• 1. Edustaako vastaaja*
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ammattijärjestöä
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Kuntaa
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Yliopistoa, ammattikorkeakoulua tai muuta oppilaitosta
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kuntaa
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ammattijärjestöä
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ammattijärjestöä
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Yliopistoa, ammattikorkeakoulua tai muuta oppilaitosta
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kuntaa
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ammattijärjestöä
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kuntaa
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Yliopistoa, ammattikorkeakoulua tai muuta oppilaitosta
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muuta valtion viranomaista
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muuta valtion viranomaista
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ammattijärjestöä
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Jotakin muuta
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kuntaa
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ammattijärjestöä
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Jotakin muuta
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ammattijärjestöä
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Yliopistoa, ammattikorkeakoulua tai muuta oppilaitosta
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ammattijärjestöä
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Muuta valtion viranomaista
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ammattijärjestöä
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Yliopistoa, ammattikorkeakoulua tai muuta oppilaitosta
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ammattijärjestöä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Muuta valtion viranomaista
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ministeriötä
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Ammattijärjestöä
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • Muuta järjestöä
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Jotakin muuta
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Muuta järjestöä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Muuta järjestöä
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Hyvinvointialuetta
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Ammattijärjestöä
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Jotakin muuta
      • 2. Toteuttaako ehdotettu säädöskokonaisuus tavoitetta lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamisesta perustason palveluissa?
        *
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Kyllä
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lapsiin ja nuoriin, erityisesti vammaisiin ja harvinaissairaisiin kohdistuva mielenterveystyö on ollut kauan aliresursoitua. Tarvittaisiin nykyisen sote-henkilöstön lisäkouluttamista ja lisää siihen koulutettuja ammattilaisia. Tarvittaisiin myös lisää koulutusta vammaisuuden, harvinaissairauden, niistä mahdollisesti johtuvien kiusaamisen, yksinäisyyden, väkivallan kohteeksi joutumisen, syrjinnän yms. (Vrt. THL:n kouluterveyskyselyt) aiheuttamista mielenterveyden ongelmista. Terapiatakuuaikojen toteutumisaikojen seuraamiseen pitää olla sähköinen järjestelmä. Lasten ja nuorten, myös fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten kuuleminen terapiatarpeistaan ja toteutuneesta terapiajaksosta tulee olla keskeinen osa yksilöllisesti sopivan terapiamuodon valinnassa ja terapian vaikuttavuuden arvioinnissa.]
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lausunto kokonaisuudessaan kohdassa 12]
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Esitys on sinällään kannatettava, mutta Diakonissalaitos haluaa muistuttaa, että lasten ja nuorten aikuisten mielenterveyskriisiä ei ratkaista ainoastaan palveluiden ja hoidon lisäämisellä, vaan rinnalle tulee tuoda vaikuttavia arjen tuen muotoja. Lisäksi mielestämme terapiatakuun yläikärajaa tulisi nuorisolain mukaisesti 29-vuotiaisiin, sillä tuen tarve jatkuu yli 23 ikävuoden. ]
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Viktigt att terapigaranti nu bereds, lika viktigt är att ta i beaktande barn, ungas och familjernas behov samt de olika ”vägar” till att få hjälp. Vi vill betona vikten av att få stöd, hjälp och vård på svenska. Viktigt att terapigaranti bereds upp till 29 åringar.]
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [SOS-Lapsikylä painottaa muiden lausunnonantajien tavoin, että on tärkeä tehdä perustason palveluihin merkittäviä panostuksia esimerkiksi koskien henkilöstöresursseja ja ammattilaisten koulutusta. Lisäksi SOS-Lapsikylä yhtyy Lastensuojelun keskusliiton sekä muiden esille tuomaan näkökulmaan koskien sosiaalihuollon tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatiorakenteiden luomista valtakunnallisella tasolla, jotta palveluiden tutkimusperustaisuudesta, laadusta ja asiakasturvallisuudesta voitaisiin varmistua. Sijaishuollon osalta ja jälkihuollon piirissä olevien nuorten kohdalla terapiatakuun tulee olla ajallisesti riittävän pitkä. SOS-Lapsikylän mielestä yhteiskunnan tulee kantaa vastuunsa sijaishuollossa kasvaneista nuorista myös mielenterveyden osalta, sillä heidän tarpeensa terapiaan tulee usein esille vasta nuorena aikuisena oman perheellistymisen myötä. SOS-Lapsikylä yhtyy Mielenterveyspoolin ja muiden toimijoiden lausuntoihin siltä osin, että terapiatakuu ulotettaisiin nuorisolain mukaan kaikille alle 29-vuotiaille. Mikäli tämä ei ole mahdollista, SOS-Lapsikylä ehdottaa ikärajan asettamista 29 vuoteen sijaishuollossa kasvaneille nuorille. Lisäksi SOS-Lapsikylä esittää terapian olevan sijaishuollossa kasvaneille maksutonta myös omavastuun osalta. ]
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [FSS förhåller sig mycket positivt till förslaget att införa en terapigaranti för barn och unga. Att redan i tidig ålder förebygga mental ohälsa är livsviktigt både ur individens och samhällets perspektiv, särskilt gällande barn och unga som befinner sig i ett sårbart skede av livet. Enligt resultaten av enkäten Hälsa i skolan från år 2023 upplevde runt 20% av elever i grundskolans årskurs 8-9 samt andra stadiets studerande måttlig eller svår ångest. Närmare 25% av alla svarande hade upplevt nedstämdhet i minst två veckor. Behovet för åtgärder är med andra ord tydligt. Hälso- och välfärdsundersökningen av högskolestuderande (KOTT) som gjordes år 2021 av Institutet för hälsa och välfärd samt FPA konstaterade att 28% av manliga och 40% av kvinnliga högskolestuderande upplevde symptom av ångest och depression. Behovet är således mycket stort även bland högskolestuderande. Vidare befinner sig en betydande del av 23-29 åringar i en transitionsperiod från studier till arbetslivet präglad av mycket stress i och med sökandet av arbete samt de stora förändringarna i vardagen som detta medför. Risken för bortfall från arbetslivet till följd av psykisk ohälsa är överhängande. Därmed är det ytterst ifrågasättbart att den övre gränsen för terapigarantin har landat på 23 år istället för 29, då ungdomslagens 3 § dessutom bokstavligen definierar unga som “personer som inte har fyllt 29 år”.]
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Svenska Finlands folkting (Folktinget) tackar för möjligheten att lämna utlåtande om utkastet till regeringens proposition med förslag till ändringar i lagstiftningen om social- och hälsovård för att införa en terapigaranti för barn och unga. I enlighet med sitt lagstadgade uppdrag (lag om Svenska Finlands folkting 1331/2003) tar Folktinget ställning endast till aspekter som berör den svenskspråkiga befolkningens språkliga rättigheter. Enligt 17 § i grundlagen ska det allmänna tillgodose landets finskspråkiga och svenskspråkiga befolknings kulturella och samhälleliga behov enligt lika grunder. I regeringens proposition om reformen av de grundläggande fri- och rättigheterna konstaterades, att förutom en formellt jämlik behandling av språken, förutsätter 17 § också att den faktiska jämlikheten mellan den finsk- och svenskspråkiga befolkningen tryggas (RP 309/1993). Bestämmelsen är av betydelse när samhälleliga tjänster, så som social- och hälsovårdstjänster, ordnas. Detta kan i praktiken kräva särlösningar av språkliga skäl. Trots att de språkliga rättigheterna inte ändras formellt i propositionen, ska justitieministeriets anvisning för bedömning av språkliga konsekvenser (justitieministeriets publikation 46/2016) iakttas i lagberedningen. I en språklig konsekvensbedömning är det nödvändigt att säkerställa att den finsk- och svenskspråkiga befolkningen också har faktisk tillgång till de tjänstehelheter som föreslås, på eget språk och enligt lika grunder. Folktinget konstaterar att propositionen innehåller en mycket kort redogörelse av förslagets konsekvenser avseende de språkliga rättigheterna. Det konstateras bland annat att språkliga rättigheter i nuläget inte tillgodoses fullt ut och att det kan antas att samma utmaningar framträder även i genomförandet av den föreslagna lagstiftningen. Det konstateras även att Hälsa i skolan-enkäten visar att elever i svenska skolor upplevde avsevärt mer sällan än elever i finska skolor att de hade fått hjälp av yrkespersoner inom elevvårdstjänsterna när de behövde det. Av resultaten kan man även se att i svenska skolor hade barn och unga besökt yrkespersoner inom elev- och studerandevårdstjänsterna oftare än andra, men de ansåg dock att de fått stöd och hjälp för sitt välbefinnande mer sällan än andra. I propositionen konstateras att orsakerna till dessa upplevelser bör utredas närmare framöver. Folktinget anser att det som beskrivs under rubriken huvudsakliga konsekvenser och språkliga rättigheter inte kan anses utgöra en språklig konsekvensbedömning i den mening som förutsätts under lagberedning. Det är anmärkningsvärt att det i lagförslaget uttryckligen konstateras att de språkliga rättigheterna inte garanteras i nuläget, samt att det kan antas att samma utmaningar framträder även i genomförandet av den föreslagna lagstiftningen, men utan att ha utrett detta desto mer eller föreslå riktade insatser eller åtgärder för att avhjälpa detta. Konstaterandet i propositionen tyder i sig på att lagförslaget med stor sannolikhet inte skulle förbättra tillgången till stöd och vård i ett tidigt skede av den psykiska hälsan hos svenskspråkiga barn och unga inom tjänsterna på basnivå. Den enda åtgärd som verkar föreslås i propositionen gällande specifikt svenskspråkiga tjänster är att man ”i välfärdsområdena ska säkerställa att metodutbildningarna riktas till anställda som arbetar på svenska, så att de språkliga rättigheterna kan tillgodoses i de praktiska tjänsterna.” Detta är en mycket viktig och grundläggande förutsättning för att kunna erbjuda de föreslagna tjänstehelheterna på svenska, men enligt språklagstiftningen borde det redan vara en självklarhet i de tvåspråkiga myndigheternas verksamhet att personalen utbildas även på svenska. Såsom det även konstateras i propositionen garanteras inte de språkliga rättigheterna i nuläget, vilket till stor del beror på bristen på svenskkunnig personal. Den föreslagna åtgärden kan med andra ord inte anses vara tillräcklig för att lösa dessa problem, utan det behövs även nya resurser utöver den befintliga svenskkunniga personalen som kan tillhandahålla tjänsterna på svenska. Det är även anmärkningsvärt, att det under lagberedningen inte har utretts hur stor andel av personalen inom social- och hälsovården som skulle klara av att tillhandahålla tjänsterna enligt lagförslaget på svenska. I huvudstadsregionen är det mycket svårt att hitta svensktalande psykoterapeuter. Enligt Folktingets kännedom finns det en del med psykodynamisk eller psykoanalytisk utbildning, men de har inte nödvändigtvis färdigheter för att tillhandahålla korttidsterapitjänster. Fortbildning i dessa metoder för svenskkunnig personal på basnivå inom social- och hälsovården bör inledas med snabb tidtabell, för att undvika för stor belastning på personalen vid specialsjukvården. Att få in nya svensk- eller tvåspråkiga resurser till primärvården och socialvården kommer att vara mycket utmanande och kräver riktade och målmedvetna insatser. En analys av hur lägesbilden ser ut gällande barns och ungas tillgång till svenskspråkiga tjänster för vård av psykisk ohälsa saknas i propositionen. Detta vore mycket viktigt att göra, särskilt sedan social- och hälsovårdsreformen trädde i kraft då många fungerande lösningar för den svenskspråkiga befolkningen splittrades, och då resultaten i Hälsa i skolan-enkäten tydligt bekräftar att det finns brister i tillgången till svenskspråkiga tjänster för barn och unga som mår dåligt. Eftersom tillgången till svenskspråkiga mentalvårdstjänster är i ett mycket sämre utgångsläge än tillgången till finskspråkiga tjänster bör utmaningarna och de särskilda behoven avseende svenskspråkig verksamhet utredas, i syfte att säkerställa att även den svenskspråkiga befolkningen kan åtnjuta terapigarantin. Undersökningar om barns och ungas tillgång till svenskspråkig vård för psykisk ohälsa borde med andra ord ha gjorts redan under beredningen av propositionen, i syfte att erhålla en korrekt bild av nuläget att lägga till grund för lagförslaget och de åtgärder som föreslås. Detta innebär följaktligen att det finns en stor risk att svenskspråkiga tjänster i praktiken inte kommer att kunna garanteras den svenskspråkiga befolkningen inom de föreslagna tidsfristerna. Det uppstår därmed en stor ovisshet huruvida den svenskspråkiga befolkningen i praktiken kommer att få tillgång till vård på samma grunder som den finskspråkiga befolkningen.]
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Inte tillräckligt. Det behövs tillräckliga resurser och tillräcklig yrkeskompetens för anställda att överhuvudtaget förverkliga barn- och ungdomspsykiatrisk vård. Helheten av författningarna innebär en risk att enskilda interventioner förväntas ge större nytta än vad som faktiskt är möjligt. Man borde i högre grad sträva efter att påverka de bredare bakomliggande faktorerna till symptomen. Enskilda interventioner kan hjälpa vid vissa, mycket specifika symptom, men ofta är orsakerna till symptomen mångfacetterade och exempelvis genom att stöda familjens helhetssituation kan man få större fördelar än en enskild intervention. Det behövs ett brett samarbete mellan olika aktörer och exempelvis mångprofessionella arbetsgrupper, och framför allt tillräckligt med personalresurser för att hjälpa barn, unga och deras familjer, både inom primärvården och den specialiserade vården. Detta skapar utmaningar t.ex. inom socialvården eftersom socialvårdens mentalvårdstjänster ännu inte är etablerade. En positiv effekt av lagändringen skulle vara att innehållet i socialvårdens mentalvårdsarbete för barn, unga och familjer skulle stärkas och bli mer enhetligt inom välfärdsområdena än tidigare. För kuratorernas arbete skulle detta vara ett tydligt nytt verktyg som stärker kvaliteten i klientarbetet. För barn i skolåldern är interventioner ett bra tillägg i ett tidigt skede. Ofta är dock situationerna för barn, unga och familjer komplicerade och så långt gångna att en enskild intervention inte löser situationen. Särskilt för barn under skolåldern används endast ett fåtal evidensbaserade metoder. Metoderna "Voimaperheet" och "Ihmeelliset vuodet" är inte i sig tillräckliga eftersom antalet klienter är stort och särskilt "Voimaperheet" riktar sig till en viss åldersgrupp. "Ihmeelliset vuodet" kräver mycket resurser som metod och kan riktas till en liten grupp. Det kräver också att familjerna förbinder sig starkt till den. Dessutom bör lagstiftningen definiera de tjänster och verksamhetsenheter vars personal tillhandahåller interventioner som omfattas av garantin. Lagstiftningen bör styra hur samarbetet och arbetsfördelningen mellan social- och hälsovården genomförs. ]
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Säädöskokonaisuuden tarkoitus ja tavoite on yleisellä tasolla hyvä. Tietyn määräajan määrittely on kannatettavaa, mutta pohdinnan arvoista on määräajan pituus. Kuukauden kuluessa lapsen tai nuoren tilanne voi hyvinkin muuttua edelleen heikompaan suuntaan. Kun lapsi tai nuori odottaa terapiaan tms. pääsyä, tulisi tälle ajalle myös olla koordinoitua asiantuntijapalvelua. Yhdenvertaisuuden toteutumisen varmistaminen on oleellista.]
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Ei toteuta, ja säännöstä tulisi muokata seuraavalla tavalla. HYY pitää ongelmallisena terapiatakuun rajaamista merkittävän matalaan 23 vuoden ikään. Esityksessä mainittu 23 vuoden ikäraja ei vastaa nuorisolain mukaista alle 29-vuotiaiden joukkoa. Määrittelemällä pääsy palveluiden piiriin esityksen mukaisesti ainoastaan 23-vuotiaille ja sitä nuoremmille jättää 75 % YTHS:n palveluiden piirissä olevista opiskelijoista terapiatakuun ulkopuolelle. Pääministeri Orpon hallitusohjelman kirjaus turvata lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy psykoterapiapalveluiden pariin ei HYYn näkemyksen mukaan näin ollen toteudu. HYY ehdottaa myös, että jokainen korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluiden piirissä oleva opiskelija olisi oikeutettu terapiatakuupalveluihin. Vain äärimmäisen pieni joukko opiskelijoista suoriutuu ylemmän korkea-asteen tutkinnoista 23-vuotiaana tai sitä nuorempana (vuonna 2023 noin 150 opiskelijaa valmistui 23-vuotiaana tai sitä nuorempana ylemmän tutkinnon opinnoista). Tällöin 23 vuotta täyttävän opiskelijan mielenterveyshoitoon tulee hoitopolun muutoksia jo valmiiksi monimutkaisessa mielenterveyspalveluiden verkossa. HYY näkee merkittäviä haasteita terapiatakuun rajaamisessa vain muutamiin palvelumenetelmiin sen sijaan, että jokainen apua tarvitseva opiskelija saisi mahdollisimman tarkoituksenmukaista hoitoa. Terapiatakuun toteuttamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota riittävään nopeaan hoitoonpääsyyn ja hoitoonpääsyn esteiden purkamiseksi, jotta kohtuuttomat odotusajat eivät vaikeuta opiskelijan tilannetta ja lisää hoidontarvetta entisestään. Terapiatakuun keskeisin elementti korkeakouluopiskelijalle on mahdollistaa tasapainoinen ja hyvä opiskeluelämä, joka mahdollistaa opiskelijan kyvyn keskittyä työhönsä, eli opiskeluun. HYY näkisi mahdollisena ratkaisuna sisällyttää korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuollon lakia siten, että terapiatakuupalveluiden sisällyttäminen ja resursointi voidaan määritellä ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön palveluihin. Tämän vuoksi olisi kuitenkin tärkeää osoittaa riittävät lisäresurssit YTHS:n käyttöön.]
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Kyllä
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Ehdotuksessa keskitytään ainoastaan lyhytpsykoterapioihin ja muihin määrämittaisiin interventioihin. Keskeinen puute on yhdenmukaisen, riittävän kattavan arvioinnin puuttuminen. Erityisesti alakouluikäisillä ja tätä nuoremmilla lapsilla valtaosa psyykkisestä oireilusta liittyy lapsen ympäristötekijöihin, joiden kartoittaminen on välttämätöntä ennen interventon suunnittelua ja toteuttamista. Mitä pienemmästä lapsesta on kysymys, sen useammin intervention tulee kohdistua vanhemmuuteen eikä suoraan lapseen. Säädöskokonaisuus tällaisenaan ohjaa palvelujärjestelmää tekemään kiireellisiä interventiopäätöksiä, joiden kohteena on ensisijaisesti lapsi, mikä johtaa usein vaikuttamattomaan, jopa vahingolliseen interventioon ja aiheuttaa suurta resurssien hukkakäyttöä. Lisäksi lakiesityksestä puuttuu kokonaan velvoite kehittää palvelujärjestelmää kokonaisuudessaan, mikä on ensiarvoisen tärkeätä. Psykososiaalisten interventioiden ylläpito, kehittäminen ja valitseminen tulee tehdä keskitetysti, yo-sairaaloiden ja hyvinvointialueiden yhteistyönä ja siihen tulee kohdentaa rahoitusta; muussa tapauksessa ei ole mahdollista ylläpitää interventiovalikkoa. Perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen vaarantaa terapiatakuun toteutumisen: lapset joutuvat epätasa-arvoiseen asemaan sen mukaan mitä reittiä he ohjautuvat avun piiriin, ja monissa tilanteissa, esim mielialaongelmissa, somaattiset oireet ja selvittelyt ovat keskeisessä asemassa.]
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Kyllä
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lisäksi tarvitaLisäksi tarvitaan koulutettua henkilökuntaa, joka pystyy arvioimaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen tarvetta perusteellisesti. Arvioinnin tulee tapahtua kasvokkain. Henkilökunnan jatkokoulutuksesta tulee huolehtia niin, että heillä on mahdollisuus tarjota psykososiaalisia hoitomenetelmiä ja lyhytpsykoterapioita monipuolisesti. ]
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Emme pidä perusteltuna esitettyä ikärajausta 23 vuoteen. Vaikka ikärajat ovat aina keinotekoisia, näkemyksemme mukaan korkeampi ikäraja olisi paremmin linjassa sen kanssa, mitä tiedämme lasten ja nuorten sairastavuudesta ja sairauksien puhkeamisesta. THL on arvioinut, että noin puolet aikuisiän mielenterveyshäiriöistä on alkanut jo ennen 14 vuoden ikää ja noin 75 prosenttia ennen 24 vuoden ikää (https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/lasten-mielenterveys-ja-mielenterveyden-hairiot). Vakavista mielenterveydenhäiriöistä tiedetään, että miehet sairastuvat skitsofreniaan yleensä 20–28 vuoden iässä ja naiset keskimäärin muutamaa vuotta vanhempina (https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00148). Kansaneläkelaitoksen nuoren ammattillinen kuntoutus on suunnattu 16-29-vuotiaille ((https://tietotarjotin.fi/tietopaketti/299660/tietopaketti-nuoren-ammatillinen-kuntoutus). Nuorille tar-koitettujen etuuksien ja palveluiden kehittämisen taustalla on ollut huoli nuorten syrjäytymisestä. Väliin-putoamisen mahdollisuus korostuu alle 29-vuotiailla, koska tässä ikävaiheessa erilaisia siirtymiä ilmenee runsaasti muun muassa opinnoista työelämään tai jatko-opintoihin. Myös paineet opiskelu- tai työpaikan saamisesta ja niissä pärjäämisestä korostuvat tässä ikäryhmässä. Erityisen huolen kohteena tässä ikä-ryhmässä ovat opintojen, työelämän tai varusmiespalvelun ulkopuolella olevat ns. NEET-nuoret, joita matalan kynnyksen palveluilla on pyritty saattamaan palveluiden piiriin. Lasten ja nuorten terapiatakuun ikärajan nosto 29 ikävuoteen edesauttaisi syrjäytymisvaarassa olevien nuorten aikuisten tilanteeseen vaikuttamista. Sairauspäivärahojen osalta tiedetään, että ahdistuneisuushäiriöiden perusteella myönnetyt sairauspäivärahapäivät ovat yleistyneet erityisen jyrkästi naisilla 16–34-vuotiaiden ja 35–49-vuotiaiden ikäryhmissä (https://tietotarjotin.fi/tietopaketti/2699253/tietopaketti-sairauspoissaolot). Myös tämä tieto tukisi johtopäätöstä siitä, että koska mielenterveyssyistä myönnetyt sairaspäivärahat ovat olleet kasvussa nuorten ja nuorten aikuisten keskuudessa, ikärajan nosto olisi perusteltua. Mikäli ikäraja pidetään 23 vuodessa, pidämme tärkeänä, että lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin kuuluva hoito, joka on aloitettu ennen ikärajan täyttymistä, jatketaan loppuun terapiatakuun edellyttämällä tavalla. Menetelmävalikoiman osalta toteamme, että terapiatakuun mukaisen hoidon tulisi perustua ensisijaisesti tarpeeseen, ei menetelmiä korostaen. Terapiatakuun rajaaminen muutamiin tiettyihin menetelmiin vastaisi todennäköisesti huonosti mielenterveyden häiriöiden laajassa kirjossa esiintyviin erilaisiin tarpeisiin. Pidämme todennäköisenä, että esimerkiksi erilaisten neuropsykiatristen häiriöiden hoitoon paremmin sopivat interventiot jäisivät todennäköisemmin takuun ulkopuolelle. On myös riski, että terapiamuodoissa hyödynnetään paljon sellaisia etäterapioita ja muita itsenäiseen työskentelyyn tai sanalliseen ilmaisuun pohjaavia menetelmiä, jotka sopivat hyvin tietylle oirekuvalle, mutta eivät toiselle. Menetelmiä, jotka saattaisivat jäädä takuun ulkopuolelle, ovat esimerkiksi erilaiset yksilölliset toiminnalliset interventiot. Tämä hajautuminen on ongelmallista yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Mikäli menetelmiä pyritään kuitenkin etukäteen määrittelemään, niiden vähimmäismäärä ja luonne tulisi määritellä valtakunnallisesti.]
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Tavoitteiden saavuttamiseksi ehdotettu ikäraja on liian alhainen ja MIELI ry katsoo, että lasten ja nuorten terapiatakuun ikärajan tulisi olla nuorisolain mukaisesti 29 vuotta. MIELI ry katsoo, että ehdotettu kokonaisuus ei toimi asiakas- ja tarvelähtöisesti. Ehdotetussa toteutuksessa korostuu liikaa hyvinvointialueen tarjoama interventiovalikoima, vaikka terapiatakuun lähtökohtana tulee olla lasten, nuorten ja nuorten aikuisten yksilöllinen hoidon tarve. Esityksessä tulisi myös huomioida perheinterventiot ja perheterapiat nykyistä laajemmin, koska lapsen ja nuoren oireilu voi olla kytköksissä hänen perheensä psykososiaalisiin haasteisiin. Esitysluonnoksessa ei ole määritelty määräaikaa terapiatakuun arvioinnille aloittamiselle tai lopettamiselle. Sote-lainsäädännössä on yleensä katsottu viikon tai seitsemän arkipäivää olevan soveltuva enimmäisaika. Täten lastensuojelulain 26 §:ssä ja sosiaalihuoltolain 36 §:ssä palvelutarpeen arvioinnin aloittamisen määräaika on seitsemän arkipäivää. Terveydenhuoltolain 51 a § perusteella pääsy lääkärin vastaanotolle on järjestettävä seitsemän vuorokauden sisällä, jos muu ammattihenkilö toteaa, että lääkärin arvio on tarpeellinen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 15 §:n mukaan opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen, kun opiskelija on tätä pyytänyt. Jotta lasten ja nuorten oikeus arvioon ja sitä seuraavaan hoitoon yksiselitteisesti toteutuisi riittävän nopeasti, MIELI ry esittää seuraavaa lisäystä terveydenhuoltolain 53 §:ään, korkeakouluopiskelijoista annetun lain 10 a §:ään ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain 15 §:ään: ”Arviointi lyhytpsykoterapian tai psykoterapioista johdettu määrämuotoisen ja aikarajoitteisen psyko-sosiaalinen hoidon tarpeesta on aloitettava 7 vuorokauden (oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa 7 koulupäivän) kuluessa hakeutumisesta hoitoon ja sen on valmistuttava viimeistään kolmen kuukauden kuluessa vireille tulosta.” MIELI ry haluaa myös huomauttaa, että kaikkiin lieviin tai keskivaikeisiin mielenterveyden häiriöihin ei ole käytössä spesifejä psykososiaalisia interventioita. Esitetty kokonaisuus uhkaa jättää tähän ryhmään kuuluvat lapset ja nuoret, jotka usein kuitenkin hyötyvät lyhytpsykoterapiasta, heidän tarvitsemansa avun ulkopuolelle. Spesifien oireperusteisten interventioiden lisäksi on paljon tutkimusnäyttöä perinteisen lyhtypsykoterapian, jota voidaan toteuttaa yksilö-, perhe- tai ryhmäterapiana, vaikuttavuudesta. Tämän takia MIELI ry katsoo, että terapiatakuun piiriin tulisi kuulua myös yksilöllisesti räätälöitävissä oleva lyhytpsykoterapia.]
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Kaikilla hyvinvointialueilla tulee olla saatavilla usean eri terapiaviitekehyksen osaaminen ja koulutus.]
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lainsäädäntöuudistuksen tavoite on hyvä. Kuitenkaan pelkkä aloittamisen aikarajan velvoite psykososiaalisille menetelmille, joiden määrittelykin vielä on epätarkka, ei ole riittävä toimi parantamaan lasten ja nuorten tarpeenmukaisen hoidon toteutumista perusterveydenhuollossa. Riittävä lapsen tai nuoren kokonaistilanteen arviointi ennen hoidon aloittamista on välttämätön hoidon oikeaksi kohdentamiseksi. Arviossa tulee ottaa huomioon myös elinympäristön ja elämäntilanteen mahdollinen vaikutus lapsen oireiluun. Lapsen tai nuoren hoito yksilönä ei ole riittävää eikä vaikuttavaa, jos oireilun taustalla on ympäristölähtöinen kuormitus, (esimerkiksi kiusaaminen, kaltoinkohtelu), joka on ensisijaisesti tärkeää tunnistaa ja puuttua siihen. Hoidon porrastuksen arvioinnin tulee liittyä hoidon tarpeen arviointiin. Hoitokokonaisuuden tulee lähteä lapsen tarpeista ja sisältää kaikki tarvittavat elementit, mikä on monesti yksittäisiä menetelmiä laajempi kokonaisuus. Tarpeenmukaisen hoidon toteutuminen edellyttää riittävää perustason palveluiden resursointia, henkilöstön riittävää koulutusta ja mahdollisuutta toteuttaa takuun piiriin kuuluvia interventioita. Määrämittaisiin interventioihin liittyvien aikamääreiden noudattamisen ei tule syrjäyttää tai hankaloittaa muun tarpeenmukaisen tuen ja hoidon toteutusta, mikä on selvä riski silloin, kun resursseja on niukasti.]
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Esitys toteuttaa tavoitetta vain osittain, mutta ei ole vielä lainkaan riittävä. 23 vuoteen asetettu ikäraja jättää merkittävän osan nuorista terapiatakuun ulkopuolelle, eikä heidän kohdallaan varhaisen tuen ja hoidon saatavuus parane. Into korostaa, että terapiatakuun tulee koskea nuorisolain mukaisesti kaikkia alle 29-vuotiaita nuoria. Terapiatakuun tulee kattaa koko nuoruusikä. Tärkeää on lisäksi parantaa matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita, joihin pääsee myös ilman ajanvarausta. On huomattava, että tämän tarpeen ovat nuoret itse nostaneet vahvasti esille heille suunnatussa kyselyssä. Erityistä huomiota tulee lisäksi kiinnittää NEET-nuorten palveluiden saatavuuden parantamiseen ja palveluohjaustyöhön.]
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lakiesitys ei paranna lasten ja nuorten tarpeenmukaista, varhaisen tuen ja hoidon saatavuutta perustason palveluissa, vaan voi pahimmillaan jopa vaarantaa järkevän hoidon toteutumisen. Tämä johtuu lain lähtökohtana olevan ”terapiatakuu” ajattelun virheellisyydestä sekä lakiesityksestä puuttuvista, välttämättömien kansallisten tukirakenteiden luomisesta. Lain tavoitteet eivät tule toteutumaan, ellei näitä puutteita korjata. Lakiesityksessä kuvataan hyvin, kuinka lasten ja nuorten mtp-järjestelmän kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen on ollut Suomessa puutteellista. Lakiesitys ei kuitenkaan tartu tähän keskeiseen ongelmaan, eikä lainkaan yritä korjata ongelman juurisyytä: eli vahvistaa kokonaisjärjestelmän ohjausta, vähentää alueellista variaatiota ja tehostaa palveluita kansallisena kokonaisuutena. Tämä on hämmästyttävää, koska STM on Suomessa viime vuosina tukenut kymmenillä miljoonilla useita psykososiaalisten menetelmien kansallisen ja alueellisen koordinaation tukirakenteita edistäviä hankkeita. Tämä kansallinen terapiatakuuta valmistellut työ näyttää valmistelussa kokonaan unohtuneen. Kansallisten tukirakenteiden turvaaminen onnistuisi käytännössä vain avaamalla ns. keskittämisasetus ja säätämällä siinä kansallisesta mielenterveyspalveluiden osaamiskeskuksesta, sekä vahvistamalla YTA-kohtaisten osaamiskeskusten rooleja ja tehtäviä. Näin maahan syntyisi välttämätön osaamiskeskusten verkosto, jonka avulla psykososiaalisten hoitojen kehittymistä voitaisiin jatkaa. Kääntäen mikäli kansallista kehittämistyötä ei tässä lakiesityksessä huomioida ja sen muuttumista pysyviksi rakenteiksi turvata, STM käytännössä itse aiheuttaa viime vuosina rahoittamansa koordinaatio- ja kehittämistyön sekä kansallisen psykososiaalisten menetelmien yhteiskehittämisen ja kansallisten tukipalveluiden alasajon. Kansallisen yhteistyön keskeinen tavoite on yhtenäistää hoitojen sisältöjä ja niiden porrastusta niin, että kansalaisten yhdenvertaiset palvelut toteutuvat. Nykyisellään lakiesitys ei lainkaan huomioi tätä perustuslainkin kannalta keskeistä velvoitetta. YTA-kohtainen yhdenvertaisuus ei ole järkevä eikä juridisesti kelvollinen yhdenvertaisuustavoite. Lisäksi lakiesityksen logiikalta on pudonnut pohja perusterveydenhuollon hoitotakuun 3kk pidentämisen myötä. Terapiatakuu ei voi olla ensimmäinen ”taattu” hoitomuoto peruspalveluissa. Tämä edellyttää lain kirjoittamista perusteita myöden uudelleen. Nykymuotoisen terapiatakuun seuraus on hyvinvointialueiden toiminnan ohjautuminen terapiatakuun kirjaimen täyttämiseen, mikä on helpoiten toteutettavissa ulkoistamalla terapiavaihe kokonaan. Tämä romuttaa pahimmillaan jo muutenkin huonossa talous- ja henkilöstötilanteessa olevat mielenterveyspalvelut. Lakiesitys pitäisi siis kirjoittaa logiikaltaan uudestaan niin, että se huomioi kesken valmistelun toteutetun perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentämisen. Tässä vaiheessa terapiatakuun voimaantuloa tulisi lykätä 2026 alkuun, ja lakiesitykseen lisätä onnistumisen edellyttämät kansalliset tukirakenteet. ]
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lakiesitys ei toteuta merkittävää lasten ja nuorten varhaisen tuen ja hoidon saatavuutta perustason palveluissa, vaan voi pahimmillaan jopa vaarantaa sen toteutumisen. Tämä johtuu toisaalta lain lähtökohtana olevan ”terapiatakuu” – mallin yksipuolisuudesta ja toisaalta lakiesityksestä puuttuvista, mutta terapiatakuun pitkän tähtäimen onnistumiselle välttämättömien kansallisten tukirakenteiden luomisesta. Lakiesityksessä kuvataan, kuinka ”eduskunta onkin edellyttänyt tarvittavia kansallisia toimenpiteitä palveluiden yhdenvertaisen saatavuuden parantamiseksi erityisesti perustason palveluissa (StVM 4/2022 vp; StVM 21/2022 vp, s.12; StVM 24/2022 vp, s. 7)” (s.21) ja kuinka sekava ja hajanainen lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujärjestelmä on ja kuinka kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen on puutteellista. Tätä taustaa vasten on yllättävää, että lakiesitys tarjoaa ratkaisuksi vain terapiaratkaisua, mutta ei tarjoa terapiatakuun onnistumiselle välttämätöntä toista puolta: yritystä vahvistaa kokonaisjärjestelmän ohjausta, vähentää alueellista variaatiota ja tehostaa palveluita kansallisena kokonaisuutena. Tämä on yllättävää, koska Suomessa on vuosina 2022-23 osana ”psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanketta” ja vuosina 2023-25 osana RRP-hanketta nimenomaisesti kehitetty kansallinen yhteistyöjärjestelmä. Lisäksi on kehitetty kansallisia tukipalveluita, joiden avulla hyvinvointialueiden palveluiden kehittämistä samaan suuntaan voidaan vertaiskehittämisen periaatteilla tukea, ja palvelutuotantoa tehostaa kansallisilla tukipalveluilla. Toisaalta lakiesityksen toiminnalliselta logiikalta on pudonnut pohja perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentämisen myötä. Nykyisellään lakiesitys de facto korostaa pistemäisesti lasten ja nuorten kannalta jopa haitallista toimintamallia, eli lyhytterapiaan pääsyä ensimmäisenä hoitomuotona 1kk kuluessa. Todennäköinen seuraus tästä on hyvinvointialueiden toiminnan ohjautuminen terapiatakuun kirjaimen täyttämiseen, mikä voidaan pahimmillaan toteuttaa esimerkiksi ulkoistamalla terapiavaihe kokonaan. Tämä vähentäisi palvelujärjestelmän kokonaisvaltaisuutta entisestään. Lakiesitys tulisi kirjoittaa logiikaltaan uudestaan niin, että se huomioi kesken valmistelun toteutetun perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentämisen. Käytännössä tässä vaiheessa edellytettävät muutokset ovat niin merkittäviä, että terapiatakuun voimaantuloa tulisi lykätä 2026 alkuun. Samalla lakiesitykseen tulisi lisätä pitkän tähtäimen onnistumisen edellyttämät kansalliset tukirakenteet. ]
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Tarvitaan perustasolle riittävää henkilöstön resurssointia, sillä jo nyt lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden henkilöstön resurssointi on riittämätöntä. Varmistetaan perustason osaajien määrä lisäämällä koulutusta. Varmistetaan perustason osaajien riittävyys ja jatkuva koulutus ammattitaidon ylläpitämiseksi. Hyödynnetään koko sosiaali- ja terveysalan osaamista kouluttamalla heitä mielenterveyden ammattilaisten tueksi. Hoidon porrastus pitää olla valtakunnallista ei paikallista. Intervention mahdollisuus pitää olla saatavilla heti tarvittaessa, ei tietyn ajan päästä.]
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Hallituksen esityksen tavoite vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon sekä mielenterveyden tuen saatavuutta on kannatettava, mutta sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset roolit tulisi tunnistaa nykyistä paremmin. Ehdotetun sijaan terveydenhuoltoon tulisi rakentaa ehkäisevien ja hoitavien menetelmien kokonaisuus ja sovittaa se yhteen sosiaalihuollon kokonaisuuden kanssa. Esityksessä mainittujen kuraattoripalveluiden osalta keskeistä on löytää menetelmät opiskelijoiden ja oppilaitosyhteisöjen psykososiaalisen tuen yhteensovittamiseksi. Kuraattoripalvelut integroivat sosiaalihuollon osaksi oppilaitosyhteisöissä tehtävää hyvinvointityötä. Päätösten teko ja palvelutarpeenarviointi eivät kuulu ehkäisevien kuraattoripalvelun tehtäviin. Kansainvälinen tutkimustieto ei tue kouluissa tehtävän sosiaalityön osalta yksilökohtaisten menetelmien painottamista oppilaitosyhteisöissä tehtävässä työssä. Mielenterveystyön kokonaisuuden rakentaminen vaatii monialaista ja monitieteistä lähestymistapaa eri toimijoiden työstä koostuvan monimenetelmäisen kokonaisuuden rakentamiseksi. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisesti opiskeluhuoltoa tulee toteuttaa ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Oppilaitosyhteisöissä toimivissa kuraattoripalveluissa tulisi hyödyntää ehkäiseviä yhteisöllisiä ja ryhmämuotoisia psykososiaalisia menetelmiä, jotka terveydenhuollossa toteutettavien menetelmien rinnalla mahdollistavat mielenterveystyön ja hoidon työnjaon kehittämisen sekä kokonaisuuden luomisen hyvinvointialueilla ja kunnissa tehtävän mielenterveyden edistämisen kanssa.]
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Tahto panostaa lasten ja nuorten nopeaan hoitoonpääsyyn on hyvä ja kannatettava. Säädöskokonaisuus on parhaimmillaan askel oikeaan suuntaan, mutta tällaisenaan ei vastaa alkuperäisen terapiatakuu-kansalaisaloitteen tavoitteisiin. Lasten ja nuorten mielenterveysoireilu on sekä lisääntynyt että monimuotoistunut. Toimivat mielenterveyspalvelut ovat tärkeä tapa vastata tähän haasteeseen, mutta paras vaikuttavuus on edistävällä ja ennaltaehkäiselvällä työllä. Mielenterveyspalveluiden kokonaisuutta suunnitellessa on pidettävä mielessä myös lasten ja nuorten arki, sen kuormitustekijät ja ympäröivän yhteiskunnan tilanne. Terapiatakuu ei ole ratkaisu mielenterveyskriisiin. Erityisesti tilanteessa, jossa hallitus on leikkaamassa merkittävän määrän sote-järjestöjen rahoituksesta, tulee huomioida sen tuoma lisäpaine julkisen sektorin matalan kynnyksen palveluille. Mielenterveyspalvelut ovat jo pitkään olleet aliresursoituja ja ruuhkautuneita. Ilman merkittävää lisäpanostusta henkilökunnan määrään on epärealistista odottaa tilanteen korjaantumista. Palvelujen sujuvoittamisella, yhteistyöllä ja hyvillä rakenteilla voidaan mahdollisesti saada jonkinlaista positiivista kehitystä aikaan, mutta nuoret itse kaipaavat ensisijaisesti aikuista, jolla on aikaa kohdata heidät. Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttaminen ilman resurssien merkittävää lisäämistä aiheuttaa riskin siihen, että takuun piiriin kuuluvia ihmisiä ja menetelmiä priorisoidaan siihen kuulumattomien kustannuksella. Tällaisenaan säädöskokonaisuus jättää ulkopuolelle nuoret aikuiset. Monien mielenterveyden häiriöiden puhkeamisikä ajoittuu nuoreen aikuisuuteen, eli ikävuosille 20-30, eikä säädöskokonaisuuden ikärajaus ole sen vuoksi perusteltu. Nuoreen aikuisuuteen usein ajoittuu myös useita suuria elämäntapahtumia, kuten muuttoja ja työelämään siirtyminen, jotka voivat olla riskipaikkoja mielenterveyden oireilun suhteen.Ikäraja asettaa myös esimerkiksi YTHS:n asiakkaat keskenään eriarvoiseen asemaan. Terapiatakuu tulisi laajentaa koskemaan kaikkia nuorisolain alaisia, eli alle 29-vuotiaita nuoria. Säädöskokonaisuus myös jättää paljon hyvinvointialueiden harteille, mikä voi aiheuttaa alueellista eriarvoisuutta. Tarvitaan kansallista koordinointia ja ohjausta, jotta yhdenvertaisuus toteutuu. Terapiatakuun toteutuksessa tulee huoioida nuorten monimuotoisuus. Yhdenvertaisen hoidon toteutumisen kannalta on tärkeää varmistaa, että nuoret pääsevät hoidon piiriin riippumatta esimerkiksi kielestä, vammaisuudesta, sukupuolesta tai neurokirjon haasteista. Myös esimerkiksi vähemmistöstressin ja rasismin vaikutukset sekä mielenterveyden haasteisiin että palveluiden saavutettavuuteen tulee huomioida. Nopea tavoiteaikataulu luo riskin siihen, että eri hyvinvointialueilla palveluiden taso, laatu ja valikoima tulee olemaan erilainen. Hyvinvointialueille tulisi luoda kannustimia seurata tutkimusnäyttöä ja tarpeen mukaan ottaa mukaan uusia menetelmiä. Mikään yksittäinen menetelmä ei voi vastata kaikkien lasten ja nuorten erilaisiin haasteisiin, vaan palveluvalikoiman tulee olla monipuolinen ja mahdollistaa yksilöllinen hoito.]
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Kts. kohta 12]
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Nykyisessä muodossaan säädöskokonaisuus ei riittävällä tavalla toteuta tavoitteita nuorten mielenterveyden häiriöiden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamisesta perustason palveluissa. 1. Terapiatakuun tavoitteita tulisi selkeyttää; onko kyseessä lapsen tai nuoren normaalin kehityksen tukeminen, psyykkisten oireiden vai sairauksien hoito? 2. Perusterveydenhuollon hoitotakuun esitetty pidentyminen tulee viivästyttämään arvioon pääsyä, eikä tuen tarpeen arviolle ole määritelty enimmäisaikaa. Arvioon tulisi päästä kolmessa viikossa ja arvion tekemiselle tulisi määrittää enimmäisaika, minkä jälkeen tarjotaan arvion perusteella tarkoituksenmukainen tuki/hoito terapiatakuun mukaisesti. 3. Menetelmäkeskeisyys korostuu ammattilaisten osaamisen sijasta: Oirespesifit menetelmät ovat liian rajaavia, eivätkä huomioi riittävällä tavalla kehityspsykologista näkökulmaa, eivätkä mahdollista nuoren kokonaisvaltaista arviointia ja tukea. 4. Arviointi-, menetelmä- ja tukikuvauksista puuttuvat täysin nuoren perheeseen ja verkostoihin suunnatut tukitoimet ja hoitomenetelmät, vaikka nämä ovat oleellisessa roolissa nuorten mielenhyvinvoinnin tukemisessa sekä oireiden ja sairauksien hoidossa. 5. Jää epäselväksi, toteutetaanko alkuarvio oire-/häiriökeskeisesti vai tautiluokitusten mukaisesti – ja milloin ja kenen toimesta. Arviointi on kuvattu epäselvästi ja se tulisi kuvata selkeämmin sekä määritellä, millä tavalla ja millä kiireellisyysluokalla arvio toteutetaan. 6. Määritelmät erilaisten psykososiaalisten hoitomenetelmien ja niitä antavien ammattihenkilöiden osalta on kirjattu epäselvästi. 7. Menetelmien koulutusten ja käytön tukemisen tulisi olla yhteistyöalueella koordinoitua keskittämisasetuksen mukaisesti (yliopisto- ja keskussairaaloiden sekä perustason sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö). Pelkkä menetelmien kouluttaminen ei riitä, vaan tarvitaan laadun seurantaa sekä pitkäjänteistä tukea menetelmien käyttöön. 8. Alue- ja paikkakuntakohtaiset erot tulisi huomioida riittävällä tasolla, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus huomioiden. 9. Menetelmien kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi olla valtakunnallisesti jaettua vastuuta useammalle eri taholle. 10. Hoitomenetelmien toteutumisen ja vaikuttavuuden (tehon) seurantaa/mittaamista ei ole suunniteltu; työskentelyn tuloksellisuuden arviointi, asiakkaan voinnin seuranta. 11. Esityksessä tuodaan esille, ettei kaikkiin häiriötasoisiinkaan ongelmiin ole vielä olemassa tutkimusnäyttöön perustuvia hoitomenetelmiä, mutta menetelmävalikkoa tulisi pyrkiä laajentamaan tarpeenmukaisesti.]
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Hallituksen esityksen tarkoitus on hyvä ja oikeansuuntainen sen suhteen, miten lasten ja nuorten mielenterveyspalveluja on tarve kehittää. Esitys on kuitenkin riittämätön tavoitteiden saavuttamiseksi. HE perusteluteksteissä kuvataan hyvin tämän hetkisen palvelujärjestelmän haasteet ja pirstaleisuus, mutta tämä esitys ei millään tavalla tuo siihen ratkaisuja. Päädytään esittämään yksittäisen osa-alueen yksityiskohtaista sääntelyä, joka ei näytä tarkoituksenmukaiselta lain tasolla. Mikään yksittäinen interventio tai edes muutamat eivät vastaa lasten ja nuorten laajoihin mielenterveyden tuen ja sairauksien ehkäisyn ja hoidon tarpeisiin. Terapiatakuu voi toteutua lasten ja nuorten edun mukaisesti vain osana toimivaa kokonaisuutta. Hyvinvointialueella tulisi olla vastuu prosessista ja yksityiskohtien suunnittelusta, jotta voidaan toteutuksen tavat miettiä alueen olemassa oleviin palveluihin sovittaen. Hyvinvointialueen pitäisi saada itse päättää, missä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä takuun piiriin kuuluvia lyhytpsykoterapioita ja psykososiaalisia interventioita annettaisiin. Laphan alueella esimerkiksi väestön jakautuminen maantieteellisesti laajalle alueelle joudutaan huomioimaan niin, että terveydenhuollon ja sosiaalitoimen ammattilaisten osaaminen voidaan hyödyntää laajasti sote-integraation hengessä yli yksikkörajojen. Ilman lainsäädännön laaja-alaisempaa tarkastelua ja muuttamista ei voida esityksen tavoitteita saavuttaa. Uusi velvoittava lisälaki tai asetus aiempien päälle ei ole toteuttamiskelpoinen, ellei samalla sallita hyvinvointialueiden nykyisten palveluiden joustavaa muokkaamista vastaamaan tunnistettuihin tarpeisiin. Erillisiä yksiköitä ei ole tarkoituksenmukaista perustaa harvaan asutuille seuduille, vaan rakennetaan neuvolapalveluiden, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon, laajemmin opiskeluhuollon, perheneuvoloiden sekä perhesosiaalityön varaan. Tätä kokonaisuutta on kehitetty ns. perhekeskus-sateenvarjon alle alueella. Kouluterveydenhuollon tällä hetkellä ehkäisevä rooli huomioidaan esityksessä niin, että sen mukaan kouluterveydenhuollossa voidaan toteuttaa ehkäiseviä interventioita. Tämä jättää edelleen ratkaisematta mm. sen, missä kokonaisvastuu kouluikäisten mielenterveyshoidoista on. Ehdotamme, että terveydenhuoltolain kouluterveydenhuoltoa koskeva 16§ pitäisi tarkastella, olisiko sen aiheellista sisältää samanlainen kohta kuin 17§ 3) perusterveydenhuollon terveyden- ja sairaanhoitopalvelut mukaan lukien mielenterveys- ja päihdetyö, seksuaaliterveyden edistäminen ja suun terveydenhuolto. Vastaava tulisi huomioitavaksi ns. Neuvola-asetuksessa (Valtioneuvoston asetus neuvolatoiminnasta, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta sekä lasten ja nuorten ehkäisevästä suun terveydenhuollosta) ja lisäksi Opiskeluhuoltolain mahdollisia muutostarpeita tulisi tarkastella tässä kokonaisuudessa. Nyt pyritään säätämään laissa velvoitetta, jonka toteuttamista Neuvola-asetus estää kouluterveydenhuollossa käytännössä arkityössä toteuttamasta. Terveystarkastusten vahva painotus ja toteutumisten seuraaminen valvovien viranomaisten puolesta johtaa jo nyt käytännössä siihen, että interventioihin koulutetut ammattilaiset eivät pysty työaikaansa käyttämään näiden interventioiden toteuttamiseen, resurssien ollessa niukat. Ei tule säätää toistensa kanssa ristiriidassa olevaa lakia ja asetusta. Hyvinvointialueet kehittyvät siihen suuntaan, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon raja ei ole niin selkeä. Sääntelyssä ei pitäisi määrätä sitä, annetaanko palvelu perusterveydenhuollon vai erikoissairaanhoidon henkilöstön toimesta tai –yksikössä. ]
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamiseksi perustason palveluissa on tarpeellinen ja kannatettava. Hoidon tulee perustua yksilölliseen tarpeeseen ja palveluiden tulee olla alueellisesti yhdenvertaisia asuinpaikasta riippumatta. Tämä ei toteudu, jos eri alueilla on käytössä eri hoitoja ja interventioita. Nuoriksi tulee määritellä alle 29-vuotiaat, eikä alle 23-vuotiaat. Tämä laajempi ikärajaus on tarpeen, koska monet mielenterveyden häiriöt jatkuvat tai puhkeavat myöhemmin nuoruusiän jälkeen, ja näin varmistetaan, että tukea ja hoitoa saa pidempään kehitysvaiheessa, jossa nuori voi vielä olla riippuvainen perheestään ja tarvitsee tukea itsenäistymiseen. Lisäksi alle 29-vuotiaat ovat usein siirtymävaiheessa työelämään tai jatko-opintoihin, jolloin mielenterveyden tuki on erityisen tärkeää.]
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Vastaus: Ei, sillä takuu ei kohdennu lasten ja nuoren erilaisten mielenterveyden oireiden aiheuttamaan palvelutarpeeseen ja hoitovajeeseen palvelujärjestelmässä. Nykyisellään säädöskokonaisuus ei määrittele etenkään lasten ja nuorten osalta riittävällä tavalla vanhemmuuden, kasvuympäristön tai arkielämän tukea psyykkisissä oireissa. Kolmannen hoitotakuuajan säätäminen rajattuun interventioon ei ole perusteltu kansalliseksi ohjelmaksi, sillä säädöskokonaisuuden vaikutus jää pistemäiseksi, eikä vastaa lievien ja keskivaikeiden häiriöiden palveluvajeeseen lapsilla ja nuorilla. 1)Esityksessä tulisikin huomioida alueiden kehittämä perustason sisältöpohjainen hoidon porrastus, joka mahdollistaa myös matalamman kynnyksen hoitojen kehittämisen ja toteuttamisen lasten, nuorten ja nuorten aikuisten kokonaispalvelutarve huomioiden tarjoten systemaattisen lähestymispolun eri häiriöihin, alkaen nopeista ja keveistä hoidoista. Porrasteinen hoitomalli on välttämätön myös kustannus- ja resurssitehokkuuden näkökulmasta, jolloin yksittäinen takuuinterventio, kuten lyhytpsykoterapia, ei määrity ensimmäiseksi toteutettavaksi interventioksi. 2)Nykytilanteessa lasten ja nuorten palveluihin pääsy vaihtelee perustasolla merkittävästi palvelujärjestelmän hajanaisuudesta sekä hyvinvointialueiden lasten ja nuorten perustason erilaisista rakenteista johtuen. Näkemyksemme mukaan kansallinen yhteistyö ja kansalliset tukipalvelut ovat välttämättömiä terapiatakuun toteuttamiseksi ja tehokkaan psykososiaalisten hoitojen järjestelmän ylläpitämiseksi Suomessa. Terapiatakuun onnistumisen edellytyksenä ovat uudistusta tukevat kansalliset tukirakenteet, kuten muille yhteiskunnallisesti ja kansanterveydellisesti merkittävillä sairausryhmille perustetut osaamiskeskukset, (vrt. syöpäkeskus) sekä alueellinen koordinaatio psykososiaalisten menetelmien saatavuuden ja menetelmäohjaamisen sekä ylläpidon ja implementoinnin varmistamiseksi. Psykososiaalisten hoitojen kokonaisuuden kehittämisessä tarvitaan perinteisen osaamiskeskustoiminnan ohella kansallisen tason osaamiskeskus, jossa voidaan kehittää kansallisen tason koulutusjärjestelmä ja kustannustehokkaita, digitaalisesti tuettuja vaikuttavia hoitoja hyvinvointialueille. Sääntely yhteistyösopimuksessa on osoittautunut riittämättömäksi tukemaan psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton edellyttämää yhteistyötä. Ehdotettu YTA-sopimuksen täydentäminen ei siten ole riittävä muutos, vaan keskittämisasetuksen avaaminen ja uudelleenkirjoittaminen on välttämätöntä terapiatakuun onnistumiseksi. 3)Perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen 3 kuukauteen vaikuttaa myös oleellisesti terapiatakuuseen, eli odotusajan pitenemiseen tapauksissa, joissa ensimmäinen hoitotapahtuma ennen psykososiaalista interventiota tai lyhytpsykoterapiaa on todennäköisimmin perusterveydenhuollossa: somaattisin oirein ilmenevä masennus, tai somaattisten syiden poissulku masennuksen yhteydessä, perusterveydenhuollon lääkärin suorittama arvioiti ennen lyhytpsykoterapiaa. Hoitotakuun muutos on siis välttämättä huomioitava esityksessä, joka keskittyy takuuaikaan, sen toimeenpanoon ja seurantaan. Saatavuus varhaisen tuen sekä hoidon osalta jäävät toteutumatta ilman edellä mainittuja toimenpiteitä ja kysyntä ohjautuu esim. opiskeluterveydenhuoltoon ja jopa erikoissairaanhoitoon.]
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Vaikuttavia määrämuotoisia lyhytinterventioita on kehitetty vain rajalliseen määrään mielenterveydellistä oireilua ja lieviä häiriöitä. Nykyiset lyhytinterventiot eivät sovellu kaikkiin tilanteisiin, joissa lapselle tai nuorelle yksilöllisesti suunniteltu vähemmän määrämuotoinen tuki on perusteltu esimerkiksi lapsen perheen tai kasvuympäristön tekijöihin liittyen. Sopivia interventioita on olemassa lasten ja nuorten ahdistuneisuuden hoitoon, lasten uhmakkuus- ja käytösongelmiin ja nuorten masennusoireiluun ja traumaperäiseen oireiluun, mutta esimerkiksi alakouluikäisten lasten mielialahäiriöihin ko. interventioita on vähemmän. Neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia kuten tarkkaavuus-yliaktiivisuusoireilu, autismin kirjon häiriöiden piirteitä tai yleisemmin neurokognitiivisia vaikeuksia ei voi poistaa määrämuotoisella lyhytinterventiolla. Ei myöskään ole kyetty osoittamaan, että vakavia mielenterveyden häiriöitä (esim. kaksisuuntaista mielialahäiriötä, vakavaa masennusta, psykooseja tai vaikeita ahdistuneisuushäiriöitä) voitaisiin ennaltaehkäistä määrämuotoisilla lyhytinterventioilla. Samoin esimerkiksi syömishäiriöiden ennaltaehkäisyyn tai hoitoon kohdennetuista määrämuotoisesta interventiosta ei ole tutkimusnäyttöä. Lasten ja nuorten mielenterveydelliseen oireiluun, joka ei vielä täytä psykiatristen häiriöiden diagnostisia kriteereitä, sekä lieviin diagnosoitaviin häiriöihin halutaan tarjota apua sekä elämänlaadun parantamiseksi että vakavien häiriöiden ennaltaehkäisemiseksi. Tähän pyrkimykseen pääsemiseksi olennaisempaa olisi kuitenkin tarjota lapsille ja nuorilla kehitystason tarpeisiin vastaava aikuisten vastuunotto lapsen arjen sujumisesta, olosuhteiden turvallisuus ja pysyvyys sekä vaatimustason asettaminen kehitystason edellytysten mukaan koulussa ja opiskelussa. Merkittävä osa esimerkiksi lasten ja nuorten kehityksellisten neuropsykiatristen häiriöiden epäilyistä, kuormittumisesta, mielialaoireilusta ja käyttäytymisen säätelyn vaikeuksista aiheutuu liiallisesta itseohjautuvuuden vaatimuksesta koulussa ja muissakin kehitysympäristöissä, työskentelystä levottomissa ja vaihtuvissa tiloissa ja ryhmissä ja jatkuvista keskeytyksistä ja liiallisesta ärsyketulvasta digitaalisista medioista; mm. tuoreessa norjalaisessa tutkimuksessa osoitettiin, että älylaitteiden poistaminen koulupäivän ajalta vaikuttaa monella tavalla positiivisesti nuorten mielenterveyteen. Yksilöinterventioita ei ole tarkoituksenmukaista tarjota tilanteessa, jossa kehitysympäristön vaatimukset jatkuvasti ylittävät lasten ja nuorten ikään ja kehitystasoon nähden kohtuulliset kognitiivisen ja emotionaalisen säätelykyvyn valmiudet ja alittavat tuen ja ohjauksen tarpeet. Tätä asiaa ei ole riittävästi huomioitu hallituksen terapiatakuuta suunniteltaessa. Millään määrämuotoisella interventiolla ei voi korjata kehitysikäisen tilannetta, jos kehitysympäristöt (koti, koulu) eivät anna asianmukaista kasvun ja kehityksen tukea. On olemassa riski, että määrämuotoisia psykososiaalisia interventioita lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin rakentamisessa korostava terapiatakuu johtaa lasten ja nuorten mielenterveyden kannalta tuloksettomaan, resursseja turhaan kuluttavaan interventioyritteliäisyyteen, mikäli esitetty terapiatakuu säädetään toteutettavaksi liian nopeasti ja epärealistisen laajasti. Hyvinvointialueilla on rajallinen määrä työntekijöitä, jotka voisivat olla näitä interventioita antavia toimijoita. He eivät kuitenkaan voi luotettavasti omaksua ja ottaa pysyvästi käyttöön useita menetelmiä yhtaikaa lyhyessä ajassa. Jos tätä kuitenkin edellytetään, saattavat hyvinvointialueet ostaa interventioita erilaisilta muilta toimijoilta. Tällöin palveluntarjoajia tietenkin syntyy, mutta irrallaan hyvinvointialueen kokonaisuudessa kehitettävästä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisestä ja häiriöiden ennaltaehkäisystä ja hoidosta toteutettuna interventiopalvelun tuloksellisuutta on vaikeampi seurata, ja riskinä on, että tuotetaan palvelua ilman todellista hyötyä. Vaarana on myös, että kansalaisille syntyy käsitys, että ostopalveluinterventioon pääsy on merkityksellisempää kuin arjen rakenteiden korjaaminen tai heidän oikeutensa myös silloin, kun se ei lapsen tilanteeseen tosiasiallisesti sovellu. Näin syntyvää taloudellista hyötytilannetta lienee käytännössä mahdotonta myöhemmin purkaa. Lyhytpsykoterapiat kuuluvat varsinaisiin psykoterapioihin ja ovat luonteeltaan aivan erilaisia kuin mielenterveydelliseen oireiluun kohdistuvat määrämuotoiset psykososiaaliset interventiot. Lyhytpsykoterapioiden käsite ja asema jää esityksessä epäselväksi. Perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapia on itsessään ristiriitainen käsite, koska psykoterapiat (olipa lyhyt tai ei) ovat hoito- ja kuntoutusmuotoja vakaviin psykiatrisiin häiriöihin, joita yleensä ei hoideta perusterveydenhuollossa. Toisaalta ei ole perusterveydenhuoltoa, jos hallinnollisesti perusterveydenhuollon alaisuudessa toimii täysimittainen psykiatrijohtoinen tiimi tai tiimejä. Hallituksen esityksessä lasten ja nuorten terapiatakuuksi ei kuitenkaan käsitellä erikoissairaanhoidon toimintaa, ja hallinnollisesti peruspalveluiden alla toimiva psykiatrijohtoinen moniammatillinen työryhmä on tosiasiallisesti erikoissairaanhoitoa hallinnollisesta ratkaisusta riippumatta. ]
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Nuva ry näkee terapiatakuun edistämisen hienona asiana, ja kiittää sen valmistelusta, sekä mahdollisuudesta lausua takuusta. Takuun piiriin kuuluvat psykososiaaliset interventiot on kuitenkin määritetty epäselvästi. Lisäksi takuuta ollaan toteuttamassa nopealla aikataululla, vaikka takuun toteutuminen vaatii henkilöstöresursseja, sekä henkilöstön kouluttamista]
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Ehdotamme, että lasten ja nuorten terapiatakuun ikäraja nostettaisiin 29 vuoteen nuorisolain määritelmän mukaan ja että terapiatakuun toteutuksessa varmistettaisiin interventioiden asiakas- ja tarvelähtöisyys yhdenvertaisesti. Säädöskokonaisuus on vajavainen korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamisen näkökulmasta. Säädöskokonaisuus jättää 75 % YTHS:n palveluiden piirissä olevista opiskelijoista terapiatakuun ulkopuolelle. Tämä siitä huolimatta, että tutkimusten mukaan tiedetään korkeakouluopiskelijoiden mielenterveyden olevan heikommalla tasolla kuin väestöllä keskimäärin. Lisäksi merkittävä osa mielenterveysongelmista puhkeaa 23 ikävuoden jälkeen. Jos säädöskokonaisuus hyväksytään esitysluonnoksen mukaisena, korkeakouluopiskelijat asettuvat iän mukaan eriarvoiseen asemaan keskenään. Palvelun saatavuuden heikkeneminen 23 ikävuoden jälkeen voi johtaa myös hoidon epätarkoituksenmukaiseen kohdistumiseen ja kokonaisuudessaan yli 23-vuotiaiden hoidon heikkenemiseen. Samalla 23 ikävuoden raja luo keinotekoisen epäjatkuvuuskohdan korkeakouluopiskelijan mielenterveyshoitoon, mikä saattaa tuottaa epäselvyyksiä mielenterveyden hoitopolkuun opiskelijan näkökulmasta. Ehdotettu kokonaisuus ei myöskään ole asiakas- ja tarvelähtöinen ja kokonaisuudessa korostuu liikaa käytettävissä oleva interventiovalikoima. Näkemyksemme mukaan interventiovalikoima tulee määrittää valtakunnallisesti siten, että lasten ja nuorten mielenterveyshoito toteutuu yhdenvertaisesti sijainnista riippumatta. Lasten ja nuorten yhdenvertaisuus ei toteudu, jos eri alueilla on käytössä eri hoitoja ja interventioita. Lisäksi interventioiden tulee olla vaikuttavaksi osoitettuja ja tieteelliseen näyttöön perustuvia. Lisäksi on otettava huomioon järjestöjen rooli mielenterveysongelmien ennaltaehkäisijänä. Ennaltaehkäisevällä matalan kynnyksen tuella voidaan estää ongelmien kärjistyminen ja vähentää kalliimpien palvelujen tarvetta. Järjestöjen rahoituksen leikkaaminen ja siten ennaltaehkäisevän työn edellytysten heikentäminen on ristiriidassa terapiatakuun tavoitteiden kannalta.]
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Ei tällaisenaan toteuta, vaan tarvitaan tarkennusta ja selvennystä. Mm. opiskeluhuollon rooli jää ristiriitaisuuksien takia epäselväksi. Olisi määriteltävä tarkemmin, mitä hoidon tarpeen arviointi tarkoittaa: kenen tehtävä (terveydenhuollon ammattilainen?, kuraattori?), kuinka laaja arvio on (riittääkö puhelinkeskustelu, montako tapaamista sisältää kartoitus, tehdäänkö työparityöskentelynä?). Tunnistamiemme epäkohtien johdosta huolettaa näin laajamittainen panostaminen yksittäisiin, kapea-alaisiin ja opiskeluhuoltoon huonosti sopiviin menetelmiin – miksi niille ollaan määrittelemässä erityinen asema laissa? Psykologin työote ja työn vaikuttavuus on kapea-alaisia strukturoituja menetelmiä laaja-alaisempi, ja psykologi valitsee kullekin asiakkaalle sopivan lähestymistavan. Lain mukaisten strukturoitujen menetelmien käyttöönotto laajasti merkitsisi merkittävää taloudellista ja työaikasatsausta, ja se johtaisi hyvinvointialueiden taloudellisen tilanteen heikkenemiseen, työntekijäpulan lisääntymiseen sekä osaamisen/kouluttautumisen vinoutumiseen. Opiskeluhuollossa lakisääteisiäkään tehtäviä (mm. terveydenhoitajien lakisääteiset terveystarkastukset, yhteisöllinen työ) ei pystytä hoitamaan tällä hetkellä, eikä sen takia ole tarpeen/mahdollista laajentaa tehtävänkuvaa entisestään. Ensisijaisen tärkeää olisikin huolehtia opiskeluhuollon riittävästä resurssoinnista sekä lain määräämien oppilasmitoitusten toteutumisesta valtakunnallisesti.]
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lasten ja nuorten terapiatakuun tavoite lasten ja nuorten varhaisen tuen ja mielenterveyshoidon saatavuuden parantamisesta peruspalveluissa on kannatettava. Mielenterveyspooli on käynnistänyt aikanaan kansalaisaloitteen ”Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi” (KAA 10/2019 vp), johon myös viitataan hallituksen esitysluonnoksessa. Mielenterveyspooli pitää erittäin tärkeänä sitä, että varhaiseen, vaikuttavaan, tarpeenmukaiseen mielenterveyshoitoon pääsyä vahvistetaan. Mielenterveyspoolin tavoite on edelleen koko väestölle suunnattu terapiatakuu. Mielenterveyspooli toivoo, että lapsille ja nuorille suunnattu terapiatakuu on ensimmäinen askel kohti laajempaa terapiatakuuta. Esitysluonnoksen pohjalta on kuitenkin suuri huoli, että lasten ja nuorten terapiatakuu ei toteuta riittävässä määrin sille asetettuja tavoitteita, edellä mainitun kansalaisaloitteen mukaisia tavoitteita eikä hallitusohjelman kirjausta ”turvataan lainsäädännöllä lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin (hallituksen mallin mukainen lasten ja nuorten terapiatakuu). Onkin huomattava, että nyt käsillä on hallituksen oma malli, joka eroaa alkuperäisestä terapiatakuun ajatuksesta monelta osin muutenkin kuin suppean ikärajauksen osalta. Esityksen pohjalta lasten ja nuorten terapiatakuu kattaa käytännössä vain osan mielenterveyshoitoa tarvitsevista lapsista ja nuorista. Tavoitteeksi tulee asettaa, että kaikki ne hoitoa tarvitsevat, jotka haluavat hoitoa, sitä myös saavat. Terapiatakuun ikäraja tulee nostaa nuorisolain mukaisesti 29 vuoteen. Nuorten aikuisten mielenterveys on heikentynyt merkittävästi. Ei ole perusteltua, että matala ikäraja jättää valtaosan heistä terapiatakuun ulkopuolelle. 23 vuoden ikäraja merkitsisi myös sitä, että merkittävä osa korkeakouluopiskelijoista jää terapiatakuun ulkopuolelle. Hoidon tulee perustua lapsen ja nuoren tarpeeseen, ei kapeaan menetelmävalikoimaan. Terapiatakuun rajaaminen vain muutamaan menetelmään jättäisi osan lapsista ja nuorista sen ulkopuolelle. Todennäköisesti nämä lapset ja nuoret olisivat ainakin osittain niitä, jotka tarvitsevat hoitoa eniten. Menetelmävalikoiman vähimmäistaso tulee määritellä valtakunnallisesti ja riittävän laajasti, jotta säätely ohjaa tarjoamaan eri menetelmiä monipuolisesti lapsen ja nuoren tarpeen mukaan, ja jotta alueellinen yhdenvertaisuus toteutuu. Alueille täytyy luoda kannustin seurata tutkimusnäyttöä ja ottaa käyttöön uusiakin menetelmiä. On hyvä, että terapiatakuun piiriin pääseminen ei edellytä diagnoosia mielenterveyden häiriöstä, vaan tuen piiriin pääsy voi tapahtua matalalla kynnyksellä. Olennaista on laadukas alkuarvio, johon tulee päästä ripeästi, ja sen jälkeen nopea tarpeenmukaiseen hoitoon pääsy. Terapiatakuun toimeenpanossa tulee kiinnittää erityistä huomiota hoitoon hakeutumisen esteiden purkamiseen erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien osalta. Lisäksi tarvitaan systemaattisia toimia sen varmistamiseksi, että hoito on saavutettavaa, yhdenvertaista ja tarkoituksenmukaista esimerkiksi vammaisille ja neurokirjoon kuuluville lapsille ja nuorille, huostaanotetuille tai rangaistusta laitoksessa kärsiville ja eri vähemmistöihin kuuluville nuorille. On myös varmistettava riittävä hoidonaikainen tuki esimerkiksi vuorovaikutuksen haasteisiin (esimerkiksi puheterapia, tulkkaus), jotta psykososiaalisesta tuesta on hyötyä. Tätä tukemaan tarvitaan kansallista ohjausta. Psykososiaalinen tuki pohjois-saamen, inarinsaamen ja koltansaamen kielillä on vakinaistettava, jotta alkuperäiskansa saamelaisiin kuuluville lapsille ja nuorille on tarjolla omakielistä ja saamelaista kulttuuria ja ylisukupolvisia traumoja ymmärtävää tukea. Lapsen ja nuoren perhe ja lähipiiri on otettava terapiatakuussa paremmin huomioon muun muassa menetelmien osalta. Perheen valmiudet tukea lasta ja nuorta ovat hyvin keskeisessä roolissa lapsen ja nuoren toipumisessa. Myös vanhempien välisen suhteen toimivuudella on merkitystä. Asiakkaalla tulee olla halutessaan mahdollisuus vaihtaa terapiatakuuta toteuttavaa työntekijää ilman, että siitä aiheutuu hänelle sanktioita.]
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Kannatamme ehdotusta. Esitämme ehdotuksia täsmennyksiksi erikseen kysymysten kohdalla. Säädöskokonaisuus edistää lähtökohtaisesti lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuutta perustason palveluissa. Itlan mielestä on hyvä, että ehdotuksessa on huomioitu kansanterveydellisesti ja epidemiologisesti keskeiset mielenterveyden ongelmat, joiden ennaltaehkäisy ja varhainen hoito on sekä inhimillisesti että kansantaloudellisesti ensiarvoisen perusteltua. On tärkeää löytää epidemiologiseen tietoon perustuva konsensus niistä vaikuttavista menetelmistä, joilla voidaan tehokkaasti hoitaa keskeisiä mielenterveyden ongelmia. Ehdotukset edellyttävät kuitenkin vielä konkretisointia siitä, minkä tiedon varassa sekä minkä rakenteiden ja prosessien kautta vaikuttavaksi todettujen menetelmien käyttöönottoa perustason palveluihin edistetään käytännössä. ]
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Ehdotamme, että lasten ja nuorten terapiatakuun ikäraja nostettaisiin 29 vuoteen nuorisolain määritelmän mukaan.]
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Kannatamme ehdotusta. Seuraavassa tarkentavia kommentteja ja kehittämisehdotuksia. Käytännön edellytys terapiatakuun toteutumiselle on perustason resurssien vahvistaminen. Tulisi myös varmistaa riittävät resurssit erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten monimuotoiseen tukeen ja hoitoon. Lasten ja nuorten lyhytterapioiden ja psykososiaalisten interventioiden kehittämisessä tarvitaan lasten ja nuorten psykiatristen erikoisalojen ja näiden ikäryhmien psykoterapian kouluttajien (yliopistojen psykoterapeuttikoulutuksen kautta) ja sekä lasten ja nuorten mielenterveyden tutkijoiden yhteistyö jokaisella viidellä alueella. Lasten ja nuorten interventiot muodostavat omat alueensa. Ne ovat molemmille ryhmille kehityksellisesti rakennettuja ja eroavat aikuisten interventioista. Edes varttuneille nuorille ei tule levittää tai pyrkiä juurruttamaan sisällöiltään muuttamattomina aikuisille kehitettyjä interventioita. Interventioiden adaptoinnissa ja kehittämisessä tulee varmistaa, että niiden kehittäjillä on asianmukainen psykoterapeuttinen koulutus. ]
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Ehdotettu säädöskokonaisuus on sinällään hyvä ja edistää lasten ja nuorten saamaa tukea mielenterveysperusteisiin asioihin ennaltaehkäisevästi. Siinä ei kuitenkaan huomioida tarpeeksi säädösten vaikutusta muihin lapsia ja nuoria koskeviin lakeihin ja kokonaisuuksiin. Tehtävien siirtäminen terveydenhuollosta sosiaalihuoltoon tai erikoissairaanhoidosta esimerkiksi oppilashuoltoon on mahdotonta toteuttaa suunnitellulla aikataululla. Tämä vaatii perustasolta merkittävää lisäresursointia ja tehtävärakenteiden uudelleen suunnittelua. ]
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Säädöskokonaisuus on oikeaan suuntaan johdatteleva lisä näiden palveluiden kokonaisuudessa, mutta sellaisenaan se ei vastaa nykytilanteen ongelmiin. Terapiatakuun lisäksi tulisi vahventaa säädöksiä psykologi- ja psykiatrisen sairaanhoidon palveluiden ja erityisesti koulupsykologi- ja koulujen psykiatristen sairaanhoitajien palveluiden järjestämisestä paikallisina, yhdenvertaisesti saatavilla olevina lähipalveluina. Tällä hetkellä psykososiaalis-ten palveluiden saatavuudessa on suuria alueellisia eroja, ja yhdenvertaisuus ei toteudu riittävällä tavalla. Lisäksi lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuki on erityisen riippuvaista koulukuraattorin ja kouluterveydenhoitajan palveluiden sekä kunnan toteuttaman muun psykososiaalisen tuen palveluiden (kuten koulunuorisotyö, kouluvalmentajat, kouluyhteisöohjaajat) saatavuudesta ja rahoituksesta. Nämä palvelut toimivat erityisesti muuhun varhaiseen tukeen ja hoitoon ohjaavina palveluina, joiden puutteellisuus vaikuttaisi myös pidemmällä palveluketjussa. Ilman näiden palveluiden riittävää resursointia terapiatakuun hyödyt jäävät rajallisiksi. Vastaavanlainen takuu olisi ulotettava siten myös koulupsykologien, psykiatristen sairaanhoitajien, koulukuraattorien ja koulunuorisotyön sekä muun koulujen psykososiaalisen tuen riittäviin palveluihin riittävine rahoituksineen. Näistä osaa ohjaa jo nyt esimerkiksi tietyt henkilömitoitukset, mutta ne eivät mahdollista käytännössä riittävää tukea, eikä mitoituksia ja muita säädöksiä usein edes pyritä seuraamaan resurssipuutteeseen vedoten. Resurssien puute johtaa siihen, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmat pahenevat ennen kuin he saavat tarvitsemansa avun. Terapiatakuu tulisi siksi valmistella osana laajempaa kokonaisuudistusta, jossa nämä kaikki toisiaan tukevat palvelut otettaisiin huomioon ja säädettäisiin toimimaan sekä kouluyhteisöissä että paikallisissa lasten ja nuorten yhteisöissä saatavilla olevina lähipalveluina. Tämä lähestymistapa varmistaisi, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa, mikä parantaa hoidon vaikuttavuutta ja ehkäisee ongelmien kroonistumista. Terapiatakuun lainsäädännön muutosta ollaan myös toteuttamassa niin nopeassa tahdissa, että se voi viedä fokuksen pois muilta, tätä tärkeämmiltä lapsiin ja nuoriin kohdistuvin palveluilta, kuten lähipalveluina toteutettavilta kuraattori- ja psykologipalveluilta. On tärkeää, että säädösten valmisteluun varataan riittävästi aikaa ja resursseja kokonaisvaltaisen ja kestävän ratkai-sun kehittämiseen, jotta varmistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden toimivuus ja saatavuus.]
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Säädöskokonaisuuden tavoite lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamiseksi perustason palveluissa on tarpeellinen ja kannatettava. Tutkittuun tietoon perustuvien ja vaikuttavien interventioiden käyttö osana lasten ja nuorten mielenterveyden tukea on perusteltua. Jotta tavoite voitaisiin toteuttaa, hyvinvointialueille tarvittaisiin kansallista ohjausta, mikä tunnistaa erilaiset vaikuttavat psykososiaaliset menetelmät laajemmin kuin lainsäädännön muutoksiin on nyt kaavailtu. Ennen kaikkea tarvitaan riittävää resursointia olemassa oleviin palveluihin, jotta lasten ja nuorten tarvitsema ehkäisevä mielenterveyden häiriöiden tuki ja varhainen hoitoon pääsy erilaisine interventioineen toteutuisi.]
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [o Jotta kokonaisuus ei johtaisi puhelinkontakteilla kuittaantuvaan lain mukaiseen toimintaan, tulisi määritellä, etenkin 12-vuotiaiden ja sitä nuorempien lasten kohdalla perhekeskeiset toteuttamisen tavat, jotta hyvää tarkoittava laki ei ylivastuullistaisi lapsia omasta hyvinvoinnistaan ja terveydestään kehitysvaihettaan vastaamattomalla tavalla. Tämä ei myöskään sulje nuoruusikäisten kohdalla pois tarvetta perheen huomioimiseen ja mukaanottoon erityisesti arvioinneissa. Tavoitteena tulisi olla, että kukin avuntarpeessa oleva olisi osallinen omassa asiassaan, mutta ei vääristyneesti vastuullistettu. o Pyrkimys varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamiseksi on ensiarvoisen tärkeä. Tarvitaan siis sekä matalan kynnyksen yhteydenottopalvelua, että myös riittävän nopeasti koottavaa moniammatillista tilannekartoitusta terapeuttisen tuen tarpeen selvittämiseksi. o Yksittäiset manualisoidut menetelmät eivät ole ratkaisu suurempaan osaan tarpeesta masennus ja ahdistusoireiden kohdalla. Riskinä on, että tavanomainen kehitykseen kuuluva tulkitaan oireiluksi ja hoidetaan turhaan ja nimetään sairaudeksi. Ja toisaalta se, että lapsi ja nuori, jolla on todellisia vakavia oireita ei saa riittävää tukea, jota tarvitsisi. o Pitäisi olla selkeästi terveydenhuollon ammattilaisten (esim. Valvira) arvioimana, että valitut menetelmät ovat riittävän kattavia ja joustavia esitettyyn tarpeeseen. Pitäisi olla valvottu ja arvioitu terapian toteuttajan taustaosaaminen ja taustakoulutus. Kolme suppeaa menetelmää ei vastaa psykososiaalisen tuen tarpeeseen kansallisesti. o Terapiatakuussa on paljon kannatettavaa, sillä lasten ja nuorten mielenterveystyötä ja -palveluita tulee tukea ja resursoida. Tällä hetkellä ne ovat aliresursoituja, joka on johtanut asiakkuuksien pallotteluun palvelusta toiseen. On myös selvää, että mielenterveyspalvelujen kysyntä ja tarve ovat lisääntyneet useiden vuosien ajan ja niiden järjestämisen kokonaisuudessa on havaittavissa merkittäviä ongelmia. Yksi tällainen selkeä ongelma, joka voisi osittain ratkaista tilannetta mielenterveystyön kannalta myönteisesti, on koulupsykologien saatavuuteen panostaminen. Tällä hetkellä koulupsykologeja ei ole riittävästi, jolloin heidän tehtävänsä valuvat muille ammattilaisille ja jäävät hoitamatta. o SOTE -uudistuksen yksi, jonnekin kadonnut tavoite, oli mahdollistaa SO ja TE osapuolten välinen luonteva yhteistyö lainsäädäntöön kirjoitetuilla ratkaisuilla. Ellei sitä mahdollisteta, niin näillä ongelmilla on hyvä ennuste ja lisääntymismahdollisuus.]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [ Aluehallintovirastot toteavat, että esityksen tavoite parantaa lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuutta perustason palveluissa on kannatettava. Aluehallintovirastot katsovat, että ehdotettu säädöskokonaisuus ei yksinään olisi riittävä toteuttamaan tämän tavoitteen saavuttamista useasta eri syystä. Aluehallintovirastot katsovat, että ehdotetulla säädöskokonaisuudella voidaan lähtökohtaisesti parantaa varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuutta sellaisten lasten ja nuorten, joiden oireita voidaan lievittää ehdotetun takuun piiriin kuuluvilla interventioilla, kohdalla. Ehdotettu säädöskokonaisuus ei aluehallintovirastojen arvion mukaan riittävällä tavalla huomioi lapsilla ja nuorilla esiintyvien mielenterveyden ongelmien moninaisuutta, eikä sitä, että ehdotetun takuun piiriin kuuluvilla interventioilla voidaan hoitaa vain osaa näistä ongelmista. Ehdotus voisi johtaa aluehallintovirastojen arvion mukaan esimerkiksi tilanteeseen, missä vakavuudeltaan ja vaikutuksiltaan samantasoisissa, mutta oirekuvaltaan erilaisissa häiriöissä tuen ja hoidon saaminen ei toteutuisi ajallisesti yhdenvertaisesti. Esimerkiksi neuropsykiatristen häiriöiden, kuten ADHD:n kuntoutukseen käytetyt interventiot sisältyisivät epätodennäköisemmin esitetyn takuun piiriin kuin esimerkiksi masennus- ja ahdistusoireilun hoidossa käytetyt interventiot. Aluehallintovirastot lisäksi toteavat, että ehdotetun takuun seurauksena tuen ja hoidon tarjonnassa tapahtuu todennäköisesti painottumista enemmän sanalliseen ilmaisuun (keskusteluun) kuin toimintaan perustuviin interventioihin. Tämä voi heikentää erityisesti sellaisten lasten ja nuorten, joilla on kielellisiä erityisvaikeuksia ja heikot kognitiiviset taidot, yhdenvertaisia mahdollisuuksia saada mielenterveyden varhaisen vaiheen tukea ja hoitoa. Edellä mainittu huomioiden ehdotettu säädöskokonaisuus ei aluehallintovirastojen arvion mukaan paranna palveluiden saatavuutta kaikille mielenterveyteen varhaista tukea ja hoitoa tarvitseville lapsille ja nuorille. Tilanne voi entisestään hankaloitua, mikäli hyvinvointialueiden käytössä olevat taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit lasten ja nuorten mielenterveyden tuen ja hoidon järjestämiseen ovat riittämättömät. Tällöin ehdotus voi ohjata hyvinvointialueita järjestämään rajallisilla resursseilla ehdotetun takuun piiriin kuuluvia interventioita muiden interventioiden kustannuksella, koska takuun piiriin kuuluviin interventioihin kohdistuu palvelujen järjestämiseen velvoittava määräaika. Tällöin ehdotettu säädöskokonaisuus voisi entisestään heikentää varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuutta niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka tarvitsevat ehdotetun takuun piirin ulkopuolelle jääviä interventioita. Aluehallintovirastot katsovat, että esityksen tavoite parantaa varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuutta perustason palveluissa voi toteutua tosiasiassa vain, mikäli hyvinvointialueilla on sekä ehdotetun takuun piiriin kuuluvien interventioiden, että muiden lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden järjestämiseen riittävät taloudelliset resurssit ja henkilöstöresurssit. Aluehallintovirastot pitävät todennäköisenä, että ehdotetun takuun piiriin kuuluvien interventioiden soveltuvuutta lasten ja nuorten mielenterveyden oireiden hoitoon arvioisi merkittävä määrä ammattihenkilöitä. Aluehallintovirastot katsovat, että palveluiden kansallisen ja alueellisen yhdenvertaisen toteutumisen näkökulmasta on tärkeää, että ohjautumisen ehdotetun takuun piiriin kuuluviin interventioihin tulisi toteutua valtakunnallisesti yhdenmukaisin kriteerein. Aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan esityksen tavoitteen toteutumiselle on välttämätöntä myös se, että esitetyn takuun piiriin kuuluvien interventioiden käyttöönotossa kyetään varmistamaan henkilöstön riittävä menetelmäosaaminen ja interventioiden onnistunut implementointi osaksi arjen perustyötä. Esityksen tavoitteen toteutumiseksi hyvinvointialueiden tulisi kyetä varmistamaan ammattihenkilöiden riittävä osaaminen hoidon tarpeen arvion ja interventioiden toteutuksen osalta, sekä ylläpitää ammattihenkilöiden osaamista edellä mainituissa tehtävissä. Esityksen sivulla 43 todetaan, että: ”…esitetyn lainsäädännön osalta kaikissa tilanteissa ei edellytettäisi lapsen tai nuoren hoidon tarpeen lääketieteellistä arviota tai mielenterveyden häiriön diagnosointia, vaan takuun piiriin kuuluisivat sellaisetkin mielenterveyden häiriöitä lievemmät tilanteet, joissa myös muun sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin arvio hoidon tai tuen tarpeesta olisi riittävä.” Aluehallintovirastot toteavat, että mielenterveysoireiden jaottelu oire- ja häiriötasoisiksi ei ole lasten ja nuorten kohdalla aina yksinkertaista, ja vaatii arvioinnin tekemistä riittävässä laajuudessa. Kaikessa hoidon tarpeen arvioinnissa tulee ottaa huomioon se, että potilaan lääketieteellisestä tutkimuksesta, taudinmäärityksestä ja siihen liittyvästä hoidosta päättää lääkäri ammattihenkilölain (559/1994) 22 §:n 1 momentissa säädetyn mukaisesti. Esityksen kohdassa 4.2.1.1 Vaikutukset hyvinvointialueiden ja valtion kustannuksiin kerrotaan, että esitetyn lainsäädännön piiriin oikeutettujen asiakasmäärien ja hoidon- ja palvelutarpeen arvioinnin pohjana on käytetty keskeisempien häiriöiden ilmaantuvuuksia kussakin ikäryhmässä. Aluehallintovirastot toteavat, että tämä on ristiriidassa sen kanssa, että muualla esityksessä ehdotetaan, että takuun piiriin kuuluvien interventioiden saaminen ei edellyttäisi diagnoositasoista mielenterveyshäiriön oirekuvaa, vaan interventioita voitaisiin käyttää myös oiretasoiseen mielenterveysongelmaan. Aluehallintovirastot pitävät siten mahdollisena, että esityksessä on aliarvioitu esitetyn takuun piiriin kuuluvilla interventioilla hoidettavien lasten ja nuorten määrää, ja siten myös esitetyn lainsäädännön toteutumiskustannuksia. Aluehallintovirastot toteavat, että esitetyn takuun piiriin kuuluvilla interventioilla hoidettavien lasten ja nuorten määrä on oleellinen myös arvioitaessa esitetyn lainsäädännön vaikutuksia henkilöstöresurssin lisäystarpeeseen hyvinvointialueilla. Aluehallintovirastojen tiedon mukaan useista eri ammattiryhmistä, jotka osallistuvat lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon tarpeen arvioimiseen ja toteuttamiseen, on jo nykytilanteessa vaikea resurssivaje ainakin osassa hyvinvointialueista. Muun muassa psykologien, koululääkäreiden ja sosiaalityöntekijöiden saatavuudessa on havaittu olevan valtakunnallisesti puutteita. Aluehallintovirastot katsovat, että lainsäädännön tavoite olisi saavutettavissa takuun piiriin kuuluvassa ikäryhmässä yhdenvertaisemmin, mikäli takuun piiriin sisällytettäisiin kuuluvaksi tiettyjen interventioiden sijaan perusterveydenhuoltoon kuuluva lasten ja nuorten mielenterveyden hoito. Terveydenhuoltolain 27 §:n mukaisesti tähän sisältyvät sekä ennaltaehkäisevät että häiriöiden hoitoon tarkoitetut palvelut. Esityksen sivulla 73 kohdassa 5 Muut toteuttamisvaihtoehdot käsitellään erikseen lievien ja keskivaikeiden häiriöiden hoidon takuuta ja ehkäisevän tason takuuta. Esityksessä ei ole arvioitu toteuttamisvaihtoehtoa takuusta, joka kattaisi aluehallintovirastojen ehdotuksen mukaisesti ehkäisevän tason lisäksi sekä lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon. Perusterveydenhuoltoon kuuluvan mielenterveyden hoidon sisällyttäminen takuun piiriin ei aluehallintovirastojen arvion mukaan poissulkisi mahdollisuuksia kansalliseen ohjaukseen tai alueelliseen sopimiseen yhteistyösopimuksella käyttöön otettavista psykososiaalisista interventioista. Aluehallintovirastot katsovat, että perusterveydenhuoltoon kuuluvan mielenterveyden hoidon sisällyttäminen takuun piiriin mahdollistaisi myös luotettavamman hoitotakuun määräaikojen toteutumisen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan verrattuna hoitomenetelmäkohtaiseen hoitotakuun määräaikojen toteutumisen valvontaan. ]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Vammaisfoorumi pitää erittäin tärkeänä sitä, että lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin etsitään ratkaisuja ja perustason palveluiden vahvistaminen on oikea keino, mutta nyt esitetyt toimet eivät ole riittäviä. Tämän tavoitteen toteutumiseksi on varmistettava riittävät resurssit ja vaarana on kuten esityksessä todetaan, että hyvinvointialueiden rahoitus voi estää uudistuksen toimeenpanon. Resurssien lisäksi on varmistettava riittävä mielenterveysosaaminen kaikissa lasten ja nuorten perustason palveluissa. Varhainen tuki perheille voi ehkäistä mielenterveysongelmien syntymistä ja myöhempää tarvetta palveluille. Mielenterveyden haasteiden tunnistamista tulisi vahvistaa kaikissa ammattiryhmissä, jotka toimivat lasten ja nuorten arjessa. Mielenterveyden ammattilaisten osalta tulisi varmistaa myös riittävä osaaminen vammoista ja pitkäaikaissairauksista. Esimerkiksi neurokirjon piirteiden tunnistamista ja valmiutta hoitaa neurokirjon lasten ja nuorten psyykkisiä liitännäissairauksia tulee vahvistaa. Tarvittaisiin myös lisää koulutusta vammaisten lasten- ja nuorten kiusaamisen, yksinäisyyden, väkivallan kohteeksi joutumisen ja syrjinnän (THL:n kouluterveyskyselyt) aiheuttamista mielenterveyden ongelmista. Ehdotuksessa mainitut psykososiaalinen tuki, psykoterapia ja psykoterapian kaltaiset kuntoutusmuodot ovat keskeisiä mielenterveyden haasteiden kuntoutuksessa, mutta esityksessä tehty rajaus on kapea. Moni vammainen lapsi ja nuori hyötyy kokonaisvaltaisesti esim. fysio- tai toimintaterapiasta ja näiden oikea-aikaisella saatavuudella voitaisiin ehkäistä myöhempää tarvetta mielenterveyspalveluille. Erittäin tärkeää olisi myös huomioida se, että tarjottavat mielenterveyden palvelut ovat saavutettavia ja ennen palveluiden aloittamista ja niiden aikana on varmistettu riittävä tuki esim. vuorovaikutuksen haasteisiin (puheterapia), jotta psykososiaalisesta tuesta on hyötyä. ]
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lapsiasiavaltuutetun lausunto on kokonaisuudessaan kohdassa 12 ja luettavissa lapsiasia.fi/lausunnot]
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [ Toteuttaa osittain, Esitys osaltaan edistää varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuutta. Vanhemmuuden tuen mallit ja se, että menetelmiä voidaan käyttää sekä sosiaali- että terveydenhuollossa ja myös ehkäisevässä terveydenhuollossa edistävät tavoitetta. Esityksen mukaiset hoitomuodot koskevat kuitenkin vain osaa käyttäytymisen ja mielenterveyden häiriöistä ja toisaalta esitys rajaa pois yli 23- vuotiaat opiskelijat. Henkilöstöpula on tosiasia ja siten resurssikysymys on oleellinen siinä, missä määrin ja millä aikajänteellä esityksen mukaisia toimintamalleja voidaan toimeenpanna. Esityksessä viitataan STM:n selvitykseen, joka valottaa hyvin henkilöstöresursseja sosiaali- ja terveydenhuollossa. ]
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Perustason palveluihin ja niitä täydentävien erityisen tuen palveluihin pääsyn nopeuttaminen on tärkeä sote-uudistuksen tavoite, jonka toteuttamiseen hyvinvointialueet ovat sitoutuneet. Lasten ja nuorten terapiatakuun tulee olla vahvasti sidoksissa perustason palveluihin pääsyn nopeuttamiseen, eikä sen osalta tule ottaa käyttöön erillistä, yleisestä perusterveydenhuollon tavoitetasosta poikkeavaa hoitoon pääsyn määräaikaa. Lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden ongelmien ratkaisumallien tulee olla kiinteä osa muuta palvelujärjestelmää. Esityksen hoitoon pääsyn määräajat tulee yhtenäistää yleisen perusterveydenhuollon hoitotakuun mukaiseksi. Mikäli hoitoon pääsyä halutaan nopeuttaa, tulisi tätä yhtenäistä tavoitetta kiristää lakimuutoksin. Lasten ja nuorten psykososiaalisten tukimuotojen palvelujärjestelmän tulee olla vahvasti kytköksissä Terapiat etulinjaan -toimintamalliin, jossa esimerkiksi laaja-alaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten käytössä oleva terapianavigaattori helpottaa sopivan intervention löytämistä. Alue näkee tärkeänä, että myös sosiaalihuollon ammattilaisten tulee voida ohjata lapsia ja nuoria psykososiaalisen tuen piiriin. Lasten, nuorten ja perheiden sosiaalihuollon perustehtävän ja pääpainopisteen tulee kuitenkin säilyä vanhemmuuden, kasvuolojen ja arjen sujumisen tukemisessa. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä useammin myös mielenterveydellinen oireilu liittyy haasteisiin näillä elämänalueilla. Esityksen mukainen toimintamalli voisi pahimmillaan johtaa siihen, että neuvolapalveluissa ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa työn painopiste siirtyisi kohti korjaavaa yksilötyötä ja kauemmas muusta kansanterveydelle merkittävästä ehkäisevästä työstä (kuten elintapasairauksien ehkäisy). Samoin opiskeluhuollon ennaltaehkäisevä yhteisöllinen työ voisi vähentyä, mikä lisäisi yksilötyön tarvetta entisestään. ]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [JHL on tyytyväinen hallituksen päätökseen toteuttaa terapiatakuu. THL:n mukaan noin 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostain mielenterveyden häiriöstä, ja ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Olemme saaneet lukea surullisia uutisia siitä, mihin mielenterveysongelmien hoitamattomuus pahimmillaan voi johtaa. Kuitenkin lakiesityksessä mainittu 23 v ikäraja ei ole riittävä. JHL esittää ikärajan nostamista nuorisolain 3 § mukaiseen 29 ikävuoteen. Tämä senkin takia että usea nuori siirtyy ikävuosina 23–29 työelämään ja näin pystyttäisiin tukemaan heitä tässä isossa harppauksessa kohti aikuisuutta. On myös otettava huomioon, että samalla kun hallitus on käynnistämässä tätä projektia ja rahoittaa sitä 35 miljoonalla eurolla, pidentää se hoitotakuuta kolmeen kuukauteen nykyisestä 14 päivästä. Tämä tilanne on kestämätön ja on pelko, että tämä vaikuttaa terapiatakuun alkuarviointiin pääsyyn. Hoitoon pääsyn prosessista ja aikataulusta tarvitaan selkeä kirjaus, koska ongelmat pahenevat, jos alkuarvio venyy. Mielenterveysongelmista kärsivälle lapselle tai nuorelle 3 kk on aivan liian pitkä aika odottaa hoitoon pääsyä.]
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Ehdotettu säädöskokonaisuus edistää osittain lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamista perustason palveluissa. Kuten HE-luonnoksessa hyvin tuodaan esille nk. lasten ja nuorten terapiatakuu ei yksistään ratkaise niitä moniulotteisia ja laajoja ongelmia, jotka liittyvät lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen, avun ja tuen laatuun sekä palvelurakenteen sirpaleisuuteen ja toimintarakenteiden epäselvyyksiin. Palvelurakenteen hajanaisuus voi johtaa myös siihen, että avun hakija putoaa palveluiden väliin ja päätyy väliinputoajaksi. Koko hoitopolun huomioon ottaminen vaikuttaa ratkaisevasti lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen mahdollisuuksiin ja terapiatakuun toteutukseen laadukkaasti. HE-luonnoksessa aiheellisesti todetaan, että esitetyllä lainsäädännöllä ei myöskään pystytä vaikuttamaan lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien ongelmien juurisyihin, kuten esimerkiksi koulukiusaamiseen (s. 68). HE-luonnoksessa nostetaan hyvin esille, että esitetyn lainsäädännön vaikutukset tuleekin nähdä osana laajempaa kokonaisuutta, jossa lainsäädäntö- ja kehittämistoimet täydentävät toisiaan ja vaikuttavat ehdotetun lainsäädännön toimeenpanon edellytyksiin (s. 68). Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus, palvelujärjestelmän sujuvat palveluketjut sekä hoidon ja tuen pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja vaikutuksellinen toteuttaminen vaatii tavoitteellista kehittämistyötä, jota tulee tehdä kaikilla hallinnon tasoilla. Lasten ja nuorten koko perustason palveluverkoston vahvistaminen edellyttää perustason opiskeluhuoltopalveluiden ja erityistason erikoissairaanhoidon lisäksi toisenlaisia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita esimerkiksi perhekeskuksissa tai nuorisoasemilla. Ehdotetun säädöskokonaisuuden laadukkaaseen toimeenpanoon on panostettava ja varattava riittävästi resursseja. Myös HE-luonnoksessa on tunnistettu hyvinvointialueiden tiukka taloudellinen tilanne terapiatakuun toimeenpanon haasteena. Uudistuksen onnistuminen saattaa vaarantua myös ammattitaitoisen henkilöstön alueellisen saatavuuden ongelmien vuoksi. MLL pitää tärkeänä, että hyvinvointialueet tekevät hyvää yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, jotta voidaan vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävää työtä monialaisin ja –tasoisin toimenpitein (HE-luonnos s. 68). Järjestöjen avustusten leikakkaukset heikentävät järjestöjen mahdollisuuksia myös lasten ja nuorten mielenterveyden edistämistyössä.]
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Keski-Suomen hyvinvointialue kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esityksen luonnokseen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksiksi lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi. Keski-Suomen hyvinvointialue haluaa lausunnossaan kiinnittää huomion riittävän ajan ja resurssien varaamiseen palveluiden kehittämiseen ennen terapiatakuun voimaantuloa, ja ehdottaa, että terapiatakuun toteuttamista siirretään eteenpäin ainakin vuodella. Keski-Suomen hyvinvointialue korostaa, että ensisijaista tulisi olla asiakkaan palvelutarpeeseen vastaaminen sillä vaikuttavalla hoitomuodolla, jonka katsotaan olevan tarkoituksenmukaisin ja oikea-aikaisin. Tällä tarkoitetaan myös muita kuin yksilö- tai ryhmäterapiainterventioita. On tärkeää määritellä kansallisesti, mitkä terapiat kuuluvat terapiatakuun piiriin. Tarvitaan myös kansallinen linjaus siitä, mitkä koulutukset määritellään riittäviksi lyhytterapioiden toteuttamiseen. Lisäksi tulee varmistaa, että lyhytterapioiden koulutuksilla on tarvittava Valviran laadunvarmistus. Keski-Suomen hyvinvointialue katsoo, että lyhytpsykoterapia tulisi poistaa terapiatakuun lainsäädännön piiristä. Lyhytterapeutteja pystytään kouluttamaan lain edellyttämälle tasolle, mikäli lain voimaantuloa lykätään ainakin vuodella. Psykoterapiapalveluita ei ole mahdollista järjestää lain edellyttämässä mittakaavassa tai aikataulussa tämänhetkisillä työntekijä- ja talousresursseilla. Lyhytterapialla voidaan vastata samoihin palvelutarpeisiin kuin lyhytpsykoterapialla, jonka vuoksi lainsäädännöstä olisi järkevää poistaa päällekkäisyys. Keski-Suomen hyvinvointialueen yksityiskohtaiset kommentit ovat alla. Lasten ja nuorten terapiatakuun voimaantuloa tulee siirtää myöhemmäksi – tarvitaan lisäaikaa palveluiden kehittämiseen, jotta takuu voi onnistua • Keski-Suomen hyvinvointialue katsoo, että toimeenpanon aikataulu on liian tiukka. 1.5.2025 mennessä ei ole kaikkialla mahdollista varautua riittävään määrään koulutettuja työntekijöitä, erityisesti kun samaan aikaan hyvinvointialueisiin kohdistuu voimakkaita leikkauspaineita. • Kehysriihessä tehtiin merkittäviä linjauksia, jotka vaikeuttavat lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kehittämistä. Sen sijaan että kiirehdittäisiin terapiatakuun käyttöönottoa, hyvinvointialueet tarvitsevat työrauhaa ja konkreettista tukea mielenterveyspalveluiden kokonaisvaltaiselle kehittämiselle. • Hyvinvointialueet tarvitsevat riittävästi aikaa ja resursseja, jotta terapiatakuun edellyttämät rakenteet ja palvelut saadaan asianmukaisesti järjestettyä. Lykkäämällä terapiatakuun käyttöönottoa vuoden 2026 alkuun ja käyttämällä säästyvät varat valmistelutyöhön voitaisiin varmistaa terapiatakuun toteuttaminen onnistuneesti. Terapiatakuu voi toteutua lasten ja nuorten edun mukaisesti vain osana toimivaa kokonaisuutta • Keski-Suomen hyvinvointialue ymmärtää päättäjien huolen valtion talouden tasapainottamisesta. On tärkeää huomioida, että hyvinvointialueille siirtyneet mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmät ovat monimutkaisia kokonaisuuksia. Näiden järjestelmien kehittämisessä pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus ovat kriittisen tärkeitä. • Terapiatakuu voi toteutua lasten ja nuorten edun mukaisesti vain osana toimivaa kokonaisuutta: matalan kynnyksen tukea, kuten ohjattua omahoitoa, pitää olla tarjolla ennen terapiatakuuta, ja toisaalta pitää huolehtia, että myös vaativampia hoitomuotoja pystytään toteuttamaan hyvinvointialueen palvelutarveprofiilin mukaisesti. • Yksilölliset psykososiaaliset hoidot eivät yksissään riittäviä lasten ja nuorten tarpeisiin. Lyhytterapioilla voidaan vastata osaan palvelutarpeista, mutta ei kaikkiin. • Terapiatakuu keskittyy erityisesti lyhyisiin interventioihin. Koska sekä henkilöstö- että taloudelliset resurssit ovat rajallisia, on riskinä, että toiminta suuntautuu siten, että lievempiä oireita kokevat saavat tarvitsemaansa hoitoa, kun taas vakavista häiriöistä kärsivät jäävät vaille tarvitsemaansa hoitoa. Lyhyillä interventioilla ei voida kattavasti ehkäistä kaikkia psykiatrisia sairauksia. Siksi on tärkeää varmistaa, että terapiatakuu toimii saumattomasti osana laajempaa kokonaisuutta. • Lasten ja nuorten terapiatakuun voimaantulon lykkääminen on perusteltua. Lykkäyksen myötä saatu lisäaika voidaan hyödyntää tehokkaasti palveluiden ja osaamisen kehittämiseen, mikä lopulta hyödyttää lasten ja nuorten hyvinvointia. • Nykyinen aikataulu, jossa vuoden 2025 alkupuolella voimaan tulevia lakeja ei ole vielä nähty, eikä kehysriihen päätöksiä huomioitu, on haastava. Huonosti toteutettuna terapiatakuu voi johtaa hoitoketjujen pirstoutumiseen ja terapiapalveluiden ulkoistamiseen, mikä vaikeuttaa entisestään lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden kokonaisuuden kehittämistä. Terapiatakuun kehittäminen edellyttää kansallista yhteistyötä, toteuttamiseen ei ole olemassa yksinkertaisia ratkaisuja • Yliopistolliset hyvinvointialueet ovat tehneet jo pitkään tiivistä yhteistyötä terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi. STM on rahoittanut kehitystyötä vuodesta 2020 ensin osana ”Tulevaisuuden sote-keskuksen” valmistelua ja vuosina 2022–23 osana ”Psykososiaalisten menetelmien koordinaation” rakentamista • Mielenterveyspalveluiden kansallisen ja yhteistyöaluetasoisen kehittämisen ja yhteistyön mahdollisuudet ovat heikentyneet kehittämisrahoituksen päätyttyä vuoden 2023 lopussa. Nykyisessä taloustilanteessa hyvinvointialueet eivät pysty riittävästi rahoittamaan pitkäjänteistä mielenterveyspalveluiden kehitystyötä. Jos kansallinen ja yhteistyöaluetasoinen yhteistyö heikentyy, on riskinä, että hyvinvointialueet tekevät päällekkäistä työtä, mikä entisestään heikentää onnistumisen mahdollisuuksia. • Mielenterveyspalvelujärjestelmä on monimutkainen ja sekava historiallisten syitten takia, ja hyvinvointialueilla on valtava tehtävä järjestelmän selkeyttämisessä. Lasten ja nuorten terapiatakuu on tästä hyvä esimerkki. Takuun on tarkoitus kattaa alle 23-vuotiaat. Tämä tarkoittaa, että takuun piiriin tulisi neljänlaisia palveluita: lasten (alle 13-vuotiaat), nuorten (13–17-vuotiaat) ja nuorten aikuisten (18–22-vuotiaat) terapiapalvelut sekä vanhempien tuki- ja valmennuspalvelut lasten mielenterveyden tukemiseksi. Kokonaisvaltaisen lähestymistavan kannalta on tärkeää huolehtia myös perheiden hyvinvoinnista ja aikuisten mielenterveys- ja päihdeongelmien hoidosta. Palveluketjun on toimittava ennaltaehkäisystä erikoissairaanhoitoon asti. • Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluita on kehitettävä laaja-alaisena kokonaisuutena sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistyössä, perheet ja aikuiset huomioiden. Kehitystyön turvaaminen on tärkeintä – varoja tarvitaan lasten ja nuorten terapiatakuun valmisteluun • Tässä vaiheessa hyvinvointialueiden kehitystä keskeistä on pitkäjänteisen ja kokonaisvaltaisen kehittämisen turvaaminen. Terapiatakuun voimaantuloa pitäisi siirtää ja samalla turvata palveluiden aktiivinen kehittäminen ennen voimaantuloa. • Keski-Suomen hyvinvointialue ehdottaa, että terapiatakuun toteuttamista siirretään eteenpäin ainakin vuodella, ja terapiatakuun toteuttamiseen vuodelle 2025 varatut rahat myönnetään pitkäaikaisena valtionavustuksena palveluiden kehittämiseen hyvinvointialueille käytettäväksi terapiatakuun onnistumisen edellytysten varmistamiseen ja hyvinvointialueiden kehitystyön tukeen. • Ilman lisärahoitusta hyvinvointialueilla on nykyisessä taloustilanteessa vaikeaa jatkaa menestyksekästä kansallista ja yhteistyöaluetasoista yhteiskehittämistä. Tämä asettaa terapiatakuun toteutumisen vaaraan, sillä jokaisen hyvinvointialueen on käytännössä kehitettävä oma versionsa takuusta ja luotava tarvittavat palvelut sen tueksi. • Merkittävä valtionavustus kehittämistyöhön ja lisäaika terapiatakuun toteuttamiseen mahdollistaisivat hallitun ja pitkäjänteisen kehittämisen sekä kansalliset ylläpitorakenteet. Tämä edesauttaisi terapiatakuun tavoitteiden toteutumista koko maassa. Keski-Suomen hyvinvointialue näkee, että tämä olisi lasten ja nuorten edun kannalta paras ratkaisu.]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [ Esitetyn lainsäädännön piiriin kuuluvat lyhytpsykoterapia ja muut psykososiaaliset menetelmät muodostaisivat osan perustason sosiaali- ja terveydenhuollon mielenterveystyön palveluista, ja niihin ohjautuisi osa hoitoa ja tukea tarvitsevista lapsista, nuorista ja perheistä. Tarkoituksena on, että takuun piiriin kuuluvia menetelmiä hyödynnettäisiin yksilöllisen tarpeen mukaan, eli niitä ei sovellettaisi tilanteissa, joissa kevyempi tuki riittäisi, eikä myöskään liian vaikeisiin tilanteisiin. Erikoissairaanhoito vastaisi edelleen vakavien mielenterveyshäiriöiden tutkimuksesta ja hoidosta. Perustasolla tarjottava varhainen tuki ja hoito todennäköisesti vähentäisivät erityistason palvelujen tarvetta. Lasten ja nuorten psykososiaalisia interventioita tulee olla laajasti saatavilla siellä, missä lapsia, nuoria ja heidän perheitään tavataan. Tällöin lapset ja nuoret voivat saada joustavasti heidän tarpeisiinsa soveltuvaa tukea, mikä vahvistaa palveluiden asiakaslähtöisyyttä. Lapset ja nuoret itse toivovat saavansa hoitoa mielenterveysongelmiinsa lähipalveluna kouluympäristössä. Tällä hetkellä perustasolla ja erikoissairaanhoidossa erilaiset lasten ja nuorten psykososiaaliset interventiot ovat osa normaalitoimintaa. Pyrkimys tuen antamiseen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on yleisesti kannatettavaa. Lakiesitysten toimet ovat erittäin yksilökeskeisiä, mikä on pulmallista erityisesti alle kouluikäisten ja alakouluikäisten osalta. Lapsen oireilu on usein vahvasti sidoksissa vanhempien oireiluun ja perheen kokonaistilanteeseen. Esimerkiksi erotilanne perheessä, koko perhettä kohdannut muu kriisitilanne tai vanhemman oman traumataustan tai muun ylisukupolvisen siirtymän heijastuminen lapsen pelko-oireina tai käytösoireina edellyttävät perhekohtaista arviota ja työskentelyä. Tällöin ei ole tarkoituksenmukaista aloittaa lapsen yksilöllisellä pelko-oireen interventiolla, mikä tässä esityksessä ei tule huomioiduksi. Myöskään psykososiaalisten vanhemmuusinterventioiden toteuttaminen ei välttämättä ole mahdollista ilman arkea vahvistavia sosiaalipalveluja. Myös lapsen koulutilanne voi vaikuttaa oireiluun. Keskeistä on kiinnittää huomiota oireilun taustalla oleviin syihin ja niiden ratkaisemiseen. Esitys on hyvin menetelmäkeskeinen. Tiukat aikarajat ja niiden seuraaminen korostuvat. Psykososiaaliset interventiot ovat osa laajempaa kokonaisuutta, joka lasten ja nuorten osalta merkitsee työskentelyä koko perheen kanssa. Lapsen ja perheen tukemisessa tulee huomioida systeeminen työskentely. Lakiesitys koskee 0–23-vuotiaita. Näin suuri ikäluokka on hyvin haasteellinen lähtökohta. Pienten lasten näkökulmasta keskeistä olisi kannustaa lapsia puhumaan ja turvautumaan omiin vanhempiinsa. Voidaan kysyä, onko määrämuotoinen interventio tilanteessa vaikuttavin. Jos perustason palveluissa 28 vuorokauden terapiatakuu toteutuu, ja todetaan että apu ei ole riittävää, vaan tarvitaan jatkohoitoon ohjaus, mitä tavoitteita ajallisesti asetetaan palveluiden saamiselle? Miten eri palvelut sovitetaan yhteen, ja kuka tukee asiakasta palveluketjussa eri tapahtumisen välillä? Peruspalvelun ja erikoissairaanhoidon välille tulee laatia yhteiset kriteerit ja hoidon porrastus. Opiskeluterveydenhuoltoon kohdistuu odotuksia erikoissairaanhoidossa määrätyn lääkityksen seurannasta, kun hoitosuhde päättyy erikoissairaanhoidossa. Tähän tarvitaan yhteistyötä ja jatkuvuutta. Helsingissä on täydennetty lakisääteisiä terveydenhoitajien palveluja opiskeluterveydenhuollossa. Toisella asteella on 10 mielenterveys- ja päihdesairaanhoitajan palvelut 16 vuotta täyttäneille opiskelijoille. Palvelujen järjestämisessä tulisi myös tunnistaa, että 18 vuotta täyttäneissä on koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevia, joiden tavoittaminen ja palveluihin pääsy on turvattava.]
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry kiittää hallitusta siitä, että jo pitkään odotettua terapiatakuuta ollaan toteuttamassa. Kuten hallituksen esityksessäkin monessa kohtaa todetaan, lasten ja nuorten mielenterveys on monilla mittareilla heikentynyt jo pidemmän ajan, ja tilanne vaikeutui erityisesti koronapandemian vuoksi. Kouluterveyskyselyn mukaan lähes joka viides ammatillinen opiskelija on kokenut kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta. Tässä tilanteessa on erittäin tärkeää, että psykososiaalisen hoidon aloittamisen aloitusmääräaikaa tiukennetaan. Haluamme kuitenkin painottaa, että nuorten yhdenvertaisen kohtelun näkökulmasta ei ole tarkoituksenmukaista rajata terapiatakuuta alle 23-vuotiaille, jolloin merkittävä osa nuorista ja siten myös ammatillisista opiskelijoista jää välttämättömän tuen ulkopuolelle. Esimerkiksi Kelan toteuttamasta tutkimuksesta käy ilmi, että “mielenterveysoireita kokevilla toisen asteen opiskelijoilla oli enemmän poissaoloja kuin muilla toisen asteen opiskelijoilla. Poissaolot taas voivat heikentää opintomenestystä ja siten vaikuttaa nuoren tulevaisuudennäkymiin”. Esitämmekin, että terapiatakuu tulisi nuorisolain (1285/2016, 3 §) kanssa linjassa ulottaa koskemaan myös alle 29-vuotiaita. Näin voidaan turvata ammatillisten opiskelijoiden opintoihin sitoutumista sekä myönteisiä tulevaisuudennäkymiä. Lisäksi haluamme korostaa, että nuorten mielenterveyspalveluissa on ollut jo pitkään aliresursointia. Kouluterveyskyselystä käy ilmi, että jopa 23% ammatillisista opiskelijoista ei ole saanut tukea ja apua hyvinvointiin kuraattorilta lukuvuoden aikana, vaikka olisi sitä tarvinnut. Terapiatakuun toteuttaminen edellyttää myös toimenpiteitä, joiden avulla nuorten mielenterveyspalveluiden resurssipula voidaan ratkaista. ]
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Terveydenhuollossa tulee olla hoitotakuuajan jälkeen riittävä aika arvioida potilaan kokonaistilannetta, jotta voidaan kohdistaa oikea hoito oikeaan aikaan. Terapiatakuun ajan ollessa liian lyhyt johtaa se palveluissa vääränlaiseen priorisointiin, jossa potilaan kokonaisvaltainen hoidon ja palvelujen tarve jää arvioimatta. Mikäli terapiatakuun mukaisen terapian aloittamisen määräaika on 28 vuorokautta, mutta sitä ei ole mitenkään sidottu muuhun hoitotakuuseen, voi ensimmäisen käynnin ja terapian tarpeen toteamisen välille syntyä uusi määrittelemättömän pitkä viive. Sosiaalihuollon palveluissa terapiatakuun toteuttaminen voi johtaa päällekkäiseen ja epätarkoituksen mukaiseen toimintaan. Terveydenhuollossa ei ole aina tietoa, mitä palveluja asiakkaalla on sosiaalihuollossa ja tiedon luovutus perustuu pääasiassa potilaan suostumukseen. Lisäksi sosiaalihuollon resurssien käyttö terapiatakuun toteuttamiseen ei välttämättä ole tarkoituksenmukaista.]
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Palvelujen tarjoaminen nopeammin alle 23-vuotiaille on mahdollista ja kannatettavaa. 23-vuotiaiden ja sitä vanhempien opiskelijoiden hoitopääsyjonot pitenevät, ellei lisäresursointi mahdollista. Nykyinen kiireettömän hoidon hoitotakuun kiristys konkretisoi sen, että kun hoitoketjun alkupäätä tiivistetään niin se aiheuttaa koko resurssiin lisäystarpeen. YTHSn näkökulmasta on huomioitavaa, että  YTHS:n palvelukysynnässä vuodenaikaisvaihtelu on erityisen merkittävää  Opiskelijoiden mielenterveyden ongelmat puhkeavat/lisääntyvät tyypillisesti opiskelujen alku-ja loppuvaiheessa. Kaikkien toimijoiden osalta tarvitaan riittävää perustason työntekijöiden resursointia. Lisäksi tarvitaan kansallisesti ja systemaattisesti organisoitua ja ohjattua tasalaatuista koulutusta julkisilla varoilla palveluja tuottaville organisaatioille (HVAt ja YTHS) vaikuttaviksi todennettujen terapiamuotojen osalta. Tarvitaan myös valtakunnallista koordinaatiota hoidon porrastuksessa, jotta tavoite toteutuu samalla tavalla eri organisaatioissa. Takuun pitäisi ennen kaikkea kohdistua siihen, että interventioita on ”saatavilla” riittävästi (koulutus, henkilöstö), ei niinkään siihen, että yksittäinen asiakas saa intervention tietyn ajan sisällä. Sana ”takuu” tulkitaan helposti asiakasnäkökulmasta niin, että terapiaa annetaan aina, kun asiakas sitä kokee tarvitsevansa. Asiakasviestinnässä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että terapiaa tulee tarjota vain, kun ammattilainen on todennut sille tarpeen. Takuun ulkopuolelle jää arviolta 3/4 korkeakouluopiskelijoista. ]
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [SAMOK kiittää terapiatakuun kokonaisuuden käynnistämisestä, sillä se on yksi tärkeä osa varhaisen vaiheen tukea ja mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyä. Mallin tulisi kuitenkin mielestämme kattaa koskemaan nuoria nuorisolain (1285/2016, 3§) mukaan, eikä nykyisen esityksen mukaisesti ainoastaan alle 23-vuotiaita. Ikärajoituksen vuoksi mallin kokonaishyöty niin yksilölle, yhteiskunnalle ja valtion taloudelle ei toteudu, sillä hoidon tarvetta nähdään paljon myös nuorilla, jotka ovat yli 23-vuotiaita. Joka kolmas korkeakouluopiskelija kärsii ahdistuksen tai masennuksen oireista (KOTT2021) ja ehdotetun mallin seurauksena kolme neljäsosaa korkeakouluopiskelijoista ei pääsisi terapiatakuun piiriin. YTHS:n seurantojen mukaan voidaan myös todeta, että opiskelijoiden suurin avun tarve on opintojen alussa ja lopussa, jolloin esitetty malli ei tue opiskelijoiden valmistumista ja työelämään siirtymistä. Tämän takia SAMOK näkee tärkeänä, että korkeakouluopiskelijat olisivat oikeutettuja terapiatakuun alaisiin palveluihin opiskeluterveydenhuollon kautta. Tämä voitaisiin toteuttaa tehokkaimmin muuttamalla lakia korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta (695/2029) ja suomalla tarvittavat resurssit palveluiden tuottamiseen.]
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Pyrkimys perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamiseen vaatii käytännössä, että opiskeluhuollossa, hyvinvointikeskuksissa ja muissa perusterveydenhuollon yksiköissä tulisi olla riittävästi resursseja ja osaamista vastata lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin. Säädöskokonaisuudesta tulisi selkeämmin käydä ilmi, mitkä tahot vastaavat lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidosta ja niiden ennaltaehkäisystä. Hoidon seuranta ja hoitopolun selkeys vaativat myös toimenpiteitä. Yhteistyö huoltajien, opetushenkilöstön, opiskeluhuollon sekä hyvinvointialueiden perus- ja erikoissairaanhoidon välillä tulisi olla mahdollisimman esteetöntä ja siiloutumatonta hoitoa haettaessa, suunniteltaessa ja toteutettaessa. Pitäisi varmistaa paitsi riittävä henkilöstöresurssi opiskeluhuoltoon sekä palveluntuottajaverkosto hyvinvointialueille ja näiden kiinteä yhteistyö lapsen tai nuoren, koulujen, oppilaitosten henkilökunnan ja huoltajien kanssa. Huoltajille sekä opetus- ja opiskeluhuoltohenkilöstölle tulisi olla tarjolla riittävän selkeät ohjeet palvelupolusta oireilevalle lapselle apua haettaessa.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [ Esitetty terapiatakuu kohdentuu kuten oikein onkin sosiaali- ja terveydenhuollon tarjoamiin palveluihin. On kuitenkin syytä muistaa, että varhaiskasvatus ja sivistystoimi on se polku, jonka lähes kaikki lapset ja nuoret käyvät läpi. Varhaiskasvatuksessa työskenteleviä sote-ammattilaisia ei saa unohtaa. Lasten mielenterveyden tukemisen opintokokonaisuuden suorittanut lastenhoitaja/lähihoitaja on yksi varteenotettava kumppani. Varhaiskasvatuksessa varhaiskasvatuksen erityisopettajat ovat ylityöllistettyjä, eivätkä kulje lapsen ja perheen mukana koko päivää. Lastenhoitajat saavat usein laajemman kuvan kokonaisuudesta seuraamalla arkisissa toimissa lasta ja tätä kautta mahdollisimman varhain havaita ja tarvittaessa puuttua lapsen elämään. Sotealan ammattilaisia ei saa koulutustason perusteella jättää ulos näistä tehtävistä, koska kaikki lyhyitä psykososiaalisia interventioita tarjoavat ammattilaiset tulisi joka tapauksessa täydennyskouluttaa tehtävään. Lisäksi tiedonsiirto hyvinvointialueen ja kunnan järjestämän varhaiskasvatuksen ja sivistystoimen välillä täytyy turvata.]
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lääketieteellinen tiedekunta lausuu seuraavaa: ”Ehdotettu toteuttaisi tavoitetta, mutta on tärkeää huomata, että se yksin ei ole riittävä toimi. Vaikka terapiatakuun mahdollistamat interventiot riittävät osalle lapsista ja nuorista, osan nuorista ongelmat ovat senluonteisia, että ne edellyttävät edelleen kattavampaa arviointia sekä enemmän resursseja edellyttäviä interventioita. Kyse on tässä mielessä enemmän nykytilannetta kohentavasta ja täydentävistä palveluista kuin sellaisista, jotka lyhyellä aikavälillä voisivat olennaisesti korvata olemassa olevien palveluiden tarvetta” Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta lausuu seuraavaa: Terapiatakuu on tarpeellinen ja erityisesti perustason palveluiden vahvistaminen on tärkeää. Luonnoksessa todetaan, että palvelujärjestelmästä puuttuu perustason lasten ja nuorten mielenterveyden hoidosta vastaava taho. Tämän palvelujärjestelmän tason kehittäminen on olennaista ja se on juuri oikea paikka kohdennetuille ja lyhyemmille interventioille. Hoidon tarpeen arviointi perusterveyden huollossa on luonnoksessa merkitty lääkärien vastuulle. Onko tämä realistinen suunnitelma takuun toteutumisen kannalta? Riittääkö lääkäriresurssit tähän. Tässä palvelujärjestelmän kohdassa myös psykologien rooli voisi olla iso. Koska psykiatreista on todella kova pula, voisi psykologeilla olla perustasolla myös koordinointivastuu lasten ja nuorten mielenterveystyöstä (ennaltaehkäisyn ja kiireettömien hoitojen osalta). Tämä saataisi lisätä myös psykologien kiinnostusta julkisen sektorin työhön. Psykologia on ainut mielenterveyden hoitamiseen erikoistunut maisteritason korkeakoulututkinto. Myös lasten interventioista ja niiden tarpeen arvioinnista psykologeilla on paljon osaamista. Psykologeja valmistuu vuodessa noin 350. Tällä hetkellä hyvinvointialueet kykenevät heikosti hyödyntämään tätä erittäin osaavaa ammattiryhmää. Tulisi myös ottaa käyttöön kansallinen preventiivisten ohjelma lasten ja nuorten mielenterveysongelmien ehkäisyyn. ]
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää lausuntopyynnöstä. SLL kiittää hallitusta lasten ja nuorten terapiatakuun viemisestä valmisteluun ja sen huomioimisesta, että lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen vaatii erityistä huomiota. SLL arvioi, että säädöskokonaisuus toteuttaa osittain tavoitetta lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamisesta perustason palveluissa. SLL pitää kuitenkin asetettua ikärajaa keinotekoisena. On arvioitu, että 20–25 prosenttia nuorista kärsii jostakin mielenterveyden häiriöstä, mikä tekee niistä nuorten tavallisimpia terveysongelmia. Mielenterveyteen liittyvät syyt ovat yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy niin nuorilla kuin iäkkäämmilläkin suomalaisilla. Tämän vuoksi koko väestöä tai vähintäänkin kaikkia nuorisolain mukaisia nuoria eli alle 29-vuotiaita nuoria koskeva terapiatakuu olisi pitkän aikavälin vaikuttavuudeltaan mittavampi; OECD:n mukaan mielenterveyden häiriöt maksavat Suomelle vuosittain noin 11 miljardia euroa. Lukiolaisbarometrin (2022) mukaan noin 60 prosenttia lukiolaisista kokee opiskelun henkisesti raskaaksi. Kouluterveyskyselyn (2023) mukaan lukiolaisista yli viidesosa on kärsinyt kohtalaisesta tai vaikeasta ahdistuneisuudesta ja 43 prosenttia on ollut huolissaan mielialastaan vuoden aikana. Nämä nuoret siirtyvät korkeakoulutukseen usein jopa suoraan lukiosta, jolloin myös haasteet tyypillisesti jatkuvat ja osalla kasvavat uusien opintojen aikana. Korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimuksen (KOTT, 2021) mukaan ahdistus- tai masennusoireita oli kokenut 35 prosenttia korkeakouluopiskelijoista, ja psyykkistä kuormittuneisuutta oli kokenut jopa joka toinen opiskelija.]
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [THL arvioi, että lasten ja nuorten terapiatakuun tavoite on sinällään kannatettava: sillä mahdollistetaan rahoituksen kohdentaminen hyvinvointialueille lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihde-palveluiden saatavuuden parantamiseksi. Esitetyllä toimenpiteellä voidaan tukea mielenterveysstrategian rahoituksella toteutetun koulutuksen juurtumista sekä mielenterveysstrategian ja päihde- ja riippuvuusstrategian toimeenpanoa. Interventiokoulutuksilla mielenterveysosaaminen paranee ja heijastuu laajemminkin palveluiden laatuun. Jotta terapiatakuu voidaan toteuttaa käytännössä, perustason resursseja täytyy vahvistaa. On ollut epäselvyyttä siitä, keiden ammattilaisten tehtäviin interventioiden toteuttaminen sisältyy. Siksi interventioiden saatavuuden kannalta olisi tärkeää, että lain perusteluissa olisi maininta siitä, että interventioiden toteuttaminen on mm. osa kouluterveydenhuollon erityistä tukea (terveydenhuoltolaki 16 §) ja opiskeluhuollon kuraattorin ja psykologin opiskelijan hyvinvointia ja psyykkisiä valmiuksia tukevaa työtä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 7§). Hallituksen esityksen (HE) perusteluissa todetaan, että lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon ja tuen haaste on palvelujärjestelmän sirpaleisuus. Erityisesti asiaan liittyvissä selvityksissä on noussut esille vastuutahon puuttuminen perusterveydenhuollon lasten ja nuorten mielenterveyspalveluista. Tavoite parantaa lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuutta perustason palveluissa edellyttäisi ensisijaisesti palvelujärjestelmän hajanaisuuden ja em. palveluaukkojen korjaamista, mikä loisi paremmat edellytykset myös vaikuttavien psykososiaalisen tuen interventioiden implementaatiolle. Hallitusohjelman esityksessä (HE:ssä) todetaan, että lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon ja tuen haaste on palvelujärjestelmän sirpaleisuus. Kasvatus- ja perheneuvonnan osalta on tunnistettu kehittämistarpeita liittyen perustehtävän kirkastamiseen, tiedonhallintaan, resursointiin, saatavuuteen ja osaamisen vahvistamiseen liittyen. Terapiatakuuesitys ei ratkaise rakenteellista hajanaisuutta. Maahanmuuttopalveluissa, vankiterveydenhuollossa ja sijaishuollossa olevat lapset ja nuoret ovat haavoittuvimmassa asemassa. Ei ole realistista olettaa (kuten HE:ssä tehdään), että lastensuojelun sijaishuollossa, etenkin laitossijoituksessa, olevat pääsevät terapiatakuun piiriin sujuvasti matalan kynnyksen palveluiden kautta. Miten hyvin HE:n määritelmän mukaiset työmenetelmät sopivat näille lapsille ja nuorille? Näissä palveluissa ei ole riittävää osaamista terapiatakuun kuvaamiin lähestymistapoihin. Kuka vastaa koulutuksesta, riittääkö resurssi interventioihin, miten jatkuvuus interventioiden aikana turvataan? Näiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tarpeiden huomioimiseksi tulisi erikseen varmistaa riittävät resurssit ja osaaminen tarvittaessa monimuotoisiin palveluihin, eikä HE ole tässä riittävä.]
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [On tärkeää, että terapiatakuu edistyy ja lasten/nuorten mielenterveyspalveluja kehitetään. Ehdotettu säädöskokonaisuus edistää osaltaan tavoitetta. Seuraavat asiat kaipaavat mielestämme huomioita: mahdollinen hoitotakuun pidentäminen ei saa pidentää pääsyä hoidontarpeen arviointiin ja terapiapalveluihin. Hoitomuotoja ei tule rajata tiettyihin menetelmiin vaan niiden tulee perustua yksilölliseen tuen tarpeeseen. terapiapalveluja on saatava alueellisesti yhdenvertaisesti. Pidempi kestoiset psykoterapiat tulee sisällyttää hoitovalikoimaan. Palveluvalikoimassa tulee huomioida perheet ja lähipiirin kattavat hoitomuodot. Tarkemmin kohdassa 12.]
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Järjestöjen rooli ennaltaehkäisevässä työssä Lasten ja nuorten mielenterveyttä ei tule nähdä ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle kuuluvana kysymyksenä. Terapiatakuun lisäksi tulee panostaa lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien ennaltaehkäisyyn ja ko. työn riittävään resurssointiin. Ennaltaehkäisevällä matalan kynnyksen tuella voidaan estää ongelmien kärjistymisen ja vähentää kalliimpien palvelujen, kuten lastensuojelun tai erikoissairaanhoidon, tarvetta. Järjestöjen rooli mielenterveyttä tukevassa työssä tulee tunnistaa. Vaikka ahdistus- ja mielialaoireet ovat lisääntyneet lapsilla ja nuorilla, kaikkea oireilua ei tule tulkita mielenterveyden häiriöksi. Tarvetta on erityisesti matalan kynnyksen tuelle. Järjestöjen rahoituksen leikkaaminen on siten ristiriidassa terapiatakuun tavoitteiden kannalta. Vaarana on, että järjestöjen tekemän ennaltaehkäisevän ja mielenterveyttä tukevan työn heikentäminen vain lisää sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta ja toisaalta heikentää tukea tarvitsevien lasten ja nuorten tavoittamista. Lisäksi on tärkeää puuttua lasten ja nuorten mielenterveysongelmien taustalla oleviin juurisyihin, huomioida koko perhe tuen kohderyhmänä sekä turvata riittävä tuen ja palveluiden kokonaisuus. Riittävät resurssit ja alueellinen yhdenvertaisuus Hallitusohjelmaan on kirjattu lupaus turvata lainsäädännöllä lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021, 8 §) mukaan hyvinvointialueella on oltava riittävä osaaminen, toimintakyky ja valmius vastata sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä ja sen on huolehdittava asukkaidensa palvelutarpeen mukaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuudesta kaikissa tilanteissa. Järjestämisvastuunsa toteuttamiseksi hyvinvointialueella on mm. oltava palveluksessaan toiminnan edellyttämä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstö sekä järjestämisvastuunsa toteuttamisen edellyttämä riittävä oma palvelutuotanto. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyys ja saatavuus ovat heikentyneet valtakunnallisesti viime vuosina (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/164634). Lisäksi hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne, alueellinen vaihtelu palveluissa, palvelujärjestelmän siiloutuneisuus ja aito moniammatillisen yhteistyön puute tuovat haasteita lasten, nuorten ja perheiden palveluihin. Kuten lakiesityksessäkin todetaan, lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat merkittävän aliresursoituja. Perusterveydenhuollon puutteet heijastuvat kuormituksena sosiaalihuoltoon - alaikäisten lasten ja nuorten kohdalla perheneuvolaan, perhesosiaalityöhön sekä lastensuojeluun ja täysi-ikäisten kohdalla aikuissosiaalityöhön. Toteutuakseen käytännössä lasten ja nuorten terapiatakuu edellyttää riittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöresursseja ja aikaresursseja henkilöstön kouluttamisessa lakiesityksessä mainittujen menetelmien käyttöön. ]
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lastensuojelun Keskusliitto näkee tavoitteen lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamisesta tärkeänä. Tavoitteen toteutuminen edellyttäisi kuitenkin tuntuvia panostuksia perustason palveluiden henkilöstöresursseihin sekä panostuksia psykososiaalisten työmenetelmien kouluttamiseen. Lisäksi tavoitteen toteutuminen edellyttäisi sosiaalihuollon tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja innovaatio TKKI-rakenteiden luomista valtakunnallisella tasolla, jotta palvelun tutkimusperustaisuudesta, laadusta ja asiakasturvallisuudesta voitaisiin varmistua.]
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [On positiivista, että lapsille ja nuorille säädetään vahvennetuista sosiaalihuollon palveluista. Helsingin yliopiston näkemyksen mukaan tämä hallitusohjelmaan kirjattu tavoite on erittäin positiivinen ja tarpeellinen. Varsinainen ehdotus sisältää kuitenkin vielä useita puutteita, jotka kuvataan alla olevassa listauksessa. 1) Vanhemmuuden ja perhevuorovaikutuksen tukemisen jääminen esityksen ulkopuolelle. Esityksessä mainitaan lyhyesti vanhemmille suuntautuva psykoedukaatio, mutta neuvolassa ja perheneuvolassa tehtävä lapsi-vanhempi-työ sisältää pääasiassa muuta(kin) kuin psykoedukaatiota. Perhe ja koti ovat lapsen keskeisin kasvuympäristö ja mielenterveyden perusta. Terapiatakuu olisi tulossa koskemaan jo 0-5-vuotiaita lapsia. Tuossa ikävaiheessa tehokkaita ja näyttöön perustuvia menetelmiä lapsen tunne-elämän ja käyttäytymisen ongelmiin ovat terapiapalvelut, joissa lapsen oireilua hoidetaan pääosin vanhempien kautta ja joissa interventio kohdistuu vahvasti vanhempi-lapsi-vuorovaikutukseen. Tutkimusnäytön perusteella erityisen tehokkaita ovat erilaiset perhekeskeiset interventiot, joita tarjotaan raskaus- ja vauva-ajalla ja joissa fokusoidaan esimerkiksi kiintymyssuhteiden ja itsesäätelyn kehittymiseen (esim. Barlow, Bennett, Midgley, Larkin & Wei, 2015). Esityksessä tulisikin vielä vahvemmin painottaa vanhemmuuteen ja perhevuorovaikutukseen kohdistuvia interventioita pienten lasten kohdalla. 2) Esityksessä ei riittävällä tavalla huomioida monioireisuutta ja -häiriöisyyttä. On varsin harvinaista, että lapsella tai nuorella olisi vain yhdentyyppistä (neuro)psykiatrista oireilua; tyypillisesti samalla lapsella/nuorella on monia päällekkäisiä oireita tai häiriöitä. Oirekuva myös muuttuu usein iän mukana. Oireiden taustalla voi myös olla psykososiaalisia stressitekijöitä eikä kyseessä ole mikään varsinainen häiriö. Tästä johtuen mikään yksittäinen “vaikuttavaksi osoitettu psykoterapioihin perustuvan lyhytinterventio” ei useinkaan sellaisenaan vastaa lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin. Kuitenkin tällä hetkellä esitys rakentuu pitkälti yksittäisten lyhytinterventioiden varaan, jotka on kehitetty tietyn yksittäisen oireen/häiriön hoitoon ja joissa yksilöllinen räätälöintimahdollisuus jää niukaksi. 3) Esitys ei nykyisellään huomioi koulu- ja oppilaitospsykologien työn erityispiirteitä. Tutkimusnäytön valossa tehokkainta on varsinaisen kuntoutuksen/intervention lisäksi monialainen koulun, perheen ja eri terveydenhuollon toimijoiden välinen verkostotyö. Tiedetään, että koululla on aivan keskeinen rooli oireilua hoidettaessa: esimerkiksi kouluympäristön tekijät selittävät nuorten masennusoireilusta jopa 30-40 prosenttia (esim. Minkkinen, 2014; Shochet & Smith, 2014). Kouluissa ja oppilaitoksissa toimiva psykologi pyrkii ensi sijassa hoitamaan nuoren asioita osana verkostotyötä muiden koulun tai oppilaitoksen toimijoiden kanssa eikä työskentelyn pääpaino yleensäkään ole yhden yksittäisen “lyhytintervention” toteuttamisessa. Terapiatakuuesityksessä täytyykin vahvemmin huomioida koulujen kanssa tehtävä yhteistyö. 4) Esitys ei huomioi riittävästi neuropsykiatrisia häiriöitä (esimerkiksi ADHD, autismi, kielihäiriö, motorinen koordinaatiohäiriö) eikä niiden hoidossa keskeisintä ammattiryhmää, neuropsykologeja. Esitys käsittelee neuropsykologista kuntoutusta vain Kelan vaativan tai harkinnanvaraisen kuntoutuksen kautta ja esityksessä unohdetaan, että neuropsykologista kuntoutusta on saatavilla myös hyvinvointialueiden omana palveluna tai ostopalveluna palvelusetelinä. Tämä olisi tarpeen täydentää esitykseen. 5) Esitys on menetelmäkeskeinen, ei tarvekeskeinen. Nykyisessä esityksessä terapiatakuu olisi ulottumassa vain kapeasti valittuihin menetelmiin, jotka on kuvattu termillä “vaikuttaviksi osoitetut psykoterapioihin perustuvat lyhytinterventiot”. Suuri osa näistä interventioista on kaupallisesti lisensoituja. Terapiatakuun pohjaksi tämä määritelmä on kuitenkin harhaanjohtava tai jopa virheellinen. Se rajaa pois merkittävän määrän hyviä ja tehokkaita hoitomuotoja, joissa on päällekkäisiä sisältöjä “lyhytinterventioiden” kanssa, joista Suomessa on hyvää osaamista ja joita tarjotaan jo nyt toimivasti. Käytännössä ihan samoja hoitoelementtejä ja -sisältöjä on muissakin Käypä hoito -suositusten mukaisissa hoitomuodoissa, mutta nykyinen terapiatakuuesitys ei näitä tunnista (koska niitä ei kutsuta termillä “lyhytinterventio”). 6) Esityksessä tulisi ottaa kantaa, missä vaiheessa hoidon tavoitteet tai hoidon kannalta keskeinen arviointi toteutetaan. Nykyisellään esitys kuvaa, että hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve hoidolle on todettu. Esitys ei kuitenkaan erottele hoidon tarpeen arviointia sekä taustalla olevan ja hoidettavan syyn arviointia. Henkilöllä voi olla selkeä hoidon tarve, mutta tämä ei vielä tarkoita, että hoitotaho tietäisi keskeisen syyn, johon hoitotoimilla pyritään puuttumaan. Esityksessä tulisikin täsmentää, miten soveltuvimman hoitomuodon arviointi tullaan toteuttamaan ja missä aikataulussa tämä tulisi toteuttaa. Mikäli hoitoonohjaus toteutetaan esimerkiksi oirekyselyiden perusteella selvittämättä varsinaista oireita aiheuttavaa ]
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Kts. kohta 12]
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Rakenteiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi olisi jatkossa kohdennettava rahoitusta myös mielenterveyspalveluiden keskitetylle taholle osaamiskeskuksille.  Osaamiskeskukset toimisivat yhteistyöalue- ja kansallisella tasolla siten, että niiden yhteistyötä voisi koordinoida  kansallinen osaamiskeskus, joka myös ylläpitäisi kansallisesti käytettyjä työkaluja.  Rakenteet voidaan turvata asetuksella ja YO-HVA:lle tähän kohdennetulla rahoituksella. Rakenne syntyisi keskittämisasetukseen velvoitteita päivittämällä. YTA-sopimus ei riitä rakenteiden luomiseen, koska se ei ole velvoittava vaan ainoastaan mahdollistava. Tarvitaan koordinaatiota yhteistyöalue- ja kansallisella tasolla hoidon porrasteisuudesta, kansallisesti käytettävien työkalujen ylläpitämisestä, terapiatakuun kattamien menetelmien valintaprosessista, menetelmistä luopumisesta, tilastoinnin ja muun tietopohjan kansallisesta yhdenmukaistamisesta.  Menetelmävalikoima ei voi olla staattinen, sillä uusia menetelmiä kehitetään jatkuvasti. On välttämätöntä rakentaa jatkuva määrittely- ja käyttöönottoprosessi, jossa voidaan hyödyntää kansallisesti parasta asiantuntemusta sekä menetelmistä että niiden sopivuudesta palvelujärjestelmän käyttöön.   Yhdenvertaisuudella tavoitellaan kansallisesti yhteisesti määritettyä palvelu- ja menetelmävalikoimaa. Tällainen valikoima mahdollistaa hoidon saatavuuden ja palvelutason kansallisen vertailun. Jos menetelmät ovat hyvinvointialueilla erilaisia, ei todellista benchmarkingia ja painetta parantaa palveluja saada aikaan. Yhdenvertaisuutta ei saavuteta liioin, jos jokainen yliopistosairaalaa ylläpitävä Hyvinvointialue voi ylläpitää itsenäisesti muista erillistä psykososiaalisten hoitojen valikoimaa.  On  välttämätöntä, että mielenterveystyön sisällöt saadaan vahvistumaan lasten, nuorten ja perheiden osalta ja muodostumaan hyvinvointialueilla aikaisempaa yhdenmukaisemmiksi.]
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry kiittää mahdollisuudesta lausua lakiluonnoksesta. Arvioimme, että ehdotettu säädöskokonaisuus toteuttaa tavoitteensa lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamisesta perustason palveluissa. Pidämme kuitenkin ristiriitaisena esityksessä tehtyä rajausta nuorten osalta tarkoittamaan alle 23-vuotiaita. Mielenterveyden haasteista aiheutuvien kustannusten näkökulmasta paras ratkaisu olisikin laajempi, koko väestöä koskeva terapiatakuu. Rajaus alle 23-vuotiaisiin jättää ulkopuolelleen yli 44 % ammatillisen toisen asteen opiskelijoista (Vipunen, 2022). Esitetyn terapiatakuun toteutuessa tulee kiinnittää erityistä huomiota 23 vuotta täyttäviin palvelun piirissä oleviin tai olleisiin nuoriin. Näiden nuorten osalta tulee taata hoitopolun jatkuminen sekä avun saatavuuden takaaminen nuoren tarpeiden mukaisesti. Esimerkiksi tilanteita, jossa palveluiden tarjonta lopetetaan nuoren täytettyä 23 vuotta, tulee välttää. Samalla olemme huolissamme sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan riittävyydestä. Riittävästi resursoitu palveluntuotanto on välttämätöntä, jotta hoito lain määräämässä aikarajassa pystytään takaamaan.]
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Lain toimeenpanossa onnistuminen edellyttää mittavaa ja suunnitelmallista valmistelutyötä hyvinvointialueilla. Henkilöstön osaamisen kehittämistä tarvitaan toimeenpanossa onnistumiseksi. Lyhytpsykoterapian osalta nähdään merkittävän haasteena psykoterapiakoulutettujen henkilöiden riittävyys, vaikka lyhytpsykoterapiaan ohjautuukin vain osa hoitoa ja tukea tarvitsevista.]
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole huomautettavaa esitettyihin lainsäädäntömuutoksiin. Hallituksen esitys on pääsääntöisesti huolellisesti laadittu. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomioita seuraaviin kohtiin, joita tulisi vielä täsmentää. Kulttuurin, taiteen ja harrastamisen vaikutukset Taiteen vaikutukset kohdistuvat ihmisen mieleen ja tunteisiin sekä kokemukseen osallisuudesta ja elämänhallinnasta. Osallistuminen kulttuuriin ja taiteeseen tukee terveyttä edistävää käyttäytymistä, vähentää yksinäisyyttä, edistää sosiaalista sitoutumista ja lisää sosiaalista tukea ja sosiaalista pääomaa. Taideosallistumisella on merkittäviä vaikutuksia syrjäytymisen ehkäisyyn, mielenterveyden ongelmien ennalta ehkäisyyn ja niiden kanssa selviämiseen. Esimerkiksi Duodecimin Terveyskirjastossa (https://www.terveyskirjasto.fi/dlk01283#s3) julkaistiin 19.12.2023 neurologian dosentti Markku T. Hyypän kooste kulttuurin ja terveyden suhteesta. Kulttuurin harrastaminen vaikuttaa terveyteen, hyvinvointiin ja elinikään merkittävästi. Pääministeri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa kannustetaan hyvinvointialueita panostamaan asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden kannalta keskeisiin ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin. Tavoitteena on esimerkiksi kulttuurin ja taiteen sekä liikunnan laajempi hyödyntäminen ennaltaehkäisevässä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kiitämme HE-luonnosta lasten ja nuorten terapiatakuusta taideterapioiden mahdollisuuksien huomioimisesta. Kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta ehdotamme kahta pientä lisäystä ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kohtiin seuraavasti: s. 9 Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin liittyy myös muuta haitallista terveyskäyttäytymistä, kuten liian vähäinen unen määrä, vähäinen liikunta, (lisäys) harrastusten puuttuminen, runsas digilaitteiden käyttö, sekä nuorilla myös tupakointi, nuuskan tai muiden nikotiinituotteiden käyttö, runsasta alkoholin käyttöä ja huumekokeiluja. s. 83 Esitetyn 1 momentin soveltamisessa olisi huomioitava, että lapsi, nuori tai perhe voi saada riittävän tuen jo esimerkiksi ohjatun omahoidon tai vapaamuotoisen psykososiaalisen tuen avulla. Kokonaistilanne tulisi aina arvioida huolellisesti ja käynnistää ensisijaisesti tarvittavat lapsen, nuoren tai perheen arjen toimintaympäristöön kohdistuvat tukitoimet. Näitä voivat olla esimerkiksi uneen, ravitsemukseen, fyysiseen aktiivisuuteen, kulttuuriharrastamiseen, opintoihin taikka perheen arkeen liittyvät tukitoimet. Mielenterveyden häiriöiden kuvaus Hallituksen esitystä olisi hyvä täsmentää mielenterveyden häiriöiden kuvauksen osalta. Hallituksen esityksen (sivu 8) mukaan lasten ja nuorten mielenterveyttä ei voi tarkastella irrallaan muusta hyvinvoinnista ja laajemmasta sosiaalisesta kontekstista. Esimerkiksi oppimisympäristöjen merkitys hyvinvoinnille on suuri. Vuonna 2022 peruskoulun oppilaista 24 prosenttia sai tehostettua tai erityistä tukea, ja tukea tarvitsevien määrä on kasvussa. Lukiolaisbarometrin mukaan kolmasosa opiskelijoista kokee tarvitsevansa enemmän tukea opiskeluun, ja noin 60 prosenttia lukiolaisista kokee opiskelun henkisesti raskaaksi. Lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia haastavat myös esimerkiksi vähäinen liikkuminen ja ylipaino. Esitystä tulisi tarkentaa, koska se nyt antaa vaikutelman, että lasten ja nuorten terveyttä haastaisivat vähäisen liikkumisen ja ylipainon ohella oppimisympäristöt. Hallituksen esityksen (sivu 68) mukaan esitetyllä lainsäädännöllä ei myöskään pystytä vaikuttamaan lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien ongelmien juurisyihin, kuten koulukiusaamiseen tai perheiden arkeen liittyviin haasteisiin. Kuvaus mielenterveysongelmien juurisyistä on kapea, jättäen pois esimerkiksi geneettiset riskitekijät ja sairaudet. Tarkennettavaa on myös sivulla 9, jossa ADHD rinnastetaan virheellisesti mielenterveyden häiriöksi. Esityksen mukaan mielenterveyden häiriöiden yleisyydestä suomalaisilla lapsilla ja nuorilla ei ole täsmällistä tietoa, mutta on arvioitu, että kaikkiaan noin 10-15 prosentilla lapsista ja 20-25 prosentilla nuorista on jokin mielenterveyden häiriö. Lapsilla yleisimpiä häiriöitä ovat käytöshäiriöt, aktiivisuuden ja käyttäytymisen häiriö (ADHD) sekä ahdistuneisuushäiriöt.” Neuropsykiatriset oireet sekoitetaan mielenterveyden häiriöihin myös myöhemmin, esimerkiksi sivulla 19. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei kuitenkaan esitä, että lapsia ja nuoria, joilla neuropsykiatrisita oireita, suljettaisiin esitettyjen palvelujen ulkopuolelle, vaan ainoastaan esityksen taustatietojen tarkentamista tältä osin. Koulutukseen liittyvät huomiot Sivulla 40 esitetyt tiedot psykologikoulutuksen aloittaneista ovat erilaiset, kuin opintohallinnon tietopalvelu Vipusen tiedot. Korkeakoulujen ensimmäisen syklistä (alemmasta korkeakoulututkinnosta) alkavasta koulutuksessa, jota tähtää psykologian maisteritutkintoon, on paikan vastaanottaneita ollut vuonna 2022 vain 392 opiskelijaa. Opiskelijamäärät ovat ennen tätä ja vuonna 2023 olleet alemmat. Opetus- ja kulttuuriministeriö toimittaa tarkemmat aloittajatiedot erikseen valmistelijoille. Psykologien, psykoterapeuttien ja erikoislääkärien roolia palvelujen saatavuudelle ja palveluketjuille on analysoitu varsin vähän hallituksen esityksessä. Sivulla 41 on virheellinen tieto psykoterapeuttikoulutusta koskevien hallitusohjelmakirjausten toimeenpanosta. Opetus- ja kulttuuriministeriö ei vastaa kirjausten toimeenpanosta, vaan päävastuu psykoterapeuttikoulutuksen uudistamisesta on sosiaali- ja terveysministeriöllä, jonka hallinnonalalla psykoterapeuttikoulutuksesta myös säädetään. Ministerit Multala ja Juuso ovat sopineet ministeriöiden välisestä työnjaosta 12.3.2024 (VN 1084/2024 OKM-3). Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa jatkovalmistelusta vain siltä osin, kuin kyse on matalan kynnyksen palvelujen edellyttämän osaamisen sisällyttämisestä osaksi korkeakoulututkintoa. Valmistelussa eteneminen edellyttää kuitenkin sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää varsinaisen psykoterapeuttikoulutuksen uudistamisen ja valmistelee tarkemman vision ja tavoitetilan matalan kynnyksen palveluissa tarvittavien ammattilaisten rooleista, osaamistarpeista ja suhteesta psykoterapeuttikoulutukseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää tärkeänä kiirehtiä valmistelun aloittamista, jotta terapiatakuun edellyttämää osaamista voidaan tuottaa myös osana psykoterapeuttikoulutusta ja soveltuvin osin osana korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. Hallituksen mukaan esitetty lainsäädäntö loisi myös tarpeen palkata lisää henkilöstöä tilanteessa, jossa henkilöstön rekrytoinnissa on haasteita. Tilanne on jonkin verran helpottunut hyvinvointialueiden järjestämisvastuun myötä, mutta henkilöstön saatavuus vaihtelee alueittain ja ammattiryhmittäin. Esitetyssä lainsäädännössä on pyritty huomioimaan, että eri ammatti-ryhmiä voitaisiin hyödyntää mahdollisimman laajasti sekä sosiaali- että terveydenhuollosta. Lainsäädännön toimeenpanoon liittyen hyvinvointialueiden olisi tehtävä toimenpiteitä, joilla ne voisivat vahvistaa sekä henkilöstön pysyvyyttä, että uuden henkilöstön rekrytointia tukevia vetovoimatekijöitä. Sosiaali- ja terveysministeriö on myöntänyt vuoden 2024 alussa hyvinvointialueille valtionavustuksina yli 800 000 euroa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön työnjakoa uudistaviin pilotteihin sekä työkykyä tukevaan toimintaan. Osana Hyvän työn -ohjelmaa sosiaali- ja terveysministeriö toteuttaa muitakin toimenpiteitä, joiden voidaan arvioida tukevan hyvinvointialueita esitetyn lainsäädännön toimeenpanossa. esityksessä ei ole tunnistettu työvoimapulan vaikutuksia koulutusmääriin. Hallituksen esityksessä ei ole tunnistettu tarpeita koulutusmäärien lisäämiseen osana työvoimapulan ratkaisua. Hallituksen esityksen mukaan esitetyllä lainsäädännöllä olisi vaikutuksia henkilöstön osaamisen kehittämisen ja rekrytoinnin osalta. Lainsäädännön toimeenpano edellyttäisi sosiaali- että terveydenhuollon ammattihenkilöille osaamisen vahvistamista takuun piiriin kuuluvissa menetelmissä. Keskeisimpiä ammattiryhmiä ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, sosionomit, opiskeluhuollon kuraattorit ja sosiaalityöntekijät. Keskeisistä ammattiryhmistä ei ole tunnistettu psykologien roolia. Opetus- ja kulttuuriministeriön tietojen mukaan yliopistoissa psykologikoulutuksesta vastaavilla on valmiudet muuttaa opetussuunnitelmia siten, että ne tuottavat osaamisen lyhytinterventioihin. Hallituksen esityksen mukaan psykososiaalisia hoitoja voivat antaa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka ovat saaneet kyseisen menetelmän käyttöön liittyvän koulutuksen. Näiden hoitojen toteuttajilla ei yleensä ole varsinaista psykiatrian erityiskoulutusta tai pitkää psykoterapeuttikoulutusta. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota siihen, että toiminnan edellyttämästä koulutuksesta ja ammattihenkilöasemasta ei ole esitetty velvoittavaa säännöstä. Hallituksen esityksessä olisi hyvä tarkentaa, kuka vastaa kyseisen menetelmän käyttöön liittyvän koulutuksen asianmukaisuuden arvioimisesta. Hallituksen esityksestä on tulkittavissa, että arvioinnin tekee työnantaja, joka tekee harkinnan hankkiessaan täydennyskoulutusta, arvioidessaan henkilöiden aiemmin hankkimaa osaamista rekrytointitilanteessa, päättäessään ostopalveluina tehtävien hankintojen ehdoista tai siitä, millaisiin palveluihin palveluseteliä voi käyttää. Jotta lain soveltamisvaiheessa eri kouluttajatahojen kelpoisuudesta ei synny epäselvyyttä, hallituksen esityksestä olisi hyvä käydä selkeästi ilmi, kuka vastaa aiemmin suoritetun tai suoritettavan täydennyskoulutuksen soveltuvuuden arvioinnista kyseiseen tehtävään. Jatkotyössä on hyvä huomioida, että täydennyskoulutustarjonnan tuottaminen markkinoille olisi täysin vapaata, jolloin hyvinvointialueiden rooli täydennyskoulutuksen laadunvarmistuksessa on merkittävä. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää erittäin tärkeänä sitä, että ehdotetut psykososiaaliset menetelmät perustuva tutkimusnäyttöön, kuten esityksessä todetaankin. Hallituksen esityksessä olisi hyvä vielä käsitellä, millaisia edellytyksiä tämä asettaa menetelmien täydennyskoulutukseen ja tutkimukseen. Palvelujärjestelmän kuvaus näyttöön perustuvan toiminnan ohjaamiseksi on perusteellista, mutta korkeakoulujen roolia koulutuksen ja toiminnan edellyttämän tutkimuksen tuottajana ei käsitellä. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö, viitaten s. 28–29 tietoihin psykososiaalisten menetelmien käyttöönoton tukemiseen liittyvän sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamaan Kansallinen implementointiosaaminen lasten ja nuorten kasvun tueksi (Kasvun tuki KI) 2023-2025 -hankkeeseen ja tietoon, että sen kehittämistyö kohdistuu myös sivistystoimeen ja opiskeluhuoltoon, pitää tärkeänä tuoda hallituksen esityksessä esiin, että sivistystoimen osalta kehittäminen kohdistuu sivistystoimen kanssa tehtävään yhteistyöhön, ei sivistystoimeen. Opetus- ja kulttuuriministeriö on kyseisen hankkeen yhteydessä tuonut aiemminkin esiin, että psykososiaalisten menetelmien implementointi ei ole kasvatus- ja opetushenkilöstön tehtävä tai kuulu heidän ammatilliseen osaamiseensa eikä hallituksen esityksestä myöskään saisi muodostua tällaista vaikutelmaa. Saamelaisten palvelujen osalta voi hallituksen esityksessä mainita, että opetus- ja kulttuuriministeriö on tukenut saamenkielisten palvelujen edellyttämän osaamisen hankkimista rahoittamalla vuonna 2022 Oulun yliopiston ja Lapin ammattikorkeakoulun hankkeita, joilla koulutetaan saamenkielistä sosiaali- ja terveysalan henkilöstöä ja kehitetään koulutusta. Oulun ja Lapin yliopiston yhteistyössä toteutettavaa Saamen kieli- ja kulttuurikoulutus sosiaali- ja terveysalalle (2023‒2026) -hanketta rahoitettiin 1 000 000 eurolla. Lapin ammattikorkeakoulun vetämää Kulttuurisensitiivisen koulutuksen yhteiskehittäminen saamelaisten sosiaali- ja terveyspalveluille -hanketta rahoitettiin 918 635 eurolla. Hanke toteutetaan Lapin, Oulun ja Diakonia ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Opiskeluhuoltoon liittyviä huomioita Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa opiskeluhuollon osalta kiinnittää huomiota siihen, että vaikutusten arvioinnin mukaan, s. 67, esitetään mahdollisena vaikutuksena, että yhteisöllisen opiskeluhuollon osuus verrattuna yksilökohtaiseen voisi pienentyä. Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa esittää huolensa tästä mahdollisesta vaikutuksesta ja pyytää huomioimaan ehdotuksissa, että opiskeluhuollon kokonaisuudesta säädetään Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa eikä mielenterveyspalvelujen toteuttaminen ole opiskeluhuollon lakisääteinen tehtävä. Kuten esityksessä on kuvattu, on yhteisöllinen opiskeluhuolto jo nykytilanteessa vähentynyt. Esitämme vaikutusten arviointiin nykyisen sijaan kirjausta siitä, että yhteisöllinen opiskeluhuolto on koulu- ja oppilaitosyhteisön yhteinen tehtävä ja se tulee edelleen nähdä myös opiskeluhuoltopalveluiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten ensisijaisena opiskeluhuollon tehtävänä, lain (1287/2013) sanamuodon mukaisesti: Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. ]
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Terapiatakuu pyrkii hyvään tavoitteeseen saada psykososiaalista tukea mielenterveyden haasteisiin varhaisessa vaiheessa. Säädöskokonaisuudessa ehdotettu terapiatakuu ei kuitenkaan ole lainkaan ongelmattomasti yhteensovitettavissa muun lainsäädännön kanssa (Sosiaalihuoltolaki, Opiskeluhuoltolaki). Tarvitaan lisäresursointia perustason sosiaali- ja terveydenhuoltoon laaja-alaisesti. Lapsille ja nuorille tulisi olla saatavilla ennaltaehkäiseviä sosiaali- ja terveyspalveluja sekä hoitoa riittävästi, olivatpa ongelmat mielenterveyteen tai muihin huoliin liittyviä. ]
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Takuussa tulee näkyä voimakkaammin se, että lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat seurausta erilaisista syistä, jolloin hoidonkin tulee olla erilaista. Lasten kohdalla hoidon tulee aina pohjata riittävän laajaan arvioon, jossa kartoitetaan myös lapsen mahdolliset kielelliset ja muut oppimisen haasteet. Kielelliset haasteet voivat aiheuttaa mielenterveydellisiä vaikeuksia sekä käyttäytymisen haasteita, jolloin tuloksellisuuden kannalta on tärkeää hoitaa myös syytä (kielelliset vaikeudet), eikä vain seurauksia. Tässä keskeistä on riittävä moniammatillinen perustason työntekijöiden resurssointi sekä hoidon porrastus, jossa huomioidaan myös lasten mahdolliset kielelliset ja oppimisen haasteet mielenterveyden ongelmien riskitekijänä. ]
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Säädöskokonaisuus korostaa perustason mielenterveyspalveluiden vahvistamista. Tämä tarkoittaa käytännössä, että esimerkiksi koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, terveyskeskuksissa ja muissa perusterveydenhuollon yksiköissä tulisi olla riittävästi resursseja ja osaamista vastata lasten ja nuorten mielenterveystarpeisiin. Säädöskokonaisuudessa tulisi selkeämmin määritellä kenen tehtävä on hoitaa lasten ja nuorten mielenterveysongelmia. Soveltamisen kannalta sääntelyn toimivuus edellyttää tarkempia ohjeita, riittäviä resursseja, tehokasta seurantaa ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä ohjattaessa lapsi/nuori hoidon toteuttajalle. Ilman näitä elementtejä toteutuminen voi olla epätasaista ja säädösten tavoitteet voivat jäädä saavuttamatta.]
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Kyllä
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [SYL on tyytyväinen pitkään toivomansa terapiatakuun toteutumishankkeen käynnistymiseen. Esityksellä tiukennetaan merkittävästi psykososiaalisen interventioiden osalta hoitojakson aloitusmääräaikaa nykyisestä kolmesta kuukaudesta (ThL 51 a § 4 mom.). Olemme kuitenkin pettyneitä esitysluonnoksessa mainittuun terapiatakuun alle 23-vuotiaiden ikärajaukseen, jota pidämme aivan liian kapeana. Tuomme esille painokkaan toiveemme terapiatakuun ulottamisesta koskemaan yleisesti nuorisolain (1285/2016, 3 §) mukaisesti alle 29-vuotiaita nuoria aikuisia. Luonnoksessa nyt esitetty ikärajaus jättää noin kolme neljäsosaa korkeakouluopiskelijoista takuun ulottumattomiin. Esitämme lisäksi, että jokainen korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon piirissä oleva olisi oikeutettu iästään riippumatta terapiatakuun alaisiin palveluihin. Vahvana perusteena ikärajattomuuteen korkeakouluopiskelijoiden kohdalla pidämme opiskelijoiden muuhun väestöön nähden poikkeuksellisen korkeaa mielenterveyshaasteiden esiintyvyyttä (KOTT2021, THL). Koronakriisin myötä entisestään syventynyt kansallinen mielenterveyden kriisi tarvitsee SYLin mukaan nyt mahdollisimman laajasti opiskelijoita tukevan, pitkäjänteisen hoitomuodon kehittämisen ja toteuttamisen. Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuolto ja sen käsittämät palvelut ovat myös muusta lainsäädännöstä erillinen kokonaisuutensa, mikä tuo lainsäädännön näkökulmasta mahdollisuuden terapiatakuun alaisten palveluiden sisällyttämisen ja resursoimisen osaksi opiskeluterveydenhuollon palveluvalikoimaa. Sisällyttäminen voitaisiin tehdä täten muuttamalla lakia korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta (695/2019, § 10 & § 12). Korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon palveluita tuottavan YTHS:n mukaan opiskelijoiden mielenterveyden ongelmat puhkeavat tai lisääntyvät tyypillisesti opiskelujen alku-ja loppuvaiheessa. Esitetty terapiatakuu ei näin tue opiskelijaa tutkinnon loppuun suorittamisessa ja valmistumisessa. On lisäksi huomattava, että ilman lisäresursointia on myös varteenotettavana uhkana takuun ulkopuolelle jäävien 23-vuotiaiden ja sitä vanhempien opiskelijoiden hoitopääsyjonojen piteneminen.]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Tarvitaan perustasolle riittävä resurssointi, koska henkilöstön saatavuus muodostuu todennäköisesti ongelmaksi säädöskokonaisuuden tavoitteiden toteuttamisessa. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat olleet aliresursoituja jo ennestään ja palvelujen kysyntä ja tarve ovat lisääntyneet useiden vuosien ajan. Nyt resurssien tarve kasvaa entisestään. Koska palveluntarve on suurta ja terapiatakuu edellyttää toimenpiteitä säännellyn rajan puitteissa, tarvitaan uuden henkilökunnan palkkaamista ja nykyisen henkilökunnan lisäkoulutusta. Hyvin suurella todennäköisyydellä tarvitaan ammattilaisten koulutusmäärien lisäämistä, mikä ei kuitenkaan tuo nopeaa helpotusta henkilöstötarpeisiin. Esitettyjen varhaisen vaiheen lyhyiden psykososiaalisten hoitojen toteutumiseksi tarvitaan mielenterveystyön ammattilaisten hyödyntämisen lisäksi muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kouluttamista. Myös nyt töissä olevan henkilöstön hyvinvointiin on panostettava. Esityksessä mainitaan myös terveyskeskuslääkärien tarvitsema lisäkoulutus. Lääkäreiden koulutus ei pelkästään auta tilanteessa, jossa terveyskeskuslääkärien työpäivät ovat jo ennestään täynnä. Oleellista on myös, miten yhtälö perusterveydenhoitotakuun piteneminen kolmeen kuukauteen ja lasten ja nuorten terapiatakuun tarjoaminen lyhyemmässä 28 vuorokauden määräajassa saadaan toimimaan? Esityksessä terapiatakuun toteutumisen seurantaa tehtäisiin hyvinvointialueiden julkaisemilla tunnusluvuilla enimmäisaikojen toteutumisessa. Potilas- ja asiakastietojärjestelmiin kerättäisiin alueellisesti ja kansallisesti vertailtavaa tietoa kuten hoidossa ja interventiossa olevien potilaiden ja asiakkaiden määrä, toteutunut käyntitiheys, hoito- ja palvelujakson kesto ja yksilöllisen hoitovasteen kesto. Vaikutusten jälkiarvioinnin kohdalla esityksessä tuodaan esille, että esitetyn lainsäädännön toimeenpanon vaikutusten seuranta edellyttää kansallisen indikaattoritiedon sekä lasten ja nuorten kokemustiedon keräämistä ja analysointia. SOSTE korostaa, että tuloksellisuuden mittaamisessa tulee tärkeä paino olla asiakaskokemuksista saatu tieto hoidon vaikuttavuudesta. Hyvinvointialueet vastaavat menetelmien arvioinnista, osaamisen ylläpidosta ja suunnitelmallisesta käyttöönotosta - miten turvataan yhdenvertaisuus alueellisesti?]
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Kyllä
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Kyllä
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia [Riittävää perustason työntekijöiden resursointia. Jatkuvaa heidän koulutustaan (hva:lle valtakunnallisesti tarjottuna koulutuksena) vaikuttavaksi tiedettyihin menetelmiin. Valtakunnallista koordinaatiota hoidon porrastuksessa. Takuun pitäisi kohdistua siihen, että interventioita on *saatavilla* yleisesti hyvinvointialueella (koulutus, henkilöstö), ei siihen, että yksittäinen potilas saa intervention tietyn ajan sisällä.]
      • 3. Onko sääntely takuun piiriin kuuluvista psykososiaalisista interventioista terveydenhuoltolain 53 §:n ja opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:n säännöksissä soveltamisen kannalta toimiva?
        *
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Kyllä
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla: Invalidiliitto pitää ongelmallisena terapiatakuun rajaamista 23 vuoden ikään. Esityksen ikärajaa tulisi nostaa nuorisolain mukaiseen alle 29 ikävuoteen. Mikäli terapiatakuu rajattaisiin 23-vuotiaille ja sitä nuoremmille jättäisi se esimerkiksi 75 % YTHS:n palveluiden piirissä olevista opiskelijoista terapiatakuun ulkopuolelle. Liikuntavammaisten ja harvinaissairaiden nuorten itsenäistyminen ja opintojen aloittaminen saattavat mm. esteettömien ja saavutettavien asuntojen ja henkilökohtaisten avustajien saamisen vaikeuksien vuoksi siirtyä vanhemmalle iälle ja osaltaan lisätä mielenterveyden haasteita ja terapiapalveluiden tarvetta.]
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lausunto kokonaisuudessaan kohdassa 12]
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [FSS föreslår att hälso- och sjukvårdslagens 53 § ändras så att åldersgränsen för korttidspsykoterapi eller ur psykoterapin härledd strukturerad och tidsbegränsad psykosocial behandling höjs från 23 till 29 år. I lagen om studerandehälsovård för högskolestuderande behöver åldergränsen på 23 år i 10 § strykas, så att alla högskolestuderande är berättigade till terapigarantin. Psykisk ohälsa slutar inte vid 23 års ålder, utan är i själva verket mycket förekommande i just åldern 23-29. Det är därmed orimligt att lägga åldersgränsen på 23 år.]
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Eftersom interventionen för de yngre barnens del inte nödvändigtvis är riktad mot barnet utan snarare mot föräldraskapet eller liknande. Den föreslagna formuleringen för terapi ("korttidsterapi eller strukturerad och tidsbegränsad psykosocial behandling som härrör från psykoterapi") kommer att orsaka tolkningsproblem vid genomförandet och uppföljningen av garantin, både för längre och kortare interventioner, eftersom det inte finns någon tydlig konsensus om definitionerna. Hur lång är fortfarande kort? (terapisessioner 12/16/20/30?) Hur lång måste den vara för att fortfarande uppfylla kriteriet för "psykosocial behandling"? Lagen kan kanske inte detaljerat definiera detta, men en nationell konsensus om tolkningen av de interventioner som nämns i Terapiat etulinjaan-projektet skulle vara till betydande hjälp. När man talar om korttidsterapi, menar man att tjänsten endast kan ges av en psykoterapeut, inte en korttidsterapeut. Hur garanteras då tillgången till tjänster och kostnadsutvecklingen? "Psykosocial behandling" som anges i lagen måste vara nationellt enhetlig och baserad på forskning om de relaterade metoderna. Annars finns det en risk för att olika lokala tjänsteutbud och tillämpningar uppstår. När det gäller socialtjänster finns det många obesvarade frågor: vem gör behovsbedömningen, vem utvärderar individens process och hänvisar vidare om en kort intervention inte är tillräcklig? Kommer personalen också att utbildas för detta? Och hur är det med uppföljningen av kvaliteten? Kommer barnets eller den ungas situation som helhet att bedömas tillräckligt väl, så att vården inte bara behandlar ett symptom i taget och bildar en kedja? Dessutom måste det beaktas att studenthälsovårdslagen omfattar tjänster från Studenternas hälsovårdsstiftelse (SHVS). Detta innebär att högskolestuderande kan få sina tjänster antingen från SHVS eller från välfärdsområdet. Detta kan utgöra ett hot eftersom om SHVS inte kan tillhandahålla tillräckliga mentalvårdstjänster eller begränsa dem, kommer klienterna att i allt högre grad hänvisas till välfärdsområdena. Denna klientgrupp kommer då att belasta öppenvårdens samt mentalvårds- och missbrukartjänsterna. ]
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Tärkeää on, että perustason palvelut ovat oikeat ja oikea-aikaset. On huomioitava myös perheeseen kohdistuvat palvelut, jotka määrittyvät lapsen iän mukaisina. Onko laissa määritelty, kuka tai mikä taho voi suorittaa intervention? Tämä prosessi (polku) tulisi olla selkeästi kirjattu.]
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Esityksessä rajataan alle 23-vuotiaan korkeakouluopiskelijan interventioiksi perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito. HYY toivoo, että esityksessä mahdollistettaisiin palveluntarjoajalle mahdollisuus valita opiskelijalle mahdollisimman tarkoituksenmukainen hoitomenetelmä ja polku. Mahdollisimman oikeasuhtaisilla hoitomenetelmillä ja palveluilla opiskelija hyötyy terapitatakuusta mahdollisimman paljon. HYY näkee terapiatakuun onnistumisessa keskeiseksi resurssien mahdollisimman tehokkaan käytön, joka edellyttää opiskelijoiden pääsyä mahdollisimman tarpeenmukaisiin palveluihin.]
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Kyllä
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lailla ei tule määrittää mitä interventioita käytetään. Käsite psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen interventio on hankala mutta parempi kuin yksittäisten intervetioiden mainitseminen. Perustason inteventiovalikkoon tulee kuulua riittävän laajalti interventioita erilaisiin lasten mielenterveyden ongelmiin ja häiriöihin, mutta esityksessä tulee mainita erikseen myös nimenomaan vanhempien toimintakykyyn tai mielenterveyteen kohdistuvat interventiot lapsen mielenterveyden ongelmien hoitokeinona. Psykoterapiahoidot tulee keskittää erikoissairaanhoidon kautta järjestettäviksi - niiden seuranta voi hyvin tapahtua perustasolla. Psykoterapia on harvoin ensilinjan hoito, ja huomattavasti raskaampana hoitona se edellyttää tarkempaa diagnostiikkaa. ]
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [vaatisi määräaikojen yhtenäistämistä palveluiden pääsyn suhteen]
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Psykososiaalisia interventioita tulee olla monipuolisesti tarjolla. Niitä ei tule ennalta määritellä tiettyyn viitekehykseen perustuviksi. Tutkimusnäyttöä ja kliinistä kokemusta on esimerkiksi lasten ja nuorten psykodynaamisista interventioista.]
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [-]
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7§ tulee muuttaa niin, että se mahdollistaa lasten ja nuorten hoidon nykyistä vahvemmin. Mielenterveyshoidon ei tulisi määrittyä hyvinvointialueen määrittämän interventiovalikoiman mukaan, vaan hoitomuodon valinnan tulee perustua yksilölliseen tarpeeseen. Terapiatakuuseen tulee siksi kuulua laajasti erityyppisiä näyttöön perustuvia ja vaikuttavia hoitoja, ja yksilöhoitojen lisäksi myös lyhyt perheterapia ja lyhyet ryhmämuotoiset psykoterapiat kuten myös taidepsykoterapia. Asiakkaalla tulee tarvittaessa olla mahdollisuus halutessaan vaihtaa työntekijäänsä terapiatakuun alaisissa hoidoissa.]
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Olisi hyvä varmistaa lainsäädännöstä, että psykososiaalisten palvelujen antamista eivät estä Oppilas- ja opiskelijahuoltolain määräykset esimerkiksi yhteisöllisen ja yksilöllisen työn prioriteeteista tai ennaltaehkäisevän ja hodollisen työn mahdollisuudesta eri tavoin perusasteen opetuksessa ja toisen asteen opetuksessa. Ennaltaehkäisevä ja hoidollinen työ muodostavat jatkumon mielenterveysintervetioissa ja ammattilaisille tulee varmistaa mahdollisuu toimittaa interventioita molemmilla kouluasteilla. Vaikka ehdotus korostaa hyvinvointialueen vastuuta järjestää interventiot tarkoituksenmukaisesti eri paikoissa, voimassa olevan Oppilas- ja opiskelijahuoltolain määräykset painottavat ehkäisevän ja yhteisöllisen työn ensisijaisuutta yksilökohtaiseen työhön nähden. Yhteisöllinen opiskeluhuoltotyö on erittäin tärkeää, mutta tuomme esiin, voitaisiko tuen antaminen sekä yhteisöllisesti että yksilöllisesti nähdä tasavertaisessa asemassa, jolloin tämä mahdollistaisi oppilaitoksissa tarkoituksenmukaisen ja tarpeenmukaisen toiminnan. Usein lapsilla ja nuorilla raja mielenterveyden oireen ja lievän mielenterveyden häiriön välillä on vähäinen, esimerkiksi oireen keston muuttuessa pidemmäksi syntyy määritelmällisesti mielenterveyden häiriö, joka kuitenkin hoidollisesti voidaan kohdata samoin menetelmin, riippumatta siitä suorittaako lääkäri diagnostista arviointia. Perusopetuksessa ja toisella asteella opiskelevien välille voi muodostua väestöryhmien välistä eriarvoisuutta mikäli varsinainen hoidollinen toiminta on mahdollista vain toisen asteen opiskeluhuollossa, mutta ei perusasteen oppilashuollossa. Epidemiologinen tieto mielenterveyden häiriöiden ilmaantuvuudesta ei tue hoidon kohdentamista vain yli 16-vuotiaille, ilmaantuvuutta on runsaasti jo perusopetuksessa opiskelevilla 12-16-vuotiailla. Tulisi siis varmistaa Oppilas- ja opiskelijahuoltolain muotoilu niin että hoidollinen toiminta mahdollistuu myös perusasteen oppilashuollossa. Psykososiaaliset hoidot soveltuvat myös lieviin mielenterveyden häiriöihin, riippumatta siitä on formaalista diagnostiikkaa tehty lääkärin toimesta.]
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [palveluprosessit tulee organisoida siten, että ohjautuminen tuen piiriin olisi sujuvaa lapsen, nuoren ja perheen näkökulmasta.]
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Toistaiseksi on epäselvää, mitä menetelmiä takuun piiriin kuuluu ja mikä taho määrittelee ja päivittää menetelmävalikon. Tätä tulisi tarkentaa.]
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [On varmistettava, ettei lasten ja nuorten pääsy muuhun kuin terapiatakuun mukaiseen hoitoon opiskeluhuollossa heikkene. Opiskeluhuoltoa koskeva lainsäädäntöä on muutettava niin, että hoitoon pääsy paranee ja mielenterveyttä tuetaan tarvittaessa mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. ]
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lain lähtökohta, jossa spesifejä hoitomenetelmiä ei säädetä lailla tai asetuksella on oikea lähestymistapa. Samoin yliopistollisten hyvinvointialueiden rooli siinä, että ne toisaalta arvioivat ja seuraavat vaikuttavien menetelmien kehittymistä, ja toisaalta tukevat hyvinvointialueita menetelmien ylläpidossa on pääpiirteissään oikea. Terminologisesti lakiesityksessä on keksitty jo valmiiksi sekavalle kentälle vielä aivan uusi, kansainvälistä vertailukohtaa vailla oleva ilmaisu ”psykoterapiasta johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito”. Tämä on sinänsä hyvä yritys kuvata vaikeaa asiaa, mutta käytännössä yhtään uutta termiä ei saisi lainsäädäntöön enää kirjoittaa. ”Psykososiaalinen interventio” riittäisi termiksi hyvin, kunhan lainsäädäntöön kirjoitetaan selkeästi prosessi jolla sen sisältö määritellään. Käytännössähän tämä prosessi on jo keskittämisasetuksen myötä olemassa; puuttuu vain kansallisen osaamiskeskuksen toteuttama koordinaatio. Lakiesitykseen sisältyvä käsite ”perusterveydenhuollossa annettava psykoterapia” ei vastaa hyvinvointialueilla rakentuvia käytäntöjä eikä alan hoitosuosituksia. Hoitosuositusten mukaisesti perusterveydenhuoltoon kuuluvat erilaiset matalan kynnyksen hoitomuodot (1. porras) sekä määrämittaiset lyhytterapiat (2.porras) mutta varsinaisen psykoterapian järjestäminen tai tuottaminen ei ole perusterveydenhuollon vastuulla. Lakiesitys ylittää tässä kohdin juridisen mandaattinsa pyrkiessään muuttamaan toisaalta hoitosuosituksia (sisältöohjauksen) että toisaalta järjestämislain mukaisen hyvinvointialueiden oikeuden järjestää tarpeenmukainen psykoterapia haluamallaan tavalla. Lakiesityksen perustelumuistio vilisee erilaisia copyright – suojattuja hoitomuotoja, joiden käyttö tuskin Suomessa jää kovin pitkäikäiseksi. Näiden käyttö esimerkkinä aiheuttaa absurdin lopputuloksen, kun kustannusvaikuttavuuslaskelmat perustetaan niihin. Lakiesityksen oletusten mukaisesti nuorten masennusta voitaisiin hoitaa 7 käynnillä ja ahdistusta 11 käynnillä. Mitään tieteellisiä perusteita tämmöisille pituus oletuksille ei tosiasiassa ole. Nettiterapia – eri tavoin digitaalisesti tuettu terapia – on arkipäivää jo nyt, ja tulee yleistymään jatkossa eri muodoissaan. Kyse ei ole itsenäisestä hoitomuodosta, vaan hoidon toteuttamistavasta. Terapiaa voidaan toteuttaa video-, puhelin- tai chat- pohjaisesti, synkronissa tai epäsynkronisesti. Suomessa tarjottava nettiterapia on käytännössä CBT:tä. Sen vaikuttavuus on kattavasti osoitettu. Lakiesityksessä ei tulisi ottaa kantaa hoidon toteuttamistapaan, vaan pohtia ainoastaan potilaiden oikeutta päästä vaikuttavaan terapiaan. Digituettujen hoitomuotojen poissulku ei ole tieteellisesti perusteltua, ja vaikeuttaa entisestään hyvinvointialueiden palveluiden järjestämistä. ]
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Psykososiaalisten hoitojen määritteleminen on käsitteellisesti vaikeaa. Lain lähtökohta, jossa spesifejä hoitomenetelmiä ei säädetä lailla tai asetuksella on sinänsä oikea. Samoin on hyvä, että yliopistollisten hyvinvointialueiden roolia korostetaan keskittämisasetuksen mukaisesti, eli ne toisaalta arvioivat ja seuraavat vaikuttavien menetelmien kehittymistä, ja toisaalta tukevat hyvinvointialueita menetelmien ylläpidossa. Sen sijaan lakiesitykseen sisältyvä käsite ”perusterveydenhuollossa annettava psykoterapia” ei vastaa hyvinvointialueilla rakentuvia käytäntöjä eikä alan hoitosuosituksia. Hoitosuositusten mukaisesti perusterveydenhuoltoon kuuluvat erilaiset matalan kynnyksen hoitomuodot (1. porras) sekä määrämittaiset lyhytterapiat (2.porras - joita muualla maailmassa kutsutaan lyhytpsykoterapioiksi). Sen sijaan varsinaisen (suomalaisen lainsäädännön mukaisen) psykoterapian järjestäminen tai tuottaminen ei ole perusterveydenhuollon vastuulla. Psykoterapia voidaan kyllä käynnistää perusterveydenhuollosta, mutta sen antamisesta päättäminen tulisi toteuttaa erikoissairaanhoidon arviona. Käytännössä psykoterapia tulee kyseeseen, kun sekä ensimmäisen portaan hoidot että takuulainsäädännöllä tarkoitettavat toisen portaan hoidot (lyhytterapiat) ovat epäonnistuneet. Tässä vaiheessa lääkärin tutkimus, diagnostiikka ja lääkehoidon arviointi on tarpeellista jo potilasturvallisuuden vuoksi. Lakiesityksessä ei myöskään ole mainittu, että nykyisen Kela-rahoituksen voimassaollessa hyvinvointialueilla ei ole mitään mahdollisuuksia tuottaa itse psykoterapiaa. Psykoterapiaa voidaan kattavasti tuottaa vain ostamalla se yksityisiltä palveluntuottajilta. Tämä ei liene lakiesityksen tarkoitus. ]
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Selkeämpi määritelmä: Mikä on psykoterapioista johdettua ja mikä ei?]
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Säädöskokoelma on hyvin mentetelmälähtöinen, vaikka palvelusuunnittelun tulisi lähteä potilaan/asiakkaan tarpeesta. Käytettyjen menetelmien tulisi olla näyttöön perustuvia ja niitä tulisi voida tarpeen mukaan arvioida uudelleen, ja siksi niitä ei kannata nimetä ja sitovasti rajata. “Psykoterapiasta johdettu menetelmä” on myös epämääräinen ilmaus. Vaikuttaisi, että suuri osa kaavailluista interventioista ei ole sitä, mitä terapialla perinteisesti tarkoitetaan, joten säädöskokoelman nimi on mahdollisesti harhaanjohtava. Vastuu interventioiden toteuttavasta tahosta jää monin kohdin epäselväksi. Yhteistyö esimerkiksi kunnallisen terveydenhuollon ja kouluterveydenhuollon välillä tulee kuvata tarkasti. Sektorien välinen toimiva yhteistyö on varmistettava. Kouluterveydenhuollon rooli edistävänä ja ennaltaehkäisevänä palveluna tulee säilyttää, eikä terapiatakuun toteuttaminen saa estää tätä tärkeää perustehtävää. Palvelut tulee ensisijaisesti järjestää lähipalveluina. Monilla lapsilla ja nuorilla oireilu on hyvin monimuotoista, eikä ole realistista odottaa, että kohdennetut lyhytinterventiot olisivat aina sopiva, tehokas tai riittävä lähestymistapa. Tiettyjä menetelmiä korostava lähestymistapa jättää myös ulkopuolelle paljon hyvää ja toimivaa, eikä myöskään ole selvästi osoitettu, että tiettyä struktuuria noudattava menetelmä olisi tehokkaampi kuin niin sanottu perushoitotyö. Lain ei myöskään tulisi olla ristiriitainen Käypä hoito -suositusten kanssa. Esitystä tulisi muokata niin, että tarjolla olisi laaja-alaista, räätälöityä ja yksilön tarpeisiin vastaavia palveluita.]
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ks. kohta 2.]
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kyseisen lakien kohdat ovat soveltuvat, mutta terapiatakuu voi toteutua lasten ja nuorten edun mukaisesti vain osana toimivaa kokonaisuutta. Esitetään palvelujärjestelmän esittämään yksittäisen osa-alueen yksityiskohtaista sääntelyä, joka ei näytä tarkoituksenmukaiselta lain tasolla.]
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • En osaa sanoa
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Interventioiden määrittely, psykoterapiasta johdettu lyhytpsykoterapia, psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito ei ole onnistunut. On järkevää, ettei yksittäisiä menetelmiä ole enää tässä kohtaa mainittu, mutta olisi ollut oleellista säätää menetelmien valinnasta eli tähän tarvittavasta arvioinnista ja yhteistyöstä palvelujärjestelmässä, sillä ilman tätä palveluvalikoima ei muodostu alueellisesti yhdenvertaiseksi. Valitettavaa on rajaus takuun ulkopuolelle jäävistä perustason porrasteiseen hoitoon oleellisesti kuuluvista matalan kynnyksen hoidoista sekö ’palvelujärjestelmän ulkopuolisista hoidoista’, joka saattaa ohjata päätöksen tekoa vain lakisääteisen hoidon tarjoamiseen. YTA-alueella tulee olla autonomia arvioida käyttöön otettavia psykososiaalisia menetelmiä (ks. keskittämisasetus). Mikäli tutkimusnäyttö puoltaa hoitomenetelmää, ei lainsäädännöllä ei tule määritellä menetelmän pois rajaavaa kriteeristöä. Nettiterapioita, ajasta ja paikasta riippumattomia, osittain automatisoituja mutta kliinikon tukemia psykoterapioita tuotetaan kansallisena psykoterapeuttisena interventiona erikoissairaanhoidosta käsin koko maahan (Etäkuntoutus, toim. Salminen, Hiekkala, Stenberg, 2016). Kansainvälisen tutkimusnäytön perusteella nettiterapiat ovat kustannustehokkaita ja vaikuttavia hoitomuotoja (Vigerland et al., 2016, Internet-delivered cognitive behavior therapy for children and adolescents: A systematic review and meta-analysis) eikä esityksessä kognitiivisen terapian rajaaminen lainsäädännön kasvokkaiseen terapiaan ole perusteltua ( Esfandiari et al., 2021; Internet-delivered versus face-to-face cognitive behavior therapy for anxiety disorders: Systematic review and meta-analysis). Ajasta ja paikasta riippumatonta nettiterapiaa voidaan liittää osaksi tavanomaista, kasvokkaista hoitoa. Kuntoutuksen lisäksi etäyhteyksiä voidaan hyödyntää erilaisissa konsultaatioissa, hoivapalveluissa ja kuntoutuksen seurannassa. Erityisesti pitkien etäisyyksien alueella nettiterapian mahdollisuuksien hyödyntäminen olisi ollut aivan keskeistä. Kustannusvaikutuslaskelmat sääntelyyn nyt ehdotetuista psykososiaalisista interventioista ovat epäjohdonmukaisia; nuorten osalta laskelmissa on oletettu, että interventiot olisivat 7 kerran (masennus) tai 11 kerran (ahdistus) interventioita. Näin ollen nuorilla interventiot painottuvat keskimäärin lyhyempiin interventioihin kuin aikuisilla jättäen perustelut tähän avoimeksi Sääntelyssä todetaan psykososiaalisten hoitojen käyntikerroiksi maksimissa 25 kertaa ja lyhytpsykoterapioiden osalta vaihteluväliksi 20–25 kertaa. Koska takuun oletetaan vastaavan lieviin ja keskivaikeisiin häiriöihin, on vaikea ymmärtää, miten nuorilla 3-6+1 arviointikerran IPC oletetaan riittäväksi interventioksi ja sisältävän itsessään nuorten masennuksen hoidon vaikuttavat elementit? Aikuisille tarjotaan takuussa lähtökohtaisesti pidempää ja perustellusti riittävää hoitoa. Käytännössä valitettavasti IPC:n käytön laajentaminen saattaakin olla takuun ainoa toteutuksen muoto nuoruusikäisillä. Lähtökohta joka pohjimmiltaan lähtee tietyistä copyright menetelmistä, jotka otettaisiin käyttöön ainoina menetelminä (IPC, CK) johtaa kustannusvaikutuslaskelmiin, jotka eivät ole hyödynnettävissä palvelujen järjestämistä ja ikäryhmän palvelutarvetta ajatellen. Yhden tahon alla olevien copyright menetelmien käyttö takuuinterventioina, vaikka palveluvalikoimasta on keskustelu useissa tilaisuuksissa, on ongelmallista lainsäädännön avoimuuden ja puolueettomuuden näkökulmasta, puhumattakaan takuun ulkopuolelle kokonaan jäävien lasten ja nuorten määrästä. Esimerkiksi neuropsykiatristen häiriöiden esiintymistä väestössä ei voi pitää ’harvinaisena’, vaan kyse useissa tapauksissa aikuisuuteen jatkuvista ja kustannuksiltaan ja tautitaakaltaan merkittävistä tiloista, jotka altistavat syrjäytymiselle, psykiatrisiin komorbideihin häiriöihin, päihteidenkäyttöön ja jopa rikollisuudelle (Karlen et al, 2020). Kriteerinä hoitomallin valinnalle ja kustannuslaskemille pitäisi olla vähintään nuorilta löydetty näyttö vaikuttavuudesta, kun rakennetaan kansallista ohjelmaa. Suomalainen ja kansainvälinen tieteellinen näyttö ei toistaiseksi edes puolla IPC:n priorisointia nuorilla, (Parhiala et al. 2020, National Institute for Health and Care Excellence, 2019). IPC tai Cool Kids eivät myöskään ole Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa (Ahdistuneisuushäiriöt: Käypä hoito -suositus, 2019; Depressio: Käypä hoito -suositus, 2024). Perusterveydenhuollossa annettu lyhytpsykoterapia nykyisessä rahoitusmallissa ei voi toteutua mitenkään muuten kuin ostopalveluna. Interventioina psykoterapia lapsille ja nuorille edellyttää lisäksi laadun ja potilasturvallisuuden näkökulmasta myös lasten ja nuorten asianmukaista arviointia. Ehdotettu sääntely johtaa käytännössä ostopalvelutarpeen lisääntymiseen (lääkärit ja psykoterapeutit). Ostopalvelujen laaja käyttö vaikuttaa koko järjestelmään dynaamisesti, mikä ja tulee johtamaan henkilöstön siirtymiseen yksityisille palveluntuottajille. Tämä pahentaa julkisen sektorin henkilöstöpulaa ja nostaa järjestämisvastuullisen tahon kustannuksia vaarantaen ja jopa kaataen koko järjestelmän. Laissa psykoterapian järjestämisvastuuta ei tule siirtää perustasolle.]
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Nuva ry näkee, että terapiatakuulla on riski jäädä irralliseksi kokonaisuudeksi, jos takuun piiriin kuuluvat palvelut rajataan liian yksipuolisesti. Lisäksi terapiatakuun turvaamaa palvelutarjontaa, sekä hoitopolkujen jatkumoa tulee selkeyttää. Takuun piiriin kuuluvien hoitojen epäselvä määrittely tulee hankaloittamaan myös merkittävästi terapiatakuun toteutumisen seurantaa.]
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Esityksessä todetaan korkeakouluopiskelijoiden osalta, että terapiatakuun interventioina käytetään alle 23-vuotiaan korkeakouluopiskelijan perusterveydenhuoltoon kuuluvaa lyhytpsykoterapiaa tai psykoterapioista johdettua määrämuotoista ja aikarajoitteista psykososiaalista hoitoa. Tämä kirjaus luo kuvan hyvin menetelmälähtöisestä lähestymistavasta. Mielenterveyshoidon kannalta on erittäin tärkeää, että hoito toteutetaan tarvelähtöisesti. On syytä varmistaa, että terapiatakuun toteutuksessa otetaan huomioon mahdollisuus tarjota juuri sitä hoitoa, jota asiakas tarvitsee, ei vain sitä, joka on hoitojärjestelmän näkökulmasta helpointa tuottaa. Lisäksi on varmistettava, että esitetty terapiatakuu ei johda tilanteeseen, jossa opiskelijoiden pääsy muuhun kuin terapiatakuun alaiseen hoitoon opiskeluhuollossa pitkittyy.]
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kysymyksessä mainitaan terveydenhuoltolaki ja opiskeluterveydenhuoltolaki – koskeeko tämä siis lainkaan opiskeluhuollon psykologeja? Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki on näiden lakien kanssa ristiriidassa. Olisi tarkennettava, mitä palveluita ja ammattiryhmiä lakimuutos koskee, ja mikä on opiskeluhuollon psykologin rooli kokonaisuudessa. Muuttuisiko opiskeluhuolto hoitovastuulliseksi tahoksi? Laissa hämmentää myös psykososiaalisten menetelmien asema suhteessa muihin työmenetelmiin. ]
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ks. edellä: ikäraja tulisi nostaa nuorisolain mukaisesti 29 vuoteen. Mikäli 23 vuoden ikärajasta kuitenkin pidetään kiinni, tulisi säätää siitä, että nuorelle myönnettyä hoitoa jatketaan hoitojakson loppuun asti, vaikka hän ehtisi täyttää hoidon aikana 23 vuotta. Hoitomuotojen rajaus ei saa olla liian tiukka. Termi ”psykoterapioista johdettu” on epäselvä ja saattaa rajata terapiatakuun ulkopuolelle osan tarkoituksenmukaisista menetelmistä erityisesti sosiaalihuollossa ja kouluterveydenhuollossa, mutta myös perusterveydenhuollossa. Säädöksen tulisi mahdollistaa myös ”muu vaikuttavaksi osoitettu psykososiaalinen tuki ja hoito”. Terapiatakuussa tarjottavien hoitojen tulee perustua joustavasti potilaan tarpeeseen, ei suppeaan menetelmävalikoimaan. Terapiatakuun rajaaminen vain muutamaan menetelmään jättäisi osan lapsista ja nuorista sen ulkopuolelle. Todennäköisesti nämä lapset ja nuoret olisivat ainakin osittain niitä, jotka tarvitsevat hoitoa eniten. Perheet tulee huomioida kohderyhmänä ja menetelmissä paremmin. Liian yksilökeskeinen hoito jää helposti irralliseksi, jos lapsen ja nuoren lähipiiri ei pysty riittävästi tukemaan häntä. Tulee myös huomioida, että perheen olosuhteet, kuten vanhempien väliset suhteen, voivat vaikuttaa lapsen ja nuoren mielenterveyteen merkittävästi. Alueille täytyy luoda kannustin seurata tutkimusnäyttöä ja ottaa käyttöön uusiakin menetelmiä. Menetelmien vaikuttavuusnäyttöä arvioitaessa täytyy verrata jo käytössä oleviin hoitoihin – ei ainoastaan tilanteeseen, jossa hoitoa ei saisi ollenkaan. Psykoterapian täytyy olla mukana terapiatakuun menetelmävalikoimassa. Psykoterapian rooli täytyisi määritellä ja myös siihen täytyisi tarvittaessa päästä arvion pohjalta samassa ajassa kuin terapiatakuun hoitoon pääsyn aikaraja. Terapiatakuun menetelmien tiukka rajaus ei saa johtaa nurinkuriseen tilanteeseen, jossa muuhun kuin terapiatakuun piiriin kuuluvaan, lapsen tai nuoren tarvetta vastaavaan hoitoon pääseminen pitkittyisi sen vuoksi, että terapiatakuun alaisia hoitoja priorisoidaan.]
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lainsäädännössä ei lähtökohtaisesti ole tarkoituksenmukaista säätää mikä terveydenhuollon menetelmä kuuluu perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon. Pykälässä viitataan johonkin osaan lyhytpsykoterapioista tai niistä johdetuista määrämuotoisista ja aikarajoitteisista hoidoista, joita perusteluissa ei avata tarkemmin. Muotoilu on epäselvä ja aiheuttaa erilaisia tulkintoja, jotka eivät ole yhdenvertaisten palvelujen kannalta perusteltuja. Hyvinvointialueet toimivat yksittäisinä terveydenhuollon toimintayksikköinä. Niille kannattaa jättää alueellisten ja paikallisten järjestelyjen erilaisten joustomahdollisuuksien vuoksi mahdollisuus päättää siitä mikä osa terveyspalveluista toteutetaan perusterveydenhuollossa ja mikä erikoissairaanhoidossa. Oleellista on, että lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoa toteutetaan oikea-aikaisesti ja tehokkaasti. ]
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kannatamme ehdotusta. Seuraavassa tarkentavia kommentteja. Usein lapsilla ja nuorilla raja mielenterveyden oireen ja lievän mielenterveyden häiriön välillä on vähäinen, esimerkiksi oireilun keston pidentyessä syntyy määritelmällisesti mielenterveyden häiriö, joka kuitenkin hoidollisesti voidaan kohdata samoin menetelmin, riippumatta siitä suorittaako lääkäri arviointia. Olisi tarpeen määritellä ketkä opiskeluhuollon ammattilaiset voivat toteuttaa esitettyjä interventioita. Psykososiaaliset interventiot soveltuvat myös lieviin mielenterveyden häiriöihin, riippumatta siitä onko lääkäri diagnosoinut mielenterveyden häiriön.. On tärkeä varmistaa, että interventioita on saatavilla yhdenvertaisesti eri ikäisille ja eri asteilla opiskeleville lapsille ja nuorille matalalla kynnyksellä sekä kouluissa ja oppilaitoksissa että perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollon palveluissa.]
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Terapiatakuu itsessään on hyvä tavoitteena vastata mielenterveyden haasteisiin varhaisessa vaiheessa. Lisäresursointia kuitenkin tarvitaan perustason sosiaali- ja terveydenhuoltoon laaja-alaisesti. ]
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Nyt käsiteltävä ehdotus rajaisi lakimuutosten piiriin lyhytterapeuttisia interventioita tai psykoterapioista johdettuja määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia hoitoja. Tämä on hallitusohjelmakirjausta yksityiskohtaisempi kirjaus, jolle emme näe perusteita. Hallituksen esitys puhuu lyhytpsykoterapioista tai laajemmin vaikuttavien psykososiaalisten menetelmien käyttöön ottamisesta. ADHD-liiton näkemyksen mukaan ei ole tarkoituksenmukaista lainsäädännöllä erikseen nimetä käytettäviä lyhytterapioita tai niistä johdettuja psykososiaalisia menetelmiä. Näin sidottaisiin perustasolla liian tarkasti ammattilaiset ja taloudelliset resurssit vain tiettyjen menetelmien käyttöön. Tämä voi rajoittaa käytettävissä olevien, vaikuttavien ja hyväksi havaittujen hoitokeinojen valikoimaa. Mikäli lakimuutokset etenevät tässä esitetyn mukaisesti, tulee huomioida mahdollisuus häiriökysynnän kasvulle. Jos tarjolla on erillisiä kohdennettuja resursseja (henkilöstö, ostopalvelut ym.) tiettyihin interventioihin, mutta riittämättömät resurssit tunnistaa lasten ja nuorten mielenterveyden pulmien taustasyitä, voi olla, että lapsia tai nuoria ohjataan lyhyisiin, määrämuotoisiin prosesseihin ilman toivottua vastetta hoidosta. ADHD-liitto näkee riskinä, että esityksessä kuvatuilla masennuksen ja ahdistuksen lyhytinterventioilla hoidetaan lapsia ja nuoria, joiden oireiden taustalla olevat neurokehitykselliset oireet tai -häiriöt jäävät tunnistamatta ja tarpeenmukainen tutkimus ja hoito viivästyy. Tämä voi johtaa siihen, että väärin kohdistetun hoidon vuoksi hakeudutaan yhä uudelleen palveluihin ja yksilö- ja perhetason ongelmat kasautuvat. Myös lakipykäliin kirjattu 23 ikävuoden rajaus on ongelmallinen. Sekä ikärajaus, että muutosesityksen liittäminen opiskeluterveydenhuollon lainsäädäntöön tuottaa mukanaan yhdenvertaisuusongelmia sekä eri ikäisten nuorten ja toisaalta korkeakouluopiskelijoiden ja toisen asteen opiskelijoiden kesken. Kannatamme terapiatakuun ulottamista nuoriin, aina 29-ikävuoteen saakka.]
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [o Yksittäiset manualisoidut menetelmät eivät ole ratkaisu suurempaan osaan tarpeesta masennus ja ahdistusoireiden kohdalla. Riskinä on, että tavanomainen kehitykseen kuuluva tulkitaan oireiluksi ja hoidetaan turhaan ja nimetään sairaudeksi. Ja toisaalta se, että lapsi ja nuori, jolla on todellisia vakavia oireita ei saa riittävää tukea, jota tarvitsisi. o Pitäisi olla selkeästi terveydenhuollon ammattilaisten (esim. Valvira) arvioimana, että valitut menetelmät ovat riittävän kattavia ja joustavia esitettyyn tarpeeseen. Pitäisi olla valvottu ja arvioitu terapian toteuttajan taustaosaaminen ja taustakoulutus. Kolme suppeaa menetelmää ei vastaa psykososiaalisen tuen tarpeeseen kansallisesti. o Interventioina käytettävien terapioiden ja psykososiaalisten tukitoimien määrittelyn ei pitäisi olla mekaanista (kaikille samanlaista), vaan tarpeen ja terapia- ja tukimuodon soveltuvuuden arviointiin perustuvaa. Ei esimerkiksi ole mitään mieltä lähettää puhumatonta tai niukkasanaista lasta tai nuorta verbaaliseen vuorovaikutukseen perustuvaan terapiaan, vaan tuollaisessa tapauksessa esimerkiksi musiikki- tai kuvataideterapian lähestymistavat voivat toimia paremmin. Useimpia terapiainterventiota voidaan toteuttaa myös lyhytterapeuttisena työskentelynä, joten käytettävien interventioiden määrittelyä voisi tarkistaa sisältämään myös ei-sanallista työskentelyä hyödyntävät terapiamuodot. Interventioiden monimuotoisuus ja riittävän saatavuuden varmistamisen kuuluu olla tähän säädöskokoelmaan sisäänkirjoitettu. o Tiukka aikamääre, 28 vuorokautta, edellyttää sitä, että työhön soveltuvia ammattilaisia on riittävästi. Näin ei tällä hetkellä ole. Sosiaalityön näkökulmasta tämä saattaa tarkoittaa sitä, että sosiaalialan koulutuksen saaneita henkilöitä pikakoulutetaan työtehtäviin, jotka eivät ole heidän ammatillista ydinosaamistaan. Samalla on nähtävissä sosiaalisten ongelmien medikalisoitumisen riski, jolloin sosiaalityölle ominainen yhteisöllinen tuki ja yhteisöllisten työmenetelmien hyödyntäminen voi vähentyä merkittävästi. o Esityksessä ei myöskään riittävästi ja selkeästi tarkastella sellaisia rakenteellisen sosiaalityön näkökulmia, joissa tarkastelu kohdistuisi mielenterveyden haasteiden taustalla oleviin rakenteellisiin tekijöihin, kuten lapsiperheköyhyyteen ja sosiaaliturvan kysymyksiin, vanhempien työttömyyteen, aikuisten päihde- ja mielenterveyspalveluiden toimivuuden haasteisiin, peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilöstön resurssointiin tai koronavelkaan liittyviin haasteisiin. ]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [ Ehdotuksen mukaan terveydenhuoltolain 53 §:ssä tarkoitettujen psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä tulisi sopia yhteistyöalueilla laadituissa yhteistyösopimuksissa. Vastaavasti ehdotuksen säännöskohtaisissa perusteluissa sivulla 91 esitetyn mukaan opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:ssä tarkoitetut psykososiaaliset menetelmät valittaisiin Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) toimesta. Ehdotetun sääntelyn terveydenhuoltolain 53.1 § ei kuitenkaan sisällä rajausta siihen, että takuun piiriin kuuluvista lyhytpsykoterapioista tai psykoterapioista johdetuista määrämuotoisesta ja aikarajoitteisesta psykososiaalisesta hoidosta sovitaan hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksissa. Ehdotuksessa ei myöskään rajata, että opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:ssä säädettävän takuun piiriin kuuluvat ainoastaan ne interventiot, jotka YTHS on valinnut käytettäväksi. Esityksen sivulla 72 todetaan, että kansallisen ja yhteistyöalueiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta hyvinvointialueiden tulisi kyetä sopimaan käyttöön otettavista menetelmistä, jotka ovat takuun piirissä. Toisaalta sivulla 27 tuodaan esiin, että sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) suositukset linjaavat myös mielenterveyden häiriöiden hoitoa, ja että suositus Psykoterapiat ja muut psykososiaaliset hoito- ja kuntoutusmenetelmät mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoidossa (2018) koskee myös lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitoa. Aluehallintovirastojen arvion perusteella esityksessä jää epäselväksi, miten Palkon edellä mainittu suositus tulee ottaa huomioon, kun takuun piiriin kuuluvista, käyttöön otettavista menetelmistä sovitaan hyvinvointialueilla. Epäselvää on, voidaanko yhteistyösopimuksessa sopia, että alueella jätetään ottamatta käyttöön menetelmiä, jotka sisältyvät edellä mainittuun Palkon suositukseen ja johon yhteistyöalueella on perusterveydenhuollossa menetelmäosaamista. Vastaavasti asiassa jää epäselväksi, voiko YTHS rajata takuun piiristä pois interventioita, jotka lähtökohtaisesti täyttävät esitetyssä opiskeluterveydenhuoltolain 10 a.4 §:ssä takuun piiriin kuluvalle menetelmälle asetetut edellytykset. Edellä mainittu huomioiden aluehallintovirastot pitävät mahdollisena, että takuun piiriin kuuluvista psykososiaalisista interventioista voi syntyä epäselvyyttä ja tulkinnanvaraisuutta ehdotetun terveydenhuoltolain 53.1 §:ssä ja ehdotetun opiskeluterveydenhuoltolain 10 a.4 §:ssä säädettyä soveltaessa. ]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Toteuttaa osittain. Tavoitteena on varhaisen vaiheen tuki tai hoito. Käsitteenä psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on vaikeaselkoinen. Nyt säädetään siitä, että tietyt menetelmät kuuluvat 28 vrk:n takuun piiriin, mutta muut menetelmät eivät. Yhteistyösopimuksessa sovitaan psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä. Aikataulu tulee olemaan haasteellinen. Henkilöstöä on koulutettu tiettyihin menetelmiin, mutta toiminnan toteuttamisen suunnittelu ja vakiinnuttaminen vievät aikaa. Henkilöstöpula on tosiasia, ja herää kysymys, onko hyvinvointialueilla valmiutta ja riittävää osaamista toteuttaa näitä interventioita. Lyhytpsykoterapia edellyttää lääkärin arviota. Perusterveydenhuollon lääkäreistä suuri osa on vaihtuvia. Terapiatarpeen arviointi edellyttää lisäkoulutusta sekä toimivia konsultaatiokäytäntöjä erikoissairaanhoitoon. Laki yksinään ei takaa, että pystyttäisiin toiminaan lain edellyttämällä tavalla. Tarvitaan myös resurssit. Voisiko esim. koululääkärien työpanosta suunnata enemmän terapiatarpeen arviointiin ja muuttaa asetuksen 338/2011 mukaisia velvoitteita siten, että terveystarkastukset olisivat terveydenhoitajilla. Näin lääkäreiden työpanosta voitaisiin kohdentaa toisin. ]
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Terapiatakuun tavoitteiden toteutumista ei tule edistää sitovien määrämuotoisten tukimuotojen lukumäärien seurannan kautta. Keskeisten mittarien tulee perustua oireiden lievittymiseen ja jatkohoidon tarpeen arvioon. Vaikuttavuuden seuranta ei saa rakentua esimerkiksi tietyn määrämittaisen intervention hoitojaksojen määrien laskentaan. Mikäli alueet eivät voi hyödyntää joustavasti eri ammattiryhmien koulutusta ja osaamista psykososiaalisen tuen tarjoamisessa, kasvaa riski sille, että viime aikoina kallista vuokratyötä onnistuneesti vähentäneet alueet joutuisivat terapiatakuun toteuttamiseksi hankkimaan interventioita ja lyhytpsykoterapioita ensisijaisesti ostopalveluna. Yksilöllinen hoidon suunnittelu erilaisia hoitomuotoja integroiden pitäisi mahdollistaa. Vaikuttavat, määrämittaiset ja määrämuotoiset psykososiaaliset menetelmät, kuten erilaiset lyhytterapiat, tuovat nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin tasalaatuisuutta. Henkilöstöllä olisi käytettävissä vaikuttavien menetelmien menetelmäperhe, joita on mahdollista räätälöiden hyödyntää työssä. Keskeinen komponentti mallissa on myös ”interventionavigaattori”, joka yhdessä ammattilaisen arvion kanssa tukee mahdollisuuksia löytää sopivin interventio lapselle tai nuorelle. Psykoterapiat eivät monella alueella kuulu nykyisellään perustason palveluvalikoimaan. Alue katsoo, että nykyisenkaltaisella resurssoinnilla perusterveydenhuollon vastuulle ei jatkossakaan tulisi kuulua psykoterapian järjestäminen tai tuottaminen. ]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Jos tietyt terapiamuodot asetetaan eriarvoiseen asemaan, onko silloin vaara siitä, että vain osa lapsista ja nuorista saa avun, joka heille parhaiten sopisi? JHL:N näkemyksen mukaan hyvinvointialueille annettuja resursseja on lisättävä, jotta alan ammattilaisia olisi riittävästi toteuttamaan näitä palveluja sekä kouluttamaan itseään terapiatakuussa olevien hoitomuotojen asiantuntijoiksi. Hyvinvointialueen rahoitus on kuitenkin jo tällä hetkellä kestämättömällä pohjalla ja työntekijöitä on vaikea saada. Panostamalla henkilöstöön ennaltaehkäisemme myös mahdollisia työssä jaksamisen ongelmia. Työntekijöiden koulutusmahdollisuuksia on parannettava, jotta palveluja pystytään yhdenmukaisesti tarjoamaan joka alueella. Terapiatakuuseen sisältyvät hoitomuodot vaativat laaja-alaista koulutusta, johon liittyy esimerkiksi koulutuspotilaiden hoitoa, siinä edellytetään menetelmäkouluttajia ja heidän osaamisensa päivittämistä sekä jatkuvaa työnohjausta. Tämä vaatii kunnollista ja mietittyä työntekijöiden resurssointia. Työntekijöiden jo olemassa olevaa osaamista ei pystytä hyödyntämään täysipainoisesti jos heidän jo saamansa koulutus ei sovi näihin luonnoksessa mainittuihin terapiamuotoihin ja heitä pitää lisäkouluttaa näihin takuun piirissä oleviin hoitoihin. Kun ammattitaitoinen työntekijä tunnistaa lapsen tai nuoren tarpeen ja hän tietää mikä hoitomuoto siihen olisi paras mutta sitä ei voi toteuttaa, voi työntekijä kokea eettistä kuormitusta tai eettistä stressiä koska hän tietää mitä tulisi tehdä mutta ei voi tehdä sitä. Lisäksi jos osaamistarve kytkeytyy vahvasti tiettyihin menetelmiin, työntekijän lähtiessä johonkin muualle töihin, pitää seuraaja kouluttaa toteuttamaan näitä menetelmiä. JHL kannattaa terapiatakuun mallia, jossa eri psykososiaaliset hoitomuodot ovat mahdollisimman kattavasti palveluvalikoimassa. ]
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ur bakgrundsmaterialet framgår att terapigarantin även skulle föräldrana för att stöda barnet. Detta borde även framgå ur lagtexten. På samma sätt borde det även förtydligas att skol- och studerandevården har en viktig roll i förverkligandet. Lagtexten är ytlig och det behövs tydliga tillämpningsanvisningar när den tas i bruk. T.ex. förblir det oklart när en intervention enligt terapigarantin verkligen behövs och när den kan ersättas med andra metoder. ]
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kansaneläkelaitos (Kela) pitää lain soveltamisen kannalta selkeänä ratkaisuna sitä, että opiskeluterveydenhuollossa alle 23-vuotiaiden opiskelijoiden terapiatakuuseen kuuluvasta hoitoon pääsyn enimmäisajasta säädetään nimenomaan korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltolain (695/2019, opiskeluterveydenhuoltolaki) 10 a §:ssä, jossa säädetään myös opiskeluterveydenhuollon ensivaiheen hoitoon pääsyn enimmäisajasta. Esitetyn opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:n 4 momentin mukaan alle 23-vuotiaan korkeakouluopiskelijan perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Esitettyjen säännösten yksityiskohtaisten perusteluiden mukaan enimmäisajan ylittämiseen liittyviä perusteita voisivat olla esimerkiksi tilanteet, joissa olisi perusteltua toteuttaa ensin muita toimia (esim. ryhmämuotoiset terapiat). Kela katsoo, että terapiatakuun poikkeusperusteiden osalta lainsoveltajalle jää paljon harkintavaltaa. Tästä johtuen hallituksen esityksen perusteluissa olisi perusteltua korostaa potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (785/1992) 6.1 §:n mukaista terveydenhuollon ammattihenkilöiden velvollisuutta hoitaa potilasta yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Opiskeluterveydenhuoltolain 4 §:n 2 momentin mukaan palveluja tuotettaessa on noudatettava, mitä terveydenhuollon palveluista säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon yleis- ja erityislainsäädännössä. Nyt esitetyissä opiskeluterveydenhuoltolain yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että opiskeluterveydenhuoltolain 4.2 §:stä johtuen Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) tulisi huomioida psykososiaalisia hoitomenetelmiä valitessaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 8 §, jonka mukaan toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Kelan näkemyksen mukaan terveydenhuoltolaki on pääosin julkista terveydenhuoltoa koskeva yleislaki, kuten terveydenhuoltolain 1 §:n soveltamisalaa koskevasta sääntelystä ilmenee. Opiskeluterveydenhuoltolakia säädettäessä ja myöhemmin sitä muutettaessa tiettyihin opiskeluterveydenhuoltolain pykäliin on otettu nimenomaiset viittaussäännökset niihin terveydenhuoltolain säännöksiin, jotka opiskeluterveydenhuoltolakia sovellettaessa tulee ottaa huomioon. Esimerkiksi nyt voimassa olevassa opiskeluterveydenhuoltolain 3 §:ssä viitataan terveydenhuoltolain 17 ja 23 pykäliin. Tällainen lainsäädäntöratkaisu omaksuttiin myös 1.1.2021 alkaen voimaan tulleen opiskeluterveydenhuoltolain 10 §:ssä viittaamalla hoitotakuun osalta terveydenhuoltolain 51 pykälään. Nyttemmin hoitotakuuta koskeva sääntely on sisällytetty suoraan opiskeluterveydenhuoltolakiin. Kelan näkemyksen mukaan terveydenhuoltolakia ei voida pitää opiskeluterveydenhuoltolain 4 §:n 2 momentissa tarkoitettuna terveydenhuollon yleislakina, jonka sisältö tulisi aina kokonaisuudessaan otettavaksi huomioon opiskeluterveydenhuoltolain säännöksiä sovellettaessa. Kelan näkemyksen mukaan olisi johdonmukaisinta, että nyt ehdotetussa opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:ssä viitattaisiin terapiatakuun osalta nimenomaisesti terveydenhuoltolain 8 pykälään. ]
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [ks. kohta 2]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Esitetyssä säätelyssä käytetään käsitteitä psykososiaalinen menetelmä ja -interventio, joilla tarkoitetaan psykososiaalisia hoitomenetelmiä ja sosiaalihuollon psykososiaalisia työmenetelmiä ja niiden antamista. Lyhytpsykoterapialla tarkoitettaisiin perusterveydenhuollossa annettavaa psykoterapiaa, joka sisältää enintään 20–25 tapaamiskertaa. Psykoterapia on mielenterveyden häiriötä sairastavan toimintakyvyn lisäämiseen tähtäävä hoitomuoto. Hoitoa antaa psykoterapeutti, joka on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö. Psykoterapioista johdetulla määrämuotoisella ja aikarajoitteisella psykososiaalisella menetelmällä tarkoitettaisiin tietyn ongelman hoitoon (esimerkiksi käytöshäiriöt, masennus tai ahdistuneisuus) kehitettyä määritellyn rakenteen mukaista menetelmää, jolla on tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa vaikuttavuusnäyttöä. Menetelmät perustuvat tiettyihin psykoterapeuttisiin viitekehyksiin, mutta ovat psykoterapiaa lyhyempiä ja tarkoitettu lievempiin oireisiin. Näitä psykososiaalisia interventioita voivat antaa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt, jotka ovat saaneet kyseisen menetelmän käyttöön liittyvän koulutuksen. Erityisesti 13–16-vuotiaille nuorille palveluita on tarjolla tällä hetkellä niukemmin kuin muille ikäryhmille. Yli 18-vuotiaille on saatavilla myös työikäisten palvelut. Lasten ja nuorten psykososiaaliset interventiot on suunniteltu erityisesti alaikäisille, ja psykososiaalisten hoitojen palveluvalikoima on erilainen yli 18-vuotiaille. Toisaalta esimerkiksi IPC-menetelmä kohdentuu ensisijaisesti alle 18-vuotiaille, mutta myös 18 vuotta täyttäneiden palveluissa tulisi terveydenhoitajia kouluttaa menetelmään. Helsingissä alle 13-vuotiaiden palvelusetelilyhytpsykoterapiat toteutetaan HUSin kautta. Tätä menettely on toimiva, ja sitä on syytä jatkaa. 13 vuotta täyttäneille tarjotaan lyhytpsykoterapian palveluseteliä silloin, kun omissa palveluissa tuotetuilla interventioilla ei ole saatu riittävää vastetta tai oirekuva edellyttää erityistä asiantuntemusta. Palvelusetelin saaminen edellyttää lääkärin arviota ja diagnostiikkaa. Kaupungin omana palveluna tuotetut erilaiset psykososiaaliset interventiot vastaavat usein lapsen ja nuoren hoidon tarpeeseen, eikä lyhytpsykoterapiaa näin ollen tarvita tai se ei ole ensisijainen hoitomuoto. On edelleen syytä arvioida, onko lainsäädännön tasolla tarpeen ottaa kantaa yksittäisen psykoterapiamuodon (lyhytpsykoterapian) toteuttamiseen ja asettaa näin yksi psykoterapiamuoto (lyhytpsykoterapia) etusijalle muihin interventioihin nähden. Omana palveluna psykososiaaliset interventiot ja arviointi voivat olla vaikuttavia ja riittäviä. Riskinä kuitenkin on, että tiukassa aikarajassa pysyminen ohjaa lisäämään lyhytpsykoterapiaa ostopalveluna. Monet interventiot vaativat huolellista työskentelyä, arviointia ja selvittelyä asiakkaan kanssa. Terapiatakuu sisältää riskin, että lähdetään liian nopeasti toimimaan annetussa määräajassa, ja asiakkaat ohjautuvat interventioon tai ryhmämuotoiseen toimintaan, joka ei vastaa tarpeisiin. Erityisesti ryhmämuotoisten interventoiden osalta 28 vuorokauden enimmäisaika on haasteellinen. Ryhmämuotoiseen interventioon osallistuminen edellyttää usein huolellista motivointia ja sitouttamista.]
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ikärajan tulisi 23 ikävuoden sijaan olla nuorisolain (1285/2016) mukainen eli 29 vuotta. Nuorten mielenterveysongelmat eivät rajoitu alle 23-vuotiaisiin. ]
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [SAKKI ry esittää aiemmin mainitun mukaisesti, että nuorisolain ikämääritelmän mukaisesti terapiatakuun alaiseen lyhytpsykoterapiaan tai psykoterapioista johdettuun määrämuotoiseen ja aikarajoitteiseen psykososiaaliseen hoitoon olisivat oikeutettuja alle 29-vuotiaat nuoret. Emme näe johdonmukaisena ja yhdenvertaisena sitä, että merkittävä osa nuorten ikäluokasta rajataan terapiatakuun ulkopuolelle. Haluamme nostaa esille, että mielenterveys on myös työelämäkysymys: Nuorten työkyvyttömyyseläköityminen on kasvussa ja keskeinen syy on mielenterveysongelmissa. Ammatillisen koulutuksen ikäjakauma on laaja ja sen piirissä on runsaasti nuoria aikuisia. Tilastokeskuksen mukaan ammatillinen tutkinto suoritetaan keskimäärin 29-vuotiaana. Haluammekin korostaa, että laajentamalla terapiatakuu koskemaan alle 29-vuotiaita nuoria tuetaan myös suomalaisen yhteiskunnan rakenteita, sillä monet näistä opiskelijoista siirtyvät tutkinnon suorittamisen jälkeen työelämään - toivon mukaan työkykyisinä.]
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Hoitotakuuajan jälkeen tulee olla riittävä aika arvioida potilaalle oikeaa interventiota. Nyt voimassa olevan 14 vuorokauden hoitotakuuajan jälkeen tälle arvioinnille jäisi aikaa vain 14 vuorokautta, joka lasten ja nuorten moniammatillisen arvioinnin tekemiseen kokonaisvaltaisesti ei ole mahdollista. ]
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Määrittely "psykoterapioista johdettu" interventio on vaikea sovellettava. Millä edellytyksillä ohjattu omahoito voidaan lukea mukaan? Mitkä esim. mielenterveystalon ohjelmista voidaan katsoa olevan "psykoterapioista johdettua"? YTHS toteuttaa ”terapiat etulinjaan” mukaista mielenterveyden porrasteista hoitomallia, joissa asiakas ohjataan soveltuvassa tilanteessa ryhmäinterventioon. Voidaanko esim. ahdistuksen ja masennuksen hoitoon kohdennetut ryhmäinterventiot lukea mukaan terapiatakuuseen? ]
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [SAMOK näkee, että korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltolakiin (695/2019) tulisi säätää muutos, joka mahdollistaisi terapiatakuun mukaisen hoitoonpääsyn kaikilta korkeakouluopiskelijoilta. Tämän lisäksi terveydenhuoltolakiin (1326/2010) tulisi säätää muutos, jonka mukaan kaikki alle 29-vuotiaat nuoret olisivat oikeutettuja hoitoon terapiatakuun mukaisesti. Tosiasiallisten palveluiden määrittely tulisi myös täsmentää, jotta lapset ja nuoret saisivat valtakunnallisesti yhdenvertaisia palveluita, eikä hoitomuodot olisi riippuvaisia asuinpaikkakunnasta tai opiskelijastatuksesta. ]
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Laki rajoittaa osaltaan käytettäviä hoitomuotoja. Laissa on tällä hetkellä mainittuna lyhytpsykoterapia ja psykoterapioista johdettu psykososiaalinen hoito. Tarjottavien hoitojen tulee perustua joustavasti asiakkaan tarpeeseen, ei tiettyyn temppuvalikoimaan. Tarvittaessa voidaan ottaa käyttöön uusia, näyttöön perustuvia menetelmiä. Lisäksi täytyy huomioida kaikkien opiskelijoiden (opiskelee sitten korkeakoulussa tai toisella asteella) tasa-arvoinen hoitoon pääsy hyvinvointialueesta huolimatta. Onko kaikilla hyvinvointialueilla myös tarvittava osaaminen?]
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [”Käytännön haasteena tässä on, että terapiatakuun kattamien interventioiden pituutta ei ole määritelty. Sitä ei ehkä pysty säädökseen kirjaamaankaan käytännön edellyttämällä tavalla, mutta säädös voisi sisältää vaatimuksen siitä, että esim. yta-tasolla tällainen määrittely tehtäisiin.” ]
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [SLL esittää, että 23 vuoden ikärajan asettamisen sijaan lainsäädäntö laajennetaan koskemaan alle 29-vuotiaita ja päätoimisia opiskelijoita. Mikäli näin ei toimita, tulee säädöskokonaisuuden tullessa voimaan huolehtia erityisesti niistä nuorista, jotka ovat palvelun piirissä täyttäessään 23 vuotta. Palveluiden tarjoaminen ei saa päättyä yksipuolisesti siihen, kun nuori ylittää yläikärajan. Hyvinvointialueen on huolehdittava, etteivät nämä takuun piirissä olleet nuoret jää mielenterveydellisten haasteidensa kanssa yksin, vaan heidän hoitonsa jatkuu katkeamattomana ilman, että se vaatii nuorelta kohtuutonta selvittelytyötä. SLL esittääkin, että nuorelle myönnettyä lyhytpsykoterapiaa tai psykososiaalista hoitoa jatketaan hoitojakson loppuun asti, vaikka hän ehtisi täyttää 23 vuotta hoitojakson aikana.]
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [THL tukee terapiatakuun porrastettua käyttöönottoa siten, että takuun piiriin tulevat ensin erikseen nimetyt, määrällisesti rajatut interventiot. Muuten interventioiden toteuttaminen ja osaaminen pirstaloituu ja seurantamahdollisuus heikkenee. Ei kuitenkaan ole realistista, että tässä kohtaa ulotettaisiin palveluvalikoima koskemaan kaikkia väestöryhmiä ja tuen tai hoidon syitä. Uusien avauksien sijaan ehdotetulla rahoituksella tulee vahvistaa niitä asioita, joita ollaan jo tekemässä, eli yleisimpien mielenterveyden häiriöiden interventioiden juurruttaminen. Tässä vaiheessa painottuu jo käyttöönotettujen menetelmien seuranta- ja tukirakenteiden vahvistaminen, kotipesätoiminnan käynnistäminen muutaman menetelmän kautta, koulutusten akkreditointi ja menetelmäohjaukset. Tarve uusien menetelmien valinnalle sekä soveltuvuuden ja käytettävyyden arvioinnille tulee vasta sitten kun nyt levitetyt menetelmät ovat riittävän vahvalla pohjalla. Terapiatakuu-esityksessä ei huomioida, miten päihteitä riskitasolla käyttävien tai riippuvuuden (ml. rahapeliriippuvuus) kanssa elävien lasten ja nuorten tuen ja hoidon tarvetta. Päihdehäiriöiden ja riippuvuuksien jo vaikuttavaksi osoitettujen interventioiden saatavuus on Suomessa heikko, ja stigma taas voi vaikuttaa paitsi palveluihin pyrkimisen esteenä niin myös henkilöstön suhtautumisessa, lähetekäytännöissä ja palveluvalikoimassa yleisesti. Päihteiden käyttö tai riippuvuutta aiheuttava toiminta voi ilmetä vasta hoidon aikana. Nuorten kuolleisuudessa päihteillä on keskeinen rooli. Valmistelut yhdenvertaisen palveluvalikoiman laajentamiseksi esimerkiksi päihdeongelmien, riippuvuuksien, syömishäiriöiden ja nuorten käytöshäiriöiden osalta tulee aloittaa pikaisesti. Lisäksi tulee jatkaa valmistelua, jotta voidaan varmistaa yhdenvertaisuutta erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa lyhyet yksilöön kohdentuvat interventiot eivät ole riittäviä. Lakiesitystä tulee tarkentaa terveydenhuollon keskittämisasetuksen osalta. ]
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lisättävä: tai muu vaikuttavaksi osoitettu aikarajoitteinen ja määrämuotoinen psykososiaalinen tuki ja hoito]
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Esityksen merkittävin ongelma on se, millä tavalla on määritetty, mitkä psykososiaaliset interventiot kuuluvat terapiatakuun piiriin ja mitkä eivät. Esityksen nykymuotoista määrittelyä ei voida pitää toimivana ja sitä tulisi vielä muokata. Tällä hetkellä esitys on menetelmäkeskeinen eikä tarvekeskeinen. Nykyisessä esityksessä terapiatakuu olisi ulottumassa vain kapeasti valittuihin menetelmiin, jotka on kuvattu termillä “vaikuttaviksi osoitetut psykoterapioihin perustuvat lyhytinterventiot”. Käytännössä tämä tarkoittaa tiettyjä nimettyjä interventioita, joiden tehokkuudesta on ehditty saada kansainvälistä tutkimusnäyttöä (esim. “Cool Kids”). Suuri osa näistä interventioista on kaupallisesti lisensoituja. Terapiatakuun pohjaksi tämä määritelmä on kuitenkin harhaanjohtava tai jopa virheellinen. Se rajaa pois merkittävän määrän hyviä ja tehokkaita hoitomuotoja, joissa on päällekkäisiä sisältöjä “lyhytinterventioiden” kanssa, joista Suomessa on hyvää osaamista ja joita tarjotaan jo nyt toimivasti. Koska lapsuudessa kehitys on monialaista ja monioireisuus tavallista, ei kapeaan oirekuvaan rajattu yksittäinen interventio ole useinkaan riittävä. Sen sijaan tarvitaan huolellinen hoidon tarpeen arvio ja sen perusteella yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityjä laaja-alaisia interventioita tai lähestymistapoja, jotka on arvioitu Käypä hoito -suosituksissa tehokkaiksi. Esimerkiksi (neuro)psykiatrinen hoito ei Suomessa pääasiassa pohjaudu tiettyyn yksittäiseen interventioon vaan sisältää yksilöllisesti räätälöidyn kokoelman tehokkaiksi havaittuja tukimuotoja, joita erikoistuneet ammattilaiset tarjoavat (“hyvä hoito”). Nykyisessä terapiatakuuesityksessä monet Käypä Hoito -suosituksissa nimetyistä hoitomuodoista jäävät terapiatakuun ulkopuolelle. Esitystä tulisi muuttaa siten, että ne ja muu vastaava erityisammattilaisten toteuttama “hyvä hoito” huomioidaan. Laajoissa meta-analyyseissä on toistuvasti osoitettu, että “vaikuttaviksi osoitetut psykoterapioihin perustuvat lyhytinterventiot” (joihin terapiatakuu olisi nykyisellään ulottumassa) eivät vaikuttavuudeltaan eroa muusta “hyvästä hoidosta” (jollaista Suomessa on tarjottu tähän mennessä) (esim. Wampold, Minami, Baskin & Tierney, 2002; Tran & Gregor, 2016; Benish, Imel, Wampold, 2008). Osassa tapauksissa Suomen mallin mukainen “muu hyvä hoito” on jopa vaikuttavampaa kuin terapiatakuuesityksessä kuvatut lyhytinterventiot (esim.Budge, Moore, Del Re, Wampold, Baardseth, & Nienhuis, 2013; Spielmans, Gatlin & McFall, 2009). Suomen mallin kaltainen “muu hyvä hoito” vastaa teholtaan jopa kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaavia hoitomuotoja (Linardon, Wade, de la Piedad Garcia, Brennan, 2017). On myös osoitettu, että terapiatakuuesityksessä mainittu IPC-menetelmä ei suomalaistutkimuksen mukaan ole vaikuttavampaa kuin Käypä hoito -suositusten mukainen “muu hyvä hoito” (Parhiala ym., 2020). Samoin tuoreessa suomalaistutkimuksessa todettiin, että ammattilaisten tarjoamat neuvolapsykologien palvelut ja vauvaperheiden terapeuttinen tuki paransivat perheiden hyvinvointia (Flykt ym., arvioitavana), mutta tällaiset tehokkaiksi havaitut tukimuodot olisivat nyt jäämässä terapiatakuun ulkopuolelle. Lisäksi lyhytinterventiot, joihin terapiatakuu olisi ulottumassa, eivät sisällä hoitoa kaikkiin mielenterveyden häiriöihin. Tämä myös tulee esiin esityksessä, mutta nykyisellään esimerkiksi syömishäiriöt jäävät kokonaan terapiatakuun ulkopuolelle, koska niihin ei ole esityksessä tarjottu “vaikuttavaksi osoitettua lyhytinterventiota”. Syömishäiriöihin on kyllä olemassa suuri määrä muuta Käypä Hoito -suositusten mukaista hoitoa, joka vastaa teholtaan kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan pohjaavia hoitomuotoja (Linardon, Wade, de la Piedad Garcia, Brennan, 2017), mutta terapiatakuu ei olisi ulottumassa niihin. Näin ollen nykyisen terapiatakuuesityksen myötä osa lapsista ja nuorista putoaisi terapiatakuun ulkopuolelle vain siksi, että heille sopivat ja tehokkaiksi havaitut hoitomuodot puuttuvat terapiatakuuesityksestä. Esitystä tulisikin siis muokata siten, että nykyisin käytössä olevat yksilöllisiin tarpeisiin räätälöidyt laaja-alaiset interventiot tai lähestymistavat tunnustettaisiin vaikuttaviksi. Tämä vähentäisi myös joukkoa lapsia, joka olisi nyt vaarassa jäädä terapiatakuuesityksen ulkopuolelle. Lisäksi nykyinen terapiatakuuesitys sisältää osin käsitteellistä sekaannusta: esityksessä puhutaan rinnakkain “lyhytterapiasta” ja “psykoterapeuteista”, vaikka “lyhytterapioita” voivat tarjota muutkin kuin psykoterapeutit. Nykyisellään merkittävä osa etenkin kompleksisesta oireilusta hoidetaan psykologin, psykiatrin tai muun mielenterveyden erityisammattilaisen tarjoaman Käypä hoito -suositusten mukaisen “hyvän hoidon” avulla. Terapiatakuuesitykseen on siis välttämätöntä sisällyttää Käypä hoito -suositusten mukainen “hyvä hoito”, jotta esitetty laki ei hankaloittaisi nykyisiä hoitokäytäntöjä ja jopa heikentäisi lasten ja nuorten hoitoa. ]
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kts. kohta 12.]
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Terminologia on haastava määrittelyssä psykoterapioista johdettu interventio. Sovellettavuus- näkökulma huomioiden tarvitaan tätä selkeämpää määrittelyä. Esim. kaikki psykoterapiat tuskin soveltuvat lyhennettäviksi ja siten perusterveydenhuollon käyttöön ei-psykoterapeuttien toteuttamiksi. ]
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [OSKU esittää, että korkeakouluopiskelijan opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:n 4 momentin säädöksessä sekä terveydenhuoltolain 53 §:ssä ehdotettu ikäraja alle 23-vuotiaista poistetaan ja lyhytpsykoterapiaan tai psykoterapioista johdettuun määrämuotoiseen ja aikarajoitteiseen psykososiaaliseen hoitoon olisi oikeutettu koko väestö. Ehdotamme, että ensivaieessa edellä mainittuja lakiesityksiä muokataan siten, että alle 23-vuotiaiden sijaan raja asetettaisiin alle 29-vuotiaisiin ja päätoimisiin opiskelijoihin.]
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Kyllä
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole huomautettavaa esitettyihin lainsäädäntömuutoksiin. Hallituksen esitys on pääsääntöisesti huolellisesti laadittu. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomioita seuraaviin kohtiin, joita tulisi vielä täsmentää. Ks. edellä.]
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Psykososiaalisten interventioiden sisältö on epämääräinen. Jos interventiot ovat hyvin kaavamaisia ja lyhyitä, ne eivät palvele esim. pitkäkestoisen avun tarpeessa olevia lapsia ja nuoria. Interventioiden kirjo on hyvin laaja, ja saatavilla pitäisi olla lyhyiden interventioiden lisäksi myös kestoltaan pidempää tukea, joka huomioi asiakkaan kokonaistilanteen. ]
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Seuraavan tekstikohdan loppuosa jää epäselväksi: ”Ehdotetun uuden 53 §:n 1 momentin mukaan lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito olisi aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve sille on todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä” Kohdan loppuosasta ei käy ilmi, että jos lapsella epäillään mielenterveysongelmien taustalla olevan esimerkiksi kehitykseen liittyviä vaikeuksia, koskeeko takuu sitä, että hän saa tukea (esim. puheterapiaa) näihin vaikeuksiinsa vai rajautuuko hän ”lääketieteellisten ja hoidollisten” tekijöiden takia tämän takuun ulkopuolelle. ]
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Käytettävien menetelmien tulee olla näyttöön perustuvia, mutta niitä ei kannata nimetä ja rajata sitovasti. Tämä voisi asettaa hyvinvointialueet eriarvoiseen asemaan jo olemassa olevan osaamisen vuoksi, ja vaikeuttaa uusien menetelmien kehittämistä. Säännöksessä on selvemmin tuotava ilmi, kenen tehtävä on toteuttaa psykososiaalisia interventioita lapsille ja nuorille. Kouluterveydenhuollon roolin selkeyttäminen: Terapiatakuussa tulisi selkeyttää vahvemmin kouluterveydenhuollon roolia ja vastuita suhteessa muihin terveyspalveluihin, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät selvästi, millaisia palveluita kouluterveydenhuolto tarjoaa ja miten se integroituu laajempaan terveydenhuoltojärjestelmään.]
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [SYL esittää korkeakouluopiskelijan opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:n 4 momenttiin säännökseen muutosta, jonka mukaan kaikki korkeakouluopiskelijat, eivät vain alle 23-vuotiaat, olisivat oikeutettuja lyhytpsykoterapiaan tai psykoterapioista johdettuun määrämuotoiseen ja aikarajoitteiseen psykososiaaliseen hoitoon, joka olisi aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle olisi todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellyttäisi. Esitämme lisäksi terveydenhuoltolain 53 § 2 momentin osalta, että terapiatakuun alaiseen lyhytpsykoterapiaan tai psykoterapioista johdettuun määrämuotoiseen ja aikarajoitteiseen psykososiaaliseen hoitoon olisivat oikeutettuja alle 29-vuotiaat nuoret. Näkemyksemme mukaan Suomella ei ole varaa jättää yhtään ylimääräistä nuorta ikäluokkaa ja korkeakouluopiskelijaa ilman terapiatakuun tuomaa tukea mielenterveyden haasteisiin, mikäli heidät halutaan pitää opiskeluiden, työn ja muun laadukkaan sekä hyvinvoivan elämän syrjässä kiinni. On tulevaisuuden kohtalonkysymys, saadaanko opiskelijoiden muusta väestöstä poikkeavan korkea mielenterveyden haasteiden esiintyvyys hoidettua. Mikäli tässä onnistutaan, voimme taata tulevaisuuden osaajien ja asiantuntijoiden olevan työkykyisiä, terveitä ja hyvinvoivia. Myös esitetty määrittely "psykoterapioista johdetuista” palveluista kaipaisi täsmennystä ja etenkin valtakunnallisesti yhtenäistä palvelumääritelmää. Muutoin on vaarana, että esimerkiksi YTHS tuottaa korkeakouluopiskelijoille valtakunnallisesti tarkasteltuna yhdenvertaisesti terapiatakuun alaisia palveluita, mutta saman ikäiset korkeakoulutuksen ulkopuolella olevat nuoret saisivat hyvinvointialueestaan riippuen eri sisältöisiä ja -tasoisia “psykoterapioista johdettuja” interventioita.]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • En osaa sanoa
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Kyllä
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [53 § ensimmäisen momentin ensimmäinen kappale ehdotetaan muutettavaksi muotoon: "Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia, psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito, psykofyysinen fysioterapia tai psyykkistä hyvinvointia tukeva liikunnallinen kuntoutus on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. "]
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Määrittely "psykoterapioista johdettu" intervention on vaikea sovellettava. Esimerkiksi KLT on tällainen selkeästi. Neuropsykiatrinen valmennus ei. Onko ohjattu omahoito sitä millä edellytyksillä? Mitkä esim. mielenterveystalon ohjelmista voidaan katsoa olevan "psykoterapioista johdettua"?]
      • 4. Onko takuun piiriin kuuluvan psykososiaalisen hoidon aloittamisen enimmäisajan määrittely terveydenhuoltolain 53 §:ssä ja opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:ssä soveltamisen kannalta toimiva?
        *
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Kyllä
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla X Esitys asettaisi erilaiset määräajat hoidon aloittamiselle riippuen siitä, hakeutuisiko lapsi/nuori hoitoon terveydenhuollon avopalveluiden, erikoissairaanhoidon tai opiskeluterveydenhuollon kautta. Hoidon aloittamisen määräaika tulisi yhtenäistää, huomioiden että kiireellistä hoitoa tarvitsevien tulee saada sitä mahdollisimman nopeasti]
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lausunto kokonaisuudessaan kohdassa 12]
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Målsättningen borde vara utan dröjsmål. Vi är oroliga över att pga resursbrist skapas det olika ”portmodell” för att minska på köer.]
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [I hälso- och sjuvårdslagen behöver alla under 29 år beröras av terapigarantin. I lagen om studerandehälsovård för högskolestuderande behöver alla högskolestuderande beröras av terapigarantin.]
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Jämför föregående punkt. Det förutsätter att en tillräcklig strukturering av fallen är gjord. Det är viktigt att veta vad som behandlas. ]
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Oikea-aikaisuuden varmistamiseksi koko prosessin selkeys ja tehtävän jaot sekä vastuut tulee olla ennakkoon tarkkaan suunniteltuja. Lyhyetkin syystä tai toisesta aiheutuvat viivytykset, jotka usein johtuvat prosessiin liittyvän tiedon tai osaamisen puutteesta sekä epäselvistä tehtävien jaosta, voivat aiheuttaa ongelmien eskaloitumista ei yksistään lapsen tai nuoren elämässä vaan myös koko perheen ja sitä ympäröivän yhteisön keskuudessa. Pahimmilla seurauksena on koulupudokkuus ja itsetuhoisuuden lisääntyminen.]
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Oikea-aikainen hoitoonpääsy on keskeistä mielenterveyspalveluissa ja mahdollisessa hoidontarpeen lisääntymisen ehkäisyssä. Tämän vuoksi HYY näkee perusteltuna määritellä enimmäisaika hoidon aloittamiseksi myös hoidontarpeen arvioinnin kohdalla. Hoitotakuun mukaisen 3 kuukauden odotusajan kohdalla hoidontarpeen arviointi on erittäin pitkä mielenterveysperustaisissa haasteissa. Pitkät odotusajat tutkitusti lisäävät hoidontarvetta ja siihen tarvittavia resursseja.]
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Kyllä
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [28 vrk on tarkoituksenmukainen aikaraja ensimmäisen intervention toteuttamiseen, mutta se edellyttää riittävän kattavan tilannekuvan luomista, jotta interventio kohdentuu oikein. Säänöstä tulisi muokata siten, että arviointi mainitaan ja sille asetetaan aikaraja, jonka jälkeen interventiolle aikaraja ja edellytys sen vaikutuksen arviointiin. Mikäli interventio ei auta, lapsi tulee ohjata jatkoselvittelyihin. ]
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Etelä-Karjalan hyvinvointialue pyytää kiinnittämään huomiota erilaisiin enimmäis- tai maksimimääräaikoihin hoidon aloittamiselle terveydenhuollossa ja päätöksen toimeenpanolle sosiaalihuollossa. Em osalta yhteneväiset määräajat selkiyttäisivät palvelun toteuttamista ja sen seurantaa.]]
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Kyllä
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Hoitoon pääsy ja tuen saaminen edellyttää organisointia ja sujuvuutta.]
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [On toimiva, mutta tulee huomioida henkilöstön saatavuuden haasteet ja lisäresurssin tarve. Ostopalveluiden tarve ei saa lisääntyä jonka johdosta kustannukset kasvavat hyvinvointialueille. Nyt esitetyt laskelmat rahoituksesta eivät ole riittävät takuuaikojen toteutumisen kannalta. Terapiatakuun toteuttamisessa hyvinvointialueet tarvitsevat lisää resurssia niin palveluiden kehittämiseen kuin toteuttamiseen]
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Esitetty aikamääre on liian lyhyt erityisesti ajatellen ryhmissä toteutettavia interventioita.]
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kuukauden alkamisaika on sinänsä hyväksyttävä ja perusteltu hoitomuodoille, joita ei ole tarkoitettu 1. portaan eli ensilinjan hoitomuodoiksi. Ongelma syntyy siitä, että koko lainsäädäntö on kirjoitettu tästä lähtökohdasta: eli että ennen terapiatakuuta potilaille ja asiakkaille on tarjottu muunlaista apua osana perusterveydenhuollon palveluita. Tämä lähtökohta poistui perusterveydenhuollon hoitotakuun pitkittyessä. Laki pitäisi kirjoittaa uudestaan niin, että se edellyttäisi 1. portaan hoitojen kokeilemista niin nopeasti, että kuukauden aikarajan kohdalla voitaisiin jo arvioida mikäli 1. portaan hoidot riittivät vai pitääkö hoidon intensiteettiä nostaa. Toisin sanoen PTH-hoitotakuun poistuessa tähän lakiin pitäisi selkeästi kirjata mitä ennen terapiatakuun käynnistymistä pitäisi tehdä. ]
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kuukauden alkamisaika on sinänsä hyvä ja perusteltu aikaraja ns. toisen portaan hoitomuodoille, joita ei ole tarkoitettukaan ensilinjan palveluksi. Ongelma syntyy siitä, että koko lainsäädäntö on kirjoitettu siitä lähdökohdasta, että ennen terapiatakuuta potilaille ja asiakkaille on jo tarjottu muunlaista apua osana perusterveydenhuollon palveluita. Tämä lähtökohta kuitenkin murentui perusterveydenhuollon hoitotakuun pitkittyessä kolmeen kuukauteen. Laki pitäisi kirjoittaa uudestaan niin, että se edellyttäisi 1. portaan hoitojen kokeilemista niin nopeasti (esimerkiksi viikon sisällä) niin, että kuukauden terapiatakuun aikarajan kohdalla voitaisiin jo arvioida riittivätkö 1. portaan hoidot - vai pitääkö hoidon intensiteettiä nostaa takuun piiriin kuuluvalla terapialla. Tämä säästäisi merkittävästi hyvinvointialueiden resursseja. ]
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Hoitoon pääsyn aikataulu pitäisi huomioida paremmin, jotta potilaan tarvitsema hoito priorisoitaisiin oikein suhteessa muihin hoitoa tarvitseviin. Vaarana, että resurssit kohdentuvat tiukempaan aikatauluun ja muut hoitoa tarvitsevat jäävät huonompaan asemaan.]
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Tulisi kuvata tarkemmin miten kaavaillun terapiatakuun takuuaika sopii yhteen hoitotakuun pidentämisen kanssa. On huolehdittava siitä, että erilaiset takuuajat eivät johda lääketieteellisesti perustelemattomaan priorisointiin. ]
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kts. kohta 12]
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ks. kohta 2.]
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Esityksessä on päädytty antamaan aikakriteeri intervention aloittamisesta sen tarpeen toteamisesta. Millään tavalla ei kuitenkaan ohjata arviointijakson mahdollista kestoa, joka voisi siis olla mitä tahansa. Hoitoon tai arviointiin pääsemisestä ensimmäiseen kontaktiin säädetään eri palveluissa eri tavoin. Taustamateriaalissa todetaan, että soveltuvan intervention arviointi vaatii lapsen tai nuoren ja perheen kokonaistilanteeseen perehtymistä.]
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Näkemyksemme mukaan pitäisi selkeästi määrittää aikajanat hoidon tarpeen arvioinnille ja hoidon aloittamiselle. Hoitotakuu (3 kuukautta) on liian pitkä aika odottaa hoidon tarpeen arviointia. ]
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kuvaus ei ole riittävä, vaikka tausta-aineistossa on tunnistettu takuuta edeltävien toimien ja hoidon tarvetta, ei tämän voi uskottavasti olettaa ohjaavan hoitoon pääsyä näihin ilman laissa tarkentamista. Ennen takuuinterventiota tarvittavat toimet tulee ottaa mukaan lakiin: Ennen takuuta tapahtuvasta arvioinnista, sen aikarajasta ja vastuutahosta tulisi olla selkeä määrittely, mikäli kyse ei ole kiireellisestä arvioinnista. Perusterveydenhuollon hoitotakuun siirtyminen 3 kuukauteen vaikuttaa kriittisesti takuuajan toteutumiseen ja vaarantaa jopa lasten ja nuorten mielenterveyssegmentin potilasturvallisuutta. 2)Takuuajan kuvauksessa tulisi edellyttää 1. portaan matalamman kynnyksen hoitojen mahdollistamista heti arvion ja tarpeen toteamisen jälkeen sekä niiden vasteen arviointia viimeistään kuukauden kohdalla eli hyödyntää hoidon porrasteisuutta. Tarvittaessa tämän jälkeen lapsen ja nuori tulisi ohjata tasoltaan vaativampaan interventioon. Lapsille ja nuorille, joille ei ole olemassa takuun piiriin kuuluvaa interventiota, esim. arjen tuesta ja neuropsykiatrisesta valmennuksesta hyötyvät tarkkaavuushöiriöt ja autismin kirjoa omaavat, tulisi määritellä takuuaika asianmukaisen tuen piiriin.]
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Mielenterveyshoidon oikea-aikaisuus on yksi tärkeimmistä tekijöistä hoidon vaikuttavuuden näkökulmasta. Näkemyksemme mukaan lain muutoksessa tulisi määritellä enimmäisaika hoidon aloittamisen lisäksi myös sille, missä ajassa hoidon tarpeen arviointi tulee tehdä. Hoitotakuu (3 kuukautta) on liian pitkä aika odottaa hoidontarpeen arviota mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Pitkä odotusaika on riski hoidon tarvitsijan ongelmien pahenemiselle.]
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Missä menee raja hoidon ja ennaltaehkäisyn välillä? Millainen hoidon tarpeen arvion täytyy olla, ja missä ajassa se täytyy tehdä? Miten arvioidaan se, milloin tarvitaan interventiota ja milloin joku toinen menetelmä on sopivampi – tämä on olennainen kysymys, jos esim. joku valittaa lakiin vedoten? ]
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Nyt esitetty enimmäisaika terapiatakuun piiriin pääsemisestä hoidon aloitukseen on sinänsä sopiva. Olennaista on, millaisena alkuarvioon pääsyn kesto toteutuu, ja milloin päätöksen terapiatakuun piiriin pääsystä katsotaan syntyneen. Hoitoon pääsylle asetettava aikaraja ei saa johtaa siihen, että mekaanisesti tarjotaan asiakkaalle huonosti soveltuvaa hoitoa aikarajan täyttämiseksi, jos paremmin soveltuvaa hoitoa ei pystytä aikarajan puitteissa tarjoamaan.]
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [53 §: Tässä sovellettava terapiatakuun aika (28vrk) on järjestämisen kannalta liian tiukka ja aiheuttaa riskin suhteessa muihin palveluihin. Mikäli terapiatakuun aika olisi tiukempi kuin kehysriihessä suunnitellun hoitotakuun (perusterveydenhuollossa hoitotakuuksi tulee kolme kuukautta ja suun terveydenhuollossa kuusi kuukautta), saattaisi tämä muodostaa hyvinvointialueen palvelutarjontaan järjestämisvastuun kannalta epäsuhdan. Hyvinvointialueen näkökulmasta on toivottavaa pohtia, voisiko perusterveydenhuollon ja suun terveydenhuollon hoitotakuun ja terapiatakuun alaisia palveluita kohdella ajallisesti yhdenvertaisella tavalla.]
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Resurssien puitteissa toimiva, huomioitava henkilöstön saatavuuden haasteet, ja lisäresurssin tarve. Uudet palvelut eli interventiot sekä henkilöstöpula synnyttävät myös monituottajuuden tarpeen, joka aiheuttaa merkittävän riskin ostopalveluiden kasvuun. Hallituksen esityksessä mainitut laskelmat rahoituksesta eivät ole riittävät toteuttamaan takuuaikoja, koska hyvinvointialue tarvitsee lisää resurssia palveluiden kehittämiseen ja toteuttamiseen. ]
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Hoitotakuun ja lausunnolla olevan terapiatakuun mukaiset erilaiset aikarajat voivat riskeerata tarvittavan huolellisen lasten ja nuorten mielenterveyden pulmien juurisyiden ja hoidon tarpeen arvioinnin ja siten vääristää käyttöön otettavien menetelmien valintaa. Mikäli lakimuutokset tulevat voimaan, tarvitaan kyseisiin lakimuutoksiin kirjattujen määräaikojen seurannan lisäksi sen seuraamista, ettei synny lisää viivettä muun tarpeenmukaisen lakisääteisen hoidon ja tuen antamiselle, eivätkä niihin käytössä olevat resurssit pienene (ostopalvelut, käytettävissä oleva henkilöstö, jonotilanteet).]
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [o Osa hoidon pariin tulevista edellyttää esim. psykologista yksilöarviointia - sellaista ei määritä mikään osa, vaan korostaa lääkärin roolia, työmääriä nostavalla tavalla. Etenkin lapset oireilevat eksternalisoivilla käyttäytymisessä näkyvillä oireilla, eikä niistä voi suoraan johtaa sitä, mistä on kyse. Moniammatillinen työ, lapsen ja nuoren lähiverkoston huomioivalla tavalla tulisi kirjata alkuselvittelyjen yhdeksi olennaiseksi osaksi. o Tilanteen arviointi on jo tavallaan psykososiaalisen hoidon sisällä tapahtuvaa lainsäädännön mukaista toimintaa. Moniammatillinen arviointi on tarpeellista, koska perusterveydenhuollon lääkärikontaktilla ei välttämättä päästä vielä riittävän pitkälle. Moniammatillisen työskentelyn roolia täytyy korostaa ja että luodaan tarpeelliset konsultaation ja hoidon alulle saattamisen selkeät prosessit, joissa noudatetaan määriteltyjä aikarajoja. o Yksittäiset manualisoidut menetelmät eivät ole ratkaisu suurempaan osaan tarpeesta masennus ja ahdistusoireiden kohdalla. Riskinä on, että tavanomainen kehitykseen kuuluva tulkitaan oireiluksi ja hoidetaan turhaan ja nimetään sairaudeksi. Ja toisaalta se, että lapsi ja nuori. jolla on todellisia vakavia oireita ei saa riittävää tukea, jota tarvitsisi. o Pitäisi olla selkeästi terveydenhuollon ammattilaisten (esim. Valvira) arvioimana, että valitut menetelmät ovat riittävän kattavia ja joustavia esitettyyn tarpeeseen. Pitäisi olla valvottu ja arvioitu terapian toteuttajan taustaosaaminen ja taustakoulutus. Kolme suppeaa menetelmää ei vastaa psykososiaalisen tuen tarpeeseen kansallisesti.]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Esitysluonnoksen sivulla 83 todetaan, että ”28 vuorokauden enimmäisajan ylittämiseen liittyviä perusteita voisivat olla esimerkiksi tilanteet, joissa olisi perusteltua toteuttaa ensin muita toimia. Lääketieteellisillä, hoidollisilla tai muilla vastaavilla seikoilla voitaisiin tarkoittaa myös esimerkiksi sitä, että vanhemman ohjaus olisi perusteltua toteuttaa ryhmämuotoisena tai nuoren nähtäisiin hyötyvän ryhmämuotoisesta hoidosta sen tarjoamien sosiaalisten kontaktien vuoksi.” Ehdotetun terveydenhuoltolain 53 §:n 1 momentin sanamuodon mukaan ”lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.” Lisäksi saman pykäläehdotuksen 3 momentin mukaan ”hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu psykiatrinen erikoissairaanhoito on järjestettävä kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.” Vastaavaa 28 vuorokauden määräaikaa ehdotetaan myös opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:n uuteen 4 momenttiin. Aluehallintovirastot toteavat, että esitetyn opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:n uudessa 4 momentissa ja terveydenhuoltolain 53 §:n 1 momentissa tarkoitetun 28 vuorokauden sekä saman pykälän 3 momentissa tarkoitetun kolmen kuukauden enimmäisajan ylitystä koskevat muotoilut muistuttavat 31.8.2023 saakka voimassa ollutta terveydenhuoltolain 51 §:ää, jossa säädettiin muun ohella perusterveydenhuoltoon kuuluvan suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn määräajoista. Vanhan terveydenhuoltolain 51 §:n mukaan hoitoon pääsyn kolmen kuukauden määräaika voitiin ylittää enintään kolmella kuukaudella suun terveydenhuollossa. Pykälän tuolloisen sanamuodon mukaan enintään kolmen kuukauden ylitys voitiin tehdä lääketieteellisistä, hoidollisista tai muista vastaavista perustelluista syistä. Aluehallintoviraston terveydenhuoltolain hoitoon pääsyä koskevassa määräaikoja koskevassa valvonnassa on selkeästi tullut esille, että vaikka tuolloin voimassa olleen pykälän sanamuodon mukaan enimmäisajan ylitys on edellyttänyt perusteltua syytä, tästä huolimatta suun terveydenhuollon hoitoon pääsyn määräaika oli soveltamiskäytännössä kuusi kuukautta. Aluehallintovirastot ilmaisevat täten huolensa siitä, että ehdotetuilla sanamuodoilla esitetyt enimmäisajat eivät toteutuisi lainsäätäjän tarkoittamalla tavalla yhdenvertaisesti eri alueilla. Kuten edellä on todettu, esityksen sivulla 83 todetun mukaan 28 vrk:n enimmäisajasta poikkeamiselle olisi hyväksyttävää muun muassa se, että hoitoa annettaisiin ensin ryhmämuotoisena. Ryhmämuotoiset interventiot tulisi aloittaa 3 kuukauden enimmäisajassa. Aluehallintovirastot pitävät mahdollisena, että tämä kirjaus voi ohjata toteuttamaan hoitoa ryhmämuotoisilla interventioilla yksilömuotoisten interventioiden sijaan ilman riittävää yksilöllisesti tehtyä arviota ryhmämuotoisen intervention hyödyn ensisijaisuudesta. Aluehallintovirastot näkevät lisäksi edellä mainitun kirjauksen ristiriitaisena siltä osin, että ehdotettu sääntely ei edellytä, että ehdotetun takuun piiriin sisältyvien interventioiden tulisi olla yksilömuotoisia. Osa lasten ja nuorten hoitoon soveltuvista vaikuttavista psykososiaalisista interventioista on ryhmämuotoisia, ja on siten mahdollista, että ehdotetun takuun piiriin kuuluisi myös ryhmämuotoisia interventioita. Edellä mainittu kirjaus siitä, että ryhmämuotoiset interventiot tulisi aloittaa 3 kuukauden enimmäisajassa, voisi siten myös aiheuttaa epäselvyyttä esitetyn hoitotakuun määräaikojen soveltamisessa ja jälkikäteisessä valvonnassa. Esitysluonnoksen sivulla 83 todetaan, että ”enimmäisajan määrittämisen aloitushetkenä olisi se hoitotapahtuma, jossa terveydenhuollon laillistettu ammattihenkilö toteaa tarpeen takuun piiriin kuuluvalle psykososiaaliselle hoidolle ja tekee tästä merkinnät potilasasiakirjoihin.” Aluehallintovirastot ehdottavat, että 28 vuorokauden enimmäisajan määrittämisen aloitushetki ilmenee selkeästi pykälästä kuten esimerkiksi terveydenhuoltolain 51 a-c §:ssä on säädetty. Edellä todetun perusteella aluehallintovirastot arvioivat, että ehdotuksessa esitettyjen määräaikojen muotoilut ovat sillä tavalla väljiä, että ne voivat johtaa lainsäädännön toimeenpanossa erilaisiin tulkintoihin hyvinvointialueiden kesken, jolloin yhdenvertaisuus palveluiden piiriin pääsyyn ei toteudu. Valvonta- sekä kanteluasioissa valvontaviranomaisen voi olla hyvin haastavaa arvioida, onko palvelunantajan menettely ollut lainmukaista. Edellä mainittu voi heikentää asiakkaana tai potilaana olevan lapsen tai nuoren oikeusturvaa. Lisäksi normin liiallinen väljyys voi olla omiaan heikentämään laillisuusvalvonnan vaikuttavuutta. Jatkovalmistelussa tulisi aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan huomioida se, ettei potilasta voi jättää jonoon odottamaan hoitoa epämääräiseksi ajaksi. Ilman selkeää hoitoon pääsyn takarajaa hoidon odottamisen asianmukaisuutta voi olla haastavaa valvoa hyvinvointialueen omavalvonnassa ja valvontaviranomaisten laillisuusvalvonnassa. Aluehallintovirastot katsovat, että pykälistä tulisi ilmetä suoraan, millä ehdoilla määräajan ylittäminen on sallittua, jos määräajan voi ylittää. Edellä lausutuin perustein aluehallintovirastot ehdottavat täsmällisempää ja tarkkarajaisempaa opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:n ja terveydenhuoltolain 53 §:n muotoilua jatkovalmistelussa pohdittavaksi.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Hyvinvointialue katsoo, että perustason palveluihin pääsyä on kehitettävä yhtenäisesti. Tärkeimpien tavoitteiden tulee olla nopea ja sujuva hoitoon pääsy, joka toteutetaan monikanavaisesti siten, että esimerkiksi digitaalisia asiointikanavia voidaan hyödyntää laajasti niiden käyttöön kykenevillä asiakkailla. Lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden ongelmien hoitoon pääsyn kehittämisen tulee olla kiinteä osa muuta palvelujärjestelmää. Esityksen hoitoon pääsyn määräajat tulisi yhtenäistää muun perusterveydenhuollon hoitotakuun mukaiseksi. Mikäli hoitoon pääsyä halutaan kokonaisuutena nopeuttaa, tulisi tätä yhtenäistä tavoitetta kokonaisuudessaan kiristää lakimuutoksin. ]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ei , kun perusterveydenhuollon hoitotakuu lievenee kolmeen kuukauteen, on pelkona että se vaikuttaa niin, että terapiatakuun alkuarviointiin pääsy venyy. Silloin ei välttämättä enää riitä kevyemmät palvelut, jotka olisivat aiemmin riittäneet.]
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Texten behöver justeras ifall planerna på att igen ändra primärvårdens vårdgaranti från 14 dagar till 3 månader förverkligas. Behovet noteras ofta först i samband med ett besök och är väntetiden 3 månader blir väntan på terapi oskälit lång ]
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [ks. kohta 2]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ehdotetun uuden 53 §:n 1 momentin mukaan lasten ja alle 23- vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito olisi aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve sille on todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Esitetyn lainsäädännön osalta kaikissa tilanteissa ei edellytettäisi lapsen tai nuoren hoidon tarpeen lääketieteellistä arviota tai mielenterveyden häiriön diagnosointia, vaan takuun piiriin kuuluisivat sellaisetkin mielenterveyden häiriöitä lievemmät tilanteet, joissa myös muun sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin arvio hoidon tai tuen tarpeesta olisi riittävä. Lyhytpsykoterapiat kuuluisivat aina annettaviksi lääketieteellisen arvion perusteella. Terapiatakuun enimmäisaikojen seurannan on vaikea nähdä koskevan palvelusetelillä tuotettavaa lyhytpsykoterapiaa, koska lyhytpsykoterapia-arvion edellyttämä aika vaihtelee kunkin lapsen ja nuorten yksilöllisen tilanteen mukaan. Lyhytpsykoterapian alkamiseen vaikuttaa asiakkaan oma aktiivisuus sekä erityisesti psykoterapiapalvelutuottajien saatavuus. Perusterveydenhuollon toimija lasten osalta jää lakiluonnoksessa epäselväksi. Keskeistä on vahvistaa perustasolla tapahtuvaa ennaltaehkäisyä, ei erillisiä interventioita. On todennäköistä, että terapiatakuu lisää merkittävästi henkilöstön tarvetta erilaisiin menetelmäkoulutuksiin ja työnohjaukseen. Täydennyskoulutukseen käytettävissä olevat resurssit ovat kuitenkin rajalliset ja osaamisen kehittämisen tarpeita on paljon. Ei ole tarkoituksenmukaista, että kaikissa lasten ja nuorten palveluissa henkilöstöllä on osaamista samojen interventioiden toteuttamiseen.]
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [SAKKI ry esittää, että myös terveydenhuoltolain 53 §:n kirjausta muutettaisiin koskemaan alle 29-vuotiaita nuoria tämän lausunnon aiemman kannan mukaisesti. Yhdymme SYL:n näkemykseen, että “28 vuorokauden (tai 4 viikon) määräaikaa tulisi vähintäänkin selvittää myöhemmin mahdollisesti tiukennettavaksi esimerkiksi 14 vuorokauteen, kun terapiatakuun toteutumista arvioidaan sen voimaantulon jälkeen ja mikäli psykososiaalisia hoitoja tarjoavien terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus sen mahdollistaa”. ]
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Enimmäisaika ei ota huomioon yleistä hoitotakuuaikaa tai sitä missä ajassa hoitotakuun mukaisen ensikäynnin jälkeen tulee tarve hoidolle todeta. ]
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [YTHS:n tarjoamien palvelujen ja opiskelijoiden opiskelukyvyn tukemisen näkökulmasta 23-v. ikäraja ei palvele palvelun kokonaisuutta. YTHS on havainnut omassa aineistossaan lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden voimakkaan kasvun (jopa 40% koronaa edeltäneeseen aikaan nähden). Opiskelijoilla todetaan interventioiden tarvetta erityisesti opintojen alkuvaiheessa ja jälleen, kun ns. päättötyön aika lähestyy. YTHS data todentaa myös voimakkaan palvelukysynnän tarpeen kasvun syksyisin ja alkukeväästä opintojen ollessa täydessä vauhdissa. Tiukka takuuaika, joka on jopa pienempi kuin suunniteltu kiireettömän hoidon takuuaika, on isossa riskissä johtaa siihen, että priorisoidaan tätä toimintaa tarpeettomastikin yli sellaisten palvelujen, jotka ovat kokonaisuuden kannalta jopa olennaisempia. ]
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kuten jo aikaisemmin on nostettu tässä lausunnossa, tulisi opiskeluterveydenhuoltolain kohdalla sisällyttää kaikki korkeakouluopiskelijat terapiatakuun piiriin ja terveydenhuoltolain kirjauksissa tulisi kaikki alle 29-vuotiaat olla terapiatakuun piirissä. ]
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Aikaraja hoidon aloitukselle ei saa ohjata hoitojen valikoimaa esimerkiksi siten, että tarjotaan huonommin soveltuvia palveluja, jotta voidaan täyttää aikarajan vaatimus. ]
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lääketieteellisen tiedekunnan näkemyksen mukaan kyllä. Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan arvio sen sijaan on, että säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla: Esityksessä tulisi määritellä astetta tarkemmin erilaiset psykososiaalisten hoidot, niiden kohdentaminen ja niiden portaitteisuus. Eri tasoiset ja pituiset tulisi kohdentaa ja ajoittain oikein sekä yksilö että palvelutasolla. Interventioiden vaste on hyvin yksilöllistä oirekuvasta riippumatta. Terapiatakuun lisäksi pitäisi pohtia ja saada toimimaan arviontitakuu. Laadukas arviointi on edellytys sille, että interventio onnistutaan suuntaamaan oikein (yksilöön, perheeseen, kouluun). MM. lapsen kehitystaso olisi hyvä huomioida - eri ikävaiheissa hyödytään erilaisista hoidoista. Erityisesti pienillä lapsilla perheinterventioiden ja vanhempien osallisuuden merkitys kasvaa. Esitys tulisi kytkeä psykoterapiakoulutuksen kaksiportaisuussuunnitelmiin, jotta koulutusmallien kehittäminen ja terapiapalveluvalikon suunnittelu menee linjassa toisiinsa. ]
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [THL ei kannata aikarajaan perustuvaa lain toteutusta. HE esitys ei ole riittävä varmistamaan tiedon keruuta ja tarkennuksia tarvitaan. Yleisellä tasolla olisi toivottavaa, että sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia, eri ikäisille säädettyjä erillisiä aikarajoja lainsäädännössä yhdenmukaistettaisiin. Terveydenhuoltolaki, laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta, oppilas- ja opiskelijahuoltolaki, lastensuojelulaki, sosiaalihuoltolaki, ja nuorisolaki määrittävät keskenään ristiriitaisia ikä- ja aikarajoja arvioinnin, tuen ja hoidon osalta. Tämä HE tuottaa terapiatakuun piiriin kuuluvien menetelmien/palveluiden osalta yhdenmukaisuutta aikarajoihin, mutta luo myös jälleen uusia aikarajoja. Jokainen eroavaisuus lainsäädännössä tuottaa lisää hallinnollista työtä (asiakasprosessien operationalisointi tietojärjestelmissä sekä palveluiden toteutukseen, seurantaan ja ohjaukseen liittyvien asioiden suunnittelu, viestintä ja toteutus). Takuuaikaan perustuva toteutus korostaa kohdentumista tarkkarajaisiin mielenterveysongelmiin ja yksilöinterventioihin, jolloin erityisesti perheiden, lasten, ryhmämuotoisen ja monimuotoisen tuen tarpeessa olevien tuen ja hoidon saanti uhkaa jäädä takuun ulkopuolelle. Psykososiaalisen hoidon tarpeen toteaminen, määrittely ja motivointi voivat vaatia useita tapaamisia ja mahdollisesti kokeillaan useita lähestymistapoja. Aikarajat tulevat haastetuksi, kun aloitettu interventio ei osoittaudu oikeaksi tai tarve ja toteutus tapahtuvat sekä sosiaali- että terveydenhuollossa. Sosiaalihuoltolain §36 3kk aikaraja palvelutarpeen arvioinnista ja palvelupäätöksestä ja HE 1kk aikaraja terapiatakuulle asian vireille tulosta on mahdotonta yhteensovittaa. Vallitsevassa henkilöstötilanteessa uusien määräaikojen käyttöönottoon liittyy merkittävä riski vuokratyövoiman käytöstä ja henkilöstökustannusten arvaamattomastakin kasvusta. Hyvinvointialueiden vuokratyövoimankäyttöä selvittävän verkoston toimenpide-ehdotuksissa tunnistettiin tarve arvioida mahdollisuuksia lieventää määräaikaisesti sellaisia tehtäväkohtaisen lainsäädännön säännöksiä, jotka lisäävät henkilöstötarvetta pistemäisesti. Verkoston työskentelyssä nousivat esiin niin henkilöstömitoitus kuin erilaiset hoitoon pääsyn määräajat. Vuokratyövoiman kehitys on useissa ammattiryhmissä ollut nopeaa ja kansallinen tietopohja ja tilannekuva on tällä hetkellä riittämätön.]
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Tämä vaatii lisäresurssia perustasolle (henkilöstöä ja rahaa palkkaukseen), jotta palvelu toteutuu. Tämä edellyttää riittävää hyvinvointialueen rahoitusta. ]
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kts. kohta 12.]
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Terapiatakuun ja hoitotakuun ajallinen ristiriitaisuus voi kohdentaa priorisointia vääristäen. ]
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [OSKU esittää terveydenhuoltolain 53 §:n muokkaamista aiemmin tässä lausunnossa esitetyn mukaisesti koskemaan kaikkia alle 29-vuotiaita ja päätoimisia opiskelijoita. OSKU kannattaa samanlaista muutosta myös luonnokseen opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:stä. OSKU on huolissaan terveydenhuoltolain 53 §:n kirjauksen toteutumisen mahdollisista alueellisista eroista. Hyvinvointialueiden heikko taloudellinen tilanne sekä alueelliset erot esimerkiksi koulutetun henkilöstön saatavuudessa saattaa asettaa terapiatakuulainsäädännön piirissä olevat eriarvoiseen asemaan kotipaikkansa sekä muiden ominaisuuksien perusteella.]
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Päijät-Hämeen hyvinvointialue kiinnittää huomiota erilaisiin enimmäis-/maksimimääräaikoihin hoidon aloittamiselle terveydenhuollossa ja päätöksen toimeenpanolle sosiaalihuollossa. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen näkemyksen mukaan yhteneväiset määräajat selkiyttäisivät seurantaa.]
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ks. edellä]
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lyhytinterventiot ratkaisevat pienen osan avun ja tuen saannin haasteista ja jos terapiatakuu on tiukempi kuin hoitotakuu yleensä, se voi johtaa myös asiakkaiden ohjautumisen vääristymiin]
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Opiskeluterveydenhuollon hoitotakuu on ristiriidassa terapiatakuun enimmäisajan kanssa. Sääntelyn tulisi olla täsmällisemmin kirjoitettu. ”..tarve on todettu..” -kenen toimesta? Hoidon tarpeen arvio tulee toteuttaa huolellisesti, ja tiukka hoidon aloituksen aikaraja voi tämän vaarantaa. Tulisiko määrittää, että hoidon toteuttamisen alkamiseen kuluva enimmäisaika lasketaan ammattilaisen suorittaman hoidon tarpeen arvion valmistumisesta? Tiukka enimmäisaika sisältää sen riskin, että olemassa olevat resurssit suunnataan vain tähän tehtävään, jolloin muuta tärkeää jää hoitamatta. Soveltamisen kannalta sääntelyn toimivuus edellyttää tarkempia ohjeita, riittäviä resursseja, tehokasta seurantaa ja tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden välillä ohjattaessa lapsi/nuori hoidon toteuttajalle. Ilman näitä elementtejä enimmäisaikojen toteutuminen voi olla epätasaista ja säädösten tavoitteet voivat jäädä osittain saavuttamatta.]
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Kyllä
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [SYL esittää opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:n kirjausta muutettavan aiemmin tässä lausunnossa esitetyn kannan mukaisesti koskemaan kaikkia korkeakouluopiskelijoita: “Korkeakouluopiskelijan perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.” SYL esittää myös terveydenhuoltolain 53 §:n kirjausta muutettavan aiemmin tässä lausunnossa esitetyn kannan mukaisesti koskemaan alle 29-vuotiaita nuoria: “Lasten ja alle 29-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Lasten ja alle 29-vuotiaiden nuorten psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa hoidon tarpeen arviointi on aloitettava kolmen viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut hyvinvointialueen sairaalaan tai muuhun erikoissairaanhoitoa toteuttavaan toimintayksikköön taikka perusterveydenhuollon yhteydessä toteutettavan erikoissairaanhoidon toimintayksikköön. Jos hoidon tarpeen arviointi edellyttää erikoislääkärin arviointia tai erityisiä kuvantamis- tai laboratoriotutkimuksia, on arviointi ja tarvittavat tutkimukset toteutettava kuuden viikon kuluessa siitä, kun lähete on saapunut. Hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarpeelliseksi todettu psykiatrinen erikoissairaanhoito on järjestettävä lapsille ja alle 29-vuotiaille nuorille hoidon edellyttämä kiireellisyys huomioon ottaen kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä.” Korkeakouluopiskelijoille opiskeluterveydenhuollon palveluita tuottavan YTHS:n resurssit olisi myös hoitotakuun yhteydessä mitoitettava huomioimaan voimakkaan palvelukysynnän vaihtelun vuodenajoista riippuen. Syksyisin ja alkukeväästä, kun opiskelijat aloittavat tai jatkavat jälleen opintojaan, on opiskeluterveydenhuollon palveluissa selkeät kysyntäpiikit. Terapiatakuun toteutuksen tulisi huomioida nämä opiskeluterveydenhuollolle luontaiset kysynnän vaihtelut. Terapiatakuun alaisen palvelun, eli psykososiaalisen intervention, aloittamisen aikaraja tulisi resursoinnin osalta olla 2-4 viikkoa niin, että muut psykososiaaliset interventiot tarjottaisiin 2 viikossa ja lyhytterapia 4 viikossa (aloitusajankohta hoidon tarpeen arviosta). 28 vuorokauden (tai 4 viikon) määräaikaa tulisi vähintäänkin selvittää myöhemmin mahdollisesti tiukennettavaksi esimerkiksi 14 vuorokauteen, kun terapiatakuun toteutumista arvioidaan sen voimaantulon jälkeen ja mikäli psykososiaalisia hoitoja tarjoavien terveydenhuollon ammattilaisten saatavuus sen mahdollistaa. SYLin näkemyksen mukaan on yhteiskunnan kokonaisvaltainen etu, että panostamme mielenterveyden oireilun juurisyihin ja mahdollisimman nopeaan hoidon aloittamiseen. Haluamme mielenterveyspalveluiden olevan tulevaisuudessa yhä enemmän ennaltaehkäisevää ja jo varhaisessa vaiheessa mielenterveyden haasteisiin tarttuvaa. Hoitoon tulisi täten päästä ripeästi ennen ongelmien pitkittymistä tai kumuloitumista.]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Koska lasten ja nuorten hoitotakuulla on tiukempi takuuaika kuin yleisellä lääkäriin pääsyn hoitotakuulla, näemme riskinä, että tiukassa rahatilanteessa priorisoidaan helposti tiukemman hoitotakuun toimintaa.]
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Kyllä
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Kyllä
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Tiukka takuuaika, joka on jopa pienempi kuin suunnileltu terveysasemalle pääsyn takuuaika, on isossa riskissä johtaa siihen, että priorisoidaan tätä toimintaa yli jonkun muun, jota tarvittaisiin enemmän mutta jota ei säännellä. ]
      • 5. Onko takuun piiriin kuuluvan mielenterveystyön palveluna annettavan psykososiaalisen tuen ja psykososiaalisten työmenetelmien määrittely sosiaalihuoltolain 25 a §:ssä soveltamisen kannalta toimiva?*
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla: ehdotettu 25§ teksti ei ole riittävän selkeä ja ymmärrettävä. Ehdotus viimeiseen virkkeeseen: ”on sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluna järjestettävää määrämuotoista psykoterapiaa, lyhytterapiaa, perheinterventioita tai psykososiaalista tukea.”]
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lausunto kokonaisuudessaan kohdassa 12]
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [På många sätt ja, viktigt att fokuset också framövers är i förebyggande arbete, vi vill även föra fram att även psykoterapibehovet att viktigt att lyfta fram, samt att arbetsmetoden är inte det som styr utom behovet.]
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Åldern behöver ändras från 23 till 29 år och paragrafen därmed lyda enligt följande: “Dessutom ska det som service inom mentalvårdsarbete ordnas sådant psykosocialt stöd för barn och unga under 29 år där strukturerade och tidsbegränsade psykosociala arbetsmetoder som härletts ur psykoterapin används.”]
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Definitionen ”...ovannämnda psykosociala metoder i tillämpliga delar inom socialvårdens uppgifter” är alltför vag och leder till olika tolkningar. Kan det uppstå en tolkning att inget är tillämpligt? Det behövs exempel på vad som är tillämpligt. Dessutom ökar detta också beslutsfattandet inom socialvården. För närvarande fattas inga beslut i kuratorsarbetet. Ett beslut skulle till exempel behövas för att säkerställa uppföljningen av tillgången till vård.]
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Menetelmien tulee olla tutkimukselliseen näyttöön perustuvia. Menetelmiin liittyvä kouluttautuminen (osaaminen) on varmistettava viranomaistahojen puolesta. Nk. ”kevyet” menetelmätkin ovat parempi vaihtoehto kuin kokonaan palvelujen puuttuminen, edellyttäen kuitenkin, että kyseinen käytettävä menetelmä perustuu tutkittuun tietoon ja on yleisesti käytössä. Yhteistyö lapsen ja nuoren kehitysympäristöissä vaikuttavien tahojen kanssa on merkittävässä roolissa vaikuttavuuden näkökulmasta (esimerkkinä seurakunta, kunnan nuorisopalvelut, päiväkoti, koulu).]
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Kyllä
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Kyllä
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Kyllä
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Palveluprosessit tulisi organisoida sujuvimmiksi ja perheiden tavoitettaviksi.]
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Interventiovalikoima tulee olla valtakunnallisesti yhteisesti määritelty. Ylläpitoa varten tulee koota foorumi, jossa on tarvittavat asiantuntijat edustettuna. Itla on tehnyt valmistelutyötä lasten ja nuorten näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien juurtumisen vahvistamiseksi ja tätä selitystä tulee hyödyntää. Kansallinen tietopankki peruspalveluissa käytettävistä interventioista pitää luoda. Hyvinvointialueilla tulee kuitenkin olla mahdollisuus päättää alueiden tarpeiden mukaan siitä, mitä interventioita käytetään ja missä laajuudessa.]
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Toistaiseksi on epäselvää, mitä menetelmiä takuun piiriin kuuluu ja mikä taho määrittelee ja päivittää menetelmävalikon. Tätä tulisi tarkentaa.]
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Määritelmä ei ole tarpeeksi selkeä, jotta tiedetään mitä kaikkea se pitää sisällään. Määritelmän epäselkeys tuo tulkintoja, jotka voivat asettaa potilaan eriarvoiseen asemaan.]
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Sosiaalihuollossa tulee pyrkiä kohti vaikuttavuutta, mutta säännös, joka koskee yksittäisten psykososiaalisten työmenetelmien saatavuutta, ei ole tarkoituksenmukainen. Sosiaali- ja terveydenhuollon erilainen osaaminen tulee tunnistaa toisiaan täydentävän kokonaisuuden luomiseksi. Tiettyjen yksilölähtöisten psykososiaalisten menetelmien levittämisen sijaan tulee pyrkiä luomaan monimenetelmäinen kokonaisuus sekä tunnistaa yhteisölähtöisten menetelmien mahdollisuudet oppilaitosyhteisöissä. Esityksessä mainittujen kuraattoripalveluiden osalta tulee huomioida ko. palvelun kohdentuvan yksilöiden ja perheiden ohella myös oppilaitosyhteisöihin ja varmistaa toimintaympäristöön soveltuvien menetelmien valinta. Sosiaalihuollon interventioilla voidaan operoida eri tasoilla ja muutosta tulee tavoitella yksilön ohella myös sosiaalisissa suhteissa, yhteisöissä sekä laajemmin mielenterveyteen vaikuttavissa rakenteellisissa ympäristötekijöissä. Oppilaitosyhteisöissä tuotetaan hyvinvoinnin ohella myös sosiaalisia ongelmia. Sen vuoksi kokonaisvaltaiset lähestymistavat, jotka huomioivat yksilöllisen oirehdinnan ohella myös sosiaaliset suhteet ja ympäröivät rakenteet, ovat koulussa tehtävän sosiaalityön näkökulmasta vaikuttavia ja täydentävät terveydenhuollossa toteutettavien interventioiden kokonaisuutta. Yhteisöissä tehtävä työ tulee tunnistaa mahdollisuutena puuttua mielenterveysongelmien taustalla oleviin juurisyihin sekä mahdollisuutena vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden osallisuutta oppilaitosten hyvinvointirakenteiden kehittämisessä. Esityksen mukaisten ehkäisevien ja terveydenhuollon hoidonkokonaisuuteen sisältyvien interventioiden rinnalla lapsille ja nuorille tulee turvata sosiaalihuollossa/oppilaitoksissa ne menetelmät, joilla edistetään yhteisöissä sosiaalista eheyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta. Päätöksenteko ja palvelutarpeenarviointi eivät kuulu kuraattoripalvelujen tehtäviin. Keskeistä on varmistaa menetelmät yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittamiseksi. Näin turvataan parhaiten haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten tarpeet oppilaitosyhteisöissä. Ehkäisevät kuraattoripalvelut yhteisöön kohdentuvina palveluina kuuluvat kaikille lapsille ja nuorille. Varhaisen tuen toteutuminen tulee varmistaa turvaamalla kuraattoreille riittävät resurssit yhteisölliseen työhön sekä edistämällä muidenkin vaikuttavien menetelmien, kuin esityksen mukaisen terapiatakuun piiriin kuuluvien, jalkauttamista suomalaiseen toimintaympäristöön. Esityksen vaarana on, että se ohjaa sosiaalihuollossa toteutettavaa mielenterveystyötä liialliseen yksilö- ja oirekeskeisyyteen. Esimerkiksi kuraattoripalveluiden osalta yksilöpainotteisiin menetelmiin tulee suhtautua kriittisesti kansainvälisen ennaltaehkäisy- ja interventiotutkimuksen tukiessa yhteisöpohjaisten tukipalvelujen järjestämistä, mikä vaatii monialaisia ja -tasoisia yhteistyörakenteita eri toimijoiden kanssa. Lisäksi oppilas- ja opiskelijahuoltolaki nimenomaisesti ohjaa opiskeluhuollon työtä ennaltaehkäisevään, koko oppilaitosyhteisöä tukevaan yhteisölliseen työskentelyyn.]
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Keinovalikoima jää epäselväksi. Tiukasti rajattu menetelmävalikoima ei välttämättä ole lapsen tai nuoren eduksi, erityisesti jos sitä ei ole valmisteltu näyttöön perustuen ja sitä ei koordinoida valtakunnallisesti. Esitys toteuttaa “psykoterapioista johdettuja määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia työmenetelmiä” sosiaalihuollon piirissä vaatii tarkempaa määrittelyä. Sosiaalihuollolla on oma tärkeä tehtävänsä, eikä mielenterveysoireiden hoitamisen lisääminen työnkuvaan ole kohtuullista tai hoidettavan nuoren kannalta hyödyllistä. Sosiaalihuollossa psykososiaalisen tuen tulee jatkossakin keskittyä mielenterveyden suojatekijöiden vahvistamiseen, ei hoitotyöhön. Säädöskokoelmassa esiintyvät epäselvät määritelmät herättävät kysymyksen siitä, ovatko esitetyt toimenpiteet terapiaa tai terapian kaltaisia, ja onko terapiatakuu-nimi harhaanjohtava.]
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kyseinen lain kohta voi olla soveltuva, mutta ehdotus näyttäytyy epäselvänä. Sosiaalihuoltolain 14§ kohdassa luetteloidaan sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ml. mielenterveystyö ja mielenterveyspalvelut. Palveluita, missä esitettyä terapiatakuuta voisi nähdäksemme toteuttaa ovat mm. 18§ perhetyö, 26§ kasvatus- ja perheneuvonta, 27c§ opiskeluhuollon kuraattoripalvelut. 25§ mukaan sosiaalihuollossa tehtävä mielenterveystyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän mielenterveyden edistämisen kanssa. 25a§ mukaan sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluilla tarkoitetaan erityisesti psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisestä johtuvaan tuen tarpeeseen kohdennettuja palveluja. Sellaisina on järjestettävä ainakin asumispalveluja sekä niiden yhteydessä annettavaa sosiaaliohjausta, sosiaalityötä ja sosiaalista kuntoutusta. Sosiaalihuollon mielenterveystyön palvelut täydentävät muita 14 §:ssä tarkoitettuja yksilön mielenterveyden tukemiseksi tarvittavia sosiaalipalveluja. Nyt 25a§ esitetään lisättävän irrallisena terapiatakuu kohta koskemaan alle 23-vuotiaita, melko yksityiskohtaisena verrattuna laajoihin sosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen kokonaisuuksiin.]
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • En osaa sanoa
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Esityksen mukaisesti sosiaalihuoltolain mielenterveystyön palveluja koskevaan 25 a §:ään lisättäisiin säännös, jonka mukaan lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille olisi sosiaalihuollon mielenterveystyön kohdennettuna palveluna järjestettävä psykososiaalista tukea, jossa käytetään psykoterapioista johdettuja määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia työmenetelmiä. Käytännössä uusi lainsäädäntö velvoittaa ja mahdollistaa sosiaalihuollossa tapahtuvan mielenterveyden häiriöiden ja oireiden arvioinnin sekä vaikuttavat hoitomenetelmät. Tämä on ristiriidassa sosiaalihuoltolain 25§ kanssa, jonka mukaan sosiaalihuollon mielenterveystyöhön kuuluvat mielenterveyttä suojaaviin ja sitä vaarantaviin tekijöihin liittyvä tarpeenmukainen yksilön ja perheen psykososiaalinen tuki sekä yksilön ja yhteisön psykososiaalisen tuen yhteensovittaminen. Kielteiset tunteet, masennusoireet ja depression erottaminen toisistaan vaativat kuitenkin täysin erilaista koulutusta ja tietoa mielenterveydenhäiriöistä. Mielenterveyden häiriöiden hoito sosiaalialan ammattilaisen kuten sosionomin vastaanotolla on siten epäkohta sääntelyssä lapsille, nuorille ja nuorille aikuisille sekä sosiaalihuoltolain näkökulmasta että alan osaamisvaateet huomioiden. Sosiaalityön toteuttamaan ehkäisevään työhön soveltuvia interventioita psykososiaalisen hyvinvoinnin ja mielenterveyden vahvistamiseksi ei myöskään voitane rinnastaa terapiatakuun tavoitteeseen vaikuttavista psykososiaalisista hoidoista lievien ja keskivaikeiden mielenterveydenhäiriöiden hoitoon. ]
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Määrittely ei ole täsmällinen, ja olisi parempi, että interventiovalikoima olisi valtakunnallisesti yhteisesti määritelty ja ylläpidetty esim. Itlan, THL:n asiantuntijoiden ja hyvinvointialueiden edustajien muodostaman asiantuntijaryhmän tuella. ]
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Tulisi tarkentaa, millaisia toimintamuotoja sosiaalihuollon osalta tarkoitetaan.]
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Erityisesti sosiaalihuollon palveluita ajatellen ja tämän esitetyn sääntelyn perusteeksi tulisi luoda rakenne, jossa sosiaalihuollon palveluiden palveluvalikoimaa tarkennetaan. Huomiota tulee keskittää siihen, että myös sosiaalihuollon tässä pykälässä mainitut menetelmät valitaan siten, että ne perustuisivat suosituksiin ja niistä olisi olemassa mahdollisimman hyvää vaikuttavuusnäyttöä. Tämän pykälän lisääminen lakiin on iso muutos aiempaan, minkä vuoksi sen sisällön tarkentaminen on välttämätöntä. Sosiaalihuollon palveluissa on vain vähän tunnistettuja tässä pykälässä tarkoitettuja menetelmiä. Sosiaalihuollon työ on lähtökohtaisesti jo psykososiaalista työtä, jossa huomioidaan asiakkaan (lapsi, nuori ja perhe) ja hänen elinympäristönsä keskinäinen vuorovaikutus. Sosiaalityön muutostyö on keskeisesti tämän vuorovaikutussuhteen vahvistamista ja lähtökohta on yhteisöllinen eikä yksilö- tai menetelmäkeskeinen. Ehdotetun uuden momentin määrittely tulee selkeyttää sekä tarkentaa, mitä menetelmillä tarkoitetaan ja miten ne eroavat sosiaalihuollon yleisestä työotteesta tukea psykososiaalista vuorovaikutusta. Monet vanhemmuuden ohjaamisen menetelmät tukevat lapsen ja nuoren hyvää kasvua ja kehitystä. Vahvan vaikuttavuusnäytön vanhemmuusohjelmat soveltuvat käytösongelmien hoidossa hyvin sosiaalihuollon palveluihin, kuten perheneuvolaan. Näitä menetelmiä tulisi olla tarjolla riittävästi ja yhdenvertaisesti, koska niiden avulla ennaltaehkäistään tehokkaasti lasten ja nuorten vakavampia käytöshäiriöitä sekä vahvistetaan vanhemmuudentaitoja. Perheterapeuttisten ja ennaltaehkäisevien interventioiden määrittely osaksi terapiatakuulainsäädäntöä mahdollistaisi yhteisöllisen työn näkökulman. Sääntelyssä tulisi välttää turhaa lapsen tilanteen medikalisointia, jos lapsen tai nuoren oireilu johtuu hänen lähiyhteisössään (esim. perhe, koulu, ihmissuhteet) olevista vuorovaikutuksen vaikeuksista. ]
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kannatamme ehdotusta. Seuraavassa joitakin tarkentavia kommentteja. Sosiaalihuollon toimintana tulee mahdollistaa tutkittujen, näyttöön perustuvien mielenterveyttä tukevien interventioiden saanti osana näitä palveluja. Sosiaalihuollon palveluiden palveluvalikoimaa tulisi täsmentää. Kun koulutetaan sosiaalitieteiden tai sosiaalialan tutkinnon suorittaneita ammattilaisia mielenterveysinterventioiden suorittajiksi, on tärkeää, että heille syntyy myös tarvittava geneerinen mielenterveysosaaminen. Siksi on tarpeen, että moniammatillisesta psykoterapioiden kouluttamisesta vastaavat yliopistojen osaajatahot ovat yhteistyössä suunnittelemassa koulutuksia. Tällä varmistetaan eri taustoista tuleville ammattilaisille paitsi riittävä menetelmäosaaminen, myös työskentelyn vaatimat yleiset mielenterveystyön taidot.]
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ehdotetun uuden 2 momentin mukaan lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille olisi sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluna järjestettävä psykososiaalista tukea, jossa käytettäisiin psykoterapioista johdettuja määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia työmenetelmiä. Määrittely psykoterapioista johdetuista määrämuotoisista ja aikarajoitteisista psykososiaalisista työmenetelmistä ei ole selvä tai täsmällinen, eikä kerro, mitä palvelu tosiasiallisesti pitää tai mitä sen pitäisi pitää sisällään. Toisaalta hyvinvointialueen näkökulmasta on ymmärrettävissä, että juuri tiettyjen menetelmien kirjaaminen lakiin voi olla haasteellista esimerkiksi tutkimustiedon jatkuvan kehittymisen myötä. Tällöin lainsäädäntö ei välttämättä tunnistaisi uusia käytettävissä olevia menetelmiä. Lisäksi epäselväksi jää, kenen pitäisi tätä palvelua tuottaa ja kuka (sosiaalihuollon vai terveydenhuollon edustaja) arvioi palvelun tarpeen. ]
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Määrittely ei ole täsmällinen, interventiovalikoima tulee olla valtakunnallisesti yhteisesti määritelty ja ylläpidetty esimerkiksi Itlan, THL:n asiantuntijoiden ja hyvinvointialueiden edustajien muodostaman verkoston avulla. Itla vastaa tällä hetkellä hankkeistettuna psykososiaalisten menetelmien kansallisesta implementoinnin tuesta. Kansallinen tietopankki vaikuttavaksi todennetuista interventioista lasten ja nuorten mielenterveydellisen oireilun ja lievien häiriöiden hoidosta peruspalveluiden tasolla olisi tarpeellinen. Kuitenkaan velvoittava kansallinen ohjaus käyttöönoton laajuudesta, järjestyksestä ja järjestelyistä ei ole tarpeen, vaan alueiden tulee voida päättää toimeenpanosta alueellisten tarpeiden mukaisesti. On huomioitava, että vaikuttavia määrämuotoisia lyhytinterventioita on olemassa vain rajattuun määrään mielenterveydellistä oireilua ja lieviä häiriöitä eivätkä määrämuotoiset interventiot kaikissa tilanteissa ole parempi vaihtoehto kuin yksilöllisesti määritellyt tukipalvelut.. ]
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lainsäädännön muutosesityksen perusteella jää epäselväksi, millaisia voisivat olla sosiaalihuoltolain perusteella toteutettavat menetelmät ja mihin tarvitaan terveydenhuollon koulutusta. Kts. myös kohdan 3 vastaus. ]
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [o Nimettyihin manualisoituihin interventioihin siirtyminen mekanisoi työtä, vaikka samalla tuo selkeää rakennetta. Tämä olisi vältettävissä tarjolla olevien potilaspalautejärjestelmien käytöllä. Ei siis tyytyväisyyskyselyillä, vaan perustelluilla hyvinvointiin liittyvillä arviointimenetelmillä kuten nuoruusikäisten kohdalle sopivalla CORE-OM mittarilla (Clinical Outcomes in Routine Evaluation), josta on olemassa eri laajuisia, tilastollisesti luotettaviksi todettuja, versioita. o Psykososiaalinen tuki ja terapiat toimivat sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon rajapinnassa. Tarvittavien palvelun järjestämiseen on oltava sekä sosiaalipalvelujen että terveydenhuollon järjestelmien puolella yhtäläiset kriteerit ja menettelyt. On kiinnitettävä huomiota siihen, että oireet ovat vain yksi ulottuvuus ihmisen hyvinvoinnissa tai pahoinvoinnin tunnistamisessa. Samalla tavalla tärkeitä tunnistettavia asioita ovat myös toimintakyky ja koettu elämänlaatu. Kaikkien näiden vajeet ja niihin liittyvät ongelmat voivat ilmetä eri järjestelmien eri palveluissa. o Yksittäiset manualisoidut menetelmät eivät ole ratkaisu suurempaan osaan tarpeesta masennus ja ahdistusoireiden kohdalla. Riskinä on, että tavanomainen kehitykseen kuuluva tulkitaan oireiluksi ja hoidetaan turhaan ja nimetään sairaudeksi. Ja toisaalta se, että lapsi ja nuori, jolla on todellisia vakavia oireita ei saa riittävää tukea, jota tarvitsisi. o Pitäisi olla selkeästi terveydenhuollon ammattilaisten (esim. Valvira) arvioimana, että valitut menetelmät ovat riittävän kattavia ja joustavia esitettyyn tarpeeseen. Pitäisi olla valvottu ja arvioitu terapian toteuttajan taustaosaaminen ja taustakoulutus. Kolme suppeaa menetelmää ei vastaa psykososiaalisen tuen tarpeeseen kansallisesti. o Käytännössä hyvinvointialue voisi päättää, kuka sosiaalihuollon ammattilainen antaa takuun piiriin kuuluvia mielenterveystyön kohdennettuja psykososiaalisia interventioita. Tätä henkilöstöä voisivat olla esimerkiksi sosiaalityön, sosiaaliohjauksen, perhetyön, kasvatus- ja perheneuvonnan sekä kuraattoripalveluiden henkilöstö. o Jos asia jäisi hyvinvointialueiden päätettäväksi, on selvää, että tehtäviä sisällytetään sosiaalityön, sosiaaliohjauksen ja kuraattorityön osaksi. Sosiaalityön koulutus ei anna valmiuksia käyttää psykoterapioista johdettuja määrämuotoisia interventioita. Tällaisen koulutuksen lisääminen sosiaalityön koulutukseen ei myöskään ole mahdollista, sillä rajallinen opintopistemäärä ei sitä mahdollista. Sosiaalityön koulutus on ns. yleiskoulutus, eikä se kohdennu vain lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelyyn, vaan siinä tarkastellaan laajemmin kaikenikäisiä ja erilaisissa elämäntilanteissa eläviä ihmisiä ja heidän tarpeitaan. o Määrämuotoisten ja aikarajoitteisten työmenetelmien ei tule korvata yhteisölliseen ja ryhmätyöskentelyyn pohjautuvien työmenetelmien käyttöä. Kyse ei ole vain siitä, että yksilöitä tulee pyrkiä ”korjaamaan” terapeuttisin keinoin, vaan myös siitä, että yhteisön tulee olla kyvykäs toimimaan ja myös kannattelemaan kaikenlaisia jäseniä. Tämä on tärkeää esimerkiksi kouluympäristössä, jossa yhteisöllisellä koulukuraattorityöllä on pitkät perinteet. ]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Sosiaalihuoltolain 11 §:n mukaan sosiaalipalveluita on järjestettävä mm. lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin turvaamiseksi sekä mielenterveysongelmasta aiheutuvaan tuen tarpeeseen. Sosiaalihuollon toiminnan näkökulmasta nyt esitetyn sääntelyn tuoma lisä asiakkaan palveluvalikoimaan tai sosiaalihuollon kykyyn vastata lasten, nuorten ja perheiden tarpeeseen jää epäselväksi ja osin myös kyseenalaiseksi. Erilaisia psykososiaalisia interventioita on tällä hetkellä mahdollista käyttää niin osana sosiaalityötä ja sosiaaliohjausta samoin kuin osana perhetyötä ja perheneuvolassa tapahtuvaa työskentelyä. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on kuvattu mm. vanhemmuustaitojen kehittämiseen tähtääviä interventioita. Kuvaus muistuttaa olennaisilta osin jo tällä hetkellä käytössä olevia perhetyön, sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen toimintatapoja. Nyt lausunnolla oleva luonnos hallituksen esitykseksi saattaisi johtaa palveluiden epätarkoituksenmukaiseen uudelleen nimeämiseen ja palveluiden saatavuuden heikkenemiseen sekä epätasa-arvoiseen jakautumiseen. Yksittäisten interventioiden toteuttaminen ja vain niiden tarpeen arvioiminen saattaa johtaa asiakkaan kokonaistilanteen huomiotta jättämiseen. Asiakkaan kokonaistilanteen arviointi ja palveluiden sovittaminen siihen on kuitenkin sosiaalityön perustoimintaa.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Shl 25§ teksti ei ole riittävän selkeä. Muutosehdotuksemme viimeiseen virkkeeseen: ”on sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluna järjestettävää määrämuotoista psykoterapiaa, lyhytterapiaa tai psykososiaalista tukea.” Toimeenpanossa keskeisintä on se, että palveluprosessit muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollossa lasten ja nuorten tarpeiden mukaisiksi ja että lapsi tai nuori ohjataan hänelle parhaiten sopivaan palveluun.]
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [On tärkeää, että hyvinvointialueet voivat päättää toimeenpanosta alueellisten tarpeiden mukaisesti, joten velvoittavaa kansallista ohjausta käyttöönoton laajuudesta, järjestyksestä ja järjestelyistä ei tarvita. On huomioitava, että vaikuttavia määrämuotoisia lyhytinterventioita on olemassa vain rajattuun määrään mielenterveydellistä oireilua ja lieviä häiriöitä, eivätkä tällaiset määrämuotoiset interventiot ole kaikissa tilanteissa parempia vaihtoehtoja kuin yksilöllisesti räätälöity tuki. ]
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lasten ja nuorten terapiatakuun tavoitteiden toteutumista ei tule edistää sitovien määrämuotoisten tukimuotojen määrien seurannan kautta. Keskeisten mittarien tulee perustua oireiden lievittymiseen ja jatkohoidon tarpeen arvioon. Vaikuttavuuden seuranta ei saa rakentua esimerkiksi tietyn määrämittaisen intervention hoitojaksojen määrien laskentaan. Mikäli alueet eivät voi hyödyntää joustavasti eri ammattiryhmien koulutusta ja osaamista psykososiaalisen tuen tarjoamisessa, kasvaa riski sille, että viime aikoina kallista vuokratyötä onnistuneesti vähentäneet alueet joutuisivat terapiatakuun toteuttamiseksi hankkimaan määrättyjä interventioita ostopalveluna. Yksilöllinen hoidon suunnittelu erilaisia hoitomuotoja integroiden pitäisi mahdollistaa. Vaikuttavat, määrämittaiset ja määrämuotoiset psykososiaaliset menetelmät, kuten erilaiset lyhytterapiat, tuovat nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluihin tasalaatuisuutta. Henkilöstöllä olisi käytettävissä vaikuttavien menetelmien “menetelmäperhe” joita on mahdollista räätälöiden hyödyntää potilastyössä. Keskeinen komponentti mallissa on myös ”interventionavigaattori”, jolla eri ammattilaiset voivat tasalaatuisesti auttaa etsimään sopivan intervention lapselle tai nuorelle. Sosiaalihuollon henkilöstön osaamisen vahvistaminen nousee vielä enemmän huolen aiheeksi kuin terveydenhuollon henkilöstön johtuen jo pohjakoulutuksen eroista. Sosiaalihuollon henkilöstön arvioimana oikeanlaiseen hoitoon pääsy voisi viivästyä, mikäli tarvittaisiin terveydenhuollon arviota. Sosiaalihuollon perustehtävä lasten, nuorten ja perheiden kohdalla määrittyy nykyisellään vahvasti perhearkea, vanhemmuutta, kasvuoloja ja lapsen ikätasoista kehitystä turvaavaksi. Tämä toteuttaa ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä ja lisää hyvinvointia. Sosiaalihuollon voimavarojen ohjaaminen psykoterapioista johdettujen (yksilö)interventioiden antamiseen sisältää huomattavan riskin siitä, että muu perustehtävä vaarantuu lain ohjatessa resurssit lausunnon kohteena olevan mielenterveyspalvelun järjestämiseen. Hoidolliset interventiot eivät auta lasta ja nuorta, jonka kasvu- ja kotiolot tai arki eivät muuten tue riittävästi kasvua ja kehitystä. ]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ei ole toimiva, työmenetelmien pitäisi lähteä lasten ja nuorten tarve edellä. Ammattilaisten on voitava arvioida itse, mikä heidän mielestään on lapsille tai nuorille sopiva tukimenetelmä. Jos mennään menetelmät eikä todellinen tarve edellä, ei myöskään hyödynnetä työntekijöiden ammattitaitoa määrittää lapsille ja nuorille sopivaa apua. Jos ammattilaiset joutuvat tekemään päätöksiä työmenetelmistä, joiden tietävät olevan sopimattomia tilanteeseen, aiheuttaa se eettistä kuormitusta. Tämä taas voi aiheuttaa työpahoinvointia ja se voi pahimmassa tapauksessa johtaa sairauspoissaoloihin.]
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [ks. kohta 2]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Sosiaalihuoltolain voimassa olevaan mielenterveystyön palveluja koskevaan 25 a §:ään lisättäisiin säännös, jonka mukaan lapsille ja alle 23- vuotiaille nuorille olisi sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluna järjestettävä psykososiaalista tukea, jossa käytetään psykoterapioista johdettuja määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia työmenetelmiä. Lisäksi määritettäisiin, että edellä mainittua palvelua koskevapäätös olisi toimeenpantava kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Aika voisi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatisi pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle olisi muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste. Psykososiaalisen tuen menetelmiä tulisi voida toteuttaa myös osana tiettyä palvelua, esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvontaa. Lain perusteluissa painotetaan lapsen ja perheen tilanteen kokonaisvaltaista arviota ja tukea. Tietyn menetelmän irrottaminen normaalista sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnista ja päätöksenteko sosiaalihuoltolain 25 §:n mukaan suoraan myönnettäväksi ei tue lakiluonnoksessa esitettyjä perusteita. Riskinä voi olla lähteä hoitamaan yksilökeskeisesti oiretta juurisyyn sijaan, vaikka juuri perheen kokonaistilanteen näkeminen ja perhesuhteiden kanssa työskentely voisi olla sitä lisäarvoa, jota sosiaalihuolto tilanteeseen myös voi tuoda. Lakiesityksen voimaantulo edellyttää sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyön ja työnjaon uudelleen tarkastelua lasten ja nuorten palveluissa.]
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [SAKKI ry esittää lausunnon aiemman ikärajausta koskevan kannan mukaisesti, että kirjausta muutetaan muotoon “Lisäksi lapsille ja alle 29-vuotiaille nuorille on sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluna järjestettävä psykososiaalista tukea, jossa käytetään psykoterapioista johdettuja määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia työmenetelmiä”. ]
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Säännös antaa hyvinvointialueille mahdollisuuden johtaa psykoterapioista omia sovelluksia, jolloin ne eivät välttämättä ole vaikuttavia. Säännökseen tulisi tehdä kirjaus siitä, että sillä tarkoitetaan vaikuttavaksi todetuilla menetelmillä.]
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Määritelmä on hyvin epäselvä sen suhteen, mitä kaikkea siihen sisältyisi. ]
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [SAMOK näkee, että myös sosiaalihuoltolaissa tulisi tehdä muutos koskien ikärajausta ja sisällyttää kaikki alle 29-vuotiaat terapiatakuun piiriin myös sosiaalihuollon palveluissa. ]
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [ Kuten edellä on jo todettu, työmenetelmät voivat olla muitakin kuin lakiehdotuksessa mainitut. Lisäksi määritelmä ” psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito” on sisällöltään epäselvä.]
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Mahdollisuus muiden menetelmien käyttöön on ilmaistava selkeämmin.]
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [THL katsoo, että myös sosiaalihuollossa on jo nyt osittain mahdollista toteuttaa psykoterapioista johdettuja määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia työmenetelmiä. Ehdotus siitä, että hyvinvointialue päättää missä näin toimitaan, on kannatettava. Ehdotamme harkittavaksi terapiatakuuesityksen muokkaamista niin, että työ pystytään luontevammin istuttamaan osaksi sosiaalihuollon kokonaistehtävää. Esitys pilkkoo sosiaalihuollon perhepalveluissa tehtävän kokonaisvaltaisen ja perhekeskeisen työn ja irrottaa ao. palveluissa osana asiakkuusprosessia hyödynnettävät menetelmät keinotekoisesti omaksi palvelukseen. Riskinä on, että tämä vahvistaa samalla ajatusta, että asiakkaat ovat vaikuttavan tuen piirissä ainoastaan saadessaan ao. menetelmin toteutettua tukea. Aikarajoista luopuminen ja sisältöön keskittyminen vähentäisi tätä riskiä sosiaalihuollossa kuten terveydenhuollossakin. Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen ja varhainen tuki sosiaalihuollon perhepalveluissa toteutuu pääasiassa tukemalla vanhempien vanhemmuutta sekä koko perheen toimivia vuorovaikutussuhteita luoden täten edellytyksiä lapsen terveelle kasvulle ja kehitykselle. Tästä syystä tämän HE:n piirissä oleviin psykososiaalisen tuen menetelmiin osallistuvat tyypillisesti vanhemmat. Ko. työmenetelmien irrottaminen omaksi palvelukseen erilleen perheen kanssa tehtävästä kokonaisvaltaisesta työstä on keinotekoista. Asiaa koskevan sääntelyn näkökulmasta olisikin ollut toimivampi ratkaisu katsoa takuun piirissä olevien interventioiden sisältyvän §25 kuvatulla tavalla §14 lueteltuihin yleisiin sosiaalipalveluihin ja pitää myös näin ollen aikaraja kolmessa kuukaudessa ao. palveluiden lailla, jolloin se olisi vastannut myös budjettiriihen uuden linjauksen mukaista perusterveydenhuollon hoitotakuuta. Sosiaalihuollon seurannan osalta tarvitaan tarkennus HE kirjauksiin, jotta valmius seurantaan voidaan varmistaa vuoden 2026 aikana tapahtuvissa sosiaalihuollon tietorakenteiden uudistuksissa.]
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Sosiaalihuollolle ei tule lisätä terveydenhuollon tehtäviä tilanteessa, jossa sosiaalipalveluista tavoitellaan 100 milj. euron säästöä vuodesta 2026 alkaen. Lisäksi on huomioitava, että sosiaalihuoltolain pykälässä ei ole ikärajausta alle 23-vuotiaille.]
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lakiesityksessä mainittu ”sosiaalihuollossa käytettävien psykoterapioista johdettujen määrämuotoisten ja aikarajoitteisten psykososiaalisten työmenetelmien” käsite vaatii tarkennusta. Mitä menetelmiä ko. käsitteellä sosiaalihuollossa tehtävässä työssä tarkalleen ottaen tarkoitetaan? Sosiaalihuollossa ei toteuteta mielenterveyden oireiden hoitoa, vaan sosiaalihuollon mielenterveystyön tavoitteena on psykososiaalisella tuella ja sosiaalipalveluilla vahvistaa yksilön ja yhteisön mielenterveyttä suojaavia tekijöitä sekä poistaa ja vähentää mielenterveyttä vaarantavia tekijöitä (Sosiaalihuoltolaki 1301/2014, 25§). STM:n selvityksen mukaan jotkin psykososiaaliset menetelmät kuitenkin soveltuvat sosiaalihuollon työmenetelmiksi tilanteissa, joissa terveydenhuollon hoitoa ei vielä tarvita. (https://stm.fi/documents/1271139/150418668/Selvitys+psykososiaalisista+menetelmist%C3%A4+090223.pdf/72291d6a-1f9e-1be1-0854-d77ab3b49bc6/Selvitys+psykososiaalisista+menetelmist%C3%A4+090223.pdf?t=1676635452511) Mielenterveyttä tukevaa työtä tehdään sekä sosiaali-, että terveydenhuollossa. Sosiaalihuoltoon ei kuitenkaan tule siirtää terveydenhuoltoon kuuluvia työmenetelmiä. Lasten ja nuorten hoidon tarpeeseen tulee myös jatkossa vastata terveydenhuollossa ja sosiaalihuoltoon tulee ohjautua vain sosiaalihuollon tuen tarpeessa olevat lapset ja nuoret. ]
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Varsinaisessa 25 a §:ssä on selkeämmin ilmaistava mahdollisuus muiden menetelmien käyttöön. Parempi ilmaisu on: järjestettävä psykososiaalista tukea, jossa käytetään psykoterapioista johdettuja tai muita vaikuttavia määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia työmenetelmiä.]
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Esityksen merkittävin ongelma on se, millä tavalla on määritetty, mitkä psykososiaaliset interventiot kuuluvat terapiatakuun piiriin ja mitkä eivät. Esityksen nykymuotoista määrittelyä ei voida pitää toimivana ja sitä tulisi muokata. Tällä hetkellä esitys on menetelmäkeskeinen eikä tarvekeskeinen. Nykyisessä esityksessä terapiatakuu olisi ulottumassa vain kapeasti valittuihin menetelmiin, jotka on kuvattu termillä “vaikuttaviksi osoitetut psykoterapioihin perustuvat lyhytinterventiot”. Käytännössä tämä tarkoittaa tiettyjä nimettyjä interventioita, joiden tehokkuudesta on ehditty saada kansainvälistä tutkimusnäyttöä (esim. “Cool Kids”). Suuri osa näistä interventioista on kaupallisesti lisensoituja. Terapiatakuun pohjaksi tämä määritelmä on kuitenkin harhaanjohtava tai jopa virheellinen. Se rajaa pois merkittävän määrän hyviä ja tehokkaita hoitomuotoja, joista Suomessa on hyvää osaamista ja joita tarjotaan jo nyt toimivasti. Samat argumentit koskien erilaisia terapiamuotoja kuin mitä kohdassa 3 on esitetty koskevat myös tätä asiakohtaa (numero 5).]
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kts. kohta 12.]
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Määritelmä itsessään on epäselvä, eikä siitä voi päästä käsitykseen siitä, mikä kaikki mahtuu määritelmään sisään ja miten tätä tulee soveltaa. Vaatii selkeyttämistä, että ei tarvitse hakea perusteluja säännöskohtaisista perusteluista. Sitä taustaa vasten, että sosiaalityössä mielenterveyden tukemista tehdään sosiaalityön keinoin on todettava, että sosiaalityö on  täysin kuormittunut, eikä sinne ei voida siirtää uusia velvoitteita terveydenhuollosta ja erikoissairaanhoidosta - psykososiaalisen tuen menetelmiä toteutettavaksi. Kun terveydenhuoltokin on kuormittunut, käykö niin, että asiakkaita osaoptimoidaan sosiaalihuoltoon väärin perustein. ]
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [OSKU esittää sosiaalihuoltolain 25 a §:n muuttamista aiemmin tässä lausunnossa esitetyn mukaisesti alle 23-vuotiaiden sijaan alle 29-vuotiaat ja päätoimiset opiskelijat.]
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Kyllä
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ks. edellä]
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Psykososiaalisten työmenetelmien määrittely on epämääräinen. SHL 25§ mainittuja palveluita järjestettäessä huomioidaan asiakkaan yksilöllinen tarve ja menetelmät sen mukaisesti. Psykososiaalista tukea tarjotaan jo nykytilanteessa ja on huomioitava, että näyttöön ja tutkimukseen perustuvia menetelmiä on lukuisia. Osa niistä soveltuu sosiaalihuoltoon, osa edellyttää terveydenhuollon osaamista. Psykoterapiasta johdetut, määrämuotoiset terapiat ja niiden tarjoamisen velvoite sosiaalihuollossa on haaste. Sosiaalihuollon asiakkuuteen pääsy edellyttää palvelutarpeen arviointia, jossa pyritään selvittämään asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti. Terapian tarjoaminen lapselle tai nuorelle sosiaalihuollossa on mahdollista, mutta ei aina ensisijaista muihin palvelutarpeisiin nähden. Menetelmiä on tutkittu enemmän terveydenhuollossa, mutta sosiaalihuollon työssä käytännössä toimiviksi ja vaikuttaviksi havaitut menetelmät eivät ole saaneet tutkimusperustaa mm. sosiaalihuollon vähäisten tutkimusresurssien vuoksi.]
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Monitulkintaiseksi jää, mitä tarkoittavat aikarajoitteiset psykososiaaliset työmenetelmät. ]
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [SYL esittää kirjausta muutettavan aiemmin tässä lausunnossa esitetyn kannan mukaisesti: “Lisäksi lapsille ja alle 29-vuotiaille nuorille on sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluna järjestettävä psykososiaalista tukea, jossa käytetään psykoterapioista johdettuja määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia työmenetelmiä.”]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Kyllä
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Määrittely ei ole täsmällinen, ja suotavaa olisi, että interventiovalikoima olisi valtakunnallisesti yhteisesti määritelty ja ylläpidetty esimerkiksi Itlan, THL:n asiantuntijoiden ja hyvinvointialueiden edustajien muodostaman foorumin tuella. Kansallinen tietopankki vaikuttavaksi todennetuista interventioista lasten ja nuorten mielenterveydellisen oireilun ja lievien häiriöiden hoidosta peruspalveluiden tasolla olisi tarpeellinen. Kuitenkaan velvoittava kansallinen ohjaus käyttöönoton laajuudesta, järjestyksestä ja järjestelyistä ei ole tarpeen, vaan alueiden tulee voida päättää toimeenpanosta alueellisten tarpeiden mukaisesti. On huomioitava, että vaikuttavia määrämuotoisia lyhytinterventioita on olemassa vain rajattuun määrään mielenterveydellistä oireilua ja lieviä häiriöitä eivätkä tällaiset määrämuotoiset interventiot suinkaan kaikissa tilanteissa ole parempi vaihtoehto kuin yksilöllisesti räätälöity tuki. ]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [25 a § ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti: "Lisäksi lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille on sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluna järjestettävä psykososiaalista tukea, jossa käytetään psykoterapioista johdettuja määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia työmenetelmiä, psykofyysistä fysioterapiaa tai psyykkistä hyvinvointia tukevaa liikunnallista kuntoutusta." ]
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Määritelmä on hyvin epäselvä sen suhteen, mitä kaikkea siihen sisältyisi.]
      • 6. Onko takuun piiriin kuuluvaa mielenterveystyön palvelua koskevan päätöksen toimeenpanon sääntely sosiaalihuoltolain 45 §:ssä soveltamisen kannalta toimiva?*
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla: Terapiakuuta ei tällaisenaan voi yhteensovittaa sosiaalihuoltolain kanssa, sillä siinä on esimerkiksi palvelun saannin määräaika päätöksestä enintään 3kk. Koulukuraattori ei nykyisellään tee viranhaltijapäätöksiä, mutta joutuisi tekemään niitä jatkossa, mikäli hänellä on sosiaalihuoltolain mukainen sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen ammattipätevyys (Shl 7§). Nykyinen kuraattoritoimintaa ohjaava laki ei edellytä, että kuraattorilla pitää olla tämä pätevyys. Koulukuraattorin tapaaminen on ns. matalan kynnyksen toimintaa ja se että niistä tapaamisista pitäisi tehdä päätös, lisäisi byrokratiaa ja saattaisi vähentää liikuntavammaisten ja harvinaissairaiden lasten ja nuorten hakeutumista koulukuraattorin luo, kun sitä ei voisi enää tehdä ilman että tehdään päätöstä, josta menee aina tieto myös vanhemmille. Mikäli esim. psykoterapeuttikoulutettu koulukuraattori antaa säännöllistä psykoterapiaan pohjautuvaa suunnitelmallista psykososiaalista tukea, tulisi siitä tehdä kirjallinen päätös.]
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lausunto kokonaisuudessaan kohdassa 12]
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Hjälp borde fås utan dröjsmål.]
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Åldern behöver ändras från 23 till 29 år och paragrafen därmed lyda enligt följande: “Ett i 25 a § 2 mom. avsett beslut om service inom mentalvårdsarbete för barn och unga under 29 år ska dock verkställas senast inom en månad från det att ärendet inletts och övriga beslut senast inom 3 månader från det att ärendet inletts.”]
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Se föregående punkt. Ökar beslutsfattandet inom socialvården. Förändringen kräver mycket nationell styrning för socialvårdens område. Förändringen synliggör det mentalvårdsarbete som utförs inom socialvården. Resurserna för socialt arbete är för närvarande otillräckliga, och detta ökar arbetsuppgifterna. ]
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Prosessin alulla on suuri merkitys. Odotusajan aikaisen tuen tulee olla strukturoitua ja oikea-aikaista.]
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Kyllä
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [vaatisi määräaikojen yhtenäistämistä palveluiden pääsyn ja seurannan suhteen ks. vastaus kohtaan 4]
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ehdotamme yhteistyön tekemistä sosiaalihuollon ja mielenterveystyön sekä varhaiskasvatuksen ja koulujen kanssa enemmän.]
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Tulee ottaa huomioon nykyinen sosiaalihuoltolaki ja siihen liittyvä päätöksenteko ja tämän hetkinen 3 kuukauden määräaika niin, ettei mahdollisteta riski lain tulkinnalle, joka voi hankaloittaa ja hidastaa lasten ja nuorten matalan kynnyksen ja sosiaalihuollossa annettavien mielenterveyspalveluiden saantia. Terapiatakuun tavoite on helpottaa lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluiden saantia eikä byrokratia saa lisääntyä sosiaalihuollossa eikä koulukuraattoreiden työaikaa saa mennä päätösten tekemiseen. Toivottavaa on, että sosiaalihuollossa psykososiaalisten interventioiden toteuttaminen ei vaadi päätöksentekoa]
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Toistaiseksi on epäselvää, mitä menetelmiä päätösten piiriin kuuluu ja mikä taho määrittelee ja päivittää menetelmävalikon. Tätä tulisi tarkentaa.]
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Terapiatakuu tällaisenaan ei ole yhteensovitettavissa sosiaalihuoltolain kanssa. Säädös ei huomioi tarpeeksi sosiaalihuollon erilaisia palvelutehtäviä. Terapiatakuun myötä tulee sosiaalihuoltolain mukaisiin päätöksiin kaksi seurattavaa määräaikaa, joka lisää haasteellisuutta seurantaan. Koulukuraattori, joka ei nyt tee viranhaltijapäätöksiä joutuisi tekemään jatkossa viranhaltijapäätöksiä, velvoite siis lisää byrokratiaa. Kuraattoritoimintaa ohjaava lainsäädäntö ei myöskään edellytä, että kuraattorina toimivan tulee olla sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen ammattihenkilö.]
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Päätöksen laatiminen ja yksittäisten interventioiden toteuttamisen seuraaminen niiden avulla vaikuttaa kankealta. Lisäksi on epätarkoituksenmukaista rajata myönnettävä sosiaalipalvelu kapea-alaisiin psykososiaalisiin menetelmiin.]
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Osa terapiatakuussa tarkoitetusta interventioista sosiaalihuollon palveluina tapahtuisi toiminnoissa, joissa ei tehdä ja anneta päätöksiä sosiaalipalvelujen järjestämisestä. Erityisesti tämä koskisi kuraattoripalveluita. Tältä osin esitys jää epäselväksi. ]
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • En osaa sanoa
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Osa ilmaisuista, kuten ’asian vireilletulo’ on käsitteenä epäselvä ja voi mahdollisesti asettaa sosiaalihuollossa asioivat eriarvoiseen asemaan. Valituskelpoinen päätös itsesään mahdollistaa ja lisää byrokratiaa tarpeettomasti, arvion pitäisi riittää.]
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Tulisi tarkentaa, millaisia toimintamuotoja sosiaalihuollon osalta tarkoitetaan.]
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Sosiaalihuoltolakiin tulisi muutoksen myötä useita erillisiä toimeenpanoaikoja (esim. viimeistään 3 kuukaudessa” ja nyt tähän uuteen säädöskokoelmaan liittyen ”kuukaudessa”). Hyvinvointialue pitää haastavana toimeenpanoon kohdistuvia, palvelun mukaan vaihtelevia määräaikoja. Tämä haastaa päätöksentekoa ja päätösten täytäntöönpanoa hyvinvointialueilla. Hyvinvointialueen näkökulmasta asiakkaita tulee kohdella mahdollisimman yhdenvertaisesti ja päätösten tulee olla tarkkarajaisesti perusteltuja. ]
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Sosiaalihuoltolain mukaisen päätöksen toimeenpanoon tulisi terapiatakuun myötä kaksi seurattavaa määräaikaa; alle 23-vuotiaiden nuorten mielenterveystyön palvelua koskeva päätös, joka olisi toimeenpantava viimeistään kuukauden kuluessa asian vireille tulosta, ja muu päätös, joka olisi tehtävä viimeistään 3 kuukauden kuluessa vireille tulosta. Sosiaalihuoltolain 45 §:n sisällä kahden eri määräajan noudattaminen haastaa toimeenpanon seurantaa erityisesti, kun tietojärjestelmät ovat hyvinvointialueella vielä hyvin hajanaiset. Käytännön toteutuksen haasteellisuutta lisää se, että terapiatakuun mukaisten interventioiden tarpeen arviointiin ja toteuttamiseen olennaisesti osallistuvien koulukuraattoreiden työn luonne tai koulukuraattorityötä tarkemmin ohjaava oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) ei ole aiemmin edellyttänyt viranhaltijapäätöksen tekoa toimenpiteistä, joihin kuraattoripalvelun sisällä ryhdytään. Kuraattoritoimintaa ohjaava lainsäädäntö ei myöskään edellytä, että kuraattorina toimivan tulee olla sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen ammattihenkilö. Edellä mainituista syistä koulukuraattorit eivät pääsääntöisesti ole hyvinvointialueilla virkasuhteissa. Päätöksenteon velvoite aiheuttaa lisääntyvää byrokratiatyötä. Esitetään, että myöskään sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna toteutettaessa terapiatakuun mukaisten psykososiaalisten interventioiden tarjonta ei edellytä päätöksentekoa]
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Nykyisellään sosiaalihuoltolain mukaisia palveluita saadaan palvelutarpeen arvioinnin perusteella, ja niistä tulee tehdä kirjallinen päätös. Ilman päätöstä sosiaalihuollossa toteutettavien psykososiaalisen tuen menetelmien käyttäminen saattaa olla ongelmallista ja tuottaa aiemmin mainittua häiriökysyntää. Luonnos sisältää myös riskin siitä, lisääkö se byrokratiaa esimerkiksi opiskelijahuollossa toimivien ammattilaisten, kuten kuraattorien työtapojen osalta. Mikäli lakimuutokset tulevat voimaan, tarvitaan kyseiseen lakiin kirjattujen määräaikojen seurannan lisäksi sen seuraamista, ettei muun tarvittavan sosiaalihuoltolain mukaisen mielenterveyden tuen palveluajat pitene tai niihin käytössä olevat resurssit pienene (ostopalvelut, käytettävissä oleva henkilöstö, jonotilanteet).]
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [o Palvelujärjestelmän yksiköiden nimet ovat hyvinvointialueilla toiset kuin aiemmat kunnallisesti järjestettyjen palvelujen yksiköillä. Joko tuohon esitykseen tai johonkin perustelumuistioon voisi lisätä, mitä aiempia palveluja kyseisillä tavoilla nimetyt kattavat. o Yksittäiset manualisoidut menetelmät eivät ole ratkaisu suurempaan osaan tarpeesta masennus ja ahdistusoireiden kohdalla. Riskinä on, että tavanomainen kehitykseen kuuluva tulkitaan oireiluksi ja hoidetaan turhaan ja nimetään sairaudeksi. Ja toisaalta se, että lapsi ja nuori, jolla on todellisia vakavia oireita ei saa riittävää tukea, jota tarvitsisi. o Pitäisi olla selkeästi terveydenhuollon ammattilaisten (esim. Valvira) arvioimana, että valitut menetelmät ovat riittävän kattavia ja joustavia esitettyyn tarpeeseen. Pitäisi olla valvottu ja arvioitu terapian toteuttajan taustaosaaminen ja taustakoulutus. Kolme suppeaa menetelmää ei vastaa psykososiaalisen tuen tarpeeseen kansallisesti. o Sosiaalityön näkökulmasta esimerkiksi koulukuraattori ei lähtökohtaisesti tee valituskelpoisia viranhaltijapäätöksiä asiakkuuksista, eikä asiakkaille antamistaan palveluista. Näin ollen kuraattorit eivät myöskään olisi niitä, jotka tekevät päätöksiä psykososiaalisen tuen antamisesta terapiatakuukontekstissa. Mikäli kuraattoreilta edellytetään jatkossa lainsäädäntömuutosehdotuksen mukaista työtä, tulee kaikkien työsuhteet muuttaa virkasuhteiksi ja antaa kuraattoreille aito mahdollisuus toimia ammattieettisesti kestävällä tavalla. Terapiatakuun toteutuessa tällaisia "kuraattorimääräyksiä" alkaisi tulla aiempaa enemmän esimerkiksi terveydenhoitajilta tai lääkäreiltä, eikä kuraattoreilla itsellään ole enää mahdollisuuksia suunnitella omaa työtään. Mielestämme hallituksen esitysluonnoksessa kuvattu työmuoto ei sovellu ainakaan kuraattorityöhön. ]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Sosiaalihuollon asiakkuus tulee vireille joko asiakkaan itsensä tekemästä yhteydenotosta tai asiakkaasta tehdystä sosiaalihuoltolain tai lastensuojelulain mukaisesta ilmoituksesta. Kun hyvinvointialueen sosiaalihuollon palveluksessa oleva on tehtävässään saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä, on hänen huolehdittava, että henkilön kiireellisen avun tarve arvioidaan välittömästi. Palvelutarpeen arviointi on aloitettava viipymättä ja saatettava loppuun ilman aiheetonta viivytystä. Sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä yhteydenotosta niiden asiakasryhmien osalta, jotka laissa on erikseen todettu. Lastensuojelutarpeen arvio tulee saattaa loppuun ilman aiheetonta viivytystä, kuitenkin viimeistään kolmen kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä selvitetään asiakkaan elämäntilannetta ja tuen tarvetta riittävässä laajuudessa sekä sitä, millä palveluilla asiakkaan tilanteeseen ja avun tarpeeseen pystytään vastaamaan. Palvelutarpeen arvioinnissa ei selvitetä tarvetta vain yksittäiselle interventiolle, vaan kyse on laajemmasta kokonaisuudesta. Se, että yksittäisiä interventioita koskisi muuta sosiaalihuoltoa tiukempi määräaika saattaa johtaa palvelutarpeen arvioinnin kapeutumiseen sekä siihen, että asiakasta oikeasti hyödyttävä palvelu saattaa jäädä saamatta. Tämä voi myös johtaa vakavampien ongelmien jäämiseen piiloon.]
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Koulukuraattorit osallistuvat merkittävästi terapiatakuun interventioiden tarpeen arviointiin ja toteuttamiseen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) ei ole edellytetty, että kuraattoripalveluissa tehdään viranomaispäätöksiä toimenpiteistä, joihin siellä ryhdytään. Kuraattorit ovat myös harvoin hyvinvointialueilla virkasuhteessa. Vammaisfoorumi näkee tärkeänä, että oppilailla säilyy matala kynnys mennä tapaamaan kuraattoria. Siksi Shl:n mukaisena palveluna toteutetun terapiatakuun mukaisten psykososiaalisten interventioiden tarjonnan ei tulisi edellyttää aikaa vievää kirjallista päätöksentekoa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7§ (1287/2013) tulisi muuttaa siten, että kelpoinen toimimaan kuraattorina on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö (16.12.2021/1146). Nykyisellään kelpoisuusehdot ovat liian väljät, eikä kaikilla kuraattorina toimivilla ole riittävää osaamista vammaisten lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kohtaamiseen tai sote-palvelujärjestelmän tuntemusta.]
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Nyt sosiaalihuoltoon ehdotettuja uusia palveluinterventioita ei tulisi näkemyksemme mukaan säädellä siten, että niistä tulisi tehdä sosiaalihuoltolain mukainen päätös. Sääntelyn tulisi olla yhdenmukainen terveydenhuollon kanssa siten, että palvelu voitaisiin antaa osana sosiaalihuollon eri tehtävissä toimivien ammattilaisten perustehtävää. Tämä edellyttäisi muutoksia sosiaalihuoltolakiin siten, että sosiaalityö ja sosiaaliohjaus palautettaisiin tosiasialliseksi hallintotehtäväksi. Tällöin pystyttäisiin tehokkaasti keventämään nyt ehdotetusta muodostuvaa uutta päätöksien tekemiseen liittyvää hallinnollista taakkaa. Kaikki sosiaalihuollossa toimivat ammattilaiset, joiden olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa tätä palvelua, eivät ole virkasuhteessa ja eivät voi siten tehdä päätöksiä. Palvelutarpeesta ja sen antamisesta tulisi tehdä asiakasasiakirjoihin seurannan mahdollistavat merkinnät. On huomioitava, että päätöksenteko itsessään vaatii resursseja. Esityksestä ei selviä onko esim. päätöksentekoprosessiin kuluva aika huomioitu kustannuksia arvioitaessa. ]
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Perustason palveluihin pääsyä on kehitettävä yhtenäisesti. Tärkeimpien tavoitteiden tulee olla nopea ja sujuva hoitoon pääsy, joka toteutetaan monikanavaisesti siten, että esimerkiksi digitaalisia asiointikanavia voidaan hyödyntää laajasti niiden käyttöön kykenevillä asiakkailla. Lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden ongelmien hoitoon pääsyn kehittämisen tulee olla kiinteä osa muuta palvelujärjestelmää. Mikäli palvelujen pariin pääsyä halutaan kokonaisuutena nopeuttaa, tulisi tätä yhtenäistä tavoitetta kokonaisuudessaan kiristää lakimuutoksin. Sosiaalihuoltolain mukaan palvelutarpeen arviointi on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä ja tarvittavassa laajuudessa. Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden kohdalla palvelutarpeen arviointi on tehtävä kolmen kuukauden kuluessa. Palvelutarpeen arvioinnista vastaa virkasuhteessa oleva sosiaalihuollon ammattihenkilö, eli sitä ei voi tehdä ostopalveluna. Kirjaus mielenterveyspalvelun antamisesta kuukauden kuluessa asettaa palvelun ja sitä sosiaalihuollosta hakevat asiakkaat eriarvoiseen asemaan suhteessa muita sosiaalihuollon palveluita hakeviin ja tarvitseviin asiakkaisiin. Palvelun priorisointi lainsäädännössä kiireellisempänä aiheuttaa riskin muiden sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden saatavuuden heikkenemiseen ja sen myötä edellisessä kohdassa mainittuun sosiaalihuollon vanhemmuutta, arkea, ja kasvuoloja tukevan työn vaarantumiseen. ]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kan noteras att förebyggande service via socialvården (ex skolkuratorn) baserar sig på ett förvaltningsbeslut som kan överklagas, medan kortidsintervention via hälsovården (ex skolpsykologen) inte kan överklagas. Detta blir svårt att informera ut till befolkningen på ett logiskt sätt.]
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Lainsäädännön velvoitteiden ristiriitaisuuksien toteuttaminen tulee olemaan haasteellista asiakas- ja potilastietojärjestelmissä, joissa on eri määrittelyjä palvelujen järjestämiselle]
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Toimeenpanoa ei tulisi liiaksi irrottaa sosiaalihuollon normaalista prosessista. Esityksessä tulisi tarkentaa, mitä asiakkaalla on tarpeen kiirehtien saada: arvio, sosiaalihuollon asiakkuus, työskentelyä tuen käynnistämiseksi vai juuri tietyn menetelmän aloitus. Esimerkiksi ryhmämuotoisten menetelmien aloittamiselle ei näin tiukkaa määräaikaa voi asettaa.]
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [SAKKI ry esittää lausunnon aiemman ikärajausta koskevan kannan mukaisesti, että kirjausta muutetaan muotoon “Edellä 25 a §:n 2 momentissa tarkoitettua lasten ja alle 29-vuotiaiden nuorten mielenterveystyön palvelua koskeva päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään kuukauden kuluessa asian vireille tulosta ja muu päätös viimeistään 3 kuukauden kuluessa vireille tulosta”.]
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Mikäli sosiaalipalveluissa tuotetaan terapiatakuun mukaista toimintaa, ei se voi olla irrallinen osa muuta palvelutarpeen arviointia erilaisella määräajalla. Tämä johtaa siihen, että nuorten osalta palvelutarpeen arviointia ei tehtäisi yhtenäisenä kokonaisuutena ja palvelutarpeen arviointi voi jäädä tekemättä riittävässä laajuudessa.]
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Kuten lausunnossa on aikaisemmin tuotu esiin, SAMOK esittää muutosta joka sisällyttää kaikki alle 29-vuotiaat esitettyjen palveluiden piiriin. ]
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan näkemyksen mukaan sosiaalialalla eri interventioiden määrittely, tarkempi kohdentaminen ja porrastaminen olisi vielä tärkeämpää, koska interventiotyön rakenteet ovat vielä varsin epäselvät sosiaalialalla. Sosiaaliala kuitenkinkin tulisi nähdä entistä vahvemmin psykososiaalisten interventioiden tarjoajina. Sosiaalipuolella on jo jonkun verran psykologeja (lisää tarvitaan) ja myös sos. työntekijöillä erilaisia terapiakoulutuksia. Erityisesti lastensuojelussa pitäisi olla moniammatilliset tiimit. Lisäksi tulisi aktiivisesti kehittää myös yhteisö tason interventioita, jotka kohdistuvat vaikka koko kouluun, jossa ilmenee ongelmia.]
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Mielenterveystyön palvelun toimeenpanon aika 1 kk ei voi olla lyhyempi kuin palvelutarpeen arvioinnin keston enimmäisaika, joka on 3 kk. STM on linjannut, että kuraattoripalveluista ei tehdä pääsääntöisesti päätöstä https://stm.fi/opiskeluhuoltopalvelut#UKKopiskeluhuolto). Esitys terapiatakuun osalta on tästä poikkeava. Päätösten teolla lisätään hallinnollista työtä ja byrokratiaa. Ei ole perusteltua, että terapiatakuuseen liittyvä työ poikkeaisi menettelytavoiltaan muusta kuraattorityöstä. Kuraattoripalvelu tulee järjestää ja toteuttaa siten, että se on helposti saatavilla ja sen luonne säilyy matalan kynnyksen tukena. Kuraattorit työskentelevät pääsääntöisesti työ- eikä virkasuhteessa ja kaikki kuraat-torit eivät ole sosiaalihuollon ammattihenkilöitä (oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 7 §). Hyvinvointialueilla tulee sopia kuka, tai mikä taho päättää terapiatakuun kuuluvien menetelmien käytöstä. ]
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ongelmana on epätietoisuus siitä, mitä luetaan kuuluvaksi sosiaalihuoltolain mukaiseen mielenterveystyöhön. Tulee erilaisia määräaikoja velvoittavasti seurattavaksi ja lisää byrokratiaa päätöksenteossa. Lisäksi tule tarkoin huomioida sosiaalityön kuormittuneisuus. ]
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [OSKU esittää sosiaalihuoltolain 45 §:n muuttamista tässä aiemmin lausunnossa esitetyn mukaisesti kattamaan alle 23-vuotiaiden sijaan alle 29-vuotiaat ja päätoimiset opiskelijat]
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Päijät-Hämeen hyvinvointialue kiinnittää huomiota erilaisiin enimmäis-/maksimimääräaikoihin hoidon aloittamiselle terveydenhuollossa ja päätöksen toimeenpanolle sosiaalihuollossa. Päijät-Hämeen hyvinvointialueen näkemyksen mukaan yhteneväiset määräajat selkiyttäisivät seurantaa.]
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Ks. edellä]
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Terapiatakuun toteuttaminen sosiaalihuollossa samalla logiikalla kuin terveydenhuollossa on nykyisellään vaikea toteuttaa ja asiaa pitäisi valmistella paremmin. Sosiaalihuollon palveluista tehdään pääsääntöisesti päätös ja myös kielteinen päätös, jos palvelua ei voida myöntää. Terapiatakuu tällaisenaan ei ole yhteensovitettavissa sosiaalihuoltolain kanssa. Hallinnollinen työ näin ollen lisääntyisi, mikä vie aikaa pois asiakkailta. Sosiaalihuollon asiakkuus ei voi myöskään ensisijaisesti määräytyä terapeuttisen tuen tarpeen perusteella. Säädös ei huomioi sosiaalihuollon erilaisia palvelutehtäviä (kuraattoripalvelut, lapsiperheiden palvelut, lastensuojelu) riittävästi.]
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Kyllä
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [SYL esittää kirjausta muutettavan aiemmin tässä lausunnossa esitetyn kannan mukaisesti: “Edellä 25 a §:n 2 momentissa tarkoitettua lasten ja alle 29-vuotiaiden nuorten mielenterveystyön palvelua koskeva päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään kuukauden kuluessa asian vireille tulosta ja muu päätös viimeistään 3 kuukauden kuluessa vireille tulosta.”]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • En osaa sanoa
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla [Sosiaalihuoltolain mukaisen päätöksen toimeenpanoon tulisi terapiatakuun myötä kaksi seurattavaa määräaikaa; alle 23-vuotiaiden nuorten mielenterveystyön palvelua koskeva päätös, joka olisi toimeenpantava viimeistään kuukauden kuluessa asian vireille tulosta, ja muu päätös, joka olisi tehtävä viimeistään 3 kuukauden kuluessa vireille tulosta. Sosiaalihuoltolain 45 §:n sisällä kahden eri määräajan noudattaminen voi haastaa toimeenpanon seurantaa. Käytännön toteutuksen haasteellisuutta lisää se, että terapiatakuun mukaisten interventioiden tarpeen arviointiin ja toteuttamiseen olennaisesti osallistuvien koulukuraattoreiden työn luonne tai koulukuraattorityötä tarkemmin ohjaava oppilas- ja opiskelijahuoltolaki (1287/2013) ei ole aiemmin edellyttänyt viranhaltijapäätöksen tekoa toimenpiteistä, joihin kuraattoripalvelun sisällä ryhdytään. Kuraattoritoimintaa ohjaava lainsäädäntö ei myöskään edellytä, että kuraattorina toimivan tulee olla sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain mukainen ammattihenkilö. Edellä mainituista syistä koulukuraattorit eivät pääsääntöisesti ole hyvinvointialueilla virkasuhteissa. Päätöksenteon velvoite aiheuttaa lisääntyvää byrokratiatyötä. Esitetään, että myöskään sosiaalihuoltolain mukaisena palveluna toteutettaessa terapiatakuun mukaisten psykososiaalisten interventioiden tarjonta ei edellytä päätöksentekoa. ]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Kyllä
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • En osaa sanoa
      • 7. Onko esitetty 2 a §:n sääntely valtioneuvoston asetukseen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta riittävä terveydenhuollon menetelmien osalta?
        *
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Kyllä
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Ei
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Ei
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Kyllä
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • En osaa sanoa
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Kyllä
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ei
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Kyllä
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Ei
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • En osaa sanoa
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Ei
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Kyllä
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Ei
      • Perustelut ja mahdolliset kehittämisehdotukset*
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Pakollinen kenttä, ei tarvetta kommentoida tarkemmin.
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Lausunto kokonaisuudessaan kohdassa 12
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • -
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • -
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • -
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • -
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • -
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • -
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Definitionen som presenteras i avtalet bör vara så tydlig och konkret som möjligt (psykosociala metoder, YTA-koordinering, utbildningssystem). Centraliseringsförordningen bör tydligare styra och förplikta. Definitionen att avtalet endast gäller "ibruktagandet" och "användning som samordning..." är på för allmän nivå och styr inte tillräckligt. Målet bör vara att avtala om metoder, YTA-stöd, utbildning. I framtiden kommer det också att finnas ett fortsatt behov av både långa terapier och andra behandlingar.
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • -Asiakkaan ikä tulee huomioida tarkemmin ja samoin lähipalveluperiaatteen toteutuminen. Lapsen tai nuoren ikä on huomioitava lähipalvelun tuottamisessa. Sopimukseen tulee kirjata yhteistyövelvoite kuntien kanssa
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • -
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen tulisi mahdollistaa hyvinvointialueelle itsenäistä päätösvaltaa menetelmien osalta. Yhteistyörakenteet tulee varmistaa siten, että ne ovat toimivia menetelmien kouluttamisen ja implementoinnin osalta.
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • YTA-sopiminen ei ole aikaisemman kokemuksen perusteella riittävä väline saada aikaan yhdenmukaista palvelutarjontaa eri alueille. Keskittämisasetus tulisi avata ja tarkentaa siten, että se velvoittaisi kansalliseen yhteistyöhön interventoiden valinnan, kehittämisen ja kouluttamisen osalta sekä yliopistosairaaloja ylläpitäville hyvinvointialueille ja HUSille selkeämmät velvoitteet psykososiaalisen hoidon koordinaatiosta.
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Hyvinvointialueiden lähtökohtaisesti erilaiset tavat lasten ja nuorten palveluiden järjestämisessä on erityisen tärkeää huomioida (vrt. intregroituneet; ei - integroituneet palvelut) Samoin se on hyvä huomioida, että alueellisia eroja on siinäkin, kuinka menetelmäosaamista on koulutettu/ osaamista lisätty sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei kansallista toimijaa jolla on toimivalta linjata sitovasti menetelmien ja palveluiden kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta sen ulkopuolelle. Palveluvalikoimassa tulee ottaa huomioon asiakkaan yksilöllinen tarve ja ajantasainen tieteellinen näyttö. '
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Terapiatakuu edellyttää sekä psykoterapia- että menetelmäosaamisen vahvistamista valtakunnallisesti. Psykososiaalisten menetelmien osalta sääntely hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksissa ja YTA-yhteistyösopimuksessa on ollut riittämättömän eikä koordinaatiota ole juurikaan syntynyt psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien osalta. MIELI ry pitää välttämättömänä, että terapiatakuuseen liitetään vahva valtakunnallinen koordinaatio ja ohjaus sekä henkilöstön koulutuksen edistämiseksi että terapiatakuun toteutumisen seurantaa ja sen vaikuttavuuden arviointia varten. Parhaiten tätä tehtävää palvelisi valtakunnallinen terapiatakuun osaamiskeskus, jonka tehtäviin kuuluisi myös läpinäkyvyyden lisääminen valtakunnallisen terapiatakuun laaturekisterin avulla. Esitysluonnoksen mukaan valmistelussa pohdittiin myös erikoissairaanhoidon keskittämisasetuksen 4 §:n 6 kohdan täydentämistä niin, että psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito toteutettaisiin valtakunnallisessa yhteistyössä. MIELI ry katsoo, että maantieteellisen yhdenvertaisuuden ja päällekkäisien toimintojen välttämiseksi valmistelussa esitysluonnosta tulisi vielä täydentää tarvittavilla muutoksilla asetukseen erikoissairaanhoidon työnjaosta ja tehtävien keskittämisestä (582/2017). MIELI ry pitää tärkeänä, että hoitoa hakevilla lapsilla ja nuorilla ja heidän perheillään on avoimen laaturekisterin avulla mahdollisuus tehdä valistuneita päätöksiä hoitoon hakeutumisesta ja hoitotahojen tuloksista. Tavoitteena tulee olla läpinäkyvä rekisteri, joka tukee hoitoon hakeutuvia sekä hoitomuodon että terapeutin valinnassa. MIELI ry katsoo, että merkityksellistä on ammattilaisten dialogisuuteen, jaettuun asiantuntijuuteen ja yhteiseen ymmärrykseen perustuvan osaamisen vahvistaminen kouluttamalla tutkitusti vaikuttavia hoitomuotoja ja interventioita.
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä, mutta kannatamme kaiken kaikkiaan huolellista sisällöllistä ja toiminnallista valmistelua.
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Hyvinvointialueiden tulisi tehdä yhteistyötä huomioiden kaikki käytettävissä olevat terapiamenetelmät eri asiantuntijoiden kanssa.
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Menetelmävalikoima ei voi olla kaikilla YTA-alueen hyvinvointialueilla täysin yhdenmukainen koska lähtökohdat ja tarpeet menetelmien käyttöönotolle ovat erilaisia. Hyvinvointialueiden yhteistoiminta-aluetaso on sopiva toteutuksen koordinointiin ja yhteiseen toimeenpanoon. Hyvinvointialueiden tulee voida tehdä ratkaisut käytössään olevista menetelmistä riittävän itsenäisesti alueelliset tarpeet, voimavarat ja palvelujärjestelmäkokonaisuus huomioiden. Yliopistosairaalan mahdollisuus työskennellä keskittämisasetuksen velvoittamalla tavalla lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon suunnatun tuloksellisen psykososiaalisten interventioiden valikoiman rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi on turvattava siten, että toiminnan edellyttämä rahoitus on riittävä sekä kehittämiseen että perustason vahvistamiseen. Myös koulutusten järjestämisvastuu tulee määritellä.
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Terapiatakuuta toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja terapiatakuuseen kuuluvien hoitomenetelmien tarkempaa määrittelyä tarvitaan.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Terapiatakuun mukainen hoito tulee perustua lapsen ja nuoren hoidon tarpeelle, ei kyseisellä hyvinvointialueella käytettävissä oleville interventioille. Terapiatakuuseen kuuluvat hoidot ja interventiot tulee määritellä valtakunnallisesti. Myös hoidon tarpeen arvioinnille tulee laatia valtakunnalliset kriteerit. Lisäksi varmistettava, että terapiatakuun mukainen hoito toteutetaan ensisijaisesti lähipalveluna.
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Hyvinvointialueet ovat valmistelleet jo YTA-sopimuksiaan pitkälle, ja prosessi on selkeästi osoittanut, että psykososiaalisten menetelmien sääntely yhteistyösopimuksessa ei tule onnistumaan. Käytännössä YTA- sopimusprosessissa on mahdollista sopia vain asioista, joista kaikki alueet ovat täysin yksimielisiä. Tämän vuoksi ei ole realistista olettaa sopimusmekanismin toimivan tässä tapauksessa, kun tavoitteena olisi myös siirtää rahaa ja määrittelyvaltaa YTA-tasoisen koordinaation ja koulutusten toteuttamiseen. Keskittämisasetus on ollut pitkään voimassa ilman että sitä on noudatettu. Ei ole mitään perusteita olettaa asian nyt äkillisesti muuttuvan, kun hyvinvointialueiden taloustilanne on ennennäkemättömän heikko. Käytännössä YTA-ja kansallisen tason koordinaatio voi toteutua vain, mikäli keskittämisasetus avataan, kansallinen osaamiskeskus määritellään ja tehtävät kirjoitetaan selkeästi nykyistä sitovammin. Päätelmä yhteistyön toteutumisesta ilman asetuksen muuttamista on näkemyksemme mukaan selkeästi eduskuntaa harhaanjohtava: "Valmistelussa pohdittiin myös keskittämisasetuksen 4 §:n 6 kohdan täydentämistä niin, että psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito toteutettaisiin valtakunnallisessa yhteistyössä. Kohtaa ei kuitenkaan täydennetty, koska yhteistyön katsottiin toteutuvan yliopistosairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden välillä ilman asetuksen muuttamista." Mitään mekanismeja tai rakenteita kansalliselle yliopistosairaaloiden väliselle yhteistyölle ei ole olemassa, ellei niitä lainsäädännöllä erikseen perusteta.
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Suomessa on yritetty yli 20 vuotta edistää viiden alueen mallista yhteistyötä ensin osana ERVA-sopimista ja nyt osana YTA-sopimusta. Kokemus osoittaa, että nykyisen kaltainen lainsäädäntö ja sopimusprosessi muodostuu vääjäämättä ”mahdollistavaksi”, eli vain asioista, joista kaikki YTA-alueen toimijat ovat joka tapauksessa yksimielisiä voidaan sopia. Kääntäen voidaan todeta, että työnjakoon ja palveluiden tai kehittämisen keskittämiseen liittyvät sopimukset ovat kaikki epäonnistuneet, ellei hyvinvointialueilla ole jostakin syystä ollut tähän vapaaehtoista tahtotilaa. Tällöin taas YTA- tai ERVA-sopimus on ollut instrumenttina tarpeeton, koska sopimukset olisi tehty muutenkin. Tällä lainsäädännöllä YTA-sopimisella pyritään toisaalta lisäämään yhdenvertaisuutta, toisaalta YTA-tasoista koordinaatiota ja sen myötä tulevaa tehokkuutta. Lakiesityksessä oletetaan optimisesti – mutta todennäköisen epärealistisesti – että YTA-tasoisesti hyvinvointialueet suostuisivat sopimaan yliopistollisen hyvinvointialueen keskittämisasetuksen mukaisten velvoitteiden toteuttamisesta ja tähän liittyvästä rahaliikenteestä. Tämän toteutumiselle ei kuitenkaan ole aiemman kokemuksen ja nyt menossa olevien YTA-sopimusneuvotteluiden perusteella juuri edellytyksiä. Sopimukset luonnollisesti tehdään, mutta niistä tulee oletettavasti sisällöltään ”mahdollistavia” eli käytännössä merkityksettömiä. Lisäksi on huomattava, että YTA-sopimus on ylipäätään riittämätön instrumentti terapiatakuun onnistumisen keskeisen edellytyksen, kansallisen yhteistyön ja kansallisten rakenteiden ylläpitämiseksi. Tätä asiaa ei voi korjata vahvistamalla YTA-sopimusta koskevaan sääntelyä, mutta sen voisi toteuttaa avaamalla ns. keskittämisasetus ja kirjaamalla sen piiriin a) selkeä kansallinen yhteistyö- ja tukipalvelurakenne ja tukivelvoite sekä b) selkeämmät yta-tasoiset velvoitteet yliopistollisille hyvinvointialueille.
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Yhteistyösopimukset ovat yleensä yleisluontoisia ja siksi heikosti toimintaa ohjaavia. Yhteistyösopimus ei ole asetuksessa riittävän tarkasti määritelty, sillä rajapinta on häilyvä ja jättää mahdollisuuden päällekkäisyyteen tai jopa, että ei kuulu kummallekaan. Asetuksessa ei määritellä, että kummankin toimijan (sosiaali sekä terveys) pitää pystyä näkemään interventiohoidon potilaan kirjaukset, jotta potilaan hoito toteutuisi parhaalla mahdollisella tavalla kokonaisuutena.
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kts. kohta 12
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisältö ei ole riittävä. Yhteistyösopimuksen sopijaosapuolten määrittely tulisi olla tarkemmin kuvattu, jotta työnjakoa on mahdollista tehdä. Esitys ei ohjaa riittävällä tavalla soveltamaan terveydenhuollon menetelmiä niiden monimuotoisuudessaan. Myös menetelmien ylläpitämisen ja koulutuksen osuus on epäselvä ottaen huomioon menetelmien monimuotoisuuden.
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Esityksessä ei viitata Keskittämisasetukseen ollenkaan, 4§ 6) psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito. Esityksessä lähinnä kannustetaan YTA-alueen yhteistyöhön, mutta ei huomioida tarvittavaa kansallista ja toisaalta hyvinvointialueen sisäistä toimintaa. Interventiovalikoimasta vastaava tai koordinoiva tahoa on määritelty edelleen löyhästi, mikä on yliopistoklinikan tarkka tehtävä YTA-alueelle, mikä on interventioiden valinnan perusta, tutkimusnäytön taso, miten vaikuttavuutta seurataan, jne. Tästä puuttuu valtakunnallinen koordinoiva toimija kokonaan. Se ei voi olla ”hanke”. Ilman erillisrahoitusta ei yliopistoklinikassa pystytä vastaamaan tehtävään. Vaatii huomattavaa osaamista, johtamista ja resursointia pitkäjänteisesti suunnitella psykososiaalisten menetelmien käyttöön ottoa ja koulutuksia, valita alueella tarvittavat näyttöön perustuvat menetelmät, vastata ja järjestää koulutukset, toteuttaa jatkuvaa menetelmäohjausta ja työnohjausta ja tukea myös paikallista johtamista menetelmien implementoimiseksi. Tämä vaatisi erityiset yta-alueiden osaamiskeskukset, joilla olisi selkeä pysyvä rahoitus. Se, että yliopistoklinikka järjestäisi lähinnä maksullisia menetelmäkoulutuksia YTA-alueellaan on täysin riittämätöntä tavoitteiden saavuttamiseksi esimerkiksi. Implementoinnin varmistamiseksi olisi lisäksi mm. tarpeenmukaista koulutuksien suunnittelu ja suuntaaminen yhdessä hyvinvointialueiden ja esihenkilöiden kanssa, jotta koulutuksiin ohjautuisi työntekijöitä, joilla oikeasti on mahdollisuus ja tarvetta menetelmää työssään käyttää. Esihenkilöille tulisi vastuuta seurata työajankäyttöä ja siten sekä mahdollistaa että velvoittaa koulutetun menetelmän käyttö. Tämän kohdan toteutuminen lienee hyvinvointialueen sisäinen johtamisasia ja lainsäädännöllä huonosti varmistettavissa.
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • -
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Psykososiaalisten menetelmien osalta sääntely yhteistyösopimuksessa ja osana prosessia on jo osoittautunut riittämättömäksi tukemaan psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien edellyttämän yhteistyön osalta. YTA- sopimusprosessissa on mahdollista sopia vain asioista, joista kaikki alueet ovat täysin yksimielisiä, mikä ei ole ollut realistista huomioiden hyvinvointialueiden väliset erot. Ehdotettu YTA-sopimuksen täydentäminen ei siten ole riittävä muutos, eikä käytännössä mahdollista psykososiaalisten menetelmien kannalta keskeistä yhteistyötä. Myöskään keskittämisasetus ei nykyisellään ja varsin yleisellä tasolla ei ole riittävällä tavalla ohjannut velvoitteita, ja keskittämisasetuksen avaaminen ja uudelleenkirjoittaminen onkin välttämätöntä terapiatakuun onnistumiseksi. Keskittämisasetus tulisi uudelleenkirjoittaa siten, että säädetään kansallisesta osaamiskeskusrakenteesta, jonka tehtävänä on tukea terapiatakuun toteuttamista. Lisäksi yliopistollisten HV-alueiden velvoitteita tulee selkeyttää YTA-tasoisen osaamiskeskusverkoston muodostamiseksi. ’Valmistelussa pohdittiin myös keskittämisasetuksen 4 §:n 6 kohdan täydentämistä niin, että psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito toteutettaisiin valtakunnallisessa yhteistyössä. Kohtaa ei kuitenkaan täydennetty, koska yhteistyön katsottiin toteutuvan yliopistosairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden välillä ilman asetuksen muuttamista.’
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Nykyisestä tekstimuotoilusta voi ilman perustelutekstin lukemista saada käsityksen, jonka mukaan menetelmävalikoima olisi kaikilla YTA-alueen hyvinvointialueilla sovittava yhdenmukaisesti. Kuitenkin lähtökohdat ja tarpeet menetelmien käyttöönotolle voivat olla erilaisia esimerkiksi väestörakenteeseen liittyen. Koulutusten ym. koordinaatiota on toki mielekästä toteuttaa YTA-tasoisesti. Hyvinvointialueiden, ja erityisesti perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden niiden sisällä tulee voida tehdä ratkaisut käytössään olevista menetelmistä riittävän autonomisesti alueelliset tarpeet, voimavarat ja palvelujärjestelmäkokonaisuus huomioiden. Kansallinen tietopankki vaikuttavaksi todennetuista interventioista lasten ja nuorten mielenterveydellisen oireilun ja lievien (-keskivaikeiden) häiriöiden hoidosta peruspalveluiden tasolla olisi suotava. Velvoittava kansallinen ohjaus käyttöönoton laajuudesta, järjestyksestä ja järjestelyistä sen sijaan ei ole tarkoituksenmukainen, vaan alueiden tulee voida päättää toimeenpanosta alueellisten tarpeiden mukaisesti. Hyvinvointialueet ovat liian pieniä rakentamaan tähän asiaan toimeenpanevaa organisaatiota kukin erikseen. Hyvinvointialueiden yhteistoiminta-aluetaso on sopiva toteutuksen koordinointiin ja yhteiseen toimeenpanoon. Yliopistosairaaloille ja keskittämisasetuksessa säädetty velvoite koordinoida lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden hoitoon soveltuvien psykososiaalisten menetelmien valintaa, osaamisen kehittämistä ja implementointia ei kuitenkaan ole mahdollista ilman siihen erikseen osoitettua resurssia. Taysin erva-alueella päättyneiden hankekausien aikana lasten- ja nuorisopsykiatrian edustajat ovat toistuvasti esittäneet tätä asiaa varten YTA-aluetasoisen lasten ja nuorten mielenterveyden osaamiskeskuksen perustamista. Tarkoituksenmukaisen, kehitysikäisen väestön mielenterveyteen positiivisen muutoksen tuovan interventiovalikoiman käyttöön saattamiseen ja ylläpitämiseen tarvitaan sekä keskitetty koordinoiva resurssi ja YTA-alueen kunkin hyvinvointialueen aluevastuuta kantava resurssi. Näiden lisäksi tarvitaan riittävä määrä eri menetelmien menetelmäohjaajapäteviä henkilöitä, jotka tukevat uusia menetelmäkoulutuksen käyneitä toimijoita menetelmän käyttöön ottamisessa, sillä yksinomaan kurssin käyminen ei johda menetelmän käyttöönottoon. Menetelmäohjaajat suorittavat menetelmäohjauksia osana omaa käytännön työtään Hallituksen esityksessä kaavaillaan, että keskitetysti YTA-tasoa palvelisi yliopistosairaalassa esimerkiksi kehittäjälääkäri ja toinen asiantuntija, mutta näihin ei osoitettaisi valtion erillisrahoitusta vaan ne voitaisiin rahoittaa esimerkiksi käyttömaksuilla. Käyttömaksun periaate jää epäselväksi. On todennäköistä, että varsinkaan nykyisessä taloustilanteessa hyvinvointialueet eivät ilman velvoitetta ole valmiita maksamaan keskitetystä resurssista riittävästi, jotta siitä muodostuisi toimintakykyinen ja rekrytoinnin onnistumisen mahdollistava ratkaisu. Yliopistosairaalan mahdollisuus työskennellä keskittämisasetuksen velvoittamalla tavalla lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon suunnatun tuloksellisen psykososiaalisten interventioiden valikoiman rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi on turvattava erillisrahoituksella tai rahoitusvelvoitteella, ja hyvinvointialueille tulee säätää velvoite osoittaa tähän asiaan riittävä alueellisen koordinaation resurssi.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • ks. kohta 12
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Terapiatakuun alainen hoito tulee lähteä asiakkaan hoidontarpeesta, ei ennalta määritellyistä interventioista. Hoito ja interventiot tulee toteuttaa ensisijaisesti lähipalveluna asiakkaan lähiympäristössä. Terapiatakuun alaisissa hoidoissa tulee huomioida perheet ja perheinterventiot nykyistä kattavammin. Myös hoidon tarpeen arvioinnille tulee asettaa selkeät valtakunnalliset kriteerit.
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Yliopistosairaaloiden ei tulisi olla vastuussa menetelmien valinnasta, kouluttamisesta ja työnohjauksesta, koska siellä ei tunneta opiskeluhuollon arjen todellisuutta. Toimintaympäristö lähellä lasten ja nuorten arkea on hyvin erilainen kuin poliklinikalla, jossa potilaat ovat valikoituneita ja vakavaoireisia. Erikoissairaanhoidossa ei edes voi olla kokemusta lievien oireiden hoidosta, ja siksi erikoissairaanhoidon menetelmiä ei tulisi kopioida perustasolle. Hyvinvointialueiden tulisi siis päättää menetelmistä itse ja ostaa koulutus ja työnohjaus muualtakin kuin yliopistosairaaloista. Toisaalta tämäkään vaihtoehto ei ole ongelmaton, sillä se johtaa lasten ja nuorten epätasa-arvoisuuteen hyvinvointialueiden välillä, jos näillä on valta valita käyttämistään menetelmistä. Interventioiden tekeminen on vain pieni osa perustason työtehtävistä. Huolena on myös, kuluuko jatkossa koko hyvinvointialueiden koulutus- ja työnohjausbudjetti näiden menetelmien kouluttamiseen ja osaamisen ylläpitoon. Lakiesityksestä herää huoli siitä, että yksittäiset, opiskeluhuoltoon sopimattomat ja vain osaan lasten ja nuorten tarpeisiin vastaavat menetelmät saavat laissa näin suuren painoarvon.
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Alueellinen yhdenvertaisuus terapiatakuun piiriin pääsyn alkuarviossa, terapiatakuun piiriin kuuluvien hoitojen tarjonnassa ja hoitoon pääsyn prosessissa on turvattava säätelyllä ja kansallisella koordinaatiolla. Näille kaikille on luotava valtakunnalliset kriteerit. Esitysluonnoksen pohjalta huolena on, että hyvinvointialueiden laaja itsenäisyys terapiatakuun toteuttamisessa johtaa siihen, että osalla hyvinvointialueista takuu toteutetaan hyvin kapeasti vain muutamaan menetelmään perustuen, jolloin merkittävä osa mielenterveyshoitoa tarvitsevista lapsista ja nuorista jää todennäköisesti joko kokonaan terapiatakuun ulkopuolelle tai vaille hänelle soveltuvia menetelmiä. Hoidon tulee aina perustua asiakkaan hoidontarpeeseen. Alueille täytyy luoda kannustin seurata tutkimusnäyttöä ja ottaa käyttöön uusiakin menetelmiä. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon eri toimijoiden (mukaan lukien opiskeluhuolto ja YTHS) välinen yhteistyö ja tiedonkulku on saatava toimimaan sujuvasti, jotta terapiatakuun piiriin hakevaa tai kuuluvaa asiakasta ei pompotella eikä tarkoituksenmukaisimpaan hoitoon pääsy viivästy byrokraattisista syistä. Tähän liittyy muun muassa tietojärjestelmäkysymyksiä. Säädöspohja tulee laatia tukemaan sitä, että terapiatakuu toteutetaan ensisijaisesti lähipalveluna lapsen tai nuoren omassa elinpiirissä.
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • x
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Itla pitää hyvänä, että sääntelyä tarkennetaan terveydenhuollon menetelmien käyttöönoton ja käytön osalta. Itla haluaa kiinnittää huomiota siihen, että yhteistyöalueen yhteistyön vahvistaminen vaatii selkeitä rakenteita ja konkreettisia ehdotuksia siihen, miten menetelmät valitaan yhteistyöalueella ja miten menetelmäosaamista ylläpidetään. Itlan käsityksen mukaan tällä hetkellä suurin osa yhteistyöalueiden koordinaatiosta tapahtuu väliaikaisen hanketyön kautta. Pysyviä rakenteita, jotka tukisivat keskittämisasetuksen mukaisia yliopistosairaalan tehtäviä liittyen menetelmien arviointiin ja osaamisen ylläpitoon, ei ole kattavasti olemassa. On hyvä, että sopimukseen 2 a § mukaan tulee kirjata menetelmät terveydenhuoltolain 53 §:n 1 momenttiin viitaten. Menetelmien määritelmät “perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito” eivät kuitenkaan määritelminä ole vielä kovin selkeitä. Hallituksen esityksessä ei myöskään riittävästi käy ilmi, millä kriteereillä terveydenhuoltoon valittavat menetelmät otetaan käyttöön ja miten käyttöönotosta päätetään. Lisäksi ehdotuksessa ei toistaiseksi ole riittävästi tarkennettu, miten se käytännössä vahvistaa yhteistyötä yhteistyöalueella. Erityisesti pitäisi tarkentaa, mitä osaamista 2 a §:n mukainen sopiminen menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä edellyttää. Menetelmien valinta ja ylläpito edellyttävät saatavilla olevaa, vertailukelpoista tietoa eri menetelmien vaikuttavuudesta. Lisäksi tarvitaan ymmärrystä näyttöön perustuvien menetelmien vaikuttavuudesta ja kykyä arvioida, ovatko menetelmät implementoitavissa palvelujärjestelmäämme. Tämä vaatii harkittuja ja ennalta määriteltyjä kumppanuuksia, valittujen menetelmien vahvaa koordinointia ja seurantaa sekä riittävää resursointia. Itla pitää tärkeänä, että yhteistyösopimuksia käsittelevissä yhteistyösopimusneuvotteluissa huomioidaan vahvasti terveydenhuollon perustason näkemykset ja sosiaalihuolto erikoisairaanhoidon lisäksi. Lyhytpsykoterapioista puhuttaessa olisi tärkeää määritellä terapeutin koulutustausta. Tällä hetkellä lyhytpsykoterapiaa voi antaa vain laajan yliopistopohjaisen koulutuksen käynyt psykoterapeutti, kun taas lyhytterapiaa voidaan tarjota erilaisilla koulutustaustoilla. Suunnitteilla oleva kaksiportainen psykoterapeuttikoulutus antanee psykoterapeutti -nimikkeen kaikille valmistuville psykologeille sekä muille täydennyskoulutuksen käyville sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille. On kuitenkin tärkeää erottaa 1. ja 2. tason psykoterapeuttikoulutukset, koska laajuudeltaan ne tulevat olemaan hyvin erilaisia. Itla korostaa sitä, että hallituksen esityksessä tulee erottaa selkeästi lyhytterapia, lyhytpsykoterapia ja (pitkä) psykoterapia sekä määritellä niiden toteuttamisesta vastaavien ammattilaisten koulutustaustat.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä, pidämme alueellista koordinaatiota ja osaamisen ylläpitoa välttämättömänä. Se tulee toteuttaa keskittämisasetuksen ja järjestämislain mukaisesti yhteistyössä ja STMaa kuullen Kannatamme ehdotusta siitä, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen velvollisuus on suunnitella ja koordinoida psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja käyttöönotto sekä neuvotella niistä alueellisesti. Käyttöön otettavat interventiot tulisi arvioida ja valita lähtökohtaisesti kansallisesti, ei YTA-alueittain. Pitäisi myös määritellä, millä kriteereillä terveydenhuoltoon valittavat menetelmät otetaan käyttöön ja miten käyttöönotosta päätetään. Psykoterapeuttikoulutuksen on tärkeä pysyä yliopistojen vastuulla.
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialueella ei ole tähän tässä vaiheessa tarkentunutta näkemystä.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Nykyinen esitys antaa käsityksen, että menetelmävalikoima olisi kaikilla YTA-alueen hyvinvointialueilla sovittava yhdenmukaisesti. Lähtökohdat ja tarpeet menetelmien käyttöönotolle ovat YTA-alueilla todennäköisesti erilaiset. Hyvinvointialueiden yhteistoiminta-aluetaso on sopiva toteutuksen koordinointiin ja yhteiseen toimeenpanoon. Hyvinvointialueiden tulee voida tehdä ratkaisut käytössään olevista menetelmistä riittävän itsenäisesti alueelliset tarpeet, voimavarat ja palvelujärjestelmäkokonaisuus huomioiden. Yliopistosairaalan mahdollisuus työskennellä keskittämisasetuksen velvoittamalla tavalla lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon suunnatun tuloksellisen psykososiaalisten interventioiden valikoiman rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi on turvattava siten, että toiminnan edellyttämä rahoitus on riittävä sekä kehittämiseen että perustason vahvistamiseen.
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa.
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • o Pitäisi olla selkeää kuka valvoo mukaan otettavia menetelmiä ja niiden toteuttajia o Arvioinnin ja hoitoon ohjauksen ketjut epäselvät nykymuodossa o Yksittäiset manualisoidut menetelmät eivät ole ratkaisu suurempaan osaan tarpeesta masennus ja ahdistusoireiden kohdalla. Riskinä on, että tavanomainen kehitykseen kuuluva tulkitaan oireiluksi ja hoidetaan turhaan ja nimetään sairaudeksi. Ja toisaalta se, että lapsi ja nuori, jolla on todellisia vakavia oireita ei saa riittävää tukea, jota tarvitsisi. o Pitäisi olla selkeästi terveydenhuollon ammattilaisten (esim. Valvira) arvioimana, että valitut menetelmät ovat riittävän kattavia ja joustavia esitettyyn tarpeeseen. Pitäisi olla valvottu ja arvioitu terapian toteuttajan taustaosaaminen ja taustakoulutus. Kolme suppeaa menetelmää ei vastaa psykososiaalisen tuen tarpeeseen kansallisesti. o Yhteismenettelyt voivat parhaimmillaan tehostaa järjestelmän toimivuutta, mutta tämä edellyttää yhtenäisen toimintakuvauksen ja menettelyjen luomista. Tarvitaan koordinoiva taho, joka pystyy toimimaan palvelujen rajapinnassa. o Riskinä yhteistyösopimuksiin liittyvään sääntelyyn on se, että tehty laaja, moniammatillinen yhteistyö sosiaalityössä vähenee. Tällä on tutkitusti merkitystä vaikuttavuuteen. Esimerkiksi kuraattorien ja opettajien kesken yhteistyö on jo nyt vähentynyt aiemmasta hyvinvointialuesiirtymän myötä. Tällöin terveydenhuollon ”määräysvalta” suhteessa kuraattoreihin helposti lisääntyy ja on mahdollista, että sosiaalityö medikalisoituu tämän myötä lisää, mikä ei ole tavoite. o Näissä on menty tietty psykososiaalisten interventioiden ryhmä edellä. Varsin pitkään on tiedetty, että työskentelysuhde ammatillisen vuorovaikutuksen tilanteissa on se, joka useimmiten ratkaisee jo lähtöruudussa, onko mahdollista auttaa. Tämän vuoksi nimeltä mainitut interventiot voisivat olla esimerkkejä, ei niinkään kategorisesti ilmaistuja "oikeita" ratkaisuja. o Yhteistyösuhteen toimivuus on ehkä tärkein tekijä ja se on todettu myös kaikkia terapeuttisia tukimuotoja yhdistäväksi tuloksellisuuden osatekijäksi. Tässä voisi uudelleen viitata sopivien interventioiden löytämisen tärkeyteen. Kategoriset määrittelyt eivät toimi reaalielämässä.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Sivulla 92 todetaan ehdotettuun valtioneuvoston hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta antaman asetuksen 2 a §:ään liittyen, että hyvinvointialueet sopisivat yhteistyöalueen tasolla lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten psykososiaalisten menetelmien kokonaisuudesta, jotka kuuluisivat esitetyn lainsäädännön piiriin, ottaen huomioon yliopistosairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen tehtävät. Aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan ehdotettu valtioneuvoston hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta antaman asetuksen 2 a § on riittävä terveydenhuollon menetelmien osalta. Aluehallintovirastot kuitenkin toteavat, että ehdotetussa sääntelyssä terveydenhuoltolain 53.1 §:ssä ei vastaavalla tavalla rajata takuun piiriin kuuluvaksi ainoastaan niitä psykososiaalisia interventioita, joiden käyttöönotosta ja käytöstä on sovittu yhteistyösopimuksessa, mikä voi aiheuttaa epäselvyyttä ehdotettujen säädösten soveltamisessa.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Vammaisfoorumi pitää lähtökohtaisesti hyvänä sitä, että hyvinvointialueet sopisivat yhteistyöalueen tasolla lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien kokonaisuudesta. Vahvistamalla yhteistyötä varmistetaan osaamisen ylläpitäminen, toimivien ratkaisujen jakaminen ja vähennetään alueellista epätasa-arvoisuutta.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialue näkee positiivisena sen, että lasten ja nuorten terapiatakuun edellyttämät palvelujärjestelmäratkaisut muodostuvat joitakin osin yhteneviksi yhteistyöalueilla. Tavoitteena tulisi pitkällä tähtäimellä olla yhtenäinen kansallinen taso tietyissä palveluvalikoiman perustyökaluissa. Hyvinvointialueilla on kuitenkin säilyttävä mahdollisuus täydentää palveluvalikoimaa alueelliset erot huomioivilla menetelmillä. Tämä erilaisuus mahdollistaa myös uudenlaisten mallien kokeilun ja kehittämisen. Lasten ja nuorten terapiatakuun vaikuttavuuden seuranta ei saa rakentua esimerkiksi tietyn määrämittaisen intervention hoitojaksojen määrien laskentaan. Keskeisten mittarien tulee perustua oireiden lievittymiseen ja jatkohoidon tarpeen arvioon.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • On pidettävä huolta siitä, että joka puolella Suomea on yhtäläiset mahdollisuudet saada palveluja. Tämä tarkoittaa henkilöstön lisäkouluttamista sekä mahdollisesti myös resurssien lisäämistä, jotta palveluja pystyttäisiin tarjoamaan ilman henkilöstön uupumista näiden mahdollisesti uusien hoitomuotojen tuomien lisääntyvien työtehtävien johdosta. Jos henkilöstöä joudutaan lisäkouluttamaan, tulee sen näkyä myös palkassa.
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Koordinering, utvärdering och ibruktagning av och utbildning i verkningsfulla metoder är viktigt att koordinera på samarbetsområdesnivå. Härvia kan också välfärdsområden få stöd i sitt arbete. Det behöver dock även i lagtexten framgå vikten av den nationella koordineringen. Det kan inte vara så att en metod som är godkänd i ett välfärdsområde inte är gångbar i grannområdet som hör till ett annat samarbetsområde.
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Esityksessä todetaan, että takuun piiriin kuuluvien psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta sopiminen perustuisi sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021, järjestämislaki) 36 §:ssä tarkoitetussa hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa määritettyyn yhteistyöhön. Yhteistyösopimuksessa on järjestämislain 36 §:n 3 momentin 8 kohdan mukaisesti sovittava sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien käyttöönoton, käytön ja käytöstä poistamisen alueellisten periaatteiden määrittelystä, niitä koskevat valtakunnalliset linjaukset huomioon ottaen. Kela toteaa, ettei YTHS kuulu edellä mainitun sääntelyn piiriin. Esityksen säännöskohtaisten perusteluiden mukaan YTHS:n tulee kuitenkin menetelmien käyttöönoton ratkaisuissa ottaa huomioon terveydenhuoltolain 8 §:n mukainen sääntely, jonka mukaan terveydenhuollon toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Hyvinvointialueilla ja YTHS:llä on myös mahdollisuus käyttää yksityisiä terveydenhuollon palveluntuottajia omaa palvelutuotantoaan täydentäen. Lisäksi alle 23-vuotias opiskelija voi päättää hakeutuuko julkisen terveydenhuollon vai opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Kela pitää tärkeänä, että YTHS:n ja julkisen terveydenhuollon käyttämät menetelmät, menetelmäkoulutukset, osaamisen ylläpito ja käytännöt eivät eriydy liikaa toisistaan. Esitetyn lainsäädännön tavoitteiden toteutumisen ja alle 23-vuotiaiden yhdenvertaisuuden kannalta on tärkeää, että YTHS, hyvinvointialueet ja mahdolliset yksityisen terveydenhuollon ostopalveluidentuottajat käyttäisivät samanlaisia menetelmiä ja menetelmäkoulutuksia. Esityksen mukaan hyvinvointialueet sopisivat yhteistyöalueen tasolla lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten psykososiaalisten menetelmien kokonaisuudesta, jotka kuuluisivat esitetyn lainsäädännön piiriin. Kela toteaa, että yhteistyöalueet voivat tehdä keskinäistä yhteistyötä kansallisen yhdenvertaisuuden ja kustannustehokkuuden edistämiseksi myös YTHS:n kanssa. Voimassa olevan opiskeluterveydenhuoltolain 12 §:n mukaan YTHS:n tulee sovittaa opiskeluterveydenhuollon palvelut yhteen muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden kanssa. Kela ei silti pidä riittävänä, että menetelmien yhteensovittaminen jää yleisen yhteistyötä koskevan sääntelyn varaan YTHS:n osalta. YTHS on valtakunnallinen toimija, jolloin sen voi olla vaikea yhteensovittaa opiskeluterveydenhuollossa käytetyt menetelmät hyvinvointialueiden käyttämiin menetelmiin erikseen jokaisen yhteistyöalueen kanssa tehtävässä yhteistyössä, jos eri yhteistyöalueilla sovitut menetelmät poikkeavat olennaisesti toisistaan.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • MLL pitää kannatettavana sitä, että hyvinvointialueet sopisivat yhteistyöalueen tasolla lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien kokonaisuudesta. MLL pitää tärkeänä, että YTA-tasolla vahvistetaan myös keskinäistä ja kansallista työnjakoa menetelmien osaamisen ylläpitämiseksi ja toimivien ratkaisujen löytämiseksi. Esitysluonnoksen muotoilu ”Menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä on sovittava siten, että niistä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteensovittava kokonaisuus” on vaativa. Tehtävässä onnistumiseen vaikuttaa mm. hyvinvointialueiden ja yhteistoiminta-alueiden organisaatiorakenteet.
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Menetelmiä ei ole kuvattu riittävästi.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta annettuun valtioneuvoston asetukseen (309/2023) esitetään lisättäväksi uusi 2 a § seuraavasti: 2 a § Sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien käyttöönotto Yhteistyösopimuksessa on sovittava järjestämislain 36 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitetulla tavalla ainakin terveydenhuoltolain 53 §:n 1 momentissa ja sosiaalihuoltolain 25 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä. Menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä on sovittava siten, että niistä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteensovittava kokonaisuus. Sääntely ei ole tältä osin riittävää. Lasten ja nuorten hoidon porrasteisuutta ja erikoissairaanhoidon roolia kokonaisuudessa on selkeytettävä. Erikoissairaanhoidon rooli ei voi olla pelkästään konsultatiivinen, eivätkä perustasolla ja erikoistasolla käytettävät interventiot voi olla samansisältöisiä.
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialueiden yhteistyön kannalta olisi tärkeää huomioida eri alueiden tarpeet ja toisaalta resurssit, mikä voi osaltaan vaikuttaa menetelmien käyttöönoton onnistumiseen - unohtamatta kuitenkaan yhdenvertaisuutta. Lisäksi olisi hyödyllistä arvioida, miten "sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteensovittava kokonaisuus" voidaan käytännössä saavuttaa. Selkeät ohjeet ja konkreettiset toimenpiteet voisivat helpottaa yhteistyösopimusten laadintaa ja toteutusta.
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Yhteistoiminta-alueilla ei palvelurakenteet ole jokaisella hyvinvointialueella samanlaiset, joten koko yhteistoiminta-aluetta koskevan yhteisen sopimuksen tekeminen olisi haastavaa. Säätely yhteistoiminta-alueella tehtävään yhteistyöhön olisi kuitenkin hyvä asia ja esimerkiksi käyttöön otettavat psykososiaaliset interventiot sekä lyhytterapeuttiset menetelmät olisi hyvä määrittää yksittäistä hyvinvointialuetta isommassa rakenteessa.
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Yhteistyösopimustasolla tehtävä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittaminen on käytännössä osoittautunut yleisluontoiseksi sopimiseksi, jolla vain rajallisesti voidaan ohjata sitä, mitä käytännössä tapahtuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö vaatisi täsmällisempää määrittelyä sille, mikä on kunkin tahon osuus mielenterveystyöstä. YTHS:n näkökulma: YTHS on valtakunnallinen organisaatio, joka keskittyy perusterveydenhuollon tasoiseen opiskeluterveyteen, myös mielenterveyden ja terapioiden osalta. Teemme yhteistyötä kaikkien HVAn kanssa. Asiakas hyötyy selkeistä palvelumalleista ja –valikoimasta, joka on yhtenäinen yhteistyöalueiden, HVA ja valtakunnan tasolla. Terapiat-palveluiden riittävyyttä on hyvä tarkastella hyvinvointialueen, YTHS:n, erikoissairaanhoidon ja yhteistyöalueen näkökulmasta. Olisi määriteltävä taataanko lainsäädännöllä harvinaisempia terapiamuotoja/-hoitoja yhteistyöalueella nimetyissä yksiköissä? Olisi hyvä ottaa huomioon erityisryhmien terapiatarve: esim. aistivammaiset ja vieraskieliset, joiden hoitoa voitaisiin tarkastella myös yhteistyöalueiden tasolla.
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • SAMOK näkee, että YTHS:n palveluiden valtakunnallisuus tulee huomioida hyvinvointialueiden yhteistyössä. On ensiarvoisen tärkeää, että nuoret eivät joudu eriarvoiseen asemaan hoidon suhteen, riippuen heidän asuinpaikkakunnastaan tai opiskelijastatuksestaan. Siksi näemme, että yhteistyössä on otettava huomioon se, kuinka varmistamme samantasoista hoitoa ja palvelutarjontaa kaikille terapiatakuun piirissä oleville.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Lähtötilanne ei ole sama kaikilla alueilla. Tarvitaan tiivistä ja avointa yhteistyötä alueiden kesken esimerkiksi koulutuksellisessa mielessä kuin menetelmien käytössä. Lisäksi sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden täytyy tehdä yhteistyötä alueiden sisällä, mm. kirjaukset, suunnitelmat jne.
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Esitetty sääntely on tältä osin hyvin niukka, eikä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan näkemyksen mukaan anna riittäviä tietoja sopimusta koskien. Tämän tulisi ohjata alueita sopimaan esimerkiksi käytettävistä menetelmistä ja niiden edellyttämistä koulutuksista.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Alueiden ja asiakkaiden yhdenvertaisuus, monialaiset, monimuotoiset ja moniammatilliset palvelut ja niiden saatavuus pitää varmistaa. Lähtökohtana pitää olla menetelmäkeskeisyyden sijaan tarvelähtöisyys.
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • HE:n mukaan yta-alueittain laadittavissa yhteistyösopimuksessa on sovittava lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä siten, että niistä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan yhteensovitettu kokonaisuus. On kannatettavaa, että esityksessä huomioidaan sekä sosiaali- että terveydenhuollossa käytettävät menetelmät ja niiden yhteensovittaminen. Näemme useita riskejä siinä, että menetelmävalintaa tehtäisiin vain yta-tason ja hyvinvointialueiden yhteistyönä. Menetelmävalikko voi muodostua kansallisella tasolla tarkasteltuna liian sirpaleiseksi, eikä kaikille menetelmille ole mahdollista turvata riittäviä jatkuvuuden, menetelmäkoulutukset ja –tuen varmistavia kotipesärakenteita. YTA-alueiden toimijat alistettaisiin lukuisien menetelmiä ja menetelmäkoulutuksia markkinoivien tahojen viestinnälle ilman kykyä ja resurssia arvioida menetelmien laatua, kustannusvaikuttavuutta ja esimerkiksi taloudellisten intressien vai-kutusta. Toisaalta menetelmäkehittämiseen liittyy tarve innovatiivisuudelle sekä ilmiön, ikäryhmän ja menetelmän teoriapohjan tuntemukselle, minkä vuoksi keskittäminen yhdelle taholle ei ole realistista. Olisi mielekkäämpää, jos kutakin ilmiötä tai menetelmäperhettä voi koordinoida osaamiskeskus, ja näitä voisi jakaa eri YTA-alueille. Myös järjestöillä, tutkimusryhmillä ja yrityksillä on osaamiskeskusfunktioita (menetelmän kehittäminen ja käytettävyyden, soveltuvuuden ja vai-kuttavuuden varmistaminen). On myös epäselvää, kuinka YTA-aluepohjainen päätöksenteko soveltuu esimerkiksi lastensuojelun piirissä olevien, maahanmuuttopalveluiden piirissä olevien, tai vähemmistöasemassa olevien lasten ja nuorten tai vankihuollon tarpeiden huomioimiseen. Saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikkö tarjoaa palveluita valtakunnallisesti. Sen tuoman kokemuksen avulla voi arvioida, miten terapiatakuun yhdenvertaista toteutumista voitaisiin vahvistaa keskitetysti, esimerkiksi valtakunnallisten etäpalveluiden, teknologia-avusteisuuden, menetelmäkehittämisen ja kouluttamisen tuen avulla. On epärealistista, että hyvinvointialueilla pystyttäisiin vastaamaan kaikkiin kulttuurisensitiivisyyttä vaativiin kohderyhmiin liittyviin tarpeisiin. Tulkkipalveluita ei ole laskettu arvioituihin kustannuksiin. Esimerkiksi verkkoterapiaa ja vanhempainohjausta tulisi olla saatavilla suomen ja ruotsin lisäksi muillakin kielillä.
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • YTA-alueella pyritään yhtenäistämään psykososiaalisten palvelujen tarjonta Terapiat etulinjaan -ohjelman mukaisesti.
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä on sovittava siten, että niistä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteensovittava kokonaisuus. Eri toimijoiden työn tavoitteet tulisi olla yhteisesti jaettuja, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa kokonaisvaltaisen tuen oikea-aikaisesti. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyötä hankaloittaa erilliset tietojärjestelmät, jolloin tietopohja ei ole yhteisesti jaettua. Sosiaali- ja terveydenhuollon välistä yhteistyötä vaikeuttavat tietojärjestelmiin liittyvät lainsäädännölliset esteet on tärkeää purkaa tiedonsaantioikeudet eli ammattihenkilön työtehtävä huomioiden.
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Psykososiaalisten menetelmien käyttöönotto ja jatkaminen vaikutus ja vaikuttavuusperustein tulee perustua terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteiseen arvioon. Sosiaalityössä ja sosiaalihuollossa tavoitteen asettelu ja vaikuttavuuskriteerit voivat poiketa terveydenhuollon kriteereistä koska mekanismeina voivat olla lapsella, nuorella ja perheellä sosiaaliset juurisyyt kuten köyhyys ja huono-osaisuus. Menetelmien vaikuttavuus voi perustua myös vuorovaikutukseen ja osallisuuteen. Tämä voi edellyttää osittain terveydenhuollossa oman paradigman joustavoittamista ja mittariston säätämistä tai näkökulman laajentamista edelleen sosiaaliseen ja yhteiskunnalliseen.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Esityksessä ei nykyisellään ole huomioitu yliopistojen ja korkeakoulujen roolia menetelmien osalta. Käytössä olevia ja käyttöön otettavia hoitomenetelmiä tulisi voida päivittää uuden tieteellisen tiedon kertymisen myötä. Esitys ei kuitenkaan tunnista yliopistojen ja korkeakoulujen roolia: korkeakoulut seuraavat uusinta tutkimustietoa Suomessa ja kouluttavat mielenterveyden ammattilaisia, kuten psykologeja, erikoispsykologeja ja psykiatrian erikoislääkäreitä, sekä koordinoivat psykoterapeuttikoulutuksia. Myös nykyinen Suomen hoitojärjestelmässä tehdystä vaikuttavuustutkimuksesta on tehty yliopistoissa ja korkeakouluissa (kuten IPC-menetelmän alustava tutkimus sekä Ihmeelliset vuodet ja Voimaperheet -menetelmien tutkimus). Esitystä tulisi siis muuttaa siten, että hoitomenetelmien valinnassa tulisi huomioida myös korkeakoulut ja yliopistot. Tämä on tärkeää, koska vastuu monien lasten ja nuorten terapiatakuuseen liittyvien lähestymistapojen tai menetelmien kouluttamisesta ei voi jäädä vain hyvinvointialueille, vaan rahoitusta menetelmien käyttämiseen ja tutkimiseen tulisi ohjata myös yliopistoille ja korkeakouluille, jotka kouluttavat uusia ammattilaisia ja voivat turvata uusimman tutkimusperustaisen osaamisen saamisen jo peruskoulutuksen aikana. Jos esitys toteutetaan nykymuodossaan ja valmistuville terveydenhuollon ammattilaisille halutaan valmiudet käyttää lasten ja nuorten terapiatakuun sisältämiä menetelmiä, korkeakouluilla on oltava vastuuta ja roolia opetuksen sisällöistä ja toteuttamisesta. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että korkeakouluilla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten terapiatakuun menetelmiin. Esityksessä tulisi lisäksi huomioida, että yliopistot ja korkeakoulut vastaavat jo nykyisellään monista terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutuksista (kuten erikoispsykologikoulutukset, psykoterapiakoulutukset ja erikoislääkärikoulutukset). Esityksessä tulisikin siis näkyä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä hyvinvointialueiden yhteistyö lisä- ja täydennyskoulutusten toteuttamisessa sekä niiden valinnassa.
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Takuun tulee olla alueellisesti yhdenvertainen Lasten ja nuorten eri alueilla tulee olla yhdenvertaisessa asemassa. Menetelmien valinta, implementaatio ja ylläpito sekä vaikuttavuuden arviointi ei ole mahdollista ilman kansallista yhteistyötä. Hyvinvointialueilla ei pidä joutua tilanteeseen, jossa tehdään aluekohtaista ja eriarvoistavaa priorisointia. Hyvinvointialueen tulee järjestämislain 4§ mukaisesti suunnitella ja toteuttaa sosiaali- ja terveydenhuolto sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaisena kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Lähtökohtaisesti Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimivan Terveydenhuollon palveluvalikoimaneuvoston (Palko) tehtävänä on antaa suosituksia siitä, mitkä tutkimus-, hoito- ja kuntoutusmenetelmät kuuluvat julkisin varoin rahoitettuun terveydenhuollon palveluvalikoimaan Suomessa. Jo nykyisellään yliopistot kouluttavat mielenterveyden ammattilaisia (mm. psykologit, psykiatrian erikoislääkärit), joita työskentelee sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon puolella suorassa asiakastyössä ja muita ammattilaisia konsultoivassa roolissa. Terapiatakuussa sovellettavien psykososiaalisten hoitomenetelmien tutkimus- ja teoriaperustainen osaaminen sisältyy jo nyt moniin terveydenhuollon perus- ja/tai täydennyskoulutuksiin. Keskittämisasetuksen mukainen yliopistosairaaloiden vastuu menetelmäosaamisen ylläpidosta ei siis tarkoita sitä, että niillä olisi lähtökohtaisesti vastuu mielenterveystyötä tekevien ammattilaisten perusosaamiseen kuuluvien hoitomenetelmien kouluttamisesta, vaan tämä vastuu kuuluu tutkinto-opetuksesta vastaaville korkeakouluille. Jatkossa kaksiportainen psykoterapeuttikoulutus kytkee hoidollisen osaamisen vielä suoremmin esimerkiksi psykologin koulutukseen. Yliopistot myös koordinoivat psykoterapeuttikoulutuksia ja tekevät hoitomenetelmien kehitys- ja tutkimustyötä yhteistyössä muun muassa yliopistosairaaloiden ja THL:n kanssa. Yliopistojen osallistumisen kautta käytössä olevia ja käyttöön otettavia hoitomenetelmiä voidaan päivittää uuden tieteellisen tiedon kertymisen myötä ja niiden koulutuksen sitominen edellä mainittujen mielenterveysammattilaisten tutkinto-opetukseen on sujuvaa. Terveydenhuollon lisäksi myös sosiaalihuollossa toteutettavien mielenterveyttä tukevaan työhön tarvitaan yhtäläistä kansallista ohjausta. Sosiaali- ja terveysministeriön tilaaman sosiaalihuollon sisällönohjausta koskevan selvityksen toteuttaneet selvityshenkilöt ehdottavat, että nimettäisiin sosiaalihuoltolain 33 a § mukainen toimielin tekemään aloitteita suositusten mukaisen palvelujen kokeilemisesta ja seuraamaan sekä arvioimaan niitä (s. 30). Toimikunnassa voisi olla asiantuntemusta mm. THL:stä, hyvinvointialueilta, korkeakouluista, sosiaalialan osaamiskeskuksista ja sosiaalialan järjestöistä. Vastaava rakenne olisi toimiva myös terveydenhuollon sisällönohjaukseen. Mielenterveyspalveluiden kehittämisessä tulee myös siirtyä hankevetoisesta kehittämisestä vakiintuneeseen valtakunnalliseen koordinaatioon, jossa ovat mukana kaikki menetelmien tutkimuksen, käyttöönoton ja arvioinnin kannalta keskeiset toimijat, kuten yliopistosairaalat ja yliopistot, hyvinvointialueiden edustus, terveyden- ja hyvinvoinnin laitos sekä sosiaali- ja terveysministeriö. Esimerkiksi yliopistojen osallisuus kansallisessa ohjauksessa lisäisi menetelmien arvioinnin ja valinnan objektiivisuutta verrattuna tilanteeseen, jossa vastuu nojaisi vain hyvinvointialueiden ja YTA-alueiden päätöksentekoon. Yhteistyössä olisi myös huomioitava YTHS:n palveluiden valtakunnallisuus sekä yhdenvertaisuus. Valtakunnallinen linjaaminen sekä ohjaus on keskeistä yhdenvertaisten ja vaikuttavien hoitojen ja palveluiden saamiseksi koko maassa. Onko alueellisesti toteutettava eri mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten sekä valtakunnallisten hoitosuositusten sisältämien vaikuttavien hoitomuotojen sisäinen priorisointi perustuslain 6§ sisältämän yhdenvertaisuusperiaatteen (s. 11), YK:n lapsen oikeuksia koskevan sopimuksen 3 artiklan lapsen edun ensisijaisuuden periaatteen (s. 12) tai järjestämislain 4§ (s.93) noudattamisen mukaan lähtökohtaisesti mahdollista?
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Koko lausunto, ks. kohta 12.
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittaminen yhteistyösopimustasoisesti jättää käytännössä paljon väljyyttä. Täsmällisyyden puuttuminen häivyttää mm. rooleja lasten- ja nuorten mielenterveystyössä, mahdollisesti kulujen kohdentamista ja pallottelua siitä, kenen tontille asia kuuluu. Myös tietojen näkyvyys esim. sote-toimijoiden kesken haastaa ja haaste näkyy jo nykyisellään esimerkiksi sote-integraatioyksiköissä. 
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • -
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Yhteistyösopimuksessa on tärkeää varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan yhteensovittaminen. Hyvinvointialueiden ja niiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen lähtökohdat on tärkeää tunnistaa yhteistyösopimuksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Kansallisen kehittämisen kannalta on tärkeää, että yliopistollisia sairaaloita ylläpitävät hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä käyvät tiivistä vuoropuhelua myös keskenään.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ks. edellä
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • -
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • -
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • -
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • -
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Hyvinvointialueiden yhteistyössä olisi myös huomioitava YTHS:n palveluiden valtakunnallisuus sekä yhdenvertaisuus. SYL näkee vaarana, että ilman selkeää valtakunnallista palveluiden yhteneväisyyden varmistamista YTHS tulisi tuottamaan korkeakouluopiskelijoille valtakunnallisesti tarkasteltuna yhdenvertaisesti terapiatakuun alaisia palveluita, mutta saman ikäiset korkeakoulutuksen ulkopuolella olevat nuoret saisivat hyvinvointialueestaan riippuen eri sisältöisiä ja -tasoisia terapiatakuun palveluita.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Yhteisten asiakkaiden hoitaminen vaatisi enemmän säätelyä siitä, että potilaan saama hoito olisi näkyvissä potilasasiakirjoissa molempien sektorien työntekijöille.
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Nykyisestä tekstimuotoilusta voi ilman perustelutekstin lukemista saada käsityksen, jonka mukaan menetelmävalikoima olisi kaikilla YTA-alueen hyvinvointialueilla sovittava yhdenmukaisesti. Lähtökohdat ja tarpeetkin menetelmien käyttöönotolle voivat olla erilaisia. Hyvinvointialueiden yhteistoiminta-aluetaso on sopiva toteutuksen koordinointiin ja yhteiseen toimeenpanoon. Hyvinvointialueiden tulee voida tehdä ratkaisut käytössään olevista menetelmistä riittävän autonomisesti alueelliset tarpeet, voimavarat ja palvelujärjestelmäkokonaisuus huomioiden. Yliopistosairaalan mahdollisuus työskennellä keskittämisasetuksen velvoittamalla tavalla lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon suunnatun tuloksellisen psykososiaalisten interventioiden valikoiman rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi on turvattava siten, että toiminnan edellyttämä rahoitus on riittävä.
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • -
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Yhteistyösopimustasolla tehtävä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteensovittaminen on käytännössä osoittautunut hyvin yleisluontoiseksi sopimiseksi, jolla vain rajallisesti voidaan ohjata sitä, mitä käytännössä tapahtuu. Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyö vaatisi täsmällisempää määrittelyä sille, mikä on kummankin osuus mielenterveystyöstä tai voidaanko ajatella, että toiminta on osin päällekkäistä ja miten tulee toimia tapauksissa, jossa kumpikaan taho ei katso potilaan hoidon järjestämisen kuuluvan omalle tontilleen, mutta tarve on kutienkin havaittu. Yhteisten asiakkaiden hoitaminen vaatisi säädöksiä siitä, että potilaan mahdollisesti saama interventiohoito täytyy olla näkyvissä potilasasiakirjoissa molempien sektorien työntekijöille.
      • 8. Onko esitetty 2 a §:n sääntely valtioneuvoston asetukseen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta riittävä sosiaalihuollon menetelmien osalta?
        *
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Ei
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Ei
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Kyllä
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • En osaa sanoa
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ei
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Kyllä
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Ei
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Kyllä
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • En osaa sanoa
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • En osaa sanoa
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Ei
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Kyllä
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • En osaa sanoa
      • Perustelut ja mahdolliset kehittämisehdotukset*
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Emme ota kantaa eri ammattiryhmää ja toimialaa koskeviin asioihin.
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • En osaa sanoa
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Lausunto kokonaisuudessaan kohdassa 12
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • -
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • -
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • -
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • -
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • -
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • -
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Evidensbaserade metoder inom socialvården kräver samma nivå av effektivitetsbevis som de metoder som valts för hälso- och sjukvården enligt 4 § i centraliseringsförordningen, men det finns inte tillräckligt med evidensbaserade metoder. Det är önskvärt att öka antalet metoder som visat sig vara effektiva, men användningen av evidensbaserade metoder är inte en etablerad praxis inom alla tjänster. Genomförandet av terapigarantin skulle avsevärt förändra grunduppgiften inom primärvården och socialtjänsterna. Effektiva metoder behövs för att stödja hela familjen, särskilt för familjer med små barn och spädbarn, då är en individuell terapeutisk intervention inte tillräcklig; interventioner för föräldrar och omgivningen behövs också.
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Menetelmät tulee olla selkeämmin kuvattuna.
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • -
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen tulisi mahdollistaa hyvinvointialueelle itsenäistä päätösvaltaa menetelmien osalta. Yhteistyörakenteet tulee varmistaa siten, että ne ovat toimivia menetelmien kouluttamisen ja implementoinnin osalta.
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Myös sosiaalihuollon osalta tarvittaisiin keskittämisasetus ja kansallinen osaamiskeskusverkosto.
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • ks. edellinen vastaus kohta 7
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei kansallista toimijaa jolla on toimivalta linjata sitovasti menetelmien ja palveluiden kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta sen ulkopuolelle. Palveluvalikoimassa tulee ottaa huomioon asiakkaan yksilöllinen tarve ja ajantasainen tieteellinen näyttö.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Katso edellinen vastaus
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Emme osaa sanoa, mutta kannatamme kaiken kaikkiaan huolellista sisällöllistä ja toiminnallista valmistelua.
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Korostamme sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyön laajempaa lisäämistä eri sektoreille.
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Menetelmävalikoima ei voi olla kaikilla YTA-alueen hyvinvointialueilla täysin yhdenmukainen koska lähtökohdat ja tarpeet menetelmien käyttöönotolle ovat erilaisia. Hyvinvointialueiden yhteistoiminta-aluetaso on sopiva toteutuksen koordinointiin ja yhteiseen toimeenpanoon. Hyvinvointialueiden tulee voida tehdä ratkaisut käytössään olevista menetelmistä riittävän itsenäisesti alueelliset tarpeet, voimavarat ja palvelujärjestelmäkokonaisuus huomioiden. Yliopistosairaalan mahdollisuus työskennellä keskittämisasetuksen velvoittamalla tavalla lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon suunnatun tuloksellisen psykososiaalisten interventioiden valikoiman rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi on turvattava siten, että toiminnan edellyttämä rahoitus on riittävä sekä kehittämiseen että perustason vahvistamiseen. Myös koulutusten järjestämisvastuu tulee määritellä.
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Terapiatakuuta toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden ja terapiatakuuseen kuuluvien hoitomenetelmien tarkempaa määrittelyä tarvitaan.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Terapiatakuun mukainen hoito tulee perustua lapsen ja nuoren hoidon tarpeelle, ei kyseisellä hyvinvointialueella käytettävissä oleville interventioille. Terapiatakuuseen kuuluvat hoidot ja interventiot tulee määritellä valtakunnallisesti. Myös hoidon tarpeen arvioinnille tulee laatia valtakunnalliset kriteerit. Lisäksi varmistettava, että terapiatakuun mukainen hoito toteutetaan ensisijaisesti lähipalveluna.
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Myös sosiaalihuollon osalta olisi välttämättä saatava perustettua kansallinen sosiaalialan menetelmien osaamiskeskus. Tämä tekisi yhteistyötä psykososiaalisten menetelmien ja digitaalisten mielenterveyspalveluiden osaamiskeskuksen sekä vaikuttavuuskeskuksen kanssa mm. tässä takuulainsäädännössä määriteltävien asioiden yhdenvertaiseksi toteuttamiseksi.
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Myös sosiaalihuollon osalta olisi tarpeen perustaa kansallinen sosiaalialan menetelmien osaamiskeskus. Tämä tekisi yhteistyötä terveydenhuollon menetelmiin keskittyvän ”psykososiaalisten menetelmien ja digitaalisten mielenterveyspalveluiden osaamiskeskuksen” sekä Vaikuttavuuskeskuksen kanssa mm. tässä takuulainsäädännössä määriteltävien asioiden yhdenvertaiseksi toteuttamiseksi.
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Sisältö pitää määritellä tarkemmin, jotta yhteistyösopimus ei jää ns. yleissopimukseksi.
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kansallista ohjausta tarvitaan sosiaalihuollon käyttöön soveltuvien menetelmien arvioimiseen ja valitsemiseen. Parhaimmillaan on mahdollista luoda monimenetelmäinen kokonaisuus, jossa sosiaalihuollon yhteisölähtöiset menetelmät täydentävät yksilölähtöisiä ennaltaehkäisyn ja hoidon menetelmiä.
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • ..
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • .
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Edellä kuvattujen lisäksi, sosiaalihuollon haasteena on se, että näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien koordinointi, arviointi ja implementointi on vielä hajanaisempaa kuin terveydenhuollossa. Siten yhteistyösopimuksen sisällöstä sopiminen, saati käytäntöön pano, ovat ehkä haastavampia ja vaatisi sekä samoja valtakunnallisia linjauksia kuin myös osaamiskeskustyyppistä koordinoivaa tahoa.
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • -
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Myös sosiaalihuollon osalta olisi saatava perustettua kansallinen sosiaalialan menetelmien osaamiskeskus. Tämä tekisi yhteistyötä kansallisen osaamiskeskuksen sekä vaikuttavuuskeskuksen kanssa mm. tässä takuulainsäädännössä määriteltävien asioiden yhdenvertaiseksi toteuttamiseksi.
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • kts edellä
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • ks. kohta 12
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Terapiatakuun alainen hoito tulee lähteä asiakkaan hoidontarpeesta, ei käytettävissä olevista interventioista. Hoito ja interventiot tulee toteuttaa ensisijaisesti lähipalveluna asiakkaan lähiympäristössä. Terapiatakuun alaisissa hoidoissa tulee huomioida perheet ja perheinterventiot nykyistä kattavammin. Myös hoidon tarpeen arvioinnille tulee asettaa selkeät valtakunnalliset kriteerit.
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • En työskentele sosiaalihuollon alaisena, ei kommentteja tähän.
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Alueellinen yhdenvertaisuus terapiatakuun piiriin pääsyn alkuarviossa, terapiatakuun piiriin kuuluvien hoitojen tarjonnassa ja hoitoon pääsyn prosessissa on turvattava säätelyllä ja kansallisella koordinaatiolla. Näille kaikille on luotava valtakunnalliset kriteerit. Esitysluonnoksen pohjalta huolena on, että hyvinvointialueiden laaja itsenäisyys terapiatakuun toteuttamisessa johtaa siihen, että osalla hyvinvointialueista takuu toteutetaan hyvin kapeasti vain muutamaan menetelmään perustuen, jolloin merkittävä osa mielenterveyshoitoa tarvitsevista lapsista ja nuorista jää todennäköisesti joko kokonaan terapiatakuun ulkopuolelle tai vaille hänelle soveltuvia menetelmiä. Hoidon tulee aina perustua asiakkaan hoidontarpeeseen. Alueille täytyy luoda kannustin seurata tutkimusnäyttöä ja ottaa käyttöön uusiakin menetelmiä. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon eri toimijoiden (mukaan lukien opiskeluhuolto ja YTHS) välinen yhteistyö ja tiedonkulku on saatava toimimaan sujuvasti, jotta terapiatakuun piiriin hakevaa tai kuuluvaa asiakasta ei pompotella eikä tarkoituksenmukaisimpaan hoitoon pääsy viivästy byrokraattisista tyistä. Tähän liittyy muun muassa tietojärjestelmäkysymyksiä. Säädöspohja tulee laatia tukemaan sitä, että terapiatakuu toteutetaan ensisijaisesti lähipalveluna lapsen tai nuoren omassa elinpiirissä.
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • x
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Yhteistyöaluetasoinen sopimus sekä sosiaali- että terveydenhuollossa käytettävistä hallituksen esityksen mukaisista psykoterapeuttisista ja psykososiaalisista menetelmistä tukee palveluiden yhdenvertaista saatavuutta yhteistyöalueella. Samalla voidaan varmistaa, että yhteistyöalueella on sekä sosiaali- että terveydenhuollossa käytössä vaikuttaviksi osoitettuja ja näyttöön perustuvia menetelmiä. Tämä menetelmien valinta yhteistyöaluetasoisesti ei kuitenkaan takaa kansallisesti alueellisen yhdenvertaisuuden toteutumista, jos menetelmistä ei tehdä kansallista valintaa. On tärkeää, että myös sosiaalihuollon palveluissa uuden sosiaalihuoltolain 25 a §:n perusteella käytössä olevat menetelmät on arvioitu sopiviksi tarpeeseen nähden. Tämän pykälän sääntelyn pohjalta tulee yhteistyöalueilta edellyttää sellaista menetelmien valitsemiseen ja yhteistyösopimuksen laatimiseen liittyvää rakennetta, jossa sosiaalihuollon palveluiden edustajat ovat mukana yhteistyösopimusprosessissa eikä sosiaalihuollossa käyttöön otettavia menetelmiä määritellä terveydenhuollon toimijoiden yhteistyön pohjalta.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Sosiaalihuollonkin valittavien interventioiden tulisi perustua tutkittuun vaikuttavuusnäyttöön. Siksi sosiaalialan osaamiskeskukset tulisi kytkeä YTA-aluetasoisiin rakenteisiin.
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialueella ei ole tähän tässä vaiheessa tarkentunutta näkemystä.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Nykyinen esitys antaa käsityksen, että menetelmävalikoima olisi kaikilla YTA-alueen hyvinvointialueilla sovittava yhdenmukaisesti. Lähtökohdat ja tarpeet menetelmien käyttöönotolle ovat YTA-alueilla todennäköisesti erilaiset. Hyvinvointialueiden yhteistoiminta-aluetaso on sopiva toteutuksen koordinointiin ja yhteiseen toimeenpanoon. Hyvinvointialueiden tulee voida tehdä ratkaisut käytössään olevista menetelmistä riittävän itsenäisesti alueelliset tarpeet, voimavarat ja palvelujärjestelmäkokonaisuus huomioiden. Yliopistosairaalan mahdollisuus työskennellä keskittämisasetuksen velvoittamalla tavalla lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ennaltaehkäisyyn ja hoitoon suunnatun tuloksellisen psykososiaalisten interventioiden valikoiman rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi on turvattava siten, että toiminnan edellyttämä rahoitus on riittävä sekä kehittämiseen että perustason vahvistamiseen.
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa.
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • o Yksittäiset manualisoidut menetelmät eivät ole ratkaisu suurempaan osaan tarpeesta masennus ja ahdistusoireiden kohdalla. Riskinä on, että tavanomainen kehitykseen kuuluva tulkitaan oireiluksi ja hoidetaan turhaan ja nimetään sairaudeksi. Ja toisaalta se, että lapsi ja nuori, jolla on todellisia vakavia oireita ei saa riittävää tukea, jota tarvitsisi. o Pitäisi olla selkeästi terveydenhuollon ammattilaisten (esim. Valvira) arvioimana, että valitut menetelmät ovat riittävän kattavia ja joustavia esitettyyn tarpeeseen. Pitäisi olla valvottu ja arvioitu terapian toteuttajan taustaosaaminen ja taustakoulutus. Kolme suppeaa menetelmää ei vastaa psykososiaalisen tuen tarpeeseen kansallisesti. o Kuten edellä jo todettiin, pitäisi näiden sosiaalihuollon ja terveydenhuollon järjestelmien toimia yhtäläisesti terapiatakuuseen liittyvien tarpeiden tunnistamisessa, sopivan tuen löytämisessä ja tukitoimien prosessien toteuttamisessa. o Alueellisen tasa-arvon tavoitteella olisi perusteltua mainita kunnallinen perheneuvonta (millä nimellä se Sote-Suomessa meneekään) yhtenä keskeisenä tahona sekä psykoterapiaa (psykoterapeutin ammattinimikkeen käyttöoikeuden saaneiden henkilöiden toteuttamana, tai psykoterapeuttikoulutuksessa olevien työntekijöiden toteuttamana) että muita psykososiaalisia interventioita koskien.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Sosiaalihuollossa ei ole tällä hetkellä olemassa sellaisia palvelurakenteita, jossa osa sosiaalihuollon palveluista olisi keskitetty hyvinvointialuetta laajemmalle alueelle. Palvelut, joita sosiaalihuollossa olisi tarkoituksenmukaista tuottaa hyvinvointialuetta laajemmalla alueella olisivat todennäköisesti kaikista vaativimpia sosiaalihuollon palveluita. Lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin kuuluvien menetelmien avulla tulisi kuitenkin ensisijaisesti vastata muihin kuin hyvin vaativaa sosiaalihuoltoa tarvitsevien lasten ja nuorten palvelutarpeisiin. Lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin kuuluvien palveluiden käytöstä sopiminen yhteistyöalueen laajuisesti lisäisi kuitenkin yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa. Mikäli lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin kuuluvien palveluiden järjestämisestä ja saatavuudesta sovitaan yhteistyöaluetasoisesti, tulee siinä kiinnittää huomiota sosiaalihuollon ja terveydenhuollon mahdollisimman yhtenäisiin kriteereihin sekä siihen, että lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin kuuluvat palvelut integroidaan osaksi muuta yhteistyöaluetasoista sosiaalihuoltoa.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • ks .edellinen kohta/perustelut
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kts ed.
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Framgår inte tydligt ifall socialvårdens metoder också ska godkännas på YTA-nivå eller ifall man där kan gå enligt T.ex. thl:s anvisningar, bakgrundsmaterialet är otyligt
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Myös tämän kysymyskohdan vastauksessa voi todeta, että esitysluonnoksen muotoilu ”Menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä on sovittava siten, että niistä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteensovittava kokonaisuus” on vaativa. Tehtävässä onnistumiseen vaikuttaa mm. hyvinvointialueiden ja yhteistoiminta-alueiden organisaatiorakenteet.
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Menetelmiä ei ole kuvattu riittävästi.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta annettuun valtioneuvoston asetukseen (309/2023) esitetään lisättäväksi uusi 2 a § seuraavasti: 2 a § Sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien käyttöönotto Yhteistyösopimuksessa on sovittava järjestämislain 36 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitetulla tavalla ainakin terveydenhuoltolain 53 §:n 1 momentissa ja sosiaalihuoltolain 25 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä. Menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä on sovittava siten, että niistä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteensovittava kokonaisuus. Sääntely ei tältä osin ole riittävä. Lasten ja nuorten hoidon porrasteisuutta ja erikoissairaanhoidon roolia kokonaisuudessa on selkeytettävä. Erikoissairaanhoidon rooli ei voi olla pelkästään konsultatiivinen, eivätkä perustasolla ja erikoistasolla käytettävät interventiot samansisältöisiä.
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Perustelut ovat samat kuin terveydenhuollon osalta.
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei ole perusteluja.
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • SAMOKilla ei ole lausuttavaa tässä kohdassa.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ks edellä
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Perustelut ja mahdolliset kehittämisehdotukset: ”Samoin kuin terveydenhuollon menetelmiä koskien, esitetty sääntely on tältä osin erittäin niukka"
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Alueiden ja asiakkaiden yhdenvertaisuus, monialaiset, monimuotoiset ja moniammatilliset palvelut ja niiden saatavuus pitää varmistaa. Lähtökohtana pitää olla menetelmäkeskeisyyden sijaan tarvelähtöisyys.
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • ks. kohta 7. Sosiaalihuollosta puuttuu keskittämisasetusta vastaava rakenne toimintamallien ja menetelmien sisällölliselle valmistelulle ja vaikuttavuuden arvioinnille. Tällainen nähdään välttämättömäksi tarpeeksi, ks myös kohta 10. Sosiaalialan osaamiskeskukset tulee kytkeä vahvasti YTA-aluetasoisiin rakenteisiin. Sosiaalihuollolla tulee olla oma vahva rakenne, joka antaa tilaa sosiaalihuollon roolille esim. ihmisoikeustyönä ja psykososiaalisena tukena. Toisaalta siellä missä kyseessä on interventio, jota toteutetaan sekä terveydenhuollossa että sosiaalihuollossa, tulisi miettiä YTA-tason resurssien käytön, osaamisen ja seurannan koordinaatio niin, että se olisi mahdollista samoilla resursseilla kaikissa sote-palveluissa. Esityksessä ei kuvata, miten OT-keskuskehittämisen aikainen monialainen työ kiinnittyy näihin rakenteisiin. Lapset ja nuoret vaihtavat usein asuinpaikkakuntaa esimerkiksi liittyen lastensuojelun sijoituksiin, maahanmuuton alkuvaiheeseen tai vankiterveydenhuoltoon. Ehdotettu lakiesitys ei huomioi sitä, miten laissa pystytään varmistamaan psykososiaalisen tuen tarjoamisen jatkuvuus. On myös epätodennäköistä, että näiden palveluiden omat resurssit riittävät tässä tarkoitettuihin interventioihin.
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei kommentoitavaa.
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Viittaan edelliseen kysymykseen (7) annettuun vastaukseen.
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • On tärkeää huomioida takuussa laaja-alaisesti vaikuttavat sosiaalihuollossa käytettävissä oleva psykososiaaliset tukimuodot. Myös perhe -ja ryhmäkohtaisilla menetelmillä on saatu hyviä tuloksia ja niitä tuleekin voida soveltaa esitetyn 25 §:n mukaisesti. Kohdennettuihin menetelmiin on tarjottava ja varmistettava riittävä koulutus henkilöstölle. Rahoitus hyvinvointialueille terapiatakuuseen ei saa johtaa siihen, että lakisääteisiä tehtäviä sosiaalihuollon eri tehtävissä vähennetään. Esimerkiksi oppilashuollossa koulukuraattorin tehtävät ovat olleet määrällisesti kuormittuneita ja työn kehittäminen ja organisointi ovat kärsineet vastaavien kuraattoreiden vähäisestä määrästä valtakunnallisesti. Toisaalta on hyvä, että hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa 25 §:n mukaisten menetelmien käyttöalaa esitetään koskemaan sosiaalityön, sosiaaliohjauksen, perhetyön, kasvatus- ja perheneuvonnan ja kuraattoripalveluiden eli koko sosiaalihuollon kokonaisuuden aikarajoitteista ja määrämuotoista psykososiaalista tukea, joissa on myös muita käyttökelpoisia soveltuvia menetelmiä kuin psykoterapia ja lyhytterapia. Onko 25 §:n tekstilisäys tässä suhteessa itsessään kyllin selkeä.? Ilmaiseeko viimeisen virkkeen loppuosa "ja aikarajoitteisia psykososiaalisia menetelmiä" kyllin selkeästi kattavuuden psykoterapian ja lyhytterapian lisäksi muille soveltuville psykososiaalisille määrämuotoisille menetelmille ja tukimuodoille? Tarve menetelmien monimuotoisuudelle tulee esille esimerkiksi koulusurmiin liittyvissä tutkimustuloksissa. Niissä on kiistatta osoitettu, että väkivaltaiseen käyttäytymisen ehkäisyssä on vaikuttavaa puuttua perheen ja yhteisön sosiaalisiin mekanismeihin ja vaikuttimiin yhdistettynä yksilön tunnesäätelyn oppimiseen. Kun perheyhteisö on turvaton ja lähiyhteisö kaoottinen, ei pelkkä yksilöön vaikuttaminen ole riittävää. Tekstiä tarkennettava seuraavasti: Menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä on sovittava siten, että niistä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteensovittava kokonaisuus, joka noudattaa valtakunnallisia linjauksia sekä takaa riittävän tuen.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Esityksessä ei nykyisellään ole huomioitu yliopistojen ja korkeakoulujen roolia menetelmien osalta. Käytössä olevia ja käyttöön otettavia hoitomenetelmiä tulisi voida päivittää uuden tieteellisen tiedon kertymisen myötä. Esitys ei kuitenkaan tunnista yliopistojen ja korkeakoulujen roolia: korkeakoulut seuraavat uusinta tutkimustietoa Suomessa ja kouluttavat mielenterveyden ammattilaisia, kuten psykologeja, erikoispsykologeja ja psykiatrian erikoislääkäreitä, sekä koordinoivat psykoterapeuttikoulutuksia. Myös nykyinen Suomen hoitojärjestelmässä tehdystä vaikuttavuustutkimuksesta on tehty yliopistoissa ja korkeakouluissa (kuten IPC-menetelmän alustava tutkimus sekä Ihmeelliset vuodet ja Voimaperheet -menetelmien tutkimus). Viittaamme muutoin kysymyksen numero 7 kohdalla esittämäämme.
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Kts. kohta 7.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Koko lausunto, ks. kohta 12.
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen yhteensovittaminen yhteistyösopimustasoisesti jättää käytännössä paljon väljyyttä. Täsmällisyyden puuttuminen häivyttää mm. rooleja lasten- ja nuorten mielenterveystyössä, kulujen kohdentamista ja pallottelua siitä, kenen tontille asia kuuluu. Myös tietojen näkyvyys esim. sote-toimijoiden kesken haastaa, haastaa jo nyt esimerkiksi sote-integraatioyksiköissä.  Sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluilla ei kaikilta osin ole vakiintunutta ja erikoistunutta sisältöä, ja palvelujen alueellisen järjestämisen tilanne on hyvin vaihteleva.  Julkisen sosiaalihuollon palveluiden ja menetelmien palveluvalikoimaan kuulumisen ja kohdentamisen periaatteista palveluiden vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi tulisi pohtia mahdollisuutta säätää kansallisesta toimijasta, jolla olisi toimivalta linjata sitovasti menetelmien ja palveluiden kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta sen ulkopuolelle.
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • -
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Yhteistyösopimuksessa on tärkeää varmistaa sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan yhteensovittaminen. Toimeenpanon valmistelussa on kiinnitettävä erityistä huomiota sosiaalihuollossa käytettäviin psykososiaalisiin menetelmiin, menetelmäosaamiseen ja menetelmäohjauksen toteutumiseen. Sosiaalihuollon osalta on huomioitava myös eri palvelutehtävät. Lapsiperhepalvelujen lisäksi terapiatakuu koskettaa sosiaalihuollossa ainakin työikäisten palveluja.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ks. edellä
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • -
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Lasten ja nuorten mielenterveyteen vaikuttavat monet eri tekijät, joista huomattava osa liittyy lasten kielen, kommunikaation ja oppimisen haasteisiin sekä neuropsykiatrisiin vaikeuksiin. Terapiatakuu ei huomioi tätä riittävän voimakkaasti, mikä voi johtaa siihen, että tietyntyyppistä hoitomuotoa resurssoidaan huomattavasti muiden hoitomuotojen sijaan riippumatta siitä, mitkä hoitomuodot olisivat kyseiselle lapselle ja nuorelle kaikista vaikuttavimpia. Ehdotetun palveluvalikoiman laajentaminen siten, että lasten ja nuorten kehitykselliset ja muut haasteet huomioidaan mielenterveyteen ja tuen muotoihin vaikuttavina tekijöinä parantaisi tukitoimien vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta.
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • -
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • -
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • SYLillä ei ole lausuttavaa aiheesta.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • ks. edellä
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Kuten edellä kohdassa 7.
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmien nykyistä varhaisempi hoito ja kuntoutus ovat tärkeitä kehittämiskohteita. Psykososiaalinen tuki, psykoterapia ja psykoterapian kaltaiset kuntoutusmuodot ovat keskeinen, muttei ainoa tehokas keino mielenterveyden ongelmien kuntoutuksessa. Suomen Fysioterapeutit ehdottaa psykofyysisen fysioterapian ja fysioterapeutin ohjaaman liikunnallisen kuntoutuksen lisäämistä lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin. Liikunnallinen kuntoutus on erittäin kattavan tutkimustiedon perusteella tehokas keino edistää kuntoutumista ahdistuksesta tai masennuksesta (1-3). Joka toinen liikunnalliseen kuntoutukseen osallistuva saa merkittävän avun ja liikunnallisen kuntoutuksen yhdistäminen muuhun mielenterveyden hoitoon tuottaa paremman tuloksen, kuin tavanomainen hoito yksinään (1,4). Fyysinen aktiivisuus ja etenkin raskaampi fyysinen harjoittelu myös ehkäisee masennusta (5). Liikunnallinen kuntoutus on tehokasta, jos sen toteutusta ohjaa terveydenhuollon ammattilainen (6-7). Fysioterapeutti on laillistettuna terveydenhuollon ja työterveyshuollon ammattihenkilönä sekä liikkeen, liikkumisen ja toimintakyvyn asiantuntijana keskeisessä roolissa liikunnallisen kuntoutuksen toteutuksessa. Palvelumalli on jo olemassa somaattisessa terveydenhuollossa. Mielenterveyden ongelmista kärsiviä ei auta se, että heitä ohjataan tai velvoitetaan liikkumaan enemmän. Lähes kaksi kolmasosaa suomalaisista liikkuu terveytensä kannalta liian vähän, eikä valtaosa terveistäkään kansalaisista ole onnistunut elämäntapamuutoksessa. Odotusten on oltava kohtuullisia ja realistisia. Mielenterveyden ongelmista kärsivä ihminen tarvitsee terveydenhuollon ammattilaisen apua ja tukea liikunnallisen elämäntavan löytämiseen ja etenkin fyysisen harjoittelun aloittamiseen. Riittämätön resursointi, kuten vain yksittäisten ohjauskäyntien tarjoaminen, tuottaa tehotonta palvelua, lisää kustannuksia ja haaskaa resursseja. Liikunnallisen kuntoutuksen tehokkaat interventiot ovat tutkimusten perusteella käyntimääriltään samaa luokkaa kuin mitä hallituksen esityksessä ehdotetaan psykoterapiainterventioden pituudeksi. Fysioterapeutin ohjaaman liikunnallisen kuntoutuksen lisääminen terapiatakuun piiriin olisi kustannuksiltaan psykoterapiaa edullisempaa ja parhaimmillaan tukisi mielenterveyden ongelmista kärsivien kuntoutuksen moniammatillisuutta. Liikunnan ja liikunnallisen elämäntavan terveyshyödyt ulottuvat luonnollisesti paljon mielenterveyden ongelmia laajemmalle, jolloin asiakkaan saama hyöty olisi merkittävä ja pitkäkestoinen. Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala, jonka tavoitteena on ihmisen kokonaisvaltaisen toimintakyvyn edistäminen. Psykofyysisen fysioterapian perustana on psykofyysinen eli ihmisen kokonaisvaltaisuutta korostava ihmiskäsitys. Keskeistä asiakkaiden kanssa työskentelyssä on ymmärrys siitä, että keho ja mieli muodostavat kokonaisuuden ja ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa keskenään. Kehon tuntemukset vaikuttavat mieleen, toisaalta tunteet ja ajatukset heijastuvat liikkumiseen ja kokemukseen omasta kehosta. Psykofyysinen fysioterapia perustuu kokemukselliseen oppimiseen, jonka avulla asiakas saa selviytymiskeinoja ja ratkaisumalleja elämäänsä. Psykofyysinen fysioterapia mahdollistaa oman kehollisuuden kokemisen, tunnistamisen ja hyväksymisen. Kuntoutuksessa huomioidaan myös hengityksen, asentojen ja liikkumisen nostamien tunteiden, ajatusten ja kokemusten merkitys ihmiselle. Fysioterapian tavoitteet määräytyvät aina asiakkaan voimavarojen ja elämäntilanteen mukaan. Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapia-alan erityispätevyys, jonka perustana on ammattikorkeakouluissa suoritettu erikoistumiskoulutus. Lisätietoa erikoisalasta löytyy Suomen Psykofyysisen Fysioterapian yhdistyksen verkkosivuilta (https://psyfy.net/psykofyysinen-fysioterapia/). Psykofyysinen fysioterapia on tärkeä lisä lasten ja nuorten terapiatakuuta. Monet mielen ongelmista voivat kuntoutua kehon kautta. Psykiatrisessa erikoissairaanhoidossa psykofyysistä fysioterapiaa on hyödynnetty jo vuosikymmenten ajan. Terapiasta hyötyvät etenkin masennuksesta, syömishäiriöistä, paniikkioireista, stressioireista, unettomuudesta, jännittyneisyydestä, ahdistuneisuudesta, uupumuksesta, traumasta tai post-traumaattisesta stressireaktiosta kärsivät henkilöt. Fysioterapeutin ohjaaman liikunnallisen kuntoutuksen ja psykofyysisen fysioterapian lisääminen lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin on välttämätöntä paitsi menetelmien hyödyllisyyden ja kustannustehokkuuden, myös kansalaisten erittäin laajan palvelutarpeen vuoksi. Joka viides suomalainen kohtaa elämänsä aikana mielenterveyden ongelman ja huomattavan suuri osa ongelmista kasautuu nuorille aikuisille. Psykoterapian palvelutarve on kasvanut räjähdysmäisesti ja esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapian kuntoutujamäärä on lisääntynyt vuosina 2012–2022 yli 200 prosenttia (+ 42 000 kuntoutujaa) (8). On selvää, että mielenterveyden ongelmien voimakasta kasvua ei saada taitettua vain nykyisiä mielenterveyspalveluita laajentamalla ja rajaamalla terapiatakuu psykoterapiaan. Terapiatakuuseen ehdotetun palveluvalikoiman laajentaminen parantaa mielenterveyspalveluiden vaikuttavuutta, oikea-aikaisuutta ja kustannustehokkuutta. Yhteiskunnalliset säästöt ovat merkittäviä. Lähteet: (1) Heissel A, Heinen D, Brokmeier LL, Skarabis N, Kangas M, Vancampfort D, Stubbs B, Firth J, Ward PB, Rosenbaum S, Hallgren M, Schuch F. Exercise as medicine for depressive symptoms? A systematic review and meta-analysis with meta-regression. Br J Sports Med. 2023 Feb 1:bjsports-2022-106282. doi: 10.1136/bjsports-2022-106282. Epub ahead of print. PMID: 36731907. (2) Singh B, Olds T, Curtis R, Dumuid D, Virgara R, Watson A, Szeto K, O’Connor E, Ferguson T, Eglitis E, Miatke A, Simpson CE, Maher C. Effectiveness of physical activity interventions for improving depression, anxiety and distress: an overview of systematic reviews. Br J Sports Med. 2023 Feb 16:bjsports-2022-106195. doi: 10.1136/bjsports-2022-106195. Epub ahead of print. PMID: 36796860. (3) Schuch FB, Vancampfort D, Richards J, Rosenbaum S, Ward PB, Stubbs B. Exercise as a treatment for depression: A meta-analysis adjusting for publication bias. J Psychiatr Res. 2016 Jun;77:42-51. doi: 10.1016/j.jpsychires.2016.02.023. Epub 2016 Mar 4. PMID: 26978184. (4) Lee J, Gierc M, Vila-Rodriguez F, Puterman E, Faulkner G. Efficacy of exercise combined with standard treatment for depression compared to standard treatment alone: A systematic review and meta-analysis of randomized controlled trials. J Affect Disord. 2021 Dec 1;295:1494-1511. doi: 10.1016/j.jad.2021.09.043. Epub 2021 Sep 17. PMID: 34565591. (5) Dishman RK, McDowell CP, Herring MP. Customary physical activity and odds of depression: a systematic review and meta-analysis of 111 prospective cohort studies. Br J Sports Med. 2021 Aug;55(16):926-934. doi: 10.1136/bjsports-2020-103140. Epub 2021 Jan 5. PMID: 33402345. (6) Stubbs B, Vancampfort D, Rosenbaum S, Ward PB, Richards J, Soundy A, Veronese N, Solmi M, Schuch FB. Dropout from exercise randomized controlled trials among people with depression: A meta-analysis and meta regression. J Affect Disord. 2016 Jan 15;190:457-466. doi: 10.1016/j.jad.2015.10.019. Epub 2015 Oct 29. PMID: 26551405. (7) Vancampfort D, Sánchez CPR, Hallgren M, Schuch F, Firth J, Rosenbaum S, Van Damme T, Stubbs B. Dropout from exercise randomized controlled trials among people with anxiety and stress-related disorders: A meta-analysis and meta-regression. J Affect Disord. 2021 Mar 1;282:996-1004. doi: 10.1016/j.jad.2021.01.003. Epub 2021 Jan 6. PMID: 33601745. (8) Kelan tilastotietokanta Kelasto. Kelan kuntoutuspalvelujen saajat ja kustannukset.
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Ks edellä.
      • 9. Miten lasten ja nuorten terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seuranta olisi tiedonhallinnan näkökulmasta tarkoituksenmukaista toteuttaa?
        *
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Perusterveydenhuollossa tilastointi edellyttää nykyään runsaasti monivaiheista kirjaamista. Tilastointi vie aikaa ja on altista virheille. Terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seurannassa olisi keskeistä hyödyntää jo olemassa olevia järjestelmiä, ja ensisijaisesti tilastoinnin tulisi tapahtua automaattisesti. Tämä luo paineita tietojärjestelmien tuottajille, miminkä vuoksi kansallisella tasolla tarvitaan hyvää suunnittelua seurattavien parametrien osalta.
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Seuranta sähköisellä järjestelmällä, joka lähettäisi vammaisen lapsen tai nuoren omatyöntekijöille tai hyvinvointialueella niille henkilöille, joiden tehtäväksi enimmäisaikojen toteutumisen seuranta päätetään määrittää. Tästä olisi syytä saada valtakunnallinen ohjeistus.
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Lausunto kokonaisuudessaan kohdassa 12
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Diakonissalaitoksen näkemyksen mukaan on tärkeää, että tavoitteiden toteutumista ja vaikutuksia seurataan johdonmukaisesti ja säännöllisesti. Seurannasta tulee raportoida saavutettavasti ja monikanavaisesti niin, että kaikilla on mahdollisuus saada tietoa tavoitteiden toteutumisesta. Kuten esityksessäkin linjataan, seurannassa tulee kerätä ja analysoida kohderyhmän kokemustietoa. Kannatettavaa on, että seurannassa arvioidaan psykososiaalisten interventioiden alueellista yhdenvertaisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • -
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Viktigt med tillförlitlig system och informationshantering.
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • -
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • FSS stödjer propositionens föreslagna separata rapportering och uppföljning av terapigarantins maximitider.
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Folktinget önskar framhålla att det är av mycket stor vikt att informationshanteringen även inkluderar uppföljning av de svenskspråkiga tjänsterna, särskilt då omständigheterna redan tyder på att svenskspråkiga inte kommer att åtnjuta terapigarantin på samma grunder som finskspråkiga. I nuläget samlas det inte in nationell eller regional statistik och data om de svenskspråkiga social- och hälsovårdstjänsterna i tillräcklig utsträckning för att kunna jämföra med de finskspråkiga tjänsterna på ett likvärdigt sätt. När THL tar fram åtgärdskoder för att registerbaserat kunna följa upp genomförandet av den föreslagna lagstiftningen är det mycket viktigt att de även beaktar de tvåspråkiga välfärdsområdenas skyldighet att samla in data om de svenskspråkiga tjänsterna. Det bör skapas specifika åtgärdskoder eller andra metoder som möjliggör en uppföljning av svenskspråkiga tjänster. Detta är nödvändigt för att enligt propositionen kunna granska antalet svenskspråkiga patienter och klienter som omfattas av vård och intervention, frekvensen för genomförda besök, vård- och tjänsteperiodens varaktighet samt individuella terapisvar på svenska. Detta är även en grundförutsättning för att möjliggöra kunskapsbaserad ledning (tiedolla johtaminen) inom de tvåspråkiga välfärdsområdena.
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Innan lagen träder ikraft måste det noggrant planeras vilka resurser (personal, utbildning, arbetstid) som krävs för att tillhandahålla tjänsterna. Det får inte vara så att vi först har en förpliktande lag och sedan funderar på hur vi ska svara på den. Om tjänsterna inte är jämnt tillgängliga eller om kvaliteten varierar ökar det ojämlikheten. Dessutom behövs övervakning, såsom t.ex. i vårdgarantin, för övervakning från bedömningen av vårdbehovet till starten av interventionen/terapin. Till exempel måste barn få helhetsvård och familjen måste beaktas. Det skulle också vara viktigt att fundera över vem som definierar behovet, vem som följer upp och utvärderar individens process och hänvisar vidare om en kort intervention inte är tillräcklig. I socialtjänsterna, såsom skolkuratortjänsterna inom elevhälsan eller uppfostrings- och familjerådgivningarna, fattas inte enhetliga tjänstebeslut överallt i nuläget. Lagförslaget främjar harmonisering av praxis och skulle leda till förändringar i dessa praxis. Välfärdsområdena bör övervaka tillgången till interventioner som omfattas av garantin och uppfyllandet av maximala tidsgränser för genomförandet av åtgärdskoder och tjänstebeslut, vilket för närvarande inte är möjligt. Det krävs ändringar i socialtjänstens kundinformationssystem avseende åtgärdskoder som beskriver tjänster inom psykisk hälsovård. Det kräver riktlinjer för bedömning och dokumentation av servicebehovet. Leverantörer av kundinformationssystem bör också åläggas att säkerställa att informationen i systemet är tillgänglig och tillförlitlig.
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • - Kansallinen seuranta.
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • -
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Enimmäisaikojen seuranta tulisi toteuttaa kansallisesti samalla tavalla, hyödyntäen ja käyttöönottaen sovittuja toimenpidekoodeja myös sosiaalihuollossa. Esityksessä oleva päätösten seuraaminen sosiaalipalvelujen osalta ei todennäköisesti tuota riittävää tietoa takuun ja sen määräaikojen seurannasta.
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Hyvinvointialueilla ei vielä ole eväitä vastata enimmäisaikojen toteutumisen seurantaan. Palveluntuottajaverkosto on pirstaleinen, eri yksiköiden vastuut eri alueilla erilaiset, tapa määrittää/kirjata asiakkaat vaihtelee alueittain. Toimenoidekoodien käyttö ei kokonaan ratkaise ongelmaa, koska kaikkea toimintaa ei saada sitä kautta näkyväksi.
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Seuranta pitäisi heti alusta lukien toteuttaa valtakunnalliseen vertailuun/seurantaan kytkeytyen esim. Kanta-palveluun tmv. Samoin on tärkeää määritellä oleelliset kerättävät/ seurattavat tiedot.
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Kysely johon voivat vastata sekä asiakkaat että työntekijät. Aineiston analyysi ulkopuolisen tutkijan tekemä.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Esityksen mukaisen terapiatakuun seurantaa toteutettaisiin hyvinvointialueiden julkaisemilla tunnusluvuilla. Kerättävät tiedot vaikuttavat asianmukaisilta, vaikkakin laadullinen valvonta niiden perusteella on haastavaa. Tästä syystä esityksen vaikuttavuudesta on kerättävä myös laadullista tietoa ja esimerkiksi aluehallintovirastojen ja Valviran tulisi tuottaa THL:lle tietoa niistä käytännön haasteista, joita ne laillisuusvalvonnassa kohtaavat.
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Terapiatakuun enimmäisaikoja sekä laatua koskeva seuranta tulee tehdä kansalaisen näkökulmasta mahdollisimman läpinäkyvästi. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus seurata terapiatakuun alla toteutettujen hoitojen kestoa sekä laatua rekistereistä käsin. Seuranta on toteutettava valtakunnallisesti siten, että se mahdollistaa hyvinvointialueiden luotettavan keskinäisen vertailun.
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • THL on luonnollinen toimija kansallisena koordinaattorina tämän asian seurannassa.
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Annettavissa laissa tulee olla riittävän vahvasti annettu asetuksenantovaltuutus valtioneuvostolle käytännön toteutuksen tukemiseen ja valvontaan.
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Enimmäisaikojen yhdenmukaistaminen selkeyttäisi enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa. Esityksen mukaan sosiaalihuollon osalta enimmäisaikojen toteutumisen seurantatieto pohjautuisi tehtyihin päätöksiin. Määräaikojen seuranta tulee toteuttaa muulla tavalla kuten asiakastietojärjestelmään tehtävällä merkinnällä. Byrokratiatyötä lisäävää päätöksenteon velvoitetta ei tule lisätä vain määräaikojen seurannan vuoksi. Myöskään toimenpidekoodisto ei ole kattava eikä tarkka terapiatakuun näkökulmasta. Koodiston kehittäminen ja mahdollisten uusien koodien vieminen käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin on hidas prosessi eikä toteutune 1.5.2025 mennessä.
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Tavanomaisen potilas- tai asiakastietojärjestelmien kautta, yhtenäisellä tavalla koko maassa.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Terapiatakuun enimmäisaikojen ja eri hoitojen ja interventioiden toteutumista pitää pystyä seuraamaan läpinäkyvästi ja kattavasti. Eri hyvinvointialueita on pystyttävä vertailemaan.
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Toteutetaan kuten lakiesityksessä on ehdotettu. Hyvinvointialueet velvoitetaan seuraamaan määräaikoja omista järjestelmistään. Tämä onnistuu, kuten muidenkin hoitotakuiden seuranta on onnistunut.
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Toteutetaan kuten lakiesityksessä on ehdotettu. Hyvinvointialueet velvoitetaan seuraamaan määräaikoja. Käytännnössä nykymallinen takuu mahdollistaa monenlaisen hoitoonpääsyajoilla ”kikkailun”. Toisaalta tätä kikkailua ei kannata pyrkiä liikaa estämään, koska terapiatakuu pistemäisenä ratkaisuna ei oikeasti vastaa lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen hoidon tarpeisiin.
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Terapiatakuu 28 vrk ja sosiaalihuoltolaki 1kk, miksi ei voi olla sama? Sosiaali- ja terveydenhuollon koodistot pitäisi yhtenäistää ja kehittää vastaamaan tarvetta, jotta seuranta helpompaa.
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Tiedonkeruun tulee olla systemaattista ja kansallisesti ohjattua ja koordinoitua.
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Hyvinvointialueet seuraavat oman alueensa terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumista ja raportoivat kansalliselle tasolle kuten hoitotakuunkin osalta toimitaan. Jotta terapiatakuun sisältämän palvelukokonaisuuden seuranta hyvinvointialueella olisi mahdollista, vaatisi tämä tietojärjestelmien kehittämistä ja lainsäädännön tulisi tämä mahdollistaa.
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Esitys ei ole tällä hetkellä toteuttamiskelpoinen tietohallinnon näkökulmasta. Ylipäätään, saati luotettavaa, tilastotietoa ei pystyttäisi raportoimaan. Hyvinvointialueella tulee ensin toteuttaa yhtenäiset tietojärjestelmät terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen. Tietojärjestelmin integraatiotyö on vielä sangen keskeneräinen, vaikka käynnissä. Olisi mieletöntä ryhtyä nyt useisiin poistuviin tietojärjestelmiin kehittämään ja koodaamaan kunkin tietojärjestelmän mahdollistamaa tapaa enimmäisaikojen seurannaksi ja palkata henkilöstöä keräämään yhteen tätä tietoa. Takuussa enimmäisajan laskeminen alkaisi ammattihenkilön toteamasta ja koodaamasta perusteesta. Henkilöstön koulutus esityksessä olevien menetelmien osalta on käynnissä, mutta yhtä lailla vie aikaa muodostaa pätevät ja yhtenäiset sekä henkilöstölle käyttökelpoiset ja palvelujen käyttäjälle hyväksyttävät arvioinnin kriteerit ja kouluttaa tämä henkilöstölle. Esityksen taustatekstien perusteella raportoinnin pohjaksi esitetään THL:n mielenterveystyön ja psykiatrian toimenpidekoodeja. Näiden käyttöönotto on erikoissairaanhoidossakin keskeneräinen ja olisi esitetyssä aikataulussa ja resurssitilanteen puolesta toivoton ponnistus kouluttaa laajasti perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen henkilöstölle. Emme toivo yhtään lisää tilastointivelvoitteita tai byrokratiaa henkilöstömme työhön.
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • -
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Kuten luonnoksessa on ehdotettu.
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • -
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa.
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Terapiatakuun enimmäisaikoja sekä laatua koskeva seuranta tulee tehdä kansalaisen näkökulmasta mahdollisimman läpinäkyvästi. Ihmisillä tulee olla mahdollisuus seurata terapiatakuun alla toteutettujen hoitojen kestoa sekä laatua rekistereistä käsin. Seuranta on toteutettava valtakunnallisesti siten, että se mahdollistaa luotettavan alueiden välisen vertailun.
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Työntekijät merkitsevät asiakastietojärjestelmään tiedon määräajan toteutumisesta, jolloin tilastoja voidaan seurata.
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Toimeenpanoon tulee suunnata valtakunnallisia resursseja koordinaatiota, arviointia ja seurantaa varten. Tarvitaan kansallinen terapiatakuun osaamiskeskus. Seurantaa tulee tehdä sekä alkuarvioon pääsyn että hoidon alkamisen osalta. Hoidon alkamisen osalta seurantaa tulee tehdä menetelmäkohtaisesti. Tulee seurata myös ohjautumista useaan eri hoitomuotoon peräkkäin. Hoitoon pääsyn prosessista ja sekä alkuarvioon pääsyn että hoidon alkamisen aikarajasta tarvitaan selkeä kirjaus. Perusterveydenhuollon hoitotakuun lieventäminen kolmeen kuukauteen ei saa vaikuttaa niin, että terapiatakuun alkuarvioon pääsy venyy. Seurannassa tulee kehittää menetelmiä seurata myös sitä, mikä osuus terapiatakuun piiriin hakeneista ei pääse sen piiriin. Seurantatiedon tulee olla eriteltävissä hyvinvointialueittain, kunnittain, iän ja sukupuolen perusteella (ottaen huomioon myös muunsukupuoliset) sekä eri taustatekijöiden, kuten äidinkielen mukaan. Myös hoidon vaikuttavuutta tulee seurata. Hoitoon pääsyn aikaraja ei saa johtaa siihen, että tarjotaan huonommin soveltuvia hoitoja, jotta täytettäisiin aikarajan vaatimus. Terapiatakuuseen tulee lisäksi kytkeä laadunvalvontajärjestelmä, joka mittaa asiakkaiden tyytyväisyyttä saamaansa palveluun ja joka on avoin palveluiden käyttäjille ja mahdollisesti myös suurelle yleisölle. Tämän tiedon tulee sisältää tietoa myös alaikäisten lasten ja nuorten omista kokemuksista.
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Tarvitaan perustason hoidosta vastaava taho lasten mielenterveyden hoidon palvelujärjestelmään. Lainsäädännöllä taatut yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut turvattava kaikille riippumatta asuinkunnasta ja kunnan varallisuudesta. Varhaiskasvatuksen ja opetuksen järjestäjän perustehtävä on kasvatuksen ja opetuksen antaminen, lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen on hyvinvointialueen ammattilaisten osaamista. Lainsäädännön ja käytössä olevien järjestelmien tulisi mahdollistaa hyvinvointialueen ammattilaisten keskinäinen tiedonsaanti päällekkäisten ja peräkkäisten toimien välttämiseksi.
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Emme ota tähän kantaa.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialueet voidaan velvoittaa seuraamaan määräaikoja omissa tietojärjestelmissään ja lähettämään tiedot THLaan. THL kokoaa kansalliset tiedot. Toteutuksen seurannassa tulisi terapiatakuun enimmäisaikojen lisäksi seurata menetelmien käyttöönottoa ja vaikuttavuutta.
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialueella ei ole tähän tässä vaiheessa tarkentunutta näkemystä.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Enimmäisaikojen yhdenmukaistaminen selkeyttäisi enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa, mikä tällä hetkellä on hyvinvointialueella lähes mahdotonta usean tietojärjestelmän vuoksi. Sosiaalihuollon osalta enimmäisaikojen toteutumisen seurantatieto pohjautuisi esityksen mukaan tehtyihin päätöksiin. Määräaikojen seuranta on mahdollista toteuttaa muulla asiakastietojärjestelmään tehtävällä merkinnällä, joten toivottavaa on, että hyvinvointialueilla merkittävästi byrokratiatyötä lisäävää päätöksenteon velvoitetta ei säädettäisi vain määräaikojen seurannan vuoksi. Myöskään toimenpidekoodisto ei ole kattava eikä spesifi terapiatakuun näkökulmasta. Koodiston kehittäminen ja mahdollisten uusien koodien vieminen käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin ei tule toteutumaan 1.5.2025 mennessä.
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa.
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • o Nimetyt psykososiaaliset interventiot ovat käteviä toteuttaa ja karuimmillaan johtavat interventioiden läpivientiin lain kirjaimen noudattamisen osoittamista ajatellen. Kysymyksen 5 vastauksessa korostettiin potilaspalautteen roolia luotettavaksi todistetuilla välineillä tehtäväksi. Näin on mahdollista saada pelkän toteutumisajan lisäksi tietoa siitä, onko interventio käynnistänyt mitään myönteistä kehitystä. Kyse ei ole siis pelkästään toteuttamisen enimmäisajasta, vaan toteuttamisen sisällöstä. o Toteuttamisen sisältö on merkittävästi tärkeämpi kuin määräajan täsmällinen täyttäminen sisällön kustannuksella. Tukimuodon soveltuvuus riippuu monista tekijöistä, joista terapiamuoto tai –tekniikka on vain yksi. Toimivan yhteistyösuhteen rakentuminen voi taas olla toisaalta kiinni käytetyn lähestymistavan mahdollisuuksista ja sen soveltuvuudesta asiakkaan tarpeisiin. Nopea tarveharkinta, tukiketjun määritteleminen, moniammatillinen arviointi ja perusteltu tukitoimen yksilöllinen määrittely voivat johtaa hyvään tulokseen. Minimiajan tavoittaminen ei saa johtaa seuraavan vaiheen pitkittymiseen ja jonotuksen lisääntymiseen. o Yksittäiset manualisoidut menetelmät eivät ole ratkaisu suurempaan osaan tarpeesta masennus ja ahdistusoireiden kohdalla. Riskinä on, että tavanomainen kehitykseen kuuluva tulkitaan oireiluksi ja hoidetaan turhaan ja nimetään sairaudeksi. Ja toisaalta se, että lapsi ja nuori, jolla on todellisia vakavia oireita ei saa riittävää tukea, jota tarvitsisi. o Pitäisi olla selkeästi terveydenhuollon ammattilaisten (esim. Valvira) arvioimana, että valitut menetelmät ovat riittävän kattavia ja joustavia esitettyyn tarpeeseen. Pitäisi olla valvottu ja arvioitu terapian toteuttajan taustaosaaminen ja taustakoulutus. Kolme suppeaa menetelmää ei vastaa psykososiaalisen tuen tarpeeseen kansallisesti.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Aluehallintovirastot eivät ota kantaa siihen, miten terapiatakuun enimmäisaikojen seuranta olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa tiedonhallinnon näkökulmasta. Aluehallintovirastot kuitenkin toteavat, että hyvinvointialueet ovat raportoineet perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn valvonnassa haasteista hoitoon pääsyn tietojen ajantasaisessa saatavuudessa, liittyen erilaisiin tietojärjestelmähaasteisiin. Esitetyn terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seuranta ja valvonta edellyttävät, että tietojärjestelmien toimivuuteen ja yhteensovittamiseen on kiinnitetty hyvinvointialueilla erityistä huomiota. Olennaista on, että tietojärjestelmät pystyvät tuottamaan ajantasaista seurantatietoa. Aluehallintovirastot myös katsovat, että esitetyn terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa ja valvontaa varten tarvitaan valtakunnallisesti määritetyt seurantamittarit vastaavasti kuin muiden hoitotakuumääräaikojen osalta.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Vammaisfoorumi pitää hyvänä luonnoksessa kuvattua terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa ja raportointia. Käytettävien tietojärjestelmien tulisi olla sellaisia, että lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä sote- ammattihenkilöillä olisi mahdollisuus nähdä, onko terapia päässyt käynnistymään terapiatakuuaikana. Seurannassa olisi ensiarvoisen tärkeää kerätä myös lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia palveluista. Kerättyä tietoa tulisi myös analysoida ja käyttää palveluiden vaikutusten arvioinnissa. Näiden tulosten pohjalta pitää myös olla valmius tehdä tarvittavia muutoksia, mikäli toimenpiteet eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla tai niillä ei ole saavutettu tavoiteltuja vaikutuksia.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Seuranta vaatii uudet tietorakenteet määrittelyineen sekä niiden toteutuksen asiakas- ja potilastietojärjestelmiin, mistä aiheutuu myös kustannuksia.
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Lasten ja nuorten terapiatakuun vaikuttavuuden seuranta ei saa rakentua esimerkiksi tietyn määrämittaisen intervention hoitojaksojen määrien laskentaan. Keskeisten mittarien tulee perustua oireiden lievittymiseen ja jatkohoidon tarpeen arvioon. Yleisesti hoitoon ja palvelujen pariin pääsyssä tulisi siirtyä seuraamaan viivettä palvelun tarpeen toteamisen ja ratkaisun löytymisen välillä. Hyvinvointialue nostaa myös esille riskin siitä, että mikäli hoitoon pääsyn määräajat olisivat lapsilla ja nuorilla erilaiset kuin muilla väestöryhmillä, täytyisi tätä kokonaisuutta varten mahdollisesti rakentaa myös rinnakkainen raportointijärjestelmä, mikä teettäisi lisää hallinnollista työtä alueille ja tietoa analysoiville viranomaisille.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Pelkona on, että lakisääteisyys pakottaa hyvinvointialueet tekemään hätäisiä päätöksiä hoidon suhteen ja tällöin kustannukset ovat korkeat. Jos palveluja hoitaa monta eri tuottajaa, kokonaisuuden hallinta ja tiedon siirto on puutteellista johtuen erilaisista tietojärjestelmistä. Ja kun tieto ei siirry, ei ole mahdollista pitää myöskään kokonaisuutta hallinnassa. Jos tieto on irrallaan eri puolilla, tarvitaan valtava määrä resursseja seuraamaan takuun toteutumista. Tähän toimeenpanoon tulisi suunnata valtakunnallisia resursseja koordinaatiota, arviointia ja seurantaa varten; tarvittaisiin kansallinen terapiatakuun osaamiskeskus.
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Automatisk rapportering
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kela pitää tärkeänä, että YTHS:n edellytetään julkaisevan kuukausittain terapiatakuuseen kuuluvat hoitoon pääsyajat opiskeluterveydenhuoltolain 10 d §:n mukaisesti.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • MLL pitää hyvänä HE-luonnoksessa kuvattua, erillistä terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa ja raportointia. Tarvitaan myös seurantaa siitä, miten suunniteltu hoitotakuun pidentäminen vaikuttaa terapiatakuuseen ja odotusaikaan. On tärkeää, että raportoinnin perusteella voidaan tarkastella myös toteutuneiden käyntien tiheyttä, hoito- ja palvelujakson kestoa sekä hoitovastetta. On erittäin tärkeää kerätä tietoa myös lasten, nuorten ja vanhempien interventioihin liittyvistä kokemuksista sekä rakenteiden tasolla palveluvalikosta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta eri hyvinvointialueilla terapiatakuun osalta. MLL pitää hyvänä, että HE-luonnoksessa on tuotu esille myös esitetyn lainsäädännön jälkiarviointia. On tärkeää tunnistaa, että toimeenpanon vaikutusten seuranta edellyttää paitsi kansallisen indikaattoritiedon sekä lasten ja nuorten kokemustiedon keräämistä, niin myös sen analysointia. Tällöin voidaan saada tietoa siitä, toteutuuko interventio tarkoitetusti ja onko interventioiden saatavuus yhdenvertaista. Laadukas jälkiarviointi ja sen analyysi tuovat tärkeää tietoa paitsi terapiatakuun toimeenpanon kehittämiseen myös lainsäädännössä tarvittaviin korjausliikkeisiin.
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Yhteisellä, automatisoidulla tietojärjestelmällä, joka ei ole kuitenkaan mahdollinen nykytilanteessa, vaatisi lisäresursseja järjestelmien kehittämiseen. Tämä vaatisi myös lainsäädännön muutoksen. Seurantatieto on kuitenkin tärkeää - esimerkiksi THL voisi tehdä seurantaa ja kerätä tiedot hyvinvointialueilta. Tämä kuitenkin vaatii resurssointia hyvinvointialueilla.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Enimmäisaikojen toteutumisen seuranta olisi tarkoituksenmukaisinta toteuttaa samalla tavalla kuin hoitoonpääsyn seuranta (Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 116/2023, 55 §). Psykososiaalisen intervention toteutus tulisi kirjata Kanta-yhteensopivaan potilas- ja asiakastietojärjestelmään. On huomioitava, että lyhytpsykoterapian aloitusajankohtaan vaikuttaa asiakkaan oma aktiivisuus sekä erityisesti psykoterapiapalvelutuottajien saatavuus. Toimenpidekoodien käyttöönotto myös sosiaalihuollossa on kannatettava tapa. Ne ovat käytettävissä riippumatta siitä, toteutetaanko psykososiaalisen tuen menetelmää tietyn palvelun yhteydessä, jolloin päätös tehdään kyseisestä palvelusta (esimerkiksi kasvatus- ja perheneuvonta, sosiaalihuoltolaki 26 §), vai erillisenä (sosiaalihuoltolaki 25 §). Päätöstietojen seuraaminen pakottaisi menetelmät erillisiksi niin sanotuiksi lisäpalveluiksi, eikä tarjoa tietoa esimerkiksi menetelmän käyntimääristä tai kestosta. Määräaikojen toteutumisen seuranta tuleekin sosiaalihuollossa rakentaa sosiaalihuollon normaalin prosessin rakenteeseen
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Siten, että käytössä olisi yhtenäiset kansalliset toimenpidekoodit prosessin kaikkiin vaiheisisiin (mm. Hta, interventio, hoidon jatko, hoidon päättäminen) ja ohjeet niiden käyttöön.
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • YTHS:n palvelujen piiriin kuuluvilla opiskelijoilla on oikeus hakeutua hoitoon myös HVA:n perusterveydenhuoltoon. Kanta- tietoihin tulisi saada kaikille näkyvä terveys- ja hoitosuunnitelma, josta kukin toimija voi tarkistaa asiakkaan hoidon tilanteen. Näin vältytään päällekkäiseltä tekemiseltä ja asiakasta pystytään ohjaamaan terveyspalvelujärjestelmässä.
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • SAMOK kannattaa esityksen mukaista raportointia.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialueilla tulisi olla yhtenäinen käytäntö niin seurantaan kuin raportointiin, mutta myös laadunvalvontaa ja vaikuttavuuden seurantaa tarvitaan.
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Terapiatakuun enimmäisaikoja on seurattava valtakunnallisesti. Enimmäisaikojen rinnalla on seurattava myös eri menetelmien käyttöä ja soveltamista sekä mahdollistettava niiden kehittäminen vastaamaan tarpeita.
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Terapiatakuun aikarajojen toteutumisen luotettava seuranta rekistereistä nyt esitetyssä muodossa ei ole mahdollista, jotta esitetyn laajuinen HE voitaisiin toteuttaa esitetyssä aikataulussa. Terveydenhuollossa on tekninen valmius mutta epäyhtenäiset kirjaamiskäytännöt vaatisivat työtä vertailta-vuuden ja luotettavuuden parantamiseksi. Sosiaalihuollossa on tietorakenteet (sosmeta.thl.fi), mutta asiakastietolaki velvoittaa ottamaan ne käyttöön vasta viimeistään 9/2024. Valtakunnallisesti kattava rekisteritieto voi karttua vasta sosiaalihuollon Kanta-siirtymän ja psykososiaalisen tuen menetelmien seurantaan luotujen toimenpidekoodien käyttöönoton myötä syyskuusta 2026 alkaen. Ensimmäisinä vuosina seuranta tulisi tehdä erillisellä hyvinvointialueella niille henkilöille, jotka vastaavat terapiatakuun piiriin kuuluvan palvelun järjestämisestä. Erillistiedonkeruulla selvitettäisiin, kuinka moni alueen asiakkaista on saanut määräajassa terapiatakuuseen sisältyvää palvelua. Seurantaa ei ole järkevää nojata rekisteritiedonkeruuseen ainakaan ennen vuotta 2028 seuraavista syistä: a) edes sosiaalipalveluiden asiakasmääristä ei tulla saamaan kattavaa tietoa ennen asiakas-tietolain siirtymäaikojen päätymistä 1.9.2026 ja tai ennen kuin kaikki toimijat ovat tosiasiassa liittyneet arkistoon. b) jotta seuranta olisi edes teknisesti mahdollista, tulisi toteuttaa muutoksia suureen määrään asiakirjoja, joista osa on hyvin laajojen asiakasryhmien käyttämiä, c) THL arvioi, että sosiaalihuollossa toteutettava terapiatakuuseen sisältyvien menetelmien käyttö tulee olemaan alkuvaiheessa vähäistä. Muutoksen kustannusvaikutuksia (tietojärjestelmämuutokset ja työntekijöiden koulutus) on pidettävä niin merkittävänä, ettei muutoksia kannata suunnitella ja toteuttaa ennen kuin Kanta-palveluihin rakenteellisesti tallentavien järjestelmien käytöstä on kokemuksia. Sekä terveydenhuollossa että sosiaalihuollossa ongelmana on puuttuva lakipohja tiedon siirrolle koulutusta koordinoivalle taholle sekä kirjaamisen erot (ks kysymys 10, jossa kuvaus ehdotetuista tarkennuksista keskittämisasetukseen). Sosiaalihuollon osalta lakiesitykseen tarvitaan muutoksia, jotta seuranta olisi mahdollista, kun tietorakenteet otetaan käyttöön vuoteen 2026 mennessä. Monialaisen tuen kirjaaminen, aikarajojen määrittely ja seuraaminen pitäisi miettiä erikseen eikä nykyisellään ole mahdollista.
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Voimassa olevien potilastietojärjestelmien avulla (toimenpidekoodit).
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Lakiesityksessä mainittu takuun toteutumisen seuranta on kannatettava. Lasten ja nuorten terapiatakuuta toteuttavat toimijat julkaisevat tietyin väliajoin tunnusluvut siitä, miten enimmäisaikojen noudattaminen on toteutunut. THL tuottaa kansalliset tunnusluvut saamiensa tietojen perusteella. Yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi, valvontaviranomaisten tehtävänä on puuttua mahdolliseen alueellisen eriarvoisuuteen valvontaviranomaisten toimin. Esitetään arvioitavaksi, voisiko tiedonhallintajärjestelmään liittää myös laadunvalvontajärjestelmän, jolla mitataan asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä palveluun ja/tai hoitoon. Myös terapiatakuun vaikuttavuutta tulee seurata.
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Enimmäisaikojen seuranta tulee toteuttaa keskistetysti valtion toimesta esim. THL. Enimmäisaikojen rinnalla on yhtä tärkeää seurata sosiaalihuollon menetelmien käyttöä ja soveltamista vaikuttavista määrämuotoisista psykososiaalisista interventioista, jotta kehittämistarpeet saadaan näkyviin.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei ehdotusta.
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Terapiatakuun toteutumisen enimmäisaikojen seuranta valtakunnallisesti on tärkeää. Enimmäisaikojen rinnalla on kuitenkin seurattava myös eri interventioiden käyttöä ja vaikuttavuutta sekä mahdollistettava niiden kehittäminen vastaamaan lasten ja nuorten tarpeita. Interventioiden vaikuttavuutta ei voida seurata tietojärjestelmistä saatavien raporttien tai toimenpidekoodien kautta, eikä sitä kautta myöskään tule näkyväksi takuun ulkopuolelle jääneiden lasten ja nuorten määrä. Lisäksi on siis oleellista seurata hoitoon pääsyä ja hoidon toteutumista myös niiden mielenterveyteen kohdentuvan tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten osalta, jotka jäävät takuun ulkopuolelle, jotta voidaan tunnistaa mahdolliset katvealueet ja kehittää perustason palveluita vastaamaan paremmin myös heidän tarpeisiinsa.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Koko lausunto, ks. kohta 12.
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Vaatii muutoksia tietojärjestelmiin.
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • OSKU pitää hyvänä esityksessä kuvatun kaltaista erillistä terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa ja raportointia muun hoitotakuun toteutumisen rinnalla. Pidämme keskeisenä, että hoitotakuun tiedot ovat myös terapiatakuun seurannan osalta julkisia terveydenhuoltolain 55 §:n esityksen mukaisesti.
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Seurannan toteuttamisen kannalta on olennaista, ettei seurantaa toteuteta erillisten kyselyjen avulla, vaan rakennetaan se Kanta-palveluihin perustuen. Olennaista on heti valmistelun ensivaiheessa tunnistaa ne tiedot, joita kerätään seurantaa varten.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ks. edellä
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Vaatii yhteisiä toimenpidekoodeja sekä sosiaali- että terveydenhuollon järjestelmiin.
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Ei kantaa.
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • Skoopilla ei ole tähän kysymykseen lausuttavaa.
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • -
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • SYL kannattaa esityksessä kuvattua, erillistä terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa ja raportointia muun hoitotakuun toteutumisen rinnalla. Esitämme, että terveydenhuoltolain 55 §:n mukainen sääntely hoitoon pääsyn tietojen julkaisemisesta tarkennetaan hallituksen esityksessä koskemaan terapiatakuun osalta myös korkeakouluopiskelijan opiskeluterveydenhuoltolain 10 d §:n mukaista sääntelyä. Nyt esityksessä on vain todettu, että “myös YTHS tuottaisi korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollon osalta edellä mainittuja tietoja”.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Ei kantaa
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Hallituksen esityksen mukaan perusterveydenhuollossa lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito olisi aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Sosiaalihuoltolain mukaisena mielenterveyspalveluna tarjottavasta vastaavasta palvelusta tehty päätös taas olisi toimeenpantava kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Enimmäisaikojen yhdenmukaistaminen selkeyttäisi enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa. Sosiaalihuollon osalta enimmäisaikojen toteutumisen seurantatieto pohjautuisi esityksen mukaan tehtyihin päätöksiin. Määräaikojen seuranta on mahdollista toteuttaa muulla asiakastietojärjestelmään tehtävällä merkinnällä, joten toivottavaa on, että hyvinvointialueilla merkittävästi byrokratiatyötä lisäävää päätöksenteon velvoitetta ei säädettäisi vain määräaikojen seurannan vuoksi. Myöskään toimenpidekoodisto ei ole kattava eikä spesifi terapiatakuun näkökulmasta. Koodiston kehittäminen ja mahdollisten uusien koodien vieminen käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin on hidas prosessi eikä toteutune 1.5.2025 mennessä.
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Ei kantaa.
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Potilastietojärjestelmässä pitäisi olla mahdollisuus tehdä määräys aloittaa ko. interventio, jonka kautta sitten se käytännössä aloitettaisiin kirjaamalla ensimmäinen käynti määräyksen toteuttamiseksi. Tämä ei kuitenkaan toimi, jos (kun) terapiatakuun seurauksena joudutaan toteuttamaan näitä ostopalveluna tahoilla, jotka käyttävät eri järjestelmää. Rekisteriseuranta joka perustuu siihen, että työntekijät muistavat klikata oikeita tilastointinäppäimiä ilman, että siinä on käytännön työlle hyötyä, tulee tuottamaan roskadataa.
      • 10. Millaista kansallista ohjausta ja toimenpiteitä esitetyn lainsäädännön onnistunut toimeenpano mielestänne edellyttää?*
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Suurin haaste toimeenpanon onnistumiselle on koulutettujen terapeuttien saatavuus. Terapeutteja on yksinkertaisesti liian vähän tarpeeseen nähden. Perusterveydenhuollossa hoidetaan yhä sairaampia nuoria erikoissairaanhoidon kapasiteetin ollessa riittämätöntä. On myös huomioitavaa, että perhetyön ja koulun kautta toteutettavat ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat terapiaa halvempia keinoja vaikuttaa lasten ja nuorten hyvinvointiin. , Vanhempien heikko sosioekonominen asema näkyy lasten ja nuorten lisääntyneenä pahoinvointina. Sosiaaliturvaa heikentävillä poliittisilla päätöksillä voi olla merkittäviä välillisiä vaikutuksia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden tarpeeseen. Terapiatakuun toteutuminen edellyttää selvästi nykyistä suurempaa terapeuttien määrää. Lasten ja nuorten terapiatarpeen keventämiseksi tulisi heidän mielenterveyttä tukea tehokkaammin perhetyön ja koulun ennaltaehkäsievillä toimilla. Yleisistä säästöpaineista huolimatta poliittisten päätösten tulisi tukea yhteiskunnassa heikoimmin pärjääviä ja eri keinoin vähentää perheiden sosioekonomisia eroja.
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Kansallisen ohjauksen lisäksi tulee luoda myös tukea ja soveltamisohjeita. Keskeisessä asemassa opiskelijoita tukemassa oppilaitoksissa olevien kuraattorien kelpoisuusehtojen selkiyttäminen Shl 7§ mukaisesti ylläpitäisi vammaisuuteen ja pitkäaikaissairauksiin liittyvän osaamisen sekä palvelujärjestelmän tuntemusta, sillä ne kuuluvat osana sosiaalihuollon ammattihenkilöiden opintoihin. Tämä osaamisen vahvistaminen lainmuutoksen tasolla, voisi osaltaan vähentää muiden oppilastyöryhmän jäsenten työkuormaa. Se vahvistaisi koulun oppilashuoltoa, lisäisi pysyvämpien oppilaita tukevien sosiaalihuollon ammattilaisten sitoutumista työskentelyyn oppilaitoksissa, joissa esim. psykologit vaihtuvat tiuhaan.
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Lausunto kokonaisuudessaan kohdassa 12
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Terapiatakuun ja esitetyn lainsäädännön toimeenpanossa tulee varmistaa alueellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen. Tämä edellyttää vahvaa valtakunnallista koordinaatiota sekä johdonmukaista seurantaa muun muassa vaikuttavuuden osalta. Diakonissalaitos haluaa korostaa saumattoman yhteistyön tärkeyttä eri tahojen ja nuorten välillä. Nuorelle pitää turvata rinnalla kulkeva tuki, joka auttaa nuorta jokapäiväisessä elämässä ja tukee nuoren osallistumista terapiaan. Palvelupolkua tulee myös selkeyttää ja terapiapalveluihin hakeutumisen prosessi tehdä nuorelle helposti ymmärrettäväksi ja selkokieliseksi. Tämä parantaa palveluihin kiinnittymistä ja lisää palveluiden vaikuttavuutta. Lisäksi henkilöstölle on tarjottava tarpeeksi koulutusmahdollisuuksia, jotta heillä on valmiudet kohdata nuori kokonaisvaltaisesti.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Lausunto annetaan suomeksi ja ruotsiksi. Ruotsiksi: Vid bedömning av affärseffekter presenteras upphandling av tjänster från privata företag som en tjänstevoucher eller som köpta tjänster. Psykoterapiföretag, liksom företag inom andra terapiområden, är vanligtvis mycket små: de allra flesta företag är enskild firma. Särskilt inom psykoterapi måste köparen vara ett genuint alternativ för enmansföretagare som behandlar självbetalande klienter. Om erbjudandet till välfärdsområdet sker på betydligt svagare villkor än egenbetalande eller FPA:s rehabiliteringspsykoterapiklienter, kanske enskild firma och småföretagare inte tycker att den omfattande och utmanande upphandlingen är meningsfull. Därför behövs sannolikt nationell vägledning för utarbetandet av tävlingsformuläret för enskild firma. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry är gärna med och utarbetar en sådan modellanbudsblankett för psykoterapiköp av enskild firma. Å andra sidan kan även nationell vägledning behövas för att hantera patienthandlingar. Från enskild näringsidkaresynpunkt är administrationen enklast om psykoterapiköp kan levereras till tjänstens anvisade välfärdsområde direkt från den privata tjänsteleverantörens eget patientinformationssystem. Detta är möjligt genom att aktivera auktorisering av köptjänst för Kanta-tjänster. Köptjänsttillstånd används nu inom ett fåtal områden inom rehabiliteringstjänster, men det har ännu inte implementerats inom psykoterapi. Auktorisationen av köptjänsten förenklar överföringen av patientuppgifter till klienten, det vill säga välfärdsområdet, och införandet av det kan kräva nationell samordning. Det är inte lämpligt för varje område som ansvarar för att organisera att börja om från början med införandet av tillståndet att köpa psykoterapitjänsten. I utvärderingen av affärseffekter anges att företag skulle kunna utarbeta varumärkesskyddade insatser och utbildningstjänster för utveckling av psykosociala metoder. Å andra sidan nämns också kortfattat FPA:s krävande medicinska rehabiliteringsfamiljeterapi och andra former av rehabilitering i presentationsutkastet. Nationell vägledning kan behövas inte bara för att utnyttja de goda tjänster som FPA redan har utvecklat i utvecklingsarbetet (t.ex. kan familjeterapi också vara en servicekupongtjänst), utan det behövs också en nationell samordning för att sprida kunskapen om FPA:s rehabiliteringstjänster till regionerna . Till exempel är FPA:s ovan nämnda familjeterapi en underutnyttjad tjänst, eftersom kännedomen om dessa rehabiliteringstjänster är svag hos de klienter som gör rehabiliteringsansökningar till Folkpensionsförvaltningen och den hälsovård som ansvarar för välfärdsområdena. Endast cirka 3 % av de rehabiliteringspsykoterapier som FPA stöder är familje- eller parterapi. Suomeksi: Yritysvaikutuksia arvioitaessa palveluiden hankinta yksityisiltä yrityksiltä esitetään tehtäväksi palvelusetelillä tai ostopalveluina. Psykoterapiayritykset ovat muiden terapia-alojen yritysten tapaan tyypillisesti hyvin pieniä: valtaosa yrityksistä on yksinyrittäjiä. Erityisesti psykoterapiassa ostajan tulee olla aito vaihtoehto itse maksavia asiakkaita hoitaville yksinyrittäjille. Jos hyvinvointialueelle tarjoaminen tapahtuu merkittävästi itse maksavia tai Kelan kuntoutuspsykoterapia-asiakkaita heikommin ehdoin, eivät yksin- ja pienyrittäjät välttämättä koe laajaa ja haastavasti laadittua tarjouskilpailua mielekkääksi. Kansallista ohjausta tarvitaan siis todennäköisesti yksinyrittäjien kilpailutuslomakkeen laadintaan. Suomen Kuntoutusyrittäjät ry on mielellään mukana laatimassa tällaista yksinyrittäjien psykoterapiahankintoihin suunnattua kilpailutuksen mallilomaketta. Toisaalta kansallista ohjausta voidaan tarvita myös potilasasiakirjojen hallinnointiin. Yksinyrittäjän näkökulmasta hallinnointi on helpointa, jos psykoterapiahankinnat voidaan toimittaa palvelun tilanneelle hyvinvointialueelle suoraan yksityisen palveluntuottajan omasta potilastietojärjestelmästä. Tämä on mahdollista ottamalla käyttöön Kanta-palveluiden ostopalvelun valtuutus. Ostopalvelun valtuutus on nyt käytössä muutamilla alueilla kuntoutuspalveluissa, mutta psykoterapiassa sitä ei ole vielä otettu käyttöön. Ostopalvelun valtuutus yksinkertaistaa potilastietojen siirtämistä toimeksiantajalle eli hyvinvointialueelle, ja sen käyttöönotto saattaa edellyttää kansallista koordinointia. Ei ole tarkoituksenmukaista, että jokainen järjestämisvastuussa oleva alue aloittaa psykoterapian ostopalvelun valtuutuksen käyttöönoton tyhjästä. Yritysvaikutusten arvioinnissa todetaan, että yritykset voisivat laatia tavaramerkillä suojattuja interventioita ja koulutuspalveluita psykososiaalisten menetelmien kehittämiseksi. Toisaalta esitysluonnoksessa mainitaan lyhyesti myös Kelan vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen perheterapia ja muita kuntoutusmuotoja. Kansallista ohjausta voidaan tarvita paitsi Kelan jo kehittämien hyvien palveluiden hyödyntämiseen kehitystyössä (esimerkiksi perheterapia voisi olla myös palvelusetelipalvelu), mutta kansallista koordinointia tarvitaan myös Kelan kuntoutuspalveluiden tietoisuuden levittämiseksi alueille. Esimerkiksi edellä mainittu Kelan järjestämä perheterapia on alihyödynnetty palvelu, sillä Kansaneläkelaitoksen kuntoutushakemuksia tekevien asiakkaiden ja hyvinvointialueiden hoitovastuussa olevan terveydenhuollon tietoisuus näistä kuntoutuspalveluista on heikkoa. Vain noin 3 % Kelan tukemista kuntoutuspsykoterapioista on perhe- tai pariterapiaa.
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Som tredje sektorns aktör och medlem i Nätverket för psykisk hälsa i Finland tänker vi att det vore även bra med en sakkunnig uppföljningsgrupp/ styrgrupp som utvärderar hur terapigarantin implementeras, och som finns för stöd till processen. Vi vill föra fram att även här kan MiVa tillämpas som en del av helhetsprocessen.
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • SOS-Lapsikylä painottaa yhdenvertaisuuden toteutumisen merkitystä eri alueilla sekä eri lapsiryhmien välillä. Yhdenvertaisuustyössä erityistä huomiota on kiinnitettävä sijaishuollossa olevien lasten ja muiden erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien mahdollisiin erityistarpeisiin. Sosiaali- ja terveysministeriön riittävä tuki hyvinvointialueille on avainasemassa yhdenvertaisuuden toteutumisessa. Lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin kuuluvien interventioiden tulee olla yhdenvertaisia kaikkialla.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • FSS anser att terapigarantin för barn och unga är ett steg i rätt riktning, men terapigarantin i sig löser inte problemet med psykisk ohälsa. Det behövs fler förebyggande åtgärder som stödjer terapigarantin. Dessutom överskrider psykisk ohälsa generationer och hela befolkningen behöver tas i beaktande, inte enbart under 23-åringar. Genomförandet av den föreslagna lagstiftningen kräver även enhetliga servicekedjor och samarbete mellan inblandade aktörer för att säkerställa vårdens tillgänglighet. Vidare finns det redan nu bristande personalresurser inom social- och hälsovården, och införandet av terapigarantin kan förväntas kräva ytterligare resurser. Det finns en överhängande risk att de som utför terapin inte egentligen är tillräckligt kompetenta, utan endast har fått en snabb komplettering till följd av det nya skrikande behovet, och kvaliteten på terapin därmed blir bristfällig och förlorar sitt syfte. Eftersom terapi som inte utförs rätt kan orsaka mer skada än nytta, är det oerhört viktigt att kompetensen av de som utför terapin säkerställs. Det är ifrågasättbart ifall detta kommer att uppnås i och med trenden av stora nedskärningar inom just denna sektor.
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Med hänvisning till punkt 2 ovan, anser Folktinget att det i en reform som denna där tillgång till tjänster ska garanteras inom en viss tidsgräns, måste beaktas i beredningen att tillgången till svenskspråkiga social- och hälsovårdstjänster är bristfällig och därmed i ett sämre utgångsläge än tillgången till finskspråkiga tjänster. Redan i nuläget finns det stora utmaningar med tillgången till svenskspråkiga mentalvårdstjänster, och det kommer även fortsättningsvis att vara en mycket stor utmaning att säkerställa att svenskspråkiga barn och unga får de föreslagna tjänsterna inom tidsfristerna. Genomförandet av en terapigaranti skulle kräva riktade nationella åtgärder för att säkerställa att skyldigheten att tillhandahålla vård på båda språken inom tidsfristerna verkligen uppfylls. För att kunna säkerställa en likvärdig tillgång till de föreslagna tjänsterna på både finska och svenska bör det utredas vilka av lagförslagets åtgärder som bör vara specialanpassade för att de språkliga rättigheterna ska uppfyllas i praktiken, samt vilka eventuella ytterligare åtgärder som skulle behövas. Det kan inte lämnas outrett i ett lagförslag om målet verkligen är att tidsfristerna ska uppfyllas även för svenskspråkiga barn och unga. Eftersom den svenskspråkiga befolkningens andel är liten i de flesta av de tvåspråkiga välfärdsområdena, krävs särskilda åtgärder för att skapa förutsättningar för att tillhandahålla en likvärdig social- och hälsovård på finska och svenska. Detta förutsätter ett systematiskt arbete och strukturer som beaktar patientens språk och personalens språkkunskaper. Detta kan kräva särlösningar på nationell nivå och kräver även att regeringen tar ett krafttag kring att säkra tillgången till svenskkunnig vårdpersonal. Det kan handla om att säkerställa att vårdpersonal undervisas tillräckligt i det svenska språket, att möjliggöra för svenskspråkig personal från Finland eller övriga Norden som inte har lika goda kunskaper i finska att ändå kunna arbeta vid tvåspråkiga vårdorganisationer, och att det stora behovet av svenskkunnig vårdpersonal beaktas redan under utbildningen vid högskolorna och universiteten. Utöver de svenskspråkiga vårdutbildningarna finns mycket goda exempel på integrerade biämnesstudier i svenska vid den finskspråkiga läkarutbildningen vid Åbo universitet i samarbete med Åbo Akademi. Liknande metoder vid övriga vårdutbildningar bör utredas och uppmuntras. Folktinget vill gärna även lyfta fram regeringens nedskärningar i stödet för tredje sektorn. Tredje sektorns svensk- och tvåspråkiga organisationer spelar en betydande roll både som serviceproducenter och via deras allmännyttiga förebyggande verksamhet, och utgör ett viktigt komplement till den offentliga social- och hälsovården. Tredje sektorns organisationer har en omfattande förebyggande verksamhet och verksamhet som främjar hälsa och välfärd. I synnerhet i de välfärdsområden där den svenskspråkiga befolkningens andel är liten har tredje sektorns organisationer en mycket viktig roll som komplement i form av olika typer av stöd och rådgivning. På grund av de aviserade nedskärningarna riskerar mycket av denna viktiga verksamhet att dras in, när de tvärtom vore viktiga att bibehålla som ett led i att garantera tillgången till svenskspråkiga tjänster. Folktinget anser därför att nedskärningarna som drabbar svensk- och tvåspråkiga organisationer inom denna sektor bör ses över, för att undvika allt för stor påverkan på deras verksamhet för svenskspråkiga.
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Nationell styrning och koordinering är viktigt, och dessutom behövs lokala kompetenscentra (YTA-områden). Lagstiftningen bör mer specifikt styra vilken socialtjänstpersonal som tillhandahåller riktade psykosociala interventioner som omfattas av garantin för psykisk hälsovård. Styrningen bör riktas mot personal inom socialt arbete, social handledning, familjearbete, uppfostrings- och familjerådgivning samt skolkuratortjänster för att säkerställa tillgång till tjänster med tillräckliga resurser. För att säkerställa tillräcklig kvalitet på interventionerna krävs investeringar i metodutbildning och handledning för att uppnå fördelar relaterade till effektivitet. I nuläget säkerställer inte förslaget kvaliteten på interventionerna och begränsar inte metoderna. Inom socialtjänsten finns inte tillräckligt med tillgängliga evidensbaserade metoder.
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • -Selkeää tiedottamista ja järjestelmällistä seurantaa.
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • -
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Ohjaus enimmäisaikojen seuraamisen soveltamiseen on tarpeen. Ohjaus menetelmäosaamisen lisäämiseen ja implementointiin tulisi olla myös kansallista.
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Tarvitaan psykososiaalisten hoitojen osaamiskeskukset yliopistosairaaloihin sekä aikuisille että lapsille. Näiden tulee tehdä tiivistä kansallista yhteistyötä sekä tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. Yhtenäinen arviointi, hoitoonohjauskriteeristö ja interventiot säästäisivät huomattavasti resursseja ja vähentäisivät osaamiskatoa henkilöstön siirtyessä alueelta toiselle. Interventioiden implemetoimiseen, kouluttamiseen ja ylläpitoon sekä vaikuttavuuden seurantaan tarvitaan yhdenmukaiset toimintatavat koko maahan sekä siihen kohdennettua rahoitusta, jotta varmistetaan riittävä osaaminen kaikilla alueilla.
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Toimeenpanoa tulisi edistää yhdenmukaisesti seuraten sitä säännöllisellä vuoropuhelulla eri hyvinvointialueiden kanssa. Jatkuvaa seurantaa ja keskustelua vaativat muun muassa osaamisen varmistaminen, palveluihin pääsyn määräaikojen yhdenmukaistaminen ja perustason vahvistamisen toteutumisen seuraaminen sekä kustannuskehityksen seuraaminen.
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Riittävä henkilökunta, riittävä ja monipuolinen, eri viitekehyksiä ymmärtävä koulutus, joka mahdollistaa lapsen ja nuoren kohtaamisen kasvokkain hänen tilanteessaan. Digitaaliset interveniot eivät korvaa kasvokkain kohtaamista. Ohjauksen ja toimenpiteiden valvonnan tulee olla riippumattoman elimen vastuulla, ei toimintamallin tuottajan kuten esim. Terapiat etulinjaan. Monipuolisten psykososiaalisten interventioiden lisäksi lapsille ja nuorille tulee olla tarjolla lyhyitä ja tarvittaessa jatkohoitona keskipitkiä ja pitkiä psykoterapioita. Psykoterapian toteuttaminen edellyttää työntekijältä psykoterapeuttikoulutusta.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Onnistunut toimeenpano edellyttää kansallista ohjausta, ohjeistusta ja seurantaa, sillä vain siten voidaan huolehtia lasten ja nuorten yhdenvertaisuudesta. Yhdenvertaisuus on mainittu terapiatakuuta koskevassa hallitusohjelmakirjauksessa: ”turvataan lainsäädännöllä lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin (hallituksen mallin mukainen lasten ja nuorten terapiatakuu)”. Terapiatakuun alaiset hoidot sekä interventiot tulee määritellä valtakunnallisesti, jotta lasten, nuorten ja nuorten aikuisten yhdenvertaisuus toteutuu. Terapiatakuun alainen hoito tulee lähteä lasten ja nuorten hoidontarpeesta, ei hyvinvointialueiden määrittelemistä tarjolla olevista interventioista. Hoito ja interventiot tulee toteuttaa ensisijaisesti lähipalveluna, sekä opiskeluhuollossa että sosiaali- ja terveysasemilta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7§ tulee lisätä opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalveluiden tehtäväksi ”perustason hoidon tarjoaminen opiskelijoille”. Terapiatakuun alaisissa hoidoissa tulee huomioida perheet ja perheinterventiot nykyistä kattavammin. Myös hoidon tarpeen arvioinnille tulee asettaa selkeät valtakunnalliset kriteerit. Onnistunut toimeenpano edellyttää myös hallitusohjelmassa mainittuun kaksiportaiseen psykoterapeuttikoulutusmalliin siirtymistä. Kaksiportainen malli mahdollistaa henkilöstön riittävyyden sekä osaamisen, jotta terapiatakuun alaiset hoidot on mahdollista toteuttaa. MIELI ry katsoo, että hallituksen esitys tulisi kattaa myös tarvittavat muutokset erikoisairaanhoidon keskittämisasetuksen terapiatakuun kansallisen osaamiskeskuksen perustamiseksi.
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Olemme erillisesti esittäneet kohdassa 12 näkemyksemme kansaalisesta ohjauksesta ja toimenoiteistä toimeenpanon tulemiseksi. THL on luonnollinen toimija kansallisena koordinaattorina asian ohjauksessa ja toimenpiteiden koordinaatiossa.
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Valtioneuvoston tulee olla valvomassa ja tukemassa käytännön toteutuksia ja hyvinvointialueiden keskittämisasetuksia tulee muuttaa, sillä uudet suunnitellut asetukset eivät välttämättä johda tilanteeseen, jossa potilaalla ja asiakkaalla olisi käytettävissä parhaiten hänelle sopiva terapiamuoto ja sen viitekehys.
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Esitettyjen lakimuutosten ja hallituksen esityksen lisäksi lainsäädännön selkeä soveltamisohje varmistaisi onnistuneen ja yhdenmukaisen toimeenpanon. Soveltamisohje ja siihen liittyvät kansalliset koulutukset olisi hyvä olla tarjolla hyvissä ajoin ennen lainsäädännön voimaan astumista. Terapiatakuun toteuttaminen edellyttää uuden henkilöstön palkkaamista perustason palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstössä on vaihtuvuutta ja koulutuksen tarve on jatkuva, myös menetelmätyönohjausta tarvitaan. Rahoituksen perusteena olevien kustannusarvioiden tulee olla realistisia ja huomioida edellä mainittujen lisäksi muutkin alueelliset erityistarpeet. Terapiatakuun toteuttamiseen tarvittava riittävä rahoitus on turvattava niin kehittämisessä kuin perustason palveluiden vahvistamisessa.
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Lain voimaantulolle suunniteltu aikataulu on liian tiukka eikä sen tavoitteilla ole vielä edellytyksiä toteutua. Lain voimaantuloa edeltävästi tulee selkeämmin määritellä ne sosiaali- ja terveydenhuollon perustason rakenteet, jotka toteuttavat lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden häiriöiden arviointia ja hoitoa sekä psykososiaalista tukea. Myös menetelmävalikkoon kuuluvista menetelmistä kansallisesti ja alueellisesti päättävät rakenteet tulee määritellä. Menetelmien valinnassa tulee kuulla menetelmien tutkimusta toteuttavia ja näitä menetelmiä kouluttavia tahoja.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Onnistunut toimeenpano edellyttää selkeää kansallista ohjausta ja ohjeistusta sekä seurantaa ja arviointia, jotta voidaan varmistaa lasten ja nuorten alueellinen, sosiaalinen, kielellinen ja muu yhdenvertaisuus.
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Nykyinen keskittämisasetuksen lähtökohta siitä, että psykososiaalisten menetelmien arviointi ja osaamisen ylläpito on toteutettava palvelujärjestelmän sisäisenä yhteistyönä, on yhä kestävä lähtökohta. Menetelmien arviointia ei voi erottaa koulutusten ja osaamisen ylläpidosta, koska menetelmien käyttöönotoissa on kyse vuosien mittaisista prosesseista ja pitkistä sitoutumisista, joita ei palvelujärjestelmän ja järjestämisvastuun ulkopuolelta voi määräillä. Järjestämisvastuun ja sisältöohjauksen on kuljettava käsi kädessä, koska näitä ei voi psykososiaalisten menetelmien osalta selkeästi erottaa. Käytännössä keskittämisasetusta ei kuitenkaan ole noudatettu johtuen toisaalta a) ympäripyöreistä sananmuodoista ja b) kansallisen koordinaatiotahon puutteesta. Kansallisen koordinaatiotahon (osaamiskeskuksen) mallisia toimijoita Suomessa on jo useita, näistä vakiintuneimpana kansallinen syöpäkeskus. Malli on osoittautunut erittäin toimivaksi suomalaisessa kontekstissa - ja käytännössä välttämättömäksi, jotta yliopistollisten hv-alueiden (ja YTA-alueiden) yhteistyörakenteet ja verkostot saadaan pidettyä yllä. Käytännössä kansallinen koordinaatio tulisi toteuttaa määrittelemällä nykyisen lainsäädäntöprosessin osana keskittämisasetukseen ”kansallinen psykososiaalisten menetelmien ja digitaalisten mielenterveyspalveluiden osaamiskeskus” ja konkretisoimalla vastaavasti YTA-tasoisten osaamiskeskusten tehtävät.
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Terapiatakuun onnistuminen edellyttää kansallisten ohjausrakenteiden perustamisen hyvinvointialueiden keskinäisen koordinaation lisäämiseksi ja kansallisten terapiatakuun toteutumisen kannalta välttämättömien palveluiden turvaamiseksi. Psykososiaalisten menetelmien tarpeet ja käyttöperusteet ovat täysin samanlaisia koko maassa; ongelmienkin esiintyvyys on melko samanlaista. YTA-tasoinen tai HVA-tasoinen vaihtelu voi olla perusteltua siirtymävaiheessa, mutta pitkällä tähtäimellä tulisi perusoikeuksienkin vuoksi pyrkiä kohti yhtenvertaista minimipalveluvalikoimaa koko Suomessa. Terapiatakuun onnistuminen edellyttää kansallista yhteistyötä mm. ammattilaisten koulutuksessa, menetelmäosaamisen ylläpidossa, digitaalisissa tukipalveluissa sekä hoitojen toteutumisen ja vaikuttavuuden seurannassa. Tähän tarvittavat rakenteet on jo perustettu osana ”psykososiaalisten hoitojen koordinaatiohanketta” vuosina 2022-23 ja osoitettu toimiviksi. Käytännössä keskeistä olisi perustaa kansallinen alan osaamiskeskus ja vahvistaa YTA-kohtaisten osaamiskeskusten velvoitteita avaamalla ns. keskittämisastus ja säätämällä näistä tehtävistä tarkemmin.
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Lainsäädännön toteuttaminen edellyttää henkilöstön lisäresursointia sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluihin. Kansallinen ohjaus ja mm. menetelmien ylläpito on tärkeää, jotta taataan, että alueilla sovelletaan lainsäädäntöä yhdenmukaisesti. Yksittäisen hyvinvointialueen on vaikea säilyttää menetelmäosaaminen hyvällä tasolla, sillä alueelliset vaihtelut tarpeen ja henkilöstöresurssin suhteen ovat hyvin erilaisia. Ohjauksen tulisi ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset tarpeet ja vahvistaa erityisesti sosiaalihuollon ammattilaisten osallistamista mielenterveyspalveluita koskevissa kysymyksissä.
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Onnistunut toimeenpano edellyttää implementoinnin tarkkaa suunnittelua ja seurantaa, edellyttää suosituksia henkilöstöresursseista.
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Menetelmien kehittämisessä ja vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi olla valtakunnallisesti jaettua vastuuta useammalle eri taholle, kuten yliopistoille, THL:lle ja yliopistosairaaloille. Toiminnan rahoitus on suunniteltava pitkäjänteisesti ja on huomioitava, että terapiatakuu toteutuu lasten ja nuorten edun mukaisesti osana toimivaa hoidonporrastusta.
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Ks. kohdat 7-8. Ilman kansallista koordinoivaa tahoa sekä yliopistoklinikoihin sijoittuvaa osaamiskeskusta, jolla olisi pysyvä ja riittävä rahoitus sekä lisärahoitusta hyvinvointialueille ei voida toimeenpanna. Kustannukset tulee kattaa hyvinvointialueiden rahoituksessa täysimääräisesti. Saamenkielisten lasten ja nuorten oikeus tasa-arvioisiin palveluihin tulee myös taata ja tämä tulisi myös huomioida hyvinvointialueen rahoituksessa.
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • -
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Keskittämisasetuksen avaaminen ja uudelleen kirjoittaminen siten, että säädetään kansallisesta osaamiskeskuksesta, jonka tehtävänä on tukea terapiatakuun toteuttamista. Lisäksi yliopistollisten HV-alueiden velvoitteita tulee selkeyttää YTA-tasoisen osaamiskeskusverkoston muodostamiseksi. Osaamiskeskusmallista voidaan toteuttaa tarvittaessa selvitys.
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • YTA-aluetasoiset, yliopistosairaaloihin pysyvästi sijoitettavat menetelmäosaamiskeskukset, joiden rahoitus on selkeästi budjetoitu tai velvoitettu.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Terapiatakuun toteutumiseen tulee tehdä selkeät seurannan mittarit. Lisäksi tulee varmistaa, että nuoret pääsevät palveluihin riittävän aikaisessa vaiheessa, jotta mielenterveyshaasteet eivät ehdi pitkittyä ja komplisoitua. Nuva ry näkee terveystarkastusten yhteydessä tehtävät mielenterveystarkastukset hyvänä keinona kartoittaa nuorten hyvinvointia, sekä varmistaa, että nuoret tunnistavat mahdolliset oireet ja hakeutuvat tukipalveluihin ajoissa. Terapiatakuun piiriin kuuluvat työmuodot ja menetelmät tulee määritellä selkeästi. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön riittävyys tulee varmistaa, ja henkilöstöä täytyy kouluttaa eri menetelmien käytöstä, jotta palveluiden yhdenvertainen saatavuus toteutuu alueellisesti. Lisäksi terapiatakuuta toteuttaessa tulee huomioida hoitopolku. Nuorille tulee turvata riittävät ennaltaehkäisevät palvelut, sekä tarvittaessa sujuvat siirtymät jatkohoitoon. Mahdollisen lyhytintervention jälkeen nuorten vointia tulee seurata ja ohjata jatkohoitoon, jos lyhytinterventio todetaan riittämättömäksi. Terapiatakuun vaikutuksia tulee arvioida johdonmukaisesti, sekä tarkastella ovatko takuun piiriin määritelty psykososiaalinen tuki, sekä menetelmät riittäviä ja vaikuttavia. Terapiatakuun jatkoaskeleissa tulee myös tarkastella sen laajentamista kaikkiin nuorisolaissa nuoriksi määriteltyihin.
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Onnistunut toimeenpano edellyttää kansallista ohjausta, ohjeistusta ja seurantaa: se on edellytys yhdenvertaisesti toteutuvan hoidon toteuttamiseksi. Yhdenvertaisuus on mainittu terapiatakuuta koskevassa hallitusohjelmakirjauksessa: ”turvataan lainsäädännöllä lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin (hallituksen mallin mukainen lasten ja nuorten terapiatakuu)”.
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Perustasolle sopivien interventioiden aktiivinen etsiminen ja kehittäminen yhteistyössä hyvinvointialueiden kanssa. Interventioiden toimivuuden seuranta, ja ongelmakohtiin reagointi yhteistyössä perustason toimijoiden kanssa. Esim. THL olisi näkökulmaltaan neutraalimpi taho tähän tehtävään kuin yliopistosairaalat.
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Toimeenpanoon tulee suunnata valtakunnallisia resursseja koordinaatiota, arviointia ja seurantaa varten. Tarvitaan kansallinen terapiatakuun osaamiskeskus. Osana kansallista ohjausta ja seurantaa on varmistettava, että alkuarviointi on riittävän asiantunteva ja perusteellinen, jotta terapiatakuun piiriin pääsevä lapsi tai nuori osataan ohjata suoraan oikealle portaalle hoitojärjestelmässä ja oikeanlaisen hoidon piiriin. On tärkeää, että alkuarviosta ohjautuu suoraan tarpeenmukaiseen hoitoon, tarvitsematta käydä läpi kaikkia porrastetun järjestelmän ”rappusia”. Alkuarviolle tulee luoda kansalliset kriteerit. Hoidossa käytettävien interventioiden minimitaso tulee määritellä valtakunnallisesti. Menetelmävalikoiman tulee olla riittävän laaja ja kattaa myös ennaltaehkäiseviä toimintamuotoja huomioiden erityisesti opiskeluhuollon ja sosiaalihuollon perustoiminta. Valtakunnallisesti tulisi määritellä myös, miten toimitaan niiden asiakkaiden kohdalla, joiden oireet jatkuvat terapiatakuun puitteissa toteutetun hoidon jälkeen. Hoidon jatkuvuus on turvattava. On vältettävä sellainen tilanne, että asiakas pääsee terapiatakuun piiriin kertaalleen ja tietyn intervention jälkeen laitetaan sieltä ulos, ja hän joutuu ns. jonon hännille. Terapiatakuun piiriin on voitava tulla uudestaan tai päätöksen terapiatakuun piiriin kuulumisesta on jatkuttava, jos oireet jatkuvat. Kansallisen ohjauksen ja seurannan piiriin tulee ottaa yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden varmistaminen. Yhdenvertaisuus ja saavutettavuus on varmistettava esimerkiksi eri tavoin vammaisten, neurokirjoon kuuluvien, maahanmuuttajataustaisten, sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin tai alkuperäiskansa saamelaisiin kuuluvien sekä kielivähemmistöihin kuuluvien (ml. ruotsinkieliset ja viittomakieliset sekä saamenkieliset) lasten ja nuorten osalta. Nuorten moninaisuus ja erilaiset tarpeet on otettava huomioon proaktiivisilla toimilla, joilla varmistetaan esimerkiksi hoitoon pääsyn, tilojen, menetelmien ja henkilökunnan osaamisen riittävä saavutettavuus ja yhdenvertaisuus sekä laadukkaat palvelut myös niille lapsille ja nuorille, joiden äidinkieli on ruotsi, suomalainen tai suomenruotsalainen viittomakieli, jokin saamen kielistä tai jokin vieras kieli. Vammaisten henkilöiden osalta terapiatakuun toimeenpanossa on huomioitava vammaisten ihmisoikeussopimus CRPD. Eri vähemmistöjen ja vammaisten ja neurokirjoon kuuluvien nuorten hoitoon pääsyä ja hoidon yhdenvertaista toteutumista on seurattava kohdennetusti. On kasvatettava kunkin ryhmän osalta tietopohjaa siitä, miten mielenterveyspalvelut toteutetaan mahdollisimman yhdenvertaisesti ja saavutettavasti. Lapset ja nuoret, joiden vanhempi, sisarus tai muu läheinen on tehnyt itsemurhan, jäävät nykyisin usein ilman tukea; heidät on otettava huomioon yhtenä kohderyhmänä, jonka hoitoon pääsyä seurataan ja jolle tarjotaan heille parhaiten soveltuvaa tukea. Kansallisen ohjauksen avulla tulee vaikuttaa siihen, että tiedonkulku ja yhteiskehittäminen eri toimijoiden välillä toteutuu joustavasti niin, että perus- ja erityistason mielenterveyspalveluiden integraatio toimii ja terapiatakuun toimeenpano ei siiloudu. Mielenterveysjärjestöt tulee ottaa mukaan terapiatakuun toimeenpanon valtakunnalliseen seurantaan ja arviointiin. Tarvitaan myös valvontamenettely ja selkeä kuvaus oikeussuojan toteutumisesta. Seurannan ja arvioinnin tulee tähdätä myös koko väestölle suunnatun terapiatakuun käynnistämisen tukemiseen. Kaksiportaisen psykoterapeuttikoulutuksen ja psykoterapeuttikoulutuksen (ensi vaiheessa ensimmäisen portaan) maksuttomuuden toteuttaminen ovat tärkeitä askeleita psykoterapian saatavuuden parantamisessa.
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Koulutukset, velvoite verkostoitumiseen ja yhteistyöhön, hyvinvointialuetasoinen tiedottaminen ja vastuunjako. Tarvitaan selkeä suunnitelma ohjauksen ja toimenpiteiden aikataulusta ja tieto kunnille hyvissä ajoin. Myös taloudellista panostusta vaaditaan asioiden mahdollistumiseen ja toteuttamiseen.
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Itla pitää tärkeänä sitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen palvelureformi etenee suunnitellusti keväällä 2025. Reformilla on vaikutuksia laajasti lainsäädäntöuudistuksiin, jotka liittyvät esimerkiksi lasten ja nuorten terapiatakuun toteutukseen. Valmistelussa olevalla lainsäädännöllä halutaan turvata lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Hallituksen esityksessä kohdassa 5.1.3 esitellään vaihtoehtoinen toteuttamismalli asteittain voimaantulevasta takuusta. Kun huomioidaan hyvinvointialueiden vaihtelevat menetelmävalikot ja yhteistyöalueiden vielä keskeneräiset rakenteet menetelmien arviointiin ja valintaan, voisi kansallisen tason portaittainen eteneminen edistää terapiatakuulle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Itla pitää erinomaisena sitä, että säädettäisiin laki kansallisesta toimijasta, joka voisi määrittää mitä lasten ja nuorten menetelmiä otetaan kansallisesti käyttöön (ks. 5.1.3). Ehdotamme kansallisen interventio- ja implementointiosaamisen asiantuntijaryhmän perustamista. Sen ensisijaisena tehtävänä olisi tukea hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden menetelmien suunnitelmallista valintaa ja käyttöönottoa. Tämä edellyttää asiantuntijaryhmältä kykyä arvioida vaikuttavuusnäyttöä, menetelmien adaptoinnin tarvetta sekä implementoinnin ja kansallisen levityksen edellytyksiä. Itlan Kasvun tuki voi tuottaa kansallisen ja alueellisen päätöksenteon tueksi arviointi- ja implementointitietoa, jolla voidaan edistää vaikuttavien menetelmien suunnitelmallista käyttöönottoa. Se on edellytys sille, että terapiatakuulla voidaan saavuttaa sille asetetut tavoitteet mahdollisimman tehokkaasti. Yliopistosairaaloihin tarvitaan esityksessä kuvattuja rakenteita yhteistyöalueen koordinointitehtäviin. Itä-Suomessa toteutettu nuorten menetelmäkeskus on hyvä esimerkki, mutta tällaisten osaamiskeskusten resurssoinnin tarpeesta tulisi tehdä tarkemmat suunnitelmat ja varmistaa niiden rahoitus. Yliopistosairaaloiden koordinaatiotehtävää toteuttavien työntekijöiden “vastinpareiksi” hyvinvointialueille tarvitaan hyvinvointialueella työskentelevät menetelmien koordinaattorit. Hyvinvointialueen menetelmien koordinaattorit tuovat yliopistosairaalalle tietoa hyvinvointialueen osaamistilanteesta ja koulutustarpeista. Keskeistä on myös koordinaattoreiden osaaminen siitä, millaista menetelmien perus- tai täydennyskoulutusta alueella tarvitaan ja milloin koulutus on oikea-aikaista. Menetelmien koordinaattoreiden resurssitarve tulisi arvioida Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman aikana kertynyttä kokemusta hyödyntäen. Yliopistosairaalan ja hyvinvointialueen koordinaatiotehtävää toteuttavien työntekijöiden tiivis yhteistyö turvaa onnistunutta menetelmien käyttöä ja muodostaa onnistuneen käyttöönoton tueksi alueellisen implementointitiimin.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Keskittämisasetuksen lähtökohta, että psykososiaalisten menetelmien arviointi ja osaamisen ylläpito on toteutettava palvelujärjestelmän sisäisenä yhteistyönä on hyvä. Tarvitaan lasten ja nuorten psykososiaalisten interventioiden kansallinen koordinaatio- ja kehittämistaho, jossa on hyvä interventio-osaaminen ja joka voisi laajassa yhteistyössä arvioida ja valita käyttöönotettavat menetelmät. Terapiatakuun portaittainen käyttöönotto voisi varmistaa sen, että jo käytössä olevien interventioiden juurtuminen voidaan turvata. On tärkeää, että viidelle YTA-alueelle muodostuu keskittämisasetuksen mukainen koordinoiva yksikkö (”osaamiskeskus”) tukemaan psykososiaalisten interventioiden ja lyhytpsykoterapioiden juurrutusta alueillaan. Tämä varmistaa interventioiden levittämisen ja juurruttamisen kannalta tärkeän aluekohtaisen suunnittelun siten, että kullakin yhteistyöalueella palveluiden luonne ja alueellisten olosuhteiden erityispiirteet huomioidaan. Tämä mahdollistaa interventioiden pitkäaikaisen juurtumisen ja pysyvyyden. Optimaalisinta tällaisen koordinoivan toiminnan, jolle on ehdotuksessa budjetoitu osaamisen ylläpitoon 4,5 miljoonaa (s. 56), on toimiminen yliopistollisten sairaaloiden (joilla on hyvä näkemys hoitoketjujen koordinaatioon) ja yliopistojen psykoterapiaa kouluttavien tahojen yhteistyössä (joilla on paras kouluttajaosaaminen). Näin voisi YTA-viiden alueen kesken muodostua verkostomainen yhteistyö, jossa vastuita eri tyyppisten interventioiden koordinaatiosta tai osaamisen ylläpidosta voitaisiin jakaa keskinäisessä yhteistyössä. Alueiden välistä koordinaatiota ja yhteistyötä järjestämään tarvitaan niistä riippumaton kansallinen taho. Toisaalta on tärkeää, että interventioiden järjestämiseen, metodiikkaan tai tulosten koontiin ei muodostuisi yhden alueen hallinnoimaa menetelmien järjestämisen, kouluttamisen, vasteiden tallentamisen ja rekisteröinnin kautta myös interventioiden tutkimuksen monopolia, joka vastaisi psykoterapiasta, psykososiaalisista menetelmistä, niiden metodiikasta ja ylläpidosta kaikissa ikäryhmissä. Tällainen rakenne haittaisi koordinaation toteuttamista, alueiden vapaaehtoisen yhteistyön sujuvuutta, juurruttamisen tehokkuutta ja valtakunnallisen osaamisen optimaalista hyödyntämistä. Ei ole kansallisesti uskottavaa, että yhteen keskukseen voitaisiin pitkäjänteisesti koota kaikki järjestämiseen, kouluttamiseen ja juurruttamiseen tarvittava osaaminen. Lisäksi on tärkeä huomioida, että niin aikuisten, lasten kuin nuorten psykoterapeuttikoulutusten järjestämisvastuu on yliopistoilla (7 yliopistoa). Nykyinen malli on toiminut sujuvasti jo 12 vuotta, jona aikana psykoterapeuttien määrä on kasvanut noin 40 %:lla. Yliopistoille on muodostunut osaaminen ja toimintamallit psykoterapeuttikoulutusten organisoimiseen ja tätä osaamista olisi tärkeä hyödyntää myös lyhytpsykoterapioiden ja psykososiaalisten interventioiden kouluttamisessa. Suunnitteilla olevan kaksiportaisen psykoterapeuttikoulutuksen valtakunnallisessa suunnittelussa ja koordinoinnissa tarvitaan yliopistojen osaamista ja kokemusta myös terapiatakuun toimeenpanoa ajatellen.
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Läpinäkyvää ja tavoittavaa viestintää. Lainsäädännön tulkinnan tueksi tulee tarvittaessa antaa täydentävää ohjeistusta.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Lainsäädännön selkeä soveltamisohje varmistaisi onnistuneen ja yhdenmukaisen toimeenpanon. Soveltamisohje ja siihen liittyvät kansalliset koulutukset olisi hyvä olla tarjolla hyvissä ajoin ennen lainsäädännön voimaan astumista. Terapiatakuun toteuttaminen edellyttää uuden henkilöstön palkkaamista perustason palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstössä on vaihtuvuutta ja koulutuksen tarve on jatkuva, myös menetelmätyönohjausta tarvitaan. Rahoituksen perusteena olevien kustannusarvioiden tulee olla realistisia ja huomioida edellä mainittujen lisäksi muutkin alueelliset erityistarpeet. Terapiatakuun toteuttamiseen tarvittava riittävä rahoitus on turvattava niin kehittämisessä (OYS) kuin perustason palveluiden vahvistamisessa. Yliopistolliset hyvinvointialueet ovat tehneet tiivistä yhteistyötä terapiatakuun tavoitteiden toteuttamiseksi useita vuosia. Sosiaali- ja terveysministeriö on rahoittanut tätä kehitystyötä vuodesta 2020 ensin osana ”Tulevaisuuden sote-keskuksen” valmistelua ja vuosina 2022–23 osana ”Psykososiaalisten menetelmien koordinaation” rakentamista (ml. osaamiskeskusten ja Terapiat etulinjaan -toimintamallin kehittäminen). Kehittämisrahoitus lakkasi vuoden 2023 lopussa, mikä on nopeasti lähes lopettanut mielenterveyspalveluiden kansallisen ja yhteistyöaluetasoisen kehittämisen ja yhteistyön edellytykset. Nykyisessä taloustilanteessa hyvinvointialue ei kykene riittävästi rahoittamaan pitkäjänteistä mielenterveyspalveluiden kehitystyötä. Ilman kansallista ja yhteistyöaluetasoista yhteistyötä on riski, että hyvinvointialueet ajautuvat tekemään päällekkäistä työtä, mikä heikentää onnistumisen mahdollisuuksia entisestään.
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa.
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Tarvitaan selkeä soveltamisohje siitä, miten nämä lausunnolla olevat lainsäädännön muutosesitykset suhteutuvat muuhun lasten ja nuorten mielenterveyden varhaiseen tukeen ja tarpeenmukaiseen hoitoon ja niistä kirjattuihin lakisääteisiin velvoitteisiin. Erityisen tärkeää tämä on niille lapsille, nuorille ja perheille, joille lasten ja nuorten terapiatakuuta toteuttavissa lainsäädännön muutoksissa esiin nostetut menetelmät ja keinot eivät mahdollista tukea. On huomioitava, etteivät lainsäädännön muutosesitykset tuota ristiriitaa hallitusohjelman kirjaukselle kiinnittää erityistä huomiota neuropsykiatrisesti oireilevien (nepsy) lasten palveluihin ja heidän perheittensä tukeen sekä nopeaan diagnosointiin ja avun piiriin pääsyyn. ADHD-liitto korostaa, että lapset ja nuoret, joilla on jokin neurokehityksellinen häiriö tarvitsevat pitkäaikaista ja kokonaisvaltaista, koko perheen huomioivaa ja henkilön elämäntilanteisiin reagoivaa tuen tarpeiden arviointia, suunnittelua ja toteuttamista.
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Esityksen perusteluissa sivulla 5 osoitetaan tietämys terapia -käsitteen yleisnimitysulottuvuudesta. Koska tässä ollaan säätämässä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintoja säätävää lakia tai muuttamassa olemassa olevaa lainsäädäntöä, niin tuntuu virheelliseltä, että käytetään tätä termiä erillään aiemmin säädetystä hoitotakuumäärittelystä. Ehdotammekin, että tämä valmisteilla oleva muutos tulee osaksi hoitotakuuta siten, että mikään määrittely ei johda potilasturvallisuuden tai potilaiden oikeusturvan vaarantamiseen käsitteiden väljän/puhekielisen käytön ja niiden kautta palvelujärjestelmään tarjoutuvien aukkojen ja porsaanreikien vuoksi. Lasten ja nuorten asemaa koskevat pykälät ovat mahdollisia kehitysvaiheiden erityispiirteet tunnistamalla ja tunnustamalla nostaa erillisiksi työ- ja eläkeikäisestä aikuisväestöstä. Edelleen perusteluosassa sivulla 7 kuvataan kyselyä, jolla on pyritty keräämään tietoa siitä, millä tavoin lasten ja nuorten olisi helppo hakeutua tuen piiriin. Tässä suhteessa nuoruusikä ja lapsuus eroavat. Osalle nuoruusikäisistä on mahdollista hakea palveluja jo arkipäivän ympäristöjen kautta, esim. kouluterveydenhuollosta, kuraattorin tai koulupsykologin kautta tai lähestymällä opinto-ohjaajaa. Lapsille, s.o. esipuberteettia tai varhaisempia vuosia eläville, omien vanhempien ja/tai lähipiirin emotionaalisesti merkittävien aikuisten rooli palvelujen hakemisessa on huomattavasti keskeisempi, eikä se ole muuttunut tarpeettomaksi nuoruusikään tultaessakaan. Kehitystasoa vastaamattoman vastuun siirtäminen keskeisesti ja vain lapsuus- tai nuoruusikäisille itselleen muodostaa kohtuuttoman tilanteen, sillä näitten ikäryhmien edustajat joutuvat pohtimaan ilman läheisten tukea keskeisesti sitä, mistä perheensisäisistä asioista voi/saa ja on lupa puhua ja kertoa perheen ulkopuolisille. Sivulla 41 osassa Nykytila ja sen arviointi esitys käsittelee psykoterapeuttikoulutusta ja kysymystä psykoterapeuteista. Psykoterapeuttikoulutusasetuksen muutos nykyiseen muotoonsa johti yksityissektorilla työskentelevien psykoterapeuttien koulutusten lisääntymiseen ja tyypillisesti julkisissa palveluissa työskentelevien perhepsykoterapeuttien koulutusten vähentymiseen, osin koulutusten korkeisiin kustannuksiin liittyen. Samalla hakijoiden kiinnostus on vähentynyt sen vuoksi, että korkeista koulutuskuluista riippumatta hankittu perhepsykoterapeutin pätevyys ei näy julkisen sektorin tehtävissä palkkauksessa mitenkään tai juuri mitenkään. Tämän seurauksena nykyisin perhe- ja pariterapian psykoterapeuttikoulutuksen käyneet joko valitsevat paripsykoterapeuttina toimimisen aikuisten auttamisen konteksteissa tai hankkivat yksilöpsykoterapeutin pätevyyden ensimmäisen pätevyytensä lisäksi. Molemmat ratkaisut johtavat osaamisen vähenemiseen julkisissa palveluissa. Tämän vuoksi olisi perusteltua, että julkisen sektorin psykoterapiana erityisesti lasten ja vaikeista psyykkisistä häiriöistä kärsivien nuoruusikäisten hoidossa keskeisten perhe- ja verkosto-orientoituneiden psykoterapioiden erityiskysymykset ratkaistaisiin. Perhe- ja verkostoterapioihin liittyy helposti virheellisiä uskomuksia niiden kustannusvaikutuksista mm. sen vuoksi, että usein työtä tehdään työparilla tai työryhmällä ja etenkin kotona toteutuva hoito voidaan joutua toteuttamaan vanhempien työaikojen ulkopuolella, joka merkitsee iltatöitä psykoterapeuteille. Yhdysvalloissa Russell Crane toteutti yhden osavaltion laajuisen hoidon kustannuksia kartoittavan tutkimuksen, jossa kahden vuoden jaksolla klinikassa toteutettu hoito ilman perheterapiaa (nuorten käyttäytymisen ongelmien hoitamiseksi) tuotti kustannukseksi 16260 dollaria. Kun hoitoon lisättiin klinikassa perheterapia, niin kustannukset laskivat 11116 dollariin. Kotona toteutetun perheterapian kulut olivat 1622 dollaria, joka on n. 10 % klinikassa ilman perheterapiaa toteutetusta hoidosta. (Crane, D. R. (2014) The Efficiency of Family Therapy. Kutsupuheenvuoro 1st European Conference on Systemic Research in Therapy, Education and Organisational Development. 6-8 March 2014, Heidelberg, Germany.) Tämä kuvastaa selkeästi sitä, että vietäessä hoito perheen omaan ympäristöön, saadaan mukaan kaikki perheenjäsenet, ympäristö on heille tuttu ja turvallinen ja mahdollisten sisarusten mukanaolo hoitotapahtumassa tekee mahdolliseksi saada nuoruusikäisten- ja lapsipotilaiden muutospyrkimykset tunnistetuiksi sekä tuetuksi ja näin vähentää tarvetta palata vakiintuneeseen ongelmakäyttäytymiseen ja sen rooliin. Esityksen näkökulmat huomioiden olisi olennaista huomioida siis perheen, siis myös sisarusten osuus vanhempien lisäksi, rooli muutoksen tukemisessa ja ylläpitämisessä. Yksilökeskeiset interventiot jättävät ikään nähden kohtuuttoman ikää ja kehitysvaihetta vastaamattoman vastuun lapsille omasta psyykkisestä hyvinvoinnistaan. Terapiapalvelujen monimuotoisuuden tarpeen ymmärtäminen on olennainen asia: kaikille ei sovellu sama. Tämä tarkoittaa sitä, että on luotava ja ylläpidettävä riittävän laajaa palveluvalikoimaa ja erilaisia terapeuttisia lähestymistapoja on oltava saatavilla. Tämä korostuu erityisesti lasten ja nuorten kohdalla, mutta liittyy myös aikuisten terapeuttisiin tarpeisiin. Lyhyemmätkin interventiot voivat toimia hyvin, mutta on tarpeellista miettiä myös palvelujärjestelmän valmiudet vastata jatkotarpeiden määrittelyyn ja välttää tilanne, jossa takuu on toiminut, mutta palvelu loppuu vailla asianmukaista jatkosuunnitelmaa. Kansallinen eri terapiapalvelujen saatavuutta kartoittava tutkimus voisi olla tarpeellinen. Samalla voitaisiin kartoittaa, millaisia laadullisia eroja tunnistetaan (terapiamuodot, työskentelyasetelma, toimintayksiköiden luonne jne.). Terapian toteuttaminen on joka tapauksessa halvempaa kuin sen toteuttamatta jättämisestä aiheutuva inhimillinen kärsimys, lähipiirin traumatisoivat kokemukset, ylisukupolviset traumat ja kestämättömät seurannaiskustannukset koko yhteiskunnalle. Yksittäiset manualisoidut menetelmät eivät ole ratkaisu suurempaan osaan tarpeesta masennus ja ahdistusoireiden kohdalla. Riskinä on, että tavanomainen kehitykseen kuuluva tulkitaan oireiluksi ja hoidetaan turhaan ja nimetään sairaudeksi. Ja toisaalta se, että lapsi ja nuori, jolla on todellisia vakavia oireita ei saa riittävää tukea, jota tarvitsisi. Pitäisi olla selkeästi terveydenhuollon ammattilaisten (esim. Valvira) arvioimana, että valitut menetelmät ovat riittävän kattavia ja joustavia esitettyyn tarpeeseen. Pitäisi olla valvottu ja arvioitu terapian toteuttajan taustaosaaminen ja taustakoulutus. Kolme suppeaa menetelmää ei vastaa psykososiaalisen tuen tarpeeseen kansallisesti.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Palveluiden yhdenvertainen saatavuus edellyttää aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan yhteistyöalueiden laatimien yhteistyösopimusten lisäksi myös kansallista koordinaatiota. Aluehallintovirastot pitävät mahdollisena, että ajankohtaisesti lyhytpsykoterapian ja psykososiaalisten interventioiden saatavuudessa perustason lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa esiintyy alueellisia eroja, ja joitakin ehdotetun takuun piiriin kuuluvia interventioita voi olla käytössä joillakin alueilla myös erityistason palveluissa. Aluehallintovirastot katsovat, että lainsäädännön onnistunut toimeenpano edellyttää täsmällistä ja tarkkarajaista sääntelyä siitä, missä tilanteissa hoitoon pääsyn määräajasta saisi poiketa. Hoitotakuun määräajoista säätävä nykylainsäädäntö ei ole aina ollut riittävää sen varmistamiseksi, että palvelut järjestetään tarvittaessa määräaikoja lyhyemmässä ajassa potilaan yksilöllisen tarpeen edellyttämä kiireellisyys huomioiden. Lainsäädännön toimeenpano edellyttää aluehallintovirastojen näkemysten mukaan, että omavalvonnassa odotusaikojen seuranta toteutuu hyvinvointialueilla tosiasiallisesti ja jatkuvana. Lainsäädännön onnistunut toimeenpano ja lainsäädännön soveltamisalan ulkopuolelle jäävien interventioiden saatavuuden turvaaminen edellyttävät, että lasten ja nuorten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluissa varmistetaan riittävä taloudellinen ja henkilöstöresurssi. Henkilöstöllä tulee olla riittävästi kouluttautumismahdollisuuksia, joilla varmistetaan tarvittava arviointi- ja menetelmäosaaminen sekä palveluiden toteuttaminen lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Myös ehdotetun takuun piiriin kuuluvien interventioiden ylläpidon jatkuvat kustannukset tulee huomioida riittävällä tavalla hyvinvointialueiden rahoituksessa.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Toimeenpanon onnistuminen edellyttää kansallisia soveltamisohjeita ja selkeää ohjausta, jotta alueellinen yhdenvertaisuus toteutuu.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Tarvitaan selkeät lainsäädännön soveltamisohjeet sekä kansallista koulutusta. Toimeenpano edellyttää myös henkilöstöresurssia sekä riittävää rahoitusta. Esitysluonnoksessa viitattiin STM:n muistioon, jossa oli arvioitu ahdistuksen ja masennuksen hoidon kustannukset huomattavasti suuremmiksi kuin hallituksen esitysluonnoksessa, jossa kyllä todetaan, että laskelmiin liittyy paljon epävarmuutta. Myös kansalaisille suunnattu viestintä uudistuksen sisällöstä tukisi toimeenpanoa, jotta väestölle ei syntyisi epärealistisia odotuksia palvelun saatavuudesta sekä vaikutuksista. Näillä interventioilla ei ratkaista laajempia yhteiskunnallisia ongelmia.
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kansallisen ohjauksen tulee perustua lainsäädännön muutoksiin, ja hyvinvointialueille on rahoitusmallin mukaisesti kohdistettava lisärahoitusta, jos lainsäädännön asettamat vaatimukset muuttuvat. Ohjausta ei tule toteuttaa sitovin henkilöstömitoituksin tai nojautumalla sitovasti määriteltyjen interventioiden lukumäärien seurantaan. Vaikuttavuutta tulisi arvioida kansallisesti yhdenmukaisesti mittaamalla viivettä palveluntarpeen toteamisen ja ratkaisujen saavuttamisen välillä. Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseen tarvittavien menetelmien osalta tavoitteena tulisi pitkällä tähtäimellä olla yhtenäinen kansallinen taso tietyissä palveluvalikoiman perustyökaluissa ja hyvissä käytännöissä. Itsehallinnollisilla hyvinvointialueilla on kuitenkin säilyttävä mahdollisuus täydentää palveluvalikoimaa alueelliset erot huomioivilla menetelmillä. Lainsäädännön ei tule ohjata erillisten sosiaalihuollon ja terveydenhuollon interventioiden rakentumiseen. Kun tavoitteena on sosiaali- ja perusterveydenhuollon palveluiden yhteensovittava toiminta, on järkevämpää rakentaa yhteisesti toteutettavia interventioita, joihin voidaan sujuvasti ohjata asiakkaita ja potilaista sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palveluista hyödyntämällä tarkoitukseen soveltuvaa interventionavigaattoria.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Alueellinen yhdenvertaisuus ja palveluiden saatavuuden yhdenmukaisuus tulee vaatimaan kansallista ohjausta. Lisäksi on pelko siitä, että saavuttaakseen tavoitteet lakisääteisten palveluiden tarjoamisessa, hyvinvointialueet joutuvat tekemään hätiköityjä päätöksiä ostaa nämä palvelut kalliilla yksityisiltä palveluntarjoajilta. Hyvinvointialueen resursseja on lisättävä, jotta palvelut pystyttäisiin pääosin pitämään omissa käsissä.
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Det behövs ett starkt nationellt samarbete för att effektivt kunna koordinera utvärderingen och ibruktagandet av och utbildning i nya verksamhetsmodeller och interventioner. Även inom samarbetsområdena är resurserna för denna typ av verksamhet begränsade och en vettig arbetsfördelning behövs.
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hallitusohjelmaan perustuen Sosiaali- ja terveysministeriöllä (STM) on valmistelussa lainsäädäntöhanke (STM 113:00/2023), jonka tarkoituksena on säätää julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden ja menetelmien palveluvalikoimaan kuulumisen ja kohdentamisen periaatteista palveluiden vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Valmisteltavana olevan lainsäädännön on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2027. Terapiatakuuta koskevassa esityksessä viitataan hallitusohjelmaan tältä osin ja todetaan että, jatkossa selvitetään mahdollisuus säätää kansallisesta toimijasta, jolla on toimivalta linjata sitovasti menetelmien ja palveluiden kuulumisesta palveluvalikoimaan tai rajaamisesta sen ulkopuolelle. Edelleen esityksessä todetaan, että nämä toimenpiteet etenevät käytäntöön kuitenkin vasta myöhemmin, joten esitetyn lainsäädännön toimeenpanoa on ohjattava ja tuettava sekä kansallisin että alueellisin ratkaisuin. Kelan näkemyksen mukaan terapiatakuun piiriin kuuluvien nuorten yhdenvertaisuutta toteuttaisi parhaiten se, että valtakunnallisesti määritettäisiin kaikkia toimijoita koskevalla tavalla käytettävissä/valittavissa olevat menetelmät, psykososiaalisille interventioille asetettavat minimivaatimukset sekä niihin liittyvät koulutukset ja kouluttajatahot. Nyt esitetyn terapiatakuulainsäädännön toimeenpanon kansallisen tukemisen ja ohjaamisen kannalta olisi tärkeää säätää myös väliaikaisesta kansallisesta toimijasta, jolla on toimivalta tehdä edellä mainitut linjaukset siihen saakka, kunnes säädetään lopullisesta toimivaltaisesta kansallisesta toimijasta. Terapiatakuuseen kuuluvien psykososiaalisten hoitojen antaminen edellyttää myös opiskeluterveydenhuollossa henkilöstön kouluttamista. Koulutuskustannusten ja palveluiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta olisi tarkoituksenmukaisinta kouluttaa terapiatakuuta toteuttavaa YTHS:n ja hyvinvointialueiden henkilöstöä samalla tavalla heti terapiatakuun voimaantulosta lähtien. Esityksessä myös todetaan, että terapiatakuuta koskevan lainsäädännön seuranta liittyisi osaltaan Aluehallintovirastoille terveydenhuoltolain 27 §:n 4 momentissa säädettyyn tehtävään järjestää vuosittain lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon kehittämiseksi alueelliset yhteistyökokoukset. Kela toteaa, että terapiatakuun osalta nuorten mielenterveystyötä tulee tarkastella kokonaisuutena, jossa myös YTHS on mukana. YTHS rinnastetaan yleisesti kansallisessa lainsäädännössä yksityiseen terveydenhuollon palveluntuottajaan, vaikka opiskeluterveydenhuollon rahoitus on pääosin julkista. Kela korostaa pitävänsä välttämättömänä, että YTHS:n poikkeuksellinen rooli otetaan huomioon kaikessa kansallisessa ohjauksessa ja terapiatakuulainsäädännön toimeenpanoa tukevissa toimenpiteissä.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Tarvitaan riittävää panostusta menetelmäkoulutukseen ja -ohjaukseen, jotta interventiot ovat laadukkaita ja vaikuttavia. Sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt eivät saa johtaa siihen, että laadukkaista ja vaikuttavista menetelmistä tingitään. Yksi kansallisista toimenpiteistä voisi koskea ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden (alueellista) turvaamista. Onnistuneet interventiot vaativat osaavaa henkilöstöä.
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Rahoituksellinen ohjaus, koulutus, poliittinen ohjaus. Ohjausta siitä, miten terapiatakuuvalikkoa kehitetään. Selvennystä siitä, mikä on yliopistojen ja yliopistosairaaloiden rooli. On tärkeää, että eri puolella Suomea toimivia toimijoita kuullaan.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Lainsäädäntö ei välttämättä tässä muodossaan kaikilta osin edistäisi lasten ja nuorten tarpeenmukaiseen ja oikea-aikaiseen hoitoon pääsyä aiemmissa vastauksissa mainituin perustein. Jos laki kuitenkin esitetyssä muodossa tulisi voimaan, ei lainsäädännöllä tule lukita kansallista ohjausta sitovasti osaamiskeskusmalliin, vaan mikäli sellaisia halutaan perustaa, niiden tulee olla konsultoitavissa ja kyetä tarjoamaan täydennyskoulutusta, palveluita ja ohjausta hyvinvointialueiden tarpeisiin. Kuitenkin ilman päätäntävaltaa ja mahdollisuutta määritellä esimerkiksi hyvinvointialueiden resurssien käyttöä ja palveluiden järjestämistä. Esitys osaamiskeskuksille ohjattavavasta hyvinvointialueiden rahoituksesta on ongelmallinen. Tällöin hyvinvointialueiden palvelut jouduttaisiin tuottamaan entistä niukemmilla resursseilla. On tärkeää, että hyvinvointialueet seuraavat palveluidensa saatavuutta, tarpeenmukaisuutta ja jakavat tietoa käytänteistään sekä resurssien käytöstään. Edellä mainittujen seikkojen lisäksi on haasteellista, että ulkopuolinen taho koordinoisi ja päättäisi palveluiden sisältöön, kohdentumiseen ja alueellisten resurssien jakautumiseen liittyvistä seikoista. Tässä riskinä on nimenomaan helsinkiläisille tarjottavien palveluiden heikentyminen. Sen sijaan olisi oleellista määritellä hyvinvointialueille hoidon pääsyn seurantaan ja raportointiin liittyviä käytäntöjä; mikä taho olisi vastuullinen raporttien vastaanottaja ja mitä tämä kokonaisuus tarkoittaisi hyvinvointialueilta vaadittavien toimenpiteiden kannalta. Kansallisen yhteistyön tekeminen palveluiden kehittämisen osalta on edelleen tärkeää. Kansallista koordinaatiota tarvitaan henkilöstön koulutuksiin, menetelmäohjauksiin, vaadittavaan sertifiointirakenteeseen, kouluttajakoulutuksiin sekä materiaalituotantoon tarvittavilla kielillä. Eri menetelmien käytön juurruttamiseen, ylläpitoon ja kehittämiseen tarvitaan rakenteet. On myös kiinnitettävä huomiota uusien menetelmien löytämiseen ja kehittämiseen nyt puuttuviin tarpeisiin. Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäjällä tulee olla oikeus valita, mitä interventioita käytetään. Lainsäädännön onnistunut toimeenpano edellyttää selkeää porrasteisuutta, jotta terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimijoilla on selkeä ymmärrys omasta roolistaan ja toimintamahdollisuuksistaan. Terapiat etulinjaan -toimintamallissa on jo pyritty parantamaan perustason mielenterveyspalveluiden saatavuutta ja prosesseja yhteistyössä hyvinvointialueiden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Kansallista koordinointia on tarpeen jatkaa myös digitaalisten ratkaisujen kehittämisessä ja käyttöönotossa (esimerkiksi interventionavigaattori). Sosiaalihuollon tietosisältöihin on rakennettava toimenpidekoodit.
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Toimeenpanoon tulee suunnata valtakunnallisia resursseja koordinaatiota, arviointia ja seurantaa varten. Tehy ry pitää tärkeänä, että laki on niin selkeä, että sen toimeenpano ja soveltaminen ei aiheuta tulkinnanvaraisia tilanteita ja että palveluja tarvitsevien lasten ja nuorten yhdenvertaisuus toteutuu aidosti koko maassa. Ohjauksen tulee varmistaa, että lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa palvelut tasalaatuisesti koko maassa niin että alueellisia eroja ei synny.
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Toimeenpano edellyttää, että käytössä on kansallisesti ohjatut palvelurakenteet. Kansallisesti tulisi määrittää, mitä on perusterveydenhuoltotasoinen mielenterveyspalvelu ja kuinka alueiden tulee sitä toteuttaa. Perusterveydenhuoltotasoisen palvelun toteutumista tulisi seurata myös laajemmin, kuin terapiatakuun osalta.
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Valtakunnallisesti olisi täsmällisesti määriteltävä 1) millaisia interventioita on oltava tarjolla eli ns. minimivaatimukset olisi määriteltävä 2) missä tilanteissa niitä tulee tarjota (ja olla tarjoamatta) potilaille 3) mitä on oltava tarjolla niille potilaille, joiden oireet jatkuvat takuun piiriin kuuluvien hoitojen jälkeenkin ja/tai joiden oireet ovat niin vakavia, etteivät he sovellu näihin hoitoihin. Lisäksi on varmistettava, että toimijoilla tuottajilla on realistiset mahdollisuudet kouluttaa työntekijänsä interventioiden käyttöön. YTHS näkemyksen mukaan koulutusta kannattaisi tarjota keskitetysti ja etäkoulutuskanavia hyödyntäen. Terapiatakuu ei saa johtaa hallitsemattomaan tilanteeseen, jossa hoitotakuun vuoksi ostetaan runsain määrin yksittäisiä interventioita ostopalveluna yksityiseltä sektorilta ja asiakkaiden kokonaishoito kärsii. Terapiatakuutta säädettäessä tulee kiinnittää huomiota saatavuuden lisäksi resurssien riittävyyteen kokonaishoidon tarjoamiseksi kohtuullisessa ajassa. Nyt voimassa olevan kiireettömän hoidon hoitotakuu säästäminen johti mm. yleislääkäripulaan ja vuokralääkärihenkilöstön käyttöön.
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Terapiatakuu on yksi askel mielenterveyden haasteiden vähentämiseen ja ennaltaehkäisemiseen, mutta on ensiarvoisen tärkeää, että panostuksia mielenterveyteen tehtäisiin hoidon jokaisella asteella. Mielenterveydelliset haasteet ovat myös luonteeltaan erilaisia, jolloin terapiatakuun sisältyvät palvelut eivät ole kaikille toimivia, eikä niitä voida kaikille suositella. Täten tulee myös jatkaa muiden hoitopolkujen kehittämistä ja niiden saatavuutta on parannettava. Työ mielenterveydellisten haasteiden vähentämiseen on pitkäjänteinen ja monialainen, joka vaati resursseja niin hoitoon kuin muihin yhteiskunnan lapsia ja nuoria tukeviin osiin. Tämän takia vaikutusarvioinnin tulokset ja kohderyhmien kuuleminen on oleellinen askel päätöksenteon jokaisella tasolla.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Todennäköisesti lainsäädäntö edellyttää lisäresursointia mm. henkilöstöön. Kuten edellä lausunnossamme on tuotu esiin, lähihoitajilla on osaamista ja kuten muillekin ammattiryhmille, myös lähihoitajille tulee tarjota täydennyskoulutusta menetelmäkoulutusten suhteen. Kaikkia ammattiryhmiä tarvitaan.
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Lääketieteellinen tiedekunta katsoo, että tarvitaan tämänhetkistä selkeämpää ohjausta yhteistyösopimusten laatimiseen myös sisältöä koskien. Edellä kuvatut puutteet koskien esimerkiksi menetelmien valintaa ja näiden kouluttamista voisi selkeästi antaa hyvinvointialueiden osaamiskeskusten tehtäväksi ja liittää tähän kansallisen koordinoinnin. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta pitää tärkeänä hoitokäytäntöjen yhdenmukaistamista eri hyvinvointialueiden ja HUS:n välille.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • SLL pitää keskeisenä, että kansallista ohjausta ja kehittämistyötä toteutetaan aktiivisesti. Lasten ja nuorten ympäri Suomen tulee olla yhdenvertaisessa asemassa keskenään. Erilaiset tulkinnat psykososiaalisen tuen muodoista voivat johtaa eriarvoistavaan palvelutarjontaan. SLL toivoo, että toimeenpanoa ja sen seurantaa varten perustetaan moniammatillinen seurantaryhmä. Lisäksi lainsäädännön toteutumisesta tulee kerätä palautetta niin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilta kuin palvelun piiriin kuuluvilta lapsilta ja nuorilta.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Hyvinvointialueilla on tärkeää olla aito insentiivi ja velvoite ottaa käyttöön ja kehittää vaikuttavia hoidon menetelmiä ja tarjota niitä yhdenvertaisesti kaikille lapsille ja nuorille. Hyvinvointialueilla ei pidä joutua tilanteeseen, jossa tehdään aluekohtaista ja eriarvoistavaa priorisointia. Akava korostaa valtakunnallisen linjaamisen ja ohjauksen tärkeyttä yhdenvertaisten ja vaikuttavien hoitojen ja palveluiden saamiseksi koko maassa.
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon osalta kansallisen tason roolit kouluttamisessa, menetelmävalinnassa ja arvioinnissa, uusien menetelmien tarpeen arvioinnissa ja menetelmien muokkauksessa sekä palvelutarpeen ja palveluvalikoiman seurannassa ovat selkeytymättömät ja tilanne sekavuuden vuoksi altis väärinkäytöksille ja päällekkäiselle työlle. On myös tarvetta kriittiselle menetelmävalikoiman kustannusvaikuttavuuspohjaiselle karsimiselle niin perusterveydenhuollossa kuin erikoissairaanhoidossakin. THL esittää, että tarvitaan tarkennus koskien voimassa olevaa terveydenhuollon keskittämisasetuksen 4 §:ää, joka koskee alueellisen kokonaisuuden suunnittelua ja yhteen sovittamista. Voimassa olevan sääntelyn mukaisesti yliopistosairaalaa ylläpitävällä hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän tehtävänä on psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito terveydenhuollossa (4 § 1 momentin 6 kohta). Kertyneen kokemuksen perusteella on tarvetta tarkentaa keskittämisasetusta seuraavasti: • hyvinvointialueen ja HUS-yhtymän tehtävänä on psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien osaamisen arviointi ja ylläpito omilla alueillansa. • Tähän tulee liittää hyvinvointialueiden oikeus käsitellä yksilökohtaisia tietoja, joita voidaan käyttää osaamistiedon tarkasteluun. Näin hyvinvointialue voisi tuottaa tarvittavat ryhmäkohtaiset, anonymisoidut tiedot omalle yliopistoklinikalleen ja mahdollisesti kouluttajalle • YTA-alueelle tulisi tiedonsaantioikeus anonymisoidulle ryhmäkohtaiselle tiedolle osaamisen seurantaan omalla YTA-alueellaan. Tästä näkyisi menetelmää käyttävien henkilöiden määrä, toteutuneiden käyntien määrä kokonaisuutena ja per asia-kas, sekä toimintakyvyn ja oireiden muutos kullakin interventiolla. Sosiaalihuoltoon on syytä valmistella vastaavanlainen keskittämisasetus, joka määrittelee vastuu-tahon sosiaalihuollon psykososiaalisen tuen menetelmien arvioinnille ja siihen liittyvälle osaamisen ylläpidolle. Näemme tarpeen kansalliselle toimijalle, joka koordinoisi sosiaali- ja terveydenhuollon käyttämien interventioiden soveltuvuutta, käytettävyyttä ja vaikuttavuutta koskevan arvioinnin yhdessä hyvinvointialueiden, yliopistoklinikoiden, yliopistojen ja mahdollisten muiden tahojen kanssa. Tämä toimija tarvitsisi valtuutuksen ja ohjeistuksen, miten toimitaan silloin kun tietopohja ja resurssit eivät vastaa toisiaan. Päävastuu olisi palvelujärjestelmän ulkopuolella mutta palvelun tuottajien näkemykset tulisivat kuulluksi. Näin varmistetaan potilaan oikeuksien näkökulmasta mahdollisimman objektiivinen arviointi ilman, että palvelujärjestelmän säästöpaineet tai muut tekijät pääsevät ratkaisevaan rooliin. Menetelmäkouluttamisesta vastaaminen sopii THL:n arvioimana edelleen koulutuksen instituutioille eli psykoterapian osalta yliopistoille, ja psykososiaalisten interventioiden osalta se soveltuisi ammattikorkeakouluille. Näin varmistetaan parhaimmin myös koulutuksen pedagoginen osaaminen ja kehitys, laatu ja vaikuttavuus, sekä perus- ja täydennyskoulutusten jatkumon koordinointi. Myös koulutusten koordinoinnin resurssia voitaisiin tarjota perustehtävältään pedagogisista instituutioista. Suomessa on jo ennestään tunnustettuja vaikuttavuuden arvioinnin tahoja. THL kannattaa tutkimustiedon, palveluvalikoiman suositusten, valtakunnan tason toimijoiden, kokemusasiantuntijoiden ja palvelujärjestelmän edustusta, kun psykososiaalisten menetelmien palveluvalikoimasta päätetään. Suomessa on käytössä ja koulutetaan sellaisia menetelmiä, jotka tiedetään vaikuttavaksi ja joille on tarvetta, mutta joiden saatavuus ei ole yhdenvertaista. Esimerkkinä tästä on nuorten käytös- ja päihdehäiriöiden tai rahapeliriippuvuuden hoitoon sopivat Käypä hoidon ja Palkon suositusten mukaiset psykososiaaliset hoidot. Olisi hyvä sopia, kuka koordinoi tällaisen menetelmän kouluttamista niin että yhdenvertainen saatavuus voidaan turvata. Siltä osin kuin valmiita vaikuttavaksi osoitettuja menetelmiä ei tunnisteta, tulisi luoda tutkimus-pohjaa kartoittavalle, kokoavalle ja soveltavalle työlle pysyvä rakenne ja varmistaa sen rahoitus. Tässä vaiheessa kiireellisimpinä tarpeina olisivat nuorten syömishäiriöiden ja päihdehäiriöiden perustason menetelmän kehittäminen kansainvälisen tiedon pohjalta. Työssä tarvittaisiin yhteistyötä menetelmäadaptoinnin ja kyseisen psykoterapeuttisen teorian tietopohjan sekä käytännön työn tekijöiden välillä.
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Taloudellista panostusta hyvinvointialueille, jotta työntekijäresurssi on mahdollista saada vastaamaan palvelutarvetta.
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Terapiatakuun saatavuudesta ja riittävyydestä sekä alueellisesta yhdenvertaisuudesta on tärkeää kerätä systemaattisesti tietoa. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kirjaamisen ja raportoinnin osaaminen tulee varmistaa valtakunnallisesti. Saatuja seurantatietoja tulee myös hyödyntää. Lain toimeenpanon epäkohdista saadaan tietoa muutoksenhakujen, muistutusten ja kanteluiden kautta. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon asiakkaat ovat kuitenkin epätasa-arvoisessa asemassa oikeusturvakeinojen suhteen. Sosiaalihuollossa asiakkaille annetaan kirjallinen ja muutoksenhakukelpoinen päätös, kun taas terveydenhuollossa potilaiden ainoa oikeusturvakeino on muistutuksen tai kantelun tekeminen. Lasten ja nuorten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on huolestuttavaa, ettei lakiesityksessä esitetä muutoksia oikeusturvakeinoihin, vaikka muistutus ja kantelu todetaankin oikeusturvakeinoina heikoiksi. Omavalvonnallisen käsittelyn tulisi olla epäkohtien korjaustoimenpiteenä ensisijainen. Sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalaki (741/2023, 23 §) velvoittaa palvelunjärjestäjää varmistamaan omavalvonnalla sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien lainmukainen hoitaminen. Palvelunjärjestäjän on valvottava toimintaansa siten, että sosiaali- ja terveydenhuolto on sisällöltään, laajuudeltaan ja laadultaan sellaista kuin asiakkaiden ja potilaiden tarve ja turvallisuus edellyttävät. Palvelunjärjestäjän on otettava toiminnassaan huomioon, että sosiaalihuollon asiakkaiden ja potilaiden palvelut toteutetaan yhdenvertaisesti. Mahdolliset epäkohdat tulee korjata kohtuullisessa määräajassa ja asiakas- tai potilasturvallisuutta vaarantavien epäkohtien ja puutteiden osalta välittömästi (25§). Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä on lakisääteinen oikeus ja velvollisuus ilmoittaa toiminnasta vastuussa olevalle tai toimintaa valvovalle henkilölle salassapitosäännösten estämättä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavista epäkohdista (29§). Terapiatakuun toteutumista ja sen vaikuttavuutta tulee seurata myös keräämällä lapsilta ja nuorilta sekä heidän läheisiltään palautetta. Kokemustietoa tulee analysoida ja hyödyntää lain toteutumisen valvonnassa. Paitsi lain toimeenpanon, myös alueellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii kansallista ohjausta.
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Vähintään YTA aluetasoista vertailua tulee olla integraation toimivuudesta ja tasapuolisuudesta. TKI toiminnan yhteydessä on ohjattava resurssia sosiaalihuollon vaikuttavuuden arviointiin ja tutkimusperusteiseen arviointiin niiden menetelmien osalta, joita 25 §:n perusteella käytetään. Hyvinvointialueet eivät voi ainoastaan yksin omatoimisesti harjoittaa priorisointia alueellaan, vaan ohjauksen ja linjausten on oltava valtakunnallisia.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Lastensuojelun Keskusliitto pitää hyvänä, että luonnoksessa on pohdittu mielenterveyspalveluita yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Luonnoksessa todetaan, että: “Yhdenvertaisuuden turvaaminen myös mielenterveyteen liittyvissä palveluissa on keskeinen osa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista.” Keskusliitto kuitenkin huomauttaa, että eri hyvinvointialueilla voi olla erilaisia käytäntöjä toteuttaa lasten ja nuorten terapiatakuuta. Onkin tärkeää, että sosiaali- ja terveysministeriö antaa riittävää ohjausta ja tukea hyvinvointialueille ehdotettujen lakimuutosten toimeenpanoon, jotta voidaan turvata lasten ja nuorten mahdollisimman yhdenvertainen pääsy esityksessä ehdotettuihin mielenterveyspalveluihin jokaisella hyvinvointialueella ja Helsingissä. Keskusliitto korostaa, että lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin kuuluvat interventiot on oltava yhdenvertaisesti kaikenlaisille lapsi- ja nuorisoryhmille saavutettavia. Toimeenpanossa on huomioitava, että esimerkiksi sijaishuollossa olevien lasten, maahanmuuttajien, pakolaisten, vammaisten, seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ja eri kieliryhmiin kuuluvien lasten tarpeet on huomioitu niin, että myös nämä lapset ja nuoret voivat hakeutua terapiatakuun piiriin.
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Onnistuneen toimeenpanon kannalta on välttämätöntä, että käytössä olevia ja käyttöön otettavia hoitomenetelmiä tulisi voida päivittää uuden tieteellisen tiedon kertymisen myötä. Esitys ei kuitenkaan tunnista yliopistojen ja korkeakoulujen roolia: korkeakoulut seuraavat uusinta tutkimustietoa Suomessa ja kouluttavat mielenterveyden ammattilaisia, kuten psykologeja, erikoispsykologeja ja psykiatrian erikoislääkäreitä, sekä koordinoivat psykoterapeuttikoulutuksia. Myös nykyinen Suomen hoitojärjestelmässä tehdystä vaikuttavuustutkimuksesta on tehty yliopistoissa ja korkeakouluissa (kuten IPC-menetelmän alustava tutkimus sekä Ihmeelliset vuodet ja Voimaperheet -menetelmien tutkimus). Esitystä tulisi siis muuttaa siten, ettei vastuu hoitomenetelmien valinnasta olisi yksinomaan hyvinvointialueilla ja YTA-alueilla, vaan valintaan osallistuisivat myös mielenterveysalan ammattilaisia kouluttavat korkeakoulut ja yliopistot. Tämä on tärkeää, koska vastuu monien lasten ja nuorten terapiatakuuseen liittyvien lähestymistapojen tai menetelmien kouluttamisesta ei voi jäädä vain hyvinvointialueille, vaan rahoitusta menetelmien käyttämiseen ja tutkimiseen ohjattaisiin myös yliopistoille ja korkeakouluille, jotka kouluttavat uusia ammattilaisia ja voivat turvata uusimman tutkimusperustaisen osaamisen saamisen jo peruskoulutuksen aikana. Jos esitys toteutetaan nykymuodossaan ja valmistuville terveydenhuollon ammattilaisille halutaan valmiudet käyttää lasten ja nuorten terapiatakuun sisältämiä menetelmiä, korkeakouluilla on oltava vastuu opetuksen sisällöistä ja toteuttamisesta. Tämä puolestaan edellyttää sitä, että korkeakouluilla on todellinen mahdollisuus vaikuttaa lasten ja nuorten terapiatakuun menetelmiin. Esityksessä tulisi lisäksi huomioida, että yliopistot ja korkeakoulut vastaavat jo nykyisellään monista terveydenhuollon ammattilaisten täydennyskoulutuksista (kuten erikoispsykologikoulutukset, psykoterapiakoulutukset ja erikoislääkärikoulutukset). Esityksessä tulisikin siis näkyä yliopistojen ja korkeakoulujen sekä hyvinvointialueiden yhteistyö lisä- ja täydennyskoulutusten toteuttamisessa sekä niiden valinnassa. Esitys ei myöskään nykymuodossaan huomioi, miten uusia tutkimusperusteisia hoitomenetelmiä tulisi kouluttaa jo terveydenhuollon peruskoulutuksissa, jotta valmistuvat ammattilaiset hallitsisivat mahdollisimman hyvin uusimmat tutkimusperustaiset hoitomenetelmät. Jos lasten ja nuorten terapiatakuu toteutetaan nykymuodossaan, valmistuvat opiskelijat tarvitsisivat välittömästi valmistumisensa jälkeen uusia maksullisia lisäkoulutuksia esityksen sisältämiin menetelmiin. Siksi esitystä tulisi muuttaa siten, ettei vastuu hoitomenetelmien kouluttamisesta olisi pelkästään hyvinvointialueilla, koulutusvastuu ja siihen liittyvää rahoitusta menetelmien käyttämiseen ja tutkimiseen ohjattaisiin myös korkeakouluille, jotka kouluttavat uusia ammattilaisia ja voivat turvata uusimman tutkimusperustaisen osaamisen saamisen jo peruskoulutuksen aikana. Esityksessä tulisi myös huomioida, että nykyisessä hallitusohjelmassa lasten ja nuorten terapiatakuun toteutus on linkitetty psykoterapian kaksiportaisuuden toteuttamiseen (ja liittämiseen psykologikoulutusten yhteyteen). Esitys ei nykyisellään kuitenkaan ota kantaa kaksiportaisen psykoterapeuttikoulutuksen toteuttamiseen eikä koulutuksen sisältöön, mutta rajaamalla terapiatakuun sisältämiä menetelmiä tosiasiallisesti rajoittaa mahdollisuuksia toteuttaa psykoterapeuttikoulutuksen kaksiportaisuus. Tämä on ongelmallista, sillä samalla kun kaksiportainen psykoterapeuttikoulutus toteutetaan, sen pitäisi olla linjassa lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamisen kanssa. Jotta nykyinen esitys ei tosiasiassa rajoittaisi psykoterapeuttikoulutuksen kaksiportaisuuden toteuttamistapoja, nykyistä esitystä tulisi muuttaa menetelmäkeskeisestä tarvekeskeisemmäksi ja tunnistaa Suomessa käytettävien ja yksilöllisiin tarpeisiin räätälöityjen sekä mm. Käypä hoito -suosituksissa lähestymistavoiltaan vaikuttaviksi todettujen laaja-alaisten interventioiden vaikuttavuus.
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Kts. kohta 7.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Koko lausunto, ks. kohta 12.
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Tarvitaan kansallista linjausta siitä, mitä interventioita tarjotaan vähimmäisvaatimuksena ja miten annettujen interventioiden vaikuttavuutta seurataan. On varmistettava hyvinvointialueiden realistinen mahdollisuus mm. huolehtia  jatkokoulutuksista suhteessa toimeenpanon rahoituksen tosiasialliseen käytettävyyteen. Vastuiden lisääntyessä tulee kansallisesti ja lakimuutoksin määrittää, mistä työstä voidaan keventää/luopua, jotta terapiatakuun vaatimukset voidaan hyvinvointialueella realistisesti toteuttaa. Tarvitaan keskitetty toimija, joka vastaa yhdenvertaisuuden seuraamista, valvonnasta ja esim. valittavien menetelmien kouluttamisesta huomioiden kilpailuasetelma ja suosimisperiaate. Tulee luoda YTA/Kansallisen tason tukirakenteet, jotka turvaavat ja tukevat toiminnan edellytyksiä.  Terapiatakuulain ja oppilas- ja opiskelijahuoltolain yhteensovittaminen lainsäädännöllisesti OKM:n ja STM:n toimesta.
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Lainsäädännön onnistunut toimeenpano edellyttää riittävästi resursoituja sosiaali- ja terveyspalveluita, sekä hyvinvointialueita. Erityistä huomiota tulee kiinnittää oppilaitosten, oppilas- ja opiskelijahuollon, YTHS:n sekä hyvinvointialueiden väliseen yhteistyöhön. Eri palveluntarjoajien välillä liikkuminen ei saa viivästyttää hoitoon pääsyä tai asettaa nuorta eriarvoiseen asemaan. Samalla tulee kiinnittää huomiota koulutetun sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan saatavuuteen sekä palveluiden riittävään resursointiin. Yksin terapiatakuu ei myöskään riitä ratkaisemaan lasten ja nuorten kasvaneita mielenterveyshaasteita. Tarvitaan aktiivisia toimia mielenterveyden ongelmia aiheuttavien rakenteiden purkamiseksi, sekä toisaalta ongelmien ennaltaehkäisyyn koko väestön mittakaavassa.
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Toimeenpanoa tulisi seurata aktiivisesti yhteistyössä hyvinvointialueiden edustajien kanssa. Tämä edistää lain toimeenpanoa yhdenvertaisesti koko maassa. Myös taloudellisten vaikutusten arviointi ja seuranta ovat välttämättömiä toteuttaa kansallisesti. Taloudellisten vaikutusten arviointiin sisältyy merkittävää epävarmuutta ja esim. lyhytterapioiden kustannukset voivat kasvaa merkittävästi kysyntävaatimusten noustessa.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ks. edellä
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Lainsäädännön toteuttaminen edellyttäisi lisäresursointia sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluihin. Kansallinen ohjaus ja mm. menetelmien ylläpito on toivottavaa, että alueilla sovellettaisiin lainsäädäntöä yhdenmukaisin periaattein ja esim. määriteltäisiin erilaisten hoito- ja tukimuotojen kehitystä ja implementointia. Yksittäisten hyvinvointialueiden on vaikea säilyttää menetelmäosaaminen hyvällä tasolla. Ohjauksen tulisi ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon erilaiset tarpeet ja vahvistaa erityisesti sosiaalihuollon ammattilaisten osallistamista omaa substanssiaan koskevissa kysymyksissä.
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Jotta tuki kohdistuisi oikein ja olisi yksilön kannalta vaikuttavaa, tulee lasten ja nuorten kokonaistilanteen selvittäminen (sis. kielellisten ja oppimisen vaikeuksien sekä neuropsykiatrisen piirteistön kartoittamisen) kirjata osaksi takuuta ennen hoitopäätösten tekemistä. Tämä on tärkeää, jotta pystytään tukemaan myös lapsen haasteiden moninaisia syitä. Lisäksi tarvitaan laajempi kirjaus siitä, mitkä palvelut kuuluvat takuun piiriin ja missä tilanteissa niitä tulee tarjota.
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • Kansallisesti tulee ohjata riittävä rahoitus ja resurssit henkilöstön koulutukseen ja tehtävien toteuttamiseen.
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Psykoterapeuttisten ja psykososiaalisten menetelmien arviointi ja niiden osaamisen ylläpito on tarkoituksenmukaista toteuttaa valtakunnallisesti tai hyvin tiiviissä valtakunnallisessa yhteistyössä. Hallitusohjelmaan sisältyvät kansalliset kehittämistoimet (palveluiden ja menetelmien palveluvalikoimaan kuulumisen ja kohdentamisen periaatteista palveluiden vaikuttavuuden ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi) ovat tältä osin kannatettavia.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Terapiatakuun ohella mielenterveyshaasteiden ennaltaehkäisyyn olisikin panostettava kaikilla hoidon portailla. Esimerkiksi hoitopolkujen alussa olisi edistettävä erilaisten laajempien oma- ja itsehoidollisten suositusten ja ohjeistusten käyttöönottoa ensimmäisenä palveluportaana. Vaikka terapiatakuuta nyt toteutetaankin, on mielenterveyden oireiluun kyettävä vastaamaan myös muilla kuin takuuseen sisällytettyjen psykososiaalisten interventioiden osalta. Esimerkiksi masennuksen, ahdistuneisuuden, uupumuksen tai elämäntilanteen yleisen hallitsemattomuuden tunteen seurauksena tarvittavan ja sopivan mielenterveyden tukipalvelun kartoittaminen voi olla prosessina monivaiheinen ja raskas. Palveluntarve on kuitenkin syytä selvittää huolellisesti, sillä lyhytinterventioon perustuvaa hoitoa ei voida suositella kaikille lievistä oireilusta kärsiville lapsille ja nuorille. Mielenterveyden hoidon kehittämistyössä on mahdollista hyödyntää digitaalisia kanavia, tekoälyä ja muita saavutettavia ja automatiikkaa hyödyntäviä palveluita. Samalla oma- ja itsehoidolliset palvelut ja tietokokonaisuudet voisivat ohjata ottamaan yhteyttä sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajaan, mikäli omaehtoisempi, mutta kuitenkin ohjattu hoito ei tunnu riittävän tai mielenterveyteen liittyvät haasteet syventyvät. Myös nämä vaativat mahdollisesti jatkossa kansallisten toimenpiteiden täsmentämistä ja kehittämistyötä. Hallituksen esitykseen olisikin syytä täydentää, milloin terapiatakuun alaisia määräaikoja esitettäisiin mahdollisesti täsmennettäväksi tai muutettavaksi. Mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tarjotun tuen kehittämisen kannalta tarvitaan pitkäjänteistä kehittämistyötä, jotta oireiluun ja sen juurisyihin voidaan puuttua aikaisempaa paremmin.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Terapiatakuu ei saa johtaa tilanteeseen, jossa hoitotakuun vuoksi tehdään hätiköityjä yksittäisiä ostopalveluita yksityiseltä sektorilta, jolloin yksilön kokonaishoito ei ole selkeästi kenenkään hallinnassa. Vaatii kansallisen ohjauksen ja ohjeistuksen, jotta alueellinen yhdenvertaisuus toteutuu, etteivät alueelliset erot pääse kasvamaan liian suuriksi.
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Esitettyjen lakimuutosten ja hallituksen esityksen lisäksi lainsäädännön selkeä soveltamisohje varmistaisi onnistuneen ja yhdenmukaisen toimeenpanon. Soveltamisohje ja siihen liittyvät kansalliset koulutukset olisi hyvä olla tarjolla hyvissä ajoin ennen lainsäädännön voimaan astumista. Terapiatakuun toteuttaminen edellyttää merkittävässä määrin uuden henkilöstön palkkaamista perustason palveluihin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöstössä on vaihtuvuutta ja koulutuksen tarve on jatkuva, myös menetelmätyönohjausta tarvitaan. Rahoituksen perusteena olevien kustannusarvioiden tulee olla realistisia ja huomioida edellä mainittujen lisäksi esimerkiksi tulkkipalveluiden tarve erityisesti alueilla, joissa vieraskielisen väestön osuus on merkittävä. Terapiatakuun toteuttamiseen tarvittava riittävä rahoitus on turvattava.
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Julkisen sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnan tulee olla riittävää ja vaikuttavaa. On varmistettava, ettei hoitotakuuta kierretä ja asiakas pääsee tosiasiallisesti palveluiden pariin määräajan puitteissa. Valvonnassa korostuu hyvinvointialueiden velvollisuus hankkia palveluita ulkopuolelta, jos niiden oma palvelutuotanto ei pysty vastaamaan asukkaiden tarpeeseen.
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Valtakunnallisesti olisi täsmällisesti määriteltävä 1) millaisia interventioita on oltava tarjolla (minimivaatimus) ja tämä tulisi tehdä tavalla, joka ei muodosta monopolia yhdelle taholle (esim. "KLT tai vastaava..." / "Mielenterveystalon ohjattu omahoito tai vastaava...") 2) missä tilanteissa niitä tulee tarjota (ja olla tarjoamatta) potilaille 3) mitä on oltava tarjolla niille potilaille, joiden oireet jatkuvat takuun piiriin kuuluvien hoitojen jälkeenkin ja/tai joiden oireet ovat niin vakavia, etteivät he sovellu näihin hoitoihin. Lisäksi on varmistettava, että hyvinvointialueilla on realistiset mahdollisuudet kouluttaa työntekijänsä interventioiden käyttöön (esimerkiksi vuoden 2024 koulutusmäärärahat on pitkälti jo allokoitu, joten jos 05/2025 täytyy olla käytössä laajalti enemmän interventioita kuin nyt on, on koulutusta tarjottava edelleen keskitetysti esimerkiksi TE-hankkeen tavoin). On jollain tavalla varmistuttava siitä, että terapiatakuu ei johda hallitsemattomaan tilanteeseen, jossa hoitotakuun vuoksi ostetaan runsain määrin yksittäisiä interventioita ostopalveluna yksityiseltä sektorilta ilman, että potilaiden kokonaishoito on kenenkään käsissä ja ilman, heidän jatkohoidon tarpeensa tulee intervention päätyttyä kohtuullisessa ajassa arvioitava.
      • 11. Hallituksen keväällä 2024 tekemä päätös perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentämisestä 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen tulee kiireettömän hoidon osalta vaikuttamaan ensimmäisen hoitotapahtuman järjestämisen enimmäisaikaan perusterveydenhuollossa. Edellyttäisikö tämä muutos toteutuessaan mielestänne muutoksia terapiatakuusääntelyyn?*
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Kyllä
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Kyllä
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei kantaa
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei kantaa
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Ei kantaa
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Kyllä
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Kyllä
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Ei kantaa
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Kyllä
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Ei kantaa
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Kyllä
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Ei
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Kyllä
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Kyllä
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Ei
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei kantaa
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Ei kantaa
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Kyllä
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Kyllä
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Kyllä
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Kyllä
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kyllä
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei kantaa
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Kyllä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Ei kantaa
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Kyllä
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ei kantaa
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Kyllä
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • Kyllä
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Kyllä
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Ei kantaa
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Ei
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Ei kantaa
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Kyllä
      • Perustelut ja mahdolliset ehdotukset*
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Hoitotakuun pidentäminen kiireettömän hoidon osalta heikentää voimakkaasti nuorten hoitoon pääsemistä. Etenkin voimakkaimmin oireilevat nuoret tarvitsevat usein lääkärin arviota lääkehoidon ja erikoissairaanhoidon tarpeen arvioimiseksi. Mikäli perusterveydenhuollossa järjestetään terapiatakuulainsäädännön puitteissa matalalla kynnyksellä terapiaa lievemmin oireileville nuorille, saattavat voimakkaasti oireilevat ja eniten apua tarvitsevat nuoret jäädä tällöin hoidon ulkopuolelle. Perusterveydenhuollon valikoimassa olevat terapiamenetelmät ovat tavallisesti riittämättömiä ja usein myös soveltumattomia vaikeammin oireileville nuorille. Riittämättömän tai muuten vääränlaisen hoidon tarjoaminen nuorelle saattaa aiheuttaa pettymiskokemuksen, joka osaltaan voi hankaloittaa hoitosuhteen luomista myöhemmin tarkoituksenmukaisessa hoitoyksikössä. Hoitojärjestelmää kohtaan syntyvää epäluottamusta on tärkeä pyrkiä välttämään. Käytännössä tämä hoitotakuuajan pidentäminen voi johtaa siihen, että huono-osaisimmat ja eniten oireilevat nuoret tulevat voimaan entistäkin huonommin lieväoireisten saadessa apua helpommin.
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Perustelut ja mahdolliset ehdotukset: Lähes kaikki hyvinvointialueet olivat THL:n tilastojenkin mukaan perusterveydenhoidossa päässeet lähelle 14 vrk hoitotakuuaikaa. Vaikka osa nuorista, esim. korkeakouluopiskelijat voisivat opiskelijaterveydenhuollon palveluiden kautta päästä nopeammin terapian aloitukseen, olisi tämä taas epäyhdenvertaista esimerkiksi ns. haavoittuvassa asemassa oleville vammaisille lapsille ja nuorille, joiden erityinen terapian tarve on todettu mm. THL:n kouluterveyskyselyissä. Perusterveydenhoidon hoitotakuuaika pitäisi palauttaa 14 vrk ja terapiatakuun osalta olla sama yhtenäinen 28vrk kaikille lapsille ja nuorille, riippumatta siitä, mikä heidän taustayhteisönsä on.
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Lausunto kokonaisuudessaan kohdassa 12
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • -
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • -
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Vi är mer än jätte fundersamma över hur detta eventuellt kan förorsaka utmaningar för barn/unga/familjer att få hjälp och stöd, hur säkra att processerna från olika enheten/avdelningar genomför terapigarantin jämlikt (dvs om barnet kommer först via hvc eller barnskyddet eller elevvården). Vi vill även föra fram vår oro över barn tex med olika funktionsnedsättningar och deras rätt till att få hjälp oc stöd, speciellt på sitt modersmål. Vi vill föra fram att man även behöver ta hänsyn till de geografiska ”utmaningar” vi i Finland har.
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Kuten muissakin lausunnoissa tulee esille, on tärkeää panostaa siihen, että terapiatakuun piiriin kuuluvat palvelut alkavat viipymättä. Erityisesti matalan kynnyksen palveluissa tuen tarpeen ilmetessä tuki on aloitettava mahdollisimman pian. SOS-Lapsikylä yhtyy Lastensuojelun keskusliiton lausuntoon myös siten, että on tärkeää huomioida varhaisen puuttumisen mahdollisuudet ehkäistä vakavampia mielenterveysongelmia sekä se, että lapsuus- ja nuoruusiän mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoito on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Det krävs en klar och tydlig avgränsning av terapigarantins maximitid från primärvårdens maximitid. Risken att primärvårdens vårdgaranti till följd av servicekedjornas uppbyggnad inom vården hindrar terapigarantin från att uppfylla sin maximitid finns exempelvis i de fall där den unga har uppsökt en allmänläkare för läkarremiss.
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • -
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Behovet av vård måste bedömas innan interventionen påbörjas. Psykosocial intervention kan inte påbörjas förrän vårdbehovet har definierats.
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • -
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • HYY näkee hoitotakuun kolmen kuukauden odotusajan hoidontarpeen arvioksi mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä. HYY näkee mielenterveyskysymyksissä näin pitkän odotusajan hoitoprosessin alkuarvioon pääsemiseksi riskinä, joka voi lisätä nuoren hoidontarvetta sekä vaikeuttaa opintojen etenemistä entisestään. Alkuarvio tulee toteuttaa siten, että terapiatakuun piiriin kuuluva nuori tai opiskelija tulee ohjatuksi tarkoituksenmukaisen hoidon piiriin viipymättä.
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Ei ehdotuksia
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Riskinä on lasten joutuminen epätasa-arvoiseen asemaan sen mukaan, mitä reittiä pitkin apua lähdetään etsimään. Usein lapsen psyykkiset ongelmat tulevat esiin somaattisen terveydenhuollon yhteydessä.
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Hoitotakuun pidentäminen tulee mahdollisesti lisäämään kiireettömään hoitoon pääsyn odotusaikoja myös lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Jos muutos toteutetaan, terapiatakuusääntelyn osalta tulee arvioida, voiko mielenterveyspalveluiden kriteerit olla lyhyemmät kuin mitä ne ovat perusterveydenhuollossa.
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Lasten ja nuorten kohdalla varhainen arvio ja interventio arvion jälkeen ennaltaehkäisee vakavampia oireita.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Mikäli perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen kolmeen kuukauteen toteutuu, lasten ja nuorten terapiatakuun alkuarvioon pääsemiselle on säädettävä oma aikarajansa. Alkuarvion laatua on vaikea seurata, samoin kuin sitä, tarjotaanko takuun täyttämiseksi epätarkoituksenmukaisesti soveltuvia hoitoja, jolloin tähän laadulliseen kysymykseen saadaan käytännössä vastaus vasta valvontaviranomaisten valvontakäytännössä.
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Hoitotakuu (3 kuukautta) on liian pitkä aika lapsille ja nuorille odottaa hoidontarpeen arviota mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Tutkimusten mukaan hoito on vaikuttavinta silloin, kun se aloitetaan mahdollisimman pian tarpeen toteamisesta. Tarpeeksi ajoissa aloitetulla hoidolla ehkäistään myös raskaampien hoitojen tarvetta myöhempänä ajankohtana. Varhaisessa vaiheessa aloitettu hoito, joka perustuu riittävään arviointiin, on myös kustannustehokasta. MIELI ry katsoo, että terapiatakuun tavoitteita lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisystä ja hoidon saatavuuden parantamisesta perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollon palveluissa ei ole mahdollista saavuttaa kolmen kuukauden hoitotakuun puitteissa. MIELI ry katsoo, että hallituksen esitysluonnosta tulee täydentää säädöksillä lyhytpsykoterapian tai siitä johdetun intervention tarpeen arvioinnin aloittamisesta seitsemän arkipäivän sisällä sekä arvioinnin valmistumisesta enintään kolmen kuukauden sisällä.
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Emme ota tarkempaa kantaa tähän.
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Terapiatakuusääntely tulee aloittaa mahdollisimman nopeasti, hoitotakuun pidentäminen vaarantaa lasten ja nuorten hyvinvointia ja kokonaisvaltaista terveyttä. Samalla se vaikuttaa perheiden kokonaisvaltaiseen terveysteen. Lasten ja nuorten sekä perheiden tukeminen vaatii erityisosaamista, jota välttämättä perusterveydenhuolto ei pysty täyttämään. Hyvinvointialueilla tulisi olla perheitä varten oleva psykososiaalisen tuen yksikkö, jossa koko perhettä hoidetaan systeemisellä otteella.
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Esitetyn säännöksen piiriin ei kuuluisi itsehoito, joka toteutuu omatoimisesti palvelujärjestelmän ulkopuolella, eikä omahoito eri muodoissaan. Omahoitoihin liittyy itsehoidon lisäksi lyhyt terveydenhuollon ammattilaisen ohjaus, joka voi vaihdella puhelinsoitosta muutamaan tapaamiseen. Esitettyä säännöstä ei sovellettaisi myöskään vastaanottokäynteihin, joissa lapselle, nuorelle tai perheelle annetaan vapaamuotoista psykososiaalista tukea, neuvontaa tai ohjausta. Näiden katsotaan lähtökohtaisesti toteutuvan perusterveydenhuollon 51 a §:n 1 momentissa tarkoitetun 14 vuorokauden hoitotakuun puitteissa osana hoitavan työntekijän antamaa hoitoa ja omahoidon tukea. Jos hoitotakuu muuttuu 3 kuukauteen, on nurinkurista, että terapiatakuun piiriin kuuluvia interventioita pitäisi saada nopeammin kuin edellä mainittua matalimman kynnyksen tukea ja hoitoa. Terapiatakuun liittyviä palveluita pitää pystyä järjestämään ja tarjoamaan lapselle, nuorelle ja hänen huoltajilleen nopeammin kuin 3 kuukauden määräajassa. Mikäli palveluita joudutaan odottamaan on riskinä se, että tilanne pahenee ja kriisiytyy. Muutostarve tässä kohdin on hoitotakuulainsäädännön muutosehdotuksessa, ei terapiatakuulakiehdotuksessa.
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Pidempi määräaika hoitotakuulle kuin terapiatakuulle on epälooginen. Lisäksi erilaisten määräaikojen kirjo aiheuttaa hämmennystä ja epäselvyyttä ja on sosiaali- ja terveydenhuoltoa kuormittavaa. Määräaikoja on tärkeää yhtenäistää ja ymmärtää lasten tai nuorten hoito sosiaali- ja terveydenhuoltoa tarpeenmukaisesti yhteensovittavaksi kokonaisuudeksi.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • On varmistettava, että terapiakuun mukainen hoitoon pääsy toteutuu. Kolme kuukautta on liian pitkä aika lapsille ja nuorille odottaa hoidontarpeen arviota: palveluun on päästävä hoitotakuuta nopeammin. Hoitoon pääsyä on seurattava kattavasti valtakunnallisesti. MIELI ry katsoo, että lasten ja nuorten hoidon tarpeen arvio mielenterveyteen liittyvissä asioissa tulee järjestää seitsemässä vuorokaudessa – olemme tästä samaa mieltä.
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen 3 kuukauteen vaikuttaa oleellisesti terapiatakuuseen, ja edellyttää, että koko lainsäädäntö mietitään ja kirjoitetaan uudelleen. Terapiatakuun käynnistyminen edellyttäisi useita erilaisia toimenpiteitä ennen terapiajonoon pääsyä: kokonaisvaltaisia arvioita, somaattisia tutkimuksia, tukea ja 1. portaan nopeita hoitoja. Mikäli nämä kaikki jäävät pois, tulee terapiasta ensilinjan hoito, mikä olisi selkeästi hoitosuositusten vastainen toimintatapa. Terapiatakuusääntely tulee näin ollen kirjoittaa uudestaan huomioiden perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentyminen eli esitystä tulee korjata sisältöjen ja takuuaikojen osalta kompensoimaan perusterveydenhuollon hoitotakuun muutokset Käytännössä laki edellyttää niin suuria muutoksia, että sen voimaantuloa tulisi lykätä vuoden 2026 alkuun. Samalla ehdittäisiin säätää kansallisesta ja YTA-tasoisista osaamiskeskuksista keskittämisasetuksella, sekä valmistautua asiaan kunnolla.
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Käytännössä koko laki pitäisi suunnitella uudestaan, koska perusterveydenhuollon hoitotakuun siirtyminen terapiatakuuta pidemmälle vie pohjan 1kk terapiaan pääsyyn perustuneelta järjestelmältä. Pahimmillaan tämä muutos tekee terapiatakuulainsäädännöstä vaarallisen, koska se kannustaa pistemäiseen ”terapiaan kuukaudessa” ratkaisuun kokonaisvaltaisten arviointimallien ja palveluketjun kehittämisen sijaan. Nykyisessä tilanteessa palvelujärjestelmän ensimmäinen hoitomuoto on takuussa kuvattu terapia. Tämä ei ole lasten ja nuorten kannalta tarkoituksenmukaista. Myös lakiesityksen kustannusvaikuttavuuslaskelmat on tehty sen varaan, että ennen terapiaa on tarjottu ja kokeiltu muita hoitomuotoja. Mikäli nämä jäävät pois, nousee takuun toteutumisen hinta merkittävästi. Käytännössä käynee niin, että saatavilla oleva henkilökunta ei mitenkään riitä, mikäli kaikki psykososiaalista tukea tarvitsevat lapset ja nuoret ohjataan takuun tarkoittamaan kasvokkaiseen terapiaan. Käytännössä laki pitäisi siis kirjoittaa uudestaan takaamaan porrastettu hoitomalli, eli takuun piiriin pitäisi lisätä lainsäädännöstä muuten poistuva oikeus saada ensilinjan hoitoja noin viikossa. Samalla sen voimaantuloa tulisi lykätä vuoden 2026 alkuun, säätää kansallisesta ja YTA-tasoisista osaamiskeskuksista keskittämisasetuksella, sekä järjestää hyvinvointialueille tukea valmisteluajaksi.
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Lasten ja nuorten avun ja tuen saanti täytyy priorisoida kaikissa palveluissa, sillä perusterveydenhuollon 3 kk on haastava, kun odotetaan palvelutarpeen jälkeistä hoitoon pääsyä. Oikea-aikainen hoitoon pääsy on potilasturvallisuutta. Terapiatakuu ei tuone ratkaisua siihen, että muun hoidon tai tuen tarpeessa oleva ei saa ajoissa tarvitsemaansa apua. Terapiatakuu ja hoitotakuun heikennys yhdessä eivät tuota parannusta vaan heikennystä.
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Säädökset ja ohjeistukset tulee olla synkronissa.
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Tuen tarpeen arvioon pääsylle tulisi säätää 3 viikon enimmäisaika kuten erikoissairaanhoidossakin. Tuon lisäksi tarvitaan esitetty terapiatakuu arvioinnin perusteella määritettyyn terapeuttiseen menetelmään pääsemiseksi.
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Arviointiin pääsy ja arvioinnin kesto ovat yhtä lailla aikakriittisiä kuin soveltuvaan interventioon pääsy. Lasten ja nuorten kohdalla 3 kk on kestämätön aika, jona aikana lievä oireilu voi vaikeutua varsinaiseksi häiriöksi vaatien pidempiä ja intensiivisempiä hoitoja.
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Hoitotakuun pidentäminen ei saa viivästyttää hoitoon pääsyä. Mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisy ja oikea-aikaiseen hoitoon pääsy on lakialoitteen tavoite. Pitkä jonottaminen lisää riskiä, että ongelmat kasaantuvat. Hoidon tarpeen arvioinnin on oltava perusteellinen, jotta lapsi tai nuori ohjataan suoraan oikeanlaisen hoidon piiriin.
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen 3 kuukauteen vaikuttaa oleellisesti terapiatakuuseen, eli viivästyttää takuuta, käytännössä vesittäen terapiatakuun; sääntely johtaa odotusajan pitenemiseen tapauksissa, joissa ensimmäinen hoitotapahtuma ennen psykososiaalista interventiota tai lyhytpsykoterapiaa on todennäköisimmin perusterveydenhuollossa; somaattisin oirein ilmenevä masennus, tai somaattisten syiden poissulku masennuksen yhteydessä, perusterveydenhuollon lääkärin suorittama arviointi ennen lyhytpsykoterapiaa. Muutos vaikuttaa takuuaikaan, sen toimeenpanoon ja seurantaan. Terapiatakuusääntely tulee näin ollen kirjoittaa kokonaan uudestaan huomioiden perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentyminen, esitystä tulee korjata sisältöjen ja takuuaikojen osalta kompensoimaan perusterveydenhuollon hoitotakuun muutokset.
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Esitetyn säännöksen piiriin ei kuuluisi itsehoito, joka toteutuu omatoimisesti palvelujärjestelmän ulkopuolella, eikä omahoito eri muodoissaan. Omahoitoihin liittyy itsehoidon lisäksi lyhyt terveydenhuollon ammattilaisen ohjaus, joka voi vaihdella puhelinsoitosta muutamaan tapaamiseen. Esitettyä säännöstä ei sovellettaisi myöskään vastaanottokäynteihin, joissa lapselle, nuorelle tai perheelle annetaan vapaamuotoista psykososiaalista tukea, neuvontaa tai ohjausta. Näiden katsotaan lähtökohtaisesti toteutuvan perusterveydenhuollon 51 a §:n 1 momentissa tarkoitetun 14 vuorokauden hoitotakuun puitteissa osana hoitavan työntekijän antamaa hoitoa ja omahoidon tukea. Jos hoitotakuu muuttuu 3 kuukauteen, on todella erikoista, että terapiatakuun piiriin kuuluvia interventioita pitäisi saada nopeammin kuin em. matalimman kynnyksen tukea ja hoitoa.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Nuorten kohdalla tilanteet voivat kriisiytyä nopeasti ja tukea on oltava saatavilla ajoissa. Omien mielenterveyshaasteiden tunnistaminen ja niistä kertominen voivat viedä aikaa, eikä terapiatakuun tarkoitus toteudu, jos nuori joutuu odottamaan apua kuukausia. Terapiatakuuta täytyy tarkastella kokonaisuutena muiden hoitotakuiden rinnalla, kuitenkin huomioiden, että tarkoituksena on tarjota nuorille apua riittävän aikaisessa vaiheessa, sekä ennaltaehkäistä ongelmien kriisiytymistä.
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hoitotakuu (3 kuukautta) on liian pitkä aika odottaa hoidontarpeen arviota mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Hoidontarpeen arvio tulisi järjestää mahdollisimman pian ensimmäisen yhteydenoton jälkeen eikä perusterveydenhuollon hoitotakuun lieventäminen kolmeen kuukauteen saa vaikuttaa niin, että terapiatakuun alkuarvioon pääsy venyy. Terapiatakuun piiriin pääsyn prosessista ja aikarajoista tarvitaan selkeä kirjaus. Alkuarvion on toteuduttava asiantuntevasti niin, että terapiatakuun piiriin kuuluva tulee ohjatuksi hänelle tarkoituksenmukaisen hoidon piiriin.
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon tulisi alkaa jo aiemmin kuin 3kk kuluessa. Opiskeluhuollossa hoitoon on jo lain mukaan päästävä 7vrk sisällä yhteydenotosta, jolloin aikaraja opiskeluhuollon palveluissa on tätä tiukempi.
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Perusterveydenhuollon hoitotakuun lieventäminen kolmeen kuukauteen ei saa vaikuttaa niin, että terapiatakuun alkuarvioon pääsy venyy. Terapiatakuun piiriin pääsyn prosessista ja aikataulusta tarvitaan selkeä kirjaus. Mikäli hoitotakuun pidennys kolmeen kuukauteen toteutuu, lasten ja nuorten terapiatakuun alkuarvioon pääsyyn on säädettävä oma aikarajansa. Ongelmat pahenevat nopeasti, jos alkuarvio venyy. On varmistettava, että alkuarvio on riittävän asiantunteva ja perusteellinen, jotta terapiatakuun piiriin pääsevä lapsi tai nuori osataan ohjata suoraan oikealle portaalle hoitojärjestelmässä ja oikeanlaisen hoidon piiriin. On tärkeää, että alkuarviosta ohjautuu suoraan tarpeenmukaiseen hoitoon, tarvitsematta käydä läpi kaikkia porrastetun järjestelmän ”rappusia”. Hoitoon pääsyn aikaraja ei saa johtaa siihen, että alkuarvio tehdään ylimalkaisesti, eikä siihen, että tarjotaan huonommin soveltuvia hoitoja, jotta täytettäisiin aikarajan vaatimus.
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • x
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei oteta kantaa.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ratkaisut ovat keskenään täysin yhteen sopimattomat. Perusterveydenhuollon hoitotakuun muutos tulee peruuttaa.
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Lasten nuorten mielenterveyden ongelmissa on keskeistä turvata viiveetön tuen ja hoidon piiriin pääsy.
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hyvinvointialueella ei ole tähän tässä vaiheessa tarkentunutta näkemystä.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Muutostarve tässä kohdin on hoitotakuulainsäädännön muutosehdotuksessa, ei terapiatakuulakiehdotuksessa.
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa.
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Arvioitavanani ollut esitys menee interventio edellä. Myös huolellisesti toteutettu yksilöarviointi, ja ainakin lapsen ollessa kyseessä, ja toivottavasti myös nuoruusikäisten kohdalla, perhetutkimuksen osana, toimii osana interventiota. Nykyisen esityksen lääkärikeskeisyys vääjäämättä medikalisoi niitä hyvinvoinnin ongelmia, jotka pitkittyessään voivat kehittyä mielenterveyden vaikeammiksi häiriöiksi. Pitäisi nimetä moniammatillisesti toimitettava arviointijakso osaksi näitä kiireettömiä prosesseja, jotta tuettaisiin olemassa olevien voimavarojen tunnistamista ja uudelleen aktivoimista. Eikä myöskään akuuttihoidon tarve poista psykologisen arvioinnin tarvetta ongelmien laadun kartoittamiseksi ja soveltuvuuden arvioimiseksi psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen interventioon. Perhekeskeisesti toteutettuna nämä ovat omiaan lyhentämään hoitojen kestoa ja alentamaan kustannuksia. Nykyisiä jonotusaikoja ajatellen tuo 3 kuukauttakin on jopa kohtuullinen, vaikka hankalassa tilanteessa on sekin toki pitkä aika odottaa.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Aluehallintovirastot katsovat, että perusterveydenhuollon hoitotakuun mahdollinen pidentäminen vaikuttaisi heikentävästi mahdollisuuksiin saavuttaa ehdotetulla säädöskokonaisuudella tavoitetta lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamisesta perustason palveluissa terveydenhuollon osalta. Aluehallintovirastot arvioivat, että perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentyminen johtaisi todennäköisesti pidentyneeseen viiveeseen interventioiden aloittamisessa. Ajankohtaisesti on epäselvää, mitä muutoksia terveydenhuoltolain 51 ja 51 a-c §:iin on mahdollisesti tulossa. Edellä mainituissa hoitotakuusta säätävissä pykälissä on täsmällisesti säädetty myös prosesseista, joissa hoitotakuun piiriin pääsee. Aluehallintovirastot katsovat, että mikäli lainsäädännössä muutetaan hoitotakuun määräaikojen osalta myös prosesseja, asiassa voi aiheutua epäselvyyttä ehdotetun säädöskokonaisuuden hoitotakuuaikojen soveltamisessa. Aluehallintovirastot toteavat, että perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen vaikuttaisi heikentävästi myös ehdotetun takuun määräaikojen yhtenäisyyteen terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden välillä, koska sillä olisi vaikutusta ainoastaan terveydenhuollossa toteutuvan arviointiprosessin kestoon. Aluehallintovirastot arvioivat, että perusterveydenhuollon hoitotakuun mahdollinen pidentäminen vaikuttaisi yleisellä tasolla todennäköisesti kielteisesti myös pyrkimykseen siirtää lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon painopistettä perusterveydenhuoltoon. Aluehallintovirastot toteavat, että esityksen valmistelun tueksi toteutetussa kyselyssä vastaajat pitivät tuen saamisessa keskeisenä tekijänä, ettei avun saamista pitäisi joutua odottamaan pitkään, ja että tapaamisten pitäisi tarvittaessa järjestyä ilman ajanvarausta. Aluehallintovirastot näkevät myös tarpeelliseksi, että perusterveydenhuollon hoitotakuun mahdollinen pidentyminen otetaan huomioon arvioitaessa ehdotetun säädöskokonaisuuden vaikutuksia lasten ja nuorten yhdenvertaiseen mahdollisuuteen saada mielenterveyden varhaisen vaiheen tukea ja hoitoa oirekuvasta ja hoitoon käytetystä interventiosta huolimatta.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Vammaisfoorumi näkee, että perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen oli virhe. Perusterveydenhoidon hoitotakuuaika tulisi palauttaa 14 vuorokauteen, jotta ensikäynti toteutuisi mahdollisimman pian ja terapiatakuun toteutuminen olisi mahdollista, myös niiden lasten ja nuorten osalta, jotka tarvitsevat lääketieteellistä arviota tarvitsevien lasten ja nuorten osalta. Liian pitkä odotusaika perusterveydenhuollon kontaktiin voi johtaa tilanteen vaikeutumiseen ja synnyttää tarpeen erikoissairaanhoidon palveluille.
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • mahdollisesti
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kokonaisuus näyttäytyy sekavana. Psykososiaalisten interventioiden saatavuus riippuu siitä, mitä kautta palvelujärjestelmään tulee ja asioidaanko ennaltaehkäisevissä palveluissa vai avosairaanhoidossa. Perustasolla potilailla on tyypillisesti monia tulosyitä yhtä aikaa ja siksi erilaiset hoidon saatavuuden seuranta-ajat ovat haasteellisia. Korjaustarve kohdentuu pikemminkin hoitotakuulainsäädäntöön. 3 kk odotusaika on kohtuuton erityisesti tämän ikäryhmän nuorille terapiatarpeen arvioon.
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Esityksen hoitoon pääsyn määräajat tulisi yhtenäistää muun perusterveydenhuollon hoitotakuun mukaiseksi. Mikäli hoitoon pääsyä halutaan kokonaisuutena nopeuttaa, tulisi tätä yhtenäistä tavoitetta kokonaisuudessaan kiristää lakimuutoksin. Terapiatakuun piiriin ei pääsisi tasa-arvoisesti esim. perusterveydenhuollon avosairaanhoidon piiristä verrattuna opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin palveluun pääsylle liittyen ensimmäisen tapaamisen järjestämisen aikavelvoitteiseen. Tämä lisää merkittävästi painetta opiskeluhuollon palveluihin ohjautumista ja ruuhkautumista. Tämä ohjaa asiakkaita hakeutumaan neuvolan ja opiskeluhuollon palveluihin muiden matalan kynnyksen palvelujen sijaan.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Oikea-aikainen hoitoon pääsy on turvattava. Hoitoon pääsyn prosessista ja aikataulusta tarvitaan selkeä kirjaus, koska ongelmat pahenevat, jos alkuarvio venyy. Mielenterveysongelmista kärsivälle lapselle tai nuorelle 3 kk on aivan liian pitkä aika odottaa hoitoon pääsyä.
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Texten behöver justeras ifall planerna på att igen ändra primärvårdens vårdgaranti från 14 dagar till 3 månader förverkligas. Behovet noteras ofta först i samband med ett besök och är väntetiden 3 månader faller hela idén men snabb tillgång till intervention.
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Esityksessä todetaan, että tarkoituksena ei ole nostaa esitetyn lainsäädännön piiriin kuuluvia psykososiaalisia interventioita nuorten ensisijaiseksi mielenterveystyön muodoksi, vaan hoidon ja tuen tarve on arvioitava yksilöllisesti. Tarve lyhytpsykoterapialle tai psykoterapioista johdetulle määrämuotoiselle ja aikarajoitteiselle psykososiaaliselle hoidolle voidaan todeta heti nuoren hakeutuessa hoitoon, mutta se voidaan todeta myös myöhemmin esimerkiksi hoitotakuuseen kuuluvan hoidon ensimmäisen hoitotapahtuman aikana. Kela arvioi, että suunniteltu vuonna 2025 voimaan tuleva hoitotakuun väljentyminen heikentää selvästi terapiatakuun tavoitteiden toteutumista. Esityksen tavoitteiden toteutumisen kannalta voidaan pitää epäjohdonmukaisena, että ensivaiheen hoitoon pääsyn enimmäisaika on merkittävästi pidempi kuin terapiatakuun mukainen hoitoon pääsyn enimmäisaika. Esityksen mukaan terapiatakuun mukaiseen hoitoon tulee päästä 28 vuorokaudessa siitä, kun tarve terapiatakuun mukaiselle hoidolle todetaan. Opiskeluterveydenhuoltolaissa säädetyn ensivaiheen hoitotakuun väljentyessä hoitoon pääsy voi ensivaiheessa kestää jopa kolme kuukautta, vaikka opiskeluterveydenhuoltolaissa säädetyt hoitoon pääsyajat ovat enimmäisaikoja ja hoitoon tulee päästä yksilöllisen hoidon tarpeen arvion perusteella tarvittaessa enimmäisaikaa nopeammin. Näin ollen terapiatakuun mukaiseen hoitoon pääsy voi kestää kolme kuukautta ja 28 vuorokautta, jos tarve terapiatakuun mukaiselle hoidolle todetaan ensimmäisen hoitotapahtuman aikana. Terapiatakuun mukaiseen hoitoon pääsy saattaa kestää useita kuukausia erityisesti alle 23-vuotiailla opiskelijoilla, joiden tilanteen todetaan edellyttävän lääkärin tekemää lääketieteellistä arviota. Käytännössä opiskeluterveydenhuoltolain 10 §:n mukaisen ensivaiheen hoidon tarpeen arvioinnin tekee yleensä muu terveydenhuollon ammattihenkilö kuin lääkäri. On myös mahdollista, että epäselvissä tilanteissa nuori ohjautuu hoidontarpeen arvion perusteella muun terveydenhuollon ammattihenkilön kuin lääkärin vastaanotolle ja vasta tässä vaiheessa ammattihenkilö toteaa, että potilas tarvitseekin ajan lääkärin vastaanotolle. Kelan näkemyksen mukaan palveluiden ruuhkautuminen, yleislääkäreiden työvoimapula ja väljentyvä ensivaiheen hoitotakuulainsäädäntö voivat johtaa tilanteeseen, jossa terapiatakuun piiriin kuuluvia lääketieteellisen arvion tarpeessa olevia nuoria ohjataan rajatapauksissa epätarkoituksenmukaisesti muuhun kuin hänen tarvitsemaansa psykososiaaliseen hoitoon, jos lääkärille pääseminen kestää pitkään.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • MLL pitää suurena riskinä sitä, että hoitotakuun pidentäminen 3 kuukauteen aiheuttaa ongelmia myös lasten ja nuorten terapiatakuun laadukkaassa toteutuksessa. HE-luonnoksessa näitä kielteisiä vaikutuksia on ennakoitu hyvin. HE-luonnoksen mukaan hoitotakuun muutokset vaikuttaisivat siihen, kuinka nopeasti ensimmäinen hoitotapahtuma perusterveydenhuollossa tulisi järjestää. Sen lykkääntyminen voisi merkittävästi viivästyttää myös lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin pääsyä etenkin lääketieteellistä arviota tarvitsevien lasten ja nuorten osalta. HE-luonnoksessa riskinä todetaan myös se, että hoitotakuun muutosten myötä lapsia ja nuoria saattaisi ohjautua enemmän ennaltaehkäisevää tukea antaviin palveluihin (opiskeluhuoltopalvelut ja sosiaalihuolto), joissa on lakisääteisesti nopeampi velvoite järjestää ensikäynti ja palvelut. Suuri huoli on myös se, että hoidon tarpeessa olevia lapsia ja nuoria voisi myös lisääntyvästi ohjautua erikoissairaanhoitoon hoidon odotusaikana tapahtuneen tilanteen vaikeutumisen vuoksi. Lapsen ja nuoren aikaperspektiivi on erilainen kuin aikuisen. Jos odotusaika palveluihin ja hoidon piiriin on pitkä, lapsen ja nuoren ongelmat tyypillisesti monimuotoistuvat. Monimuotoiset ongelmat taas vaativat pidemmän hoitoajan, enemmän käyntikertoja ja mahdollisesti erilaisen intervention tai hoitomuodon käyttöönoton. MLL pitää hoitotakuun pidentämistä 3 kuukauteen erittäin huonona ratkaisuna. On huomattava, että lasten vanhempien vaikeudet saada mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä muita tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, vaikuttavat olennaisella tavalla lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja myös mielenterveyteen. Terveydenhuoltolaki velvoittaa siihen, että lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi saa päihde- ja riippuvuus- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen (terveydenhuoltolain 70.2 §). Vastaava säännös on kirjattu myös sosiaalihuoltolakiin (44 §). Lasten hoidon, tuen ja avun tarvetta ei ratkaista yksinomaan sillä, että vanhemmat ja perhe otetaan mukaan lapsen hoitoon, kuten terapiatakuu edellyttää, vaan myös vanhempien tulee saada tarvittaessa ilman kohtuutonta viivettä sote-palveluja, jotta he kykenevät hoitamaan lastenkasvatustehtäväänsä. Terapiatakuun jatkovalmistelussa on em. ongelmakohtia pohdittava tarkemmin ja varmistettava, ettei hoitotakuun pidentäminen vesitä terapiatakuun tavoitteita erityisesti hoitopolkujen osalta.
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • 3kk hoitotakuu on aikataulullisesti ristiriidassa terapiatakuun kanssa. Ehdotus on, että arvio olisi aloitettava samassa ajassa, kuin erikoissairaanhoidossa.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • On mahdollista, että hoitotakuun muutosten myötä lapsia ja nuoria ohjautuisi terapiatakuun piiriin kuuluvan hoidon ja tuen saamiseksi terveysasemalla ja muussa perusterveydenhuollossa tapahtuvan avosairaanhoidon sijaan ennaltaehkäisevää tukea antaviin palveluihin (opiskeluhuolto ja sosiaalihuolto), joissa on lakisääteisesti nopeampi velvoite järjestää ensikäynti ja palvelut. Opiskeluhuolto ei vastaa terapioista, vaan pyrkii kannattelemaan lapsia varsinaista hoitoa odoteltaessa.
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen 3 kuukauteen vaikuttaa terapiatakuun alkuarviointiin pääsyyn, joka puolestaan viivästyttää terapiaan pääsyä ja pahentaa nuorten ongelmia.
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • SAKKI ry ennakoi, että hoitotakuun palauttaminen v. 2022 tasolle voi mahdollisesti vaikuttaa hoitopolun kokonaisuuteen. Mikäli nuori tarvitsee myös esim. yleislääkärin palveluja, se voi vaikuttaa palveluiden saatavuuteen. Eri palveluiden ja hoitojen enimmäisaikojen ei tule heikentää toistensa tehokkuutta, mikä voisi pahimmillaan pidentää nuoren oikea-aikaista tuen saantia.
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Terapiatakuuaika ei voi olla lyhyempi kuin hoitotakuuaika. Hoitotakuun puitteissa järjestettävällä ensimmäisellä hoitotapahtumalla ja sen jälkeisillä lisäarviointi tai -tutkimuskäynneillä tulee olla mahdollista määrittää potilaalle oikea hoitomuoto.
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Opiskelijaterveydenhuollon näkökulmasta ei ole perusteltua, että terapiatakuu olisi ”lyhyempi” kuin ylipäätään ensiarvioon pääsyn takuu. Opiskelijoiden ongelmat eivät painotu niinkään ikäperusteisesti vaan liittyvät tiettyihin kuormitustilanteisiin esim. opintojen aloittaminen.
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • SAMOK näkee, että hoitotakuun pidentäminen takaisin vuoden 2022 tilaan tulee vaikuttamaan hoitopolkuun kokonaisuudessaan. Jos lapsen tai nuoren hoitopolku ei kulje ainoastaan terapiatakuun sisältyvien palvelujen kautta, vaan tarvitaan esimerkiksi yleislääkärin palveluja tai lähetettä, vaikuttaa se palvelujen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. On tärkeää, että eri palveluiden ja hoitojen enimmäisajat eivät vaikuta toisiinsa negatiivisesti, pidentäen lapsen tai nuoren odotusaikaa teapiatakuun alaisten palveluiden ja hoidon saantiin.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hallituksen esitys pidentää hoitotakuuta 3 kuukauteen on ristiriidassa varhaisen tuen toteutumisen kanssa. Miten tämä ristiriita ratkaistaan?
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen voi luoda negatiivisia vaikutuksia ylipäätään lasten ja nuorten hyvinvointiin. Mielenterveydelliset haasteet voivat esiintyä myös somaattisina vaivoina, ja jos perusterveydenhuoltoon ei pääse ajoissa niin ongelmat voivat kumuloitua.
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Onnistuminen edellyttää, että hoitotakuulainsäädäntöä ei heikennetä hallituksen suunnittelemalla tavalla. On vaikea ymmärtää, miten terapiatakuu voisi onnistua suunnitellusti, jos perusterveydenhuollon hoitotakuu on merkittävästi pidempi kuin terapiatakuun määräaika.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • -
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Hallituksen tekemät säästöpäätökset hyvinvointialueiden ja järjestöjen rahoitukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin heikentävät lasten ja nuorten tarvitsemaa tukea. Päätös pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuu kolmeen kuukauteen vesittää osaltaan myös terapiatakuuta. Jos ensimmäinen hoidon tarpeen arviointi tehdään liian myöhään, ongelmat pahenevat ja varsinainen hoidon aloitus viivästyy.
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • THL ei pidä kestävänä mallia, jossa vain psyykkisiin oireisiin apua hakevat lapset ja nuoret kuulu-vat nopeutettujen palveluiden piiriin, ja vastaavasti pitää tarpeellisena ulottaa hoitotakuu samalla tavalla säädellyksi kuin terapiatakuukin. Kokonaisvaltainen lähestymistapa on välttämätön, jotta lapset ja nuoret saavat tarvitsemansa avun ajoissa ja vältetään pois lähettämistä mielenterveysstrategian tavoitteiden mukaisesti. Psyykkisiä ja fyysisiä oireita ei voi erottaa lapsen ja nuoren arvioinnissa ja toimenpiteissä. Jos hoitotakuu koskee vain mielenterveyden häiriöitä, voi pääsääntöisesti kehollisesti oireilevan lapsen tai nuoren hoito viivästyä johtaen pitkäkestoisempiin haasteisiin. Lakiesityksessä tulisi tarkentaa, missä menee psyykkisen oireilun raja, eli lasketaanko esimerkiksi neurokirjon häiriön, oppimisvaikeuksien tai neurokognitiivisten vaikeuksien erotusdiagnostiikka, tuki ja hoito terapiatakuun piiriin. Kokonaisuudessaan mielenterveyshäiriöihin voi lapsilla ja nuorilla liittyä fyysistä oireilua useammin kuin aikuisilla. Lasten ja nuorten kyky tunnistaa ja ilmaista tunteitaan sanallisesti on usein vielä kehittymässä, minkä vuoksi stressi, ahdistus ja mielialanlasku saattavat ilmetä fyysisinä oireina, kuten päänsärkynä, vatsakipuna tai unihäiriöinä. Myös stigma ja häpeä voivat estää lapsia ja nuoria hakemasta apua suoraan mielenterveyden häiriöihin. Joissakin kulttuureissa hoitoon hakeutuminen on hyväksyttävämpää fyysisten kuin psyykkisten haasteiden vuoksi, mikä tulee huomioida yhdenvertaisuuskysymyksiä tarkasteltaessa. Esimerkkinä kokonaisvaltaisen arvioinnin tarpeesta ovat syömishäiriöt ja päihdehäiriöt. Moni syömishäiriöön sairastunut tai haitallisesti päihteitä käyttävä lapsi ja nuori hakeutuu hoitoon aluksi somaattisten oireiden vuori. He voivat kokea ongelmansa ensisijaisesti fyysisinä, eivätkä ymmärrä tai tuo esiin niiden yhteyttä psyykkisiin oireisiin. On erittäin tärkeää, että oireilun psyykkinen ja fyysinen alkuperä arvioidaan ja hoidetaan samanaikaisesti. Toisaalta häiriön tunnistaminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, varhainen puuttuminen ja hoitoon ohjaus on liitetty useissa tutkimuksissa parempaan ennusteeseen, vähäisempään osastohoidon tarpeeseen ja siten pienempiin kustannuksiin.
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Ei kommentoitavaa.
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Mahdollinen hoitoaikatakuun pidentäminen ei saa viivästyttää terapiaan pääsyä vaan esitetystä max. 28 vuorokauden ajasta tulee pitää kiinni.
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Lasten ja nuorten terapiatakuun tavoitteena on mielenterveyshäiriöiden ehkäisy ja oikea-aikaisen hoidon saatavuus. Tämä tavoite ei toteudu, mikäli lapset ja nuoret joutuvat odottamaan hoidon tarpeen toteamisen jälkeen jopa kolme (3) kuukautta perusterveydenhuoltoon pääsyä. Vaarana on, että ongelmat kärjistyvät ja tarve raskaammille palveluille kasvaa. Hoitotakuu olisi ollut tärkeää säilyttää 14 vuorokaudessa. Oikea-aikaisella hoidolla ehkäistään raskaampien palveluiden tarvetta ja säästetään kustannuksia.
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Hoidon kiireellisyys niin sosiaalihuollossa kuin terveydenhuollossa on osattava arvioida validisti ja sosiaalihuollossa esitetyn 45 §:n mukaisesti. 3 kk on lapsilla ja nuorilla liian pitkä aika intervention aloittamiseen. Siinä ajassa ehtii olla useita kriittisiä hyvinvointiin vaikuttavia negatiivisia vaiheita elämän eri osa-alueilla. Hoitotakuun pidentäminen ei saa vaikuttaa terapiatakuun mukaisen intervention toimeenpanon ja hoidon aloittamiseen viivästyttäen sitä kolmeen kuukauteen. Kohdennetun psykososiaalisen Intervention tulee alkaa tarpeen vaatiessa kuukauden sisällä.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Mikäli hoitotakuu pidennetään kolmeen kuukauteen, niin on tärkeää, ettei terapiatakuun piiriin kuuluvien palveluiden aloittaminen viivästy. Valmistelussa on huolehdittava siitä, ettei lapsi tai nuori joudu ensin odottamaan enintään kolmea kuukautta sitä, että hänellä todetaan tarve terapiatakuun mukaiselle hoidolle ja tämän jälkeen enintään 28 vuorokautta terapiatakuun piiriin kuuluvan intervention alkamista. Lasten ja nuorten mielenterveyttä on tuettava mahdollisimman pikaisesti siitä, kun tarve ilmenee. Etenkin matalan kynnyksen palveluissa lapsen hätään tulee reagoida nopeasti. Hallituksen esitysluonnoksen terveydenhuoltolain 53 §:n muutos siitä, että lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu, on perusteltu. Keskusliitto huomauttaa, että jo neljän viikon odotusaika voi olla pitkä ajanjakso lapsen tai nuoren elämässä. Mitä varhaisemmassa vaiheessa lapsi tai nuori ohjautuu hänelle sopivaan palveluun, sitä todennäköisemmin voidaan ehkäistä vakavampien mielenterveysongelmien syntyminen. Keskusliitto yhtyy hallituksen esitysluonnoksen näkemykseen siitä, että lapsuus- ja nuoruusiän mielenterveyden häiriöiden tunnistaminen ja varhainen hoito on sekä inhimillisesti että taloudellisesti perusteltua.
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Kolmen kuukauden viive lasten ja nuorten hoidon saamisessa haittaa ennaltaehkäisevän varhaisen hoidon vaikuttavuutta ja hyvin todennäköisesti vähentää niiden lasten määrää, jotka hyötyvät lyhyistä hoidoista. Lasten ja nuorten varhaisen hoidon tulee toteutua aikaisemmassa vaiheessa. Tulisi siis huolehtia lainsäädännöllisin keinoin, ettei tämä keväällä 2024 sovittu hoitotakuun höllennys vie pohjaa nyt valmistellulta lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiselta.
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Terveydenhuoltolain 51 §:ssä säädetään siitä, missä ajassa perusterveydenhuollon yksikköön tulee saada yhteys ja saada arvio hoidon tarpeesta esimerkiksi mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Potilaan tulee saada yksilöllinen arvio tutkimustensa tai hoitonsa tarpeesta ja kiireellisyydestä sekä siitä, minkä terveydenhuollon ammattihenkilön tekemiä tutkimuksia tai antamaa hoitoa potilas tarvitsee. Käytännössä kuitenkin arvioiden sisällöt ovat hyvin vaihtelevia, ja lähtökohtaisesti arvio usein pitää sisällään lähinnä hoitojonoon asettamisen. Takuuaikoja määrittäessä on huomioitava, etteivät opiskeluhuollon palvelut, joissa on nopeampi velvoite järjestää ensikäynti, kuormitu sen vuoksi, ettei hoidon tarpeen arvioita toteuteta riittävän nopeasti muissa perustason palveluissa. Mikäli hallituksen keväällä 2024 tekemä päätös perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentämisestä 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen astuu voimaan, ensimmäisen hoitotapahtuman lykkääntyminen voi viivästyttää terapiatakuun piiriin pääsyä. Takuu ei siis hoitotakuun heikennykseen yhdistyessään parantaisi etenkään lääketieteellistä arviota tarvitsevien lasten ja nuorten pääsyä tarpeen mukaiseen mielenterveyden hoitoon. Tämä pitää käytännössä sisällään myös lyhytpsykoterapian kokonaisuudessaan, mikäli sen piiriin ohjautuminen edellyttäisi esitysluonnoksen mukaisesti aina lääkärin tekemää arviota (s. 82). Terapiatakuuseen tulisi näin ollen sisällyttää enimmäisaika myös palvelutarpeen arvioinnin toteuttamiselle, tai säilyttää hoitotakuu lasten ja nuorten osalta nykyisellään.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Koko lausunto, ks. kohta 12.
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Terapiatakuun piiriin kuuluva hoito olisi aloitettava 28 päivän kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu. Viive arviointiin pääsyssä lain tavoitteiden täyttymisen näkökulmasta katsottuna ei voi olla liian pitkä. On mahdollista, että oireet odotusaikana komplisoituvat ja lyhyeksi tarkoitetut perusterveydenhuollon hoitojaksot eivät ole enää riittävät.
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • OSKU näkee ristiriidan lainsäädännössä, jossa terapiatakuun aikamääre on huomattavasti lyhyempi kuin kiireettömän hoidon ensimmäisen hoitotapahtuman hoitotakuu. Terapiatakuusääntelyssä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei höllennetty perusterveydenhuollon hoitotakuu hidasta terapiatakuun piirissä olevien hoitoonpääsyä.
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen ei ole kannatettava muutos, sillä sen vaikutus tulee tarkastella kokonaisvaltaisesti. Hoitotakuun pidentäminen lisää kiireettömään hoitoon pääsyn odotusaikoja myös lasten ja nuorten mielenterveyshäiriöiden hoidossa. Jos muutos toteutetaan, terapiatakuusääntelyn osalta tulee arvioida, voiko mielenterveyspalveluiden osalta jotkut kiireettömään hoitoon pääsyn kriteerit olla erilaiset/tiukemmat mitä perusterveydenhuollon kiireettömän hoidon kriteerit. Esimerkiksi jos potilas tarvitsee terveysongelmansa hoitoon lääkärin tekemän tutkimuksen tai hoidon, pääsy lääkärin vastaanotolle on järjestettävä nykyisen hoitotakuulain mukaisesti (seuraavien seitsemän vuorokauden aikana), jotta lääketieteellisen hoidon aloitus ei viivästy. Hoitotakuun ja terapiatakuun erilaiset määräajat voivat johtaa siihen, että palveluihin ohjataan asiakkaita, jotka eivät sinne kuuluisi tai eivät hyödy palvelusta. Esimerkiksi masennusoireiden syynä voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta, joka ei helpotu psykososiaalisilla menetelmillä, mutta jonka oireet haastattelussa voivat olla hyvin samankaltaisia kuin masennuksessa. Hoitotakuun pidentämisessä ja terapiatakuusääntelyn valmistelussa on syytä myös arvioida toisen asteen opiskelijoiden pääsy psykologin vastaanotolle enimmäisajassa, joka nyt on määritelty kohtuuajassa.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ks. edellä
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Lasten ja nuorten avun ja tuen saanti täytyy priorisoida kaikissa palveluissa. Terapiatakuu ei tuone ratkaisua siihen, että muun hoidon tai tuen tarpeessa oleva ei saa ajoissa tarvitsemaansa apua.
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Haastava tilanne, jos perusterveydenhuollossa arviota tulee odottaa 3kk.
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • Olisi hyvä, että hoitotakuu ja terapiatakuusääntely olisivat yhdenmukaiset.
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Oikea-aikainen hoitoon pääsy on potilasturvallisuuskysymys. Hoitoon pääsyn odottaminen aiheuttaa huolta ja stressiä omasta terveydentilasta. Se pakottaa pärjäämään oireiden tai kipujen kanssa. Odottaminen voi myös huonontaa potilaan terveydentilaa. Viimeisimmän State of Health in the EU, Suomi, Maan terveysprofiili 2023 -raportin mukaan Suomessa on paljon tyydyttämätöntä lääketieteellisen hoidon tarvetta, mikä johtuu pääosin pitkistä odotusajoista. Tyydyttämättömästä lääketieteellisen hoidon tarpeesta ilmoittaneiden henkilöiden osuus väestöstä vuonna 2022 oli 6,5 %, joka on lähes kolme kertaa suurempi kuin EU:ssa keskimäärin ja vielä suurempi kuin vastaava osuus muissa Pohjoismaissa lukuun ottamatta Islantia. Tyydyttämättömän lääketieteellisen hoidon tarpeesta ilmoittaneiden joukossa on myös suuret tuloerot. Vuonna 2022 pienituloisimpaan viidennekseen kuuluvat kertoivat yli kaksi kertaa todennäköisemmin kuin suurituloisimpaan viidennekseen kuuluvat, että heidän lääketieteellisen hoidon tarpeitaan ei ole tyydytetty. Raportti kertoo myös, että varsinkin nuorten ja erityisesti nuorten naisten ahdistuneisuus lisääntyi pandemian aikana. Ahdistuneisuusoireet ovat kasvaneet edelleen 8.–9.-luokkalaisilla vuosina 2021–2023. Tarpeellisen hoidon aloittaminen uhkaa lykkääntyä Lausuttavana olleen hallituksen esitysluonnoksen tavoite ja tarkoitus on hyvä. Tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon sekä mielenterveyden tuen saatavuutta sosiaali- ja terveydenhuollon perustason palveluissa. Säätämällä enimmäisaika psykososiaalisen intervention aloittamiselle lapsille ja nuorille pyritään takaamaan oikea-aikainen mielenterveyden hoito ja tuki sekä vahvistamaan heidän oikeuksiaan tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Terapiatakuu yhdistettynä voimassa olevaan hoitotakuuseen edellyttäisi tarpeelliseksi arvioidun hoidon aloittamista enimmilläänkin n. 1,5 kuukauden kuluessa (hoitoon pääsy 14 vrk + hoidon aloittaminen 28 vrk). Terapiatakuu yhdistettynä kehysriihen linjaukseen tarkoittaa kuitenkin, että odotusaika hoidon tarpeen arviosta psykososiaalisen intervention aloittamiseen voisi kestää enimmillään n. 4 kuukautta. Ensimmäisen hoitotapahtuman lykkääntyminen voi viivästyttää terapiatakuun piiriin tulemisen prosessia. Terapiatakuu ei siis hoitotakuun heikennykseen yhdistyessään vahvistaisi lääketieteellistä arviota tarvitsevien lasten ja nuorten oikeutta mielenterveyspalveluihin ja parantaisi heidän pääsyään niihin, vaan päinvastoin heikentää sitä. Kehysriihessä linjattua perusterveydenhuollon hoitotakuuta tai terapiatakuuta olisi muutettava. Terapiatakuu jää nyt merkitykselliseksi ainoastaan mielenterveyden häiriöitä ehkäisevän hoidon ja tuen kohdalla, jotka eivät edellytä lääkärin toteuttamaa taudinmääritystä tai mielenterveyden häiriön diagnoosia. Tätä sääntelyvaihtoehtoa on tarkasteltu esityksen luvussa 5.1.1. Vaihtoehdon arvioinnissa todetaan, että malli ei vastaisi riittävästi ikäryhmän tarpeisiin, eikä palvelujärjestelmän keskeisiin ongelmiin.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • SYL katsoo, että hoitotakuun pidentäminen tuo vaikeuksia myös terapiatakuun alaisten palveluiden toteutukseen ja hoitopolun eheyteen. Mikäli muu opiskelijan hoitopolku, käsittäen muun muassa terveydenhoitajan, sairaanhoitajan sekä yleislääkärin palvelut, pitenee merkittävästi, vaikuttanee tämä kehitys väistämättä myös psykososiaalisten palveluiden saavutettavuuteen. Ehdotettu takuuta tulisikin arvioida yhdenvertaisuuden näkökulmasta tarkemmin hoitotakuuseen liittyvien tulevien löyhennysten myötä. Hoitotakuun osalta erityinen huomio yhdenvertaisuuden osalta tulisi kiinnittää hoidon tarpeen arvion ja sen kiireellisyyden arvion sääntelyyn kuin myös 51 a §:n mukaan tapahtuvaan hoitoon pääsyyn 14 vuorokauden aikana, joka mahdollisesti pitenee kolmeen kuukauteen. Pääsy määrämuotoiseen ja aikarajoitteiseen lyhytpsykoterapiaan tai psykososiaaliseen hoitoon taikka tukeen säädetyssä ajassa jättää nykymuodossaan takuun ulkopuolelle esimerkiksi ne lapset ja alle 23-vuotiaat nuoret, joiden oireiluun ei ole tarjolla takuun määrittelemää hoitoa tai menetelmää. Myös yli 23-vuotiaiden, mutta alle 29-vuotiaiden nuorten hoitoon pääsyyn mahdollisuuksia olisi tarkasteltava tarkemmin yhdenvertaisuuden osalta, kun hoitotakuun pidennystä ollaan viemässä eteenpäin yhtä aikaa lasten ja nuorten terapiatakuun samanaikaisesti.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • 14 vuorokauden hoitotakuu olisi pitänyt säilyttää, etenkin kun monet hyvinvointialueet olivat jo THL:n tilastoraporttien mukaan päässeet lähelle tavoitetta.
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Esitetyn säännöksen piiriin ei kuuluisi itsehoito, joka toteutuu omatoimisesti palvelujärjestelmän ulkopuolella, eikä omahoito eri muodoissaan. Omahoitoihin liittyy itsehoidon lisäksi lyhyt terveydenhuollon ammattilaisen ohjaus, joka voi vaihdella puhelinsoitosta muutamaan tapaamiseen. Esitettyä säännöstä ei sovellettaisi myöskään vastaanottokäynteihin, joissa lapselle, nuorelle tai perheelle annetaan vapaamuotoista psykososiaalista tukea, neuvontaa tai ohjausta. Näiden katsotaan lähtökohtaisesti toteutuvan perusterveydenhuollon 51 a §:n 1 momentissa tarkoitetun 14 vuorokauden hoitotakuun puitteissa osana hoitavan työntekijän antamaa hoitoa ja omahoidon tukea. Jos hoitotakuu muuttuu 3 kuukauteen, on nurinkurista, että terapiatakuun piiriin kuuluvia interventioita pitäisi saada nopeammin kuin edellä mainittua matalimman kynnyksen tukea ja hoitoa. Muutostarve tässä kohdin on hoitotakuulainsäädännön muutosehdotuksessa, ei terapiatakuulakiehdotuksessa.
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • -
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Tuntuu mielettömältä, että terapiatakuu olisi *lyhyempi* kuin ylipäätään ensiarvioon pääsyn takuu.
      • 12. Muu palaute liittyen hallituksen esitysluonnokseen*
      • Suomen Yleislääkärit GPF ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Vaikka esitysluonnos on sinänsä kiitettävä, ei se huomioi riittävästi erityiskoulutetun henkilöstön puutetta terveydenhuollossa. Esitysluonnoksessa mukana olleet toimenpiteet henkilöstön kouluttamiseksi, esim. psykoterapiakoulutuksen porrastamisesta ja 1. vaiheen koulutuksen muuttamisesta maksuttomaksi ovat kiitettäviä. Nämä toimenpiteet pitäisi katsoaksemme asettaa käytäntöön siten, että terapiatakuun astuessa voimaan hyvinvointialueilla olisi riittävästi koulutettua henkilöstöä vastaamaan tähän palvelutarpeeseen.
      • Krokfors Ylva, Invalidiliitto ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Valmisteltavan lainsäädännön tarkoitus on erinomainen ja tärkeä: lisätä ja nopeuttaa perustason palveluissa tarjottavan mielenterveyttä tukevan terapeuttisen tuen saatavuutta ja vahvistaa vaikuttavaksi todettujen psykososiaalisten interventioiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Invalidiliitto näkee, että lakiesitys tässä muodossa ei yhdenvertaisesti turvaa vammaisten lasten ja nuorten pääsyä perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin hallitusohjelman mukaisesti (hallituksen mallin mukainen lasten ja nuorten terapiatakuu). Useat selvitykset ja valvontaviranomaisten tarkastukset ovat osoittaneet, että lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus vaihtelee alueellisesti ja palveluiden järjestämisessä on puutteita, osittain siksi, että koulutettujen ammattilaisten määrä on riittämätön suhteessa palvelutarpeisiin (esim. LOS- komitea 2023). Toisaalta eritysesti haavoittuvassa asemassa olevien vammaisten lasten- ja nuorten mielenterveyden häiriöiden määrä ja terapian tarve on niin suuri, että riittävän nopeasti alkavaa lyhytpsykoterapia tai siihen pohjautuva terapia, psykososiaaliset interventiot tai sosiaalihuollon mielenterveystyön interventiot täytyisi saada aloitettua, vaikka osaavien ostopalvelutuottajien tuottamana. THL:n kouluterveyskyselyissä toistuu vuodesta toiseen se, miten vammaisilla nuorilla on enemmän kiusatuksi, syrjityksi ja sivuutetuksi tulemisen kokemuksia. He aloittavat päihdekokeilut ja päihteiden käytön muita nuorempana ja useammin. Perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon nykyisten ja uusien ammattilaisten kouluttaminen edellä mainittuihin pitäisi aloittaa mahdollisimman pian. YK:n vammaissopimuksen artikla 25 mukaan vammaisille ihmisille pitää järjestää yhdenvertaisesti terveyspalvelut. Sopimuspuolten tulee järjestää erityisesti ne terveyspalvelut alakohdan b) mukaan, joita vammaiset ihmiset tarvitsevat erityisesti vammaisuutensa vuoksi, kuten varhainen tunnistaminen ja puuttuminen tarvittaessa, sekä palvelut, joilla pyritään minimoimaan ja estämään uusia vammoja myös lasten keskuudessa.
      • Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Valtakunnallisen sosiaali- ja terveysalan eettisen neuvottelukunnan (ETENE) lausunto kokonaisuudessaan: Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitysluonnoksesta sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksiksi lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi. Esityksessä ehdotetaan, että perusterveydenhuollossa lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito olisi aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu. Esityksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon sekä mielenterveyden tuen saatavuutta ja vahvistaa vaikuttavaksi todettujen psykososiaalisten interventioiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Säätämällä enimmäisaika lainsäädännön piiriin kuuluvan psykososiaalisen intervention aloittamiselle lapsille ja nuorille pyritään takaamaan oikea-aikainen mielenterveyden hoito ja tuki sekä vahvistamaan heidän oikeuksiaan tarvitsemiinsa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. ETENE pitää hallituksen esitysluonnoksessa esitettyjä tavoitteita yleisesti kannatettavina. On hyvä, että pyritään löytämään keinoja lasten ja nuorten mielenterveyden parantamiseksi. Erityisen kannatettava on pyrkimys vahvistaa helposti ja nopeasti saatavilla olevia perustason palveluja, jotta mielenterveyden häiriöt eivät pääsisi pahenemaan ja monimutkaistumaan. OECD:n raportin mukaan mielenterveyden häiriöt aiheuttavat kokonaisuudessaan Suomessa vuosittain noin 11 miljardin euron kustannukset. Lasten ja nuorten vakavat mielenterveyden häiriöt eivät välttämättä ole merkittävästi lisääntyneet, mutta lievempi oireilu on yhä yleisempää. Tutkimusten mukaan jopa noin 20–25 prosenttia suomalaisnuorista kärsii jonkunlaisesta mielenterveyden häiriöstä. Kun mielenterveyden häiriöt koskettavat näin suurta osaa nuorista, on selvää, ettei ongelma ole syntynyt vain mielenterveyspalvelujen riittämättömyyden tai toimimattomuuden vuoksi, eikä ongelmaa ole mahdollista ratkaista pelkästään palveluja lisäämällä ja parantamalla. On tärkeää, että tällä hetkellä oireilevia lapsia ja nuoria pyritään auttamaan palveluja kehittämällä, mutta samalla mielenterveysongelmien juurisyihin on puututtava ja pohdittava laajempia yhteiskunnallisia toimia tilanteen parantamiseksi. Lasten ja nuorten elin- ja kasvuympäristöissä on tapahtunut lyhyessä ajassa merkittäviä muutoksia, joista monet liittyvät yhteiskunnan digitalisoitumiseen. Lasten ja nuorten älylaitteiden käyttö on lisääntynyt, kun taas esimerkiksi liikkuminen ja ulkoilu ovat vähentyneet. Sosiaalinen media on tuonut muutoksia tapoihin olla yhteydessä muihin ihmisiin ja älylaitteiden kautta lapset ja nuoret altistuvat informaatiolle, joka voi hämmentää ja ahdistaa. Erilaisia päihteitä on yhä helpompi hankkia sosiaalisen median kautta ja kiusaaminen on saanut uusia muotoja. Vanhemmat eivät aina tiedä, mitä nuori älylaitteellaan tekee ja minkälaisille asioille hän altistuu. Vanhemmuuden tukemiselle uusissa olosuhteissa on selvä tarve. Norjassa toteutetussa 400 koulun kokeilussa, jossa älylaitteet kerättiin nuorilta koulupäivän ajaksi pois, huomattiin kiusaamisen vähenevän ja erityisesti tyttöjen mielenterveyden ja koulumenetyksen paranevan. Tämä voisi olla kustannustehokas, helposti toteutettava yhteiskunnallinen keino auttaa ainakin osaa lapsista ja nuorista myös Suomessa. On hyvä, että mielenterveyden häiriöistä puhutaan enemmän ja niihin liittyvä leimaavuus vähenee. Samaan aikaan medikalisaatio ja tiedon leviäminen sosiaalisen median kautta ovat kuitenkin voineet johtaa siihen, että murrosikään ja kehitykseen kuuluvia normaaleja ilmiöitä, kuten ohimeneviä mielialojen vaihteluja, on alettu pitää hoitoa vaativina mielenterveyden ongelmina. On tärkeää, että lapset ja nuoret sekä heidän vanhempansa saavat riittävästi tietoa murrosikään ja kehitykseen kuuluvien normaalien ilmiöiden ymmärtämiseksi ja hyväksymiseksi. Hallituksen esitysluonnoksessa lasten ja nuorten terapiatakuu ehdotetaan rajattavaksi koskemaan määrättyjä psykososiaalisia menetelmiä. Ei ole selvää, mitkä kaikki menetelmät kuuluisivat terapiatakuun piiriin ja kuinka niistä päätettäisiin. ETENE nostaa esiin, että avun saamisen tulisi perustua yksilölliseen tarpeeseen, eikä rajoittua vain tiettyihin menetelmiin. Yksittäisiin menetelmiin rajautuminen voi tarkoittaa joidenkin lasten ja nuorten kategorista sulkemista avun ulkopuolelle ja voi viedä ammattilaiselta mahdollisuuden auttaa osaa lapsista tai nuorista. Psykoterapia ei ole ainoa ratkaisu lasten ja nuorten oireiluun, eivätkä resurssit riitä terapian järjestämiseen kaikille oireileville. Mielenterveyden häiriöistä kärsivän lapsen tai nuoren tulisi saada yhdenvertaisin periaattein apua ongelmiinsa ja ammattilaisen vastuulla on arvioida kuhunkin tilanteeseen parhaiten sopivat tavat auttaa. Terapiatakuuseen sovellettavissa ikärajoissa tulisi huomioida muussa lainsäädännössä käytössä jo olevat ikärajat ja pyrittävä yhdenmukaisuuteen. Esityksen toteutuminen tarkoittaisi lisää velvoitteita hyvinvointialueille. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön tilanne ylipäätään ja erityisesti mielenterveyspalveluissa on jo tällä hetkellä vaikea. Jos mistään velvoitteista ei luovuta, on epätodennäköistä, että henkilöstöä riittää uutta velvoitetta toteuttamaan. Lapsi tai nuori on osa perhettään ja muuta kasvuympäristöään. Avusta ei todennäköisesti ole merkittävää hyötyä, jos pelkkää lasta tai nuorta yritetään auttaa huomioimatta lapsen ympäristössä tekijöitä, jotka vaikuttavat ja ovat voineet johtaa oireiluun. Keskeinen kysymys on miten ympäristöä pitäisi muokata, jotta lasten ja nuorten kasvuympäristö olisi kehitystä suojaava ja tukeva. Taustalla voi olla esimerkiksi vanhempien tai perheen ongelmia, vaikeita elämäntilanteita, päihdeongelmia tai ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Ennaltaehkäisyn näkökulmasta myös varhaiskasvatus, peruskoulu, ammatilliset oppilaitokset ja korkeakoulut ovat olennaisia toimijoita lasten ja nuorten kehityksen ja hyvinvoinnin tukemisessa. Lapsen tai nuoren kokonaistilanteen ja palvelutarpeen huolellinen arviointi on tärkeä osa prosessia oikean ja vaikuttavan avun tarjoamiseksi. ETENE painottaa, että lakimuutosten tultua voimaan on systemaattisesti seurattava ja arvioitava lakimuutosten vaikutuksia. Nopeamman hoitoon pääsemisen onnistumista tulee mitata esimerkiksi sillä perusteella, väheneekö erikoissairaanhoidon tarve ja kokevatko lapset ja nuoret ja heidän perheensä itse hyötyneensä saamastaan avusta.
      • Diakonissalaitos
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Esitys on sinällään kannatettava, mutta Diakonissalaitos haluaa muistuttaa, että lasten ja nuorten aikuisten mielenterveyskriisiä ei ratkaista ainoastaan palveluiden ja hoidon lisäämisellä, vaan rinnalle tulee tuoda vaikuttavia matalan kynnyksen ja psykososiaalisen arjen tuen muotoja. Myös esimerkiksi Walk in –lyhytterapiamalli tulisi integroida matalan kynnyksen ohjaus- ja neuvontapalveluihin. On myös huomioitava, että lyhytmuotoinen interventio ei sovellu kaikkien mielenterveyden häiriöiden hoitoon ja tarvitaan rinnalle muita hoitomuotoja, jotka tukevat haastavimpien mielenterveysongelmien hoidossa. Olemme tyytyväisiä, että esitykseen on sisällytetty alaikäisten lisäksi myös nuoret aikuiset. Olisi kuitenkin toivottavaa, että ikärajaa nostettaisiin nojaten nuorisolain (1285/2016) nuoren määritelmään, jossa nuorella tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. Diakonissalaitoksen Vamos on auttanut työn ja koulutuksen ulkopuolella olevia 16-29-vuotiaita nuoria yli 15 vuoden ajan, ja toimintaamme osallistuu vuosittain noin 2000 nuorta noin 11 paikkakunnalla. Perustusvaliokunnan (PeVL 41/2010) perustelee säädettyä ikärajaa sillä, että lapsuuden kodista irrottautuminen, opiskelu, työnhaku tai muut muutokset voivat vaikeuttaa elämän hallintaa ja aiheuttaa nuoren elämässä psyykkisiä ongelmia. Tiedämme toiminnassa kohtaamiemme nuorten elämäntilanteiden pohjalta, että samat itsenäistymiseen ja arjen hallintaan liittyvät haasteet ulottuvat yli 23 ikävuoden. Esityksessä tunnistetaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden haasteina ja kehittämistarpeina palveluiden kokonaisvaltaisuuden puute niiden lasten ja nuorten kohdalla, jotka tarvitsevat monialaista tukea. Diakonissalaitos kohtaa toiminnassaan kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olevia henkilöitä. Yhteiskunnassamme monen kohdalla ongelmat kasautuvat, mikä asettaa ihmisryhmiä sekä yksilöitä eriarvoiseen asemaan. Esityksessäkin todetaan, että mm. mielenterveys- ja päihdepalveluja on kehitetty pitkälti erillisinä palveluina. Myös muiden haavoittuvaisessa asemassa olevien ihmisryhmien, kuten vammaisten, työn tai koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten tai maahanmuuttajaperheiden lasten tarpeita ei pystytä huomioimaan riittävän hyvin palveluiden sisällöissä. Tämä moniperusteisen tuen tarve tulee huomioida sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Esimerkiksi mielenterveyden haasteiden sekä päihdeongelmien yhtäaikaisuus ei saa vaikeuttaa tuen ja hoidon saamista molempiin ongelmiin.
      • Suomen Kuntoutusyrittäjät ry
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Lausunto annetaan sekä suomeksi että ruotsiksi. Ruotsiksi: Kort psykoterapi är viktig att utföra av titelskyddade psykoterapeuter och presentationen är mycket lönsam i det avseendet. Utkastet väcker dock oro för om behovet av psykoterapeuter kommer att ersättas av psykosocial behandling som härrör från psykoterapi av outbildade yrkesverksamma. Kort psykoterapi är krävande rehabilitering, ännu mer krävande än långa psykoterapirehabiliteringstillfällen. Av denna anledning är det en stor risk för klienten att ersätta kort psykoterapi med behandling som tillhandahålls av en annan vårdpersonal som har fått kort fortbildning. Detta måste beaktas till exempel vid offentlig upphandling, så att psykosociala behandlingar som härrör från psykoterapi måste konkurreras om separat från psykoterapier, eftersom de möter olika behov och är helt klart olika produkter med olika utbildningsbakgrund. Psykosociala behandlingar som härrör från psykoterapi som ges av någon annan än en psykoterapeut kan vara förebyggande till sin natur och behandlingar som syftar till lindrigare problem. Beroende på klientens behov och val kan kort psykoterapi utföras av legitimerad psykoterapeut inriktad på individ-, grupp- och familjeterapi. Suomeksi: Lyhytpsykoterapia on tärkeää toteuttaa nimikesuojattujen psykoterapeuttien toimesta, ja esitys on siltä osin hyvin kannatettava. Luonnoksesta nousee kuitenkin huoli siitä, korvataanko psykoterapeuttien tarvetta kouluttamattomien ammattihenkilöiden psykoterapiasta johdetulla psykososiaalisella hoidolla. Lyhytpsykoterapia on vaativaa kuntoutusta, jopa vaativampaa kuin pitkät psykoterapian kuntoutusjaksot. Tästä syystä lyhytpsykoterapian korvaaminen lyhyen täydennyskoulutuksen saaneen muun terveydenhuollon ammattihenkilön antamalla hoidolla on asiakkaan kannalta iso riski. Tämä on huomioitava esimerkiksi julkisissa hankinnoissa siten, että psykoterapiasta johdetut psykososiaaliset hoidot on kilpalutettava erikseen psykoterapioista, sillä ne vastaavat eri tarpeisiin ja ovat selkeästi eri tuotteita erilaisella koulutustaustalla. Psykoterapiasta johdetut muun kuin psykoterapeutin antamat psykososiaaliset hoidot voivat olla luonteeltaan ennaltaehkäiseviä ja lievempiin ongelmiin suunnattuja hoitoja. Lyhytpsykoterapia voidaan toteuttaa asiakkaan tarpeista ja valinnasta riippuen niin yksilö-, ryhmä- kuin perheterapiaan suuntautuneen nimikesuojatun psykoterapeutin toimesta.
      • Psykosociala förbundet rf, Nummelin Petra
        Päivitetty:
        18.6.2024
        • Vi vill framföra ett stort tack till ministeriet att trots de olika tuffa utmaningar i vårt samhälle, såväl ekonomiska som polarisering, finns det vilja att hitta lösningar att förstärka tillgången till service och tjänster. Vi är även nöjda med det hur man jobbar med den nationella strategin för psykisk hälsa (uppdatering av VNPP)tillsammans med tredje sektorn. Vi är dock fundersamma över om eller hur tredje sektorn syns i barn och ungas terapigarantin, att man inte glömmer bort den sk 0-trappan som tredje sektorn står för. Barn och ungas terapigaranti som processen kunde vara en fin utvecklingshelhet där utbildning, forskning och genomförandet av vård och service möts, en helhet som knyter ihop olika sakkunniga/aktörer och erbjuder utan tröskel och dröjsmål stöd, hjälp och vård – ett varumärke för Finland.
      • SOS-lapsikylä
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • SOS-Lapsikylä kannattaa terapiatakuuta. SOS-Lapsikylä kannattaa muissa lausunnoissa esille tullutta huomiota siitä, että lähtökohtaisesti terapiatakuun piiriin pääsemisen ei tulisi edellyttää diagnoosia ja että interventioita tulee tarjota lasten arjessa. SOS-Lapsikylä yhtyy Lastensuojelun Keskusliiton ja muiden esille nostamaan huoleen henkilöstöpulasta ja ammattilaisten koulutuksen tarpeesta. Lakimuutokset lisäävät ammattilaisten määrää ja koulutustarpeita, mikä kuormittaa ehkäisevää lastensuojelua. Myös erikoissairaanhoitoon on panostettava, sillä nyt haasteina näyttäytyvät palvelujärjestelmän sirpaleisuus ja haavoittuvassa asemassa olevien lasten tuen saaminen matalalla kynnyksellä. SOS-Lapsikylä nostaa muiden tavoin esiin hyvinvointialueiden rajalliset resurssit ja korostaa lakimuutosten seurannan tärkeyttä. Järjestöjen merkittävä rooli mielenterveystyössä on vaarassa suunniteltujen rahoitusleikkausten vuoksi, mikä voi ruuhkauttaa entisestään hyvinvointialueiden jo nyt kiireiset palvelut. SOS-Lapsikylä painottaa lisäksi, että sosiaalihuoltoon kohdistuvat leikkaukset tulee kohdistaa siten, että lasten ja nuorten palvelut eivät vaarantuisi. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välinen selkeä vastuunjako on lisäksi varmistettava, jotta resurssit voidaan käyttää tehokkaasti. Tärkeänä huomiona painotamme lisäksi myös lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamisen ja osallistumisen varmistamisen osana terapiatakuun toteuttamista. Sosiaali- ja terveysministeriön tulee ohjata hyvinvointialueita vahvistamaan lasten ja nuorten osallistumisoikeutta terapiatakuun toteutuksessa.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • FSS stödjer införandet av terapigarantin, och förespråkar starkt att åldersgränsen höjs från 23 till 29 år nu, eller åtminstone stegvis i framtiden. Det är även av yttersta vikt att säkerställa jämlik tillgång nationellt genom att utvärdera regionala behov och tillgänglighet av personalresurser. Terapigarantins maximitid ska inte kunna påverkas av primärvårdens maximitid för vårdgaranti.
      • Svenska Finlands folkting
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • -
      • Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Heino Tolonen Tarja
        Päivitetty:
        17.6.2024
        • Terapigarantin kan inte fungera innan kompetensen hos yrkespersoner inom vården på basnivå har stärkts genom utbildning och implementering av psykosociala metoder. Dessutom behövs tillräckliga resurser för att förverkliga detta. Yrkespersoner i täten inom välfärdsområdena är ännu inte redo för detta. Utveckling och samordning behövs fortfarande. Barns och ungas mental- och missbrukarvård måste utvecklas som en omfattande helhet i samarbete mellan social- och hälsovårdstjänster, med beaktande av familjer och vuxna. Att angripa grundorsakerna, förebyggande arbete och tidigt stöd för barn och föräldrar måste fortfarande vara starkt involverade i utvecklingen av mentalvårdstjänster. Vi föreslår att genomförandet av terapigarantin skjuts upp med ett år, men att de medel som avsatts för terapigarantins genomförande år 2025 fördelas som ett långsiktigt statsbidrag (3 år) för utveckling av tjänster till universitetsbaserade välfärdsområden för att säkerställa förutsättningarna för terapigarantins framgång och stödja välfärdsområdenas utvecklingsarbete. Finansieringen bör förlänga och säkra resultaten av utvecklingsarbetet som genomförts under åren 2020–2023 över hela landet: omfattande utbildning i effektiva terapiformer och stöd för kompetensunderhåll för alla välfärdsområden, koordinationsstrukturer för psykosociala metoder och kompetenscentra, digitala tjänster för medborgare och yrkespersoner samt nationellt överenskomna graderingar av vården och vårdmodeller för olika patient- och kundgrupper. Utan separat finansiering har välfärdsområdena inte möjlighet i den nuvarande ekonomiska situationen att fortsätta med framgångsrik gemensam nationell utveckling på samarbetsområdesnivå. Detta äventyrar genomförandet av terapigarantin, eftersom varje välfärdsområde i praktiken behöver utveckla sin egen version av garantin och bygga de nödvändiga tjänsterna för att stödja den. Att implementera dessa metoder inom den praktiska primärvården och socialtjänsten är inte utan utmaningar. Strukturerna inom välfärdsområdena är fortfarande osammanhängande, och utbildningen av personalen i metoder är inte klar och är ojämnt fördelad. Finansiering behövs för att etablera strukturer och stärka personalen både inom primärvården och socialtjänsten. Ett betydande statsbidrag riktad till utvecklingsarbetet och ett extra år för att genomföra terapigarantin skulle möjliggöra en kontrollerad och långsiktig utveckling samt nationella underhållsstrukturer, vilket säkerställer att terapigarantins mål kan verkställas säkert i hela landet. Enligt vår uppfattning skulle detta vara den bästa lösningen ur patienternas perspektiv. Om lagens anda är att främja jämlikhet bör detta beaktas inte bara i en tillräckligt omfattande serviceutbud utan också i en behovsanpassad resursallokering. Dessutom bör lagförslaget tydligare ta ställning till barn som är i vård utom hemmet och de terapitjänster som ska erbjudas dem.
      • Kuusamon kaupunki, Kasvatus- ja sivistyslautakunta 12.6.2024 § 61
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • -
      • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Virtanen Teemu
        Päivitetty:
        14.6.2024
        • Helsingin yliopiston ylioppilaskunta kiittää mahdollisuudesta lausua sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksista lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi. HYY näkee terapiatakuun keskeisenä nuorten ja erityisesti opiskelijoiden aseman parantamisena ja keskeisenä elementtinä täysipäiväisen korkeakouluopiskelun mahdollistajana. Maksuttomat palvelut ja odotusajan rajaaminen kuukauteen ovat HYYn näkemyksestä erinomaisia toimia. Kuitenkin HYY näkee luonnoksessa merkittäviä puutteita muun muassa 23 vuoden ikärajassa sekä rajatussa palvelu- ja toimenpidevalikoimassa. Terapiatakuun tavoitteet nuorten hyvinvoinnin edistämisessä ovat HYYn mielestä kannatettavat. HYY näkee kuitenkin toteutuksessa merkittäviä puutteita matalan ikärajauksen sekä mahdollisesti rajatun palveluvalikoiman osalta. HYY näkee, että kaikkien 29-vuotiaiden ja sitä nuorempien sekä korkeakouluopiskelijoiden tulisi olla oikeutettuja mahdollisimman oikeasuhtaisiin ja tarpeenmukaisiin terapiatakuupalveluihin kohtuullisella odotusajalla. Lisätiedot: Sosiaalipolitiikan asiantuntija Teemu Virtanen [email protected]
      • Kanta-Hämeen hyvinvointialue, Kanta-Hämeen hyvinvointialue, aluehallitus
        Päivitetty:
        12.6.2024
        • Takuun toteuttamisen lisärahoitus on varmistettava riittävälle tasolle, siten ettei sen riittämättömyys ohjaa siirtämään varhaisemman vaiheen tukea ja hoitoa antavaa henkilöstöä tämän tehtävän toteuttamiseen. Menetelmien koulutukset, käyttöönoton koordinointi ja tuki tulevat aiheuttamaan lisäresurssoinnin tarpeita. Hallituksen esitysluonnos parantaa ja selkiyttää hyvinvointialueiden vastuuta lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisestä. Lyhytpsykoterapeuttiset hoidot ja määrämuotoiset ja aikarajoitteiset psykososiaaliset hoidot tulevat lisäämään työn laatua ja vaikuttavuutta nykyiseen tilanteeseen verrattuna ja ovat siten kannatettavia. Osaamisen varmistaminen ja lisääminen tulee kuitenkin vaatimaan riittävän ajan, jotta takuun mukainen toiminta toteutuu. Takuun toteutusvastuun jakautuminen terveydenhuollon sisällä ja sosiaalihuollon kesken on kannatettava asia, mutta aiheuttaa erilaista sääntelyä riippuen siitä missä takuuta toteutetaan. Sosiaalihuollossa toteutetaan rajatummin ko.menetelmiä, ja sitä koskee erilainen päätöksentekoprosessi. Tämä saattaa hankaloittaa takuun toimeenpanoa ja palveluprosessien sujuvaa käyttöönottoa. Esityksessä huomioitu hoidon porrasteisuus sekä sosiaali-, että terveydenhuollon osalta on kannatettava asia. Ehdotettu säädöskokonaisuus toteuttaa tavoitetta lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamisesta perustason palveluissa. Hallituksen esitysluonnos parantaa ja selkiyttää hyvinvointialueiden vastuuta lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisestä. Lyhytpsykoterapeuttiset hoidot ja määrämuotoiset ja aikarajoitteiset psykososiaaliset hoidot lisäävät työn laatua ja vaikuttavuutta nykyiseen tilanteeseen verrattuna ja ovat siten kannatettavia. Osaamisen varmistaminen ja lisääminen tulee kuitenkin vaatimaan riittävän ajan, jotta takuun mukainen toiminta toteutuu. Takuun toteutusvastuun jakautuminen terveydenhuollon sisällä ja sosiaalihuollon kesken on kannatettava asia, mutta aiheuttaa erilaista sääntelyä riippuen siitä missä takuuta toteutetaan. Sosiaalihuollossa toteutetaan rajatummin ko. menetelmiä, ja sitä koskee erilainen päätöksentekoprosessi. Tämä saattaa hankaloittaa takuun toimeenpanoa ja palveluprosessien sujuvaa käyttöönottoa. Esityksessä huomioitu hoidon porrasteisuus sekä sosiaali- että terveydenhuollon osalta on kannatettava asia. Esityksessä ehdotetaan, että terveydenhuoltolakiin ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annettuun lakiin lisättäisiin säännös siitä, että perusterveydenhuollossa lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito olisi aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Lisäksi ehdotetaan, että sosiaalihuollossa lapsille ja nuorille olisi järjestettävä mielenterveystyön palveluna psykososiaalista tukea, jossa käytetään edellä mainittuja psykososiaalisia menetelmiä sosiaalihuollon palvelutehtävään soveltuvin osin. Mielenterveystyön palvelua koskeva päätös olisi toimeenpantava kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Hoidon tai palvelun aloittamisen enimmäisajan määrittely on kannatettava asia. Annettavan hoidon vaikuttavuuden näkökulmasta sen riittävä oikea-aikaisuus on merkittävä tekijä. Esityksessä ehdotetaan myös muutosta hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta annettuun valtioneuvoston asetukseen. Esityksen mukaan yhteistyösopimuksessa tulisi sopia lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteensovittavana kokonaisuutena. Tältä osin esitetään muutoksena esitykseen, että hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen tulisi mahdollistaa hyvinvointialueelle itsenäistä päätösvaltaa menetelmien osalta. Yhteistyörakenteet tulee varmistaa siten, että ne ovat toimivia menetelmien kouluttamisen ja implementoinnin osalta. Myös kansallista yhteistyötä takuun toteuttamiseksi tulee lisätä, mutta sen ei tule olla lainsäädännössä velvoittavaa. Enimmäisaikojen seuranta tulisi toteuttaa kansallisesti samalla tavalla, hyödyntäen ja käyttöönottaen sovittuja toimenpidekoodeja myös sosiaalihuollossa. Esityksessä oleva päätösten seuraaminen sosiaalipalvelujen osalta ei todennäköisesti tuota riittävää tietoa takuun ja sen määräaikojen seurannasta. Ohjaus enimmäisaikojen seuraamisen soveltamiseen on tarpeen. Ohjaus menetelmäosaamisen lisäämiseen ja implementointiin tulisi olla myös kansallista. Lisäksi todetaan, että takuun toteuttamisen lisärahoitus on varmistettava riittävälle tasolle siten, ettei sen riittämättömyys ohjaa siirtämään varhaisemman vaiheen tukea ja hoitoa antavaa henkilöstöä tämän tehtävän toteuttamiseen. Menetelmien koulutukset, käyttöönoton koordinointi ja tuki tulevat aiheuttamaan merkittävää lisäresurssoinnin tarvetta.
      • HUS Kuntayhtymä, Lasten ja nuorten sairaudet, Lastenpsykiatrian linja
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Tässä muodossa esitys ei ole riittävä. Vaarana on, että laki tässä muodossa vaikuttaa epäedullisesti vasta muotoutumassa oleviin hyvinvointialueiden rakenteisiin lasten mielenterveyden hoitamiseksi. On mahdollista myös, että esitys lisää ostopalveluna hankittavia palveluja, mikä ei lasten kohdalla ole hyvä vaihtoehto, koska lapsen mielenterveyden hoito tulee aina sitoa perheeseen ja muuhun kasvuympäristöön. Verkostotyö on keskeinen osa lasten mielenterveystyötä. Lakiesitys on perustaltaan liian kapea ja käsittelee lasta hyvin individualistisesti, vaikka lapsi pitäisi nähdä osana perhettään ja muuta keskeistä kasvuympäristöä, jonka toimet ovat yleensä tärkeämpiä kuin lapseen kohdistetut interventiot.
      • Etelä-Karjalan hyvinvointialue, Perhepalveluiden vastuualue, Pennanen Sirkka
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Etelä-Karjalan hyvinvointialue pitää hallituksen esitysluonnoksessa esitettyjä tavoitteita pääsääntöisesti kannatettavina. Lakien voimaantulon osalta aikataulut ovat tämän hetkiseen tilanteeseen nähden liian optimistisia sille, että muutos saadaan toteutettua hyvin ja laadukkaasti. Lain voimaantulon porrastus useammalle vuodelle antaisi hyvinvointialueille aikaa muutoksen valmisteluun. Lisäksi kuten aiemmin todettua, jo ennen lain voimaantuloa olisi hyvä varmistaa sen toimeenpanoa edistävien seikkojen kartoitus: aloittaa säännöllinen vuoropuhelu eri hyvinvointialueiden kanssa, ja kartoittaa alueiden erilaiset lähtötilanteet. Suunnitella jo valmiiksi seurannan kriteerit ja niille tavoitetilat. Varmistaa osaaminen, mutta huomioida kustannusvaikutukset hyvinvointialueiden kiristyvässä taloustilanteessa.
      • EFPP Suomen kansallinen verkosto ry, Lasten ja nuorisopsykoterapiajaos
        Päivitetty:
        11.6.2024
        • Aikataulu on tiukka; saadaanko riittävästi koulutettua henkilökuntaa. On tärkeää säilyttää ja ylläpitää olemassaolevat ja toimivat toimintamallit samalla kun kehitetään uutta.
      • Mielenterveyden keskusliitto ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Hallituksen esityksessä todetaan, että lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon ja tuen haaste on palvelujärjestelmän sirpaleisuus. Nyt esitetty terapiatakuu ei sinänsä ole vastaus näihin rakenteellisiin ongelmiin. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat esimerkiksi maahanmuuttopalvelujen, vankiterveydenhuollon tai sijaishuollon piirissä olevat lapset ja nuoret, jotka eivät välttämättä pääse terapiatakuun piiriin näiden matalan kynnyksen palveluiden kautta.
      • MIELI Suomen Mielenterveys ry, Wahlbeck Kristian
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • MIELI ry kannattaa lasten ja nuorten terapiatakuuta, mutta katsoo että valmistelu terapiatakuun laajentamiseksi kaiken ikäisille tulee aloittaa pikimmiten. Hoitamattomilla mielenterveyden häiriöillä on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ihmisten ja perheiden hyvinvointiin, alentaen tuottavuutta työelämässä ja aiheuttaen merkittäviä kustannuksia kansantaloudellle. OECD:n arvion mukaan mielenterveyden häiriöiden kustannukset Suomelle ovat yli 11 miljardia euroa vuositasolla. Työllisyysasteen nosto ja mielenterveyden häiriöiden aiheuttamien kustannusten alentaminen vaatii terapiatakuun, joka on voimassa kaikille ikäryhmille. Esitetyn terapiatakuun tarve on ilmeinen. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveys on merkittävästi heikentynyt Suomessa. Pandemian aikana heikentyminen kiihtyi, mutta negatiivinen trendi on usean tiedonkeruun valossa jatkunut myös pandemian jälkeen. Heikentyminen ilmenee ahdistuneisuutena, masentuneisuutena, uupumisena, merkityksettömyyden ja stressin kokemuksina ja jopa itsemurha-ajatusten lisääntymisenä. Heikentyminen on ollut vahvinta tyttöjen ja nuorten naisten kohdalla, ja erityisesti matalasti koulutettujen naisten keskuudessa. Lisääntyneen oireilun rinnalla myös lasten, nuorten ja nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöt näyttävät lisääntyneen. Selvää kasvua nähdään erityisesti vahvasti ympäröivästä maailmasta riippuvaisissa mielenterveyden häiriöissä kuten syömishäiriöissä ja tarkkaavaisuushäiriöissä, ensiksi mainitut tytöillä ja toiseksi mainitut pojilla. Lisääntyneestä hoidontarpeesta huolimatta perustason mielenterveyspalveluja on hyvin niukasti tarjolla, erityisesti lapsille ja nuorille. Esitysluonnoksen mukaisesti terveydenhuoltolaissa ja opiskeluterveydenhuoltolaissa määrättäisiin, että lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito olisi aloitettava 28 vuorokauden kuluessa. Terveydenhuoltolain 54 § ei esitetä muutosta, eli hyvinvointialueen on jatkossa ostettava terapiatakuuseen kuuluva palvelu muualta, jos se ei pysty tuottamaan palvelua määräajassa. Lasten ja nuorten normaalikehitykseen kuuluu ohimenevää psyykkistä oireilua. Normaaliin kehitykseen kuuluva oireilu ei tule psykologisoida tai medikalisoida, eikä sen tule kuulua lasten ja nuorten terapatakuun piiriin. On tärkeää, että lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen on tukea arjessa lapsuuteen ja nuoruuteen kuuluvien normaalien ilmiöiden ymmärtämiseksi. Tätä tukea tarjoavat myös monet järjestöt. Lisäämällä nuorten arjessa mukana olevien aikuisten (eri alojen ammattilaisten ja läheisten) mielenterveysosaamista voidaan vahvistaa nuorten arjessa saamaa psyykkistä kannattelua. Lasten ja nuorten terapiatakuun tulee kohdistua siihen kasvavaan joukkoon lapsia ja nuoria, jotka mielenterveyden häiriön takia ovat hoidon tarpeessa. Lasten ja nuorten terapiatakuu ei saa johtaa tilanteeseen, jossa lasten ja nuorten pääsy muuhun kuin terapiatakuun alaiseen hoitoon (esimerkiksi keskustelutukeen elämänkriiseissä) opiskeluhuollossa tai muissa palveluissa pitkittyy. Terapiatakuun ikärajan tulee olla korkeampi, sillä hoidon tarve on kasvanut myös nuorilla aikuisilla THL:n vuosina 2022–2023 toteutetun Terve Suomi -tutkimuksen mukaan merkittävä psyykkinen kuormittuneisuus on yleisempää nuorilla aikuisilla kuin muilla ikäryhmillä. Mielenterveyden häiriöistä johtuva työkyvyttömyys on selvässä kasvussa, erityisesti nuorten naisten kohdalla. Kelan tilastojen mukaan mielenterveysperusteiset pitkät sairauslomat nuorilla aikuisilla ovat yleistyneet, erityisesti ahdistuneisuushäiriöistä ja masennustiloista johtuvat. Nuorten aikuisten mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat hoito-, etuus- ja työkyvyttömyyskulut ovat nousseet kansantaloudellisestikin katsoen merkittäviksi. Nuorten aikuisten lisääntyvä oireilu ja kasvava mielenterveysperusteinen työkyvyttömyys antaa aihetta nostaa suunnitellun terapiatakuun yläikärajaa kattamaan koko nuorisoikää. Merkittävä osa opiskelijoista jäisi esitetyn lainsäädännön ulkopuolelle, vaikka opiskeli-joiden mielenterveyden ongelmat ovat hyvin yleisiä. Korkeampaa ikärajaa puoltaa myös se, että useat kehityksellisesti tärkeät ja mielenterveyteen olennaisesti linkittyvät elämäntapahtumat, kuten esimerkiksi itsenäistyminen, opiskelun loppuun saattaminen sekä työelämään siirtyminen usein tapahtuvat yli 23-vuotiaana. Nuorisolain määritelmän mukaisesti nuoria ovat kaikki alle 29-vuotiaat. MIELI ry katsoo, että nuorisolaissa määritelty ikäraja mahdollistaa lasten ja nuorten terapiatakuun tavoitteiden saavuttamisen paremmin kuin esitysluonnoksen 23 vuoden ikäraja. Terapia-arvion ja hoidon tulee toteutua nopeasti ja yhdenvertaisesti sekä lasten, nuorten ja perheiden tarpeiden mukaisesti Yläikärajan nostamisen lisäksi keskeiset esitysluonnoksen muutostarpeet liittyvät hoidon yhdenvertaisuuteen sekä lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden hoidon järjestämiseen. Lasten ja nuorten yhdenvertaisuus ei toteudu, jos eri alueilla on käytössä eri hoitoja ja interventioita. Hoidon lähtökohtana tulee olla lasten ja nuorten tarpeet, ei hyvinvointialueiden määrittelemät terapiamuodot ja interventiot. Tarvittava hoito tulisi saada läheltä lapsia ja nuoria eli kouluista ja terveysasemilta. Hoidon tulee tapahtua ensisijaisesti lähipalveluna. Mikäli hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyskeskus ei säädetyssä ajassa (28 päivää) ole järjestänyt tarpeelliseksi arvioitua terapiatakuuseen kuuluvaa potilaalle parhaiten soveltuvaa hoitoa, alueen on hankittava se muualta palveluntuottajalta, ostopalveluna tai annettava palveluseteli. Lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tulee päästä terapiatakuuseen kuuluvan hoidon tarpeen arvioon perusterveydenhuollossa, opiskeluhuollossa tai sosiaalipalveluissa seitsemän arkipäivän sisällä. Perusterveydenhuollon hoitoon pääsyn enimmäisajan pidentyessä kolmeen kuukauteen ei saa käydä niin että lapsi, nuori ja perhe joutuvat odottamaan terapiatakuun edellyttämää arviota kuukausikaupalla. Ilman riittävän nopeaa arviota ja hoitoa, lievä ja keskivaikea oireilu uhkaa komplisoitua ja johtaa raskaampien hoitojen tarpeeseen. Arviointi tulee tehdä huolellisesti ja arvioita suorittavien sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten pätevyyteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Lasten ja nuorten osalta terapia-arvion tulee olla laaja-alainen ja sisältää myös perheen tilanteen arviota. Tulee olla valtakunnallisesti selkeät ja yhdenmukaiset asiakaslähtöiset kriteerit terapiatakuun myöntämiselle. Psykoterapiassa sekä psykososiaalisissa interventioissa potilaan ja työntekijän välinen yhteistyösuhde on avainasemassa hoidon onnistumisen kannalta. Tästä syystä MIELI ry katsoo, että terapiatakuuta koskevissa hoidoissa asiakkaalla tulee olla mahdollisuus valita ja vaihtaa työntekijää niin halutessaan. Terapiatakuu ei korjaa lasten ja nuorten oireilun juurisyitä Kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 luo hyvän pohjan nuorten mielenterveyden edistämiselle heidän arjessaan. Strategia painottaa mielenterveyden haasteissa voimavarojen vahvistamista, ongelmien ehkäisyä ja varhaista apua. Perustason mielenterveyspalveluiden kehittämisen ohella strategia painottaa mielenterveyttä edistävää ja mielenterveydenhäiriöitä ehkäisevää työtä arkiympäristöissä, kuten kouluissa, harrastuksissa ja nuorten työpaikoilla. MIELI ry näkee, että päätöksenteolla tulee ensisijaisesti pyrkiä edistämään lasten ja nuorten mielen hyvinvointia ja ehkäisemään ongelmia. Nuorten mielenterveyshaasteita ei voida ratkoa pelkästään mielenterveyspalveluja laajentamalla ja tehostamalla, jos samaan aikaan nuorten elinympäristö on mielenterveydelle toksinen. On näyttöä siitä, että mielenterveyspalvelujen tarpeen kasvun taustalla on psyykkisen kuormituksen kasvu kouluissa, nuorten työelämässä ja vapaa-ajan digitaalisissa ympäristöissä. Ylivelkaantuminen, päihdekäyttö, peliriippuvuudet, vähäinen yöuni ja muut elintapahaasteet sekä ongelmallinen sosiaalisen median käyttö ovat mielenterveyden häiriöiden riskitekijöitä, jotka vaikuttavat yhä useampaan nuoreen. Myös syrjintä, ennakkoluulot, rasismi sekä ilmastokriisi heikentävät nuorten mielenterveyttä. Kaikkiin edellä mainittuihin taustatekijöihin voidaan vaikuttaa poliittisilla päätöksillä. Tavoitteena ei tule olla, että mahdollisimman moni nuori on mielenterveyspalvelujen piirissä, vaan tavoitteena tulee olla, että mahdollisimman moni nuori ei tarvitse mielenterveyspalveluja. Siksi MIELI ry katsoo, että terapiatakuun lisäksi hallitusohjelmaan sisältyvään laaja-alaiseen toimenpideohjelmaan nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi tulee osoittaa riittävät toimeenpanoresurssit. Myös lisäämällä nuorten arjessa mukana olevien aikuisten (eri alojen ammattilaisten ja läheisten) mielenterveysosaamista voidaan vahvistaa nuorten arjessa saamaa psyykkistä kannattelua. Panostus mielenterveyteen tulee nähdä kannattavana sijoituksena tulevaisuuteen Oikea-aikaisilla ja vaikuttavilla mielenterveyttä tukevilla toimenpiteillä voidaan saavuttaa merkittävää julkisen talouden kustannussäästöä. Mielenterveystyöhön sijoitettu pääoma maksaa tutkimusten mukaan itsensä takaisin moninkertaisesti, koska sairausetuuksien käyttö vähenee, työnantajien sairauspoissaolokustannukset vähenevät ja terveydenhuollon muu käyttö vähenee. Kustannusvaikuttavuus on sitä suurempi mitä varhaisemmasta toimenpiteestä on kyse. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaisesti koulupsykologit ja -kuraattorit edistävät oppilaiden ja opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäisevät ongelmien syntymistä. Lakiin olisi syytä lisätä koulupsykologien ja -kuraattorien tehtäväksi perustason hoidon tarjoaminen mielenterveyden ongelmissa. Tutkimustieto (esim. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 90/2017) osoittaa että tavanomaisia mielenterveyden häiriöitä voidaan tuloksellisesti hoitaa opiskeluhuollossa. Muu palaute liittyen hallituksen esitysluonnokseen On tärkeää vahvistaa lasten ja nuorten osallisuutta heille kohdennettujen palvelujen kehittämisessä. Osallisuutta voidaan vahvistaa esimerkiksi palautekyselyiden, asiakasraatien sekä anonyymien digiraatien ja nuorisovaltuustojen kautta. Lasten ja nuorten kuulemisen tapoihin ja sen tuloksellisuuteen tulee kiinnittää huomiota sekä lakiesitysten jatkovalmistelussa että terapiatakuun toimeenpanossa hyvinvointialueilla. Esitysluonnos toteaa, että nykytilanteessa lasten ja nuorten kielelliset oikeudet eivät toteudu täysimääräisesti mielenterveyspalveluissa. Ruotsin-, saamen- ja romanikielisten sekä viittomakielisten lasten ja nuorten yhdenvertaiseen oikeus hoitoon tulee taata kansallisesti, hyvinvointialueiden rajoja ylittävällä yhteistyöllä. Kaksikielisten hyvinvointialueiden on tehtävä yhteistyösopimus ruotsinkielisten kielellisten oikeuksien toteutumisen turvaamiseksi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021) 39 § tulee täydentää seuraavalla lauseella ”Lisäksi yhteistyösopimuksessa on sovittava työnjaosta ja yhteistyöstä terveydenhuoltolain 53 §:n 1 momentissa ja sosiaalihuoltolain 25 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon psykososiaalisten menetelmien järjestämisesta ruotsin kielellä”. Yhteenveto Ihmisten tulee saada vaikuttavaa mielenterveyshäiriöiden hoitoa yhdenvertaisesti osana perusterveydenhuoltoa. MIELI ry katsoo, että valmistelu terapiatakuun laajentamiseksi kaikin ikäisille tulee aloittaa pikimmiten. Valmistelussa oleva lasten ja nuorten terapiatakuu tulee nuorisolain mukaisesti ulottaa alle 29-vuotiaisiin. MIELI ry katsoo, että lasten, nuorten ja nuorten aikuisten tulee saada hoito mielenterveyden häiriöihin peruspalveluissa yhdenvertaisesti asuinpaikasta riippumatta. Mielenterveyshoidon ei tulisi määrittyä hyvinvointialueen määrittämän interventiovalikoiman mukaan, vaan hoitomuodon valinnan tulee perustua yksilölliseen tarpeeseen. Terapiatakuuseen tulee siksi kuulua laajasti erityyppisiä näyttöön perustuvia ja vaikuttavia hoitoja, ja yksilöhoitojen lisäksi myös lyhyt perheterapia ja lyhyet ryhmämuotoiset psykoterapiat tulee olla osa lasten ja nuorten terapiatakuuta. Lapsille ja nuorille on tärkeää mielenterveyshoidon nopea saatavuus lähipalveluna. MIELI ry katsoo, että hallituksen esitysluonnosta tulee täydentää säädöksillä lyhytpsykoterapian tai siitä johdetun intervention tarpeen arvioinnin aloittamisesta seitsemän arkipäivän sisällä sekä arvioinnin valmistumisesta enintään kolmen kuukauden sisällä. Useimmat toivovat saavansa mielenterveysongelmiinsa hoitoa ensisijaisesti koulussa. Tällä hetkellä oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ei kuitenkaan riittävästi tue perustason hoidon järjestämistä koulun opiskeluhuollossa. MIELI ry katsoo, että hallituksen esitykseen tulee lisätä myös tarvittava muutos oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7 §, jotta mielenterveyden häiriöiden perustason hoito määritellään myös koulupsykologien ja -kuraattorien tehtäväksi. MIELI ry katsoo, että terapiatakuun onnistunut toimeenpano edellyttää kansallisen osaamiskeskuksen, jonka tehtäviin kuuluvat henkilöstön koulutus, seuranta ja terapiatakuun vaikuttavuuden arviointi. Hallituksen esitykseen tulisi lisätä osaamiskeskusta varten tarvittavat täydennykset erikoissairaanhoidon keskittämisasetukeen.
      • Tampereen yliopisto yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Psykoterapian kouluttaminen, Ranta Klaus
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteellinen tiedekunta (TAU/SOC) kiittää hallituksen tärkeästä esityksestä lasten ja nuorten terapiatakuuksi. Näemme, että esityksen kautta voidaan vihdoinkin luoda pohja lasten ja nuorten mielenterveysinterventioiden (psykososiaaliset menetelmät ja lyhytterapiat) kestävälle saatavuuden parantamiselle palveluissa. Hallituksen esityksen mukaisesti tämä tehdään ohjaamalla valtion pitkäaikaista, pysyväisluonteista tukea interventiotoimintaan sekä sen koordinointiin. Esityksen perusasiat ovat mielestämme hyvin kohdallaan, mutta ehdotamme muutamia lisäyksiä ja tarkennuksia ohjelman konkreettiseen toteuttamiseen. Lasten ja nuorten mielenterveysoireet ja mielenterveyden häiriöt ovat sekä niiden yleistymisen että niiden aiheuttaman haitan takia aikamme keskeinen kansanterveyden uhka. Aktiivinen, rakenteellinen puuttuminen lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin näiden ikäryhmien interventioiden levittämisen, järjestämisen ja juurruttamisen kautta on siksi erittäin tärkeää. Toiminta tulee aloittaa viipymättä. Sen tulee tapahtua juuttumatta keskusteluun yksittäisistä menetelmistä tai eri intressiryhmien tai ammatillisten ryhmien omista toimintatavoista tai eri tieteenalojen tavoista määritellä mielenterveyttä. Nämä kysymykset ovat ratkaistavissa, ja interventiot ovat nyt järjestettävissä ja jatkossa myös muokattavissa seuraamalla aloitetun levittämis- ja implementointitoiminnan kuluessa saatuja suomalaisia tutkimustuloksia ja samalla varmistamalla eri ryhmien osallisuus levittämisen ja juurruttamisen prosessissa. TAU/SOC näkee, että lasten ja nuorten mielenterveysinterventioiden antamista tulee myös lähestyä moniammatillisena toimintana. Toiminnan ytimessä on yhteistyön edistäminen yli toimijoiden ja ammattiryhmien yhteiseen mielenterveysinterventioiden levittämiseen, kouluttamiseen ja juurruttamiseen. Aivan samojen periaatteiden avulla myös muissa maissa on rakennettu alueellisesti koordinoituja lasten ja nuorten mielenterveysinterventioiden levittämisen ja juurruttamisen malleja, kuten esimerkiksi Iso-Britanniassa. Näemme, että interventioiden levittämistä, juurruttamista ja saatavuutta lasten ja nuorten väestölle voidaan hallituksen esityksen avulla nyt merkittävästi edistää ja varmistaa toiminnan pysyvyyttä siinä esitetyn rakenteen kautta. Avainasia on interventioiden pysyvyyden varmistaminen. Näemme, että maassamme historiallisesti ensimmäistä kertaa, koko Suomeen suunnatulla ja viiden alueen koordinoidulla yhteistyöllä voidaan päästä huolellisen suunnittelun kautta kestävään lopputulokseen menetelmien pysyvyyden takaamiseksi palveluissa. Hallituksen esityksessä ehdotettu lasten ja nuorten mielenterveysinterventioiden kansallisen levittämisen ja juurruttamisen tapa on jo viimeisen vajaan kymmenen vuoden kokemusten valossa osoittautunut Suomessa erittäin tulokselliseksi ja tehokkaaksi verrattuna aiempiin hankemuotoisiin tai yksittäisten toimijoiden suorittamiin levittämisprojekteihin, joista on puuttunut todellinen koordinaatio organisaatioiden kesken. Näin hallituksen esittämän mallin toimivuudesta on saatu Suomessa jo melko pitkäaikaista kokemusta. Konkreettisesti tämä näkyy selkeänä ja erittäin nopeasti kasvaneena koulutettujen, interventioita toimittavien ammattilaisten lukumäärän kasvuna ja alueen tutkimuksen lisääntymisenä eri puolilla Suomea. Hallituksen esityksen perusrakenteet ovat mielestämme hyvin kunnossa, mutta muutamia viiden alueen yli meneviä toimenpiteiden tarpeita tulee ottaa huomioon. Ensimmäinen näistä on tarve selkeästi nimetä lasten ja nuorten mielenterveysinterventioiden kansalliseen koordinaatioon kaikista viidestä alueesta riippumaton, neutraali, julkisen sektorin non-profit -toimintaperiaatetta noudattava, ilman taloudellisia sidonnaisuuksia oleva, ja alueen tieteellistä osaamista edustava asiantuntijataho. Se vastaisi yli alueiden menevästä interventioiden kansallisesta koordinaatioon ja seurannasta, menetelmien arviointiin ja valintaan, ja edistäisi alueen tutkimusta. Toinen esityksen pohjalta havaitsemamme toimenpidetarve on varmistaa lasten ja nuorten mielenterveysinterventioiden osaava ja laadukas kouluttaminen ja kouluttamisen järjestämisen osaaminen. Tämän kouluttajaosaamisen tulee tulla varsinaisesta, pysyvästä kouluttajaorganisaatiosta, joka kattaa sekä interventioita palveluissa toteuttavien ammattilaisten perusopetuksen että psykoterapian kouluttamisen osaamisen tällä alueella, lasten ja nuorten psykoterapioissa ja niistä johdetussa mielenterveysinterventioissa. Käytännössä tämä tarkoitta yliopistollista toimijaa. Vain näin voidaan ottaa huomioon kokonaisuus jolla voidaan turvata interventioiden laadukas, tehokasta ja terveyshyötyä tuottavaa kouluttaminen ja levittäminen. Nämä kaksi lisäystä ovat toteutettavissa, koska esityksessä varataan rahaa koordinaatioon. Tärkeää on päästä nyt liikkeelle ja ohjata riittävä resurssi paitsi interventioiden antamiseen perustason hoito-organisaatiossa, myös riittävästi tämän taustalla välttämättömiin alueelliseen ja kansalliseen koordinointiin, alueelliseen juurruttamiseen ja kouluttamiseen. Toiminta on kansanterveydellisesti merkittävää. Sen tulee alkaa ja toteutua nopeasti ja saumattomasti aiemman kehittämistyön pohjalta. TAU/SOC edustaa omalla vastuualueellaan olevassa yliopistollisessa opetuksessa ja tutkimuksessa laajasti sosiaali- ja hyvinvointitieteitä. Peruskoulutuksen ohjelmissaan se kouluttaa laajasti tulevia mielenterveysinterventioiden tekijöitä. TAU/SOC vastaa myös kouluttajaorganisaationa yliopistollisen psykoterapeuttikoulutuksen järjestämisestä, myös lasten ja nuorten psykoterapioissa. Haluamme alueen kouluttaja- ja tutkimusorganisaationa tuoda esiin seuraavia konkreettisia näkökohtia esityksen toteuttamiseen käytännössä. 1. Menetelmien levittämistä ja juurruttamista tukeva struktuuri TAU/SOC kannattaa ja tukee hallituksen esityksessä kuvattua ns. keskittämisasetuksen mukaista rakennetta lasten ja nuorten mielenterveysinterventioiden levittämisestä ja implementoinnista viiden ”osaamiskeskuksen” kautta. Kannatamme koordinoitua interventioiden levittämisen ja juurruttamisen toimintaa viiden eri hyvinvointialueista koostuvan yhteistoiminta-alueen kautta, jonka kunkin keskuksena on yliopistosairaalan sisältävä hyvinvointialue. Mallin vahvuudet ovat nimenomaan menetelmien juurtumisen tehokas tukeminen, jossa spesifi vaikuttavuustekijä on juuri paikalliset organisaatiot ja alueelliset tarpeet huomioiva alueellisuus (yhteistyösopimuksen pohjalta) sekä sen kautta mukaan saatava koko valtakunnan osaamispotentiaalin tehokas hyödyntäminen. Hallituksen esitykseen sisältyvän koordinaatioon ohjatun rahoituksen avulla tuleekin varmistaa viidelle alueelle toimivat, menetelmien juurruttamista edistävät osaamiskeskukset keskittämisasetuksen mukaisesti. Tämän mallin mukainen toiminta on ollut Suomessa viime vuosina tehokasta, ja se on herättänyt myös kansainvälistä huomiota ja kiinnostusta. TAU/SOC kannattaakin, että viidelle yhteistyöalueelle ohjataan interventioiden koordinaatiota ja juurruttamista palvelevaan toimintaan pysyvää rahoitusta hallituksen esityksen mukaisesti. Optimaalisinta alueellisten osaamiskeskusten toiminnalle on, että niissä ovat edustettuina yhteistyössä sekä yliopistolliset sairaalat (joilla on paras näkemys lasten ja nuorten mielenterveyden alueellisten hoitoketjujen ja aluespesifien palvelujen koordinaatioon) että yliopistojen psykoterapiakoulutus (jolla on paras lasten ja nuorten psykoterapioita koskeva kouluttajaosaaminen ja koulutusten järjestämisen osaaminen). Kaikissa viidessä ja riittävästi resursoidussa osaamiskeskuksessa tulee olla pysyvä edustus molemmista. Interventioiden juurruttamisen kannalta hyvin toimiva ratkaisu olisi että viiden yhteistyöalueen osaamiskeskusten kesken muodostuu kansallisen, niistä riippumattoman julkisen asiantuntijaorganisaation ohjaama ja koordinoima verkostomainen yhteistyö. Ihanteellista olisi, että vastuita eri tyyppisten interventioiden koordinaatiosta, osaamisen ylläpidosta tai jopa niiden kehittämisestä tai suomalaisesta muokkaamisesta voitaisiin myös jakaa keskinäisessä tasa-arvoisessa yhteistyössä eri osaamiskeskusten ja yliopistojen välillä. Alueiden välistä koordinaatiota ja yhteistyötä järjestämään tulee nimetä niistä riippumaton asiantuntijataho, kuten esimerkiksi THL, jolle asian tärkeyden takia rooli sopii luontaisesti. Se voisi kutsua yhteistyökumppanikseen kaikkien viiden alueen osaamiskeskusten lisäksi tällä alueella toimivia kansallisia asiantuntijatahoja, kuten esimerkiksi myös valtiollisesti rahoitettu Itla, jonka kehittämistoiminta on erityisesti suunnattu yli alueiden ulottuvaan lasten ja nuorten interventioiden koordinaatioon ja juurruttamiseen. THL:n koordinaatiorooliin sopisi yhteistyössä alan yliopistokouluttajien kanssa myös kansallisten koulutusjärjestelmien arviointi, niiden luomisen fasilitointi ja niiden koordinaatio. THL voisi ottaa myös tutkimuksen osalta koordinoivaa roolia. Kaikilla viidellä yhteistyöalueella on koordinaatioon ja osaamisen ylläpitoon jo viimeisen kymmenen vuoden aikana muodostuneet hyvät valmiudet. Niiden yhteistoiminnassa lasten ja nuorten interventioita on viety merkittävästi eteenpäin. Tätä on toteutettu hyvin tehokkaasti viime vuosina yhteistyössä myös THL:n kansallisen koordinaation tukemana Tulevaisuuden sote-keskusohjelmassa. Kokonaisuudessaan kokemukset Suomessa osoittavat että viimeisten kymmenen vuoden aikana lasten ja nuorten menetelmien levittämisessä viiden alueen tasa-arvoinen ja neuvotteleva yhteistyö on lisännyt nopeasti näyttöön perustuviin mielenterveysinterventioihin koulutettujen ammattilaisten määrää. Viiden yhteistyöalueen verkostoituneen, tasavertaisen ja koordinoidun yhteistyön merkitys on ollut erittäin merkittävä siihen että kansallinen implementaatio on voinut onnistua tähän asti näin hyvin. Tämä merkittävä onnistuminen on pohjautunut hyvään lasten ja nuorten palvelujärjestelmän alueelliseen asiantuntemukseen. Se on itsessään juurtumisen yksi vaikuttamistekijä, samoin kuin alueellisten toimijoiden ja organisaatioiden osallistumisen ja motivaatiorakenteen tukeminen. Toinen merkittävä seikka viiden alueen mallissa on juuri lasten ja nuorten erikoistuneiden palveluiden palveluketjujen ja interventioiden tuntemus. Tämän vuoksi osaamiskeskuksissa tulee olla sekä lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden (yliopistolliset lasten ja nuorten mielenterveysyksiköt) että yliopistojen edustus. Niissä tarvitaan myös sosiaalialojen opetuksen edustus koska sosiaalialan ammattihenkilöitä koulutetaan interventioihin. Metodien laadun takaamiseksi pysyvä yliopistollisten psykoterapian kouluttajayksiköiden edustus tarvitaan nimenomaisesti lasten ja nuorten spesifin, heille kehitetyn psykoterapian ja siihen pohjautuvien interventioiden kouluttamisen osalta. Koordinaatiolle on ehdotuksessa budjetoitu osaamisen ylläpitoon 4,5 miljoonaa (s. 56). Alueellisessa koordinaatiossa tulee ottaa huomioon osaamiskeskusten riittävä ja pysyvä henkilöresursointi ja myös alueellisten kouluttajaresurssien riittävyys interventioiden alueelliseen kouluttamiseen ja koulutettujen ammattilaisten työnohjaamiseen. Koordinaation resurssoinnissa tulee ottaa huomioon myös riittävän henkilöresurssin varmistaminen THL:n kansalliseen koordinaatiotehtävään. Kansallisesti interventioiden valtakunnalliselle ohjaamiselle ja koulutusrakenteiden kehittämiselle tarvittaisiin esimerkiksi juuri THL:n riippumattomasti nimeämä ja sen kanssa kumppanuudessa toimiva erillinen, kansallisen koulutussuunnittelun resurssi jonka voi tulla jostakin yliopistoyksiköstä. Ylipistolliset lasten ja nuorten psykoterapioiden koulutustahot osallistuisivat siten koulutuksen järjestämiseen sekä osaamiskeskuksissa että sen suunnitteluun kansallisella tasolla. Myös nämä funktiot ovat tärkeitä resursoida riittävästi sekä alueilla että kansallisesti. Tämän yhteistyön kautta voitaisiin kehittää interventioiden kansallista tutkimusta, joka on erittäin tärkeää. Perustason mielenterveyspalveluihin on Suomessa esitetty yksittäisen organisaation toimesta myös psykoterapeuttisten interventioiden järjestämisen, kouluttamisen ja ohjaamisen kansallista yhden toimijan monopolirakennetta. Tällaisessa monopolirakenteessa käytettäisi laajasti kustannuksia alentavia digitaalisia palveluita ja palveluissa työskentelevien ammattilaisten kouluttamista menetelmää ohjaaviksi ammattilaisiksi erittäin lyhyillä, muutamien tuntien verkkokoulutuksilla. Mallin tueksi on esitetty alhaisen hinnan lisäksi kunnianhimoisia arvioita siitä, että näin säästettäisiin huomattava osuus kuntoutusterapiasta. Emme näe yhden toimijan monopolimallia lasten ja nuorten psykoterapioiden levittämiseen tuottamiseen tai juurruttamiseen uskottavana tai toimivana. Psykoterapiatutkimuksen ja implementaatiotutkimuksen valossa on hyvin epärealistista olettaa, että yksi keskus kykenisi vastaamaan pysyvästi koko maassa kaikkien ikäryhmien psykoterapiaan pohjautuvien kaikkien eri interventiomenetelmien valinnasta, muodostamisesta tai asiantuntemuksen ylläpidosta. Tällaisia menetelmiä on kuvattu eri tarkoituksiin satoja. Tämä esitetty, tuotteistettu monopolimalli pohjautuu laajalti siihen että psykoterapioiden osaamista, esimerkiksi käsikirjoja tai materiaaleja hankitaan ulkoisin ostoin lukuisilta psykoterapiakentän eri interventioalueiden kouluttajilta. Malli näyttääkin hyvin riskialttiilta väestölle koko psykoterapian tuottamisen kannalta, erityisesti mikäli sen päälle esitetään rakennettavaksi säästömallia varsinaisen psykoterapian tuottamisen leikkaamisen avulla. Monopolimallista esitetyille laskelmille ei ole löydettävissä empiirisiä perusteita. Yksi tuottaja ei käytännössä voi mitenkään hallita kaikkien mielenterveyden alueiden interventioiden suunnittelua tai kouluttamista, saati kaikissa ikäryhmissä, ei myöskään palveluosaamista lapsilla ja nuorilla, joka tarvitaan implementaatioon. Verkkomateriaalit tai käsikirjat eivät riitä interventioiden osaamisen juurruttamiseen, vaan siihen tarvitaan koordinoitu ja laaja valtakunnallinen yhteistyö. Kokemukset Suomessa viittaavat myös siihen että yhden toimijan on ollut hyvin vaikea luoda interventioiden pysymiseen vaadittavaa yhteistoiminnallisuutta. TAU/SOC katsoo, että kestävään lasten ja nuorten kouluttamistoimintaan tarvitaan alueilla ja kansallisesti mukaan varsinainen kouluttajaorganisaatio, yliopistollinen, lasten ja nuorten mielenterveysinterventioiden substanssin hallitseva toimija, joka katsoo yhtenä kokonaisuutena sekä sosiaali- ja hyvinvointitieteiden että terveystieteiden peruskoulutusta tässä ikäryhmässä, että myös ammatillista jatkokoulutusta (psykoterapeuttikoulutukset). Nyt tarvitaan siis lasten ja nuorten interventiomenetelmien ylläpitoa. Hallituksen perusesitys viiden alueen kokonaisuudesta on kokonaisuutena toimiva, mutta tarvitsee siis täydennyksenä: a) Alueista täysin riippumattoman kansallisen, neutraalin, ei-kaupallinen, koordinoivan tieteellinen asiantuntija- organisaation, kuten esimerkiksi THL. Sillä olisi rooli viiden alueen yhteistyön koordinoinnissa, menetelmien arvioinnissa ja valinnassa, sekä koulutusten kansallisessa suunnittelussa. b) Kaikille alueille muodostuviin osaamiskeskuksiin kytketään riittävästi resursoituna osuus yliopistollisesta lasten ja nuorten psykoterapian kouluttajaosaamisesta täydentämään terveydenhuollon koordinaatioroolia. Kouluttajaosaamista käytetään myös kansallisessa koulutussuunnittelussa. 2. Lasten ja nuorten mielenterveysinterventioiden spesifisyys Lausuttavana oleva hallituksen esitys koskee lasten ja nuorten terapiatakuuta. Esityksen tarkoittamat lasten ja nuorten psykososiaaliset interventiot ja lyhytpsykoterapiat pohjautuvat tieteelliseen tutkimukseen lasten ja nuorten väestöissä tutkituista, ja näille ikäryhmille erikseen kehitetyistä interventioista. Ne ovat kehitysspesifejä ja kehityssensitiivisiä. Tosin sanoen aikuisten psykoterapioiden tai terveys- tai hyvinvointitieteiden tai sosiaalitieteiden (psykiatria, hoitotiede, psykologia, sosiaalitieteet) perusteiden asiantuntemus näiden interventioiden valinnassa, kehittämisessä, suomalaisessa soveltamisessa, levittämisessä tai juurruttamisessa on yksinään riittämätön. Kokemukset psykoterapiakentällä toteutetuista markkinoinnista osoittavat, että lasten ja nuorten hoidossa levitettäväksi esitetään asiantuntemattomasti esimerkiksi psykoterapeuttisia menetelmiä: - joita ei ole rakentanut psykoterapiaan koulutuksen saanut henkilö - nuorten interventioksi esitetään aikuisille rakennettua interventiota Nämä ovat merkittäviä riskitekijöitä potentiaalisesti laajoihin ja kalliisiin hukkainvestointeihin. Osaava suunnittelu tulee varmistaa kohdan 1. mukaisesti. 3. Menetelmien arviointi ja valinta Menetelmien arviointi ja valinta ovat pitkittäisesti ratkaistavia ja tärkeitä kansallisia kysymyksiä. Menetelmien valintoja ei kuitenkaan tule tässä vaiheessa asettaa jarruttavaksi tekijäksi hallituksen esityksen tielle, koska hallituksen esittämät toimenpiteet ovat kiireellisiä, ja koordinaatio- ja implementaatiotoiminnalle tulee muodostaa ensin pysyvä pohja. Menetelmien arviointi ja valinta ovat joka tapauksessa luonteeltaan iteratiivisia, ja edellyttävät pitkittäistä seurantaa. Tieto eri mielenterveysinterventioiden toimivuudesta uudistuu tutkimustiedon karttumisen myötä, myös suomalaisen pitkittäisen tutkimuksen kautta. Tämän vuoksi yksityiskohtainen eri menetelmien arviointi tai keskustelu menetelmien eri puolista ole hallituksen esityksen kannalta nyt ensisijaista tai ajankohtaista. Emme näe turvallisuusriskejä tai vahinkoa Suomessa aloitetuissa lasten ja nuorten interventioiden levittämistoimissa. Niiden valinnalle ja levittämiselle on esitetty riittävät tieteelliset vaikuttavuusperusteet, implementaatiotutkimuksen tuottamat perusteet sekä reaalisiin suomalaisten palveluiden ominaisuuksiin ja järjestämistapoihin liittyvät toiminnalliset perusteet On selvää, että interventioiden valinta, levitys ja juurruttamistoiminta edellyttää jatkuvaa arviointia ja seurantatutkimusta, jota on nyt Suomessa myös käynnistetty. Tukirakenteiden muodostuessa hallituksen esityksessä esitetyllä tavalla nyt levitettyjä menetelmiä tulee ottaa hallitusti ja organisaatioihin sopivalla tavalla eri alueilla käyttöön. Hallituksen esityksen mukaisessa toimintarakenteessa, täydennettynä esittämällämme kansallisen riippumattoman asiantuntijatuntijatahon koordinaatiolla ja koordinoidulla tutkimuksella menetelmien arviointi voidaan toteuttaa jatkuvana, iteratiivisena toimintana. Juuri menetelmien valinnassa korostuu neutraalin, kaupallisista intresseistä ja sidonnaisuuksista vapaan, yli hoitoja toimittavien ammatillisten ryhmien yli katsovan koordinoivan tahon rooli ja lapsia ja nuoria koskevan psykoterapia- ja interventiotutkimuksen hyödyntäminen kokonaisuudessaan, ei sektoreittain esimerkiksi eri ammattiryhmille. Menetelmien arvioinnin ja kansallisen valinnan tulee olla viidestä alueesta riippumatonta, riippumatonta menetelmien kehittäjätahoista sekä riippumatonta taloudellisista tai kaupallisista intresseistä joita syntyy levittämisestä vastaavalle toimijalle. Sen tulee perustua avoimeen tietoon interventioista ja niiden taustoista. Suomessa on vielä valitettavasti aukkoja parhaiden arviointimenetelmien saatavuudessa ja niiden käytön osaamisessa, joten myös niiden hankkimiseen tulisi panostaa. Kansallinen, viidestä alueesta riippumattoman koordinaatiotaho on luotettavin toimija menetelmien vaikuttavuuden arvioinnin ja tutkimuksen koordinaatioon. Tällaiseksi sopii luonteensa puolesta esimerkiksi THL, jonne kansallinen koordinaatiorooli varsin luontevasti sopii, asian kansanterveydellisen panon takia. Arviointia ei voi tehdä ilman lasten ja nuorten psykoterapioiden yliopistollista kouluttaja- ja järjestäjätason osaamista. Tässä vaiheessa menetelmien arviointia koskevat kysymykset, esimerkiksi siitä miten tietyn menetelmäperheen (kognitiivinen/ kognitiivis-behavioraalinen tai interpersonaalinen tms.) kokonaisnäyttöä tai eri suppeampiin malleihin liittyvää näyttöä arvioidaan, miten vertailuinterventioita tai palveluissa annettavaa tavanomaista hoitoa arvioidaan, tai mitkä muodostavat kriteerit juuri minkä tasoille ja laajuisille levittämisaloitteille ovat avoimia. Ne ovat luonnollisesti tärkeitä, mutta vasta jatkossa arvioitavia ja myös vasta jatkossa arviotavissakin olevia kysymyksiä, sillä suomalainen seurantatutkimus on vähäistä. Menetelmien pysyvyyteen ja valintaan vaikuttavat myös oleellisesti aina perustason palveluissa niiden soveltuvuus, muun palvelujärjestelmän kautta saatavissa oleva realistinen tuki menetelmän säilyvyyteen ja palveluissa toimivien ammattilasten peruskoulutus ja henkilöstörakenne sekä työjärjestelyt. 4. Kouluttaminen Esityksessä tarkoitettujen psykoterapeuttisten menetelmien ja psykososiaalisten interventioiden kouluttamisen suunnittelun tulee perustua ja sijoittua yliopistolliseen menetelmien kouluttamisen kokonaisuuteen. Psykoterapeuttisten menetelmien laadukas, tehokas ja sitä kautta väestölle terveyshyötyjä tuottava kouluttaminen voi rakentua vain kouluttajaorganisaatioiden tuottaman, koordinoidun koulutuskokonaisuuden kautta. Siinä otetaan huomioon kokonaisuutena koko koulutuksellinen jatkumo alkaen yliopistollisista tai ammatillisista perustutkinnoista aina psykoterapiaan liittyvään yliopistolliseen täydennyskoulutukseen. Yliopistoilla on sekä kouluttajarooli että tieteellisen osaaminen psykoterapiassa kohdan 1. mukaisesti. Sen käyttö kansallisessa koulutussuunnittelussa ja osaamiskeskuksissa on välttämätöntä lasten ja nuorten spesifien interventioiden levittämisessä. Tämä varmistaa levitykseen tarjottavien menetelmien (ja ohjelmien) sisällöllisen pätevyyden. Yliopistollisessa koulutuskokonaisuudessa voidaan varmistaa, että kouluttajat ovat päteviä, osaavia (tai sertifioituja) omalla menetelmäosaamisen alueellaan. Myöskään julkisiin palveluihin levitettyihin interventioihin liittyvästä koulutuksesta tai sen suunnittelusta päättävään rooliin ei voida valita kaupallista intressiä omaavaa tai tällaiseen tahoon esteellisyyssuhteessa olevaa toimijaa. Erityisen suuri riski liittyy siihen, jos ilman lasten tai nuorten (tai muun ikäryhmän) interventioiden sisällöllistä kouluttajaosaamista, koulutukseen liittyvää tutkimustietoa tai tämän ikäryhmän interventioita koskevan tutkimusnäytön ymmärtämistä tai osaamista, pyrittäisiin lähtemään muotoilemaan uudelleen aivan koko psykoterapian kouluttamisen kokonaisuutta (joko kattaen kaikki ikäryhmät tai vain jossain käryhmässä) uudenlaiseksi, esimerkiksi julkisuuteen esille otetuksi kaksitasoiseksi, koordinoimattomaksi kokonaisuudeksi. Riskin muodostaa se, että ilman tietyn alueen kouluttajaosaamista muodostetussa kouluttajamallissa ei ole asiantuntevasti varmistettu se, että koulutettaville rakentuu yhtenäisiä kompetensseja tai niiden portaittaisien kehittymisen kokonaisuutta kahdesta, puutteellisesta ja toisiinsa koordinoimattomasta koulutusjaksosta. Silloin jouduttaisi aiempaa tilannetta merkittävästi heikompaan tilanteeseen, ja voisi muodostua aitoja riskejä terveydellisesti osaamattoman palveluntuotannon kautta. Kansallista (tai alueellista) koulutussuunnittelua ei voidakaan tehdä ilman kohdassa 1. esittämäämme yliopistollisen, spesifisti lasten ja nuorten psykoterapian kouluttajatasoisen osaamisen kytkemistä osaamiskeskuksiin ja kansalliseen koulutussuunnitteluun. Vain näin toimien voidaan saada alueen parhaat olemassa olevat kouluttamisen kompetennsit ja tieto käyttöön. Terveyshyötyjen saamiseksi lapsille ja nuorille keskeistä on hallituksen esityksessä tarkoitettujen lasten ja nuorten psykoterapioista johdettujen menetelmien koulutuksella koulutetuille ammattilaisille tuotetut osaamiskompetenssit. Vasta riittävien ammattilaisille tuotettujen osaamiskompetenssien myötä interventiot saavuttavat merkittävää vaikuttavuutta lapsille ja nuorille. Sekä menetelmän kouluttajien, menetelmän käyttöä ohjaavien menetelmä/työnohjaajien spesifien osaamiskompetenssien olemassaolo tämän ikäryhmän interventioissa että kouluttavien ammattilaisten osalta näiden kompetenssien kehittyminen tulee varmistaa. Osaamisen varmistamisen vaatimus liittyy myös menetelmien ja interventioiden ominaisuuksiin ja uusien menetelmien esittelyyn tai kehittämiseen. Kaikkien lapsille ja nuorille tarjottavien menetelmien ja ohjelmien osalta tulee arviointia varten olla saatavilla avoin ja oikeellinen tieto seuraavista: - kuka ohjelman kehitystyöstä tosialisallisesti vastannut henkilö on, ja jos kyseessä ryhmä mitkä ovat henkilöiden osuudet – ilman tietoa menetelmän oikeellisuutta on vaikea todistaa - mitkä ovat menetelmän kehittäjän taustakoulutus ja osaamiskompetenssit esiteltävässä menetelmässä, toisin sanoen hänen osaamisensa ja koulutuksensa ko. nimenomaisen menetelmän taustalla olevassa psykoterapiamuodossa tai sen kouluttajana - miten ohjelmien tekijänoikeudet on varmistettu sen kehittäneiden ammattihenkilöiden kanssa - miten henkilön kehittämistyö näkyy menetelmässä Samat periaatteet koskevat terjottavaan menetelmään tarjottavia kouluttajia, menetelmänohjaajia ja työohjaajia. Työnohjaajien kouluttajaksi kouluttamisen aloittamiseen vaaditut osaamiskompetenssinsa, näillä koulutuksilla kehitettävät osaamiskompetenssit ja näiden kompetenssien saavuttamiseksi edellytettävä toiminta interventioiden parissa tulee kuvata uskottavasti ja realistisesti. Niin interventioiden antajien eikä myöskään heidän työn/menetelmäohjaajiensa osaaminen ei rakennu teoriatiedolla tai ammattihenkilöiden luettaviksi tarjottavilla käsikirjoilla, oppailla, kysymyssarjoilla tai videoilla. Mielenterveysinterventioita opitaan toteuttamaan vasta teorian ymmärtämisen pohjalle rakeetuneen interventioiden käytännön tekemisen kautta. Se tapahtuu menetelmiä itse käytännössä toteuttavan kouluttajan ohjaamana. Siksi myös psykoterapiasta johdetun lasten tai nuorten mieleterveysintervention uskottava rakentaminen ilman kehittäjän omaa spesifiä menetelmällistä osaamista ei ole mahdollista. Tällainen menetelmällinen osaaminen rakentuu kyseisen psykoterapian tyypin teoreettisesta pohjakoulutuksesta, intervention antamisen osalta riittävän pitkää kokemusta laadukkasti ja pätevästi työnohjatusta interventioiden tekemisestä itse, sekä myös kokemusta interventioiden tekemisen ohjaamisesta tässä inteventiotyypissä ja intervention kohderyhmässä. Tampereella 9.6.2024 Tampereen yliopisto, Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta Puolesta: Klaus Ranta Professori (tenure track) Tampereen yliopisto, psykoterapeuttikoulutus Dosentti Helsingin yliopisto, nuorisopsykiatria
      • Ratkes ry, Sarianna Virpikari, kouluttajapsykoterapeutti, TtM, Ratkes ry pj., Virpikari Sarianna
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Olemme ottaneet yhdistyksessämme kantaa perheiden kokonaisvaltaiseen hoitamiseen. Ei riitä, että lapsia ja nuoria hoidetaan ilman perheelle annettavaa hoitoa ja tukea. Lasten ja nuorten ongelmat ovat monisyisiä, ja valitettavan usein ongelmien alkuperä saattaa olla perheiden vaikeissa olosuhteissa. Vanhemmat tarvitsevat entistä enemmän tukea vanhemmuuteen, jolloin saataisiin parempia ja kestävämpiä tuloksia tukea sekä perheitä että samalla lasten ja nuorten mielenterveyttä.
      • Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Toimeenpanon aikataulu on haastava, menetelmävalikoima on vielä niukka ja hyvinvointialuetasolla menetelmien toteuttamiseen kouluttautuneita työntekijöitä käytännössä on riittämätön määrä. Käytettävien menetelmien niukkuus tai tarkkarajaisuus ei saa olla terapiatakuun toteutumista ohjaava tekijä. Terapiatakuun toteuttamisen ja koordinoinnin takia tulisi opiskeluhuollon kaikki palvelut (kouluterveydenhuolto, opiskeluhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut) säilyä osana hyvinvointialueiden palvelukokonaisuutta. Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue ei kannata lain voimaan tuloa 1.5.2025 lähtien, vaan esittää sen siirtoa aikaisintaan vuodelle 2026 lausunnossa mainittuihin seikkoihin vedoten. Vuonna 2025 tulee panostaa kehittämiseen ja valmisteluun, tätä varten tulee alueille osoittaa rahoitusta ja resursseja.
      • Luoma Ilona, Suomen Lastenpsykiatriyhdistys ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Lastenpsykiatriyhdistys kiittää mahdollisuudesta lausua lakimuutosesityksestä. Esityksellä on hyvät tavoitteet. Tavoitteiden toteutuminen pelkästään yksittäisiin, vielä täsmentymättömiin menetelmiin kohdistuvan määräajan määrittelyn nojalla ei kuitenkaan ole vielä realistista ja voi aiheuttaa hämmennystä. Terapiatakuuseen kuuluvia menetelmiä määrittävien prosessien sekä menetelmiä toteuttavien sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden jäsentäminen on tärkeää tehdä ensin, tai viimeistään lain voimaantulon yhteydessä. Myös on tärkeää määritellä, mikä on lapsen tai nuoren kokonaistilanteen riittävä arviointi ennen intervention aloittamista. Menetelmien valinta, kouluttaminen, koordinointi ja juurruttaminen edellyttää pitkäjänteistä, suunnitelmallista työtä ja resursseja, joita sosiaali- ja terveydenhuollossa ei tällä hetkellä lakimuutoksen toteuttamiseen ole.
      • Into - etsivä nuorisotyö ja työpajatoiminta ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Tutkimukset osoittavat, että nuorten mielenterveys on heikentynyt ja psyykkinen kuormittuneisuus kasvanut. Myös mielenterveyssyistä johtuvat sairauslomat ja työkyvyttömyys ovat lisääntyneet. Inton tekemän kyselyn mukaan hyvinvointialueiden aloittamisen myötä sote-palveluiden saatavuus on merkittävästi heikentynyt ja suurinta heikentyminen on ollut juuri mielenterveyspalveluissa. Yhteensä jopa 70 prosenttia kyselyyn vastanneista etsivän nuorisotyön toimijoista katsoo, että nuorten mielenterveyspalvelut ovat heikentyneet. Inton kysely tuo esille, että etsivän nuorisotyön ja työpajatoimijoiden mukaan nuorten mielenterveyspalvelujen puutteet ovat kriittisiä ja nuorten mielenterveyskriisi akuutti. Yhtälö on kestämätön suhteessa nuorten kasvaneisiin tuen ja hoidon tarpeisiin. Etsivä nuorisotyöntekijä kuvaa tilannetta käytännössä: ”Nuorille on täysin mahdotonta saada nopealla aikataululla mielenterveys- ja päihdeasioihin tukea. Jonot ovat kunnasta riippuen jopa 1 v. Maksusitoumuksen voi saada ulkopuolisen palveluntuottajan palveluun, mutta sitoumuksen saa vain jonottamalla sinne palvelutarpeen arvioon, jonka jonot siis 6–12 kk. Myöskään lääkäriaikoja ei saa helposti tai nopeasti, kunnasta riippuen joutuu jonottamaan viikkoja, jopa kuukausia.” IKÄRAJA ON NOSTETTAVA 29 VUOTEEN Lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevan lainsäädännön ikäryhmäksi on määritetty lapset ja alle 23-vuotiaat nuoret. Into katsoo, että ikäryhmäksi tulee määrittää lapset ja alle 29-vuotiaat nuoret nuorisolain (1285/2016) mukaisesti. Nyt rajaus jättää merkittävän osan nuorista ilman tukea ja asettaa nuoret keskenään eriarvoiseen asemaan. Etsivän nuorisotyön ja nuorten työpajojen toimijoiden mukaan tarve terapiatakuun mahdollistamille palveluille on alle 29-vuotiailla nuorilla suuri ja palveluiden saatavuus luokattoman heikkoa. Rajaus tulee heikentämään jo ennestään haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tilannetta ja syventämään syrjäytymisen riskejä. On huomattava, että moni alle 29-nuori tarvitsee terapiatakuun mahdollistamaa tukea ja edelleen esim. lapsuuden kodista irrottautumisen sekä koulutukseen ja työelämään sijoittumisen prosessi aiheuttaa psyykkisiä ongelmia. Katsomme, että nostamalla ikäraja alle 29-vuotiaisiin tuetaan kattavammin myös hallitusohjelman tavoitetta nuorten syrjäytymisen ehkäisemisestä. On myös huomattava, että esimerkiksi NUOTTI-valmennus on kohdentunut alle 29-vuotiaisiin nuorten tarpeita vastaavasti. Tämä ikäryhmärajaus tulisi olla myös lasten ja nuorten terapiatakuussa. Terapiatakuun tulee kattaa kokonuoruusikä. PARANNETTAVA MATALAN KYNNYKSEN JA NEET-NUORTEN PALVELUITA Korostamme, ettei esitetty lainsäädäntö pysty vielä riittävästi vastaamaan lasten ja nuorten lisääntyneisiin mielenterveysongelmiin. On tärkeää edistää myös muita nuorten mielenterveyttä tukevia toimenpiteitä ja parantaa etenkin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluiden saatavuutta. Esityksen valmistelun tueksi toteutetussa lasten ja nuorten kyselyssä olennaiseksi tekijäksi mielenterveyteen liittyvän tuen saamisessa nousi se, että avun saamista ei tarvitse odottaa pitkään ja että tapaamisten pitäisi tarvittaessa järjestyä ilman ajanvarausta. On olennaista, että myös näihin tarpeisiin vastaavia matalan kynnyksen palveluita vahvistetaan. Esityksessä tuodaan esille, ettei terapiatakuu ratkaise palvelujärjestelmän sirpaleisuuden haasteisiin. Olemme samaa mieltä. Olennaista on panostaa nykyistä vahvemmin myös palveluketjujen sujuvuuteen ja monialaiseen yhteistyöhön sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Pidämme tärkeänä, että kansalliseen palvelureformiin kuuluvaa palvelujärjestelmän selkeyttämistä myös lasten ja nuorten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelukokonaisuuden osalta jatketaan. Kuten esityksessä todetaan, työn ja opiskelun ulkopuolella olevien nuorten (NEET) mielenterveysongelmat ovat huomattavan yleisiä eikä NEET-nuorten tarpeita nykyisellään huomioida riittävästi palvelujen sisällöissä tai toimintaprosesseissa. Katsomme, ettei esitys vielä paranna NEET-nuorten tilannetta. On toki tarkoituksenmukaista, että myös sosiaalihuollolla on mahdollisuus tarjota takuun piiriin kuuluvia mielenterveystyön palveluja – tämä tukee osaltaan haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tarvitseman tuen saavutettavuutta. Olennaista on kuitenkin nostaa ikäraja alle 29-vuotiaisiin ja turvata hoito lähipalveluna sekä osana perusterveydenhuoltoa. On varmistava terapiatakuun mukaisten palveluiden saatavuus matalalla kynnyksellä esim. terveysasemilla ja Ohjaamoissa sekä lisättävä nuorille räätälöityjä ilman ajanvarausta toimivia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita. Olennaista on myös vahvistaa monialaista yhteistyötä ja paikallisten palveluekosysteemien toimijoiden yhteistyötä palveluprosessien sujuvoittamiseksi. TERAPIATAKUUN PIIRIIN PÄÄSTÄVÄ KOLMEA KUUKAUTTA NOPEAMMIN Kevään 2024 kehysriihessä hallitus päätti palauttaa hoitotakuun kolmeen kuukauteen. Esityksessä todetaan, että ensimmäisen hoitotapahtuman lykkääntyminen voi viivästyttää myös lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin tulemisen prosessia. Into painottaa, että terapiatakuun lainsäädäntöön on kirjattava, ettei hoitotakuun muutos koske terapiatakuuta: palveluun on päästävä nopeammin. On huomattava, että ilman tarpeeksi nopeaa arviointia ja hoitoa tilanteet vaikeutuvat ja hoidontarpeet kasvavat. Terapiatakuun piiriin pääsemistä ja sen mukaisen hoidon toteutumista on seurattava tarkkaan kansallisesti. On tarkoituksenmukaista, että terapiatakuun piiriin kuuluvan psykososiaalisen intervention saaminen ei edellytä kaikissa tilanteissa lääkärin arviota, kuten esityksessä todetaan. Esityksen mukaan tukea voisi saada joustavasti esimerkiksi neuvolan tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ohjaamana, opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluista tai muista matalan kynnyksen sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista. On olennaista varmistaa näiden palveluiden saatavuus ja saavutettavuus myös NEET-nuorille. Pidämme tärkeänä, että terapiatakuun mukaiset palvelut ovat hyvinvointialueella maksuttomia, kuten esitykseen on kirjattu. Kuten esityksessä todetaan, strukturoitujen menetelmien käyttöönotossa on myös riskejä: terapiatakuun piiriin kuuluvat interventiot toteutetaan tietyn rakenteen ja sisällön mukaisesti, ja ne kohdentuvat tiettyyn ongelmaan ja oireeseen. Pidämme riskinä myös, että nuoren yksilöllinen palvelutarve ei tule riittävästi huomioitua, vaan hän ohjautuu hyvinvointialueella tarjolla oleviin interventioihin kaavamaisesti. Nuorten yksilölliset tilanteet on huomioitava sekä perheiden tuki, riittävä palveluvalikoima ja matalan kynnyksen palvelut on varmistettava. NUORTEN MIELENTERVEYSKRIISIIN VASTAAMINEN EDELLYTTÄÄ MONINAISIA TOIMIA On selvää, että nuorille räätälöidyt mielenterveyspalvelut on saatava pikaisesti kuntoon. Tilanne on jo hälyttävä. Myös Ota kantaa -sivuston vastaukset osoittivat, että lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmissa keskeiset haasteet liittyvät siihen, ettei tarvittavaa apua ole tarjolla, vaikka sitä hakee. Lasten ja nuorten terapiatakuu on yksi askel nuorten tukemisessa ja hyvinvoinnin vahvistamisessa, mutta se ei ole vielä riittävä. Korostamme, että erityistä huomiota tulee kiinnittää mielenterveysongelmien juurisyihin, vähentää nuorten psyykkistä kuormitusta ja mielenterveyden ongelmien riskitekijöitä sekä vahvistaa nuorten kokemaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Into haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”Hallitus laatii laaja-alaisen toimenpideohjelman nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi, hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamiseksi.” Katsomme, ettei maaliskuussa hyväksytty Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) täytä tätä kirjausta. Peräänkuulutamme, että aidosti laaja-alainen ja monialainen toimenpideohjelma on laadittava ja sen toteuttamiseen on varattava asianmukaiset resurssit.
      • Suomen Psykiatriyhdistys
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kansallinen yhteistyö ja kansalliset tukipalvelut ovat välttämättömiä terapiatakuun toteuttamiseksi ja tehokkaan psykososiaalisten hoitojen järjestelmän ylläpitämiseksi Suomessa. Osaamiskeskusmallin pohdinta ja soveltaminen mielenterveysalaan olisivat merkittävä edistysaskel mielenterveysalalle. Nykyisellään mielenterveyspalvelujen kysyntä on niin suurta, että tuottavuuden lisääminen on mahdotonta ilman digitalisaation uusia ratkaisuja. Ehdotettu Kansallinen osaamiskeskus on keskeinen sekä psykososiaalisten menetelmien käyttöönotolle ja ylläpidolle, mutta myös turvalliselle digitaalisten mielenterveyspalveluiden kehittämiselle Suomessa. Tämä on välttämätöntä, mikäli palveluiden tehostamisessa halutaan onnistua. Suomalaisten mielenterveyspalveluiden pitkän tähtäimen kehittymisen kannalta keskeistä olisi, että ns. keskittämisasetus avattaisiin ja palvelujärjestelmään perustettaisiin sekä kansallinen osaamiskeskus että osaamiskeskusten verkosto selkeillä tehtävillä. Ilman näitä rakenteita ei ole odotettavaa, että nyt esitettävä terapiatakuu parantaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita Suomessa.
      • Tampereen yliopisto, Prof. Samuli Saarni / Terapiat etulinjaan - toimintamalli
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Lakiesityksen nykytila-analyysi on puutteellinen, mikä voi antaa eduskunnalle väärän kuvan lakiesityksen onnistumisen mahdollisuuksista. Ensinnäkin lakiesityksestä puuttuu selkeä analyysi siitä, miksi olemassa olevat hoitotakuun (PTH:n hoitotakuu ja ESH:n hoitotakuu) eivät ole toimineet psykososiaalisten hoitojen osalta. Palveluvalikoimaneuvosto on jo kauan sitten katsonut oikea-aikaisten psykososiaalisten hoitojen kuuluvan palveluvalikoimaan, samoin käypä hoito suositukset, joten nyt terapiatakuulakiehdotuksessa säädettävien hoitojen olisi pitänyt jo aiemmin toteutua ja kuulua joko perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon hoitotakuun piiriin. Olisi perusteltua pohtia, miksi nykyisiä hoitotakuumääräyksiä ei ole noudatettu psykososiaalisten hoitojen osalta. Tämä valottaisi niitä syitä, miksi on epätodennäköistä, että asianmukaisiin psykososiaalisiin hoitoihin pääsy ratkeaisi säätämällä vielä kolmas hoitotakuu käytännössä saman ongelman ratkaisemiseksi. Toisaalta lakiesityksestä puuttuu myös sen ilmiön syiden kuvaus, miksi ns. keskittämisasetusta ei käytännössä lainkaan noudatettu ennen kuin sen toteuttamista alettiin edistää valtionavustushankkeilla. Yliopistosairaalat eivät käytännössä reagoineet mitenkään keskittämisasetuksen säätämiseen, eivätkä alkaneet koordinoida psykososiaalisia menetelmiä tai niiden osaamista. Syynä oli, että keskittämisasetuksen psykososiaalisia menetelmiä koskeva pykälä on kirjoitettu niin yleiseksi, ettei se velvoittanut toimijoita tekemään mitään. Tämän toteaminen olisi samalla osoittanut, ettei YTA-sopimuspykälän lisääminen nyt esitetyssä muodossa tule muuttamaan tätä asiaa. Vaan sama ympäripyöreys tulee siirtymään YTA-sopimuksiin. Velvoitteet tulisi kirjoittaa selkeämmin. Yllättävä kyllä lakiesityksessä todetaan – perustelematta ja vuosien kokemusten vastaisesti – että keskittämisasetusta ei tarvitse täydentää, koska YTA-tasoisen ja kansallisen yhteistyön voi olettaa toteutuvan nykyisenkin sääntelyn puitteissa (s. 77 yliopistosairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen velvoitteet). Tämä kohta lakiesityksestä pitäisi korjata, koska tosiasia on, että keskittämisasetusta ei noudatettu eikä minkäänlaista kansallista yhteistyötä tehty ilman erillisen hankerahoituksen käynnistymistä. Yhtä lailla näyttää siltä, että YTA-tasoinen ja kansallinen yhteistyö on nopeasti alkanut vähentyä hankerahoituksen loputtua 2023 lopussa. Lisäksi lakiesityksestä puuttuu pääosin sen valtavan hanketyön kuvaus, jota Suomessa on perustason psykososiaalisten hoitojen saatavuuden parantamiseksi valtion rahoituksella vuodesta 2020 asti tehty. Tämä hanketyö on rakentanut toteuttamisedellytykset ja rakenteet terapiatakuun onnistumiselle. Valtio on rahoittanut nuorten psykososiaalisten menetelmien käyttöönottoa osana Tulevaisuuden sote-keskushanketta vuosina 2020-22, terapiatakuun onnistumisen edellyttämiä rakenteita osana psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanketta 2022-23 sekä Terapiat etulinjaan – tukipalveluiden (kuten terapiakoulutusjärjestelmän) rakentamista osana sote-rakenneuudistushanketta 2020-21 ja RRP – kehityshankkeita 2023-25. Näiden hankkeiden kuvaus olisi eduskunnalle keskeistä taustamateriaalia lainsäädännön arvioinnissa huomioitavaksi. Em. hankkeiden ja niiden tulosten kuvaaminen olisi samalla helposti kuvannut terapiatakuun tosiasialliseen onnistumiseen tarvittavat tukirakenteet ja -palvelut. Samalla olisi toki tullut ilmeiseksi, ettei lakiesitykseen sisältyvä YTA-sopimusmenetelmä tule riittämään terapiatakuun onnistumiseksi. Hanketyö on osoittanut, että kansallinen yhteistyö, kansalliset tukipalvelut ja näitä ylläpitävät kansalliset rakenteet ovat välttämättömiä tehokkaan psykososiaalisten hoitojen järjestelmän ylläpitämiseksi Suomessa. Kansallinen toimija ja sen rahoitusmalli ovat välttämättömiä Lakiesityksessä kuvataan lyhyesti myös nykyistä lakiesitystä selkeästi paremmin lasten ja nuorten hoitoja edistävä malli ja sen keskeiset osat (5.1.3 ja 5.1.4): terapiatakuu olisi toteutettavissa paljon nykyistä paremmin toteuttamalla asteittain voimaantuleva takuu, kansallisesta palveluita tukevasta toimijasta säätäminen sekä erillinen kehittämisrahoitus palveluiden parantamiseksi hyvinvointialueilla. Koska lakiesitys pitäisi joka tapauksessa kirjoittaa ja pohtia uudestaan perusterveydenhuollon hoitotakuumuutosten vuoksi, kannattaisi samalla lain peruslähtökohta muuttaa tähän suuntaan. Lakiesityksestä käy toistuvasti ilmi, että virkamiesvalmistelussa olisi löydetty nykyistä parempiakin tapoja vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita, mutta todetaan että nämä eivät vastanneet hallituksen tahtotilaa. Olisi toivottavaa, että hallituksen tahtotila olisi lasten ja nuorten palveluiden kokonaisvaltainen parantaminen, ja erilaisia vaihtoehtoja voitaisiin tarkastella avoimesti tästä näkökulmasta. Terapiatakuu olisi turvallisesti toteutettavissa esimerkiksi niin, että a) lakiesitys korjataan sisältöjen ja takuuaikojen osalta kompensoimaan perusterveydenhuollon hoitotakuun muutokset b) lakipaketin yhteydessä avataan ns. keskittämisasetus niin, että toisaalta säädetään kansallisesta osaamiskeskuksesta, jonka tehtävänä on tukea terapiatakuun toteuttamista, ja toisaalta yliopistollisten HV-alueiden velvoitteita selkeytetään vastaavasti YTA-tasoisen osaamiskeskusverkoston muodostamiseksi. c) Takuun voimaantuloa lykätään 1.1.2026 asti ja budjettiin vuodelle 2025 varattu rahoitus kanavoidaan kohdan b mukaisten osaamiskeskusten ja kaikkien HV-alueiden terapiatakuun valmistautumisen tukeen vuosille 2025-27. Osaamiskeskusmallin pohdinta puuttuu kokonaan Lakiesityksessä annetaan ymmärtää, että kansallinen terapiatakuuta tukeva toimija mielenterveysalalla voisi muodostaa jonkinlaisen kansallisesti poikkeavan rakenteen. Käytännössä Suomessa on jo laajasti perustettu erilaisia substanssialojen osaamiskeskuksia, joilla ei ole normiohjausvaltaa, mutta joilla on keskeinen rooli hyvinvointialueiden tukemisessa erilaisten muuten täysin päällekkäisten tehtävien osalta. Näistä on pääosin säädetty ns. keskittämisasetuksessa. Esimerkiksi syöpäkeskus, neurokeskus, potilasturvallisuuskeskus ja vaikuttavuuskeskus sisältävät niitä elementtejä, joita kansallisen psykososiaalisten menetelmien osaamiskeskuksen kannattaisi ylläpitää. Psykososiaalisten menetelmien osaamiskeskuksen voisi ongelmitta perustaa näiden muiden keskusten kaltaisella tavalla keskittämisasetusta päivittämällä. Digitaalisten mielenterveyspalveluiden ja ammattilaisten tukipalveluiden kuvaus ja edistäminen puuttuu Lakiesitys on kirjoitettu hyvin vahvasti perinteisen kasvokkaisen yksilöhoidon näkökulmasta. Tämä siitäkin huolimatta, että palvelukysynnän kasvu on niin suurta, ettei siihen mitenkään kyetä vastaamaan ilman digitalisaation tuomaa palveluiden tehostamista. Lisäksi tieteellinen näyttö on yksiselitteistä siitä, että oikein toteutettuna digitaaliset tukivälineet (esim harjoitteet) tai digitaaliset terapian toteuttamisen kanavat (video, chat) voivat olla selkeästi perinteistä kasvokkaista terapiaa kustannusvaikuttavampia hoitomuotoja. Digitalisaatio on koko terapiakentän keskeinen kehityssuunta tällä hetkellä. Myös terapiakoulutuksen siirtäminen osin digipohjaisen pedagogiikan piiriin parantaa oppimistuloksia ja laskee koulutuskustannuksia. Digitalisaatio edellyttää Suomessa onnistuakseen keskitettyä palvelukehittämistä ja tukirakenteita, eli kansallista toimijaa tai ”osaamiskeskusta”. Tästä syystä osaamiskeskus kannattaakin määritellä ”psykososiaalisten menetelmien ja digitaalisten mielenterveyspalveluiden” osaamiskeskukseksi, koska näitä kahta asiaa ei enää käytännössä voi edottaa toisistaan. Kustannusvaikutukset Kustannusvaikutusarviot ovat lähtökohtaisesti epävarmoja, koska järjestelmä on monimutkainen ja sisältää erilaisia dynaamisia vaikutuksia. Kustannukset on jaettu toisaalta hoitojen lisääntymiseen, toisaalta menetelmien osaamisen ylläpitoon (s. 53). Tässä kohdin on virheellisesti todettu, että hyvinvointialueiden tulee sopia YTA-sopimuksessa psykososiaalisten menetelmien osaamisen ylläpidon rahoituksesta. Näin ei kuitenkaan ole, koska ehdotetussa asetusmuutoksessa nimenomaisesti ei mainita mitään rahoituksesta sopimisesta. Rahoituksen keskeinen ongelma on, että se on ilmeisesti tarkoitus jakaa kapitaatioperusteisesti hyvinvointialueille. Ei-yliopistollisilla hyvinvointialueilla ei ole intressiä eikä insentiiviä siirtää tästä rahoituksesta mitään yliopistollisille hyvinvointialueille, eikä yliopistollisilla alueilla ole intressiä tuottaa palveluita ilman rahoitusta. Koulutuskustannusten laskentaperiaate on virheellinen, koska kustannuslaskelmat koulutuksissa on tehty Itä-Suomen YTA-alueen kokemusten pohjalta. Kyseistä mallia on käytännössä sovellettu vain maan pienimmän YTA-alueen nuorisoikäisten hoidon kehittämisessä IPC-menetelmällä. Koko muu maa on valinnut kansallisen yhteistyön mallin osana psykososiaalisten menetelmien koordinaatiohanketta. Olisi asianmukaista tehdä koulutuslaskelmat sen mallin mukaan, minkä 90% Suomesta on jo toteuttanut. Toinen virhe on laskelma, jonka mukaan koulutuskustannukset ovat yhtä suuret kaikilla YTA-alueilla. Laskelmassa todetaan, että 2/3 koulutusrahoitustarpeesta tarvitaan läsnäolokoulutuksiin ja koulutusten koordinointiin. On selvää, että tämä rahoitustarve riippuu väestön ja hyvinvointialueiden määrästä. Etelä-Suomen YTA-alue on väestöpohjaltaan kaksi kertaa suurempi kuin muut alueet, ja sisältää 8 hyvinvointialuetta sekä sekavan Uudenmaan erillisratkaisun; muualla on vain korkeintaan neljä integroitua hyvinvointialuetta. Uudenmaan rahoitusosuus tulisi korjata vähintään väestöpohjaa vastaten kaksinkertaiseksi. Rahoituslaskeminen siirtyminen käytäntöön on myös ongelma. Digitaalisen koulutuskokonaisuuden ylläpidon kustannuksiksi arvioidaan 1,25m€ (250t€/hyvinvointialue) mutta tämän rahoituksen kansalliselle käytölle ei esitetä mitään sitovaa mekanismia. Lakiesitys lähtee ilmeisesti siitä, että kaikki hyvinvointialueet – tai YTA-alueet – tekevät erilliset koulutussopimukset kansallisen terapiakoulutusalustan käytöstä. Lopputuloksena on tarpeeton sopimussekoilu, ja ilmeinen osaoptimointiriski kokonaan valtionrahoitetussa järjestelmässä. On ylipäätään hyvin mahdollista, että hyvinvointialueet eivät rahapulassaan halua lähteä ylläpitämään pitkän tähtäimen kehitystyötä tai kansallisen osaamisen ja kansallisten tukipalveluiden ylläpitoa. Pahimmillaan nyt esitetty lakiesitys johtaa siis kansallisesti kehitettyjen digitaalisten tuki- ja koulutuspalveluiden alasajoon, valtion rahoituksella vuosina 2020-24 tehdyn kehittämistyön tulosten hukkaamiseen, kansallisten rakenteiden purkuun sekä eriarvoiseen palvelujärjestelmään jossa käytetään erilaisia menetelmiä eri alueilla. Ja loppujen lopuksi koko järjestelmän kustannusten kasvuun.
      • Pelkosenniemen kunta, Hyvinvointipalvelut/kunnanhallitus, Koskenlaine Sirpa
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Lasten- ja nuorten mielenterveysongelmat ovat tärkeä asia ja siksi niihin pitää puuttua. Aikataulu on haastava, sillä HVA:t ovat nyt taloudellisesti tiukalla ja pelkona on, että muusta toiminnasta joudutaan karsimaan, mikä heikentää potilasturvallisuutta. Yhtenäiset koodistot ja uudet tarvittavat koodistot eivät ole valmiina, joten yhtenäinen kirjaaminen ei toteudu. Sosiaali- ja terveydenhuollolla ei ole riittävästi henkilöstön resurssia terapiatakuun toteuttamiseen. Olisiko hyvä varmentaa tarvittava henkilöstö ja osaaminen sekä yhtenäiset koodistot ennen terapiatakuun voimaan tuloa?
      • Koulukuraattorit ry - Skolkuratorer rf
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • -
      • Nuorten mielenterveysseura - Yeesi ry, Karstinen Erika
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Kiitämme mahdollisuudesta lausua. Säädöskokoelman tavoite on hyvä ja kannatettava, mutta esitetyt toimenpiteet eivät ole riittäviä. Esityksen kutsuminen lasten ja nuorten terapiatakuuksi on harhaanjohtavaa, koska valtaosa ehdotetuista menetelmistä ei ole terapiaa. Nuorten mielenterveysseura Yeesi on huolissaan nuorten mielenterveyden edistämisen ja hoidon resursseista. Valtavat leikkaukset järjestöjen rahoitukseen tulevat näkymään siinä, että yhä useampi nuori jää ilman kolmannen sektorin matalan kynnyksen tukea. Tämä tulee näkymään paineena julkisen sektorin jo ennestään ylikuormittuneissa palveluissa, joihin ei esityksen perusteella olla tekemässä tarvittavia lisäpanostuksia. Nuorten mielenterveyttä tulee tukea ensisijaisesti panostamalla mielenterveyttä tukevaan kasvuympäristöön ja ennaltaehkäisevään työhön. Edistävä mielenterveystyö on sekä kustannustehokas että inhimillinen lähestymistapa. Hyvä mielenterveys on ihmisoikeuskysymys, ja sen toteutumattomuus aiheuttaa riskin myös muiden perusoikeuksien toteutumatta jäämiseen. Mielenterveysnäkökulma tulee huomioida kaikessa nuoria koskevassa päätöksenteossa, eikä sen voida ajatella olevan ainoastaan sosiaali- ja terveysalan kysymys.
      • Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry
        Päivitetty:
        9.6.2024
        • Suomen Terveydenhoitajaliiton lausunto hallituksen esitykseen eduskunnalle sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksiksi lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi VN/29418/2023. ”Esityksen mukaisesti lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito olisi aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle olisi todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellyttäisi.” Terveydenhoitajaliitto kiittää mahdollisuudesta lausua ja pitää lasten ja nuorten mielenterveysongelmien hoidon näkökulmasta esitystä kannatettavana, mutta esityksen tulisi sisältää konkreettiset ehdotukset toimintamalleista ja resursseista, joilla ko. aikaraja hoitoon pääsyn osalta on mahdollista saavuttaa. Nyt tehty esitys on varsin menetelmäkeskeinen ja terapiatakuun lähtökohtana tulisi olla lapsen ja nuoren tarpeisiin vastaaminen kokonaisvaltaisesti ja vaikuttavasti. ”Esityksen mukaisesti hyvinvointialue voisi päättää, missä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä takuun piiriin kuuluvia interventioita annettaisiin. Palveluja olisi kuitenkin oltava tarjolla peruster-veydenhuollossa ehkäisevänä terveydenhuoltona ja sairaanhoitona sekä sosiaalihuollon perustason palveluna”. Suomen Terveydenhoitajaliitto näkee kuitenkin tärkeäksi sen, mikä lakiesityksessä onkin tuotu esiin, että ”esityksen tarkoituksena ei ole muuttaa ehkäisevän terveydenhuollon tehtäviä, vaan ehkäisevä terveydenhuolto vastaisi jatkossakin mielenterveyttä edistävästä ja vahvistavasta työstä. Neuvolalla ja kouluterveydenhuollolla olisi edelleen keskeinen tehtävä tukea tarvitsevien lasten tunnistamisessa ja kouluterveydenhuolto seuraisi jatkossakin koululaisten terveydentilaa terveystarkastuksissa ja edistäisi mielenterveyttä antamalla terveysneuvontaa ja ohjausta. Terapiatakuun piiriin kuuluvien interventioiden osalta neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa pyrittäisiin, kuten aiemminkin, tunnistamaan mahdollisimman varhain ne lapset, joiden psykososiaalisesta kehityksestä herää huolta ja jotka tarvitsevat tukea mielenterveytensä vahvistamiseksi.” Ratkaisevaa on myös puuttua mielenterveysongelmien juurisyihin ja erityisesti vahvistaa perheiden ja vanhemmuuden tukea. Esityksessä on myös selkeästi todettu, että on huomioitava kunkin toiminnon lakisääteiset velvoitteet, kuten se, ettei mielenterveyden hoito kuulu neuvoloiden, muun ehkäisevän terveydenhuollon tai sosiaalihuollon lakisääteisiin tehtäviin. Lapsille ja nuorille suunnattuun Webropol- kyselyn mukaisesti myös 30 % lapsista ja nuorista ilmoitti, että mielenterveyden hoitoon liittyvät palvelut tulisi olla muualla kuin kouluilla, kuitenkin lähellä ja matalalla kynnyksellä saavutettavia. Kyselyn vastauksista kävi myös ilmi, että lapset (71%) toivoivat ensisijaisesti kasvokkaisia tapaamisia kahden kesken ammattilaisen kanssa. ”Lakiesityksessäkin on todettu, että lasten ja nuorten perusterveydenhuollon mielenterveyden hoitoon suunnatut palvelut ovat puutteellisia ja alueellisesti vaihtelevia ja erityisesti lasten mielenterveyden hoidon palvelujärjestelmästä puuttuu perustason hoidosta vastaava taho. ” Myös Terveydenhoitajaliiton näkemys on, että lasten ja nuorten kohdalla mielenterveyspalveluihin liittyvä terapiatakuu ei tällä hetkellä toteudu suunnitellusti, koska useimpien hyvinvointialueiden perusterveydenhuollosta puuttuu kokonaan lasten ja nuorten mielenterveysongelmia hoitava taho, ja siksi hoitoa tarvitsevia lapsia ja nuoria joudutaan lähettämään esim. ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tekevästä kouluterveydenhuollosta suoraan erikoissairaanhoitoon, mikä ei ole sen enempää asiakaslähtöistä kuin kustannustehokastakaan. Hallituksen säästöpäätökset niin hyvinvointialueiden kuin järjestöjenkin rahoitukseen heikentävät lasten ja nuorten tarvitsemaa tukea. Päätös pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuu kolmeen kuukauteen heikentää myös terapiatakuuta, jos ensimmäinen hoidon tarpeen arviointi tehdään liian myöhään, ongelmat pahenevat ja varsinainen hoidon aloitus viivästyy. Erikoissairaanhoidon palveluiden jalkautuminen perhekeskuksiin ja aiempaa paremmat erikoissairaanhoidon konsultointi mahdollisuudet saattaisivat parantaa tilannetta. ”Lakiesityksessä on hyvin tuotu esiin, että erityistä huomiota tulisi eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mukaan kiinnittää ehkäisevien ja perustason mielenterveyspalvelujen saatavuuteen. ” Keskeistä onkin turvata asetuksen (338/2011) mukaiset ennalta ehkäisevän työn palvelut, niin neuvoloissa kuin koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Oikein resursoituna esim. kouluterveydenhuollossa ja laajemmin opiskeluhuollon palveluissa pystytään monialaiseen ja moniammatilliseen ennaltaehkäisevään työhön. Säännölliset tapaamiset, vuosittain tehtävät määräaikaistarkastukset, asiakassuhteiden jatkuvuus ja perhekeskeinen työ luovat vahvan pohjan ennalta ehkäisevälle mielenterveystyölle. Kouluilla ja oppilaitoksilla aikaa tarvitaan myös kouluterveydenhuollon avoimille ns. matalan kynnyksen vastaanotoille. Keskeistä on myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välinen sujuva tiedonsiirto niin, että asiakkaan asioiden hoitamiseksi tarvittavia tietoja voidaan salassapitosäännösten estämättä siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten välillä ammattilaiselta toiselle. ”Esityksessä todetaan, että hyvinvointialueilla tulisi pohtia laaja-alaisesti myös muita toimia, joilla yhteistyössä esimerkiksi kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa voidaan vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävää työtä monialaisin ja –tasoisin toimenpitein.” Samaan aikaan ollaan kuitenkin valtion taholta valtakunnallisesti heikentämässä järjestötoimijoiden rahoitusta, mikä heikentää niiden toimintamahdollisuuksia tehdä yhteistyötä julkisen sektorin kanssa. Kannatettavana näemme myös sen, että lainsäädäntö edellyttäisi hyvinvointialueelta panostusta perusterveydenhuollon hoitohenkilöstön osaamisen vahvistamiseen ja päivittämiseen ja hyvinvointialueella olisi sovittava muun muassa konsultaatiokäytännöistä erikoissairaanhoidon kanssa. Myös perusterveydenhuollon sisäisen moniammatillisen työn koordinaatiota tulisi vahvistaa. Kannatettavaa on myös se, että takuun piiriin kuuluvan psykososiaalisen intervention saaminen ei edellyttäisi kaikissa tilanteissa lääkärin arviota, vaan tuen piiriin voisi päästä joustavasti esimerkiksi neuvolan tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ohjaamana.
      • Suomen nuorisopsykiatrinen yhdistys
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Säädöskokonaisuus on tärkeä ja tarpeellinen. Pyydämme kiinnittämään huomiota siihen, että takuun tavoitteet määritellään selkeästi, ja eritellään mikä on mielen hyvinvoinnin tukemista ja mikä oireiden ja/tai sairauden hoitoa. Nuorten mielenterveyden häiriöiden varhaisen vaiheen hoidon ja tuen varmistaminen on olennaista mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyden, mielenterveyden häiriöiden aiheuttaman kärsimyksen, opiskelu- ja työkyvyttömyyden sekä yhteiskunnan tuottavuuden näkökulmasta. Tähän tarvitaan riittävä rahoitus ja resurssi. Näin suuri palvelurakenteen ja toiminnan uudistus ei tapahdu hetkessä, joten tarvitaan pitkäjänteistä poliittista tahtotilaa toimivan lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi osana toimivaa hoidon porrastusta. Samoin vaativien ja komorbidien häiriöiden hoidon toteutuminen hoidon porrastuksen mukaisesti on jatkossakin turvattava.
      • Lapin hyvinvointialue, yl (vs), Mielenterveys ja riippuvuuksien hoito Lapin hyvinvointialue. Lausuntoa valmisteltu yhteistyönä Laphan terveyspalvelujen ja sosiaalipalvelujen alalla, virkamiestyönä., Haravuori Henna
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Pohdimme, että hoitotakuusta tulee turhaa byrokratiaa eikä todellista parannusta palveluihin. Lasten ja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveys- ja riippuvuusoireiden hoitamiseen kohdistuvan lainsäädännön kokonaisvaltainen tarkastelu ja muokkaaminen olisi yksittäisen asian sääntelyn sijaan tarpeen. Lasten- ja nuorten palvelujen pirstaleisuutta ei tämä esitys ratkaise. Kaikkia tahoja kehotetaan koordinoimaan ja tekemään yhteistyötä mutta missään säädöksessä ei määritellä yksiselitteisesti, missä tulee olla vastuu näistä palveluista. Hyvinvointialueet ratkaisevat näitä kysymyksiä ja toki parhaimmillaan pystyvät alueensa erityispiirteet huomioimaan. Pohdimme, voisiko psykososiaalisten menetelmien saatavuutta parantaa ilman hoitotakuuta. Se edellyttää merkittävää lisäkoulutusta ja toiminnan organisointia. Toisaalta kehittämistyö on psykososiaalisten interventioiden osalta jo käynnissä ilman tätä ehdotettua lainsäädäntöä. Esityksessä mukana olevat lyhytpsykoterapiat eivät ole laajasti mahdollista toteuttaa perusterveydenhuollossa alueella, koska psykoterapeutteja ei ole tähän riittävästi erikoissairaanhoidossa, saati perustasolla ja yksityisiä psykoterapeutteja ostopalveluna käytettäväksi on myös vähän. Ehdotamme, että terapiatakuun toteuttamista lykätään, mutta terapiatakuun toteuttamiseen vuodelle 2025 varatut rahat jaetaan pitkäaikaisena valtionavustuksena palveluiden kehittämiseen yliopistollisille hyvinvointialueille käytettäväksi terapiatakuun onnistumisen edellytysten varmistamiseen, ja hyvinvointialueiden kehitystyön tukeen. Määrärahaesitys on liian pieni esitettyihin velvoitteisiin nähden, joten on huolta siitä, miten perustaso tulisi velvoitteista selviytymään. Liittyen esitykseen opiskeluhuollon ammattilaisten siirtämiseen takaisin kuntiin, vastustamme tällaista: Kyseinen olisi täysin ristiriidassa tämän esityksen sisällön ja varsinkin tavoitteiden kanssa sekä vaatisi mm. järjestämislain avaamista.
      • Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFami
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Oireilevien lasten ja nuorten perheenjäsenille ja läheisille tärkein tuki on, että oireileva lapsi tai nuori saa tukea ja hoitoa ajoissa ja tarpeidensa mukaisella tavalla, tehokkaasti. Lyhyiden interventioiden vaikuttavuus voi vaihdella nuorilla merkittävästi. Lakiesitys rajaa käytössä olevia menetelmiä tiettyyn valikoimaan. Mikäli näistä menetelmistä ei ole lapselle tai nuorelle apua heidän oireilussaan, ei lakiesitys tässä muodossaan tarjoa vaihtoehtoisia hoitomuotoja. Nykyisiin pidempiin hoitomuotoihin pääsy on hankalaa ja lakiehdotuksen tavoite ennaltaehkäisystä ja nopeasta hoitoon pääsystä ei välttämättä toteudu. Yleisesti ottaen lasten ja nuorten mielenterveyden hoitopoluissa tulisi mielestämme ottaa perheet ja läheiset selkeämmin huomioon. Menetelmät ja palvelut, joissa perhettä tuetaan vaikuttavat lapsen tai nuoren hyvinvointiin, vaikka lyhyt interventio ei vastaisi lapsen tai nuoren tarpeita. Yleisellä tasolla 46 % psyykkisesti sairastuneiden omaisista on riskissä masentua itse kuormittavassa tilanteessa. Lapsen tai nuoren psyykkinen sairastuminen tuo perheeseen kuormittavan elämäntilanteen, joka vaikuttaa niin vanhempien kuin sisarusten hyvinvointiin, lisäten heidän omaa riskiään sairastua psyykkisesti. Vastaavasti psyykkisesti sairastuneiden vanhempien lapsista 60 % sairastuu itse masennukseen 25 ikävuoteen mennessä. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida myös oireilevan lapsen ja nuoren perhe. Tieto siitä, että oireileva lapsi/nuori saa apua vähentää omaisten huolta merkittävästi. Kun perhe otetaan huomioon ja heille kerrotaan interventiosta, osaavat he motivoida ja sitouttaa lasta/nuorta sekä tukea häntä oikeaan suuntaan. Yhtä tärkeää kuin on mukaan ottaminen, on myös se, että perheenjäsenille mahdollistetaan oma tuki. Osa lapsille ja nuorille suunnatuista psykososiaalisen tuen interventioista sisältää perhe- ja verkosto-osioita, joissa perheenjäsenet otetaan osaksi lapsen ja nuoren tukemista. Myös silloin, kun toteutetaan interventio, jonka osana ei ole perheenjäsenten huomiointia, on otettava nuoren perheenjäsenet ja lähipiiri huomioon. Lisäksi kaikkien interventioiden oheen on luotava rakenne oireilevan nuoren perheenjäsenten oman hyvinvoinnin tukemiseen eli ohjaamiselle omaisille suunnatun vertaistuen piiriin. Lisäksi on tärkeää huomioida, että lapset ja nuoret voivat psyykkisesti oireilla, koska he toimivat psyykkisesti oireilevien vanhempiensa hoivaajina. Tämä lisää heidän kuormitustaan ja riskiään sairastua itse psyykkisesti. Siksi hoidon ja tuen tulee olla kattavaa ja perhekeskeistä, jotta voidaan vähentää lasten ja nuorten kuormitusta ja tarjota heille mahdollisuus terveeseen kehitykseen.
      • HUS, HUS Psykiatria, Santti Elina
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Näkemyksemme mukaan kansallinen yhteistyö ja kansalliset tukipalvelut ovat välttämättömiä terapiatakuun toteuttamiseksi ja tehokkaan psykososiaalisten hoitojen järjestelmän ylläpitämiseksi Suomessa. Osaamiskeskusmallin pohdinta ja soveltaminen mielenterveysalaan olisivat merkittävä edistysaskel mielenterveysalalle. Nykyisellään mielenterveyspalvelujen kysyntä on niin suurta, että tuottavuuden lisääminen on mahdotonta ilman digitalisaation uusia ratkaisuja. Kansallinen osaamiskeskus on keskeinen myös onnistuneelle ja turvalliselle digitaalisten palveluiden kehittämiselle ja siten välttämättömälle palveluiden tehostamiselle. Tämän saavuttamiseksi ns. keskittämisasetus tulee avata uudelleen ja kirjoittaa siten, että säädetään kansallisesta osaamiskeskuksesta, jonka tehtävänä on tukea terapiatakuun toteuttamista. Lisäksi yliopistollisten HV-alueiden velvoitteita tulee selkeyttää YTA-tasoisen osaamiskeskusverkoston muodostamiseksi.
      • Lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunta / Tampereen Yliopisto, Puura Kaija
        Päivitetty:
        8.6.2024
        • Toimeenpanon aikataulu on liian tiukka. Toimivaa, kattavaa ja näyttöön perustuvaa palveluvalikoimaa ei ole mahdollista rakentaa kaikille hyvinvointialueilla kaikkiin lasten ja nuorten keskeisiin mielenterveydellisiin ongelmiin aiotussa aikataulussa. Mahdollisten palvelua antavien työntekijöiden määrä on rajallinen, ala kärsii työvoimapulasta, eikä tässä tilanteessa montaa uutta menetelmää voi ottaa käyttöön yhtaikaa. Menetelmät eivät tule käyttöön vain käymällä koulutus, vaan juurruttamiseen on oltava pitkäjänteistä ja siihen on luotava pysyvät rakenteet ja organisaatio. Lyhytpsykoterapiat kuuluvat vakavien häiriöiden hoitoon erikoislääkärijohtoiseen toimintaan eli erikoissairaanhoidon tasolle. Jotta terapiatakuun useampaan palveluun jakautuva kokonaisuus ei sirpaloituisi hallitsemattomaksi, on pidettävä huolta siitä, että opiskeluhuollon kaikki palvelut (kouluterveydenhuolto, opiskeluhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut) säilyvät osana hyvinvointialueiden palvelukokonaisuutta.
      • Suomen Nuorisovaltuustojen Liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Terapiatakuu keskittyy hyvin rajattuun valikoimaan menetelmiä, eikä kuvaa hoitopolun nivelvaiheita ja siirtymiä hoitavalta taholta toiselle. Näistä syistä Nuva ry näkee riskinä, että terapiatakuu jää pinnalliseksi toimeksi. Terapiatakuun tulisi koskea laajempaa hoitomenetelmävalikoimaa, jotta se turvaisi riittävän tuen eri tavoin oireileville nuorille. Lisäksi terapiatakuuta edistäessä tulee varmistaa hoitopolkujen sujuvuus ja varmistaa, ettei nuori jää ilman apua, jos esimerkiksi lyhyt interventio ei ole riittävä tuki nuoren tilanteeseen. Lisäksi takuun tulee huomioida hyvinvointialueiden vahva itsehallinto. Menetelmien määrittelyn, sekä palveluiden tuottamisen vastuiden määrittelyn tulee olla riittävän kattavia ja selkeitä, jotta palveluiden yhdenvertaisuus toteutuu alueellisesti, sekä laadullisesti.
      • Nyyti ry, Savolainen Minna
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Nyyti ry:n näkemyksen mukaan esityksen tavoite on erittäin kannatettava. Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee kuitenkin laajentaa koskemaan kaikkia alle 29-vuotiaita. Terapiatakuuta tulee myös jatkossa kehittää vastaamaan alkuperäisen kansalaisaloitteen kirjauksia ja laajentaa koskemaan koko väestöä. On kuitenkin syytä huomata, että hyvinkään toteutetulla terapiatakuulla ei korjata koko käynnissä olevaa nuorten mielenterveyskriisiä. Ratkaisut eivät saa typistyä ainoastaan korjaavien palvelujen parantamiseen. Hoidollisia palveluita tulee olla nykyistä paremmin saatavilla, mutta samanaikaisesti keskeistä on puuttua mielenterveysongelmien juurisyihin eikä lisätä niitä, kuten heikentää opiskelijoiden toimeentuloa, ja vahvistaa häiriöiden ennaltaehkäisyä. Lisäksi vertaistuellisen toiminnan resursointia pitää lisätä ja turvata ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä tekevien järjestöjen riittävä rahoitus.
      • Oksanen Laura, Koulupsykologi, Lasten ja nuorten erikoispsykologi
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Opiskeluhuollon psykologin rooli on oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevää ja mielenterveyttä tukevaa työtä kouluissa ja oppilaitoksissa. Esitysluonnoksen ongelmana on, että se on lähtökohtaisesti ristiriidassa tämän lain kanssa ehdottaessaan mielenterveystyön painopistettä kouluille aikarajallisesti toteutettuihin, näyttöön perustuviin lyhytinterventioihin pohjautuen. Esityksessä mainitaan ”---lainsäädännöllä turvataan lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin.”, mutta meitä koulupsykologeja mietityttää, eikö muuta työtämme (ilman strukturoituja interventioita) nähdä vaikuttavana. Meidän näkökulmastamme tärkeintä olisi, että opiskeluhuollon psykologien mitoitusvaatimukset valtakunnan kaikilla alueilla saataisiin lainmukaiseksi (780 oppilasta tai opiskelijaa per psykologi). Koulupsykologi arvioi työssään laajasti lapsen/nuoren oppimista ja kehitystä, ja kohdentaa työskentelyn kullekin asiakkaalle sopivalla tavalla. Terapiat etulinjaan-hankkeen interventiot ovat psykologin työotetta kapea-alaisempia, mutta painottuvat lakiesityksen perusteluissa muuta työotetta tärkeämmiksi, mikä on ongelmallista. Terapiat etulinjaan-hankkeen kautta opiskeluhuoltoa on koulutettu käyttämään ohjattua omahoitoa sekä IPC- ja CoolKids-interventioita. IPC-interventioiden kohderyhmä on kuitenkin kapea, ja opiskeluhuollossa valtakunnallisesti on ollut vaikea löytää siihen sopivia asiakkaita. IPC-käsikirja ja materiaalit myös ohjaavat medikalisaatioon ja diagnosointiin. IPC on osoitettu vain yhtä toimivaksi kuin opiskeluhuollon tavanomaiset menetelmät. CoolKids-interventio on osoittautunut liian raskaaksi menetelmäksi opiskeluhuoltoon, ja sen sijaan Terapiat etulinjaan-hanke on alkanut jo kouluttaa ALI-interventiota (ahdistuksen lyhytinterventio). Diagnoosinimikkeisiin pohjautuvat menetelmät sopivat erikoissairaanhoitoon, jossa potilaat ovat käyneet läpi arvioinnin ja valikoituneet, mutta opiskeluhuollon arjessa työhön pitää päästä kiinni nopeasti, ja menetelmien tulee olla oppilaiden/opiskelijoiden arkisiin huoliin vastaavia. Esimerkkejä arjen tarpeista: poissaolojen ennaltaehkäisy ja tuki poissaolojen kertyessä, vaikeudet sosiaalisissa suhteissa, oppimisvaikeuksien selvittäminen, nepsy-piirteiden hyväksyminen osaksi omaa identiteettiä ja niiden kanssa toimeen tuleminen, sukupuoli- ja muuhun identiteettiin liittyvien kysymysten työstäminen. Arjen tarpeisiin ei kuitenkaan ole saatavilla lain tarkoittamia strukturoituja interventioita, joten vain hyvin kapea osa tuen tarpeista tulisi katettua niillä. Tämä on tärkein syy, miksi Terapiat etulinjaan-hankkeen kouluttamat interventiot ovat jääneet pitkälti käyttämättä opiskeluhuollossa. Mikäli lain edellyttämänä jatkossa keskitytään ensisijaisesti kapea-alaisesti hyödynnettävissä olevien interventioiden toteuttamiseen, huolena on, miten toteutuu oppilaiden yhdenvertainen mahdollisuus palveluihin pääsemisessä, kun suuren osan oppilaista huolet eivät ole näillä hoidettavissa. Lisäksi kouluilla ja oppilaitoksissa toivotaan, että opiskeluhuollon työntekijät näkyisivät koulun arjessa ja osallistuisivat siihen. Kouluilla arvostetaan yhteisöllistä työtä ja ennaltaehkäisevää matalan kynnyksen työotetta. Lakiesitys supistaisi opiskeluhuollon työkenttää, koska se ohjaa interventioiden tekemiseen muun työn kustannuksella. Mietityttämään jäi myös, onko esim. koululääkärillä lyhyen vastaanottoajan aikana mahdollista arvioida lapselle tai nuorelle sopivaa interventiota, jota hän ei itse tunne (vaan on pelkästään saanut tiedon, että esim. IPC:llä hoidetaan lievää tai keskivaikeaa masennusta). Psykologien näkökulmasta huolena on, että koulutettuina terveydenhuollon ammattilaisina ja mielenterveyden hoidon erityisasiantuntijoina meillä on kuitenkin laajemmat mahdollisuudet arvioida nuorelle soveltuvaa tukikäyntien fokusta. Jos koululääkäriltä alkaa tulla ohjauksia nimenomaisesti näihin hyvinvointialueiden määrittelemiin interventioihin, hyvin todennäköistä on, että interventio jää toteutumatta, sillä psykologeina työotteemme on laaja-alaisempi ja mahdollistaa paremmin nuorelle sopivien lähestymistapojen valinnan. Opiskeluhuollon psykologin työ on hyvin erilaista kuin mitä se oli esim. 10 vuotta sitten. Aiemmin erikoissairaanhoitoon pääsi, jos ilmeni jotain mielenterveyden oireilua, erikoissairaanhoito teki ADHD- ja autismikirjon diagnoosit; näiden kysyntä oli myös vähäisempää. Perusopetuslaki velvoittaa kouluja ennaltaehkäisemään ja vähentämään koulupoissaoloja, ja tämän vuoksi opiskeluhuollon monialaisten palaverien määrä on kasvanut huomattavasti. Opiskeluhuolto osallistuu aktiivisesti oppilaiden/opiskelijoiden tuen tarpeen arviointiin yhteistyössä koulun henkilökunnan kanssa. Nykyisellään keskivaikeasti ja vaikea-asteisesti oireilevien palvelut eivät vedä tai toimi, minkä vuoksi opiskeluhuollossa kannatellaan pitkiä aikoja vaikeasti oireilevia oppilaita/opiskelijoita. Tähän kuluu merkittävä osa psykologin työajasta. Opiskeluhuollon psykologin työ vaatii nykyisellään hyvin laaja-alaista työotetta, ja päivät koostuvat jo nykyisellään hyvin erilaisista työtehtävistä. Tällä hetkellä opiskeluhuolto kärsii merkittävistä rekrytointivaikeuksista, eivätkä psykologit halua työskennellä opiskeluhuollossa liiallisen työmäärän takia. Lakiesitys on omiaan lisäämään psykologien työkuormaa entisestään, ja mahdollisten uusien tehtävien siirtyminen opiskeluhuoltoon tulisi huomioida pienentämällä lakisääteistä oppilasmitoitusta, jotta loputkin psykologit eivät vaihda helpompiin työtehtäviin. Lakiesitys ei riittävällä tasolla tunnusta psykologikoulutuksen tuomaa mielenterveystyön ammatillista osaamista ja kapeuttaa psykologien mahdollisuutta asiantuntemuksensa käyttöön, tehden näin ollen psykologeista menetelmäautomaatteja, mikä on myös omiaan vaikeuttamaan rekrytointiongelmia entisestään. Esityksessä puhutaan myös vanhemmuuden tukemisesta. Pienten lasten mielenterveyden pulmien hoidossa keskeistä on työskentely vanhempien ja koulussa opettajien kanssa. Lasten hoidon tarpeen arviointi täytyy aina tehdä yhteistyössä vanhempien kanssa, ja sen tulee sisältää työparityönä tehtävää vanhemmuuden arviointia. Tämä ei sovellu opiskeluhuollon toimintaympäristöön. Kokemus on osoittanut, että vanhemmat keskustelevat esim. omasta jaksamisestaan tai kotioloista mieluummin muualla kuin koululla, koska mieltävät, että opiskeluhuollossa keskustellaan lapsen oppimisesta ja koulunkäynnistä. Vanhemmilla on oikeus saada tukea lapsen oireillessa muualtakin kuin opiskeluhuollosta, jossa pääpaino on oppimisessa ja koulunkäynnissä. Jos opiskeluhuolto määriteltäisiin hoitovastuulliseksi myös vanhemmuuden tukemisessa, muut palvelut alkaisivat tehdä entistäkin enemmän ohjauksia opiskeluhuoltoon. Esitystekstin mukaan 30% nuorista toivoi kyselytutkimuksessa, että mielenterveyden ongelmiin liittyvät tapaamiset olisivat ensisijaisesti muualla kuin koulussa tai oppilaitoksessa. Myös työntekijän persoonan merkitys nostettiin esiin. Moni vastaaja korosti myös sitä, että apua tulisi saada ilman, että asioista kerrotaan vanhemmille. Lapsille ja nuorille tulisi olla tarjolla matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita myös muualla kuin kouluympäristössä. Lapsilla ja nuorilla on oikeus keskittyä koulupäivän aikana oppimiseen ja koulun sosiaalisiin suhteisiin, ja hoitokontakti koulupäivän aikana ei ole kaikille toimiva ratkaisu. Opiskeluhuolto voi omilla palveluillaan olla hoidon lisäksi täydentävä tukipalvelu, mutta se ei voi olla ensisijainen paikka järjestää mielenterveyden hoitoa. Määrämittaiset psykososiaaliset hoidot täytyisi näin ollen toteuttaa perusterveydenhuollossa opiskeluhuollon ulkopuolella. Opiskeluhuollon työhön täytyy varmistaa riittävät resurssit ja laajan, velvoittavan menetelmäkirjon tuominen opiskeluhuollon työntekijöille tekee työstä entistä laajempaa, pirstaleisempaa ja vaikuttaa suoraan opiskeluhuollon psykologityön veto- ja pitovoimaan. Lain valmistelutekstissä lukee, että lain tarkoituksena ei ole nostaa psykososiaalisia interventioita ensisijaisiksi mielenterveystyön muodoiksi, vaan tarve tulisi arvioida yksilöllisesti. Riskinä lain voimaantulossa on kuitenkin se, että opiskeluhuollon koulutus- ja työnohjausbudjetti kuluu kokonaan näiden interventioiden jalkauttamiseen, jolloin muiden työmuotojen koulutuksiin ja työnohjaukseen ei jää rahaa. Psykologi tarvitsee mm. neuropsykologin ja työyhteisötyön työnohjausta, ja osaamisen täytyy olla laaja-alaista (mm. oppiminen, neuropsykiatriset häiriöt, sosiaaliset suhteet, jne.). Ongelmallista on myös se, että strukturoitujen interventioiden menetelmäkoulutukset vievät hyvin paljon työntekijöiden työaikaa. Tähänastinen kokemus on myös osoittanut, että interventioiden toteuttaminen kuormittaa opiskeluhuoltoa, koska kiireisessä arjessa ne eivät jousta oppilaan tarpeiden mukaisesti. Kun opiskeluhuollossa on muitakin työtehtäviä kuin interventiot, joudutaan suhteettoman paljon satsaamaan sekä taloudellisesta että ajankäytännöllisestä näkökulmasta yhteen työn osa-alueeseen. Hyvinvointialueet kamppailevat nykyiselläänkin taloudellisten vaikeuksien sekä resurssipulan kanssa. Lisäksi esityksessä mainitaan: “Tarvittaessa oppilaitoksen terveydenhoitajan, psykologin tai lääkärin vastaanotolla tulee tehdä oppilaan tai opiskelijan hoidon tarpeen arviointi, ja lääketieteellisesti tarpeelliseksi todettuun hoitoon pääsy on järjestettävä terveydenhuoltolain 51 a säädetyn mukaisesti.” Tietääksemme hoidon tarpeen arviointia ei kuitenkaan edes voida tehdä opiskeluhuollossa, koska opiskeluhuollossa ei tällä hetkellä ole hoitovastuuta. Opiskeluhuollon psykologipalvelut eivät ole perusterveydenhuoltoa eivätkä koulu-/opiskeluterveydenhuoltoa. Esityksestä jäi epäselväksi, että kuka hoidon tarpeen arvion tekee ja että voiko arvion tekijä olla työntekijä, jota terapiatakuu ei itseään koske. Oireilun vaikeusasteen arvioimiseksi täytyisi osata arvioida lapsen/nuoren toimintakykyä. Lisäksi esityksestä jäi mietityttämään maininta “Perustasolla tarjottavan tuen saatavuutta ja laatua lisäämällä, voitaisiin vähentää lasten ja nuorten ohjautumista erikoissairaanhoitoon riittämättömien perustason palvelujen vuoksi. Näin voitaisiin välillisesti edistää myös vaikeista häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten hoidon saatavuutta.” Onko jostakin saatu tutkimustietoa, että erikoissairaanhoitoon on ohjautunut liian lieviä tapauksia riittämättömien perustason palvelujen tai osaamisen puutteen vuoksi? Ongelma on meidän näkökulmastamme täysin päinvastainen: perustasolla ei pystytä käyttämään lievästi oireileville näitä menetelmiä, koska niin paljon aikaa kuluu vaikeasti oireilevien kannatteluun heidän odottaessaan hoitoon pääsyä. Työntekijävajetta ei myöskään pystytä paikkaamaan sillä, että olemassa olevia työntekijöitä (esim. koulukuraattorit psykologin puuttuessa) valjastetaan tekemään ensisijaisesti lyhytinterventioita, mikä ei ole ensisijaista koulukuraattorien työnkuvaa. Opiskeluhuollon psykologeina meillä on suuri huoli myös meille lakisääteisesti ensisijaiseksi määritellyn yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön roolista. Esityksessäkin nostetaan esille seuraavaa: “Esitetyn lainsäädännön toimeenpanosta voi aiheutua myös kielteisiä vaikutuksia lapsille ja nuorille. Julkisen sektorin ja hyvinvointialueiden tiukan taloudellisen tilanteen vuoksi on mahdollista, että lisärahoitusta ei täysimääräisesti kohdennettaisi lainsäädännön toimeenpanoon. On myös mahdollista, että mielenterveyteen kohdistettava työ pienentäisi jotakin muuta toimintaa hyvinvointialueella. Esimerkiksi yhteisöllisen opiskeluhuollon osuus verrattuna yksilökohtaiseen voisi pienentyä. On tiedossa, että yhteisöllinen opiskeluhuolto on jo nykytilanteessa vähentynyt oppilaiden ja opiskelijoiden yksilöllisten tuen tarpeiden lisääntymisen vuoksi. Tämän työn väheneminen edelleen vaikuttaisi kielteisesti niihin lapsiin, jotka hyötyvät ensisijaisesti yhteisöllisestä työstä. Yhteisöllisen työn puute voi myös luoda tarpeita yksilökohtaiseen tukeen, jos esimerkiksi kiusaaminen kouluyhteisössä lisääntyy. Yhteisöllinen työ on kuitenkin kouluyhteisön yhteinen tehtävä, eikä sitä tule nähdä yksinomaan opiskeluhuoltopalveluiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tehtävänä.” Vaikka yhteisöllinen työ on koko kouluyhteisön yhteinen tehtävä, opiskeluhuollolla on siinä oma keskeinen roolinsa, mikä samalla tekee opiskeluhuollon työntekijöistä oppilaille tuttuja ja on jo tällä hetkellä madaltanut kynnystä palveluihin ohjautumisessa: nykyisin nuoret ohjautuvat palveluihin usein itse oveen koputtamalla. On siis ehdottoman tärkeää, että yhteisen työn toteuttamiseen varattava aika mahdollistetaan opiskeluhuollon toimijoiden ensisijaisena työtehtävänä jatkossakin.
      • Mielenterveyspooli, Salo Aija
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Oikeus parhaaseen saavutettavissa olevaan terveyteen, mukaan lukien mielenterveyteen, on perus- ja ihmisoikeus, joka Suomen täytyy perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteidensa nojalla turvata. Riittävien sosiaali- ja terveyspalveluiden varmistaminen edistää myös muiden perusoikeuksien toteutumista. Toisaalta, jos terveyteen liittyvät oikeudet eivät toteudu, monen muunkin oikeuden toteutuminen vaarantuu. Kuten esitysluonnoksessa todetaan, lasten ja nuorten perus- ja ihmisoikeudet mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä eivät ole toteutuneet Suomessa täysimääräisesti, sillä mielenterveyden hoidon järjestämisessä on havaittu monia puutteita. Näihin oikeuksiin vaikuttavat toki monet muutkin asiat kuin mielenterveyspalvelut. Esimerkiksi köyhyydestä johtuva epävarmuus ja näköalattomuus heikentävät mielenterveyttä. Lasten ja nuorten terapiatakuun tavoite lasten ja nuorten varhaisen tuen ja mielenterveyshoidon saatavuuden parantamisesta peruspalveluissa on kannatettava. Mielenterveyspooli on käynnistänyt aikanaan kansalaisaloitteen ”Terapiatakuu mielenterveyspalveluihin pääsyn nopeuttamiseksi” (KAA 10/2019 vp), johon myös viitataan hallituksen esitysluonnoksessa. Mielenterveyspooli pitää erittäin tärkeänä sitä, että varhaiseen, vaikuttavaan, tarpeenmukaiseen mielenterveyshoitoon pääsyä vahvistetaan. Mielenterveyspoolin tavoite on edelleen koko väestölle suunnattu terapiatakuu. Mielenterveyspooli toivoo, että lapsille ja nuorille suunnattu terapiatakuu on ensimmäinen askel kohti laajempaa terapiatakuuta. Esitysluonnoksen pohjalta on kuitenkin suuri huoli, että lasten ja nuorten terapiatakuu ei toteuta riittävässä määrin sille asetettuja tavoitteita, edellä mainitun kansalaisaloitteen mukaisia tavoitteita eikä hallitusohjelman kirjausta ”turvataan lainsäädännöllä lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin (hallituksen mallin mukainen lasten ja nuorten terapiatakuu). Onkin huomattava, että nyt käsillä on hallituksen oma malli, joka eroaa alkuperäisestä terapiatakuun ajatuksesta monelta osin muutenkin kuin suppean ikärajauksen osalta. Esityksen pohjalta lasten ja nuorten terapiatakuu kattaa käytännössä vain osan mielenterveyshoitoa tarvitsevista lapsista ja nuorista. Tavoitteeksi tulee asettaa, että kaikki ne hoitoa tarvitsevat, jotka haluavat hoitoa, sitä myös saavat. Jotta lasten ja nuorten terapiatakuun tavoite toteutuu yhdenvertaisesti, tarvitaan huomiota erityisesti seuraaviin asioihin: terapiatakuun ikäraja tulee nostaa 29 vuoteen. Alkuarviolle ja hoitomenetelmille on asetettava riittävän laajat kansalliset kriteerit. Hoidon tulee perustua asiakkaalla todettavaan tarpeeseen ja toteutua ensisijaisesti lähipalveluna. Saavutettavuus ja yhdenvertaisuus on varmistettava systemaattisilla toimilla ja kansallisella ohjauksella. Riittävät henkilöstöresurssit ja eri toimijoiden sujuva yhteistyö on turvattava. Terapiatakuu on kirjaimellisesti oireiden hoitoa. Sen rinnalla on varmistettava laajat toimet eri sektoreilla lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi, mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja varhaisen tuen varmistamiseksi. Kansallinen mielenterveysstrategia antaa tälle osaltaan hyvän sisältöpohjan. Mielenterveysstrategian toimeenpanoon tulee osoittaa rahoitusta. Hallituksen tulee lisäksi toteuttaa ja resursoida hallitusohjelman mukaisesti laaja toimenpideohjelma nuorten syrjäytymisen ehkäisemiseksi sekä hyvinvointivajeen ja mielenterveyden ongelmien paikkaamisesti. Vammaisilla ja pitkäaikaissairailla lapsilla mielenterveyden häiriöt voivat olla liitännäissairauksia tai johtua vamman aiheuttamasta psyykkisestä kuormituksesta tai kehityksen haasteista. Moni vammainen lapsi ja nuori hyötyy esim. fysio- tai toimintaterapiasta, joiden oikea-aikaisella saatavuudella voitaisiin ehkäistä myöhempää tarvetta mielenterveyspalveluille. Toimivat ja riittävästi resursoidut vammaispalvelut ovat siten tärkeä osa ennaltaehkäiseviä toimia. On hyvä, että lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttaminen koskee kaikkia perustason palveluita sosiaali- ja terveysalalla. Terapiatakuun tulee toteutua ensisijaisesti lähipalveluna omassa koulussa tai oppilaitoksessa tai omalla terveysasemalla tai lähisosiaalipalveluissa. Terapiatakuun toteuttaminen vaatii todennäköisesti lisäresursseja henkilöstöön, jotta muut toimintamuodot ja potilasryhmät eivät kärsi terapiatakuun toteuttamisesta. Malli on liian kapeasti menetelmälähtöinen. Tavoitteeksi tulee asettaa, että terapiatakuun ja siten vaikuttavan mielenterveyshoidon piiriin pääsevät kaikki sitä tarvitsevat ja haluavat lapset ja nuoret. Hoidon tulee perustua joustavasti lapsen ja nuoren yksilöllisesti arvioituun tarpeeseen. Lyhytpsykoterapian ja perheille suunnattujen menetelmien tulee kuulua terapiatakuun piirissä tarjottaviin menetelmiin. Alle kouluikäisten lasten hoito tulee ottaa selkeämmin terapiatakuun menetelmien piiriin. Alueellisen yhdenvertaisuuden ja laadun varmistamiseksi tulee perustaa kansallinen terapiatakuun osaamiskeskus. Nyt esitetty malli ei takaa riittävästi kaikkien mielenterveyshoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten pääsemistä terapiatakuun piiriin. Terapiatakuun toimeenpanossa tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hoito on saavutettavaa ja tarkoituksenmukaista esimerkiksi vammaisille ja neurokirjoon kuuluville sekä eri vähemmistöihin ja kieliryhmiin kuuluville nuorille. Lapsen ja nuoren perhe ja lähipiiri on otettava terapiatakuussa paremmin huomioon muun muassa menetelmien osalta. Perheen valmiudet tukea lasta ja nuorta sekä vanhempien väliset suhteet ja vanhempien hyvinvointi ovat hyvin keskeisessä roolissa lapsen ja nuoren toipumisessa. Seurantaa tulee tehdä myös hoitoon hakeutuvien ja terapiatakuun piiriin päässeiden osuuksista, uudelleen hoitoon hakeutumisesta, eri vähemmistöihin kuuluvien ja vammaisten nuorten ohjautumisesta terapiatakuun piiriin ja hoidon laadusta heidän kohdallaan sekä asiakastyytyväisyydestä. Seurantaan ja arviointiin tulee sisällyttää asiakastyytyväisyyttä mittaava laatujärjestelmä. Seurantatiedon tulee olla erityisesti asiakastyytyväisyyden osalta suuren yleisön saatavilla. Kaksiportaisen psykoterapeuttikoulutuksen ja psykoterapeuttikoulutuksen maksuttomuuden edistäminen ovat tärkeitä elementtejä terapiatakuun toteuttamisessa, koska niiden avulla parannetaan psykoterapian saatavuutta. Psykoterapian tulee sisältyä terapiatakuun menetelmävalikoimaan. Lapset, nuoret ja perheet tulee ottaa mukaan mielenterveyspalveluiden suunnitteluun. Asiakaspalautteen kautta on pystyttävä vaikuttamaan palveluiden kehittämiseen. Mielenterveyspooli pitää erittäin hyvänä, että terapiatakuun valmistelun aikana on kuultu lasten ja nuorten näkemyksiä. Toteutetut kyselyt toivat tärkeää tietoa muun muassa siitä, että lapset ja nuoret toivovat mielenterveyspalveluiden toteuttamista lähipalveluina. Tämä lasten ja nuorten kuuleminen ei ilmeisesti kuitenkaan tuottanut tietoa esimerkiksi eri vähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten näkökulmista mielenterveyspalveluihin. Mielenterveyspooli on ehdottanut koko väestölle suunnattua terapiatakuuta. Tämän valmistelu tulisi käynnistää pikimmiten. Lasten ja nuorten terapiatakuun seurantatietoa tulee hyödyntää koko väestölle suunnatun terapiatakuun valmistelussa. Kansalaisjärjestöjen valtionavustusten leikkaaminen on ristiriitaista terapiatakuun(kin) kannalta. Järjestöjen palveluiden ja ennaltaehkäisyn heikkeneminen lisännee hoidon tarvetta ja samalla heikentää hoitoon ohjautumista. Järjestöillä on oma roolinsa osana mielenterveyspalveluiden porrastettua järjestelmää. Myös sosiaalihuoltoon suunnitellut merkittävät leikkaukset ovat ristiriidassa terapiatakuun tavoitteiden kanssa. Leikkaukset merkitsevät todennäköisesti ongelmien ennaltaehkäisyn vaikeutumista ja siten muun muassa mielenterveysongelmien pahenemista.
      • Kotkan kaupunki, Oksala Reijo
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Terapiatakuun toteuttaminen tulisi kirjata lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaan sekä opiskeluhuollon lainsäädäntöön ja opiskeluhuoltosuunnitelmiin. Terapiatakuun toteutuksessa tulee huomioida ja taata opiskeluhuoltolain yhteisöllisen opiskeluhuoltotoiminnan ensisijaisuus henkilöstöresurssin ohjautumisen näkökulmasta.
      • Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö sr., Petra Kouvonen, johtaja, Itla/Kasvun tuki, Kouvonen Petra
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Lakiesityksen ehdotetut sanamuodot ja käsitteet edellyttävät täsmentämistä. Terveydenhuoltolain 53 §:n, sosiaalihuoltolain 25 a §:n ja korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta annetun lain 10 a §:n muutosehdotuksissa tulisi selventää, mitä “psykoterapioista johdetulla määrämuotoisella ja aikarajoitteisella psykososiaalisella hoidolla” tarkoitetaan. Myös perheterapian hyödyntäminen osana terapiatakuuta kaipaa tarkennusta. Itla pitää tärkeänä lainsäädännön kehittämisessä jo pidempään ollutta suuntausta, jossa lapsiin liittyvistä palveluista pyritään muodostamaan lapsen edun mukainen kokonaisuus (esim. sosiaalihuoltolaki, lastensuojelulaki). Terapiatakuu tulisikin nähdä jatkumona aikaisemmalle lainsäädännölle. Terapiatakuun ei tulisi toimia irrallisena toimenpiteenä vain yhdellä palvelusektorilla, kuten terveydenhuollossa. Sen sijaan terapia-arvioon tulisi liittää monialainen arviointikäytäntö, joka ottaa huomioon yksilön tarpeet ja hänen elämäntilanteensa. Monialaisessa arviossa terapiatakuun mukainen toiminta tulisi olla osa sellaisia palveluja, jotka ovat lapsen kannalta tarpeellisia erityisesti tilanteessa, jossa perheen elämäntilanteessa on kuormitusta. Monialaisen hoidon ja palvelutarpeen arvioinnin (esimerkiksi perusopetus/varhaiskasvatus sekä oppilashuolto/neuvola) tulisi tapahtua rinnakkain. Niiden toteuduttua toiminnallisen verkoston tulisi kokoontua yhteen käymään läpi arvioiden tulokset ja tehdä sen pohjalta yhteinen suunnitelma. Yksilöterapian ei tulisi olla ainoa auttamismuoto tilanteissa, joissa lapsella tai nuorella on kuormittavia elämäntilanteita. Tuen vaikuttavuuden ja riittävyyden varmistamiseksi yhdessä tehdyssä suunnitelmassa tulisi määritellä myös terapian ja muun tuen säännöllinen arviointi ja jatkosuunnitelmatapaamiset.
      • Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kiitämme mahdollisuudesta lausua. Esityksen tavoite on erittäin kannatettava. Lasten ja nuorten mielenterveys on monilla mittareilla heikentynyt jo pidemmän ajan, ja tilanne vaikeutui erityisesti koronapandemian vuoksi. On lisäksi hyvin kannatettavaa, että esityksessä takuun toteuttamiseen otetaan mukaan koko perustason sote-palvelukenttä: oppilashuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perusterveydenhuolto, YTHS sekä sosiaalihuollon palvelut, kuten kasvatus- ja perheneuvonta. Lasten ja nuorten terapiatakuu tulee kuitenkin laajentaa koskemaan nuorisolain mukaisesti kaikkia alle 29-vuotiaita. Terapiatakuuta tulee kehittää vastaamaan alkuperäisen kansalaisaloitteen kirjauksia ja laajentaa koskemaan koko väestöä. On lisäksi huomattava, että ilman lisäresursointia on myös varteenotettavana uhkana takuun ulkopuolelle jäävien 23-vuotiaiden ja sitä vanhempien nuorten aikuisten hoitoonpääsyjonojen piteneminen.
      • Suomen Lääkäriliitto - Finlands Läkarförbund
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Marttunen Mauri, IMAGINE -tutkimuskonsortio
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Katsomme, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin puuttumisesta ja niihin tarjottavasta tuesta on perusteltua säätää erikseen, koska juuri näiden interventioiden ja palvelujen tarve on suuri. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen järjestämisen puutteisiin Suomessa on kiinnitetty myös kansainvälisesti huomiota. Käytettyjä käsitteitä tulisi selkeyttää. Tulisi selkeästi erottaa käsitteet ”psykoterapia” ja ”terapia”. Lisäksi on tarpeen tarkentaa, mitä “psykoterapioista johdetulla määrämuotoisella ja aikarajoitteisella psykososiaalisella hoidolla” tarkoitetaan.
      • Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Terapiatakuun aikaraja on ristiriitainen ja epäsuhdassa muihin palveluihin kohdistuvaan järjestämisvastuuseen nähden (esim. sosiaalihuoltolain mukainen 3kk) ja asettaa asiakkaat epäyhdenvertaiseen asemaan. Asiakkaan kannalta ns. osaoptimointi voi näyttäytyä kannattavana ja toisaalta tämä voi aiheuttaa järjestämistaholle palvelukohtaisia ruuhkia. Takuuaikojen epäsuhta asettaa myös ammattilaisen päätöksentekijänä haasteelliseen tilanteeseen. Hyvinvointialueen kannalta kaivataan lisäselvitystä siitä, miten uudistuksiin liittyvät koulutukset, johtamiseen ja implementointiin sekä seurantaan käytettävä aikaresurssi rahoitetaan.
      • Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue, toimialuejohtaja, Mämmi-Laukka Leena
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Lainsäädäntö itsessään matalan kynnyksen mielenterveyden tuen palveluiden saatavuudesta lapsille ja nuorille on tärkeä. Toimeenpanon aikataulu on kuitenkin epärealistinen, menetelmävalikoima on vielä toistaiseksi niukka ja hyvinvointialuetasolla menetelmien toteuttamiseen kouluttautuneita työntekijöitä käytännössä on riittämätön määrä. Käytettävien menetelmien niukkuus tai tarkkarajaisuus ei saa olla terapiatakuun toteutumista ohjaava tekijä. Esitetty rahoitus ei vastaa hyvinvointialueen tekemiä laskelmia siitä, mitä toimeenpano tulee hyvinvointialueelle maksamaan. Hyvinvointialueelle 19 aiemmin järjestämisvastuussa olevista organisaatioista siirtyneet mielenterveys- ja päihdepalvelujärjestelmät ovat hyvin monimutkaisia kokonaisuuksia, joiden kehittämisessä pitkäjänteisyys ja ennakoitavuus ovat kriittisen tärkeitä. Kouluissa ja oppilaitoksissa toimivat kuraattorit, psykologit ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat keskeisen tärkeitä mielenterveystyön tekijöitä. Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden suurimpia ongelmia on ollut palveluiden hajanaisuus ja sirpaleisuus. Kuntapohjaisessa hajautetussa järjestelmässä lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen kokonaisuuden hahmottaminen on ollut mahdotonta, eikä ennaltaehkäisyn ja hoidon menetelmiä ole kehitetty kansallisessa yhteistyössä. Järjestelmään on syntynyt paljon välejä, joihin huonosti voivat lapset ja nuoret ovat voineet pudota. Jotta terapiatakuun useampaan palveluun jakautuva kokonaisuus ei sirpaloidu hallitsemattomaksi, on pidettävä huolta siitä, että opiskeluhuollon kaikki palvelut (kouluterveydenhuolto, opiskeluhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut) säilyvät osana hyvinvointialueiden palvelukokonaisuutta. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueella on 19 kuntaa, joissa on alle 1500 alaikäistä, mikä tulisi tarkoittamaan opiskeluhuollon ammattikunnan tehtävien jakamista osa-aikaisesti useamman kunnan alueelle. Hyvinvointialue tarvitsee aikaa ja resursseja, jotta terapiatakuun edellyttämät rakenteet ja palvelut saadaan kuntoon. Pohjois-Pohjanmaan ollessa yliopistollinen hyvinvointialue, tulee kehittämis- ja koordinointivastuu psykososiaalista menetelmistä olemaan sillä, mikä vaatii erityistä kehittämispanostusta yhteistoiminta-alueella. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ei kannata lain voimaan tuloa 1.5.2025 lähtien, vaan esittää sen siirtoa aikaisintaan vuodelle 2026, mieluiten pidemmälle, lausunnossa mainittuihin seikkoihin vedoten.
      • Teuvan kunta,
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Ei kantaa.
      • ADHD-liitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • ADHD-liitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida esitystä sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksista lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi. Lasten ja nuorten terapiatakuuksi ehdotettu lainsäädännön muutosehdotus toteaa, etteivät sen sisältämät interventiot tarjoa tarvittavaa tukea kaikille lapsille ja nuorille, joilla on mielenterveyden haasteita tai tuen tarpeita. Luonnoksen mukaan lasten ja nuorten ikäluokassa noin 5 %:lla on adhd. Lainsäädännön muutoksiin tällä hetkellä kirjattujen lyhytpsykoterapeuttisten menetelmien ja niistä johdettujen muiden psykososiaalisten interventioiden joukossa ei mainita menetelmiä, joilla voitaisiin tukea lapsia tai nuoria adhd:n ydinoireisiin liittyvissä tilanteissa. Lakiluonnos mainitsee, että kyseiselle kohderyhmälle tärkeitä ovat yksilölliset tukitoimet ja ympäristöön vaikuttaminen. ADHD-liitto on huolissaan siitä, millaisin resurssein, varhaisen tuen keinoin ja panoksin tuetaan tulevaisuudessa niitä lapsia, nuoria ja perheitä, joilla on neurokehityksellisten häiriöiden aiheuttamia toimintakyvyn ja mielenterveyden haasteita sekä tarvetta pitkäkestoiseen tukeen ja seurantaan. Lakialoitteessa mainitaan, että lasten ja nuorten ehkäisevät palvelut eivät ole ensisijainen, mutta yksi mahdollinen lainsäädännön muutosesityksessä mainittu interventioita toteuttava taho. Tiedossa olevien henkilöstövajeiden ja rekrytointivaikeuksien näkökulmasta herää huoli siitä, miten lain voimaantulo vaikuttaisi kouluterveydenhuollon/oppilashuollon muihin lakisääteisiin tehtäviin. ADHD-liitto muistuttaa jo nyt ruuhkautuneesta koulu-/opiskeluterveydenhuollosta, jotka toteuttavat ADHD:n Käypä hoito -suosituksen mukaisesti adhd-oireisten lasten ja nuorten tutkimukset, kuntoutuksen ja hoidon suunnittelun ja seurannan perustasolla. On syytä tarkastella realistisesti ko. palvelujen resursseja ja varmistaa, etteivät lasten ja nuorten terapiatakuun puitteissa suunnitellut, kansallisia määräaikoja ja raportointia edellyttävät palvelut heikennä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon- tai muun oppilashuollon lakisääteisiä perustehtäviä tai muita palveluja. Kannatamme psykososiaalisten ja lyhytterapeuttisten, vaikuttavien menetelmien käyttöä lasten ja nuorten ehkäisevissä ja mielenterveyttä tukevissa palveluissa. ADHD-liitto ei hyväksy sitä, että lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi esitetyissä lainsäädännön muutoksissa määritellään käytettäväksi nimeltä tai velvoittavasti mitään tarkkoja interventioita. Myöskään maininta siitä, että kansallisella ohjauksella rajoitettaisiin menetelmien käyttöä ei ole kannatettava. Näin tarkka ohjaus asettaisi erilaiset menetelmät eriarvoiseen asemaan eikä mahdollista uuden tutkimustiedon valossa vaikuttavaksi todettujen menetelmien käyttöönottoa. Esimerkkinä lainsäädännön muutosesityksen ulkopuolelle jätetystä menetelmästä on Strategia-vanhempainohjausmenetelmä, joka on käyttäytymisterapeuttiseen viitekehykseen perustuva ryhmämuotoinen interventio adhd-diagnoosin saaneille lasten ja nuorten vanhemmille. Tulsote-hankkeiden kautta on koulutettu menetelmän käyttöön useita satoja ammattilasia ja se on THL:n katsauksen mukaan eniten (16/21 HVA) käytössä ollut psykososiaalinen interventio hyvinvointialueilla (ikäryhmässä 7–13-vuotiaat) neurokirjolla olevien lasten vanhemmille vuonna 2023 (Neurokirjon lasten ja nuorten palvelut hyvinvointialueilla, THL työpaperi 41/2023). Lainsäädännön toimeenpanon aikataulu vaikuttaa tiukalta. On mahdollista, että lasten ja nuorten terapiatakuulla haetut tavoitteet eivät toteudu nopeasta toimeenpanon aikataulusta johtuvien toiminnan organisoimisen, tarvittavan henkilöstön rekrytoimisen ja kouluttamisen sekä toimintaan tarvittavien resurssien hallinnoimisen (esim. ostopalvelujen kilpailutukset) vuoksi. Lakimuutosten liian nopea toimeenpano voi asettaa eriarvoiseen asemaan myös lapset ja nuoret eri puolilla Suomea, tarvittavan henkilöstön ja menetelmäosaamisen puutteiden vuoksi.
      • Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos: yliopistonlehtori Aarno Laitila, yliopistonlehtori Katri Savolainen, yliopistonopettaja Suvi Eskelinen, apulaisprofessori Tuija Aro; Sosiaalityön oppiaineen kommentit: yliopistonlehtori Heidi Niemi;
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Esityksessä käytetään termejä ”aikarajoitteiset interventiot” ja ”lyhytpsykoterapiat”, mutta mitä kaikkea ne pitävät sisällään tai mikä niiden kesto on, ei määritellä muutoin kuin käyntimäärillä 20–25. Lyhytpsykoterapioissa tyypillisesti puhutaan rajoitetusta käyntimäärästä siten, että esim. kognitiivisissa ja kognitiivis-analyyttisissa lähestymistavoissa yläraja on 15-20 käyntiä, psykodynaamisissa ja psykoanalyyttisissa lähestymistavoissa maksimi on 30 käyntiä ja perhekeskeisissä lähestymistavoissa 10 käyntiä. Käyntimäärä olisi tällöin sen määrittäjä, onko työskentely lyhyttä ja erot noiden kuvaamieni esimerkkien välillä ovat varsin isot. Toinen tapa määrittää on käynteihin kuluva aikajakso. Jos käyntejä on yksi viikossa, niin se antaisi keston haarukaksi n. 2,5 kk – puoli vuotta. Tätä hämärtää edelleen se, että psykodynaamisissa ja analyyttisissa työtavoissa voi olla 2 käyntiä viikossa, jolloin kyse olisi n. 3,5 kk:n mittaisesta jaksosta ja perhekeskeisissä työtavoissa viikoittaiset käynnit ovat selvänä vähemmistönä tapaamisten frekvenssiä katsoen, jolloin kesto voi olla 8–12 kk, ja jonka kohdalla ei siis ajallisesti voi puhua enää lyhyestä, etenkään lapsipotilaiden kohdalla. Edellä kuvatun lisäksi on olemassa myös ryhmä ”ultralyhyet”, joista yhtenä esimerkkinä on Briteissä tutkittu 2+1 käyntiä laajuinen psykoterapia, jossa psykoterapeutin koulutustaustaa ja terapeuttista orientaatiota ei pyritä määrittämään tai rajaamaan, vaan ainoastaan tuo käyntimäärä (2 käyntiä viikon välein + 1 käynti n. 2,5 kk:n jälkeen). (Barkham, M., Shapiro, D. A., Hardy, G.E. & Rees, A. (1999) Psychotherapy in Two-Plus-One Sessions: Outcomes of a randomized controlled trial of Cognitive-Behavioral and Psychodynamic-Interpersonal Therapy for subsyndromal depression. Journal of Consulting and Clinical Psychology, 67, 201-211). Toinen esimerkki on myös maassamme toteutettu Käynti kerrallaan -psykoterapia, joka siis lyhimmillään voi olla 1 käynti. Kyseinen psykoterapia on kotimainen sovellus nk. Single-Session Psychotherapy menetelmästä. (Bloom, B.L. (2001) Focused Single-Session Psychotherapy: A review of the clinical and research litterature. Brief Treatment and Crisis Intevention 1, 75-86). Näistä kahdesta viimeisestä oppineet luonnollisesti kiistelevät, onko kyseessä psykoterapia, interventio tai ohjaus/neuvonta. Lainsäädäntö ei tietenkään voi mennä tämäntyyppisiin määritelmiin, mutta perustelumuistioissa tällaiset voivat tulla huomioiduiksi ja jopa nimetyiksi. Edellä kuvatut lyhytpsykoterapian muodot ovat vakiintuneiden psykoterapian muotojen sovelluksia, ja niiden toteuttaminen tuloksellisesti vaatii perusteellisen perehtymisen, ja laadukkaalla työnohjauksella varustetun koulutuksen tuottaakseen tutkimuksissa esiin saadun kaltaisia tuloksia. Palvelujärjestelmän näkökulmasta esitys korostaa luonnollisesti terveydenhuollon perustason palveluiden roolia, mutta esim. se psykoterapeuttinen työ l. hoidot jotakin psykoterapian menetelmää käyttäen, jota kunnallisessa perheneuvonnassa eli perhe- tai kasvatus- ja perheneuvoloissa on toteutettu, loistaa poissaolollaan. Valtakunnan eri osat ovat todennäköisesti tässä suhteessa varsin eri asemassa, mutta siellä, missä järjestelmä toimii, olisi mahdollista huomioida tämän toimivan käytännön asianmukainen resurssi jatkuvuuden turvaamiseksi. Oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut ovat vapaaehtoisia ja avoimia palveluita, joita on tarjolla kaikille oppilaille ja opiskelijoille ilman lähetettä. Oppilas- ja opiskeluhuollossa tärkeää on ennaltaehkäisevä työskentely. Sosiaalityön näkökulmasta on haasteellista, mikäli uusi ehdotettu ja samalla rajattu terapiapalvelu kirjataan asiakkaan suunnitelmaan ja siitä tehdään valituskelpoinen päätös. Tällöin vastuu sen toteuttamisesta voidaan osoittaa sellaisille ammattilaisille, joilla ei ole riittävää koulutusta terapiatyöskentelyyn. Lisääntyvä yksilöllinen terapia voi myös lohkaista merkittävän määrän työaikaa muun muassa ehkäisevältä ja yhteisölliseltä oppilashuollolta. Palveluita jo nyt vaivaava poislähettämisen kulttuuri sekä työntekijäpula saattaa lisääntyä, jos ammattilaiset eivät koe terapiatakuun mukaista työskentelyä omakseen, koska työtä ei voisi hoitaa eettisesti kestävällä tavalla. Terapioiden ja psykososiaalisten hoitojen käyttö ja saatavuus ei voi olla vain vaikuttavuustutkimukseen perustuvaa. Harkinnanvaraisuutta käyttää tilanteeseen ja tarpeeseen soveltuvaa terapiaa tulee olla, vaikkei hoitosuositustasoista näyttöä juuri jonkin tietyn diagnoosin osalta olisikaan. Terapioiden soveltuvuus ja toimivuus ei ole välttämättä kiinni näyttöpohjaisen tutkimuksen näytön tasosta. Asiakastyön rajapinnassa työskentelevillä tulee olla omaan tietoonsa ja asiantuntemukseensa liittyvä vapaus suositella terapiaksi ja psykososiaaliseksi tueksi asiakkaalle soveltuvaa ja hänen tarpeisiinsa vastaavaa interventiota. Tällainen periaate lisää myös hoidon saavutettavuutta ja laajentaa hoitomuotovalikoimaa. Yksittäiset manualisoidut menetelmät eivät ole ratkaisu suurempaan osaan tarpeesta masennus ja ahdistusoireiden kohdalla. Riskinä on, että tavanomainen kehitykseen kuuluva tulkitaan oireiluksi ja hoidetaan turhaan ja nimetään sairaudeksi. Ja toisaalta se, että lapsi ja nuori, jolla on todellisia vakavia oireita ei saa riittävää tukea, jota tarvitsisi. Pitäisi olla selkeästi terveydenhuollon ammattilaisten (esim. Valvira) arvioimana, että valitut menetelmät ovat riittävän kattavia ja joustavia esitettyyn tarpeeseen. Pitäisi olla valvottu ja arvioitu terapian toteuttajan taustaosaaminen ja taustakoulutus. Kolme suppeaa menetelmää ei vastaa psykososiaalisen tuen tarpeeseen kansallisesti.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Itä-Suomen aluehallintovirasto, Pohjois-Suomen aluehallintovirasto ja Lapin aluehallintovirasto ovat laatineet asiasta yhteisen lausunnon.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Aluehallintovirastot katsovat, että esityksessä käytetty ilmaisu ”terapiatakuu” on ongelmallinen, koska sana terapia kattaa laaja-alaisemmin interventioita kuin esityksessä on takuun piiriin esitetty sisältyvän. Lainsäädännön muutokselle sopivampi määritelmä olisi aluehallintovirastojen näkemyksen mukaan esimerkiksi "… muutos lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden edistämiseksi perustason palveluissa”. Aluehallintovirastot toteavat, että esityksessä terveydenhuollon palveluissa annettavia interventioita koskeva hoitotakuun määräaika olisi 28 vuorokautta ja sosiaalihuollon palveluissa annettavia interventioita koskeva määräaika olisi yksi kuukausi. Aluehallintovirastot toteavat, että määräajat eivät tältä osin ole yhtenevät. Lisäksi aluehallintovirastot toteavat, että asiassa jää epäselväksi, tarkoitetaanko kuukaudella laskennallista 4 viikon aikaa. Aluehallintovirastot toteavat, että kalenterikuukauden pituus vaihtelee 1–3 vuorokautta kalenterikuukausittain. Esityksessä ei ole esitetty arvioita siitä, missä määrin esitykseen sisältyviä interventioita on tuotettu hyvinvointialueilla ostopalveluina. Aluehallintovirastot toteavat, että ostopalveluiden hankkimisessa tapahtuvien mahdollisten muutosten yhteydessä hyvinvointialueen tulee varmistaa, että se kykenee palveluiden tuottamistavassa tapahtuneen muutoksenkin jälkeen tuottamaan järjestämisvastuullaan olevia lasten ja nuorten mielenterveyspalveluita lain edellyttämällä tavalla. Esityksen sivulla 56 käsitellään THL:n ja valvontaviranomaisten kustannuksia. Esityksessä todetaan, että esitetyn lainsäädännön seuranta liittyisi osaltaan aluehallintovirastoihin kohdistuvaan velvoitteeseen järjestää vuosittain terveydenhuoltolain 27 §:n ja sosiaalihuoltolain 25 §:n mukaiset alueelliset yhteistyökokoukset lasten ja nuorten mielenterveyden hoidon ja sosiaalihuollon mielenterveystyön työnjaon kehittämiseksi. Aluehallintovirastot toteavat, että alueelliset yhteistyökokoukset järjestetään edellä mainittujen pykälien tarkoittamalla tavalla alueellisen työjaon kehittämiseksi. Esitetyn lainsäädännön toteutumisen valvonta aluehallintovirastoissa perustuisi sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon valvonnasta annettuun lakiin (741/2023), ja olisi aluehallintovirastoille uusi ja lisäkustannuksia aiheuttava tehtävä. Aluehallintovirastot valvovat hoitoon pääsyn määräaikojen toteutumista valtakunnallisiin valvontaohjelmiin (Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallinen valvontaohjelma) perustuen sekä aluehallintovirastoihin tulleiden ilmoitusten perusteella. Aluehallintovirastojen arvion mukaan ehdotettu sääntely tulisi lisäämään aluehallintovirastoon tehtäviä yhteydenottoja ja epäkohtailmoituksia, ja siten myös reaktiivisen valvonnan tarvetta. Aluehallintovirastot myös katsovat, että esitetty lainsäädäntö todennäköisesti lisäisi käsiteltyjen kanteluiden määrää aluehallintovirastoissa. Asiakkaat ovat keskimääräisesti tietoisia hoitotakuun määräajoista, minkä vuoksi hoitotakuun määräaikaan liittyvissä asioissa kantelukynnys voi olla keskimääräisesti matalampi kuin useissa muissa asioissa. Lisäksi, mikäli esitetyn hoitotakuun määräaikojen soveltamiseen liittyy epäselvyyksiä, uusi sääntely saattaisi lisätä myös kanteluiden käsittelyyn kuluvaa aikaa. Aluehallintovirastot arvioivat, että esitettyjen hoitoon pääsyä koskevien säännösten soveltamisen osalta haasteellista on myös se, että ehdotettu hoitotakuu tulee sovellettavaksi todennäköisesti laajassa potilasryhmässä, koska se koskee sekä oiretasoisten että lievien ja keskivaikeiden mielenterveyshäiriöiden tukea ja hoitoa. Tämä asettaa erityisiä vaatimuksia hoidon tarpeen arvioimisesta tehdyille kirjauksille sekä sosiaali- että terveydenhuollon palveluissa. Kirjauksista pitäisi pystyä jälkikäteen selvittämään, miksi esimerkiksi ahdistuneisuutta oiretasolla raportoivaa lasta ei ole ohjattu ehdotetun takuun piiriin kuuluvaan, ahdistusoireiden hoitoon soveltuvaan psykososiaaliseen interventioon. Aluehallintovirastot pitävät mahdollisena, että ehdotettu sääntely vaikeuttaisi toteutuessaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 4 §:ssä tarkoitetun palveluiden yhdenvertaisen toteutumisen valvontaa valvontaviranomaisessa, koska esityksen mukaan on lainmukaista, että hoitotakuun piiriin pääsevät vain lapset ja nuoret, joiden hoidon tai tuen tarpeeseen soveltuu esitetyn takuun piiriin kuuluva psykososiaalinen interventio.
      • Vammaisfoorumi ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Vammaisfoorumi on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 223 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta ihmistä. Vammaisfoorumi pitää erittäin valitettavana sitä, että vammaisjärjestöiltä ei pyydetty lausuntoa lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevasta hallituksen esityksestä. Vammaisten henkilöiden ja heitä edustavien järjestöjen osallistamatta jättäminen on YK:n vammaissopimuksen vastaista ja toivommekin jatkossa tulevamme huomioiduksi. Koska aihe koskettaa laajasti vammaisia ja pitkäaikaissairaita lapsia ja nuoria, haluamme tuoda esiin erityisesti heitä koskettavia asioita liittyen mielenterveyden haasteisiin ja lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamista perustason palveluissa. Toteuttaako ehdotettu säädöskokonaisuus tavoitetta lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamisesta perustason palveluissa? Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia: Vammaisfoorumi pitää erittäin tärkeänä sitä, että lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin etsitään ratkaisuja ja perustason palveluiden vahvistaminen on oikea keino, mutta nyt esitetyt toimet eivät ole riittäviä. Tämän tavoitteen toteutumiseksi on varmistettava riittävät resurssit ja vaarana on kuten esityksessä todetaan, että hyvinvointialueiden rahoitus voi estää uudistuksen toimeenpanon. Resurssien lisäksi on varmistettava riittävä mielenterveysosaaminen kaikissa lasten ja nuorten perustason palveluissa. Varhainen tuki perheille voi ehkäistä mielenterveysongelmien syntymistä ja myöhempää tarvetta palveluille. Mielenterveyden haasteiden tunnistamista tulisi vahvistaa kaikissa ammattiryhmissä, jotka toimivat lasten ja nuorten arjessa. Mielenterveyden ammattilaisten osalta tulisi varmistaa myös riittävä osaaminen vammoista ja pitkäaikaissairauksista. Esimerkiksi neurokirjon piirteiden tunnistamista ja valmiutta hoitaa neurokirjon lasten ja nuorten psyykkisiä liitännäissairauksia tulee vahvistaa. Tarvittaisiin myös lisää koulutusta vammaisten lasten- ja nuorten kiusaamisen, yksinäisyyden, väkivallan kohteeksi joutumisen ja syrjinnän (THL:n kouluterveyskyselyt) aiheuttamista mielenterveyden ongelmista. Ehdotuksessa mainitut psykososiaalinen tuki, psykoterapia ja psykoterapian kaltaiset kuntoutusmuodot ovat keskeisiä mielenterveyden haasteiden kuntoutuksessa, mutta esityksessä tehty rajaus on kapea. Moni vammainen lapsi ja nuori hyötyy kokonaisvaltaisesti esim. fysio- tai toimintaterapiasta ja näiden oikea-aikaisella saatavuudella voitaisiin ehkäistä myöhempää tarvetta mielenterveyspalveluille. Erittäin tärkeää olisi myös huomioida se, että tarjottavat mielenterveyden palvelut ovat saavutettavia ja ennen palveluiden aloittamista ja niiden aikana on varmistettu riittävä tuki esim. vuorovaikutuksen haasteisiin (puheterapia), jotta psykososiaalisesta tuesta on hyötyä. Onko sääntely takuun piiriin kuuluvista psykososiaalisista interventioista terveydenhuoltolain 53 §:n ja opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:n säännöksissä soveltamisen kannalta toimiva? En osaa sanoa: Periaatteessa ehdotettu sääntely on toimiva, mutta huolta herättää toimeenpanoon liittyvät haasteet. ”Ehdotetun uuden 53 §:n 1 momentin mukaan lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito olisi aloitettava 28 vuorokauden kuluessa siitä, kun tarve sille on todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä”. Tästä muotoilusta ei selviä miten toimitaan, jos lapsella tai nuorella epäillään mielenterveysongelmien taustalla olevan esimerkiksi kehitykseen liittyviä haasteita. Koskeeko takuu sitä, että hän saa tarvitsemaansa tukea (esim. puhe-, fysio- tai toimintaterapiaa) näihin vaikeuksiinsa vai rajautuuko hän ”lääketieteellisten ja hoidollisten” tekijöiden takia tämän takuun ulkopuolelle kokonaan. Lasten ja nuorten hoitoon käytettävien menetelmien tulee olla näyttöön perustuvia, mutta niitä ei tulisi lain tasolla nimetä ja rajata sitovasti. Hyvinvointialueilla on vaihtelevasti osaamista ja resursseja käytettävissä ja tiukka rajaaminen voisi johtaa palveluja tarvitsevat lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan. Haluamme muistuttaa myös siitä, että vaikuttavuuden arvioinnissa tulisi mahdollisuuksien mukaan huomioida lasten ja nuorten kuuleminen. Onko takuun piiriin kuuluvan psykososiaalisen hoidon aloittamisen enimmäisajan määrittely terveydenhuoltolain 53 §:ssä ja opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:ssä soveltamisen kannalta toimiva? En osaa sanoa/Vammaisfoorumilla ei ole lausuttavaa asiassa. Onko takuun piiriin kuuluvan mielenterveystyön palveluna annettavan psykososiaalisen tuen ja psykososiaalisten työmenetelmien määrittely sosiaalihuoltolain 25 a §:ssä soveltamisen kannalta toimiva? Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla: Shl 25§ teksti ei ole riittävän selkeä. Muutosehdotuksemme viimeiseen virkkeeseen: ”on sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluna järjestettävää määrämuotoista psykoterapiaa, lyhytterapiaa tai psykososiaalista tukea.” Toimeenpanossa keskeisintä on se, että palveluprosessit muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollossa lasten ja nuorten tarpeiden mukaisiksi ja että lapsi tai nuori ohjataan hänelle parhaiten sopivaan palveluun. Onko takuun piiriin kuuluvaa mielenterveystyön palvelua koskevan päätöksen toimeenpanon sääntely sosiaalihuoltolain 45 §:ssä soveltamisen kannalta toimiva? Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla: Koulukuraattorit osallistuvat merkittävästi terapiatakuun interventioiden tarpeen arviointiin ja toteuttamiseen. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa (1287/2013) ei ole edellytetty, että kuraattoripalveluissa tehdään viranomaispäätöksiä toimenpiteistä, joihin siellä ryhdytään. Kuraattorit ovat myös harvoin hyvinvointialueilla virkasuhteessa. Vammaisfoorumi näkee tärkeänä, että oppilailla säilyy matala kynnys mennä tapaamaan kuraattoria. Siksi Shl:n mukaisena palveluna toteutetun terapiatakuun mukaisten psykososiaalisten interventioiden tarjonnan ei tulisi edellyttää aikaa vievää kirjallista päätöksentekoa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain 7§ (1287/2013) tulisi muuttaa siten, että kelpoinen toimimaan kuraattorina on sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain 7 §:ssä tarkoitettu ammattihenkilö (16.12.2021/1146). Nykyisellään kelpoisuusehdot ovat liian väljät, eikä kaikilla kuraattorina toimivilla ole riittävää osaamista vammaisten lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kohtaamiseen tai sote-palvelujärjestelmän tuntemusta. Onko esitetty 2 a §:n sääntely valtioneuvoston asetukseen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta riittävä terveydenhuollon menetelmien osalta? En osaa sanoa:Vammaisfoorumi pitää lähtökohtaisesti hyvänä sitä, että hyvinvointialueet sopisivat yhteistyöalueen tasolla lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien kokonaisuudesta. Vahvistamalla yhteistyötä varmistetaan osaamisen ylläpitäminen, toimivien ratkaisujen jakaminen ja vähennetään alueellista epätasa-arvoisuutta. Onko esitetty 2 a §:n sääntely valtioneuvoston asetukseen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta riittävä sosiaalihuollon menetelmien osalta? En osaa sanoa, ks. edellinen kohta Miten lasten ja nuorten terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seuranta olisi tiedonhallinnan näkökulmasta tarkoituksenmukaista toteuttaa? Vammaisfoorumi pitää hyvänä luonnoksessa kuvattua terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa ja raportointia. Käytettävien tietojärjestelmien tulisi olla sellaisia, että lasten ja nuorten kanssa työskentelevillä sote- ammattihenkilöillä olisi mahdollisuus nähdä, onko terapia päässyt käynnistymään terapiatakuuaikana. Seurannassa olisi ensiarvoisen tärkeää kerätä myös lasten, nuorten ja perheiden kokemuksia palveluista. Kerättyä tietoa tulisi myös analysoida ja käyttää palveluiden vaikutusten arvioinnissa. Näiden tulosten pohjalta pitää myös olla valmius tehdä tarvittavia muutoksia, mikäli toimenpiteet eivät ole toteutuneet toivotulla tavalla tai niillä ei ole saavutettu tavoiteltuja vaikutuksia. Millaista kansallista ohjausta ja toimenpiteitä esitetyn lainsäädännön onnistunut toimeenpano mielestänne edellyttää? Toimeenpanon onnistuminen edellyttää kansallisia soveltamisohjeita ja selkeää ohjausta, jotta alueellinen yhdenvertaisuus toteutuu. Hallituksen keväällä 2024 tekemä päätös perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentämisestä 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen tulee kiireettömän hoidon osalta vaikuttamaan ensimmäisen hoitotapahtuman järjestämisen enimmäisaikaan perusterveydenhuollossa. Edellyttäisikö tämä muutos toteutuessaan mielestänne muutoksia terapiatakuusääntelyyn? Kyllä Vammaisfoorumi näkee, että perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentäminen 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen oli virhe. Perusterveydenhoidon hoitotakuuaika tulisi palauttaa 14 vuorokauteen, jotta ensikäynti toteutuisi mahdollisimman pian ja terapiatakuun toteutuminen olisi mahdollista, myös niiden lasten ja nuorten osalta, jotka tarvitsevat lääketieteellistä arviota tarvitsevien lasten ja nuorten osalta. Liian pitkä odotusaika perusterveydenhuollon kontaktiin voi johtaa tilanteen vaikeutumiseen ja synnyttää tarpeen erikoissairaanhoidon palveluille. Muu palaute liittyen hallituksen esitysluonnokseen: Lasten ja nuorten terapiatakuu on tärkeä ja tarpeellinen uudistus. Vammaisfoorumi haluaa kuitenkin muistuttaa, että kaikki lapset, nuoret ja perheet eivät hyödy tasavertaisesti takuun piiriin kuuluvista toimista, sillä hoidon ja tuen tarpeet ovat hyvin monimuotoisia. Vammaisilla ja pitkäaikaissairailla lapsilla mielenterveyden häiriöt voivat olla liitännäissairauksia tai johtua vamman aiheuttamasta psyykkisestä kuormituksesta. Moni vammainen lapsi ja nuori joutuu sopeutumaan koko kasvunsa ajan vamman tai sairauden etenemisen tuomiin ongelmiin ja toimintarajoitteiden lisääntymiseen. Esimerkiksi merkittävä osa näkövammoista on eteneviä ja lapsi/nuori elää jatkuvassa muutoksessa ja joutuu sopeutumaan yhä uudelleen vamman pahenemisen tuomiin haasteisiin. Lapset tarvitsevat psykososiaalista tukea vammaan sopeutumisessa ja sen aiheuttamaan epävarmuuteen ja pelkoon sekä luopumiseen liittyvään suruprosessiin. Näihin tarpeisiin vastaaminen vaatii erityistä osaamista ja pitkäkestoista rinnalla kulkemista. Erityistä osaamista vaatii myös neurokirjon haasteiden tunnistaminen ja mielenterveysongelmien hoito näiden lasten ja nuorten osalta. Noin kymmenellä prosentilla väestöstä on kehityksellisiä neuropsykiatrisia häiriöitä (neurokirjo) ja heillä riski psykiatriseen ja somaattiseen sairastavuuteen on korkeampi kuin muilla. (Duodecim 2019 https://www.kaypahoito.fi/hoi50061; Duodecim 2024 https://www.kaypahoito.fi/hoi50131). Esimerkiksi autismikirjon ihmisillä on selvästi korkeampi itsemurhariski muuhun väestöön verrattuna, naisilla jopa kymmenkertainen (Karolinska Institutet 2019 https://news.ki.se/autism-linked-to-greatly-increased-risk-of-suicidal-behaviour ). Diagnosointi saattaa usein viivästyä, mikä vaikeuttaa oikea-aikaisen ja sopivan avun ja tuen saamista. Palvelujen viivästyminen johtaa usein myöhemmin ilmeneviin sekundäärisiin mielenterveyden ongelmiin. Mielenterveyspalveluissa neurokirjon tunnistaminen on olennaista, sillä mielenterveysongelmat voivat peittää alleen neurokirjosta johtuvat juurisyyt, jotka voivat vaikuttaa mielenterveysongelmien hoitoon ja kuntoutukseen. Toisaalta psyykkisten samanaikaissairauksien tunnistaminen voi olla vaikeaa nuorella, jolla on jokin neurokirjon diagnoosi. Autismikirjon Käypä hoito -suosituksen mukaan psykiatrisen samanaikaissairauden hoito ja kuntoutus tulee suunnitella yksilöllisesti autismikirjoon liittyvän kuntoutuksen rinnalla. On tärkeää tunnistaa psykiatriseen oireiluun vaikuttavat ja sitä lisäävät tekijät ja kohdentaa interventioita tarpeen mukaan myös niihin. (Duodecim 2024 https://www.kaypahoito.fi/hoi50131#s14) Vammaisten lasten ja nuorten hoitamiseen mielenterveyden haasteiden osalta tarvitaan erityistä osaamista mielenterveystyön ammattilaisilta sekä muilta perheiden parissa toimivilta ammattilaisilta. Hoidon lisäksi tulee huolehtia riittävästä ja oikein kohdennetusta arjen tuesta ja palveluista sekä ympäristön muokkaamisesta kaikille esteettömäksi ja saavutettavaksi. Vammaisfoorumi on huolissaan sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvista säästöistä, jotka osaltaan vaikuttavat merkittävästi perheiden hyvinvointiin ja lisäävät myös lasten ja nuorten mielenterveyden haasteita. Vammaisten lasten vanhemmat ovat jo nyt monesti kuormittuneita ja monet säästöpäätökset kohdistuvat kaikista haavoittuvimmassa asemassa oleviin, lisäten vanhempien kuormitusta entisestään. Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteisiin tulisi vastata monialaisesti, myös järjestöjen antama tuki ja asiantuntemus täysimääräisesti hyödyntäen. Samanaikaisesti kun julkisista palveluista leikataan, myös järjestöjen toimintaedellytyksiä heikennetään. Vammaisjärjestöjen matalan kynnyksen maksuttomat palvelut ovat monelle vammaiselle nuorelle merkittävä tuki julkisten palveluiden ohella. Nämä palvelut ovat vaarassa, kun järjestöille annettavaa rahoitusta ollaan merkittävästi heikentämässä. Vammaisfoorumi ry Veera Florica Rajala Anni Kyröläinen puheenjohtaja pääsihteeri p. 045 217 4936 [email protected]
      • Lapsiasiavaltuutetun toimisto, Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen , Merike Helander, juristi, lapsiasiavaltuutetun toimisto
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Lapsiasiavaltuutetun kannanotot Esitysluonnoksen mukaan esityksen (s. 42–43) tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon sekä mielenterveyden tuen saatavuutta pe-rusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollon perustason palveluissa. Lainsäädännöllä pyritään vastaamaan lasten ja nuorten lisääntyneeseen mielenterveyteen liittyvään oireiluun varhai-sessa vaiheessa ja vaikuttavasti. Oikea-aikainen hoito pyritään turvaamaan säätämällä enimmäisajoista, jossa lapsen tai nuoren on päästävä terapiatakuun piiriin kuuluvaan palve-luun. Tarjottavien palvelujen tulee olla näyttöön perustuvia menetelmiä. Pyrkimyksenä on myös vähentää erikoissairaanhoitoon kohdistuvaa painetta, joka aiheutuu siitä, ettei perus-tasolla ole tarjolla riittäviä palveluja, sekä pitkäaikaisen sosiaalihuollon tarvetta, joka on seurasta varhaisen ja oikea-aikaisen tuen ja hoidon puutteesta. YK:n lapsen oikeuksien yleissopimuksen 24 artiklassa tunnustetaan lapsen oikeus nauttia parhaasta mahdollisesta terveydentilasta sekä sairauksien hoitamiseen ja kuntoutukseen tarkoitetuista palveluista. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet varmistamaan, että kaikki lapset saavat välttämättömän lääkäri- ja terveydenhoidon, jossa painottuu perusterveydenhoidon kehittäminen. Sopimusvaltiot ovat sitoutuneet myös kehittämään ehkäisevää terveyden-huoltoa, vanhempainohjausta sekä perhekasvatusta ja -palveluja. Yleissopimuksen toimeenpanoa valvova YK:n lapsen oikeuksien komitea on esittänyt huo-lensa nuorten mielenterveyden häiriöiden lisääntymisestä. Komitea on kehottanut valtioita muun muassa soveltamaan kansanterveydelle ja psykososiaaliselle tuelle perustuvaa lähes-tymistapaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöihin ja panostamaan perusterveyden-hoitoon, jossa edistetään lasten psykososiaalisten, emotionaalisten ja henkisten ongelmien varhaista havaitsemista ja hoitoa. Komitea suositteli kesällä 2023 antamissaan määräaikaisraportoinnin loppupäätelmissään , että Suomi antaa kiireellisesti asianmukaiset resurssit ja panee täytäntöön mielenterveys-strategian, tehostaa lapsille tarkoitettuja mielenterveyspalveluja ja -ohjelmia muun muassa varmistamalla terapiapalvelujen saatavuuden sekä pätevien ammattihenkilöiden riittävän määrän, ja että palvelut, etenkin ennaltaehkäisevät ja varhaisen puuttumisen palvelut, sovi-tetaan erikseen eri lapsiryhmien tarpeisiin. Komitea suositteli myös ennalta ehkäiseviin toi-menpiteisiin panostamista, puuttumista lasten itsemurhien suuren määrän ja mielenter-veysongelmien taustalla oleviin syihin ja sen varmistamista, että lasten näkökulma otetaan huomioon kehitettäessä heille tarkoitettuja palveluja näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Lapsiasiavaltuutettu pitää lasten ja nuorten terapiatakuuta lähtökohtaisesti kannatettavana esityksenä. Lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvä oireilu, tunne-elämän ja käyttäyty-misen häiriöt ja neuropsykiatriset häiriöt ovat yleistyneet viime vuosina huomattavasti. Nii-den lääkinnällinen hoito on lisääntynyt. Samaan aikaan lasten arki on muuttunut epäva-kaammaksi, liikunnan ja unen määrä on vähentynyt, ja ravitsemus sekä sosiaaliset suhteet ovat heikentyneet. Perustason palvelujen piiriin pääseminen on hidasta. Palvelut eivät to-teudu alueellisesti ja väestöryhmittäinen yhdenvertaisesti. Oikea-aikaisten ja oikeanlaisten palvelujen puute näkyy oireiden vaikeutumisena ja erikoissairaanhoidon kysynnän kas¬vuna. On inhimillistä ja taloudellisesti tehokastakin hoitaa ja tukea lapsia ja nuoria riittävän var-haisessa vaiheessa matalan kynnyksen palveluja tarjoamalla. Pyrkimys helpottaa hoitoon pääsyä nimenomaan perustasolla on järkevää ja toivottavaa. Lasten ja nuorten mielenterveyden oireilun taustalla on kuitenkin monenlaisia ja monen ta-soisia, usein kasvuympäristöstä ja sosiaalisista ongelmista johtuvia syitä, kuten yksinäi-syyttä, kiusaamista tai muuta väkivaltaa, toimeentulovaikeuksia tai murrosikään ja itsenäis-tymiseen liittyviä asioita. Lasten ja nuorten kyvyt ja keinot kohdata erilaisia vaikeuksia vaihtelevat ja vastoinkäymiset voivat kuormittaa kehittyvää psyykettä. Yhdessä perinnöllis-ten tekijöiden ja lapsen kasvuun ja kehitykseen liittyvien herkkyyksien kanssa kuormituste-kijät voivat aiheuttaa psyykkisiä oireita. Nämä voivat ilmetä hyvin eri tavoin, esim. ahdis-tuksena, masentuneisuutena, päihteiden käyttönä, toiminnallisina riippuvuuksina (pelaami-nen, liikunta, syöminen) tai käyttäytymisen häiriöinä (levottomuus, normien rikkominen, rikollisuus). Osalle lapsista ja nuorista puhkeaa jo varhain terveyttä vakavasti vaarantavia ja jopa henkeä uhkaavia mielen sairauksia, kuten päihdehäiriöitä, riippuvuussairauksia, psykoosisairauk¬sia ja syömishäiriöitä. Näiden lasten ja nuorten on välttämätöntä päästä viipymättä tervey-denhuollon tuen piiriin. Sosiaalihuollossa ei hoideta mielen oireita, vaan pyritään sosiaalihuollon lainsäädännön sal-limin keinoin korjaamaan ihmisen kasvuympäristössä ja sosiaalisessa elämässä olevia ra-kenteellisia, taloudellisia ja ihmissuhteisiin liittyviä ongelmia sosiaalipalvelujen avulla jär-jestettävällä psykososiaalisella tuella ja tulonsiirtojen avulla. Vaikka nämä toimet toki tuke-vat ihmisen mielenterveyttä ja vähentävät sitä uhkaavia tekijöitä, ei sosiaalihuolto ole ter-veydenhuoltoa, eivätkä sosiaalihuollon ammattilaiset ole terveydenhuollon asiantuntijoita. Tarvitaan siis monenlaista hoitoa ja erilaisia terapiapalveluja. Kun lapsi tai nuori uskaltau-tuu kertomaan avun tarpeestaan, on siihen vastattava mahdollisimman pian käyttäen yksi-löllisesti räätälöityjä menetelmiä, joiden teho ja toimivuus perustuvat tieteelliseen tutki-musnäyttöön. ¬¬¬¬ Lapsiasiavaltuutettu pitää tärkeänä, että myös oireilun taustalla oleviin syihin on tarjolla oi-keanlaista hoitoa ja tukea. Parhaimmillaan terapiatakuun piiriin kuuluvat lyhytpsykotera¬pia, psykoterapioista johdettu psykososiaalinen hoito ja psykososiaalinen tuki tukevat lap¬sen kokonaisvaltaista hoitoa ja hyvinvointia. Lapsiasiavaltuutettu esittää esitysluonnokseen seuraavia huomioita. Terapiatakuun toteutuksessa käytettävät menetelmät Esitysluonnoksen mukaan (s. 45–46) lainsäädännön piiriin kuuluvilla psykososiaalisilla me-netelmillä tarkoitettaisiin perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapioita ja muita psykotera-pioista johdettuja määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia hoitoja sekä sosiaali-huollon osalta mielenterveystyön palveluna annettavaa psykososiaalista tukea, jossa käyte-tään edellä mainittuja psykososiaalisia menetelmiä sosiaalihuoltoon soveltuvin osin. Esitysluonnoksessa on annettu eri kohdissa joitakin esimerkkejä siitä, millaisia menetelmiä edellä mainitut ovat tai voivat olla, mutta kuvauksista ei ainakaan eri terapiamuotoihin sy-vällisemmin perehtymätön henkilö saa käsitystä palveluvalikoimasta. Luonnoksen perus-teella jää siis epäselväksi, mitkä yksittäiset menetelmät kuuluvat terapiatakuun piiriin tai miten menetelmä arvioidaan sellaiseksi, että se voidaan katsoa terapiatakuun piiriin kuulu-vaksi. Myös selkeä rajanveto siihen, mikä katsotaan muuksi sosiaali- ja terveydenhuollon palve-luksi ja mikä terapiatakuupalveluksi jää tarkentamatta. Esitysluonnoksessa todetaan (s. 84 ja 87), että lainsäädännön piiriin kuuluvien psykososiaalisten hoitojen ja tuen ei ole tarkoi¬tus olla ensisijainen apu lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin, eikä niillä tulisi kor¬vata muuta lapsen, nuoren tai perheen tarvitsemaa tukea, mutta esitysluonnos jättää avoi¬meksi mitä tällä käytännössä tarkalleen ottaen tarkoitetaan. Esimerkkinä mainittakoon vanhemmuuden tuki. Esitysluonnoksen todetaan (s. 18, mielen-terveyden hoitomuodot perusterveydenhuollossa), että ”[h]oito voi kohdistua yksilön li¬säksi perheeseen. Vanhemmuuden voimavaroja ja taitoja voidaan vahvistaa vanhemman ohjauksen keinoin sekä arkitilanteissa harjoittelemalla. Vanhempien ja perheen ottaminen mukaan hoitoon on tärkeää ja sitä tärkeämpää, mitä pienempi lapsi on kyseessä”. Vanhem-muuden tukeminen on jo yksi käytössä oleva hoitomuoto. Esitysluonnoksessa ei kuitenkaan kuvata miltä osin kyse olisi terapiatakuun piirissä olevasta palvelusta ja miltä osin muutoin-kin sosiaalihuoltolain nojalla tarjottavasta palvelusta. Lapsiasiavaltuutettu huomauttaa myös, että säännöksen (terveydenhuoltolaki 53 § ja sosiaalihuoltolaki 25 a §) sanamuoto ”lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten… psykososiaalinen hoito/psykososiaalinen tuki” sovel-tuu varsin huonosti vanhemmuutta tukevaan palveluun. On selvää, että tavoitteena on lap¬sen hyvinvoinnin paraneminen vanhemmuuden ja vanhemman ja lapsen välisen vuorovai-kutuksen parantuessa ja ilmeisesti lapset osallistuvat ainakin osittain hoito/tukikäynneille. Onko kuitenkin kyse edellä mainitusta ”muusta palvelusta”, joka on suunnattu ensisijaisesti vanhemmille, eikä se siten kuulu terapiatakuun piiriin? Vai tulisiko säännöstasolla myös huomioida, että kyse voi olla myös koko perheen hoidosta tai tuesta, jos palvelu halutaan sisällyttää terapiatakuun piiriin? Esitysluonnoksessa jää erityisen epäselväksi päihde- ja riippuvuussairauksien hoitoon tar-koitettujen menetelmien käyttö. Päihde- ja riippuvuussairaudet ovat usein yhteydessä mui-hin mielenterveyden ongelmiin ja aiheuttavat myös laaja-alaisia sosiaalisia ongelmia. Tä¬män vuoksi päihde- ja riippuvuussairauksien hoito edellyttää erityistä eri ammattialojen vä¬listä yhteistyötä ja osaamista. Lapsiasiavaltuutettu on useissa yhteyksissä ilmaissut huo¬lensa alaikäisten päihde- ja riippuvuuspalvelujen heikosta tasosta ja saatavuudesta eri alu¬eilla. Epäselvää on, miten, jos ollenkaan, terapiatakuulla voidaan korjata olemassa olevaa, lasten henkeä ja terveyttä vakavasti vaarantavaa tilannetta. Resurssien kohdentaminen terapiatakuuseen Terapiatakuuseen lukeutuvaa hoitoa ja tukea voivat antaa sosiaali- ja terveydenhuollon am-mattihenkilöt, jotka ovat saaneet kyseisen menetelmän käyttöön liittyvän koulutuksen. Esitysluonnoksen perusteella on vaikea arvioida miten paljon terapiatakuu tulisi vaatimaan resursseja. Lyhytpsykoterapioiden osalta on todettu, että sitä annetaan enintään 20-25 hoi-tokertaa. Muut menetelmät ovat yleensä lyhempiä. Esitysluonnoksen mukaan (s. 82) hoidon toteuttamiseen liittyvät käyntimäärät vaihtelisivat interventio- ja häiriökohtaisesti noin 3–25 käyntikerran välillä, lapsen, nuoren tai perheen tilanteesta ja tarpeista riippuen. Vaihte¬luväli on siten melko suuri. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvioiden mukaan alle 12-vuotiaita asiakkaita tulisi olemaan vuositasolla n. 5000, 13–18-vuotiaita n. 4500 ja 19–23-vuotiaita n. 10000, eli yhteensä 19 500 lasta ja nuorta. Esitysluonnoksen mukaan (s. 60–61) lainsäädännön toimeenpano edellyttää sosiaali- että terveydenhuollon ammattihenkilöille osaamisen vahvistamista takuun piiriin kuuluvissa menetelmissä. Keskeisimpiä ammattiryhmiä ovat sairaan- ja terveydenhoitajat, sosionomit, opiskeluhuollon kuraattorit ja sosiaalityöntekijät. Myös perusterveydenhuollon lääkärei¬den osaamista ja perusterveydenhuollon sisäisen moniammatillisen työn koordinaatiota on vahvistettava. Sääntely luo tarpeen palkata lisää henkilöstöä. Esitysluonnoksessa (S.54) on todettu osaamisen ylläpidon edellyttämä henkilöstötarve, minkä osalta resurssitarvetta on arvioitu perustuen Kuopion yliopistollisen sairaalan nuor-ten mielenterveyden osaamiskeskuksen resursseihin (2 projektikoordinaattoria 100 pro-sentin työajalla ja kehittäjälääkäri 20 prosentin työajalla). Varsinaista terapiatyötä tekevien ammattihenkilöitä tarvittaisiin esitysluonnoksen mukaan (s. 55) n. 4000 ja 670 henkilötyö-vuotta. Lisäksi on arvioitu, että vuosittain vaihtuvuuden vuoksi olisi koulutettavia ammatti-henkilöitä olisi 15 prosenttia tarvittavasta henkilömäärästä. Oletuksena on, että tera-piatakuuta toimeenpanevat ammattihenkilöt käyttävät siihen keskimäärin kuudesosan työ-ajastaan. Esitysluonnoksesta ei näyttäisi ilmenevän, kuinka paljon tarvittaisiin uutta henki-löstöä tai kuinka suuri määrä jo työssä olevista tulisi kouluttaa ko. menetelmiin. Myöskään arviota siitä, miten riittävä resursointi ylipäätään voidaan toteuttaa, ei esityksestä näyttäisi löytyvän. Lapsiasiavaltuutetun käsityksen mukaan terveydenhuollon ja sosiaalihuollon ammattihen-kilöt, jotka työskentelevät sosiaali- ja terveydenhuollossa, ovat varsin täystyöllistettyjä jo ilman uusia tehtäviäkin. Vaikka osalla henkilöstöä on jo tarvittava koulutus kyseessä oleviin psykososiaalisiin menetelmiin, lienee selvää, että tarvitaan lisää koulutuksen saaneita am-mattihenkilöitä, jotta terapiatakuu voidaan toteuttaa. Hyvinvointialueilla on suuria taloudel-lisia haasteita, jotka todennäköisesti jatkuvat useita vuosia eteenpäin. Säästötoimet kohden-tuvat sekä sosiaali- että terveydenhuoltoon. Esimerkiksi HUS on ilmoittanut kuluvaa vuotta koskevasta rekrytointikiellosta. Vastaavanlaisiin ratkaisuihin voidaan joutua turvatumaan myöhemminkin muuallakin maassa. Henkilöstövaje on ilmeinen monissa sosiaali- ja ter-veysalan ammattiryhmissä koko maan tasolla, joka on todettu myös esitysluonnoksessa (kohta 2.7.1). Tuoreen Terveyden ja hyvinvoinnin selvityksen mukaan esimerkiksi lastensuojelun sosiaa-lityöntekijöiden viroista oli avoinna 14 prosenttia ja lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tehtäviä hoiti ns. sijaispätevä henkilö 24 prosentissa viroista . Toisin sanoen lastensuojelun viroista vain 62 prosentissa on pysyvä viranhaltija. Lisäksi yhdeksällä hyvinvointialueella osa lapsista jonotti nimettyä sosiaalityöntekijää, joista neljällä peräti 10–20 prosenttia lap-sista, ja kuusi aluetta jätti vastaamatta kysymykseen. On siis mahdollista, että peräti 15 hy-vinvointialueella 22:sta on lapsia, joilla on todettu lastensuojelun tarve, mutta joille ei ole tarpeesta huolimatta kyetty osoittamaan heidän asioistaan vastaavaa sosiaalityöntekijää. Lapsiasiavaltuutettu ilmaisee vakavan huolensa siitä, miten mahdollista terapiatyötä voi-daan näissä olosuhteissa perustyön vaarantumatta toteuttaa. Jos terapiatakuuta varten tarvittavien (henkilöstö)resurssien saatavuudessa ei ole ongel¬maa tai ongelmaan on tiedossa jokin ratkaisu, tulisi esitysluonnoksessa selkeästi kuvata, mi¬ten henkilöstöresurssit on tarkoitus kohdentaa terapiatakuuseen – niin tarvittavan koulu¬tuksen hankkimiseen kuin terapiatakuun toimeenpanoon – ja miten terapiatakuun resur¬sointi vaikuttaa ammattihenkilöiden muiden, perustyöhön sisältyvien tehtävien hoitami¬seen. Hoitoon pääsyn määräajat ja oikeusturvakeinot Terapiatakuun piiriin kuuluvaan hoitoon tulisi päästä 28 vuorokaudessa siitä, kun hoidon tarve on todettu (ehdotettu terveydenhuoltolain 53 § 1 momentti). On tärkeää, että hoitoon pääsylle säädetään määräaika. Lapsiasiavaltuutettu pitää neljän viikon määräaikaa kuiten¬kin pitkänä, erityisesti, kun tavoitteena on tarjota lapselle tai nuorelle hoitoa ja tukea lie¬vempiin mielenterveyden oireisiin ja välttää siten ”raskaamman” hoidon tarve. Näin pitkä määräaika kuulostaa ristiriitaiselta myös sen kanssa, että esitysluonnoksen mukaan (s. 46) psykososiaalinen hoito voitaisiin aloittaa tarvittaessa jo ensitapaamisen aikana. Jos näin ta-pahtuu, on se luonnollista myönteistä. Määräajan pituutta määriteltäessä on tärkeää huomata, että lapsen aikakäsitys on erilainen kuin aikuisella. Kun lapsella on tarve päästä hoitoon, kuukauden odotus voi olla liian pitkä. Sen kuluessa hänen motivaationsa tulla hoitoon voi kadota, ja pahimmillaan ongelmat vai-keutuvat ja lapsi on jo seuraavalla kerralla hoitoon hakeutuessaan erikoissairaanhoidon tar-peessa. Lapsiasiavaltuutettu pitää huolestuttavana suunnitellun hoitotakuun pidentämisen – 14 vuorokaudesta kolmeen kuukauteen – vaikutuksista terapiatakuun toteutumiselle, jota on pohdittu esitysluonnoksessa s. 93–94. Terapiatakuu ei todennäköisiesti toteudu tarkoite-tussa määräajassa ja yhdenvertaisesti koko maan tasolla, jos hoitotakuun pidentäminen hi-dastaa lääkärille tai muun ammattihenkilön vastaanotolle pääsyä. Kun sosiaalihuollon ko. palvelut olisivat nopeammin saatavilla, lapset ja nuoret mahdollisesti hakeutuisivat tai oh-jattaisiin sinne, joka tietysti on hyvä asia. Ongelmana kuitenkin on, että lapsi tai nuori ei välttämättä saisi sellaista hoitoa, jota hän tarvitsee. Se voi vaikeuttaa hänen ongelmiaan ja lisätä myöhemmin erikoissairaanhoidon tarvetta. Sosiaalihuollossa annettavaan psykososiaaliseen tukeen pääse kuukauden kuluessa siitä, kun asia on tullut vireille (sosiaalihuoltolaki 45 § 2 momentti). Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen vaatii erityisestä syystä pidempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon vii-västymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste. Sosiaalihuollon mie-lenterveystyön palveluna järjestettävästä palvelusta tehdään päätös. Lapsiasiavaltuutettu pitää jossain määrin ongelmallisena sitä, että terapiatakuun piirissä olevat sosiaalihuollon ja terveydenhuollon palvelut eivät toimi samojen periaatteiden mu-kaisesti, vaikka periaatteet ovatkin lähellä toisiaan. Erityisen ongelmallisena voi pitää oi-keusturvakeinojen erilaisuutta. Sosiaalihuollossa asiakas saa muutoksenhakukelpoisen pää-töksen, kun taas terveydenhuollossa potilaiden oikeusturvakeino on muistutuksen tai kan-telun tekeminen. Tämä asettaa lapset ja nuoret eriarvoiseen asemaan. Periaatteiden yhte-näistämistä, kuten valituskelpoisen päätöksen tekemistä myös terveydenhuollon puolella, tulee harkita. Lasten ja nuorten osallistuminen Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa lasten ja nuorten näkemysten huomioimisesta niin lapsita-kuun valmistelussa kuin toimeenpanon seurannassa. Esitysluonnoksen lapsivaikutusten ar-vioinnissa ei lapsiasiavaltuutetun ymmärryksen mukaan ole kuultu lapsia ja nuoria, vaikka siinä todetaan, että esitetyn lainsäädännön toimeenpanon vaikutusten seuranta edellyttää erilaisen indikaattoritiedon sekä lasten ja nuorten kokemustiedon keräämistä ja analysoin¬tia. Jotta toimeenpanon vaikutuksia voisi uskottavasti seurata, tulisi ns. baseline -tietoa niin lasten ja nuorten hyvinvoinnin indikaattoreista ja heidän kokemuksistaan kerätä ja analy-soida jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa tai viimeistään ennen terapiatakuutyön aloitta-mista. Oikein toteutettuna seuranta palvelisi paitsi toimenpiteen kehittämistä ja kustannus-vaikuttavuuden seurantaa myös lapsen oikeutta osallistua ja tulla kuulluksi. Lapsiasiaval-tuutettu esittää, että tällaisen seurantatutkimuksen suunnittelu ja resursointi aloitetaan hy-vissä ajoin ennen lainsäädännön mahdollista voimaantuloa.
      • Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Osaan alkuosan kysymyksistä oli vastattava ei, vaikka väittämä toteutuisi osittain, mikäli halusi täydentää vastausta vielä sanallisesti. Tavoite lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisestä on tärkeä ja kannatettava. Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävien palvelujen ja mielenterveyspalvelujen kokonaisuus on varsin pirstaleinen ja jakautuu usealle toimijalle. Koko tämän ikäryhmän sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta olisi tarkasteltava ja arvioitava nykyisten palvelujen toteutustapaa, jotta palvelut voitaisiin kohdentaa vaikuttavasti. Tämä edellyttäisi samalla muutoksia sekä terveydenhuoltolakiin että sosiaalihuoltolakiin. On myös huomioitava, että osa tämän ikäryhmän asiakkaista on jo työelämässä ja asioi siten työterveyshuollossa ja muissa aikuisten palveluissa. Esitys parantaa osaltaan lasten ja nuorten mielenterveyspalvelujen saatavuutta, mutta jättää samalla osan niistä nuorista, joiden ongelmiin ei näillä keinoilla voi vastata, eriarvoiseen asemaan palveluiden saatavuuden suhteen. Vanhemmuutta tukevien ja muidenkin vaikuttaviksi todettujen psykososiaalisten interventioiden käyttöönotto on myös mahdollista ilman lainsäädäntöä. Positiivista on, että hyvinvointialueet voivat päättää missä ja miten näitä interventioita toteutetaan. Esityksen toimeenpanoon liittyy kuitenkin useita haasteita. Hallittu toimeenpano on tällä aikataululla erittäin haasteellinen tehtävä. Toimintamallien valinta, käyttöönotto ja ylläpito edellyttävät koulutusta, täydennyskoulutusta sekä toteutuksen arviointia. Hoitopolkujen rakentaminen ja vakiinnuttaminen eli se, miten ja missä hyvinvointialueilla näitä interventioita toteutetaan, vaatii aikaa. Toimeenpanon haasteena on myös se, että eri palveluissa on erilaisia ikärajoja käsitteelle nuori. Jotta palvelua tarvitsevat ja siitä hyötyvät nuoret tavoitetaan mahdollisimman kattavasti, interventiorakenteet tulee perustason palveluissa rakentaa sekä nykyisiin lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin että aikuisten mielenterveyspalveluihin. Vastaava tilanne on sosiaalihuollossa. Arviointi siitä, milloin perhe/ tai nuori hyötyy juuri näistä käyttöönotettavista malleista, vai olisiko jokin vaihtoehtoinen lähestymistapa nuorelle/perheelle sopivin, on vaativa tehtävä. Lyhytpsykoterapian tarpeesta päättäminen on lääkärin tehtävä. Perusterveydenhuollon lääkäriresurssit ovat niukat, vaihtuvia nuoria lääkäreitä on paljon. Konsultaatiotuen sekä työnohjauksen tarve lisääntyy. Henkilöstöresurssi tulee olemaan pullonkaula, niin psykososiaalisten interventioiden kuin lyhytpsykoterapioiden toteuttamisen suhteen. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta on huomioitava myös alueelliset erot henkilöstön saatavuudessa. Perusterveydenhuollon osalta hoitoonpääsyä seurataan Avohilmon kautta. Esitysluonnoksen mukaan hoito on aloitettava 28 vrk:n kuluessa siitä, kun hoidon tarve on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Käytännössä ei riitä, että todetaan hoidon tarve, vaan lisäksi on arvioitava muut edellytykset. Seurantalogiikka poikkeaa muusta avoterveydenhuollon hoidon saatavuuden seurannasta. Tarvittaisiin oma aikaleima päätökselle, että tähän hoitomuotoon ryhdytään ja sitten aloituspäivämäärä sekä terveydenhuollossa että sosiaalihuollossa. Seuranta ja etenkin toteutumisen vertailu eri alueiden välillä tulee olemaan haasteellista. Intervention toteutuminen/toteutumattomuus määräajassa voi johtua sekä asiakkaasta, resurssitilanteesta sekä intervention toteutusmuodosta.
      • Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue, Lasten, nuorten ja perheiden palvelualue, Yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut . Lausunnosta hyvinvointialuejohtajan viranhaltijapäätös.
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Voimaantulon aikataulu 1.5.2025 on liian kireä, koska toimeenpano edellyttää prosessien kehittämistä, henkilöstön kouluttautumista ja seurantajärjestelmän luomisen. Kustannuslaskelma on tehty alakanttiin ja nykyiseen verrattuna vaaditaan huomattavasti lisäresurssia. On riskialtista valita vain muutamia menetelmiä psykososiaalisiin interventioihin. Samanaikaisesti kun vahvistetaan resurssia ennaltaehkäiseviin ja lievästi oireileviin, tulee vahvistaa riittävästi myös keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden perustason resursointia ja hoitoa. Hallitus on ilmoittanut kehysriihen päätösten mukaisista huomattavista säästöistä sosiaalihuollon palveluihin. Onkin osin ristiriitaista, että samanaikaisesti sosiaalihuollon resursseja pyritään ohjaamaan tiukahkolla lainsäädännöllä terapiatakuun mukaisten lyhytinterventioiden antamiseen. Käypä hoito- suositukset ohjaavat laajasti lasten ja nuorten neuropsykiatristen ja psykiatristen häiriöiden hoitosuosituksissa kiinnittämään huomiota lapsen ja nuoren perheen riittävään tukeen, vanhempien ohjaukseen, arjen struktuuriin ja koulun ja muun lapsen arkiympäristön tukitoimiin. Tämän osalta sosiaalihuolto tekee yhteistyötä terveydenhuollon kanssa ja sitä tulee kehittää edelleen. Usein molempia tarvitaan riittävän ja tarkoituksenmukaisen tuen järjestämiseksi lapselle ja perheelle. Lapsen hyöty mainituista psykososiaalisista interventioista jää vähäiseksi, jos sosiaalihuollolla ei enää ole voimavaroja puuttua oireilua aiheuttaviin syihin lapsen arjessa ja kasvuolosuhteissa.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Haapakoski Sami
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kuten aiemmin sanottu, JHL:n mielestä terapiatakuu on kannatettava asia. Samalla pitäisi kuitenkin löytää varoja myös ennaltaehkäisevään työhön. Näin siirryttäisiin pelkästään tulipalojen sammuttamisesta sinne ongelmien alkupäähän, jolloin raskaampien palveluiden tarve vähenisi. Kun hallitus leikkaa mm. mielenterveyttä tukevilta järjestöiltä tuntuvasti avustuksia, joilla voitaisiin ennaltaehkäistä ongelmia, tulee se väistämättä kuormittamaan julkista palvelutuotantoa, jolloin hv-alueet on pakotettu ottamaan palveluita vastaan yksityisiltä toimijoilta. Tämä taas aiheuttaa sen, että kustannukset kohoavat eikä kenelläkään ole yhtenäistä kuvaa lapsen tai nuoren hoitopolusta. Terapiatakuun voimaantulon aikataulu on haastava, kun samalla hyvinvointialueet kamppailevat rahoituksensa kanssa. Terapiatakuun valmistelu on aloitettava hyvissä ajoin, jotta hyvinvointialueet pystyvät kouluttamaan työntekijänsä ja suunnittelemaan toimintaansa. Jos terapiatakuuta joudutaan toimeenpanemaan kiireessä ja vajailla resursseilla, on pelkona hätäiset ratkaisut (esim. palveluiden ostaminen kalliilla) sekä hoitojen priorisointi muiden palveluja tarvitsevien asiakkaiden kustannuksella. Lisäksi on otettava huomioon palveluja tarjoavan henkilöstön työssä jaksaminen. Jos heidän työtehtäviään lisätään ja heidät koulutetaan näihin uusiin hoitomuotoihin, tulee sen näkyä myös palkkauksessa.
      • Österbottens välfärdsområde - Pohjanmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Viktigt att finansieringen täcker kostnaderna fullt ut och att det görs tydliga tillämpningsanvisningar. Skol- och studerandevården är en naturlig instans för att erbjuda korttidsinterventioner, men detta måste också beaktas i personaldimensioneringen.
      • Kansaneläkelaitos, Etuuksien ja palvelujen suunnitteluyksikkö, Terveydenhuoltoetuuksien osaamiskeskus, Juutinen Erika
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kela pitää lakimuutosta kannatettavana ja katsoo sen edistävän alle 23-vuotiaiden mielenterveyspalveluiden saatavuutta. YTHS:n on arvioitu tarvitsevan 2,4 miljoonaa euroa terapiatakuun toteuttamiseen. Kela pitää perusteltuna, että YTHS:n terapiatakuun toteuttamiseen tarvitsema rahoitus otetaan huomioon valtion talousarviossa vahvistettaessa opiskeluterveydenhuollon vuoden 2025 rahoitusta. Esitetyn opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:n 4 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että korkeakouluopiskelija voi valita hakeutuuko hyvinvointialueen vai YTHS:n palveluihin. Esityksen mukaan kyseessä olisi opiskelijan valinta, eikä hoitava taho voisi kieltäytyä tai siirtää hänen hoitoaan opiskeluterveydenhuollon vastuulle tai vastoin opiskelijan omaa tahtoa ja tahdonilmaisua. Kela toteaa pitävänsä esitettyä mainintaa tarpeellisena.
      • Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • MLL:n lausunto kokonaisuudessaan alla (sisältää perustelut edellä esitettyihin kysymyskohtiin). Lausunto löytyy myös MLL:n verkkosivuilta https://www.mll.fi/article_type/kannanotot-ja-lausunnot Mannerheimin Lastensuojeluliiton (MLL) lausunto 2. Toteuttaako ehdotettu säädöskokonaisuus tavoitetta lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamisesta perustason palveluissa? o Kyllä o En osaa sanoa o Ei, vaan tarvittaisiin ehdotetun sijaan ja/tai lisäksi seuraavia toimia X Ehdotettu säädöskokonaisuus edistää osittain lasten ja nuorten mielenterveyden varhaisen vaiheen tuen ja hoidon saatavuuden parantamista perustason palveluissa. Kuten HE-luonnoksessa hyvin tuodaan esille nk. lasten ja nuorten terapiatakuu ei yksistään ratkaise niitä moniulotteisia ja laajoja ongelmia, jotka liittyvät lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuteen, avun ja tuen laatuun sekä palvelurakenteen sirpaleisuuteen ja toimintarakenteiden epäselvyyksiin. Palvelurakenteen hajanaisuus voi johtaa myös siihen, että avun hakija putoaa palveluiden väliin ja päätyy väliinputoajaksi. Koko hoitopolun huomioon ottaminen vaikuttaa ratkaisevasti lasten ja nuorten mielenterveyden edistämisen mahdollisuuksiin ja terapiatakuun toteutukseen laadukkaasti. HE-luonnoksessa aiheellisesti todetaan, että esitetyllä lainsäädännöllä ei myöskään pystytä vaikuttamaan lasten ja nuorten mielenterveyteen liittyvien ongelmien juurisyihin, kuten esimerkiksi koulukiusaamiseen (s. 68). HE-luonnoksessa nostetaan hyvin esille, että esitetyn lainsäädännön vaikutukset tuleekin nähdä osana laajempaa kokonaisuutta, jossa lainsäädäntö- ja kehittämistoimet täydentävät toisiaan ja vaikuttavat ehdotetun lainsäädännön toimeenpanon edellytyksiin (s. 68). Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuus, palvelujärjestelmän sujuvat palveluketjut sekä hoidon ja tuen pitkäjänteinen, suunnitelmallinen ja vaikutuksellinen toteuttaminen vaatii tavoitteellista kehittämistyötä, jota tulee tehdä kaikilla hallinnon tasoilla. Lasten ja nuorten koko perustason palveluverkoston vahvistaminen edellyttää perustason opiskeluhuoltopalveluiden ja erityistason erikoissairaanhoidon lisäksi toisenlaisia matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita esimerkiksi perhekeskuksissa tai nuorisoasemilla. Ehdotetun säädöskokonaisuuden laadukkaaseen toimeenpanoon on panostettava ja varattava riittävästi resursseja. Myös HE-luonnoksessa on tunnistettu hyvinvointialueiden tiukka taloudellinen tilanne terapiatakuun toimeenpanon haasteena. Uudistuksen onnistuminen saattaa vaarantua myös ammattitaitoisen henkilöstön alueellisen saatavuuden ongelmien vuoksi. MLL pitää tärkeänä, että hyvinvointialueet tekevät hyvää yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa, jotta voidaan vahvistaa lasten, nuorten ja perheiden kokonaisvaltaista hyvinvointia ja mielenterveyttä edistävää työtä monialaisin ja –tasoisin toimenpitein (HE-luonnos s. 68). Järjestöjen avustusten leikakkaukset heikentävät järjestöjen mahdollisuuksia myös lasten ja nuorten mielenterveyden edistämistyössä. 3. Onko sääntely takuun piiriin kuuluvista psykososiaalisista interventioista terveydenhuoltolain 53 §:n ja opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:n säännöksissä soveltamisen kannalta toimiva? o Kyllä o En osaa sanoa X o Ei, vaan säännöksiä olisi muokattava seuraavalla tavalla Periaatteessa kyllä, mutta huolta herättää säännösesityksen toimeenpanoon liittyvät vaikeudet. Miten hyvinvointialueilla kyetään vastaamaan sääntelyn vaatimuksiin: Onko psykososiaalisten hoitojen (menetelmien) osaajia riittävästi? Saako jokainen lapsi ja nuori omien yksilöllisten tarpeidensa mukaista psykososiaalista hoitoa? Valikoituvatko hyvinvointialueilla käytettävissä olevat menetelmät sen mukaisesti, miten hyvinvointialueilla on resursseja toteuttaa eri interventioita? Luoko em. lähtökohta epäyhdenvertaisuutta lasten ja nuorten ja perheiden hoidon tilanteeseen eri hyvinvointialueilla? On haastavaa, että pyritään lainsäädäntöön kirjoittamaan hyvin yksityiskohtaista kuvausta käytettävistä sosiaali- ja terveydenhuollon interventioista. Nämä jäävät yleensä sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden arvioitavaksi ja päätettäväksi. Interventiot myös muuttuvat ja kehittyvät, samalla luodaan täysin uudenlaisia menetelmiä. Yksityiskohtainen lainsäädäntö on joskus jäykkää ja se saattaa rajoittaa jatkossa uusien innovaatioiden implementointia. Huolena on, että lain toimeenpanossa ajaudutaan menetelmäkeskeisyyteen, jolloin lasten ja nuorten yksilölliset tarpeet jäävät vähemmälle huomiolle. Tämän välttämiseksi tarvitaan hyvää lain toimeenpanon ohjeistusta ja seurantaa. HE-luonnoksessa tuodaan esille, että palvelut tulee järjestää ja toteuttaa ilman syrjintää ja niiden tulee olla myös vammaisten henkilöiden saavutettavissa. Ongelmana on, että jos hyvinvointialue ei riittävästi huomioi vammaisten lasten ja nuorten palveluiden tarvetta, he jäävät ikätovereihinsa nähden heikompaan asemaan. MLL pitää tärkeänä, että vammaisten lasten ja nuorten palvelukokonaisuuden järjestämiseen ja kehittämiseen kohdistetaan terapiatakuun toimeenpanossa erityistä huomiota. Yksi mahdollinen ongelmakohta esitetyssä säännöksessä on se, miten voidaan varmistaa riittävä arviointiosaaminen psykososiaalisiin interventioihin ohjaamisessa varsinkin, jos niitä on rajoitetusti tarjolla hyvinvointialueella. Huolena on, että perheille jää liiallisesti vastuuta siitä, onko lapsi tai nuori juuri hänelle sopivan intervention piirissä. Lisäksi jos lapselle tai nuorelle osoitettu interventio osoittautuu liian kapea-alaiseksi eikä se ota huomioon lapsen tai nuoren yksilöllisiä tarpeita, voi tämä luoda epäluottamusta tarjottaviin hoitomuotoihin ja tukeen. Se voi vähentää hoitomotivaatiota ja kärjistää ongelmia. Riittävän laaja keinovalikoima on edellytys sille, että jokainen lapsi ja nuori saisi juuri hänelle sopivan hoidon. Lasten ja nuorten moninaiset taustat, erilaiset elämäntilanteet ja erilaiset mahdollisuudet saada huolenpitoa ja tukea kehitykseensä tulisi ottaa huomioon myös arvioitaessa avun tarvetta ja valittaessa hoidossa käytettävää interventiota. Kaikille lapsille lyhytinterventio ei tarjoa riittävästi tukea ja he eivät siitä hyödy. Myöskään perheiden erilaisia tarpeita ja voimavaroja lapsen tukemisessa ei saisi sivuuttaa. Mitä nuoremmasta lapsesta on kyse, sitä tärkeämpää on vanhempien mukaan ottaminen hoitoprosessiin. Psykoterapiatutkimuksessa on nostettu esiin vuorovaikutuksen laadun merkitys erilaisten hoitomuotojen toimivuuden edellytyksenä. Jokaiseen hoitosuhteeseen tai interventioon liittyy myös inhimillisiä tekijöitä, joilla saattaa olla merkittävä vaikutus lopputulokseen. Asia, josta saattaa olla lapselle ja nuorelle suurin apu saattaa liittyä vuorovaikutuksen onnistumiseen, ei niinkään käytettyyn menetelmään. 4. Onko takuun piiriin kuuluvan psykososiaalisen hoidon aloittamisen enimmäisajan määrittely terveydenhuoltolain 53 §:ssä ja opiskeluterveydenhuoltolain 10 a §:ssä soveltamisen kannalta toimiva? o Kyllä o En osaa sanoa X o Ei, vaan säännöstä olisi muokattava seuraavalla tavalla On hyvä, että psykososiaalisen hoidon aloittamisen enimmäisaika on määritelty 28 vuorokauteen siitä, kun tarve hoidolle on todettu. Kuitenkin hoitotakuun merkittävä heikentäminen voi johtaa siihen, että hoidon tarpeen toteaminen viivästyy merkittävästi, jopa kuukausia, jolloin käytännössä säännöksen tavoite nopeasta hoitoon pääsystä vesittyy. 5. Onko takuun piiriin kuuluvan mielenterveystyön palveluna annettavan psykososiaalisen tuen ja psykososiaalisten työmenetelmien määrittely sosiaalihuoltolain 25 a §:ssä soveltamisen kannalta toimiva? o Kyllä o En osaa sanoa X o Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla Säännösehdotus vahvistaa sosiaalihuollon asiakkaan mahdollisuuksia saada psykososiaalista tukea ja sote-palvelujen integraatiota. Toimeenpanossa tulee huolehtia siitä, että lasten ja nuorten palveluprosessit muodostuvat sosiaali- ja terveydenhuollossa lapsen tai nuoren tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaisiksi ja että lapsi tai nuori ohjataan hänelle parhaiten sopivaan palveluun. 6. Onko takuun piiriin kuuluvaa mielenterveystyön palvelua koskevan päätöksen toimeenpanon sääntely sosiaalihuoltolain 45 §:ssä soveltamisen kannalta toimiva? o Kyllä o En osaa sanoa X o Ei, vaan sitä olisi muokattava seuraavalla tavalla 7. Onko esitetty 2 a §:n sääntely valtioneuvoston asetukseen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta riittävä terveydenhuollon menetelmien osalta? o Kyllä X o En osaa sanoa o Ei MLL pitää kannatettavana sitä, että hyvinvointialueet sopisivat yhteistyöalueen tasolla lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien kokonaisuudesta. MLL pitää tärkeänä, että YTA-tasolla vahvistetaan myös keskinäistä ja kansallista työnjakoa menetelmien osaamisen ylläpitämiseksi ja toimivien ratkaisujen löytämiseksi. Esitysluonnoksen muotoilu ”Menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä on sovittava siten, että niistä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteensovittava kokonaisuus” on vaativa. Tehtävässä onnistumiseen vaikuttaa mm. hyvinvointialueiden ja yhteistoiminta-alueiden organisaatiorakenteet. 8. Onko esitetty 2 a §:n sääntely valtioneuvoston asetukseen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta riittävä sosiaalihuollon menetelmien osalta? o Kyllä X o En osaa sanoa o Ei Myös tämän kysymyskohdan vastauksessa voi todeta, että esitysluonnoksen muotoilu ”Menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä on sovittava siten, että niistä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteensovittava kokonaisuus” on vaativa. Tehtävässä onnistumiseen vaikuttaa mm. hyvinvointialueiden ja yhteistoiminta-alueiden organisaatiorakenteet. 9. Miten lasten ja nuorten terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seuranta olisi tiedonhallinnan näkökulmasta tarkoituksenmukaista toteuttaa? MLL kannattaa HE-luonnoksessa kuvattua, erillistä terapiatakuun enimmäisaikojen toteutumisen seurantaa ja raportointia. Tarvitaan myös seurantaa siitä, miten suunniteltu hoitotakuun pidentäminen vaikuttaa terapiatakuuseen ja odotusaikaan. On tärkeää, että raportoinnin perusteella voidaan tarkastella myös toteutuneiden käyntien tiheyttä, hoito- ja palvelujakson kestoa sekä hoitovastetta. On erittäin tärkeää kerätä tietoa myös lasten, nuorten ja vanhempien interventioihin liittyvistä kokemuksista sekä rakenteiden tasolla palveluvalikosta ja palvelujärjestelmän toimivuudesta eri hyvinvointialueilla terapiatakuun osalta. MLL pitää hyvänä, että HE-luonnoksessa on tuotu esille myös esitetyn lainsäädännön jälkiarviointia. On tärkeää tunnistaa, että toimeenpanon vaikutusten seuranta edellyttää paitsi kansallisen indikaattoritiedon sekä lasten ja nuorten kokemustiedon keräämistä, niin myös sen analysointia. Tällöin voidaan saada tietoa siitä, toteutuuko interventio tarkoitetusti ja onko interventioiden saatavuus yhdenvertaista. Laadukas jälkiarviointi ja sen analyysi tuovat tärkeää tietoa paitsi terapiatakuun toimeenpanon kehittämiseen myös lainsäädännössä tarvittaviin korjausliikkeisiin. 10. Millaista kansallista ohjausta ja toimenpiteitä esitetyn lainsäädännön onnistunut toimeenpano mielestänne edellyttää? Tarvitaan riittävää panostusta menetelmäkoulutukseen ja -ohjaukseen, jotta interventiot ovat laadukkaita ja vaikuttavia. Sosiaali- ja terveydenhuollon säästöt eivät saa johtaa siihen, että laadukkaista ja vaikuttavista menetelmistä tingitään. Yksi kansallisista toimenpiteistä voisi koskea ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden (alueellista) turvaamista. Onnistuneet interventiot vaativat osaavaa henkilöstöä. 11. Hallituksen keväällä 2024 tekemä päätös perusterveydenhuollon hoitotakuun pidentämisestä 14 vuorokaudesta 3 kuukauteen tulee kiireettömän hoidon osalta vaikuttamaan ensimmäisen hoitotapahtuman järjestämisen enimmäisaikaan perusterveydenhuollossa. Edellyttäisikö tämä muutos toteutuessaan mielestänne muutoksia terapiatakuusääntelyyn? o Kyllä X o Ei kantaa o Ei MLL pitää suurena riskinä sitä, että hoitotakuun pidentäminen 3 kuukauteen aiheuttaa ongelmia myös lasten ja nuorten terapiatakuun laadukkaassa toteutuksessa. HE-luonnoksessa näitä kielteisiä vaikutuksia on ennakoitu hyvin. HE-luonnoksen mukaan hoitotakuun muutokset vaikuttaisivat siihen, kuinka nopeasti ensimmäinen hoitotapahtuma perusterveydenhuollossa tulisi järjestää. Sen lykkääntyminen voisi merkittävästi viivästyttää myös lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin pääsyä etenkin lääketieteellistä arviota tarvitsevien lasten ja nuorten osalta. HE-luonnoksessa riskinä todetaan myös se, että hoitotakuun muutosten myötä lapsia ja nuoria saattaisi ohjautua enemmän ennaltaehkäisevää tukea antaviin palveluihin (opiskeluhuoltopalvelut ja sosiaalihuolto), joissa on lakisääteisesti nopeampi velvoite järjestää ensikäynti ja palvelut. Suuri huoli on myös se, että hoidon tarpeessa olevia lapsia ja nuoria voisi myös lisääntyvästi ohjautua erikoissairaanhoitoon hoidon odotusaikana tapahtuneen tilanteen vaikeutumisen vuoksi. Lapsen ja nuoren aikaperspektiivi on erilainen kuin aikuisen. Jos odotusaika palveluihin ja hoidon piiriin on pitkä, lapsen ja nuoren ongelmat tyypillisesti monimuotoistuvat. Monimuotoiset ongelmat taas vaativat pidemmän hoitoajan, enemmän käyntikertoja ja mahdollisesti erilaisen intervention tai hoitomuodon käyttöönoton. MLL pitää hoitotakuun pidentämistä 3 kuukauteen erittäin huonona ratkaisuna. On huomattava, että lasten vanhempien vaikeudet saada mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä muita tarvitsemiaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita, vaikuttavat olennaisella tavalla lasten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja myös mielenterveyteen. Terveydenhuoltolaki velvoittaa siihen, että lapsen hoidon ja tuen tarve on selvitettävä ja lapselle on turvattava riittävä hoito ja tuki, kun lapsen vanhempi saa päihde- ja riippuvuus- tai mielenterveyspalveluja tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja, joiden aikana hänen kykynsä huolehtia lapsen hoidosta ja kasvatuksesta arvioidaan heikentyneen (terveydenhuoltolain 70.2 §). Vastaava säännös on kirjattu myös sosiaalihuoltolakiin (44 §). Lasten hoidon, tuen ja avun tarvetta ei ratkaista yksinomaan sillä, että vanhemmat ja perhe otetaan mukaan lapsen hoitoon, kuten terapiatakuu edellyttää, vaan myös vanhempien tulee saada tarvittaessa ilman kohtuutonta viivettä sote-palveluja, jotta he kykenevät hoitamaan lastenkasvatustehtäväänsä. Terapiatakuun jatkovalmistelussa on em. ongelmakohtia pohdittava tarkemmin ja varmistettava, ettei hoitotakuun pidentäminen vesitä terapiatakuun tavoitteita erityisesti hoitopolkujen osalta. 12. Muu palaute liittyen hallituksen esitysluonnokseen MLL pitää HE-luonnosta hyvin kirjoitettuna ja perusteellisena. Erityisesti lapsivaikutusten arviointi on tehty kattavasti ja huolellisesti. Myös kielteiset vaikutukset on kuvattu avoimesti, mikä lisää esityksen luotettavuutta. MLL kiittää myös siitä, että lapsia ja nuoria on kuultu esityksen valmistelussa ja että kuuleminen on raportoitu hyvin ja lapsilta ja nuorilta saatua tietoa on hyödynnetty esityksessä. Psyykkinen terveys on ollut yli kymmenen vuoden ajan MLL:n lasten ja nuorten digipalveluiden yleisin yhteydenoton syy. 31 prosenttia kaikista digipalveluiden yhteydenottojen tilastoiduista aiheista liittyi vuonna 2023 psyykkiseen terveyteen. Psyykkiseen terveyteen liittyvät aiheet ovat yleisiä myös Lasten ja nuorten puhelimen yhteydenotoissa, joissa 9 prosenttia tilastoiduista aiheista liittyi psyykkiseen terveyteen. Usein psyykkiseen terveyteen liittyvistä aiheista yhteyttä ottavat lapset ja nuoret kaipaavat elämäänsä pidempikestoista tukea. Nuorten kriisikanavalla Tukilinjalla vastattiin ensimmäisen puolen vuoden toimintakauden aikana yli 2 200 yhteydenottoon. Vastaamattomia soitonyrityksiä tuli yli 22 000, mikä kertoo nuorten tuen tarpeesta. Yhteydenotoissa korostuivat psyykkiseen terveyteen liittyvät huolet sekä arjessa koettu yksinäisyys. Huolien taustalla oli mm. huolta tulevaisuudesta, yksinäisyys, traumaattiset kokemukset sekä huoli omasta tai läheisen voinnista. MLL korostaa terapiatakuun myötä ilmenevää tarvetta lisäresursseihin ja -investointeihin. Tiedämme eri kyselyjen ja tutkimusten valossa, että tarve palveluihin on resursseja paljon suurempi (mm. THL on tuonut esille jonoja ja odotusaikoja lapsi- ja nuorisopsykiatriaan). Taloudellisia vaikutuksia arvioitaessa on tärkeää tunnistaa tämän uudistuksen edellyttämä tarve kehittämistyölle, kouluttamiselle ja valtakunnalliselle koordinaatiolle. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon, että mahdolliset tulevaisuuden mukanaan tuomat säästöt näkyvät usein vasta viiveellä. MLL yhtyy HE-luonnoksessa esitettyyn huoleen siitä, että mielenterveyteen kohdistettava työ pienentäisi jotakin muuta toimintaa hyvinvointialueella. Esimerkiksi yhteisöllisen opiskeluhuollon osuus verrattuna yksilökohtaiseen voisi pienentyä. Tämä on ongelmallista, koska yhteisöllinen opiskeluhuolto on jo nykytilanteessa vähentynyt oppilaiden ja opiskelijoiden yksilöllisten tuen tarpeiden lisääntymisen vuoksi. MLL pitää olennaisena, että lasten ja nuorten terapiatakuun piiriin kuuluvat hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut olisivat asiakkaalle maksuttomia. HE-luonnoksen mukaan interventioita annettaisiin myös hyvinvointialueen palveluissa, jotka ovat jo aiemmin olleet maksuttomia. MLL pitää tärkeänä, että lasten ja nuorten terapiatakuun lisäksi vahvistetaan johdonmukaisesti matalan kynnyksen lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyspalveluita sekä varhaista tukea ja apua mielenterveyden pulmiin. Lähipalveluina saatavaa mielenterveyden tukea ja hoitoa tulee merkittävästi vahvistaa. Voimavarojen vahvistamisen myötä lieviä mielenterveyden häiriöitä voitaisiin hoitaa myös opiskeluhuoltopalveluissa. Koko lapsuusiän kattava lapsiperheneuvola ottaisi myös vastuuta lasten, nuorten ja perheiden mielenterveyden tukemisesta ja hoidosta. MLL esittää, että perheiden ja vanhempien tuen vahvistamiseksi luodaan vaiheittain koko lapsuusiän kattava neuvolakokonaisuus vahvistamalla äitiys- ja lastenneuvoloita sekä perhe- ja kasvatusneuvoloita ja kokoamalla nämä palvelut hyvinvointialueilla yhteisen johdon alle samaan organisaatioon. Aluksi tulee varmistaa, että kaikilla hyvinvointialueilla kasvatus- ja perheneuvolatyö ulottuu koko lapsuuden ajalle (18 vuoteen saakka). MLL myös toteaa, että terapiatakuulle olisi tarvetta myös 23-28 -vuotiaiden nuorten osalta. MLL pitää huolestuttavana, että useat sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistetut säästöt ja leikkaustoimenpiteet tekevät lasten ja nuorten mielenterveyden edistämistä koskevien hallitusohjelman tavoitteiden laadukkaan ja kokonaisvaltaisen saavuttamisen mahdottomaksi. Samalla säästötoimet uhkaavat vesittää myös lasten ja nuorten terapiatakuun tehokasta toimeenpanoa hyvinvointialueilla. Erityisen ongelmallisia ovat esimerkiksi 100 miljoonan euron suunnitellut säästöt sosiaalipalveluihin, hoitotakuun pidentäminen 3 kuukauteen sekä hyvinvointialueiden riittämättömät resurssit sote-palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja kehittämiseen. MLL myös muistuttaa, että kansalaisjärjestöillä on tärkeä rooli ennaltaehkäisevien, matalan kynnyksen ja erityisosaamista vaativien lasten ja nuorten palveluiden osalta. Järjestöt myös tavoittavat lapset ja nuoret sekä vanhemmat tehokkaasti. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten heikentäminen leikkaamalla merkittävästi niille suunnattuja avustuksia on lyhytnäköistä, vaikeuttaa lasten, nuorten ja vanhempien avun ja tuen saantia ja tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Helsingissä 7.6.2024 Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry Esa Iivonen Kristiina Laitinen Kirsi Pollari vaikuttamistyön johtaja ohjelmajohtaja erityisasiantuntija
      • Keski-Suomen hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Terapiatakuusta puuttuu vaikutusten arviointi, joka tulisi tehdä ennen päätöksentekoa. Keski-Suomen hyvinvointialue toivoo pitkäjänteistä, kokonaisvaltaista mielen hyvinvoinnin ja mielenterveyden hoidon ja tuen kehittämistä. Kehityspsykologisen osaamisen ja ymmärryksen lisäämiseen tulisi panostaa osana perus- ja jatkokoulutuksia.
      • Helsingin kaupunki, Kaupunginhallitus
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Kysymys (12): Muu palaute liittyen hallituksen esitysluonnokseen Useissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattiryhmissä on henkilöstövajetta. Lainsäädäntövalmistelussa on huomioitava, että sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijälle on turvattava mahdollisuus suoriutua perustehtävästään. Resursointi mukaan lukien henkilöstömitoitus on oltava oikeassa suhteessa tehtäviin nähden. huomioiden samalla myös lakisääteiset muut tehtävät. Lasten ja nuorten terapiatakuun lainsäädäntö olisi mahdollista toteuttaa asteittain. Tälle olisi perusteita, koska lasten ja nuorten psykososiaalisten hoitojen kokonaisuudessa kyse on mittavaa henkilöresurssia ja osaamista edellyttävästä toiminnasta. Voimaantulo voisi koskea aluksi laajaan käyttöön nopeasti skaalattavia menetelmiä (käytännössä esimerkiksi digitaalisia ja teknologia-avusteisia menetelmiä, kuten digitaaliset vanhemmuusohjelmat, ohjatut omahoidot, verkkoterapiat) ja siirtymäajan jälkeen kaikkia perustason toteuttamisvastuulle kuuluvia psykososiaalisia interventioita. Helsinki kannattaa lain asteittaista voimaantuloa, tarkempaa ikäryhmittäistä kohdentamista ja enimmäisajan tarkastelua. Voimaatuloa esitetään aloitettavaksi nuorista. Esityksessä ei puhuta lainkaan perheterapeuttisista menetelmistä, vaikkakin todetaan, ettei esitetyillä menetelmillä voida vastata kaikkeen lasten ja nuorten oireiluun. Sosiaalihuollossakin perheterapeuttisia menetelmiä on pitkään käytetty ja muun muassa systeemisen työotteen myötä käyttömahdollisuuksia on laajennettu. Näistä johdettuja näyttöön perustuvia strukturoituja psykososiaalisen tuen muotoja on vähemmän, mutta esimerkiksi tunnekeskeisen pariterapia ja tunnekeskeisen perheterapian alueella tällaisia vähintään etsitään. Käyntimääriltään perheterapia vastaa hyvinkin lyhytterapiaa. Vaikuttavuuden seuraamiseksi prosessimaisessa muutostyöskentelyssä on käytössä muun muassa palautetietoisen työskentelyn välineitä. Interventioiden ja menetelmien levittämisen lisäksi on kiinnitettävä huomiota lapsen tai nuoren arjen vakauttamiseen ja tarvittavien tukitoimien toteuttamiseen kodin ja varhaiskasvatuksen/koulun tiiviissä yhteistyössä. Lapsen arjen kasvu- ja kehitysympäristöjen tulisi toimia yhdenmukaisesti lapsen hyvinvoinnin edistämiseksi. Opiskeluhuolto Hallituksen esityksessä on ansiokkaasti tuotu esiin, että opiskeluhuolto on ennaltaehkäisevää ja mielenterveyttä vahvistavaa palvelua. Samoin esityksessä on nostettu esiin, että mielenterveyden hoidon palvelujärjestelmästä puuttuu perustason hoidosta vastaava taho. Opiskeluhuoltotyö on ensisijaisesti yhteisöllistä ja ennaltaehkäisevää kouluissa ja oppilaitoksissa oppilas- ja opiskelijahuoltolain hengessä. Näin ollen lasten ja nuorten mielen hyvinvointia vahvistetaan joka päivä osana koulujen ja oppilaitosten toimintakulttuuria ja opetussuunnitelman mukaista toimintaa. Tätä työtä tehdään jo esimerkiksi opettamalla lapsille ja nuorille tunne ja vuorovaikutustaitoja. Taitojen avulla lapset ja nuoret oppivat tunnistamaan, nimeämään ja säätelemään tunteitaan. Vuorovaikutustaidot mahdollistavat ryhmässä toimimisen, toisten kuuntelemisen ja huomioimisen myötätuntoisesti sekä omien ajatusten ilmaisemisen. Tämän lisäksi lapsille ja nuorille tarjotaan erilaista psykoedukaatiota, jolloin vahvistetaan ja edistetään heidän terveyttään sekä hyvinvointia. Kouluissa ja oppilaitoksissa myös ylläpidetään arjen jatkuvuutta ja kannustetaan terveellisiin elintapoihin, rakennetaan tietoisesti turvallisia ryhmiä, vahvistetaan osallisuutta sekä puututaan määrätietoisesti kaikkeen kiusaamiseen, syrjintään ja väkivaltaan. Hallituksen esityksessä todetaan, että esitetyn lainsäädännön piiriin kuuluvien psykososiaalisten hoitojen ei ole tarkoitus olla ensisijainen apu lasten ja nuorten mielenterveyden ongelmiin, eikä niillä tulisi korvata muuta lapsen, nuoren tai perheen tarvitsemaan tukea. Lasten ja nuorten auttamisessa on tärkeää huomioida yksilön lisäksi laajemmin lapsen ja nuoren kasvuyhteisöt ja niissä vallitsevat olosuhteet, kuten perhe, vertaissuhteet, koulu ja harrastukset sekä yhteiskunnallinen konteksti lasten ja nuorten pahoinvoinnin synnyssä. Hallituksen esitys keskittyy liiaksi yksilöön ja menetelmiin. Hallituksen esityksessä on tuotu esiin mahdollisia riskitekijöitä strukturoitujen menetelmien käyttöönotossa kuten se, että liian kapea-alainen tuki voisi aiheuttaa lapsille, nuorille ja perheille kokemuksen kaavamaisesti toteutetusta interventiosta, jossa heidän yksilöllinen palvelutarpeensa ei tule huomioiduksi. Lapset ja nuoret tulee kohdata kokonaisvaltaisesti ja nähdä, että psykososiaaliset interventiot ovat osa laajempaa kokonaisuutta. Kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelyn tulee perustua jo olemassa oleviin käytänteisiin ja rakenteisiin ja kehittää niitä lasten ja nuorten tarpeet huomioiden, esimerkiksi yhteistyöllä kodin ja koulun sekä vapaa-ajan välillä sekä monialaisella ja moniammatillisella työskentelyllä. Kouluyhteisö pystyy lieventämään toimillaan lasten ja nuorten psyykkistä oireilua. Parhaimmillaan se tarjoaa arkeen jatkuvuutta, mielekästä ja merkityksellistä tekemistä sekä vertaisryhmän sekä kokemuksen yhteisöön kuulumisesta. Opiskeluhuollon toteuttamiseen ei hallituksen esitys kohdista suoraan varsinaisia muutoksia, mutta esityksessä ehdotetaan, että lain piiriin kuuluvia interventioita voitaisiin tarjota opiskeluhuollon palveluissa ja että opiskeluhuollon henkilöstöä voisi kouluttaa näiden menetelmien käyttöön. Ammattiryhmistä esityksessä mainitaan terveydenhoitajat ja kuraattorit. Hallituksen esityksen lainsäädännön piiriin kuuluvilla psykososiaalisilla menetelmillä tarkoitetaan perusterveydenhuollon lyhytpsykoterapioita ja muita psykoterapiasta johdettuja määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia hoitoja sekä sosiaalihuollon osalta mielenterveystyön palveluna annettavaa psykososiaalista tukea. Opiskeluhuollon henkilöstöä koskisivat erityisesti kaksi edellä mainittua, mutta eivät lyhytpsykoterapiat. Sinällään on hyvä, että opiskeluhuollon ammattilaisilla on mahdollisuus kouluttautua kyseisiin menetelmiin. Opiskeluhuollon toteuttamisen käytäntöjä ei tule kuitenkaan lähteä muuttamaan suuntaan, jossa terveydenhoitajien, kuraattoreiden tai psykologien työ kohdistuisi nykyistä enemmän yksilötyöhön. Opiskeluhuollon ensisijainen tehtävä on edelleen lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistaminen ja ongelmien ennaltaehkäisy, varhainen tuki, tuentarpeen arviointi ja tarvittaessa hoitoon ohjaus. Opiskeluhuollon näkökulmasta on myös hyvä, että hallituksen esityksessä vedetään selkeästi raja sille, että lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden hoito kuuluu perusterveydenhuollolle eikä opikeluhuollolle. Tämän varmistamiseksi on vahvistettava perusterveydenhuollon palveluita. Terveys- ja hyvinvointivaikutusten ja lapsivaikutusten arviointi Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistetään yksilö- ja yhteisötasolla mutta ennen kaikkea myös yhteiskunnan ja rakenteiden tasolla torjumalla esimerkiksi eriarvoisuutta yhteiskunnassa. Lapsen ja nuoren psykososiaalinen hoito ja palvelu on suunniteltava ja toteutettava yksilöllisesti ja oikea-aikaisesti huomioiden lapsen ja nuoren tarpeet, elämäntilanne, vaikuttavaksi osoitetut hoitomuodot ja muut tukitoimet. Yli 18-vuotiaille on saatavilla myös työikäisten palvelut. Tuki, hoito ja palvelu on turvattava riittävän pitkälle aikuisuuteen saakka. Painopiste on oltava ennaltaehkäisevissä palveluissa.
      • Tehy ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • On erittäin kannatettavaa, että lasten ja nuorten terapiatakuu kirjataan myös sosiaalihuoltolakiin osana mielenterveystyönpalveluja. Tehy kiinnittää erityistä huomiota henkilöstöön liittyviin kysymyksiin. Esityksen vaikutuksissa on huomioitu henkilöstön osaaminen, täydennyskoulutuksen tarve ja rekrytointivaikeudet. Kuten esityksessä todetaan edellyttää lainsäädännön toimeenpano sosiaali- että terveydenhuollon ammattihenkilöille osaamisen vahvistamista takuun piiriin kuuluvissa menetelmissä. Esityksen mukaan ovat keskeisimpiä ammattiryhmiä sairaan- ja terveydenhoitajat, sosionomit, opiskeluhuollon kuraattorit ja sosiaalityöntekijät. Menetelmien käyttöönotolla voidaan esityksen mukaan vahvistaa työntekijöiden hyvinvointia ja työhön sitoutumista. Toisaalta menetelmien käyttöönotto voi aiheuttaa henkilöstölle myös kuormitusta. Vallitsevassa henkilöstöpulassa tulee huomioida henkilöstöön liittyvät kysymykset toimeenpanon suunnittelussa ja toteutuksessa. Huomioitavia seikkoja ovat, riittävä osaaminen ja täydennyskoulutus, sijaisjärjestelyt, työhyvinvointi sekä tehtävien vaikutus palkkaukseen.
      • Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Hallituksen esitys terapiatakuusta on merkittävä ja tarpeellinen askel kohti lasten sekä nuorten mielenterveyden tukemista. SAKKI ry painottaa omassa lausunnossaan erityisesti ikärajan laajentamista 29-vuoteen. Muutoin terapiatakuun toteutuksessa tulee kiinnittää huomiota erityisesti resurssien varmistamiseen, seurannan ja arvioinnin tehostamiseen, yhteistyön ja yhteensovittamisen parantamiseen sekä tietoisuuden lisäämiseen. Kriittiset kohdat koskevat resurssipulaa, hoitoon pääsyn viiveitä erityisesti uudistuksen alkuvaiheessa, palvelujen yhdenvertaisuutta eri hyvinvointialueilla ja lainsäädännön monimutkaisuutta. Näiden näkökulmien huomioiminen on olennaista, jotta uudistus voi onnistua tavoitteissaan ja tarjota laadukkaita sekä oikea-aikaisia mielenterveyspalveluja kaikille lapsille ja nuorille.
      • Etelä-Savon hyvinvointialue
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS), Teija Kulmala, Johtajaylilääkäri, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, Palvelukehitys, Akkanen Inka
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Toimeenpanon aikataulu on kireä. 1.5.2025 mennessä on haasteellista varautua riittävään määrään koulutettuja työntekijöitä, erityisesti kun samaan aikaan YTHSn ja ylipäätään SOTE-sektorin rahoitukseen kohdistuu voimakkaita säästöpaineita. Tämä muodostaa riskin, että terapiatakuun vuoksi interventioita jouduttaisiin tuottamaan tietylle ikäryhmälle koko asiakaskunnan kokonaishoidon kärsiessä. Interventioiden ostaminen ulkoistettuna toimintana heikentäisi hoidon jatkuvuutta, vaikuttavuutta ja terveyshyötyä. Toimeenpanossa on huomioitava: Raportointi ja raportointityökalujen kehittäminen Hoidon järjestely: nykyinen hoitotakuulaki on konkreettisesti osoittanut, että hoidon aloituksen toteuttaminen tietyssä määräajassa vaatii lisäresursointia hoitopolun alkupäähän. Tämä korostuu erityisesti YTHS:llä, jossa hoidon kysyntä vaihtelee rajusti keskittyen syksyyn ja alkukevääseen. Hoitotakuuseen ei päästä nykyistä resurssia optimoimalla ja siirtämällä Menetelmistä riippuen YTHSn tulisi panostaa merkittävästi lisää esim. psykiatristen sairaanhoitajien terapiakoulutukseen. Rajallisten resurssien vuoksi, terapiatakuussa, joka painottaa nimenomaan lyhyitä interventioita, on riski, että toiminta muodostuisi sellaiseksi, että lievempioireiset saavat riittävän intervention, mutta vakavista häiriöistä kärsivät eivät pääsekään tarvitsemaansa hoitoon.
      • SAMOK ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • SAMOK kiittää mahdollisuudesta saada lausua esitykseen sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön muutoksiksi lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseksi. Näemme, että terapiatakuun edistäminen on hyvä ja tarpeellinen askel mielenterveyden haasteiden vähentämiseen. Aikaisemmin tässä lausunnossa mainitun ikärajan lisäksi tulee myös varmistaa, että hoitopolku ei missään vaiheessa katkea. Terapiatakuuseen sisältyvien hoitojen ja muiden palveluiden välillä on voitava asioida ilman, että nuori kokee saatavuuden ja saavutettavuuden kärsivän. Tämä koskee niin opiskelijaterveydenhuollon ja hyvinvointialueiden yhteistyötä, kuin tarkempia linjauksia siitä minkälainen ja minkä tasoinen hoito tulee taata valtakunnallisesti. Myös eri hoitotasojen nivelvaiheet pitää olla toimivia sillä muuten on vaarana, että lapset ja nuoret eivät pääse takaisin sille hoitopolulle joka olisi heille tarkoituksenmukaisin. SAMOK näkee myös, että terveydenhuollon ammattilaisten tulee saada tarpeeksi tukea malliin siirtymiseen ja osaamisen kehittämiseen, jotta terapiatakuun mukaista hoitoa voidaan tarjota. Tämä vaatisi oman osaamisohjelman joka toteutettaisiin palveluita järjestäville toimijoille ja tälle tulisi saada tarpeellinen rahoitus. Myös muita tapoja tukea ammattilaisten riittävyyttä ja osaamista tulee toteuttaa.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • Säädöskokonaisuudessa puhutaan virheellisesti neuropsykiatrisista oireista mielenterveyden häiriöinä (mm. s. 19). Neuropsykiatriset oireet tulee kuitenkin huomioida taustatiedoissa siten, etteivät näitä oireita omaavat nuoret jää palvelujen ulkopuolelle, koska hoitamattomina neuropsykiatriset oireet voivat johtaa mielenterveyden häiriöihin. Terapiatakuun ikähaarukka on liian kapea. Sen tulisi koskea koko väestöä, mutta jos pitäydytään lapsissa ja nuorissa, tulisi hoitopolun jatkuvuus turvata nuorisolain (1285/2016, 3 §) mukaisesti koskemaan alle 29-vuotiaita nuoria aikuisia. Lyhytterapeuttisten menetelmien ja walk-in-terapian lisääminen opiskeluhuollon yhteyteen sekä perusterveydenhuoltoon on kannatettavaa, mutta se ei saisi johtaa siihen, että yritetään yksipuolisesti saada lapsesta/nuoresta 'koulukuntoinen': samaan aikaan koulun ja/tai kodin olosuhteisiin ja yhteiskunnassamme pahaa oloa aiheuttaviin tekijöihin tulee puuttua. Muuten tilanne on tulipalojen sammuttelua eli psyykataan lasta/nuorta ulkopuolelta kestämään kestämättömiä olosuhteita. Molemmat puolet tulee siis huomioida ja pohtia, mitä esimerkiksi walk in- terapia tarkoittaisi resurssien, täydennyskoulutuksen sekä opiskeluhuollon lakisääteisen tehtävän määrittelyn näkökulmista.
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
        Päivitetty:
        7.6.2024
        • -
      • Turun yliopisto, Turun yliopisto, nuorisopsykiatria, lääketieteellinen tdk; Turun yliopisto, psykologian ja logopedian laitos, yhteiskuntatieteellinen tdk
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Lääketieteellinen tiedekunta: Edellisessä kohdassa kuvatusta syystä terapiatakuun voimaantulon lykkääminen tuntuisi viisaimmalta ratkaisulta, jotta sen voimaantulleessa palveluita olisi kehitetty siihen suuntaan, että sillä olisi edellytyksiä onnistua. Tämä kehittämistyö on ajankohtaisestikin vaarassa hyvinvointialueiden rahoitusongelmien vuoksi, joten ilman riittävän rahoituksen mahdollistamaa toiminnallista kokonaisuutta, on terapiatakuunkin vaikea erikseen onnistua.” Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta: Kaiken kaikkiaan lasten terapiatakuun toteuttamisen suunnitteluun olisi tärkeää ottaa mukaan laaja-alaisesti sekä tieteen että lasten terapioiden osaajia, jotta pystytään rakentamaan lasten psykososiaalisista interventioista kokonaismalli, jossa huomoidaan palvelujärjestelmän eri tasot, lapsen yksilölliset tekijät kehitaso huomoiden, tutkimustieto interventioiden vaikuttavuudesta sekä ennen kaikkea kliininen tuntuma ja kokemus. Kyseessä on tärkeä ja kunnianhimoinen esitys, jonka onnistuminen edellyttää laaja-alaista tiedepohtaista moniammatillista suunnittelutyötä. Palveluvalikon suositukset pitäisivät lasten ja nuorten hoitojen osalta pohjautua moniammatilliseen teoria- ja tutkimustietoon. Lasten ja nuorten hoitamisessa tarvitaan monialaista yhteistyötä ja se tulisi näkyä jo suositusten tasolla. Tällä voisi olla suoria vaikutuksia siihen, että palvelujärjestelmä ei siiloutuisi. Hoitoon ja palveluihin pääsyyn ei saa muodostua sellaisia esteitä, joissa toinen hoito tai kuntoutus estää mielenterveyshoidon saamisen. Tällaisia on tullut vastaan esim. tilanteissa, joissa lapsi/perhe ovat perhekuntoutuksessa, ei lapsi pääsen samaan aikaan psykiatriseen hoitoon tai, että nuoren päihdekuntoutus estää mielenterveyshoidon saamisen. Monialaisen työn tarpeen korostaminen neuvoloissa, varhaiskasvatuksessa, kouluissa, perhekeskuksissa, aikuisneurologiassa jne. olisi oltava keskiössä, ei menetelmäkoulutus, jota tuo esitys nostaa liikaa esiin. Se, että jonkin ammattikunnan edustaja on saanut menetelmäkoulutuksen jonkin tietyn menetelmän käyttöön ei takaa sitä, että hoito on asiakaslähtöistä ja toimintakykyä oikeasti tukevaa.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • SLL pitää tärkeänä, että myös pätevän henkilökunnan alueellista riittävyyttä tarkastellaan osana kokonaisuutta.
      • Akava ry
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Akava ry kiittää mahdollisuudesta kommentoida esitysluonnosta. Esityksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon sekä mielenterveyden tuen saatavuutta perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollon perustason palveluissa ja vahvistaa vaikuttavaksi todettujen psykososiaalisten interventioiden käyttöä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Akava pitää tavoitetta kannatettavana. Lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet ovat kasvaneet ja niihin pitää löytää ratkaisuja ja riittävästi resursseja. Mielenterveysongelmien juurisyihin puututtava Ratkaisevaa on puuttua mielenterveysongelmien juurisyihin, vahvistaa ennaltaehkäisyä sekä perheiden ja vanhemmuuden tukea. Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen, yksinäisyyden lieventäminen, harrastukset ja tulevaisuudenuskon vahvistaminen ovat osaltaan tärkeitä tekijöitä hyvinvoinnin edistämisessä. Hallituksen tekemät säästöpäätökset hyvinvointialueiden ja järjestöjen rahoitukseen sekä sosiaali- ja terveyspalveluihin heikentävät lasten ja nuorten tarvitsemaa tukea. Päätös pidentää perusterveydenhuollon hoitotakuu kolmeen kuukauteen vesittää osaltaan myös terapiatakuuta. Jos ensimmäinen hoidon tarpeen arviointi tehdään liian myöhään, ongelmat pahenevat ja varsinainen hoidon aloitus viivästyy. Akava pitää tärkeänä, että terapiatakuun toteuttamiseen otetaan mukaan laajasti sote-alan perustason palveluita monialaisen ja moniammatillisen osaamisen hyödyntämiseksi. Perustason palveluita on edelleen vahvistettava, jotta erikoissairaanhoidon kuormitusta pystytään vähentämään. Oppilas- ja opiskelijahuollossa koko kouluyhteisön ammattilaisten osaamista ja tukipalveluita pitää hyödyntää tehokkaasti. Sote-ammattilaisten yhteistyötä ja sujuvaa tiedonsiirtoa on myös edelleen vahvistettava. Oppilas- ja opiskelijahuollon ennaltaehkäiseviin, matalan kynnyksen palveluihin on tärkeää kohdentaa riittävästi resursseja. Lähtökohtana oltava lapsen ja nuoren tarpeisiin vastaaminen vaikuttavasti Esitetty terapiatakuu on varsin menetelmäkeskeinen, jossa lähtökohtana ei aidosti ole lapsen ja nuoren tarvitsema tuki, hoito ja palvelu ja siihen vastaaminen tuloksellisesti ja vaikuttavasti. Kaiken lähtökohtana pitää olla kokonaisarvio, jossa selvitetään lapsen ja nuoren tilanne, kuten kielelliset ja oppimisen vaikeudet, fyysisen tai toiminnallisen kuntoutuksen tarpeet. Tämä pitää kirjata osaksi terapiatakuuta ennen hoitopäätösten tekemistä. Lisäksi lakiin tulisi tehdä laajempi kirjaus takuun piiriin kuuluvista palveluista ja missä tilanteissa niitä tulee tarjota. Terapiatakuun pitää olla tarvelähtöinen, jossa menetelmät päätetään palvelutarpeen mukaisesti. Lain pykälät on kirjoitettava selkeästi ja niin, että tulkinnassa ei tule epäselvyyttä niitä sovellettaessa. Akava pitää kannatettavana, että takuun piiriin kuuluvan psykososiaalisen intervention saaminen ei edellyttäisi kaikissa tilanteissa lääkärin arviota, vaan tuen piiriin voisi päästä joustavasti esimerkiksi neuvolan tai koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ohjaamana. Palveluiden yhdenvertaisuus varmistettava Akava korostaa valtakunnallisen linjaamisen ja ohjauksen tärkeyttä yhdenvertaisten ja vaikuttavien hoitojen ja palveluiden saamiseksi koko maassa. Hyvinvointialueilla on tärkeää olla aito insentiivi ja velvoite ottaa käyttöön ja kehittää vaikuttavia hoidon menetelmiä ja tarjota niitä yhdenvertaisesti kaikille lapsille ja nuorille. Hyvinvointialueilla ei pidä joutua tilanteeseen, jossa tehdään aluekohtaista ja eriarvoistavaa priorisointia. Terapiatakuun enimmäisaikoja on seurattava valtakunnallisesti. Enimmäisaikojen rinnalla on seurattava myös eri menetelmien käyttöä ja soveltamista sekä mahdollistettava niiden kehittäminen vastaamaan tarpeita. Osaamisen ja osaajien merkitys tunnistettava Akava korostaa tutkimuksen, osaamisen ja osaajien merkitystä terapiatakuun toteuttamisessa. Henkilöstön riittävyyteen ja saatavuuteen, veto- ja pitovoimaan, on hyvinvointialueilla kiinnitettävä erityistä huomiota. Osana tätä on tarjottava riittävästi mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja edistettävä mahdollisimman ennakoivasti työkykyä ja työhyvinvointia. On myös tärkeää, että henkilöstön eettisesti kestävän työn teon mahdollisuuksia ja sen kokemusta vahvistetaan. Lopuksi Akava kiinnittää huomiota terapiatakuun varsin tiukkaan valmistelu- ja toimeenpanoaikatauluun sekä resursseihin. Terapiatakuu pitäisi esityksen mukaan olla voimassa 1.5.2025. Tähän olisi tarpeen ottaa lisää aikaa perusteelliselle valmistelulle ja toimeenpanolle. Lisäksi varattu 35 miljoonan euron rahoitus vuosittain on riittämätön oikea-aikaiseen ja monipuoliseen lasten ja nuorten tarpeita vastaavien mielenterveyspalveluiden toteuttamiseen.
      • THL, Mielenterveystiimi, Linnaranta Outi
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Tällaisenaan ehdotuksessa on vakavia ongelmia, jotka liittyvät erityisesti yhdenvertaisuuteen, sisällön ja määräaikojen toteutukseen sekä seurantamahdollisuuksiin. Ehdotamme hallituksen esitykselle (HE) vaihtoehtoista ratkaisua, jossa terapiatakuu porrastetaan alkamaan ensin jo nyt käytössä olevista vaikuttavaksi osoitetuista menetelmistä ja niiden yhdenvertaisen saatavuuden varmistamisesta. Aikarajan sijaan ikäryhmään suhteutettu tarkastelu toteutumien määristä olisi realistisempi toteuttaa. Toisin kuin ehdotuksessa esitetään, vaiheittainen toteutusmalli ei edellytä uusia rakenteita menetelmien valintaan, koska laajimmin käytössä olevat vaikuttavaksi osoitetut menetelmät ovat tiedossa. Nähdäksemme voimaantulon vaiheistaminen on tarpeen, jotta saadaan lisäaikaa selkeyttää hyvinvointialueiden, YTA-alueiden ja valtakunnallisen tason toimijoiden roolit kouluttamisessa, menetelmävalinnassa ja arvioinnissa, uusien menetelmien tarpeen arvioinnissa ja menetelmien muokkauksessa sekä palvelutarpeen ja palveluvalikoiman seurannassa ja priorisoinnissa. Lainsäädäntö-työtä tarvitaan terveydenhuollon keskittämisasetukseen liittyvien tarkennusten ja sosiaalihuollon vastaavan säädöspohjan osalta. Poliittisia päätöksiä tarvitaan myös siihen, että resursointi ja toimenkuvat voidaan priorisoida edistävän ja ehkäisevän työn osalta. Aikarajojen esittäminen ei ole toimiva toteutustapa etenkään suhteessa sosiaalihuollossa ja opiskeluhuoltopalveluissa jo olemassa oleviin, ikäryhmiltään vaihteleviin arvioinnin ja tuen aikarajoihin ja seurannan käytäntöjen ja rakenteiden uudistuksiin. Lain perustaminen aikarajoihin ei ole myös-kään lapsen ja nuoren edun eli palveluiden laadun kannalta tarkoituksenmukaista. Lasten ja nuorten mielenterveyden näkökulmasta ensisijaista olisi, että koko maassa olisi riittävä henkilöstöresurssi mielenterveyttä edistävään ja riskejä ehkäisevään työhön. Myös koulun opetuksen ja oppimisen tuen henkilökunnan määrä on oleellinen lasten kasvun ja hyvinvoinnin edellytys. Lähtökohtana tulee olla, että jokainen ammattilaisen kohtaaminen on mielen hyvinvoinnille tärkeä. Siksi tarvitaan kaikille kohtaavan alan ammattilaisille sisältävää peruskoulutuksesta täydennyskoulutukseen ulottuvaa mielen hyvinvointiin sekä mielenterveys- ja päihdehäiriöihin liittyvän osaamisen vahvistamista. Tällöin jokainen ammattilainen osaisi kohdata nuorten tarpeita, tarjota apua ja arvioida terapiaan ohjaamisen tarvetta. Hyvinvointialueet mahdollistavat aiempaa paremmin palveluiden yhteensovittamisen sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimijoiden sekä esimerkiksi perheiden tuen osalta. Terapiatakuussa tai sitä täydentävillä päätöksillä tulisi jo alkuvaiheessa tai vaiheittain huomioida lapset ja nuoret, jotka ovat erityisessä riskissä ja tarvitsevat monialaista tukea. Tiukoista aikarajoista luopuminen mahdollistaa tällaisten tukimuotojen huolellisen suunnittelun ja siten vaikuttavuuden. Monialaista tukea tarvitseville tulee rakentaa palvelujärjestelmässä palveluketjuja ja kokonaisuuksia, joilla varmistetaan oikea-aikainen pääsy myös terapiatakuun kuvaamiin palveluihin. Esimerkiksi lastensuojelun avo- ja sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten mielenterveys-, päihde- ja riippuvuuspalvelut, sisältäen myös terapeuttisen tuen, tulee järjestää tarvetta vastaaviksi. Läheisten tuki ja lastensuojelun tarpeet, koulukiusaamisen ja väkivalta ovat ilmiöitä, joissa eri alojen ammattilaisten ja perheiden palveluista tulee muodostaa systeeminen palvelukokonaisuus, jossa yksilöiden lisäksi tunnistetaan ja puututaan yhteisötason ilmiöihin ja tarjotaan yhteisötason interventioita. Ikä, kehitystaso ja erityishaasteet, kuten neurokirjon oireet ja traumakokemukset tulee huomioida erityisesti työskentelyssä lastensuojelun, pakolaistaustaisten tai vankeinhuollon lasten ja nuorten kanssa työskennellessä. Terapiatakuuesityksen sisältöä suhteessa näihin tarpeisiin tulisi vielä tarkastella. Yhdenvertaisuuden kannalta on ongelmallista, että erikoissairaanhoitoa tarvitsevat lapset ja nuoret voivat kärsiä siitä, että resurssi kohdennetaan lailla tarjoamaan nopeasti apua lievemmin oireileville. Miten varmistetaan, että vakavammin oireilevien tunnistaminen ja palveluohjaus huomioidaan kehittämisessä ja käytännön työssä riittävästi, kun rahoitusta kohdennetaan ja lainsäädännön seuranta kiinnittää erityisesti huomiota terapiatakuun toteutukseen? Tähän mennessä ei myöskään ole kertynyt yksiselitteistä tutkimustietoa siitä, että lyhyet interventiot vähentäisivät vakavampia häiriöitä tai painetta erikoissairaanhoidon tarpeelle. Terapiatakuuta toteuttavat hyvin eritasoisesti koulutetut ammattilaiset. Miten perustellaan, käytetäänkö interventiota vai ostopalvelupsykoterapiaa, kun menetelmän valintaan ei vaikuta lapsen tai nuoren oireilun vakavuus tai laatu? Edellytetäänkö psykoterapeutilta todistus erillisen lyhytpsykoterapian koulutuksesta? Entä voiko interventioita toteuttaa ostopalveluna? Siellä missä on eniten ostettavissa olevaa psykoterapiaa, on myös julkisella sektorilla eniten toimijoita ja osaamista, jolloin ostopalvelupsykoterapia ei paranna eroja alueellisessa saatavuudessa. Jos paikkakunnan psykoterapeutit keskittyvät tarjoamaan ostopalvelupsykoterapiaa lievemmin oireileville lapsille ja nuorille, joille kevyempi interventio olisi riittävä, riittääkö psykoterapiaa pitkäaikaista terapiaa tarjoaville? Terapiatakuun toteuttamisen vaatima resurssi voi lisätä painetta lääkinnällisen kuntoutuksen resurssien vähentämiseen ja esimerkiksi psykoterapian KELA-korvauksesta luopumiseen. Tämä lisäisi ennestään eriarvoisuutta lievästi ja kapea-alaisesti oireilevien ja laajempia tuen muotoja tarvitsevien välillä. Nuorten aikuisten osalta ikärajan ylittyminen kesken interventiojakson ei saisi olla este saada tuki tai hoito riittävän kestoisena. Terapiatakuu voi psykoterapeuttien vähäisyyden vuoksi ohjata resurssia nuoriin ja heikentää saatavuutta aikuisten palveluissa. Ohjaamoiden ja ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön rooli terapiatakuun toteutuksessa vaatii vielä tarkentamista. Nähdäksemme on järkevämpää kehittää ohjausta ohjaamoista terveydenhuoltoon. Terveydenhuollon ammattilaisten sijoittaminen tarjoamaan mielenterveyspalveluita ilman terveydenhuollon työryhmän jatkuvaa tukea on johtanut suureen henkilöstön vaihtuvuuteen näissä tehtävissä. Terapiatakuun toteutus hallituksen esityksen mukaisesti tulee painottamaan resurssia ja seurantaa sellaiseen kapea-alaiseen yksilön oireiluun, jossa arviointi ja tuki tai hoito voidaan tarjota nopeasti toteutettuna, määrämittaisena interventiona joko terveydenhuollossa tai sosiaalihuollossa. Yksilöinterventioiden lisäksi on vahvistettava lasten ja nuorten edistävää ja ehkäisevää perheeseen ja yhteisöön kohdistuvaa työtä. Huomionarvoista on, että painotus jättää eriarvoiseen asemaan lapset, nuoret ja perheet, jotka tarvitsevat monimuotoista tai pitkäaikaista tukea terapeuttisen intervention sijaan tai lisäksi. Erityisesti somaattisesti oireilevien, perheiden, monimuotoista tukea tarvitsevien, lastensuojelun, vankiterveydenhuollon ja maahanmuuttopalveluiden piirissä olevien näkökulmasta ehdotus ei ole riittävä eikä yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen. Lasten ja nuorten mielenterveys on riippuvainen myös heidän huoltajiensa voinnista, ja työikäistenkin mielenterveys- ja päihde- ja riippuvuuspalveluiden laadulla on heijastevaikutus lapsiin ja nuoriin.
      • Kainuun hyvinvointialue
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Psykososiaalisten menetelmien kirjoa olisi syytä laajentaa, kun terapiatakuun menetelmistä säädetään. Pääosin tajunnallisella kanavalla toimivat menetelmät sopivat vain osalle nuorista - erityisesti sisään päin oirehtivalle osalle. Toiminnallisesti oirehtivat - usein pojat - syrjäytyvät helposti näin rajatuista menetelmistä. Tämä pitäisi huomioida lain jatkovalmistelussa menetelmäkirjosta säädettäessä.
      • Nuoret Lesket ry, Surunauha ry, Huoma- Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Surevan kohtaaminen-toiminta
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • On tärkeää, että terapiatakuuta edistetään ja lasten/nuorten mielenterveyspalveluihin kiinnitetään huomiota. Ehdotettu säädöskokonaisuus osaltaan edistää lasten/nuorten hoidon saatavuutta. Tärkeää on päästä terapiatakuun piiriin tarvelähtöisesti ilman diagnoosia. On tarpeen kiinnittää huomiota seuraaviin asioihin. Tarvitaan selkeä aikaraja hoidon tarpeen arviointiin ja hoidon aloitukseen. Mahdollinen hoitoaikatakuun pidentäminen ei saa viivästyttää terapiaan pääsyä vaan esitetystä max. 28 vuorokauden ajasta tulee pitää kiinni. Hoitomuotoja ei tule rajata tiettyihin menetelmiin vaan hoidon suunnittelun tulee perustua lapsen/nuoren yksilölliseen tuen tarpeeseen. Psykoterapian tulee olla myös mukana terapiatakuun menetelmävalikoimassa. Palvelutarjonta ja terapiaan pääsy tulee olla alueellisesti yhdenvertaista ja tämä tulee turvata kansallisella säätelyllä. Lapsen/nuoren tilanteesta ja kehitystasosta riippuen hoitotakuun tulee mahdollistaa koko perhettä/lähipiiriä koskevat hoitomuodot/menetelmät. Lapsuudessa/nuoruudessa koettu vanhemman tai sisaruksen menetys on traumaattinen kokemus ja nostaa riskiä mielenterveyden ongelmiin. Läheisen menetys itsemurhan tai henkirikoksen kautta nostaa myös läheisten itsemurhariskiä. Vanhemman tekemällä itsemurhalla on selvä yhteys jälkeläisen itsemurhariskiin, riski on nelinkertainen. Tästä syystä nuorella iällä nopea pääsy terapiapalveluihin on erityisen tärkeää. Esitetyn 23 vuoden ikärajan katsomme olevan liian kapea. Ehdotamme ikärajan nostamista 29 vuoteen. Lapsuudessa/nuoruudessa koettu menetys voi johtaa tuen tarpeeseen pitkän ajan kuluttua. Terapiatakuun lisäksi on pidettävä huolta myös siitä, että perustason sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden resurssit turvataan samanaikaisesti. Ennaltaehkäiseviä palveluita tulee olla saatavilla riittävästi. Hoitojärjestelmän kehittämisen rinnalla lasten/nuorten mielenterveyden edistämisen tulee olla keskeisestä koko yhteiskunnassa. Järjestöt toteuttavat paljon ennaltaehkäisevää työtä ja niiden toiminnan turvaaminen on erittäin tärkeää. Järjestöjen rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset tulevat lisäämään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tarvetta.
      • Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry, Päihdeasiamiestoiminta, Marttila Marja
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Lasten ja nuorten perustason mielenterveyspalveluissa ja mielenterveyden hoidon saatavuudessa on todettu merkittäviä puutteita ja alueellista vaihtelua. Lausuttavana olevan lasten ja nuorten terapiatakuuta koskevan lakiesityksen tavoitteena on vahvistaa lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisyn ja hoidon sekä mielenterveyden tuen saatavuutta perusterveydenhuollossa ja sosiaalihuollon perustason palveluissa. Hallitusohjelman mukaisesti mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvien sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuuteen tulee kiinnittää huomiota ja parantaa niiden vaikuttavuutta. Lisäksi tulee kiinnittää erityistä huomiota ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön, jota edistetään mm. matalan kynnyksen työllä yhdessä hyvinvointialueiden ja järjestöjen kanssa. Hallitusohjelman tavoite on hyvä, mutta ristiriitainen tuleville vuosille kaavailtujen järjestörahoituksen leikkausten kanssa. Lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttaminen tuo lisää työtä jo nyt ruuhkautuneille sosiaali- ja terveyspalveluille. Tässä kokonaisuudessa järjestöissä tehtävä julkisia palveluita tukeva ja täydentävä työ on ensisijaisen tärkeää. Lasten ja nuorten terapiatakuun ikäraja Nuoren käsite vaihtelee lainsäädännön mukaan. Terveydenhuoltolain (1326/2010, 53§) mukaan lasten ja nuorten erikoisairaanhoidon mielenterveyspalveluiden piiriin pääsevät alle 23-vuotiaat. Sosiaalihuoltolain (1301/2014, 3§) nuorella tarkoitetaan 18–24-vuotiaita ja nuorisolaissa (1285/2016) nuorilla tarkoitetaan alle 29-vuotiaita. Lausuttavana olevassa lakiehdotuksessa terapiatakuu koskee alle 23-vuotiaita nuoria. THL:n mukaan mielenterveysongelmat ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Myös itsetuhoisuus yleistyy nuoruusiässä ja itsemurha on yksi yleisimpiä 15–19-vuotiaiden kuolinsyitä (https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyshairiot/nuorten-mielenterveyshairiot). Nuorilla valtaosa maksetuista sairauspäivärahapäivistä johtuu mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöistä. (https://tietotarjotin.fi/tietopaketti/2699253/tietopaketti-sairauspoissaolot?q=sairauspoissaolot). Ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen sairauspäivärahapäivien määrä 16–34-vuotiailla nuorilla naisilla on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2005 (https://sosiaalivakuutus.fi/yha-useampi-jaa-sairauslomalle-ahdistuneisuuden-vuoksi-miksi-nuoret-naiset-ovat-tilaston-karjessa). Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan lähes kolme neljästä tytöstä raportoi mielenterveysongelmista. (https://thl.fi/-/lahes-kolme-neljasta-tytosta-raportoi-mielenterveysongelmista-koronapandemian-jalkeen-transnuorilla-positiivista-kehitysta) Vaikka sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut eivät kuulu nuorisolain soveltamisalaan, esitetään harkittavaksi lasten ja nuorten terapiatakuun ulottamista vähintään nuorisolain ikämääritelmän mukaisesti kaikkiin alle 29-vuotiaille. Lisäksi on tärkeää, hallituskauden aikana aletaan valmistelemaan terapiatakuun ulottamista koko väestöön. Lakiesityksessä on tuotu esiin WHO:n laskelma, jonka mukaan mielenterveydenhoidon kattavuuden laajentamisen hyödyt ylittävät sen kustannukset 2,3–3-kertaisesti, jos pelkästään taloudelliset hyödyt lasketaan mukaan, ja 3,3–5,7-kertaisesti, jos myös parantuneen terveyden arvo huomioidaan. Terapiatakuuseen sijoitettu pääoma maksaa tutkitusti itsensä takaisin moninkertaisesti (https://mielenterveyspooli.fi/materiaalipankki/terapiatakuun-kustannusvaikutukset/). Vähentyneet mielenterveysongelmat vähentävät myös syrjäytymistä, joten koko väestöön ulottavalla onnistuneella terapiatakuun toimeenpanolla voidaan olettaa olevan myönteisiä vaikutuksia myös julkiseen talouteen. Lapsiperheköyhyys Lapsiperheköyhyys koskettaa joka yhdeksättä lasta. Vuonna 2022 noin 118900 lasta eli pienituloisessa perheessä. Tämä vastaa noin 11,7 % kaikista Suomessa asuvista lapsista (https://itla.fi/lapsiperhekoyhyys-datana/). Pienituloisuuden vaikutukset lasten mielenterveyteen ovat merkittäviä. Köyhyys ja huoli perheen raha-asioista rasittaa myös lapsia. Toimeentulovaikeudet kaventavat lapsen mahdollisuuksia osallistua, aiheuttavat eriarvoisuuden ja ulkopuolisuuden tunnetta sekä psyykkistä kuormitusta. Lapsen ääni -raportin mukaan pienituloisissa perheissä 80 % lapsista kertoi kokevansa stressiä perheen taloudellisen tilanteen vuoksi ja 64 % lapsista koki mielenterveytensä huonoksi (https://www.pelastakaalapset.fi/wp-content/uploads/2023/10/lapsen-aani-2023.pdf). Suomi on sitoutunut EU:n tavoitteeseen vähentää lapsiperheköyhyyttä. Köyhyys on yksi lasten mielenterveysongelmien juurisyy ja siihen puuttumalla voidaan vahvistaa lasten ja nuorten henkistä hyvinvointia. Vanhemmuuden tuki Perustuslaki (731/1999, 19§) edellyttää, että julkinen valta tukee perheen mahdollisuuksia turvata lapsen hyvinvointi ja yksilöllinen kasvu. Sosiaalihuoltolain mukaan palvelujen on tuettava vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa (1301/2014, 13§). Myös lastensuojelulla on lakisääteinen tehtävä tukea vanhempia, huoltajia ja muita lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaavia henkilöitä lapsen kasvatuksessa ja huolenpidossa järjestämällä tarvittavia palveluja ja tukitoimia (417/2007, 2§). Pohja mielenterveydelle rakennetaan jo lapsuudessa. Kuten lakiesityksessä todetaan, neuvolaikäisistä lapsista arviolta noin 20 prosentilla on psyykkisiä oireita, ja noin 10–30 prosentilla perheistä on tarvetta erityiseen tukeen. Mielenterveyden tukea tulee olla tarjolla tarvittaessa myös pienille lapsille. Koska vanhempien ja perheiden rooli lasten hyvinvoinnissa on keskeinen, vanhemmuutta tukevia sosiaali- ja terveyspalveluita tulee olla saatavilla oikea-aikaisesti ja riittävässä laajuudessa. Terapiatakuun menetelmät On kannatettavaa, että mielenterveyteen liittyviin hoidon ja tuen tarpeisiin vastataan näyttöön perustuvilla menetelmillä. Keinovalikoiman tulee kuitenkin olla riittävän laaja. Kaikkiin mielenterveyteen liittyviin hoidon ja tuen tarpeisiin ei myöskään ole olemassa strukturoitua, näyttöön perustuvaa psykososiaalista menetelmää. Terapiatakuussa tarjottavan tuen tulee perustua lapsen ja nuoren tarpeeseen, eikä yksinomaan ennalta rajattuun menetelmävalikoimaan. Riskinä on, että liian kapea menetelmävalikoima sulkee osan tukea tarvitsevista lapsista ja nuorista avun ulkopuolelle. Tavoitteena tulee olla, että jokainen tukea tarvitseva lapsi ja nuori saa apua. Terapiatakuun toteuttamisessa tulee myös huomioida lasten ja nuorten moninaisuus. Tiukka menetelmälähtöisyys ei välttämättä tue yhdenvertaisuutta esimerkiksi vammaisten lasten kohdalla. Päihteet ja mielenterveys Suomessa on 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla biologisilla vanhemmilla on jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä vakava päihdeongelma. Tämä vastaa 8,7:ää prosenttia kaikista alaikäisistä (Suomessa on 89 000 alaikäistä, joiden biologisella vanhemmalla on tai on ollut vakava päihdeongelma - THL). Lapsuus päihdeongelmaisen vanhemman kanssa on vakava riski lapsen terveydelle ja kehitykselle. Perheissä koetut päihdehaitat ovat yksi niistä riskitekijöistä, joiden on todettu olevan yhteydessä sosiaali- ja terveyshaittojen kasautumiseen ja huono-osaisuuden periytymiseen sukupolvelta toiselle. Miten yleisiä perheiden päihdeongelmat ovat? (julkari.fi) Tutkitusti osa nuorista miehistä ei hakeudu mielenterveysongelmien kanssa lääkäriin. Nuorten miesten ahdistus voi näkyä enemmän päihteiden käyttönä ja syrjäytymisenä. (https://sosiaalivakuutus.fi/yha-useampi-jaa-sairauslomalle-ahdistuneisuuden-vuoksi-miksi-nuoret-naiset-ovat-tilaston-karjessa). Alle 30-vuotiaiden huumekuolemat kytkeytyvät usein mielenterveysongelmiin. Puolella alle 30-vuotiaista huumemyrkytykseen kuolleista nuorista oli jokin mielenterveydenhäiriö. Mielenterveyshäiriöistä kärsineiden nuorten suuri osuus huumemyrkytyskuolemissa korostaa tarvetta tarjota palvelujärjestelmässä hoitoa kokonaisvaltaisesti. (https://www.julkari.fi/handle/10024/149125) Vanhempien päihdeongelmat lisäävät lapsen teini- ja nuoruusiän mielenterveyshäiriöiden riskiä. Vanhemman päihdeongelman on osoitettu olevan yhteydessä mm. lasten psyykkiseen kehitykseen sekä käytös- ja tunne-elämän häiriöihin. Vanhempien liiallinen alkoholinkäyttö voi eristää lasta sosiaalisesti, vähentää kaveri- ja ystävyyssuhteita sekä johtaa koulukiusaamiseen. Vanhemman runsaan alkoholinkäytön vaikutukset eivät välttämättä näy lapsen elämässä heti. On osoitettu, että ennen teini-ikää koettu vanhemman päihdeongelma kasvattaa huomattavasti lapsen mielenterveysongelmien ja haitallisen päihteiden käytön riskiä 13–17-vuotiaana. (https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/131418/URN_ISBN_978-952-302-738-1.pdf?sequence=1&isAllowed=y). Päihteiden käyttö lisää psyykkisten oireiden ja mielenterveyden häiriöiden, kuten masennuksen ja ahdistuneisuuden, riskiä. Mielenterveyden haasteet taas voivat lisätä haitallista päihteiden käyttöä. Alkoholiongelmien hoidossa on havaittu, että alkoholinkäyttöä puolustellaan usein mielenterveydellisillä syillä, kuten ahdistus- ja masennusoireilla, joiden lievittämiseksi käytetään alkoholia itselääkityksenä. (https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136800/THL_TEE029_2018.pdf?sequence=1&isAllowed=y) Kuntien vastuulla on edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä toteuttaa ehkäisevää päihdetyötä eri hallinnonaloilla. Hyvinvointialueilla tulee olla tarjolla riittäviä ja oikea-aikaisia mielenterveyspalveluita sekä päihde- ja riippuvuuspalveluita päihdekuntoutuksena ja -hoitona. Mielenterveydenhäiriön ja päihdeongelman yhtäaikaisuus ei saa olla esteenä tarvittavan tuen ja hoidon saamiseen molempiin ongelmiin.
      • Talentia, Työelämän asiantuntijapalvelut
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Laadukas ja henkilöstöltään riittävästi resursoitu palvelutarpeen arvio ja niiden toimeenpano on sosiaalihuollon kokonaisuudessa asiakkaan hyvinvoinnin ja oikeusturvan kannalta kivijalka. Palvelutarpeen arviossa linjataan asiakkaan tarpeen mukaiset palvelut ja niitä seuraavat käytettävissä olevat työmenetelmät. Terapiatakuussa on tärkeää huomioida laaja-alaisesti erilaiset sosiaalihuollossa käytettävissä oleva psykososiaaliset tukimuodot. Myös perhe -ja ryhmäkohtaisilla menetelmillä on saatu hyviä tuloksia ja niitä tuleekin voida soveltaa esitetyn 25 §:n mukaisesti. Kohdennettuihin menetelmiin on tarjottava ja varmistettava riittävä koulutus henkilöstölle. Rahoitus hyvinvointialueille terapiatakuuseen ei saa johtaa siihen että lakisääteisiä tehtäviä sosiaalihuollon eri tehtävissä vähennetään. Esimerkiksi oppilashuollossa koulukuraattorin tehtävät ovat olleet määrällisesti kuormittuneita ja työn kehittäminen ja organisointi ovat kärsineet vastaavien kuraattoreiden vähäisestä määrästä valtakunnallisesti. Toisaalta on hyvä, että hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa 25 §:n mukaisten menetelmien käyttöalaa laajennetaan koskemaan sosiaalityön, sosiaaliohjauksen, perhetyön, kasvatus- ja perheneuvonnan ja kuraattoripalveluiden eli koko sosiaalihuollon kokonaisuuden aikarajoitteista ja määrämuotoista psykososiaalista tukea, joissa on myös muita käyttökelpoisia soveltuvia menetelmiä kuin psykoterapia ja lyhytterapia. Esimerkiksi koulusurmiin liittyvien tutkimusten tuloksissa on kiistatta osoitettu, että väkivaltaiseen käyttäytymisen ehkäisyssä on vaikuttavaa puuttua perheen ja yhteisön sosiaalisiin mekanismeihin ja vaikuttimiin yhdistettynä yksilön tunnesäätelyn oppimiseen. Kun perheyhteisö on turvaton ja lähiyhteisö kaoottinen, ei pelkkä yksilöön vaikuttaminen ole riittävää. Koko kouluyhteisön moniammatillista osaamista on hyödynnettävä. Onko 25 §:n teksti tässä suhteessa itsessään kyllin selkeä. Ilmaiseeko viimeisen virkkeen loppuosa "Ja aikarajoitteisia psykososiaalisia menetelmiä" kyllin selkeästi kattavuuden psykoterapian ja lyhytterapian lisäksi muille soveltuville psykososiaalisille määrämuotoisille menetelmille ja tukimuodoille vai riittääkö täsmennys säännöskohtaisissa perusteluissa, kuten esityksessä? Varsinaisessa 25 a §:ssä on selkeämmin ilmaistava mahdollisuus muiden menetelmien käyttöön. Parempi ilmaisu on: järjestettävä psykososiaalista tukea, jossa käytetään psykoterapioista johdettuja tai muita vaikuttavia määrämuotoisia ja aikarajoitteisia psykososiaalisia työmenetelmiä. Miten 25 §:n mukaisten sosiaalihuollon menetelmien käyttö hyvinvointialueilla turvataan erillisrahoituksen päätyttyä? Sosiaalihuollon suosituksille on oltava "Palkoa" vastaava valtakunnallinen instituutio, joka arvioi menetelmiä sosiaalihuollon tavoitteista ja sisällöstä lähtien.
      • Lastensuojelun Keskusliitto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Lastensuojelun Keskusliiton mielestä hallituksen esitysluonnos lasten ja nuorten terapiatakuusta on monelta osin kannatettava. Mielenterveyden hoidon painopistettä siirretään perusterveydenhoidon puolelle, mikä on pitkään odotettu muutos. On hyvä, että takuun piiriin pääseminen ei edellyttäisi lääkärin diagnosoimaa mielenterveyden häiriötä. Interventioita voitaisiin toteuttaa lähellä lasten ja nuorten arkisia elinympäristöjä, esimerkiksi opiskeluhuollossa, mikä on hyvä asia. Keskusliitolla on myös huolenaiheita hallituksen esitysluonnoksesta. Sosiaali- ja terveysalalla on vakava henkilöstöpula, mikä aiheuttaa haasteita myös lasten ja nuorten terapiatakuun toteuttamiseen. Esitysluonnoksesta ei käy selkeästi ilmi, miten aiotaan varmistaa, että interventioita antavia ammattilaisia on riittävästi. On ilmeistä, että lakimuutosten myötä tarve täydennyskoulutukselle kasvaa. Kun panostetaan mielenterveyshaasteiden varhaisempaan hoitoon, on myös huolehdittava muista lasten ja nuorten sote-palveluista. Panostus terapiatakuuseen ei saa olla pois muista lasten ja nuorten palveluista. Lastensuojelun Keskusliitto esittää huolensa siitä, että velvoitteiden lisääminen sosiaalihuoltolakiin kuormittaa ehkäisevän lastensuojelun tilannetta entisestään. Ehdotus ei takaa lisäyksiä henkilöstöresursseihin eikä osaamisen vahvistamiseen. Sosiaalihuoltolain mukaiset perhepalvelut ovat jo nykyisellään ylikuormittuneessa tilassa. Asiakasmääristä ei kerätä valtakunnallisella tasolla tilastotietoa. Kuitenkin hyvinvointialueilta kantautuvien viestien mukaan asiakasmäärät ovat paikoin niin suuret, ettei vuonna 2015 voimaan astuneen sosiaalihuoltolain uudistuksen tavoitteet varhaisen vaiheen tuen tai ehkäisevän lastensuojelun vahvistamisesta toteudu. Sosiaalihuoltolain mukaiseen perhesosiaalityöhön tulisi turvata riittävät resurssit. Ehdotuksessa ei myöskään oteta kantaa siihen, millä tavoin näyttöön perustuvien psykososiaalisten menetelmien koordinaatio- ja koulutusrakenteet toteutuisivat valtakunnallisella tasolla. Tällä hetkellä sosiaalihuollossa ei ole yliopistollisia TKKI-rakenteita (tutkimus, kehitys, koulutus, innovaatio) terveydenhuollon tapaan. Palveluiden laadun ja vaikuttavuuden edellytys on se, että ne perustuvat jatkuvaan kehittämiseen ja tutkittuun tietoon. Lastensuojelun Keskusliitto pitää välttämättömänä, että sosiaalihuoltoon luodaan palveluiden kehittämistä, tutkimusta, koulutusta ja innovaatioita mahdollistavat rakenteet. Lisäksi on syytä huomioida, että monet lapset ja nuoret tarvitsevat intensiivistä ja pitkäkestoista mielenterveyspalveluiden tukea. Erityistason mielenterveyspalveluihin pääseminen on tälläkin hetkellä hankalaa. Perustason mielenterveyspalveluiden vahvistaminen on tärkeää, mutta se ei poista tarvetta panostaa samanaikaisesti myös erikoissairaanhoidon mielenterveyspalveluihin. Asiakkailla saattaa olla mielenterveyden haasteiden lisäksi myös samanaikaisia päihde- tai muita riippuvuusongelmia, mikä edellyttää monialaisten palveluiden vahvistamista. Lastensuojelun Keskusliitto haluaa myös kiinnittää huomiota siihen, että aivojen kehitys jatkuu 23 ikävuoden jälkeen. Jatkovalmistelussa on syytä pohtia, voisiko terapiatakuun ulottaa nuorisolain nuoren määritelmän mukaisesti kaikkiin alle 29-vuotiaisiin. Mielenterveyden syyt ovat nuorten aikuisten yleisin työkyvyttömyyseläkkeen syy. On hyvä, että hallitus haluaa parantaa lasten ja alle 23-vuotiaiden mielenterveyden varhaista tukea. On kuitenkin varmistettava, että myös yli 23-vuotiaille tarjotaan tukea mielenterveyden haasteisiin. Hyvinvointialueiden resurssit ovat rajalliset, mikä korostaa entisestään lakimuutosten seurannan tarvetta. Kun lasten ja nuorten terapiatakuusta saadaan kokemusta, niin on välttämätöntä tehdä huolellinen arvio takuun toteutumisesta ja sille asetettujen tavoitteiden täyttymisestä. Lisäksi on hyvä pohtia, voisiko lasten ja nuorten itse raportoimaa tietoa mielenterveydestä kerätä valtakunnallisesti esimerkiksi kouluterveyskyselyn kautta. Lasten, nuorten ja perheiden tuki on aidosti saatava painottumaan ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Yhteiskunnassa on panostettava mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn, jotta lapsi tai nuori ei alun perinkään tarvitsisi terapiatakuun piiriin kuuluvia palveluita. Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävää työtä tehdään myös järjestöissä. Sosiaali- ja terveysalan järjestöt ovat hyvinvointialueiden kumppaneita lasten, nuorten ja perheiden arjen tukemisessa. Lastensuojelun Keskusliitto on syvästi huolissaan sote-järjestöjen avustuksiin suunnitelluista kolmanneksen rahoitusleikkauksesta. Hallitus päätti kehysriihessä aikaistaa leikkauksia alkamaan jo ensi vuodesta. Näin jyrkkä ja nopealla aikataululla toteutettu leikkaus uhkaa vaarantaa järjestöjen ennaltaehkäisevän ja matalan kynnyksen työn. Keskusliitto näkee aidon riskin siihen, että leikkausten myötä järjestöjen tarjoamat palvelut mielenterveyden vahvistamiseen ja tukemiseen romuttuvat, mikä näkyy hyvinvointialueen palveluihin hakeutumisessa ja sitä kautta jonojen ruuhkautumisena. Mielenterveyttä tuetaan myös sosiaalihuollossa. Esitysluonnoksessa on todettu, että keskeisiä sosiaalipalveluita, joissa tuetaan lasten ja nuorten mielenterveyttä ovat sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen kuntoutus, perhetyö, päihdetyön ja mielenterveystyön palvelut, kasvatus- ja perheneuvonta sekä opiskeluhuollon kuraattoripalvelut. Lastensuojelun Keskusliitto on erittäin huolissaan siitä, miten sosiaalihuoltoon kaavailtu 100 milj. euron leikkaus vuodesta 2026 alkaen vaikuttaisi sosiaalihuollon puolella työskentelevien mahdollisuuksiin tukea lasten, nuorten ja perheen muidenkin jäsenten mielenterveyttä. Keskusliitto painottaa, että mahdollinen leikkaus on kohdistettava niin, etteivät lasten, nuorten ja perheiden palvelut vaarannu. Keskusliitto haluaa lisäksi korostaa, että jo lainsäädännön valmisteluvaiheessa on huolehdittava siitä, että terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluiden välinen vastuunjako määritellään mahdollisimman selkeästi. Hyvinvointialueilla on oltava yhtenäinen kuva siitä, miten vastuut jakautuvat eri toimijoiden kesken. Mitä selkeämmin määrittely tehdään nyt, niin sitä enemmän voidaan käyttää resurssia lasten ja nuorten auttamiseen. Lastensuojelun Keskusliitto pitää tärkeänä, että lapset ja nuoret otetaan mukaan palveluiden suunnitteluun ja toteutukseen. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12. artikla takaa jokaiselle lapselle, joka kykenee muodostamaan näkemyksensä, oikeuden ilmaista ne vapaasti kaikissa häntä koskevissa asioissa ja oikeuden saada oman näkemyksensä huomioon otetuksi. Artikla koskee myös lapsiryhmien oikeutta saada näkemyksensä huomioon otetuiksi ennen lapsia koskevien ratkaisujen tekemistä. Sosiaali- ja terveysministeriö on verkkokyselyllä kysynyt lapsilta ja nuorilta näkemyksiä terapiatakuun toteuttamisesta. Keskusliitto pitää arvokkaana sitä, että lapset ja nuoret saavat kertoa mielipiteensä myös siinä vaiheessa, kun hyvinvointialueet tekevät käytännön ratkaisuja terapiatakuun toteuttamisesta. Tässä vaiheessa olisi hyvä, että sosiaali- ja terveysministeriö ohjaisi hyvinvointialueita siitä, miten lasten ja nuorten oikeutta osallistumiseen voidaan vahvistaa. Myös yhdenvertaisuuden näkökulmasta on perusteltua, että STM:n johdolla edistettäisiin lasten ja nuorten osallistumisoikeutta vaikuttaa terapiatakuun piiriin kuuluvien palveluiden toteutukseen. Keskusliitto haluaa kiittää sosiaali- ja terveysministeriötä siitä, että YK:n lapsen oikeuksien sopimusta ja lapsen oikeuksien komitean suosituksia koskien sen yhdistettyä viidettä ja kuudetta määräaikaisraporttia lapsen oikeuksien yleissopimuksen täytäntöönpanosta on arvioitu huolellisesti suhteessa esitettyyn lainsäädäntöön. Keskusliitto toivoo, että vastaavanlaista huolellista valmistelua lapsen oikeuksien kannalta tehdään myös jatkossa.
      • Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        6.6.2024
        • Esitys ei nykyisellään huomioi koulu- ja oppilaitospsykologien sekä neuvolapsykologien tai neuropsykologien työn erityispiirteitä. Kouluissa ja oppilaitoksissa toimiva psykologi pyrkii ensi sijassa hoitamaan nuoren asioita osana verkostotyötä muiden koulun tai oppilaitoksen toimijoiden kanssa eikä työskentelyn pääpaino yleensäkään ole “vaikuttaviksi osoitetun psykoterapioihin perustuvan lyhytintervention” toteuttamisessa. Vastaava tilanne on esimerkiksi neuvolapsykologien, sekä neuropsykiatrisista häiriöistä kärsivien lasten kanssa toimivien neuropsykologien kohdalla. Tämä tulisi tunnistaa ja huomioida esityksessä. Vaarana kaupallisten lyhytinterventioihin keskittymisessä ja voimavarojen laittamisessa niiden levittämiseen on se, että lasten ja perheiden kokonaisvaltainen tukeminen jää puutteelliseksi. Monet oireilevat lapset ja heidän perheensä tarvitsevat pitkäjänteistä tukea, eikä yhdellä “lyhytinterventiolla” saavuteta pitkäaikaiseurannassa useinkaan merkittävämpiä tuloksia kuin tavanomaisella, pitkäjänteisemmällä lähestymistavalla. Lyhytinterventiot tai muut interventiot tai terapiat, joissa käytetään tutkimusnäyttöön pohjautuvia menetelmiä ja periaatteita voivat kuitenkin olla tärkeä osa lapsen kokonaistukea ja hoitoa. Tähän lausuntoon ovat osallistuneet ja antaneet näkemyksiä Helsingin yliopistosta Marjo Flykt, yliopistonlehtori, dosentti, Eino Partanen, yliopistonlehtori, dosentti, koulutusohjelman johtaja, Eeva Aronen, professori, Kati Peltonen, yliopistonlehtori Riikka Pyhälä-Neuvonen, yliopistonlehtori, dosenttiAino Saarinen, yliopistonlehtori, dosentti sekä Kati Rantanen, yliopistonlehtori.
      • Suomen Psykologiliitto, Ammatti- ja yhteiskuntasuhdepäällikkö, Gergov Vera
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Psykologiliiton näkemyksen mukaan takuuta koskevan lainsäädäntötyön tavoite, eli lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen, on erittäin kannatettava. On kuitenkin hyvä huomata, että takuulla ei korjata koko mielenterveyskentän ongelmia, kuten lasten ja nuorten palvelujärjestelmän pirstaleisuutta, eikä ratkaista lasten ja nuorten mielenterveysongelmien kasvun taustalla olevia syitä. Korjaavien palveluiden saatavuuden parantamisen ohella keskeistä on myös puuttua mielenterveysongelmien juurisyihin, vahvistaa ennaltaehkäisyä sekä perheiden ja vanhemmuuden tukea. On hyvin kannatettavaa, että esityksessä takuun toteuttamiseen otetaan mukaan koko perustason sote-palvelukenttä: oppilashuolto, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, perusterveydenhuolto, YTHS sekä sosiaalihuollon palvelut, kuten kasvatus- ja perheneuvonta. Hyvä lähtökohta myös on, ettei esityksellä tehdä muutoksia sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen- tai terveydenhuollon sisäiseen työnjakoon lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöiden ehkäisemisessä tai hoidossa. Esimerkiksi oppilashuollon ensisijainen tehtävä jatkossakin tulee olla ennaltaehkäisevä ja yhteisöllinen työ, joka mahdollistaa varhaisten interventioiden toteuttamisen myös mielenterveyteen liittyvissä haasteissa, mutta ei sisällä sairaanhoidollista hoitovastuuta. On erittäin tärkeää, ettei muiden lakisääteisten tehtävien ja ennaltaehkäisevän yhteisällisen työn hoitaminen jää takuun toteuttamisen jalkoihin. Oppilas- ja opiskelijahuollon ennaltaehkäiseviin, matalan kynnyksen palveluihin on tärkeää kohdentaa riittävästi resursseja. Mielenterveyden hoidon palvelujärjestelmästä monilla alueilla puuttuu perustason palveluista vastaava taho, mikä tulisi korjata pikaisesti. Lisäksi on tarpeellista ja kannatettavaa, että mikäli takuun halutaan kohdentaa myös varhaiseen oireiluun ja lieviin häiriöihin, kuten tarkoituksen mukaista on, ettei takuun piiriin pääseminen edellytä lääkärin diagnosoimaa mielenterveyden häiriötä. Esityksen mukainen toteutustapa ei valitettavasti kuitenkaan tällaisenaan vastaa asetettuja tavoitteita, alkuperäisen Terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisia tavoitteita, eikä myöskään hallitusohjelman mukaista kirjausta ”turvataan lainsäädännöllä lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin (hallituksen mallin mukainen lasten ja nuorten terapiatakuu)”, sillä se kattaa varsin pienen osan hoidon tarpeessa olevien lasten ja nuorten tarpeesta, eikä ole yhdenvertainen. Jotta esitys vastaisi hallitusohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, keskeisimmät muutokset luonnoksessa esitettyihin lainsäädäntömuutoksiin Psykologiliiton näkemyksen mukaan ovat: • Terveydenhuoltolain 53 § "Lasten ja nuorten mielenterveyden hoitoon pääsyä koskevat erityissäännökset" 1 momentti tulisi muuttaa muotoon: "Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten hoidon tarpeen arviointi perusterveydenhuollossa on aloitettava kahden viikon kuluessa ensimmäisestä yhteydenotosta. Lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai muu vaikuttavaksi osoitettu aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on aloitettava kuukauden kuluessa siitä, kun tarve mielenterveysperusteiselle hoidolle on todettu, jolleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä." • Sosiaalihuoltolain 25 a § "Mielenterveystyön palvelut" tulisi muuttaa muotoon: "Lisäksi lapsille ja alle 23-vuotiaille nuorille on sosiaalihuollon mielenterveystyön palveluna järjestettävä psykososiaalista tukea, jossa käytetään aikarajoitteisia vaikuttavaksi osoitettuja psykososiaalisia työmenetelmiä." • Korkeakoulujen opiskeluterveydenhuoltolain 10 a § "Kiireettömään hoitoon pääsy" tulisi muuttaa muotoon: "Alle 23-vuotiaan korkeakouluopiskelijan perusterveydenhuoltoon kuuluva lyhytpsykoterapia tai muu vaikuttavaksi osoitettu aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito on aloitettava kuukauden kuluessa siitä, kun tarve tällaiselle hoidolle on todettu, jolleivat lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. • Valtioneuvoston asetukseen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta lisättävä 2 a § "Sosiaali- ja terveydenhuollon menetelmien käyttöönotto" tulisi muuttaa muotoon: "Yhteistyösopimuksessa on sovittava järjestämislain 36 §:n 3 momentin 8 kohdassa tarkoitetulla tavalla ainakin terveydenhuoltolain 53 §:n 1 momentissa ja sosiaalihuoltolain 25 a §:n 2 momentissa tarkoitettujen lasten ja alle 23-vuotiaiden nuorten perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon psykososiaalisten menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä. Menetelmien käyttöönotosta ja käytöstä on sovittava siten, että niistä muodostuu sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa yhteensovittava kokonaisuus, joka noudattaa valtakunnallisia linjauksia sekä takaa lapsille ja nuorille yhdenvertaisen pääsyn tarpeen mukaisten palveluiden piiriin." Perustelut esitetyille lainsäädäntömuutoksille alla, sekä yllä kohdissa 7-11. Takuun tulee olla tarvelähtöinen, ei menetelmäkeskeinen Terapiatakuun pitää olla tarvelähtöinen, jossa menetelmät päätetään palvelutarpeen mukaisesti. Lain pykälät on kirjoitettava selkeästi ja niin, että tulkinnassa ei tule epäselvyyttä niitä sovellettaessa. Erilaisista mielenterveysongelmista kärsivien lasten ja nuorten tulee olla yhdenvertaisessa asemassa, joten takuun tulee olla yksittäisiä menetelmiä laajempi kokonaisuus. Asianmukaisen arvioinnin pohjalta perustason tukea mielenterveysongelmiin tarvitseville lapsille ja nuorille tulee kaikille yhdenmukaisesti tarjota asetetun määräajan puitteissa tarpeeseen soveltuva interventio. Mikäli takuu koskee ainoastaan yliopistosairaaloiden yhdessä hyvinvointialueiden kanssa käyttöönotettavaksi sopimia menetelmiä, kuten esitykseen on kirjattu (esim. s. 45-46: ”Velvoitetta sopia esitetyn lainsäädännön piiriin kuuluvista lasten ja nuorten psykososiaalisista menetelmistä tarkennettaisiin valtioneuvoston asetukseen hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksen sisällöstä ja valmistelusta.”), se käytännön tasolla tarkoittaa sitä, että kaikki ne lapset ja nuoret, joilla valitut menetelmät eivät sovi, jäävät takuun ulkopuolelle, mikä todennäköisesti tarkoittaa valtaosaa mielenterveyden häiriöistä kärsiviä nuoria. Tämä näkökulma on sivuutettu esitysluonnoksessa arvioitaessa vaikutuksia yhdenvertaisuuteen (s. 68-71, 96-99). Kuten esitysluonnoksessa todetaan, kaikkiin lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ei ole käytössä vaikuttavuusnäyttöä omaavia strukturoituja psykososiaalisia menetelmiä, eikä strukturoitu interventio myöskään ole aina ensisijainen vaihtoehto lapsen tai nuoren mielenterveysongelman hoitoon (s.19). Esityksen kustannusarviot on laadittu siten, että esimerkiksi 13-18-vuotiaille nuorille otettaisiin takuun puitteissa käyttöön ainoastaan kaksi menetelmää, joista toinen on masennusoireiden hoitoon kohdentuva yksilöinterventio (IPC) ja toinen yksilö- tai ryhmämuotoisena toteutettava interventio ahdistuksen hoitoon (CoolKids), joista kumpikaan ei toistaiseksi ole Käypä hoito -suositusten mukaista hoitoa (Ahdistuneisuushäiriöt: Käypä hoito -suositus, 2019; Depressio: Käypä hoito -suositus, 2024), ja ne on lähtökohtaisesti tarkoitettu varhaiseen vaiheeseen oireilua, jossa ei välttämättä vielä ole diagnosoitavissa olevaa mielenterveyden häiriötä, tai korkeintaan lieviin häiriöihin. Mikäli kaikista muista oireista ja häiriöistä kärsivät lapset ja nuoret – joita siis on yli 50% mielenterveyden häiriöistä kärsivistä nuorista – jäävät takuun ulkopuolelle, ja sen lisäksi ulkopuolelle jäävät myös ne lapset ja nuoret joilla on ko. oireilua, mutta menetelmät eivät siitä huolimatta ammattilaisen arvion mukaan sovellu käytettäviksi, takuun puitteissa ei lopulta tule lakiesityksen taustamateriaaleissa esitettyjen mielenterveyden häiriöiden esiintyvyyttä koskevien tilastotietojen (s. 9) ja kustannuslaskelmien (s. 51-55) mukaan hoidetuksi kuin alle 20% hoidon tarpeessa olevista nuorista, ja vajaa kolmannes niistä nuorista, jotka ovat hoitoon halukkaita. Velvoitteen tulee olla, että kaikille niille 80%:lle mielenterveyshoidon tarpeessa olevista nuorista, jotka ovat halukkaita hoitoa saamaan (s. 49) tarjotaan takuun puitteissa yhdenvertaisesti hoidollista tukea, eikä kukaan jää takuun ulkopuolelle sen vuoksi, että aluehallinnossa on päätetty ottaa käyttöön vain jonkin tietyn muotin mukainen ”hopealuoti”, johon kaikkien lasten ja nuorten tulee sopia. Esityksestä puuttuu täysin kannustimet sille, että hyvinvointialueet pyrkisivät ottamaan käyttöön mahdollisimman laajasti vaikuttaviksi osoitettuja interventioita ja tarjoamaan niitä kaikille hoidon tarpeessa oleville lapsille ja nuorille. Alueilla tulisi olla vahva kannustin – kuten velvollisuus hoitaa takuun puitteissa yhdenvertaisesti kaikki perustason palvelutarpeessa olevat lapset ja nuoret - arvioida käyttöönotettujen menetelmien vaikuttavuutta, ja tarpeen mukaisesti ottaa käyttöön uusia tai poistamaan käytöstä ei-toimivia menetelmiä tutkimusnäytön lisääntyessä. Esimerkiksi Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiön (Itla) ylläpitämässä Kasvun tuki -tietolähteessä (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, 2024) on arvioituna 34 lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävää psykososiaalista menetelmää. Yli puolet menetelmistä (59 %, n = 20) on saanut kokonaisarvioksi vahva tai kohtalainen dokumentoitu näyttö. Myös Käypä hoito -suositusten mukaan käytännössä kaikkiin lasten ja nuorten mielenterveyden häiriöihin on olemassa useampi tieteellisessä tutkimuksessa vaikuttavaksi osoitettu psykoterapeuttinen tai psykososiaalinen hoitomuoto. Esityksessä ei käytännössä ole lainkaan kuvattu sitä, kuinka alle 18-vuotiaat lapset ja nuoret ohjautuisivat varsinaisen lyhytpsykoterapian piiriin, tai millaisia kustannuksia siihen liittyy. Lähtökohtaisesti kuitenkin nimenomaan psykoterapiat ovat mielenterveyden häiriöiden näyttöön perustuvia ensisijaisia hoitomuotoja, ja takuuseen liitetyt muut vaikuttavat psykososiaaliset hoidot ovat niiden ohella käytettäviä varhaisen vaiheen tukimuotoja. Tällaisenaan esitys siis käytännössä mahdollistaa ja myös tukee hyvinvointialueita siihen suuntaan, etteivät ne tarjoa lapsille ja nuorille lainkaan lyhytpsykoterapiaa, vaan ainoastaan muita psykososiaalisia interventioita. Takuun piiriin kuuluvien menetelmien rajaaminen tarkoittaisi käytännössä sitä, että ammattilaisilta rajataan mahdollisuus ohjata tai tarjota itse lapselle ja nuorelle tarpeen mukaista, vaikuttavaksi osoitettua, ja suositusten mukaista hoitoa, mikäli on asiakkaan edun mukaista – kuten lähtökohtaisesti aina on – päästä aloittamaan interventio kuukauden kuluessa, sillä lienee selvää, että muut psykososiaaliset hoidot eivät tule nykyisten resurssien puitteissa alkamaan samassa ajassa, sillä työntekijät joutuvat priorisoimaan takuun piiriin kuuluvien interventioiden toteuttamista On myös syytä huomata, että hallitusohjelmassa takuun piiriin kuuluvien interventioiden muotoilu on "lyhytpsykoterapia tai muu vaikuttava psykososiaalinen hoito", ja tämä muotoilu käytännössä toistuu myös lakiesityksen taustamuistiossa, mutta lakipykälässä muotoilu on täysin perusteettomasti muutettu muotoon "lyhytpsykoterapia tai psykoterapioista johdettu määrämuotoinen ja aikarajoitteinen psykososiaalinen hoito". Lakipykälässä käytetty termi ei ole millään tapaa yleisesti käytössä, ja pyrkii tarpeettomasti rajaamaan käytössä olevia vaikuttavaksi osoitettuja psykososiaalisia hoitoja takuun ulkopuolelle. Kaikki vaikuttavat aikarajoitteiset psykososiaaliset hoidot eivät ole jostain tietystä psykoterapiasuuntauksesta johdettuja, minkä ei tulisi estää niiden tarpeen mukaista käyttöä, mille ei ole tutkimusnäyttöön pohjaavaa perustetta. Yksittäiset vaikuttaviksi osoitetut psykoterapioihin perustuvat lyhytinterventiot eivät myöskään välttämättä ole vaikuttavampia kuin muu yksilöllisesti sovitettu hyvä hoito (Tran & Gregor, 2016; Wampold ym., 2002). Lisäksi on oleellista huomioida, että on olemassa varsin runsaasti sekä kansainvälistä että kotimaista tutkimusnäyttöä siitä, että kaikille terapiamuodoille yhteisten tekijöiden, kuten potilaan ja terapeutin välisen yhteistyösuhteen ja terapeutin ominaisuuksien, yhteys hoidon tuloksellisuuteen on yleensä keskeisempi kuin spesifisen terapiamuodon, kuten myös Käypä hoito -suosituksissa on nostettu esiin muun muassa juuri 29.05.2024 julkaistussa suosituksessa koskien masennustilojen hoitoa (Näytön aste A; Lindfors & Stenberg, 2020). Merkityksellisiksi tekijöiksi ovat osoittautuneet etenkin toimiva yhteistyö, terapiasuhteen koettu merkityksellisyys, yhteinen käsitys terapian tavoitteista sekä terapeutin potilaan kokemuksia arvostava suhtautumistapa ja empatiakyky. Lasten ja nuorten osalta supportiivista hoitoa on tutkittu useimmissa tutkimuksissa spesifisten psykoterapioiden vertailuhoitona, ja niissä on myös supportiivisella psykoterapialla saatu kohtalaisen hyviä hoitotuloksia, vaikka supportiivinen terapia ei ole sisältänyt konkreettisten ohjeiden antamista tai muita spesifeiksi arvioituja interventioita (Näytön aste C; Marttunen, 2020). Supportiivisen psykoterapian sisältönä katsaukseen sisältyneissä tutkimuksissa on ollut potilaan esiin tuomista ajankohtaisista ongelmista ja tunteista puhuminen ja tunteiden ilmaisu, masennus- ja muiden oireiden seuranta ja sosiaalisista aktiviteeteista keskustelu. Esimerkiksi Iso-Britanniassa, josta Suomessa ajankohtaisesti selkeästi pyritään ottamaan mallia mielenterveyspalveluiden organisoimisessa, käytössä olevissa National Institute for Health and Care Excellence (NICE) julkaisemissa hoitosuosituksissa suositellaan supportiivista psykoterapiaa yhdeksi nuorten lievien depressioiden hoitovaihtoehdoksi (National Institute for Health and Care Excellence, 2019). Tuoreessa suomalaistutkimuksessa on myös havaittu, että neuvolapsykologien palvelut ja terapeuttinen vauvaperhetyö paransivat perheiden hyvinvointia (Flykt ym., arvioitavana), mutta tällaiset tehokkaiksi havaitut tukimuodot olisivat nykyisessä esityksessä jäämässä terapiatakuun ulkopuolelle, mikä vaikeuttaisi näiden tärkeiden tukipalvelujen saatavuutta entisestään. Vaikuttavuusnäyttöä on arvioitava huolellisesti ja kattavasti Menetelmien vaikuttavuusnäyttöä arvioitaessa täytyy verrata niiden vaikuttavuutta jo käytössä oleviin interventioihin ja palvelujärjestelmästä saatavaan tukeen, ei ainoastaan tilanteeseen, jossa hoitoa ei saisi ollenkaan. Esitysluonnos lähtee siitä olettamasta, että strukturoidun menetelmät olisivat automaattisesti tavanomaista hoitoa vaikuttavampia, mikä ei pidä paikkaansa, kuten yllä on osoitettu. Lisäksi on olemassa runsaasti tutkimusnäyttöä siitä, että mitä aktiivisempaan hoitoon uusia menetelmiä verrataan, sitä vähemmän ryhmien välillä on eroa hoidon vaikuttavuudessa (Weisz ym., 2017). On myös hyvä huomioida, ettei ulkomailla tehdyistä tutkimuksista tai tiukoissa satunnaistetuissa koeasetelmissa saatu näyttö ole täysin suoraan Suomen palvelujärjestelmän kontekstiin yleistettävissä, sillä asiakkaat, terapeutit ja hoitokonteksti eivät ole niissä samanlaisia (Stewart & Chambless, 2009; Weisz ym., 2006; Wergeland ym., 2021). Kun interventioita implementoidaan tutkimusasetelmien ulkopuolelle, tai adaptoidaan eri kulttuuriympäristöön ja palvelujärjestelmään, tulisi niiden vaikuttavuutta myös arvioida, sillä vasta kliinisessä naturalistisessa asetelmassa tehtävällä vaikuttavuustutkimuksella ja -seurannalla voidaan varmistua siitä, että interventiot toimivat odotetulla tavalla myös kyseisessä kontekstissa. Tuoreessa varsin laajassa kansainvälistä tutkimusnäyttöä summaavassa systemaattisessa katsauksessa ja meta-analyysissa (Cuijpers ym., 2024) todettiin, että kliinisessä arjessa toteutetuissa menetelmätutkimuksissa saavutettu hoitovaste (efektikoko) oli huomattavasti heikompi, kuin mitä koeasetelmissa toteutetut tutkimukset raportoivat. Vaikka mielenterveyspalveluissa oli otettu käyttöön näyttöön perustuvia hoitomalleja, ei hoidon vaikuttavuus ollut parantunut. Tämä voi kertoa joko siitä, etteivät koeasetelmissa saadut hoitotulokset päde arkielämässä annettuihin hoitoihin, tai siitä, ettei näyttöön perustuvien hoitojen implementaatio ole tosiasiassa onnistunut. Esimerkiksi esityksessä mainitun IPC-menetelmän vaikuttavuudesta on toistaiseksi julkaistu Suomessa ainoastaan yksi tieteellinen vertaisarvioitu tutkimus, jossa ei havaittu eroa intervention vaikuttavuudessa verrattuna tavanomaiseen opiskeluhuollossa ja kouluterveydenhuollossa tarjottavaan tukeen, kun niissä työskentelevillä ammattilaisilla oli mahdollisuus tavata nuoria yhtä monta kertaa ja samalla tiiviydellä, kuin IPC:n mukaista tukea tarjotessa (Parhiala ym., 2020). Myöskään kansainvälisesti ei toistaiseksi ole tutkimusnäyttöä siitä, että IPC olisi vaikuttavampaa kuin tavanomainen hoito, minkä vuoksi sitä ei esimerkiksi Britanniassa, jossa menetelmä on kehitetty, vielä ole sisällytetty lasten ja nuorten lievien mielialahäiriöiden hoitoa koskeviin linjauksiin (National Institute for Health and Care Excellence, 2019). Menetelmästä on siis alustavasti lupaavaa vaikuttavuusnäyttöä kohtalaisen lievästi masentuneiden nuorten hoidossa (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, 2024), ja sen käyttöönotto yhtenä menetelmänä on perusteltua, mutta sen priorisoinnille esimerkiksi alla kuvattujen aivan tuoreessa, 29.5.2024 julkaistussa, Käypä hoito -suosituksessa vaikuttaviksi arvioitujen psykoterapeuttisten hoitomuotojen yli ei ole tieteellisen tutkimusnäyttöön pohjaavaa perustetta. Ajankohtaisesti käynnissä on tutkimus IPC-menetelmän vaikuttavuudesta sekä juurtumista suomalaiseen koulukontekstiin (IMAGINE-tutkimuskonsortion osatutkimus), mutta sen tuloksia ei vielä ole saatavilla. Nuorten lievän ja keskivaikean masennustilan ensisijaisiksi hoitomuodoiksi suositellaan psykoterapeuttisia hoitoja (Depressio: Käypä hoito -suositus, 2024): • Kognitiivis-behavioraalinen yksilö- ja ryhmäterapia ovat tehokkaita nuorten depression akuuttihoidossa (Näytön aste A). Nuorille sovellettu interpersonaalinen yksilöpsykoterapia on tehokasta nuorten depression akuuttihoidossa (Näytön aste A). • Suomessa nuorten hoidossa yleisesti käytetystä psykodynaamisesta yksilöpsykoterapiasta on karttumassa kontrolloitua tutkimustietoa. Lyhyt psykodynaaminen psykoterapia lienee tehokasta nuorten depression akuuttihoidossa (Näytön aste C). • Mindfulnessiin perustuva terapia (MBT) on ilmeisesti tehokas akuuttihoito nuorten depressiossa (Näytön aste B). • Supportiivinen psykoterapia lienee tehokasta nuorten depression akuuttihoidossa (Näytön aste C). Käyttäytymisaktivaatio lienee tehokas akuuttihoito nuorten depressiossa (Näytön aste C). • Liikunta lienee muuhun hoitoon liitettynä tehokasta nuorten depression akuuttihoidossa (Näytön aste C). • Perheterapia on ilmeisesti tehokasta nuorten depression akuuttihoidossa, erityisesti tilanteissa, joissa perhetekijät selvästi liittyvät nuoren depressioon (Näytön aste B). Vastaava pätee myös esitykseen nostetun 7–12-vuotiaiden ahdistuneisuuden hoitoon tarkoitetun Cool Kids hoito-ohjelman tutkimusnäytön suhteen, joskin sen tehokkuudesta suhteessa aktiiviseen vertailuhoitoon on jo saatu enemmän näyttöä (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö, 2024). Nuorten lievien ja keskivaikeiden ahdistuneisuushäiriöiden ensisijaiseksi akuuttihoidoksi puolestaan suositellaan seuraavia psykoterapeuttisia hoitoja (Ahdistuneisuushäiriöt: Käypä hoito -suositus, 2019): • Nuorten ahdistuneisuushäiriöiden akuuttihoidossa kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on tehokasta (Näytön aste A) ja hyväksymis-omistautumisterapia lienee tehokasta (Näytön aste C). Myös psykodynaaminen yksilöpsykoterapia saattaa olla tehokasta, mutta riittävä tutkimusnäyttö aiheesta puuttuu (näytön aste D). • Nuorten sosiaalisten tilanteiden pelon akuuttihoidossa kognitiivis-behavioraalinen psykoterapia on tehokasta (Näytön aste A). Hyväksymis-omistautumisterapia (Näytön aste D) ja mindfulnessiin perustuva kognitiivinen terapia (MBCT, Näytön aste D) saattavat olla tehokkaita, mutta tutkimusnäyttöä aiheesta ei juuri ole. • Nuorten paniikkihäiriön akuuttihoidossa kognitiivis-behavioraalinen terapia on ilmeisesti tehokasta (Näytön aste B). Iso-Britanniassa näyttöön perustuvien lyhytinterventioiden käyttöönottoa perustason palveluissa on pyritty edistämään Improving Access to Psychological Therapies (IAPT) / NHS Talking Therapies -hankkeessa, jota esitysluonnoksessa on myös kuvattu (s. 79). IAPT-mallin mukaisesti toteutettujen strukturoitujen lyhytinterventioiden aloittamisen aste on kuitenkin jäänyt kohtalaisen heikoksi (Sweetman ym., 2023). Tutkimukset myös osoittavat, että arkielämässä asiakkaiden ongelmat eivät ole niin yksiulotteisia, joten asiakkaat tarvitsevat yksilöllisesti räätälöidympää hoitoa kuin kontrolloiduissa koeasetelmissa (Angold ym., 2000; Roberts ym., 2003). Yksilöllisesti tehokas hoito ei välttämättä rajaudu yksittäiseen lyhytterapeuttiseen interventioon vaan voi vaatia mukauttamista tai hoitomuotojen yhdistelmiä. Esimerkiksi oppimisvaikeudet ja neuropsykologiset ongelmat voivat heikentää IAPT:n hoitotuloksia (Dagnan ym., 2022). Mallin käyttöönotto myöskään ole edistänyt vähemmistöjen hoitoon pääsyä (Sharland ym., 2023), eikä koulutus ole antanut riittäviä valmiuksia vastata esimerkiksi monikulttuuristen asiakkaiden tarpeisiin (Arundell ym., 2024; Faheem, 2023; Harwood ym., 2023). Henkilöstön osaamisen hyödyntäminen Esitysluonnoksessa on kuvattu Tulevaisuuden sotekeskus -hankkeissa koulutettujen menetelmäosaajien määrä (s. 28). Taulukot sivuuttavat jo ennen hanketta koulutetut menetelmäosaajat sekä näihin menetelmiin että ennen kaikkea kaikkiin muihin vaikuttavaksi osoitettuihin interventioihin. Olisi siis erittäin tärkeää uudistusten ja interventioiden valinnan pohjaksi selvittää, mitä osaamista perustason mielenterveyspalveluissa toimivalla henkilöstöllä jo nyt on. Sekä terveydenhuollossa (mm. neuvola, koulut, oppilaitokset, YTHS) että sosiaalihuollossa (mm. perheneuvola, lastensuojelu) työskentelevillä ammattilaisilla, kuten psykologeilla, on jo erityisosaamista ja koulutusta psykososiaalisten interventioiden toteuttamiseen. Erilliset menetelmäkoulutukset voivat täydentää näiden mielenterveyden ammattilaisten työmenetelmiä, mutta terapiatakuun mukaista hoitoa he pääosin pystyvät toteuttamaan myös ilman niitä. Uusien menetelmien käyttöönoton tarvetta arvioitaessa tulisi siis ensin selvittää, että mitä menetelmiä kentällä toimivilla ammattilaisilla tällä hetkellä on käytössään, ja kuinka vaikuttavia tuloksia niillä saadaan. Mitkä siis ovat katvealueet, ja minkä asiakasryhmien saamissa palveluissa erityisesti on tarvetta kehittämiselle? Koko palvelurakennetta ja palveluvalikkoa ei ole syytä uudistaa vain uudistamisen vuoksi, vaan tulisi uudistaa vähemmän vaikuttavia toimintamalleja ja pyrkiä säilyttämään niitä palveluita, joilla jo nyt saadaan hyviä tuloksia. Esimerkiksi Oma Hämeessä on ajankohtaisesti käynnissä pilottiprojekti, jossa selvitetään ja arvioidaan hyvinvointialueella käytössä olevien lasten ja nuorten psykososiaalisten menetelmien vaikuttavuutta ja soveltuvuutta siihen suunnitellulla Kuusio-arviointityökalulla. Vastaavaa olisi tärkeä toteuttaa myös muilla hyvinvointialueilla palveluiden kehittämis- ja uudistamistyön taustaksi. Iso-Britanniassa toteutetun IAPT-ohjelman myötä on tutkimuksissa toistuvasti raportoitu henkilöstön uupumusta ja voimakasta eettistä stressiä, kun eivät voi tarjota asiakkaan tarpeen ja oman osaamisensa mukaista tukea asiakkaille (Bruun, 2023; Owen ym., 2021; Westwood ym., 2017). Esitysluonnoksessa on menetelmäosaamisen lisäämistä käsitelty varsin optimistisesti ainoastaan veto- ja pitovoimaa kasvattavana tekijänä (s. 60, 65-66), mikä ei vastaa näitä tuloksia. Henkilöstön veto- ja pitovoimaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Osana tätä on tarjottava riittävästi mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen ja edistettävä mahdollisimman ennakoivasti työkykyä ja työhyvinvointia. On myös tärkeää, että henkilöstön mahdollisuuksia ja kokemusta siitä, että se voi aidosti tehdä työtänsä eettisesti kestävästi, vahvistetaan, ja henkilöstöllä on aidosti mahdollisuus osallistua työtään koskevaan päätöksentekoon. Esitysluonnos herättää myös huolta siitä, saavatko hoitoa perustasolla toteuttavat työntekijät riittävän tuen hoidon toteutukselle. Terapiatakuun tulee olla yhteensopiva suunnitteilla olevan kaksiportaisen psykoterapeuttikoulutuksen kanssa siten, että ensimmäisen portaan koulutuksen saaneet ovat jo päteviä takuun mukaisten interventioiden tarjoamiseen. Kaksiportaisessa psykoterapeuttikoulutuksessa esimerkiksi psykologin koulutuksen tulee pätevöittää psykososiaalisten lyhytinterventioiden toteuttamiseen ilman lisäkouluttautumista. Niiden ammattilaisten, joiden peruskoulutus ei tarjoa ensimmäisen portaan valmiuksia mielenterveyden hoitotyöhön, olisi käytävä lisäkoulutuksia, jotta he voivat tarjota terapiatakuun mukaisia interventioita. Lisäksi on syytä huomioida, ettei esitysluonnokseen sisällytetty kustannuslaskelma käytännössä pidä sisällään lainkaan henkilöstöresurssien lisäämistä. Perustasolle tarvitaan riittävä resurssointi, jotta takuuta on mahdollista lähteä toteuttamaan. Lasten ja nuorten mielenterveyspalvelut ovat jo nykytilanteessa aliresursoituja, palvelujen kysyntä ja tarve ovat lisääntyneet useiden vuosien ajan, ja takuun myöstä resurssien tarve kasvaa entisestään. Resurssivajeeseen ei voida vastata ainoastaan nykyisen henkilökunnan täydennyskoulutuksilla, vaan tarvitaan aidosti taloudellista panostusta myös lisäresurssien palkkaamiseen. Tarjotun intervention tulee perustua kokonaisvaltaiseen arvioon Esitysluonnoksessa on todettu laadukkaan mielenterveyden hoidon perustuvan lapsen, nuoren ja perheen kohtaamiseen ja heidän kokonaistilanteensa huolelliseen arviointiin (s. 17). Riittävän kattava kokonaistilanteen arviointi on keskeistä oikean hoitoportaan sekä soveltuvien interventioiden valitsemiseen. Soveltuvan hoitomuodon arviointi vaatii riittävää kehityspsykologista tietämystä lapsen ja nuoren kasvusta. Pienen lapsen itsearvion ja itseilmaisun keinot ovat rajalliset ja tiedonkeruu lapselta vaatii ymmärrystä kehitysvaiheen ominaispiirteistä. Niinpä tarpeen mukaisen hoidon suunnittelu edellyttää ammattilaisen osaavaa yhteistyötä sekä lapsen että hänen lähiaikuistensa kanssa. Arviossa pitää ottaa huomioon myös vanhempien ja koulun (kiusaaminen ym.) tilanteen vaikutus lapsen oireiluun. Muun muassa perheen sosioekonomisen aseman on havaittu ennustavan perusterveydenhuollossa toteutettujen lyhytinterventioiden keskeyttämistä ja heikompaa hoitotulosta (Furlong-Silva, 2020; Ghaemian ym., 2020; Hanevik ym., 2023; Verbist ym., 2022). Mikäli arviossa ei perehdytä oireilua synnyttäviin ja ylläpitäviin tekijöihin, voidaan lasta hoitaa ikään kuin sietämään epäasianmukaisia olosuhteita tilanteissa, joissa lastensuojelulliset toimenpiteet olisivat ensisijaisia. Lyhytpsykoterapian tai psykososiaalisten hoitojen tarpeenmukaisuutta arvioitaessa olisi mielekästä hyödyntää psykologien osaamista erikoissairaanhoidon lisäksi myös perustason palveluissa nykyistä enemmän. NICE hoitosuositusten (National Institute for Health and Care Excellence, 2019) mukaan psykologisen intervention valinta tulee myös lievemmissä häiriöissä perustua kokonaisvaltaiseen tarvearvioon, joka pitää sisällään: 1) lapsen tai nuoren sekä perheen olosuhteiden arvioimisen; 2) kliinisen sekä henkilö- ja sosiaalisen historian ja nykytilan arvion; 3) kehitystason ja kypsyyden arvion; 4) kontekstin, jossa hoito tarjotaan; 5) komorbiditeetin, neuropsykologisten häiriöiden sekä kommunikaatiotarpeiden (kieli, aistihäiriöt) sekä oppimisvaikeuksien arvioinnin. Lisäksi valinnassa tulee ottaa huomioon lapsen tai nuoren sekä huoltajien toiveet ja arvot (mahdollisuuksien mukaan). Nykytilanteessa apua tarvitseva lapsi tai nuori on saattanut joutua useisiin peräkkäisiin arvioihin ennen kuin tarvittava tuki tai hoito on käynnistynyt (s.22), mikä tulisi jatkossa välttää. Arvion tulee mahdollistaa suoraan oikealle hoidon portaalle ohjaaminen ilman, että jokaisen lapsen tai nuoren kohdalla tulisi ensin kokeilla jokin tietty interventio tai aloittaa alimmalta hoitoportaalta. Ei ole mielekästä aloittaa ensimmäisestä portaasta tai toteuttaa takuuseen kuuluva kevyempi interventio, jos oireet ovat vakavia, ja lapsi tai nuori tarvitsee erikoissairaanhoitoa, jolloin tarpeen mukaisen hoidon saanti voi viivästyä. Arviointi on vaativaa työtä, ja sitä tekevien ammattilaisten riittävä osaaminen on varmistettava, sillä hoidon tarpeen arvio ja erilaisten hoitomuotojen tuntemus ei kuulu esimerkiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöiden peruskoulutukseen. Esityksessä tulisi ottaa selkeästi kantaa hoidon tarpeen arvion toteuttamiseen sekä siihen, missä palveluissa ja millaisia interventioita on mahdollista toteuttaa ilman terveydenhuollon ammattilaisen arviota. Tuleeko esimerkiksi opiskeluhuollon kuraattorin ohjata lapsi tai nuori aina lääkärin arvioon, mikäli hän ei voi itse toteuttaa tarpeen mukaista interventiota? Koska esitetyt lainsäädäntömuutokset eivät koske oppilas- ja opiskelijahuoltolakia, on ensisijaisen tärkeää selkiyttää esitysluonnoksessa opiskeluhuollon henkilöstön roolia takuun mukaisten interventioiden arvioimisessa ja toimeenpanossa. Myös oppilas- ja opiskelijahuoltolain määrittämät tehtävät ja määräajat tulee ottaa paremmin huomioon. Takuussa, joka keskittyy nimenomaan perustasolla tarjottaviin lyhytinterventioihin, on myös riski, että hyvinvointialueiden palvelujärjestelmä muotoutuu sellaiseksi, että lievempioireiset saavat riittävän hoidon, mutta vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivien pääsy tarvitsemaansa hoitoon viivästyy entisestään. Kaikkia mielenterveyden häiriöitä tai niiden vaikeutumista ei voida ennaltaehkäistä lyhyillä interventioilla, vaikka niitä tarjottaisiin varhaisessa vaiheessa oireilua. Toisaalta opiskeluhuollossa valtaosa lapsista ja nuorista hakeutuu vastaanotolle ensisijaisesti oppimiseen ja arkisiin huoliin liittyvissä tarpeissa, joten on tärkeää, ettei takuun mukaisten interventioiden toteuttaminen vie liikaa resurssia, jolloin kaikkien oppilaiden yhdenvertainen mahdollisuus lakisääteisiin ennaltaehkäiseviin palveluihin pääsyyn vaarantuu. Takuun enimmäisaika tulisi olla yhtenevä sekä terveydenhuollossa että sosiaalihuollossa epäselvyyksien välttämiseksi. Vanhemmat ja perhe tulee huomioida laajemmin Esitysluonnos keskittyy voimakkaasti kouluikään, vaikka terapiatakuun tulee koskea myös sitä nuorempia lapsia. Mielenterveyden keskeisenä perustana itsesäätelyn, itsetunnon ja ihmissuhteiden valmiudet rakentuvat jo raskausajalta asti läpi vauva- ja leikki-iän. Esimerkiksi varhaisia säätely- tai kontaktipulmia, jotka ennustavat myös käyttäytymisen ja tunne-elämän ongelmia, voidaan tunnistaa jo vauvavaiheessa. Lapsen varhaiskehitys tapahtuu tiiviissä vuorovaikutuksessa arjen kasvuympäristöjen kanssa, joista tärkeimpiä ovat omat vanhemmat ja perhe, varhaiskasvatus ja myöhemmin koulu. Tutkimusnäyttö osoittaa selkeästi, että myös kiintymyssuhteen ja vanhemmuuden ongelmat, traumakokemukset ja pitkäkestoinen stressi altistavat pitkäkantoisesti myöhemmälle oireilulle. Mitä varhaisempi puuttuminen, sitä tehokkaampaa on oirehdinnan ja seurannaisongelmien ennaltaehkäisy ja hoito. Siksi esitykseen tulee selkeästi lisätä lapsen mielenterveyttä turvaavat psykososiaaliset hoidot jo syntymästä alkaen. Lisäksi hoidon tulee voida kohdentua suoraan myös vanhemmuuden ja perhesuhteiden tukemiseen, esimerkiksi varhaisen vuorovaikutuksen hoitona. Myöskään kouluikäinen lapsi tai nuori yksilönä on harvoin hoidon ainoana kohteena. Yksilöinterventioiden lisäksi tarvitaan myös perhekeskeisiä interventioita ja vanhempainohjantaa – myös muissa tilanteissa kuin silloin, kun tarjottava interventio on suoraan jokin vanhemmuuteen kohdentuva interventio, kuten esimerkiksi esitysluonnoksessa mainittu käytöshäiriöisten pienten lasten vanhemmille suunnattu Voimaperheet tai Ihmeelliset vuodet. Lähiaikuisten osallistuminen hoitoon on yleensä välttämätöntä, ja erityisesti pienten lasten hoito vaatii vanhemmuuden tukea ja ohjausta, kasvatuksellisten käytäntöjen muuttamista sekä ympäröivien olosuhteiden huomioimista. Esityksen taustaksi on myös kysytty lasten ja nuorten toiveita heille tarjottavasta hoidosta. Ensisijaisesti toivottiin kahdenkeskisiä kasvokkaisia tapaamisia ammattilaisen kanssa (71,4%), ja ero etäyhteydellä toteutettaviin tapaamisiin (3,8%) oli varsin selkeä - toisin kuin tulosta oli tulkittu esitysluonnoksessa (s. 24). Kasvokkaisia tapaamisia toivottiin ensisijaisesti koululla (53,3%), mutta ero toiveeseen tavata ammattilainen muualla kuin oppilaitoksen tiloissa (31,8%) ei ollut yhtä suuri. Oppilaitoksen tiloissa toteutuvista tapaamisista ensisijaisesti toivottiin pääsyä psykologin vastaanotolle (39%). Vanhemmille ja ammattilaisille suunnatussa kyselyssä keskeiset haasteet nähtiin liittyvän siihen, ettei apua ole tarjolla, kun sitä hakee, palvelujärjestelmä on pirstaleinen ja auttamistoiminnassa keskitytään liian usein yksilötasoon koko perheen huomioimisen sijaan. ---------- Koska Lausuntopalvelimen muotoilu aiheuttaa merkittäviä haasteita lausunnon luettavuuteen erityisesti kohdissa 2-4, joihin kirjattavan tekstin muotoilua ei ole mahdollista vapaasti muokata, minkä vuoksi niiden sisältö on kirjattu kohtaan 12, on Psykologiliiton lausunto lähdeviitteineen toimitettu sosiaali- ja terveysministeriöön myös sähköpostitse. Lisäksi lausunto julkaistaan Psykologiliiton verkkosivuilla, josta se on vapaasti luettavissa: https://www.psyli.fi/suomen-psykologiliitto-ryn-lausunto-hallituksen-esitysluonnos-eduskunnalle-sosiaali-ja-terveydenhuollon-lainsaadannon-muutoksiksi-lasten-ja-nuorten-terapiatakuun-toteuttamiseksi-vn-29418-2023/
      • Ihmisoikeuskeskus
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Hallituksen esitysluonnoksessa esitetään muutoksia nykyiseen lainsäädäntöön, jossa tavoitteena on toteuttaa lapsia sekä alle 23-vuotiaita nuoria koskeva nk. terapiatakuu. Hankkeen tarkoituksena on turvata lasten ja nuorten yhdenvertainen pääsy perustasolla lyhytpsykoterapiaan tai muihin vaikuttaviin psykososiaalisiin hoitoihin. Ihmisoikeuskeskus katsoo, että hallitus on hankkeellaan tunnistanut vakavan asian, jonka edistämisessä hallitus seuraa myös oman valtakunnallisen nuorisotyön- ja politiikan ohjelmansa tavoitteita. Oikeus parhaaseen saavutettavissa olevaan terveyteen, mukaan lukien mielenterveyteen, on perus- ja ihmisoikeus, jonka turvaamiseen Suomi on perustuslakinsa tasolla sitoutunut. Varmistamalla riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut julkinen valta toteuttaa samalla velvoitteitaan muidenkin perusoikeuksien turvaamisessa. Parhaan saavutettavissa olevan terveyden edistäminen turvaa mm. oikeutta elämään, työhön, koulutukseen, kulttuuriin, kuten myös yksilöiden vapausoikeuksien toteutumista. Vastaavasti terveyttä koskevien velvoitteiden laiminlyönti on omiaan vaarantamaan monen muunkin perus- ja ihmisoikeuden toteutumisen. Hallituksen esityksessä on huomioitu apulaisoikeuskanslerinkin esittämä näkemys, jonka mukaan mielenterveysongelmien ratkaisemattomuus ja aliresursointi ovat suuri inhimillisen kärsimyksen aiheuttaja lasten ja nuorten keskuudessa Suomessa. Kaikki nuorten mielenterveyden edistämiseen pyrkivät toimet, kuten myös esityksen tavoite yhdenvertaistaa lasten ja nuorten mahdollisuutta päästä mielenterveyspalvelujen piiriin, tuleekin nähdä myönteisinä. Esitysluonnoksessa tuodaan asianmukaisesti ilmi nykytilanteessa vallitseva oikeusturvakeinojen heikkous, kun kyse on mielenterveyspalveluiden järjestämisestä terveydenhuollon palveluna (muistutuksen teko, kantelu). Oikeusturvan toteutumisen kannalta ei ole ongelmatonta, että terveydenhuollon potilaana terapiatakuun piirissä olevaa nuorta ei esitysluonnoksessa olla varustamassa sellaisilla oikeusturvakeinoilla, jotka mahdollistaisivat tälle aidon mahdollisuuden muutoksenhakuun. Ihmisoikeuskeskus huomauttaa myös, että nykyinen sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskeva lainsäädäntö mahdollistaa poikkeuksia päätösten toimeenpanojen aikarajoihin esimerkiksi silloin, kun palvelujen viiveelle on olemassa jokin asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen syy. Tällaiseksi erityiseksi syyksi on saattanut helposti muodostua se, että asiakkaalle soveltuvaa palvelua ei yksinkertaisesti ole saatavilla. Jos tällaista resurssiperustaista hoitojonoon asettamisen mahdollisuutta ei eliminoida lasten ja nuorten terapiatakuun osalta, koko takuun lupaama määräaika terapian saannille on vaarassa vesittyä. Esityksessä tulisikin turvata se, että palveluiden saatavuuden puutetta ei tulisi voida katsoa lainmukaiseksi syyksi asettaa terapiatakuun piirissä olevaa henkilöä takuun määräajan ylittävään jonomenettelyyn. Ihmisoikeuskeskus edistää lakisääteisenä erityistehtävänään vammaisten henkilöiden oikeuksien täytäntöönpanoa. Vaikka esitysluonnoksen vaikutusarvioinneissa on yleisesti ottaen käsitelty laadukkaalla tavalla mm. palveluiden saavutettavuutta, Ihmisoikeuskeskus toteaa, että esityksen perus- ja ihmisoikeuksien vaikutusten arviointeja koskevassa osiossa tulisi laajemmin huomioida ihmisoikeusvaikutukset myös YK:n vammaisyleissopimuksen valossa. Keskus huomauttaa, että mielenterveysongelmissa voi myös itsessään olla tosiasiallisesti kyse vammaisyleissopimuksen tarkoittamasta vammaisuudesta, jolloin vaikutusarviointeja ei tulisi rajata tavalla, jossa keskitytään arvioimaan vaikkapa vain fyysisesti vammaisten nuorten mahdollisuuksia päästä mielenterveyspalveluiden pariin. Kuten kuuluukin, YK:n vammaisyleissopimus kuitenkin on, joskin lyhyesti, huomioitu esityksen säätämisjärjestystä koskevassa osiossa. On myönteistä, että esityksen ihmisoikeusvaikutusten arvioinnin keskiössä on paitsi lasten ja nuorten oikeus terveyteen, myös asiaan kytkeytyvät yhdenvertaisuusnäkökulmat. Ihmisoikeuskeskus erityisesti toteaa, että täysi-ikäisten mutta kuitenkin nuorten henkilöiden haavoittuvuus terveyspalveluihin pääsyn kannalta on merkittävä yhdenvertaisuuskysymys. Hallitus perustelee terapiatakuulainsäädännön erityistarvetta esityksessään viittaamalla nimenomaan nuorten ikänsä puolesta herkkään psyykkiseen kehitysvaiheeseen, millä onkin sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuden kannalta keskeinen merkitys. Ihmisoikeuskeskus kuitenkin huomauttaa, ettei positiivista erityiskohtelua arvioitaessa ole syytä lukkiutua tarkastelemaan nuorten psyykkisen hyvinvoinnin uhkakuvia ainoastaan ikätyypillisten piirteiden tai tietynhetkisen psyykkisen kehitysvaiheen kautta. Varsinkin nuorten aikuisten itsenäisemmän elämänvaiheen aloittamista koskeva transitiovaihe altistaa nuoria systemaattiselle haavoittuvuudelle myös yhteiskunnallisella tasolla, kun nuori täysi-ikäistyttyään siirtyy monessa suhteessa omilleen, myös lain silmissä. Nuoret lakkaavat nauttimasta myös YK:n lasten oikeuksia koskevan yleissopimuksen antamaa suojaa 18 vuotta täytettyään. Nuorten aikuisten mielenterveyspalveluiden yhdenvertaisuutta nakertaa sekin, että työterveyshuoltoon kuuluvat palvelut eivät ole tämän ikäryhmän käytössä tasaisesti eikä yhtä laajasti kuin työelämään integroituneemmilla vanhemmilla ikäryhmillä. Myöskään esimerkiksi YTHS:n alainen opiskelijaterveydenhuolto ei koko nuorten ikäryhmää tavoita. Ihmisoikeuskeskus muistuttaa, että mielenterveysoikeuden toteutumisen heikko nykytila lasten ja nuorten keskuudessa on ristiriidassa paitsi perustuslakiin pohjaavien sitoumusten kanssa, myös YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen sitovien ihmisoikeusvelvoitteiden kanssa. Ongelmien laajakantoisuus merkitsee sitä, että mielenterveyskriisin ratkaisu tulee vaatimaan myös terapiatakuun toimeenpanon jälkeisiä, resursointiin ja koulutukseen liittyviä pitkäjänteisiä toimia ja tilanteen tarkkaa jatkoseurantaa. Ihmisoikeuskeskus huomauttaa lopuksi, että terapiatakuu esitellään aikana, johon painottuu samanaikaisesti laajoja sosiaali- ja terveydenhuoltoon sekä sosiaaliturvaan kohdistuvia leikkauksia kuten myös uusilla hyvinvointialueilla esiintyviä ongelmia sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä. Nuoret näyttäytyvät tässä tilanteessa yhtenä selkeimmistä sellaisista väestöryhmistä, joihin leikkausten sekä sosiaali- ja terveydenhuollon heikentyneen saatavuuden negatiiviset vaikutukset kasautuvat. Terapiatakuuta koskevan lainsäädännön vaikutuksia arvioitaessa nämä sosiaali- ja terveydenhuollon viime aikoina heikentyneet lähtökohdat on huomioitava.
      • Keski-Uudenmaan hyvinvointialue
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Lainsäädännön aiottu voimaan astuminen on liian tiukka 1.5.2025, joten toimeenpanolle ei jää riittävästi aikaa. Samaan aikaan hyvinvointialueilla voimakkaat alijäämän kattamisvelvoitteet ja mahdollinen yt-menettely. Eletään kohta kesäkuuta ja laki on vasta lausunnolla. Markkinamalli interventioiden toteuttamiseksi hätäisesti ei ole kokonaisuuden kannalta kannatettava. Varottava ajautumasta tilanteeseen, jossa yksityiseltä sektorilta ostetaan terapiatakuun täyttämiseksi interventioita ilman, että kukaan vastaa asiakkaan/potilaan kokonaisuudesta. (Rusinat pullasta). Painotus tulee olla lyhyissä peittävyydeltään yleisimpien häiriöiden hoidossa ja kaikkiin lasten ja nuorten mielenterveysongelmiin ei ole käytössä vaikuttavuusnäyttöä omaavia strukturoituja psykososiaalisia menetelmiä, eikä strukturoitu lyhyt interventio myöskään ole aina ensisijainen vaihtoehto lapsen tai nuoren mielenterveysongelman hoitoon tai ehkäise psykiatrista sairautta. Siten lasten ja nuorten terapiatakuulla on vain rajalliset mahdollisuudet parantaa nykytilannetta edellyttäen, että hyvinvointialueet kohdentavat terapiatakuun toimeenpanoon osoitettavan yleiskatteellisen valtionosuuden  kaikkinaisten resurssien ollessa nykyisellään hyvin rajalliset.  Riskinä on , että tämä  valtionosuus kohdennetaan alijäämän kattamiseen. Mahdollinen olettama siitä, että systeeminen ongelma saadaan ratkaistua vain tiettyjen portaiden hoidoilla, ei ole relevantti. Tarvitaan myös  laajemmin systeemin muuttamista.  Opiskeluhuollolla ja lapsiperheiden sosiaalipalveluja koskevassa lainsäädännössä on voimassa olevaa hoitotakuuta tiukemmat säädökset sille, miten nopeasti ensimmäisen tapaamisen pitää järjestyä. Vaikka se osaltaan voi turvata myös lasten ja nuorten terapiatakuun toteutumista, olisi paitsi selkeämpää myös yhdenverisempaa, että aikamääre kattavaan hoidon tarpeen arvioon perusterveydenhuollon ja -sosiaalihuollon terapiatakuuseen ei olisi eri lainsäädännöissä erilainen riippumatta siitä, mitä kautta palveluun ohjaudutaan. Ideaalitilanteessa terapiatakuun on hyvä kattaa lapsen tai nuoren huoltajiin kohdistuvat, lapsen tai nuoren hyvinvoinnin parantamiseen tähtäävät interventiot ja menetelmät. Erityisesti pienempien lasten kohdalla ensisijainen intervention kohde on usein lapsen ympäristö, ei lapsi itse. Myös isompien lasten ollessa kyseessä on tämä relevantti tapauksissa, joissa lapsen tai nuoren oireilu on reaktiivista hänen välittömään ympäristöönsä kohdentuvaa. Käytettävien interventioiden ja menetelmien oikean kohdistumisen kannalta on oleellista, että lapsen tai nuoren ohjautuessa palveluiden piiriin lapsen tilanne arvioidaan kattavasti, ottaen huomioon myös hänen ympäristönsä, esimerkiksi perhe- ja kouluympäristö. Riittävän kattavalla arviolla hoitoresursseja voidaan kohdentaa paremmin ja poistaa terapiatakuun piiriin kuuluviin menetelmiin kohdistuvaa ylimääräistä kuormitusta.
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Päivitetty:
        5.6.2024
        • Toivomme lainsäädäntöprosessissa kiinnitettävän erityistä huomiota perusasteen, toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten, sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottajien sekä kuntien väliseen yhteistyöhön. Samoin pidämme tärkeänä, että lasten ja nuorten mielenterveysongelmien juurisyitä selvitetään ja että niihin puututaan entistä tarmokkaammin.
      • Päijät-Hämeen hyvinvointialue, Mika Forsberg, toimialajohtaja, perhe- ja sosiaalipalvelut, Orelma Eevaliisa
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Päijät-Hämeen hyvinvointialue pitää hallituksen esitysluonnoksessa esitettyjä tavoitteita kannatettavina. Lakien voimaantulon aikataulut ovat kuitenkin aivan liian tiukkoja. Voimaantulo voitaisiin porrastaa alkamaan esimerkiksi 1.1.2026 alkaen siten, että toimeenpano koskisi ensin terveydenhuollon osuutta ja sosiaalihuollon osalta toimeenpano olisi esim. 1.1.2027 alkaen. Terapiatakuun toteuttaminen esitetyllä tavalla edellyttää laajamittaista valmistelutyötä. Valmistelutyötä tarvitaan palvelujen toteuttamisen ja prosessien suunnittelun sekä henkilöstön osaamisen kehittämisen lisäksi mm. tiedonhallinnan kysymyksissä ja yhteistyöalueen käytäntöjä koskevissa asioissa. Hyvinvointialueen näkökulmasta uudistuksen toteuttamiseen liittyy monia epävarmuustekijöitä. Taloudellisten kysymysten lisäksi valtion tulisi esim. Koulutuspanostuksillaan (psykoterapiakoulutus ja sen kehittäminen) etupainotteisesti edistää uudistuksen toimeenpanossa onnistumista.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, Niemi Merja
        Päivitetty:
        4.6.2024
        • Ks. edellä
      • Itä-Uudenmaan hyvinvointialue, Sosiaalityön professiojohtaja (lausunnon kokoaja), Kaunisto Hanna
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Muuttuvassa tilanteessa lisäaika lainsäädännölle olisi tarpeen. Hyvinvointialueilla on suuret säästöpaineet ja lain nopea voimaantulo loisi lisäpaineita esim. terapiapalvelujen hankintaan ostopalveluina. On erittäin tärkeää, että myös vakavista mielenterveyden häiriöistä kärsivien lasten ja nuorten hoitoon kiinnitetään huomiota.
      • Suomen Puheterapeuttiliitto ry
        Päivitetty:
        3.6.2024
        • Terapiatakuu on erittäin tärkeä asia lasten ja nuorten kannalta. Terapiatakuussa on tärkeää huomioida se, että lasten ja nuorten mielenterveysvaikeuksien taustalla on moninainen joukko tekijöitä, jolloin samat kuntoutus- ja tukimuodot eivät sovi kaikille. Kun lapsen vaikeuksien taustalla on useita tekijöitä, tulee tuen olla riittävän laaja-alaista ja myös taustalla vaikuttaviin tekijöihin kohdennettua. Tällöin voidaan ehkäistä myös oirekuvan laajentumista. Kuntoutusratkaisujen tulee pohjautua lapsille ja nuorille tehtyyn riittävän laaja-alaiseen arviointiin, jossa kartoitetaan myös kielen ja kommunikaation taidot. Lasten ja nuorten kielelliset ja kommunikaation vaikeudet ovat huomattava riskitekijä mielenterveyden vaikeuksille, mikä on osaltaan huomioitava kuntoutuksen ja resurssien kohdentamisessa intervention tuloksellisuuteen vaikuttavana tekijänä. Keskeisiä lausunnon sisältöön liittyviä lähteitä: 1. Chow, J.C., Wehby, J.H. Associations Between Language and Problem Behavior: a Systematic Review and Correlational Meta-analysis. Educ Psychol Rev 30, 61–82 (2018). https://doi.org/10.1007/s10648-016-9385-z 2. Hollo, A., Wehby, J. H., & Oliver, R. M. (2014). Unidentified Language Deficits in Children with Emotional and Behavioral Disorders: A Meta-Analysis. Exceptional Children, 80(2), 169-186. https://doi.org/10.1177/001440291408000203 3. Pekkala, S., Urrio, L., & Rainò, P. (2022). Rikostaustaisten nuorten puheen, kielen ja kommunikaation vaikeudet. Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 59(3). https://doi.org/10.23990/sa.102603 4. Yew, S.G.K. and O’Kearney, R. (2013), Emotional and behavioural outcomes later in childhood and adolescence for children with specific language impairments: meta-analyses of controlled prospective studies. Journal of Child Psychology and Psychiatry, 54: 516-524. https://doi.org/10.1111/jcpp.12009
      • Suomen koulu- ja opiskeluterveyden yhdistys Skooppi
        Päivitetty:
        2.6.2024
        • Termi terapiatakuu antaa käsityksen takuulla saatavasta terapiasta, esimerkiksi kun vanhempi ajattelee lapsensa tarvitsevan terapiaa. Läheskään kaikkiin oireisiin ei tarvita terapiaa. Annettava hoito tulee antaa ammattilaisen johdolla arvioidun ja todetun tarpeen perusteella, ei ihmisen itsensä arvioimana. Annettava hoito lapsille ja nuorille on useimmiten muuta kuin terapiaa. Medikalisaatiota tulee lievissä oireissa välttää. Terapiatakuu voi lisätä kysyntää mielenterveyspalveluille koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa. Vaikka mielenterveyden hoito perustasolla määritettäisiin jonkun muun tahon tehtäväksi, tilanteen arviointi edellyttää lisäresursseja ja -panostuksia koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin. Mikäli lasten ja nuorten mielenterveyden hoito määritetään koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tehtäväksi, on tarvittava lisäresurssi suuri. Samaan aikaan on hallitusohjelmassa suunniteltu mittavia säästöjä ennaltaehkäiseviin terveyspalveluihin. Vaikka terapiatakuussa on suunniteltu lisäpanostusta perusterveydenhuollon palveluihin, on lisäpanostus vain murto-osa samoista palveluista suunniteltuihin säästöihin verrattuna. Suomen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon yhdistys Skooppi haluaa korostaa arjen mielenterveyttä tukevien rakenteiden tärkeyttä. Kentältä tuleva tieto kertoo vahvasti näiden rakenteiden puutteista suurella osalla perheitä. Rajojen asettaminen lapsille vaikuttaa vähentyneen. Kouluterveyskyselyn mukaan merkittävä osa lapsista ei saa riittävästi unta ja liikuntaa, heidän ateriarytminsä on epäsäännöllinen ja ruutuaika on niin runsasta, että se uhkaa lasten aivojen kehitystä. Tämä näkyy keskittymisongelmien ja käytöshäiriöiden rajuna lisääntymisenä viime vuosina. Valtiovallalta kaivataan uutta ”Pohjois-Karjala -projektia” kehittyvien lasten terveellisen elinympäristön turvaamiseksi. Radikaaleja toimenpiteitä yhteiskunnalta kaivataan, jotta mielenterveellinen kasvuympäristö saataisiin palautettua/turvattua mahdollisimman monelle lapselle.
      • Asiakas- ja potilasturvallisuuskeskus
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Esitys jättää vastaamatta kysymykseen siitä, miten päihde- ja mielenterveyspalveluita kehitetään yhtenäisenä kokonaisuutena vastaamaan lasten ja nuorten palvelutarpeisiin. Ne moniongelmaiset lapset ja nuoret, joilla on jo entuudestaan erityisiä vaikeuksia hakea ja saada apua, voivat jäädä siiloutuneiden palveluiden ulkopuolelle. Joissakin tilanteissa lastensuojelun palveluilla paikataan puuttuvia tai puutteellisesti asiakkaiden tarpeisiin vastaavia päihde- ja mielenterveyspalveluita. Palveluintegraatio jää keskuksen näkemyksen mukaan esityksessä liian vähäiselle huomiolle. Kehysriihen linjaus sosiaalihuollon palveluvalikoiman rajauksesta sekä sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusvaatimuksen muutoksista vaikuttanee mahdollisuuksiin toteuttaa lasten ja nuorten terapiatakuuta. Viranomaisvaikutuksissa todetaan, että esitys voi lisätä kansallisen ohjauksen tarvetta. Informaatio- ja sisältöohjauksessa tehtäviä on sosiaali- ja terveysministeriöllä, THL:llä sekä aluehallintovirastoilla ja Valviralla sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaviranomaisina. Luvussa, joka käsittelee THL:n ja valvontaviranomaisten kustannuksia, olisi täsmällisyyden vuoksi aiheellista mainita eksplisiittisesti myös Valvira aluehallintovirastojen ohella.
      • Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL), Kontkin Henri
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • SYL esittää terapiatakuun toteuttamiseksi myönnettävän määrärahan osalta oikaisua sen vaikutuksiin opiskeluterveydenhuollon mukaiseen korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksuun. Koska terapiatakuun rahoitus on esityksessä sisällytetty YTHS:n perusrahoitukseen, on toteutustavalla vaikutus opiskeluterveydenhuollon kansallisen rahoitusosuuden opiskelijakohtaiseen hyväksyttyyn kustannukseen (laki korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuollosta 1137/2023, 14 § 2. mom.). Ehdotuksesta aiheutuvasta 2,4 miljoonan lisäkustannuksesta korkeakouluopiskelijoiden opiskeluterveydenhuoltoon opiskelijoiden maksettavaksi tulisi HE:n mukaan noin 0,6 miljoonaa euroa vuonna 2025. Tämä tarkoittaa SYLin laskelmien mukaan opiskelijoille terveydenhoitomaksun osalta noin 2,40 euron korotusta lukuvuodessa, ei lukukaudessa, kuten lausuttavana olevassa hallituksen esityksessä on todettu. On myös huomioitava, että laskennallinen vaikutusarvio voi vaihdella olennaiselta osin opiskelijamäärän arvioihin tulevien muutosten mukana. Mikäli opiskelijamäärä kehittyy samansuuntaisesti kasvaen kuin edeltävinä vuosina määrät ovat kehittyneet, on vaikutus terveydenhoitomaksuun todennäköisesti pienempi kuin esitetty. Rahoituksen määrittelyssä tulisi ottaa huomioon sen vaikutukset YTHS:n kansallisen rahoitusosuuden lisäksi myös (EU- ja ETA-maista tulevien) kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden rahoitusosuuteen. He eivät suorita korkeakouluopiskelijoiden terveydenhoitomaksua, mutta ovat oikeutettuja YTHS:n palveluihin. SYL katsoo myös, että hallituksen esityksessä kuvatun terapiatakuun ja sen alaisten palveluiden tulisi olla kytkettynä vahvemmin osaksi koko hoitopolkua. Mielenterveyspalveluiden tulee olla mahdollisimman helposti saavutettavia. Saavutettavuuden lisäämiseksi olisi tuettava erilaisten kehittävien investointien kehittämistä ja ylläpitoa. Esimerkiksi YTHS:n palveluvalikoimaa mielenterveydessä suhteen on kehitetty koronavuosina ja niiden jälkeen valtakunnallista digimielenterveysklinikkaa hyödyntäen, joka on toiminut opiskelijoiden palveluun hakeutumisen yhteydessä kynnyksen madaltajana ja potilastyön käytettyjen resurssien täydentäjänä. SYL esittääkin huomioitavan terapiatakuun yhteydessä, että mielenterveyspalveluiden saavutettavuutta parannetaan myös lyhytinterventioiden lisäksi. Esimerkiksi YTHS:n kehittämää digimielenterveysklinikkaa ja sen toimintaa tulisi rahoittaa osana etänä toteutettavien mielenterveyspalveluiden kehittämistä. Terapiatakuun luonnoksessa tulisikin tunnistaa nykyistä paremmin mielenterveyspalveluiden saavutettavuudessa ja hoidon tarpeen arvioinnissa onnistumisen merkitys koko mielenterveyden häiriön oireilussa ja hoitojakson aloittamisessa – ja myös oikean hoitomuodon valinnassa. Siksi mielenterveysoireilun matalan kynnyksen hoitomuotojen ja hoidon tarpeen arvioinnin resursointi tulisi ottaa huomioon osana terapiatakuun toteutusta. SYL näkee terapiatakuun esityksessä täydennystarpeena myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen nivelvaiheen kuvauksen. Mikäli hyvinvointialue epäonnistuu potilaan uudelleenohjauksen yhteydessä tarjoamaan riittäviä erikoissairaanhoidon palveluita asiakkaalle, voi asiakas jäädä “kannateltavaksi” hänelle riittämättömän perusterveydenhuollon varaan. Tämä vähentää esimerkiksi perusterveydenhuoltoa opiskelijalle tuottavan YTHS:n resursseja muista palveluista, sillä näitä “kannattelukäyntejä” saatetaan tarvita lukuisia (jopa yli 10) ennen erikoissairaanhoidon piiriin kuuluvan hoitojakson alkamista hyvinvointialueella. SYL esittääkin, että tämän mielenterveyden hoitopolkuun liittyvän perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen nivelvaiheen tulisi olla huomiotuna esitysluonnoksessa nykyistä tiukemmalla sääntelyllä. Mikäli hyvinvointialue epäonnistuu nivelvaiheessa, voi siitä seurata asiakkaan kannalta kohtuutonta viivästystä hänen tarvitsemalleen hoidolle ja siten merkittäviä vaikutuksia hänen elämänlaadulleen. Mielenterveyden häiriöissä oikeasuhtaisen avun odotusaika voi olla lopulta kohtalonkysymys. Siksi esitämme terapiatakuun toteutuksen yhteydessä vähintäänkin selvitettävän hyvinvointialueisiin kohdistuvaa tiukempaa sääntelyä, joka velvoittaisi hyvinvointialueita onnistumaan nykyistä paremmin mielenterveyden erikoissairaanhoidon palveluihin pääsyssä perusterveydenhuollosta. Perusterveydenhuollon osalta mielenterveyden edistäminen ja terapiatakuun toteutus edellyttävät myös koko hoitopolun huomioimista. Pelkkä hoidon aloitukseen ja interventiojaksojen toteutukseen kohdistettava lisäresurssi ei siis riitä. SYL katsookin, että terapiatakuun yhteydessä olisi varmistettava koko mielenterveyden hoitopolun sekä hoidon tarpeen uudelleenarvioinnin ja palveluohjauksen resursointi riittävälle tasolle. Osana hoitotakuun muotoilua tulisi myös huomioida terveydenhuollon ammattilaisten määrä, sen tulevaisuuden suuntaviivat ja osaamisen kehittäminen. Terapiatakuun alaisia palveluita järjestäville ja tuottaville toimijoille, kuten YTHS:lle, tulisi takuun yhteydessä selvittää käynnistettäväksi ja rahoitettavaksi oma erillinen osaamisohjelmansa esimerkiksi psykiatristen sairaanhoitajien terapiakoulutuksen tukemiseksi. Näin voitaisiin tukea ammattilaisten riittävyyttä tulevan vuosikymmenen aikana ja mahdollistaa terapiatakuun ulottamista yhä useammalle ikäluokalle.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry
        Päivitetty:
        31.5.2024
        • Lasten ja nuorten terapiatakuu on tärkeä uudistus. Pitää kuitenkin muistaa, että kaikki lapset, nuoret ja perheet eivät hyödy tasavertaisesti takuun piiriin kuuluvista toimista, sillä hoidon ja tuen tarpeet ovat hyvin monimuotoisia. Esityksen taustaosassa mainitaan muun muassa, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden saatavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan, ja erityistä huomiota kiinnitetään ehkäisevään mielenterveys- ja päihdetyöhön. Sitä edistetään vahvistamalla matalaan kynnyksen chat- ja walk-in palveluja yhdessä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Perusteluissa mainitaan muun muassa järjestöjen tarjoama psykososiaalinen tuki. Kuitenkin tuleville vuosille kaavaillaan mittavia (25-30 prosentin) järjestörahoituksen leikkauksia. Tämä näkyy väistämättä järjestöjen mahdollisuuksissa tehdä ennaltaehkäisevää työtä. Avustusten leikkaus on lyhytnäköistä tilanteessa, jossa julkiset palvelut ovat ruuhkautuneet. Järjestötyön heikkeneminen hidastaa neuvonnan ja varhaisen tuen saamista, jolloin ongelmat syvenevät ja monimutkaistuvat. Jonot hyvinvointialueiden palveluihin kasvavat. Toimeenpanon aikataulu on todella tiukka eli 1.5.2025 kuten esityksen muissa toteuttamisvaihtoehdoissa on todettu. Mielestämme tulisi harkita takuun toteuttamista asteittain, koska kyse on mittavaa henkilöresurssia ja osaamista edellyttävästä toiminnasta, jonka toteuttamiseen hyvinvointialueilla ei ole riittävää valmiutta tässä aikataulussa. Ota kantaa -sivuston kyselyn perusteella lapset ja nuoret toivovat ensisijaisesti kasvokkaisia tapaamisia kahden kesken ammattilaisten kanssa (71 prosenttia). Myös etäyhteydellä toteutettuja tapaamisia pidettiin mieluisina, mikäli lähitapaaminen ei ole mahdollista (32 prosenttia). Digipalveluiden soveltuvuutta lasten ja nuorten arvioinnissa ja hoidossa tulee kuitenkin arvioida kriittisesti. Digipalvelut ovat nopea tapa tarjota apua, mutta lasten ja nuorten tilanteessa kasvokkainen tapaaminen tulisi olla ensisijainen tapaamismuoto. Kun lasten ja nuorten tilanne on edennyt terapiatakuuvaiheeseen, niin ollaan usein jo pahasti myöhässä. Olennaisinta olisi saada lasten ja nuorten ja perheiden tuki painottumaan aidosti ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Tämä koskee lasten ja nuorten elinpiiriä laajasti ml harrastukset, tupakka- ja nikotiinivalmisteet, päihteet. Kouluympäristö on keskeinen tekijä riskiryhmien tunnistamisessa ja varhaisten interventioiden tarjoamisessa. Lasten ja nuorten mielenterveyden tukeminen vaatii monen eri toimijan ja sektorin yhteistyötä. Kyse ei ole yksistään sosiaali- ja terveydenhuollon vastuulle kuuluvasta asiasta vaan jaetusta vastuusta. Terapiatakuun toimeenpanoon on otettava mukaan koko lasten ja nuorten perustason palveluverkosto.
      • Pirkanmaan hyvinvointialue, Pirkanmaan hyvinvointialueen aluehallitus
        Päivitetty:
        30.5.2024
        • Toimeenpanon aikataulu on haastava, menetelmävalikoima on vielä toistaiseksi niukka ja hyvinvointialuetasolla menetelmien toteuttamiseen kouluttautuneita työntekijöitä käytännössä on riittämätön määrä. Käytettävien menetelmien niukkuus tai tarkkarajaisuus ei saa olla terapiatakuun toteutumista ohjaava tekijä. Jotta terapiatakuun useampaan palveluun jakautuva kokonaisuus ei sirpaloituisi hallitsemattomaksi, on pidettävä huolta siitä, että opiskeluhuollon kaikki palvelut (kouluterveydenhuolto, opiskeluhuolto, koulupsykologi- ja kuraattoripalvelut) säilyvät osana hyvinvointialueiden palvelukokonaisuutta.
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Päivitetty:
        27.5.2024
        • Lasten ja nuorten terapiatakuu on tarpeellinen ja tärkeä uudistus. Mielenterveyspalveluiden palveluvalikoimaa ei kuitenkaan tule jättää liian suppeaksi ja vain yhteen terapiamenetelmään keskittyväksi. Liikunnallisen kuntoutuksen tutkimusnäyttö on erittäin vahva ja terveyshyödyt ulottuvat myös mielenterveyden ongelmien ulkopuolelle. Suomessa on laaja ja osaava joukko fysioterapeutteja sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, joten asiakkaiden palveluiden pariin pääseminen ei olisi ongelma ja ruuhka muihin mielenterveyspalveluihin helpottaisi. Terapiatakuun laajentaminen ei lisäisi merkittävästi kustannuksia, sillä monet liikunnallisesta kuntoutuksesta apua saaneet eivät tarvitse muita mielenterveyspalveluita.
      • Wessman Jaana, Lastenpsykiatri, ylilääkäri
        Päivitetty:
        2.5.2024
        • Toimeenpanon aikataulu on liian tiukka. 1.5.2025 mennessä ei läheskään kaikkialla ole mahdollista varautua riittävään määrään riittävän koulutettuja työntekijöitä, erityisesti kun samaan aikaan hyvinvointialueisiin kohdistuu voimakkaita leikkauspaineita. Tämä muodostaa riskin, että terapiatakuun vuoksi interventioita ryhdytään ostamaan tai tuottamaan itse "liukuhihnalta" ilman potilaan tilanteen kokonaisarviota ennen tai edes jälkeen intervention, joka syö määrärahoja eikä johda pitkällä tähtäimellä terveyshyötyyn (vaikka saattaakin johtaa potilastyytyväisyyteen ja paperilla tehostuneeseen toimintaan so. useampiin käynteihin useammalle ihmiselle). Koska sekä henkilöstö- että rahalliset resurssit ovat rajallisia, terapiatakuussa, joka painottaa nimenomaan lyhyitä interventioita, on riski, että toiminta muodostuisi sellaiseksi, että nimenomaan lievempioireiset saavat riittävän intervention, mutta vakavista häiröistä kärsivät eivät pääsekään tarvitsemaansa hoitoon. Kaikkea psykiatrista sairautta ei voida ennaltaehkäistä lyhyellä interventiolla vaikka se annettaisiin kuinka lyhyessä ajassa. Kun hoidontarpeen arviota tekevien työntekijöiden kirjo on laaja ja tietyt interventiot hoitotakuun piirissä, on terapiatakuussa myös riski tavanomaisten, kasvatuksellisten, sosiaalisten tai elintapoihin liittyvien ilmiöiden medikalisoitumiseen (so tulkitaan esimerkiksi kasvatushaaste, elämäntilannekriisi tai univaje mielenterveysongelmaksi koska siihen on saatavissa interventio, johon potilaan voi lähettää pois omalta tontilta).