• Lausunnonantajia: 16
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Luonnonvarakeskus
        Päivitetty:
        14.5.2024
        • Luonnonvarakeskus kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Luonnonvarakeskuksella ei ole lausuttavaa asiaan liittyen.
      • Maahanmuuttovirasto
        Päivitetty:
        14.5.2024
        • Maahanmuuttovirasto kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Virasto toteaa kohteliaimmin, ettei sillä ole asiassa lausuttavaa.
      • Oikeusrekisterikeskus
        Päivitetty:
        14.5.2024
        • Oikeusrekisterikeskus kannattaa esityksen tavoitteita ja niiden esityksen mukaista toteutustapaa.
      • Valtiokonttori
        Päivitetty:
        14.5.2024
        • Valtiokonttorilla on tehtävä mm. keskuskirjanpidosta (ml. valtion tilinpäätöksen laatiminen) ja valtion laskentatoimen ohjauksesta vastaavana viranomaisena ja se on delegoitu Valtiokonttorissa T3-toimialalle. Tämä lausunnon Valtiokonttori on antanut tässä roolissaan, ei kirjanpitoyksikkönä. Valtion tilinpäätöstä on kehitetty jo useampi vuosi antamaan nykyistä kattavampi kokonaiskuva valtiontaloudesta. Valtiokonttori pitää esitettyä uudistusta kannatettavana ja tarpeellisena erityisesti eduskunnan ja kansalaisten tiedonsaannin parantamiseksi valtiontalouden tilasta. Valtiokonttori on ollut mukana lausuttavana olevien säädösmuutosten valmistelussa. Valtiokonttori on kokenut yhteistyön erittäin hedelmällisenä ja näkee lausunnoilla olevan version toteuttamiskelpoisena, kunhan Valtiokonttorin lausunnossa esiin nostamat asiat otetaan huomioon lopullisissa säädösteksteissä. HE talousarviolaki 4.1 Keskeiset ehdotukset / Asetusten- ja määräystenantovaltuudet: tässä kohdassa ei ole erikseen mainittu Valtiokonttoria ja että asia koskee myös sen määräyksenantovaltuuksia. Olisi selvyyden vuoksi hyvä mainita. 4.1 Keskeiset ehdotukset / Yhdistellyt laskelmat: Luvun mukaan ”Yhdistellyt laskelmat muodostettaisiin valtion talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoksien tilinpäätöslaskelmat konsernitilinpäätöksen laatimismenetelmällä (hankintamenomenetelmä) yhdistelemällä lähtökohtaisesti siten kuin kyseessä olisi yksi talousyksikkö.” Valtiokonttori tuo esille, että käytännössä yhdistellyt laskelmat muodostetaan yhdistelemällä kirjanpitotiedot tilinpäätöslaskelmien sijaan. Lisäksi kuvauksessa mainitaan käsite hankintamenomenetelmä. Käsite sopii kuvaamaan yhdisteltyjen laskelmien yhdistelytapaa, mutta ko. käsitettä ei mainita pykälissä (TaL, TaA) eikä talousarvioasetuksen muutosta kuvaavassa perustelumuistiossa. Valtiokonttori ehdottaa muutettavaksi kahta asiaa: - tilinpäätöslaskelmat sijasta käytettäisiin kirjanpitotiedot - sana hankintamenomenetelmä jätettäisiin pois, koska menetelmää ei ole määritelty HE:ssä ja käytettäväksi aiottu menetelmä ei täsmällisesti ottaen ole kirjanpitolain tarkoittaman vakiintuneen menetelmän mukainen, vaikka kuitenkin olennaisilta osin noudattaa samoja periaatteita Valtiokonttorin ehdotus muotoiluksi: ”Yhdistellyt laskelmat muodostettaisiin yhdistelemällä valtion talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen sekä valtion liikelaitoksien kirjanpitotiedot. Yhdistely toteutettaisiin lähtökohtaisesti siten kuin kyseessä olisi yksi talousyksikkö.” 4.2 Pääasialliset vaikutukset / Vaikutukset valtion viranomaisten toimintaan: Luvussa tuodaan esille, että talousarvion ulkopuolisten rahastojen tulisi toimittaa tietoja valtion keskuskirjanpitoon nykyistä laajemmin. Valtiokonttori huomauttaa, että rahastojen kirjanpitotietojen keruu keskuskirjanpitoon toteutetaan samassa laajuudessa kuin nykyisinkin. Tietojen laajempi toimittaminen keskuskirjanpitoon koskisi mm. rahaston tilinpäätöksen liitteitä, joita tarvitaan yhdisteltyjen laskelmien liitteiden laatimiseksi. Valtiokonttori ehdottaa, että lukua tarkennetaan esimerkiksi näin: ”Tähänkin asti talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastot ovat toimittaneet kirjanpitotiedot, mutta jatkossa rahastojen tulee toimittaa muitakin tietoja, kuten esimerkiksi rahaston tilinpäätöksen liitteitä, joita tarvitaan yhdisteltyjen laskelmien liitteiden laatimiseksi.” 7 Säännöskohtaiset perustelut / 7.1 Talousarviolaki: 12 a §. Valtiokonttori kiinnittää huomiota pykälän muotoiluun ja perusteluun koskien valtion liikelaitosten keskuskirjanpitoon kerättäviä kirjanpitotietoja. Säännöksessä säädetään, että keskuskirjanpitoon kerätään tarvittavat valtion liikelaitosten kirjanpitotiedot 17 b §:n 1 momentissa tarkoitettuja valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien laatimiseksi. Säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että ”Liikelaitosten tiettyjen kirjanpitotietojen kerääminen keskuskirjanpitoon olisi välttämätöntä, jotta valtiontalouden yhdistellyt laskelmat voitaisiin laatia.” Keskuskirjanpitoon kerätään kaikki liikelaitosten pääkirjalla olevat kirjanpitotiedot, sillä ne tarvitaan kirjausketjun jäljitettävyydelle (audit trail) asetettavien vaatimusten toteutumiseksi. Lisäksi liikelaitosten kirjanpitotietojen keräämisen laajuus- ja tarkkuustaso vastaa rahaston ja kirjanpitoyksikön osalta keskuskirjanpitoon kerättäviä kirjanpitotietoja. Valtiokonttori ehdottaa, että 12 a §:n 1 momentista poistetaan sana tarvittavat ja säännöskohtaisista perusteluista sanat tarvittavat ja tiettyjen, koska ne tarpeettomasti rajaavat tai voivat rajata keskuskirjanpitoon kerättäviä tietoja. 7 Säännöskohtaiset perustelut / 7.1 Talousarviolaki: 17 b §. Valtiokonttori tuo esille, että pykälän perusteluiden toisesta kappaleesta voi saada käsityksen, että yhdisteltyjen laskelmien laskelmakaavat olisivat samanlaiset kuin valtion tilinpäätöslaskelmien kaavat. Valtiokonttori ehdottaa, että virke ” Yhdistellyt laskelmat olisivat vastaavat kuin valtion tilinpäätöksessä lukuun ottamatta 17 a §:n 1 momentin 1 kohdan mukaista valtion talousarvion toteumalaskelmaa.” poistetaan mahdollisesti harhaanjohtavana ja tarpeettomana. Valtiokonttorin ehdotus koskee myös talousarvioasetuksen perustelumuistiota, jossa vastaava lause esiintyy luvun Talousarviolain muutos (XX/2024) ja valtiontalouden yhdistellyt laskelmat ensimmäisessä kappaleessa. 7.1 Säännöskohtaiset perustelut / 7.1, 24 c §: Ehdotettu teksti 1)-kohtaan: Tällaiset määräykset voisivat koskea esimerkiksi pääkirjanpidon ja osakirjanpidon (kuten palkka- tai käyttöomaisuuskirjanpidon tai myynti- tai ostoreskontran) seurantakohderakennetta, kirjausmenettelyitä ja kirjausten tietosisältöä, täsmäytystä ja niiden välisen kirjausketjun jäljitettävyydelle (audit trail) asetettavia vähimmäisvaatimuksia, kirjanpidon tositteiden käsittelyä ja säilyttämistä sekä poistoaikoja. Kirjanpitoa ja tilinpäätöstä koskeva määräyksenantovaltuus on ollut laissa jo aikaisemmin, mutta nyt muotoilua osin täsmennettäisiin. Perustelut 1)-kohtaan: Lisäisimme esimerkkiin seurantakohderakenteet, tarkoittaen sillä seurantakohdemallin muita tililuokkia kuin lkp- ja takp-tilit. Valtiokonttori on tähän saakka käytännössä toiminut siten kuin sillä olisi määräyksenantovaltuus myös mm. seurantakohteisiin. Ehdotetut lisäykset selkiyttäisivät Valtiokonttorin määräyksenantovaltuutta. Jos seurantakohteita ei mainita tässä kohdassa, riskinä on, että Valtiokonttori ei voisi jatkossa määrätä muista seurantakohteista kuin lkp- ja takp-tileistä. Ehdotettu teksti 4)-kohtaan: Muilla taloushallinnon toiminnoilla ja menettelytavoilla tarkoitettaisiin säännöksessä voimassa olevaa lakia vastaavasti muita erilaisia yksittäisiä esimerkiksi taloushallinnon toimintaprosesseille, tietoaineistoille ja niiden käsittelylle asetettavia vaatimuksia sekä muita taloushallinnon tehtäviä ja niiden hoitamiselle asettavia vaatimuksia kuin mitä pykälän muissa kohdissa on jo erikseen mainittu. Vastaava määräyksenantovaltuus on ollut pykälässä jo aikaisemmin, mutta nyt muotoilua osin täsmennettäisiin. Perustelut 4-kohtaan: ”muita erilaisia yksittäisiä …” ehdotamme poistettavan ja korvattavan esimerkein. Olemme tulkinneet ja vakiintunut käsitys on, että meillä on ollut prosessin ohjaamiseen liittyviä valtuuksia jo nykyisten säädösten puitteissa ja tällaisia määräyksiä ja ohjeita on annettu, jotka liittyvät käytännön toimintatapoihin mitä tulee ehdotuksessa mainittuun esimerkkiin prosesseista ja tietoaineistosta sekä niiden käsittelystä. Nämä ovat käytännössä niitä pitkiä prosessiketjuja eli tilauksesta perintään, tilauksesta maksuun ja kirjauksesta tilinpäätökseen. On käytetty myös ilmaisuja ”menojen käsittely, tulojen käsittely jne”. Näistä konkreettisena esimerkkinä mm. hyvät käytännöt- ohjeistus em. prosesseista, muitakin enemmän yksityiskohtiin meneviä määräyksiä on annettu (esim. ”henkilötunnus myyntireskontraan”, joka liittyy prosessiin ja tietosisältöön). Terminologiaa ”toimintaprosessit, tietoaineistot ja tietoaineistojen käsittely” on käytetty tiedonhallintalain 5.2 §:ssä. 8 Lakia alemman asteinen sääntely, toinen kappale: kappaleen ensimmäiseen virkkeeseen tulisi lisätä myös määräykset, koska tämä vastaa todellista asiaintilaa ja on tässä asiayhteydessä olennaisempaa kuin ohjeet: Talousarviolakia ja talousarvioasetusta täydentävät vielä useat valtioneuvoston, valtiovarainministeriön ja valtiokonttorin määräykset ja ohjeet. Missään kohdassa ei ole tuotu esiin, että valtion tilinpäätöksen yhteydessä esitettävät valtiontalouden yhdistellyt laskelmat on tarkoitus laatia ensimmäisen kerran vuodelta 2025 keväällä 2026. Tämä olisi selvyyden vuoksi hyvä tuoda esille. Laki, 24 c §, kohta 5: Säännöksessä säädetään Valtiokonttorin määräyksenantovaltuudesta keskuskirjanpitoon toimitettavia tilitietoja koskien. Valtiokonttori tuo esille, että talousarviolain 12 a §:ssä, jossa säädetään keskuskirjanpitoon kerättävistä tiedoista, puhutaan kirjanpitotiedoista tilitietojen sijaan. Valtiokonttorin käsityksen mukaan termeillä ei ole käsitteellistä eroa, mutta käsite kirjanpitotiedot on yksiselitteisempi kuin tilitiedot. Valtiokonttori ehdottaa yhden termin käyttämistä niin laissa kuin asetuksessa. Valtiokonttorin näkemyksen mukaan kirjanpitotiedot olisi terminä selkeämpi. HE:ssä ei ole tuotu esiin Valtiokonttorin mandaattia saada tarvittavassa aikataulussa ja tarvittavan sisältöisinä yhtiöiden tiedot VNK:n omistajaohjausyksiköltä Hallituksen vuosikertomukseen (HVK) laadittavia konsernilaskelmia varten. Mikäli yhtiöiden tietoja ei saada tarvittavassa aikataulussa ja -sisältöisinä, konsernilaskelmia ei ole mahdollista laatia HVK:n edellyttämässä aikataulussa. Talousarvioasetuksen muutosasetus Asetustekstissä on käytetty sekä termiä tilitiedot että kirjanpitotiedot kuvaamaan käytännössä samaa asiaa. Selvyyden vuoksi olisi hyvä käyttää johdonmukaisesti samaa käsitettä. Vrt: 54 § (..rahastojen tilitiedot…), 67 c § (..tilitietoihin perustuen) ja 67 d § (…kirjanpitotiedot muuttaa siten,..). Vrt. myös TaL 12 a §, jossa terminä on käytetty kirjanpitotietoja. 38 § 2 momentti: Ehdotuksessa ei ole esitetty muutettavaksi asetuksen 38 §:ää. Valtiokonttori kuitenkin ehdottaa harkittavaksi tarkennusta, jolla automaatiota laskujenkäsittelyssä voitaisiin edistää ja tuoda tuottavuusparannuksia prosesseihin. ”Ennen menon maksamista viraston tai laitoksen on varmistauduttava, että asiakirja, johon meno perustuu, on asiallisesti ja numerollisesti oikea. Automaattisesti tapahtuvassa laskujen täsmäytyslaskelmassa voidaan ennakkoon hyväksytyn menopäätöksen ja siihen liittyvien ostolaskujen loppusummien välillä sallia poikkeama erikseen säädettyjen raja-arvojen sisällä. Sallitun poikkeaman arvoista määrää Valtiokonttori Talousarviolain 24 c §:n määräyksenantovaltuuden perusteella. Palvelukeskus vastaa kuitenkin niistä matkustamisen johdosta maksettavien korvausten hyväksymiseen liittyvistä tarkastustoimenpiteistä, jotka valtiokonttori on määrännyt sen tehtäväksi valtion talousarviosta annetun lain 12 b §:n 2 momentin nojalla.”. 53 § 1 momentti: Pykälässä säädetään jo nykyisin keskuskirjanpidon järjestämisestä siten, että sen perusteella voidaan laatia valtion liikekirjanpidon pääkirja, valtion talousarviokirjanpidon pääkirja ja valtion tilinpäätös sekä talousarviolain 17 b §:n 1 momentissa tarkoitetut valtiontalouden yhdistellyt laskelmat. Valtiokonttori tuo esille, että yhdistellyt laskelmat tullaan laatimaan keskuskirjanpitoon kerättävistä kirjanpitoyksiköiden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten kirjanpitotiedoista vastaavalla tavalla kuin valtion tilinpäätös (TaA 67 § 3 momentti), eli keskuskirjanpitoon kerättäviin kirjanpitotietoihin perustuvan pääkirjan perusteella. Lisäksi liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen tietojen keräämisessä keskuskirjanpitoon käytetään vastaavaa toimintamallia kuin niiden kirjanpitoyksiköiden, jotka eivät käytä kirjanpidossaan yhteistä Kieku-järjestelmää, jossa myös keskuskirjanpito hoidetaan. Edellä mainituista syistä Valtiokonttori ehdottaa pääkirjan lisäämistä 53 §:ään myös yhdisteltyjen laskelmien osalta. Sama ehdotus koskisi uutta 67 c §: ä. Joka tapauksessa yhdistellyt laskelmat on tarkoitus toteuttaa vastaavalla tavalla kuin valtion tilinpäätös. Valtion tilinpäätöstä ja yhdisteltyjä laskelmia koskevien säädösten tulisi tästä syystä olla symmetrisiä keskenään. 53 § 2 momentti: Talousarviolain 12 a §:ään ehdotettavien keskuskirjanpidon tietosisällön laajenemiseen liittyvien muutosten myötä momentin säännös ”Kirjanpitoyksikköjen tilitietoihin tehdyt muutokset ja keskuskirjanpidon kirjaukset on tallennettava todennettavalla tavalla.” tulisi Valtiokonttorin käsityksen mukaan laajentaa yhdisteltyjen laskelmien audit trail -vaatimuksen vuoksi koskemaan myös talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten tietoja. Rahastojen ja liikelaitosten tietoihin voi yhtä lailla olla tarpeen tehdä oikaisuja, korjauksia tai täydennyksiä ja ne on tarkoitus hoitaa keskuskirjanpidossa samalla tavalla kuin kirjanpitoyksiköiden kirjanpitotietoihin tehtävät mahdolliset muutokset. 53 § 4 momentti: Momentissa säädetään keskuskirjanpitoaineistoon kuuluvaksi 53 § 1 momentissa tarkoitetut kirjanpitokirjat, jotka tarkoittanevat momentissa mainittuja valtion liikekirjanpidon ja talousarviokirjanpidon pääkirjoja, 54 §:ssä tarkoitetut tilitiedot, jotka sisältävät 54 §:n mukaan vain kirjanpitoyksikön ja rahastojen tilitiedot, sekä muu keskuskirjanpidon hoitamiseksi tarvittava aineisto. Mikäli valtion liikelaitosten kirjanpitotietoja ei katsota muuksi keskuskirjanpidon hoitamiseksi tarvittavaksi aineistoksi ja täten osaksi keskuskirjanpitoaineistoa, Valtiokonttori ehdottaa valtion liikelaitosten kirjanpitotietojen huomioimista ko. momentin säännöksessä. 67 b § 4 momentti: Valtiokonttori tuo esille, että momentissa viitataan kumottavaksi ehdotettavaan 68 pykälään. 68 §:ssä on säädetty Valtiokonttorille toimitettavista valtion tilinpäätöksen ja sen liitteiden laatimista varten tarvittavista Valtiokonttorin määräämistä selvityksistä. Näitä ovat mm. tietyt valtion tilinpäätöksen laatimista varten tarvittavat kirjanpitoyksiköiden tilinpäätöksen liitteet. Valtiokonttori ehdottaa, että 67 b §:n 4 momentti kirjataan seuraavasti: Valtiokonttorin on säilytettävä ehdotus valtion tilinpäätökseksi ja sen yhteydessä esitettäviksi valtiontalouden yhdistellyiksi laskelmiksi liitteineen, arviointi- ja vahvistuslausuma, 68 §:ssä tarkoitetut selvitykset sekä tilinpäätöksen ja valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien oikeellisuutta varmentavat laskelmat ja muu olennainen aineisto siten kuin siitä erikseen säädetään tai määrätään. 67 c §: Pykälässä säädetään yhdisteltyjen laskelmien laatimisesta kirjanpitoyksiköiden, talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten tilitietoihin perustuen. Valtiokonttori tuo esille, kuten 53 § 1 momentin kohdalla, että yhdistellyt laskelmat tullaan laatimaan valtion tilinpäätöstä koskevan 67 § 3 momentin mukaisella tavalla pääkirjaan perustuen ja ehdottaa tästä syystä pääkirjan lisäämistä myös 67 c pykälään. Talousarvioasetus perustelumuistio Talousarviolain muutos (XX/2024) ja valtiontalouden yhdistellyt laskelmat, kolmas kappale: Muutoksia ehdotetaan myös keskuskirjanpitoon kerättäviin ja Valtiokonttorille toimitettaviin tietoihin (53 § ja 54 §), kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen liitteisiin (66 h §) sekä Valtiokonttorin ehdotukseen valtion tilinpäätökseksi (67 b §). -> myös talousarvion ulkopuolisten rahastojen liitteisiin ehdotetaan muutoksia. Tämä on tosin mainittu myöhemmin otsikon ”Ehdotettavat muutokset” alla kolmannessa kappaleessa: Talousarvion ulkopuolella oleva valtion rahasto laatii talousarvioasetuksen 65 b §:ssä säädetyt rahaston tilinpäätöksen liitteet sekä liitteet siten kuin niihin sovelletaan talousarvioasetuksen 66 h §:ää. Valtiokonttori kiinnittää huomioita kappaleen viimeisessä lauseessa käytettyyn termiin, konsernilaskelmat. Muualla perustelumuistiossa ei käytetä ko. termiä ja talousarvioasetuksen 68 a § 4 kohdassa puhutaan valtiokonsernin tuottoja ja kuluja sekä varallisuusasemaa kuvaavista laskelmista konsernilaskelmien sijaan. Valtiokonttori ehdottaa, että käytettäisiin yhtenäistä termiä eikä konsernilaskelmat-termiä käytettäisi. Valtion tilinpäätöksen yhteydessä esitettävien valtiontalouden yhdisteltyjen laskelmien laatiminen (67 c §), laadintaperiaatteet (67 d §), sisäiset erät (67 e §) ja liitteet (67 f §), Ehdotettavat muutokset: Muistion muotoilun mukaan ”Liitteellä [oman pääoman muutokset] tulisi esitettäväksi lisätietoa mahdollisista olennaisten virheiden korjauksista tapauksissa, joissa virhe kohdistuu edellisille tilikausille.” Muistion laatimisen jälkeen kirjaustapa on määritelty siten, että edellisiin tilikausiin kohdistuvien virheiden korjauksissa käytetään tasetta koskevien virheiden korjaamisen osalta jatkossa vastatilinä oman pääoman tiliryhmään luettavia tilejä. Tulevan kirjaustavan kannalta merkitystä ei ole sillä, katsotaanko virhe olennaiseksi vai ei. Tuottoja ja kuluja koskevat edellisiin tilikausiin kohdistuvien virheiden korjaus tehdään jatkossakin alkuperäistä tuotto- tai kulutiliä hyvittäen tai veloittaen, riippumatta erän olennaisuudesta. Oman pääoman muutos -liitteen laskelmassa tullaan raportoimaan taseeseen kohdistuvien virheiden korjaukset, riippumatta virheen olennaisuudesta. Sen sijaan taseeseen kohdistuvien virheiden korjausten mahdollista sanallista kuvaamista yhdisteltyjen laskelmien liitteellä ei ole määritelty tässä vaiheessa. Valtiokonttori ehdottaa, että oman pääoman muutos -liitteen kuvaus tulisi täsmentää esimerkiksi seuraavasti: Liitteellä tulisi raportoitavaksi taseeseen kohdistuvien korjausten euromäärä tapauksissa, joissa virhe kohdistuu edellisille tilikausille.
      • Valtiontalouden tarkastusvirasto, Nikander Heli
        Päivitetty:
        14.5.2024
        • Asia: Lausuntopyyntö Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Valtiovarainministeriölle Valtiovarainministeriö on pyytänyt Valtiontalouden tarkastusvirastolta lausuntoa Hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi valtion talousarviosta annetun lain (jäljempänä talousarviolaki) ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi valtion talousarviosta annettua lakia ja eräitä siihen liittyviä lake-ja. Tarkastusvirasto kiittää tästä mahdollisuudesta. Tarkastusvirasto esittää lausuntonaan kannanotot uudistuksen kahteen pääkohtaan ja tämän lisäksi huomioita yksittäisiin uudistuksen kohtiin. Lausunnon lopussa tarkastusvirasto nostaa esiin rahastojen tilintarkastuksen siirtämisen tarkastusvirastoon pidemmällä aikavälillä. Lausunto Esityksessä ehdotetaan, että valtion tilinpäätöksen yhteydessä esitettäisiin jatkossa valtiontalouden yhdistellyt laskelmat, jotka kattaisivat valtion talousarviotalouden, talousarvion ulkopuolella olevat valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten muodostaman kokonaisuuden. Valtiontalouden yhdistellyt laskelmat antaisivat nykyistä kattavamman kokonaiskuvan valtiontalouden tuotoista ja kuluista ja taloudellisesta asemasta. Yhdistellyt laskelmat eivät kattaisi valtion määräysvallassa olevia yhteisöjä. Kyse ei siten olisi valtion konsernitilinpäätöksestä. Talousarviolakiin lisättäisiin uusi 17 b § sekä täydentävä säännös 17 §:n 1 momenttiin. Tarkastusvirasto pitää ehdotettua uudistusta tarpeellisina ja tehtyä laskentaratkaisua oikeana. Tarkastusvirasto kuitenkin katsoo, että uudistusta tulisi jatkaa ja laajentaa yhdistellyt laskelmat koskemaan myös valtion määräys-vallassa olevia yhteisöjä. Tavoitteena tulisi olla laatia valtion konsernitilinpäätös. Valtion konsernitilinpäätös antaisi olennaisesti kattavamman ja vertailukelpoisemman kuvan valtiontalouden tuotoista ja kuluista sekä taloudellisesta asemasta. Vaiheittainen eteneminen on sinällään perusteltua. Esityksessä ehdotetaan hallituksen vuosikertomukseen lisättäväksi valtiokonsernin tuottoja ja kuluja sekä varallisuusasemaa kuvaavat laskelmat, joissa valtiontalouden yhdisteltyihin laskelmiin on yhdistelty olennaisin osin valtioenemmistöiset yhtiöt ja valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtion osakkuusyhtiöt (tässä lausunnossa jäljempänä täydentävät laskelmat). Talousarvioasetuksen 68 a §:ään lisättäisiin tätä koskeva 4. kohta. Tarkastusvirasto pitää ehdotettua uudistusta tarpeellisina ja tehtyä laskentaratkaisua tähän kokonaisuuteen oikeana. Tarkastusvirasto kiinnittää kuitenkin huomiota edelliseen kohtaan viitaten, että ehdotuksessa yhdisteltyihin laskelmiin laskentaratkaisuksi valittu hankintamenomenetelmä antaisi oikeamman kuvan täydentävistä laskelmista kuin ehdotuksessa valittu pääomaosuusmenetelmä. Useiden valtionyhtiöiden pääasiakas tai muutoin iso asiakas on jokin toinen valtion toimija. Erityisesti näissä tilanteissa hankintamenomenetelmä, vaikkakin on selvästi työläämpi, olisi perustellumpi laskentamenetelmä. Laskennassa voitaisiin tarkastusviraston näkemyksen mukaan soveltaa olennaisuuden periaatetta, mikä vähentäisi laskelmaan liittyvää työmäärää. Tarkastusvirasto kiinnittää lisäksi huomiota siihen, että ehdotetuista täydentävistä laskelmista jää puuttumaan keskeisiä valtionhallinnon organisaatioita, erityisesti Suomen Pankki, Kela ja Sitra. Näiltä osin tarkastusvirasto esittää harkittavaksi ratkaisua, jossa myös näiden organisaatioiden keskeiset tiedot voitaisiin esittää täydentävien laskelmien yhteydessä, vaikkakin kyse on hallituksen vuosikertomuksessa esitettävistä tiedoista. Erityisesti Suo-men Pankin vastuut ovat merkittävät kokonaisuutta tarkasteltaessa. Tarkastusvirasto kiinnittää huomiota IMF:n jo vuonna 2015 laatimaan raporttiin (Finland: Fiscal Transparency Evaluation, 11.3.2015), jossa suositeltiin laajennusta. Talousarviosetuksen muutosesitysten ja valtiovarainministeriössä laaditun perustelumuistion (21.3.2024) osalta tarkastusvirasto kiinnittää huomiota lausunnon alussa esitetyn lisäksi seuraaviin yksityiskohtiin: - Asetuksen perustelumuistiossa on hyvin avattu Talousarvioasetuksen ja Kirjanpitolain noudattaminen kirjanpi-toyksiköissä, liikelaitoksissa ja rahastoissa. - Esityksessä on päädytty säilyttämään kirjanpitoyksikön tilinpäätöstä koskevat talousarvioasetuksen säännök-set ennallaan. - Tarkastusvirasto katsoo, että ehdotetun uudistuksen yhteydessä olisi perusteltua lisätä talousarvioasetukseen sellainen uusi säännös käyttöomaisuuden arvonalennuksesta, joka sisällöltään vastaisi Kirjanpitolain 5 luvun 13 §:ää. Käyttöomaisuuden arvonalennuksesta on määrätty Valtionkonttorin määräyksen tasolla, mutta tarkastushavaintojen perusteella määräystä ei ole aina sovellettu silloin, kuin hyvän kirjanpitotavan mukaan olisi tullut soveltaa. - Velan arvostamista koskeva säännös (66 c §:n 3 kohta) uudistettiin talousarvioasetuksessa vuonna 2002. Talousarvioasetuksen sääntelemä esittämis- ja arvostamistapa jaksotettaville emissiotappioille poikkeaa kirjanpitolautakunnan hyvinvointialue- ja kuntajaoston yleisohjeesta Hyvinvointialueen pysyvien vastaavien kirjaaminen, jonka mukaan hyvinvointialueet voivat aktivoida emissiotappioita taseelle laina-aikaan perustuen tai merkitä ne siirtosaamisiin. Tarkastusvirasto esittää harkittavaksi, että talousarvioasetuksen säännös muutettaisiin 1.1.2025 vastaamaan Kirjanpitolain vastaavaa säännöstä (KPL 5:2 §). - Tarkastusvirasto tuo lisäksi esille, että vaikka talousarvioasetuksessa on käyttöomaisuuden arvonkorotuksen mahdollistava säännös (66 h §), ei säännöstä käytännössä sovelleta, toisin kuin Kirjanpitolakia noudattavissa organisaatiossa vastaavaa säännöstä (KPL 5:17 §) sovelletaan. Tältä osin olisi talousarvioasetusta noudattavissa kirjanpitoyksiköissä ja rahastoissa suositeltavaa tavoitella nykyistä yhdenmukaisempaa käytäntöä Kirjanpitolakia soveltavien organisaatioiden kanssa. - Perustelumuistiossa todetaan, että ”valtiokonttorin johdon vastuulla on sisäinen valvonta ja sen arviointi siltä osin kuin kirjanpito- ja tilinpäätöstehtävät ovat Valtiokonttorin tehtävänä. Siten talousarvioasetuksen 67 b §:n 2 momentissa säädetty johdon arviointi- ja vahvistuslausuma talousarvioasetuksen 69 §:ssä tarkoitetun sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä valtion keskuskirjanpidossa ja valtion tilinpäätöslaskelmien ja niiden liitteiden kokoamisessa sekä niihin liittyvissä menettelyissä tulisi koskemaan koko kokonaisuutta. Talousarvioasetuksen 67 b §:n säännöksiä ehdotetaan täsmennettäväksi siten, että valtion tilinpäätöksen yhteydessä mainitaan myös tilinpäätöksen yhteydessä esitettävät valtiontalouden yhdistellyt laskelmat.” Tarkastusvirasto pitää ehdotettua täydennystä hyvänä. - Perustelumuistiossa todetaan, että ”valtiontalouden yhdistellyt laskelmat voitaisiin jättää joiltain osin muuttamatta laskentaperiaatteiltaan yhtenäisiksi, jos tilinpäätösperiaatteiden yhtenäistäminen on tarpeetonta tai käytännössä epäolennaista suhteessa täydellisen yhtenäistämisen tuomaan hyötyyn. Tämä ei kuitenkaan saisi vaarantaa oikean ja riittävän kuvan antamista. Erityisestä syystä voitaisiin poiketa 67 d §:n 2 momentin säännöksestä ja jättää kirjanpitovelvollisten kirjanpitotiedot muuttamatta riittävän yhtenäiseksi valtion kirjanpidossa noudatettavien talousarviolainsäädännön mukaisten tilinpäätösperiaatteiden kanssa.” Tarkastusvirasto esittää, että perustelumuistioon lisättäisiin muutama esimerkki, mitä tällä käytännössä tarkoitetaan. - Talousarvioasetuksen 67e §:ään liittyvä yhdistettyjen laskelmien erittelytarkkuus laskennan toteutuksessa on tarkastusviraston näkemyksen mukaan toimiva. Talousarvion ulkopuolisten rahastojen tilintarkastus Talousarvion ulkopuolisten rahastojen (jäljempänä rahastojen) tilintarkastuksista säädetään rahastokohtaisissa laeissa. Lausunnolla olevan hankkeen tarkoituksena ei ollut tarkastella rahastojen tarkastusta eikä asiasta ole pyydetty lausumaan. Tarkastusvirasto toteaa, että se pystyy hyvin toteuttamaan esitettyjen yhdistettyjen laskelmien tilintarkastuksen uudistuksessa suunnitellulla tavalla. Tarkastusvirasto tarkastaa lisäksi hallituksen vuosikertomuksen vuosittain. Tarkastusvirasto tuo tässä yhteydessä kuitenkin esille, että pidemmällä aikavälillä rahastojen tilintarkastuksen siirtäminen tarkastusvirastolle olisi eduskunnan budjettivallan näkökulmasta perusteltua. Siirto olisi perustelua myös siksi, että talousarviotaloudella ja rahastojen taloudella sekä niiden taloudenhoidoilla on kiinteä yhteys. Siirto tehostaisi tarkastusviraston tarkastuskokonaisuutta ja mahdollistaisi helpommin rahastoi-hin liittyvien riskien arviointia viraston riskianalyysissa. Rahastojen tase on 30 miljardia euroa, eli se muodostaa noin 1/4 käyttöön otettavien yhdisteltyjen laskelmien taseesta. Rahastojen tilinpäätöstiedoilla on siten olennainen merkitys nyt ehdotetuissa uusissa laskelmissa. Siirto edellyttää kuitenkin toteutuessaan lakimuutosten lisäksi asianmukaisia lisäresursseja. Tarkastuspäällikkö Heli Nikander Tilintarkastusjohtaja Väinö Viherkoski
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira
        Päivitetty:
        13.5.2024
        • Valviralla ei ole lausuttavaa asiasta.
      • Syyttäjälaitos
        Päivitetty:
        13.5.2024
        • Syyttäjälaitoksella ei ole lausuttavaa. Mahdolliset täsmällisemmät kirjanpitoyksikkö-tason soveltamisohjeet pyydetään toimittamaan etukäteen hyvissä ajoin.
      • Puolustusministeriö, Kokkonen Elina
        Päivitetty:
        13.5.2024
        • Puolustusministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta ja ilmoittaa, ettei esityksestä ole lausuttavaa.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Talousjohtaja, Strategia- ja talousyksikkö, Talousryhmä
        Päivitetty:
        13.5.2024
        • Sosiaali- ja terveysministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Ministeriöllä ei ole asiassa lausuttavaa.
      • Väylävirasto, Konttajärvi Sauli
        Päivitetty:
        10.5.2024
        • Väylävirasto kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Väylävirastolla ei ole asiassa lausuttavaa.
      • Maa- ja metsätalousministeriö, Ohjaus- ja talousyksikkö, Karjalainen Juha
        Päivitetty:
        10.5.2024
        • Maa- ja metsätalousministeriö pitää esitettyjä muutoksia selkeyttävinä ja myönteisinä. Tarvittava ohjeistus olisi tärkeää saada kirjanpitoyksiköille riittävän ajoissa. Lainsäädäntömuutosten perusteella annettavassa ohjeistuksessa eliminointia koskien tulisi huomioida olennaisuuden periaate, jotta vältyttäisiin merkittävältä lisätyöltä. Muutokset ovat ainakin maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan näkökulmasta mukaan lukien talousarvion ulkopuoliset rahastot niin merkittäviä, että ministeriö näkee tarpeelliseksi asettaa seurantaryhmän varmistamaan muutosten edellyttämä valmistautuminen. Perustelumuistion tilintekijää koskevan kohdan osalta ministeriö toteaa, että Suomen metsäkeskuksesta annetun lain mukaan maa- ja metsätalousministeriö voi antaa hallinnollisia määräyksiä tilityksestä (25 § 21.12.2016/1326), joten tältä osin ei ole kysymys pelkästään sopimussuhteesta.
      • Valtioneuvoston kanslia
        Päivitetty:
        8.5.2024
        • Valtioneuvoston kanslia kannattaa esitysluonnoksen yleistä tavoitetta saada aiempaa kokonaisvaltaisempi kuva valtiontalouden kokonaisuudesta. Esityksessä todetaan, että käyttöön otettavat yhdistellyt laskelmat eivät kattaisi valtion määräysvallassa olevia yhteisöjä. Valtioneuvoston kanslia pitää tätä ratkaisua perusteltuna. Valtioneuvoston kanslia esittää seuraavia huomioita hallituksen esitysluonnokseen ja asetusehdotukseen: Hallituksen vuosikertomus Perustuslain 46 §:n mukaan valtioneuvoston tulee antaa vuosittain eduskunnalle kertomus hallituksen toiminnasta sekä niistä toimenpiteistä, joihin se on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt, samoin kuin kertomus valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta. Hallituksen vuosikertomuksesta säädetään valtionneuvostosta annetun lain (175/2003, valtioneuvostolaki) 9 a §:ssä. Pykälän 1 momentin mukaan valtioneuvosto antaa eduskunnalle kalenterivuosittain hallituksen toimintaa ja valtiontalouden hoitoa koskevan hallituksen vuosikertomuksen. Pykälän 2 momentissa on informatiivinen säännös, jonka mukaan hallituksen vuosikertomuksesta säädetään lisäksi valtion talousarviosta annetussa laissa (423/1988, talousarviolaki). Hallituksen vuosikertomukseen sisällytettävistä taloudellisista tiedoista säädetään talousarviolain 17 §:ssä. Voimassa olevan säännöksen mukaan valtioneuvostosta annetun lain 9 a §:ssä tarkoitettuun hallituksen vuosikertomukseen otetaan valtion tilinpäätös ja tarpeelliset muut tiedot valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä tiedot valtion toiminnasta ja sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallituksen vuosikertomukseen otetaan myös valtion liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätökset sekä tärkeimmät tiedot niiden toiminnasta ja tuloksellisuudesta. Valtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992, talousarvioasetus) 68 a §:ssä säädetään hallituksen vuosikertomukseen sisällytettävistä tiedoista. Lisäksi mainitussa pykälässä säädetään tietojen toimittamisvelvollisuudesta sekä valtioneuvoston kanslialle että valtiovarainministeriölle. Talousarvioasetuksen 68 b §:ssä säädetään tiedoista, joita ministeriön toimialan toiminnan tuloksellisuuden kuvauksen tulee sisältää. Asetuksen 68 a ja 68 b §:t on annettu voimassa olevan talousarviolain 26 §:n 1 momentin ns. yleisen valtuutussäännöksen nojalla, jota ei enää jatkossa voida käyttää asetuksenantovaltuutena. Asetuksella säädettävistä asioista osan voidaan katsoa kuuluvan valtioneuvoston kanslian toimialalle ja osan valtiovarainministeriön toimialalle. Lausunnolla olevan esitysluonnoksen mukaan hallituksen vuosikertomusta koskeva sääntely jakautuisi jatkossakin valtioneuvostolakiin ja talousarviolakiin. Asetuksenantovaltuuksien tarkentamisen myötä sääntelyn systematiikkaa ehdotetaan kuitenkin muutettavaksi siten, että valtioneuvostolakiin lisättäisiin erillinen asetuksenantovaltuus (9 a §:n uusi 3 momentti), joka koskisi hallituksen vuosikertomukseen sisällytettäviä tietoja valtioneuvoston kanslian toimialan osalta. Ehdotetun säännöksen mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä hallituksen vuosikertomukseen sisällytettävistä tiedoista koskien hallituksen toimintaa ja menettelystä vuosikertomuksen laatimiseksi. Talousarviolain 17 §:n 2 momenttiin puolestaan lisättäisiin valtiovarainministeriön toimialaa koskeva asetuksenantovaltuus, jonka mukaan valtioneuvoston asetuksella voitaisiin antaa tarkempia säännöksiä hallituksen vuosikertomukseen sisältyvistä valtion taloutta ja julkista taloutta koskevista taloudellisista tiedoista, laskelmista ja selvityksistä sekä valtion toiminnan tuloksellisuuden kuvauksista. Vuosikertomukseen liittyvää asetuksentasoista sääntelyä ei pääosin ehdoteta muutettavaksi, vaan esityksen tarkoituksena on saattaa lakiin sisältyvät asetuksenantovaltuudet vastaamaan nykyisen perustuslain mukaisia vaatimuksia. Hallituksen vuosikertomusta koskeneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 62/2013 vp, s. 10) on todettu, että vuosikertomuksen valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen kuuluu ministeriöiden nykyisen toimialajaon mukaisesti valtioneuvoston kanslialle. Valtioneuvoston ohjesäännön (262/2003) mukaan valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluu valtioneuvoston organisointi, hallituksen toiminta ja valtioneuvoston yleisten toimintaedellytysten järjestäminen (12 § 4 kohta). Valtioneuvoston kansliasta annetun valtioneuvoston asetuksen (393/2007) 1 §:n 3 kohdan mukaan valtioneuvoston kanslian tehtäviin kuuluu hallituksen vuosikertomus. Valtiovarainministeriön toimialaan kuuluu mm. valtiontalous, valtion talousarvio ja taloudenhoito, valtion varat ja varallisuus (ohjesäännön 17 § 2 kohta). Hallituksen vuosikertomusta koskeneen hallituksen esityksen perusteluissa (HE 62/2013 vp, s. 10) on todettu hallituksen vuosikertomuksen valmistelun jakautuvan valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön kesken siten, että vuosikertomuksen toimittaminen eduskunnalle valtiopäiväasiakirjoissa julkaistavaksi päätösasiakirjaksi ja esittely valtioneuvoston yleisistunnossa kuuluisi valtioneuvoston kanslian tehtäviin. Perusteluiden mukaan valtiovarainministeriö vastaa talousarviolaissa ja -asetuksessa säädetyn aineiston kokoamisesta ja toimittamisesta hallituksen vuosikertomuksen valmisteluun. Valtioneuvoston kanslia ei kannata esityksessä ehdotettua sääntelyratkaisua, jossa hallituksen vuosikertomusta koskeva asetuksenantovaltuus jakaantuisi kahteen erilliseen lakiin. Valtioneuvoston kanslia ehdottaa esitystä muutettavaksi siten, että asetuksenantovaltuus sisällytettäisiin kokonaisuudessaan valtioneuvostolakiin. Tämä olisi perusteltua valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön edellä kuvattu toimialajako ja hallituksen vuosikertomukseen liittyvä tehtäväjako huomioiden. Vuosikertomuksen valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen kuuluu valtioneuvoston kanslian tehtäviin ja hallituksen vuosikertomusta koskeva perussäännös on valtioneuvostolain 9 a §:n 1 momentissa, joten olisi luontevaa, että valtioneuvoston kanslia vastaisi myös vuosikertomusta koskevasta asetuksentasoisesta sääntelystä. Sääntelyn jakautuminen kahteen erilliseen lakiin ja asetukseen vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja sääntelyn hallinnointia. Talousarviolaissa olisi kuitenkin perusteltua säätää jatkossakin voimassa olevaa säännöstä vastaavasti hallituksen vuosikertomukseen sisällytettävistä tiedoista (lakiehdotuksen 17 §:n 1 momentti). Perustuslakivaliokunta on hallituksen toimenpidekertomuksen ja valtion tilinpäätöskertomuksen yhdistämistä koskeneen mietinnön yhteydessä (PeVM 5/2013 vp) ottanut kantaa hallituksen vuosikertomuksen valmistelua koskevaan sääntelyyn. Perustuslakivaliokunta on tuolloin todennut, että jos toimivallan määräytymistä vuosikertomuksen osalta halutaan erityisesti säännellä valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön välillä, on se asianmukaisempaa tehdä valtioneuvostolaissa tai valtioneuvoston ohjesäännössä. Valtioneuvoston kanslia toteaa, että mikäli toimivallanjako hallituksen vuosikertomuksen valmistelussa ei ole selvä valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön välillä, sitä voitaisiin tarvittaessa tarkentaa valtioneuvostolakiin tai valtioneuvoston ohjesääntöön otettavalla sääntelyllä. Valtioneuvoston kanslia esittää, että valtioneuvostolain 9 a §:ään lisättäisiin asetuksenantovaltuus, joka kattaisi myös talousarviolain 17 §:n 2 momenttiin ehdotetun valtuutussäännöksen. Säännös voisi kuulua esimerkiksi seuraavasti: 9 a § Hallituksen vuosikertomus — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä hallituksen vuosikertomukseen sisällytettävistä hallituksen toimintaa koskevista tiedoista, valtion taloutta ja julkista taloutta koskevista taloudellisista tiedoista, laskelmista ja selvityksistä, valtion toiminnan tuloksellisuuden kuvauksista sekä menettelyistä vuosikertomuksen laatimisessa. Valtioneuvoston kanslia toteaa, että jatkovalmistelussa olisi vielä tarpeellista arvioida, kattaako ehdotettu asetuksenantovaltuus vuosikertomusta koskevan voimassa olevan asetuksentasoisen sääntelyn tarpeellisilta osin vai tulisiko sanamuotoa vielä joltain osin tarkentaa tai laajentaa. Toisaalta olisi tarpeen myös arvioida, tulisiko nykyistä asetuksentasoista sääntelyä joltain osin kumota tai muuttaa. Valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön välisenä yhteistyöelimenä toimivassa hallituksen vuosikertomuksen toimituskunnassa on käyty keskustelua vuosikertomuksen kehittämistarpeista. Hallinnollisen taakan keventämiseksi olisi tarpeen kriittisesti tarkastella nykyistä sääntelyä ja sitä, mitä seikkoja on perusteltua sisällyttää hallituksen vuosikertomukseen. Toisaalta voisi olla perusteltua myös lisätä nimenomaisia säännöksiä vuosikertomukseen sisällytettävistä tiedoista, esimerkkinä lainvalmistelun tilaa koskeva jakso. Lisäksi olisi tarpeen tarkastella vuosikertomuksen sisältövaatimuksia eduskunnan tiedonsaannin näkökulmasta. Valtioneuvoston kanslia ehdottaa, että asetuksen sisältöä koskeva valmistelu käynnistetään mahdollisimman pian kanslian ja valtiovarainministeriön välisenä yhteistyönä. Hallituksen vuosikertomusta koskeneen hallituksen esityksen vaikutusarvioinneissa (HE 62/2013 vp, s. 12) on todettu, että hallinnollisen taakan vähentämiseen pyritään organisoimalla vuosikertomuksen valmistelu valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön koordinoimaksi ministeriöiden väliseksi yhteistyöksi. Perusteluiden mukaan valtioneuvoston kanslia ja valtiovarainministeriö vastaisivat vuosittaisten valmisteluohjeiden päivittämisestä ja toimittamisesta ministeriöihin, aineiston vastaanottamisesta sekä kertomuksen toimittamisesta valmiiksi. Valtioneuvoston kanslia korostaa, että muodostuneita yhteistyömalleja on tarkoitus soveltaa jatkossakin, vaikka asetuksenantovaltuus ehdotetaan siirrettäväksi valtioneuvostolakiin. Lisäksi valtioneuvoston kanslia esittää, että hallituksen esityksen perusteluita nykytilan kuvauksen osalta täydennetään kuvauksella hallituksen vuosikertomuksen valmisteluprosessista ja sisällöstä. Esitykseen voitaisiin lisätä esimerkiksi seuraava teksti: Eduskunnan tulee saada vuosittain kattavaa tietoa valtion talouden ja koko julkisen sektorin tilasta, kehityksestä ja riskeistä sekä hallituksen toimintapolitiikasta ja toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta. Tätä tiedonantovelvollisuutta varten annetaan vuosittain hallituksen vuosikertomus. Kertomus sisältää myös valtioneuvoston vastaukset eduskunnan lausumiin ja kannanottoihin. Hallituksen vuosikertomuksen tekstit laaditaan ministeriöissä. Tekstien muokkaamisesta ja koordinoimisesta vastaa valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön muodostama hallituksen vuosikertomuksen toimituskunta. Hallituksen vuosikertomuksen sisällöstä säädetään tarkemmin talousarvioasetuksen 8 a luvussa. Asetuksen 68 a §:n mukaan kertomukseen otetaan talousarviolaissa säädettyjen valtion, valtion talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen ja valtion liikelaitosten tilinpäätösten lisäksi: katsaus hallituksen keskeisistä politiikkakokonaisuuksista ja arvio niiden kehityksestä, katsaus julkisen talouden ja valtiontalouden tilasta sekä arvio valtion toiminnan keskeisimmistä taloudellisista riskeistä ja niiden merkityksestä, katsaus valtion yhtiöomistuksen kehitykseen ja omistajapolitiikkaan, katsaus talousarviotalouden, valtion liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolisten valtion rahastojen muodostaman kokonaisuuden tuottoihin ja kuluihin sekä varallisuusasemaan ja taseen ulkopuolisiin vastuisiin, ministeriöiden toimialan tuloksellisuuden kuvaukset sekä tiedot hallituksen toimenpiteistä eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta. Talousarvioasetuksen muut säännökset tarkentavat edelleen sitä, mitä tietoja edellä mainituista asiakokonaisuuksista kertomuksessa esitetään. Hallituksen vuosikertomukseen sisältyy myös valtiovarain controller -toiminnon lausuma talousarviolain 18 §:ssä tarkoitettujen tietojen oikeellisuudesta ja riittävyydestä. Hallituksen vuosikertomusta koskevan asetuksentasoisen sääntelyn voimaan jääminen Esityksen jaksossa 8 Lakia alemman asteinen sääntely olisi tarpeen huomioida valtioneuvostolakiin ehdotettu asetuksenantovaltuus. Lisäksi hallituksen esityksen perusteluissa tulisi nimenomaisesti ottaa kantaa siihen, voiko talousarvioasetukseen sisältyvä hallituksen vuosikertomusta koskeva sääntely jäädä voimaan valtioneuvostolakiin sisältyvän asetuksenantovaltuuden nojalla. Valtioneuvoston kanslia toteaa esitysluonnoksen perusteella olevan tulkittavissa, että nykyisin voimassa oleva talousarvioasetuksen 68 a ja 68 b §:n sääntely jäisi muutettujen asetuksenantovaltuuksien myötä voimaan myös siltä osin kuin asetuksenantovaltuutus ehdotetaan esityksessä siirrettäväksi valtioneuvostolakiin. Kanslia kuitenkin huomauttaa, että kyseessä olisi lakiteknisesti jokseenkin poikkeuksellinen tilanne, koska pääosin VM:n toimialaan kuuluvaan säädökseen (talousarvioasetus) sisältyisi jatkossa yksittäisiä säännöksiä, joita koskeva asetuksenantovaltuus sisältyisi toisen ministeriön hallinnonalalle kuuluvaan lainsäädäntöön (valtioneuvostolaki). Mikäli tulkinta olisi se, että talousarvioasetukseen sisältyvät nykyiset säännökset eivät voisi jäädä voimaan asetuksenantovaltuuden siirtyessä valtioneuvostolakiin, tulee vuosikertomusta koskeva asetuksentasoinen sääntely antaa uudelleen siten, että se tulee voimaan 1.1.2025. Vaihtoehtoisesti uusi asetus voitaisiin antaa myös myöhemmin, mikäli nykyisen talousarvioasetuksen sääntelyn voidaan katsoa jäävän voimaan valtioneuvostolakiin lisättävän uuden asetuksenantovaltuuden nojalla. Valtio-omisteisia yhtiöitä koskevat laskelmat Talousarvioasetuksen 68 a §:n 1 momentin 4 kohdan muutoksella hallituksen vuosikertomukseen ehdotetaan lisättäväksi valtiokonsernin tuottoja ja kuluja sekä varallisuusasemaa kuvaavat laskelmat, joissa valtiontalouden yhdisteltyihin laskelmiin yhdisteltäisiin valtioenemmistöiset yhtiöt ja valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetussa laissa tarkoitetut valtion osakkuusyhtiöt pääomaosuus- tai sitä vastaavalla menetelmällä. Asetuksen perustelumuistion mukaan laskelmat laatisi Valtiokonttori. Valtioneuvoston kanslia toteaa ehdotuksen tarkoittavan sitä, että johtopäätösten tekemiseksi valtio-omisteisten yhtiöiden tietoja analysoitaisiin tältä osin sekä Valtiokonttorissa että valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosastolla. Valtioneuvoston kanslia huomauttaa, että asetuksen perustelut ja vaikutusarvioinnit ovat tältä osin varsin niukat. Perusteluissa tulisi kuvata menettelyitä tarkemmin, esimerkiksi sen osalta, miten arvostusratkaisut on tarkoitus tehdä ja miten Valtiokonttori tekee yhteistyötä omistajaohjauksesta vastaavien ministeriöiden kanssa ja varmistaa tehokkuuden valtiokonsernin tasolla myös laskelmista tehtävien johtopäätösten osalta. Hallituksen vuosikertomuksen liite 4 sisältää jo nyt kattavasti tietoa valtio-omisteisista yhtiöistä. Laskelmien tulkinnassa on tärkeää huomioida, että valtio-omisteiset yhtiöt ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä ja niiden omistajaohjauksessa noudatetaan osakeyhtiölakia ja hyvää hallintotapaa sekä näiden mukaisia omistajan, hallituksen ja toimivan johdon vastuita. Yhtiöissä on myös muita omistajia ja osa niistä on pörssilistattuja. Valtioneuvoston kanslia kiinnittää huomiota myös ehdotetun 68 a §:n 1 momentin 4 kohdan sanamuotoon. Valtion yhtiöomistuksesta ja omistajaohjauksesta annetussa laissa (1368/2007, omistajaohjauslaki) määritellään valtioenemmistöinen yhtiö ja valtion osakkuusyhtiö (2 §). Valtioneuvoston kanslia katsoo, että viittausta omistajaohjauslakiin tulisi käyttää sekä valtionenemmistöisen yhtiön että valtion osakkuusyhtiön osalta. Vaihtoehtoisesti näistä voitaisiin käyttää myös yhteistä käsitettä ja viitata omistajaohjauslaissa tarkoitettuihin valtio-omisteisiin yhtiöihin. Määräyksenantovaltuuden osoittaminen valtioneuvostolle Valtioneuvoston kanslia kiinnittää huomiota esitysluonnokseen sisältyviin säännöksiin, joissa ehdotetaan rinnakkaista määräyksenantovaltaa valtioneuvostolle ja valtiovarainministeriölle (talousarviolaki 10 a, 10 b ja 12 §). Perustuslain 67 §:n 1 momentin mukaan valtioneuvostolle kuuluvat asiat ratkaistaan valtioneuvoston yleisistunnossa tai asianomaisessa ministeriössä. Yleisistunnossa ratkaistaan laajakantoiset ja periaatteellisesti tärkeät asiat sekä ne muut asiat, joiden merkitys sitä vaatii. Valtioneuvoston ratkaisuvallan järjestämisen perusteista säädetään tarkemmin lailla. Valtioneuvostolain 12 §:n 2 momentissa luetteloidaan yleisistunnossa ratkaistavia asioita. Momentin toisen virkkeen mukaan yleisistunnossa ratkaistavista asioista säädetään perustuslaissa, laissa tai valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvostolain 12 §:n 3 momentin mukaan muut kuin 2 momentissa tarkoitetut valtioneuvostolle kuuluvat asiat ratkaistaan ministeriössä. Valtioneuvostolain 14 §:n 1 momentin mukaan ministeriön päätettäväksi kuuluva asia on yksittäistapauksessa siirrettävä yleisistunnossa ratkaistavaksi, jos sen katsotaan olevan niin laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä, että se olisi ratkaistava yleisistunnossa. Valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavista asioista. Ohjesäännön 4 §:ssä luetteloidaan valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistavaksi säädettyjä taloudellisia asioita. Ohjesäännön 6 §:ssä puolestaan säädetään valtioneuvoston ratkaistaviksi laissa tai asetuksessa säädetyt asiat, jotka valtioneuvoston yleisistunto ratkaisee. Talousarviolain 10 b §:ään ehdotetun säännöksen mukaan valtioneuvosto voisi antaa yleisiä määräyksiä talousarvion soveltamisesta. Esitysluonnoksen säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että talousarvion soveltamista koskevilla valtioneuvoston yleisillä määräyksillä tarkoitettaisiin erityisesti valtioneuvoston ohjesäännön 4 §:n 1 momentin 1 kohdassa (huom. kyseinen säännös sisältää vain yhden momentin) tarkoitettuja valtioneuvoston antamia talousarvion yleisiä soveltamismääräyksiä. Tältä osin ehdotettu säännös valtioneuvostolle osoitettavan toimivallan osalta vaikuttaa selkeältä. Sen sijaan valtioneuvoston ja valtiovarainministeriön rinnakkaisten määräyksenantovaltuuksien (10 a, 10 b ja 12 §) osalta ei esitysluonnoksen perusteluissa ole tarkemmin kuvattu, millä perusteilla toimivalta jakautuisi valtioneuvoston yleisistunnon ja valtiovarainministeriön välillä. Perusteluissa ei ole myöskään kuvattu, onko valtioneuvoston yleisistunto mahdollisesti antanut jotain kyseisiin määräyksenantovaltuuksiin perustuvia määräyksiä. Valtioneuvoston kanslian näkemyksen mukaan esitysluonnoksen perusteella jää epäselväksi, miksi valtioneuvostolle ja valtiovarainministeriölle ehdotetaan rinnakkaista määräyksenantotoimivaltaa. Esitystä tulisi tältä osin selkeyttää tuomalla perusteluihin esimerkkejä, missä tilanteissa valtioneuvoston yleisistunnon toimivallan käyttäminen olisi perusteltua ja missä tilanteissa valtiovarainministeriön. Sana ”valtioneuvosto” voi tarkoittaa sekä valtioneuvoston yleisistuntoa että ministeriötä. Toimivallanjako näiden välillä perustuu sääntelyyn, jota on kuvattu edellä tässä lausunnossa. Vaikuttaa siltä, että toivottu oikeustila saataisiin aikaan myös säädösteknisesti selkeämmällä ratkaisulla, jossa määräyksenantovaltuus säädettäisiin yksinomaan valtiovarainministeriölle. Valtiovarainministeriö voisi yksittäistapauksissa tuoda asiat valtioneuvoston yleisistunnon ratkaistaviksi, mikäli asian katsotaan olevan laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä (PL 67 §, valtioneuvostolaki 14 §). Huomionarvoista on myös, että valtioneuvoston yleisistunto ei tyypillisesti anna määräyksiä, vaikka sillä perustuslain yleistoimivallan nojalla tällainen toimivalta olisikin. Esimerkiksi talousarviolakia koskevan lakiehdotuksen 12 §:ssä ei vaikuta perustellulta säätää valtioneuvoston asetuksenantovaltuudesta ja sen lisäksi vielä valtioneuvoston mahdollisuudesta antaa asetusta tarkentavia määräyksiä. Selkeimmältä vaikuttaisi, että valtioneuvostolle (yleisistunnolle) säädettäisiin toimivalta ainoastaan asetusten antamiseen. Valtiovarainministeriölle ja tarvittaessa muille ministeriöille puolestaan säädettäisiin toimivalta määräysten antamiseen teknisluonteisemmista seikoista. Perustelut siirrettävien ja kumottavien asetuksen- ja määräystenantovaltuuksien osalta Esitysluonnoksessa ehdotetaan siirrettäväksi Valtiokonttorin määräyksenantovaltuudet asetuksesta lain tasolle ja koottavaksi ne talousarviolain 24 c §:ään. Säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että pykälään siirrettäisiin eräät nykyisin talousarvioasetuksessa olevat määräyksenantovaltuudet, jotka vastaavasti kumottaisiin asetuksesta. Esitysluonnoksen perusteluissa tai asetusmuistioluonnoksessa ei ole kuitenkaan kovin yksityiskohtaisesti todettu, miltä osin kumottavat määräyksenantovaltuudet siirretään uuteen 24 c §:ää ja miltä osin ne mahdollisesti vain kumotaan. Tämä ei ole yksiselitteisesti pääteltävissä myöskään ehdotetusta 24 c §:stä, sillä säännöksen sanamuoto poikkeaa osin merkittävästi voimassa olevaan talousarvioasetukseen sisältyvistä määräyksenantovaltuuksista. Hallituksen esityksen perusteluita ja asetuksen perustelumuistiota olisikin tarpeen tarkentaa tältä osin. Lakiehdotukseen ei esimerkiksi vaikuttaisi sisältyvän voimassa olevan talousarvioasetuksen 69 b §:n 5 momenttia vastaavaa määräyksenantovaltuutta kirjanpitoyksikön taloussäännön sisällöstä ja laatimisesta. Asetuksen perustelumuistion osio asetuksen- ja määräyksenantovaltuuksiin liittyvistä muutoksista on varsin niukka, sillä siinä pääosin vain luetteloidaan muutettavaksi tai kumottavaksi ehdotettavat säännökset. Tämä vaikeuttaa sen todentamista, miltä osin ja missä muodossa kyseiset säännökset ehdotetaan siirrettäväksi talousarviolakiin. Myöskään hallituksen esitysluonnoksen perusteluissa ei ole kaikilta osin todettu, mitä aiempia asetukseen sisältyneitä säännöksiä ehdotettujen uusien asetuksen- ja määräyksenantovaltuuksien on tarkoitus kattaa. Esityksen ymmärrettävyyttä parantaisi, mikäli asetuksen perustelumuistioon lisättäisiin esimerkiksi säännöskohtaiset perustelut tai muulla tavalla pykäläkohtaisesti yksilöitäisiin, miksi kukin pykälä muutetaan tai kumotaan ja missä säädetään vastaavasta asetuksen- tai määräyksenantovaltuudesta jatkossa. Suhde perustuslakiin Esitysluonnoksen jakso 10 Suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys vaikuttaa varsin niukalta. Valtioneuvoston kanslia toteaa, että jaksossa olisi tarpeellista noteerata hallituksen vuosikertomukseen liittyvä perustuslain sääntely sekä edellä tässä lausunnossa todettu perustuslakivaliokunnan mietinnössään ilmaisema kanta toimivallan määräytymisestä valtioneuvoston kanslian ja valtiovarainministeriön välillä. Lisäksi jaksossa olisi perusteltua arvioida ehdotettujen asetuksen- ja määräyksenantovaltuuksien perustuslain mukaisuutta sekä täsmällisyyttä ja tarkkarajaisuutta. Muut huomiot yksittäisistä säännöksistä Valtioneuvoston kanslia kiinnittää huomiota talousarviolain 10 b §:n 2 momenttiin ehdotetun määräyksenantovaltuuden sanamuotoon ja pohtii, kattaako ”toimeenpano ja seuranta” myös tulostavoitteet, kuten perusteluissa on todettu, vai tulisiko tämä erikseen huomioida säännöksen sanamuodossa. Talousarviolain 21 §:ään ehdotettu muutos keventää hallinnollista taakkaa ja on kannatettava. Valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikön osalta ehdotettu muutos merkitsisi sitä, että valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikköön kuuluvan oikeuskanslerinviraston ei jatkossa tarvitsisi vahvistaa erillistä toimintakertomusta, vaan se voitaisiin suoraan liittää valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikön toimintakertomukseen. Talousarviolain 26 §:n 3 momentin sanamuodossa tulisi mahdollisesti huomioida myös valtioneuvoston antamat määräykset, eli voidaanko myös niistä antaa virastotasolla tarkentavia määräyksiä.
      • Senaatti-konserni, talousjohtaja Mikko Ahola, lakiasiainjohtaja Ilkka Koponen, rakennuttamisjohtaja Jonni Laitto
        Päivitetty:
        7.5.2024
        • Senaatti-konserni (jäljempänä Senaatti) kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Tämä lausunto on Senaatti-konsernin yhteinen ja sen antamiseen on osallistunut tarvittavilta osin molempien liikelaitosten, Senaatti-kiinteistöjen ja Puolustuskiinteistöjen asiantuntijoita. Valtion talousarviolaki koskee liikelaitoksia vain erikseen säädetyiltä osin. Tämä lähtökohta on tarkoituksenmukainen johtuen liikelaitosten erillisyydestä varsinaisesta valtion budjettitaloudesta. Ehdotuksessa liikelaitoksia koskevia säädöksiä esitetään muutettavaksi lähinnä vuosittaista tilinpäätöksen laatimismenettelyä koskien sekä liitännäismuutoksena liikelaitosten investointi- ja sitoumavaltuuksien osalta. Liikelaitosten valtuusmenettelyt Ehdotuksen mukaisesti liikelaitosten investointeja ja sitoumuksia ohjaavaa sääntelyä muutettaisiin siten, että nykyisestä kaksitasoisesta valtuusmenettelystä luovuttaisiin ja siirryttäisiin eduskunnan liikelaitoksiin kohdistamassa ohjauksessa yhden ns. sitoumuksia koskevan valtuuden käyttöön. Valtuuden puitteissa liikelaitokset voisivat tehdä nykyiseen tapaan valtion toimitila- ja kiinteistöinvestointeja sekä muita näihin rinnastuvia sitoumuksia kuten esim. kiinteistöjen ostoja. Valtuusseuranta kohdistuisi nykyisestä poiketen kunkin valtuusvuoden aikana tehtyjen liikelaitosta sitovien päätösten mukaisten vastuiden määrään riippumatta siitä, milloin sitoumuksen mukainen vastuu tulee maksettavaksi. Tyypillisesti Senaatissa tämä päätöstaso olisi ns. rakentamispäätös, jonka pohjalta toteutetaan investointiin liittyvät hankinnat tai esim. investointiin liittyvä, rakentamispäätöstä edeltävä valmisteleva suunnittelu. Muutoksen myötä sitoumuksia ei siis seurattaisi kaksitasoisesti: Valtuusvuoden investointivaltuustasolla ja sitä seuraavien vuosien sitoumavaltuustasolla. Senaatti pitää ehdotettua muutosta kannatettavana. Muutos sinällään edellyttää liikelaitoksien valtuusseurannan käytäntöjen muutoksia ja henkilökunnan perehdyttämistä. Senaatti korostaa, että valtuusmenettely on liikelaitoksen ohjauksessa yksi keskeisimpiä välineitä ja on ollut käytössä koko Senaatin toimintahistorian nykyisessä kaksijakoisessa muodossa. Näin ollen muutos on periaatteellisesti ja henkilökunnan toiminnan kannalta isosti vaikuttava. Senaatti katsoo kuitenkin, että toiminta- ja järjestelmämuutokset ja henkilökunnan perehdyttäminen on toteutettavissa siten, että muutos voidaan ottaa käyttöön vuoden 2025 alusta lukien. Senaatilla ei ole lausuttavaa ehdotuksen muusta sisällöstä. Valtion tilinpäätöksen kehittämishanke Ehdotuksen mukaisesti valtion tilinpäätöksen kehittämiseen tähtäävät yhdistellyt laskelmat koskevat myös liikelaitoksia. Asiaa on valmisteltu yhteistyössä Valtiokonttorin ohjaamissa työryhmissä yhdessä Senaatti-konserninkin edustajien kanssa. Senaatilla ei ole asiassa tältä osin lausuttavaa.
      • Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes
        Päivitetty:
        3.5.2024
        • Turvallisuus- ja kemikaalivirastolla (Tukes) ei ole ehdotusten johdosta lausuttavaa.
      • Rajavartiolaitos, Suunnittelu- ja talousyksikkö, talouspäällikkö, Lundgren Tiina
        Päivitetty:
        30.4.2024
        • Rajavartiolaitoksella ei ole lausuttavaa varsinaiseen laki- ja asetusmuutoksiin. Rajavartiolaitoksen näkemyksen mukaan VALTIKA-hankkeen järjestelmämuutosten kustannukset tulee kohdentaa valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskukselle valtiovarainministeriön yhteiseltä momentilta eikä niitä tule jyvittää maksuosuuksina asiakkaille. Muutos tulee lisäksi vaikuttamaan kirjanpitoyksikön Palkeille maksettaviin asiakasmaksuihin lisääntyvän täsmäytystyön ja kirjanpidon tarkastusten vuoksi, eikä tätä oltu huomioitu lainkaan esityksen taloudellisissa vaikutuksissa. Lisääntynyt kustannusvaikutus kirjanpitoyksiköille tulee huomioida asiakkaalle tehtävänä hyvityksenä alkuvaiheessa ennen kuin täsmäytyksiin saadaan luotua automatiikkaa. Sisäisten erien täsmäytysaikataulu tilinpäätöksessä tulee asettaa siten, että kirjanpitoyksikön tilinpäätöksen laatimisaikataulu ei sen vuoksi viivästy.
      • Verohallinto, Merisalo Matti
        Päivitetty:
        5.4.2024
        • Verohallinnolla ei ole lausuttavaa luonnokseen hallituksen esitykseksi eikä luonnokseen asetusmuutokseksi.