarve yksityiselle kopioinnille on viimeisien kymmenen vuoden aikana vähentynyt. Uudistuksen yhteydessä on huolehdittava siitä, että yksityisen kopioinnin poikkeus ei laajene.
      • DNA Oyj
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Tulee koskea vain sellaisia suojan kohteita, joiden oikeudenhaltijoille yksityisestä kopioinnista mahdollisesti aiheutuu vahinkoa. Silloin on otettava huomioon mm. se kuinka paljon erilaisten maksullisten suoratoistopalveluiden käyttö on korvannut yksityistä kopiointia.
      • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Lähtökohta sekä direktiivissä että Suomen tekijänoikeuslaissa on, että hyvitysvelvollisuuden tulee koskea laajasti sellaisia teoksia ja muita suojan kohteita, joiden kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittu ilman tekijän tai muun oikeudenhaltijan lupaa. Näin ollen ei ole perusteita sulkea hyvitysvelvollisuuden ulkopuolelle sellaisia suojan kohteita, joita kopioidaan yksityiseen käyttöön. Käytännössä Suomessa ei kuitenkaan ole maksettu hyvitystä kaikesta teosten tai muiden suojan kohteiden yksityisestä kopioinnista. On selvää, että mikäli hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvien suojan kohteiden joukko laajenee, tulee tämän johtaa kerättävän hyvityksen kokonaismäärän kasvuun.
      • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Kaiken tyyppiset teokset ja suojan kohteet tulee periaatteessa kuulua hyvitysvelvollisuuden piiriin silloin kun niitä kopioidaan yksityiseen käyttöön. Näin ollen hyvitysvelvollisuuden tule koskea audiovisuaalisia teoksia ja audioteoksia, sekä kirjallisia ja kuvataiteellisia teokset ja valokuvia.
      • Finlands svenska författareförening
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja suojan kohteita, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön. Tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että oikeudenhaltijoille on maksettava sopiva hyvitys, jos jäsenvaltio sallii teosten tai muun suojan kohteen kopioinnin yksityiseen käyttöön. Suomessa tekijänoikeuslain 12 § sallii jokaiselle oikeuden valmistaa muutaman kappaleen julkistetusta teoksesta yksityistä käyttöään varten. Laissa rajataan yksityisen kopioinnin ulkopuolelle ainoastaan tietokoneella luettavassa muodossa olevat tietokoneohjelmat, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistaminen tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta ja rakennusteokset. Hyvitysvelvollisuuden piiriin tulee siten kuulua audio- (kuten musiikki, radio-ohjelmat, podcastit ja äänikirjat) ja audiovisuaaliset teokset (kuten elokuvateokset ja tv-ohjelmat) sekä graafiset teokset eli kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset ja valokuvat (esimerkiksi kirjat, lehdet ja kuvat). Graafiset teokset hyvitysmaksun piiriin Direktiivin ja tekijänoikeuslain mukaan minkä tahansa tyyppisen teoksen saa kopioida yksityiseen käyttöön. Toistaiseksi Suomessa ei ole maksettu hyvitysmaksua muiden kuin av-teosten ja musiikin kopioimisesta. Tämä ei vastaa direktiiviä. Direktiivi edellyttää, että jos jäsenvaltiossa säädetään yksityistä kopiointia koskeva rajoitus, tulee oikeudenhaltijoille turvata yksityisestä kopioinnista sopiva hyvitys. EUT on korostanut oikeudenhaltijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta Seven.one-tapauksessa (C‑260/22), joka koski yleisradioyhtiöiden oikeutta saada yksityisen kopioinnin hyvitystä Saksassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain teettämässä yksityisen kopioinnin tutkimuksessa on selvitetty myös graafisten teosten yksityistä kopiointia vuodesta 2017 lähtien. Graafisten teosten yksityisen kopioinnin määrä on vuodesta 2017 lähtien vuosittain kasvanut ja se on ollut viimeisten vuosien aikana 550–690 miljoonaa hyvitettävää sivua. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimukset osoittavat, että yksityiseen käyttöön kopioidaan myös graafisia teoksia, kuten kirjoja, nuotteja, kuvia ja lehtiartikkeleita. Uusimman yksityisen kopioinnin tutkimuksen mukaan graafista aineistoa on viimeisen vuoden aikana kopioinut useampi kuin neljä viidestä (83 %) 12–79-vuotiaasta Suomessa (Taloustutkimus: Yksityinen kopiointi 2024-tutkimus). Kopiointitavat vaihtelevat tulostamisesta ja tallentamisesta skannaamiseen ja valokopiointiin. Musiikki- ja videotiedostoja kopioitiin uusimman tutkimuksen mukaan yksityiseen käyttöön 162–191 miljoonaa kappaletta vuonna 2024. Graafisten aineistojen kopiointitapahtumia puolestaan oli 143 miljoonaa kappaletta (12–79 vuotiaiden keskuudessa, Taloustutkimus 2024). Tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluva sivumäärä on arviolta välillä 582–697 miljoonaa sivua (12–79 vuotiaiden keskuudessa, Taloustutkimus 2024). 10 % vastaajista (12–79 v) kopioi, skannaa tai tulostaa päivittäin graafisia aineistoja yksityiseen käyttöön. 58 % kopioi, skannaa tai tulostaa vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Suurin osa tallentaa tai tulostaa digitaalista aineistoa (esim. kirjaa, lehtiartikkelia, kuvia tai nuotteja). Tutkimus osoittaa, että kyse ei ole marginaalisesta kopioinnista eikä yksityinen kopiointi kohdistu ainoastaan musiikkiin ja av-teoksiin. Yksityishenkilöt kopioivat yksityiseen käyttöönsä mm. nuotteja, lehtiä, kirjoja ja kuvia. Painettuina julkaistut tekstit (kirjat, lehdet, nuotit jne.) ja kuvat on helppo myös skannata digitaalisiksi valokuvaamalla tai kännykän, tabletin tai muun mobiililaitteen skannerisovelluksella tai muun sovelluksen skannausominaisuudella ja nämä digitaaliset kopiot voidaan siirtää myös muihin digitaalisiin välineisiin ja tallennusalustoille. Jokainen yksityiskäyttöön tehty kopio tarkoittaa menetettyä myyntituloa kustantajalle ja menetettyä tekijäpalkkiota tekijöille. Yksityinen kopiointi aiheuttaa oikeudenhaltijoille taloudellista vahinkoa, joka ei ole vähäinen. Hyvitysmaksun rajoittaminen vain musiikin ja audiovisuaalisten teosten oikeudenhaltijoille ei ole perusteltua huomioiden EU:n tuomioistuimen ratkaisuissa korostama yhdenvertaisuuden periaate (esim. Seven.One Entertainment, C‑260/22, kohta 40). Reprografisen kopioinnin sisällyttäminen yksityisen kopioinnin piiriin ja siten hyvitysmaksuvelvollisuuden piiriin on mainittu myös tietoyhteiskuntadirektiivin johdantokappaleessa 37: ”Jäsenvaltioille olisi sallittava reprografista kopiointia koskevan poikkeuksen tai rajoituksen säätäminen.” 17 EU-maassa (Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta ja Unkari) sekä Norjassa kerätään hyvitysmaksuja myös tekstin ja kuvan oikeudenhaltijoille (tekijöille, kustantajille ja muille oikeudenhaltijoille). Esimerkiksi Alankomaissa teksti ja kuva otettiin hyvityksen piiriin vuonna 2012, koska haluttiin varmistua siitä, että kansallinen lainsäädäntö on EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artikla 2 kohdan b alakohdan mukainen. Ruotsissa on valmisteilla esitys, että myös kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset (teksti ja kuva) otetaan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun piiriin. Tällä hetkellä Ruotsissa maksetaan yksityisen kopioinnin hyvitystä kirjallisten ja kuvataiteellisten teosten oikeudenhaltijoille osana liikkuvaa kuvaa tai äänitallennetta. Yksityisen kopioinnin tutkimuksessa ei ole selvitetty, mille laitteille graafisia teoksia kopioidaan, mutta ei voida olettaa, että Suomessa kopiointikäyttäytyminen olisi poikkeavaa muista EU-maista. Hyvitysmaksua peritään muissa maissa mm. valokopiokoneista, skannereista, tulostimista, fakseista ja monitoimilaitteista. Lisäksi teksti ja kuva saavat osuuden kopioinnin mahdollistavista laitteista, tallennusalustoista ja palveluista kertyvistä hyvitysmaksuista. Sekä EU:n lainsäädäntö että oikeuskäytäntö mahdollistavat ja edellyttävät hyvityksen maksamista myös graafisten teosten oikeudenhaltijoille suojattujen tekstien ja kuvien yksityisestä kopioinnista. Graafisten teosten sisältyminen tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaan todetaan myös EUT:n Hewlett-Packard Belgium -tapauksessa (C-572/13): ”Koska tässä säännöksessä säädetään nimenomaisesti, että kappaleet, joihin siinä viitataan, on tehty ”mille tahansa välineelle”, sen on ymmärrettävä koskevan myös niitä kappaleita, jotka on tehty paperille tai samankaltaiselle alustalle. Koska mainitussa säännöksessä ei lisäksi tarkenneta kyseessä olevaa kappaleenvalmistustekniikkaa, se on ymmärrettävä siten, ettei sen soveltamisalan ulkopuolelle suljeta kappaleita, jotka on tehty käyttämällä mitä tahansa valokuvaustekniikkaa tai muuta menetelmää, jolla on samanlaiset vaikutukset. ” (Hewlett-Packard Belgium, C-572/13, EU:C:2015:750, 32 kohta).
      • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että oikeudenhaltijoille on maksettava sopiva hyvitys, jos jäsenvaltio sallii teosten tai muun suojan kohteen kopioinnin yksityiseen käyttöön. Suomessa tekijänoikeuslain 12 § sallii jokaiselle oikeuden valmistaa muutaman kappaleen julkistetusta teoksesta yksityistä käyttöään varten. Laissa rajataan yksityisen kopioinnin ulkopuolelle ainoastaan tietokoneella luettavassa muodossa olevat tietokoneohjelmat, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistaminen tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta ja rakennusteokset. Hyvitysvelvollisuuden tulee periaatteessa koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja muita tekijänoikeuslain antaman suojan kohteita, joita kopioidaan (eli mm. tallennetaan ja ladataan) mille tahansa välineelle tai alustalle yksityiseen käyttöön.
      • Kopiosto ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja suojan kohteita, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön. Tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että oikeudenhaltijoille on maksettava sopiva hyvitys, jos jäsenvaltio sallii teosten tai muun suojan kohteen kopioinnin yksityiseen käyttöön. Suomessa tekijänoikeuslain 12 § sallii jokaiselle oikeuden valmistaa muutaman kappaleen julkistetusta teoksesta yksityistä käyttöään varten. Laissa rajataan yksityisen kopioinnin ulkopuolelle ainoastaan tietokoneella luettavassa muodossa olevat tietokoneohjelmat, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistaminen tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta ja rakennusteokset. Direktiivin ja tekijänoikeuslain mukaan minkä tahansa tyyppisen teoksen saa kopioida yksityiseen käyttöön. Toistaiseksi Suomessa ei ole maksettu hyvitysmaksua muiden kuin av-teosten ja musiikin kopioimisesta. Tämä ei vastaa direktiiviä. Direktiivi edellyttää, että jos jäsenvaltiossa säädetään yksityistä kopiointia koskeva rajoitus, tulee oikeudenhaltijoille turvata yksityisestä kopioinnista sopiva hyvitys. EUT on korostanut oikeudenhaltijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta Seven.one-tapauksessa (C‑260/22), joka koski yleisradioyhtiöiden oikeutta saada yksityisen kopioinnin hyvitystä Saksassa. Hyvitysvelvollisuuden piiriin tulee siten kuulua audio- (kuten musiikki, radio-ohjelmat, podcastit ja äänikirjat) ja audiovisuaaliset teokset (kuten elokuvateokset ja tv-ohjelmat) sekä graafiset aineistot eli kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset ja valokuvat (esimerkiksi kirjat, lehdet, nuotit ja kuvat). Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain teettämässä yksityisen kopioinnin tutkimuksessa on selvitetty myös graafisten aineistojen (teksti, kuva ja nuotit) yksityistä kopiointia vuodesta 2017 lähtien. Graafisten aineistojen yksityisen kopioinnin määrä on vuodesta 2017 lähtien vuosittain kasvanut ja se on ollut viimeisten vuosien aikana 550–690 miljoonaa hyvitettävää sivua. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimukset osoittavat, että yksityiseen käyttöön kopioidaan myös graafisia aineistoja, kuten kirjoja, nuotteja, kuvia ja lehtiartikkeleita. Uusimman yksityisen kopioinnin tutkimuksen mukaan graafista aineistoa on viimeisen vuoden aikana kopioinut useampi kuin neljä viidestä (83 %) 12–79-vuotiaasta Suomessa (Taloustutkimus: Yksityinen kopiointi 2024-tutkimus). Kopiointitavat vaihtelevat tulostamisesta ja tallentamisesta skannaamiseen ja valokopiointiin. Musiikki- ja videotiedostoja kopioitiin uusimman tutkimuksen mukaan yksityiseen käyttöön 162–191 miljoonaa kappaletta vuonna 2024. Graafisten aineistojen kopiointitapahtumia puolestaan oli 143 miljoonaa kappaletta (12–79 vuotiaiden keskuudessa, Taloustutkimus 2024). Tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluva sivumäärä on arviolta välillä 582–697 miljoonaa sivua (12–79 v, Taloustutkimus 2024). 10 % vastaajista (12–79 v) kopioi, skannaa tai tulostaa päivittäin graafisia aineistoja yksityiseen käyttöön. 58 % kopioi, skannaa tai tulostaa vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Suurin osa tallentaa tai tulostaa digitaalista aineistoa (esim. kirjaa, lehtiartikkelia, kuvia tai nuotteja). Tutkimus osoittaa, että kyse ei ole marginaalisesta kopioinnista eikä yksityinen kopiointi kohdistu ainoastaan musiikkiin ja av-teoksiin. Yksityishenkilöt kopioivat yksityiseen käyttöönsä mm. nuotteja, lehtiä, kirjoja ja kuvia. Painettuina julkaistut aineistot (kirjat, lehdet, nuotit jne.) ja kuvat on helppo myös skannata digitaalisiksi valokuvaamalla tai kännykän, tabletin tai muun mobiililaitteen skannerisovelluksella tai muun sovelluksen skannausominaisuudella ja nämä digitaaliset kopiot voidaan siirtää myös muihin digitaalisiin välineisiin ja tallennusalustoille. Jokainen yksityiskäyttöön tehty kopio tarkoittaa menetettyä myyntituloa kustantajalle ja menetettyä tekijäpalkkiota tekijöille. Yksityinen kopiointi aiheuttaa oikeudenhaltijoille taloudellista vahinkoa, joka ei ole vähäinen. Hyvitysmaksun rajoittaminen vain musiikin ja audiovisuaalisten teosten oikeudenhaltijoille ei ole perusteltua huomioiden EU:n tuomioistuimen ratkaisuissa korostama yhdenvertaisuuden periaate (esim. Seven.One Entertainment, C‑260/22, kohta 40). Reprografisen kopioinnin sisällyttäminen yksityisen kopioinnin ja siten hyvitysvelvollisuuden piiriin on mainittu myös tietoyhteiskuntadirektiivin johdantokappaleessa 37: ”Jäsenvaltioille olisi sallittava reprografista kopiointia koskevan poikkeuksen tai rajoituksen säätäminen.” 17 EU-maassa (Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta ja Unkari) sekä Norjassa kerätään hyvitysmaksuja myös tekstin ja kuvan oikeudenhaltijoille (tekijöille, kustantajille ja muille oikeudenhaltijoille). Esimerkiksi Alankomaissa teksti ja kuva otettiin hyvityksen piiriin vuonna 2012, koska haluttiin varmistua siitä, että kansallinen lainsäädäntö on EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artikla 2 kohdan b alakohdan mukainen. Ruotsissa on valmisteilla esitys kirjallisten ja kuvataiteellisten teosten ja muiden suojankohteiden (teksti ja kuva) sisällyttämisestä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun piiriin. Tällä hetkellä Ruotsissa maksetaan yksityisen kopioinnin hyvitystä kirjallisista ja kuvataiteellisista teoksista osana liikkuvaa kuvaa tai äänitallennetta. Yksityisen kopioinnin tutkimuksessa ei ole selvitetty, mille laitteille graafisia aineistoja kopioidaan, mutta ei voida olettaa, että Suomessa kopiointikäyttäytyminen olisi muista EU-maista poikkeavaa. Hyvitysmaksua peritään monissa EU-maissa monikäyttöisten laitteiden, tallennusalustojen ja -palveluiden lisäksi mm. yksityiskäyttöön hankituista skannereista, tulostimista, fakseista ja monitoimilaitteista. Teksti ja kuva saavat myös osuuden kopioinnin mahdollistavista laitteista, tallennusalustoista ja palveluista kertyvistä hyvitysmaksuista. Sekä EU:n lainsäädäntö että oikeuskäytäntö mahdollistavat ja edellyttävät hyvityksen maksamista myös graafisessa muodossa olevien teosten oikeudenhaltijoille suojattujen aineistojen (teksti, kuva ja nuotti) yksityisestä kopioinnista. Graafisessa muodossa olevien teosten sisältyminen tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaan todetaan myös EUT:n Hewlett-Packard Belgium -tapauksessa (C-572/13): ”Koska tässä säännöksessä säädetään nimenomaisesti, että kappaleet, joihin siinä viitataan, on tehty ”mille tahansa välineelle”, sen on ymmärrettävä koskevan myös niitä kappaleita, jotka on tehty paperille tai samankaltaiselle alustalle. Koska mainitussa säännöksessä ei lisäksi tarkenneta kyseessä olevaa kappaleenvalmistustekniikkaa, se on ymmärrettävä siten, ettei sen soveltamisalan ulkopuolelle suljeta kappaleita, jotka on tehty käyttämällä mitä tahansa valokuvaustekniikkaa tai muuta menetelmää, jolla on samanlaiset vaikutukset.” (Hewlett-Packard Belgium, C-572/13, EU:C:2015:750, 32 kohta). Selvyyden vuoksi on hyvä todeta, että tekijänoikeuslain 13, 13 a ja 14 §:ien sopimuslisenssisäännöksiin perustuvat Kopioston kopiointiluvat eivät koske yksityiseen käyttöön tehtäviä kopioita ja kopiointia. Yksityiseen käyttöön tehdyistä graafisten aineistojen kopioista oikeudenhaltijat eivät saa mistään direktiivin edellyttämään sopivaa hyvitystä.
      • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Yksityisen kopioinnin hyvitys ei ole harkinnanvarainen maksu, vaan EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin ja tekijänoikeuslainsäädännön edellyttävä hyvitysmaksu, kun yksityistä kopiointia koskeva tekijänoikeuden rajoitus on mahdollistettu jäsenvaltion lainsäädännössä. Hyvitysvelvollisuuden on lähtökohtaisesti katettava kaikentyyppiset teokset ja muut suojan kohteet, joiden kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittua. Tekijänoikeuslainsäädännön yksityistä kopiointia koskevan poikkeussäännöksen ulkopuolelle on rajattu vain tietokoneella luettavassa muodossa olevat tietokoneohjelmat, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistaminen koneluettavassa muodossa olevasta tietokannasta sekä rakennusteokset. Hyvitysmaksun ulottaminen nykyistä (musiikki, av-teokset) laajempaan pohjaan sisältöjä varmistaa hyvitysjärjestelmän yhdenmukaisuuden tietoyhteiskuntadirektiivin velvoitteiden ja Unionin oikeuskäytännön kanssa, jossa on korostettu oikeudenhaltijoiden yhdenmukaista kohtelua (mm. Seven.One Entertainment, C260/22) velvoitteiden kanssa. Siten myös graafisten teosten sisällyttämistä hyvitysmaksulla korvattaviin sisältöihin tulisi tarkastella.
      • Medialiitto ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Laki edellyttää, että hyvitysvelvollisuus koskee kaikkea oikeudenhaltijoille vähäistä suurempaa haittaa aiheuttavaa yksityistä kopiointia. Velvollisuutta ei voi kategorisesti rajata teoslajeittain muulla kuin haitan vähäisyysperusteella. Viime vuosina trendinomaista on ollut graafisten teosten, erityisesti tietokirjallisuuden yksityisen kopioinnin kasvu, minkä vuoksi haittaa ei tämän teoslajin osalta enää lähtökohtaisesti voida pitää vähäisenä.
      • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja suojan kohteita, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Teknologiateollisuus ry yhtyy FiCom ry:n lausuntoon. Ehdotettu malli ulottaa pilvipalvelut ja internetliittymät hyvitysmaksun piiriin on täysin kohtuuton ja epärealistinen. Nämä muodostaisivat toteutuessaan uuden veroluontoisen maksun, joka kohdistuisi yhteiskunnan perusinfrastruktuuriin, joita internetliittymät ja pilvipalvelut tänä päivänä käytännössä ovat.
      • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja suojan kohteita, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön. Tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että oikeudenhaltijoille on maksettava sopiva hyvitys, jos jäsenvaltio sallii teosten tai muun suojan kohteen kopioinnin yksityiseen käyttöön. Suomessa tekijänoikeuslain 12 § sallii jokaiselle oikeuden valmistaa muutaman kappaleen julkistetusta teoksesta yksityistä käyttöään varten. Laissa rajataan yksityisen kopioinnin ulkopuolelle ainoastaan tietokoneella luettavassa muodossa olevat tietokoneohjelmat, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistaminen tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta ja rakennusteokset. Hyvitysvelvollisuuden piiriin tulee siten kuulua audio- (kuten musiikki, radio-ohjelmat, podcastit ja äänikirjat) ja audiovisuaaliset teokset (kuten elokuvateokset ja tv-ohjelmat) sekä graafiset teokset eli kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset ja valokuvat (esimerkiksi kirjat, lehdet ja kuvat). Graafiset teokset hyvitysmaksun piiriin Direktiivin ja tekijänoikeuslain mukaan minkä tahansa tyyppisen teoksen saa kopioida yksityiseen käyttöön. Toistaiseksi Suomessa ei ole maksettu hyvitysmaksua muiden kuin av-teosten ja musiikin kopioimisesta. Tämä ei vastaa direktiiviä. Direktiivi edellyttää, että jos jäsenvaltiossa säädetään yksityistä kopiointia koskeva rajoitus, tulee oikeudenhaltijoille turvata yksityisestä kopioinnista sopiva hyvitys. EUT on korostanut oikeudenhaltijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta Seven.one-tapauksessa (C 260/22), joka koski yleisradioyhtiöiden oikeutta saada yksityisen kopioinnin hyvitystä Saksassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain teettämässä yksityisen kopioinnin tutkimuksessa on selvitetty myös graafisten teosten yksityistä kopiointia vuodesta 2017 lähtien. Graafisten teosten yksityisen kopioinnin määrä on vuodesta 2017 lähtien vuosittain kasvanut ja se on ollut viimeisten vuosien aikana 550–690 miljoonaa hyvitettävää sivua. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimukset osoittavat, että yksityiseen käyttöön kopioidaan myös graafisia teoksia, kuten kirjoja, nuotteja, kuvia ja lehtiartikkeleita. Uusimman yksityisen kopioinnin tutkimuksen mukaan graafista aineistoa on viimeisen vuoden aikana kopioinut useampi kuin neljä viidestä (83 %) 12–79-vuotiaasta Suomessa (Taloustutkimus: Yksityinen kopiointi 2024-tutkimus). Kopiointitavat vaihtelevat tulostamisesta ja tallentamisesta skannaamiseen ja valokopiointiin. Musiikki- ja videotiedostoja kopioitiin uusimman tutkimuksen mukaan yksityiseen käyttöön 162–191 miljoonaa kappaletta vuonna 2024. Graafisten aineistojen kopiointitapahtumia puolestaan oli 143 miljoonaa kappaletta (12–79 vuotiaiden keskuudessa, Taloustutkimus 2024). Tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluva sivumäärä on arviolta välillä 582–697 miljoonaa sivua (12–79 vuotiaiden keskuudessa, Taloustutkimus 2024). 10 % vastaajista (12–79 v) kopioi, skannaa tai tulostaa päivittäin graafisia aineistoja yksityiseen käyttöön. 58 % kopioi, skannaa tai tulostaa vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Suurin osa tallentaa tai tulostaa digitaalista aineistoa (esim. kirjaa, lehtiartikkelia, kuvia tai nuotteja). Tutkimus osoittaa, että kyse ei ole marginaalisesta kopioinnista eikä yksityinen kopiointi kohdistu ainoastaan musiikkiin ja av-teoksiin. Yksityishenkilöt kopioivat yksityiseen käyttöönsä mm. nuotteja, lehtiä, kirjoja ja kuvia. Painettuina julkaistut tekstit (kirjat, lehdet, nuotit jne.) ja kuvat on helppo myös skannata digitaalisiksi valokuvaamalla tai kännykän, tabletin tai muun mobiililaitteen skannerisovelluksella tai muun sovelluksen skannausominaisuudella ja nämä digitaaliset kopiot voidaan siirtää myös muihin digitaalisiin välineisiin ja tallennusalustoille. Jokainen yksityiskäyttöön tehty kopio tarkoittaa menetettyä myyntituloa kustantajalle ja menetettyä tekijäpalkkiota tekijöille. Yksityinen kopiointi aiheuttaa oikeudenhaltijoille taloudellista vahinkoa, joka ei ole vähäinen. Hyvitysmaksun rajoittaminen vain musiikin ja audiovisuaalisten teosten oikeudenhaltijoille ei ole perusteltua huomioiden EU:n tuomioistuimen ratkaisuissa korostama yhdenvertaisuuden periaate (esim. Seven.One Entertainment, C 260/22, kohta 40). Reprografisen kopioinnin sisällyttäminen yksityisen kopioinnin piiriin ja siten hyvitysmaksuvelvollisuuden piiriin on mainittu myös tietoyhteiskuntadirektiivin johdantokappaleessa 37: ”Jäsenvaltioille olisi sallittava reprografista kopiointia koskevan poikkeuksen tai rajoituksen säätäminen.” 17 EU-maassa (Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta ja Unkari) sekä Norjassa kerätään hyvitysmaksuja myös tekstin ja kuvan oikeudenhaltijoille (tekijöille, kustantajille ja muille oikeudenhaltijoille). Esimerkiksi Alankomaissa teksti ja kuva otettiin hyvityksen piiriin vuonna 2012, koska haluttiin varmistua siitä, että kansallinen lainsäädäntö on EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artikla 2 kohdan b alakohdan mukainen. Ruotsissa on valmisteilla esitys, että myös kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset (teksti ja kuva) otetaan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun piiriin. Tällä hetkellä Ruotsissa maksetaan yksityisen kopioinnin hyvitystä kirjallisten ja kuvataiteellisten teosten oikeudenhaltijoille osana liikkuvaa kuvaa tai äänitallennetta. Yksityisen kopioinnin tutkimuksessa ei ole selvitetty, mille laitteille graafisia teoksia kopioidaan, mutta ei voida olettaa, että Suomessa kopiointikäyttäytyminen olisi poikkeavaa muista EU-maista. Hyvitysmaksua peritään muissa maissa mm. valokopiokoneista, skannereista, tulostimista, fakseista ja monitoimilaitteista. Lisäksi teksti ja kuva saavat osuuden kopioinnin mahdollistavista laitteista, tallennusalustoista ja palveluista kertyvistä hyvitysmaksuista. Sekä EU:n lainsäädäntö että oikeuskäytäntö mahdollistavat ja edellyttävät hyvityksen maksamista myös graafisten teosten oikeudenhaltijoille suojattujen tekstien ja kuvien yksityisestä kopioinnista. Graafisten teosten sisältyminen tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaan todetaan myös EUT:n Hewlett-Packard Belgium -tapauksessa (C-572/13): ”Koska tässä säännöksessä säädetään nimenomaisesti, että kappaleet, joihin siinä viitataan, on tehty ”mille tahansa välineelle”, sen on ymmärrettävä koskevan myös niitä kappaleita, jotka on tehty paperille tai samankaltaiselle alustalle. Koska mainitussa säännöksessä ei lisäksi tarkenneta kyseessä olevaa kappaleenvalmistustekniikkaa, se on ymmärrettävä siten, ettei sen soveltamisalan ulkopuolelle suljeta kappaleita, jotka on tehty käyttämällä mitä tahansa valokuvaustekniikkaa tai muuta menetelmää, jolla on samanlaiset vaikutukset.” (Hewlett-Packard Belgium, C-572/13, EU:C:2015:750, 32 kohta).
      • Suomen Yrittäjät ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden pitää koskeva vain sellaisia teoksia tai tekijänoikeussuojan kohteita, joiden oikeudenhaltijoille aiheutuu vahinkoa yksityisestä kopioinnista. On tärkeä huomata, että kaikki hyvitysmaksua koskevat eri mallit perustuvat viime kädessä oletukseen yksityisen kopioinnin aiheuttamasta vahingosta oikeudenhaltijoille. On tärkeää, että vaihtoehtojen arvioinnissa huomioidaan se, että yksityisen kopioinnin määrä on vähentynyt huomattavasti erilaisten lisensiointiin perustuvien maksullisten suoratoistopalvelujen ja muiden palvelujen myötä. Hyvityksen ei pidä johtaa ylikompensaatioon.
      • Telia Finland Oyj
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Telia Finland Oyj (jäljempänä Telia) kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta vastata selvityshenkilön kysymyksiin yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmästä. Tuemme Ficomin asiassa lausumaa kokonaisuudessaan ja esitämme sen lisäksi kunnioittavasti seuraavaa: Telian keskeiset viestit • Yksityisen kopioinnin merkitys ja sen aiheuttama vahinko oikeudenhaltijoille on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt merkittävästi • Laillisten palvelujen saatavuus ja käyttö on vastaavassa ajassa moninkertaistunut. Näistä palveluista oikeudenhaltijat saavat suoran korvauksen niille antamiensa käyttölisenssien kautta. Hyvitysmaksu ei siten voi kohdistua näihin palveluihin. • Vuoden 2025 hyvitysmaksutason ehdotus – 5,5 miljoonaa euroa – on verrokkimaihin verrattuna sopiva. • Ehdotettu nettiliittymämalli on itse asiassa uusi laajakaistavero, joka kerättäisiin kaikilta tietoyhteiskunnan jäseniltä ilman suoraa liityntää yksityiseen kopiointiin. • Nykyinen budjettimalli on oikea tapa toteuttaa hyvitysmaksu käytännössä. Se kohtelee tasapuolisesti kaikkia vahinkoa kärsiviä oikeudenhaltijoita. Muut tavat edellyttävät maksun keräämiseksi ja raportoimiseksi rakennettavaa hallintoa, joka tuottaa hyvitysmaksun kokonaisuus huomioon ottaen kohtuuttomia kustannuksia. Ainoastaan sellainen kopiointi yksityiseen käyttöön, josta korvausta ei muulla tavalla oikeudenhaltijoille makseta, voi ylipäänsä kuulua hyvitysvelvollisuuden piiriin. Samasta käytöstä ei oikeudenhaltija voi saada kaksinkertaista korvausta. Niinpä oikeudenhaltijoiden itse lisensioimat palvelut, kuten esim. verkkotallennus ja musiikin tai audiovisuaalisten teosten suoratoistopalvelut kaikkine lisensoituine ominaisuuksineen, eivät kuulu hyvitysvelvollisuuden piirin. Viittaamme asiakohdassa lisäksi Ficomin lausuntoon perusteluineen.
      • FiCom ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt FiComilta vastauksia selvityshenkilön laatimiin kysymyksiin liittyen yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmään. FiCom kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi ja esittää kunnioittavasti seuraavaa: FiComin keskeiset viestit • Lähtökohtaisesti yksityisen kopioinnin hyvitys tulisi toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla. • Ns. nettiliittymämaksua ei ole käytössä missään muualla. Se on täysin keinotekoinen malli, jolle ei löydy tukea yksityistä kopiointia koskevasta lainsäädännöstä tai Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä. • Vuodelle 2025 ehdotettua 5,5 miljoonan euron hyvitysmaksutasoa voidaan pitää korkeahkona, kun otetaan huomioon, että Suomessa on jo kymmenen vuotta maksettu muita Pohjoismaita huomattavasti korkeampaa hyvitystä. • Kaikki kohtuullisen hyvitystason ylittävä korvaus on kulttuuritukea, jota ei tule rahoittaa suoraan kansalaisiin kohdistuvalla laite- tai nettiliittymämaksulla. Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea ainoastaan sellaisia tekijänoikeussuojan kohteita, joiden oikeudenhaltijoille yksityisestä kopioinnista mahdollisesti aiheutuu vahinkoa. Tätä arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa se, kuinka paljon erilaisten maksullisten, lisensioitujen suoratoistopalveluiden käyttö on korvannut yksityistä kopiointia.
      • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
        Päivitetty:
        5.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja suojan kohteita, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön. Tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että oikeudenhaltijoille on maksettava sopiva hyvitys, jos jäsenvaltio sallii teosten tai muun suojan kohteen kopioinnin yksityiseen käyttöön. Suomessa tekijänoikeuslain 12 § sallii jokaiselle oikeuden valmistaa muutaman kappaleen julkistetusta teoksesta yksityistä käyttöään varten. Laissa rajataan yksityisen kopioinnin ulkopuolelle ainoastaan tietokoneella luettavassa muodossa olevat tietokoneohjelmat, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistaminen tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta ja rakennusteokset. Hyvitysvelvollisuuden piiriin tulee siten kuulua audio- (kuten musiikki, radio-ohjelmat, podcastit ja äänikirjat) ja audiovisuaaliset teokset (kuten elokuvateokset ja tv-ohjelmat) sekä graafiset teokset eli kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset ja valokuvat (esimerkiksi kirjat, lehdet ja kuvat). Myös graafiset teokset tulee lisätä hyvitysmaksun piiriin jatkossa. Direktiivin ja tekijänoikeuslain mukaan minkä tahansa tyyppisen teoksen saa kopioida yksityiseen käyttöön. Toistaiseksi Suomessa ei ole maksettu hyvitysmaksua muiden kuin av-teosten ja musiikin kopioimisesta. Tämä ei vastaa direktiiviä. Direktiivi edellyttää, että jos jäsenvaltiossa säädetään yksityistä kopiointia koskeva rajoitus, tulee oikeudenhaltijoille turvata yksityisestä kopioinnista sopiva hyvitys. EUT on korostanut oikeudenhaltijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta Seven.one-tapauksessa (C 260/22), joka koski yleisradioyhtiöiden oikeutta saada yksityisen kopioinnin hyvitystä Saksassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain teettämässä yksityisen kopioinnin tutkimuksessa on selvitetty myös graafisten teosten yksityistä kopiointia vuodesta 2017 lähtien. Graafisten teosten yksityisen kopioinnin määrä on vuodesta 2017 lähtien vuosittain kasvanut ja se on ollut viimeisten vuosien aikana 550–690 miljoonaa hyvitettävää sivua. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimukset osoittavat, että yksityiseen käyttöön kopioidaan myös graafisia teoksia, kuten kirjoja, nuotteja, kuvia ja lehtiartikkeleita. Uusimman yksityisen kopioinnin tutkimuksen mukaan graafista aineistoa on viimeisen vuoden aikana kopioinut useampi kuin neljä viidestä (83 %) 12–79-vuotiaasta Suomessa (Taloustutkimus: Yksityinen kopiointi 2024-tutkimus). Kopiointitavat vaihtelevat tulostamisesta ja tallentamisesta skannaamiseen ja valokopiointiin. Musiikki- ja videotiedostoja kopioitiin uusimman tutkimuksen mukaan yksityiseen käyttöön 162–191 miljoonaa kappaletta vuonna 2024. Graafisten aineistojen kopiointitapahtumia puolestaan oli 143 miljoonaa kappaletta (12–79 vuotiaiden keskuudessa, Taloustutkimus 2024). Tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluva sivumäärä on arviolta välillä 582–697 miljoonaa sivua (12–79 vuotiaiden keskuudessa, Taloustutkimus 2024). 10 % vastaajista (12–79 v) kopioi, skannaa tai tulostaa päivittäin graafisia aineistoja yksityiseen käyttöön. 58 % kopioi, skannaa tai tulostaa vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Suurin osa tallentaa tai tulostaa digitaalista aineistoa (esim. kirjaa, lehtiartikkelia, kuvia tai nuotteja). Tutkimus osoittaa, että kyse ei ole marginaalisesta kopioinnista eikä yksityinen kopiointi kohdistu ainoastaan musiikkiin ja av-teoksiin. Yksityishenkilöt kopioivat yksityiseen käyttöönsä mm. nuotteja, lehtiä, kirjoja ja kuvia. Painettuina julkaistut tekstit (kirjat, lehdet, nuotit jne.) ja kuvat on helppo myös skannata digitaalisiksi valokuvaamalla tai kännykän, tabletin tai muun mobiililaitteen skannerisovelluksella tai muun sovelluksen skannausominaisuudella ja nämä digitaaliset kopiot voidaan siirtää myös muihin digitaalisiin välineisiin ja tallennusalustoille. Jokainen yksityiskäyttöön tehty kopio tarkoittaa menetettyä myyntituloa kustantajalle ja menetettyä tekijäpalkkiota tekijöille. Yksityinen kopiointi aiheuttaa oikeudenhaltijoille taloudellista vahinkoa, joka ei ole vähäinen. Hyvitysmaksun rajoittaminen vain musiikin ja audiovisuaalisten teosten oikeudenhaltijoille ei ole perusteltua huomioiden EU:n tuomioistuimen ratkaisuissa korostama yhdenvertaisuuden periaate (esim. Seven.One Entertainment, C 260/22, kohta 40). Reprografisen kopioinnin sisällyttäminen yksityisen kopioinnin piiriin ja siten hyvitysmaksuvelvollisuuden piiriin on mainittu myös tietoyhteiskuntadirektiivin johdantokappaleessa 37: ”Jäsenvaltioille olisi sallittava reprografista kopiointia koskevan poikkeuksen tai rajoituksen säätäminen.” 17 EU-maassa (Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta ja Unkari) sekä Norjassa kerätään hyvitysmaksuja myös tekstin ja kuvan oikeudenhaltijoille (tekijöille, kustantajille ja muille oikeudenhaltijoille). Esimerkiksi Alankomaissa teksti ja kuva otettiin hyvityksen piiriin vuonna 2012, koska haluttiin varmistua siitä, että kansallinen lainsäädäntö on EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artikla 2 kohdan b alakohdan mukainen. Ruotsissa on valmisteilla esitys, että myös kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset (teksti ja kuva) otetaan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun piiriin. Tällä hetkellä Ruotsissa maksetaan yksityisen kopioinnin hyvitystä kirjallisten ja kuvataiteellisten teosten oikeudenhaltijoille osana liikkuvaa kuvaa tai äänitallennetta. Yksityisen kopioinnin tutkimuksessa ei ole selvitetty, mille laitteille graafisia teoksia kopioidaan, mutta ei voida olettaa, että Suomessa kopiointikäyttäytyminen olisi poikkeavaa muista EU-maista. Hyvitysmaksua peritään muissa maissa mm. valokopiokoneista, skannereista, tulostimista, fakseista ja monitoimilaitteista. Lisäksi teksti ja kuva saavat osuuden kopioinnin mahdollistavista laitteista, tallennusalustoista ja palveluista kertyvistä hyvitysmaksuista. Sekä EU:n lainsäädäntö että oikeuskäytäntö mahdollistavat ja edellyttävät hyvityksen maksamista myös graafisten teosten oikeudenhaltijoille suojattujen tekstien ja kuvien yksityisestä kopioinnista.
      • Finnet-liitto ry
        Päivitetty:
        5.11.2024
        • Finnet-liitto ry (jäljempänä ”Finnet”) kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä mahdollisuudesta lausua otsikossa mainitusta asiasta. Selvyyden vuoksi todettakoon, että tämä lausunto annetaan Finnet-liiton ja sen jäsenyhtiöiden puolesta: 1. Alajärven Puhelinosuuskunta 2. FNE-Finland Oy 3. ElmoNet Oy 4. Ikaalisten-Parkanon Puhelin Oy 5. Kaisanet Oy 6. Karjaan Puhelin Oy 7. Kemiön Puhelinosakeyhtiö 8. LP Vahvavirta Osk 9. Lounea Oy 10. LPOnet Osk Anl 11. Mariehamns Telefon Ab 12. MPY Telecom Oyj 13. Paraisten Puhelin Oy 14. Pietarsaaren Seudun Puhelin Oy 15. Savonlinnan BLC- osuuskunta 16. Vakka-Suomen Puhelin Oy 17. Ålands Telefonandelslag Finnet ilmoittaa tukevansa FiCom ry:n tähän selvityspyyntöön antamia kaikkia vastauksia ja olevansa niistä samaa mieltä FiCom ry:n kanssa.
      • Suo-Anttila Marko
        Päivitetty:
        4.11.2024
        • Mielestäni yksityiseen käyttöön tapahtuvan kopioinnin tulisi olla maksutonta, erityisesti jos teoksia ei jaeta tai myydä eteenpäin, vaan ne jäävät omaan käyttöön. Nykyisessä digitaalisessa ympäristössä on tavallista, että yksityishenkilöt tallentavat ja kopioivat teoksia omaan käyttöönsä, eikä tästä tulisi aiheutua lisäkustannuksia. On myös huomionarvoista, että harrastajien tuottamaa sisältöä on runsaasti saatavilla verkossa ilman, että heille maksetaan siitä korvauksia. Tämä asettaa epäsuhdan, jota lainsäädäntö ei näytä ratkaisevan. On erikoista, että hyvitystä vaadittaisiin tilanteessa, jossa kopiointi on sallittu ilman tekijän tai oikeudenhaltijan lupaa.
      • Internet-käyttäjät ikuisesti-IKI ry
        Päivitetty:
        4.11.2024
        • Hyvitysmaksu pitäisi lopettaa kokonaan, koska se on vanhentunut jäänne ajalta ennen nykyisenlaista internettiä. Se ei sovi enää nykymaailmaan, missä sisältöjä katsotaan livenä netistä, striimauspalveluista ja sosiaalisesta mediasta. EU direktiivi ei pakota maita hyvitysmaksujärjestelyyn. Suomen pitäisi poistaa tällainen maksu ja ottaa siten etumatkaa internet- ja sisältöasioissa EU:n vähemmän digiosaaviin maihin nähden. Tuemme Googlen lausunnon kohtaa missä todetaan että nykymaailmassa suuri osa sisällöistä tulee harrastajilta (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa) joille ei päädy nykyjärjestelyssä lainkaan rahaa, mikä asettaa teosten tuottajat selvästi eriarvoiseen asemaan.
      • Grafia ry
        Päivitetty:
        4.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja suojan kohteita, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön. Toistaiseksi Suomessa ei makseta hyvitysmaksua muiden kuin av-teosten ja musiikin kopioimisesta. Tämä ei vastaa direkiiviä. Direktiivi edellyttää, että jos jäsenvaltiossa säädetään yksityistä kopiointia koskeva rajoitus, tulee oikeudenhaltijoille turvata yksityisestä kopioinnista sopiva hyvitys. EUT on korostanut oikeudenhaltijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta Seven.one-tapauksessa (C-260/22). Myös graafiset teokset tulee lisätä hyvitysmaksun piiriin jatkossa.
      • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja suojan kohteita, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön. Tietoyhteiskuntadirektiivi edellyttää, että oikeudenhaltijoille on maksettava sopiva hyvitys, jos jäsenvaltio sallii teosten tai muun suojan kohteen kopioinnin yksityiseen käyttöön. Suomessa tekijänoikeuslain 12 § sallii jokaiselle oikeuden valmistaa muutaman kappaleen julkistetusta teoksesta yksityistä käyttöään varten. Laissa rajataan yksityisen kopioinnin ulkopuolelle ainoastaan tietokoneella luettavassa muodossa olevat tietokoneohjelmat, tietokoneella luettavassa muodossa olevan kappaleen valmistaminen tällaisessa muodossa olevasta tietokannasta ja rakennusteokset. Hyvitysvelvollisuuden piiriin tulee siten kuulua audio- (kuten musiikki, radio-ohjelmat, podcastit ja äänikirjat) ja audiovisuaaliset teokset (kuten elokuvateokset ja tv-ohjelmat) sekä graafiset teokset eli kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset ja valokuvat (esimerkiksi kirjat, lehdet ja kuvat). Myös graafiset teokset pitää saada hyvitysmaksun piiriin. Direktiivin ja tekijänoikeuslain mukaan minkä tahansa tyyppisen teoksen saa kopioida yksityiseen käyttöön. Toistaiseksi Suomessa ei ole maksettu hyvitysmaksua muiden kuin av-teosten ja musiikin kopioimisesta. Tämä ei vastaa direktiiviä. Direktiivi edellyttää, että jos jäsenvaltiossa säädetään yksityistä kopiointia koskeva rajoitus, tulee oikeudenhaltijoille turvata yksityisestä kopioinnista sopiva hyvitys. EUT on korostanut oikeudenhaltijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta Seven.one-tapauksessa (C‐260/22), joka koski yleisradioyhtiöiden oikeutta saada yksityisen kopioinnin hyvitystä Saksassa. Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain teettämässä yksityisen kopioinnin tutkimuksessa on selvitetty myös graafisten teosten yksityistä kopiointia vuodesta 2017 lähtien. Graafisten teosten yksityisen kopioinnin määrä on vuodesta 2017 lähtien vuosittain kasvanut ja se on ollut viimeisten vuosien aikana 550–690 miljoonaa hyvitettävää sivua. Opetus- ja kulttuuriministeriön tutkimukset osoittavat, että yksityiseen käyttöön kopioidaan myös graafisia teoksia, kuten kirjoja, nuotteja, kuvia ja lehtiartikkeleita. Uusimman yksityisen kopioinnin tutkimuksen mukaan graafista aineistoa on viimeisen vuoden aikana kopioinut useampi kuin neljä viidestä (83 %) 12–79-vuotiaasta suomalaisesta. Musiikki- ja videotiedostoja kopioitiin uusimman tutkimuksen mukaan yksityiseen käyttöön 162–191 miljoonaa kappaletta vuonna 2024. Graafisten aineistojen kopiointitapahtumia puolestaan oli 143 miljoonaa kappaletta (12–79 vuotiaiden keskuudessa, Taloustutkimus 2024). Tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin kuuluva sivumäärä on arviolta välillä 582–697 miljoonaa sivua (12–79 vuotiaiden keskuudessa, Taloustutkimus 2024). 10 % vastaajista (12–79 v) kopioi, skannaa tai tulostaa päivittäin graafisia aineistoja yksityiseen käyttöön. 58 % kopioi, skannaa tai tulostaa vähintään muutaman kerran kuukaudessa. Suurin osa tallentaa tai tulostaa digitaalista aineistoa (esim. kirjaa, lehtiartikkelia, kuvia tai nuotteja). Tutkimus osoittaa, että kyse ei ole marginaalisesta kopioinnista eikä yksityinen kopiointi kohdistu ainoastaan musiikkiin ja av-teoksiin. Yksityishenkilöt kopioivat yksityiseen käyttöönsä mm. nuotteja, lehtiä, kirjoja ja kuvia. Painettuina julkaistut tekstit (kirjat, lehdet, nuotit jne.) ja kuvat on helppo myös skannata digitaalisiksi valokuvaamalla tai kännykän, tabletin tai muun mobiililaitteen skannerisovelluksella tai muun sovelluksen skannausominaisuudella ja nämä digitaaliset kopiot voidaan siirtää myös muihin digitaalisiin välineisiin ja tallennusalustoille. Jokainen yksityiskäyttöön tehty kopio tarkoittaa menetettyä myyntituloa kustantajalle ja menetettyä tekijäpalkkiota tekijöille. Yksityinen kopiointi aiheuttaa oikeudenhaltijoille taloudellista vahinkoa, joka ei ole vähäinen. Hyvitysmaksun rajoittaminen vain musiikin ja audiovisuaalisten teosten oikeudenhaltijoille ei ole perusteltua huomioiden EU:n tuomioistuimen ratkaisuissa korostama yhdenvertaisuuden periaate (esim. Seven.One Entertainment, C‐260/22, kohta 40). Reprografisen kopioinnin sisällyttäminen yksityisen kopioinnin piiriin ja siten hyvitysmaksuvelvollisuuden piiriin on mainittu myös tietoyhteiskuntadirektiivin johdantokappaleessa 37: ”Jäsenvaltioille olisi sallittava reprografista kopiointia koskevan poikkeuksen tai rajoituksen säätäminen.” 17 EU-maassa (Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Saksa, Slovakia, Slovenia, Tsekin tasavalta ja Unkari) sekä Norjassa kerätään hyvitysmaksuja myös tekstin ja kuvan oikeudenhaltijoille (tekijöille, kustantajille ja muille oikeudenhaltijoille). Esimerkiksi Alankomaissa teksti ja kuva otettiin hyvityksen piiriin vuonna 2012, koska haluttiin varmistua siitä, että kansallinen lainsäädäntö on EU:n tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artikla 2 kohdan b alakohdan mukainen. Ruotsissa on valmisteilla esitys, että myös kirjalliset ja kuvataiteelliset teokset (teksti ja kuva) otetaan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun piiriin. Tällä hetkellä Ruotsissa maksetaan yksityisen kopioinnin hyvitystä kirjallisten ja kuvataiteellisten teosten oikeudenhaltijoille osana liikkuvaa kuvaa tai äänitallennetta. Yksityisen kopioinnin tutkimuksessa ei ole selvitetty, mille laitteille graafisia teoksia kopioidaan, mutta ei voida olettaa, että Suomessa kopiointikäyttäytyminen olisi poikkeavaa muista EU-maista. Hyvitysmaksua peritään muissa maissa mm. valokopiokoneista, skannereista, tulostimista, fakseista ja monitoimilaitteista. Lisäksi teksti ja kuva saavat osuuden kopioinnin mahdollistavista laitteista, tallennusalustoista ja palveluista kertyvistä hyvitysmaksuista. Sekä EU:n lainsäädäntö että oikeuskäytäntö mahdollistavat ja edellyttävät hyvityksen maksamista myös graafisten teosten oikeudenhaltijoille suojattujen tekstien ja kuvien yksityisestä kopioinnista.
      • Valtiovarainministeriö
        Päivitetty:
        4.11.2024
        • Tietoyhteiskuntadirektiivin 2 artiklan mukaan tekijöillä on teostensa osalta yksinoikeus kappaleen valmistamiseen. Sama oikeus on esittäjillä esitystensä tallenteiden osalta, äänitetuottajilla äänitteidensä osalta, elokuvatuottajilla elokuviensa osalta sekä yleisradio-organisaatioilla lähetystensä tallenteiden osalta. Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän ulkopuolelle jäävät tietokannat ja tietokoneohjelmat, jotka eivät kuulu tietoyhteiskuntadirektiivin soveltamisalaan ja joista säädetään erikseen tietokantadirektiivissä (96/9/EY) ja tietokoneohjelmadirektiivissä (91/250/ETY, 2009/24/EU). Direktiivin 5 artiklan 2 a- ja b-kohdassa tarkoitettu sopiva hyvitys voidaan DSM-direktiivin 16 artiklan nojalla maksaa myös kustantajille siirtyneiden oikeuksien perusteella. On syytä huomata, että 2 artiklan mukaisen kappaleen valmistamisoikeuden ulkopuolelle jää tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 1 kohdan ulkopuolelle tilapäinen kappaleen valmistus, eikä tilapäisestä kopioinnista siten tule maksaa hyvitystä. Sopivan hyvityksen määräytymisestä säädetään tietoyhteiskuntadirektiivin 35 johdantokappaleessa. Kyseisen johdantokappaleen mukaan sopivan hyvityksen muotoa, yksityiskohtaisia järjestelyjä ja mahdollista tasoa määritettäessä olisi otettava huomioon kunkin tapauksen erityisolosuhteet. Näitä olosuhteita arvioi-taessa käyttökelpoinen peruste voi olla kyseisestä toimesta oikeudenhaltijoille mahdollisesti aiheutuva haitta. Mikäli oikeudenhaltijat ovat jo saaneet maksun jossakin muussa muodossa, esimerkiksi osana lisenssimaksua, mitään erityistä tai erillistä maksua ei voida edellyttää. Sopivan hyvityksen tason määrittämisessä olisi otettava täysin huomioon, missä määrin direktiivissä tarkoitettuja teknisiä suojaustoimenpiteitä on käytetty. Tietyissä tilanteissa, joissa oikeudenhaltijalle koituva haitta on vähäinen, ei velvoitetta maksun suorittamiseen voi syntyä. Tietoyhteiskuntadirektiivin 38 johdantokappaleessa säädetään lisäksi tätä täsmentävästi, että jäsenvaltioilla olisi oltava oikeus säätää poikkeuksesta tai rajoituksesta kappaleen valmistamista koskevaan oikeuteen silloin, kun kyseessä on tietynlainen kappaleen valmistaminen äänite-, kuvatallenne- ja audiovisuaalisesta aineistosta yksityiseen käyttöön sopivaa hyvitystä vastaan. Tähän voi sisältyä oikeudenhaltijoiden menetysten korvausjärjestelmien käyttöönotto tai jatkaminen. Edellä kuvatun perusteella on siten selvää, että 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän lähtökohtana tulisi olla tekijöiden menetysten korvaaminen, ja että jos tekijöille aiheutuva haitta jää vähäiseksi, ei erilliseen hyvitysjärjestelmään ole tarvetta. Lisäksi on selvää, että jos kappaleen valmistaminen tapahtuu oikeudenhaltijan luvalla (ns. lisensioitu käyttö), niin se ei kuulu yksityistä kopiointia koskevan rajoituksen piiriin eikä sitä tule korvata hyvitysjärjestelmän perusteella. Tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaan olisi myös otettava huomioon sopivan hyvityksen osalta, onko sovellettu tai jätetty soveltamatta teknisiä toimenpiteitä kyseiseen teokseen. Järjestelmä on syntynyt aikakautena, jolloin musiikkilevyjen ostamisen sijaan kuluttajat valmistivat ystävilleen ja tuttavilleen kopioita levyjen ostamisen sijaan ja televisiosta tallennettiin elokuvia vuokraamisen sijaan. Tämä käytäntö oletettiin vaikuttavan kielteisesti erityisesti muusikin ja elokuvan kulutukseen ja näin ollen myös tekijöiden ja muiden oikeudenhaltijoiden ansiotuloihin. 1980 alkaen n. 2000-luvulle asti yksityinen kopiointi oli laajamittaista. Sen jälkeen on kuitenkin tapahtunut yksityiseen kopiontiin ja sitä kautta hyvitysjärjestelmään laajasti vaikuttava kehitys. Suoratoistopalveluiden yleistymisen myötä taloudellisesti merkittävä yksityinen kopiointi on vähentynyt vahvasti. Tämän osoittaa myös Suomessa tehdyt tutkimukset yksityisen kopioinnin yleisyydestä.
      • Ranta Tomi
        Päivitetty:
        3.11.2024
        • Ei mitään
      • Freelance ohjelmatyöntekijät ry, Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n johtoryhmä
        Päivitetty:
        3.11.2024
        • Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n mielestä Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea kaiken tyyppisiä teoksia ja suojan kohteita, joita kopioidaan mille tahansa välineelle yksityiseen käyttöön. Graafiset teokset tulee ehdottomasti saattaa myös hyvitysmaksun piiriin.
      • Mäenpää Janne
        Päivitetty:
        25.10.2024
        • Ainoastaan ne aineistot, joita ei ole teknisesti suojattu. Esimerkiksi suojaamattomat ePub-kirjat, mutta ei suojattuja ePub-kirjoja. Jos laaditaan hyvitys kopioinnin varalta, kopioinnin on oltava mahdollista ja melko helppoa. Tietotekniikka/tietoturva-ammattilaisena totean, että periaatteessa mikä tahansa digitaalinen sisältö on ammattilaisen tai valtiollisen toimijan kopioitavissa ja väärennettävissä pankkitunnuksista Bitlocker-salaukseen. Kyse on siitä, mikä on järjellistä hyötyä ajatellen, ja mikä on mahdollista niille ihmisille, jotka digitaalista kopiointia haluavat harjoittaa. Näitä ihmisiä lienee hyvin vähän suhteessa kaikkiin internetin käyttäjiin, monet kopioijat ovat siirtyneet striimauspalvelujen asiakkaiksi (elokuvat, musiikki, kirjat).
      • Google
        Päivitetty:
        25.10.2024
        • Oikeudellisten tekstien tulkinnan lähtökohta on sanamuodon mukainen tulkinta, ja siksi ei pidä tehdä sellaisia erotteluita, joita säädöstekstissäkään ei tehdä. Koska Euroopan unionin lainsäätäjä ei vuonna 2001 tehnyt eroa teosten ja muun aineiston välillä, Suomi ei voi jaotella, mihin teoksiin sopivaa hyvitystä sovelletaan ja mihin ei. Lisäksi toteamme, että laissa ei ole määritelty kohtuullista hyvitystä vain yhteisvalvontajärjestöjen edustamalle tekijöiden ja oikeudenhaltijoiden ryhmälle ja että jokaisella henkilöllä, joka on luonut teoksen, jota muut kopioivat (esimerkiksi tilanteissa, joissa jonkin oppilaan vanhemman ottama valokuva jaetaan koko koulun vanhempien yhteisessä WhatsApp-ryhmässä), on oikeus saada siitä sopiva hyvitys. Toisin sanoen sopivaa hyvitystä ei pitäisi maksaa pelkästään ammattimaisille teosten luojille ja oikeudenhaltijoille, joita on yksi prosentti kaikista teosten luojista ja oikeudenhaltijoista, vaan hyvitysten piiriin pitäisi saattaa myös harrastelijat, jotka muodostavat 99 prosenttia teosten luojista ja oikeudenhaltijoista ja jotka eivät nykyään saa minkäänlaista korvausta. Tarvittaisiin selvää näyttöä ja tietoa siitä, että luonnolliset henkilöt kopioivat tietyntyyppisiä teoksia yksityiseen käyttöön ja tarkoituksiin, jotka eivät ole suoraan tai välillisesti kaupallisia, ja jos näyttöä ei ole tai jos näyttö ei ole yksiselitteistä, kyseisten oikeuksien haltijoille ei pitäisi maksaa hyvitystä. Direktiivin 2019/790 2 artiklan 4 kohdassa määritellyillä lehtijulkaisujen kustantajilla on oikeus kohtuulliseen hyvitykseen, koska mainitun direktiivin 15 artiklan 1 kohdassa on myönnetty heille direktiivin 2001/29/EY 2 artiklassa ja 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt oikeudet.
      • Karhumaa Kasper
        Päivitetty:
        24.10.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden ei pitäisi koskea mitään teoksia tai muita suojan kohteita.
      • Lindfors Jarkko
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden ei tulisi koskea mitään kohteita, vaan se tulisi purkaa kokonaan.
      • Ahola Luukas
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Ottaen huomioon tilauspohjaisten äänikirja-, E-kirja- ja suoratoistopalveluiden asettamat tekniset rajoitteet kopioinnille, tallennusalustapohjaisessa ratkaisussa hyvitysvelvollisuuden tulee koskea vain fyysisessä muodossa myytäviä teoksien kopioita (DVD-levyt, CD-äänitteet, kirjat), joiden kopiointi yksityiseen käyttöön ilman erillistä lupaa on sallittu ja joita ei ole erityisemmin suojattu kopioinnilta erityisillä teknisillä rajoitteilla.
      • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Olen huolestunut artikkeli 5 kohdan 2c toteutumisest. Koulutus on yksi tärkeimpiä yhteiskunnan eteenpäinajavia voimia. Koulutuksen rahoitus on edelleen heikohkossa kantimissa. Jos käyttörajoitukset koskevat koulutuksen käyttöä tehdään yhteiskunnalle iso ongelma. Koulutukselle on jo tullut artikkelimaksujen ja artikkelien latausmaksujen kautta uusi ylimääräinen lisäkustannus johon EU on oikeutetusti ottanut kantaa, vaikkakaan ei ole vielä esittänyt miten tätä kustannusta alennettaisiin.
      • Dahlström Jorma
        Päivitetty:
        17.10.2024
        • Minusta kirjat ja oppimateriaalit pitää tästä sulkea ulos.
  • Lausunnonantajia: 43
    Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluva kopiointi
      • Laittomasta lähteestä (ilman tekijän lupaa yleisön saataviin saatetun tai luvattomasti valmistetun kappaleen) tapahtuva kopiointi yksityiseen käyttöön ei kuulu hyvitysvelvollisuuden piiriin (ks. esim. Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu asiassa C-435/12 ACI Adam ym., tuomio 10.4.2014), mutta kaikki muu sellainen yksityinen kopiointi, jonka osalta tekijän ja muiden oikeudenhaltijoiden yksinoikeutta on rajoitettu (tietoyhteiskuntadirektiivi ja tekijänoikeuslain 12 § sekä viittaussäännökset 45, 46, 46 a, 48, 49 ja 49 a §:ssä) kuuluu hyvitysvelvollisuuden piiriin (huom. kansallisesti eri suojan kohteiden osalta on joitakin eroja). Unionin tuomioistuin on katsonut, että kappaleen valmistamisen käsite on ymmärrettävä laajasti (ks. esim. C-433/20 Austro-Mnsechana, tuomio 24.3.2022). Unionin tuomioistuin on katsonut, että mahdollinen toimenpide, jolla oikeudenhaltija sallii kappaleen valmistamisen teoksestaan, ei vaikuta sopivaan hyvitykseen, kun jäsenvaltio on sallinut yksityisen kopioinnin ilman tekijän lupaa, ja että myöskään teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuus ei voi aiheuttaa sitä, ettei sopivaa hyvitystä sovellettaisi, koska teknisten toimenpiteiden soveltaminen on vapaaehtoista eli kyseisten toimenpiteiden soveltamatta jättäminen ei johda siihen, että sopiva hyvitys voitaisiin jättää maksamatta (unionin tuomioistuimen ratkaisu asioissa C-457/11 ja 460/11, VG Wort ym., tuomio 27.6.2013).
      • Kysymys 2: Minkälainen kopiointi yksityiseen käyttöön kuuluu mielestänne hyvitysvelvollisuuden piiriin ts. minkälaisten aineistojen kopiointi ja minkälaista tekniikkaa käyttäen?
        • analoginen – analoginen, esim. painetun aineiston valokopiointi
        • analoginen – digitaalinen, esim. painetun aineiston skannaus
        • digitaalinen-analoginen, esim. sähköisesti tallennetun aineiston tulostaminen paperille
        • digitaalinen – digitaalinen, esim. tietoverkossa olevan aineiston tallentaminen puhelimen muistikortille tai pilvipalveluun     
      • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Asia on hyvin selkeä. Hyvitysmaksun piiriin tulee kuulua kaikkien teosten kopiointi yksityiseen käyttöön mitä tahansa tekniikkaa käyttäen. Teknologianeutraaliuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden vuoksi mitään kopiointitapaa tai tekniikkaa ei voi jättää hyvitysmaksuvelvollisuuden ulkopuolelle. Myöskään sillä, onko mahdollista käyttää teknisiä suojakeinoja ei ole vaikutusta. Yhdymme tässä kohdin tekijänoikeusjärjestö Kopioston lausuntoon juridisten perustelujen osalta.
      • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea mitä tahansa tekniikkaa käyttäen tapahtuvaa yksityistä kopiointia. Teknologianeutraaliuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden vuoksi mitään kopiointitapaa tai -tekniikkaa ei voida jättää hyvitysvelvollisuuden ulkopuolelle, eikä mahdollisuudella käyttää teknisiä suojakeinoja tule olla vaikutusta hyvitysvelvollisuuden soveltamiseen.
      • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea mitä tahansa tekniikkaa käyttäen tapahtuvaa yksityistä kopioin tia. Tämä on tietoyhteiskuntadirektiivin ja yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa lin jassa oleva yhdenvertaisuuden periaatteen mukainen sekä teknologianeutraali tulkinta.
      • Elisa Oyj
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin pitäisi kuulua sellainen kopiointi, josta oikeudenhaltijoille syntyy taloudellista vahinkoa. Tästä syystä esimerkiksi sellaisia aineistoja, joilla ei ole tekijänoikeutta (esim. viranomaisdokumentit tai reseptit), jotka ovat tallentajan itsensä luomia (esim. omat valokuvat tai videot) tai sellaista kopiointia, joka on jo muulla tavalla hyvitetty (esim. verkkotallennuspalvelun kautta tapahtuva tallentaminen tai lisensointiin perustuvan suoratoistapalvelun offline-tallennusominaisuus) ei pidä sisällyttää hyvitysvelvollisuuden piiriin. Verkkotallennuspalveluita koskee sopimuslisenssisäännös, joka korvaa oikeudenhaltijoille tallennuksesta syntyvän haitan. Verkkotallentamisesta on maksettu tekijänoikeuskorvauksia vuodesta 2015 alkaen, Kopioston vuoden 2023 avoimuusraportin mukaan televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluista kerätään vuosittain 14–15 miljoonaa euroa korvausta oikeudenhaltijoille. Suoratoistopalvelun tarjotessa katselijoille offline-tallennusmahdollisuuden, kysymys on käytöstä, johon palveluntarjoaja on ostanut oikeudenhaltijoilta oikeudet, jolloin tallentamisesta ei synny vahinkoa tekijöille. Esimerkiksi Euroopan komissiolle laaditun raportin (Hugenholtz, Guibault, van Geffen: The Future of Levies in a Digital Environment) mukaan (s. 37) tietoyhteiskuntadirektiivin johdantolause 35 on nimenomaan pyritty kirjoittamaan siten, että kuluttajat välttyisivät maksamasta kaksinkertaisesti tekijänoikeudella suojatuista teoksista. Korvausta ei vaadita tilanteissa, joissa ”oikeudenhaltijat ovat jo saaneet maksun jossakin muussa muodossa, esimerkiksi osana lisenssimaksua", kuten esimerkiksi suoratoistopalveluiden tapauksessa on tapahtunut.
      • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea mitä tahansa tekniikkaa käyttäen tapahtuvaa yksityistä kopiointia. Tämä on tietoyhteiskuntadirektiivin ja yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa linjassa oleva yhdenvertaisuuden periaatteen mukainen sekä teknologianeutraali tulkinta.
      • Suomen Kustannusyhdistys
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Kaikki mainitut tavat pitää kuulua velvollisuuden piiriin.
      • MTV Oy
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Kannatamme teknologianeutraliteettia hyvityksen saamisessa, eli rajausta ei tulisi tehdä tekniikan perustella, vaan kuten edellä, kriteerinä on haitta.
      • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluu kaikki aineistojen kopiointi yksityiseen käyttöön mitä tekniikkaa tahansa käyttäen. Tietoyhteiskuntadirektiivissä puhutaan ”mille tahansa välineelle” valmistetuista kappaleista. Teknologianeutraaliuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden vuoksi mitään kopiointitapaa tai -tekniikkaa ei voida jättää hyvitysvelvollisuuden ulkopuolelle, eikä mahdollisuudella käyttää teknisiä suojakeinoja tule olla vaikutusta hyvitysvelvollisuuden soveltamiseen.
      • Suomen Journalistiliitto ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Kaikkien yllä mainittujen kopiointitapojen ja kaiken tyyppisten aineistojen tulee olla hyvityksen piirissä.
      • Suomen Tiedekustantajien liitto
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että hyvitysvelvollisuus koskee kaikkia aineistoja kopiointitekniikasta riippumatta. Vain tällainen inklusiivisuus voi toteuttaa yhdenvertaisuuden ja teknologianeutraaliuden periaatteita.
      • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Yksityiseen kopiontiin käytettävän tekniikan ei tulisi olla hyvitysvelvollisuuden näkökulmasta olennaista. Vain laillisen ensisijaisen kopion, eli käyttäjän yksityiseen käyttöön valmistaman kolmannen osapuolen lähteestä peräisin olevan kopion tekeminen kuuluu hyvitysvelvollisuuden piiriin. Täten muun muassa käyttäjän valmistamat henkilökohtaiset varmuuskopiot eivät kuulu hyvitysvelvollisuuden piiriin. Taloustutkimuksen toteuttaman yksityisen kopioinnin tutkimuksen 2024 mukaan yksityiseen käyttöön valokopioitu tai skannattu aineisto on useimmiten viran-omaislomake tai lasku/ tiliote. Tällaiset, lähtökohtaisesti tekijänoikeudellisen suojan ulkopuolella olevat aineistot ovat hyvitysvelvollisuuden ulkopuolella. Korvausta ei tule myöskään maksaa käyttäjän itse valmistamasta tai tekemästä aineistosta, kuten omista valokuvista. Hyvitysmaksun piiriin ei kuulu verkkotallennus-palvelu, sillä sitä koskee sopimuslisenssisäännös, jonka tarkoitus on korvata oikeudenhaltijoille tallennuksesta syntyvää haittaa. Maksulliset suoratoistopalvelut ovat lisensioituja, eli palveluntarjoaja on hankkinut oikeudenhaltijoilta oikeudet tarjoamiinsa palveluihin, mistä syystä myös ne ovat lähtökohtaisesti hyvitysvelvollisuuden ulkopuolella.
      • Sanoma Media Finland Oy
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Lähtökohtaisesti hyvitysmaksujärjestelmää olisi hyvä tarkastella teknologianeutraalisti. Toteamme kutienkin, että näkökulmamme koskee tämän kysymyksen osalta hyvitykseen saamista. Emme kannata laitemaksuja, vaan hyvitys tulisi suorittaa valtion budjettivaroista.
      • DNA Oyj
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Käytettävä tekniikka ei ole itseisarvo, vaan merkityksellistä on se, mistä toteutustavasta oikeudenhaltijoille syntyy vahinkoa. Vahingon syntyminen tulee selvittää puolueettomalla tutkimuksella. On myös huomattava, ettei hyvitysmaksun piiriin voi kuulua verkkotallennuspalvelu eikä maksullisten suoratoistopalvelujen off-line tallennusominaisuus. Ensin mainitusta on nimenomainen sopimuslisenssisäännös, jonka tarkoitus on korvata oikeudenhaltijoille tallennuksesta syntyvää haittaa. Jälkimmäisessä on kysymys lisensioidusta palvelusta, johon palveluntarjoaja on ostanut oikeudenhaltijoilta oikeudet ja joihin sisältyy mm. off-line tallennus.
      • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden tulee koskea mitä tahansa tekniikkaa käyttäen tapahtuvaa yksityistä kopiointia. Tämä on tietoyhteiskuntadirektiivin ja yhteisön tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa linjassa oleva yhdenvertaisuuden periaatteen mukainen sekä teknologianeutraali tulkinta.
      • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Kaikki kopiointi yksityiseen käyttöön, mitä tahansa tekniikka käyttäen kuulu hyvitysvelvollisuuden piiriin. Direktiivin maininta mille tahansa välineelle valmistetusta kappaleesta tukee tätä, samoin unionin tuomioistuimen tulkinta kappaleen valmistamisen ymmärtämisestä laajasti. Jotta teknologianeutraalius ja yhdenvertainen kohtelu voidaan taata, ei hyvitysvelvollisuuden ulkopuolelle ole mahdollista rajata mitään tekniikkaa tai kopiontitapaa. Myöskään teknisen suojakeinon mahdollisuudella ei tule olla vaikutusta velvollisuuden soveltamiseen. Digitalisoituneessa markkinassa on tärkeää huomioida myös kuluttajien mahdollisuudet tallentaa suoratoistopalveluiden sisältöjä offline-käyttöön.
      • Finlands svenska författareförening
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki aineistojen kopiointi yksityiseen käyttöön mitä tekniikkaa tahansa käyttäen.
      • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluu kaikki aineistojen kopiointi yksityiseen käyttöön mitä tekniikkaa tahansa käyttäen. Tietoyhteiskuntadirektiivissä puhutaan ”mille tahansa välineelle” valmistetuista kappaleista. Unionin tuomioistuin on vahvistanut tämän periaatteen ratkaisuissaan todetessaan, että kappaleen valmistamisen käsite on ymmärrettävä laajasti, kun otetaan huomioon kyseisen direktiivin johdanto-osan perustelukappaleessa ilmaistu vaatimus siitä, että kappaleen valmistamista koskevan oikeuden kattamat toimet on määriteltävä laajasti oikeusvarmuuden takaamiseksi sisämarkkinoilla, ja mainitun direktiivin 2 artiklan sanamuoto, jossa käytetään termejä kuten ”suoraan tai välillisesti”, ”tilapäisesti tai pysyvästi” ja ”millä keinolla ja missä muodossa tahansa”. Teknologianeutraaliuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden vuoksi mitään kopiointitapaa tai -tekniikkaa ei voida jättää hyvitysvelvollisuuden ulkopuolelle, eikä mahdollisuudella käyttää teknisiä suojakeinoja tule olla vaikutusta hyvitysvelvollisuuden soveltamiseen.
      • Kopiosto ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki aineistojen kopiointi yksityiseen käyttöön mitä tekniikkaa tahansa käyttäen. Tietoyhteiskuntadirektiivissäkin puhutaan ”mille tahansa välineelle” valmistetuista kappaleista. Myös Unionin tuomioistuin on todennut, ”että kappaleen valmistamisen käsite on ymmärrettävä laajasti, kun otetaan huomioon kyseisen direktiivin johdanto-osan 21 perustelukappaleessa ilmaistu vaatimus siitä, että kappaleen valmistamista koskevan oikeuden kattamat toimet on määriteltävä laajasti oikeusvarmuuden takaamiseksi sisämarkkinoilla, ja mainitun direktiivin 2 artiklan sanamuoto, jossa käytetään termejä kuten ”suoraan tai välillisesti”, ”tilapäisesti tai pysyvästi” ja ”millä keinolla ja missä muodossa tahansa”.” (C-433/20 Austro-Mechana, kohta 16). Unionin tuomioistuin on todennut samassa Austro-Mechana-ratkaisussaan (kohdat 22–23), että ”ensinnäkin on todettava, että laajan merkityksensä vuoksi ilmaisulla ”mille tahansa välineelle” tarkoitetaan kaikkia välineitä, joille suojattu teos voidaan toisintaa, mukaan lukien pilvilaskennan yhteydessä käytettyjen kaltaiset palvelimet. On nimittäin niin, että koska direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ei mitenkään täsmennetä niiden laitteiden ominaisuuksia, joista tai joiden avulla yksityiskäyttöön tarkoitetut kappaleet valmistetaan, on katsottava, että unionin lainsäätäjän näkemyksen mukaan näillä ominaisuuksilla ei ole merkitystä sen osittaisella yhdenmukaistamisella tavoitteleman päämäärän kannalta (ks. vastaavasti tuomio 5.3.2015, Copydan Båndkopi, C‑463/12, EU:C:2015:144, 86 ja 88 kohta).” Teknologianeutraaliuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden vuoksi mitään kopiointitapaa tai tekniikkaa ei voida jättää hyvitysvelvollisuuden ulkopuolelle, eikä mahdollisuudella käyttää teknisiä suojakeinoja tule olla vaikutusta hyvitysvelvollisuuden soveltamiseen. Painettuina julkaistut aineistot (kirjat, lehdet, nuotit, kuvat jne.) on helppo paperikopioiden lisäksi myös skannata digitaalisiksi valokuvaamalla tai kännykän, tabletin tai muun mobiililaitteen skannerisovelluksella tai muun sovelluksen skannausominaisuudella ja nämä digitaaliset kopiot voidaan siirtää myös muihin digitaalisiin välineisiin, tallennusalustoille tai -palveluihin. Yksityishenkilöt voivat tallentaa myös suoratoistopalveluissa kopioita lataamalla sisällön niin sanottuun offline-tilaan. Offline-tallenteella tarkoitetaan suoratoistopalvelussa tehtyä kopiota, jota käyttäjä voi katsoa tai kuunnella ilman verkkoyhteyttä (offline-tilassa). Tällainen kopiointi on mahdollista useissa musiikkia, äänikirjoja, elokuvia ja muita av-sisältöjä sisältävissä suoratoistopalveluissa. Offline-tallenne voi olla käyttäjän saatavilla tietyn ajan, kuitenkin enintään sen ajan, kun käyttäjällä on kyseisen palvelun tilaus voimassa. Kysymys offline-tallennuksen sisältymisestä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun piiriin on parhaillaan unionin tuomioistuimen ratkaistavana (C-496/24).
      • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Yksityisen kopioinnin mahdollistava tekijänoikeuslain säännös on merkittävä tekijän oikeuksien rajoitus, jossa tekijän näkökulmasta kyse on teoksen hyödyntämisestä. Tämän vuoksi Teosto katsoo, ettei ole perusteltua sulkea pois hyvitysvelvollisuuden piiristä mitään yllä mainituista kopiointitavoista: riippumatta siitä, onko kopiointilähteenä tai -tuloksena analoginen vai digitaalinen kappale, voi kuluttaja kopioimalla hankkia ja käyttää teoksia tallenteina, eikä käyttäjän tai oikeudenhaltijan kannalta ole lähtökohtaisesti eroa sillä, minkälaiselle alustalle tai laitteelle aineistoja tallennetaan. Myös tietoyhteiskuntadirektiivi viittaa kopiointitapojen laajaan tulkintaan viittaamalla “mille tahansa välineelle” valmistettuihin kappaleisiin ja edellyttämällä kappaleen valmistuksen osalta laajaa tulkintaa (johdantolause 21). Unionin tuomioistuin on vahvistanut kappaleen valmistamisen laajan tulkinnan Austro-Mechana –tuomiossaan (C-433/20, kohta 16), jossa todetaan, että “kappaleen valmistamisen käsite on ymmärrettävä laajasti, kun otetaan huomioon kyseisen direktiivin johdanto-osan 21 perustelukappaleessa ilmaistu vaatimus siitä, että kappaleen valmistamista koskevan oikeuden kattamat toimet on määriteltävä laajasti oikeusvarmuuden takaamiseksi sisämarkkinoilla, ja mainitun direktiivin 2 artiklan sanamuoto, jossa käytetään termejä kuten ”suoraan tai välillisesti”, ”tilapäisesti tai pysyvästi” ja ”millä keinolla ja missä muodossa tahansa”.” Vaikka mitään kopiointitapoja ei lähtökohtaisesti ole tarpeen sulkea pois yksityisen kopioinnin piiristä, on kuitenkin huomioitava, että eri kopiointitavat voivat aiheuttaa ja käytännössä aiheuttavat eritasoista haittaa oikeudenhaltijoille. Kun yksityisen kopioinnin hyvityksellä pyritään korvaamaan tekijöille se vahinko, jota aiheutuu, kun heidän suojatuista teoksistaan valmistetaan ilman heidän lupaansa kappale yksityiseen käyttöön, on ilmeistä, että tehtäessä digitaalinen musiikki- tai av-teoksen kopio, valmistetaan laadultaan alkuperäistasoinen, useaan kertaan kulutettavissa oleva sekä helposti lähipiirissä jaettava kopio, mikä luonnollisesti aiheuttaa oikeudenhaltijalle enemmän vahinkoa menetettyinä tuloina kuin esimerkiksi painetun teoksen osittainen valokopiointi.
      • Medialiitto ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Kaikkien mainittujen kopioinnin muotojen on kuuluttava hyvitysvelvollisuuden piirin. Laki ei mahdollista rajaamista tässä esitetyn kaltaisilla teknisillä perusteilla, vaan hyvityksen ulkopuolelle voidaan rajata vain kopiointi, josta oikeudenhaltijoille aiheutuva haitta jää vähäiseksi.
      • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki aineistojen kopiointi yksityiseen käyttöön mitä tekniikkaa tahansa käyttäen. Direktiivin maininta mille tahansa välineelle valmistetusta kappaleesta tukee tätä, samoin unionin tuomioistuimen tulkinta kappaleen valmistamisen ymmärtämisestä laajasti. Jotta teknologianeutraalius ja yhdenvertainen kohtelu voidaan taata, ei hyvitysvelvollisuuden ulkopuolelle ole mahdollista rajata mitään tekniikkaa tai kopiontitapaa. Myöskään teknisen suojakeinon mahdollisuudella ei tule olla vaikutusta velvollisuuden soveltamiseen. Digitalisoituneessa markkinassa on tärkeää huomioida myös kuluttajien mahdollisuudet tallentaa suoratoistopalveluiden sisältöjä offline-käyttöön.
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
      • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki aineistojen kopiointi yksityiseen käyttöön mitä tekniikkaa tahansa käyttäen. Teknologianeutraaliuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden vuoksi mitään kopiointitapaa tai tekniikkaa ei voida jättää hyvitysvelvollisuuden ulkopuolelle, eikä mahdollisuudella käyttää teknisiä suojakeinoja tule olla vaikutusta hyvitysvelvollisuuden soveltamiseen.
      • Suomen Yrittäjät ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Yksityiseen kopiontiin käytettävä tekniikka ei ole hyvitysvelvollisuuden näkökulmasta relevanttia. Ainoastaan ensisijaisen kopion, toisin sanoen kolmannen osapuolen lähteestä käyttäjän laitteeseen tallennetun kopion tekeminen kuuluu hyvitysvelvollisuuden piiriin. Siten esimerkiksi käyttäjän tekemät henkilökohtaiset varmuuskopiot tai verkkotallennuspalvelujen käyttö ei kuulu hyvitysvelvollisuuden piiriin.
      • FiCom ry
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Kysymyksenasettelu on harhaanjohtava ja jopa johdatteleva. Olennaista ei ole käsitellä yksityiseen kopiointiin käytettyä tekniikkaa vaan kopioimista, josta oikeudenhaltijoilla on ylipäätään oikeus saada hyvitys heille syntyvän vahingon perusteella. Ainoastaan ensisijaisen kopion, toisin sanoen kolmannen osapuolen lähteestä käyttäjän laitteeseen tallennetun kopion tekeminen kuuluu hyvitysvelvollisuuden piiriin. Sen sijaan toissijaiset kopiot tulee jättää yksityisen kopioinnin hyvityksen ulkopuolelle. Toissijaiset kopiot ovat ensisijaisten kopioiden kaksoiskappaleita, jotka tehdään käyttäjän laitteesta toiseen laitteeseen tai tallennustilaan, esimerkkinä musiikkitiedoston kopiointi puhelimesta älykelloon tai valokuvan lataaminen käyttäjän tietokoneelta pilvitallennustilaan. Tällaisilla kopioilla ei ole luontaista taloudellista arvoa vaan ne tehdään turvallisuus- tai mukavuussyistä, toisin kuin kulutukseen tarkoitetut ensisijaiset kopiot. Euroopan unionin tuomioistuin on asiassa Reprobel (C-572/13) todennut, kuinka hyvityksen tarkoituksena on lähtökohtaisesti korvata todella valmistettujen kappaleiden vuoksi aiheutunut vahinko (tuomion kohdat 68–69). Eurostatin mukaan yli puolet käyttäjistä (55 %) ilmoitti pilvipalvelun käytön syyksi suojautumisen tietojen häviämiseltä (https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Archive:Internet_and_cloud_services_-_statistics_on_the_use_by_individuals). Käyttäjät voivat myös varmuuskopioida saman sisällön kahdessa tai useammassa eri palvelussa. Jotkin pilvipalvelut myös kopioivat tallennustilaa käyttäjien sisällön suojaamiseksi käyttäjien tietämättä. Esimerkiksi pilveen tallennettuja toissijaisia kopioita ei voi käyttää sellaisenaan, vaan niitä on käytettävä laitteella, kuten puhelimella, tabletilla tai tietokoneella. Älykellot taas on usein konfiguroitu siten, että ne käyttävät puhelimeen tallennettua sisältöä eikä älykellon omaa tallennuskapasiteettia voida käyttää tekijänoikeudella suojattujen teosten, kuten musiikin, kopioimiseen. Hyvitykselle ei siis näiden osalta ole perustetta. Taloustutkimuksen toteuttaman yksityisen kopioinnin tutkimuksen 2024 mukaan yksityiseen käyttöön valokopioitu tai skannattu graafinen aineisto on useimmiten viranomaislomake tai lasku/tiliote. Tulostettu tai tallennettu aineisto on puolestaan valokuva, viranomaislomake tai valmistusresepti. Mikäli kyseessä on henkilön itsensä ottama valokuva, niin kuin usein on, yksikään mainituista esimerkeistä ei ole hyvitykseen oikeuttavaa kopioimista. Pelkkiä valmistusohjeita sisältävät reseptit jäävät pääsääntöisesti tekijänoikeussuojan ulkopuolelle, kuten viranomaislomakkeetkin. Hyvitysmaksun piiriin ei voi myöskään voi kuulua verkkotallennuspalvelu tai maksullisen suoratoistopalvelun offline-tallennusominaisuus. Verkkotallennuspalveluita koskee sopimuslisenssisäännös, jonka tarkoitus on korvata oikeudenhaltijoille tallennuksesta syntyvää haittaa. Maksullisten suoratoistopalveluiden kohdalla kysymys on lisensioidusta palvelusta, johon palveluntarjoaja on ostanut oikeudenhaltijoilta oikeudet, joihin sisältyy mm. offline-tallennus. Euroopan komissiolle laaditun raportin (Hugenholtz, Guibault, van Geffen: The Future of Levies in a Digital Environment, https://www.ivir.nl/publicaties/download/DRM&levies-report.pdf) mukaan (s. 37) tietoyhteiskuntadirektiivin johdantolause 35 on nimenomaan pyritty kirjoittamaan siten, että kuluttajat välttyisivät maksamasta kaksinkertaisesti tekijänoikeudella suojatuista teoksista. Korvausta ei vaadita tilanteissa, joissa ”oikeudenhaltijat ovat jo saaneet maksun jossakin muussa muodossa, esimerkiksi osana lisenssimaksua", kuten esimerkiksi suoratoistopalveluiden tapauksessa on tapahtunut. Suoratoistopalveluiden online- ja offline-toimintojen osalta viittaamme lisäksi professori Alain Strowelin asiantuntijakirjoitukseen ”Private Copying Levies Do Not Apply in the Case of Streaming”. (https://www.bitkom.org/sites/default/files/2020-04/expert-opinion_streaming-and-private-copying-levies_strowel.pdf).
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Päivitetty:
        6.11.2024
        • Liikenne- ja viestintäministeriö katsoo, että selvityksen tarkastelukokonaisuus tulisi olla nyt kyselyssä esitettyä laajempi. Koska teosten yksityinen kopiointi on vähentynyt kulutuksen siirryttyä yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän piirissä olevasta teosten kuluttamisesta lisensoitujen sisältöjen ja sisältöpalvelujen, kuten suoratoistopalvelujen, kuluttamiseen, tulisi selvityksessä tarkastella esitettyä laajemmin tekijänoikeusjärjestelmän kokonaisuutta. Pelkästään yksityisen kopioinnin hyvityksen pieneneminen ei siis tosiasiassa välttämättä tarkoita tekijän saaman kokonaiskorvauksen pienenemistä, jos tekijän saama korvaus teosten käytöstä on esimerkiksi suoran sopimisen puolella kasvanut. Siten hyvitysmaksun aleneminen voi olla ongelmallista hyvitysmaksun jakelusta hyötyville järjestöille, eikä niinkään tekijänoikeuksia omistaville tekijöille.
      • Swappie Oy
        Päivitetty:
        5.11.2024
        • Digitaalinen-digitaalinen tulisi jättää hyvitysvelvollisuuden piirin ulkopuolelle, sillä DRM (Digital Rights Management)-suojauksen avulla tekijänoikeuden haltijat voivat jo nykyisellään rajoittaa, valvoa ja mahdollisesti veloittaa lisäkäytöstä.
      • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
        Päivitetty:
        5.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki aineistojen kopiointi yksityiseen käyttöön mitä tekniikkaa tahansa käyttäen.
      • Finnet-liitto ry
        Päivitetty:
        5.11.2024
        • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
      • Microsoft Oy, Heidi Nystedt, Yhteiskuntasuhde johtaja
        Päivitetty:
        5.11.2024
        • Käyttäjien laitteesta laitteeseen ja pilvipalveluihin tekemät kopiot tulee rajata pois yksityisen kopioinnin hyvitysvelvollisuuden piiristä. Tiedostojen kopiointi pilvipalveluihin ei luo taloudellista lisäarvoa, vaan niitä tehdään ensisijaisesti turvallisuus- ja käytettävyyssyistä. Lisäksi palveluntarjoajat voivat kopioida tiedostoja käyttäjien tietämättä. Euroopan unionin tuomioistuin on asiassa Reprobel (C-572/13) todennut, kuinka hyvityksen tarkoituksena on lähtökohtaisesti korvata todella valmistettujen kappaleiden vuoksi aiheutunut vahinko (tuomion kohdat 68–69). Eurostatin mukaan yli puolet käyttäjistä (55 %) ilmoitti pilvipalvelun käytön syyksi suojautumisen tietojen häviämiseltä.
      • Suo-Anttila Marko
        Päivitetty:
        4.11.2024
        • Mielestäni analogia-digitaali muunnoksissa, kuten antikvariaatista hankitun lehden tai internetistä ostetun valokuvan kopioinnissa omaan käyttöön, ei pitäisi olla minkäänlaisia hyvitysmaksuja. Samoin digitaalisen materiaalin tulostamisen omaan käyttöön ei pitäisi kuulua hyvitysvelvollisuuden piiriin. On teknisesti vaikea kuvitella, miten tällaista kopiointia voitaisiin tehokkaasti valvoa ilman, että maksuja asetettaisiin kaikille laitteille, muisteille, nettipalveluille ja kaupoille. Tämä toisi merkittäviä haasteita oikeudenhaltijoille hyvityksen jakamisessa globaalisti ja lisäisi turhaan kustannuksia sekä kuluttajille että yrityksille järjestelmien päivittämisen vuoksi.
      • Grafia ry
        Päivitetty:
        4.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikkien aineistojen kopiointi yksityiseen käyttöön mitä tekniikkaa tahansa käyttäen.
      • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
        Päivitetty:
        4.11.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki aineistojen kopiointi yksityiseen käyttöön mitä tekniikkaa tahansa käyttäen.
      • Valtiovarainministeriö
        Päivitetty:
        4.11.2024
        • Tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohta koskee kappaleiden valmistamisen yksityiseen käyttöön kuitenkin siten, että valokopiointia koskevan hyvityksen osalta säädetään 5 artiklan 2 kohdan a alakohdassa ja soveltuu myös valokopiointiin muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen tarkoitukseen. Tieto-yhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukainen hyvitys maksetaan Suomessa valokopiointia koskevan sopimuslisenssijärjestelmän muodossa.
      • Ranta Tomi
        Päivitetty:
        3.11.2024
        • Ei mikään
      • Freelance ohjelmatyöntekijät ry, Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n johtoryhmä
        Päivitetty:
        3.11.2024
        • Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n mielestä hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvat kaikki aineistojen kopiointi yksityiseen käyttöön mitä tekniikkaa tahansa käyttäen.
      • Hellsten Simo
        Päivitetty:
        27.10.2024
        • Direktiivin 2 artikla a) valossa ei ole perustetta erotella eri tekniikoita.
      • Mäenpää Janne
        Päivitetty:
        25.10.2024
        • Lähinnä ne, joissa lähdeaineisto on analogista. Digitaalisten kopioiden luominen on triviaalia, jos se on tehty helpoksi.
      • Google
        Päivitetty:
        25.10.2024
        • Tässä kysymyksessä ei pitäisi käsitellä yksityiseen kopiointiin käytettyjä keinoja vaan kopioimista toimintana, josta oikeudenhaltijoiden pitäisi saada hyvitys. Vain ensisijaisen kopion tekeminen synnyttää lakisääteisen velvoitteen maksaa oikeudenhaltijoille hyvitystä. Ensisijainen kopio tarkoittaa kopiota, joka on tehty kolmannen osapuolen lähteestä ja tallennettu käyttäjän laitteeseen. Sen sijaan toissijaiset kopiot pitäisi jättää yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmien ulkopuolelle. Toissijaiset kopiot ovat ensisijaisten kopioiden kaksoiskappaleita, jotka tehdään käyttäjän laitteesta toiseen laitteeseen tai tallennustilaan, kuten musiikkitiedoston kopiointi puhelimesta rannekelloon tai valokuvan lataaminen käyttäjän yksityiseltä tietokoneelta tiedoston yksityiseen pilvitallennustilaan. Tällaisilla kopioilla ei ole luontaista taloudellista arvoa. Ensisijaiset kopiot on tarkoitettu kulutukseen, mutta toissijaiset kopiot tehdään sen sijaan turvallisuus- tai mukavuussyistä. Pilveen tallennettuja toissijaisia kopioita ei voi käyttää sellaisenaan, vaan niitä on käytettävä tai haettava käyttöön tarkoitetulla laitteella, kuten puhelimella, tabletilla tai kannettavalla tietokoneella. Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu onkin perittävä juuri näistä viimeksi mainituista laitteista eikä pilvitallennuksesta, jota käytetään vain kopioista tehtyjen kopioiden säilyttämiseen. Jotta sisältö voidaan ladata pilvipalveluun, se on ensin tallennettava laitteeseen, josta jo veloitetaan hyvitysmaksu. Google Driven kaltaisia tuotteita käytetään selaimen tai mobiilisovelluksen kautta – molemmat toimivat laitteella, josta on jo maksettu hyvitysmaksu. Jos samasta pilvipalveluun varmuuskopioidusta sisällöstä peritään hyvitysmaksu, se merkitsisi perusteetonta kaksinkertaista maksua. Käyttäjät voivat myös varmuuskopioida saman sisällön kahdessa tai useammassa eri palvelussa (esimerkiksi iCloud-käyttäjä, joka tekee varmuuskopion myös Driveen). Eurostat [https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Archive:Internet_and_cloud_services_-_statistics_on_the_use_by_individuals]: ”Yli puolet käyttäjistä (55 %) ilmoitti pilvipalvelun käytön syyksi suojautumisen tietojen häviämiseltä”. Jotkin pilvipalvelut myös kopioivat tallennustilaa käyttäjien sisällön suojaamiseksi käyttäjien tietämättä. Tietojemme mukaan ei ole olemassa sääntöjä, joiden mukaan yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja pitäisi soveltaa myös ”palveluihin”, joten opetus- ja kulttuuriministeriön olisi jätettävä pilvipalvelut pois yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmää koskevan uudistuksen piiristä. Myös niin sanotut älykellot olisi jätettävä uudistuksen ulkopuolelle: Älykellot on konfiguroitu siten, että ne voivat käyttää puhelimeen tallennettua sisältöä, eikä niiden määritysten mukaan tallennusyksikköä käytetä tekijänoikeudella suojattujen teosten, kuten musiikin, kopiointiin. Koska kelloissa ei kopioida mitään tekijänoikeudella suojattua teosta, direktiivin 2001/29/EY mukaisille hyvitysmaksuille ei ole oikeusperustetta.
      • Karhumaa Kasper
        Päivitetty:
        24.10.2024
        • Minkään kopioinnin ei pitäisi kuulua hyvitysvelvollisuuden piiriin.
      • Lindfors Jarkko
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Minkäänlainen kopiointi ei kuulu mielestäni hyvitysvelvollisuuden piiriin. Ei ole yhteiskunnan vastuulla maksaa menetyksistä, joiden arviointi on parhaimmillaankin erittäin kyseenalainen. Ei ruokakauppiaillekaan makseta korvauksia hävikkiin menneestä ruoasta tai autovalmistajille siitä, että ihmiset käyttävät julkista liikennettä.
      • Ahola Luukas
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluisi lähtökohtaisesti analoginen-digitaalinen kopionti sen luoman "rasitteen" mukaan. Analoginen-analoginen kopiointi tapahtuu lähinnä erillisen kopiointiluvan hankkineiden tahojen toimesta, digitaalinen-analoginen kopiointi lähes aina perustuu analogisesta kappaleesta kopioituun digitaaliseen kappaleeseen ja digitaalinen-digitaalinen kopiointi olisi hyvin vaikea saattaa järkevästi hyvitysvelvollisuuden piiriin teknisten rajoitteiden perusteella (DRM, Digitaalinen Tekijänoikeusten Hallinta).
      • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
        Päivitetty:
        23.10.2024
        • Koulutuksessa toki kopioidaan paljon, mutta yhä vähemmän kopioidaan sellaista aineistoa joka kuuluu tekijänsuojan piiriin. Suurin osa kopioinnista on erilaisia kurssin pyörittämiseen liittyviä asioita kuten laskuharjoitustehtäviä, kurssitehtäviä, tenttje ym. Kopiointimaksu ei ole siksi oikea keino koulutuksen ja opetuksen piiriissä tapahtuvalle kopionnille. Tekninen haase että maksettaisiin digitaalisen aineiston kopioinnista sitä käyttävälle laitteelle on se kun ei kopioivaa liikennettä ei voi erottaa kopioivasta liikenteestä ja moni ohjelma tekee tiedoista välikopion laitteelle. Esim. EU direktiivejä on haastava lukea suoraan EU netistä, kätevämpi on kopioida ne laitteelle ja lukea ne sieltä. Muutenkin ajatus että joutuu maksamaan tallentamisesta johtaa vain tarpeettomaan energiahukkaan kun ihmiset uudestaan ja uudestaan avaa sähköisesti saman dokumentin verkossa.
    • Lausunnonantajia: 49
      Hyvityksen toteuttamistapa
        • Suomessa hyvitys maksetaan tällä hetkellä valtion budjettivaroista, jäljempänä ns. budjettirahoitusmalli. Tätä ennen hyvitysmaksua perittiin yksityiseen käyttöön merkittävissä määrin käytettävien laitteiden maahantuojilta ja valmistajilta, jotka ovat myynnin yhteydessä perineet hyvitysmaksun sellaisilta laitteiden ostajilta, jotka valmistavat teoksista kopioita yksityiseen käyttöön (yksityishenkilöt), jäljempänä tallennusalustamalli. Jälleenmyyjät olivat toissijaisessa vastuussa maksun suorittamisesta.

          Unionin tuomioistuin on antanut useita ratkaisuja, jotka koskevat hyvitystä ja sen järjestämistä. Ratkaisujen mukaan sopiva hyvitys on laskettava yksityistä kopiointia koskevasta poikkeuksesta suojattujen teosten tekijöille aiheutuvan vahingon perusteella ja vastuu vahingon korvaamisesta tulee olla sillä yksityishenkilöllä, joka kopioi teoksia yksityiseen käyttöönsä. Esimerkiksi ratkaisussa Padawan, C-467/08 (tuomio 21.10.2010) tuomioistuin katsoi, että direktiivin 2001/29/EY  5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että ”oikeudenmukainen tasapaino” asianomaisten kesken edellyttää, että sopiva hyvitys on laskettava yksityistä kopiointia koskevasta poikkeuksesta suojattujen teosten tekijöille aiheutuvan vahingon perusteella. Tämän ”oikeudenmukaisen tasapainon” mukaista on säätää, että henkilöt, joilla on hallinnassaan digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita ja jotka antavat tällä perusteella oikeudellisesti tai tosiasiallisesti näitä laitteita yksityishenkilöiden käyttöön tai suorittavat heille kappaleenvalmistamispalvelun, ovat velvollisia rahoittamaan sopivan hyvityksen, koska näillä henkilöillä on mahdollisuus vyöryttää tästä rahoittamisesta aiheutunut todellinen kustannus yksityisten käyttäjien maksettavaksi, jos käytännön vaikeudet tällaista järjestelmää edellyttävät (esim. Austro-Mechana, C-433/20). Kun vastuun korvauksen maksamisesta tulee olla ainakin viime kädessä kopioita yksityiseen käyttöönsä valmistavilla yksityishenkilöillä, hyvitykseen käytettävät varat on kerättävä näiltä. Tuomioistuin on katsonut, että direktiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan ei voida katsoa olevan esteenä sille, että hyvitys maksetaan valtion talousarviosta edellyttäen, että hyvityksen rahoittamiseen ei osallistu muut henkilöt kuin ne yksityishenkilöt, jotka voivat valmistaa kappaleita yksityiseen käyttöön (ks. EGEDA, C-470/14 (tuomio 9.6.2016).   

          Yhtenä vaihtoehtona hyvityksen järjestämiseksi on aiemmin esitetty erillistä rahastomallia (Arne Wessberg,Hyvitysmaksujärjestelmän vaihtoehtoinen järjestely - Valto (valtioneuvosto.fi), Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:21). Ehdotetun mallin, jäljempänä rahastomalli, mukaan hyvitysmaksu olisi irrotettu laitesidonnaisuudesta ja hyvitysmaksujärjestelmän toteuttaminen kytketty silloisesta televisio- ja radiorahastosta muodostettavaan valtion tulo- ja menoarvion ulkopuoliseen valtion viestintärahastoon, johon olisi ohjattavissa Yleisradion käyttöön osoitettavien tv-maksujen lisäksi muun ohella laajakaistamaksusta saatavat tulot. Muodostettavasta viestintärahastosta varattaisiin määräraha tekijänoikeudellisia hyvityksiä varten. Määräraha perustuisi viestintärahaston käyttösuunnitelmaan, joka perustuisi opetus- ja kulttuuriministeriön valmisteluun.

          Markus Leikola ehdotti ratkaisumallina yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle ns. kolmipistemallia, jossa maksupohjaa laajennettaisiin laitteista ja tallennusalustoista myös pilvisisältö- ja tallennuspalveluihin sekä kuluttajamaksullisiin, suojaamattomiin sisältötuotteisiin ja -palveluihin (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2012:11,tr11.pdf (valtioneuvosto.fi)). Leikola ehdotti uusina tuotteina ja palveluina hyvitysmaksun piiriin tulevina mm. tietokoneita, tabletteja, tulostimia, maksullisia pilvipalveluita, maksullisia verkkosisältöpalveluja, osaa maksu-tv-kanavista, osaa äänikirjoista sekä ääni- ja videotallenteita, mutta jätti avoimeksi matkapuhelinten, paperikirjojen ja paperilehtien kohtelun.
        • Kysymys 3: Jos hyvitys toteutetaan tallennusalustamallilla, niin mitkä laitteet, tallennusalustat ja palvelut tulisi sisällyttää hyvitysmaksun piiriin (esim. älypuhelin, tietokone, monitoimilaite, tallentava digisovitin, ulkoinen kiintolevy, muistitikku, ulkoinen tallennuspalvelu, tallennettava CD tai DVD, MP3-soitin)?

          Tulisiko maksun koskea kaikkia laitteita, tallennusalustoja tai palveluita vai voitaisiinko jotain niistä sulkea maksun ulkopuolelle yleisesti tai joissain tapauksissa? Millä perusteella (ks. jäljempänä maksun suuruuteen vaikuttavista tekijöistä)?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikkien tallennusalustojen, laitteiden ja palveluiden, joille voidaan tallentaa tai kopioida sisältöjä tai joita voidaan käyttää yksityisen kopion tekemiseen. EU-maissa, joissa on hyvitysmaksujärjestelmä, peritään maksua laajasti ainakin seuraavista tallennusalustoista: muistitikut ja -kortit, ulkoiset kovalevyt, matkapuhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet, muut tietokoneet, CD, DVD, VHS, kasetti, minidisc, pelikonsolit, televisiot, joissa on muisti tallentamista varten, digiboksit, mp3-soittimet, e-lukulaitteet, tulostimet, skannerit, kopiokoneet, pilvipohjaiset tallennuspalvelut (tallennuspalvelut, joista yksityishenkilö voi hankkia tallennustilaa. Sillä, onko laitteella myös muita käyttötarkoituksia, ei ole merkitystä. Mikäli laitteelle voi tallentaa kappaleita yksityiseen käyttöön, tulee sen olla tallennuskapasiteetin mukaan hyvitysmaksun piirissä. Yhdymme myös tässä kohdassa Kopioston lausuntoon.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennusalustamallissa kaikkien tallennustilaa sisältävien laitteiden, alustojen ja palvelujen, pilvipalvelut mukaan lukien, tulee olla hyvityksen piirissä siitä riippumatta ovatko ne ns. monikäyttöisiä välineitä. Muiden EU-maiden käytännön mukaan myös kierrätetyt laitteet tulee olla hyvityksen piirissä. Hyvitysmaksun ulkopuolella tulee nykyiseen tapaan säilyttää mm. operaattoreiden kuluttajille tarjoamat maksulliset verkkotallennuspalvelut.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Säätiö kannattaa ajan tasalle saatettua tallennusalustamallia yksityisen kopioinnin hyvityksen toteuttamismallina. Se on käytössä myös kaikissa muissa EU:n jäsenvaltioissa, joissa on sallittu kopiointi yksityiseen käyttöön. Hyvitysmaksun ja tallennusalustamallin piirissä tulee olla kaikki laitteet, tallennusalustat ja palvelut, joilla voidaan tehdä kopioita yksityiseen käyttöön. Tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2-kohdan b-alakohdassa todetaan ”..luonnollisten henkilöiden mille tahansa välineelle valmistamat kappaleet, jotka on tehty yksityiseen käyttöön…”. Näin ollen hyvitystä tulee suorittaa älypuhelimista, monitoimilaitteista, tallentavasta digisovittimesta, ulkoisesta kiintolevystä, muistitikusta, ulkoisesta tallennuspalvelusta, tallannettavasta cd- tai dvd-levystä, mp3-soittimesta, kannettavista tietokoneista, tallennus- ja pilvipalvelut jne. Listan tulee päivittyä teknologian ja kopiointitapojen kehityksen myötä. Hyvitysmaksun ei tule koskea jatkossakaan operaattoreiden kuluttajille tarjoamia verkkotallennuspalveluita.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Elisan näkemys on, että hyvitys tulee toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla. Laitemalli tuottaa kohtuuttoman määrän hallinnollisia kustannuksia suhteessa tekijöille maksettavan kohtuullisen hyvityksen määrään. Hyvitysmaksun ulkopuolelle pitäisi sulkea sellaiset laitteet ja alustat, joita ei käytetä pääasiassa hyvitysmaksuun oikeuttavaan tallentamiseen.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Gramex kannattaa ajan tasalle saatettua tallennusalustamallia yksityisen kopioinnin hyvityksen toteuttamismallina. Se on käytössä myös kaikissa muissa EU:n jäsenvaltioissa, joissa on sallittu kopiointi yksityiseen käyttöön. Hyvitysmaksun ja tallennusalustamallin piirissä tulee olla kaikki laitteet, tallennusalustat ja palvelut, joilla voidaan tehdä kopioita yksityiseen käyttöön. Tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2-kohdan b-alakohdassa todetaan ”..luonnollisten henkilöiden mille tahansa välineelle valmistamat kappaleet, jotka on tehty yksityiseen käyttöön…”. Näin ollen hyvitystä tulee suorittaa älypuhelimista, monitoimilaitteista, tallentavasta digisovittimesta, ulkoisesta kiintolevystä, muistitikusta, ulkoisesta tallennuspalvelusta, tallennettavasta cd- tai dvd-levystä, mp3-soittimesta, kannettavista tietokoneista, pilvipalveluista jne. Listan tulee päivittyä teknologian ja kopiointitapojen kehityksen myötä. Hyvitysmaksun ei tule koskea jatkossakaan operaattoreiden kuluttajille tarjoamia verkkotallennuspalveluita.
        • Suomen Kustannusyhdistys
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Laite- tai palvelutyyppi voidaan sulkea pois ainoastaan silloin jos niiden osalta voidaan selkeästi osoittaa että haittaa jää niiden osalta vähäiseksi.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kannatamme budjettimallia, emme tallennusalustamallia. Yksityinen kopiointi vähenee ja siirtymä kohti lisensioituja sisältöpalveluita tilaajamaksulla on ollut ja on jatkossakin nopeaa. Oikeudenhaltijoiden jo lisensoimat palvelut eivät kuulu hyvitysmaksun piiriin. Budjettimalli tarkoittaa vähiten hallinnollisia kustannuksia.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kaikkien tallennustilaa sisältävien laitteiden, alustojen ja palvelujen, pilvipalvelut mukaan lukien, tulee olla hyvityksen piirissä siitä riippumatta ovatko ne ns. monikäyttöisiä välineitä. Maksun piirissä tulee olla myös kierrätetyt, uudelleen käyttöön tulevat laitteet, kuten monissa muissakin EU-maissa. Koska tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa puhutaan mistä tahansa välineestä, joitakin tallennusalustoja, laitteita tai palveluita ei voi jättää hyvitysmaksun ulkopuolelle. Hyvityksellä tulee korvata suoraan lain perusteella sallittua kopiointia, tallentamista ja lataamista. Jos kuluttaja on itse maksanut tallennusoikeudesta laillisesti toimivalle palveluntarjoajalle, tällaisesta lisensoidusta palvelusta hyvitystä ei ole tarpeen kerätä. Hyvitysmaksun ulkopuolella tulee nykyiseen tapaan säilyttää mm. operaattoreiden kuluttajille tarjoamat maksulliset verkkotallennuspalvelut.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kannatamme hyvityksen toteuttamista tallennusalustamallilla. Hyvitysmaksun piiriin tulee tällöin sisällyttää kaikki laitteet, tallennusalustat ja palvelut, joilla yksityisiä kopioita on mahdollista valmistaa, pois lukien tekijänoikeuslain 25 l:ssa tarkoitettu verkkotallennuspalvelu. Kuten muissakin EU-maissa, maksun piiriin tulee Suomessa kuulua myös sellaiset laitteet, joilla kopioita voidaan valmistaa, vaikka niiden ensisijainen käyttötarkoitus olisi jokin muu (esimerkiksi älypuhelimet, tabletit ja tietokoneet). Maksun tulee ulottua laitteiden lisäksi myös palveluihin, joissa yksityishenkilöille myydään tallennustilaa tai tulostuspalvelua.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että hyvitysvelvollisuuden tulee kattaa kaikki laitteet, alustat palvelut, joille voidaan kopioida tai tallentaa sisältöjä tai jotka ovat käytettävissä yksityiseen kopiointiin. Liiton mielestä tämä pätee riippumatta siitä, onko laite uusi vai kierrätetty eikä väliä ole sillä, tallennetaanko graafista aineistoa fyysiselle laitteelle vai pilveen. Muissa EU-maissa omaksuttu tallennusalustamalli olisi kattavuudessaan selkein ja reiluin ratkaisu myös Suomessa. Se myös täyttäisi teknologianeutraaliuden vaatimuksen.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Meillä aiemmin käytössä olleesta tallennusalustamallista, josta on myös käytetty kansanomaista nimeä tyhjäkasettikorvausmalli, aiheutui iso hallinnollinen taakka ja paljon kustannusrasitusta. On huomattava, että useissa laitteissa, joissa on tallennusmahdollisuus, ensisijainen käyttötarkoitus on muu kuin yksityinen kopiointi. Katsomme, että budjettirahoitusmalli on tältä kannalta vähiten ongelmallinen ja siinä pitäisi pysyä myös jatkossa. Hyvitysmaksun ei tule koskea kaikkia laitteita, tallennusalustoja tai palveluita.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Sanoma ei kannata laitemallia, vaan budjettimallia. Siirtymä kohti lisensioituja tilaajamaksullisia sisältöpalveluita on ollut arvioitua nopeampaa, ja saman suuntainen kehitys jatkuu edelleen. Vastaavasti yksityinen kopiointi vähenee. Tehokkain tapa toteuttaa hyvitysmaksu on valtion budjettivaroista. Budjettimalliin siirtyminen tehtiin 2014 mm hallinnollisten kustannusten säästämiseksi ja järjestelmän yksinkertaistamiseksi (HE 249/2014, s. 3–4). Budjettimalliin siirtymisen myötä aiemmat hallinnointikulut, jotka vuonna 2011 olivat noin miljoona euroa vuodessa, poistuivat. Hyvitysmaksun poistamisen arvioitiin laskevan myös tallennusalustojen ja laitteiden kuluttajahintoja. Esimerkiksi mp3-soittimien ja tallentavien digisovittimien hinnoissa hyvitysmaksu oli ennen 4–36 euroa ja ulkoisissa kiintolevyissä 9–18 euroa.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • EU tuomioistuimen tapauksessa (Padawan, C-467/08) määritellään korvauksen piiriin kuuluviksi kopiointilaitteet, -koneet ja -tarvikkeet sekä kappaleenvalmistamispalvelut. Se, mistä näistä aiheutuu oikeudenhaltijoille vahinkoa, tulee selvittää puolueettoman tutkimuksen perusteella, mihin korvauksen tulee perustua.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Musiikituottajat kannattaa ajan tasalle saatettua tallennusalustamallia yksityisen kopioinnin hyvityksen toteuttamismallina. Se on käytössä myös kaikissa muissa EU:n jäsenvaltioissa, joissa on sallittu kopiointi yksityiseen käyttöön. Hyvitysmaksun ja tallennusalustamallin piirissä tulee olla kaikki laitteet, tallennusalustat ja palvelut, joilla voidaan tehdä kopioita yksityiseen käyttöön. Tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2-kohdan b-alakohdassa todetaan ”..luonnollisten henkilöiden mille tahansa vä-lineelle valmistamat kappaleet, jotka on tehty yksityiseen käyttöön…”. Näin ollen hyvitystä tulee suorittaa älypuhelimista, monitoimilaitteista, tallentavasta digisovittimesta, ulkoisesta kiintolevystä, muistitikusta, ulkoisesta tallennuspalvelusta, tallannettavasta cd- tai dvd-levystä, mp3-soittimesta, kannettavista tietokoneista, tallennus- ja pilvipalvelut jne. Listan tulee päivittyä teknologian ja kopiointitapojen kehityksen myötä. Hyvitysmaksun ei tule koskea jatkossakaan operaattoreiden kuluttajille tarjoamia verkkotallennuspalveluita.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Maksun tulisi koskea kaikkia tallennusalustoja, laitteita ja palveluita, joilla on mahdollista tallentaa tai kopioida sisältöjä, eli kopioida teoksia yksityiseen käyttöön. Kaikentyyppiset tallennusalustat sekä pilvipohjaiset tallennuspalvelut on sisällytetty muissa EU-maissa maksun piiriin, tätä tukee myös unionin tuomioistuimen painotus teknologianeutraaliuudesta. Myös kierrätettyjen laitteiden tulee sisältyä hyvitysmaksun piiriin, kuten monissa muissa EU-maissa. Hyvitysmaksun ulkopuolelle kuuluu tälläkin hetkellä operaattoreiden kuluttajille tarjoamat verkkotallennuspalvelut. Näitä tekijänoikeuslain 25 l §:ssä huomioituja palveluita ei tule sisällyttää hyvitysmaksun piiriin.
        • Finlands svenska författareförening
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikki tallennusalustat, laitteet ja palvelut, joille voidaan tallentaa tai kopioida sisältöjä tai joita voidaan käyttää yksityisen kopion tekemiseen.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Luovat ry:n kaikki jäsenjärjestöt katsovat, että kaikkien tallennustilaa sisältävien laitteiden, alustojen ja palvelujen, pilvipalvelut mukaan lukien, tulee olla hyvityksen piirissä siitä riippumatta ovatko ne ns. monikäyttöisiä välineitä. Muistittomien tallennusvälineiden osalta viittaamme jäsenjärjestöjemme lausuntoihin. Maksun piirissä tulee olla myös kierrätetyt, uudelleen käyttöön tulevat laitteet, kuten monissa muissakin EU-maissa. Koska tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa puhutaan mistä tahansa välineestä, joitakin tallennusalustoja, laitteita tai palveluita ei voi jättää hyvitysmaksun ulkopuolelle. Hyvityksellä tulee korvata suoraan lain perusteella sallittua kopiointia, tallentamista ja lataamista. Hyvitysmaksun ulkopuolella tulee nykyiseen tapaan säilyttää mm. operaattoreiden kuluttajille tarjoamat maksulliset verkkotallennuspalvelut.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikki tallennusalustat, laitteet ja palvelut, joille voidaan tallentaa tai kopioida sisältöjä tai joita voidaan käyttää yksityisen kopion tekemiseen. Maksun piirissä tulee olla myös kierrätetyt, uudelleen käyttöön tulevat laitteet, kuten monissa muissakin EU-maissa. Käyttäisimme mallista nimitystä tallennusmaksumalli (ei tallennusalustamalli), koska hyvitysmaksun piirissä voi olla tallennusalustojen lisäksi myös monikäyttöisiä laitteita tai palveluita, esimerkiksi yksityishenkilöille tarjottavia tulostus- tai kopiointipalveluita, joissa ei sananmukaisesti tarjota tallennusalustaa. Tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa puhutaan mistä tahansa välineestä, minkä vuoksi ei voida jättää joitakin tallennusalustoja, laitteita tai palveluita hyvitysmaksun ulkopuolelle. Tallennusmaksumalli on käytössä kaikissa muissa EU-maissa, joissa laissa on sallittu kopiointi yksityiseen käyttöön. On huomioitavaa, että kaikissa EU-maissa, joissa on hyvitysmaksujärjestelmä, peritään maksua perinteisten tallennusalustojen, kuten muistitikkujen, muistikorttien ja ulkoisten kovalevyjen lisäksi mm. matkapuhelimista, tableteista, kannettavista tietokoneista ja muista tietokoneista (PC). Unionin tuomioistuin on nostanut esille myös tietoyhteiskuntadirektiivin peruslähtökohdan, joka on todettu direktiivin 2001/29 toisessa ja viidennessä perustelukappaleessa: ”direktiivillä 2001/29 pyritään luomaan unionin tasolla yleinen ja joustava oikeudellinen kehys tietoyhteiskunnan kehityksen edistämiseksi sekä mukauttamaan ja täydentämään nykyistä tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevaa oikeutta, jotta voitaisiin ottaa huomioon teknologian kehitys, joka on tuonut mukanaan suojattujen teosten uusia hyödyntämismuotoja” (asia C-283/10, Circul Globus Bucureşti, 38 kohta). Tämäkin tukee sitä, että hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikki tallennusalustat, -välineet sekä -palvelut, joille tai joilla yksityishenkilöt voivat tehdä kopioita. Unionin tuomioistuin on katsonut Padawan-ratkaisussaan (C-467/08, kohta 56), että laitteiden tai koneiden pelkkä kappaleen valmistamiskapasiteetti riittää oikeuttamaan yksityistä kopiointia koskevan maksun perimisen, mikäli kyseiset koneet tai laitteet on annettu luonnollisten henkilöiden yksityiseen käyttöön. Tähänkin perustuen hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikki sellaiset laitteet ja alustat, joilla tai joille on mahdollista valmistaa kappaleita yksityiseen käyttöön. Unionin tuomioistuin on todennut ratkaisussaan Copydan Båndkopi (C-463/12, kohta 29), että ”direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohta ei ole esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään sopivasta hyvityksestä monta toimintoa mahdollistavien tallennusalustojen, kuten matkapuhelinten muistikorttien, osalta riippumatta siitä, onko mainittujen alustojen pääasiallisena tarkoituksena kopiointi yksityiseen käyttöön, kunhan jokin kyseisten alustojen toiminnoista, toissijainenkin, mahdollistaa sen, että alustojen haltijat käyttävät niitä mainittuun tarkoitukseen.” Toisin sanoen monikäyttöisetkin laitteet tulee unionin oikeuden mukaan sisältyä hyvitysmaksun piiriin. Unionin tuomioistuin on painottanut teknologianeutraaliuden periaatteen noudattamista: ”tältä osin unionin tuomioistuin on jo korostanut direktiivin 2001/29 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta pakollisesta poikkeuksesta, että tässä säännöksessä säädetyn poikkeuksen on mahdollistettava ja taattava uusien teknologioiden kehittyminen ja toimivuus sekä säilytettävä yhtäältä oikeudenhaltijoiden oikeuksien ja etujen sekä toisaalta suojattujen teosten käyttäjien, jotka haluavat käyttää näitä uusia teknologioita, oikeuksien ja etujen välinen oikeudenmukainen tasapaino (tuomio 5.6.2014, Public Relations Consultants Association, C‑360/13, EU:C:2014:1195, 24 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tällaista tulkintaa, jossa otetaan huomioon teknologianeutraaliuden periaate, jonka mukaan laissa on säädettävä henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista yleisesti, jotta tietyn teknologian käyttöä ei suosittaisi toisen teknologian vahingoksi (ks. vastaavasti tuomio 15.4.2021, Eutelsat, C‑515/19, EU:C:2021:273, 48 kohta), on noudatettava myös direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun valinnaiseen poikkeukseen nähden, kuten julkisasiamies on ratkaisuehdotuksensa 36 kohdassa todennut.” (Austro-Mechana, C-433/20, kohdat 26–27). Muissa EU-maissa (ja useissa EU:n ulkopuolisissakin maissa, joissa on käytössä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmä) hyvitysmaksua peritään kaikentyyppisistä tallennusalustoista (esimerkiksi ulkoiset muistikortit, USB-muistitikut, ulkoinen kovalevy, CD, DVD, myös vanhemmat tallennusalustat, kuten äänikasetti, minidisc ja VHS, ovat monissa maissa edelleen maksun piirissä) ja tallennusvälineistä (esimerkiksi kannettavat tietokoneet, tietokoneet (PC), matkapuhelimet, tabletit, pelikonsolit, televisiot, joihin on integroitu muisti tai kovalevy sekä vanhemmat tallennuslaitteet, kuten digiboksit, MP3 soittimet, VHS-nauhurit, tallentavat DVD-soittimet, myös e-lukulaitteet ja älykellot ovat joissakin maissa hyvitysmaksun piirissä). Graafisten aineistojen (teksti, kuva ja nuotti) osalta hyvitysmaksua kerätään edellä mainittujen lisäksi myös yksityiskäyttöön hankituista tulostimista, skannereista ja monitoimilaitteista. Yksityishenkilöt tekevät kopioita yksityiseen käyttöönsä hankkimiensa henkilökohtaisten laitteidensa lisäksi myös työpaikoillaan sekä julkisissa tiloissa, esimerkiksi kirjastoissa, oppilaitoksissa tai kopiointiliikkeissä olevilla koneilla. Näistä maksua voisi periä esimerkiksi osana leasing- tai vastaavaa maksua tai osana kopio- tai tulostusmaksua tai myytäviä kopio-/tulostuskortteja. Yksityisille henkilöille on tarjolla myös tulostuspalveluita (esim. Print In City), joissa peritään henkilöltä tulostusmaksu. Kopioston näkemyksen mukaan myös Suomessa tulee olla kaikki edellä mainitut laitteet, tallennusvälineet ja -alustat sekä palvelut hyvitysmaksun piirissä. Kopioston näkemyksen mukaan myös pilvipohjaiset tai muut tallennuspalvelut, joissa tarjotaan yksityishenkilöille tallennustilaa, tulee olla hyvitysmaksun piirissä. Yksityishenkilöt valmistavat suojatuista sisällöistä kopioita tällaisiin palveluihin. Näihin tallennuspalveluihin tehdyt kopiot eivät ole ainoastaan varmuuskopioita, vaan tallennuspalvelu on usein ainoa ja ensisijainen tallennustila, jonne yksityinen kopio tehdään, tai teoksesta tehdään kaksi kopiota eri tallennusalustalle, jolloin molempien alustojen tai palveluiden tulee olla hyvitysmaksun piirissä. Unionin tuomioistuin on todennut Austro Mechana -ratkaisussaan (C-433/20), että tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa ”on tulkittava siten, että kyseisessä säännöksessä oleva ilmaisu ”mille tahansa välineelle valmistamat kappaleet” kattaa tekijänoikeuksilla suojattujen teosten kappaleen valmistamisen, jossa kappale tallennetaan yksityisiin tarkoituksiin palvelimelle, jolla pilvipalvelun tarjoaja asettaa käyttäjän saataville tallennustilaa.” Jos hyvitysmaksu perustuu laitteissa ja tallennusvälineissä tallennuskapasiteettiin, kuten olemme edellä ehdottaneet ja kuten suurimmassa osassa EU-maista hyvitysmaksu perustuu, ei silloin laitteista ja tallennusvälineistä peritty maksu kata ulkoisia pilvipohjaisia tallennuspalveluita ja niiden tallennustilan kapasiteettia. Tämänkin vuoksi näistä tulee periä maksu erikseen. Unionin tuomioistuimen mukaan ”ei ole syytä tehdä toiminnalliselta kannalta eroa direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamiseksi sen mukaan, valmistetaanko suojatusta teoksesta kappale palvelimelle, jolla pilvipalvelun tarjoaja asettaa tallennustilan käyttäjän saataville, vai valmistetaanko tällainen kappale kyseiselle käyttäjälle kuuluvalle fyysiselle tallennusvälineelle.” (Austro Mechana, C-433/20, kohta 29) Pilvipohjaisten tallennuspalveluiden sisältyminen hyvitysmaksun piiriin tulee ilmetä myös lainsäännöksessä. Hyvitysmaksun ulkopuolella tulee kuitenkin säilyttää, kuten tälläkin hetkellä, operaattoreiden kuluttajille tarjoamat verkkotallennuspalvelut. Näiden tekijänoikeuslain 25 l §:ssä säädettyjen palvelujen osalta on hallituksen esityksessä todettu, että ”televisio-ohjelmien tallenteet eivät ole yksityiseen käyttöön valmistettuja teosten kappaleita, vaan tallennuspalvelun tarjoajan liiketoiminnassaan valmistamia teosten kappaleita.” (HE 181/2014 vp, s. 26). Tältä osin ei ole tarve tehdä muutoksia lakiin tai laintulkintaan.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teoston näkemys on, että hyvitysmaksuvelvollisuuden tulee ulottua kaikkiin tallennuskapasiteettia sisältäviin laitteisiin, tallennusalustoihin ja sellaisiin palveluihin, joihin yksityishenkilöt voivat tallentaa kopioita suojatusta sisällöstä yksityistä käyttöään varten. Hyvitysmaksuvelvollisuuden on siten katettava kaikentyyppiset tallennuskapasiteettia sisältävät laitteet (kuten esim. matkapuhelimet, tabletit, tietokoneet jne.) ja tallennusalustat (kuten esim. ulkoiset kovalevyt, USB-muistitikut, tallennustilaa sisältävät CD ja DVD-levyt jne.). Edelleen hyvitysmaksuvelvollisuuden on katettava pilvi- ja muut tallennustilaa yksityishenkilöille tarjoavat palvelut. Yksityishenkilöiden on mahdollista valmistaa kopioita suojatuista teoksista myös tällaisiin palveluihin ja näitä palveluita myös tosiasiallisesti ja kasvavissa määrin käytetään suojatun musiikin ja videoiden tallentamiseen, kuten yksityisen kopioinnin haittoja koskeva vuonna 2023 VTT Pasi Holmin tutkimus osoittaa (Yksityisen kopioinnin haitat vuonna 2023, (1.8.2024 )) Myös uudelleen käyttöön tulevat kierrätetyt laitteet on sisällytettävä maksun piiriin vastaavasti kuin monessa muussa EU-maassa, koska myös näitä voidaan käyttää yksityiseen kopiointiin. Tietoyhteiskuntadirektiivin viittaus “mihin tahansa välineeseen” edellyttää, että laitteet, tallennusalustat ja palvelut ovat mukana laajalti. Unionin oikeuskäytännön Padawan-tuomiossa on todettu, että “laitteiden tai koneiden pelkkä kappaleenvalmistamiskapasiteetti riittää oikeuttamaan yksityistä kopiointia koskevan maksun perimisen, mikäli kyseiset koneet tai laitteet on annettu luonnollisten henkilöiden yksityiseen käyttöön.” ja edelleen “luonnollisten henkilöiden voidaan näet oikeutetusti olettaa käyttävän täysin hyväkseen sitä, että he saavat laitteet käyttöönsä, eli heidän oletetaan käyttävän kaikkia kyseisiin laitteisiin liittyviä toimintoja, mukaan luettuna kappaleen valmistaminen.” Hyvitysmaksun perimiseen riittää siis tuomiossa todetuin tavoin mahdollisuus kopiointiin ilman että on tarvetta näyttää kopiointia tapahtuneen (Padawan C-467/08, kohdat 55-57). Merkitystä ei siis ole sillä, mikä on laitteen, alustan tai palvelun pääasiallinen tarkoitus, kunhan joku toiminnoista mahdollistaa niiden käyttämisen yksityistä käyttöä varten tapahtuvaan kopiointiin (esim. Copydan Båndkopi C-463/12, kohta 29). Ulottamalla hyvitysmaksu laajalti kaikkiin tallennustilaa sisältäviin laitteisiin, tallennusalustoihin ja tallennustilaa tarjoaviin palveluihin, varmistetaan, että järjestelmä on yhdenmukainen Unionin oikeuskäytännön vaatimusten kanssa. Laitteiden monikäyttömahdollisuus tai se, että joku muu, kuten esim. työnantaja tai pilvitallennuspalvelun tarjoaja, on asettanut tallennustilan yksityishenkilön käyttöön tai että luonnollinen henkilö on valmistanut kappaleen kolmannelle kuuluvan laitteen avulla, ei voi poissulkea hyvitysvelvollisuutta (näin esim. Copydan Båndkopi, C‑463/12, 89 kohta ja Austro-Mechana, C-433/20, kohta 23). Myös aikaisemmin viitatussa Austro-Mechana tapauksessa (C-433/20) mainittu ja yhteiskuntadirektiivin taustalla oleva teknologianeutraaliuden periaate tukee sitä, että hyvitysmaksuvelvollisuuden tulisi ulottua laajalti kaikkiin laitteisiin, tallennusalustoihin ja palveluihin, joihin teoksia voidaan tallentaa yksityistä käyttöä varten. Kuten julkisasiamies on em. Austro-Mechana tapauksessa todennut, tekijänoikeussuojaan säädettyjä poikkeuksia ja rajoituksia on tulkittava tavalla, joka tukee teknologianeutraliteetin periaatetta. Austro-Mechana tapauksessa on myös nimenomaisesti todettu pilvipalveluiden osalta, että “ei ole syytä tehdä toiminnalliselta kannalta eroa direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan soveltamiseksi sen mukaan, valmistetaanko suojatusta teoksesta kappale palvelimelle, jolla pilvipalvelun tarjoaja asettaa tallennustilan käyttäjän saataville, vai valmistetaanko tällainen kappale kyseiselle käyttäjälle kuuluvalle fyysiselle tallennusvälineelle.” (Austro Mechana, C-433/20, kohta 29). Siten tallennustilaa yksityishenkilöille tarjoavat pilvi- ja muut palvelut on välttämätöntä sisällyttää hyvityksen piiriin, koska myös näissä palveluissa tapahtuu laitteista ja muista tallennusalustoista erillistä kopiointia yksityiseen käyttöön ja näiden palveluiden tarjoamaa tallennustilaa on mahdollista käyttää yksityiseen kopiointiin. Todettakoon selvyyden vuoksi kuitenkin, että hyvitysmaksun piiriin ei pidä ulottaa operaattoreiden kuluttajille tarjoamia tekijänoikeuslain 25 I §:ssä viitattuja verkkotallennuspalveluita, joihin liittyen tallenteiden ei ole katsottu olevan yksityiseen käyttöön valmistettuja teoskappaleita (HE 181/2024 vp, s. 26). Teosto ei esitä muutoksia tähän.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Laite- tai palvelutyyppejä voidaan sulkea pois ainoastaan niissä tapauksissa, kun yksityisestä kopioinnista aiheutuvan haitan osoitetaan jäävän koko laite- tai palvelutyypin osalta vähäiseksi. Mikäli tallennusalustamalli otetaan käyttöön, sen tulee koskea kaikkia tallennusalustoja.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikki tallennusalustat, laitteet ja palvelut, joille voidaan tallentaa tai kopioida sisältöjä tai joita voidaan käyttää yksityisen kopion tekemiseen. Maksun piirissä tulee olla myös kierrätetyt, uudelleen käyttöön tulevat laitteet, kuten monissa muissakin EU-maissa. Hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikki tallennusalustat, -välineet sekä -palvelut, joille tai joilla yksityishenkilöt voivat tehdä kopioita. Tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa puhutaan mistä tahansa välineestä, minkä vuoksi ei voida jättää joitakin tallennusalustoja, laitteita tai palveluita hyvitysmaksun ulkopuolelle. Tallennusmaksumalli on käytössä kaikissa muissa EU-maissa, joissa laissa on sallittu kopiointi yksityiseen käyttöön. On huomioitavaa, että kaikissa EU-maissa, joissa on hyvitysmaksujärjestelmä, peritään maksua perinteisten tallennusalustojen, kuten muistitikkujen, muistikorttien ja ulkoisten kovalevyjen lisäksi mm. matkapuhelimista, tableteista, kannettavista tietokoneista ja muista tietokoneista (PC). Muissa EU-maissa hyvitysmaksua peritään kaikentyyppisistä tallennusalustoista (esimerkiksi ulkoiset muistikortit, USB-muistitikut, ulkoinen kovalevy, CD, DVD, myös vanhemmat tallennusalustat ovat maksun piirissä edelleen ml. äänikasetti, minidisc, VHS) ja tallennusvälineistä (esimerkiksi kannettavat tietokoneet, tietokoneet (PC), matkapuhelimet, tabletit, pelikonsolit, televisiot, joihin on integroitu muisti tai kovalevy sekä vanhemmat tallennuslaitteet, kuten digiboksit, MP3 soittimet, VHS-nauhurit, tallentavat DVD-soittimet, myös e-lukulaitteet ja älykellot ovat joissakin maissa hyvitysmaksun piirissä). Myös pilvipohjaiset tai muut tallennuspalvelut, joissa tarjotaan yksityishenkilöille tallennustilaa, tulee olla hyvitysmaksun piirissä. Hyvitysmaksun ulkopuolella tulee kuitenkin säilyttää, kuten tälläkin hetkellä, operaattoreiden kuluttajille tarjoamat verkkotallennuspalvelut. Näiden tekijänoikeuslain 25 l §:ssä säädettyjen palvelujen osalta on hallituksen esityksessä todettu, että ”televisio-ohjelmien tallenteet eivät ole yksityiseen käyttöön valmistettuja teosten kappaleita, vaan tallennuspalvelun tarjoajan liiketoiminnassaan valmistamia teosten kappaleita.” (HE 181/2014 vp, s. 26). Tältä osin ei ole tarve tehdä muutoksia lakiin tai laintulkintaan.
        • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuhlberg Miira
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • KKV:n näkemyksen mukaan muussa kuin budjettirahoitukseen perustuvassa hyvitysmaksujärjestelmässä ongelmallisina seikkoina voidaan pitää kuluttajille kohdennettujen kertaantuvien suoritusten määrän lisääntymistä sekä kotimaisten ja kansainvälisten sisältö-, pilvi- ja tallennuspalveluiden kilpailuedellytysten tasavertaisuuden heikkenemistä. KKV katsoo, että hyvitysmaksujärjestelmän tulisi olla teknologianeutraali siten, että eri tallennusalustoja ja -välineitä ei aseteta hyvitysmaksulla perusteetta keskenään eriarvoiseen asemaan. KKV pitää tärkeänä, että hyvitysmaksu kohdistuu vain tuotteisiin ja palveluihin, joiden markkina-arvoon mahdollisuus yksityiseen kopiointiin tosiasiallisesti vaikuttaa. Hyvitysmaksujärjestelmä ei saa tarpeettomasti vaikeuttaa järjestelmään kuuluvia laitteita, tallennusalustoja, sisältöjä ja palveluita tarjoavien uusien yritysten tuloa markkinoille. Markkinoille tulon esteet voivat vääristää kilpailua kuluttajan kannalta korvaavien tuotteiden välillä ja hidastaa sähköisten markkinoiden kehittymistä.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikki tallennusalustat, laitteet ja palvelut, joille voidaan tallentaa tai kopioida sisältöjä tai joita voidaan käyttää yksityisen kopion tekemiseen.
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitys pitää toteuttaa voimassa olevalla budjettirahoitusmallilla. Eri laitteita tai tallennusalustoja tarkasteltaessa on huomattava, että useiden laitteiden, joissa on tallennusominaisuus, ensisijainen ja pääasiallinen käyttötarkoitus ei ole yksityinen kopiointi. Erityisesti päätelaitteiden (kuten puhelimet ja tietokoneet) tallennuskapasiteetista suurin osa on käyttäjän omien tietojen (kuten omat kuvat ja videot) tallentamista varten, jolloin kyse ei ole yksityisestä kopioinnista. Sama koskee ulkoisia kiintolevyjä ja muita nykyaikaisia tallennustapoja. Hyvitysmaksun ei pidä koskea laitteita, tallennusalustoja tai palveluita.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Näkemyksemme mukaisesti hyvitys tulisi toteuttaa budjettimallilla. Oikeudenhalitjoiden jo lisensioimat palvelut eivät kuulu hyvitysmaksun piiriin. Pilvipalveluiden osalta viittaamme Ficomin lausuntoon.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitys tulee toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla. Kysymykseen 2 annettuun vastaukseen viitaten: pilvipalveluihin tallentaminen on aina kahdennettua tallentamista. Lisäksi pilvipalveluita tarjotaan yksityiskäyttäjille usein ilmaiseksi, joten niihin kohdistuva hyvitysmaksu vääristäisi kilpailua – erityisesti kotimaisten pienempien pilvitoimijoiden kustannuksella. Lisämaksut voisivat houkutella käyttäjiä myös maksuttomien laittomien tallennusalustapalveluiden, kuten cyberlockereiden pariin. Äskettäin on tehty kattava taloudellinen selvitys (Christian Peukert - Copyright levies and cloud storage: Ex-ante policy evaluation with a field experiment, https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048733323002020), jonka lopputuloksena todetaan, että pilvitallentamisesta perittävät hyvitysmaksut vähentäisivät taloudellista hyvinvointia.
        • Liikenne- ja viestintäministeriö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennusalustamalli tarkoittaisi käytännössä paluuta vanhaan laitepohjaiseen maksuun ja mahdollisesti laitepohjan laajentamista ja maksun asettamista myös tietyille palveluille. Yksityisen kopioinnin määrä on laskenut alle kolmasosaan vuoden 2013 tasosta ja myös yksityistä kopiointia tekevien yksilöiden määrä on vähentynyt merkittävästi. Vaikka kopioita tallennetaan eniten matkapuhelimiin ja tietokoneille, on yksityinen kopiointi hyvin vähäistä laitteiden käyttäjien joukossa ja noin 90 % matkapuhelinten ja tietokoneiden käyttäjistä ei kopioi tekijänoikeudella suojattua materiaalia laitteille. (Lähde: Taloustutkimuksen Yksityinen kopiointi 2024 -tutkimus). Tallennusalustamallin mukainen hyvitysjärjestelmä nostaisi viimekädessä tuotteiden ja palveluiden kuluttajahintoja. Koska yksityisen kopioinnin määrä on merkittävällä tavalla vähentynyt, on liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan kyseenalaista kerätä laite- ja palvelumaksua, ottaen huomioon, että laitteita ja palveluita käytetään pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin tekijänoikeudella suojattujen teosten yksityiseen kopiointiin. Liikenne- ja viestintäministeriö myös huomioi, että laite- ja palvelumaksuun pohjautuva järjestelmä on budjettirahoitusta raskaampi sekä viranomaisten että elinkeinoelämän kannalta. Budjettirahoituksen kautta hyvitys voidaan myös suorittaa koko määrältään hyvityksenä tekijöille, sillä rahaa ei kulu yhtä paljon hyvitysjärjestelmän hallinnointiin kuin laitemaksuun perustuvassa järjestelmässä.
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Tallennusalustamalli ei vastaa nykyaikaisen digitaalisen median käyttöä, sillä yhä useampi kuluttaja käyttää suoratoistopalveluita ja pilvitallennusta fyysisten tallennusalustojen sijaan. Tämä tekee tallennusalustamallista vanhentuneen ja epätarkoituksenmukaisen, koska se kohdistuu laitteisiin ja alustoihin, joita käytetään enenevässä määrin muihin kuin tekijänoikeudenalaisten teosten kopiointiin. Lisäksi maksun kohdistaminen yleisesti kaikkiin tallennusalustoihin voi asettaa kohtuuttoman maksurasitteen enemmistölle käyttäjistä, jotka eivät käytä näitä laitteita kopiointiin, mikä heikentää mallin oikeudenmukaisuutta. Mikäli tallennusalustamalli otettaisiin käyttöön, käytetyt elektroniset laitteet tulisi sulkea pois. Käytettyjen laitteiden markkina-arvo on alhaisempi ja katteet pienemmät ja hyvitysmaksun lisääminen laitteiden myyntihintaan vähentäisi huomattavasti niiden houkuttelevuutta. Tämä ei edistäisi kiertotaloutta ja elektroniikkajätteen vähentämistä. Käytetystä laitteesta olisi myös maksettu hyvitys jo kerran, mikä vahvistaa perustelua rajata käytetyt laitteet tämän hyvitysmallin ulkopuolelle.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikki tallennusalustat, laitteet ja palvelut, joille voidaan tallentaa tai kopioida sisältöjä tai joita voidaan käyttää yksityisen kopion tekemiseen. Unionin tuomioistuin on painottanut teknologianeutraliteetin periaatteen noudattamista.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKO ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Hyvitys tulisi toteuttaa nykyisellä budjettirahoitteisella mallilla.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Koska kyseessä on yksityiskäyttöön tallentaminen, tässä ollaan selvästi tuomassa ylimääräinen kustannus kaikkiin muistillisiin tallennusmedioihin. Näitä ei ole tarpeen listata erikseen erityisinä laitteina, sillä kyse on siitä, että ne sisältävät muistia, jonne digitaalinen sisältö tallennetaan. Tällainen maksu ei missään nimessä ole perusteltua yksityiseen käyttöön tulevassa tallentamisessa. On myös laitteita, kuten riistakamerat, valvontakamerat ja valokuvaajien laitteet, joissa ei välttämättä tallenneta muiden tekijänoikeudellista aineistoa, vaan omaa, ja täten tällaiset maksut asettavat ihmisiä eriarvoiseen asemaan. Lisäksi tällaisen maksun käytännön järjestäminen on vaikeaa ja se on luonteeltaan piiloveromainen, joten sitä ei tulisi periä.
        • Internet-käyttäjät ikuisesti-IKI ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Nykyään kaikissa laitteissa on tallennustilaa hyvin suuria määriä verrattuna aikaan kun hyvitysmaksut on aloitettu. Hyvin usein tallennustilaa käytetään pääasiassa käyttäjän omien sisältöjen tallentamiseen (videot, kuvat). Perustelu kerätä maksuja laitteista ei ole kestävä. Esimerkiksi muistikortteja käytetään pääasiassa kameroissa ja puhelimissa käyttäjän omien kuvien ja videoiden tallentamiseen, mikä ei luo perustetta hyvitysmaksulle.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikki tallennusalustat, laitteet ja palvelut, joille voidaan tallentaa tai kopioida sisältöjä tai joita voidaan käyttää yksityisen kopion tekemiseen. Unionin tuomioistuin on painottanut teknologianeutraliteetin periaatteen noudattamista.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikki tallennusalustat, laitteet ja palvelut, joille voidaan tallentaa tai kopioida sisältöjä tai joita voidaan käyttää yksityisen kopion tekemiseen.
        • Valtiovarainministeriö
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Tietoyhteiskuntadirektiivi jättää jäsenvaltioille liikkumavaraa hyvitysjärjestelmän yksityiskohtien osalta. Laitepohjaisesta hyvitysmaksujärjestelmästä luovuttiin vuonna 2014 pitkälti siksi, että laitepohjainen järjestelmä oli tullut tiensä päähän teknisen konvergenssin ja samanaikaisen divergenssin johdosta. Mitkä laitteet ovat esimerkiksi monitoimilaitteita? Ja miten älypuhelin eroaa monitoimilaitteesta tai mitkä laitteet ovat taikka eivät ole tietokoneita? Esimerkiksi auto ei ole tietokone, mutta auto voi sisältää tietokoneen. Historiallinen syy sille, että tekijänoikeusjärjestelmässä 1980-luvulla otettiin käyttöön C- ja VHS-kasetteihin kohdistuva maksujärjestelmä lienee ollut se, että näitä ei juuri tuolloin käytetty muuhun tarkoitukseen kuin yksityistä kopiointia varten. Samaa ei voi sanoa esimerkiksi älypuhelimista tai tietokoneista. Linkki laitteiden ja yksityisen kopioinnin välillä näyttää näin ollen ajan myötä kadonneen. Tämä ongelma ei ole muuttunut vuoden 2014 jälkeen eikä tästä syystä ole syytä palauttaa hyvitysmaksujärjestelmää aikaisemmassa tai laajennetussa muodossa. Maksun keräämisen ja oikeudenhaltijoille tilittämisen osalta olisi tarkkaan arvioitava mahdollisista vaihtoehtoisista järjestelmistä aiheutuva hallinnollinen taakka ja kustannukset eri osapuolille, kuten esimerkiksi maahantuojille, myyjille, Tullille, palveluntarjoajille, tekijänoikeusjärjestöille ym. ja jotka aiheutuvat raportoinnista, tilityksestä, valvonnasta, tietojärjestelmämuutoksista ja muusta toiminnasta ja että perintäjärjestelmän hallinnolliselle taakalle annetaan merkittävää painoarvoa mahdollisen vaihtoehtoisen mallin arvioinnissa.
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Ei tulisi, aika on ajanut jo ohi näistä. Nykyisin musiikki kuunnellaan streamauspalveluista ja siellä on riittävä mekanismia kopioinnin estämiseksi ja rahan siirtämiseksi taiteen tuottajalle. Koko "kasettimaksu" perustuu samalle idealle kuin että kaikille kansalaisille annettaisiin sakko vaikkapa väärinpysäköinnistä vaikka kansalainen ei edes omistaisi autoa. Toisaalta tälläinen maksu heikentää taiteen laatua koska silloin tulot eivät mene oikealle kohteelle.
        • Freelance ohjelmatyöntekijät ry, Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n johtoryhmä
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n mielestä hyvitysmaksun piirissä tulee olla kaikki tallennusalustat, laitteet ja palvelut, joille voidaan tallentaa tai kopioida sisältöjä tai joita voidaan käyttää yksityisen kopion tekemiseen.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Maksun ei tulisi koskea laitteita, alustoja tai siirtoja vaan kopiointia. Hyvitysmaksun tulisi koskea vain sellaisia laitteita, joille käyttäjä aikoo tallentaa hyvitysvelvollisuuden piiriin kuuluvaa aineistoa, jos budjettimaksumallista luovutaan.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Katson ongelmalliseksi yleistää maksun koskemaan kaikkia henkilöitä riippumatta tapahtuuko kopiointia vai ei. Mielestäni ei ole kohtuullista että kuluttaja joutuisi maksamaan esim. varmuuskopiointiin käytetystä kovalevystä hyvitysmaksun jos hän kopioi sille vain omia tiedostojaan. Lisäksi näin laaja maksujen laajantamispolitiikka luultavasti ampuu omaan jalkaan, kansalaiset todennäköisesti alkaisivat etsimään keinoja kiertää maksua.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Hyvitysmaksu ei ole yleisen oikeustajun mukainen, mikäli sitä peritään yksittäisestä laitteesta jota tosiasiallisesti ei käytetä direktiivin tarkoittaman hyvityksen perusteena olevan kappaleenvalmistukseen.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • - Ei mikään näistä. Suurin osa käyttäjistä ei käytä laitteittaan kopiointiin. Kukaan tuskin ostaa älypuhelinta voidakseen kopioida sisältöjä siihen. - MP3-soitin, jos se ei ole lukittu käyttämään jotakin palveluntarjoajaa. - Toisaalta EU-alueella vapaan tavaroiden liikkumisen vallitessa ihmiset alkavat ostaa kalliimmat laitteensa ulkomailta, jos tällainen teosto-vero toteutetaan.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Kuten edellä olemme todenneet, pilvitallennus tarkoittaa kahdennettua tallennusta. Pilvitallennuksesta ei sellaisenaan voida lain mukaan periä yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua. Jos hallituksen tarkoituksena on ulottaa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksut koskemaan pilvipalveluja, se vaikuttaisi haitallisesti pilvipalvelujen Euroopan markkinoihin ja niiden laillisiin toimijoihin useista eri syistä. Ensinnäkin pilvipalveluista perittävät hyvitysmaksut lisäisivät oikeuspaikkakeinottelua. Hyvitysmaksut siirretään yleensä asiakkaille lisämaksuna laitteen oston yhteydessä (esimerkiksi 12 euron lisämaksu, kun ostaa Pixel-matkapuhelimen Ranskassa). Maksun lisääminen pilvipalvelulle, jota tarjotaan yleensä ilmaiseksi, voisi tehdä eurooppalaisille käyttäjille houkuttelevammaksi siirtyä kyseenalaisiin tai laittomiin yrityksiin, jotka ovat vain yhden klikkauksen päässä, kuten esimerkiksi tallennuspalvelualustat (cyberlockers), jotka kiertäisivät hyvitysmaksujen maksamisen. On myös mahdollista, että pilvipalveluista perittävät hyvitysmaksut olisivat käytännössä pienten pilvipalvelujen tarjoajien maksettavaksi tuleva vero. Suuret pilvipalveluntarjoajat voisivat halutessaan vastata itse maksuista aiheutuvista kustannuksista sen sijaan, että ne siirrettäisiin käyttäjille. Paikallisilla toimijoilla, kuten suomalaisilla pilvipalveluiden tarjoajilla, ei olisi varaa tehdä samaa. Tämän seurauksena niiden käyttäjät saattaisivat siirtyä sankoin joukoin suurempien palveluntarjoajien asiakkaiksi. Toinen käytännön ongelma on se, että pilvipalveluja tarjotaan kaikkialla Euroopassa (ja maailmanlaajuisesti), kun taas maksut rajattaisiin Suomen alueelle. Koska maksujärjestelmät ja tariffit eivät ole EU:ssa yhdenmukaisia, Suomen mahdollinen päätös periä pilvitallennuspalveluista hyvitysmaksuja loisi ennakkotapauksen, jossa samasta yhdessä tai useammassa muussa EU:n jäsenvaltiossa kopioidusta sisällöstä perittäisiin maksu useaan kertaan. Tällainen tilanne olisi kyseessä esimerkiksi silloin, kun eri EU-maissa asuvilla perheenjäsenillä on yhteinen pilvitallennustila. Viittaamme myös äskettäin julkaistuun kattavaan taloudelliseen selvitykseen, jonka tärkein tulos on se, että pilvitallennuksesta perittävät tekijänoikeusmaksut vähentäisivät taloudellista hyvinvointia: Christian Peukert, Copyright levies and cloud storage: Ex-ante policy evaluation with a field experiment, Research Policy, Volume 53, Issue 2, March 2024 [https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0048733323002020]
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Maksun ei pitäsi koskea mitään digitaalista tallenusvälinettä.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Maksun ei tulisi koskea mitään laitetta. Jos jostakin ruvetaan maksamaan hyvitystä sen vuoksi, että sitä voidaan mahdollisesti käyttää rikoksen tekemiseen, tulisi maksun yltää myös esimerkiksi keittiöveitsiin.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Tallennusalustamallia ei tulisi hyväksyä missään tapauksessa, sillä ratkaisumalli asettaa epäoikeudenmukaisesti hyvitysvelvollisuuden piiriin elektronisia laitteita, joissa ei ole ostotilanteessa "rasitteita" perustuen oletukseen, että edellämainituilla laitteilla/tallennuslaitteilla tullaan tuottamaan tai säilyttämään hyvitysvelvollisuuden alaisia teoksia.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Mielestäni ajatus hyvitysmaksusta ei ole toimiva eikä oikeudenmukainen ja siihen sisältyy monia haasteellisisa asioita.
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Ongelma tässä on että direktiivi on vuodelta 2001 ja viitatut tapaukset yli 10 vuoden takaa. Tekniikka on mennyt eteenpäin. Pidän huonona sellaista järjestelyä, että henkilö X kopioi minun videoita, tekstejä, kirjallisia tuotoksia, ja valtio tai tekijänoikeusjärjestöt keräävät rahat, eikä niitä tilitetä minulle. Esim. kopiosto selvittää kyselyillä, että kuinka paljon kouluissa kopioidaan, mutta kukaan ei tiedä mitä teoksia tarkalleen kouluissa kopioidaan. Maksu menee tekijänoikeusjärjestölle, joka päättää mitä rahalla tehdään. Huomioitava on myös tuoren Korkeimman oikeuden ennakkopäätös KKO 2024/53: "Tekijänoikeuslain mukaisia sopimuslisenssejä myöntämään oikeutettu järjestö katsoi, että X Oy:n menettely oli tekijänoikeuslain 25 h §:n (446/1995) mukaista televisiolähetysten edelleen lähettämistä. Kun X Oy ei ollut hankkinut toimintaansa varten järjestöltä sopimuslisenssiä, järjestö vaati kanteessaan omissa nimissään tekijänoikeuden loukkauksen vahvistamista sekä loukkaukseen perustuvaa hyvitystä ja vahingonkorvausta. Korkein oikeus katsoi, ettei järjestöllä ollut oikeutta omissa nimissään ajaa tekijänoikeuden loukkauskannetta oikeudenhaltijoiden puolesta sopimuslisenssiin liittyvien tehtäviensä tai sille annettujen oikeudenkäyntivaltuutusten perusteella. (Ään.)"
        • Kysymys 4: Olisiko tallennusalustamallin sijasta tai ohessa mahdollista periä hyvitysmaksua niiltä yksityishenkilöiltä, joilla on Suomessa laajakaista tai mobiililaajakaista (jäljempänä nettiliittymämalli), koska internetin kautta puhelimeen, tabletille, tietokoneeseen ja pilvipalveluun tehtävä kopiointi edellyttää jonkinlaista liittymää?

          Onko nettiliittymämallilla mahdollista kerätä hyvitysmaksua kattavasti niiltä yksityishenkilöiltä, jotka voivat valmistaa kopioita yksityiseen käyttöön? Jos ei, mainitse esimerkkejä pois jäävistä tilanteista.
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme ole tietoisia, että EU-maissa hyvitysmaksun piirissä olisivat laaja- ja mobiilikaistat, emmekä näe, että niiden tulisi olla Suomessakaan maksun piirissä.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • APFI ei näe nettiliittymämallia tietoyhteiskuntadirektiivin ja unionin oikeuskäytännön mukaisena ratkaisuna.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Säätiö ei kannata nettiliittymämallia ratkaisuna yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamiseksi. Malli erkanee budjettipohjaisen mallin tavoin varsinaisesta yksityisestä kopioinnista ja kopiointialustoista, eikä kohdentuisi riittävän tarkasti niille yksityishenkilöille, jotka kopioivat teoksia ja muita suojan kohteita yksityiseen käyttöön.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Elisa vastustaa voimakkaasti nettiliittymämallia. Yhdessäkään muussa maassa ei ole käytössä internet-liittymistä perittävää hyvitysmaksua. Myöskään aiemmissa, Arne Wessbergin tai Markus Leikolan selvityksissä hyvitystä ei ehdotettu perittäväksi internetliittymistä. Maksuvelvollisuuden pitäisi perustua siihen, että laitetta käytetään pääasiallisesti tekijänoikeudellisten teosten kopioimiseen. Pelkästään se, että internetiä voidaan käyttää välineenä kopioinnissa, ei voi riittää hyvitysmaksuvelvollisuuden perusteeksi, kun otetaan lisäksi huomioon, miten monenlaisiin muihin tarkoituksiin internet-yhteyttä nykypäivänä käytetään. Maksuvelvollisuus kohdistuisi hyvin laajasti kuluttajiin eikä millään lailla erityisesti nimenomaan yksityisiä kopioita tekeviin. Nettiliittymämallille ei löydy tukea myöskään yksityistä kopiointia koskevasta lainsäädännöstä tai Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Gramex ei kannata nettiliittymämallia ratkaisuna yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistamiseksi. Nettiliittymämalli on yhteisön oikeuskäytännön valossa direktiivin vastainen. Malli erkanee budjettipohjaisen mallin tavoin varsinaisesta yksityisestä kopioinnista ja kopiointialustoista, eikä kohdentuisi riittävän tarkasti niille yksityishenkilöille, jotka kopioivat teoksia ja muita suojan kohteita yksityiseen käyttöön. Malli ei oletettavasti myöskään huomioisi kaikkia hyvityksen piiriin kuuluvia yksityisen kopioinnin tapoja.
        • Suomen Kustannusyhdistys
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymämallissa on samanlaisia ongelmia kuin tallennusalustamallissakin: on vaikea kohdentaa maksua oikein juuri sille taholle joka varsinaisen yksityisen kopioinnin tekee.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymä ei automaattisesti tarkoita yksityistä kopiointia. Tällöin malli ei kohtelisi nettiliittymän käyttäjiä tasapuolisesti ja toisaalta olisi keinotekoinen tapa kerätä hyvitysmaksua. Nettiliittymä ei myöskään kata kaikkea yksityistä kopiointia.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuvasto ei näe nettiliittymämallia tietoyhteiskuntadirektiivin ja unionin oikeuskäytännön mukaisena ratkaisuna. Vaikka verkossa tapahtuva lataaminen edellyttää nettiliittymän olemassaoloa, siitä ei seuraa, että kaikki nettiliittymän omistajat harjoittaisivat nimenomaan yksityistä kopiointia.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata nettiliittymämallia. Esimerkkejä tilanteista, joita nettiliittymämalli ei kattaisi: Painetun lehden tai kirjan skannaaminen tai valokuvaaminen tai televisiolähetyksen kuvaaminen puhelimen videokameralla. Kaikki analogisen aineiston kopiointi jäisi sekä analogiseen että digitaaliseen muotoon nettiliittymämallin ulkopuolelle.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto ei pidä nettiliittymämallia realistisena eikä toivottavana. Liitolle tärkeiden graafisten aineistojen näkökulmasta on oleellista, ettei nettiliittymämalli ota huomioon analogisten sisältöjen kopiointia.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tiedossamme ei ole, että nettiliittymämallia olisi käytetty muitten maitten yksityistä kopiointia koskevissa laeissa. Myöskään Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännössä sitä ei ole käsitelty. Sitä ei löydy myöskään Arne Wessbergin ja Markus Leikolan selvityksistä. Kun pohditaan nettiliittymämallia, oletamme, että sen toteuttamisesta muodostuisi veronkaltainen maksu kaikille käyttäjille, niin yksityiselle kuluttajille kuin myös yrityksille. Kuitenkin valtaosa internetin käyttäjistä tarvitsee internetliittymää sellaisiin toimiin, joissa ei tapahdu yksityistä kopiointia eivätkä ne siis ole yksityisen kopioinnin hyvityksen piirissä. Tämä on olennaista erityisesti etätyön lisätessä internetin käyttöä työntekoon tai yksityiseen viestintään. Miten tällöin voitaisiin varmistaa, että kerättävillä maksuilla korvataan oikeudenhaltijoille ainoastaan yksityisestä kopioinnista aiheutunutta haittaa? Entä miten käytännössä olisi mahdollista erotella pois ne nettiliittymät, joita ei voi edes käyttää yksityisen kopioinnin tarkoituksessa? Tällaisiahan ovat esimerkiksi nettiliittymät, joita käytetään asunnon hälytysjärjestelmän toimintaan.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun kerääminen nettiliittymän olemassa olon perustella ei olisi tasapuolinen ja oikeudenmukainen ratkaisu, eikä se erilaisten käyttäjien kesken oikeasuhtainen mahdollisen aiheutuneen haitan näkökulmasta. On myös huomioitava, että suuri osa liittymistä ovat yritysliittymiä, jolloin syntysi tilanne, missä yritys maksaisi ”työetuna” yksityisestä kopioinnista. Nettiliittymä ei myöskään ole kattava edustus kaikesta mahdollisesta yksityisestä kopioinnista, kuten esim. valokopioinnista.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksua ei voida periä nettiliittymämallilla, koska nettiliittymä ei ole EU tuomioistuimen linjaama (Padawan, C-467/08) kopiointilaite, -kone tai -tarvike taikka kappaleenvalmistamispalvelu. EU tuomioistuimen mukaan maksun on välttämättä liityttävä näihin.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymämalli olisi vastoin tietoyhteiskuntadirektiiviä ja unionin oikeuskäytäntöä. Malli erkanisi budjettipohjaisen mallin tavoin varsinaisesta yksityisestä kopioinnista ja kopiointialustoista, eikä kohdentuisi riittävän tarkasti niille yksityishenkilöille, jotka kopioivat teoksia ja muita suojan kohteita yksityiseen käyttöön.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymämalli ei ole tietoyhteiskuntadirektiivin ja unionin oikeuskäytännön mukainen.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Luovat ry ei näe nettiliittymämallia tietoyhteiskuntadirektiivin ja unionin oikeuskäytännön mukaisena ratkaisuna. Vaikka verkossa tapahtuva lataaminen edellyttää nettiliittymän olemassaoloa, siitä ei seuraa, että kaikki nettiliittymän omistajat harjoittaisivat nimenomaan yksityistä kopiointia. Sen lisäksi fyysisten tallenteiden ja analogisten radio- ja tv-lähetysten osalta kopiointia voi tehdä myös ilman nettiliittymää. Nettiliittymämallissa maksu ei kohdentuisi niihin noin 700 000 suomalaiseen, jotka tutkimusten mukaan kopioivat ja lataavat suojattua sisältöä yksityiseen käyttöön, vaan kaikkiin kotitalouksiin, joilla on nettiliittymä. Vaikka rahan kerääminen voisi tällä tavalla olla yksinkertaista, maksun kohdentumisessa olisi saman tyyppinen periaatteellinen ongelma kuin nykyisessä veromallissa.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kopiosto ei näe nettiliittymämallia tietoyhteiskuntadirektiivin ja unionin oikeuskäytännön mukaisena ratkaisuna eikä se olisi toteuttamiskelpoinen. Kopiostolla ei ole tiedossa, että vastaavaa mallia olisi käytössä missään muussa maassa. Nettiliittymämalli olisi hyvin lähellä veromallia, ja siinä maksua ei kerättäisi vain niiltä yksityishenkilöiltä, jotka kopioivat suojattua sisältöä yksityiseen käyttöön. Nettiliittymämalli ei myöskään huomioisi analogisten sisältöjen kopiointia (analoginen – analoginen ja analoginen – digitaalinen).
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teoston näkemyksen mukaan nettiliittymämalli ei ole toteuttamiskelpoinen ratkaisu eikä tietoyhteiskuntadirektiivin tai Unionin oikeuskäytännön mukainen. Nettiliittymämallissa maksuvelvollisuus painottuisi vain osaan tallennustoimista (yhtä liittymää käyttää kotitalouksissa tyypillisesti useita laitteita, joilla kopioiden valmistaminen on mahdollista) ja osa kopioinnista jäisi käytännössä hyvitysjärjestelmän ulkopuolelle (mm. kopiointi muistitikuille, ulkoisille kiintolevyille tai CD/DVD-levyille). Jos yksityisen kopioinnin hyvitys keskitettäisiin nettiliittymiin, rasittaisi lainsäädännön edellyttämä sopivan hyvityksen takaaminen oikeudenhaltijoille kohtuuttomasti yhtä palvelusektoria. Nettiliittymämaksu olisi myös varsin poikkeuksellinen ratkaisu yksityisen kopioinnin hyvityksen järjestämiseksi. Teoston tiedossa ei ole, että vastaavaa mallia olisi käytössä muissa maissa.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymämallissa on sama ongelma kuin jäljempänä tallennusalustamallin yhteydessä käsiteltävissä yritystoimintaan käytettävissä laitteissa, joita yrityksen palveluksessa olevalla henkilöllä on mahdollisuus käyttää myös yksityiseen kopiointiin. On oletettavaa, että merkittävä osa yksityisestä kopioinnista tapahtuu yrityskäytössä olevien nettiliittymien kautta. Kohdentuminen oikeille maksajille on nettiliittymämallissa samalla tavalla haasteellista kuin tallennusalustamallissakin. Nettiliittymämallissa ei myöskään pystytä ottamaan huomioon internetin ulkopuolella tapahtuvaa, esimerkiksi analogisesta muodosta analogiseen muotoon tapahtuvaa yksityistä kopiointia.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymämalli ei ole tietoyhteiskuntadirektiivin ja unionin oikeuskäytännön mukainen ratkaisu eikä se olisi toteuttamiskelpoinen. Nettiliittymämalli olisi veronluonteinen.
        • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuhlberg Miira
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • KKV:n näkemyksen mukaan nettiliittymämallissa ongelmallisena voidaan pitää kuluttajille kohdennettujen kertaantuvien suoritusten määrän lisääntymistä.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymämalli ei ole oikeudenmukainen peruste hyvitysmaksulle. Nettiliittymän olemassaolo ei ole osoitus sen käytöstä yksityiseen kopiointiin. Nykyisessä yhteiskunnassa nettiliittymää tarvitaan lähes kaikkeen asiointiin sekä yksityishenkilöiden että yritysten kohdalla. Nettiliittymiä tarvitaan ja käytetään myös mitä erilaisimpien laitteiden kohdalla, joiden hyödyntämiseen yksityinen kopiointi ei liity mitenkään (esimerkiksi valvonta- ja riistakamerat, IoT-ratkaisut, älykkäät lataus- ja sähköjärjestelmät ym.).
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ehdotettu nettiliittymämalli on itse asiassa veron luontoinen maksu – laajakaistavero – joka perittäisiin jokaiselta tietoyhteiskunnan jäseneltä. Eli käytännössä kaikilta kansalaisilta. Laajakaista ei ole tallennuspalvelu tai tallennusalusta. Se on yhteiskunnan perusinfrastruktuuria, kuten sähköverkko. Hyvitysmaksua voitaisiin samoin perustein periä esim. sähköliittymistä. Missään muualla ei tällaista laajakaistaveroa ole toteutettu. Viittaamme tarkempien perusteluiden osalta Ficomin lausuntoon.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ehdotus on käsittämätön mm. siksi, että yhdessäkään muussa maassa ei ole käytössä internet-liittymistä perittävää hyvitysmaksua. Edes Arne Wessbergin tai Markus Leikolan selvityksissä, joihin kyselyssä viitataan, hyvitystä ei ehdotettu perittäväksi internetliittymistä. Mallin perustelu sillä, että internetin kautta puhelimeen, tabletille, tietokoneeseen ja pilvipalveluun tehtävä kopiointi edellyttää jonkinlaista nettiliittymää, on sama, kuin jos maksu ulotettaisiin kaikkiin näyttöihin, koska kopiointi on nähtävä jostain, hiiriin ja näppäimistöihin, koska kopiointi edellyttää kopioitavan teoksen valitsemista, tai sähköliittymiin, koska internetin kautta kopiointi edellyttää sähköä. Kyseessä on täysin keinotekoinen malli, jolle ei löydy tukea yksityistä kopiointia koskevasta lainsäädännöstä tai Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä. Esimerkiksi asiassa Padawan (C-467/08) tuomioistuin on todennut (kohdat 46, 48 ja 50), kuinka jäsenvaltiot voivat vahvistaa sopivan hyvityksen rahoittamiseksi ”yksityistä kopiointia koskevan maksun”, jota ei peritä yksityishenkilöiltä vaan niiltä, joilla on hallinnassaan digitaaliseen kappaleenvalmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita ja jotka antavat tällä perusteella oikeudellisesti tai tosiasiallisesti näitä laitteita yksityishenkilöiden käyttöön tai suorittavat heille kappaleenvalmistamispalvelun. Internet-liittymä ei ole tuomiossa viitattu kappaleenvalmistamiseen tarkoitettu kone, laite tai tarvike taikka kappaleenvalmistamispalvelu. Lisäksi tuomioistuin on todennut (tuomion kohta 59), kuinka digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitetuista koneista, laitteista ja tarvikkeista perittävän sopivan hyvityksen rahoittamiseksi tarkoitetun maksun on välttämättä liityttävä näiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden oletettavaan käyttämiseen yksityiseen kappaleiden valmistamiseen. Näin ollen yksityistä kopiointia koskevan maksun periminen erotuksetta erityisesti sellaisista digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitetuista koneista, laitteista ja tarvikkeista, joita ei ole annettu yksityisten käyttäjien käyttöön ja jotka on selvästi varattu muuhun tarkoitukseen kuin yksityiskäyttöön tapahtuvaan kopiointiin, ei ole yhteensopivaa tietoyhteiskuntadirektiivin kanssa. Monet internetin käyttäjät tarvitsevat internetliittymäänsä tarkoituksiin, jotka eivät liity mitenkään yksityiseen kopiointiin, kuten työntekoon, kouluttautumiseen tai yksityiseen viestintään. Malli olisi myös vaikea toteuttaa ja valvoa, sillä sen tehokas toteuttaminen edellyttäisi, että internetpalveluntarjoajat seuraisivat käyttäjiensä toimintaa, mikä aiheuttaisi merkittäviä yksityisyydensuojaan liittyviä riskejä. On myös huomioitava, että on olemassa paljon internetyhteydellä varustettuja laitteita, joita ei ole lainkaan mahdollista käyttää yksityiseen kopiointiin. Tällaisia ovat esimerkiksi riistakamerat, koiratutkat ja -pannat sekä etäluettavat sähkömittarit, maksupäätteet ja muut M2M-liittymiä (machine to machine) hyödyntävät laitteet.
        • Liikenne- ja viestintäministeriö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Liikenne- ja viestintäministeriö pitää yksityishenkilöiden laajakaistaliittymiin liitettävää hyvitysmaksua hyvin ongelmallisena. Laajakaista on viestinnän peruspalvelu ja sitä käytetään pääasiassa muuhun tarkoitukseen kuin yksityiseen kopiointiin. Kotitaloudet käyttävät laajakaistaa enenevässä määrin esimerkiksi työskentelyyn, viranomaisasiointiin ja mediasisältöjen, kuten tilausvideopalvelujen, kuluttamiseen. EU-lainsäädännön mukaan jäsenvaltioiden on varmistettava, että kaikilla kuluttajilla niiden alueella on kansalliset erityisolosuhteet huomioon ottaen kohtuuhintainen käyttöoikeus saatavilla olevaan riittävään laajakaistayhteyspalveluun sekä ääniviestintäpalveluihin alueelle määritellyllä laatutasolla, varsinainen yhteys mukaan luettuna, kiinteässä sijaintipaikassa (Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi eurooppalaisesta sähköisen viestinnän säännöstöstä (EU) 2018/1972, ns. teledirektiivi, artikla 84 kohta 1). Jäsenvaltiot voivat lisäksi varmistaa sellaisten edellä tarkoitettujen palvelujen kohtuuhintaisuuden, joita ei tarjota kiinteässä sijaintipaikassa, jos ne pitävät tätä tarpeellisena kuluttajien täysipainoisen sosiaalisen ja taloudellisen yhteiskuntaan osallistumisen kannalta (teledirektiivi artikla 84 kohta 2). EU-sääntelyssä on lisäksi määritelty ne palvelut, joiden on oltava kaikkien saatavilla (teledirektiivi liite V). Näihin lukeutuvat mm. sähköiset viranomaispalvelut, kuten julkinen terveydenhoito ja siten muun muassa etälääkäripalvelut. Muun muassa viranomaisten ja muiden arjen keskeisten palvelujen digitalisoituessa kansalaisten kannalta on keskeistä, että Suomessa on tarjolla edukkaita ja laadukkaita laajakaistapalveluja. Käytännössä hyvitysmaksun periminen laajakaista-asiakkailta nostaisi kuluttajien maksamaa laajakaistan hintaa. Hinnannousulla olisi erityisesti vaikutuksia haavoittuvimpien käyttäjäryhmien, kuten pienituloisten, asemaan. Mahdollinen ristiriita esitetyn nettiliittymämallin ja EU-oikeuden välillä pitää arvioida huolellisesti omana selvityksenään, jos nettiliittymämallin kanssa etenemistä harkittaisiin. Kun otetaan huomioon yksityisen kopioinnin määrän vähentyminen, ei olisi kohtuullista periä maksua laajakaistapalvelujen käyttäjiltä, eli käytännössä lähes kaikilta kotitalouksilta, joista kuitenkaan ylivoimaisesti suurin osa ei kopioi tekijänoikeudella suojattuja sisältöjä yksityiseen käyttöön.
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Mikäli budjettimallista luovutaan, hyvitysmaksun tulisi perustua vain tosiasialliseen kopiointiin eikä mahdollisuuteen kopioida. On kohtuutonta, että kuluttajat joutuisivat kustantamaan ylimääräistä maksua perustuen ajatukseen, että heillä on tallennusalusta tai nettiliittymä, jota voi hyödyntää kopiointiin vaikka kopiointia ei tosiasiallisesti tapahdu. Hyvitysmaksumalli, eli ns. kasettimaksu, on historiallinen jäänne, joka ei vastaa enää nykyajan tapaa käyttää ja kuluttaa sisältöä. Kasettimaksun taustalla oli kasettien ja myöhemmin muiden tallennusmedioiden, kuten CD- ja DVD-levyjen, suosio: kuluttajat tekivät kopioita musiikista, elokuvista ja muusta sisällöstä omaan käyttöönsä. Käyttö- ja ansaintalogiikka on siirtynyt palvelupohjaiseen malliin, jossa oikeudenhaltijat saavat suoran korvauksen käyttökerroista ilman, että yksityistä kopiointia tarvitsee edes tehdä.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Suomen tietokirjailijat ry ei näe nettiliittymämallia tietoyhteiskuntadirektiivin ja unionin oikeuskäytännön mukaisena ratkaisuna eikä se olisi toteuttamiskelpoinen. Suomen tietokirjailijat ry:llä ei ole tiedossa, että vastaava malli olisi käytössä missään muussa maassa.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Mielestäni nettiliittymämalli ei ole järkevä ratkaisu hyvitysmaksun keräämiseksi, sillä se asettaisi kustannuksia kaikille internetin käyttäjille riippumatta siitä, tekevätkö he kopioita suojatusta aineistosta. Internetiä käytetään laajasti muuhunkin kuin tekijänoikeudellisten teosten kopiointiin, esimerkiksi työskentelyyn, opiskeluun, omaan luovaan toimintaan ja kommunikointiin. Nettiliittymämalli loisi ylimääräisiä kustannuksia niille, jotka eivät käytä nettiä teosten kopiointiin, ja asettaisi heidät eriarvoiseen asemaan. Esimerkkejä tilanteista, jotka jäisivät epäoikeudenmukaisesti maksun piiriin: Työ- ja opiskelukäyttö: Monet käyttävät internetiä työtehtävissä tai opiskelussa, eivätkä nämä toiminnot liity suojatun aineiston kopiointiin. Luova oma käyttö: Valokuvaajat, kirjailijat ja muut luovan alan ammattilaiset käyttävät nettiä omien teostensa tallentamiseen ja jakamiseen ilman, että he kopioisivat muiden teoksia. Viihdekäyttö ilman kopiointia: Suoratoistopalvelujen käyttäjät eivät varsinaisesti kopioi sisältöä, vaan käyttävät palveluita suorana lähetyksenä. Nettiliittymämalli olisi hankala hallinnoida ja keräisi maksua niiltä, jotka eivät kuulu hyvitysmaksun oikeutettuun piiriin.
        • Internet-käyttäjät ikuisesti-IKI ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Useimmat kuluttajat käyttävät nettiliittymiä eniten striimauspalveluiden käyttämiseen, jolloin sisällöstä on jo maksettu striimauspalvelun kautta. Ei kuulosta kohtuulliselta laskuttaa käyttäjää kahteen kertaan merkittävästä osasta nettiliittymän datasiirrosta. Merkittävä määrä netin käytöstä on sosiaalisen median käyttöä jonka sisältö rahoitetaan muilla tavoin esimerkiksi mainoksilla joista tekijät saavat korvauksia alustan kautta, eikä kyseessä ole tässä tarkoitettu kopiointi yksityiseen käyttöön. Nettiliittymiä käytetään moneen eri tarkoitukseen eikä liittymästä ole aina pääteltävissä sen käyttötapaa. Esimerkiksi riistakameran nettiliittymässä ei välitetä lainkaan tässä mainittuja sisältöjä ja ei olisi soveliasta kerätä niistä maksuja saajille joiden sisällöt eivät mitenkään liity kyseisen liittymän käyttöön.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Grafia ei näe nettiliittymämallia tietoyhteiskuntadirektiivin ja unionin oikeuskäytännön mukaisena ratkaisuna eikä se olisi toteuttamiskelpoinen. Grafialla ei ole tiedossa, että vastaava malli olisi käytössä missään muussa maassa.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Valtiovarainministeriö
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Internet- tai puhelinliittymällä itsessään ei ole mitään tekemistä yksityisen kopioinnin kanssa, joten tästä näkökulmasta katsoen olisi epäselvää, miksi liittymän omistaminen antaisi aihetta yksityisen kopioinnin hyvitysmaksulle. Liittymähaltijoihin kohdistuvat maksut käsittelisivät lisäksi eriarvioisesti niitä, jotka voivat hyötyä työnantajansa tarjoamasta liittymästä ja joihin näin ollen ei käytännössä voitaisi kohdistaa maksua.
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Miksi minun pitäisi maksaa esim. valvontakamerastani hyvitysmaksua kenelekkään? En ole kopioinut laittomasti mitään, niin miksi minun pitäisi maksaa internetliittymästäni jotain maksua? Nykyisin älypuhelimet käytännössä vaativat nettiyhteyden ja nyt sitten tästäkin pitäisi maksaa jollekin joka ansiottomasti saisi tuosta rahaa? Nyt mennään kehityksessä takapakkia 80-luvulle.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Ei. Liittymä ei korreloi käyttäjän aikomukseen tai mahdollisuuteen valmistaa sen välityksellä kopioita.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Entä jos henkilö ei käytä nettiyhteyttä minkään tekijänoikeuksien alaisen materiaalin katsomiseen, kopiointiin yms. Siinä tapauksessa on mielestäni täysin naurettavaa veloittaa häneltä mitään maksua. Koska nykyisin esim. viranomaisten kanssa asiointi ja pankkipalveluiden käyttö ilman nettiä on haastavaa en voi hyväksyä näin laajaa tulkintaa.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Nettiliittymällä ei määritelmällisesti missään tapauksessa pysty direktiivin tarkoittamaan kappaleenvalmitukseen, sillä kyse on datan siirrosta eikä tallentamisesta. Tallentaminen tapahtuu TCP/IP protokollaa käyttäessä tilapäisesti tietoliikenneyritysten hallinnoimille reititinlaitteille, mutta ei normaalissa tiedonsiirrossa koskaan kokonaan. Kappaleen valmistaminen tapahtuu vasta nettiliittymää käyttävässä laitteessa. Laite, jolla kappale valmistetaan käyttää nettiliittymän lisäksi sähköliittymää, joten loogisesti on täysin yhtä pätevää periä hyvitysmaksu sähköliittymästä kuin nettiliittymästä. Nettiliittymän käyttäminen kappaleenvalmistamisen yhteydessä jakautuu yleisen elämänkokemuksen mukaan pääasiassa kahteen kategoriaan: laittomaan kappaleen valmistukseen ja kappaleen valmistamiseen alkuperäisen kappaleen jakelijalle suoritetun maksun jälkeen. Kumpikaan tapaus ei synnytä oikeutta hyvitysmaksuun.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Tämä rankaisee syyttömiä, ei astu kansalaisen oikeustajuun. Dataliittymiä on kaikkialla, iot-laitteissa (esim. hälyttimet, riistakamerat, kulunvalvonta, kiinteistöautomaatio), puhelimissa, tietokoneissa, tableteissa, koirien kaulapannoissa, autoissa, kelloissa... Digitalisaation edetessä yhä useammassa laitetyypissä, väistämättä näemme ajan jossa polkupyörä on itsenäisesti netissä (näitä on jo esitelty). Miten uudehkolla autolla ajavalle, älykelloa käyttävälle koiran kanssa metsästävälle kansalaiselle voi perustella teosto-maksun neljästä eri laitteesta?
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Malli, jossa korvausmaksu kerättäisiin laajakaistan käyttäjiltä, ei vaikuta hyvältä ratkaisulta. Joitakin keskeisiä näkökohtia, jotka tuovat esiin nettiliittymämallin mahdollisia haittoja ja monimutkaisuutta: Se rankaisee käyttäjiä suhteettomasti rankaisemalla muita kuin oikeuksien loukkaajia: Monet internetin käyttäjät tarvitsevat liittymäänsä tarkoituksiin, kuten työhön, koulutukseen ja viestintään, jotka eivät liity yksityiseen kopiointiin. Tämä malli rasittaa heitä kohtuuttomasti ylimääräisillä kustannuksilla. Malli ei erota suurkäyttäjiä, jotka lataavat suuria määriä ainestoa, niistä, jotka käyttävät internetiä pääasiassa kevyempiin ja muihin tarkoituksiin. Kiinteä maksu kaikille käyttäjille on epäoikeudenmukainen. Mallia on vaikea toteuttaa ja valvoa, sillä sen tehokas toteuttaminen edellyttäisi, että internet-palveluntarjoajat seuraisivat jossain määrin käyttäjien toimintaa, mikä aiheuttaisi merkittäviä yksityisyydensuojaan liittyviä huolenaiheita. Se voisi johtaa kissa ja hiiri -leikkiin maksua kiertävien käyttäjien ja internet-palveluntarjoajien välillä, sillä käyttäjät saattaisivat löytää keinoja ohittaa maksu VPN:n tai muiden menetelmien avulla, mikä vaikeuttaisi mallin toteuttamista. Mielestämme on olemassa pakottavia oikeudellisia syitä, joiden perusteella yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja ei tulisi ulottaa pilvitallennuspalveluihin. Jos hallitus kuitenkin aikoo edelleen selvittää tätä mahdollisuutta, asiaan pitäisi löytää käytännöllinen ja tehokas ratkaisu, jossa käyttäjät eivät (edellä selostetulla tavalla) kiertäisi maksuja tai pilvipalveluntarjoajat eivät taktikoisi järjestelmän kanssa. Jos hyvitysmaksuja kerättäisiin käyttäjäkohtaisesti palveluntarjoajan tilaukseen lisättävällä maksulla, saataisiin varmistettua, että maksujen kerääminen rajoittuu ainoastaan Suomen alueelle. Kyseessä olisi tällöin myös kertaluonteinen maksu, kun taas maksujen ulottamisesta pilvitallennukseen aiheutuisi suomalaisille käyttäjille kaksinkertainen maksu (ensisijaisesta laitteesta ja sen jälkeen uudelleen kopioiden kopioinnista pilvipalvelussa).
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Ei
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Ei ole. Jokaisella suomalaisella on oikeus internet yhteyteen, jos maksu liitettäisiin internet yhteyksiin, rajoittaisi tämä heikko-osaisempien internet yhteyden saantia.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Nettiliittymämallilla ei voi kerätä kattavasti hyvitysmaksua yksityiskäyttöön kopioita valmistavilta yksityishenkilöiltä ilman ratkaisua, joka ei vaatisi kattavaa verkkovalvontaa ja yksityisyydensuojaan kajoamista. Kaikkia laajakaistatilaajia koskeva "nettiliittymämaksu" taasen loisi epäoikeudenmukaisen veroluonteisen lisämaksun "rasitteettomalle" palvelulle.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Ei
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Vastustan yleistä hyvitysmaksujärjestelmää koska esimerkiksi oikeastaan kaikilla suomalaisilla tai valtaosalla on jonkin näköinen laajakaista tai mobiililaajakaista, ja hyvin harva kopioi.
        • Kysymys 5: Miten varojen kerääminen tulisi järjestää muissa kuin tallennusalustamallissa tai nettiliittymämallissa niin, että varat voitaisiin viime kädessä kerätä vain niiltä yksityishenkilöiltä, jotka voivat valmistaa kopioita yksityiseen käyttöönsä? 
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Mielestämme Suomessakin tulisi olla laite- ja tallennusmaksuihin perustuva järjestelmä, jossa hyvitysmaksu kerätään sellaisista laitteista, tallennusvälineistä, -alustoista ja palveluista, joita yksityishenkilöt käyttävät teosten kopioimiseen ja tallentamiseen yksityiseen käyttöön. Suomessa on ollut tämäntyyppinen järjestelmä, joskaan maksun piirissä eivät olleet kaikki ne, joiden olisi pitänyt. Olisi järkevää siirtyä tämän tyyppiseen, paranneltuun ja uudistettuun, sekä EU:ssa laajasti käytössä olevaan malliin ja ottaa maksun piiriin kaikki laitteet, tallennusvälineet, tallennusalustat ja palvelut, joita käytetään yksityiseen kopioimiseen ja tallentamiseen. Juridisten perustelujen osalta yhdymme Kopioston kantaan.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Sellaista mallia ei ole tiedossamme. Kaikissa muissa EU-maissa on käytössä tallennusalustamalli.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Säätiö kannattaa ajantasaistettua tallennusalustamallia, joten emme tässä yhteydessä ota kantaa hyvitysvarojen keräämiseen muissa mahdollisissa malleissa.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Korvaus on kustannustehokkainta ja yksinkertaisinta järjestää nykyisen budjettirahoituksen kautta.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Gramex kannattaa ajantasaistettua tallennusalustamallia, joten emme tässä yhteydessä ota kantaa hyvitysvarojen keräämiseen muissa mahdollisissa malleissa.
        • Suomen Kustannusyhdistys
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettirahoitusmalli lienee kaikkein selkein. Se luvittaa tasapuolisesti kaikki kansalaiset tekemään yksityisiä kopioita.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettimalli on tehokkain ja järkevin tapa. Tällöin hyvitysmaksu tulee verotuksen kautta.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tiedossamme ei ole sellaista mallia. Tämä lienee syynä siihen, että kaikissa muissa EU-maissa on käytössä laite- ja tallennusmaksuihin perustuva järjestelmä, jossa hyvitysmaksu kerätään sellaisista laitteista, tallennusvälineistä, -alustoista ja palveluista, joita yksityishenkilöt käyttävät teosten kopioimiseen ja tallentamiseen yksityiseen käyttöön.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme ole pohtineet tällaisia ratkaisuja. Katsomme, että tallennusalustamallissa maksu kohdistuu parhaiten niihin, jotka valmistavat kopioita.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto ei näe toimivia vaihtoehtoja tallennusalustamallille. Myös Suomessa tulisi siirtyä uudistettuun, aikaisempaa kattavampaan laite- ja tallennusmaksuperustaiseen menettelyyn, joka tuo graafiset teokset tasaveroisesti hyvitysten piiriin.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Mielestämme hyvitysmaksun kohdentaminen yksityisiä kopioita valmistavalle käyttäjälle ei liene mahdollisista. Ongelmattomimmin hyvitysmaksu voitaisiin toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettimalli on tehokkain tapa. Tällöin hyvitysmaksua kerättään kaikilta kansalaisilta tuloverojen muodossa. Vastaavasti kansalaiset saavat oikeuden (vähäiseen) yksityiseen kopintiin (omaan käyttöön).
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyinen budjettirahoitusmalli on oikeudenmukainen, koska jokaisella verovelvollisella yksityishenkilöllä on mahdollisuus hankkia ja käyttää markkinoilla tarjolla olevia kopiointilaitteita, -koneita tai -tarvikkeita taikka kappaleenvalmistamispalveluita.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Musiikkituottajat kannattaa ajantasaistettua tallennusalustamallia, joten emme tässä yhteydessä ota kantaa hyvitysvarojen keräämiseen muissa mahdollisissa malleissa.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Muissa EU-maissa kuin Suomessa on käytössä laite- ja tallennusmaksuihin perustuva järjestelmä. Maksun kerääminen yksityisen kopionnin mahdollistavista laitteista ja tallennuvälineistä, -alustoista ja palveluista varmistaa parhaalla mahdollisella tavalla, että maksu kohdentuu ykistyiseen kopiointiin. Tämän vuoksi Suomessakin tulisi siirtyä laite- ja tallennusmaksupohjaiseen järjestelmään.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tiedossamme ei ole sellaista mallia. Tämä lienee syynä siihen, että kaikissa muissa EU-maissa on käytössä laite- ja tallennusmaksuihin perustuva järjestelmä, jossa hyvitysmaksu kerätään sellaisista laitteista, tallennusvälineistä, -alustoista ja palveluista, joita yksityishenkilöt käyttävät teosten kopioimiseen ja tallentamiseen yksityiseen käyttöön.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kopiostolla ei ole mielessä sellaisia muita malleja, joilla voitaisiin varmistaa, että maksut kerättäisiin vain niiltä yksityishenkilöiltä, jotka kopioivat suojattua sisältöä yksityiseen käyttöön. Unionin tuomioistuin on Espanjaa koskevassa EGEDA-ratkaisussaan (C-470/14) todennut, että järjestelmä, joka rahoitetaan valtion yleisestä talousarviosta siten, ettei voida varmistaa, että yksityisten kopioiden käyttäjät kattavat tämän sopivan hyvityksen kustannukset, ei ole tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukainen. EUT:n ratkaisun jälkeen Espanjassa palattiin takaisin laitemaksupohjaiseen järjestelmään. Unionin tuomioistuin on myös Padawan-ratkaisun (C‑467/08) tuomiolauselman kohdassa 2 todennut, että ”direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa on tulkittava siten, että ”oikeudenmukainen tasapaino” asianomaisten kesken edellyttää, että sopiva hyvitys on laskettava yksityistä kopiointia koskevasta poikkeuksesta suojattujen teosten tekijöille aiheutuvan vahingon perusteella. Tämän ”oikeudenmukaisen tasapainon” mukaista on säätää, että henkilöt, joilla on hallinnassaan digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita ja jotka antavat tällä perusteella oikeudellisesti tai tosiasiallisesti näitä laitteita yksityishenkilöiden käyttöön tai suorittavat heille kappaleenvalmistamispalvelun, ovat velvollisia rahoittamaan sopivan hyvityksen, koska näillä henkilöillä on mahdollisuus vyöryttää tästä rahoittamisesta aiheutuva todellinen kustannus yksityisten käyttäjien maksettavaksi.” Myös tämä osoittaa unionin tuomioistuimen arvioivan toimivimmaksi ratkaisuksi laite- ja tallennusmaksuihin perustuvan hyvitysmaksujärjestelmän. Kaikissa muissa EU-maissa on käytössä laite- ja tallennusmaksuihin perustuva järjestelmä, jossa hyvitysmaksu kerätään sellaisista laitteista, tallennusvälineistä, -alustoista ja palveluista, joita yksityishenkilöt käyttävät teosten kopioimiseen ja tallentamiseen yksityiseen käyttöön. Kopioston näkemyksen mukaan myös Suomessa tulisi siirtyä olennaisesti parannettuun ja uudistettuun laite- ja tallennusmaksupohjaiseen järjestelmään.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teosto kannattaa tallennusalustamallia, joka kattaa tallennuskapasiteettia sisältävät laitteet, tallennusalustat ja sellaiset palvelut, joihin yksityishenkilöt voivat tallentaa kopioita suojatusta sisällöstä yksityistä käyttöään varten. Tällaisen mallin avulla hyvityksen maksuvelvollisuus kohdistuu EU-tuomioistuinkäytännön edellyttämällä tavalla parhaiten niihin, jotka voivat valmistaa kopioita yksityiseen käyttöönsä. Esim. budjettimallissa kohdennus ei toteudu vastaavasti, mistä syystä tällaiset järjestelmät on myös Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä katsottu ongelmallisiksi (EGEDA, C470/14). Teosto ei kannata malleja, jossa sisällön tai sisältöpalveluiden hintoihin sisällytettäisiin yksityistä kopiointia ja sen korvaamista ennakoiva osuus. Siten esim. Leikolan malli ei Teoston näkemyksen mukaan ole toimiva: oikeudenhaltijoiden ensisijaisena tavoitteena on sisältöpalveluiden ja sisältöjen vastikkeellinen lisensointi, ei niiden käytön jälkikäteinen korvaaminen. Todettakoon vielä muiden aikaisemmin selvityksessä olleiden mallien osalta, että ehdotettuja vaihtoehtoisia malleja koskevat selvitykset on tehty yli 10 vuotta sitten eikä niitä tuolloin päädytty ottamaan käyttöön niihin liittyvien epäselvyyksien ja haasteiden vuoksi. Niiden toimivuuden uudelleenarviointi edellyttäisi malleja koskevien analyysien päivittämistä vastaamaan nykytilannetta. Suomi on ainoa EU-maa, jossa on käytössä budjettirahoitteinen malli. Sen sijaan muissa EU-maissa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmä perustuu laite- ja tallennusalustamaksuihin, jossa hyvitysmaksua kerätään laitteista, alustoista ja palveluista, joita käytetään teosten kopioimiseen ja tallentamiseen yksityistä käyttöä varten. Teoston näkemys on, että myös Suomessa on siirryttävä järjestelmään, jossa maksu ulotetaan teknologianeutraalisti kaikkiin tallennustilaa sisältäviin laitteisiin, tallennusalustoihin ja sellaisiin palveluihin, joihin yksityishenkilöt voivat tallentaa kopioita suojatusta sisällöstä yksityistä käyttöään varten.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettirahoitusmallilla on selviä etuja verrattuna kaikkiin malleihin, joilla maksua pyritään kohdentamaan tarkemmin toteutuneen käytön perusteella. Jokaisella on Suomessa lain perusteella oikeus tehdä yksityisiä kopioita, eli niiden joukkoon, jotka voivat valmistaa niitä yksityiseen käyttöön, kuuluvat kaikki yksityishenkilöt Suomessa. Yksityishenkilöihin kohdistuva verotus on siten selkeä ja oikeudenmukainen rahoituspohja yksityisen kopioinnin hyvitykselle. Myös budjettirahoitusmalli on toteutettava verotuksessa ratkaisuin, jotka täyttävät EU-oikeuden vaatimukset.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Näyttelijäliiton mielestä muut kuin laite- ja tallennemaksut ovat hankalasti kohdennettavissa. Suomessa tulee toimia kuten muissa EU-maissa ja ottaa Suomeenkin käyttöön laite- ja tallennusmaksuihin perustuva järjestelmä, jossa hyvitysmaksu kerätään sellaisista laitteista, tallennusvälineistä, -alustoista ja palveluista, joita yksityishenkilöt käyttävät teosten kopioimiseen ja tallentamiseen yksityiseen käyttöön.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun kohdentaminen yksityistä kopiointia tekeville yksityishenkilöille ei ole täsmällisesti mahdollista. Siksi budjettirahoitus on vähiten ongelmallinen vaihtoehto.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKO ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Nykyinen budjettirahoitteinen malli on toimiva.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Mekanismi, jolla valvottaisiin yksityishenkilöitä, jotka voivat valmistaa kopioita yksityiseen käyttöönsä, olisi äärimmäisen vaikea toteuttaa käytännössä. Tämä edellyttäisi jonkinlaista vapaaehtoista ilmoittautumista tai valvontaa yksityishenkilöiltä, mikä vaikuttaa vähintäänkin epärealistiselta vaihtoehdolta. Varojen keruuta ei tulisi järjestää mitenkään, koska se loisi tarpeetonta byrokratiaa ja ei olisi tasa-arvoista kaikille. Jos tällainen järjestelmä kuitenkin otettaisiin käyttöön, sen täytyisi perustua täysin vapaaehtoisuuteen.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Steamauspalveluiden alusta riittää.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Laitteen oston yhteydessä käyttäjän ilmoituksesta perittävä ja valtiolle tilitettävä leimavero, minkä jälkeen kopiointiin tarkoitettu laite merkittäisiin kopiointiin maksetuksi.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Entisen tv-luvan kaltainen järjestely, maksamaan joutuvat vain kopioita valmistavat henkilöt toisin kuin muissa malleissa.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Hyvitysmaksujen perusteen osoittaminen tulee asettaa niiden tahojen toimeksi, jotka asettavat alkuperäisen kappaleen tarjolle. Palveluntarjoaja voisi esimerkiksi palvelun käyttöehtojen hyväksymisen yhteydessä kysyä yksityishenkilöltä valmistaako tämä kopioita.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Miksi maksu pitäisi kerätä niiltä, jotka voivat valmistaa kopioita? Entä jos se kerättäisiin vain niiltä, jotka valmistavat kopioita? Piraattioikeudenkäyntejähän on aina välillä, ja korvaussummat ovat suuria. Lopetetaanko tämä toiminta, jos siirrytään rahastamaan niitä, jotka eivät tee kopioita?
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Yksittäisiin käyttäjiin kohdistuvien toimien sijaan pitäisi keskittyä siihen, miten voitaisiin ratkaista laajamittaiset kaupalliset tekijänoikeusloukkaukset, joilla on usein merkittävämpi taloudellinen vaikutus tekijänoikeuksien haltijoille. Toinen keino olisi laajentaa tekijänoikeuksien haltijoiden ja suoratoistopalvelujen kaltaisten alustojen välillä tehtäviä vapaaehtoisia lisenssisopimuksia, jotka tarjoavat kestävämmän ja molempia osapuolia hyödyttävämmän ratkaisun. Usein julkinen rahoitus on paras ratkaisu, sillä tekijänoikeuskorvaukset voitaisiin rahoittaa yleisten verojen tai julkisten avustusten avulla, jolloin tunnustettaisiin luovien teosten kulttuurinen ja yhteiskunnallinen arvo.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Varojen keräämiseen mahdollistavan tiedon kerääminen olisi mahdotonta ilman yksityisyydensuojan rikkomista.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Varoja ei tulisi kerätä lainkaan. Koska kuka tahansa voi valmistaa kopiota lähes millä tahansa tietoa siirtävällä ja käsittelevällä laitteella, olisi varoja kerättävä jokaiselta Suomen kansalaiselta. Esimerkiksi tietokonetta, älypuhelinta ja internetyhteyttä vailla oleva henkilö voi tehdä kopion muun muassa kirjaston tietokoneella.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Varojen kerääminen tulisi toteuttaa ensisijaisesti ALV-luontoisena verona teoksista, joiden kopiointi yksityiseen käyttöön on sallittu ja tekniset rajoitteet kopioinnille ovat olemattomia tai hyvin heikkoja.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Todella ihmeellinen ja kummalinen lähestymistapa.
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Jo kysymyksen asettelu kertoo, että miträän tällaista mallia ei voida nykytekniikalla tehdä ja jos voitaisiin tulee yksityisyyden suojan kanssa ongelmia.
    • Lausunnonantajia: 49
      Maksun kerääminen ja maksun kohdentuminen
        • Kysymys 6: Tulisiko maksuvelvollisuus tallennusalustamallissa kohdentaa kaikkiin laitteiden ja tallennusalustojen valmistajiin, maahantuojiin sekä toissijaisesti jälleenmyyjiin sekä palveluiden tarjoajiin, jotka myyvät tuotteita tai palveluita, joiden loppukäyttäjä voi olla yksityishenkilö?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksu tulee mielestämme periä laitteiden ja tallennusalustojen valmistajilta ja maahantuojilta tai jälleenmyyjiltä sekä myös palveluiden tarjoajilta, jotka myyvät tuotteita tai palveluista, joiden loppukäyttäjä voi olla yksityinen henkilö. Laitteiden ja tallennusalustojen valmistajat ja maahantuojat tai jälleenmyyjiltä ja palveluiden tarjoajat lisäävät suorittamansa hyvitysmaksun omiin kuluttajilta perittäviin hintoihinsa, jolloin maksun lopulta maksaa se, jolle se kuuluu, eli yksityinen henkilö. Näin toimittiin aikaisemmin Suomen hyvitysmaksujärjestelmässä ja näin käsittääksemme toimitaan laajalti EU-maissa. Juridisten perustelujen osalta yhdymme Kopioston lausuntoon.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä. Malli olisi tällöin muiden EU-maiden valtavirran käytännön mukainen.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä. Lähes kaikissa maissa, joissa on käytössä ns. tallennusalustamalli, hyvitysmaksu kerätään kysymyksessä mainituilta tahoilta: laitteiden ja tallennusalustojen valmistajilta, maahantuojilta tai jälleenmyyjiltä sekä palvelun tarjoajilta. Käytännössä hyvitysvelvolliset voivat vyöryttää maksun tuotteiden hintoihin, joten oikeammin maksu kohdentuu teoksia ja muita suojan kohteita yksityiseen käyttöön kopioiviin yksityishenkilöihin, tai niihin, jotka ostavat laitteita näiden henkilöiden käyttöön.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Korvaus on kustannustehokkainta ja yksinkertaisinta järjestää budjettirahoituksen kautta. Yksityisen kopioinnin vähentyessä, muista korvauksen keräysmalleista tulee nopeasti suhteettoman raskaita kohtuullisen hyvityksen määrään nähden.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä. Lähes kaikissa maissa, joissa on käytössä ns. tallennusalustamalli, hyvitysmaksu kerätään kysymyksessä mainituilta tahoilta: laitteiden ja tallennusalustojen valmistajilta, maahantuojilta tai jälleenmyyjiltä sekä palvelun tarjoajilta. Gramex kuitenkin huomauttaa, että käytännössä hyvitysvelvolliset voivat vyöryttää maksun tuotteiden hintoihin, joten oikeammin maksu kohdentuu teoksia ja muita suojan kohteita yksityiseen käyttöön kopioiviin yksityishenkilöihin, tai niihin, jotka ostavat laitteita näiden henkilöiden käyttöön. Valmistajat ja muut maksuvelvolliset eivät näin ollen joudu itse kantamaan maksusta aiheutuvaa kustannusta. (ks. C-433/20 ”Austro-Mechana”, kohta 45).
        • Suomen Kustannusyhdistys
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettimalli on hallinnollisesti tehokkain ja kokonaisuudessaan järkevin tapa toteuttaa asia.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä. Samalla on tärkeä huomioida, että hyvitysmaksun maksaja on aina lopulta se yksityishenkilö, joka hankkii laitteen, tallennusalustan tai palvelun, jolla tekee kopiointia ja tallentamista. Mainitut yritykset toimivat välikätenä, jotka sisällyttävät maksun kuluttajalta perimäänsä hintaan. Jos Suomi siirtyisi tällaiseen EU:n valtavirran mukaiseen järjestelmään, maksuvelvollisuus tulisi kohdentaa kaikkiin edellä mainittuihin yrityksiin, kuten valtaosassa EU-maita tehdään. Tämä on perusteltua myös EU:n sisämarkkinoiden toiminnan kannalta, sillä laitteita pystytään ostamaan esimerkiksi verkkokaupasta myös rajat ylittäen.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä. Nämä voivat vyöryttää maksun asiakkaalleen eli kuluttajalle.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto katsoo järkeväksi, että maksun maksaa valmistajan, maahantuojan tai jälleenmyyjän kaltainen välikäsi, joka voi siirtää maksun loppukäyttäjän laitteesta tai palvelusta maksamaan hintaan. Hyvityksestä vastaa viime kädessä yksityinen käyttäjä.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennusalustamallissa on riskinä, että yrityskäyttäjät joutuvat todistamaan tai esittämään selvitystä siitä, etteivät ne ole hyvitysmaksujärjestelmän piirissä, kuten tehtiin aiemmin nk. vanhan tyhjäkasettimallin ollessa voimassa. Tästä aiheutui ylimääräistä työtä yrityksille. Vanhaan malliin ei tule palata, vaan hyvitysmallin tulee olla hallinnollisesti mahdollisimman kevyt. Siitä ei saa aiheutua ylimääräistä hallinnollista taakkaa tai maksurasitusta yrityksille. Parhaiten hyvitysmaksu voitaisiin toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Sanoma kannattaa budjettimallia. Laitemaksu olisi ongelmallinen ICT-kulttuurivero, joka pitäisi suorittaa riippumatta siitä, tapahtuuko laitteelle yksityistä kopiointia vai ei.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennusalusta mallissa maksuvelvollisuuden kohdentuminen tulisi perustua puolueettomaan tutkimukseen siitä, mitkä kopiointilaitteet, -koneet ja -tarvikkeet sekä kappaleenvalmistuspalvelut aiheuttavat vahinkoa oikeudenhaltijoille.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä. Lähes kaikissa maissa, joissa on käytössä ns. tallennusalustamalli, hyvitysmaksu kerätään kysymyksessä mainituilta tahoilta: laitteiden ja tallennusalustojen valmistajilta, maahantuojilta tai jälleenmyyjiltä sekä palvelun tarjoajilta. Fakta kuitenkin on, että käytännössä hyvitysvelvolliset voivat vyöryttää maksun tuotteiden hintoihin, jolloin maksu kohdentuu teoksia ja muita suojan kohteita yksityiseen käyttöön kopioiviin yksityishenkilöihin, tai niihin, jotka ostavat laitteita näiden henkilöiden käyttöön. Valmistajat ja muut maksuvelvolliset eivät näin ollen joudu itse kantamaan maksusta aiheutuvaa kustannusta. (ks. C-433/20 ”Austro-Mechana”, kohta 45).
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä, siten että hyvitysmaksun maksaja on lähtökohtaisesti yksityishenkilö, joka hankkeen laitteen tai palvelun. Tässä mallissa valmistajat, maahantuojat, jälleenmyyjät ja palveluntarjoajat keräävät maksun sisällyttäen sen laitteen tai palvelun hintaan. Jos Suomessa siirrytään muissa EU-maissa käytössä olevaan järjestelmään, tulee maksuvelvollisuus kohdentaa edellä mainittuihin yrityksiin.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä. Samalla on tärkeä huomioida, että hyvitysmaksun maksaja on lähtökohtaisesti se yksityishenkilö, joka hankkii laitteen, tallennusalustan tai palvelun, jolla tekee kopiointia ja tallentamista. Mainitut yritykset toimivat vain välikätenä, jotka sisällyttävät maksun kuluttajalta perimäänsä hintaan. Jos Suomi siirtyisi tällaiseen EU:n valtavirran mukaiseen järjestelmään, maksuvelvollisuus tulee kohdentaa kaikkiin edellä mainittuihin yrityksiin, kuten valtaosassa EU-maita tehdään. Tämä on perusteltua myös EU:n sisämarkkinoiden toiminnan kannalta, sillä laitteita pystytään ostamaan esimerkiksi verkkokaupasta myös rajat ylittäen.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten lähes kaikissa maissa, joissa on yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmä ja jossa maksu kerätään laitteista, tallennusvälineistä, -alustoista ja palveluista, maksu kerätään laitteiden ja tallennusalustojen valmistajilta ja maahantuojilta tai jälleenmyyjiltä sekä palveluiden tarjoajilta, jotka myyvät tuotteita tai palveluista, joiden loppukäyttäjä voi olla yksityinen henkilö. Maahantuoja tai laitteen valmistaja suorittaa maksun ja raportoi suoraan yhteishallinnointijärjestölle, joka hallinnoi yksityisen kopioinnin hyvitysmaksuja. Suurimmassa osassa maista hyvitysmaksu ja raportointi tulee tehdä tulliviranomaisille maahantuonnin yhteydessä. On kuitenkin tärkeä huomioida, että hyvitysmaksun maksaja on aina se yksityishenkilö, joka hankkii laitteen, tallennusalustan tai palvelun. Valmistajat, maahantuojat, jälleenmyyjät ja palvelun tarjoajat toimivat ainoastaan maksun välikätenä ja ne sisällyttävät maksun yksityishenkilölle laitteen, tallennusalustan tai palvelun hinnassa. Tämän unionin tuomioistuin on myös täsmentänyt useissa ratkaisuissaan: ”koska kyseisessä järjestelmässä mahdollistetaan se, että maksuvelvolliset voivat vyöryttää yksityistä kopiointia koskevan maksun määrän näiden samojen kappaleen valmistamiseen tarkoitettujen koneiden, laitteiden ja välineiden käyttöön antamisesta tai suorittamastaan kappaleenvalmistamispalvelusta perimäänsä hintaan, maksusta aiheutuvasta kustannuksesta vastaa lopullisesti yksityinen käyttäjä, joka maksaa tämän hinnan, ja tätä on pidettävä yhteensopivana kappaleen valmistamista koskevan yksinoikeuden haltijoiden ja suojatun aineiston käyttäjien etujen kesken vallitsevan direktiivin 2001/29 johdanto-osan 31 perustelukappaleessa tarkoitetun ”oikeudenmukaisen tasapainon” kanssa” (Microsoft Mobile Sales International ym., C‑110/15, 33 kohta; Austro Mechana, C-433/20, kohta 45). Myös Opus-ratkaisussa unionin tuomioistuin on todennut, että maksuvelvollisuus voidaan asettaa valmistajille, maahantuojille, jälleenmyyjille ja palveluiden tarjoajille: ”tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2001/29/EY ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa ja 5 kohtaa on tulkittava siten, että loppukäyttäjää, joka valmistaa yksityisesti kappaleen suojatusta teoksesta, on lähtökohtaisesti pidettävä mainitussa 2 kohdan b alakohdassa säädetyn sopivan hyvityksen maksamisesta vastuussa olevana henkilönä. Jäsenvaltiot voivat kuitenkin ottaa käyttöön yksityistä kopiointia koskevan maksun, joka peritään niiltä henkilöiltä, jotka antavat kyseisen loppukäyttäjän käyttöön kappaleen valmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita, kun kyseisillä henkilöillä on mahdollisuus vyöryttää kyseisen maksun määrä mainitusta käyttöön antamisesta perimäänsä hintaan, jonka loppukäyttäjä maksaa.” (Opus, C-462/09, tuomiokohta 1)
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Maissa, joissa yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä on käytössä ja maksu on kohdistettu tallennusalustoihin, palveluihin tai laitteisiin, maksuvelvollisuus on kohdistettu laitteiden ja tallennusalustojen valmistajiin ja maahantuojiin sekä palveluntarjoajiin, jotka myyvät tuotteita tai palveluita, joiden loppukäyttäjä voi olla yksityishenkilö. Maksuja voidaan kerätä myös jälleenmyyjiltä. Teosto katsoo, että järjestelmä voidaan toteuttaa riittävällä tehokkuudella, jos maksuvelvollisia ovat muiden maiden järjestelmiä vastaavalla tavalla laitteiden ja tallennusalustojen valmistajat ja maahantuojat sekä toissijaisesti jälleenmyyjät. Vastaavasti ensisijaisen maksuvelvollisuuden piiriin on sisällytettävä palveluntarjoajat, jotka tarjoavat tallennuspalveluita, joiden loppukäyttäjänä voi olla yksityishenkilö. Nämä tahot voivat Unionin tuomioistuinkäytännössä viitatulla tavalla tehokkaasti sisällyttää maksun tallennusalustan tai palvelun hintaan.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä, siten että hyvitysmaksun maksaja on lähtökohtaisesti yksityishenkilö, joka hankkeen laitteen tai palvelun. Tässä mallissa valmistajat, maahantuojat, jälleenmyyjät ja palveluntarjoajat keräävät maksun sisällyttäen sen laitteen tai palvelun hintaan. Jos Suomessa siirrytään muissa EU-maissa käytössä olevaan järjestelmään, tulee maksuvelvollisuus kohdentaa edellä mainittuihin yrityksiin.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksu on toteutettava nykyisellä budjettirahoitusmallilla. Koska yksityisen kopioinnin hyvitys perustuu vain yksityishenkilöiden tekemään kopiointiin eikä koske yrityksiä, yritysten ei pidä joutua maksamaan hyvityksestä suoraan tai välillisesti. Erityisesti tallennusalustamallissa on mahdollista, että hyvitysmaksu jyvittyisi esim. tallennusalustojen, laitteiden (puhelimet, tietokoneet), tai verkkopalvelujen hintaan myös yrityksille.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitys on yksinkertaisinta ja järkevintä toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitys tulee toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla.
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Tallennusalustamallia ei tulisi ottaa käyttöön. Mikäli se otettaisiin käyttöön, maksuvelvollisuus tulisi olla ainoastaan laitteen valmistajalla.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Lähes kaikissa maissa, joissa on yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmä ja jossa maksu kerätään laitteista, tallennusvälineistä, -alustoista ja palveluista, maksu kerätään laitteiden ja tallennusalustojen valmistajilta, maahantuojilta tai jälleenmyyjiltä sekä palveluiden tarjoajilta, jotka myyvät tuotteita tai palveluita, joiden loppukäyttäjä voi olla yksityishenkilö. Viimekädessä hyvitysmaksun maksaja on aina se yksityishenkilö, joka hankkii laitteen, tallennusalustan tai palvelun.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKO ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Budjettirahoitteinen malli on hallinnollisesti kevyt ja se takaa ennustettavan ja vakaan tuoton vuosittain. Budjettirahoitteisessa mallissa ei ole väärinkäytön riskiä.
        • Microsoft Oy, Heidi Nystedt, Yhteiskuntasuhde johtaja
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Voimassa oleva budjettimalli soveltuu parhaiten hyvityksen toteuttamiseen.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Mielestäni maksuvelvollisuuden kohdistaminen kaikkiin laitteiden ja tallennusalustojen valmistajiin, maahantuojiin sekä jälleenmyyjiin ja palveluiden tarjoajiin ei ole oikeudenmukaista. Tämä lisäisi kustannuksia koko ketjulle ja heijastuisi lopulta kaikille kuluttajille, riippumatta siitä, kopioivatko he tekijänoikeudellisesti suojattua sisältöä yksityiseen käyttöön vai eivät. Monet laitteet ja tallennusalustat eivät edes välttämättä liity suoraan tekijänoikeudellisten teosten kopiointiin, vaan niitä käytetään esimerkiksi työssä, opiskelussa tai omaan luovaan toimintaan, jossa ei kopioida muiden teoksia. Kohdentaminen kaikkiin osapuoliin luo epätasa-arvoista kohtelua ja asettaa kohtuuttomia velvollisuuksia yrityksille, jotka eivät ole suoraan tekemisissä tekijänoikeudellisten sisältöjen kanssa. Näin ollen maksuvelvollisuuden kohdistaminen koko ketjuun ei ole tarkoituksenmukaista, eikä sen pitäisi olla yleinen ratkaisu.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Lähes kaikissa maissa, joissa on yksityisen kopioinnin hyvitysmaksujärjestelmä ja jossa maksu kerätään laitteista, tallennusvälineistä, -alustoista ja palveluista, maksu kerätään laitteiden ja tallennusalustojen valmistajilta, maahantuojilta tai jälleenmyyjiltä sekä palveluiden tarjoajilta, jotka myyvät tuotteita tai palveluita, joiden loppukäyttäjä voi olla yksityishenkilö. Viimekädessä hyvitysmaksun maksaja on aina se yksityishenkilö, joka hankkii laitteen, tallennusalustan tai palvelun.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Kts. edellinen vastaus.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Ei. Yksityiselle sektorille aiheutuneet keräämisen kustannukset siirtyisivät kuluttajahintoihin (kerätyn maksun lisäksi). ”Kasettimaksu” ei ollut toimiva malli, se siirsi ostoja ja verotuloja Suomen ulkopuolelle.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Ei ole mahdollista eritellä tuotteita tai palveluita yksityis- ja ei-yksityiskäytön mukaan. Kaikki välineet ovat vientivalvonnan termiä käyttäen kaksikäyttötuotteita.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei. Koko maksuvelvollisuus sotii oikeuskäsitystä vastaan. Vaikka teosto-maksujen kaltaiset maksut loppuisivat tähän paikkaan, taiteen tuottaminen ei loppuisi. Beethoven ei saanut kopiointimaksurahaa, eikä Beatles, enkä usko että sai Dali tai Väinö Linna. Tällä rahastuskäytännöllä ylläpidetään yhdistystoimintaa. Jos on tarpeen jakaa taiteilijoille rahaa, jaettakoon sitä esimerkiksi kirjastojen lainausmääristä, radiosoitoista ja taidemuseoiden pääsymaksuista. Konsertit ym pyörii ilman tukiakin.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Maksuvelvollisuutta ei tulisi tallennusalustamallissa kohdentaa pilvitallennukseen seuraavista syistä: Pilvi on maailmanlaajuinen, maksut ovat alueellisia (eivätkä edes koko Euroopan laajuisia): Koska hyvitysmaksujärjestelmät ja tariffit ovat pirstoutuneet EU:n alueella, jäsenvaltiot asettaisivat erisuuruisia maksuja, kuten ne nyt tekevät fyysisten laitteiden osalta. Samaa sisältöä voitaisiin kopioida useammalle massamuistivälineelle, jolloin kopioinnista voitaisiin veloittaa maksu useaan kertaan. Näin voisi tapahtua monenlaisissa pilvipalveluiden mahdollistamissa yhteistyötilanteissa esimerkiksi tutkijoiden tai eri maissa asuvien perheenjäsenten välillä. Pilvipalveluista perittävät hyvitysmaksut kannustaisivat oikeuspaikkakeinotteluun: Hyvitysmaksut siirretään yleensä asiakkaille lisämaksuna laitteen oston yhteydessä (esimerkiksi 12 euron lisämaksu, kun ostaa Pixel-puhelimen Ranskassa). Maksun lisääminen pilvipalvelulle, jota tarjotaan yleensä ilmaiseksi, voisi tehdä eurooppalaisille käyttäjille houkuttelevammaksi siirtyä kyseenalaisiin tai laittomiin yrityksiin, jotka ovat vain yhden klikkauksen päässä, kuten tallennuspalvelualustat (cyberlockers), jotka kiertäisivät hyvitysmaksujen maksamisen. Pilvitallennus tarkoittaa kahdennettua tallennusta: Jotta sisältö voidaan ladata pilvipalveluun, se on ensin tallennettava laitteeseen, josta jo veloitetaan hyvitysmaksu. Google Driven kaltaisia tuotteita käytetään selaimen tai mobiilisovelluksen kautta – molemmat toimivat laitteella, josta on jo maksettu hyvitysmaksu. Jos samasta pilvipalveluun varmuuskopioidusta sisällöstä peritään hyvitysmaksu, se merkitsisi perusteetonta kaksinkertaista maksua. Käyttäjät voivat myös varmuuskopioida saman sisällön kahdessa tai useammassa eri palvelussa (esimerkiksi iCloud-käyttäjä, joka tekee varmuuskopion myös Google Driveen). Eurostat: ”Yli puolet käyttäjistä (55 %) ilmoitti pilvipalvelun käytön syyksi suojautumisen tietojen häviämiseltä”. Jotkin pilvipalvelut myös kopioivat tallennustilaa käyttäjien sisällön suojaamiseksi käyttäjien tietämättä. Yksittäiset käyttäjät tallentavat sisältöä, johon heillä on tekijänoikeudet, eivät kolmansien osapuolten sisältöä: Hyvitysmaksuilla korvataan oikeudenhaltijoille yksityisestä kopioinnista aiheutuvia menetyksiä. Tiedot osoittavat, että käyttäjät tallentavat omaa sisältöään. Eurostat: ”Niistä, jotka käyttivät internetin tallennustilaa, 82 prosenttia tallensi tai jakoi valokuvia ja 54 prosenttia ilmoitti tallentavansa tai jakavansa tekstidokumentteja, laskentataulukoita tai sähköisiä esityksiä.” Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies: Käyttäjä voi käyttää ”laitettaan joko tuottaakseen, tallentaakseen ja levittääkseen tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävää sisältöä tai muuhun tarkoitukseen, johon ei liity lainkaan henkistä luomistyötä.” Tietomme vahvistavat, että kuluttajille suunnattua B2C Drivea käytetään enimmäkseen henkilökohtaisen sisällön säilytyspaikkana. Käyttäjät tallentavat enimmäkseen omia valokuviaan ja tiedostojaan esimerkiksi automaattisen varmuuskopioinnin avulla. Valtaosaa B2C Driveen tallennetusta sisällöstä ei jaeta. Pienten pilvipalvelujen tarjoajien maksettavaksi tuleva vero: Suuret pilvipalveluntarjoajat voisivat halutessaan vastata itse hyvitysmaksuista aiheutuvista kustannuksista sen sijaan, että ne siirrettäisiin käyttäjille. Pienemmillä palveluilla ei olisi varaa tehdä samaa. Tämän seurauksena niiden käyttäjät saattaisivat siirtyä suurin joukoin suurempien palveluntarjoajien asiakkaiksi.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Maksua ei pitäisi kohdentaa kehenkään koska suurin osa yksityishenkilöista ei tule käyttämään laitteitaan kopiointiin.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Maksua ei tule kohdentaa kehenkään.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Ei
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Vastustan tällaista kaikkia koskevaa maksua. Perusteena ainakin se, että valtaosa ei kopioi omaan käyttöön ja toisekseen siksi, että se kenen materiaalia kopioidaan ei saa siitä korvausta.
        • Kysymys 7: Kenen tulisi nettiliittymämallissa olla ensisijaisesti maksuvelvollinen ja periä maksua liittymien haltijoilta? Tulisiko maksua periä kaikista yksityishenkilöiden nettiliittymistä vai tulisiko maksun perimiseen tehdä rajauksia nettiliittymän nopeuden tai liittymän haltijan iän perusteella? 

          Jos tällaista maksua perittäisiin, tulisiko sitä periä vuosittain vai jollakin muulla aikavälillä?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ei koe, että nettiliittymien tulisi olla hyvitysmaksun piirissä eikä näin tietääksemme ole muuallakaan EU-maissa. Emme siis kannata tätä mallia. Ks. vastaus kysymykseen 4.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • APFI ei kannata nettiliittymämallia.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Säätiön mielestä tallennusalustamalli on toimivin tapa järjestää yksityisen kopioinnin hyvitys, joten emme ota kantaa tässä yhteydessä nettiliittymämallin mahdollisiin yksityiskohtiin.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymämalliin ei pidä siirtyä. Nettiliittymää ei käytetä pääasiallisesti yksityiseen kopiointiin. Yhdessäkään muussa maassa ei ole käytössä internet-liittymistä perittävää hyvitysmaksua eikä mallille löydy perusteluja myöskään esimerkiksi yksityistä kopiointia koskevasta lainsäädännöstä tai Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä. Hyvitys tulee toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Gramex näkee tallennusalustamallin toimivimmaksi tavaksi järjestää yksityisen kopioinnin hyvitys, joten emme ota kantaa tässä yhteydessä nettiliittymämallin mahdollisiin yksityiskohtiin.
        • Suomen Kustannusyhdistys
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Maksu tulisi kohdistaa lähtökohtaisesti kaikkiin liittymänhaltijoita. Tämä muodostaa kuitenkin ongelman niissä tapauksissa joissa kopioija ja liittymänhaltija eivät ole sama henkilö. Esimerkiksi liittymä on yrityksen.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettimalli on hallinnollisesti tehokkain ja kokonaisuudessaan järkevin tapa toteuttaa asia.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuvasto ei kannata nettiliittymämallia.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata nettiliittymämallia.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto ei pidä nettiliittymämallia realistisena eikä toivottavana. Ks. vastaus kysymykseen 4.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymämallia ei ole tietojemme mukaan käytössä muissa maissa. Mielestämme tällaista mallia ei tule ottaa käyttöön, vaan yksityisen käytön hyvitys tulee jatkossakin toteuttaa budjettimallia käyttäen.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Sanoma kannattaa budjettimallia. Hyvitysmaksuvelvollisuus perustuu lain perusteella sallittuun yksityiseen kopiointiin. Maksua ei saa periä muilta tahoilta. Nettiliittymään sidotun hyvitysmaksun ongelma on erityisesti sen heikko kohdennettavuus ja siten sen epäoikeudenmukaisuus. Kun lähes kaikilla kansaisilla ja yrityksillä on nettiliittymä, vastaisi malli tehokkuudeltaan budjettimallia, jossa hyvitykset yksityisestä kopioinnista maksettaisiin valtion muista verotulosta.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kenenkään ei tulisi olla maksuvelvollinen, koska nettiliittymä ei ole kopiointilaite, -kone tai -tarvike taikka kappaleenvalmistuspalvelu.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymämalli olisi vastoin tietoyhteiskuntadirektiiviä ja unionin oikeuskäytäntöä.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata nettiliittymämallia.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Luovat ry ei kannata nettiliittymämallia, koska siinä kustannus jaetaan kansalaisille sellaisten kriteerien pohjalta, jotka eivät kohdenna maksua niihin henkilöihin, jotka hyödyntävät maksuttoman lataamisen oikeuttaan.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kopiosto ei kannata nettiliittymämallia. Tällaista yksityisen kopioinnin hyvitysmaksumallia ei ole käytössä missään muussa EU-maassa (tai tietomme mukaan missään muussakaan maassa). Ks. vastaus kysymykseen 4.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kannatamme tallennusalustamallia, koska ko. mallin avulla hyvityksen maksuvelvollisuus kohdistuu EU-tuomioistuinkäytännön edellyttämällä tavalla parhaiten niihin, jotka voivat valmistaa kopioita yksityiseen käyttöönsä. Nettiliittymään liittyvät haasteet on kuvattu tarkemmin kysymykseen 4 annettuun vastaukseen. Sellaisenaan nettiliittymän nopeuteen liittyvät rajaukset vaikuttavat erittäin hankalilta muun muassa teknologian nopean kehittymisen johdosta ja siksi, että jo nykyisellään nettiliittymien heikommatkin palvelutasot ja nopeudet mahdollistavat monenlaisen teosten käytön ja tallentamisen. Edelleen haltijan ikään perustuvat rajaukset olisivat vaikeasti perusteltavissa ja monella tapaa ongelmallisia.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tällaisen maksun tulisi periaatteessa koskea yhtäläisesti kaikkia liittymänhaltijoita. Kuten edellä jo todettu, ongelmallinen rajaus koskee liittymiä, jotka ovat pääsääntöisesti yrityskäytössä, mutta joita käytetään myös yksityiseen kopiointiin.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Näyttelijäliitto ei kannata nettiliittymämallia.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksu on toteutettava nykyisellä budjettirahoitusmallilla. Nettiliittymämallia ei voisi kohdentaa liittymän haltijan ominaisuuksien perusteella, sillä yksityisen henkilön nimissä olevaa liittymää voidaan käyttää myös elinkeinotoimintaan tai muuten ansaintatarkoituksessa.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitys on yksinkertaisinta ja järkevintä toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla. Missään muualla ei nettilittymämallin kaltaista laajakaistaveroa ole toteutettu.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhdessäkään muussa maassa ei ole käytössä internetliittymistä perittävää hyvitysmaksua. Kyseessä on täysin keinotekoinen malli, jolle ei löydy tukea esimerkiksi yksityistä kopiointia koskevasta lainsäädännöstä tai Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä. Hyvitys tulee toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla.
        • Liikenne- ja viestintäministeriö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • LVM ei kannata esitettyä nettiliittymämallia. Tämän kysymyksen osalta ministeriö kuitenkin huomioi, että nopeita nettiliittymiä käytetään erityisesti esimerkiksi kotitalouksissa, joissa tehdään etätöitä, kulutetaan suoratoistopalveluja tai pelataan videopelejä. Myös useamman henkilön kotitaloudet tarvitsevat tyypillisesti nopeamman nettiliittymän. Kyselyssä ei esitetä tutkimustietoa siitä, että yksityistä kopiointia tapahtuisi juuri kotitalouksissa, joissa on nopea nettiliittymä. Koska nopea nettiliittymä hankitaan kotiin muuta tarkoitusta, kuin yksityistä kopiointia varten, ei nettiliittymän nopeudella voida katsoa olevan korrelaatiota yksityisen kopioinnin määrän kanssa.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Suomen tietokirjailijat ry ei kannata nettiliittymämallia.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Mielestäni nettiliittymämallissa ei tulisi periä hyvitysmaksua, sillä se kohdistuisi epätasa-arvoisesti kaikkiin nettiliittymän käyttäjiin riippumatta siitä, kopioivatko he tekijänoikeudellista sisältöä vai eivät. Jos kuitenkin tällainen malli otettaisiin käyttöön, maksun periminen liittymien haltijoilta tulisi ensisijaisesti kuulua nettipalveluntarjoajille, koska heillä on suora suhde loppukäyttäjiin. Rajauksia voisi tehdä sen perusteella, miten paljon ja millaista käyttöä nettiliittymillä on. Esimerkiksi liittymän nopeus ei ole oikeudenmukainen peruste, sillä myös hitaammat liittymät voivat olla käytössä tekijänoikeudellisen sisällön kopioimiseen. Iän perusteella rajaaminen ei myöskään ole perusteltua, koska kaikenikäiset käyttäjät voivat kopioida sisältöä tai olla kopioimatta. Vuosimaksu kaikille nettiliittymän käyttäjille olisi vain piilovero, ja Suomeen ei tarvita enää yhtään lisää tällaisia piiloveroja. Maksun periminen kaikilta tasapuolisesti loisi ylimääräisiä kustannuksia ilman, että se kohdistuisi vain niihin, jotka oikeasti kopioivat tekijänoikeudellista sisältöä.
        • Internet-käyttäjät ikuisesti-IKI ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Mielestämme nettiliittymistä ei pitäisi kerätä hyvitysmaksua. Jos sellaista kuitenkin aiotaan kerätä, liittymän nopeus ei ole sopiva peruste maksulle, koska tehokäyttäjät jotka hankkivat nopeamman liittymän käyttävät sitä usein esimerkiksi työasioihin tai pelaamiseen ja muuhun ei-sisältö toimintaan.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Grafia ei kannata nettiliittymämallia.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Ei kenenkään.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Nettiliittymästä maksua ei tulisi periä. Iän ei tule olla maksun määräytymisen tai määräämättä jättämisen peruste, jos hyvitysmaksu päätetään toteuttaa laitteille, liittymille tai alustoille. Niiden käyttö kopiointiin ei riipu haltija iästä.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Suosittelen unohtamaan koko nettiliittymämallin, siinä on liikaa sudenkuoppia.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Hyvitysmaksun periminen nettiliittymästä mutta ei sähköliittymästä on oikeudellisesti kestämätöntä.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Koko periminen pitäisi pystyä estämään, ei ole tätä päivää. Maksuvelvollinen voi olla se, joka laittomasti kopioi. Se joka kopioi laillisesti, ei voi olla velvollinen korvaamaan lainmukaista toimintaansa.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Malli, jossa korvausmaksu kerättäisiin laajakaistan käyttäjiltä, ei vaikuta hyvältä ratkaisulta. Joitakin keskeisiä näkökohtia, jotka tuovat esiin nettiliittymämallin mahdollisia haittoja ja monimutkaisuutta: Se rankaisee käyttäjiä suhteettomasti rankaisemalla muita kuin oikeuksien loukkaajia: Monet internetin käyttäjät tarvitsevat liittymäänsä tarkoituksiin, kuten työhön, koulutukseen ja viestintään, jotka eivät liity yksityiseen kopiointiin. Tämä malli rasittaa heitä kohtuuttomasti ylimääräisillä kustannuksilla. Malli ei erota suurkäyttäjiä, jotka lataavat suuria määriä ainestoa, niistä, jotka käyttävät internetiä pääasiassa kevyempiin ja muihin tarkoituksiin. Kiinteä maksu kaikille käyttäjille on epäoikeudenmukainen. Mallia on vaikea toteuttaa ja valvoa, sillä sen tehokas toteuttaminen edellyttäisi, että internet-palveluntarjoajat seuraisivat jossain määrin käyttäjien toimintaa, mikä aiheuttaisi merkittäviä yksityisyydensuojaan liittyviä huolenaiheita. Se voisi johtaa kissa ja hiiri -leikkiin maksua kiertävien käyttäjien ja internet-palveluntarjoajien välillä, sillä käyttäjät saattaisivat löytää keinoja ohittaa maksu VPN:n tai muiden menetelmien avulla, mikä vaikeuttaisi mallin toteuttamista. Usein julkinen rahoitus on paras ratkaisu, sillä tekijänoikeuskorvaukset voitaisiin rahoittaa yleisten verojen tai julkisten avustusten avulla, jolloin tunnustettaisiin luovien teosten kulttuurinen ja yhteiskunnallinen arvo.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Maksua ei pitäisi periä alkuunkaan.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Maksua ei tulisi periä lainkaan.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Jos jotain niin nettiliittymän ylläpitäjä
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Kuten yllä, tällaista mallia ei voida ottaa yleisenä käyttöön, ei ole perustetta siihen, suurin osa ei kopioi.
        • Kysymys 8: Jos hyvitys maksettaisiin budjettivaroista tai erillisestä rahastosta, minkä tahon tulisi huolehtia maksun keräämisestä?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton näkemyksen mukaan valtion budjetista rahoitettavat hyvitysmaksumallit eivät ole direktiivin tai unionin oikeuden mukaisia ratkaisuja. Emme hahmota, miksi sitä kannattaisi Suomessakaan jatkaa. Yhdymme Kopioston lausuntoon myös tässä asiakohdassa.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tärkeintä on se, että hyvitys korvaisi mahdollisimman kattavasti yksityisen kopioinnin aiheuttaman haitan, jonka taso tunnistetaan säännöllisillä tutkimuksilla. Budjettivaroista rahoitettavat mallit eivät ole tietoyhteiskuntadirektiivin ja unionin oikeuden mukaisia ratkaisuja.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettipohjainen malli ei ole yhteisön oikeuden mukainen. Tällaisella mallilla ei voida varmistaa, että teoksia yksityisesti kopioivat henkilöt vastaisivat järjestelmän kustannuksista.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyinen malli on ollut toimiva.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettipohjainen malli ei ole yhteisön oikeuden mukainen. Yhteisön tuomioistuin on ottanut budjettivaroista rahoitettaviin malleihin kantaa ns. EGEDA-ratkaisussa C-470/14 ja todennut, että tällaisella mallilla ei voida varmistaa, että teoksia yksityisesti kopioivat henkilöt vastaisivat järjestelmän kustannuksista.
        • Suomen Kustannusyhdistys
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei kantaa
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettimallilla maksu kerättäisiin osana tavanomaista tuloverotusta.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata kysymyksen mukaisia malleja hyvitysmaksun järjestelmäksi.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto ei kannata budjettirahoitusmallia eikä rahastomallia. Julkinen rahoitus ei liiton käsityksen mukaan ole direktiivin mukainen ratkaisu.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyinen budjettimalli on mielestämme toimivin ratkaisu. Siinä yksityisen kopioinnin hyvitystä koskeva päätöksenteko tapahtuu valtion talousarvion valmistelun yhteydessä ja varat tulevat valtion budjetista.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Jos hyvitys maksetaan valtion verotuloista, huolehtii valtio maksun keräämisestä osana verotuksen kokonaisratkaisua. Mahdollinen rahasto hyvityksen jakamisen välineenä ei ole sidonnainen tapaan, jolla varoja kerätään osana valtioverotusta.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyisen mallin mukaisesti.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettipohjainen malli ei ole yhteisön oikeuden mukainen. Yhteisön tuomioistuin on ottanut budjettivaroista rahoitettaviin malleihin kantaa ns. EGEDA-ratkaisussa C-470/14 ja todennut, että tällaisella mallilla ei voida varmistaa, että teoksia yksityisesti kopioivat henkilöt vastaisivat järjestelmän kustannuksista.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yksityisen kopioinnin hyvityksen tulee kattaa oikeudenhaltijoille aiheutuneen haitan, joka viimeisimmän Luovat ry:n tilaaman tutkimuksen mukaan on 46 miljoonaa euroa ​​myyntien ja suoratoistotulojen menetyksenä. Maksun kerääminen luovista sisällöistä ja sisältöpalveluista ei ole mahdollinen tapa.
        • Finlands svenska författareförening
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Meidän näkemyksen mukaan valtion budjettivaroista rahoitettavat mallit eivät ole direktiivin ja unionin oikeuden mukaisia ratkaisuja. Kysymys jättää auki, mistä rahastomallissa hyvitysmaksu kerättäisiin tai hyvitysmaksuvarat tulisivat, mutta ilmeisesti siinäkin olisi kyse julkisilla varoilla rahoitettavasta mallista. Kopiosto ei myöskään kannata mitään sellaisia malleja, joissa hyvitysmaksu kerättäisiin sisällettyinä sisällön tai sisältöpalveluiden hintoihin. Unionin tuomioistuin on Espanjaa koskevassa EGEDA-ratkaisussaan (C-470/14) todennut, että järjestelmä, joka rahoitetaan valtion yleisestä talousarviosta siten, ettei voida varmistaa, että yksityisten kopioiden käyttäjät kattavat tämän sopivan hyvityksen kustannukset, ei ole tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukainen. Unionin tuomioistuimen Padawan-ratkaisun (C‑467/08) voidaan katsoa osoittavan, että unionin tuomioistuin on arvioinut toimivimmaksi ratkaisuksi laite- ja tallennusmaksuihin perustuvan hyvitysmaksujärjestelmän (tuomiolauselman kohta 2).
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Luovat ry on todennut aiemmissa lausunnoissaan, että tärkeintä on se, että hyvitys korvaisi mahdollisimman hyvin yksityisen kopioinnin aiheuttaman haitan. Tutkimusten mukaan Suomessa kopioidaan ja ladataan vuosittain noin miljardin euron arvosta luovia sisältötuotteita. Tämä aiheuttaa varovaisestikin arvioiden myyntien ja striimaustulojen menetyksenä noin 46 miljoonan euron vahingon musiikin ja av-sisältöjen osalta.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kopioston näkemyksen mukaan valtion budjettivaroista rahoitettavat mallit eivät ole direktiivin ja unionin oikeuden mukaisia ratkaisuja. Kysymys jättää auki, mistä rahastomallissa hyvitysmaksu kerättäisiin tai hyvitysmaksuvarat tulisivat, mutta ilmeisesti siinäkin olisi kyse julkisilla varoilla rahoitettavasta mallista. Unionin tuomioistuin on Espanjaa koskevassa EGEDA-ratkaisussaan (C-470/14) todennut, että järjestelmä, joka rahoitetaan valtion yleisestä talousarviosta siten, ettei voida varmistaa, että yksityisten kopioiden käyttäjät kattavat tämän sopivan hyvityksen kustannukset, ei ole tietoyhteiskuntadirektiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukainen. Unionin tuomioistuimen Padawan-ratkaisun (C‑467/08) voidaan katsoa osoittavan, että unionin tuomioistuin on arvioinut toimivimmaksi ratkaisuksi laite- ja tallennusmaksuihin perustuvan hyvitysmaksujärjestelmän (tuomiolauselman kohta 2).
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten todettua, Teoston näkemys on, että valtion budjettivaroihin perustuva hyvitysjärjestelmä ei ole linjassa tietoyhteiskuntadirektiivin ja Unionin oikeuden kanssa, koska järjestelmällä ei voida varmistaa, että sen rahoittavat yksityisten kopioiden käyttäjät (näin mm. aikaisemmin viitattu EGEDA-ratkaisu). Rahastomallin osalta ei ole selvää, mistä hyvitysmaksuun käytettävät varat rahastoon kerättäisiin, joten emme kommentoi mallia tarkemmin.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Medialiitolla ei ole kantaa viranomaisen valintaan tai siihen, mihin varat valtion kirjanpidossa allokoidaan.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Näyttelijäliitto ei pidä valtion budjettivaroista rahoitettavaa mallia direktiivin ja unionin oikeuden mukaisena. Koska kyseessä on tekijöille kerättävä ja tilitettävä hyvitys, rahaston tarkoitus jää epäselväksi. Rahastomallissa olennaista olisi se, mistä maksu kerätään/peritään. Näyttelijäliitto ei myöskään kannata mitään sellaisia malleja, joissa hyvitysmaksu kerättäisiin sisällettyinä sisällön tai sisältöpalveluiden hintoihin. Yksityisen kopioinnin hyvityksen tulee kattaa oikeudenhaltijoille aiheutuneen haitan, joka viimeisimmän Luovat ry:n tilaaman tutkimuksen mukaan on 46 miljoonaa euroa ​​myyntien ja suoratoistotulojen menetyksenä. Maksun kerääminen luovista sisällöistä ja sisältöpalveluista ei ole mahdollinen tapa.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tämän kysymyksen osalta Kirjailijaliitto viittaa Kopioston vastaukseen.
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyinen budjettirahoitusmalli on toimiva.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyinen malli on yksinkertaisin ja kustannustehokkain tapa toteuttaa hyvitysmaksu.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyinen malli, jossa hyvitys maksetaan valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta ja yksityisen kopioinnin hyvitystä koskeva päätöksenteko on osa valtion talousarvion valmistelua ja sitä koskevaa päätöksentekoa, on ollut toimiva.
        • Liikenne- ja viestintäministeriö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • LVM huomioi rahastomallin osalta, että ministeriön hallinnonalalla olevaan valtion televisio- ja radiorahastoon siirretään ainoastaan Yleisradion julkisen palvelun rahoittamiseksi tarvittava, Yleisradiolle rahastosta siirrettävä määräraha sen mukaisesti, mitä laissa valtion televisio- ja radiorahastosta on säädetty Yleisradion määrärahasta. Valtion televisio- ja radiorahastoon ei siis kerry mitään ylimääräisiä varoja, joilla yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu voitaisiin rahoittaa.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Suomen tietokirjailijat ry:n näkemyksen mukaan valtion budjettivaroista rahoitettavat mallit eivät ole direktiivin ja unionin oikeuden mukaisia ratkaisuja.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKO ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Budjettivaroista suoritettava maksu ei vaadi erillistä keräämistä. Mikä tahansa muu malli on hallinnollisesti raskas.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Tällaista hyvitystä ei tule kerätä yksityishenkilöiltä. Tämä ei siis tarvitse mitään erityistä tahoa tai uutta byrokratiaa maksun keräämiseen. Maksun kerääminen johtaisi vain uuden hallinnon kasvattamiseen tai ylimääräisen työn siirtämiseen yrittäjille tai muille yhteisöille, mikä ei ole toimiva ratkaisu.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Grafian näkemyksen mukaan valtion budjettivaroista rahoitettavat mallit eivät ole direktiivin ja unionin oikeuden mukaisia ratkaisuja.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Valtiovarainministeriö
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Talousarvion ulkopuolisten rahastojen perustamiseen tulee suhtautua hyvin pidättyväisesti. Perustuslain 87 §:n mukaan ”Lailla voidaan säätää valtion rahaston jättämisestä talousarvion ulkopuolelle, jos valtion pysyvän tehtävän hoitaminen sitä välttämättä edellyttää. Talousarvion ulkopuolisen rahaston perustamista taikka tällaisen rahaston tai sen käyttötarkoituksen olennaista laajentamista tarkoittavan lakiehdotuksen hyväksymiseen vaaditaan eduskunnassa vähintään kahden kolmasosan enemmistö annetuista äänistä.” Säännöksen perustelujen mukaan lähtökohtana tulee olla, että talousarvio sisältää kaikki valtion tulot ja menot ja että rahastojen perustaminen on poikkeuksellista. Perustelujen mukaan (HE 1/1998 vp, s. 139) mm. ”Valtion pysyvän tehtävän hoitaminen saattaa säännöksen tarkoittamalla tavalla ehdottomasti edellyttää rahaston perustamista silloin, kun tehtävän hoitamiseen liittyvien määrältään huomattavien menoerien toteutuminen on vaikeasti ennakoitavissa. Erilaiset valtion takauksien tai takuiden myöntämistä koskevien toimintojen voidaan katsoa kuuluvan tähän ryhmään. Esimerkkinä nykyisistä rahastoista voidaan mainita valtiontakuurahasto. Tällaisia tehtäviä ovat myös erilaiset vakuutusluonteiset toiminnot ympäristönsuojelun alalla, joihin nykyisistä rahastoista kuuluu lähinnä öljysuojarahasto. Myös huomattavien rahamäärien kerääminen tuleviin, ennakoitavissa oleviin tarpeisiin saattaa edellyttää rahastointia. Tällaisista säästämisluonteisista toiminnoista voidaan mainita esimerkkinä nykyinen valtion eläkerahasto. Laajamittainen lainoitus-ja korkotukitoiminta nykyisen valtion asuntorahaston tapaan voi myös edellyttää rahastointia.” Yksityisen kopioinnin hyvityksen osalta on vaikea nähdä, miksi rahaston perustaminen tai olemassa olevan rahaston käyttötarkoituksen laajentaminen olisi välttämättä tarpeen tai myöskään, mitä hyötyä olisi siitä, että yksityisen kopioinnin hyvitykset maksettaisiin rahastosta budjetin sijaan.
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Ei budjettivaroista vaan taiteen jakelija maksaa taiteilijalle. Streamauspalvelut!
        • Freelance ohjelmatyöntekijät ry, Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n johtoryhmä
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n mielestä tällaisessa tapauksessa on tärkeää, että varoja kerää vain yksi taho esim. Kopiosto.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Maksun kerääminen ja tilittäminen tulisi olla ilmoitusperusteisesti sisällönjakelijoiden vastuulla. Mikäli ilmoitusperustainen kerääminen ei ole mahdollista, hyvitys tulisi kattaa yleisesti yhteisöveron tuotoista.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Eduskunta voisi päättää tällaisesti tukiaismuodosta samalla kun päättää muistakin tukiaisista.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Valtiovarainministeriön alaisen veronkannosta vastaavan viranomaisen.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Niitten joiden materiaalia kopioidaan.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Kenenkään tai minkään tahon ei tulisi huolehtia maksun keräämisestä, koska sitä ei tulisi periä lainkaan.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Yleinen verotus
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Ainakaan yhtään uutta tekijänoikeusjärjestöä ei tule perustaa. Lisäksi raha pitää ohjata niille, joita kopioidaan, ei minnenkään rahastoon.
    • Lausunnonantajia: 45
      Maksun määräytyminen ja maksun suuruuteen vaikuttavat tekijät
        • Unionin tuomioistuin on hyväksynyt lähtökohdaksi laitteen tallennuskapasiteettiin perustuvan hyvitysmaksun. Asiassa Padawan, C-467/08, tuomioistuin on todennut, että kun kyseiset laitteet on annettu yksityishenkilöiden käyttöön yksityiskäyttöä varten, ei ole välttämätöntä näyttää toteen, että he ovat siten todella aiheuttaneet vahinkoa suojatun teoksen tekijälle. Näiden luonnollisten henkilöiden voidaan näet oikeutetusti olettaa käyttävän täysin hyväkseen sitä, että he saavat laitteet käyttöönsä, eli heidän oletetaan käyttävän kaikkia kyseisiin laitteisiin liittyviä toimintoja, mukaan lukien kappaleen valmistaminen. Näin ollen näiden laitteiden tai koneiden pelkkä kappaleenvalmistamiskapasiteetti riittää oikeuttamaan yksityistä kopiointia koskevan maksun perimisen, mikäli kyseiset koneet tai laitteet on annettu luonnollisten henkilöiden yksityiseen käyttöön. Siinä ei mainita käyttökelpoisena perusteena sopivan hyvityksen tason määrittämistä varten pelkästään ”haittaa” sellaisenaan vaan myös ”mahdollisesti aiheutuva” haitta. (Ks. tuomion kohdat 53–57.).

          Tuomioistuin on kuitenkin myöhemmin todennut, että monien toimintojen mahdollisuus ja kappaleen valmistustoiminnon toissijaisuus voivat vaikuttaa sopivan hyvityksen määrään. Viranomaisten on vahvistettava hyvityksen määrä siten, että ne ottavat huomioon sen, kuinka suuri yksityiseen käyttöön tarkoitettujen teoskappaleiden suhteellinen valmistuskapasiteetti alustalla on. Jos alustan käyttäjät kokonaisuutena eivät juurikaan käytä mainittua toimintoa, on mahdollista, että oikeudenhaltijalle syntyvä vahinko on vähäinen, eikä velvoitetta sopivan hyvityksen maksamiseen synny (ks.esim. Copydan Båndkopi, C-463/12, tuomio 5.3.2015, 18–28 kohdat). Ratkaisussa on myös käyty läpi edellytyksiä, joilla eri ryhmiin kuuluvia alustoja ja komponentteja voidaan kohdella eri tavoin.

          Asiassa Copydan Båndkopi (68–72 kohdat) on myös todettu, että teknisten toimenpiteiden käyttöönotolla ei ole vaikutusta velvollisuuteen maksaa sopivaa hyvitystä, joka perustuu poikkeukseen kappaleenvalmistusoikeudesta, mainituilla laitteilla yksityiseen käyttöön valmistettavien kappaleiden vuoksi. Kyseisten toimenpiteiden käyttöönotto saattaa kuitenkin vaikuttaa mainitun hyvityksen konkreettiseen määrään.

          Asiassa Austro-Mechana, C-433/20, tuomio 24.3.2020, on katsottu, että tietyin edellytyksin jäsenvaltio voi jättää perimättä hyvitysmaksua ulkomaisesta pilvipalvelusta edellyttäen, että tekijät saavat sopivan hyvityksen palveluun kytketyistä laitteista ja välineistä, jotka ovat välttämätön osa käytettäessä pilvessä olevaa tallennuspalvelua.
        • Kysymys 9: Tulisiko maksun tason lähtökohtaisesti määräytyä tallennuskapasiteetin perusteella vai jollain muulla perusteella vai näiden yhdistelmänä?

          Jos katsotte, että tallennuskapasiteetin sijasta tai ohessa olisi sovellettava muita määräytymisperusteita, niin mitä nämä perusteet olisivat ja millä perusteella niitä tulisi soveltaa?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennuskapasiteettiin perustuva malli on selkeä ja käytössä monissa EU-maissa. Mielestämme se sopii myös Suomeen parhaiten. Tariffien osalta viittaamme Kopioston lausuntoon, jossa on selvitetty hyvin eri maiden tariffiasioita mallin osalta.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennuskapasiteettiin perustuva kiinteä maksu on yleisin tapa muiden EU-maiden malleissa.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennuskapasiteettiin perustuva maksu on lähtökohtaisesti toimivin tapa hyvitysmaksun määräytymisessä tallennusalustamallissa. Jos jonkin yksityiseen kopiointiin käytetyn laitteen tai palvelun osalta tallennuskapasiteetti ei olisi toimiva, voidaan hyvitysmaksun määräytymisperusteena käyttää (tallennuskapasiteettiin perustuvan maksun sijasta tai ohella) laite- tai tallennuspalvelukohtaista maksua.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennuskapasiteettiin perustuva maksu on lähtökohtaisesti toimivin tapa hyvitysmaksun määräytymisessä tallennusalustamallissa. Jos jonkin yksityiseen kopiointiin käytetyn laitteen tai palvelun osalta tallennuskapasiteetti ei olisi toimiva määrittää maksua, voidaan hyvitysmaksun määräytymisperusteena käyttää (tallennuskapasiteettiin perustuvan maksun sijasta tai ohella) laite- tai tallennuspalvelukohtaista maksua.
        • Suomen Kustannusyhdistys
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Olisi tutkittava myös missä määrin mitäkin laitetyyppiä käytetään yksityiseen kopiointiin.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettimalli on hallinnollisesti tehokkain ja kokonaisuudessaan järkevin tapa toteuttaa asia.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Valtaosassa EU-maista on kiinteä hyvitysmaksu, jonka taso määräytyy tallennuskapasiteetin perusteella. Maksu voi perustua myös prosenttiosuuteen myynti- tai maahantuontihinnasta. Suomi on osa EU:n sisämarkkinoita. Jos järjestelmä uudistetaan kuvatunlaiseksi, kannattaa noudattaa EU:n valtavirran mukaisia käytäntöjä.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Maksun tulisi määräytyä lähtökohtaisesti tallennuskapasiteetin perusteella. Jos kopiointi laitteella ei perustu tallennuskapasiteettiin ja/tai laitteella ei ole tallennuskapasiteettia lainkaan, voitaisiin tällaiselle laitteelle määritellä laitekohtainen maksu.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että graafisten teosten kopioinnissa tallennuskapasiteettia relevantimpia kriteerejä voivat olla esimerkiksi laitteen nopeus tai vaikkapa jokin osuus laitteen ovh:sta, koska kaikilla laitteilla ei edes ole tallennuskapasiteettia. Muilta osin maksun perustaminen tallennuskapasiteettiin (ja sen porrastaminen) olisi selkein ja ”yleiseurooppalaisin” ratkaisu.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Maksutason ei tule määräytyä tallennuskapasiteetin perusteella, sillä se ei ole luotettava pohja hyvitysmaksulle eikä sen perusteella voida ottaa kantaa yksityiseen kopiointiin. Nykyinen budjettimalli tarjoaa mielestämme toimivimman ratkaisun.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Sanoma kannattaa budjettimallia. Lähtökohtaisesti jonkin laitteen tai välineen tallennuskapasiteetti ei ole sidoksissa tosiasiallisesti mahdollisesti tapahtuvaan yksityiseen kopiointiin. Ratkaisun oikeudenmukaisuutta olisi vaikea perustella. Muistipiirien tehokkuus ja tallennuskapasiteetti kehittyy edelleen Mooren lain mukaisesti (kaksinkertaistuu noin joka 18 kk). Olisi kestämätöntä olettaa ja sitoa hyvitysmaksu siihen, että yksityisen kopioinnin haittaa kehittyy vastaavalla tavalla samalla kuin lisensioitujen palveluiden käyttö kasvaa voimakkaasti.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Puolueettomalla tutkimuksella on mahdollisuus selvittää se, millä tavoin ja missä määrin yksityistä kopiointia tapahtuu ja mitä vahinkoa se aiheuttaa oikeudenhaltijoille.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennuskapasiteettiin perustuva maksu on toimivin tapa hyvitysmaksun määräytymisessä tallennusalustamallissa. Jos jonkin yksityiseen kopiointiin käytetyn laitteen tai palvelun osalta tallennuskapasiteetti ei olisi toimiva, voidaan hyvitysmaksun määräytymisperusteena käyttää (tallennuskapasiteettiin perustuvan maksun sijasta tai ohella) laite- tai tallennuspalvelukohtaista maksua.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennuskapasiteetti on yksiselitteinen keino määritellä maksun tasoa, tällainen kiinteä maksu on käytössä monissa EU-maissa.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Valtaosassa EU-maista on kiinteä hyvitysmaksu, jonka taso määräytyy tallennuskapasiteetin perusteella. Maksu voi perustua myös prosenttiosuuteen myynti- tai maahantuontihinnasta. Suomi on osa EU:n sisämarkkinoita. Jos järjestelmä uudistetaan kuvatunlaiseksi, kannattaa noudattaa EU:n valtavirran mukaisia käytäntöjä. Siten muistillisten laitteiden ja pilvipalvelujen osalta maksu perustuisi tallennuskapasiteettiin ja muiden mahdollisesti maksutettavien kopiointi/tallennus-prosessiin liittyvien laitteiden osalta tariffi määräytyisi laitekohtaisena maksuna, laitteen nopeuteen perustuva maksuna tai prosenttiosuutena laitteen myyntihinnasta.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kopioston näkemyksen mukaan tallennuskapasiteettiin perustuva maksu olisi toimivin ratkaisu, kuten pääosin muissakin EU-maissa on käytössä. Valtaosassa EU-maista on kiinteä hyvitysmaksu, jonka taso määräytyy tallennuskapasiteetin perusteella. Esimerkiksi Hollannissa älypuhelinten tariffi on 5,30 € sekä kannettavien tietokoneiden ja tablettien tariffi 2,60 € (v. 2024). Näillä mainituilla laitteilla on kaikilla sama tariffi Belgiassa (4 €, v. 2024) ja Tanskassa (6,40 €, v. 2024). Ranskassa vastaavat tariffit vaihtelevat tallennuskapasiteetin perusteella ja ovat enimmillään 14 euroa (kun laitteen tallennustila yli 64 GB, v. 2024). Ruotsissa älypuhelinten, tablettien ja kannettavien tietokoneiden tariffit ovat enimmillään noin 6,50 euroa (v. 2024). Joissakin maissa maksu perustuu prosenttiosuuteen myynti- tai maahantuontihinnasta. Kopiointi osalla laitteista, erityisesti graafisten aineistojen kopioinnin, tulostamisen tai digitoinnin mahdollistavat laitteet, ei perustu tallennuskapasiteettiin eikä kaikilla näillä laitteilla edes ole tallennuskapasiteettiä. Muissa maissa tällaisten laitteiden osalta tariffi määräytyy yleensä laitekohtaisena maksuna, laitteen nopeuteen perustuva maksuna tai prosenttiosuutena laitteen myyntihinnasta. Tariffin taso vaihtelee laitekohtaisesti. Yksityishenkilöt tekevät kopioita yksityiseen käyttöönsä henkilökohtaisten laitteidensa lisäksi myös työpaikoillaan sekä julkisissa tiloissa, esimerkiksi kirjastoissa, oppilaitoksissa tai kopiointiliikkeissä, olevilla koneilla. Näistä maksun voisi periä esimerkiksi osana leasing- tai vastaavaa maksua taikka osana kopio- tai tulostusmaksua tai myytäviä kopio-/tulostuskortteja. Yksityisille henkilöille on tarjolla myös tulostuspalveluita (esim. Print In City), joissa peritään henkilöltä tulostusmaksu.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Maksun tason määrittäminen laitteen tallennuskapasiteetin perusteella on tehokas ja suoraviivainen tapa, koska laitteen tai tallennusalustan tallennuskapasiteetti ja sen määrä korreloi suoraan siihen, kuinka paljon tallennusalustalle on mahdollista tehdä kopioita yksityistä käyttöä varten. Vastaava kiinteä tallennuskapasiteettiin perustuva maksu on käytössä valtaosassa EU-maista. Osassa maista maksu on sidottu prosenttiosuuteen myynti- tai maahantuontihinnasta. Teosto katsoo, että kiinteä, tallennuskapasiteettiin perustuvaa maksu on johdonmukaisin ja toimivin malli maksun määräytymiseksi. Vastaavat järjestelmät on todettu toimiviksi ja käyttökelpoisiksi myös valtaosassa muista EU-maista.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennuskapasiteetin ohella tulisi huomioida hankittavissa oleva tutkimustieto eri laitteiden ja alustojen tyypillisistä käyttötavoista ja -volyymeistä yksityisessä kopioinnissa. Niissä laitteissa, joita käytetään useammin yksityiseen kopiointiin, voi olla kohtuullista olla suurempi maksu suhteessa tallennuskapasiteettiin kuin laitteissa, joilla yksityinen kopiointi on harvinaista.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennuskapasiteettiin peustuva kiinteä tallennusmaksu on selkein ja toimivin ja yleisimmin käytössä myös muissa EU-maissa.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksu on toteutettava nykyisellä budjettirahoitusmallilla. Tallennuskapasiteetti ei ole luotettava peruste hyvitysmaksun määräytymiseen, sillä tallennuskapasiteetti ei kerro tallennusalustan käytöstä yksityiseen kopiointiin.
        • Liikenne- ja viestintäministeriö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Liikenne- ja viestintäministeriö ei kannata esitettyä tallennusalustamallia, mutta tuo tämän kysymyksen osalta esiin, että kysymyksessä ei selvennetä, tarkoitetaanko tallennuskapasiteetilla potentiaalista vai käytettyä kapasiteettia. Ministeriö edelleen huomioi, että tallennuskapasiteettia voidaan käyttää, ja käytetäänkin, pääasiassa muuhun tarkoitukseen, kuin tekijänoikeudella suojattujen teosten yksityiseen kopiointiin. Esimerkiksi puhelimessa tallennuskapasiteettia vie puhelimella käytettävät sovellukset sekä puhelimeen otetut valokuvat. Pilvipalveluita ja ulkoisia kovalevyjä käytetään puolestaan esimerkiksi laitteiden varmuuskopiointiin.
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Tallennusalustamallia ei tulisi ottaa käyttöön, kts vastaus kysymykseen 3.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Tallennuskapasiteettiin perustuva maksu olisi toimivin ratkaisu. Se on pääosin käytössä muissakin EU-maissa.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Mielestäni maksun tasoa ei tulisi lähtökohtaisesti määrittää pelkästään tallennuskapasiteetin perusteella. Tallennuskapasiteetti ei aina ole suora osoitus siitä, kuinka paljon laitetta käytetään tekijänoikeudellisesti suojatun sisällön kopiointiin. Tallennuskapasiteetti voi olla suuri esimerkiksi työ- tai arkistointikäytössä, jossa ei kopioida muiden teoksia, joten pelkkä tallennuskapasiteetin käyttäminen maksun perusteena ei ole oikeudenmukaista.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Tallennuskapasiteettiin perustuva maksu olisi toimivin ratkaisu. Se on pääosin käytössä muissakin EU-maissa.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Nykyisin tallennuslaitteet lienevät marginaalissa, eikä niillä saa oikeudettomasti rahastaa.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Katson tuomioistuimen ratkaisun olevan erikoinen. Miten on kohtuullista päättää että pelkkä teoreettinen mahdollisuus teolle antaa oikeuden hyvitysmaksuun. Aikaisemmissa ratkaisuissa on vaadittu teon näyttämistä toteen, vasta sen jälkeen on maksu voitu määrätä. Jos tälläinen systeemi on pakko ottaa käyttöön oikeudenmukaiselta kuulostaisi miten iso osa välineestä on otettu maksun alaiseen käyttöön. Suurin osa edellyttäisi maksua, vain vähän ei maksua.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Määräytymisperusteen tulee tukea hyvityksen kohdistumista mahdollisen vahingon tosiasialliselle kärsijälle. On tärkeää valita peruste jolla voidaan huomioida se, että suurten oikeudenhaltioiden materiaali on usein tarjolla palveluina, joista ei tehdä kopioita, kun taas pienempien oikeudenhaltioiden materiaalista tehdään enemmän kopioita. Volyymin sijasta perusteen täytyy olla valmistettujen kopioiden laatu.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Levyn (saanti)nopeus, ssd-levyllä on paljon nopeampi kopioida kuin pyörivällä levyllä. No, kysymys on absurdi, pahaa pelkään että tässä tekee ratkaisua ihmiset, jotka eivät ymmärrä ongelmaa. Ei millään pahalla, ottakaa mukaan tietotekniikka-alan ihmisiä selittämään, mitä te näissä oikeasti edes kysytte. Pitäisikö A3-kopioinnista maksaa enemmän kuin A4-kopioinnista? Eli ison paperin laite maksamaan enemmän kuin pienen? Entä paperin syöttönopeus, toki nopealla monitoimilaitteella kopioi pahemmin kuin hitaalla. Entä jos siinä on mukana automaattinen nitova lajittelija? Kopioista saa kätevämpiä nippuja nitomalla!
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Tallennuskapasiteetti on väärä mittari maksun tason määrittämiseksi, erityisesti kun otetaan huomioon pilvitallennuksen mahdollistamat uudet käyttötavat. Pilveä hyödyntäessään yksittäiset käyttäjät tallentavat sisältöä, johon heillä on tekijänoikeudet, eivät kolmansien osapuolten sisältöä. Hyvitysmaksuilla korvataan oikeudenhaltijoille yksityisestä kopioinnista aiheutuvia menetyksiä. Eurostatin [https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Archive:Internet_and_cloud_services_-_statistics_on_the_use_by_individuals] tiedot osoittavat, että käyttäjät tallentavat omaa sisältöään: ”Niistä, jotka käyttivät internetin tallennustilaa, 82 prosenttia tallensi tai jakoi valokuvia ja 54 prosenttia ilmoitti tallentavansa tai jakavansa tekstidokumentteja, laskentataulukoita tai sähköisiä esityksiä.” Myös Euroopan unionin tuomioistuimen julkisasiamies aivan oikein totesi EGEDA-tapausta [https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=173583&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=536467] koskevassa ratkaisussaan, [https://curia.europa.eu/juris/document/document.jsf?text=&docid=173583&pageIndex=0&doclang=EN&mode=lst&dir=&occ=first&part=1&cid=536467] että käyttäjä voi käyttää ”laitettaan joko tuottaakseen, tallentaakseen ja levittääkseen tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävää sisältöä tai muuhun tarkoitukseen, johon ei liity lainkaan henkistä luomistyötä.”
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Olen sitä mieltä että maksun tason määräytyminen tallennuskapasiteetin perusteella on mielivaltainen.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Kaikki maksun määräytymisperusteet ovat erittäin kyseenalaisia, koska ne perustuvat hyvin mielivaltaiseen määrittelyyn menetetyistä tuloista. Oikeaa tulonmenetystä ei voi järkevästi mitata, koska laittoman kopion tehnyt henkilö erittäin todennäköisesti ei olisi ostanut kopioimaansa teosta ollenkaan.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Maksun tulisi perustua kopioitavan teoksen myyntikappaleen myyntihintaan.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Tallennuskapasiteettia voi ostaa ja ostetaan nettimyyntinä Kiinasta. Miten huolehditaan että maksut?
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Tämä pitää hoitaa niin, että erotetaan laite, jolla voi kopioida ja tallentaa laitteesta, jolla ei voi tehdä. Tavalliselle läppärille ei ole syytä sälyttää uusia maksuja
        • Kysymys 10: Millä tavalla laitteiden monikäyttöisyyden ja tallennuslaitteiden ja tallentamiseen käytettävien välineiden rajan hämärtyminen tulisi ottaa huomioon hyvitysmaksullisia laitteita ja alustoja sekä palveluita määriteltäessä ja / tai maksun suuruutta määrättäessä?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Monikäyttöisten tallennuslaitteiden hyvitysmaksun määrittäminen ei ole haastavaa, vaan hyvitysmaksua tulee periä silloinkin laitteen, palvelun tms. tallennuskapasiteetin mukaan. Juridisia perusteluja löytyy lisää Kopioston lausunnosta, johon yhdymme.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Maksun tulee koskea myös monikäyttöisiä laitteita silloin, kun niitä on mahdollista hyödyntää myös yksityiseen kopiointiin. Tallennuskapasiteetin koko on käyttökelpoinen peruste tason määrittelyyn.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Pääsääntönä hyvitysmaksujärjestelmässä tulee olla, että mikäli laitteilla voidaan kopioida yksityiseen käyttöön, tulee laitteen kuulua hyvityksen piiriin. Kopiointiominaisuuksia ja niiden toissijaisuuksia voidaan mahdollisesti huomioida tietyn laitteen, alustan tai palvelun tallennusmaksun tasoa määritettäessä.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Viranomaisten on hyvityksen määrää vahvistaessaan otettava huomioon, kuinka suuri yksityiseen käyttöön tarkoitettujen teoskappaleiden suhteellinen valmistuskapasiteetti alustalla on. Jos alustan käyttäjät kokonaisuutena eivät juurikaan käytä mainittua toimintoa, on mahdollista, että oikeudenhaltijalle syntyvä vahinko on vähäinen, eikä velvoitetta sopivan hyvityksen maksamiseen pitäisi syntyä. Maksuvelvollisuuden määrän pitäisi myös pienentyä tai velvollisuuden kokonaan poistua, jos tallentamismahdollisuutta käytetään sellaiseen tallentamiseen, josta ei synny tekijälle vahinkoa (esim. omien valokuvien, videoiden tai tekstitiedostojen tallentaminen) tai sellaiseen tallentamiseen, johon ei liity tekijänoikeuksia (esim. viranomaisen dokumentit, takuukuitit, reseptit jne.) tai tallentamiseen, joka on korvattu jo lisenssimaksuilla (esim. verkkotallennuspalvelulisenssin perusteella tapahtuva tallennus tai suoratoistopalveluiden offline-tallennus).
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Pääsääntönä hyvitysmaksujärjestelmässä tulee olla, että mikäli laitteilla voidaan kopioida yksityiseen käyttöön, tulee laitteen kuulua hyvityksen piiriin. Tämä on myös yhteisön tuomioistuimen linjaama tulkinta (mm. Copydan Båndkopi C-463/12 kohta 29 ja Austro-Mechana C-433/20, kohta 27). Kopiointiominaisuuksia ja niiden toissijaisuuksia voidaan mahdollisesti huomioida tietyn laitteen, alustan tai palvelun tallennusmaksun tasoa määritettäessä.
        • Suomen Kustannusyhdistys
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tämä edellyttää tutkimusta ja tutkimustiedon hyödyntämistä.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettimalli on hallinnollisesti tehokkain ja kokonaisuudessaan järkevin tapa toteuttaa asia.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • EU:n tuomioistuimen ratkaisut osoittavat, että hyvitysmaksun keräämisen tulee perustua mahdollisuuteen käyttää laitetta kopiointiin, eikä laitteen pääasialliseen käyttötarkoitukseen. Suomen omat kokemukset osoittavat, että tämä linja on oikea. Suomessa aiemmin käytössä olleen laitemaksun tuotto romahti juuri siksi, että monikäyttöisiä laitteita (mm. matkapuhelimet ja tietokoneet) ei otettu maksun piiriin. Kun valtaosa kopiointiin käytettyjen laitteiden kaupasta jäi maksun ulkopuolelle, järjestelmä ei enää kyennyt tuottamaan direktiivin ja lain edellyttämää hyvitystä. Samalla esim. kuvataiteen teosten yksityinen kopiointi jäi hyvityksessä katveeseen. Jos Suomi siirtyisi muissa EU-maissa käytössä olevaan hyvitysmaksujärjestelmään, samaa virhettä ei tule toistaa, vaan maksun tulee kohdistua kaikkiin tallennuksessa käytettyihin välineisiin ja palveluihin niiden mahdollisista muista käyttötarkoituksista riippumatta. Unionin tuomioistuin on korostanut teknologianeutraaliuden periaatetta. Useissa EU-maissa monikäyttöisillä laitteilla on vastaava tallennuskapasiteettiin perustuva hyvitysmaksu kuin muillakin laitteilla. Näin tulee olla Suomessakin.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennuskapasiteettiin perustuvaa maksua tulisi soveltaa myös monikäyttöisiin laitteisiin.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Laatimalla määritelmä riittävän inklusiiviseksi niin, että monikäyttöisiä välineitä ei jää hyvitysvelvollisuuden ulkopuolelle. Näin on jo toimittu monissa Euroopan unionin maissa, teknologianeutraaliuden periaatetta kunnioittaen.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Toteamme, että laitteita, joilla voidaan tallentaa erilaisia aineistoja, käytetään pääasiassa muuhun kuin yksityiseen kopiointiin. Viittaamme Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön seuraavasti: - Digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitetuista koneista, laitteista ja tarvikkeista perittävän sopivan hyvityksen rahoittamiseksi tarkoitetun maksun on välttämättä liityttävä näiden koneiden, laitteiden ja tarvikkeiden oletettavaan käyttämiseen yksityiseen kappaleiden valmistamiseen. Näin ollen yksityistä kopiointia koskevan maksun periminen erotuksetta erityisesti sellaisista digitaaliseen kappaleen valmistamiseen tarkoitetuista koneista, laitteista ja tarvikkeista, joita ei ole annettu yksityisten käyttäjien käyttöön ja jotka on selvästi varattu muuhun tarkoitukseen kuin yksityiskäyttöön tapahtuvaan kopiointiin, ei ole yhteensopivaa tietoyhteiskuntadirektiivin 2001/29 kanssa (Padawan (C-467/08) kohta 59). - Monien toimintojen mahdollisuus ja kappaleen valmistustoiminnon toissijaisuus voivat vaikuttaa sopivan hyvityksen määrään. Viranomaisten on hyvityksen määrä vahvistaessaan otettava huomioon, kuinka suuri yksityiseen käyttöön tarkoitettujen teoskappaleiden suhteellinen valmistuskapasiteetti alustalla on. Jos alustan käyttäjät kokonaisuutena eivät juurikaan käytä mainittua toimintoa, on mahdollista, että oikeudenhaltijalle syntyvä vahinko on vähäinen, eikä velvoitetta sopivan hyvityksen maksamiseen synny (Copydan Båndkopi, C-463/12, tuomio 5.3.2015, kohdat 18–28).
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Sanoma kannattaa budjettimallia. Laitteiden monikäyttöisyys lisääntyy, vaikka kullakin laitteella on ensisijainen käyttötarkoitus. Siten myöskään tallentamisen ja mahdollisen yksityisen kopioinnin oikeasuhtainen kohdentaminen vaatisi merkittävää ja jatkuvaa tutkimustoimintaa. On vaikea nähdä, että tästä saatava hyöty ylittäisi budjettimallin suoraviivaisuuden ja tehokkuuden.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Puolueettomalla tutkimuksella on mahdollisuus selvittää se, millä tavoin ja missä määrin yksityistä kopiointia tapahtuu ja mitä vahinkoa se aiheuttaa oikeudenhaltijoille.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Pääsääntönä hyvitysmaksujärjestelmässä tulee olla, että mikäli laitteilla voidaan kopioida yksityiseen käyttöön, tulee laitteen kuulua hyvityksen piiriin. Tämä on myös yhteisön tuomioistuimen linjaama tulkinta (mm. Copydan Båndkopi C-463/12 kohta 29 ja Austro-Mechana C-433/20, kohta 27). Kopiointiominaisuuksia ja niiden toissijaisuuksia voidaan mahdollisesti huomioida tietyn laitteen, alustan tai palvelun tallennusmaksun tasoa määritettäessä.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • EU:n tuomioistuimen korostaman teknologianeutraliuden näkökulmasta monikäyttöisyyttä ei voida pitää maksua vähentävänä, vaan maksun tulisi perustua tallennuskapasiteettiin ja mahdollisuuteen käyttää laitetta kopiointiin, kuten on suurimmassa osassa EU-maita.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • EU:n tuomioistuimen ratkaisut osoittavat, että hyvitysmaksun keräämisen tulee perustua mahdollisuuteen käyttää laitetta kopiointiin, eikä laitteen pääasialliseen käyttötarkoitukseen. Suomen omat kokemukset osoittavat, että tämä linja on oikea. Suomessa aiemmin käytössä olleen laitemaksun tuotto romahti juuri siksi, että monikäyttöisiä laitteita (mm. matkapuhelimet ja tietokoneet) ei otettu maksun piiriin. Kun valtaosa kopiointiin käytettyjen laitteiden kaupasta jäi maksun ulkopuolelle, järjestelmä ei enää kyennyt tuottamaan direktiivin ja lain edellyttämää hyvitystä. Jos Suomi siirtyisi muissa EU-maissa käytössä olevaan hyvitysmaksujärjestelmään, aiempaa virhettä ei tule toistaa, vaan maksun tulee kohdistua kaikkiin tallennuksessa käytettyihin välineisiin ja palveluihin niiden mahdollisista muista käyttötarkoituksista riippumatta. Unionin tuomioistuin on korostanut teknologianeutraaliuden periaatetta. Useissa EU-maissa monikäyttöisillä laitteilla on vastaava tallennuskapasiteettiin perustuva hyvitysmaksu kuin muillakin laitteilla. Näin tulee olla Suomessakin.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Unionin tuomioistuin on todennut Copydan Båndkopi -ratkaisussaan (C-463/12) , että direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohta ei ole esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään sopivasta hyvityksestä monta toimintoa mahdollistavien tallennusalustojen osalta riippumatta siitä, onko mainittujen alustojen pääasiallisena tarkoituksena kopiointi yksityiseen käyttöön, kunhan jokin kyseisten alustojen toiminnoista, toissijainenkin, mahdollistaa sen, että alustojen haltijat käyttävät niitä mainittuun tarkoitukseen. Se, onko toiminto pääasiallinen vai toissijainen, ja se, kuinka suuri suhteellinen kappaleenvalmistuskapasiteetti alustalla on, ovat kuitenkin omiaan vaikuttamaan maksettavan sopivan hyvityksen määrään. (Copydan Båndkopi, C-463/12, kohta 29). Kopioston näkemyksen mukaan huomioiden erityisesti teknologianeutraaliuden periaate tällaisia laitteita ei tule jättää hyvityksen ulkopuolelle. Vaikka toiminto olisi toissijainen, mahdollistaa se kuitenkin kopioinnin yksityiseen käyttöön. Unionin tuomioistuin on korostanut teknologianeutraaliuden periaatetta, jonka mukaan laissa on säädettävä henkilöiden oikeuksista ja velvollisuuksista yleisesti, jotta tietyn teknologian käyttöä ei suosittaisi toisen teknologian vahingoksi, on noudatettava myös direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettuun valinnaiseen poikkeukseen nähden.” (Austro-Mechana, C-433/20, kohda 27). Useissa EU-maissa näillä monikäyttöisillä laitteilla on tallennuskapasiteettiin perustuva hyvitysmaksu. Näin tulee olla Suomessakin. Padawan-tapauksessa (C-467/08) unionin tuomioistuin on todennut, että riittävää on ”mahdollisesti aiheutuva haitta” ja että voidaan oikeutetusti olettaa henkilöiden käyttävän hyväkseen kaikkia laitteisiin liittyviä toimintoja, mukaan lukien kappaleen valmistamisen.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten yllä on viitattu, Padawan- tapauksessa Unionin tuomioistuin totesi, että hyvitysmaksuvelvollisuuden syntymisen edellytyksenä on, että kyseisiä laitteita voidaan käyttää yksityiseen kopiointiin, mutta maksuvelvollisuuden syntymiseksi välttämätöntä ei tuomioistuimen mukaan ole näyttää toteen, että yksityisiä kopioita tosiasiassa valmistetaan. Tällaisten laitteiden haltijoina olevien luonnollisten henkilöiden voidaan perustellusti olettaa käyttävän hyväkseen kaikkia laitteen toimintoja, mukaan luettuna kappaleen valmistaminen. Unionin tuomioistuimen viittasi Padawan-tuomiossa tietoyhteiskuntadirektiivin 35 perustelukappaleeseen, jossa ei mainita sopivan hyvityksen tason määrittämisen käyttökelpoisena perusteena pelkästään ”haittaa” sellaisenaan, vaan huomioon on otettava myös ”mahdollisesti aiheutuva” haitta (Padawan C-467/08, kohdat 39, 57). Vastaava näkökohta on tuotu esille oikeuskäytännössä myös teosten yleisölle välittämisen yhteydessä (asia C-306/05, SGAE, televisiovastaanottimet hotellihuoneessa). Se, että suojatun teoksen tekijälle voi ”mahdollisesti” aiheutua haittaa, on seurausta sen välttämättömän ennakkoedellytyksen toteutumisesta, että luonnollisen henkilön käyttöön annetaan kopioinnin mahdollistavia laitteita tai koneita, eikä ole välttämätöntä, että käyttöön antamisen jälkeen yksityisiä kopioita todella tehtäisiin. Hyvitysmaksuvelvollisuus liittyy siten jo oletusarvoisena sellaisiin tallennuskapasiteetin omaaviin laitteisiin ja koneisiin, joita tarjotaan luonnollisten henkilöiden yksityiseen käyttöön. Edelleen Unionin tuomioistuimen ratkaisussa Copydan Båndkopi (C-463/12) on nimenomaisesti todettu, että direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohta ei ole esteenä sellaiselle kansalliselle lainsäädännölle, jossa säädetään sopivasta hyvityksestä monta toimintoa mahdollistavien tallennusalustojen osalta riippumatta siitä, onko mainittujen alustojen pääasiallisena tarkoituksena kopiointi yksityiseen käyttöön, kunhan jokin kyseisten alustojen toiminnoista, toissijainenkin, mahdollistaa sen, että alustojen haltijat käyttävät niitä mainittuun tarkoitukseen. Se, onko toiminto pääasiallinen vai toissijainen, ja se, kuinka suuri suhteellinen kappaleenvalmistuskapasiteetti alustalla on, ovat kuitenkin omiaan vaikuttamaan maksettavan sopivan hyvityksen määrään (kohta 29). Siten merkitystä ei ole sillä, onko kyse monikäyttölaitteesta, tallennuslaitteesta tai pilvitallennuspalvelusta – ratkaisevaa on mahdollisuus tallentaa omia kopiota tekijöiden teoksista. Mitä tulee maksun suuruuteen, Teoston näkemys on, että tallennuskapasiteetti on paras mittari: mitä isompi tallennustila, sitä enemmän teoskopioita on mahdollista tehdä. Tallennuskapasiteetilla onkin oltava suora vaikutus maksun suuruuteen.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tutkimustiedon tarve kasvaa. On oletettavaa, että yksityinen kopiointi on viime aikoina lisääntynyt nimenomaan mobiililaitteissa, jotka ovat monikäyttöisiä ja joista osa on myös pääasiassa yrityskäytössä.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Unionin tuomioistuimen päätöksen mukaan laitteen pääasiallinen tai ainoa tarkoitus ei tarvitse olla yksityinen kopiointi, vaan huomioitavaa on se, että sille on mahdollista tallentaa. Onko toiminto pääasiallinen vai toissijainen, kuinka suuri suhteellinen kappaleenvalmistuskapasiteetti alustalla on,, voivat vaikuttaa maksun suuruuteen. Suomessa tulee huomioida teknologianeutraalisuus ja toimia vastaavasti uin useissa EU-maissa ja saattaa myös monitoimilaitteet maksun piiriin.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennuslaitteiden kohdalla on huomattava, että tallennuskapasiteettia käytetään usein pääasiassa muuhun kuin yksityiseen kopiointiin.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Viittaamme asiakohdassa Ficomin lausuntoon.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten selvityshenkilön kyselyssäkin mainitaan, Euroopan unionin tuomioistuin on todennut, että monien toimintojen mahdollisuus ja kappaleen valmistustoiminnon toissijaisuus voivat vaikuttaa sopivan hyvityksen määrään. Viranomaisten on hyvityksen määrä vahvistaessaan otettava huomioon, kuinka suuri yksityiseen käyttöön tarkoitettujen teoskappaleiden suhteellinen valmistuskapasiteetti alustalla on. Jos alustan käyttäjät kokonaisuutena eivät juurikaan käytä mainittua toimintoa, on mahdollista, että oikeudenhaltijalle syntyvä vahinko on vähäinen, eikä velvoitetta sopivan hyvityksen maksamiseen synny (Copydan Båndkopi, C-463/12, tuomio 5.3.2015, 18–28 kohdat). Mainittu tapaus koski matkapuhelimien muistikortteja, mutta myöhemmin asiassa Austro-Mechana, C-433/20, tuomio 24.3.2020, tuomioistuin katsoi, että tietyin edellytyksin jäsenvaltio voi jättää perimättä hyvitysmaksua ulkomaisesta pilvipalvelusta edellyttäen, että tekijät saavat sopivan hyvityksen palveluun kytketyistä laitteista ja välineistä, jotka ovat välttämätön osa käytettäessä pilvessä olevaa tallennuspalvelua. Julkisasiamies Szpunar on asiassa EGEDA (C-470/14) antamassaan ratkaisuehdotuksessa todennut, kuinka käyttäjä voi käyttää ”laitettaan joko tuottaakseen, tallentaakseen ja levittääkseen tekijänoikeuden ulkopuolelle jäävää sisältöä tai muuhun tarkoitukseen, johon ei liity lainkaan henkistä luomistyötä”. Pilvipalveluihin tallennetaan useimmiten sisältöä, johon tallentajalla itsellään on tekijänoikeudet, ei hyvitettävää kolmansien osapuolten sisältöä. Eurostatin mukaan 82 % pilvitallennustilan käyttäjistä tallensi tai jakoi valokuvia ja 54 % ilmoitti tallentavansa tai jakavansa tekstidokumentteja, laskentataulukkoja tai sähköisiä esityksiä (https://ec.europa.eu/eurostat/statistics-explained/index.php?title=Archive:Internet_and_cloud_services_-_statistics_on_the_use_by_individuals). Esimerkiksi Googlen kuluttajille suunnattua B2C Drivea käytetään enimmäkseen omien valokuvien ja tiedostojen automaattiseen varmuuskopiointiin.
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Tallennusalustamallia ei tulisi ottaa käyttöön, kts vastaus kysymykseen 3.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Teknologianeutraaliuden vuoksi monikäyttöisiä laitteita ei tule jättää hyvityksen ulkopuolelle. Vaikka toiminto olisi toissijainen, mahdollistaa se kuitenkin kopioinnin yksityiseen käyttöön. Useissa EU-maissa monikäyttöisillä laitteilla on tallennuskapasiteettiin perustuva hyvitysmaksu. Näin tulee olla Suomessakin.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Laitteiden monikäyttöisyyden ja tallennusvälineiden rajan hämärtyminen on tärkeä huomioida, koska monet laitteet ja alustat eivät ole suunniteltu yksinomaan tekijänoikeudellisen sisällön kopiointiin. Tästä johtuen hyvitysmaksun määrittäminen pelkän laitteen tallennuskyvyn tai sen olemassaolon perusteella ei ole riittävän tarkkaa eikä oikeudenmukaista. Esimerkiksi pilvipalvelujen, kuten iCloudin, kautta useampi yksityishenkilön laite (esim. puhelin ja tietokone) pääsee kopioituun aineistoon käsiksi. Hyvittäminen tällaisessa tilanteessa olisi siten toteutettava suoraan pilvipalvelussa, mikä olisi suorastaan uskomatonta, jos siihen päädyttäisiin. Tämän lisäksi tällainen järjestely asettaisi selkeästi EU kansalaiset erilaiseen asemaan verrattuna EU ulkopuolisiin yksityishenkilöihin sekä oikeuksien omistajiin, mikä loisi epätasa-arvoisuutta.
        • Internet-käyttäjät ikuisesti-IKI ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Maailma on edistynyt ja muuttunut merkittävästi siitä kun hyvitysmaksu on aikoinaan otettu käyttöön. Tämä kysymys kuvaa hyvin sitä miten epäkäytännöllinen tällainen maksu tulisi olemaan nykyaikana toteuttaa tasa-arvoisesti ja järkevästi hyvin monenlaisten laitteiden tapauksessa. Hyvitysmaksu pitäisi kokonaan lopettaa nykymaailmaan sopimattomana. Lainsäädännön pitäisi tukea sitä, että striimauspalvelut maksavat teosten oikeudenomistajille oikean korvauksen.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Teknologianeutraaliuden vuoksi monikäyttöisiä laitteita ei tule jättää hyvityksen ulkopuolelle. Vaikka toiminto olisi toissijainen, mahdollistaa se kuitenkin kopioinnin yksityiseen käyttöön. Useissa EU-maissa monikäyttöisillä laitteilla on tallennuskapasiteettiin perustuva hyvitysmaksu. Näin tulee olla Suomessakin.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Taiteen jakelualustoissa pitäisi olla salaus ja rahastus kunnossa ja sen pitää riittää. Käyttäjät maksakoot.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • En hyväksy tietokoneiden liittämistä maksun piiriin, sitä tarvitsee nykyisin arkisten asioiden hoitoon ja olisi naurettavaa lisätä maksu pelkän teoreettisen mahdollisuuden vuoksi.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Yksinkertainen rajaus voisi olla, että laiteesta/palvelusta jonka tuotekuvauksessa kerrotaan, ettei laitetta/palvelua ole tarkoitettu kopioiden valmistamiseen ei kerätä hyvitysmaksua. Sen sijaan laitteesta/palvelusta jonka kerrotaan olevan tarkoitettu kopioiden valmistamiseen kerätään maksu.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Mahdotonta käytännössä. Leikkimielisesti muutin Sonoffin NSpanel Pron verkkokovalevyksi, sulautetuissa laitteissa on aina myös RAM-muistia. Laite on kosketusnäytöllinen taloautomaatiopaneeli, johon asensin oman android-version. Tarkoitan sanoa että melkein mikä tahansa sähköinen laite voi sisältää melkein mitä tahansa kopioitua digitaalista materiaalia. Tähän taloautomaatiolaitteeseeni voisi laittaa taustakuvaksi vaikka jonkun särestöniemen, mutta en laita kun en tykkää.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Koska hyvitysmaksujärjestelmät ja tariffit ovat pirstoutuneet EU:n alueella, jäsenvaltiot asettaisivat erisuuruisia maksuja, kuten ne nyt tekevät fyysisten laitteiden osalta. Samaa sisältöä voitaisiin kopioida useammalle massamuistivälineelle, jolloin kopioinnista voitaisiin veloittaa maksu useaan kertaan. Kuten olemme edellä todenneet, jotta suomalaisen käyttäjän ei täytyisi maksaa kaksinkertaista hyvitysmaksua, maksut olisi käsiteltävä vain kerran ensimmäisen kopioinnin yhteydessä. Se tapahtuu yleensä ensisijaisessa laitteessa, johon sisältö tallennetaan ensimmäisen kerran. Vaihtoehtoisesti kyseeseen voisi tulla maksu, joka lisätään internet-palveluntarjoajalle maksettavaan tilaukseen, kuten edellä esitetyssä mallissa.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Tämä rajojen hämärtyminen on yksi syistä, miksi maksun suuruuden määrittely on vähintäänkin kyseenalaista.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Tässä jo näperrellään, koska laitteet kehittyvät koko ajan.
        • Kysymys 11: Millä tavalla teknisten toimenpiteiden käyttäminen tulisi ottaa huomioon?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuus ei vaikuta eikä sen tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuden soveltamiseen. Tästä on olemassa Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisu.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten unionin tuomioistuin on todennut, teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuden soveltamiseen.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teknisten toimenpiteiden käyttöönottomahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuteen. Myöskään sillä, että oikeudenhaltija on mahdollistanut kopioimisen jättämällä teknisen suojauksen toteuttamatta, ei saa olla vaikutusta laitteesta perittävään maksuun tai hyvitykseen.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teknisten toimenpiteiden käyttöönottomahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuteen. Myöskään sillä, että oikeudenhaltija on mahdollistanut kopioimisen jättämällä teknisen suojauksen toteuttamatta, ei saa olla vaikutusta laitteesta perittävään maksuun tai hyvitykseen.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Oikeudenhaltijoilla tulee olla oikeus saada korvaus myös tilanteissa, joissa tekninen toimenpide ei ole ollut riittävä estämään kopiointia.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten unionin tuomioistuin on todennut, teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuden soveltamiseen.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuden soveltamiseen.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, ettei teknisten toimenpiteiden tulisi vaikuttaa hyvitysvelvollisuuteen.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Oikeudenhaltijoita ei tule jättää korvauksetta tilanteissa, joissa tekninen toimenpide ei ole riittänyt estämään kopiointia.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Puolueettomalla tutkimuksella on mahdollisuus selvittää se, millä tavoin ja missä määrin yksityistä kopiointia tapahtuu ja mitä vahinkoa se aiheuttaa oikeudenhaltijoille.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teknisten toimenpiteiden käyttöönottomahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuteen. Myöskään sillä, että oikeudenhaltija on mahdollistanut kopioimisen jättämällä teknisen suojauksen toteuttamatta, ei saa olla vaikutusta laitteesta perittävään maksuun tai hyvitykseen.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Unioinin oikeuden mukaan teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuden soveltamiseen.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten unionin tuomioistuin on todennut, teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuden soveltamiseen.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten unionin tuomioistuin on todennut, teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuden soveltamiseen. EUT:n mukaan ”kun näiden teknisten toimenpiteiden soveltamisen vapaaehtoisuus otetaan huomioon, on todettava, että vaikka tällainen mahdollisuus toimenpiteiden soveltamiseen on olemassa, kyseisten toimenpiteiden soveltamatta jättäminen ei voi aiheuttaa sitä, ettei sopivaa hyvitystä sovellettaisi.” (C-457/11 ja 460/11, VG Wort ym., kohta 57).
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuden soveltamiseen. Tämä kanta on vahvistettu myös Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä. Tuomioistuimen mukaan ”kun näiden teknisten toimenpiteiden soveltamisen vapaaehtoisuus otetaan huomioon, on todettava, että vaikka tällainen mahdollisuus toimenpiteiden soveltamiseen on olemassa, kyseisten toimenpiteiden soveltamatta jättäminen ei voi aiheuttaa sitä, ettei sopivaa hyvitystä sovellettaisi.” (C-457/11 ja 460/11, VG Wort ym., kohta 57). Kuten edellä on viitattu, olennaista hyvitysmaksuvelvollisuuden syntymiseksi on Unionin oikeuskäytännön mukaan (esim. Padawan) se, että yksityinen kopiointi laitteelle tai alustalle on mahdollista. Koska laitteen tai muun alustan tallennuskapasiteetti mahdollistaa yksityisten kopioiden valmistamisen, arvion kannalta merkityksellistä on se, että laitteelle tai alustalle voidaan tehdä kopioita suojatuista teoksista eikä se, onko kopiosuojauksia mahdollista käyttää tai onko niitä käytetty.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teknisten toimenpiteiden käyttämistä tai käyttämättä jättämistä ei ole perusteltua huomioida tutkimustiedossa lainkaan. Vaikka hyvitysmaksuvelvollisuus koskeekin ainoastaan laillista kopiointia, oikeudenhaltijoita ei tule jättää kokonaan korvauksetta myöskään tilanteissa, joissa tekninen toimenpide ei ole riittänyt estämään kopiointia tai kyseessä kulloinkin olevaa kopioinnin muotoa, tai yksityishenkilöt esimerkiksi tahattomasti tekevät yksityisiä kopioita materiaalista, jonka kopiointi on pyritty estämään teknisin toimenpitein ja joka ei siten olisi ollut laillisen yksityisen kopioinnin piirissä. Hyvitysmaksuvelvollisuudella ei tällöinkään saa olla vaikutusta oikeudenhaltijan mahdollisuuksiin yrittää puuttua laittomaan kopiointiin kulloinkin käytettävissään olevin teknisin keinoin.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten unionin tuomioistuin on todennut, teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuden soveltamiseen.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Nykyisin digitaalisilla laitteilla (kännykät, älytelevisiot, jne) toistettava materiaali toistetaan käytännössä vain luvallisin keinon, esimerkiksi: Yle areena, Storytel, Spotify. Näissä sovelluksissa sisällön omistaja on myynyt sisällön toisto-oikeuden haluamaansa hintaan, eikä mikään lisähyvitys ole perusteltavissa tällaisille laitteille.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Unionin tuomioistuin on todennut, että teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitysmaksuvelvollisuuden soveltamiseen.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Teknisten toimenpiteiden käyttö tulisi ottaa huomioon siten, että ne vähentävät tai poistavat hyvitysmaksun tarpeen, koska ne jo rajoittavat kopioinnin mahdollisuuksia ja suojatun sisällön käyttöä. Jos sisältö on suojattu teknisillä keinoilla, kopiointi ei tapahdu samalla tavalla, jolloin oikeudenhaltijoille ei synny samanlaista vahinkoa, ja hyvitysmaksu on vähemmän perusteltu tai tarpeeton.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Unionin tuomiosituin on todennut, että teknisten toimenpiteiden soveltamismahdollisuuden ei tule vaikuttaa hyvitusmaksuvelvollisuuden soveltamiseen.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Valtiovarainministeriö
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Direktiivissä ei tarkkaan kerrota, miten teknisten toimenpiteiden soveltamista tai soveltamatta jättämistä olisi otettava huomioon. Johdantokappaleesta 39 kuitenkin ilmenee, että yksityistä kopiointia koskevan tekijänoikeuden rajoitus ei saa estää teknisten toimenpiteiden käyttöä ja että hyvitysjärjestelmässä olisi otettava asianmukaisesti huomioon tekninen ja taloudellinen kehitys varsinkin digitaalisen yksityiskäyttöön tapahtuvan kappaleen valmistamisen ja korvausjärjestelmien osalta, kun tehokkaita teknisiä suojausmenetelmiä on käytettävissä. Tämän perusteella vaikuttaa siltä, että jos ja kun tietoyhteiskunta on kehittynyt pisteeseen, jossa oikeudenhaltijat voivat kontrolloida yksityisen kopioinnin laajuutta, niin tällä tulisi olla vaikutusta hyvitysjärjestelmään. Direktiivin säätämisen aikoihin oli jo yleistynyt kopiointisuojaus, joka mahdollisti oikeudenhaltijoille rajata valmistettavien kappaleiden määrää. Näin ollen näköpiirissä oli jo tuolloin, että kopioinnista aiheutuva haitta tai menetys voidaan oikeudenhaltijoiden toimin rajoittaa. Johdantokappaleen mukaan myös pelkälle mahdollisuudelle käyttää suojausmenetelmiä voidaan antaa painoarvoa hyvitysjärjestelmässä (suojausmenetelmiä on käytettävissä -> ei siis edellytä, että on käytetty. Myös itse artiklassa käytetty sanamuoto ”teknisten suojakeinojen soveltaminen tai soveltamatta jättäminen” ohjaa samansuuntaiseen tulkintaan.)
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Mikäli kopioita ei ole teknisen rajoituksen vuoksi mahdollista valmistaa laillisesti, hyvitysmaksun sijaan tulee käyttää rikosoikeudellista prosessia.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Kannattaa nostaa kädet pystyyn tässä, mikään yksityiskohtainen teknologiaa koskeva lainsäädäntö ei voi pysyä tekniikan kehittymisen ja soveltamisen perässä. Pakko toimia periaatetasolla, kuten GDPR. Ei ota kantaa missä tietoa säilytetään, vaan miten.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Kaikin mahdollisin tavoin. Jos yksityinen henkilö maksaa hyvitysmaksua käyttämästään pilvipalvelun tallennustilasta vain siksi, että tätä tilaa voidaan käyttää laittomien kopioiden tekemiseen, mutta samaa pilvipalvelua käyttävät yritykset ovat tämän hyvitysmaksun ulkopuolella, vaikka myös yrityksen henkilöstö voi käyttää tätä samaa pilvipalvelua laittomien kopioiden tekemiseen, on kyseessä epätasa-arvoinen tilanne.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • ks. yllä
        • Kysymys 12: Millä tavalla maksun suuruuden tulisi määräytyä nettiliittymämallissa?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme puolla sitä, että nettiliittymien tulisi olla hyvitysmaksun piirissä. Tällaista mallia ei ole tietojemme mukaan missään muussa maassa. Katso vastaus kysymykseen 4.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata nettiliittymämallia.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata nettiliittymämallia.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymämallia ei pidä ottaa käyttöön. Sille ei ole perusteluja lainsäädännössä tai EU:n tuomioistuimen käytännössä.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Gramex ei ota kantaa tähän kysymykseen, koska emme kannata nettiliittymämallia.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Katsomme, että budjettimalli on parempi kuin nettiliittymämalli.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten olemme aiemmin todenneet, nettiliittymämalli ei mielestämme ole vaihtoehto.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme pidä nettiliittymämallia oikeana tapana järjestää hyvitysmaksu.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto ei pidä nettiliittymämallia realistisena eikä toivottavana. Ks. vastaus kysymykseen 4.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Sanoma kannattaa budjettimallia. Liittymän nimellisellä siirtonopeudella ei ole suhdetta yksityisestä kopinonnista aiheutuvaan haittaan. Eräiden tutkimusten mukaan suurien osa kumulatiivisesta yhteysliikenteestä aiheutuu laillisten lisensioitujen tilausohjelmapalveluiden käytöstä.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Viitaten aikaisempiin vastauksiin, nettiliittymämallille ei ole perustetta EU tuomioistuimen ratkaisukäytännön valossa eikä sen vuoksi ole aiheellista arvioida maksun suuruutta.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nettiliittymämalli olisi vastoin tietoyhteiskuntadirektiiviä ja unionin oikeuskäytäntöä.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata nettiliittymämallia.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten olemme aiemmin todenneet, nettiliittymämalli ei mielestämme ole vaihtoehto. Tällaista mallia ei ole tietojemme mukaan missään muussa maassa. Katso vastaus kysymykseen 4.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kopiosto ei kannata nettiliittymämallia. Tällaista mallia ei ole tietojemme mukaan missään muussa maassa. Katso vastaus kysymykseen 4.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teosto ei kannata hyvitysmaksun perustumista nettiliittymämalliin yllä esitetyistä syistä.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kysymykseen vastaaminen vaatisi lisää tutkimustietoa. On mahdollista, että esimerkiksi suuret datasiirtovolyymit korreloivat suuren yksityisen kopioinnin volyymin kanssa, mutta tästä ei liene toistaiseksi olemassa selvää näyttöä. Muun tiedon puuttuessa tällaisessa mallissa tulisi lähtökohdaksi ottaa samansuuruinen kaikkia liittymiä koskeva maksu.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Näyttelijäliitto ei kannata nettiliittymämallia.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitys on yksinkertaisinta ja järkevintä toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla. Missään muualla ei nettilittymämallin kaltaista laajakaistaveroa ole toteutettu.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhdessäkään muussa maassa ei ole käytössä internetliittymistä perittävää hyvitysmaksua. Kyseessä on täysin keinotekoinen malli, jolle ei löydy tukea yksityistä kopiointia koskevasta lainsäädännöstä tai Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä. Lähtökohtaisesti hyvitys tulisi toteuttaa voimassa olevalla budjettimallilla.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Suomen tietokirjailijat ry ei kannata nettiliittymämallia.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Nettiliittymämallissa maksun suuruuden määrittäminen olisi hankalaa ja epäoikeudenmukaista, koska nettiliittymää käytetään moniin eri tarkoituksiin, joista vain osa liittyy tekijänoikeudellisesti suojatun sisällön kopiointiin. Tästä syystä näen, että maksun suuruuden ei tulisi määräytyä nettiliittymämallissa lainkaan, koska se asettaisi lisäkustannuksia kaikille liittymän haltijoille, riippumatta siitä, kopioivatko he suojattua sisältöä.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Grafia ei kannata nettiliittymämallia.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Ei nettiliittymään mitään tälläisiä maksuja!
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Maksun ei tulisi perustua nettiliittymämalliin.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Suosittelen unohtamaan nettiliittymämallin, en näe miten siitä voisi tehdä oikeudenmukaisen.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Maksu tulee määräytyä nettiliittymän pitkäaikaisen tallennuskapasitetein perusteella, eli maksua ei voi periä nettiliittymästä.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei millään. Nettiliittymien hinnannousu rankaisee kansaa ja hidastaa digitalisaatiota, jossa kansakuntana emme muutenkaan ole kovin edistyneitä. Valtiovallan pitäisi käyttää aikaa ja energiaa sen miettimiseen, miten kehittämiseen saadaan vauhtia ja miten EU/Suomi kasvupolulle. Haittavero haitattomalle toiminnalle ei edistä tätä.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Maksua ei pitäisi laittaa nettiliittymille.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Nettiliittymän ominaisuudet eivät saa vaikuttaa millään tavoin maksun määrään. Kaistanleveys ts. siirtonopeus ei vaikuta laittomien kopioiden tekemiseen tai jakamiseen muuten kuin, miten nopeasti kopio saadaan siirrettyä koneelta toiselle. Piratismia harrastettiin jo internetin alkuaikoina, jolloin kaistanleveys oli murto-osa nykyisistä nopeuksista.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Ei maksua nettiliittymille, koska suurin osa ei kopioi yksityiskäyttöön.
        • Viitaten edellä mainittuun unionin tuomioistuimen ratkaisuun Copydan Båndkopi C-463/12 niin siinä on todettu, että hyvitysmaksua ei tarvitse maksaa, jos yksityisestä kopioinnista aiheutuva vahinko on vähäinen. Edelleen siinä on todettu, että jäsenvaltioilla on toimivalta vahvistaa mainitunlaisen vahingon kynnysarvo.
        • Kysymys 13: Missä tilanteissa haitan voitaisiin katsoa vahingon olevan vähäinen ja millä perusteella? Olisiko määriteltävä tällaisen vahingon kynnysarvo, ja jos olisi, niin mikä se voisi olla?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata kynnysarvon säätämistä, emmekä näe, miten voisi järkevästi perustella sitä, mikä vahinko on vähäinen. Vähäisen vahingon määrittäminen euroissa lienee mahdotonta. Käsittääksemme tällainen konstruktio ei myöskään EU:ssa ole laajasti käytössä. Yksityiseen käyttöön valmistettu kopio aiheuttaa aina haittaa oikeudenhaltijalle esimerkiksi saamatta jääneenä myyntinä. Teostyypit ovat hyvin erilaisia, eikä erityyppisiä teoksia voida arvottaa keskenään. Tällainen ei kohtelisi teoksia ja oikeudenhaltijoita yhdenvertaisesti.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata kynnysarvon asettamista, koska vähäistä haittaa kopioinnille ei ole mahdollista määritellä.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Haitan suuruus vaihtelee tapauskohtaisesti ja on mahdotonta ennalta määrittää sille kynnysarvoa.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Haitalle ei tule määrittää kynnysarvoa. Yksityinen kopiointi aiheuttaa teosten ja muiden suoja kohteiden oikeudenhaltijoille haittaa. Haitan suuruus vaihtelee tapauskohtaisesti ja on mahdotonta ennalta määrittää sille kynnysarvoa.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Haitan arvioinnissa ja kynnysarvon asettamisessa on hyvä tukeutua ajantasaiseen tutkimustietoon asiasta.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Haitan vähäisyydelle on teostyyppien erilaisuuden vuoksi mahdoton asettaa kynnysarvoa. Emme kannata kynnysarvon määrittelemistä.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että kynnysarvoja ei pidä asettaa, saati säätää. Miten ”vähäinen haitta” määriteltäisiin? Varsinkin pienille graafisen alan oikeudenhaltijoille vähäinenkin tulonmenetys (esimerkiksi saamatta jäävä myyntitulo) voi haitata toimintaa merkittävästi. Teoksia ja oikeudenhaltijoita on kohdeltava yhdenveroisesti.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tästä Sanomalla ei ole käytössään tutkimustietoa. Vähäistä haittaa ei lain perusteella kuulu korvata. Koska haitalle on haastavaa asettaa tarkkaa euromääräistä rajaa, voisi vaihtoehtoisesti sitä arvioida tutkimustiedon pohjalta määräajoin, esim. kolmen vuoden välein.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Puolueettomalla tutkimuksella on mahdollisuus selvittää se, millä tavoin ja missä määrin yksityistä kopiointia tapahtuu ja mitä vahinkoa se aiheuttaa oikeudenhaltijoille.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Haitalle ei tule määrittää kynnysarvoa. Yksityinen kopiointi aiheuttaa teosten ja muiden suoja koh-teiden oikeudenhaltijoille haittaa. Haitan suuruus vaihtelee tapauskohtaisesti ja on mahdotonta ennalta määrittää sille kynnysarvoa.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata kynnysarvon säätämistä tai asettamista. Vähäistä haittaa ei ole mahdollista määritellä.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Jäsenjärjestömme ottavat omissa lausunnoissaan kantaa siihen, tuleeko asettaa Copydan Båndkopi C-463/12 mukainen vahingon vähäisyyden kynnysarvo.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kopiosto ei kannata minkäänlaisen kynnysarvon säätämistä tai asettamista. Vähäistä haittaa ei ole mahdollista määrittää euroissa. Yksityiseen käyttöön valmistettu kopio aiheuttaa aina haittaa oikeudenhaltijalle esimerkiksi saamatta jääneenä myyntinä. Teostyypit ovat hyvin erilaisia, eikä erityyppisiä teoksia voida arvottaa keskenään. Tällainen ei kohtelisi teoksia ja oikeudenhaltijoita yhdenvertaisesti.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teosto ei kannata kynnysarvon asettamista, koska vähäistä haittaa kopioinnille ei ole mahdollista määrittää, jos tallennustila kuitenkin mahdollistaa kopioinnin. Yksityiseen käyttöön valmistetut kopiot aiheuttavat aina haittaa tekijöille saamatta jääneenä rojaltimaksuina tai myynteinä. Koska vähäisen haitan määrittäminen on jo lähtökohtaisesti ongelmallista, ei myöskään kynnysarvon määrittäminen vaikeasti arvioitavalle haitalle ole mielekästä.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tähänkin kysymykseen vastaamiseen tarvitaan lisää tutkimustietoa, mutta oikeudenhaltijoiden kannalta kohtuullinen kynnysarvo lienee sen perusteella määritettävissä. Yksistään se, että jonkin teoslain kopiointi hajaantuu useaan eri laitteeseen tai käyttötapaan, ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että kynnysarvon tarkastelu laite- tai käyttötapakohtaisesti aiheuttaa koko teoslajin jäävän hyvitysmaksuvelvollisuuden ulkopuolelle silloinkin, kun yksityisestä kopioinnista teoslajin oikeudenhaltijoille aiheutunut kokonaishaitta ei ole vähäinen.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Vähäistä haittaa ei ole mahdollista määrittää. Yksityiseen käyttöön valmistettu kopio aiheuttaa aina haittaa oikeudenhaltijalle esimerkiksi saamatta jääneenä myyntinä. Teostyypit ovat hyvin erilaisia, eikä erityyppisiä teoksia voida arvottaa keskenään. Tällainen ei kohtelisi teoksia ja oikeudenhaltijoita yhdenvertaisesti.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Hyvitysjärjestelmä on ylipäätänsä ongelmallinen, koska suurin osa käyttäjistä ei tosiasiassa tee yksityistä kopiointia, ja järjestelmä asettaisi maksuvelvollisuuteen myös heidät, joilla ei ole yhteyttä kyseiseen toimintaan. Näin syntyvä "vahinko" olisi vähäinen tai jopa olematon suurimmalle osalle maksuvelvollisista, mikä tekee järjestelmästä epäoikeudenmukaisen.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Suomen tietokirjailijat ry ei kannata minkäänlaisen kynnysarvon säätämistä tai asettamista. Vähäistä haittaa ei ole mahdollista määrittää.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Yksityiseen kopiointiin liittyvää aineistoa on valtava määrä, ja se kasvaa jatkuvasti, erityisesti digitaalisessa muodossa. Jos tätä alettaisiin arvioida kynnysarvon perusteella, se voisi kuormittaa oikeusjärjestelmää massiivisesti, vaikka kyse olisi pienistä oikeustapauksista. Mikäli yksityishenkilö rikkoo tekijänoikeuksia käyttämällä materiaalia muuhun kuin yksityiskäyttöön, pitäisi soveltaa jo olemassa olevaa lainsäädäntöä eikä lisätä oikeuslaitoksen kuormitusta. Ei ole realistista määritellä yleistä kynnysarvoa kaikelle kopioitavalle aineistolle, ja tällainen hinnoittelutapa olisi mielivaltainen ja byrokraattinen ilman selkeää todellisuuspohjaa.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Grafia ei kannata minkäänlaisen kynnysarvon säätämistä tai asettamista.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Valtiovarainministeriö
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmä on summaariseen oikeudenmukaisuuteen perustuva järjestelmä ja perustuu siksi yleisluonteisiin arvioihin. Myös haitan arvioinnissa ja siinä asetettavissa raja-arvoissa joudutaan varmasti tukeutumaan yleisluontoisuuteen. Esimerkiksi se, että tiedetään markkinoiden kehittyneen suuntaan, jossa tilauspohjaiset (eli lisensoidut) suoratoistopalvelut käytännössä ovat tehneet yksityisen kopioinnin tarpeettomaksi kuluttajien kannalta sekä lisäksi oikeudenhaltijoiden ulottuvilla on teknisiä keinoja, joilla voidaan rajoittaa yksityinen kopiointi voivat antaa aihetta päätelmälle, että yksityisen kopioinnin merkitys markkinoilla on vähentynyt ja siten hyvityksen oikeutus on heikentynyt.
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Jos yksityishenkilö vaikkapa varmuuskopioi kirjan itselleen eikä tietenkään jaa sitä eteenpäin, niin mitään vahinkoa ei tapahdu
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Direktiivin 5 artiklan 2 ja 5 kohdan tilanteissa vahingon voitaisiin katsoa olevan vähäinen ilman kynnysarvoa.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Esim. ostetun DVD levyn varmuuskopiointi. Tekijöille on jo maksettu kun DVD on ostettu eikä varmuuskopio anne oikeutta muihin maksuihin.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Vahinko tulisi suhteuttaa vahingon kärsijän taloudelliseen volyymiin. Esimerkiksi mikäli yksittäinen vahinkotapaus olisi alle 0,01% oikeudenhaltijan liikevaihdosta, voisi vahinkoa pitää vähäisenä.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Vahinko on vähäinen, jos sitä ei voi osoittaa tapahtuneen. Esimerkiksi, jos tulostan omalle seinälleni picasson (nimi muutettu taiteilijan yksityisyyden suojaamiseksi) sen sijaan että olisin ostanut sen kaupasta, olen aiheuttanut myyjälle tuottamuksellisen vahingon. Mutta jos en missään nimessä ostaisi picassoa ja tulostan seinälleni kopion, vahinkoa ei ole voinut tapahtua. Tulee vaikeaksi todistaa, että picasson tulostaminen esti sen ostamisen, mutta ymmärrätte ajatukseni. Jos sen sijaan tulostan picassoja ja myyn niitä ilman Picasson lupaa, olen aiheuttanut vahingon. Tässä tapauksessa myyntituloni suuruisen, en välttämättä aitojen picassojen suuruisen. Ja oikeudellisesti nämä lienevät välillisiä vahinkoja? Suoria vahinkoja tässä esimerkissä ei tapahdu. Nykyinen käytäntö, jossa joku piraattireppana joutuu maksamaan tuhansia euroja sillä perusteella, että häneltä kopioineet eivät osta alkuperäistä, on melko kestämätön ajatus. Laskevan rajahyödyn todellisuudessa väistämättä osa näistä teoreettisista ostajista on sellaisia, jotka eivät olisi maksaneet penniäkään alkuperäisestä, jos kauppa olisi ollut ainoa hankintakanava. Osa olisi maksanut jotain, ja osa olisi maksanut täyden hinnan, mutta kaikki eivät olisi maksaneet täyttä hintaa, jonka perusteella korvaussummia ymmärtääkseni sorvataan.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Vahingon kynnysarvon pitäisi olla korkealla.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Kaikissa tilanteissa. Laittoman kopioinnin estäminen on taistelua tuulimyllyjä vastaan, sitä tulee tapahtumaan siitä huolimatta kerätäänkö hyvitystä vai ei. Hyvitys vain sysää kyseenalaisesti määritetyn menetyksen korvauksen syyttömien taakaksi.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Jo nyt on vahinko olematon, selvät tekijänoikeuden loukkaukset ja rikkomukset pitää viedä esitutkintaan /riita-asiana käräjäoikeuteen.
    • Lausunnonantajia: 48
      Maksun suuruus ja päätös maksun suuruudesta
        • Ennen kuin hyvitystä ryhdyttiin maksamaan valtion budjettivaroista, silloin voimassa olleen tekijänoikeuslain 26 a §:n 3 momentin (663/2008) mukaisesti valtioneuvoston asetuksella säädettiin liikenne- ja viestintäministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön annettua asiasta lausuntonsa, mitkä laitteet kuuluivat 1 momentissa tarkoitetun maksun piiriin ja mikä on maksun suuruus. Ennen asetuksen antamista opetusministeriö neuvotteli 1 momentissa tarkoitettuja valmistajia ja maahantuojia sekä tekijöitä edustavien järjestöjen ja kuluttajaviranomaisten kanssa.

          Maksu tuli vahvistaa suuruudeltaan sellaiseksi, että sitä voitiin pitää sopivana hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön. Laitekohtaiselle kokonaismäärälle tuli vahvistaa yläraja, jota maksu ei saanut ylittää. Maksun suuruutta vahvistettaessa tuli ottaa huomioon saatavilla oleva tutkimustieto yksityisen kappaleen valmistamisen yleisyydestä sekä se, missä määrin yksityisen kappaleen valmistamisen estäviä teknisiä toimenpiteitä oli käytetty yleisön saataviin saatettujen teosten suojana. Laitetyypeittäin tuli lisäksi ottaa huomioon se, missä määrin laitetta oli mahdollista käyttää kappaleiden valmistamiseen teknisillä toimenpiteillä suojatuista ja suojaamattomista teoksista.

          Voimassa olevan tekijänoikeuslain 26 a §:n 1 momentin mukaan hyvitys maksetaan valtion talousarvioon otettavasta määrärahasta, jonka tulee olla määrältään sellainen, että sitä voidaan pitää kohtuullisena hyvityksenä teosten kappaleiden valmistamisesta yksityiseen käyttöön. Pykälän 2 momentin mukaan yksityistä kappaleen valmistamista ja sen yleisyyttä tutkitaan hyvityksen oikean mitoituksen määrittelemiseksi. Tutkimuksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä puolueeton tutkimuslaitos. Pykälän 3 momentin mukaan valtioneuvosto asettaa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä yksityistä kappaleen valmistamista koskevassa tutkimuksessa. Neuvottelukunnan toimikausi on neljä vuotta.
        • Kysymys 14: Millä tavalla päätöksenteko hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista, tallennusvälineistä ja palveluista tulisi järjestää? Millä tavalla hyvitysmaksun suuruudesta tulisi päättää? Tulisiko yksityisen kopioinnin kokonaismäärää tarkastella nykyisenkaltaisilla yksityistä kopiointia koskevilla tutkimuksilla?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Mielestämme hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista, tallennusvälineistä ja palveluista sekä niistä kerättävien maksujen suuruuden tulee perustua viranomaisen päätökseen. Näin oli Suomessa aiemmin ja se toimi hyvin. On erittäin tärkeä jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksia, koska silloin on saatavilla tutkimuksiin perustuvaa tietoa siitä, mihin teoksia kopioidaan ja minkä tyyppisiä teoksia kopioidaan. Näin saadaan myös tietoa kopioinnin muutoksista.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Viranomaisen tulisi päättää selkeään lainsäädäntöön perustuen hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista, tallennusvälineistä ja palveluista sekä maksujen määräytymisperusteista. Tutkimukset ovat tärkeitä haitan kohdistumisen määrittelemisessä ja niihin tulisi sisällyttää myös arvio euromääräisestä haitasta.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista, tallennusväliniestä ja palveluista tulisi päättää viranomaisen toimesta kuultuaan eri tahoja ennen päätöksentekoa. Sama tulisi koskea myös kerättävien hyvitysmaksujen tariffeja. Päätöksen tulee olla valituskelpoinen. Päätöksenteko voisi tapahtua esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Yksityistä kopiointia koskevat tutkimusten avulla saadaan tärkeää tietoa koko järjestelmän toimintaa sekä tietoa korvausten tilittämistä varten.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Elisa kannattaa nykyisenlaista järjestelmää, jossa eri intressitahot ovat edustettuina mm. yksityistä kopiointia koskevien tutkimusten järjestämisessä. Hyvitysmaksun suuruudesta on toistaiseksi päätetty valtion talousarvion yhteydessä ja Elisa pitää kannatettavana, että näin toimitaan edelleen. Päätöksenteossa kohtuullisen hyvityksen määrästä tulisi ottaa huomioon neutraalien tutkimusten tulokset liittyen esim. kopioinnin määrään.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista, tallennusväliniestä ja palveluista tulisi päättää viranomai-sen toimesta. Sama tulisi koskea myös kerättävien hyvitysmaksujen tariffeja. Gramex ei kannata eri intressitahojen neuvotteluita aiheesta, mutta kannattaa sitä, että viranomainen kuulee eri tahoja ennen päätöksentekoa. Päätöksen tulisi olla valituskelpoinen. Päätöksenteko voisi tapahtua esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Yksityistä kopiointia koskevien tutkimusten avulla saadaan tärkeää tietoa koko järjestelmän toiminnasta sekä tietoa korvausten tilittämistä varten.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvityksen maksamisen tulisi tapahtua valtion budjettivaroista, eli verotuksen kautta kerätyillä varoilla. Päätökset tulee tehdä tutkitun tiedon pohjalta avoimesti ja läpinäkyvästi.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin kuuluvien laitteiden, tallennusvälineiden, -alustojen ja -palvelujen määrittäminen ja tariffien asettaminen vaihtelee EU-alueella maittain. Joissakin maissa maksun piirissä olevat laitteet säädetään laissa ja joissakin maissa päätökset tekee viranomainen. Pohjana tulisi olla hyvin selkeä lainsäädäntö. Parasta olisi jos, hyvitysmaksun piiriin kuuluvat laitteet, tallennusvälineet ja palvelut sekä niistä kerättävien maksujen suuruuden laskentaperusteet voitaisiin säätää asetuksella. Vuosittain tehtävä päätös tulisi sitten viranomaisprosessissa, jota tulisi edeltää sidosryhmien kuuleminen ja viranomaisen päätöksen tulisi olla valituskelpoinen. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä, riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemä yksityisen kopioinnin vuosittainen tutkimus tulee säilyttää, ja sitä tulisi kehittää sellaiseksi, että kopiointi- ja kopioijamäärien lisäksi se sisältäisi tarkempaa tietoa kaiken kopioidun aineiston vuotuisesta kokonaisarvosta.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin kuuluvien laitteiden, tallennusvälineiden ja palveluiden sekä niistä kerättävien maksujen suuruuksien tulee perustua viranomaisen päätökseen. Maksun piiriin kuuluvista laitteista, tallennusvälineistä, palveluista ja tariffeista päättävä viranomainen voisi olla myös joku muu kuin tekijänoikeuslainsäädännöstä vastaava opetus- ja kulttuuriministeriö. Viranomaisen päätöstä tulisi edeltää sidosryhmien kuuleminen maksun piiriin kuuluvista laitteista ja tariffien suuruudesta. Viranomaisen päätöksen tulisi olla valituskelpoinen. Viranomaisen toimivalta tulisi määrittää lailla ja yksityiskohtaiset määräykset päätöksentekomenettelystä, kuulemisesta ja muista yksityiskohdista tulisi antaa esimerkiksi tekijänoikeusasetuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä, riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemä yksityisen kopioinnin vuosittainen tutkimus tulee säilyttää. Tutkimus on erityisen hyödyllinen määriteltäessä eri aineistotyyppien ja oikeudenhaltijaryhmien välisiä jakosuhteita.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liiton mielestä maksujen suuruudesta voisi päättää viranomainen sidosryhmiä laajasti kuultuaan. Päätöksenteon ja menettelyn tueksi tarvitaan yksityiskohtainen ohjeistus, esim. asetustasolla. Päätöksestä tulisi voida valittaa. Riippumaton vuotuinen tutkimus yksityisestä kopioinnista tulee säilyttää. Sitä tarvitaan, jotta kopioitujen aineistojen tyypeistä on tietoon perustuva käsitys ja jakosuhteet oikeudenhaltijoiden kesken voidaan määritellä todenmukaisesti ja reilusti. Esim. hyvitysmaksujen tason määrittelyssä em. tutkimus ei liene aivan yhtä tärkeä.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tekijänoikeuslain (1171/2014) 26 a § mukaan yksityistä kappaleen valmistamista ja sen yleisyyttä tutkitaan hyvityksen oikean mitoituksen määrittelemiseksi. Tutkimuksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä puolueeton tutkimuslaitos. Valtioneuvosto asettaa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä yksityistä kappaleen valmistamista koskevassa tutkimuksessa. Nykyinen malli on ollut toimiva. Vuosina 2015–2024 tehdyissä tutkimuksissa ilmenneellä yksityisen kopioinnin laskulla ei kuitenkaan ole ollut vaikutusta maksetun hyvityksen määrään, vaan hyvitys on ollut vuosina 2015–2024 koko ajan 11 miljoonaa euroa/vuosi. Tutkimustoimintaa tulee kehittää huomioimaan paremmin laitteiden ja palveluiden käyttäjien oma sisältö ja jatkossa hyvityksen maksaminen tulee sitoa paremmin tutkimuksen osoittaman yksityisen kopioinnin määrään ja tasoon.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvityksen maksaminen tulisi tapahtua valtion budjettivaroista. Budjetista hyvitys voitaisiin siirtää rahastoon, josta oikeudenhaltijoille korvattaisiin yksityisen kopioinnin haitasta.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyinen budjettirahoitusmalli on toimiva, mutta missä tahansa mallissa päätöksenteon tulee perustua puolueettomaan tutkimukseen yksityisestä kopioinnista.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin kuuluvista laitteista, tallennusväliniestä ja palveluista tulisi päättää viranomaisen toimesta. Sama tulisi koskea myös kerättävien hyvitysmaksujen tariffeja. Viranomaisen tulisi ennen päätöksentekoa kuulla eri tahoja. Päätösten tulisi olla valituskelpoisia. Päätöksenteko voisi tapahtua esimerkiksi Opetus- ja kulttuuriministeriössä. Yksityistä kopiointia koskevat tutkimusten avulla saadaan tärkeää tietoa koko järjestelmän toimintaa sekä tietoa korvausten tilittämistä varten.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Viranomaisen tulisi päättää hyvitysmaksun piiriin kuuluvat laitteet, tallennusvälineet ja palvelut sekä niistä kerättävien maksujen suuruudet. Päätöstä valmisteltaessa tulisi kuulla sidosryhmiä ja päätöksen tulisi olla valituskelpoinen. Toimivallasta, päätöksenteosta ja muista yksityiskohdista tulee säätää mahdollisimman selkeästi tekijänoikeuslaissa. Tutkimusta tulee jatkaa, sillä se antaa hyvän käsityksen eri aineistolajien kopiontimäärien välisistä suhteista. Maksua määriteltäessä tutkimuksella ei ole vastaavaa merkitystä. Tutkimuksen perusteella kohdistettavaa hyvitystä eri teoslajien välillä tulisi huomioida aiheutuneen haitan määrä. Esimerkiksi yksittäisen kaunokirjallisen teoksen sivun kopioiminen yksityiseen käyttöön on haitaltaan vähäisempi kuin kokonaisen elokuvan tai musiikkialbumin kopioiminen.
        • Finlands svenska författareförening
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Meidän näkemyksen mukaan hyvitysmaksun piiriin kuuluvat laitteet, tallennusvälineet ja palvelut sekä niistä kerättävien maksujen suuruudet tulee perustua viranomaisen päätökseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä, riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemä yksityisen kopioinnin vuosittainen tutkimus tulee säilyttää. Tutkimus on erityisen hyödyllinen määriteltäessä eri aineistotyyppien ja oikeudenhaltijaryhmien välisiä jakosuhteita.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin kuuluvien laitteiden, tallennusvälineiden, -alustojen ja -palvelujen määrittäminen ja tariffien asettaminen vaihtelee EU-alueella maittain. Joissakin maissa maksun piirissä olevat laitteet säädetään laissa ja joissakin maissa päätökset tekee viranomainen. Luovat ry:n näkemykseen kaiken pohjana tulisi olla hyvin selkeä lainsäädäntö. Parasta olisi jos, hyvitysmaksun piiriin kuuluvat laitteet, tallennusvälineet ja palvelut sekä niistä kerättävien maksujen suuruuden laskentaperusteet voitaisiin säätää asetuksella. Vuosittain tehtävä päätös tulisi sitten viranomaisprosessissa, jota tulisi edeltää sidosryhmien kuuleminen ja viranomaisen päätöksen tulisi olla valituskelpoinen. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä, riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemä yksityisen kopioinnin vuosittainen tutkimus tulee säilyttää, ja sitä tulisi kehittää sellaiseksi, että kopiointi- ja kopioijamäärien lisäksi se sisältäisi tarkempaa tietoa kopioidun aineiston vuotuisesta kokonaisarvosta kuluttajahinnoilla.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin kuuluvien laitteiden, tallennusvälineiden, -alustojen ja -palvelujen määrittäminen vaihtelee maittain. Joissakin maissa maksun piirissä olevat laitteet säädetään laissa ja joissakin maissa päätökset tekee viranomainen. Myös hyvityksen suuruuden eli tariffien asettaminen vaihtelee EU-maissa. Joissakin maissa myös tariffit perustuvat lakiin tai viranomaisen päätökseen. Joissakin maissa tariffit sovitaan sidosryhmien (laitevalmistajien ja maahantuojien, oikeudenhaltijoiden ja kuluttajien edustajien) välisissä neuvotteluissa. Joissakin maissa päätökset perustuvat näiden kahden yhdistelmään (viranomaispäätös ja sidosryhmien neuvottelut). Kopioston näkemyksen mukaan hyvitysmaksun piiriin kuuluvat laitteet, tallennusvälineet ja palvelut sekä niistä kerättävien maksujen suuruudet tulee perustua viranomaisen päätökseen. Maksun piiriin kuuluvista laitteista, tallennusvälineistä, palveluista ja tariffeista päättävä viranomainen voisi olla myös joku muu kuin tekijänoikeuslainsäädännöstä vastaava opetus- ja kulttuuriministeriö. Joka tapauksessa viranomaisen päätöstä tulisi edeltää sidosryhmien kuuleminen maksun piiriin kuuluvista laitteista ja tariffien suuruudesta. Viranomaisen päätöksen tulisi olla valituskelpoinen. Yhteishallinnointiorganisaatioiden oikeus toimia asiassa tuomioistuimessa omissa nimissään tulee varmistaa laissa. Viranomaisen toimivalta tulisi määrittää lailla ja yksityiskohtaiset määräykset päätöksentekomenettelystä, kuulemisesta ja muista yksityiskohdista tulisi antaa esimerkiksi tekijänoikeusasetuksessa. Joissakin maissa on erillinen tuomioistuin- tai vastaava viranomaiselin (copyright tribunal tai vastaava), joka päättää tariffien suuruudesta ja maksun piirissä olevista laitteista kuultuaan sidosryhmiä tai jos sidosryhmät eivät pääse neuvotteluteitse yhteisymmärrykseen. Tällaisen erityisen riidanratkaisuelimen säätämistä voisi selvittää myös Suomessa. Jos asianosaisten keskinäisissä neuvotteluissa ei saavutettaisi yhteisymmärrystä tariffeista ja maksun piirissä olevista laitteista, tallennusvälineistä, -alustoista ja palveluista, tekisi ratkaisun esimerkiksi erillinen kolmijäseninen viranomaiselin. Erillisessä viranomaiselimessä tulee kuulla sidosryhmän edustajia ennen ratkaisun antamista. Tanskassa on esimerkiksi kuusijäseninen Ophavsretslicensnævnet, jonka jäseninä on kolme korkeimman oikeuden tuomaria, kaksi asianajajaa sekä professori. Vaikka tämä ei Tanskassa ratkaisekaan yksityisen kopioinnin hyvitykseen liittyviä erimielisyyksiä, on se yksi esimerkki kansallisesta erillisestä riidanratkaisuelimestä. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä, riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemä yksityisen kopioinnin vuosittainen tutkimus tulee säilyttää. Tutkimus on erityisen hyödyllinen määriteltäessä eri aineistotyyppien ja oikeudenhaltijaryhmien välisiä jakosuhteita. Määriteltäessä tariffien suuruutta ja laitteita, tallennusvälineet ja -palvelut, joiden tulisi olla hyvitysmaksun piirissä, ei yksityisen kopioinnin tutkimuksella ole nähdäksemme samanlaista merkitystä. Niiden osalta viittaamme unionin tuomioistuimen ratkaisukäytäntöön, muun muassa kysymyksessä 3 viittaamiimme ratkaisuihin.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin sisältyviä laitteita, alustoja ja palveluita koskeva päätöksenteko ja maksujen ja niiden tason määrittämistapa vaihtelevat jonkin verran maittain: sekä katetut laitteet, alustat ja palvelut että tariffit voidaan määrittää laissa tai asetustasolla tai vahvistaa viranomaisen päätöksin. Ne voidaan myös vahvistaa eri sidosryhmien välisissä neuvotteluissa, joissa sidosryhmäedustuksen kokoonpano voi vaihdella järjestelmästä riippuen. Osassa maista on käytössä yhdistelmämalleja esim. sidosryhmien välisen neuvottelumenettelyn ja viranomaispäätöksen yhdistelmänä ja joissakin maissa tariffien lopullisesta suuruudesta ja maksun piiriin sisällyttävistä laitteista tekee lopullisen päätöksen erillinen tuomioistuin. Teosto katsoo, että päätöksenteko hyvityksen piiriin kuuluvista laitteista, alustoista ja palveluista sekä sovellettavista tariffeista on järjestettävä siten, että oikeudenhaltijatahoilla on aktiivinen mahdollisuus osallistua menettelyyn ja vaikuttaa päätöksentekoon. Teoston näkemys on, että kannatettava malli voisi olla esimerkiksi päätöksentekomalli, jossa sekä hyvitysmaksun piiriin kuuluvasta teknologiasta (laitteet, alustat, palvelut) että tariffeista neuvoteltaisiin lähtökohtaisesti kolmikantamenettelyssä siten, että edustettuna ovat hyvitysmaksuvelvolliset, oikeudenhaltijat sekä tekijänoikeuslaista vastaavan opetus- ja kulttuuriministeriön edustus. Järjestelmän tehokkaan toiminnan varmistamiseksi olisi kuitenkin tarpeen, että jos neuvottelutulokseen osapuolten välillä ei määräajassa päästä, lopulliset päätökset voitaisiin tehdä vastaavasti opetus- ja kulttuuriministeriön toimesta, jolla olisi näin päätöksenteon tueksi näkyvyys molempien osapuolten kantoihin. Opetus- ja kulttuuriministeriön päätökset tulisivat olla valituskelpoisia. Viranomaistoimivalta päätöksentekoon liittyen tulisi täsmentää lainsäädännössä ja tarkempia määrittelyjä antaa esim. tekijänoikeusasetuksessa. Yksityisen kopioinnin vuosittainen tutkimus, jonka opetus- ja kulttuuriministeriö on teettänyt riippumattomalla tutkimuslaitoksella, on jatkossakin hyödyllinen antamaan kuvaa eri teostyyppien kopioinnista ja siten hyvitysmaksun jakautumisesta eri oikeudenhaltijaryhmissä. On kuitenkin huomioitava, että tariffien määrittämisessä kopiointitutkimuksella on toissijainen merkitys, sillä kuten yllä on kuvattu, yksityisen kopioinnin hyvityksen kannalta olennaista on se, että yksityishenkilöillä on mahdollisuus valmistaa kopioita suojatuista teoksista, mikä tallennusalustojen, laitteiden ja palveluiden kohdalla on tosiasia.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tutkimustapaa on jatkossakin päivitettävä teknisen kehityksen mukana. Korvauksen kokonaistasoa tulisi vertailla EU-verrokkimaihin ainakin luovan alan työn keskimääräisen tulotason, tekijänoikeusalojen liikevaihdon ja yksityisen kopioinnin yleisyyden näkökulmista.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin kuuluvat laitteet, tallennusvälineet ja palvelut sekä niistä kerättävien maksujen suuruudet tulee perustua viranomaisen päätökseen. Maksun piiriin kuuluvista laitteista, tallennusvälineistä, palveluista ja tariffeista päättävä viranomainen voisi olla myös joku muu kuin tekijänoikeuslainsäädännöstä vastaava opetus- ja kulttuuriministeriö. Viranomaisen päätöstä tulisi edeltää sidosryhmien kuuleminen maksun piiriin kuuluvista laitteista ja tariffien suuruudesta. Viranomaisen päätöksen tulisi olla valituskelpoinen. Viranomaisen toimivalta tulisi määrittää lailla ja yksityiskohtaiset määräykset päätöksentekomenettelystä, kuulemisesta ja muista yksityiskohdista tulisi antaa esimerkiksi tekijänoikeusasetuksessa. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä, riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemä yksityisen kopioinnin vuosittainen tutkimus tulee säilyttää. Tutkimus on erityisen hyödyllinen määriteltäessä eri aineistotyyppien ja oikeudenhaltijaryhmien välisiä jakosuhteita. Määriteltäessä tariffien suuruutta ja laitteita, tallennusvälineet ja -palvelut, joiden tulisi olla hyvitysmaksun piirissä, ei yksityisen kopioinnin tutkimuksella ole nähdäksemme samanlaista merkitystä. Tutkimuksen perusteella kohdistettavaa hyvitystä eri teoslajien välillä tulisi huomioida aiheutuneen haitan määrä. Esimerkiksi yksittäisen kaunokirjallisen teoksen sivun kopioiminen yksityiseen käyttöön on haitaltaan vähäisempi kuin kokonaisen elokuvan tai musiikkialbumin kopioiminen.
        • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuhlberg Miira
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Päätökset tulee tehdä ja käyttö- ja kopiointitutkimukset toteuttaa laadukkaasti ja puolueettomasti; suoritettavien tutkimusten on oltava luotettavia, läpinäkyviä ja riittävän kattavia.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin kuuluvat laitteet, tallennusvälineet ja palvelut sekä niistä kerättävien maksujen suuruudet tulee perustua viranomaisen päätökseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä, riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemä yksityisen kopioinnin vuosittainen tutkimus tulee säilyttää.
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Laissa tekijänoikeuslain muuttamisesta (1171/2014) tekijänoikeuslain 26 a § muutettiin siten, että yksityistä kappaleen valmistamista ja sen yleisyyttä tutkitaan hyvityksen oikean mitoituksen määrittelemiseksi. Tutkimuksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä puolueeton tutkimuslaitos ja valtioneuvosto asettaa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä yksityistä kappaleen valmistamista koskevassa tutkimuksessa. Nykyinen toimintamalli on asianmukainen.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yksityisen kopioinnin merkitystä tulee tutkia nykyisen kaltaisella tutkimustoiminnalla. Tutkimusta tulee kehittää jatkuvasti siten, että se ottaa huomioon teknisen kehityksen. Tutkimukseen perustuvan tiedon yksityisen kopioinnin määrän ja merkityksen muutoksista tulee suoraan vaikuttaa vuotuiseen hyvitysmaksun korvaustasoon. Näin ei nyt ole tapahtunut.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Laissa tekijänoikeuslain muuttamisesta (1171/2014) tekijänoikeuslain 26 a § muutettiin siten, että yksityistä kappaleen valmistamista ja sen yleisyyttä tutkitaan hyvityksen oikean mitoituksen määrittelemiseksi. Tutkimuksen tekee opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymä puolueeton tutkimuslaitos ja valtioneuvosto asettaa opetus- ja kulttuuriministeriön esityksestä neuvottelukunnan, jonka tehtävänä on toimia neuvoa-antavana asiantuntijaelimenä yksityistä kappaleen valmistamista koskevassa tutkimuksessa. FiCom on ollut edustettuna yksityisen kopioinnin tutkimuksen neuvottelukunnassa, ja tutkimuksessa on huomioitu alalla tapahtuneet tekniset muutokset. Myös hyvitystä saavat tahot ovat olleet kattavasti edustettuna neuvottelukunnassa. Tuoreimman, 20.9.2024 julkaistun tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin määrä jatkoi laskuaan. Vuonna 2024 kopioitiin enää 183 miljoonaa tiedostoa eli 43 % vuonna 2015 kopioidusta 422 miljoonasta tiedostosta. Muutosta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 249/2014, s. 5) on todettu olennaista olevan tutkimustoiminnan organisointi niin, että yksityisen kopioinnin laajuudesta ja kopiointilähteistä saataisiin mahdollisimman neutraali ja värittymätön kuva hyvityksen oikean tason ja hyvityksen jakamisen perustaksi. Tämä tavoite on varmasti toteutunut. Tutkimuksessa todetulla yksityisen kopioinnin määrän laskulla ei kuitenkaan ole ollut mitään vaikutusta hyvityksen määrään, vaan hyvitys oli vuosina 2015–2024 samat 11 miljoonaa euroa, lähinnä hyvityksen saajatahojen aggressiivisen vaikuttamistyön vuoksi. Hyvitystä on siis jo vuosia maksettu enemmän kuin yksityisen kopioinnin taso edellyttäisi, jolloin kohtuullisen hyvityksen ylittävä osuus on käytännössä ollut hyvitysmaksuksi naamioitua kulttuuritukea. Tutkimustoimintaa tulee kehittää huomioimaan paremmin laitteiden ja palveluiden käyttäjien oman sisällön, kuten valokuvien ja tiedostojen, kopioimisen ja hyvitettävän kolmannen osapuolen tekijänoikeudella suojatun sisällön kopioimisen ero. Esimerkiksi pilvipalveluita käytetään lähinnä omien tiedostojen varmuuskopiointiin.
        • Liikenne- ja viestintäministeriö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Liikenne- ja viestintäministeriön näkemyksen mukaan yksityisen kopioinnin hyvityksen tulisi olla linjassa kopioinnin määrän kanssa. Tämän vuoksi ministeriö pitää hyvänä, että jatkossakin yksityisen kopioinnin määrää seurattaisiin riippumattomalla tutkimuksella.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin kuuluvat laitteet, tallennusvälineet ja palvelut sekä niistä kerättävien maksujen suuruudet tulee perustua viranomaisen päätökseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä, riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemä yksityisen kopioinnin vuosittainen tutkimus tulee säilyttää. Tutkimus on erityisen hyödyllinen määriteltäessä eri aineistotyyppien ja oikeudenhaltijaryhmien välisiä jakosuhteita.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKO ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Nykyinen budjettirahoitteinen järjestelmä on toimiva tapa. Yksityisen kopioinnin määrää koskevilla tutkimuksilla pitäisi kuitenkin olla vaikutusta hyvityksen suuruuteen.
        • Microsoft Oy, Heidi Nystedt, Yhteiskuntasuhde johtaja
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Päätöksenteossa on huomioitava erot turvallisuus-, mukavuus- ja käytettävyyssyistä tapahtuvan kopioinnin ja hyvityksen piiriin kuuluvan kolmannen osapuolen tekijänoikeudella suojatun sisällön kopioimisen ero. Pilvipalveluita käytetään pääasiassa ensinnä mainittuihin tarkoituksiin ja sellaisten tiedostojen kopintiin, joihin käyttäjällä itsellään on tekijänoikeudet.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin kuuluvat laitteet, tallennusvälineet ja palvelut sekä niistä kerättävien maksujen suuruudet tulee perustua viranomiaisen päätökseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämä, riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemä yksityisen kopioinnin vuosittainen tutkimus tulee säilyttää. Tutkimus on erityisen hyödyllinen määriteltäessä eri aineistotyyppien ja oikeudenhaltijaryhmien välisiä jakosuhteita.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Maksun piiriin kuuluvien laitteiden yms. ja niistä kerättävien maksujen suuruuden tulee perusta viranomaisen päätökseen. jSuomen tiedetoimittajain liitto katsoo, että nykyinen ministeriön teettämä vuosittainen tutkimus tulee säilyttää.
        • Valtiovarainministeriö
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Tietoyhteiskuntadirektiivi lähtee siitä, että hyvitysjärjestelmässä otetaan huomioon teknologian ja markkinoiden kehittyminen. Yksityisen kopioinnin tutkimuksilla voidaan seurata yksityisen kopioinnin kehitystä ja se on siten tärkeä väline tietoon perustuvalle päätöksenteolle. Tutkimuksissa tulisi kuitenkin myös analysoida yksityisen kopioinnin merkitystä tekijänoikeustaloudessa kokonaisuutena (mukaan lukien vaikutus lisensioituun ja muuhun luvalliseen kopiointiin sekä oikeudenhaltijoiden mahdollisuuteen rajoittaa kopiointi teknisin keinoin) ja yksityisestä kopioinnista tekijöille aiheutuva haitta.
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Eikö päätökset tehdä maan hallituksessa?
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Kuluttajien oikeuksia puolustavat järjestöjen kannan pitäisi näkyä paremmin, aikaisemmat ehdotukset ovat olleet liikaa Teoston yms. toimijoiden näkemysten mukaisia.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Päätöksenteon tulee perustua tutkittuun tosiasialliseen tietoon.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Uskon että kaiken johtamisen ja päätöksenteon pitää perustua tosiasioihin. Asiaa sietää siis tutkia riippumattomasti (teostonkaltaiset organisaatiot eivät ole riippumattomia, tutkimus pitää teettää esimerkiksi vertaisarvioidusti). Päätöksiä pitää tehdä poliittisesti eduskunnassa, jolloin kansalaiskeskustelu vaikuttaa. Elämme demokratiassa.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Kuten olemme edellä todenneet, verkkotallennuksesta on tullut niin helppokäyttöistä ja halpaa, että käyttäjät kopioivat enemmän ja kaikenlaista sisältöä. Koska yksityiset käyttäjämme enimmäkseen käyttävät yksityistä pilvitallennusta henkilökohtaisen sisällön säilytyspaikkana, yksityisen kopioinnin määrän määrittämiseen käytettävien menetelmien tulisi selvästi erottaa toisistaan käyttäjien oman sisällön (omat valokuvat ja tiedostot) kopiot ja kolmansien osapuolten suojatun sisällön kopiot. Kaikki menetelmät, joissa yksityinen sisältö jotenkin sisällytettäisiin laskelmiin, olisivat virheellisiä. Olisi myös teknisesti haastavaa ja yksityisyyttä loukkaavaa valvoa pilvitallennuksen sisältöä sen määrittämiseksi, onko yksityistä kopiointia tapahtunut. Tämä edellyttäisi monimutkaisia sisällön tunnistustekniikoita ja mahdollisesti loukkaisi käyttäjien yksityisyyttä.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Tutkimukset ovat erittäin epäluotettavia.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Yksityistä kopiointia koskevat tutkimukset joko perustuvat itseraportointiin tai vertaisverkkojen tarkasteluun. Itseraportointi antaa vääristyneen kuvan siitä, mitä oikeasti tapahtuu, koska tutkimukset käsittelevät laitonta toimintaa. Myöskään vertaisverkkojen tarkastelu ei ole luotettava tapa kerätä aineistoa tutkimuksiin, sillä ei voida varmuudella sanoa monestako henkilöstä vertaisverkon asiakkaat oikeasti koostuvat, esimerkiksi yhdellä jakajalla voi olla monta asiakasohjelmaa samassa verkossa luotettavan tiedonsiirron takaamiseksi. Tämän vuoksi hyvitysmaksun suuruutta ei voi järjellisesti päättää.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Nämä tutkimukset eivät ole kovinkaan luotettavia.
        • Kysymys 15: Mikäli hyvitysmaksu tulisi mielestänne toteuttaa esimerkiksi erillisellä rahastomallilla tai nettiliittymämallilla, niin millä perusteella ja minkälaisella päätöksentekomekanismilla hyvitysmaksun määrästä tulisi päättää?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme osaa arvioida, millaisella rahastomallilla tai nettiliittymämallilla hyvitysmaksu järjestyisi, eli emme pysty antamaan tähän vastausta. Rahasto- tai nettiliittymämallit eivät mielestämme ole relevantteja malleja, emmekä siksi kannata niitä. Nämä mallit eivät tietääksemme ole käytössä EU-maissa. Hyvitysmaksujärjestelmä kannattanee toteuttaa tavalla, joka on laajalti muissakin EU-maissa käytössä ja josta on kokemusta Suomessakin. Ks. vastauksemme kysymykseen 4 ja 5.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme pidä kuvattuja malleja toimivina aiemmin esittämiemme perustelujen pohjalta. Tällaisia malleja ei ole käytössä missään muussa EU-maassa.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Jos tällainen malli valikoituisi yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän toteutustavaksi, tulisi päätöksenteko tapahtua kysymykseen 14 antamamme vastauksen mukaisesti.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Päätöksenteon hyvitysmaksun määrästä tulisi pohjautua mahdollisimman neutraaliin ja värittymättömään tutkimukseen. Nykyinen tutkimukseen perustuva malli on lähtökohdiltaan hyvä, mutta tutkimusta ei ole otettu hyvityksen määrästä päätettäessä huomioon.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Gramex ei kannata rahastomallia tai nettiliittymämallia. Jos tällainen malli valikoituisi yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän toteutustavaksi, tulisi päätöksenteko tapahtua kysymykseen 14 antamamme vastauksen mukaisesti.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Päätöksenteon on hyvä pohjata tutkittuun tietoon.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme pidä kuvattuja malleja toimivina aiemmin esittämiemme perustelujen pohjalta. Tällaisia malleja ei ole käytössä missään muussa EU-maassa.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata näitä malleja.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto ei kannata rahastomallia eikä nettiliittymämallia. Ks. vastaukset kysymyksiin 4 ja 5.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun määrä tulisi perustua tutkimukseen, kuten nykyisin käytössä olevassa budjettimallissa.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ministeriön asetus on lähtökohtaisesti hyväksyttävä tapa säännellä asiaa. Tutkimustietoon perustuva asiantuntija-analyysi on tarpeen kaikissa eri toteutusmalleissa. Sanoma kannattaa mahdollisimman kevyttä ja kustannustehokasta toteutusta, jolla maksimoidaan oikeudenhaltijoille tilitettävä hyvitys
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun määrän tulee aina perustua yksityistä kopiointia koskevaan puolueettomaan tutkimukseen, jolla selvitetään sitä, mikä on yksityisestä kopioinnista oikeudenhaltijoille aiheutuva haitta. Suomessa on vuodesta 2015 lähtien tehty varsin hyvää tekijänoikeuslakiin perustuvaa puolueetonta tutkimusta yksityisestä kopioinnista, mutta hyvitysmaksun määrittelyä ei ole tehty tutkimuksen perusteella, vaan tutkimuksesta ilmenevän haitan korvaamisen lisäksi hyvitysmaksuna on maksettu hyvitysmaksua myös haitan ylittävältä määrältä, mikä on tosiasiallisesti hyvitysmaksuksi piilotettua kulttuuritukea.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata kyseisiä malleja.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme pidä kuvattuja malleja toimivina aiemmin esittämiemme perustelujen pohjalta. Tällaisia malleja ei ole käytössä missään muussa EU-maassa.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kopiosto ei kannata rahasto- tai nettiliittymämallia. Tällaisia malleja ei ole käytössä missään muussa EU- tai käsityksemme mukaan muussakaan maassa. Ks. vastauksemme kysymykseen 4 ja 5.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme kannata rahasto- tai nettiliittymämallia, ks., vastaukset kysymyksiin 4 ja 8.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ministeriön asetus on lähtökohtaisesti hyväksyttävä tapa säännellä asiaa. Tutkimustietoon perustuva asiantuntija-analyysi on tarpeen kaikissa eri toteutusmalleissa.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Näyttelijäliitto ei kannata rahasto- tai nettiliittymämallia.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun määrästä päättämisen on perustuttava neutraaliin tutkimustietoon.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyisenkaltainen tutkimukseen perustuva malli on hyvä, jos ja kun sen tulokset otetaan huomioon vuotuisessa hyvityksen korvaustasossa.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Viitaten aikaisempaan, päätöksenteon hyvitysmaksun määrästä tulisi pohjautua mahdollisimman neutraaliin ja värittymättömään tutkimukseen. Nykyinen tutkimukseen perustuva malli oli lähtökohdiltaan hyvä, mutta tutkimusta ei ole otettu hyvityksen määrästä päätettäessä lainkaan huomioon.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Suomen tietokirjailijat ry ei kannata rahasto- tai nettiliittymämallia.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Ensinnäkään valtio ei pysty määrittelemään hyvitysmaksun suuruutta siten, että se vastaisi tekijän käsitystä sopivasta korvauksesta. Tässä kohdassa puhutaan "kappaleista", mikä ilmeisesti viittaa musiikkiin, mutta nykyään voidaan kopioida mitä tahansa, eikä tätä voi rajata pelkästään musiikkiin. Jos yksityinen henkilö rikkoo lakia ja levittää tekijänoikeudellista aineistoa, sen arvo tulisi määrittää markkinahinnan mukaan, ei lainsäätäjän toimesta. Hyvitysmaksua ei tarvita yksityiskäyttöön.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Grafia ei kannata rahasto- tai nettiliittymämallia.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • kts. 14
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Päätöksenteon tulee perustua kopion valmistamisen tosiasialliseen määrään.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Eduskunta päättäköön lainsäädännöllä.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Julkinen rahoitus on paras ratkaisu, sillä tekijänoikeuskorvaukset voitaisiin rahoittaa yleisten verojen tai julkisten avustusten avulla, jolloin tunnustettaisiin luovien teosten kulttuurinen ja yhteiskunnallinen arvo.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Mitätöi hyvitymaksun tarpeen.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Uutta hyvitysmaksua ei tule toteuttaa ja nykyinen hyvitysmaksu tulisi purkaa.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Tekijänoikeusneuvostolta voi pyytää lausuntoa.
        • Kysymys 16: Onko Suomen hyvitysmaksutaso kokonaisuutena (vuonna 2024: 11 miljoonaa euroa, vuonna 2025: 5,5 miljoonaa euroa) oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei ole. Summa on noin 25% siitä, mikä Luovat ry:n tilaamassa tutkimuksessa vahingon suuruudeksi todettiin. Näkemyksemme mukaan kumpikaan taso ei ole oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon. Tämä asia on tärkeä: nykyinen korvaustaso ei ole laisinkaan koskenut graafista aineistoa eli sillä ei ole kompensoitu graafisten teosten tekijöille heidän teosten yksityistä kopiointia laisinkaan. Tuore selvitys yksityisen kopioinnin hyvityksen aiheuttamasta haitasta ei sisällä lainkaan arviota graafisten teosten oikeudenhaltijoille aiheutuneesta haitasta. Yhdymme Kopioston lausuntoon, jossa sanotaan seuraavaa: "Edes nykyinen (vuosi 2024) 11 miljoonan euron taso ei vastaa tekijänoikeuslain tarkoittamaa kohtuullista tai direktiivin tarkoittamaa sopivaa hyvitystä yksityisestä kopioinnista tekijän- ja lähioikeuden haltijoille aiheutuvasta haitasta. Vertailtaessa hyvitysmaksutasoa per capita eri EU-maissa, joissa on hyvitysmaksujärjestelmä käytössä, Suomi sijoittuisi häntäpäähän 5,5 miljoonan euron hyvitysmaksutasolla. Vertailussa, jossa mukana on 21 EU-maata, tietojemme mukaan valtaosassa hyvitysmaksutaso per capita on 1,5–5 €. Suomi on tässä vertailussa sijalla 15 (0,98 €/capita) ja Suomea alhaisempi taso on Latviassa, Tanskassa, Tsekeissä, Romaniassa, Kroatiassa ja Puolassa. Näkemyksemme mukaan Suomen tulisi uuden tallennusmaksujärjestelmän myötä sijoittua yläpäähän korvaustasossa heti järjestelmän voimaantulon jälkeisestä ajasta lähtien. Luovat ry:n tilaaman tuoreen, johtavan asiantuntijan VTT Pasi Holmin arvion mukaan yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta musiikin ja av-alan tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille erityisesti myynti- ja striimaustulojen alenemisena oli vuonna 2023 noin 35,7–45,9 miljoonaa euroa (Holm 2024; Luovat ry:n tilaama arvio). 11 miljoonan euron hyvitys korvaa tästä noin neljäsosan. Toisin sanoen 11 miljoonankaan euron taso ei ole ollut kohtuullinen korvaus yksityiseen käyttöön tapahtuvasta kopioinnista oikeudenhaltijoille aiheutuvasta haitasta. Tässä selvityksessä ei ole arvioitu graafisten teosten (teksti ja kuva) oikeudenhaltijoille aiheutunutta haittaa, eikä myöskään 11 miljoonan euron hyvitysmaksulla ole kompensoitu graafisten teosten tekijöille ja oikeudenhaltijoille heidän teostensa yksityistä kopiointia."
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei ole. Ei nykyinen korvaustaso eikä etenkään puolitettu korvaus vuonna 2025 ole suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon eikä yksityisesti kopioitujen sisältötuotteiden arvoon. Vuonna 2024 kopioitiin noin 183 miljoonaa musiikki- ja av-tuotetta, joiden yhteisarvo liikkuu noin miljardin euron suuruusluokassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan (FCG:n johtava asiantuntija, VTT Pasi Holm) yksityisen kopioinnin aiheuttama vahinko on varovaisestikin arvioiden noin 46 miljoonaa euroa.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvityksen tulee olla suhteessa yksityisestä kopioinnista aiheutuneeseen vahinkoon. Valtion budjetista suoritettava hyvityksen taso (11 miljoonaa euroa) on ollut riittämättömällä tasolla yksityisestä kopioinnista oikeudenhaltijoille koituvaan haittaan nähden. Lisäksi vuoden 2025 suunniteltu hyvityksen puolittaminen on täysin perusteeton, eikä hyvitys enää ole millään tasolla yhteisön oikeuden mukainen kohtuullinen korvaus yksityisestä kopioinnista. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämien tutkimusten mukaan tutkimuksen mukaan noin 700 000 kansalaista kopioi sisältöjä yksityiseen käyttöön ja lataavat ja tallentavat noin 183 miljoonaa musiikki-, elokuva- ja tv-sarjatuotetta vuodessa. Tuoreen Luovien alojen tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta myyntien ja striimaustulojen alenemisena on arviolta 35–46 miljoonaa euroa. Kyseisen haittatutkimuksen osalta tulee huomioida, että se koskee vain AV-teosten ja musiikin yksityistä kopiointia. Hyvityksenä haitasta eri alojen oikeudenhaltijoille on suoritettu 11 miljoonaa euroa, joskaan tuon määrän asettaminen ei aikanaan perustunut haittatutkimukseen. Hyvitys on korvannut vain noin yhden neljäsosan kopioinnin aiheuttamasta kokonaishaitasta.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Vuodelle 2025 ehdotettu 5,5 miljoonan hyvitys on oikeasuhteinen, Suomen väestö- ja kopiointimäärän huomioiden jopa suhteellisen korkea. Muista Pohjoismaista Ruotsissa hyvitysmaksu on vuonna 2018 ollut 5,5 miljoonaa ja Tanskassa 3,5 miljoonaa. Norjassa on vuodelle 2025 varattu 5,1 miljoonaa yksityisen kopioinnin hyvitystä varten. Hyvityksen leikkaus on myös perusteltu, kun otetaan huomioon, että hyvityksen määrä on ollut 11 miljoonaa myös vuonna 2015, jonka jälkeen kopiointimäärät ovat laskeneet 422 miljoonasta tiedostosta 183 miljoonaan tiedostoon, eli 43 %. Yksityisen kopioinnin laskevan trendin vuoksi laitemaksun palauttaminen vaikuttaa myös huonosti perustellulta. Järjestelmän hallinnointikulut eri toimijoille nousisivat nopeasti kohtuuttoman korkeiksi suhteessa siihen, mikä on kohtuullisen hyvityksen taso.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvityksen tulee olla suhteessa yksityisestä kopioinnista aiheutuneeseen vahinkoon. Gramex toteaa, että valtion budjetista suoritettava hyvityksen taso (11 miljoonaa euroa) on ollut riittämättömällä tasolla yksityisestä kopioinnista oikeudenhaltijoille koituvaan haittaan nähden. Lisäksi vuoden 2025 suunniteltu hyvityksen puolittaminen on täysin perusteeton, eikä hyvitys enää ole millään tasolla yhteisön oikeuden mukainen kohtuullinen korvaus yksityisestä kopioinnista. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämien tutkimusten mukaan tutkimuksen mukaan noin 700 000 kansalaista kopioi sisältöjä yksityiseen käyttöön ja lataavat ja tallentavat noin 183 miljoonaa musiikki-, elokuva- ja tv-sarjatuotetta vuodessa. Tuoreen Luovien alojen tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta myyntien ja striimaustulojen alenemisena on arviolta 35–46 miljoonaa euroa (FCG:n johtava asiantuntija, VTT Pasi Holm). Kyseisen haittatutkimuksen osalta tulee huomioida, että se koskee vain AV-teosten ja musiikin yksityistä kopiointia. Yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta koko luovalle sektorille on vielä tätä suurempi. Hyvityksenä haitasta eri alojen oikeudenhaltijoille on suoritettu 11 miljoonaa euroa, joskaan tuon määrän asettaminen ei aikanaan perustunut todelliseen haittatutkimukseen. Näin ollen, hyvitys on korvannut vain noin yhden neljäsosan kopioinnin aiheuttamasta kokonaishaitasta.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Perustana tulee olla avoin ja läpinäkyvä tutkimustieto.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei ole. Kumpikaan taso ei ole oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon eikä yksityisesti kopioitujen sisältötuotteiden arvoon. Kun nykyinen 11 miljoonan euron hyvitystaso asetettiin, sitä varten ei tehty minkäänlaista haittatutkimusta, vaan kyse oli poliittisesta neuvottelutuloksesta. Rahan arvo on muuttunut vuodesta 2015 sen verran, että indeksikorjattuna tuo luku olisi vuonna 2023 rahassa 13,5 miljoonaa. Eli hyvitys on vuodesta 2015-2023 leikkautunut ilman varsinaisia päätöksiä 2,5 miljoonaa euroa.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kumpikaan kysymyksessä mainituista tasoista ei ole oikeassa suhteessa aiheutuvaan vahinkoon. Viittaamme tältä osin Luovat ry:n tilaamaan tutkimukseen, jossa arvioitiin yksityisen kopioinnin oikeudenomistajille aiheuttamaa haittaa. On syytä ottaa huomioon myös, että vuoden 2024 ja 2025 tasoissa ei ole huomioitu graafisten teosten kopiointia, jonka määrä on Taloustutkimuksen yksityistä kopiointia koskevan tutkimuksen mukaan lisääntynyt.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liiton näkemyksen mukaan taso ei ole oikeassa suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon. 11 miljoonan euron hyvitysmaksukokonaisuudesta ei ole lainkaan korvattu graafisten teosten oikeudenhaltijoille yksityisestä kopioinnista aiheutunutta haittaa. Huomattakoon myös, että hyvityksen tasoa ei ole tarkistettu siitä päättämisen jälkeen (2015), vaikka yleinen kustannustaso on noussut huomattavasti kuluneen vuosikymmenen aikana.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Katsomme, että ehdotettu 5,5 miljoonan euron hyvitysmaksutaso on oikeasuhteinen suhteessa yksityisestä kopioinnista aiheutuvaan vahinkoon, sillä yksityinen kopiointi on vähentynyt olennaisesti. Taloustutkimuksen tekemän yksityistä kopiointia koskevan tutkimuksen mukaan yksityinen kopiointi vuonna 2024 oli vähentynyt yli 40 prosenttia verrattuna vuoden 2015 yksityisen kopioinnin mää-rään. On todettava, että korvauksen määrä on ollut ajanjakson 2015–2024 koko ajan 11 miljoonaa euroa siitä huolimatta, että yksityinen kopiointi on samana ajanjaksona vähentynyt olennaisesti. Jos Suomen ehdotettua 5,5 miljoonan euron hyvitystä verrataan muihin pohjois-maihin, on ehdotettu korvaustaso melko korkea. CISAC:in tekemän vuonna 2020 tutkimuksen mukaan vuonna 2018 Ruotsissa yksityisen kopioinnin hyvitysmaksutaso oli 5,5 miljoonaa euroa, Tanskassa 3,5 miljoonaa euroa ja Norjassa 5 miljoonaa euroa. Ottaen huomioon Suomen väkiluvun on kotimainen hyvitysmaksutaso selkeästi muita pohjoismaita korkeampi. Saman tutkimuksen mukaan se on yksi EU:n korkeimpia.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Sanoma ei ota kantaa hyvitysmaksun suuruuteen tai oikeasuhtaisuuteen. Toteamme kuitenkin, että hyvitysmaksun taso on myös aiemmin vaihdellut.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Lain edellyttämä yksityisen kopioinnin puolueeton tutkimus hyvityksen oikean mitoituksen määrittelemiseksi on osoittanut, että yksityinen kopiointi on ollut laskussa jo vuosia. Vuodelle 2025 määritelty 5,5 miljoonan euron hyvitysmaksutason voidaan vihdoin sanoa vastavan tutkimuksen mukaista yksityisestä kopioinnista oikeudenhaltijoille aiheutuvaa haittaa sekä myöskin muissa Pohjoismaissa vallitsevaa hyvitysmaksutasoa.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvityksen tulee olla suhteessa yksityisestä kopioinnista aiheutuneeseen vahinkoon. Valtion budjetista viime vuosina suoritettu hyvityksen taso (11 miljoonaa euroa) on ollut riittämättömällä tasolla yksityisestä kopioinnista oikeudenhaltijoille koituvaan haittaan nähden. Lisäksi vuoden 2025 suunniteltu hyvityksen puolittaminen on täysin perusteeton, eikä hyvitys enää ole millään tasolla yhteisön oikeuden mukainen kohtuullinen korvaus yksityisestä kopioinnista. Opetus- ja kulttuuriministeriön teettämien tutkimusten mukaan noin 700 000 kansalaista kopioi sisältöjä yksityiseen käyttöön ja lataavat ja tallentavat noin 183 miljoonaa musiikki-, elokuva- ja tv-sarjatuotetta vuodessa. Tuoreen Luovien alojen tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta myyntien ja striimaustulojen alenemisena on arviolta 35–46 miljoonaa euroa (FCG:n johtava asiantuntija, VTT Pasi Holm). Kyseisen haittatutkimuksen osalta tulee huomioida, että se koskee vain AV-teosten ja musiikin yksityistä kopiointia. Yksityisen kopioin-nin aiheuttama haitta koko luovalle sektorille on vielä tätä suurempi. Hyvityksenä haitasta eri alojen oikeudenhaltijoille on suoritettu 11 miljoonaa euroa, tämän määrän asettaminen ei aikanaan perustunut todelliseen haittatutkimukseen. Näin ollen, hyvitys on korvannut vain noin yhden neljäsosan kopioinnin aiheuttamasta kokonaishaitasta.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei. Etenkin vuoden 2025 taso on kaukana oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon, joka oli jopa 46 miljoonaa euroa vuonna 2024. Tämä selviää Luovat ry:n tilaamasta tutkimuksesta, jossa hyödynnettiin Taloustutkimuksen keräämiä tietoja yksityisen kopioinnin määrästä. Haittaa arvioitiin nimenomaisesti myynti- ja suoratoistotulojen aleneminsena.
        • Finlands svenska författareförening
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Näkemyksemme mukaan kumpikaan taso ei ole oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon. Edes nykyinen (vuosi 2024) 11 miljoonan euron taso ei vastaa tekijänoikeuslain tarkoittamaa kohtuullista tai direktiivin tarkoittamaa sopivaa hyvitystä yksityisestä kopioinnista tekijän- ja lähioikeuden haltijoille aiheutuvasta haitasta. Luovat ry:n tilaaman tuoreen, johtavan asiantuntijan VTT Pasi Holmin arvion mukaan yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta musiikin ja av-alan tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille erityisesti myynti- ja striimaustulojen alenemisena oli vuonna 2023 noin 35,7–45,9 miljoonaa euroa (Holm 2024; Luovat ry:n tilaama arvio). 11 miljoonan euron hyvitys korvaa tästä noin neljäsosan. Toisin sanoen 11 miljoonankaan euron taso ei ole ollut kohtuullinen korvaus yksityiseen käyttöön tapahtuvasta kopioinnista oikeudenhaltijoille aiheutuvasta haitasta. Tässä selvityksessä ei ole arvioitu graafisten teosten (teksti ja kuva) oikeudenhaltijoille aiheutunutta haittaa, eikä myöskään 11 miljoonan euron hyvitysmaksulla ole kompensoitu graafisten teosten tekijöille ja oikeudenhaltijoille heidän teostensa yksityistä kopiointia.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei ole. Kumpikaan taso ei ole oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon eikä yksityisesti kopioitujen sisältötuotteiden arvoon. Vuonna 2024 kopioitiin noin 183 miljoonaa musiikki- ja av-tuotetta, joiden yhteisarvo liikkuu noin miljardin euron suuruusluokassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan (FCG:n johtava asiantuntija, VTT Pasi Holm) yksityisen kopioinnin aiheuttama vahinko on varovaisestikin arvioiden 45,7 miljoonaa euroa. Vuosina 2002-2008 laitemaksuna kerätty hyvitys liikkui vuoden 2023 rahassa 14,4-20,9 miljoonan euron haarukassa. Kun nykyinen 11 miljoonan euron hyvitystaso asetettiin, sitä varten ei tehty minkäänlaista haittatutkimusta, vaan kyse oli poliittisesta neuvottelutuloksesta. Rahan arvo on muuttunut vuodesta 2015 sen verran, että indeksikorjattuna tuo luku olisi vuonna 2023 rahassa 13,5 miljoonaa. Eli hyvitys on vuodesta 2015-2023 leikkautunut ilman varsinaisia päätöksiä 2,5 miljoonaa euroa. Kun kopiointi on alentunut jonkin verran nopeammin kuin rahan arvo, tämä 11 miljoonaa muuttui asteittain kohtuullisemmaksi, mutta ei koskaan ole korvannut edes neljäsosaa tutkitusta haitasta.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Näkemyksemme mukaan kumpikaan taso ei ole oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon. Edes nykyinen (vuosi 2024) 11 miljoonan euron taso ei vastaa tekijänoikeuslain tarkoittamaa kohtuullista tai direktiivin tarkoittamaa sopivaa hyvitystä yksityisestä kopioinnista tekijän- ja lähioikeuden haltijoille aiheutuvasta haitasta. Vertailtaessa hyvitysmaksutasoa per capita eri EU-maissa, joissa on hyvitysmaksujärjestelmä käytössä, Suomi sijoittuisi häntäpäähän 5,5 miljoonan euron hyvitysmaksutasolla. Vertailussa, jossa mukana on 21 EU-maata, tietojemme mukaan valtaosassa hyvitysmaksutaso per capita on 1,5–5 €. Suomi on tässä vertailussa sijalla 15 (0,98 €/capita) ja Suomea alhaisempi taso on Latviassa, Tanskassa, Tsekeissä, Romaniassa, Kroatiassa ja Puolassa. Näkemyksemme mukaan Suomen tulisi uuden tallennusmaksujärjestelmän myötä sijoittua yläpäähän korvaustasossa heti järjestelmän voimaantulon jälkeisestä ajasta lähtien. Luovat ry:n tilaaman tuoreen, johtavan asiantuntijan VTT Pasi Holmin arvion mukaan yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta musiikin ja av-alan tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille erityisesti myynti- ja striimaustulojen alenemisena oli vuonna 2023 noin 35,7–45,9 miljoonaa euroa (Holm 2024; Luovat ry:n tilaama arvio). 11 miljoonan euron hyvitys korvaa tästä noin neljäsosan. Toisin sanoen 11 miljoonankaan euron taso ei ole ollut kohtuullinen korvaus yksityiseen käyttöön tapahtuvasta kopioinnista oikeudenhaltijoille aiheutuvasta haitasta. Tässä selvityksessä ei ole arvioitu graafisten teosten (teksti ja kuva) oikeudenhaltijoille aiheutunutta haittaa, eikä myöskään 11 miljoonan euron hyvitysmaksulla ole kompensoitu graafisten teosten tekijöille ja oikeudenhaltijoille heidän teostensa yksityistä kopiointia. 11 miljoonan tasoon päädyttiin vuonna 2015 poliittisen kompromissin tuloksena, kun yksityisen kopioinnin hyvitys siirtyi tallennuslaitteiden ja -alustojen myyntihintoihin sisältyneestä hyvitysmaksusta rahoitettavaksi valtion budjetista. Tämän jälkeen korvaukseen ei ole kertaakaan tehty indeksi- eikä muutakaan korotusta. Unionin tuomioistuin on korostanut, että oikeudenhaltijoilla on direktiivien mukaan oikeus asianmukaiseen korvaukseen työnsä käyttämisestä. Unionin tuomioistuimen mukaan jäsenvaltiolla, joka ottaa kansallisessa oikeudessaan käyttöön yksityistä kopiointia koskevan poikkeuksen, on velvollisuus saavuttaa tietty tulos siinä mielessä, että kyseisen valtion on toimivaltansa rajoissa varmistettava sellaisen sopivan hyvityksen tosiasiallinen periminen, jolla on tarkoitus korvata loukatuille tekijöille aiheutunut vahinko, etenkin, jos vahinko on aiheutunut mainitun jäsenvaltion alueella. (Stichting de Thuiskopie, C-462/09, kohdat 32-34)
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teoston näkemys on, että vuoden 2024 korvaustaso 11 miljoonaa euroa ja erityisesti vuoden 2025 korvaustaso (5,5 miljoonaa euroa) ovat molemmat merkittävässä epäsuhteessa oikeudenhaltijoille yksityisestä kopioinnista aiheutuvaan vahinkoon. Luovan työn tekijän ja yrittäjät, Luovat ry:n tilaaman tuoreen tutkimuksen mukaan, yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta musiikin ja av-alan tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille oli vuonna 2023 noin 35,7–45,9 miljoonaa euroa (Holm 2024; Luovat ry:n tilaama tutkimus). Jos otetaan huomioon myös graafisten teosten kopiointi, aiheutvan haitan määrä on merkittävästi tätä suurempi. Vuodelle 2025 ehdotettu budjettirahoitettu yksityisen kopioinnin hyvityksen määrä korvaa musiikki- ja av-teosten kopioinnista vain noin 12–15 %, eli vain murto-osan, eikä korvaus siten vastaa EU-lainsäädännön mukaista oikeudenhaltijoiden oikeutta kohtuulliseen korvaukseen työnsä tulosten käyttämisestä. On syytä korostaa, että Holmin tutkimuksessa sovellettiin useita varovaisuusperiaatteita. Mm. haittaa eli tulojen menetystä arvioitaessa oletettiin, että vastaajat ostaisivat keskimäärin vain 10 % siitä aineistosta, jota he ilmoittivat kopioivansa omaan käyttöönsä. Nämä varovaisuusolettamat huomioiden on todennäköistä, että musiikin ja av-teosten tekijöille tosiasiallisesti aiheutuva haitta on merkittävästi suurempi kuin 35,7–49 miljoonaa euroa. Edelleen on huomioitava, että tänä vuonna voimassa olleeseen 11 miljoonan euron korvaustasoon on päädytty vuonna 2015 poliittisen kompromissin tuloksena siirryttäessä tallennuslaite/alustaperusteisesta hyvitysmaksusta valtion budjettirahoitteiseen malliin. Korvaustasoon ei budjettiperusteisen järjestelmän noin kymmenen voimassaolovuoden aikana tehty mitään tarkistuksia tai indeksikorotuksia. Kun korvaustaso käytännössä puolitettiin vuodelle 2025, myöskään tätä päätöstä ei edeltänyt minkäänlainen tekijöille aiheutuvaan haittaan liittyvä harkinta. On siis ilmeistä, että hyvitysmaksun puolittamista koskeva valtiontaloudellisiin yleisiin säästötarpeisiin perustunut päätös ei ole EU-oikeuden mukainen eikä se ole oikeassa suhteessa oikeudenhaltijoille aiheuttamaan vahinkoon.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten edellä jo todettu, korvauksen kokonaistasoa tulisi vertailla EU-verrokkimaihin ainakin luovan alan työn keskimääräisen tulotason, tekijänoikeusalojen liikevaihdon ja yksityisen kopioinnin yleisyyden näkökulmista. Koska kyseessä on valtiota sitova velvoite, tason määräytymisessä ei valtiolla ole kulttuuritukien kaltaista harkintavaraa, vaan kyse on viime kädessä Euroopan unionin jäsenyysvelvoitteen täyttämisestä.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kumpikaan taso ei ole oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon. Edes nykyinen (vuosi 2024) 11 miljoonan euron taso ei vastaa tekijänoikeuslain tarkoittamaa kohtuullista tai direktiivin tarkoittamaa sopivaa hyvitystä yksityisestä kopioinnista tekijän- ja lähioikeuden haltijoille aiheutuvasta haitasta. Luovat ry:n tilaaman tuoreen, johtavan asiantuntijan VTT Pasi Holmin arvion mukaan yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta musiikin ja av-alan tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille erityisesti myynti- ja striimaustulojen alenemisena oli vuonna 2023 noin 35,7–45,9 miljoonaa euroa (Holm 2024; Luovat ry:n tilaama arvio). 11 miljoonan euron hyvitys korvaa tästä noin neljäsosan. Toisin sanoen 11 miljoonankaan euron taso ei ole ollut kohtuullinen korvaus yksityiseen käyttöön tapahtuvasta kopioinnista oikeudenhaltijoille aiheutuvasta haitasta. Tässä selvityksessä ei ole arvioitu graafisten teosten (teksti ja kuva) oikeudenhaltijoille aiheutunutta haittaa, joten se tulee vielä em. selvityksen päälle. 11 miljoonan tasoon päädyttiin vuonna 2015 poliittisen kompromissin tuloksena, kun yksityisen kopioinnin hyvitys siirtyi tallennuslaitteiden ja -alustojen myyntihintoihin sisältyneestä hyvitysmaksusta rahoitettavaksi valtion budjetista.
        • Kilpailu- ja kuluttajavirasto, Kuhlberg Miira
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Lausuessaan budjettimallin käyttöönotosta vuonna 2014 KKV oletti, että hyvityksen tarve tulisi tulevaisuudessa pienenemään johtuen striimauspalveluiden ja lisensoitujen palveluiden käytön yleistymisestä. Hyvityksen määrä ei kuitenkaan kymmenessä vuodessa pienentynyt, vaan pysyi samana (10–11 miljoonaa euroa). Vuonna 2025 korvaus laskee puoleen nykyisestä. KKV:n näkemys on, että sisältöpalvelujen tosiasiallinen merkitys laillisen yksityisen kopioinnin suhteen tulee arvioida, jotta hyvitysmaksu olisi oikeassa suhteessa yksityisestä kopioinnista aiheutuvaan haittaan.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Näkemyksemme mukaan kumpikaan taso ei ole oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon. Edes nykyinen (vuosi 2024) 11 miljoonan euron taso ei vastaa tekijänoikeuslain tarkoittamaa kohtuullista tai direktiivin tarkoittamaa sopivaa hyvitystä yksityisestä kopioinnista tekijän- ja lähioikeuden haltijoille aiheutuvasta haitasta. Luovat ry:n tilaaman tuoreen, johtavan asiantuntijan VTT Pasi Holmin arvion mukaan yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta musiikin ja av-alan tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille erityisesti myynti- ja striimaustulojen alenemisena oli vuonna 2023 noin 35,7–45,9 miljoonaa euroa (Holm 2024; Luovat ry:n tilaama arvio). 11 miljoonan euron hyvitys korvaa tästä noin neljäsosan. Toisin sanoen 11 miljoonankaan euron taso ei ole ollut kohtuullinen korvaus yksityiseen käyttöön tapahtuvasta kopioinnista oikeudenhaltijoille aiheutuvasta haitasta. Tässä selvityksessä ei ole arvioitu graafisten teosten (teksti ja kuva) oikeudenhaltijoille aiheutunutta haittaa, eikä myöskään 11 miljoonan euron hyvitysmaksulla ole kompensoitu graafisten teosten tekijöille ja oikeudenhaltijoille heidän teostensa yksityistä kopiointia.
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun määrästä voidaan esittää erilaisia arvioita. Hyvitysmaksun tulee kuitenkin perustuva mahdollisimman kattavasti neutraaliin tutkimustietoon.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Vuodella 2025 ehdotettu hyvitysmaksutaso on oikeasuhteinen ja vastaa pohjoismaisten verrokkimaiden tasoa. Viittamme tarkempien perusteluiden osalta Ficomin lausuntoon.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • FiCom piti jo hallituksen esityksestä HE 249/2014 antamassaan lausunnossa vuodelle 2015 ehdotettua 11 miljoonan euron hyvitystasoa korkeahkona. Nykytilanteessa, jossa yksityinen kopiointi on Taloustutkimuksen toteuttaman yksityisen kopioinnin tutkimuksen 2024 mukaan vuonna 2024 enää 183 miljoonaa tiedostoa eli 43 % vuonna 2015 kopioidusta 422 miljoonasta tiedostosta, myös 5,5 miljoonan euron hyvitystä voidaan perustellusti pitää korkeahkona. Hyvitysmaksu oli samat 11 miljoonaa euroa kymmenen vuoden ajan, vaikka yksityinen kopiointi väheni samassa ajassa alle puoleen. Oikeudenhaltijat ovat esittäneet (https://luovat.org/ajankohtaista/yksityisen-kopioinnin-hyvitys-korvaa-vain-noin-neljasosan-todellisesta-taloushaitasta/), että yksityinen kopiointi aiheuttaisi vuosittain noin 46 miljoonan euron haitan musiikin ja av-aineistojen myyntien ja striimaustulojen menetyksenä. Lukua voidaan perustellusti pitää epäuskottavana, koska mikäli Suomessa hyvitettäisiin yksityistä kopiointia 46 miljoonalla eurolla, Suomi olisi pelkästään vuonna 2018 maksanut tekijänoikeusjärjestö CISAC:in yhdessä BIEM:in kanssa tekemän vuonna 2020 julkaistun Private Copying Global Studyn (https://www.cisac.org/services/reports-and-research/private-copying-global-study) mukaan hyvitystä kolmanneksi eniten EU:ssa Saksan, Ranskan ja Italian jälkeen. Esimerkiksi Espanjassa hyvitystä maksettiin vuonna 2018 noin 40,4 miljoonaa euroa ja samana vuonna oikeudenhaltijat esittivät valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaostolle (https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/JulkaisuMetatieto/Documents/EDK-2018-AK-214775.pdf), että yksityisestä kopioinnista Suomessa tuolloin aiheutuva haitta oli 32–44 miljoonaa euroa, mikä vastaa tekijänoikeusjärjestöjen oman arvion mukaan nykyrahassa noin 38–52 miljoonaa euroa (https://luovat.org/ajankohtaista/hallituksen-aikomus-leikata-hyvitysmaksua-herattaa-huolta-oikeusvaltiosta/). Espanjan väkimäärä on lähes kymmenen kertaa Suomen väkimäärää suurempi ja Suomessa maksettiin silti yli neljäsosa Espanjassa maksetusta hyvityksestä. Saman CISAC:in tutkimuksen mukaan vuonna 2018, jolloin Suomessa yksityistä kopiointia hyvitettiin 11 miljoonalla eurolla, esimerkiksi Ruotsissa sama luku oli 5,5 miljoonaa euroa, Norjassa 5 miljoonaa euroa ja Tanskassa 3,5 miljoonaa euroa. Suomen hyvitystaso on siis jo vuosia ollut pohjoismaisia verrokkimaita korkeampi. Vuodelle 2025 ehdotettu 5,5 miljoonan hyvitys on oikeasuhteinen, vaikkakin Suomen väestö- ja kopiointimäärän huomioiden silti korkeahko. Suomen kokoisessa, mutta merkittävästi varakkaammassa Norjassa vuodelle 2025 on varattu 60,3 miljoonaa Norjan kruunua eli noin 5,1 miljoonaa euroa yksityisen kopioinnin hyvitystä varten (https://www.norwaco.no/privatkopiering).
        • Liikenne- ja viestintäministeriö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Liikenne- ja viestintäministeriön lausunnon lähtökohtana on, että opetus- ja kulttuuriministeriö on määritellyt vuonna 2015 käyttöön otetun budjettirahoitukseen perustuvan hyvityksen määrän asianmukaisesti. Tästä lähtökohdasta LVM katsoo, että hyvitysmaksun määrän tulee heijastaa yksityisen kopioinnin tasoa. Koska yksityisen kopioinnin määrä on laskenut puoleen vuoden 2015 tasosta, näkee ministeriö hyvityksen puolittamisen myös asianmukaisena. LVM huomioi, että hyvitysmaksu on ollut 11 miljoonan euron tasolla vuodesta 2015 saakka, vaikka vuosien 2017-2023 aikana yksityisen kopioinnin trendi on ollut laskeva. Ministeriö toistaa myös tämän kysymyksen osalta huomionsa siitä, että hyvitysjärjestelmää tarkasteltaessa tulisi ottaa huomioon laajemmin tekijänoikeusjärjestelmän kokonaisuus ja kulutustavoissa tapahtuneet muutokset, ml. suoran sopimisen kautta tekijöiden saamat korvaukset.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kumpikaan taso ei ole oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon. Edes nykyinen (2024) 11 miljoonan taso ei vastaa tekijänoikeuslain tarkoittamaa kohtuullista tai direktiivin tarkoittamaa sopivaa hyvitystä yksityisestä kopioinnista tekijänoikeudenhaltijoille aiheutuvasta haitasta. Nykyisellä hyvitysmaksulla ei ole kompensoitu graafisten teosten tekijöille ja oikeudenhaltijoille heidän teostensa yksityistä kopiointia.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKO ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Taloustutkimuksen tekemän yksityisen kopioinnin määrää Suomessa selvittävän tutkimuksen mukaan yksityinen kopiointi on vähentynyt vuosina 2015-2024 alle puoleen. Vuodeksi 2025 ehdotettua 5,5 miljoonan euron määrärahaa voi tutkimusten tulosten perusteella pitää tasoltaan oikeanlaisena. Cisacin tekemän Private copying global study 2020:n mukaan Suomi on ollut avokätinen hyvityksen maksaja muihin Pohjoismaihin verrattuna. Tutkimuksessa mukana olevina vuosina 2015-2018 Tanskassa hyvitysmaksu laski noin 3,8 miljoonasta eurosta noin 3,5 miljoonaan euroon, Norjassa taso oli noin 5 miljoonaa euroa kaikkina vuosina ja Ruotsissa hyvitysmaksu laski noin 10 miljoonasta eurosta noin 5,5 miljoonaan euroon. Suomessa hyvitysmaksu on ollut Cisacin tutkimusaikana ja vielä vuoteen 2024 asti 11 miljoonaa euroa, eikä sitä ole edes Taloustutkimuksen tutkimustulosten perusteella vähennetty.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Tämä hyvitysjärjestelmä on selvästi keinotekoinen, ja mikäli vahinkoa aiheutetaan, se tulisi korvata markkinahinnan mukaan ja oikeudellisin perustein, eikä perimällä hyvitysmaksua kaikilta kansalaisilta tai niiltä, jotka käyttävät muistillisia laitteita. Jos yksityiseen käyttöön kopioiminen on sallittua, silloin vahinkoa ei ole tapahtunut. Digitaalisessa mediassa tämä voidaan ratkaista tekemällä materiaalista maksullista, jolloin tekijät saavat siitä korvauksen markkinahintaan.
        • Internet-käyttäjät ikuisesti-IKI ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Tällainen “lisäkustannus” verkkopalveluille ja laitteille on ristiriidassa tietoyhteiskunnan edistämisen kanssa. Ehkä pieni maksu ei tunnu merkittävältä, mutta johtaa tietoyhteiskunnan kehityksen hidastumiseen mikä ajan myötä rapauttaa Suomen etulyöntiasemaa ja kilpailukykyä netti- ja sisältöasioissa. Hyvitysmaksu pitäisi lopettaa kokonaan.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Kumpikaan taso ei ole oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon. Edes nykyinen (2024) 11 miljoonan taso ei vastaa tekijänoikeuslain tarkoittamaa kohtuullista tai direktiivin tarkoittamaa sopivaa hyvitystä yksityisestä kopioinnista tekijänoikeudenhaltijoille aiheutuvasta haitasta. Taso ei ole riittävä etenkään, kun sen tulisi kattaa myös graafisten teosten yksityinen kopiointi.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Suomen tiedetoimittajan liitto yhtyy Kopiosto ry:n näkemykseen, jonka mukaan kumpikaan taso ei ole oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon. Edes nykyinen (vuosi 2024) 11 miljoonan euron taso ei vastaa tekijänoikeuslain tarkoittamaa kohtuullista tai direktiivin tarkoittamaa sopivaa hyvitystä yksityisestä kopioinnista tekijän- ja lähioikeuden haltijoille aiheutuvasta haitasta. Luovat ry:n tilaaman tuoreen, johtavan asiantuntijan VTT Pasi Holmin arvion mukaan yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta musiikin ja av-alan tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille erityisesti myynti- ja striimaustulojen alenemisena oli vuonna 2023 noin 35,7–45,9 miljoonaa euroa (Holm 2024; Luovat ry:n tilaama arvio). 11 miljoonan euron hyvitys korvaa tästä noin neljäsosan. Toisin sanoen 11 miljoonankaan euron taso ei ole ollut kohtuullinen korvaus yksityiseen käyttöön tapahtuvasta kopioinnista oikeudenhaltijoille aiheutuvasta haitasta. Tässä selvityksessä ei ole arvioitu graafisten teosten (teksti ja kuva) oikeudenhaltijoille aiheutunutta haittaa, eikä myöskään 11 miljoonan euron hyvitysmaksulla ole kompensoitu graafisten teosten tekijöille ja oikeudenhaltijoille heidän teostensa yksityistä kopiointia.
        • Valtiovarainministeriö
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Budjettivaroin maksettavassa hyvityksessä on huomioitu kopiointitutkimusten osoittama yksityisen kopioinnin kehitys verrattuna lähtökohtaan vuonna 2015. On totta, että hyvitysmäärän pudotus vuoden 2024 tasoon verrattuna on merkittävä ja olisi ollut kenties suotavaa, että hyvitysmäärän sopeutustoimia olisi aloitettu jo aiemmin, kun kopiointitutkimukset osoittivat yksityisen kopioinnin laskevaa trendiä. On syytä huomioida, että Suomessa hyvityksen lähtötaso (per capita) vuonna 2015 on ollut verrattain korkealla tasolla esimerkiksi verrattuna muihin Euroopan maihin. (Lisäksi tällaista vertailua tehdessä on huomioitava, että monissa EU-maissa on 5 artiklan 2 a-kohdan ja b-kohdan mukaisia tekijänoikeuden rajoituksia varten säädetty yhtenäinen hyvitysjärjestelmä, eli käytännössä tällaisissa vertailuissa olisi huomioitava myös Suomessa valokopioinnin korvaamiseksi käytetty sopimuslisenssijärjestelmä.)
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Liian suuri, käyttäjät maksakoot.
        • Freelance ohjelmatyöntekijät ry, Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n johtoryhmä
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n mielestä kumpikaan taso ei ole oikea suhteessa oikeudenhaltijoille aiheutuvaan vahinkoon. Edes nykyinen (vuosi 2024) 11 miljoonan euron taso ei vastaa tekijänoikeuslain tarkoittamaa kohtuullista tai direktiivin tarkoittamaa sopivaa hyvitystä yksityisestä kopioinnista tekijän- ja lähioikeuden haltijoille aiheutuvasta haitasta. Luovat ry:n tilaaman tuoreen, johtavan asiantuntijan VTT Pasi Holmin arvion mukaan yksityisen kopioinnin aiheuttama haitta musiikin ja av-alan tekijöille ja muille oikeudenhaltijoille erityisesti myynti- ja striimaustulojen alenemisena oli vuonna 2023 noin 35,7–45,9 miljoonaa euroa (Holm 2024; Luovat ry:n tilaama arvio). 11 miljoonan euron hyvitys korvaa tästä noin neljäsosan. Toisin sanoen 11 miljoonankaan euron taso ei ole ollut kohtuullinen korvaus yksityiseen käyttöön tapahtuvasta kopioinnista oikeudenhaltijoille aiheutuvasta haitasta. Tässä selvityksessä ei ole arvioitu graafisten teosten (teksti ja kuva) oikeudenhaltijoille aiheutunutta haittaa, eikä myöskään 11 miljoonan euron hyvitysmaksulla ole kompensoitu graafisten teosten tekijöille ja oikeudenhaltijoille heidän teostensa yksityistä kopiointia. 11 miljoonan tasoon päädyttiin vuonna 2015 poliittisen kompromissin tuloksena, kun yksityisen kopioinnin hyvitys siirtyi tallennuslaitteiden ja -alustojen myyntihintoihin sisältyneestä hyvitysmaksusta rahoitettavaksi valtion budjetista. Tämän jälkeen korvaukseen ei ole kertaakaan tehty indeksi- eikä muutakaan korotusta.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Todennäköisesti on kun otetaan huomioon ihmisten käytöksessä tapahtuneet muutokset.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Yksityinen kopion valmistaminen tuottaa osalle oikeudenhaltijoista taloudellista etua ja osalle taloudellista haittaa. Hyvitysmaksutason suuruutta tärkeämpää on hyvitysten kohdentaminen.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Jännää että se on puolittunut! Epäilemättä tässä on edunsaajien etujärjestöt aktivoituneet huutamaan vääryyttä, kun minäkin olen päätynyt tänne kirjoittamaan. Minä en kykene arvioimaan vahinkojen suuruutta. 11 miljoonaa on paljon, mutta niin on 5,5 miljoonaakin. Miljoonakin on paljon rahaa. Sen minä tiedän, että spotifyt ja netflixit ja bookbeatit ovat lähes lopettaneet piratismin. Siinä mielessä oikein, että korvaussummakin pienenee kun kopiointi vähenee. Summan puolittuminen ei siis voi olla ongelma, online-palvelut toimivat.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Ei ole, liian suuri hyvitysmaksutaso.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Ei ole. Oikea hyvitysmaksu taso on tasan 0 euroa. Toistan itseäni ja totean, että ruokakaupoillekaan ei makseta hyvitystä hävikistä tai autovalmistajille julkisesta liikenteestä. Oikeudenhaltijoiden antama menetysten määrä on tuulesta temmattu luku, jolla ei ole järjellistä pohjaa.
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Suomen hyvitysmaksutaso kokonaisuutena on oikea suhteessa oikeudenhaltijoiden saamiin korvauksiin heidän teoksiaan jakelevilta palveluilta, edellämainittujen palveluiden toteuttamaan tekniseen valvontaan sekä lausuntopyyntöä koskevien yksityisten kopioiden valmistuksen vähenemiseen.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • On.
    • Lausunnonantajia: 41
      Hyvitysmaksukustannuksen henkilöllinen kohdentuminen 
        • Hyvitysmaksuvelvollisuus perustuu lain perusteella sallittuun yksityiseen kopiointiin. Maksua ei saa periä muilta tahoilta. Edellä mainitussa Euroopan unionin Copydan Båndkopi, C-463/12 ratkaisussa on todettu, että tietoyhteiskuntadirektiivin sääntely ei ole esteenä sille, että matkapuhelinten muistikortteja elinkeinonharjoittajille myyvät valmistajat ja maahantuojat velvoitetaan maksamaan maksua, jonka tarkoituksena on rahoittaa --- sopiva hyvitys, kun tiedetään, että mainittujen tahojen on tarkoitus myydä kyseiset muistikortit edelleen, mutta ei tiedetä, ovatko mainittujen muistikorttien lopulliset ostajat yksityishenkilöitä vai yrityksiä, jos mainitunlaisen järjestelmän käyttö on perusteltua käytännön vaikeuksien vuoksi ja maksuvelvollisilla on mahdollisuus saada suoritetut maksut palautettua niin, ettei palautuksen toteuttamistapa tee suoritettujen maksujen takaisin saamisesta suhteettoman vaikeaa.
        • Kysymys 17: Miten mahdollinen vapautus hyvitysmaksusta tai maksetun hyvitysmaksun palautus olisi järjestettävä, jotta vapautuksen tai palautuksen saaminen olisi tosiasiallisesti mahdollista, eikä kohtuuttoman vaikeaa?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tähän on varmasti olemassa hyviä teknisiä ratkaisuja.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Järjestelmät ja tekniset ratkaisut ovat kehittyneet huomattavasti kymmenen vuoden aikana, mikä vähentää olennaisesti hallinnollista taakkaa niin maahantuojilta, laitevalmistajilta kuin hyvitysmaksua hallinnoivalta järjestöltäkin.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teknologisen kehityksen myötä hyvitysjärjestelmän hallinnointi on helpottunut huomattavasti siitä aiemman tallennusalustamallin ajoista. Nykyisellä järjestelmäosaamisella hyvitystä hallinnoivan tekijäoikeusjärjestön on mahdollista suhteellisen vaivattomasti huolehtia vapautuksista ja maksujen palautuksista, eikä järjestelmän toiminta olisi kenellekään taholle kohtuuttoman vaikeaa.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Viittaamme edelliseen vastaukseen, laitemaksumalli synnyttää tarpeettomasti hallinnollisia kuluja suhteessa kohtuullisen hyvityksen tasoon.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teknologisen kehityksen myötä hyvitysjärjestelmän hallinnointi on helpottunut huomattavasti siitä aiemman tallennusalustamallin ajoista. Nykyisellä järjestelmäosaamisella hyvitystä hallinnoivan tekijäoikeusjärjestön tai erillisen tekijänoikeusjärjestöjen perustaman ja/tai nimittämän organisaation on mahdollista suhteellisen vaivattomasti huolehtia vapautuksista ja maksujen palautuksista, eikä järjestelmän toiminta olisi kenellekään taholle kohtuuttoman vaikeaa.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nimenomaan kuvatun kaltaiset hallinnolliset haasteet alleviivaavat budjettimallin selkeyttä suhteessa vaihtoehtoisiin malleihin.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Järjestelmät ja tekniset ratkaisut ovat kehittyneet huomattavasti kymmenen vuoden aikana, mikä on omiaan vähentämään olennaisesti hallinnollista taakkaa kaikilta tahoilta – maahantuojilta, laitevalmistajilta sekä hyvitysmaksua hallinnoivalta järjestöltä. Suomalaisella osaamisella tämä pystytään varmasti hoitamaan vähintään yhtä sujuvasti kuin muissakin EU-maissa.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Keskitetyn teknisen ratkaisun löytäminen nykyisellä e-aikakaudella lienee kohtuullisen vaivan takana. Suomen tiedekustantajien liitto pitää tärkeänä, että hallinnollinen taakka pysyy mahdollisimman kevyenä.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Vapautus hyvitysmaksusta tai maksetun hyvitysmaksun palautus toteuttaminen aiheuttaisi suuren hallinnollisen taakan ja olisi palaamista vanhaan, mitä emme kannata, mistä syystä nykyinen budjettimalli on tältäkin osin kannatettavin toimintatapa. Viittamme hallituksen esitykseen (HE 249/2014), jonka sivuilla 3–4 käydään läpi tallennusalustamallista aiheutuvaa hallinnollista taakkaa ja ylimääräisiä kustannuksia.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tässä kysymyksessä käsitelty haaste on jo itsessään merkittävä argumentti nykyisen budjettirahoitusmallin säilyttämisen puolesta. Yrityksien tulisi välttyä paitsi hyvitysmaksun maksuvelvollisuudesta, myös siihen liittyvästä hallinnollisesta taakasta.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomessa ei tule palata tallennusalustamalliin. Kysymykset itsessään jo osoittavat sen, että tallennusalustamalli synnyttäisi hallinnollista taakkaa ja ylimääräistä kustannusrasitusta. Lainsäätäjä on hyvin tunnistanut tallennusalustamallin ongelmat, ja niiden vuoksi lainsäätäjä on Suomessakin päättänyt siirtyä budjettirahoitusmalliin, jollainen on käytössä myös Norjassa ja Islannissa.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teknologisen kehityksen myötä hyvitysjärjestelmän hallinnointi on helpottunut huomattavasti aiemman tallennusalustamallin ajoista. Nykyisellä järjestelmäosaamisella hyvitystä hallinnoivan tekijäoikeusjärjestön on mahdollista suhteellisen vaivattomasti huolehtia vapautuksista ja maksujen palautuksista, eikä järjestelmän toiminta olisi kenellekään taholle kohtuuttoman vaikeaa.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyaikaiset tietotekniset järjestelmät mahdollistavat raportointiin perustuvien palautusten hakemisen sujuvasti.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Järjestelmät ja tekniset ratkaisut ovat kehittyneet huomattavasti kymmenen vuoden aikana, mikä on omiaan vähentämään olennaisesti hallinnollista taakkaa kaikilta tahoilta – maahantuojilta, laitevalmistajilta sekä hyvitysmaksua hallinnoivalta järjestöltä. Suomalaisella osaamisella tämä pystytään varmasti hoitamaan vähintään yhtä sujuvasti kuin muissakin EU-maissa.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykypäivänä on mahdollista toteuttaa maksujen raportointi sekä palautukset sähköisellä järjestelmällä tai palvelulla, jolloin raportointi ja palautusten hakeminen on helppoa ja tehokasta. Järjestelmät ja tekniset ratkaisut ovat kehittyneet huomattavasti kymmenen vuoden aikana, mikä on omiaan vähentämään olennaisesti hallinnollista taakkaa kummaltakin osapuolelta – maahantuojilta ja laitevalmistajilta sekä hyvitysmaksua hallinnoivalta järjestöltä.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyiset tietojärjestelmäratkaisut ja sähköiset palvelut mahdollistavat tehokkaat menettelyt, joilla voidaan kohtuullisen vaivattomasti toteuttaa hyvitysmaksuja koskeva raportointi sekä mahdolliset maksuvapautukset ja –palautukset. Vastaavia menettelytapoja on käytössä myös muualla Euroopassa, jossa markkinat ovat merkittävästi Suomea suuremmat. On huomioitava, että hyvitysjärjestelmässä on kysymys tekijän työn tulosten hyödyntämisen korvaaminen tekijöille, joten täysin vaivatonta ei tulonmenetysten korvaamisen tulisikaan olla. On luonnollisesti kuitenkin sekä oikeudenhaltijoiden että hyvitysmaksuvelvollisten intressissä, että järjestelmä toimii kustannustehokkaasti, ja tämä voidaan mahdollistaa tehokkailla sähköisillä palveluilla.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tässä kysymyksessä käsitelty haaste on jo itsessään merkittävä argumentti nykyisen budjettirahoitusmallin säilyttämisen puolesta. Yrityksien tulisi välttyä paitsi hyvitysmaksun maksuvelvollisuudesta, myös siihen liittyvästä hallinnollisesta taakasta. On oletettavaa, että yksityinen kopiointi painottuu nykyisin vahvasti ns. tietotyöläisiin ja asiantuntijoihin ja että se tapahtuu merkittävältä osin laitteilla, jotka ovat yksityishenkilöiden käytössä työ- tai muun palvelussuhteen perusteella ja joiden pääasiallinen käyttötarkoitus liittyy yrityksen tai muun työnantajan toimintaan. Tämä tekee tässä kysymyksessä haetusta rajauksesta olennaisen tärkeän ja lisää tutkimustietoa vaativan. On selvää, että niiden laitteiden, joita ei lainkaan käytetä yksityiseen kopiointiin, tulee oikeutetusti jäädä hyvitysvelvollisuuden ulkopuolelle, mutta laitteiden rajaus esimerkiksi kunkin laitteen tai tallennusalustan pääasiallisen käyttötarkoituksen perusteella ei enää liene riittävää. Tilanne on todennäköisesti muuttunut merkittävästi ajasta, jolloin tallennusalustajamaksujärjestelmää on Suomessa viimeksi sovellettu. Aikaisemmat tallennusvälineet olivat selkeämmin erotettavissa yksityis- ja työkäytössä oleviin.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyaikaiset tietotekniset järjestelmät mahdollistavat vapautusten ja palautusten hakemisen sujuvasti.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksusta vapautumisen on oltava hallinnollisesti mahdollisimman yksinkertaista. Budjettirahoitusmallissa hyvitysmaksusta vapautumisen ongelmaa ei ole. Se mahdollistaa myös hyvityksen kohdentamisen oikeudenmukaisesti ilman yksityishenkilöille tai yrityksille palvelujen käyttäjinä aiheutuvia haittoja.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyisen kaltainen budjettimalli on suositeltava yksinkertaisuudessaan. Tätä hallinnollista ongelmaa ei siinä esiinny.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kysymys itsessään osoittaa, kuinka tallennusalustamalli synnyttäisi hallinnollista taakkaa sekä ylimääräistä kustannusrasitusta. Lainsäätäjä on budjettimalliin siirryttäessä hyvin tunnistanut tallennusalustamallin ongelmat (HE 249/2014, s. 3–4).
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Maksujen raportointi sekä palautukset tulisi hoitaa sähköisellä järjestelmällä tai palvelulla.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Mahdollinen vapautus hyvitysmaksusta tai maksetun maksun palautus tulisi järjestää niin, että se on helposti saavutettavissa eikä kohtuuttoman vaikeaa. Prosessin tulisi olla digitaalinen ja yksinkertainen, jotta esimerkiksi yritykset, ammattilaiset, opiskelijat ja muut, jotka eivät käytä muisteja tekijänoikeudelliseen kopiointiin, voivat helposti hakea vapautusta. Vapautuksen voisi saada ennakkorekisteröinnin kautta, jolloin maksua ei perittäisi lainkaan, tai palautusprosessi voisi olla sujuva ja todisteet käyttöön liittyvästä tarkoituksesta (esim. kuitit tai opiskelijastatus) riittäisivät. Lainsäätäjän tulisi kohdistaa maksu tarkkaan vain niille, joiden käyttö liittyy tekijänoikeudelliseen kopiointiin, ja antaa automaattinen vapautus tietyille ryhmille, kuten opiskelijoille ja ammattilaisille. Tämä estäisi tarpeettomat maksut ja palautuksen hakemisesta ei tulisi vaikeaa.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Maksujen raportointi sekä palautukset tulisi hoitaa sähköisellä järjestelmällä tai palvelulla.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Maksua ei tule periä satunnaisesti.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Yksikertaisin malli on kerätä hyvitysmaksu yhteisöverosta.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei kannata rakentaa mitään perintä-palautusprosessia, joka työllistää kansalaisia/virkamiehiä. Käyttäkää hyvän tähden olemassaolevaa perintä/palautusmekanismia eli verotusta! Siellä on valmiit prosessit, jos tähän on pakko ottaa rahaa, ottakaa budjetista. Ei mitään ylimääräisiä himmeleitä, maamme on täynnä tällaisia tuottamattomia turhia rahanjakorukousmyllyjä, joiden pyörittäminen ei tuota arvoa, aiheuttaa vain kuluja.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Olemme havainneet vain kohtuuttoman vaikeita ratkaisuja.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Vapautusta ei pitäisi saada koska silloin olisi kyseessa epätasa-arvoinen tilanne.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Jos yksityinen henkilö joutuu maksamaan enemmän samasta palvelusta tai tuotteesta, kuin jokin yritys, on kyseessä epätasa-arvoinen tilanne, mikä suosii yrityksiä. Vapautuksen järjestäminen on täten turhaa.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Unionin tuomioistuimen mukaan direktiivin 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa voidaan soveltaa myös kappaleisiin, jotka yksityishenkilö on valmistanut kolmannelle kuuluvan laitteen avulla (ks. esim. Austro-Mechana, C-433/20, tuomio 24.3.2022, ja siinä viitatut oikeustapaukset). Monilla työntekijöillä on työsuhteessa verollinen vapaa puhelinetu, jolloin he saavat käyttää puhelimia myös henkilökohtaiseen käyttöönsä.
        • Kysymys 18: Tulisiko työnantajan työntekijän käyttöön hankkimien / vuokraamien älypuhelimien, joiden haltijana on luonnollinen henkilö, kuulua hyvitysmaksun piiriin, ja millä tavalla maksun keräämisen tällaisten puhelimien osalta tulisi tapahtua? Miten työntekijöiden käytössä oleviin kannettaviin tietokoneisiin tulisi suhtautua?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Mikäli työnantajan työntekijän käyttöön antamat laitteet, joille voidaan tallentaa ja kopioida, ovat myös yksityisessä käytössä, tulee laitteiden ehdottomasti olla hyvitysmaksun piirissä. Näin toimitaan myös useissa muissa maissa.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Unionin oikeuskäytännön huomioiden on perusteltua, että niin älypuhelimet kuin tietokoneet sisältyvät hyvitysmaksun piiriin, sillä työntekijä voi käyttää niitä myös yksityiseen kopiointiin.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin tulee kuulua kaikki sellaiset laitteet, joita voidaan käyttää kopioitaessa teoksia ja muita suojan kohteita yksityiseen käyttöön. Tämä on linjassa myös yhteisön tuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa. Yritysten hakemat hyvitysmaksun palautukset voivat koskea vain sellaisia laitteita, jotka eivät ole työntekijän yksityisessä käytössä.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ammattikäyttöön hankittu laite tai palvelu ei kuulu yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin tulee kuulua kaikki sellaiset laitteet, joita voidaan käyttää kopioitaessa teoksia ja muita suojan kohteita yksityiseen käyttöön. Tämä on linjassa myös yhteisön tuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa (ks. Austro-Mechana, C-433/20). On tärkeää huomata, että yritysten hakemat hyvitysmaksun palautukset voivat koskea vain sellaisia laitteita, jotka eivät ole työntekijän yksityisessä käytössä.
        • Suomen Kustannusyhdistys
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Näiden laitteiden tulee kuulua hyvitysmaksun piiriin sillä ne muodostavat merkittävän osan laitekannasta ja siten myös tehtävästä kopioinnista.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettimalli on myös tämä näkökohta huomioiden perusteltu.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Huomioiden unionin oikeuskäytäntö on perusteltua, että hyvitysmaksun piiriin sisältyvät niin työsuhdepuhelimet kuin työntekijän käyttöön annetut muutkin laitteet (mm. tietokoneet, tabletit ja muut laitteet), joita työntekijä voi käyttää myös yksityiseen kopiointiin.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Myös muiden kuin yksityishenkilöiden hankkimien laitteiden, jotka on annettu yksityishenkilön käyttöön, tulisi kuulua hyvitysmaksun piiriin. Padawan-ratkaisun mukaisesti voidaan olettaa, että yksityisessä käytössä olevan laitteen haltija hyödyntää laitteen kaikkia toimintoja. Maksu voidaan tällöinkin periä laitteiden valmistajilta ja maahantuojilta. Hyvitysmaksun palautusta voisi tällöin hakea, jos työnantajan hankkima laite ei ole lainkaan yksityiskäytössä.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että kaikkien työnantajan työntekijän käyttöön antamien laitteiden tulisi kuulua hyvitysvelvollisuuden piiriin ja maksu voidaan kerätä samoin kuin suoraan yksityisille myytävistä laitteista. Yhdenmukainen käytäntö olisi selkein. Hyvitysmaksusta tulisi voida hakea palautusta vain, jos on osoitettavissa, ettei laite ole minkäänlaisessa yksityiskäytössä.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Työnantajan työntekijän käyttöön hankkimien tai vuokraamien laitteiden tai palvelujen ei tule kuulua yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin, koska ne on hankittu ensisijaisesti työn tekemiseen eikä yksityiseen käyttöön. Koska yksityisen kopioinnin hyvitys perustuu vain yksityishenkilöiden tekemään kopiointiin eikä siis koske yrityksiä, yritysten ei pidä joutua maksamaan hyvitystä suoraan tai välillisesti. Tallennusalustamalli aiheuttaisi tarpeetonta ja kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Tällöin on myös mahdollista, että hyvitys-maksu kohdistuisi erilaisten tallennusalustojen hinnoissa virheellisesti yrityksiin.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Sanoma kannattaa budjettimallia. Käytännössä kaikissa moderneissa tietoteknisissä laitteissa on tallennusmahdollisuus. Työnantajalle tulisi huomattavia haasteita valvoa ja seurata mihin työntekijän hallussa olevia laitteita käytettäisiin. Tällainen työntekijöiden valvonta ei ilmeisimmin täyttäisi yksityisyyden suojan tulkintoja.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomessa ei tule palata tallennusalustamalliin. Kysymykset itsessään jo osoittavat sen, että tallennusalustamalli synnyttäisi hallinnollista taakkaa ja ylimääräistä kustannusrasitusta. Lainsäätäjä on hyvin tunnistanut tallennusalustamallin ongelmat, ja niiden vuoksi lainsäätäjä on Suomessakin päättänyt siirtyä budjettirahoitusmalliin, jollainen on käytössä myös Norjassa ja Islannissa.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksun piiriin tulee kuulua kaikki sellaiset laitteet, joita voidaan käyttää kopioitaessa teoksia ja muita suojan kohteita yksityiseen käyttöön. Tämä on linjassa myös yhteisön tuomioistuimen ratkaisukäytännön kanssa (ks. Austro-Mechana, C-433/20). On tärkeää huomata, että yritysten hakemat hyvitysmaksun palautukset voivat koskea vain sellaisia laitteita, jotka eivät ole työntekijän yksityisessä käytössä.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Luonnollisen henkilön hallussa olevista laitteista voidaan periä maksu laitteen valmistajalta tai maahantuojalta, kuten muidenkin laitteiden. Yritysten tulisi olla mahdollista hakea palautuksia vain sellaisista laitteista, joita työntekijä ei voi käyttää yksityiseen kopiointiin.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Huomioiden unionin oikeuskäytäntö on perusteltua, että hyvitysmaksun piiriin sisältyvät niin työsuhdepuhelimet kuin työntekijän käyttöön annetut muutkin laitteet (mm. tietokoneet, tabletit ja muut laitteet), joita työntekijä voi käyttää myös yksityiseen kopiointiin.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Unionin tuomioistuimen mukaan ”direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa voidaan soveltaa myös kappaleisiin, jotka luonnollinen henkilö on valmistanut kolmannelle kuuluvan laitteen avulla.” (Austro Mechana, C-433/20, kohta 23). Unionin tuomioistuimen Padawan-tuomiossa on myös todettu, että kun muun kuin luonnollisen henkilön hankkima laite on annettu luonnollisten henkilöiden käyttöön yksityiskäyttöä varten, ”ei ole välttämätöntä näyttää toteen, että he ovat todella tehneet näiden laitteiden avulla yksityisiä kopioita ja että he ovat siten todella aiheuttaneet vahinkoa suojatun teoksen tekijälle. Näiden luonnollisten henkilöiden voidaan näet oikeutetusti olettaa käyttävän täysin hyväkseen sitä, että he saavat laitteet käyttöönsä, eli heidän oletetaan käyttävän kaikkia kyseisiin laitteisiin liittyviä toimintoja, mukaan luettuna kappaleen valmistaminen. Näin ollen näiden laitteiden tai koneiden pelkkä kappaleenvalmistamiskapasiteetti riittää oikeuttamaan yksityistä kopiointia koskevan maksun perimisen, mikäli kyseiset koneet tai laitteet on annettu luonnollisten henkilöiden yksityiseen käyttöön.” (Padawan, C-467/08, kohdat 54-56). Huomioiden unionin oikeuskäytäntö on perusteltua, että myös työsuhdepuhelimien, työnantajan työntekijän käyttöön antaminen kannettavien tietokoneiden, tablettien ja muiden laitteiden, joita voidaan käyttää myös yksityiseen kopiointiin, sisältyvät hyvitysmaksun piiriin. Näin useissa muissakin EU-maissa tehdään. Laissa on myös tarpeen todeta, että oikeus hyvityksen palautukseen tai vapautukseen koskee ainoastaan yksinomaan ammattikäytössä olevia laitteita, tallennusvälineitä ja -palveluita. Näiden osalta voidaan maksu periä laitteen valmistajalta tai maahantuojalta, kuten muidenkin laitteiden. Yritysten hakemat hyvitysmaksun palautukset voivat koskea vain sellaisia laitteita, jotka eivät ole työntekijän yksityisessä käytössä. Maksun tulisi kohdistua myös sellaisiin työnantajan työntekijän käyttöön hankkimiin tai vuokraamiin laitteisiin, joita työntekijä voi käyttää työkäytön lisäksi myös henkilökohtaiseen käyttöönsä, esimerkiksi vapaan puhelinedun piirissä olevat puhelimet tai henkilökohtaisessa käytössä olevat kannettavat tietokoneet, tabletit tai muut laitteet, joita voidaan käyttää myös yksityiseen kopiointiin. Esimerkiksi Saksassa kerätään hyvitysmaksu myös yritystoiminnan piirissä olevista matkapuhelimista, kannettavista tietokoneista ja tableteista ja palautuksen hyvitysmaksusta voi saada yrityskäyttöön hankitusta laitteesta tai tallennusalustasta ainoastaan, jos sitä ei käytetä minkäänlaiseen yksityiskäyttöön.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Merkittävä määrä työsuhteessa olevaa väestöä käyttää työnantajien työsuhde-etuna tarjoamia työsuhdepuhelimia, joita henkilöt voivat käyttää ja yleisesti käyttävätkin myös omia yksityisiä tarkoituksiaan varten. Sama koskee työnantajan työntekijöiden käyttöön antamia kannettavia tietokoneita, tabletteja tai muita laitteita, joita voidaan käyttää yksityiseen kopiointiin. Työnantajan työntekijän käyttöön hankkimien tai vuokraamien älypuhelimien, joiden haltijana on luonnollinen henkilö, tulee siten kuulua hyvitysmaksun piiriin. Tämä vahvistetaan myös Unionin tuomioistuimen Austro Mechana -ratkaisussa: ”direktiivin 2001/29 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa voidaan soveltaa myös kappaleisiin, jotka luonnollinen henkilö on valmistanut kolmannelle kuuluvan laitteen avulla.” (Austro Mechana, C-433/20, kohta 23). Edellä mainittujen laitteiden maksu voidaan periä laitteen valmistajalta tai maahantuojalta tai toissijaisesti jälleenmyyjiltä, kuten muidenkin laitteiden maksu. Mikäli on selkeästi näytettävissä, että lähtökohtaisesti hyvityksen piiriin kuuluvaa laitetta ei käytetä yksityiseen käyttöön (esim. yrityksen aulapuhelimena käytettävä mobiililaite), voidaan hyvitysmaksusta saada palautus.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tällaisilla laitteilla tehtävän yksityisen kopioinnin tulee kuulua hyvitysmaksun piiriin. Oletettavasti niiden merkitys yksityisessä kopioinnissa on nykyisin merkittävä, viime aikoina kasvanut ja jatkossakin kasvussa. Etenkin sosiaalisesta mediasta, jonka käyttö tapahtuu valtaosin mobiililaitteilla, on tullut keskeinen yksityisen kopioinnin muoto. Koska yritysten on voitava vapautua maksusta tilanteissa, joissa laitetta ei lainkaan käytetä yksityiseen kopiointiin, maksun kerääminen on merkittävä tekninen haaste. Mikäli mallia jatkossa harkitaan, yhtenä toteutustapana tulisi ehkä selvittää maksun mahdollista yhdistämistä puhelinedun verotukseen siten, että määrätty osa puhelinedusta saatavista verotuloista jyvitettäisiin yksityisen kopioinnin hyvitykseen. Maksun ei kuitenkaan tulisi koskea ainoastaan laitteita, joissa on myös puhelintoiminto, vaan myös tietokoneita (ei pelkästään kannettavia) ja muita sekä sim-kortillisia että sim-kortittomia mobiililaitteita.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Huomioiden unionin oikeuskäytäntö on perusteltua, että myös työsuhdepuhelimien, työnantajan työntekijän käyttöön antaminen kannettavien tietokoneiden, tablettien ja muiden laitteiden, joita voidaan käyttää myös yksityiseen kopiointiin, sisältyvät hyvitysmaksun piiriin. Niillä tapahtuu yksityistä kopiointia.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Työvälineet, kuten puhelimet ja kannettavat tietokoneet (kuten myös muut tietotekniset laitteet) ovat ensisijaisesti työkäyttöön. Laitteiden ei pidä kuulua hyvitysmaksun piiriin.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyisen kaltainen budjettimalli on suositeltava yksinkertaisuudessaan. Tällaista ongelmaa ei siinä esiinny.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ammattikäyttöön hankittu laite tai palvelu ei kuulu yksityisen kopioinnin hyvityksen piiriin. Kysymys itsessään osoittaa, kuinka tallennusalustamalli synnyttäisi hallinnollista taakkaa sekä ylimääräistä kustannusrasitusta. Lainsäätäjä on budjettimalliin siirryttäessä hyvin tunnistanut tallennusalustamallin ongelmat (HE 249/2014, s. 3–4).
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Tallennusalustamallia ei tulisi ottaa käyttöön, kts vastaus kysymykseen 3. Yksityistä kopiointia ei tapahdu enemmistöllä yksityishenkilöillä eikä myöskään työntekijöillä, joten tallennusalustamalli olisi luonnollisille henkilöille epäoikeudenmukainen.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Unionin oikeuskäytäntö huomioiden on perusteltua, että myös työsuhdepuhelimien, työnantajan työntekijän käyttöön antaminen kannettavien tietokoneiden, tablettien ja muiden laitteiden, joita voidaan käyttää myös yksityiseen kopiointiin, sisältyvät hyvitysmaksun piiriin.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Mielestäni työnantajan työntekijän käyttöön hankkimien tai vuokraamien älypuhelimien ja kannettavien tietokoneiden ei tulisi automaattisesti kuulua hyvitysmaksun piiriin, vaikka niitä käytettäisiin myös henkilökohtaiseen käyttöön. Nämä laitteet ovat ensisijaisesti työvälineitä, ja niiden pääasiallinen käyttötarkoitus liittyy työntekoon, ei tekijänoikeudellisten teosten yksityiseen kopiointiin. Tämän lisäksi työnantajat voivat antaa muitakin laitteita työntekijän käyttöön, kuten kannettavia tietokoneita, kuvausvälineitä ja erilaisia päätelaitteita, jotka sisältävät massamuistia. Nämä laitteet ovat tarkoitettu työn suorittamiseen, eivätkä ne ole suunniteltu tekijänoikeudellisten teosten kopioimiseen. Työkäytössä olevien laitteiden kohdalla hyvitysmaksun periminen ei ole perusteltua, koska niiden ensisijainen tarkoitus ei ole henkilökohtainen kopiointi.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Unionin oikeuskäytäntö huomioiden on perusteltua, että myös työsuhdepuhelimien, työnantajan työntekijän käyttöön antaminen kannettavien tietokoneiden, tablettien ja muiden laitteiden, joita voidaan käyttää myös yksityiseen kopiointiin, sisältyvät hyvitysmaksun piiriin.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Ei
        • Freelance ohjelmatyöntekijät ry, Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n johtoryhmä
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n mielestä on perusteltua, että myös työsuhdepuhelimien, työnantajan työntekijän käyttöön antaminen kannettavien tietokoneiden, tablettien ja muiden laitteiden, joita voidaan käyttää myös yksityiseen kopiointiin, sisältyvät hyvitysmaksun piiriin, koska ne ovat todennäköisesti myös henkilökohtaisessa käytössä.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Ei, niiden ei tule kuulua hyvitysmaksun piiriin, sillä ne on hankittu työntekemisen välineiksi. Niitä ei ole hankittu yksityiseen kopiointiin.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Työntekijän työvälineistä on säädetty laeissa ja erillisissä tietoturvaohjeissa sekä niiden käyttöä rajoitettu teknisesti. Mikäli laitteen käyttöä koskevaa lainsäädäntöä ja sopimuksia ei voida yksilöidä, tulee kaikki työvälineet rajata hyvitysmaksujen ulkopuolelle.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • No ei tietenkään, yksikään työnantaja ei salli laittomuuksia eikä kannusta kopioimaan.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Sitä ei pitäisi tutkia eikä siitä pitäisi periä mitään maksua, koska se on ammattimaista käyttöä.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Yritysten ja työnantajien pitäisi myös maksaa hyvitysmaksu.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Jos hyvitysmaksu järjestetään, myös yritysten tulisi olla vastuussa hyvityksen maksamisesta.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Ei pidä, koska työpuhelimella hoidetaan työasioita, ei yksityistä kopiointia.
    • Lausunnonantajia: 36
       Hyvitysmaksun alueellinen kohdentuminen
        • Unionin oikeuskäytännön mukaan voidaan olettaa, että korvausta edellyttävää vahinkoa aiheutuu sen jäsenvaltion alueella, jolla kyseiset loppukäyttäjät asuvat ja kyseisen jäsenvaltion on alueellisen toimivaltansa mukaisesti varmistettava sopivan hyvityksen tosiasiallinen periminen kappaleen valmistamista koskevan yksinoikeuden haltijoille mainitun valtion alueella aiheutuneen vahingon korvaamiseksi. Kyseiseen velvollisuuteen ei ole vaikutusta sillä, että etäsopimusten tapauksessa elinkeinonharjoittajana toimiva myyjä, joka antaa kyseisen jäsenvaltion alueella asuvien ostajien käyttöön loppukäyttäjänä kappaleen valmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita, on sijoittautunut toiseen jäsenvaltioon. Siltä osin kuin asiassa oli tuotu esiin mahdottomuus periä maksua loppukäyttäjien ulkomailta maahantuomien välineiden osalta tuomioistuin on todennut, että jäsenvaltion on pyrittävä omaksumaan kansallisesta oikeudesta mainitun tietyn tuloksen saavuttamista koskevan velvollisuuden mukaisesti sellainen tulkinta, jolla taataan hyvityksen periminen myyjältä, joka osallistuu kyseisten välineiden maahantuontiin antamalla ne loppukäyttäjien käyttöön. (Ks. esim. C-462/09, Stichting de Thuiskopie, tuomio 16.6.2011, tuomion 33–40 kohdat.) Hyvitystä tulisi siten pyrkiä perimään Suomessa tapahtuvasta yksityisestä kopioinnista riippumatta siitä, onko luonnollinen henkilö ostanut tallennukseen käytettävän laitteen ulkomailta, esimerkiksi verkkokaupasta. Vastaava tavoite koskee ulkomailta käsin tallentamiseen tarjottavia pilvipalveluita (ks. kuitenkin edellä ennen kysymystä 9 tapaus Austro-Mechana).
        • Kysymys 19: Onko hyvitysmaksun kerääminen mahdollista, jos yksityishenkilö ostaa tallennuslaitteen tai -alustan ulkomaisesta verkkokaupasta? Entä silloin, jos yksityishenkilö hankkii tallennuspalvelun (pilvipalvelu) ulkomailta?

          Miten tällaista toimintaa voidaan valvoa? Mikäli tätä ei voida valvoa, olisiko tarkoituksenmukaisempaa kerätä hyvitysmaksua tallennuslaitteiden sijasta tai ohessa sellaisilta luonnollisilta henkilöiltä, joilla on laajakaistaliittymä Suomessa?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ulkomaisesta verkkokaupasta ostettuja tallennuslaitteita ja -alustoja sekä ulkomaisia tallennuspalveluja, joita tarjotaan Suomessa asuville yksityishenkilöille, ei tietenkään tule vapauttaa hyvitysmaksun maksamisesta, vaan niiden on oltava maksun piirissä eli niistä tulee periä hyvitysmaksu. Emme kannata laajakaistaliittymämallia. Ks. perustelut kysymyksessä 4.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ulkomaisesta verkkokaupasta ostetuista tallennuslaitteista ja -alustoista sekä ulkomaisista tallennuspalveluista, joita tarjotaan Suomessa asuville yksityishenkilöille, tulee periä hyvitysmaksu. Ulkomaisista verkkokaupoista tilatuista laitteista ja tallennusalustoista maksu tulee periä ja valvoa maksujen suorittamista samalla tavoin kuin niistä peritään muitakin tulli- tai vastaavia maksuja.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysvelvollisuuden piiriin tulee kuulua myös ulkomaisesta verkkokaupasta ostetut tallennusalustat ja -palvelut sekä tallennuslaitteet. Mikäli toisesta maasta ostetut tuotteet on verkkokaupan kotipaikassa vapautettu hyvitysmaksusta, tulee laitteista periä hyvitys siinä valtiossa, johon ne viedään.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Mikäli hyvitysmaksua kerätään kotimaisista tallennuslaitteista tai -alustoista, se pitäisi kerätä myös ulkomaisista vastaavista. Muussa tapauksessa kotimaiset toimijat asetetaan perusteetta epäedulliseen asemaan suhteessa ulkomaisiin toimijoihin. Tallennuspalveluiden ja -laitteiden ostaminen ulkomailta on nykyään hyvin helppoa. Tällaisen järjestelmän luominen aiheuttaa kuitenkin merkittäviä hallinnollisia kuluja.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysvelvollisuuden piiriin tulee kuulua myös ulkomaisesta verkkokaupasta ostetut tallennusalustat ja -palvelut sekä tallennuslaitteet. Mikäli toisesta maasta ostetut tuotteet on verkkokaupan kotipaikassa vapautettu hyvitysmaksusta, tulee laitteista periä hyvitys siinä valtiossa, johon ne viedään.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tämäkin näkökohta puoltaa budjettimallia.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ulkomaisesta verkkokaupasta ostetuista tallennuslaitteista ja -alustoista sekä ulkomaisista tallennuspalveluista, joita tarjotaan Suomessa asuville yksityishenkilöille, tulee periä hyvitysmaksu. Ulkomaisista verkkokaupoista tilatuista laitteista ja tallennusalustoista maksu tulee periä ja valvoa maksujen suorittamista samalla tavoin kuin niistä peritään muitakin tulli- tai vastaavia maksuja. Hyvitysmaksuja kerätään käytännössä kaikissa EU-maissa. Usein laitteet ja alustat, jotka viedään maasta, vapautetaan lähtömaassa hyvitysmaksuista. EU-sisämarkkinoiden toimintalogiikan kannalta on luonnollista, että maksu peritään silloin niissä maissa, joihin niitä viedään.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ulkomaisista verkkokaupoista tilatuista laitteista ja tallennusalustoista tulee periä hyvitysmaksu. Maksu voidaan periä ja sen suorittamista valvoa samalla tavoin kuin niistä peritään muitakin tulli- tai vastaavia maksuja.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että nämäkin tapaukset ovat hyvitysvelvollisuuden piirissä. Maksuja ja valvontaa voitaneen hoitaa samoin kuin muunkin maahantuonnin ja kansainvälisten tilausten tapauksissa. Selkeintä lienee kerätä maksu siinä maassa, johon laite tuodaan ja jossa sitä käytetään. Suomen tiedekustantajien liitto ei kannata nettiliittymämallia. Ks. vastaus kysymykseen 4.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Alueellisen rajoituksen vuoksi katsomme, että budjettimalli on ainoa toimivan ratkaisun tarjoava hyvitysjärjestelmämalli.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • EU pyrkii yhtenäiseen talousalueeseen. Toisesta jäsenvaltiosta ostettuja laitteita ei käytännössä voida saattaa Suomalaisen hyvitysmaksumenettelyn piiriin. Myös tämä puoltaa budjettimallia.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennusalustamalli on hallinnollisesti hankala eikä siihen tule sen monista ongelmista johtuen Suomessa palata. Laajakaistaliittymä ei ole EU tuomioistuimen edellyttämä kopiointilaite, -kone tai -tarvike eikä kopiointipalvelu. Perustetta hyvitysmaksun keräämiselle laajakaistaliittymistä ei ole.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysvelvollisuuden piiriin tulee kuulua myös ulkomaisesta verkkokaupasta ostetut tallennusalustat ja -palvelut sekä tallennuslaitteet. Mikäli toisesta maasta ostetut tuotteet on verkkokaupan kotipaikassa vapautettu hyvitysmaksusta, tulee laitteista periä hyvitys siinä valtiossa, johon ne viedään.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kysymyksen tarkoittamista ostoista ulkomaisesta verkkokaupasta tulisi periä hyvitysmaksu. Maksu voidaan periä maahantulon yhteydessä, samoin kuin muun muassa muut tullimaksut. Emme kannata laajakaistamaksua.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ulkomaisesta verkkokaupasta ostetuista tallennuslaitteista ja -alustoista sekä ulkomaisista tallennuspalveluista, joita tarjotaan Suomessa asuville yksityishenkilöille, tulee periä hyvitysmaksu. Ulkomaisista verkkokaupoista tilatuista laitteista ja tallennusalustoista maksu tulee periä ja valvoa maksujen suorittamista samalla tavoin kuin niistä peritään muitakin tulli- tai vastaavia maksuja. Hyvitysmaksuja kerätään käytännössä kaikissa EU-maissa. Usein laitteet ja alustat, jotka viedään maasta, vapautetaan lähtömaassa hyvitysmaksuista. EU-sisämarkkinoiden toimintalogiikan kannalta on luonnollista, että maksu peritään silloin niissä maissa, joihin niitä viedään.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ulkomaisesta verkkokaupasta ostetuista tallennuslaitteista ja -alustoista sekä ulkomaisista tallennuspalveluista, joita tarjotaan Suomessa asuville yksityishenkilöille, tulee periä hyvitysmaksu. Ulkomaisista verkkokaupoista tilatuista laitteista ja tallennusalustoista maksu tulee periä ja valvoa maksujen suorittamista samalla tavoin kuin niistä peritään muitakin tulli- tai vastaavia maksuja. Usein laitteet ja alustat, jotka viedään maasta, ovat vapautettuja kyseisessä maassa hyvitysmaksuista. Tästäkin syystä niistä tulee periä maksu siinä, maassa, johon ne tuodaan ja jossa yksityishenkilö voi niitä käyttää yksityiseen kopiointiin. Ulkomaisten verkkokauppojen ja ulkomaisten myyjien hyvitysmaksuvelvollisuus on kiistaton unionin oikeuden perusteella. Unionin tuomioistuin on Opus-ratkaisussaan todennut, että tällaisissa tilanteissa hyvitysmaksu voidaan periä elinkeinonharjoittajana toimivalta: ”Direktiiviä 2001/29 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa ja 5 kohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltion, joka ottaa käyttöön järjestelmän, jonka mukaan suojatuista teoksista kappaleen valmistamiseen tarkoitettujen välineiden valmistajan tai maahantuojan on maksettava yksityistä kopioimista koskeva maksu, ja jonka alueella tekijöille aiheutuu vahinkoa siksi, että siellä asuvat ostajat käyttävät heidän teoksiaan yksityiseen tarkoitukseen, on taattava, että kyseiset tekijät saavat tosiasiassa sopivan hyvityksen, jonka tarkoituksena on korvata heille kyseinen vahinko. Tässä yhteydessä pelkästään sillä, että kappaleen valmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita elinkeinonharjoittajana myyvä henkilö on sijoittautunut muuhun kuin siihen jäsenvaltioon, jossa ostajat asuvat, ei ole vaikutusta kyseiseen tietyn tuloksen saavuttamista koskevaan velvollisuuteen. Kansallisen tuomioistuimen on siinä tapauksessa, ettei sopivan hyvityksen perimistä ostajilta ole mahdollista varmistaa, tulkittava kansallista oikeutta siten, että kyseinen hyvitys voidaan periä elinkeinonharjoittajana toimivalta maksamisesta vastuussa olevalta henkilöltä.” (Opus, C-462/09, tuomiokohta 2). Myös unionin tuomioistuimen Amazon-tuomio tukee tätä (Amazon, C-572/14) Muissa EU-maissa useat ulkomaiset verkkokaupat raportoivat kyseisen maan yhteishallinnointiorganisaatiolle kyseiseen maahan myydyistä laitteista, tallennusalustoistaja tallennusvälineistä. Oikeudenhaltijoita edustavat yhteishallinnointiorganisaatiot myös itse selvittävät verkossa olevia kauppapaikkoja ja muita yrityksiä, joissa myydään tai jotka myyvät heidän maassaan asuville yksityishenkilöille laitteita, tallennusalustoja ja muita välineitä, joita voidaan käyttää tai joille voidaan tallentaa sisältöjä yksityiseen käyttöön. Kopiosto ei kannata laajakaistaliittymämallia. ks. perustelut kysymyksessä 4.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Riippumatta siitä, onko tallentava laite tai alusta hankittu tai tallennuspalvelu tilattu kotimaisesta tai ulkomaisesta verkkokaupasta, voi kuluttaja kopioimalla hankkia ja käyttää teoksia tallenteina, eikä käyttäjän tai oikeudenhaltijan kannalta ole eroa sillä verkkokaupan tai palveluntarjoajan sijaintimaalla. Tästä syystä ne tallentavat laitteet ja tallennusalustat sekä tallennuspalvelut, joita Suomen ulkopuolelle sijoittuneet verkkokaupat ja muut palveluntarjoavat tarjoavat Suomeen tulee sisällyttää hyvitysmaksuvelvollisuuden piiriin. Tätä Suomen ulkopuolelle sijoittautuneisiin elinkeinonharjoittajiin ulotettavaa hyvitysmaksuvelvollisuutta edellytetään myös Unionin Opus-ratkaisussa: ”Direktiiviä 2001/29 ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan b alakohtaa ja 5 kohtaa on tulkittava siten, että jäsenvaltion, joka ottaa käyttöön järjestelmän, jonka mukaan suojatuista teoksista kappaleen valmistamiseen tarkoitettujen välineiden valmistajan tai maahantuojan on maksettava yksityistä kopioimista koskeva maksu, ja jonka alueella tekijöille aiheutuu vahinkoa siksi, että siellä asuvat ostajat käyttävät heidän teoksiaan yksityiseen tarkoitukseen, on taattava, että kyseiset tekijät saavat tosiasiassa sopivan hyvityksen, jonka tarkoituksena on korvata heille kyseinen vahinko. Tässä yhteydessä pelkästään sillä, että kappaleen valmistamiseen tarkoitettuja koneita, laitteita ja tarvikkeita elinkeinonharjoittajana myyvä henkilö on sijoittautunut muuhun kuin siihen jäsenvaltioon, jossa ostajat asuvat, ei ole vaikutusta kyseiseen tietyn tuloksen saavuttamista koskevaan velvollisuuteen. Kansallisen tuomioistuimen on siinä tapauksessa, ettei sopivan hyvityksen perimistä ostajilta ole mahdollista varmistaa, tulkittava kansallista oikeutta siten, että kyseinen hyvitys voidaan periä elinkeinonharjoittajana toimivalta maksamisesta vastuussa olevalta henkilöltä.” (Opus, C-462/09, tuomiokohta 2). Suomenkin oikeuskäytännössä on jo vuonna 2015 katsottu, että hyvitysmaksua voidaan periä muualle kuin Suomeen sijoittuneilta toimijoilta (KKO 2015:17 Teosto vs. Verkkokauppa). Hyvitysmaksua kerätään Euroopassa yleisesti myös ulkomaisilta verkkokaupoilta, jotka toimittavat hyvitysmaksun alaisia tallennuslaitteita tai –alustoja kohdemaahan yksityishenkilöille tai tarjoavat pilvipalvelutallennustilaa yksityishenkilöiille kyseiseen kohdemaahan. Teosto katsookin, että myös Suomessa hyvitysvelvollisuus voidaan ulottaa Suomen ulkopuolelle sijoittautuneisiin toimijoihin, jotka myyvät tai tarjoavat Suomeen hyvitysmaksuvelvollisuuden piiriin kuuluvia tavaroita tai palveluita. Ulkomaisten elinkeinonharjoittajien Suomeen suuntautuvaa myyntiä on mahdollista valvoa. Lisäksi voidaan hyödyntää tulli- ja muiden vastaavien maksujen prosesseja ja käytäntöjä. Emme kannata nettiliittymämallia, ks. vastaukset kysymykseen 4.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Näissä tilanteissa hyvitysmaksun kerääminen on teknisesti vaikeaa, mutta tulisi periaatteessa toteuttaa samoin ehdoin kuin kotimaasta hankituissakin alustoissa, mikäli yksityinen kopiointi tapahtuu Suomessa. Tämäkin tekninen haaste puoltaa budjettirahoitusmallin säilyttämistä. Myös laajakaistamalliin liittyy tallennusalustamallin kaltaisia teknisiä haasteita, etenkin rajaus sekä yritystoimintaan että yksityiseen kopiointiin käytettyjen liittymien osalta.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ulkomaisesta verkkokaupasta ostetuista tallennuslaitteista ja -alustoista sekä ulkomaisista tallennuspalveluista, joita tarjotaan Suomessa asuville yksityishenkilöille, tulee periä hyvitysmaksu. Ulkomaisista verkkokaupoista tilatuista laitteista ja tallennusalustoista maksu tulee periä ja valvoa maksujen suorittamista samalla tavoin kuin niistä peritään muitakin tulli- tai vastaavia maksuja.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Alueellisen rajoituksen vuoksi budjettimalli on ainoa järkevä vaihtoehto.
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Tämä kysymys onnistuu toteamaan tämän järjestelmän selkeän kipukohdan. Tosiasiallisesti tallennusalustamallijärjestelmän toteutumisen valvominen olisi hankalaa ja todennäköisesti suomalaisia toimijoita valvottaisiin aktiivisemmin, joka johtaisi kilpailun vääristymiseen ja ulkomaalaisten toimijoiden houkuttelevuuteen halvempien hintojen takia.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Ulkomaisesta verkkokaupasta ostetuista tallennuslaitteista ja -alustoista sekä ulkomaisista tallennuspalveluista, joita tarjotaan Suomessa asuville yksityishenkilöille, tulee periä hyvitysmaksu. Ulkomaisista verkkokaupoista tilatuista laitteista ja tallennusalustoista maksu tulee periä ja valvoa maksujen suorittamista samalla tavoin kuin niistä peritään muitakin tulli- tai vastaavia maksuja.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Hyvitysmaksun kerääminen ulkomailta ostetuista tallennuslaitteista tai -palveluista, kuten pilvipalveluista, on käytännössä erittäin vaikeaa valvoa. Verkkokauppojen ja ulkomaisten palveluntarjoajien kohdalla rajat ylittävä kauppa ja palveluiden käyttö vaikeuttavat maksun perimistä, sillä jäsenvaltiot eivät välttämättä voi tehokkaasti valvoa yksittäisten ostosten alkuperää tai sitä, miten laitteita ja palveluita käytetään. Tämän tyyppisten pakollisten veroluontoisten maksujen lisääntyminen johtaisi helposti siihen, että käyttäjät hankkisivat laitteita ja pilvipalveluita, joilla maksua voidaan kiertää. Näin ollen hyvitysmaksua ei tarvita. Liittymätyypillä ei ole merkitystä siihen, voiko yksityishenkilö kopioida tekijänoikeudellista materiaalia, sillä tämä onnistuu lähes kaikilla liittymillä. Tämä olisi jälleen ylimääräinen kohdennettu piilovero. Kannustaisin keksimään muita teknisiä ratkaisuja oikeudellisen materiaalin hallintaan kuin dataverkkojen kohdentamista piiloverolle.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Maksu tulee periä siinä maassa, johon laitteet tuodaan ja jossa yksityishenkilö voi niitä käytää yksityiseen kopiointiin. Maksujen perimistä tulee valvoa samoin tavoin kuin niistä peritään muitakin tulli- tai vastaavia maksuja.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Ei tätä voida valvoa.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Laajakaistaliittymää on teknisesti mahdotonta käyttää itsessään kappaleen valmistamiseen, joten laajakaistaliittymästä ei voi kerätä hyvitysmaksua. Kopion valmistaminen vaatii aina sähköä mutta ei välttämättä internetyhteyttä, joten on perustellumpaa periä hyvitysmaksu sähköliittymästä.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Mahdotonta. Tähänhän tämä johtaa, ihmiset alkavat ostaa muista pohjoismaista. Jo nyt laitemarkkinalla toimii eurooppalaisia (no ainakin tanskalaisia ja ruotsalaisia ja saksalaisia) nettikauppoja, jotka tarjoavat palvelua suomeksi. Suomalainen jää kilpailussa, koska nettiostaja vertailee ja katsoo hintaa.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Kuten olemme edellä todenneet, olemme hyvin huolissamme siitä, että jos Suomessa otetaan käyttöön yksityisen kopioinnin hyvitysmaksu pilvitallennuksen osalta, sillä olisi kielteisiä vaikutuksia pilvipalvelujen tarjontaan Suomessa ja Euroopassa ja se kannustaisi erityisesti suomalaisia käyttäjiä käyttämään laittomien toimijoiden palveluita, jotka ovat vain yhden klikkauksen päässä.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Sellaista toimintaa ei voi järkevästi valvoa.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Tällaisen valvonnan järjestäminen on liki mahdotonta, koska valvonta tulisi suorittaa monella eri markkina-alueella, jolloin palvelun tai laitteen tarjoajan tulisi vastata hyvitysmaksun maksamisesta. On hyvin epätodennäköistä, että esimerkiksi yhdysvaltalainen toimija suostuisi maksamaan minkäänlaista hyvitystä suomalaisen asiakkaan vuoksi.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
    • Lausunnonantajia: 37
      Maksuvelvollisen tilitysvelvollisuus
        • Kysymys 20: Jos hyvitysmaksuvelvollisuus koskisi tallennuslaitteiden ja -alustojen valmistajia, maahantuojia, myyjiä ja tallennuspalveluiden tarjoajia, niin miten maksu- ja tilitysvelvollisuus oikeudenhaltijoille olisi järjestettävissä niin, että sen aiheuttama kustannusrasitus ja hallinnollinen taakka olisi mahdollisimman pieni?

          Jos katsotte, että maksu olisi kerättävissä keskitetymmällä tavalla, niin miltä taholta ja miten maksun kerääminen ja tilitysvelvollisuus hoidettaisiin?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Maahantuojat, myyjät, laitevalmistajat ja tallennuspalveluita tarjoavat raportoivat maksut sähköisesti hyvitysmaksun keräävälle taholle. Näin on toimittu aiemminkin ja se toimi hyvin. Vuosien mittaan sähköinen raportointi on vielä kehittynyt aimo harppauksen.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykypäivänä on mahdollista toteuttaa maksujen raportointi sähköisellä järjestelmällä tai palvelulla, jolloin raportointi ja tilitykset ovat helppoa ja tehokasta. Hyviä käytäntöjä ja malleja voidaan hakea muista EU-maista, joissa hyvitysmaksu-järjestelmä on käytössä.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksuvelvollisuus on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti esimerkiksi yhden tekijänoikeusjärjestön hoitaessa maksujen keräämisen maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennuspalvelujen tarjoajilta.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Olisi hyvin vaikeaa järjestää maksu- ja tilitysvelvollisuutta niin, että sen aiheuttama kustannusrasitus ja hallinnollinen taakka eivät muodostuisi kohtuuttoman suuriksi.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksuvelvollisuus on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti esimerkiksi yhden tekijänoikeusjärjestön tai erillisen tekijänoikeusjärjestöjen perustaman ja/tai nimittämän organisaation hoitaessa maksujen keräämisen maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennuspalvelujen tarjoajilta. Järjestelmän kustannustehokkuus kaikkien osapuolten, myös oikeudenhaltijoiden etu.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettimalli olisi tässäkin suhteessa selkein.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Vuoden 2014 jälkeen it-järjestelmät ja tekniset ratkaisut ovat kehittyneet huomattavasti, joka vähentää hallinnollista taakkaa kaikilta osapuolilta – maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennuspalveluiden tarjoajilta sekä hyvitysmaksua hallinnoivalta järjestöltä. Nykypäivänä on mahdollista toteuttaa maksujen raportointi sähköisellä järjestelmällä tai palvelulla, jolloin raportointi ja tilitykset ovat helppoa ja tehokasta. Hyviä käytäntöjä ja malleja voidaan hakea muista EU-maista, joissa hyvitysmaksu-järjestelmä on käytössä.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Keskitetyn teknisen ratkaisun löytäminen nykyisellä e-aikakaudella lienee kohtuullisen vaivan takana. Suomen tiedekustantajien liitto pitää tärkeänä, että hallinnollinen taakka pysyy mahdollisimman kevyenä.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennusalustamalli aiheuttaisi tarpeetonta ja kohtuutonta hallinnollista taakkaa ja ylimääräisiä kustannuksia. Kustannusrasituksen ja hallinnollinen taakan kohdentaminen oikeudenmukaisesti olisi erittäin vaikea toteuttaa.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Emme näe, miten hyvitys olisi tehokkaasti ja oikeudenmukaisesti järjestettävissä siten, että hallinnollinen taakka ja hallinnoinnista aiheutuvat kustannukset pysyisivät kohtuullisina.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennusalustamalli on hallinnollisesti hankala. Kustannusrasituksen kohdentaminen oikeudenmukaisesti olisi työlästä ja olisi suuri vaara, ettei se kohdentuisi oikeudenmukaisesti.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksuvelvollisuus on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti esimerkiksi yhden tekijänoikeusjärjestön hoitaessa maksujen keräämisen maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennuspalvelujen tarjoajilta. Järjestelmän kustannustehokkuus on kaikkien osapuolten, myös oikeuden-haltijoiden etu.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyaikaisia tietoteknisiä järjestelmiä käyttämällä hallinnollinen taakka tulee olemaan kohtuullinen, samoin kustannusrasitus.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Vuoden 2014 jälkeen it-järjestelmät ja tekniset ratkaisut ovat kehittyneet huomattavasti, joka vähentää hallinnollista taakkaa kaikilta osapuolilta – maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennuspalveluiden tarjoajilta sekä hyvitysmaksua hallinnoivalta järjestöltä. Nykypäivänä on mahdollista toteuttaa maksujen raportointi sähköisellä järjestelmällä tai palvelulla, jolloin raportointi ja tilitykset ovat helppoa ja tehokasta. Hyviä käytäntöjä ja malleja voidaan hakea muista EU-maista, joissa hyvitysmaksu-järjestelmä on käytössä.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykypäivänä on mahdollista toteuttaa maksujen raportointi sähköisellä järjestelmällä tai palvelulla, jolloin raportointi ja tilitykset ovat helppoa ja tehokasta. Järjestelmät ja tekniset ratkaisut ovat kehittyneet huomattavasti kymmenen vuoden aikana, mikä on omiaan olennaisesti vähentämään hallinnollista taakkaa kaikilta osapuolilta – maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennuspalveluiden tarjoajilta sekä hyvitysmaksua hallinnoivalta järjestöltä.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysmaksujen hallinnoinnin järjestäminen tehokkaaksi on kaikkien osapuolten intressissä. Pitämällä järjestelmän hallinnointikulut maltillisena, voidaan varmistaa kerättyjen hyvitysmaksujen mahdollisimman tehokas ulosmaksu tekijöille ja tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin. Näkemyksemme mukaan hyvitysmaksujen kerääminen voitaisiin myös jatkossa järjestää vastaavalla periaatteella kuin aikaisemmin, jolloin yksi toimija – tuolloin Teoston hyvitysmaksutoimisto - keräsi maksut hyvitysmaksuvelvollisilta kaikkien hyvitystä saavien tahojen puolesta. Siten hyvitysmaksujärjestelmän hallinnointi voidaan myös jatkossa järjestää vastaavalla tavalla siten, että yksi tekijänoikeuden yhteishallinnointiorganisaatio huolehtii kaikkien maksujen keräämisestä. Kuten yllä kohdassa 17 on todettu, nykyiset tietojärjestelmäratkaisut ja sähköiset palvelut mahdollistavat riittävällä tasolla vaivattomat ja tehokkaat menettelyt maksujen ja mahdollisten hyvitysten hoitamiseksi ja valvomiseksi. Jotta järjestelmä saadaan toimimaan mahdollisimman tehokkaasti ja saumattomasti, on olennaista valita tehtävään yhteishallinnointiorganisaatio, jolla on hyvä käytännön osaaminen ja kyvyt järjestelmän rakentamiseksi ja sen hallinnoimiseksi. Teosto on kerryttänyt tätä kokemusta hoitaessaan hyvitysmaksujärjestelmän käytännön hallinnointia aikaisemman hyvitysmaksuihin perustuvan järjestelmän voimassa ollessa.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Medialiitolla ei ole kantaa tähän.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykypäivänä on mahdollista toteuttaa maksujen raportointi sähköisellä järjestelmällä tai palvelulla, jolloin raportointi ja tilitykset ovat helppoa ja tehokasta. Järjestelmät ja tekniset ratkaisut ovat kehittyneet huomattavasti kymmenen vuoden aikana, mikä on omiaan olennaisesti vähentämään hallinnollista taakkaa kaikilta osapuolilta – maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennuspalveluiden tarjoajilta sekä hyvitysmaksua hallinnoivalta järjestöltä.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tallennusalustamalli aiheuttaisi tarpeetonta kustannusrasitusta ja hallinnollista taakkaa, joka ei ole perusteltavissa. Nämä kustannukset jäisivät kysymyksessä mainittujen elinkeinonharjoittajien kannettavaksi, ellei niitä hyvitettäisi kuluttajilta perittävistä maksuista, mikä pienetäisi oikeudenhaltijoille maksettavia korvauksia.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyisen kaltainen budjettimalli on suositeltava yksinkertaisuudessaan. Tällaista ongelmaa ei siinä esiinny.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kysymys itsessään osoittaa, kuinka tallennusalustamalli synnyttäisi hallinnollista taakkaa sekä ylimääräistä kustannusrasitusta. Kustannusrasituksen kohdentaminen olisi vaikeaa ja riskinä olisi, ettei se kohdentuisi oikeudenmukaisesti.
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Tämänkaltaisen maksu- ja tilitysvelvollisuuden järjestäminen ei onnistu niin, että kustannusrasitus ja hallinnollinen taakka olisi pieni. Tämä heikentäisi suomalaisten toimijoiden kilpailukykyä huomattavasti.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Nykyään on mahdollista toteuttaa maksujen raportointi sähköisellä järjestelmällä tai palvelulla, jolloin raportointi ja tilitys on helppoa sekä tehokasta. Tämä vähentää hallinnollista taakkaa kaikilta osapuolilta.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Mitä ilmeisimmin kevyin versio maksun keräämiseksi olisi piilovero, joka suoritetaan ostettaessa ja tilitetään hallinnolle. En kuitenkaan suosittele piiloverojen asettamista enää lisää, sillä niitä on Suomessa jo valmiiksi paljon. Tuskin on keskitetympää maksujen keräämistapaa kuin määrätä veroluontoinen maksu, mutta se ei ole suositeltava ratkaisu. Muut tavat ovat hajautetumpia ja lisäävät hallintoa sekä hajottavat sitä. Paras ratkaisu on maksusta luopuminen, jolloin hallintoa ei rasiteta lainkaan.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Nykyään on mahdollista toteuttaa maksujen raportointi sähköisellä järjestelmällä tai palvelulla, jolloin raportointi ja tilitys on helppoa sekä tehokasta. Tämä vähentää hallinnollista taakkaa kaikilta osapuolilta.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • En katso että mitään maksua pitää peria kohdentamatta sitä oikein. Tyhjästä ei kuulu maksaa.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Maksun ilmoittaminen ja kerääminen on helpointa arvonlisäveroilmoituksen tai tuloveroilmoituksen yhteydessä tehtävällä ilmoituksella ja tilityksellä.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei tätä voi järjestää pienellä taakalla ilman, että maksaminen tehdään valtion budjetista. Siellä on valmiit mekanismit, yhden momentin lisääminen budjetiin ei paljoa maksa. Satakertaisesti halvempaa, oletan, kuin minkään hallintohimmelin rakentaminen ja pyörittäminen. Minkään himmelin, edes maailman tehokkaimman jos sellainen olisi edes olemassa.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Hyvitystä tulee maksaa niille oikeudenhaltijoille, joiden teoksia saa vapaasti kopioida yksityiseen käyttöön. Tämän vuoksi lähtökohtana voidaan pitää, että hyvitysmaksuvelvolliset tilittävät varat yhdelle tai useammalle tekijänoikeuden yhteishallinto-organisaatiolle.
        • Kysymys 21: Onko maksu- ja tilitysvelvollisuuden kannalta merkitystä, tapahtuuko tilitys yhdelle vai useammalle oikeudenhaltijoita edustavalle taholle? 
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Maksut ja tilitykset kannattaa tehdä yhdelle hyvitysmaksuja hallinnoivalle taholle, joka huolehtii maksujen keräämisestä ja niiden tilittämisestä. Esimerkiksi tekijänoikeusjärjestö Kopiostolla on tähän valmiudet.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kaikkien tahojen kannalta on yksinkertaisinta, että maksut ja tilitykset suoritetaan yhdelle yhteishallinnointiorganisaatiolle, joka huolehti maksujen keräämisestä sekä kertyneiden varojen tilittämisestä edelleen eri oikeudenhaltijoita edustaville tekijänoikeusjärjestöille.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomessa on pitkä perinne tekijänoikeuksien hallinnoinnissa ja korvausten tilittämisessä sekä henkilökohtaisina tilityksinä että kollektiivisina korvauksina oikeudenhaltijoiden yhteisiin sosiaalisiin, kulttuurisiin ja koulutuksellisiin tarkoituksiin. Hyvitysmaksuvelvollisuus on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti yhden tekijänoikeusjärjestön hoitaessa laitemaksujen keräämisen maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennuspalveluiden tarjoajilta. Maksuja keräämään voitaisiin tekijänoikeusjärjestöjen päätöksellä perustaa myös erillinen organisaatio hoitamaan tätä tehtävää. Maksut kerännyt tekijänoikeusjärjestö tai erillinen organisaatio tilittäisi maksut tämän jälkeen tutkimuksiin perustuen korvauksiin oikeutetuille oikeudenhaltijaryhmiä edustaville saajatahoille.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei ole nykyisessä mallissa.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomessa on pitkä perinne tekijänoikeuksien hallinnoinnissa ja korvausten tilittämisessä sekä henkilökohtaisina tilityksinä että kollektiivisina korvauksina oikeudenhaltijoiden yhteisiin sosiaalisiin, kulttuurisiin ja koulutuksellisiin tarkoituksiin. Hyvitysmaksuvelvollisuus on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti yhden tekijänoikeusjärjestön tai erillisen tekijänoikeusjärjestöjen perustaman ja/tai nimittämän organisaation hoitaessa laitemaksujen keräämisen maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennuspalveluiden tarjoajilta. Maksuja keräämään voitaisiin tekijänoikeusjärjestöjen päätöksellä perustaa myös erillinen organisaatio hoitamaan tätä tehtävää. Maksut kerännyt tekijänoikeusjärjestö tai erillinen organisaatio tilittäisi maksut tämän jälkeen tutkimuksiin perustuen korvauksiin oikeutetuille oikeudenhaltijaryhmiä edustaville järjestöille, jotka maksaisivat korvaukset edelleen edustamilleen oikeudenhaltijoille. Vastaava malli on käytössä myös suurimmassa osassa niitä maita, joissa on hyvitysmaksujärjestelmä.
        • Suomen Kustannusyhdistys
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettimallissa ei tätä haastetta ole.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kaikkien tahojen kannalta on yksinkertaisinta, että maksut ja tilitykset suoritetaan yhdelle yhteishallinnointiorganisaatiolle, joka huolehti maksujen keräämisestä sekä kertyneiden varojen tilittämisestä edelleen eri oikeudenhaltijoita edustaville tekijänoikeusjärjestöille.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hallinnollisen taakan minimoimiseksi maksut ja tilitykset tulisi tehdä yhden yhteishallinnointiorganisaation kautta, esimerkiksi Kopiosto ry.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kyllä on. Selkeintä olisi, että asioitaisiin ”yhdellä luukulla” eli yhdessä yhteishallintaorganisaatiossa, joka jakaa eteenpäin saamansa tilitykset.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Maksu- ja tilitysvelvollisuuden kannalta sillä on merkitystä, minkä hyvitysmaksumallin mukaisesti toimitaan, sillä esimerkiksi budjettimalli ei ota kantaa siihen, kuinka monelle tilitetään, mutta tallennusalustamalli aiheuttaisi hallinnollista taakkaa ja lisäkustannuksia riippuen siitä, kuinka monelle eri taholle hyvityksiä tilitettäisiin.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • On, hallinnolliset kustannukset kertautuvat.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettirahoitusmallissa ei ole väliä, kuinka monelle tilitys tapahtuu, mutta tallennusalustamallissa hallinnollinen taakka on sitä suurempi, mitä useammalle taholle olisi tilitettävä.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomessa on pitkä perinne tekijänoikeuksien hallinnoinnissa ja korvausten tilittämisessä sekä henkilökohtaisina tilityksinä että kollektiivisina korvauksina oikeudenhaltijoiden yhteisiin sosiaalisiin, kulttuurisiin ja koulutuksellisiin tarkoituksiin. Hyvitysmaksuvelvollisuus on mahdollista toteuttaa kustannustehokkaasti yhden tekijänoikeusjärjestön hoitaessa laitemaksujen keräämisen maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennus-palveluiden tarjoajilta. Maksuja keräämään voitaisiin tekijänoikeusjärjestöjen päätöksellä perustaa myös erillinen organisaatio hoitamaan tätä tehtävää. Maksut kerännyt tekijänoikeusjärjestö tai erillinen organisaatio tilittäisi maksut tämän jälkeen tutkimuksiin perustuen korvauksiin oikeutetuille oikeudenhaltijaryhmiä edustaville järjestöille, jotka maksaisivat korvaukset edelleen edustamilleen oikeudenhaltijoille. Vastaava malli on käytössä myös suurimmassa osassa niitä maita, joissa on hyvitysmaksujärjestelmä.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tarkoituksenmukaistanta on, että yksi yhteishallinnointiorganisaatio kerää hyvitysmaksut ja huolehtii niiden kohdentamisesta muille oikeudenhaltijoita edustaville yhteishallinnointiorganisaatioille.
        • Finlands svenska författareförening
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kaikkien tahojen kannalta on yksinkertaisinta, että maksut ja tilitykset suoritetaan yhdelle yhteishallinnointiorganisaatiolle, joka huolehti maksujen keräämisestä sekä kertyneiden varojen tilittämisestä edelleen eri oikeudenhaltijoita edustaville järjestöille. Kopiosto ry voisi toimia hyvitysmaksuja keräävänä ja hallinnoivana organisaationa.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kaikkien tahojen kannalta on yksinkertaisinta, että maksut ja tilitykset suoritetaan yhdelle yhteishallinnointiorganisaatiolle, joka huolehti maksujen keräämisestä sekä kertyneiden varojen tilittämisestä edelleen eri oikeudenhaltijoita edustaville tekijänoikeusjärjestöille.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kaikkien tahojen kannalta on yksinkertaisinta, että maksut ja tilitykset suoritetaan yhdelle yhteishallinnointiorganisaatiolle, joka huolehti maksujen keräämisestä sekä kertyneiden varojen tilittämisestä edelleen eri oikeudenhaltijoita edustaville järjestöille. Kopiosto ry voisi toimia hyvitysmaksuja keräävänä ja hallinnoivana organisaationa. Kopiostolla on valmiit käytännöt muissa vastaavissa tilanteissa yhtenä palvelupisteenä toimimisesta, esimerkiksi verkkotallennuspalvelujen osalta. Lähes kaikissa muissakin maissa on yksi yhteishallinnointiorganisaatio, jolle maahantuojat, laitevalmistajat ja tallennuspalveluiden tarjoajat raportoivat ja tilittävät maksut ja joka sitten jakaa korvaukset eri oikeudenhaltijaryhmiä edustaville yhteishallinnointiorganisaatioille.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten edellä kysymyksessä 20 on todettu, hyvitysmaksujärjestelmä voidaan toteuttaa tehokkaimmin, kun yksi yhteishallinnointiorganisaatio huolehtii maksujen keräämisestä ja varojen tilittämisestä edelleen eri oikeudenhaltijajärjestöille. Myös lähes kaikissa muissa maissa hyvitysmaksujärjestelmä on järjestetty siten, että yksi yhteishallinnointiorganisaatio kerää hyvitysmaksut keskitetysti. Kun päätös hyvitysmaksuvarojen jako-osuuksista eri järjestöjen kesken on vahvistettu, yksi edunsaajia edustava järjestö voi jakaa sovitut jako-osuudet edelleen muille järjestöille em. päätöksen mukaisesti. Korostamme, että nykyinen tilityskäytäntö, jossa jokainen hyvitysmaksuosuutta saava järjestö huolehtii edelleen varojen tilittämisestä omille oikeudenhaltijoilleen tai edunsaajilleen omien tilitykseen liittyvien sääntöjensä mukaisesti, on olennaista säilyttää.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei ole.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kaikkien tahojen kannalta on yksinkertaisinta, että maksut ja tilitykset suoritetaan yhdelle yhteishallinnointiorganisaatiolle, joka huolehti maksujen keräämisestä sekä kertyneiden varojen tilittämisestä edelleen eri oikeudenhaltijoita edustaville järjestöille. Kopiosto ry voisi toimia hyvitysmaksuja keräävänä ja hallinnoivana organisaationa. Kopiostolla on valmiit käytännöt muissa vastaavissa tilanteissa yhtenä palvelupisteenä toimimisesta, esimerkiksi verkkotallennuspalvelujen osalta.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kaikkien tahojen kannalta on yksinkertaisinta, että maksut ja tilitykset suoritetaan yhdelle yhteishallinnointiorganisaatiolle, joka huolehti maksujen keräämisestä sekä kertyneiden varojen tilittämisestä edelleen eri oikeudenhaltijoita edustaville järjestöille. Kopiosto ry voisi toimia hyvitysmaksuja keräävänä ja hallinnoivana organisaationa.
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyisin voimassa olevassa budjettimallissa ei ole väliä, kuinka monelle tilitys tapahtuu, kun taas tallennusalustamallissa hallinnollinen taakka ja kustannusrasitus on sitä suurempi, mitä useammalle taholle maksut olisi tilitettävä.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Viittaamme asiakohdassa Ficomin lausuntoon.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyisin voimassa olevassa budjettimallissa ei ole väliä, kuinka monelle tilitys tapahtuu, kun taas tallennusalustamallissa hallinnollinen taakka ja kustannusrasitus on sitä suurempi, mitä useammalle taholle maksut olisi tilitettävä.
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Mikäli jonkinlainen maksu- ja tilitysvelvollisuus astuisi voimaan, tulisi tilityksen tapahtua vain yhdelle taholle yksinkertaisuuden vuoksi.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Hallinnollisen taakan minimoimiseksi maksut ja tilitykset tulisi tehdä yhden yhteishallinnointiorganisaation kautta, esimerkiksi Kopiosto ry.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • En ymmärrä, miksi hyvitystä tulisi maksaa oikeudenhaltijoille, joiden teoksia saa vapaasti kopioida yksityiseen käyttöön. Jos näin saa tehdä, hyvitystä ei luonnollisesti tule maksaa. Kysymys on epärelevantti eikä sovi asetettuun raamiin. Tilitystä ei siis tulisi tehdä kenellekään.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Hallinnollisen taakan minimoimiseksi maksut ja tilitykset tulisi tehdä yhden yhteishallinnointiorganisaation kautta.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Mahdollisimman vähän tahoja. Esim. Kopiosto riittäisi.
        • Freelance ohjelmatyöntekijät ry, Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n johtoryhmä
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n mielestä on järkevää, että varojen edelleen jako hoituu yhden oikeudenhaltijoita edustavan tahon kautta eteenpäin alan etujärjestöille ja tekijöille. Useampi hallinto syö kertyviä tuloja. Etujärjestöjen toiveita tulee kuitenkin kuulla jakosuhteita ja varoja eteenpäin jaettaessa eikä päätös varojen tilityksistä saa olla yksiselitteisesti esim. vain tilittävän tahon päätäntävallan alla kuten esim. Kopioston. Mikä tahansa tilittävä taho onkaan tulee sillä olla myös todistetusti ymmärrystä kulttuurillisista kysymyksistä, luovan työn, taiteen sekä teoskysymysten erityispiirteistä. Jakava taho ei voi olla ensisijaisesti liiketaloudellisin perustein toimiva.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Järjestelmän tulee olla selkeä ja tehokas.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • On, kiristys kannattaa keskittää yhteen organisaatioon. Näin hallinnnolliset kulut jäävät pieneksi, ainakin periaatteessa. Toki artisti voisi oman etujärjestönsä kilpailuttaa, jolloin syntyisi jotakin samantapaista kuin ansiosidonnaisissa työttömyysturvissa, eli jonkinlainen loimaankassa-ilmiö. Pöhöttyneet organisaatiot joutuisivat YT-neuvotteluihin, kuten SAK.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
    • Lausunnonantajia: 40
      Maksun keräävä taho ja maksuvarojen tilitys oikeudenhaltijoille
        • Tekijänoikeuslain 26 b §:n 1 momentin mukaan hyvitys maksetaan opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain hyväksymän hyvitysvarojen käyttösuunnitelman mukaisesti suorana hyvityksenä teosten tekijöille ja välillisenä hyvityksenä tekijöille heidän yhteisiin tarkoituksiinsa. Unionin tuomioistuin on todennut asiassa C-521/11, Amazon.com International Sales ym., tuomio 11.7.2013 katsonut, että hyvityksen rahoittamiseen tarkoitettua yksityistä kopiointia koskevaa maksua ei voida sulkea pois sen vuoksi, että puolta mainitun hyvityksen tai maksun nojalla saaduista tuotoista ei makseta suoraan kyseiseen hyvitykseen oikeutetuille vaan se maksetaan kyseisten oikeudenhaltijoiden hyväksi perustetuille sosiaali- ja kulttuurialan laitoksille, kunhan kyseiset sosiaali- ja kulttuurialan laitokset todella hyödyttävät mainittuja oikeudenhaltijoita eivätkä kyseisten laitosten toimintatavat ole syrjiviä.

          Suomessakin osa korvauksista on maksettu välillisinä korvauksina tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin opetus- ja kulttuuriministeriön hyväksymän käyttösuunnitelman mukaisesti.
        • Kysymys 22: Onko näkemyksenne mukaan tältä osin tarvetta tehdä muutoksia tekijänoikeuslakiin?

          Olisiko riittävää, jos laissa olisi säännökset yleisistä varojen tilitystä ja käyttöä koskevista perusteista, joita noudattaen hyvitysmaksuvarat keräävä ja/tai tilittävä taho (tai tahot) voisi päättää jakosuhteesta yksilöllisten tilitysten ja tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen välillä sekä tilitysperusteista ja varojen jakamisesta?

          Millä tavalla maksuvarojen tilitys oikeudenhaltijoille tulisi järjestää niin, että siitä aiheutuu mahdollisimman vähän hallinnollista taakkaa ja kuluja?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Myös Suomessa on järkevää ja tarpeen säätää yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen osuudesta laissa. Yksityisen kopioinnin tutkimuksesta saa tiedon siitä, missä määrin eri teostyyppejä eri laitteille, alustoihin, palveluihin kopioidaan ja tallennetaan. Viranomainen tekee hyvitysmaksujaon. Hyvitysmaksuvarat kerännyt järjestö tilittää jaon perusteella varat oikeudenhaltijoiden suuntaan. Suomessa oli jo aikaisemmin toimiva järjestelmä, joten pohjatyö on jo tehty. Puollamme myös Kopioston esittämää: "Laissa säädettävä kollektiivinen osuus voisi olla vähimmäismäärä, jolloin eri teostyyppien erityispiirteet voidaan huomioida paremmin. Viranomaisen päätöksellä on tarpeen määritellä myös eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista. Näiden osuuksien määrittelyssä tulee käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta, kuten on nykyinenkin käytäntö, kun opetus- ja kulttuuriministeriö nykyisinkin määrittelee hyvitysmaksuvarojen jako-osuudet. Maksuvarojen tilitys voidaan järjestää kustannustehokkaasti nykyisten yhteishallinnointiorganisaatioiden kautta. Toimivin tapa on, että yksi järjestö toimii hyvitysmaksuvarojen kerääjänä ja tilittää ne eteenpäin muita oikeudenhaltijaryhmiä edustaville järjestöille, kuten käytäntö oli aikaisemman laitemaksujärjestelmän aikaan ja on lähes kaikissa muissakin maissa. Kopiosto voisi toimia hyvitysmaksua perivänä organisaationa."
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tekijänoikeusjärjestöillä on kokemusta, osaamista ja valmiit järjestelmät eri oikeudenhaltijaryhmille suoritettaviin tilityksiin, joten ne ovat järkevin taho vaihtoehto myös jatkossa hyvitysmaksujen tilittämiseen. Nykyinen tilityskäytäntö, jossa jokainen hyvitysmaksuosuutta saava järjestö huolehtii edelleen varojen tilittämisestä omille oikeudenhaltijoilleen tai edunsaajilleen omien tilitykseen liittyvien sääntöjensä mukaisesti, on siis olennaista säilyttää.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Eri oikeudenhaltijaryhmiä edustavissa tekijänoikeusjärjestöissä oikeudenhaltijaryhmien tulisi itse voida määrittää korvaustensa jako henkilökohtaisiin tilityksiin ja kollektiivisiin tarkoituksiin. Näissä jaoissa voi perustellusti olla eroja eri oikeudenhaltijaryhmien välillä. Viranomaisen päätöksiä kollektiivisten hyvitysvarojen käyttökohtaista ei enää kannatettaisi, vaan päätökset käyttökohteista tulisi tehdä oikeudenhaltijoiden toimesta. Oikeudenhaltijoille tulisi taata laaja päätösvalta sen suhteen, millaisiin tarkoituksiin he näkevät parhaaksi ohjata hyvitysmaksuja. Kerätyt laitemaksut tulisi tutkimusten pohjalta jakaa keräävän järjestön toimesta -sen mukaisesti, miten tekijänoikeusjärjestöissä oikeudenhaltijaryhmät ovat määrittäneet korvausten jaon henkilökohtaisiin tilityksiin ja kollektiivisiin tarkoituksiin- tekijänoikeusjärjestölle ja oikeudenhaltijoiden perustamille säätiöille.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyistä tilannetta ei ole tarvetta muuttaa.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Oikeudenhaltijoille tulisi taata laaja päätösvalta sen suhteen, millaisiin tarkoituksiin he näkevät parhaaksi ohjata hyvitysmaksuja. Kerätyt laitemaksut tulisi tutkimusten pohjalta jakaa keräävän organisaation toimesta oikeudenhaltijaryhmiä edustaville tekijänoikeusjärjestöille ja oikeudenhaltijoiden perustamille säätiöille sen mukaisesti, miten tekijänoikeusjärjestöissä oikeudenhaltijaryhmät ovat määrittäneet korvausten jaon henkilökohtaisiin tilityksiin ja kollektiivisiin tarkoituksiin. Näissä jaoissa voi perustellusti olla eroja eri oikeudenhaltijaryhmien välillä. Viranomaisen päätöksiä kollektiivisten hyvitysvarojen käyttökohteista ei enää kannatettaisi, vaan päätökset käyttökohteista tulisi tehdä oikeudenhaltijoiden toimesta. Mikäli lainsäädännöllä halutaan tätä päätöksentekoa jollakin tavalla ohjata, tulisi korkeintaan säätää enimmäismäärästä (prosentti-osuus), joka hyvitysvaroista voidaan käyttää kollektiivisiin tarkoituksiin. Lain ei myöskään tulisi velvoittaa käyttämään hyvitysvaroja kollektiivisiin tarkoituksiin. Hallinnollista taakkaa ja kustannuksia on mahdollista vähentää yhden tekijänoikeusjärjestön tai tekijänoikeusjärjestöjen erillisellä päätöksellä perustaman organisaation hoitaessa laitemaksujen keräämisen maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennuspalveluiden tarjoajilta. Maksut kerännyt taho tilittäisi maksut tämän jälkeen tutkimuksiin perustuen korvauksiin oikeutetuille oikeudenhaltijaryhmiä edustaville järjestöille, jotka maksaisivat korvaukset edelleen edustamilleen oikeudenhaltijoille.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykytilannetta ei ole tarpeen tältä osin muuttaa.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tekijänoikeusjärjestöillä on kokemusta, osaamista ja valmiit järjestelmät eri oikeudenhaltijaryhmille suoritettaviin tilityksiin, joten ne ovat järkevin taho vaihtoehto myös jatkossa hyvitysmaksujen tilittämiseen. Suurimmassa osassa maita hyvitysmaksuvaroista käytetään jokin prosenttiosuus yhteisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarkoituksiin. Unionin tuomioistuin on myös todennut tämän olevan EU-oikeuden mukaista (Amazon, C521-11, tuomiokohta 3). Nykyisessä järjestelmässämme ministeriön käyttösuunnitelmaa koskevassa päätöksessä hyvitysmaksusta on ohjattu 35–50 % luovan alan yhteisiin tarkoituksiin mm. AVEKin, MESin ja VISEKin kautta.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen osuudesta on tarpeen säätää laissa. Viranomaisen päätöksellä on tarpeen määritellä myös eri teostyyppien osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista. Näiden osuuksien määrittelyssä voidaan käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta. Yksilöllisten tilitysten tilitysperusteista ja varojen jakamisesta ei ole tarpeen säätää laissa tai määrätä viranomaisen päätöksellä, vaan näistä järjestöissä voidaan noudattaa omia tilitysperiaatteita. Maksuvarojen tilitys voidaan järjestää kustannustehokkaasti nykyisten yhteishallinnointiorganisaatioiden kautta. Toimivin tapa on, että yksi järjestö toimii hyvitysmaksuvarojen kerääjänä ja tilittää ne eteenpäin muita oikeudenhaltijaryhmiä edustaville järjestöille, kuten käytäntö oli aikaisemman laitemaksujärjestelmän aikaan ja on lähes kaikissa muissakin maissa. Kopiosto voisi toimia hyvitysmaksua perivänä organisaationa.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Myös Suomessa tarvitaan säädös yhteisiin tarkoituksiin käytettävästä osuudesta. Lisäksi tulee määritellä, miten kertyneet hyvitykset jaetaan eri teostyyppien kesken. Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että jatkossa graafisten teosten tulee olla tasaveroisesti hyvityksiä saavien teosten joukossa. Osuuksia määriteltäessä on syytä nojata tutkittuun tietoon. Ks. vastaus kysymykseen 14. Suomen tiedekustantajien liitto pitää tehokkaimpana ja hallinnollisesti kevyimpänä ratkaisuna hyödyntää nykyisiä yhteishallintaorganisaatioita niin, että yksi yhteishallintaorganisaatio hoitaa tilitykset ja jakaa ne eteenpäin muita oikeudenhaltijoita edustaville sisarorganisaatioilleen. Näiden organisaatioiden omat tilitysperiaatteet riittänevät sen sijaan, että yksilöllisistä tilityksistä tai tilitysperusteista säädettäisiin esim. lailla.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyistä tilannetta ei ole tarvetta muuttaa.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei ole tarvetta tehdä muutoksia tekijänoikeuslakiin. Jakomallisääntely on nykyisellään riittävä.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyistä tilannetta ei ole tarvetta muuttaa. Varojen tilitystä ja käyttöä koskevat perusteet tulee päättää viranomaisessa, koska on kysymys valtion tekemästä yksityisen oikeuden rajoituksesta. Päätöksentekoa kerättyjen varojen tilitystä ja käyttöä koskevista perusteista ei tule delegoida hyvitysmaksuvaroja kerääville ja/tai tilittäville tahoille. Varsinkin, jos hyvitysmaksuvaroja kerääviä ja/tai tilittäviä tahoja on useita, voisi oikeudenhaltijoiden yhdenvertaisuus vaarantua, jos eri tahot tilittäisivät kerättyjä varoja hyvin eri perustein. Sopimuslisenssisäännöksen perusteella varoja tilitettäisiin myös järjestöihin kuulumattomille henkilöille, joilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta osallistua tilitysperusteita koskevaan päätöksentekoon, minkä vuoksi kerättyjen varojen tilitystä ja käyttöä koskevat perusteet tulee päättää virkavastuulla viranomaisessa.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Oikeudenhaltijoille tulisi taata päätösvalta sen suhteen, millaisiin tarkoituksiin he näkevät parhaaksi ohjata hyvitysmaksuja. Kerätyt laitemaksut tulisi tutkimusten pohjalta jakaa keräävän järjestön toimesta ensin eri oikeudenhaltijaryhmiä edustaville tekijänoikeusjärjestöille. Näissä järjestöissä oikeudenhaltijaryhmien tulisi itse voida määrittää korvaustensa jako henkilökohtaisiin tilityksiin ja kollektiivisiin tarkoituksiin. Näissä jaoissa voi perustellusti olla eroja eri oikeudenhaltijaryhmien välillä. Viranomaisen ei tulisi tehdä päätöksiä kollektiivisten hyvitysvarojen käyttökohteista, vaan päätökset tulisi tehdä oikeudenhaltijoiden toimesta. Mikäli lainsäädännöllä halutaan tätä päätöksentekoa jollakin tavalla ohjata, tulisi korkeintaan säätää enimmäismäärästä (prosentti-osuus), joka hyvitysvaroista voitaisiin käyttää kollektiivisiin tarkoituksiin. Lain ei myöskään tulisi velvoittaa käyttämään hyvitysvaroja kollektiivisiin tarkoituksiin. Hallinnollista taakkaa ja kustannuksia on mahdollista vähentää yhden tekijänoikeusjärjestön tai tekijänoikeusjärjestöjen erillisellä päätöksellä perustaman organisaation hoitaessa laitemaksujen keräämisen maahantuojilta, myyjiltä, laitevalmistajilta ja tallennuspalveluiden tarjoajilta. Maksut kerännyt taho tilittäisi maksut tämän jälkeen tutkimuksiin perustuen korvauksiin oikeutetuille oikeudenhaltijaryhmiä edustaville järjestöille, jotka maksaisivat korvaukset edelleen edustamilleen oikeudenhaltijoille.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kulttuurisiin ja sosiaalisiin tarkoituksiin kohdennetaan osuus suurimmassa osassa EU-maista. Osuuksissa on maakohtaisia eroja. Osuudesta on mahdollista säätää laissa, kuten monessa maassa on tehty. Näin olisi syytä tehdä myös Suomessa. Nykyiset yhteishallinnointiorganisaatiot voivat tilittää varat tehokkaasti oikeudenhaltijoille, kunhan yksi yhteishallinnointiorganisaatio on ensin kerännyt varat ja tämän jälkeen jakanut ne muille yhteishallinnointiorganisaatioille, heidän edustamien oikeudenhaltijoiden osuuksien mukaisesti. Nykyinen tilityskäytäntö, jossa yhteishallinnointiorganisaatiot noudattavat omia tilityssääntöjään, tulee säilyttää.
        • Finlands svenska författareförening
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen osuudesta on tarpeen säätää laissa myös Suomessa, kuten on tehty esimerkiksi Itävallassa, Tanskassa ja Ranskassa. Viranomaisen päätöksellä on tarpeen määritellä myös eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista. Näiden osuuksien määrittelyssä voidaan käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta, kuten opetus- ja kulttuuriministeriö nykyisinkin määrittelee musiikin ja audiovisuaalisten teosten välistä hyvitysmaksuvarojen jako-osuutta. Viranomaisen päätöksellä olisi myös aiheellista määritellä kollektiivisten korvausosuuksien saajat eli ne tahot, jotka voisivat käyttää kollektiivista osuutta tekijöitä ja oikeudenhaltijoita hyödyttäviin yhteisiin tarkoituksiin. Maksuvarojen tilitys voidaan järjestää kustannustehokkaasti nykyisten yhteishallinnointiorganisaatioiden kautta. Toimivin tapa on, että yksi järjestö toimii hyvitysmaksuvarojen kerääjänä ja tilittää ne eteenpäin muita oikeudenhaltijaryhmiä edustaville järjestöille, kuten käytäntö oli aikaisemman laitemaksujärjestelmän aikaan ja on lähes kaikissa muissakin maissa. Kopiosto voisi toimia hyvitysmaksua perivänä organisaationa.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tekijänoikeusjärjestöillä on kokemusta, osaamista ja valmiit järjestelmät eri oikeudenhaltijaryhmille suoritettaviin tilityksiin, joten ne ovat järkevin taho vaihtoehto myös jatkossa hyvitysmaksujen tilittämiseen. Nykyinen tilityskäytäntö, jossa jokainen hyvitysmaksuosuutta saava järjestö huolehtii edelleen varojen tilittämisestä omille oikeudenhaltijoilleen tai edunsaajilleen omien tilitykseen liittyvien sääntöjensä mukaisesti, on siis olennaista säilyttää. Suurimmassa osassa maita hyvitysmaksuvaroista käytetään jokin prosenttiosuus yhteisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tarkoituksiin. Unionin tuomioistuin on myös todennut tämän olevan EU-oikeuden mukaista (Amazon, C521-11, tuomiokohta 3). Nykyisessä järjestelmässämme ministeriön käyttösuunnitelmaa koskevassa päätöksessä hyvitysmaksusta on ohjattu 35–50 % luovan alan yhteisiin tarkoituksiin mm. AVEKin, MESin ja VISEKin kautta. Useissa maissa kollektiivisesta osuudesta on säädetty laissa. Jäsenjärjestömme ottavat omissa lausunnoissaan tarkemmin kantaa kirjauksiin kollektiivi- ja individuaaliosuuksista.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suurimmassa osassa maista osa hyvitysmaksuvaroista tietty prosenttiosuus vähennetään kulttuurisiin ja sosiaalisiin tarkoituksiin (aina tekijöiden ja oikeudenhaltijoita hyödyttäviin tarkoituksiin). Prosenttiosuus vaihtelee maittain. Unionin tuomioistuin on myös todennut tämän olevan EU-oikeuden mukaista (Amazon, C521-11, tuomiokohta 3). Useissa maissa kollektiivisesta osuudesta on säädetty laissa. Esimerkiksi Itävallassa on laissa säädetty, että kollektiivinen osuus on 50 %, Tanskassa 33 % ja Ranskassa 25 %. Nykyisessä järjestelmässämme ministeriön käyttösuunnitelmaa koskevassa päätöksessä hyvitysmaksusta on ohjattu 35–50 % luovan alan yhteisiin tarkoituksiin mm. AVEKin, MESin ja VISEKin kautta. Tämä yhteisiin tarkoituksiin kohdistettu hyvitysmaksun osuus on elintärkeä taloudellinen tuki luovalle alalle. Esimerkiksi AVEK käyttää nämä hyvitysmaksuvarat erilaisina av-tuotantojen alkuvaiheen tukina, johon ei juuri ole alalla saatavissa muuta taloudellista tukea. Esimerkiksi vuonna 2023 AVEK tuki 135 teoksen tekemistä. Yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen osuudesta on tarpeen säätää laissa myös Suomessa, kuten on tehty esimerkiksi Itävallassa, Tanskassa ja Ranskassa. Laissa säädettävä kollektiivinen osuus voisi olla vähimmäismäärä, jolloin eri teostyyppien erityispiirteet voidaan huomioida paremmin. Viranomaisen päätöksellä on tarpeen määritellä myös eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista. Näiden osuuksien määrittelyssä tulee käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta, kuten on nykyinenkin käytäntö, kun opetus- ja kulttuuriministeriö nykyisinkin määrittelee hyvitysmaksuvarojen jako-osuudet. Viranomaisen päätöksellä olisi myös aiheellista määritellä kollektiivisten korvausosuuksien saajat eli ne tahot, jotka voisivat käyttää kollektiivista osuutta tekijöitä ja oikeudenhaltijoita hyödyttäviin yhteisiin tarkoituksiin. Laissa tai viranomaispäätöksellä tulisi myös määritellä yksilöllisinä tilityksinä maksettavien korvausosuuksien eri teostyyppien sisäiset jako-osuudet audiovisuaalisten teosten ja audion osalta tekijöiden, esittävien taiteilijoiden ja tuottajien välillä ja graafisten aineistojen osalta tekijöiden (ml. valokuvaajat) ja kustantajien välillä. Yksilöllisten tilitysten järjestökohtaisista tilitysperusteista ja varojen jakamisesta ei ole tarpeen säätää laissa tai määrätä viranomaisen päätöksellä, vaan näistä järjestöt noudattavat omia tilitysperiaatteita kuten tähänkin asti on noudatettu. Maksuvarojen tilitys voidaan järjestää kustannustehokkaasti nykyisten yhteishallinnointiorganisaatioiden kautta. Toimivin tapa on, että yksi järjestö toimii hyvitysmaksuvarojen kerääjänä ja tilittää ne eteenpäin muita oikeudenhaltijaryhmiä edustaville järjestöille, kuten käytäntö oli aikaisemman laitemaksujärjestelmän aikaan ja on lähes kaikissa muissakin maissa. Kopiosto voisi toimia hyvitysmaksua perivänä organisaationa. Yhteishallinnointilaki turvaa sen, että yhteishallinnointiorganisaatiot toimivat kustannustehokkaasti ja läpinäkyvästi ja muutoinkin noudattavat hyviä hallinnollisia periaatteita.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teoston näkemys on, että siltä osin kuin kysymys on varojen tilityksestä edelleen yksilöllisinä tilityksinä ja tekijöiden yhteisiin tarkoituksiin, ei nykymenettelyn muutokselle ole tarpeita. Maksuvarojen tilittäminen oikeudenhaltijoille toimii tehokkaimmin nykymallilla, jossa kerätyt varat jaetaan tilitettäväksi eri organisaatioille, jotka tilittävät ne edelleen oikeudenhaltijoille omien tilitystä koskevien sääntöjensä mukaisesti ja omia maksatusjärjestelmiään käyttäen. Käyttämällä kunkin oikeudenhaltijaorganisaation omia järjestelmiä ja sääntöjä varmistetaan kustannustehokkain ja oikeellisin tilitysmenettely. Teoston näkemyksen mukaan ei ole estettä sille, että jakosuhde teostyyppien välillä perustuu yksityistä kopiointia koskevaan luotettavaan, neutraaliin tutkimukseen.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykylain jakomallisääntely on riittävä myös yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tarpeisiin.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen osuudesta on tarpeen säätää laissa myös Suomessa, kuten on tehty esimerkiksi Itävallassa, Tanskassa ja Ranskassa. Viranomaisen päätöksellä on tarpeen määritellä myös eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista. Näiden osuuksien määrittelyssä voidaan käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta. Yksilöllisten tilitysten tilitysperusteista ja varojen jakamisesta ei ole tarpeen säätää laissa tai määrätä viranomaisen päätöksellä, vaan näistä järjestöissä voidaan noudattaa omia tilitysperiaatteita. Maksuvarojen tilitys voidaan järjestää kustannustehokkaasti nykyisten yhteishallinnointiorganisaatioiden kautta. Toimivin tapa on, että yksi järjestö toimii hyvitysmaksuvarojen kerääjänä ja tilittää ne eteenpäin muita oikeudenhaltijaryhmiä edustaville järjestöille, kuten käytäntö oli aikaisemman laitemaksujärjestelmän aikaan ja on lähes kaikissa muissakin maissa. Kopiosto voisi toimia hyvitysmaksua perivänä organisaationa.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen osuudesta on tarpeen säätää laissa myös Suomessa, kuten on tehty esimerkiksi Itävallassa, Tanskassa ja Ranskassa. Viranomaisen päätöksellä on tarpeen määritellä myös eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista. Näiden osuuksien määrittelyssä voidaan käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta, kuten opetus- ja kulttuuriministeriö nykyisinkin määrittelee musiikin ja audiovisuaalisten teosten välistä hyvitysmaksuvarojen jako-osuutta. Viranomaisen päätöksellä olisi myös aiheellista määritellä kollektiivisten korvausosuuksien saajat eli ne tahot, jotka voisivat käyttää kollektiivista osuutta tekijöitä ja oikeudenhaltijoita hyödyttäviin yhteisiin tarkoituksiin. Maksuvarojen tilitys voidaan järjestää kustannustehokkaasti nykyisten yhteishallinnointiorganisaatioiden kautta. Toimivin tapa on, että yksi järjestö toimii hyvitysmaksuvarojen kerääjänä ja tilittää ne eteenpäin muita oikeudenhaltijaryhmiä edustaville järjestöille, kuten käytäntö oli aikaisemman laitemaksujärjestelmän aikaan ja on lähes kaikissa muissakin maissa. Kopiosto voisi toimia hyvitysmaksua perivänä organisaationa.
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyistä tilannetta ei ole tarvetta muuttaa. Viranomaisen tulee päättää varojen tilitystä ja käyttöä koskevista perusteista, koska kysymys on valtion tekemästä yksityisen oikeuden rajoituksesta. Päätöksentekoa kerättyjen varojen tilitystä ja käyttöä koskevista perusteista ei tule delegoida hyvitysmaksuvaroja kerääville ja/tai tilittäville tahoille. Oikeudenhaltijoiden yhdenvertaisuus voisi vaarantua varsinkin, mikäli hyvitysmaksuvaroja kerääviä ja/tai tilittäviä tahoja olisi useita ja eri tahot tilittäisivät kerättyjä varoja eri perustein.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Viittaamme asiakohdassa Ficomin lausuntoon.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Nykyistä tilannetta ei ole tarvetta muuttaa. Viranomaisen tulee päättää varojen tilitystä ja käyttöä koskevista perusteista, koska kysymys on valtion tekemästä yksityisen oikeuden rajoituksesta. Päätöksentekoa kerättyjen varojen tilitystä ja käyttöä koskevista perusteista ei tule delegoida hyvitysmaksuvaroja kerääville ja/tai tilittäville tahoille. Oikeudenhaltijoiden yhdenvertaisuus voisi vaarantua varsinkin, mikäli hyvitysmaksuvaroja kerääviä ja/tai tilittäviä tahoja olisi useita ja eri tahot tilittäisivät kerättyjä varoja eri perustein. Sopimuslisenssisäännöksen perusteella varoja tilitetään myös järjestöihin kuulumattomille henkilöille, joilla ei ole mahdollisuutta osallistua tilitysperusteita koskevaan päätöksentekoon, mikäli se delegoitaisiin hyvitysmaksuvaroja kerääville ja/tai tilittäville tahoille.
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Ei ole tarvetta muutoksille.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen osuudesta on tarpeen säätää laissa. Viranomaisen päätöksellä on tarpeen määritellä myös eri teostyyppien osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista. Määrittelyssä voidaan käyttää perustana yksityisen kopioinnin tutkimusta. Varojen tilitys voidaan järjestää kustannustehokkaasti nykyisten yhteishallinnointiorganisaatioiden kautta.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKO ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Yksityisen kopioinnin hyvitysmaksun tulisi olla aito korvaus tekijälle aiheutuvasta vahingosta. Välilliset korvaukset pitäisi budjetissa käsitellä omana erillisenä kohtanaan.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Tekijälle tulisi maksaa teoksen arvo markkinoiden mukaan. Mikäli hyvityksiä ei voida suoraan maksaa oikeudenhaltijalle, osa varoista menee väistämättä hallintoon, joka hallinnoi järjestelmää. Tämä on valtiolähtöinen malli, jossa julkinen toimija päättää, miten hyvitykset jaetaan, ja väistämättä järjestelmä syrjii joitain tahoja, kuten kaikki verovaroin tuettu toiminta. Tekijänoikeuslakia tulisi muuttaa siten, että tekijät saavat korvauksen suoraan markkinahintaan ilman välikäsiä kaupallisissa tilanteissa. Hallinnollinen taakka kasvaa aina, kun toimintoja hoidetaan hallinnon kautta. Yksityishenkilöiden yksityiskäyttöön tapahtuvan kopioinnin osalta paras ratkaisu on, että maksua ei peritä.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen osuudesta on tarpeen säätää laissa. Viranomaisen päätöksellä on tarpeen määritellä myös eri teostyyppien osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista. Määrittelyssä voidaan käyttää perustana yksityisen kopioinnin tutkimusta. Varojen tilitys voidaan järjestää kustannustehokkaasti nykyisten yhteishallinnointiorganisaatioiden kautta.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Yhteisiin tarkoituksiin käytettävien varojen osuudesta on tarpeen säätää laissa myös Suomessa, kuten on tehty esimerkiksi Itävallassa, Tanskassa ja Ranskassa. Viranomaisen päätöksellä on tarpeen määritellä myös eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista. Näiden osuuksien määrittelyssä voidaan käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta, kuten opetus- ja kulttuuriministeriö nykyisinkin määrittelee musiikin ja audiovisuaalisten teosten välistä hyvitysmaksuvarojen jako-osuutta. Viranomaisen päätöksellä olisi myös aiheellista määritellä kollektiivisten korvausosuuksien saajat eli ne tahot, jotka voisivat käyttää kollektiivista osuutta tekijöitä ja oikeudenhaltijoita hyödyttäviin yhteisiin tarkoituksiin. Maksuvarojen tilitys voidaan järjestää kustannustehokkaasti nykyisten yhteishallinnointiorganisaatioiden kautta. Toimivin tapa on, että yksi järjestö toimii hyvitysmaksuvarojen kerääjänä ja tilittää ne eteenpäin muita oikeudenhaltijaryhmiä edustaville järjestöille, kuten käytäntö oli aikaisemman laitemaksujärjestelmän aikaan ja on lähes kaikissa muissakin maissa. Kopiosto voisi toimia hyvitysmaksua perivänä organisaationa.
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Jakelualustojen kautta, vain käytetystä materiaalista.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Maksamalla koko summa suorana hyvityksenä tekijöille mahdollistetaan vapaa organisoituminen, jossa laitokset keräävät keskenäisesti määritellyn kohtuullisen osuuden itse jäseniltään.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Verotuksen ja valtion budjetin kautta. Eli ei tarvitse järjestää mitään hallintoa ja taakkaa, kun käytetään olemassaolevaa hallintoa ja taakkaa. Verot verta juo! Anteeksi huumori, tätä on varmaan raskas lukea.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei tarvetta muutoksille.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Kysymys 23: Millä tavalla tulisi määritellä varojen jakautuminen eri aloja edustaville oikeudenhaltijaryhmille?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Asiassa kannattanee toimia melko samoin kuin aikaisemmassa järjestelmässä. Yksityisen kopioinnin tutkimuksilla on merkittävä rooli, sieltä jaon päättävä viranomainen saa tiedon siitä, missä määrin eri teostyyppejä eri laitteille, alustoille, palveluihin on yksityisesti tallennettu ja kopioitu. Viranomaisen päätöksellä on tarpeen määritellä eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista. Näiden osuuksien määrittelyssä tulee käyttää em. yksityisen kopioinnin tutkimusta, kuten opetus- ja kulttuuriministeriö nykyisinkin käyttää hyvitysmaksuvarojen jako-osuuksia määrittäessään. Myös useissa muissa EU-maissa eri oikeudenhaltijaryhmien tai teostyyppien jako-osuudet määritellään käyttötutkimuksia perusteella. Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi on siten tarpeen jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä. Laissa tai viranomaispäätöksellä tulisi myös määritellä yksilöllisinä tilityksinä maksettavien korvausosuuksien eri teostyyppien sisäiset jako-osuudet eli audiovisuaalisten teosten ja audion osalta jako-osuudet tekijöiden, esittävien taiteilijoiden ja tuottajien välillä ja graafisten aineistojen osalta jako-osuudet tekijöiden (ml. valokuvaajat) ja kustantajien välillä. Viranomaisen päätöksellä olisi myös aiheellista määritellä kollektiivisten korvausosuuksien saajat eli ne tahot, jotka voisivat käyttää kollektiivista osuutta tekijöitä ja oikeudenhaltijoita hyödyttäviin yhteisiin tarkoituksiin.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Osa maksuvaroista voitaisiin edelleen kohdentaa yhteisiin tarkoituksiin. Esimerkiksi nykyisistä yhteisiin tarkoituksiin menevistä varoista, AVEK:n tuet ovat merkittäviä koko av-alalle ja työllistävät ja tuottavat myös tuloja valtiolle. Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi on tarpeen jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista, ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Korvausten jaon tulee perustua tutkimuksiin siitä, mitä kopioidaan yksityiseen käyttöön. Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi tulee jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattoman tutkimuslaitoksen teettämänä.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Puolueettoman, mahdollisimman neutraalin ja värittymättömän tutkimuksen perusteella sekä pohjautuen siihen, minkä verran yksityisestä kopioinnista aiheutuu haittaa eri aloja edustaville oikeudenhaltijatahoille.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Korvausten jaon tulee perustua tutkimuksiin siitä, mitä kopioidaan yksityiseen käyttöön. Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi tulee jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattoman tutkimuslaitoksen teettämänä.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tutkitun tiedon pohjalta, todennettavissa oleva haitta pohjana ja huomioiden kynnysarvo haitan vähäisyyteen – myös hallinnollinen taakka huomioiden.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi on tarpeen jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä. Tutkimuksen tulee huomioida kaikki teoslajit, mukaan lukien kuvataiteen teokset.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Jakautumisen eri aloja edustavien oikeudenhaltijoiden välillä tulee olla linjassa yksityistä kopiointia koskevan tutkimustiedon kanssa. OKM:n on syytä jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimusta ja se tulee teettää riippumattomalla tutkimuslaitoksella. Viranomaisen tulee voida päättää eri alojen välisistä jako-osuuksista, jos edunsaajia edustavat järjestöt eivät pääse niistä sopimukseen. Ennen päätöstä järjestöjä tulee kuulla.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto katsoo, että jaon tulee perustua riippumattomasti tutkittuun tietoon. Ks. vastaus kysymykseen 14.
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Varojen jakautuminen eri aloja edustaville oikeudenhaltijaryhmille tulee perustua yksityisestä kopioinnista aiheutuvaan haittaan ja puolueettomaan tutkimukseen.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tutkimustiedon perusteella, määrittelemällä kohtuulliset kynnysarvot sille, milloin yksityisen kopioinnin haittaa voidaan pitää oikeudenhaltijaryhmälle niin vähäisenä, että se on perusteltua jättää jaon ulkopuolelle.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Puolueettoman tutkimuksen osoittamalla perusteella siitä, minkä verran yksityisestä kopioinnista aiheutuu haittaa eri aloja edustaville oikeudenhaltijaryhmille.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Korvausten jaon tulee perustua tutkimuksiin siitä, mitä kopioidaan yksityiseen käyttöön. Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi tulee jatkaa yksityisen kopioinnin tutki-muksen toteuttamista opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattoman tutkimuslaitoksen teettämänä.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain riippumattomalta tutkimuslaitokselta tilaama tutkimus yksityisestä kopioinnista on hyvä pohja varojen jakautumisen määrittelylle.
        • Finlands svenska författareförening
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi on tarpeen jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä. Eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista tulisi viranomaisen päättää, elleivät edunsaajia edustavat yhteisöt pääsisi jakosuhteista sopimukseen. Osuuksien määrittelyssä voidaan käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta kuten nykyisinkin.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi on tarpeen jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista, ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Viranomaisen päätöksellä on tarpeen määritellä eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista. Näiden osuuksien määrittelyssä tulee käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta, kuten opetus- ja kulttuuriministeriö nykyisinkin käyttää hyvitysmaksuvarojen jako-osuuksia määrittäessään. Myös useissa muissa EU-maissa eri oikeudenhaltijaryhmien tai teostyyppien jako-osuudet määritellään käyttötutkimuksia perusteella. Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi on siten tarpeen jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä. Laissa tai viranomaispäätöksellä tulisi myös määritellä yksilöllisinä tilityksinä maksettavien korvausosuuksien eri teostyyppien sisäiset jako-osuudet eli audiovisuaalisten teosten ja audion osalta jako-osuudet tekijöiden, esittävien taiteilijoiden ja tuottajien välillä ja graafisten aineistojen osalta jako-osuudet tekijöiden (ml. valokuvaajat) ja kustantajien välillä. Viranomaisen päätöksellä olisi myös aiheellista määritellä kollektiivisten korvausosuuksien saajat eli ne tahot, jotka voisivat käyttää kollektiivista osuutta tekijöitä ja oikeudenhaltijoita hyödyttäviin yhteisiin tarkoituksiin.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Teoston kanta on, että hyvitysmaksuvarojen jakautuminen eri oikeudenhaltijaryhmien välillä voidaan toteuttaa hyödyntäen soveltuvin osin yllä kohdassa 14 kuvattua mallia. Jakosuhteiden määrittelyssä voidaan käyttää pohjana nykyistä vastaavaa, vuosittain teetettävää riippumattoman tutkimuslaitoksen tekemää tutkimusta eri teostyyppien kopioinnista. Jakosuhteet voidaan vahvistaa osapuolten välisin neuvotteluin, joissa osallisena ovat hyvitysmaksua saavat edunsaajaorganisaatiot sekä tekijänoikeuksista vastaava opetus- ja kulttuuriministeriö. Vastaavasti kuin teknologiaa ja tariffeja koskevassa neuvottelussa, mikäli organisaatiot eivät pääse jakosuhteesta neuvottelutulokseen, ministeriö voi tehdä päätöksen jakosuhteista. Päätöksen on oltava valituskelpoinen.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tutkimustiedon perusteella, määrittelemällä kohtuulliset kynnysarvot sille, milloin yksityisen kopioinnin haittaa voidaan pitää oikeudenhaltijaryhmälle niin vähäisenä, että se on perusteltua jättää jaon ulkopuolelle.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi on tarpeen jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä. Eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista tulisi viranomaisen päättää, elleivät edunsaajia edustavat yhteisöt pääsisi jakosuhteista sopimukseen. Osuuksien määrittelyssä voidaan käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta kuten nykyisinkin. Ennen päätöstä järjestöjä tulee kuulla.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi on tarpeen jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä. Eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista tulisi viranomaisen päättää, elleivät edunsaajia edustavat yhteisöt pääsisi jakosuhteista sopimukseen. Osuuksien määrittelyssä voidaan käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta kuten nykyisinkin.
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Varojen jakautuminen on määriteltävä puolueettoman ja neutraalin tutkimuksen perusteella. Hyvityksen määrän on perustuttava uskottavaan arvioon siitä, millainen konkreettinen vahinko tai haitta yksityisestä kopioinnista aiheutuu.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Viittaamme asiakohdassa Ficomin lausuntoon.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Puolueettoman, mahdollisimman neutraalin ja värittymättömän tutkimuksen perusteella sekä pohjautuen siihen, minkä verran yksityisestä kopioinnista aiheutuu haittaa eri aloja edustaville oikeudenhaltijatahoille.
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Jako-osuuksien määrittelemiseksi on tarpeen jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Oikeudenmukaisin tapa varojen jakautumiselle olisi markkinahintainen järjestely, jossa tekijät saavat teoksistaan markkinoilta tulevan hinnan. On vaikea kuvitella, että olisi olemassa geneerisesti oikeudenmukaista tapaa määrittää varojen jakautumista eri oikeudenhaltijaryhmille, koska heidän tuotoksensa ja työnsä arvo vaihtelee huomattavasti.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Jako-osuuksien määrittelemiseksi on tarpeen jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Eri oikeudenhaltijaryhmien välisten jako-osuuksien määrittelemiseksi on tarpeen jatkaa yksityisen kopioinnin tutkimuksen toteuttamista ja sen on syytä olla opetus- ja kulttuuriministeriön riippumattomalla tutkimuslaitoksella teettämä. Eri teostyyppien (av, musiikki, teksti ja kuva) osuudet kertyneistä hyvitysmaksuvaroista tulisi viranomaisen päättää, elleivät edunsaajia edustavat yhteisöt pääsisi jakosuhteista sopimukseen. Osuuksien määrittelyssä voidaan käyttää yksityisen kopioinnin tutkimusta kuten nykyisinkin.
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Varat tulee kerätä teosta myydessä, vain siten ne kohdentuvat oikein.
        • Freelance ohjelmatyöntekijät ry, Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n johtoryhmä
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n mielestä osa tilityksistä olisi hyvä ohjata suoraan tekijöille ja osa jakaa etujärjestöjen kautta apurahoina ja hakemusten perusteella tekijöille. Vaikka pidämme tärkeänä, että varat suunnataan tekijöille mahdollisimman suoraan ilman hallinnollisia kuluja niin on myös ensiarvoisen tärkeää, että riittävä osa tilitettävistä varoista ohjataan myös alan etujärjestöjen käyttöön niin teos, koulutus jne. apurahoina jaettavaksi kuin myös itse järjestöjen toiminnan ylläpitämiseksi. Ymmärtääksemme tällä hetkellä etujärjestöille, jotka toimivat esim. AV- ja/tai Kuvapuolella kuten esim. FOT ry ei myönnetä toimintaan minkäänlaista määrämittaista ja ennustettavaa toiminta-avustusta, jolla he voisivat ylläpitää ja kehittää toimintaansa. Tämä on äärimmäisen ongelmallista etenkin pienten etujärjestöjen kannalta, jotka eivät pysty pyörittämään toimintaansa pelkillä jäsenmaksutuloilla. Ei voi olettaa, että etuärjestöjä pyöritetään pelkin vapaaehtoisvoimin, sillä työmäärä ja käsiteltävät kokonaisuudet voivat olla hyvin monimutkaisia. Liian korkeat jäsenmaksutulot puolestaan karkoittavat jäsenet ja nostavat kynnystä liittyä etujärjestöihin etenkin, kun luovan alan tekijät usein roikkuvat pätkätyösuhteissa, toimivat freelancerainä ja pienyrittäjinä todella epävarmassa mediaympäristössä, jolloin toimeentulo on äärimmäisen epävarmaa eikä jäsenmaksuihin välttämättä ole varaa. Yksittäiset tekijät eivät pysty ajamaan omia eikä alan etuja. Tähän sekä apurahojen jakoon, koulutuksen ja verkostoitumisen järjestämiseen tarvitaan luovan alan etujärjestöjä ja myös heille tulee jyvittää ennustettava toiminta-avustus kopiontikorvauksista. Ilman toimivaa järjestökenttää jo muutenkin vaikeuksissa olevaa luovaa alaa uhkaa kuihtuminen ja arvostuksen menetys etenkin nykyisessä tilanteessa, jolloin rahoitusta on leikattu joka puolella sekä tekoäly muuttaa ratkaisevasti alan toimintamalleja. Varojen jaossa tulisi pystyä kuitenkin käyttämään myös harkintaa, joka olisi syytä myös kirjata mahdollisesti lakiin. Haluamme erikseen nostaa valokeilaan graafisen suunnittelun erityistapauksen ja siihen liittyvän työn, joka ei jostain syystä nauti nykyisin teosoikeutta. Graafinen suunnittelu on yhtä tärkeä osa eri teosten ymmärrettävyyttä, vaikuttavuutta, luettavuutta ja tunnelman luontia kuin teksti tai yksittäinen kuva. Graafinen suunnittelija toimii itsenäisenä luovana tekijänä tekstin, typografian, stillkuvan ja liikkuvan kuvan rajapinnoilla ja luo omia itsenäisiä kokonaisuuksia sekä muotoja. Niin painettuja digitaalisia kuin av-muotoisia teoksia kopioidessa kopioidaan myös graafisen suunnittelijan luovan työn panos ns. graafinen teos/tuotos. Tämä tulee huomioida korvauksia kerättäessä ja jaettaessa. Vaadimme, että graafiset suunnittelijat ja graafisen suunnittelun etujärjestöt kuten esim. Fot ry ja Fot ry / Freelance-graafikot ovat mukana saamassa kopioinnista aiheutuvia korvauksia. Mm. niin Kopiostossa, eri dokumenteissa kuin yleiskielessäkin puhutaan nimenomaan graafisista teoksista. Pitäisi olla itsessään selvää, että graafinen suunnittelija on yksi keskeisimmistä graafisen teoksen luojista ja toteuttajista. Ehdotamme, että graafinen tuotos saa teossuojan, mutta jos tämä ei ole mahdollista niin odotamme, että tämän osa-alueen osalta käytetään harkintaa kopiontikorvauksia jaettaessa.
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Jaon tulee perustua tutkittuun tosiasialliseen tietoon.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Hyvä kysymys, ei ole osaamisaluettani. Uskon että faktoja löytyy tutkimuksen kautta, mitkä alat kärsivät eniten kopioinnista. Tanssitaide tuskin yhtään, kuvataide vähän? Tätä tietoa täytyy tietenkin ylläpitää, koska ihmisten käyttäytyminen muuttuu. Kuka olisi kolme vuotta sitten tiennyt, että kirjastoja suositummaksi kirjallisuuden käyttökanavaksi nousee joku hassu äänikirja, ja vieläpä palveluna? Tai viisi vuotta sitten, että kukaan ei enää osta Bluray-levyjä tai laitteita, kun kaikilla on joku streamauspalvelu. Kuka osaa kuvitella, mitä meillä on viiden vuoden kuluttua?
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Jos varat tulevat alalta, oikeudenhaltijoiden sijaan alan edustajien tulisi olla siinä asemassa, että he voivat päättää varojen jakamisesta.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Tämä on hyvä kysymys, mutta tällaista järjestelmää ei ole, sillä netti on lähes loputon.
    • Lausunnonantajia: 30
      Järjestön valvonta
        • Tekijänoikeuslain 26 b §:n 3 momentin mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö valvoo, että hyvityksen käytössä ja edelleen tilittämisessä noudatetaan käyttösuunnitelmaa. Ministeriöllä on oikeus saada järjestöltä tarpeelliset tiedot valvontaa varten.
        • Kysymys 24: Onko näkemyksenne mukaan järjestön valvonnan osalta tarvetta tehdä muutoksia tekijänoikeuslakiin? Jos on, niin mitä muutoksia ja millä perusteella?
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton kanta on, että tämän vuoksi ei tarvita muutoksia tekijänoikeuslakiin. Perustamme ajatuksemme siihen, että näemme yksityisen kopioinnin hyvitysmaksua hallinnoivan järjestön luontevaksi paikaksi yhteishallinnointiorganisaation ja niiden osalta lainsäädäntö on tarkkaa ja valvonta on Patentti- ja rekisterihallituksella. On tärkeää, että hyvitysmaksu on hyvin valvottu ja toisaalta mahdollisimman avoimesti toteutettu. Yhteishallinnointiorganisaatioita velvoittaa yhteishallinnointilaki (Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista), joka sisältää myös valvontakeinoja. Hyvitysmaksun osalta on luontevaa hoitaa järjestöjen valvonta samalla tavalla kuin se on hoidettu yhteishallinnoinnin osalta. Eli valvovana viranomaisena on eri taho – Patentti- ja rekisterihallitus – kuin lainsäätäjä ja hyväksymispäätösten tekijä.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhteishallinnointiorganisaatioita velvoittaa yhteishallinnointilaki (Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista), joka sisältää myös valvontakeinoja. Hyvitysmaksun osalta on luontevaa hoitaa järjestöjen valvonta samalla tavalla kuin se on hoidettu yhteishallinnoinnin osalta.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Säätiön mielestä näiltä osin ei lähtökohtaisesti tarvita muutoksia lainsäädäntöön.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Gramexin näkemyksen mukaan näiltä osin ei lähtökohtaisesti tarvita muutoksia lainsäädäntöön. Yhteishallinnointiorganisaatioita velvoittaa yhteishallinnointilaki (Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista), joka sisältää myös valvontakeinoja. Lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa järjestöjen toimittaa hyväksymispäätösten antajana sille vuosittain annettavien selvitysten kautta.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhteishallinnointiorganisaatioita velvoittaa yhteishallinnointilaki (Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista), joka sisältää myös valvontakeinoja. Hyvitysmaksun osalta on luontevaa hoitaa järjestöjen valvonta samalla tavalla kuin se on hoidettu yhteishallinnoinnin osalta.
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Tekijänoikeuksien yhteishallinnointiorganisaatioita koskee yhteishallinnointilaki, jossa on säädökset myös valvontakeinoista.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Suomen tiedekustantajien liitto arvioi, että yhteishallintolaki riittää asian hoitamiseen. Valvojana on hyvä olla muu taho kuin lainsäätäjä ja käyttösuunnitelmien hyväksyjä.
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Läpinäkyvyyttä ja uskottavuutta lisäisi, että järjestö julkaisisi yksityiskohtaisen eriyttämislaskelman, jolla kaikille tahoille ositettu hyvitys sekä välttämättömät hallintokulut ilmenisivät.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei ole tarpeen tehdä muutoksia.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Musiikkituottajien näkemyksen mukaan muutoksia lainsäädäntöön ei tarvita. Yhteishallinnointiorganisaatioita velvoittaa yhteishallinnointilaki (Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista), joka sisältää myös valvontakeinoja. Lisäksi myös opetus- ja kulttuuriministeriö seuraa järjestöjen toimittaa hyväksymispäätösten antajana sille vuosittain annettavien selvitysten kautta.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhteishallinnointiorganisaatioita velvoittaa laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista. Hyvitysmaksun osalta järjestöjen valvonnassa voidaan noudattaa kyseistä lakia.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhteishallinnointiorganisaatioita velvoittaa yhteishallinnointilaki (Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista), joka sisältää myös valvontakeinoja. Hyvitysmaksun osalta on luontevaa hoitaa järjestöjen valvonta samalla tavalla kuin se on hoidettu yhteishallinnoinnin osalta.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhteishallinnointiorganisaatioita velvoittaa yhteishallinnointilaki (Laki tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista), joka sisältää myös valvontakeinoja. Hyvitysmaksun osalta on luontevaa hoitaa järjestöjen valvonta samalla tavalla kuin se on hoidettu yhteishallinnoinnin osalta. Eli valvovana viranomaisena on eri taho – Patentti- ja rekisterihallitus – kuin lainsäätäjä ja hyväksymispäätösten tekijä.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Katsomme, että hyvityksen käyttöä ja edelleen tilittämistä koskeva järjestelmä ja sen valvonta on toiminut ongelmitta. Opetus- ja kulttuuriministeriölle on toimitettu hyvityksen käyttöä koskevat käyttöselvitykset, ja lisäksi järjestöt toimittavat ministeriölle tarvittaessa lisätietoja hyvityksen käytöstä ja jakamisesta. Edelleen on huomioitava, että yhteishallinnointilain perusteella yhteishallinnointiorganisaatioita koskevat varsin yksityiskohtaiset avoimuusvelvoitteet ja velvollisuus vuosittaiseen avoimuusraportin antamiseen, mikä merkittävästi lisää järjestöjen toiminnan läpinäkyvyyttä.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Ei tarvetta muutoksille nykyiseen lainsäädäntöön.
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Uusia valvontamekanismeja ei tarvita, koska yhteishallinnointilaki sisältää myös valvontakeinoja.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Yhteishallinnointiorganisaatioita velvoittaa yhteishallinnointilaki, joka sisältää myös valvontakeinoja.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Mitä ilmeisimmin kontrollin tarvetta on havaittu, koska valvonnan tarve on tunnistettu. Tämä viittaa siihen, että nykyinen järjestelmä ei toimi luotettavasti. Luottamuksen kannalta olisi tärkeää rakentaa järjestelmä, jossa tekijät saavat markkinahintaisen korvauksen suoraan ilman välikäsiä, jotka jakavat varoja eri toimijoille. Tekijänoikeuslakiin tulisi tehdä muutos siten, että tekijät saavat korvauksen, joka vastaa sitä, mitä tuotoksen ostajat ovat valmiita maksamaan.
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Yhteishallinnointiorganisaatioita velvoittaa yhteishallinnointilaki, joka sisältää myös valvontakeinoja.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Ei
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • Jaon tulee perustua tutkittuun tosiasialliseen tietoon.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Laki lienee aika ok, en tunne. Tulkinnat ovat hölmöjä, viittaan aikaisempaan lausuntooni kopioinnin aiheuttamista epäsuorista vahingoista. Tekijänoikeuksien valvojilla on iljettäviä käytäntöjä, nettiliikenteen valvonnan pitää olla viranomaistoimintaa. Niinikään tekijänoikeuksien valvojista TTVK ry mielestäni esiintyy viranomaisena, vaikka se on etujärjestö. Tästä pitäisi viranomaisen huomauttaa, he käyttävät valtaa jota heillä ei lain mukaan ole.
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Ei tarvetta muutoksille.
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • -
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • Pitää tiukentaa.
    • Lausunnonantajia: 49
      Yhteenveto
        • OHJE: Valitse yksi vaihtoehto.
        • Kysymys 25: Minkä järjestelmän tai järjestelmien yhdistelmän pohjalta (mahdollisine muokkauksineen) hyvitys tulisi ensisijaisesti järjestää tarvittavine muutoksineen:
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Suomen Journalistiliitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Sanoma Media Finland Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Finlands svenska författareförening
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Liikenne- ja viestintäministeriö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Swappie Oy
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Suomen tietokirjailijat ry, Haanpää Sanna-Maria
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKO ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • kokonaan jonkun muun mallin pohjalta? (vastaukseen mallin nimi tai viittaus aiemmissa vastauksissa esitettyyn) [Suomi voisi olla edelläkävijä kehittämällä markkinaehtoisen mallin tekijänoikeudellisen materiaalin korvaamiseen ]
        • Internet-käyttäjät ikuisesti-IKI ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • kokonaan jonkun muun mallin pohjalta? (vastaukseen mallin nimi tai viittaus aiemmissa vastauksissa esitettyyn) [Vanhentunut hyvitysmaksujärjestely pitäisi lopettaa kokonaan nykyaikaan sopimattomana.]
        • Grafia ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Valtiovarainministeriö
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Ranta Tomi
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • kokonaan jonkun muun mallin pohjalta? (vastaukseen mallin nimi tai viittaus aiemmissa vastauksissa esitettyyn) [Jakelualustan kautta niin maksu menee oikein ja oikeudenmukaisesti.]
        • Freelance ohjelmatyöntekijät ry, Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n johtoryhmä
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Google
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • kokonaan jonkun muun mallin pohjalta? (vastaukseen mallin nimi tai viittaus aiemmissa vastauksissa esitettyyn) [Julkinen rahoitus on paras ratkaisu, sillä tekijänoikeuskorvaukset voitaisiin rahoittaa yleisten verojen tai julkisten avustusten avulla, jolloin tunnustettaisiin luovien teosten kulttuurinen ja yhteiskunnallinen arvo.]
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • kokonaan jonkun muun mallin pohjalta? (vastaukseen mallin nimi tai viittaus aiemmissa vastauksissa esitettyyn) [Hyvitys pitäisi mitätöidä]
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • kokonaan jonkun muun mallin pohjalta? (vastaukseen mallin nimi tai viittaus aiemmissa vastauksissa esitettyyn) [Hyvitys tulisi purkaa]
        • Ahola Luukas
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta,
        • Vakkilainen Esa, Henkilökohtainen lausunto
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • tekijänoikeuslaissa ennen vuotta 2015 noudatetun tallennusalustamallin pohjalta,
        • Dahlström Jorma
          Päivitetty:
          17.10.2024
          • kokonaan jonkun muun mallin pohjalta? (vastaukseen mallin nimi tai viittaus aiemmissa vastauksissa esitettyyn) [Putää katsoa mitä muut jäsenvaltiot tekevät]
        • Kysymys 26: Onko olemassa jotain olennaisia näkökohtia, joita ei ole kysytty, mutta jotka katsotte tarpeelliseksi tuoda esiin?  
        • Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yhdymme Kopioston lausuntoon, jossa sanotaan, että Suomessa olennaisesti parannettu ja uudistettu tallennusmaksumalli toteuttaisi markkinaehtoisuutta ja maksuvelvollisuus kohdentuisi laajasti yksityisille kansalaisille, jolloin direktiivin ja lain edellyttämä yksityisen kopioinnin korvaus ei ole riippuvainen julkisesta rahasta. Nykyisissä kulttuuriin kohdistuneissa leikkauksissa ei ole huomioitu eri leikkausten kumulatiivisia vaikutuksia. Järjestelmän uudistaminen ja maksupohjan palauttaminen uudistettuun tallennusmaksumalliin on myös tapa paikata osittain kulttuurin leikkausten kumulatiivisia vaikutuksia. Suomen kääntäjien ja tulkkien liitto kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta.
        • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Haluamme huomauttaa, että nykyinen korvaustaso ei kompensoi lähellekään tutkittua (varovaisestikin arvioitua) haittaa oikeudenhaltijoille. Hyvityksen taso ei ole harkinnanvarainen määräraha ja jäsenmaan vapaasti päätettävissä, vaan sen pitää olla direktiivin mukainen. Vuonna 2024 kopioitiin noin 183 miljoonaa musiikki- ja av-tuotetta, joiden yhteisarvo liikkuu noin miljardin euron suuruusluokassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan yksityisen kopioinnin aiheuttama vahinko on 45,7 miljoonaa euroa vuodessa.
        • Marttila Hannu, Esittävän säveltaiteen edistämissäätiö; Musiikkituotannon tuki- ja edistämissäätiö
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yksityisen kopioinnin hyvityksessä ei ole kyse vapaaehtoisesta tai harkinnanvaraisesta korvauksesta tai kulttuurituesta, vaan direktiiviin ja tekijänoikeuslakiin perustuvasta tekijänoikeuskorvauksesta. Hyvityksen taso ei ole jäsenvaltioiden vapaasti päätettävissä ja sen tulee olla asianmukainen korvaus heidän työnsä käyttämisestä. Hyvityksen taso tulee asettaa vastaamaan oikeudenhaltijoille tosiasiassa aiheutunutta vahinkoa. Tällä hetkellä näin ei ole, vaan yksityisestä kopioinnista suoritettava hyvitys kattaa vain murto-osan mainitusta haitasta.
        • Elisa Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Esim. vuonna 2011 laitemaksumallin aiheuttamia hallinnointikuluja kaupan eri portailla, samoin kuin hyvitysmaksun keräämisestä ja maksuvarojen hallinnoimisesta aiheutuneita kuluja arvioitiin olevan n. 1,5–1,7 euroa miljoonaa vuodessa. Ei ole syytä olettaa, että lähes 15 vuotta myöhemmin nämä kulut olisivat merkittävästi pienemmät. Sen lisäksi laitemaksun kautta rahoitettu hyvitysmaksujärjestelmä aiheutti merkittävän määrän työtä eri viranomaisille. Tilanteessa, jossa valtio on arvioinut, että 5,5 miljoonaa on kohtuullinen hyvityksen taso jatkuvasti vähenevästä yksityisestä kopioinnista, näin kallis malli maksun keräämiselle ei ole perusteltu.
        • Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Perustelut kysymyksen 25 vastaukselle: nykyisin voimassaolevan budjettimallin pohjalta Budjettimalliin siirtyminen tehtiin 2014 mm hallinnollisten kustannusten säästämiseksi ja järjestelmän yksinkertaistamiseksi (HE 249/2014, s. 3–4). Budjettimalliin siirtymisen myötä aiemmat hallinnointikulut, jotka vuonna 2011 olivat noin miljoona euroa vuodessa, poistuivat. Vastaavasti uusien laitekategorioiden arveltiin aiheuttavan kertakustannuksia 3–5 miljoonaa euroa. Lisäksi hyvitysmaksun hallinnointi keveni, sillä aiemmat hyvitysmaksun perintä- ja hallintakulut (500 000–700 000 euroa vuodessa) katettiin maksun tuotosta, mutta budjettimalliin siirtymisen myötä nämä kulut poistuivat. Myös vuosittaiset neuvottelut eri osapuolten kesken ja lausuntokierrokset valtioneuvoston päätöksiä varten voitiin lakkauttaa. Samalla tulliviranomaisten ja aluehallintoviraston valvonta- ja tarkastustehtävät sekä poliisin virka-apu tarkastuksissa lakkautettiin, mikä vähensi valvontaviranomaisten työmäärää. Hyvitysmaksun poistamisen arvioitiin laskevan myös tallennusalustojen ja laitteiden kuluttajahintoja. Esimerkiksi mp3-soittimien ja tallentavien digisovittimien hinnoissa hyvitysmaksu oli ennen 4–36 euroa ja ulkoisissa kiintolevyissä 9–18 euroa. Tekijänoikeuslain ja -asetuksen hyvitysmaksua koskevat pykälät kumottiin, mikä yksinkertaisti merkittävästi lainsäädäntöä. Kaikki nämä perustelut budjettimallille ovat edelleen ajankohtaisia. Kohdentamiseen ja maksun keräämiseen liittyvät haasteet ovat muissa malleissa liian suuria. Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta Kai Massa Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunnan puheenjohtaja Tekijänoikeuksien käyttäjien neuvottelukunta on laaja yhteenliittymä yrityksiä ja yhteisöjä, jotka käyttävät toiminnassaan tekijänoikeuden suojaamia luovia sisältöjä. Tekijänoikeuksien neuvottelukunnan työhön osallistuvat: FiCom ry, Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry, Teknologiateollisuus ry, Medialiitto ry, Kirjakauppaliitto ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry, Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry, Keskuskauppakamari, Suomen yrittäjät ry, RadioMedia ry, Suomen Hiusyrittäjät ry, Suomen Taksiliitto ry, Marketing Finland ry, Filmikamari ry, Finnet-liitto ry, DNA Oyj, Elisa Oyj, Telia Company Abp, Kirkkohallitus, Alma Media Oyj, Sanoma Media Finland Oy, MTV Oy ja Yleisradio Oy.
        • Gramex äänitemusiikin tekijänoikeusjärjestö ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Gramex haluaa nostaa myös tässä yhteydessä esille sen, että yksityisen kopioinnin hyvityksessä ei ole kyse vapaaehtoisesta tai harkinnanvaraisesta korvauksesta tai kulttuurituesta, vaan direktiiviin ja tekijänoikeuslakiin perustuvasta tekijänoikeuskorvauksesta. Hyvityksen taso ei ole jäsenvaltioiden vapaasti päätettävissä ja sen tulee olla asianmukainen korvaus luovan alan esittäjien, tekijöiden, tuottajien ja kustantajien työn käyttämisestä. Unionin tuomioistuimen mukaan jäsenvaltiolla, joka ottaa kansallisessa oikeudessaan käyttöön yksityistä kopiointia koskevan poikkeuksen, on velvollisuus saavuttaa tietty tulos siinä mielessä, että kyseisen valtion on toimivaltansa rajoissa varmistettava sellaisen sopivan hyvityksen tosiasiallinen periminen, jolla on tarkoitus korvata loukatuille tekijöille aiheutunut vahinko, etenkin, jos vahinko on aiheutunut mainitun jäsenvaltion alueella. (Stichting de Thuiskopie, C-462/09, kohdat 32-34). Hyvityksen taso tulee näin ollen asettaa vastaamaan oikeudenhaltijoille tosiasiassa aiheutunutta vahinkoa. Tällä hetkellä näin ei ole, vaan yksityisestä kopioinnista suoritettava hyvitys kattaa vain murto-osan mainitusta haitasta.
        • MTV Oy
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettimalliin siirtyminen tehtiin mm. hallinnollisten kustannusten säästämiseksi ja järjestelmän yksinkertaistamiseksi. Perustelut budjettimallille ovat edelleen ajankohtaisia. Kohdentamiseen ja maksun keräämiseen liittyvät haasteet ovat muissa malleissa liian suuret suhteessa maksuun.
        • Kuvasto ry, Nilsson Tommi
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Haluamme tuoda esiin sen, että kuvataiteen teosten mittavaa, yksityistä digitaalista kopiointia (kuten taideteosten kuvaamista älypuhelimilla) ei ole Suomessa käytännössä hyvitetty taiteilijoille lainkaan. Tämä on huomattava epäkohta eikä täytä tietoyhteiskuntadirektiivin edellytystä kohtuullisesta hyvityksestä tekijöille.
        • Suomen Tiedekustantajien liitto
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitysvelvollisuuden laaja kohdentaminen kansalaisille toimisi markkinoiden ehdoilla niin, ettei oikeudenhaltijoille aiheutuvien haittojen korvaaminen ole riippuvainen julkisesta rahoituksesta. Näin lienee mahdollista lieventää kulttuuriin kohdentuneiden leikkausten kertautuvia kielteisiä vaikutuksia, ainakin jossain määrin. Suomen tiedekustantajien liitto edustaa 156 suomalaista tieteen kustantajaa ja julkaisijaa. Sen toiminta rahoitetaan tekijänoikeusjärjestö Kopioston keräämillä tiedejulkaisujen käyttökorvauksilla ja nimellisillä jäsenmaksuilla. https://tiedekustantajat.fi/
        • Keskuskauppakamari, Aalto-Setälä Minna
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yksityisen kopioinnin hyvityksen toteuttaminen oikeudenmukaisella tavalla on ongelmallista, koska kaikki mallit perustuvat oletukselle yksityisen kopioinnin aiheuttaman vahingon korvaamisesta oikeudenhaltijoille. On huolestuttavaa havaita, että toteutetuista tutkimuksista huolimatta vuosina 2015–2024 korvaus on pysynyt koko ajan samana ollen 11 miljoonaa euroa, vaikka samaan aikaan puolueettomien tutkimuksien todentama yksityinen kopiointi on laskenut yli 40 prosenttia. Herää huoli, että meillä on jo vuosikymmenen ajan maksettu myös muuta korvausta tai tukea oikeudenhaltijoille yksityisestä kopioinnista aiheutuneen haitan korvaamisen yhteydessä. Eri hyvitysmalleja selvitettäessä tulee kiinnittää huomiota perusoikeuksien toteutumiseen. Kun pohditaan esimerkiksi nettiliittymämallia, mitä emme kannata, sen toteuttamisesta muodostuisi veronkaltainen maksu kaikille käyttäjille, niin yksityiselle kuluttajille kuin myös yrityksille. Asiaa selvitettäessä tulee pohtia, miten tällöin voitaisiin varmistaa, että kerättävillä maksuilla korvataan oikeudenhaltijoille ainoastaan yksityisestä kopioinnista aiheutunutta haittaa. Huomiota tulee myös kiinnittää siihen, miten käytännössä olisi mahdollista erotella pois ne nettiliittymät, joita ei ole mahdollista käyttää yksityiseen kopiointiin.
        • DNA Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitys tulee jatkossakin järjestää nykyisen budjettirahoitusmallin pohjalta, mutta niin, että hyvitys perustuu puolueettomaan tutkimukseen eikä sisällä piilotettua kulttuuritukea.
        • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Yksityisen kopioinnin hyvityksessä ei ole kyse vapaaehtoisesta tai harkinnanvaraisesta korvauksesta tai erillisestä kulttuurituesta, vaan direktiiviin perustuvasta tekijänoikeuskorvauksesta. Hyvityksen taso ei ole jäsenvaltioiden vapaasti päätettävissä ja sen tulee olla asianmukainen korvaus heidän työnsä käyttämisestä. Unionin tuomioistuimen mukaan jäsenvaltiolla, joka ottaa kansallisessa oikeudessaan käyttöön yksityistä kopiointia koskevan poikkeuksen, on velvollisuus saavuttaa tietty tulos siinä mielessä, että kyseisen valtion on toimivaltansa rajoissa varmistettava sellaisen sopivan hyvityksen tosiasiallinen periminen, jolla on tarkoitus korvata loukatuille tekijöille aiheutunut vahinko, etenkin, jos vahinko on aiheutunut mainitun jäsenvaltion alueella. (Stichting de Thuiskopie, C-462/09, kohdat 32-34). Hyvityksen taso tulee näin ollen asettaa vastaamaan oikeudenhaltijoille tosiasiassa aiheutunutta vahinkoa. Tällä hetkellä näin ei ole, vaan yksityisestä kopioinnista suoritettava hyvitys kattaa vain murto-osan mainitusta haitasta.
        • Audiovisuaalisen alan tekijät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Haluamme muistuttaa, ettei jäsenvaltiot voi itsenäisesti päättää hyvitysmaksun tasoa. Tason tulee olla direktiivin mukainen.
        • Luovan työn tekijät ja yrittäjät - Luovat ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kuten Luovat ry on aiemmissa lausunnoissaan todennut, tarkastelemme eri järjestelmiä pääosin siltä kannalta, mikä pystyisi luotettavasti tuottamaan direktiivin mukaisen kohtuullisen hyvitys yksityisen kopioinnin aiheuttamasta vahingosta. Jos maksu kerätään markkinoilta, se tulee tehdä tavalla, joka kohdentaa maksurasituksen mahdollisimman hyvin niihin kuluttajiin, jotka hyödyntävät lain suomaa maksutonta kopiointi/lataus/tallennus-oikeuttaan. Siksi maksun liittäminen nettiliittymien hintaan ei ole oikeudenmukaista, mutta sen liittäminen tallennusvälineiden ja -palvelujen hintaan on. Jos maksu haluttaisiin hoitaa nykyiseen tapaan valtion budjetista, parhaiten kohdentuva tapa kerätä maksua, olisi sen kerääminen tallennusvälineiden ja -palvelujen arvonlisäveron yhteydessä. Jos asetukseen kirjattaisiin tietty prosentti näiden tuottamasta alvista, hyvityksen taso seuraisi laitekaupan kehitystä ja olisi hallinnollisesti kevyt. Valtion talouden kannalta merkityksellistä luonnollisesti olisi se, että se tulisi tällöin edelleenkin valtion budjetista eikä olisi lisätuloa, kuten EU-maissa yleinen laite- tai tallennusmaksu. Haluamme lopuksi muistuttaa, että hyvityksen taso ei ole jäsenmaan vapaasti päätettävissä, vaan sen pitää olla direktiivin mukainen. Vuonna 2024 kopioitiin noin 183 miljoonaa musiikki- ja av-tuotetta, joiden yhteisarvo liikkuu noin miljardin euron suuruusluokassa. Tuoreen tutkimuksen mukaan (FCG:n johtava asiantuntija, VTT Pasi Holm) yksityisen kopioinnin aiheuttama vahinko on varovaisestikin arvioiden 45,7 miljoonaa euroa vuodessa.
        • Kopiosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kansainväliset organisaatiot CISAC ja IFRRO ovat parhaillaan päivittämässä yksityisen kopioinnin hyvitystä koskevia kansainvälisiä selvityksiä. Tiedonkeruu eri maiden hyvitysmaksua hallinnoivista organisaatioista tapahtuu loppuvuoden aikana ja päivitetty raportti tullaan julkaisemaan vuoden 2025 alkupuoliskolla. Tällä hetkellä tuoreimmat raportit ovat vuodelta 2020 (CISAC) ja 2017 (WIPO ja IFRRO). Suomessa olennaisesti parannettu ja uudistettu tallennusmaksumalli toteuttaisi markkinaehtoisuutta ja maksuvelvollisuus kohdentuisi laajasti yksityisille kansalaisille, jolloin direktiivin ja lain edellyttämä yksityisen kopioinnin korvaus ei ole riippuvainen julkisesta rahasta. Nykyisissä kulttuuriin kohdistuneissa leikkauksissa ei ole huomioitu eri leikkausten kumulatiivisia vaikutuksia. Järjestelmän uudistaminen ja maksupohjan palauttaminen uudistettuun tallennusmaksumalliin on myös tapa paikata osittain kulttuurileikkausten kumulatiivisia vaikutuksia.
        • Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Vuoden 2025 alkupuolella julkaistaan kansainvälisten oikeudenhaltijajärjestöjen kattojärjestöjen CISACin ja IFFROn päivitetty tutkimus yksityisen kopioinnin järjestelmistä maailmassa, joka antaa päivitettyä tietoa yksityisen kopioinnin hyvityksen järjestelmistä, kattavuudesta ja tariffeista eri puolilla Eurooppaa. Teoston kanta on, että yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän perustuminen tallennusalustamalliin olisi tarkoituksenmukaisin tapa järjestää hyvitysmaksu edellyttäen, että kaikki yksityiseen kopiointiin käytettävät tallennusalustat, laitteet ja palvelut ovat maksun piirissä. Tallennusalustamalli on laajalti käytössä muissa EU-jäsenvaltioissa. Mallin käyttöönotolla varmistetaan myös se, että Suomessa noudatettava järjestelmä on yhdenmukainen Unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa. Tallennusalustamallilla vältetään myös nykyiseen budjettirahoitteiseen malliin liittyvät ilmeiset ongelmat, jotka ovat aiheuttaneet maksutason merkittävän vähennyksen valtion budjetointiprosessin ja säästötavoitteiden seurauksena. Tämä on tapahtunut siitäkin huolimatta, että hyvitysmaksu ei ole harkinnanvarainen kulttuurin määräraha, vaan lainsäädäntöön perustuva, tekijöiden työn tulosten käyttöä hyvittävä korvausvelvollisuus tilanteissa, joissa tekijän yksinoikeutta on rajoitettu. Olennaista tekijöiden kannalta on myös, että korvaustaso palautetaan vuoden 2024 tasolle, kunnes uusi järjestelmä on saatu käynnistettyä.
        • Medialiitto ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Hyvitys tulisi järjestää nykyisin voimassa olevan budjettimallin pohjalta. Kohdentamiseen ja maksun keräämiseen liittyvät haasteet ovat muissa malleissa liian suuria. Erityisesti ns. kolmipistemalliin sisältynyt verkon sisältöpalveluihin liitettävä maksu on ehdottomasti syytä hylätä. Tekijänoikeusjärjestelmän on ohjattava yleisöä kuluttamaan luovan työn tuloksia ensisijaisesti siinä muodossa, missä oikeudenhaltijat teoksia tarjoavat, eikä lain mahdollistamasta yksityisestä kopioinnista toiminnalle aiheutuvaa haittaa ole kohtuullista osaksikaan korvata maksuilla, jotka suoraan rasittaisivat teosten tarjoamista markkinoille. Sisältöihin liitetty maksu olisi myös omiaan hämärtämään tekijänoikeustalouden toimintamekanismia kuluttajien silmissä.
        • Teknologiateollisuus ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Suomen Kirjailijaliitto ry, Asikainen Eeva
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • -
        • Suomen Yrittäjät ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Budjettirahoitusmalliin on aikoinaan siirrytty hyvin perustein, joita on käsitelty asiaa koskevassa hallituksen esityksessä (HE 249/2014 vp). Budjettimalli on hallinnollisesti ja kustannustehokkuudeltaan ylivoimaisesti muita vaihtoehtoja kevyempi ja parempi tapa järjestää yksityisen kopioinnin hyvitys.
        • Telia Finland Oyj
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Telian keskeiset viestit • Yksityisen kopioinnin merkitys ja sen aiheuttama vahinko oikeudenhaltijoille on viimeisen kymmenen vuoden aikana vähentynyt merkittävästi • Laillisten palvelujen saatavuus ja käyttö on vastaavassa ajassa moninkertaistunut. Näistä palveluista oikeudenhaltijat saavat suoran korvauksen niille antamiensa käyttölisenssien kautta. Hyvitysmaksu ei siten voi kohdistua näihin palveluihin. • Vuoden 2025 hyvitysmaksutason ehdotus – 5,5 miljoonaa euroa – on verrokkimaihin verrattuna sopiva. • Ehdotettu nettiliittymämalli on itse asiassa uusi laajakaistavero, joka kerättäisiin kaikilta tietoyhteiskunnan jäseniltä ilman suoraa liityntää yksityiseen kopiointiin. • Nykyinen budjettimalli on oikea tapa toteuttaa hyvitysmaksu käytännössä. Se kohtelee tasapuolisesti kaikkia vahinkoa kärsiviä oikeudenhaltijoita. Muut tavat edellyttävät maksun keräämiseksi ja raportoimiseksi rakennettavaa hallintoa, joka tuottaa hyvitysmaksun kokonaisuus huomioon ottaen kohtuuttomia kustannuksia.
        • FiCom ry
          Päivitetty:
          6.11.2024
          • Vastaus kysymykseen 25: Nykyisin voimassa olevan budjettimallin pohjalta. Suomen lisäksi budjettimalli on käytössä esimerkiksi Norjassa ja Islannissa, joiden voidaan katsoa olevan Suomen kaltaisia verrokkimaita. Norjassa vuodelle 2025 on varattu 60,3 miljoonaa Norjan kruunua eli noin 5,1 miljoonaa euroa yksityisen kopioinnin hyvitystä varten. Budjettimalliin on aikoinaan siirrytty syystä. Muutosta koskevassa hallituksen esityksessä (HE 249/2014, s. 3–4) on todettu, että budjettimalliin siirtymisen myötä myös maksusta aiheutuneet hallinnointikulut kaupan eri portailta poistuisivat. Vuonna 2011 arvio hallinnointikuluista oli noin 1 miljoona euroa vuodessa. Vaihtoehdosta, että maksu laajennettaisiin uusiin laitekategorioihin ja järjestelmän piiriin tulisi uusia maksuvelvollisia, arvioitiin tuolloin aiheutuvan lisäksi jopa 3—5 miljoonan euron kertakustannukset. Samalla poistuivat hyvitysmaksun keräämisestä ja maksuvarojen hallinnoimisesta aiheutuneet kulut, jotka aiemmassa järjestelmässä katettiin maksun tuotosta. Perintä- ja hallinnointikulut olivat tuolloin noin 500 000—700 000 euroa vuodessa. Yksityisen kopioinnin tutkimustoimintaan käytettävää osaa lukuun ottamatta koko määräraha voitiin suorittaa hyvityksenä tekijöille. Hallituksen esityksen mukaan hyvitysmaksun poistaminen alentaisi tallennusalustojen ja laitteiden kuluttajahintoja. Vuonna 2014 esimerkiksi mp3-soittimen ja tallentavan digisovittimen hinnassa oli tallennuskapasiteetista riippuen hyvitysmaksua 4—36 euroa ja ulkoisen kiintolevyn hinnassa puolestaan 9—18 euroa. Budjettimalliin siirryttäessä myös järjestelmän hallinnointi keveni ja järjestelmän kustannustehokkuus parani merkittävästi. Asiaa koskeva lainsäädäntö yksinkertaistui huomattavasti, kun sekä tekijänoikeuslaissa että -asetuksessa voimassa olleet hyvitysmaksua koskevat säännökset voitiin kumota. Uudistuksen myötä yksityisen kopioinnin hyvitystä koskeva päätöksenteko siirtyi osaksi valtion talousarvion valmistelua ja sitä koskevaa päätöksentekoa. Vuosittaisia neuvotteluja tallennusalustojen valmistajia ja maahantuojia sekä tekijöitä edustavien järjestöjen ja kuluttajaviranomaisten kanssa ei tarvittu. Samoin lausuntokierros, jossa liikenne- ja viestintäministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö antoivat hyvitysmaksun suuruudesta ja maksun piiriin kuuluvista laitteista lausuntonsa ennen valtioneuvoston päätöstä, jäi pois. Yksityisen kopioinnin hyvitys ei enää työllistänyt valvontaviranomaisiakaan, kun tulliviranomaisten ja aluehallintoviraston valvonta- ja tarkastustehtävät lakkasivat. Hyvitysmaksua koskevien pykälien kumoamisen jälkeen ei tarvittu myöskään poliisin virka-apua tarkastusten suorittamisessa. Vastaus kysymykseen 26: Selvityshenkilön kyselyn kysymyksenasettelu on ollut alusta alkaen asenteellinen ja johdatteleva. Oikeudenhaltijoiden väitteet riittämättömästä hyvitystasosta on otettu faktoina, ja selvityksen tavoitteena tuntuu olevan löytää mahdollisimman paljon lisää korvausta jaettavaksi. Suomessa on maksettu jo kymmenen vuotta muita Pohjoismaita huomattavasti korkeampaa hyvitystä. Kaikki kohtuullisen hyvitystason ylittävä korvaus on kulttuuritukea, jota ei tule rahoittaa suoraan kansalaisiin kohdistuvalla laite- tai nettiliittymämaksulla. Työn pohjaksi ohjeistetut Arne Wessbergin ja Markus Leikolan selvitykset edustavat mennyttä maailmaa. Esimerkiksi Wessbergin hyvitysrahaston perustaksi ehdotettua televisiomaksua ei ole kerätty vuoden 2013 alusta alkaen, ja Leikolan mallissa mainituista televisio-ohjelmien verkkotallennuspalveluista kerätään Kopioston vuoden 2023 avoimuusraportin mukaan vuosittain 14–15 miljoonaa euroa korvausta (https://kopiosto.fi/wp-content/uploads/2024/06/04123859/Avoimuusraportti-2023.pdf). Verkkotallennuksen sopimuslisenssiä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 181/2014 vp) sopimusten arvioitiin tuottavan oikeudenhaltijoille arviolta 7–10 miljoonan euron vuotuisen tuloerän, joten valittu lisenssimalli on osoittautunut oikeudenhaltijoillekin kannattavaksi. Mikäli hyvitys laajennettaisiin kuluttajamaksullisiin verkkosisältöpalveluihin, tulisi muun muassa verkkotallennuksen sopimuslisenssiä arvioida uudelleen. Oikeudenhaltijoiden edustaja on esittänyt 9.10.2024 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa, että hyvitysmaksu ulotettaisiin myös ns. offline-tallennukseen, joka on tällä hetkellä lisensioitua käyttöä eikä siis yksityisen kopioinnin piirissä. Vaatimus ei sinänsä ole uusi, esimerkiksi STIM Ruotsisssa on esittänyt samaa jo vuonna 2022 (https://www.stim.se/sv/opinion/ny-lagstiftning-modern-privatkopiering). Myös hyvitystä saavia tahoja Alankomaissa edustava Stichting Onderhandelingen Thuiskopievergoeding on vaatinut korvausta offline-kopioista. Jälkimmäisen vaateen osalta valitustuomioistuin Haagissa katsoi 22.3.2022 antamassaan ratkaisussa (https://uitspraken.rechtspraak.nl/details?id=ECLI:NL:GHDHA:2022:2289), että offline-kopioista ei tule maksaa yksityisen kopioinnin hyvitystä. Asia eteni Alankomaiden korkeimpaan oikeuteen, joka päätti kysyä asiassa ennakkoratkaisua Euroopan unionin tuomioistuimelta (https://uitspraken.rechtspraak.nl/details?id=ECLI:NL:HR:2024:712). EUT ei ole vielä antanut asiassa ratkaisua. Mikäli yksityisen kopioinnin hyvitystä ryhdyttäisiin perimään jo kertaalleen lisensioidusta ja korvatusta käytöstä, tulisi tämä vaikuttamaan lisensioidusta käytöstä hankittujen oikeuksien arvoon. Myös opetus- ja kulttuuriministeriön edustaja on tunnistanut tämän 9.10.2024 järjestetyssä keskustelutilaisuudessa.
        • Finnet-liitto ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Kts. vastauksemme kysymykseen 1.
        • Elektroniikka- ja kodinkonekaupan yhdistys ETKO ry
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Yksityisen kopioinnin hyvitys siirrettiin budjettirahoitteiseksi vuonna 2015, jolloin laiteperusteisista maksuista luovuttiin. Hallituksen esityksessä vuonna 2014 ratkaisua perusteltiin muun muassa seuraavasti: Budjettirahoitus -takaa vakaan järjestelmän -alentaa laitteiden kuluttajahintoja -keventää huomattavasti laitevalmistajille, maahantuojille ja jälleenmyyjille aiheutuvia hallintokuluja, joiden arvioitiin vuonna 2011 olleen noin 1 miljoonaa euroa vuodessa, ja mikäli lisää laitekategorioita ja uusia maksuvelvollisia olisi otettu maksun piiriin, se olisi aiheuttanut jopa 3-5 miljoonan euron kertakustannukset -keventää hyvitysmaksua hallinnoivan järjestön osalta perintä- ja hallintokuluja, jotka ovat olleet noin 500 000 – 700 000 euroa vuodessa -keventää muuta hallinnointia ja parantaa järjestelmän kustannustehokkuutta merkittävästi, kun esimerkiksi OKM:n koordinoimia vuosittaisia neuvotteluja tallennusalustojen valmistajia ja maahantuojia sekä tekijöitä edustavien järjestöjen ja kuluttajaviranomaisten kanssa ei enää tarvittaisi, kuten ei myöskään lausuntokierrosta, jossa LVM ja TEM antavat hyvitysmaksun suuruudesta ja maksun piiriin kuuluvista laitteista lausuntonsa ennen VN:n päätöstä. Budjettirahoitteiseen malliin siirtymisen perustelut ovat edelleen relevantteja, tosin hallinnointikustannukset olisivat nykyään varmasti huomattavasti suuremmat kuin hallituksen esityksessä vuonna 2014. Laitteiden pelkkä kappaleenvalmistamiskapasiteetti riittää oikeuttamaan yksityistä kopiointia koskevan maksun perimisen. Siitä huolimatta tuntuu arveluttavalta, että maksu kerättäisiin myös esimerkiksi ikäihmisiltä, joille matkapuhelin tai tietokone ovat ensisijaisesti vain ja ainoastaan yhteydenpitovälineitä tai digitalisaation yhä edetessä välttämättömiä välineitä asioiden hoitamiseksi. Monen tekijän yhteisvaikutus on heikentänyt suomalaisten kuluttajien ostovoimaa merkittävästi viime vuosina, viimeisimpänä arvonlisäveronkorotus 1,5 prosenttiyksiköllä. Kaikkia toimia, jotka edelleen heikentäisivät kuluttajien ostovoimaa, pitää välttää. Yrityksille on jo annettu merkittävä määrä velvoittavaa lainsäädäntöä EU-tasolla ja on tärkeää, että yrityksille ei sälytetä ylimääräistä hallinnollista taakkaa ja kustannuksia, jotka voivat haitata yritysten kilpailukykyä.
        • Microsoft Oy, Heidi Nystedt, Yhteiskuntasuhde johtaja
          Päivitetty:
          5.11.2024
          • Uusien teknologioiden, kuten pilvipalveluiden ja tekoälyn, käyttöönotto on tärkeä kulmakivi tuottavuuden parantamisessa Suomen julkisella sektorilla ja kilpailukyvyn kehittämisessä yksityisellä sektorilla. Hyvitysvelvollisuuden ulottaminen pilvipalveluihin vaikuttaisi negatiivisesti Suomeen tehtäviin datakeskus- ja muihin investointeihin sekä hidastaisi tarpeettomasti pilvisiirtymää julkisella ja yksityisellä sektorilla. Tämän kaltainen uudistus asettuisi suoraan hallituksen kasvutavoitteita vastaan.
        • Suo-Anttila Marko
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Ensinnäkin, piiloverojen lisääntyminen on suuri huolenaihe, sillä tällaiset maksut eivät ole läpinäkyviä, ja ne asettavat kuluttajat epätasa-arvoiseen asemaan. Tämä on erityisen ongelmallista, kun maksut kohdistuvat kaikkiin tallennuslaitteiden tai kopiointiin sopivien laitteiden käyttäjiin, vaikka laitteiden pääasiallinen käyttötarkoitus ei aina ole tekijänoikeudellisesti suojatun sisällön kopiointi. Toinen huomionarvoinen seikka on globaalin kaupan ja verkkokauppojen merkitys. Kuluttajien mahdollisuus ostaa tallennuslaitteita ja pilvipalveluja ulkomailta vaikeuttaa hyvitysmaksujen perimistä ja johtaa epäoikeudenmukaisuuteen EU sisämarkkinoilla. Tällainen järjestely voi johtaa tilanteisiin, joissa osa kuluttajista kiertää maksut kokonaan, mikä ei ole oikeudenmukaista. Lisäksi on tärkeää huomioida, että maksujen periminen nostaa kustannuksia sekä kuluttajille että toimijoille, ja nämä kustannukset eivät aina kohdennu oikeudenmukaisesti niille, jotka todella kopioivat tekijänoikeudellista sisältöä. Monet tallennuslaitteet ja -alustat käytetään täysin muihin tarkoituksiin kuin tekijänoikeudelliseen kopiointiin, ja siksi maksujen periminen näistä laitteista on kohtuutonta ja epäreilua.
        • Internet-käyttäjät ikuisesti-IKI ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Osa viitteistä on yli 10 vuotta vanhoja. Koska uudempaa tutkimusaineistoa ei ole tarpeeksi laajasti mukana tukemassa hyvitysmaksun tarpeellisuutta, voitaisiin tästä päätellä että hyvitysmaksun tarve on poistunut. Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausunto tässä asiassa. Internet-käyttäjät ikuisesti - iki ry (www.iki.fi) on yhdistys jonka tavoitteena on edistää internetin käyttöä. Iki on perustettu 1995 ja sillä on lähes 30.000 jäsentä. Osallistumme mielellämme asian jatkokäsittelyyn internetin pitkäaikaisina teknisinä ja policy asiantuntijoina ja voimme vastata lisäkysymyksiin tarvittaessa.
        • Suomen tiedetoimittajain liitto ry
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • -
        • Valtiovarainministeriö
          Päivitetty:
          4.11.2024
          • Yksityinen kopiointi on vähentynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana huomattavasti, samoin suojausteknologiat ovat kehittyneet ja kehittyvät jatkuvasti. Nämä tekijät ovat heikentäneet yksityisen kopioinnin hyvityksen oikeutusta, minkä vuoksi tulisikin arvioida perusteita yksityisen kopioinnin hyvityksestä luopumiselle. Jos yksityisestä kopioinnista katsotaan edelleen aiheutuvan sellaista haittaa, että järjestelmää jatketaan, tulisi hyvitys nykymallin mukaisesti maksaa budjetista ja rahoittaa yleiskatteellisesti verotuloista. Laitemaksupohjainen järjestelmä olisi tehoton ja kallis ja korvamerkitty pieni vero olisi vaikea kohdentaa oikeisiin, yksityistä kopiointia nimenomaisesti harjoittaviin henkilöihin ja aiheuttaisi myös hallinnollisia kustannuksia.
        • Freelance ohjelmatyöntekijät ry, Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n johtoryhmä
          Päivitetty:
          3.11.2024
          • Freelance ohjelmatyöntekijät ry:n mielestä Suomessa olennaisesti parannettu ja uudistettu tallennusmaksumalli toteuttaisi markkinaehtoisuutta ja maksuvelvollisuus kohdentuisi laajasti yksityisille kansalaisille, jolloin direktiivin ja lain edellyttämä yksityisen kopioinnin korvaus ei ole riippuvainen julkisesta rahasta. Nykyisissä kulttuuriin kohdistuneissa leikkauksissa ei ole huomioitu eri leikkausten kumulatiivisia vaikutuksia. Järjestelmän uudistaminen ja maksupohjan palauttaminen uudistettuun tallennusmaksumalliin on myös tapa paikata osittain kulttuurileikkausten kumulatiivisia vaikutuksia. Kuluttajilta kerättävien maksujen tulee olla maltillisia, jotta maksu ei vaaranna heidän mahdollisuuttaan hankkia laitteita, mutta toistaalta mahdollistaa laitevalmistajien toimeentulon. Maksut tulisi leipoa mahdollisuuksien mukaan ensisijaisesti laitevalmistajien nykyisiin hintoihin sisään. Useat merkittävimmistä laitevalmistajista takovat huipputulosta kuten Apple ja pitävät jo laitteitansa muutoinkin ylihinnoiteltuina. Jonkun tahon tulee myös seurata mahdollisten kopiointimaksujen siirtymistä laitteisiin, jotta hintojen nostolta, väärinkäytöksiltä ja ylireagoinneilta vältytään.
        • Vartia Sanna, yksityishenkilö
          Päivitetty:
          29.10.2024
          • Yksityishenkilöiden on ollut helpompi hyväksyä budjettimalli ja rahoituksen kerääminen tuloveroina kuin aiemmat ”kasettimaksut”. Kasettimaksut koettiin epäoikeudenmukaisiksi maksuksi, kun niitä maksettiin laajasti myös sellaisista laitteista ja tallennusvälineistä, joille ei hyvitysmaksujen alaista aineistoa tallennettu.
        • Asikainen Lauri
          Päivitetty:
          28.10.2024
          • Miksi kyselyssä ei millään tavalla oteta huomioon kuluttajanäkökulmaa? Kysymysten asetteleun perusteella on syytä kysyä onko Teoston ja muiden tekijänoikeusjärjestöjen lobbaus mennyt liian hyvin perille?
        • Hellsten Simo
          Päivitetty:
          27.10.2024
          • On tärkeää erityisesti loogisesti kestämättömän nettiliittymämallin osalta kyetä tekniseen tarkasteluun ja sijoittaa puhtaan monetaarisen näkökulman sijaan eri mallit tosimaailman kontekstiin. Nettiliittymä todella rinnastuu kopion valmistamisessa sähköliittymään - kumpaakaan voi käyttää kopiota valmistettaessa, mutta kummalakaan ei ole mahdollista valmistaa kopiota. Muovikassista ei voi periä alkoholiveroa, vaikka sillä voi kuljettaa alkoholijuomia, sen voi ostaa alkoholiliikkeestä ja pakattuna muovikassin sisältö on alkoholipitonen.
        • Mäenpää Janne
          Päivitetty:
          25.10.2024
          • Tekijänoikeusetujärjestöjen asemaa lain valvonnassa pitäisi terävöidä, ja ottaa heiltä viranomaistoimintaoikeudet pois.
        • Karhumaa Kasper
          Päivitetty:
          24.10.2024
          • Päätöksenteon läpinäkyvyys, kansan pitäisi tietää mikä taho saa hyvitysmaksuja, kuka ne päättää ja niiden määrät.
        • Lindfors Jarkko
          Päivitetty:
          23.10.2024
          • Hyvitysvaatimusten läpinäkyvyys, eli miten laskettu menetys on laskettu, ja kuka on tämän laskelman tehnyt? Jos laskelman on suorittanut hyvityksen saava taho, mikä estää tätä tahoa liioittelemasta menetystä? Nykyiset laskut menetyksistä ovat hyvin kyseenalaiset ja perustuvat puhtaasti arvailun varaan.