• Lausunnonantajia: 45
    Lausunnonantajan lausunto
      • Lisää tähän aputeksti liitteiden lisäämiselle. Vastaajat voivat liittää tiedostomuotoja: pdf, doc, docx, xls, xlsx, ppt, pptx, csv, txt, rtf, zip, jpg, jpeg, png, gif ja tif. Tiedostojen yhteenlaskettu koko saa olla korkeintaan 50 Mb.
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Keskuskauppakamari
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Työ- ja elinkeinoministeriö Toimitetaan lausuntopalvelu.fi -palvelun kautta Viite: VN/21650/2023 Keskuskauppakamarin lausunto Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategiatyöryhmän raportista Keskuskauppakamari kiittää mahdollisuudesta lausua työryhmän ehdotuksesta Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) uudeksi teollisuuspoliittiseksi sijoitustoiminnan strategiaksi. Yleistä Tesin sijoitusstrategian uudistaminen liittyy pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan perustuvaan hankkeeseen, jossa valtion kotimaista pääomasijoitus- ja yritysrahoitustoimintaa on tarkoitus tehostaa yhdistämällä Business Finland Venture Capital Oy, Ilmastorahasto Oy ja Oppiva Invest Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy:n omistukseen. Asiaan liittyvä hallituksen esitys (HE 86/2024 vp) on parhaillaan eduskunnan käsiteltävänä. Hallituksen esityksen mukaan Tesin tarkoituksena olisi jatkossa ”edistää erityisesti suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvua sekä uudistaa suomalaista teollisuutta ja elinkeinorakennetta. Toiminnan tarkoituksena on lisäksi vauhdittaa uusiin teknologioihin ja vähemmän ympäristöä kuormittavaan ja kestävään elinkeinotoimintaan siirtymiseen liittyviä investointeja Suomessa sekä kehittää pääomasijoitusmarkkinaa ja korjata yritysten rahoituksen tarjonnassa esiintyviä puutteita.” Keskuskauppakamari kannattaa hallitusohjelman tavoitetta ja hallituksen esityksessä ehdotettua Tesin toiminnan tarkoitusta. Ehdotetusta sijoitusstrategiasta Keskuskauppakamari toteaa, että Tesillä on merkittävä rooli suomalaisten pääomarahastojen ankkurisijoittajana, jonka mukana olo helpottaa myös ulkomaisten sijoittajien hankintaa suomalaisiin pääomarahastoihin. Keskuskauppakamari katsoo, että suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan toimivuuden kannalta on tärkeää, että Teollisuussijoituksella on tällainen ankkurisijoittajan rooli jatkossakin. Keskuskauppakamari pitää kannatettavana, että Tesin sijoituksilla pyritään erityisesti täydentämään markkinaehtoisen rahoituksen aukkoja. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että sijoitustoiminta on markkinaehtoista ja se ei kilpaile yksityisten toimijoiden kanssa. Tesin sijoitustoiminnan riskienhallinnan ja yksityisten sijoitusten vivuttamismahdollisuuksien näkökulmasta Keskuskauppakamari katsoo, että Tesin sijoitusten tulisi jatkossakin kohdistua pääasiallisesti pääomasijoitusrahastoihin. Ehdotetussa strategiassa painotus on tarpeettoman paljon suorissa sijoituksissa. Pidämme ehdotettua mahdollisuutta toimia lead-sijoittajana ongelmallisena sikäli, että se on omiaan johtamaan kilpailutilanteeseen yksityisten rahoittajien kanssa ja vaikeuttamaan markkinaehtoisia sijoitusmahdollisuuksia. Strategian jatkovalmistelussa tulisi varmistua siitä, että Tesillä on mahdollisuus tukea ns. mittelstand-yritysten syntyä. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan buyout-rahastoilla on tärkeä rooli mittelstand-yritysten kehittämisestä, mistä syystä työryhmän ehdotusta luopua kokonaan sijoituksista buyout-rahastoihin tulisi harkita uudelleen. Keskuskauppakamari suhtautuu varauksellisesti myös uusiin rahastoihin kohdistuvaan kahden varankeruukierroksen rajaukseen. Suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan toimivuuden ja kansainvälisen houkuttelevuuden näkökulmasta voisi olla perustellumpaa, että Tesi voisi sijoittaa useammalla varainkeruukierroksella mutta siten, että rahoitussitoumuksen koko pienenisi myöhemmillä varainkeruukierroksilla. Suoria sijoituksia ei ole tarpeen sulkea kategorisesti pois. Keskuskauppakamari pitää sinänsä perusteltuna, että suorien sijoitusten määrä kasvaa erityisesti lisäpääomituksen myötä. Uudessa teollisuuspoliittisessa erityistehtävässä korostuu kiristynyt kansainvälinen kilpailutilanne, jossa erityisesti puhtaan siirtymän sekä joidenkin muiden toimialojen teollisista investoinneista kilpaillaan Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä sekä EU:n sisällä valtiontukien avulla. Toimintaympäristöön heijastuvat myös geopoliittiset jännitteet sekä rahoitusmarkkinoiden tilanne, jossa rahoituksen saatavuus investointeihin on vaikeutunut ja kustannukset nousseet. Suorilla sijoituksilla voi siten olla tarpeellinen rooli esimerkiksi merkittävien teollisten hankkeiden tai kasvavien teknologiayhtiöiden rahoituspohjan varmistamisessa. Keskuskauppakamari katsoo kuitenkin, että esityksen jatkovalmistelussa on löydettävä parempi tasapaino rahastosijoitusten ja suorien sijoitusten. Keskuskauppakamari kiinnittää lisäksi huomiota strategian toteuttamisen aikatauluun. Mahdolliset muutokset Tesin sijoitusstrategiassa tulisi toteuttaa niin, etteivät muutokset ole omiaan aiheuttamaan markkinahäiriöitä nykyisessä markkinatilanteessa.
      • Startup-säätiö sr.
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Lausunto Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategiatyöryhmän raportista Startup-säätiö kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta tulla kuulluksi koskien Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sijoitusstrategiatyöryhmän raporttia. Keskeiset viestit - Jotta saadaan lisää kasvuyrityksiä, tarvitaan myös venture capital -rahaa. Tesi on rahastosijoituksiensa kautta tässä avainasemassa. ⁠- Suurien rahastojen synnyn tukeminen on hyvä suunta. Mielestämme Tesin lisärahoitus olisi järkevintä ohjata niihin suorien sijoitusten sijaan. - Rahastosijoituksissa jatkuvuus on tärkeää, joten sijoitukset ainoastaan 1. ja 2. rahastoihin eivät ole mielestämme järkevä valinta. Kasvuyritykset tarvitsevat VC rahaa Startup-säätiön tavoite on, että Suomessa olisi vuoteen 2050 mennessä 100 kasvuyritystä, jotka ovat saavuttaneet 100m€ liikevaihdon alle 10 vuodessa. Jotta Suomeen saadaan lisää tämän skaalan kasvuyrityksiä, tarvitaan enemmän VC-rahoitusta. Tesin rooli suomalaisille VC-rahastoille on keskeinen, sillä Tesin tekemään due diligence -työhön luotetaan laajasti. Tesin sijoitukset antavat myös muille sijoittajille varmuuden siitä, että toimintaa on tarkasteltu kunnolla ja sopimukset neuvoteltu hyvin. Tämä toimii houkuttimena niin kotimaisten kuin ulkomaisten sijoittajien pääomien saamiseksi. Pelkäämme, että ehdotetut muutokset voisivatkin merkittävästi vähentää sijoituksia rahastoihin. Uskomme myös, että Tesillä voi tulevaisuudessa olla iso rooli ulkomaisen rahan kanavoimiseksi suomalaisiin VC-rahastoihin, ja kannustaisimme luomaan tähän strategian. Suuremmat rahastot Suurien rahastojen synnyn tukeminen on hyvä suunta, mutta mielestämme sitä ei pidä tehdä nykyisiin rahastoihin sijoittamisen kustannuksella. Suorien sijoitusten lisäämisen sijaan olisi järkevää ohjata resurssit suurempien rahastojen perustamisen vauhdittamiseksi sekä olemassa olevien rahastojen siirtämiseksi suurempaan kokoluokkaan. Tesille suurin kokonaisvaikutus olisi olla mukana suurissa rahastoissa. Sijoittaminen kasvuyrityksiin on riskialtista. Vaatii suuren määrän sijoituksia, jotta löydetään voittajat, etenkin kun Tesi tekee vahvoja valintoja toimialoista. Moni startupeista epäonnistuu, joten on järkevämpää hajauttaa riskiä. Tämä onnistuu parhaiten sijoittamalla parhaisiin rahastoihin, jotka voivat tehdä hajautuksen Tesin puolesta. Näemme kuitenkin Tesille edelleen roolin suorissa sijoituksissa silloin, kun on kyse markkinahäiriöstä (esim. koronapandemia), sekä täydentävänä instrumenttina. Rahastosijoitusten jatkuvuus on tärkeää Rahastosijoituksissa jatkuvuus on tärkeää eikä rahastosijoitusten rajaaminen ainoastaan 1. ja 2. rahastoihin ole mielestämme siksi kannatettavaa. Tesin merkitys luotettavana tahona rahastojen arvioinnissa on yhtä tärkeää niin 1. kuin 4. rahaston kohdalla. Jatkuvuus tukee lisäksi rahaston mahdollisuutta kasvaa suurempaan kokoluokkaan. Tesille on hyödyksi, että se on ollut mukana eri rahastoissa systemaattisesti. Rahastosijoitusten kautta Tesi saa aikaiseksi suuremman kokonaisvaikutuksen, koska se houkuttelee osallistumiinsa rahastoihin mukaan myös enemmän yksityistä rahaa.
      • Perheyritysten liitto ry
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Perheyritysten liitto kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (jäljempänä “Tesi”) uudistetusta sijoitusstrategiasta. Perheyritysten liitto esittää lausuntonaan seuraavaa: 1. Siirtyminen valtiokapitalismista kansankapitalismiin ja kotimaisen omistajuuden vahvistaminen Suomen tulee aktiivisesti pyrkiä siirtymään valtiokapitalismista kansankapitalismiin. Tämän myötä valtion omistamien toimijoiden tehtävänä tulisi olla markkinoiden kehittäminen niin, että niiden oma rooli muuttuu lopulta tarpeettomaksi. Tesin lisäpääomituksen tulee tähdätä pääomamarkkinoiden kehittämiseen, ei valtion omistuksen vahvistamiseen. Raportissa esitetty tavoite yksityisen omistajuuden lisäämisestä on erittäin tärkeä. Perheyritysten liitto ehdottaa, että Tesin sijoitustoiminnan yleisperiaatteisiin lisättäisiin selkeämmin tavoite kotimaisen omistajuuden säilymisestä myös Tesin irtautuessa sijoituksistaan. Esimerkiksi pörssilistautumista tai listautumista pk-yritysten kasvumarkkinalle tulisi harkita yhtenä vaihtoehtona irtautumisvaiheessa, sillä tämä edistäisi laajapohjaisen kotimaisen omistajuuden jatkumista. 2. Tesin sijoituspäätösten tulee olla toimiala- ja politiikkaneutraaleja On tärkeää, että Tesi säilyttää toimialaneutraaliutensa, vaikka sille asetetaan teollisuuspoliittisia tehtäviä. Tesin tulee edistää elinkeinoelämän kehitystä laajasti. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää muun muassa Mittelstand-yritysten kasvuun, palveluviennin (mukaan lukien matkailu) vahvistamiseen ja aineettomien pääomien investointeihin. Talouspoliittinen tehtävä ei saa tarkoittaa, että sijoituspäätökset tehdään poliittisin perustein. Tesin tulee noudattaa omia sijoituskriteereitään. Suhtaudumme varauksella siihen, että Tesi toimisi lead-sijoittajana, ja tämän tulisi tapahtua vain poikkeustapauksissa. Tesillä on vahva historia markkinaehtoisena kanssasijoittajana, ja tätä linjaa on syytä jatkaa. Tesin roolia ei tule muuttaa tässä suhteessa. 3. Tesin rooli pääomamarkkinoiden kehittäjänä ja täydentäjänä On erityisen tärkeää korostaa markkinaehtoista toimintaa ja jatkaa kanssasijoittamista. Omistajaohjauksen ja Tesin hallinnon on varmistettava, että rahoitusresurssit kohdennetaan todellisiin markkinatarpeisiin ja että Tesin toiminta katalysoi yksityistä pääomaa syrjäyttämättä sitä. Perheyritysten liitto näkee suorien sijoitusten lisäämisen perusteltuna, mutta tähän tulee edetä hallitusti ja todellisten tarpeiden pohjalta. Sijoitusten lisäämisen ei tulisi olla itseisarvo, vaan sen tulee perustua aitoon tarpeeseen, eikä merkittävästä lisäpääomituksesta huolimatta toiminnan tulisi laajeta hallitsemattomasti. Tesin on jatkettava sijoittamista buyout-rahastoihin. Keskustelu ns. Mittelstand-yritysten määrän ja koon kasvattamisesta on saanut laajaa tukea, ja tämä tavoite on linjattu myös hallitusohjelmassa. On ristiriitaista, jos juuri näitä yrityksiä kehittävät buyout-rahastot jäisivät ilman Tesin tukea. Tämä linjaus tulisi muuttaa, sillä sillä olisi kielteinen vaikutus Suomen talouskasvutavoitteisiin ja kasvuyritysrahoituksen saatavuuteen. Tesin rahastosijoituksia ei tulisi rajoittaa vain kahteen varainkeruukierrokseen, sillä tämä heikentäisi rahastojen kykyä kerätä pääomia. Osallistuminen myöhemmissä vaiheissa parantaisi rahastojen mahdollisuuksia kasvaa ja kilpailla kansainvälisillä markkinoilla. Mahdolliset muutokset rahastosijoitustoimintaan tulisi toteuttaa hallitusti ja siten, että ne aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriöitä pääomasijoitusmarkkinoille. Tesin käytössä olevien sijoitusinstrumenttien tulisi olla monipuolisia (suorat sijoitukset, rahastot ja lainat). Toiminnan keskiössä tulee olla kasvun ja rahoituksen tehokas katalysointi, joka tukee yksityisten pääomamarkkinoiden positiivista kehitystä. Myös lainojen hyödyntäminen on perusteltua silloin, kun se täydentää tarkoituksenmukaisella tavalla muiden toimijoiden tarjontaa.
      • OpenOcean Oy, Lausunnon antaa aikaisen vaiheen pääomasijoitusyhtiö OpenOcean sisaryhtiöineen
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Erittäin hienoa, että Tesin rahoitusta lisätään. Tesin rooli ankkurisijoittajana on ollut keskeinen pääomasijoitusrahastojen onnistuneessa varainkeruussa ja uusien rahastojen syntymisessä. Tesi on myös toiminut vahvana signaalina rahastojen laadusta muille sijoittajille. Suorissakin sijoituksissa Tesin rooli kanssasijoittajana on ollut hyvä. Esityksessä on kuitenkin muutamia kohtia, jotka tulevat luomaan haasteita koko suomalaiselle pääomasijoituskentälle ja sitä kautta kotimaisten menestystarinoiden syntymiselle. 1) Tesin rahastosijoittamisen rajaaminen kahteen varainkeruukierrokseen on huolestuttavaa. Kolmannen rahaston kohdalla rahastoyhtiön tuottohistoria on vielä lyhyt ja rahastosijoittajien monipuolistaminen haastavaa. Usein kolmas rahasto kutsutaan pääomasijoittajien keskuudessa “vaikeimmaksi kerätä”. Ehdotettu rajaaminen voi merkittävästi heikentää rahastojen menestymisen mahdollisuuksia, sillä pääomasijoittajan todelliset tuotot ja rahojen palautukset näkyvät usein vasta kolmannen rahaston keräämisen jälkeen. Lisäksi, voi myös olla tilanteita, esimerkiksi laman aikana, jolloin Tesin kannattaisi vastasyklisesti varmistaa hyvien suomalaisten pääomasijoittajien neljännen tai jopa viidennen rahaston keräämistä. 2) Tesillä on hyvää osaamista ja korkeatasoisia ammattilaisia tiimissään. Pääomasijoituskentän tulee kuitenkin olla mahdollisimman markkinavetoinen ala, jossa valtio toimii täydentäjänä – ei kilpailijana tai korvaajana yksityiselle pääomalle. Jos Tesi kasvattaa omien suorien sijoitusten määrää esityksen mukaisesti, tulisi strategiassa olla erityisen tarkkana siitä, ettei Tesi vie tilaa yksityiseltä pääomalta. On haastavaa nähdä, että näin ei kävisi jos Tesi on koko kentän ylivoimaisesti suurin sijoittaja. Lisäksi Tesin tulee suorien sijoitusten kasvaessa kasvattaa myös omaa tiimiään sekä osaamista merkittävästi vastatakseen monipuolisten portfolio-yhtiöiden tarpeeseen ja varmistaakseen että uusi pääoma tuottaa tulevaisuudessakin. 3) Esityksen mukaan Business Finland Venture Capitalin toiminta lopetetaan. On epäselvää, jatkuuko toiminta kuitenkin jossain mittakaavassa Tesin sisällä. Business Finland Venture Capital on ollut kriittisenä rahoittajana monen erinomaisen pre-seed -ja seed-vaiheen venture capital -rahaston synnyttämisessä Suomessa. Olisi tärkeää, että tällainen toiminta jatkuu myös tulevaisuudessa, jotta markkinoille syntyy uusia, aikaansa sopivia, tiimejä sekä rahastoja.
      • Voima Ventures Oy
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Voima Ventures kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja lausuu seuraavaa. 1. On hienoa, että pääomasijoittaminen toimialana nähdään valtion johdossa tärkeänä ja vaikuttavana ja että sitä halutaan kehittää. 2. Esitys ei avaa tarkemmin miten Tesin 1.8 mrd euron sijoitukset katalysoivat lähes 12 mrd euroa yksityisiä sijoituksia. Tesi on suorissa sijoituksissa usein euromääräisesti varsin iso sijoittaja ja tyypillinen osuus sijoituskierroksista lienee 20-30% vaiheilla, jolloin yhtä Tesin sijoittamaa euroa kohden tulisi kaksi-kolme euroa yksityistä pääomaa. Esitetty noin 1:7 suhde näyttää historiallisessa valossa hyvin epärealistiselta. Jos vastaavaa vipuvaikutusta tutkitaan rahastosijoitusten kautta syntyy vipu kahdessa kohtaa; Tesin osuus rahastotyypistä riippuen tyypillisesti 10-20% eli vipuvaikutus keskimäärin n. 1:5. Kun rahasto sijoittaa kohdeyritykseen vipu vielä kaksin-kolminkertaistuu riippuen minkälaisen osuuden rahoistuskierroksesta rahasto strategiansa mukaan ottaa - kokonaisvipu on siis 10-15 kertainen rahastoon sijoitettua euroa kohden 3. Tesin vahvempi teollisuuspoliittinen rooli suorissa sijoituksissa tulisi toteuttaa siten, että kaksi perusvaatimusta täyttyy; 1) Pitkään vallinneen ja hyväksi havaitun käytännön mukaisesti Tesin tulisi aina toimia markkinaehtoisesti siten, että vähintään puolet sijoitettavasta pääomasta vastaavassa instrumentissa tulee yksityisiltä sijoittajilta. Tesin ei koskaan pitäisi syrjäyttää yksityistä pääomaa vaan toimia markkinaa tukevana ja vakaana kumppanina ja keskittyä erityisesti markkinakapeikkojen rahoittamiseen. 2)  Suoran sijoitustoiminnan volyymeja ei tule kasvattaa rahastosijoitusten kustannuksella. Tesin rahastosijoitukset vivuttavat tutkitusti merkittävän määrän yksityistä pääomaa Suomalaisiin startup-, kasvu- ja PK-yrityksiin ja rahastoisijoitusten vähentäminen tulee automaattisesti kokonaisuutena pienentämään Suomalaisten yritysten saamia pääomasijoituksia riippumatta Tesin suoran sijoitustoiminnan resurssien kasvattamisesta. Nämä pääomat ovat pois Suomen elinkeinoelämän tulevasta kasvusta, työpaikoista ja kerrytettävistä verotuloista. 4. Tavoite entistä kansainvälisempien rahastojen ja rahastotiimien muodostumiseksi oikea. On kuitenkin hyvä huomioida, että aikaskaala tällaisen rakentamiseksi on huomattavasti pidempi kuin kaksi rahastosukupolvea. On keinotekoista asettaa rajoja sille kuinka moneen rahastoon Tesi voi osallistua. Tesin vallitseva strategia tukea rahastotiimejä harkinnan mukaan useita rahastosukupolvia taloudellisten ja muiden tavoitteiden täyttyessä on oikea. Tesin rooli ankkurisijoittajana on erittäin tärkeä kansainvälisille rahastosijoittajille ja poisjäänti voi heikentää varainkeruun onnistumista oleellisesti. Pitkäjänteinen sitoutuminen hyvin kasvaviin ja performoiviin rahastoihin tukee myös Tesin taloudellisia tavoitteita ja toimintaa tulorahoitteisesti. On myös hyvä todeta, että tietyt sijoitusstrategiat toimivat parhaiten kun fokusoidutaan nimenomaan Suomalaisiin kohdeyrityksiin eikä rahaston Suomifokusta tulisi kategorisesti nähdä rahastosijoituksen estävänä 5. Tesin tulisi jatkaa rahastosijoituksia buyout-rahastoihin. Suomalaisilla BO-rahastoilla on merkittävä rooli kotimaisen PK-yrityskentän kasvattamisessa ja kansainvälistämisessä. Jos kotimaisten rahastojen sijoitukset näihin yrityksiin vähenee vaikuttaa se yhtäältä kotimaisen PK-yrityskentän kasvumahdollisuuksiin ja toisaalta myös siihen, että yritykset, jotka rahoitusta onnistuvat keräämään, tekevät sen kv-sijoittajilta jolloin merkittävä osa kasvun tuomasta hyödystä valuu pois Suomesta. Buyout rahastojen tuotto on ollut tasaisen hyvää läpi historian ja sijoitukset niihin tukevat myös Tesin taloudellisia tavoitteita
      • Ilmarinen, Malinen Ulla
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • LAUSUNTO SUOMEN TEOLLISUUSSJOITUS OY:N (TESI) SIJOITUSTRATEGIA-TYÖRYHMÄN RAPORTISTA ”TESIN TOIMINNAN UUDISTAMINEN: TAVOITTEET JA SIJOITUSSTRATEGIA VUOSILLE 2025-2029” Kiitämme mahdollisuudesta antaa lausuntomme otsikossa todetusta raportista. Suomen talous on ajautunut pitkäkestoiseen rakenteelliseen taantumaan. Koko-naistuotannon kasvu on ollut pitkään olematonta. Taloudellinen kasvu on keskeistä hyvinvointiyhteiskunnan tasapainoiseksi ylläpitämiseksi, etenkin kun Suomen vä-estö vanhenee ja syntyvyys on alhainen. Kaikki toimet, joilla vahvistetaan taloudel-lisen kasvun edellytyksiä, ovat siten tervetulleita. Geopoliittisessa ympäristössä tapahtuneiden muutosten vuoksi päätöksenteossa korostuvat aikaisempaa enemmän kansalliset intressit markkinaliberalismin sijaan. Suomella on hyvät edellytykset toimia tehokkaana alustana kasvuhakuiselle yritystoiminnalle, joka hyödyntää uusia innovaatioita. Kansantaloutemme pienuuden vuoksi on kuitenkin valittava huolellisesti sektorit, joihin valtio panostaa taloudellisia resursseja. Lupaavia vahvuusalueita maassamme ovat mm. uusiutuvan energian ekosysteemi, tietotekniset innovaatiot ja vastuullisen toiminnan ympärille keskittyvä metsäsektori. Tesin toiminnan uudistamisen suhteen raportti sisältää ilahduttavan paljon olennaisia asioita. Erityisen tärkeänä Tesin toiminnan uudistamisessa näemme sen, että sen sijoitustoiminnalla voitaisiin vahvistaa markkinaehtoisia ja kasvukykyisiä yrityksiä, jotka pystyvät vastaamaan kansainväliseen kysyntään ja hyödyntämään toiminnassaan suomalaisen elinkeino- ja työelämän vahvuuksia. Valtion sijoitustoiminnan tavoitteena tulisi olla ensisijaisesti yhteiskunnan kasvukyvyn edistäminen ja toissijaisesti sijoitustuottojen aikaansaaminen. Tämän vuoksi Tesin tulisi pyrkiä luomaan sijoitusrakenteita, joihin houkutellaan yksityistä pääomaa kannustavalla tavalla. Epäsymmetrinen lähestymistapa yksityisen ja julkisen pääoman riskinoton suhteen olisi tärkeää, jotta sekä valtion että yksityisen pääoman tavoitteet kohtaisivat parhaalla mahdollisella tavalla. Valtion ja Tesin tulisi harkita, missä määrin Tesi sijoittaa suoraan yrityksiin ja missä määrin se hyödyntää Suomen parhaita rahastotoimijoita. Rahastotoimijoiden hyödyntäminen takaisi parhaan tavan edistää yritysten kasvua markkinaehtoisesti ja välttää poliittista lyhyen aikavälin ohjausta. On tärkeää, että Tesin sijoitustoiminnalla häiritään mahdollisimman vähän markkinaehtoisen yritystoiminnan toimintaedellytyksiä. Kasvurahastojen rahastot (KRR) ovat olleet erinomainen alusta Suomen pääomasijoitusmarkkinassa jo yli 15 vuoden ajan. Tänä aikana Suomen pääomasijoitusmarkkinat ovat kuitenkin kehittyneet ja pääomarahastoihin on saatu riittävästi yks-tyistä pääomaa. Jatkossa tulisi harkita, onko nykymuotoiselle KKR -ohjelmalle enää tarvetta vai voidaanko uusien pääomarahastojen syntymisessä luottaa jo markkinoiden toimintaan. Moni KKR:n sijoituskohteina olevista rahastoista olisi viime aikoina syntynyt ilman KRR:n olemassaoloa ja sijoituksia. Vaikuttavan sijoitustoiminnan edellytyksenä on myös sen johdonmukaisuus. Viime vuosina valtion sijoituspolitiikka on ollut ajoittain ailahtelevaa. Uusia sijoittavia yksiköitä on perustettu, vaikka toimijoita on ollut jo valmiina olemassa. Valtion listaamattomiin yrityksiin kohdistuvan sijoitustoiminnan keskittäminen Tesin ympärille on järkevää, mutta huomiota tulee kiinnittää nykyistä enemmän siihen, että valtion sijoitustoiminta keskitetään tehokkaasti tapahtuvaksi yhdestä lähteestä. Solidiumin sijoitustoiminnan viimeaikainen laajentaminen listaamattomiin yrityksiin on vastoin tätä tehokkuustavoitetta.
      • Ailinpieti Heikki
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Lausunto Tesin sijoitustrategiasta, 14.10.2024 Tesin sijoitusstrategian tavoitteena tulisi olla vahvempi panostus suomalaisten startup- ja kasvuyritysten tukemiseen koko elinkaaren ajan. Tämä tarkoittaa rahoituskapeikkojen poistamista sekä uudenlaisten toimintamallien ja yhteistyöverkostojen luomista, jotka vahvistavat yritysten kasvuedellytyksiä. Tällä hetkellä Suomessa on merkittävä pullonkaula erityisesti siemenvaiheen ja varhaisen vaiheen rahoituksen ja toimialaosaamisen yhdistämisessä, mikä näkyy startup-yritysten hitaampana kasvuna, puutteellisena sitoutumisena yrityksen nopeaan kehittämiseen ja haasteina skaalautua kansainvälisille markkinoille. Tesin on tärkeää ottaa aktiivinen rooli ongelman ratkaisemisessa ja rakentaa strategiansa vahvemmin kasvun tukemiseen ja yritysten suomalaisen omistajuuden ankkuroimiseksi entistä varhaisemmassa vaiheessa. Hallitus on linjannut Tesin roolin (HE 86/2024 vp) olevan erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) kasvun tukeminen sekä teollisuuden ja elinkeinorakenteen uudistaminen. Tämä on linjassa Tesin nykyisten tehtävien kanssa, mutta muuttuvassa taloudellisessa ja teknologisessa ympäristössä tarvitaan myös Tesiltä kohdennettuja toimenpiteitä erityisesti nuorten startup-yritysten siemenvaiheen ja varhaisen vaiheen rahoituksen turvaamiseksi ja niiden liiketoimintamallien kaupallistamisen edistämiseksi. Suomen startup-ekosysteemin yksi keskeisistä haasteista on uusien yritysten perustamisen vähäisyys ja varhaisen vaiheen kehityksen pysähtyminen. Tämä on erityisen näkyvää deeptech-sektorilla, joka edellyttää pitkän aikavälin kehitystyötä, laajoja investointeja sekä vahvaa liiketoimintaosaamista. Tesi onkin tämän haasteen tunnistanut omassa deeptech -raportissaan (13.12.2023), joten nyt tulisi keskittyä rakentamaan uusia väyliä, joilla tuetaan erityisesti siemenvaiheen ja varhaisen vaiheen deeptech-yrityksiä ja niiden nopeampaa kansainvälistymistä. Tämä edellyttää sijoitusstrategiassa selkeitä toimia, jotka kohdistuvat siemenvaiheen ja varhaisen vaiheen startup-rahoituksen monipuolistamiseen. Tällä hetkellä kasvurahoituksessa on havaittavissa joitakin aukkoja siemenvaiheen ja varhaisen vaiheen startup-yritysten rahoituksessa, ja startup-yritysten näkökulmasta toimintaympäristö näyttäytyy palveluiltaan hajanaiselta ja yhteistyöltään puutteelliselta. Ongelma korostuu siemenvaiheen ja varhaisen vaiheen pääomarahoituksessa, joten kotimaisen pääoman rahastoyhtiöitä tulisi saada synnytettyä lisää. Kysymys kuuluu, mistä tulevat seuraavat Tesin portfolioon kasvavat yritykset? Tämän haasteen ratkaisemiseksi Tesin on luotava mekanismeja, joilla varmistetaan, että uusia sijoituskohteita syntyy jatkossakin ja ne saavat tarvittavan tuen kehittyäkseen suuriksi kasvuyrityksiksi. Tesin sijoitusinstrumenttien tulee olla monipuolisia, ja ja kansainvälisten esimerkkien pohjalta on selkeä tarve lisätä katalysoivien rahoitushautomo-erikoisyhtiöiden roolia osana Tesin strategiaa. Ratkaisuna Tesin strategiaan tulisi sisällyttää rahoitushautomoyhtiöihin erikoistuneen rahaston perustaminen, jonka tarkoituksena on rahoittaa alle 2,5 miljoonan euron kertasijoituksilla rahoitushautomo-erikoisyhtiöitä. Rahoitushautomoyhtiöt tulee perustaa strategisesti vastaamaan tunnistettuihin siemenvaiheen ja varhaiseen vaiheen rahoituskapeikkoihin. Rahoitushautomoyhtiöt tekevät ensimmäiset sijoitukset siemenvaiheen ja varhaisen kasvuvaiheen portfolioyrityksiin, ja Tesi voi tulla ensimmäisiin sijoituskierroksiin mukaan kanssasijoittajana. Alueellisten rahoitushautomoyhtiöiden perustaminen vaatii alkuvaiheessa noin 10 miljoonan euron vuosittaisen pääoman. Tesin tulee kohdistaa näihin rahastoyhtiöihin due diligence -työtä niiden laadun varmistamiseksi. Rahoitushautomoyhtiöt voivat erikoistua teknologiakohtaisesti ja toimialoittain tarjoten alkaville yrityksille tärkeitä yhteyksiä globaaleille markkinoille sekä syvällistä liiketoiminta- ja rahoitusosaamista. Rahoitushautomoyhtiöt toimivat itsenäisinä operaattoriyrityksinä, joiden tehtävänä on nopeuttaa startup- ja deeptech-yritysten liiketoimintamallien testausta ja validointia kansainvälisillä markkinoilla. Tesin ei ole välttämätöntä omistaa näitä yhtiötä, vaan niiden käynnistämiseksi kannattaa hakea rahoitusta ja osallistumista alueilta ja yksityiseltä sektorilta. Rahoitushautomoyhtiöt voivat olla ratkaisevia työkaluja innovaatioiden kaupallistamisen edistämisessä. Jatkossa Tesin strategisena tukevana roolina olisi kanssasijoittaa näiden hautomoyritysten portfolioyrityksiin, jolloin Tesillä olisi suora yhteys tuleviin potentiaalisiin kasvuyrityksiin. Tämä strategia auttaisi laajentamaan Tesin portfoliossa olevien laadukkaiden kasvuyritysten määrää ja lisäämään alkuvaiheen yritysten syvällistä toimialaosaamista, mikä on ratkaisevaa teknologisten innovaatioiden kaupallistamiseksi ja deeptech-yritysten vaativan ja pitkäaikaisen kehityksen tukemisessa. Ruotsissa käytetään vastaavia rahoitushautomo-erikoisyhtiöitä tukemaan TKI-intensiivisten deeptech-yritysten polkua kohti kansainvälisiä markkinoita. Tesin tulee strategisesti kohdistaa resursseja myös rahoitushautomoyhtiöiden osaamisen jatkuvaan kehittämiseen yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden osaamiskeskittymien kanssa, jotka tuottavat uutta teknologista osaamista ja kaupallistavat yritysideoita. Spinoff-yritysten ja deeptech-innovaatioiden lisääminen Tesin portfoliossa vaatii vahvaa yhteistyötä näiden rahoitushautomoyhtiöiden kanssa. Tesin sijoitusstrategiassa tulee luoda mittareita, joilla arvioidaan rahoitushautomotoiminnan vaikuttavuutta. Mittareiden tulee mitata vaikuttavuutta ja taloudellisia tuloksia, kuten yritysten kasvuluvut ja kansainvälistymisen aste, ja yhteiskunnallisia vaikutuksia, kuten korkean tuottavuuden työpaikkojen luominen ja innovaatioiden leviämisen nopeus. Tesin rahoitusstrategian lausuntopyynnön kuvat kertovat elinkaari- ja kehitysvaiheittain Suomen startup- ja kasvuyritysten kehityksestä ja rahoituskapeikoista. Näiden kuvauksien tulisi vakiintua Tesin vuosittaisen raportoinnin kohteeksi. Tesin on tärkeää seurata toimintaympäristön muutoksia ja mukauttaa strategiaansa siten, että se tukee tehokkaasti Suomen taloudellisen kasvun ja innovaatiokyvykkyyden vahvistamista pitkällä aikavälillä. Tesin sijoitusstrategian keskiössä tulisi olla uudenlaisten rahoitusmallien ja yhteistyöverkostojen rakentaminen, jotka vahvistavat startup- ja deeptech-yritysten kansainvälistymistä ja innovaatioiden kaupallistamista. Rahoitushautomo-erikoisyhtiöiden ja niiden portfolioiden tukeminen luo pohjan seuraavalle kasvuyritysaallolle ja vahvistaa Tesin asemaa suomalaisen teollisuuden ja elinkeinorakenteen uudistajana. Heikki Ailinpieti Tommi Uitti
      • Energiateollisuus ry
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Energiateollisuus ry pitää hyvänä Tesille sijoitusstrategiassa hahmotettua roolia, jossa se täydentäisi mm. energiainfran ja teollisen kokoluokan hankkeiden rahoitusta siellä, minne markkinoilta saatava rahoitus ei riittävästi yllä. Energiateollisuus arvioi, että Suomen energiajärjestelmään, eli energiantuotantoon, - verkkoihin ja varastoihin on investoitava lähes 7 miljardia euroa vuosittain 2040 saakka, jotta rakennetaan riittävä energiapohja vientiteollisuuden ja puhtaan siirtymän kasvulle. Suomella on mahdollisuus kasvattaa puhdasta sähköntuotantoa 2,8-kertaiseksi pääasiassa markkinaehtoisesti ja yksityisesti rahoitettuna. Suomen potentiaali puhtaan talouden kasvusta voi kuitenkin toteutua vain, jos onnistumme vaihtelevan uusiutuvan sähköntuotannon lisäksi kehittämään energian siirron ja toimitusvarmuuden, sekä sähköjärjestelmän tasapainottamisen edellytyksiä mittavasti. Esimerkiksi jakeluverkkojen siirtokykyä on kasvatettava 160 % vuoteen 2040 mennessä, jotta mm. Mittelstand kokoluokan energiankäyttäjät ja toisaalta näitä palveleva pientuotanto saadaan liitettyä sähköverkkoon eri puolilla Suomea. Lisäksi tarvitaan yli kymmenen uutta etelä-pohjoissuuntaista kantaverkkoyhteyttä ja rajasiirtoyhteyksien tuplaaminen nykyisestä. Energiainfraan, teollisuuden joustoihin, verkkokapasiteetin kasvattamiseen, energian varastointiin ja säätövoimaan mm. pumppuvesivoimalla tai vetytalouden infraan ja näihin kaikkiin liittyvien uusien teknologioiden alkuvaiheen soveltamiseen liittyy rahoituskohteita, joissa Tesi voi toimia merkittävänä katalyyttinä hankkeiden toteuttamisessa. Näin toimiessaan se loisi samalla edellytyksiä seuraaville sijoituskohteilleen teollisen kokoluokan energiaa käyttävien investointien toteuttamiseksi.
      • Mikro- ja yksinyrittäjät ry, Hanén Liisa
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) pitää Tesin sijoitusvolyymin kasvattamista hyvänä: tarve on ilmeinen, sillä suomalaisia kasvuyhtiöitä on liian vähän, Suomi on pääomaköyhä maa ja riskipääomarahoituksen tarjonnan on lisäännyttävä. MYRY haluaa kuitenkin erityisesti korostaa Tesin uuden ja entistä merkittävämmän aseman vastuullisuutta. On oleellista, että Tesin rahoitustoiminta on mahdollisimman markkinaehtoista, ja että Tesi ei kilpaile yksityisten sijoittajien kanssa. On joka tapauksessa kiistämätön tosiasia, että Tesi vaikuttaa toiminnallaan merkittävästi markkinoihin, sijoittajien päätöksiin ja sijoitusrahoituksen liikkeisiin. Tesin signaalivaikutukset tulevat olemaan jatkossa huomattavasti entistäkin suurempia ja Tesin tulee olla tästä roolistaan hyvin tietoinen, käyttää asemaansa vastuullisesti ja toimia läpinäkyvästi. Läpinäkyyttä tulee mielestämme lisätä merkittävästi nykyisestä, kun Tesi-konsernista tulee jatkossa ylivoimaisesti suurin ja tärkein suora sijoittaja kasvuyrityksiin Suomessa. Tesille asetettu tavoite edistää ja lisätä yksityistä kotimaista omistajuutta on tärkeä. MYRY näkee samalla oleellisena, että toiminnallaan Tesin pitää lisätä ja tehostaa suomalaisen pääomasijoittamisen yhteistyöverkostoa ja yhteistyötä – tämän tulisi olla yksi sen keskeisistä tehtävistä. Näin varmistetaan myös eri alojen osaaminen, neuvonanto ja asiantuntijuuden saatavuus, mitä ei voi yksin Tesin sisällä olla. Tesin toimialaneutraaliutta tulisi korostaa selvästi enemmän sille asetetusta teollisuuspoliittisesta tehtävästä huolimatta – ja ehkä erityisesti juuri sen takia. Julkista rahoitusta tulisi erityisesti suunnata yrityksiin, jotka vahvistavat osaamista ja innovatiivisuutta ja luovat niin uutta teollisuutta kuin aivan yhtä lailla palvelualan tai luovien alojen yrittäjyyttä ja innovaatiota Suomeen. Valtion tehtävän pitäisi olla laajasti ja vahvasti innovaatioita tukevassa toiminnassa, eikä ajaa vain perinteisiä teollisuuspoliittisia tai työvoimapoliittisia tavoitteita. Strategiassa nostetaan toistuvasti esiin ns. mittelstand-yritykset, vaikka niiden määrittely jääkin melko epämääräiseksi. Keskittyminen kapeakatseisesti vain perinteisten teollisuusalojen ja keskisuurten yritysten tukemiseen aiheuttaa helposti sokean pisteen, missä kansainvälinen ja klusterimainen mikroyritysten ja tutkimuslaitosten yhteistyö jää kokonaan huomiotta ja ilman tukea. MYRY pitää tärkeänä, että strateginen suora sijoitustoiminta kohdistuu eri toimialoille, korostaa eri toimialojen ja tutkimuslaitosten yhteistyönä syntyviä kaupallisia innovaatioita ja että strategiassa on huomioitu myös nykypäivän yritysten klusterimainen tapa toimia ja innovoida yhdessä. Tesin tulee pystyä jatkuvaan kriittiseen arviointiin omasta toiminnastaan ja olla avoin myös ulkopuoliselle arvioinnille. Sen tekemät suorat sijoitukset vaikuttavat yritysten välisiin kilpailutilanteisiin, eikä tätä tule missään vaiheessa unohtaa. Suorien sijoitusten lisäksi tulisi tarjolla olla myös erilaisia lainainstrumentteja, jotka ovat usein neutraalimpia tukimuotoja. On perusteltua, että valtio tukee ankkurina uutta toimintaa, keskeisen tärkeitä toimialoja (esim. puolustus ja huoltovarmuus) ja sellaisia kasvuyrityksiä, joissa nähdään suuri potentiaali, mutta yksityistä rahaa ei ole helposti saatavilla. On kuitenkin jatkuvasti tiedostettava kilpailuvääristymän riski, kun valtio voi entistä vahvemmin suorilla sijoituksilla vaikuttaa esimerkiksi teknologisen kilpailun voittajiin. Perusteiden tuettavista yrityksistä ja niiden innovaatioista tulee olla läpinäkyviä, eikä vähiten päätöksiin liittyvän poliittisen ohjauksen riskin takia. Talouspoliittinen rooli ei saa tarkoittaa, että sijoituspäätökset tehtäisiin poliittisesti, vaan Tesin tulee noudattaa erillisiä ja avoimia sijoituskriteereitään. Lopuksi Mikro- ja yksinyrittäjät ry toteaa, että toimivat varhaisen vaiheen startup- ja kasvuyhtiöiden rahoituskanavat ovat keskeinen elinehto kasvuyrityksille myös tulevaisuudessa. On erittäin tärkeää, että Tesi jatkaa sijoittamista myös alkuvaiheen pienempiin rahastoihin, eikä vain kansainvälisen kokoluokan isoihin rahastoihin. Jos näin ei tehdä, on vaikutus alkuvaiheen startup-rahoituskenttään jopa tuhoisa toimijoiden siirtyessä pois aloittavien yritysten rahoittamisesta. Tesin tulee sijoitustoiminnallaan ylläpitää ja kehittää myös alkavan vaiheen rahastotoimintaa.
      • Suomen Yrittäjät ry, Harri Jaskari, johtaja, Elinkeinopolitiikka, Jaskari Harri
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Työ- ja elinkeinoministeriölle 14.10.2024 Lausunto Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategiatyöryhmän raportista Suomen Yrittäjät kiittää lausuntopyynnöstä. Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa todettiin, että ”valtion kotimaista pääomasijoitus- ja yritysrahoitustoimintaa tehostetaan yhdistämällä Business Finland Venture Capital Oy, Ilmastorahasto Oy ja Oppiva Invest Oy Suomen Teollisuussijoitus Oy:n omistukseen”. Muodostetun uuden sijoitusyhtiön pääomatilanne ja -tarve sekä yhtiötä koskeva lainsäädäntö arvioidaan kokonaisuutena, tavoitteena luoda selkeän tehtävän ja tavoitteen omaava tehokas työväline vauhdittamaan yritysten kasvua. Keskeinen osa kokonaisuutta on tehdä omistajan päätös myös yhtiön sijoitusstrategiasta. Tästä syystä elinkeinoministeri Rydman asetti erillisen asiantuntijaryhmän laatimaan esityksen yhtiön uudeksi strategiaksi. Työryhmän raportti on nyt valmistunut. Suomen Yrittäjät haluaa uudistuksen yhteydessä kiinnittää huomioita seuraaviin asioihin. 1. Elinkeinoelämän kokonaisuus on otettava huomioon - teollisuus on vain osa koko elinkeinoelämän ekosysteemiä TESI:lle on annettu Suomen hallitusohjelmassa nykyistä vahvempi teollisuuspoliittinen tehtävä, joka keskittyy talouden kasvuun, uudistumiseen ja investointien edistämiseen. Tavoitteena on, että yhdessä yksityisen sektorin sijoitusten kanssa innovaatioiden kaupallistaminen, skaalaaminen ja yritys-ten sekä viennin kasvu vauhdittuvat merkittävästi. Teollisuus ei pärjää ilman palvelua ja teollisuus on itsestään palveluvaltaistunut. Teollisuus työllistää Suomessa arviolta 150 000 ihmistä, mutta suoraan teollisuuteen liittyvä palvelutoiminta sen päälle 60 000 ihmistä. Välillisesti teollisuuteen kietoutuneita työpaikkoja on lisäksi 270 000, joista palvelualan työpaikkoja 200 000. Siksi uuden TESI Oy:n teollisuuspolittiinen rooli on ymmärrettävä laajasti koko ekosysteemin tukemisena, eikä pelkkänä teollisuuspolitiikkana. Tavoitteena on myös kilpailukyisten korkean arvonlisän toimialojen luominen. Korkean arvonlisän toimialat ovat yhä useammin palvelualoja. Miten tämä yhteensovitetaan siihen, että TESI:lle asetetaan erityisesti teollisuuspoliittinen tehtävä? TESI:n on tarve säilyä myös laaja-alaisemmin rahastosijoittajana eikä keskittyä vain teollisuuden ja suurempien yrityshankkeiden tukemiseen. TESI:n tehtäväksi on asetettu myös innovaatioiden kaupallistaminen, skaalaaminen ja viennin kasvattaminen. Samanaikaisesti muu julkinen rahoitus kaupallistamiseen ja vienninedistämiseen on tarkoin rajattu. Vaikka Suomessa on päätetty, että T&K rahoituksen osuus vuonna 2030 on 4 prosenttia bruttokansantuotteesta, tätä rahoitusta ei voida käyttää tuotteiden ja palvelujen kaupallistamiseen, mikä on suuri puute. Suomen suuri haaste on juuri tuotteiden ja palvelujen kaupallistamisessa maailmanmarkkinoille. Business Finlandin ulkomaantoiminnot on vuoden 2025 alusta päätetty siirtää ulkoministeriön alaisuuteen. Myös tämä uudistus on saatava toimivaksi, jotta TESI:lle annetut tavoitteet saavutettaisiin. 2. Päättääkö valtio vai markkinat voittajat? TESI aloittaa kokonaan uuden teollisuuspoliittisen tehtävän ja sijoituslinjan, joka tähtää mm. uusien teknologioiden, avaruus, puolustus- ja sotilaallista suorituskykyä lisäävien innovaatioiden sekä puhtaaseen siirtymään liittyviin mahdollisuuksien investointien ja viennin vauhdittamiseen teollisessa mitta-kaavassa. Uusia teollisuudenaloja toki kyetään luomaan, mutta julkisen sektorin päätöksentekijöillä on harvoin markkinoita suurempi kyky arvioida yritysten ja toimialojen kyvykkyyksiä ja hankkeiden yhteiskunnallista arvoa. 300 miljoonan euron lisäpääoman avulla varmistetaan yhtiön kyky edesauttaa suorilla sijoituksilla potentiaalisten teollisuuspoliittisten kärkihankkeiden toteutumista. Tähän liittyy oletus siitä, että julkisen sektorin päätöksentekijöillä olisi markkinoita suurempi kyky arvioida yritysten ja toimialojen kyvykkyyksiä ja hankkeiden yhteiskunnallista arvoa. Tutkimukset osoittavat, että erilaiset poliittiset tuet kohdistuvat usein heikomman tuottavuuden yrityksille, mikä hidastaa rakennemuutosta ja estää tehottomien yritysten poistumista markkinoilta. Suomen Yrittäjät uskovat enemmän markkinavetoiseen malliin kuin valtion päätöksentekoon voittavista toimialoista/yrityksistä. TESI-konserniin siirtyvän BFVC:n harjoittama epäsymmetrinen valtiontukea sisältävä rahastosijoitustoiminta lopetetaan. Näyttää siltä, että yksityistä rahaa tehokkaasti investointeihin vivuttavasta tuotteesta luovutaan ja siirrytään poliittisesti kohdennettuun rahoitukseen. Suomen Yrittäjät on eri mieltä epä-symmetrisen rahoituksen lopettamisesta. TESI sijoittaa 1,8 miljardia euroa ja sen rinnalla markkinaan kanavoituu arviolta 12 miljardia euroa yksityistä kasvupääomaa vuosina 2025-2029. 6,7-kertainen vivutustavoite ei ole erityisen kunnianhimoinen. Raportissa todetaan, että TESI:n sijoitusten rinnalla kanavoidaan mahdollisimman paljon yksityistä pääomaa markkinaan. Suomen Yrittäjät tukee linjausta. Uuden Teollisuussijoitus Oy:n perustamisen yhteydessä maan hallituksen on tärkeä saada suomalaiset innostumaan omistamisesta ja ennen kaikkea yritysten omistamisesta. Vain sillä tavalla saadaan riittävä määrä pääomia suomalaisten yritysten kasvuun. Suomalaiset pääomarahastot ovat liian pieniä kansainvälisessä vertailussa. Ei ole yhdentekevää, kuka omistaa, mitä omistaa, miksi omistaa, miten omistaa ja milloin omistaa. Suomalaisissa yrityksissä tarvitaan kotimaisen omistuspohjan laajentamista ihan yhtä paljon kuin pääomia kasvuun. Nykyisin suomalaiset sijoittavat lähes neljä kertaa enemmän matalakorkoisille talletustileille ja asuntoihin kuin yritysten osakkeisiin. Pääministerien Sipilä ja Marin hallitusten aikana kirjoitettiin kotimaisen omistamisen ohjelmaa. Nyt pääministeri Orpon hallituksen olisi tärkeä siirtyä tavoitteista ja suunnitelmista tekoihin. Tarvitaan kotimaiseen omistamiseen tukevaa verojärjestelmää ja tekoja omistajanvaihdosten aktivointiin. Esimerkiksi osakesäästötiliä pitäisi voida käyttää myös rahastoihin, jotka sijoittavat pk-yrityksiin. Samoin on edesautettava suomalaisten institutionaalisten sijoittajien ja säätiöiden mahdollisuuksia sijoittaa listaamattomiin yrityksiin. Kokonaisuutena Suomeen tarvitaan myönteisempi ilmapiiri omistamiseen sekä omistamisen ja yrittämisen kautta vaurastumiseen. 3. Suurin kasvupotentiaali on pienemmissä yrityksissä Positiivista on, että TESI vahvistaa VTT:n ja Business Finlandin panosten vaikuttavuutta tekemällä pääomasijoituksia startup- ja kasvuyrityksiin uusin kasvavin panoksin. Aikaisemmin TESI on sijoittanut keskimäärin 2,5–5 miljoonaa euroa yksittäisiin startup- ja kasvuyhtiöihin, mutta jatkossa sijoitukset vielä kehitysvaiheessa oleviin kasvuyrityksiin voivat olla 2,5-50 miljoonaa euroa ja Suomen teollisuuspoliittisiin sekä puolustuskyvykkyyttä lisääviin kärkihankkeisiin voidaan sijoittaa jopa 30-70 (tai poikkeuksellisesti jopa 100) miljoonaa euroa. Suomen Yrittäjät on kuitenkin huolestunut ehdotuksesta, että TESI:n kaikki sijoitukset tähtäävät mittelstand -kokoluokan yritysjoukon tai tätä suurempien yritysten kasvattamiseksi Suomessa. Teollisuuspolitiikan tavoitteena tämä voi toimia, mutta kasvun luomisen tavoitteena se ei ole ehkä toimivin. Erittäin tärkeäksi tekijäksi uuden Suomen Teollisuussijoitus Oy:n tuloksellisuuden kannalta muodostuu se, pystyykö se tukemaan kasvua yritysten kaikissa elinkaaren vaiheissa. Oleellista ei ole se, minkä kokoinen yritys on tällä hetkellä, vaan millainen on sen kasvupotentiaali. Koko talouden ekosysteemi mikroyrityksistä suuriin yrityksiin vaikuttaa Suomen menestykseen. Suuret ja keskisuuret yritykset ovat joskus olleet pieniä ja jos ruohonjuuritason pk-yritysten innovaatiopolitiikka kutistetaan hyvin pieneksi, meillä on tulevaisuudessa entistä vähemmän suurempia yrityksiä. Tutkitusti myös radikaalit innovaatiot syntyvät usein pienissä yrityksissä. Siksi olisi iso virhe, jos julkinen valta kääntäisi niille selkänsä. 4. Restartup-yritysten huomioiminen TESI:n uudistuneessa strategiassa Yksi nopeimmista tavoista lisätä kasvuyrityksiä ja turvata työpaikkoja maassamme on edistää erityisesti menestyvien pienyritysten yhdistymistä omistajanvaihdosten kautta. Tällä hetkellä jopa 15 000 yritystä etsii akuutisti uutta toimijaa. Suuri osa omistajanvaihdoksen tehneistä yrityksistä muuttuu kasvuyrityksiksi ja ne vähintäänkin säilyttävät työpaikkansa. Yrityskaupat ja sukupolvenvaihdokset ovat kriittisiä hetkiä yritysten elinkaaren aikana, ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi yrityksen jatkuvuuteen ja kasvuun. Yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten yhteydessä on tärkeää varmistaa, että restartup-yrityksillä on riittävä rahoitus jatkaakseen toimintaansa ilman keskeytyksiä. Markkinoilta puuttuu pienyritysten omistajanvaihdoksiin oman pääoman ehtoista rahoitusta tarjoava toimija. Pienyritysten omistajanvaihdoksia estää rahoituksen saatavuus. Pankkirahoituksen saanti edellyttää jopa 50 % oma-rahoitusosuutta. Jatkajilla ei useinkaan ole pankeille riittävää varallisuutta ei-kä Finnveran tuotteet yksin ratkaise ongelmaa. Markkinapuutetta korjaa-maan tarvitaan uusia rahoitusmahdollisuuksia ja pankkien rahoitusmahdollisuuksien turvaamista mm. välttämättä ylisääntelyä. Rahastosijoitustoiminnan uudistumisessa olisi tärkeä ottaa huomioon yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten oman pääoman tarve ja kohdistaa niihin palveluita. Kunnioittavasti. Suomen Yrittäjät Harri Jaskari Johtaja
      • Teknologiateollisuus ry
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Kiitämme mahdollisuudesta lausua koskien Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sijoitusstrategiatyöryhmän raporttia. Tuemme Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n lausunnossaan esittämä näkemyksiä tässä asiassa. EK:n lausunnossa esitettyjen näkemysten lisäksi haluamme korostaa seuraavia näkökantoja: 1) TeSilllä tulee olla tavoitteena omalta osaltaan edesauttaa siinä, että Suomen TKI-investointien taso nousee vähintään 4 % tasolle bruttokansantuotteesta. Lisääntyvä innovaatiotoiminta tuo myös lisää tarvetta aikaisen vaiheen kasvu- ja deeptech-yritysten rahoittamiseen. TeSin tulisikin siksi huolehtia riittävästä panostuksesta varhaisen vaiheen yritysten rahoittamiseen. 2) TeSin tulee ottaa rooli myös hankkeiden liikkeellepanevana voimana silloin kun tällä mahdollistetaan ulkopuolisen rahan mukaantulo. Tämä ei tarkoita, että TeSin tulisi olla esimerkiksi pääomasijoituksissa sijoituskierroksen vetäjä, mutta TeSin sitoutuminen hankkeisiin tulisi olla mahdollista myös ennen kuin joku ulkopuolinen taho on sitoutunut. 3) TeSin sijoitusstrategiassa korostetaan TeSin roolia väistyä yksityisen rahoituksen tieltä. Tämä on tarkoituksenmukaista yleensä ensivaiheen rahoituksen osalta. Pääomasijoituksissa TeSin sijoitusstrategian tulee kuitenkin aina sallia TeSille ylläpitää omistusosuuttaan mahdollisissa jatkorahoituskierroksissa, vaikka ulkopuolista rahoitusta olisi tarjolla tarpeeksi myös ilman TeSiä. Näin TeSi voi saada täyden kaupallisen hyödyn alkuvaiheen rahoituksessa otetusta suuremmasta riskistä. Riippumatta siitä, onko Tesillä suoria rahastosijoituksia tai ei, TeSillä tulisi aina olla mahdollisuus tehdä kanssasijoituksia kaikkien tahojen, myös buyout-rahastosijoittajien, kanssa. 4) TeSin tulee kyetä jatkamaan Ilmastorahaston aloittamaa toimintaa digitalisaation ja vihreän siirtymän hankkeiden rahoittamisessa lainarahoituksella. Ilmastorahastolla on ollut merkittävä vaikutus uusien hankkeiden käynnistämissä ja myös jo meneillään olevat hankkeet tarvitsevat skaalaukseen jatkorahoitusta. Lainarahoitus ei karkota mahdollisia ulkomaisia kanssasijoittajia hankkeista yhtä helposti kuin valtiollisen rahoittajan pääomamuotoinen rahoitus. 5) Pankkien rooli kasvavien ja kansainvälistyvien pk-yritysten rahoituksessa on vähentynyt ja tulee edelleen vähenemään mm. lisääntyvän pankkisääntelyn johdosta. TeSin täytyy olla tässä rahoitusmarkkinoiden muutoksessa mahdollistamassa ja kiihdyttämässä yksityisen rahoituksen saamista kasvuyrityksille ja näin tukemassa yritysten kasvua suurempaan keskiluokkaan (Mittelstand) niin etteivät kasvavat yritykset tule myydyksi liian aikaisin ulkomaille. 6) TeSin tulee kyetä rahoittamaan myös tavanomaisia Venture Capital / Venture Debt -rahastoja korkeamman riskin hankkeita, mikäli ne onnistuessaan tuovat Suomeen merkittävää kansantaloudellista hyötyä. Lisätietoja: Mika Uusitalo Rahoitustyöryhmän sihteeri Talous- ja hallintojohtaja [email protected] Matti Mannonen Johtaja, Uudistuva teollisuus [email protected]
      • Tiina ja Antti Herlinin säätiö sr, (TAH-säätiö)
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • TAH-säätiö (Tiina ja Antti Herlinin säätiö) kiittää mahdollisuudesta lausua Tesin sijoitusstrategiatyöryhmän raportista. TAH-säätiö katsoo, että puhdas siirtymä on erittäin keskeinen Suomen ilmastotavoitteiden, elinkeinojen ja teollisuuspolitiikan uudistamisen sekä kasvun ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Hallitusohjelman mukaisesti Tesin tavoitteena onkin uusien teknologioiden ja puhtaan siirtymän luomiin mahdollisuuksiin liittyvien investointien vauhdittaminen. Hallituksen esityksessä (HE 86/2024 vp) todetaan, että tarkoituksena on vauhdittaa vähemmän ympäristöä kuormittavaan ja kestävään elinkeinotoimintaan siirtymiseen liittyviä investointeja Suomessa. TAH-säätiö katsoo, että näiden tavoitteiden on syytä näkyä erittäin vahvasti Tesin sijoitusstrategiassa. Puhtaan siirtymän vaikuttavuussijoittaminen ja rahoituskapeikkojen avaaminen on ratkaisevaa vähähiilisten investointien kasvattamiseksi ja laajamittaisen puhtaan siirtymän investointipotentiaalin toteutumiseksi Suomessa. Tesin on pystyttävä vastaamaan tähän tarpeeseen. Sijoitusstrategiassa on siksi keskeistä varmistaa puhtaan siirtymän rahoitus ja Ilmastorahaston aiemmin kattama tavoite ilmastoinnovaatioiden skaalautumiselle teolliseen mittakaavaan. Sijoitusstrategiatyöryhmän raportin mukaan mukaan taloudellisen tuoton lisäksi tuotto voi olla muuta Suomelle tärkeää lisäarvoa. TAH-säätiö katsoo, että tällaisena lisäarvona on tärkeää nähdä Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen, ilmastokädenjäljen edistäminen ja positiiviset luontovaikutukset. Lisäksi on olennaista huomioida sijoituspäätöksissä merkittävän haitan kielto (ns. DNSH-kriteerit). Näiden tavoitteiden edistäminen on valtion omistajapolitiikan periaatepäätöksen mukaista ja olennaista myös puhtaasti taloudellisesta riskinäkökulmasta. Ilmastonmuutos aiheuttaa merkittäviä taloudellisia riskejä ja on siten olennainen osa minkä tahansa sijoittajan pitkän aikavälin riskienhallintaa ja siten myös sijoitusstrategiaa. Esimerkiksi Euroopassa taloudelliset menetykset ilmastonmuutoksen seurauksena vuonna 2022 olivat jo yli 52 miljardia euroa. Riskien kääntöpuolena ilmastoteknologioiden skaalaamisen rahoittaminen edustaa myös merkittävää tuottopotentiaalia. Ilmastoteknologioiden rahoituksessa on tällä hetkellä useita rahoituskapeikkoja, joista merkittävin on ensimmäisen kaupallisen mittakaavan skaalausvaiheessa (ns. first-of-a-kind-kuolemanlaakso). Tällaiset investoinnit ovat tyypillisesti pääomatarpeiltaan liian suuria VC-rahastoille, mutta toisaalta liian pieniä infra-rahastoille. Tesin on tärkeää pyrkiä paikkaamaan kyseistä rahoituskapeikkoa niin omalla sijoitustoiminnallaan kuin etsimällä erilaisia yhteistyömahdollisuuksia muiden rahoittajien kanssa. Mikäli Tesin uudistusten seurauksena esimerkiksi ilmastoteknologioiden alkuvaiheen rahoitukseen syntyy rahoituskapeikko, on sen paikkaamiseen syytä keskittyä. Puhtaan siirtymän ja Suomen talouskasvun edistämiseksi on Tesin pyrittävä parhaansa mukaan paikkaamaan ilmastoteknologioiden rahoituskapeikkoja, mikä edellyttää riittävää joustavuutta markkinan muuttuessa. Erityistä huomiota on syytä kiinnittää myös ilmastoteknologioiden teolliseen mittakaavaan skaalaamiseen tähtäävien investointien valmisteluvaiheeseen. Valmisteluvaihetta, erityisesti venyessään, ei tyypillisesti voida rahoittaa projekti- tai VC-rahoituksella. Suomen ilmastotavoitteiden saavuttaminen vaatii korkean jalostusasteen teknologioiden skaalaamisen lisäksi myös monien sellaisten ilmastoratkaisuiden ja teknologioiden skaalaamista, joilla ei ole VC-rahoituksen edellyttämää eksponentiaalista kasvupotentiaalia. Tesin on syytä edistää myös tällaisten ratkaisuiden skaalaamista sijoittamalla erilaisten sekarahoitusmallien kautta markkinaehtoista pääomaa. Strategiassa tunnistetaan uudesta, teollisen mittakaavan sijoitustoiminnasta johtuva tarve tietyille avainrekrytoinnelle. Hallitusohjelman mukainen Ilmastorahaston sulauttaminen Tesiin muodostaa tämän lisäksi myös tarpeen varmistaa riittävä ilmastorahoituksen erityisosaaminen. Mikäli ilmastoteknologioita aiemmin rahoittaneita spesialistirahastoja ajetaan alas Tesin rahoituksen painopisteen muuttuessa, on huolehdittava vastaavan osaamisen integroimisesta Tesin sijoituspäätöksiin. Erityisesti ilmastoteknologioiden ensimmäiseen kaupalliseen mittakaavaan skaalaamiseen tehtävien investointien rahoittaminen vaatii erityisosaamista niin projektirahoituksesta kuin ympäristövaikutuksistakin. Tällaisten investointien onnistuessa ne edistävät koko arvoketjun siirtymää ja toimivat verrokkeina myös kansainvälisesti. TAH-säätiö kannustaa Tesiä varmistamaan tarvittava osaaminen ilmastoteknologioiden projektirahoittamiseen. Henna Hakkarainen, toiminnanjohtaja Auli Nikkilä, ilmastorahoituksen asiantuntija
      • Maki Ventures Oy
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Maki Ventures Oy:n lausunto Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategia-työryhmän raportista oheisena liitetiedostona.
      • Aalto-yliopisto
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Aalto-yliopiston lausunto on liitteenä.
      • Finanssiala ry, Mattila Veli-Matti
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Tesin sijoitustoiminnan oltava markkinaehtoista ja markkinapuutteita paikkaavaa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) uuden sijoitustoiminnan strategian mukaan Tesille annetaan aiempaa vahvempi teollisuuspoliittinen rooli, joka keskittyy talouden kasvuun, uudistumiseen ja investointien edistämiseen. Samalla Tesin resursseja vahvistetaan, jotta ne vastaavat uuden roolin asettamia vaatimuksia. Tavoitteena on uudistaa merkittävällä tavalla Tesin sijoitustoimintaa, kaksinkertaistaa kokonaissijoitusvolyymit sekä yli viisinkertaistaa suorien sijoitusten volyymit. Suunnitelman mukaan Tesi tekee vuosina 2025–29 yhteensä 1,8 miljardin euron edestä sijoituksia, minkä odotetaan kanavoivan markkinaan lähes 12 miljardia euroa yksityistä kasvupääomaa. Finanssiala ry:n (FA) mielestä on erittäin tärkeää, että Tesin rahoitustoiminta on markkinaehtoista ja että Tesi ei kilpaile yksityisten sijoittajien kanssa eikä syrjäytä niitä. Tesin toiminnan tulee olla markkinapuutteita ja -kapeikkoja paikkaavaa. Jos näistä periaatteista tingitään, Tesin rooli vinoutuu ja markkinaehtoisesti toimivien sijoittajien saaminen yrityksiin vaikeutuu. On myös yritysten edun mukaista, että niillä on riittävästi markkinaehtoisia omistajia, koska se tuo mukanaan paitsi erilaista osaamista, myös tehokkuus- ja muita vaatimuksia, jotka tukevat yritysten pidemmän aikavälin kehitystä. Jotta Tesin sijoitustoiminta palvelee tehokkaasti sille asetettuja talouskasvu- ja muita tavoitteita, tarvitaan sijoitusrakenteita, jotka houkuttelevat mukaansa riittävästi yksityistä pääomaa. Tämä edellyttää oikealla tavalla rakennettuja kannustimia sekä epäsymmetristä lähestymistapaa yksityisen ja julkisen pääoman riskinoton suhteen. Tesin on sijoittamisen lisäksi kyettävä turvaamaan kasvuun ja kansainvälistymiseen tarvittava osaaminen yrityksissä yhdessä muiden sijoittajien/omistajien kanssa. Tämä edellyttää aktiivista omistajanotetta, johon kuuluu johdon sparraaminen, tukeminen ja tarvittaessa myös haastaminen. Sijoituksilla tulee myös olla yrityksissä selkeät tavoitteet, jotka koskevat mm. kasvun suunniteltua etenemistä sekä sijoituksesta irtautumisen aikataulua. Irtautumisajankohdan tulisi olla riittävän pitkällä tulevaisuudessa, jotta yritys ehtii kasvaa suomalaisessa omistuksessa uuteen kokoluokkaan. Uuden sijoitusstrategian mukaan rahastosijoitusvolyymeistä kohdistetaan jatkossa yli 40 % uusiin kansainvälisen kokoluokan rahastoihin, jotka keskittyvät teollisen mittakaavan hankkeisiin sekä huipputeknologiayhtiöiden rahoittamiseen. Lisäksi suorasijoitustoimintaa laajennetaan mm. Mittelstand-yrityksiin sekä teollisen mittakaavan hankkeisiin kuten energiainfrastruktuuriin. FA:n mielestä suorien sijoitusten voimakkaan kasvattamisen vaihtoehtona tulisi vakavasti harkita suomalaisten rahastotoimijoiden hyödyntämistä. Tämä tukisi markkinaehtoisen rahoituksen kasvua ja kotimaisten pääomamarkkinoiden kehittymistä. Samalla pienenisi riski siitä, että rahoituksen kohdentumiseen sekoittuu poliittisia intressejä. Jos julkinen toimija kuten Tesi rahoittaa yrityksiä, joita yksityiset sijoittajat eivät ole pitäneet rahoituskelpoisina, vaarana on, että yritysten väliset kilpailuolosuhteet vääristyvät ja talouden resurssit allokoituvat tavalla, joka ei suosi parhaimpia yrityksiä. Tällä olisi kielteisiä vaikutuksia koko kansantalouden tasolla. FA näkee tärkeänä, että Tesi toiminnallaan tehostaa suomalaista pääomasijoittamisen yhteistyöverkostoa, johon kuuluu niin pääomasijoittajia, pankkeja, vakuutusyhtiöitä kuin julkisyhteisötoimijoita. Paitsi että tällä tavoin voidaan kehittää kotimaista pääomasijoittamismarkkinaa ja tukea yritysten pääomansaantia, se myös vahvistaa kotimaisia arvoketjuja ja edistää erilaisten yritystoiminnan osaamiskeskittymien syntymistä Suomeen. Tulisi myös miettiä, voisiko Tesillä olla jonkinlainen rooli EU-tason instrumenttien käytön koordinoinnissa kansainvälistyvien yritysten tukemiseksi. FA pitää perusteltuna sitä, että listaamattomiin yrityksiin kohdistuva valtion sijoitustoiminta keskitetään Tesiin. Useamman toimijan kautta tapahtuva sijoittaminen hukkaa resursseja ja tekee kokonaisuudesta vaikeammin hallittavan.
      • Business Finland Venture Capital Oy, Serenius Petri
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Business Finland Venture Capital Oy (BFVC) kiittää mahdollisuudesta lausua työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyyntöön koskien Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategiatyöryhmän raporttia. BFVC:n sijoitustoiminta on kohdistunut alkavan vaiheen pääomasijoitusrahastoihin, joiden sijoitustoiminnan painopiste on suomalaisissa siemen- ja käynnistysvaiheen yrityksissä. Tämä lausunto kohdistuu Tesin sijoitusstrategian rahastosijoitustoiminnan linjauksiin vuosille 2025–2029. Tesin tulevan rahastosijoitustoiminnan tavoitteena tulisi olla oman pääoman ehtoisen rahoituksen monipuolinen tarjonta suomalaisille yrityksille näiden eri kehitysvaiheissa. Liittyen Tesin strategiaryhmän raportin linjauksiin, BFVC:n näkemyksenä on, että - Tesin rahastosijoitusten kohdistumisessa tulisi olla joustavuutta ja mahdollisuus sijoittaa laadukkaisiin rahastohakkeisiin niiden strategiasta ja kokoluokasta riippumatta - julkista ankkurisijoittajaa tarvitaan useammassa kuin vain kahdessa ensimmäisessä rahastosukupolvessa Kansantalouden positiivisen kehityksen ja elinkeinoelämän uudistumisen näkökulmasta tarkasteltuna julkisten sijoitusten kohdistuminen yksityisten hallinnointiyhtiöiden hallinnoimiin rahastoihin on monella tavalla vaikuttavaa. Vaikuttavuutta lisäävät mm. hallinnointiyhtiön mahdollisuus kerätä merkittäviä määriä varoja rahastoon yksityisiltä sijoittajilta julkisen ankkurisijoituksen vauhdittamana, sijoitustoiminnan tuottohakuisuus ja se, että hallinnointiyhtiön palkitseminen on riippuvainen sijoitustoiminnan tuotosta. Lisäksi hallinnointiyhtiö edistää osaamisellaan kohdeyhtiöiden liiketoiminnan kasvua. BFVC:n näkemyksen mukaan Tesin sijoitusstrategiassa rahastosijoittamisen volyymeja tulisi kasvattaa tulevina vuosina ja siten mahdollistaa entistä vaikuttavampi välillinen sijoitustoiminta suomalaisiin yrityksiin. Seuraavassa BFVC:n näkemyksiä Tesin sijoitusstrategian rahastosijoitustoimintaa koskeviin linjauksiin. ”Tesi siirtyy rahastosijoittamisessa uuteen aikakauteen, jossa skaalautuvan vaikuttavuuden rahastosijoituksia kohdistetaan niihin rahastoihin, joilla on kyky kasvaa kokonaan uuteen kansainvälisen tason kokoluokkaan.” BFVC:n näkemyksen mukaan on hyvä, että Suomessa on pääomasijoitusrahastojen hallinnointiyhtiöitä, joiden hallinnointiliiketoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen tavoitteet ovat korkealla rahaston koko huomioiden. Pääomasijoitusrahaston hallinnointiliiketoiminnan kehitys on pitkäjänteistä. Hallinnointiyhtiöt ansaitsevat sijoittajien ja sijoituskohteiden luottamuksen vuosien pitkäjänteisellä työllä. BFVC:n sijoituskokemukseen perustuen Tesin tulevan rahastosijoitustoiminnan kohdistumisella tulisi olla pidemmän aikavälin tavoite. BFVC:n kokemukseen perustuva pääsääntö on, että suurempi rahaston koko tarvitsee hankevirtaa laajemmalta maantieteelliseltä alueelta. Tämä voi johtaa kehitykseen, jossa suuremmat suomalaiset rahastot sijoittavat aiempaa vähempään määrään suomalaisia yrityksiä. Nämä rahastot voivat kuitenkin tehdä suuremman sijoituksen yhteen suomalaiseen yritykseen ja tukea siten sen kasvua pidemmällä aikajänteellä. Huomioitavaa on myös, että suomalainen venture- ja kasvuvaiheen markkina tarvitsee pääomasijoitusrahastoja, joiden pääasiallinen markkina on Suomessa. BFVC:n näkemyksen mukaan Tesin rahastosijoitusten perusteena tulisi tulevaisuudessa olla myös rahaston kädenjälki suomalaisten innovatiivisten yritysten kasvun rahoittamisessa. Rahastojen merkittävä kokoluokan kasvu vaatii todennäköisesti myös ulkomaisten sijoittajien aiempaa suurempaa osallistumista rahastoihin sijoittajina. BFVC:n kokemuksen mukaan kansainvälisten sijoittajien kiinnostuksen kohteena ovat erityisesti laajemmalla maantieteellisellä alueella merkittäviksi sijoittajiksi kehittyneiden hallinnointiyhtiöiden rahastot. Rahaston hallinnointiyhtiöltä tähän asemaan pääseminen vaatii pitkäjänteistä kehitystä ja vertailukelpoisia tuottoja vähintään 3 - 4 rahastosukupolven verran, mikä tarkoittaa yli 10 vuoden aikajännettä. Tämä huomioiden rahastosijoituksien painopisteen muuttaminen suurempiin rahastoihin tulisi olla vähintään keskipitkän aikavälin tavoite. ”Uusiin rahastoihin sijoitetaan pääsääntöisesti enintään kahden varainkeruukierroksen ajan.” BFVC:n näkemyksen mukaan julkista ankkurisijoittajaa tarvitaan venture capital -rahastoihin ainakin 3 - 4 ensimmäisen rahastosukupolven ajan. BFVC:n ja Tesin toimesta Suomeen on tullut merkittävä määrä rahastoja, jotka sijoittavat alkavan vaiheen yrityksiin. Tämän sijoitustoiminnan ansiosta venture capital -rahastojen sijoitukset siemenvaiheen yrityksiin ovat noin kymmenkertaistuneet viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tesin tulee sijoitustoiminnallaan ylläpitää ja edelleen kehittää saavutettua markkinamuutosta sijoituksilla alkavan vaiheen rahastoihin. BFVC:n näkemyksen mukaan Suomessa ei ole yksityistä tahoa, joka voisi toimia rahaston ankkurisijoittajana tehden tarpeeksi suuren sijoituksen ja käyttämällä henkilöresursseja sijoituksen huolelliseen valmisteluun. Moni yksityinen sijoittaja luottaa julkisen ankkurisijoittajan tekemään laajaan ja laadukkaaseen taustaselvitystyöhön omaa sijoitustaan pohtiessaan. Suomessa ei ole juurikaan esimerkkejä pääomasijoitusrahastoista, jotka olisivat kyenneet keräämään kolmannen sukupolven rahaston ilman julkista ankkurisijoittajaa. Venture capital -rahastoissa ankkurisijoittajat ovat yleensä rahaston hallinnointiyhtiön kotimaasta. BFVC:n näkemyksen mukaan tämän linjauksen toteutuminen heikentää suomalaisten venture capital -rahastojen toimintamahdollisuuksia merkittävästi Suomessa ja voi vähentää pääoman tarjontaa suomalaisille startup- ja kasvuyrityksille. Linjaus voi johtaa myös korkeaan vaihtuvuuteen rahaston hallinnoijissa, joka todennäköisesti hidastaa kotimaisen pääomasijoitusmarkkinan ja hallinnointiyhtiöiden kehittymistä, jossa kehityssyklit ovat pitkiä. Tämä linjaus voi myös tyrehdyttää uusien rahaston hallinnoinnista kiinnostuneiden tiimien tulon markkinaan. Uuden hallinnointiyhtiön perustaminen ja ensimmäisen rahaston kerääminen vie aikaa noin kaksi vuotta. Ilman mahdollista pitkäaikaisen ankkurisijoittajan tukea kynnys aloittaa rahaston hallinnointiliiketoiminta voi muodostua liian suureksi. ”Rahastosijoitukset keskittyvät kotimaisen rahoituksen tarjonnan markkinakapeikkoihin” BFVC:n näkemyksen mukaan yksi rahoituksen tarjonnan markkinakapeikoista Suomessa on sijoitukset alkaviin yrityksiin. Tesin rahastosijoitustoiminnan kohdistuminen tähän kehitysvaiheeseen sijoittaviin rahastoihin tulisi olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. BFVC:n näkemyksen mukaan rahastosijoitusten kohdentumista tulee ajatella kokonaisuutena ja oman pääoman ehtoista riskirahoitusta tulisi olla saatavilla laajasti erilaisille yrityksille. Tämä mahdollistaa sen, että useat yritykset erilaisilla innovaatioilla voivat saada pääomia kansainväliseen kasvuun ja siten edistää kansantalouden positiivista kehitystä. BFVC:n näkemyksen mukaan suomalaista pääomasijoitusmarkkinaa tulee kehittää huomioiden markkinoilla toimivat erilaiset sijoittajaryhmät. BFVC on tehnyt pitkäjänteisesti yhteissijoituksia suomalaisten bisnesenkeleiden kanssa ja Tesin tulee sijoitustoiminnassaan huomioida myös tämä suomalaisille startupeille merkittävä ja tärkeä sijoittajaryhmä. Tästä hyvänä esimerkkinä on vuodenvaihteessa 2023–2024 aloittanut Kanssasijoitusrahasto, joka tekee yhteissijoituksia bisnesenkelisyndikaattien kanssa. BFVC:n näkemyksen mukaan tämän tyyppisiä tai vastaavia julkisten ja yksityisten sijoittajien yhteisiä uusia toimintamalleja tulisi kehittää ja näiden tulisi olla Tesin mahdollisia sijoituskohteita tulevina vuosina.
      • Pörssisäätiö
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Pörssisääätiö kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (jäljempänä ”Tesi”) uudistettavasta sijoitusstrategiasta. Keskeiset huomiot: - Tesin tavoitteen tulee olla kotimaisen pääomamarkkinan kasvukapeikkojen täydentäminen ja pääomamarkkinan kehittäminen; - Suomen tulee siirtyä asteittain valtiokapitalismista kansankapitalismiin. Tämä tarkoittaa sitä, että Tesin tulee pitkällä aikavälillä pyrkiä tekemään itsensä tarpeettomaksi; - Tesille asetettu tavoite edistää kotimaista omistajuutta pyrkimällä lisäämään myös yksityistä kotimaista omistajuutta on tärkeä; - Pörssilistautuminen (ml. pk-yritysten kasvumarkkinalle, eli Suomessa First North -markkinalle hakeutuminen) tulisi selvittää aina sijoituksista irtautumisen vaihtoehtona laajapohjaisen kotimaisen omistajuuden jatkuvuuden varmistamiseksi; ja - Siirtymä uuteen strategiaan tulee tehdä markkinatilanne ja -vaikutukset huomioiden. Tesin pitkäaikaisia hyviä toimintakäytäntöjä tulee jatkaa. Poliittisen päättäjän tulisi asettaa organisaation omistajana sille tavoite, mutta jättää tarkempi strategia ja yksityiskohtaiset keinot organisaation päätettäviksi Tesin rooli pääomamarkkinan täydentäjänä ja kehittäjänä Pörssisäätiö pitää hyvänä sitä, että Tesin rooli on ajassa muuttuva. Tesin tavoitteen tulee olla kotimaisen pääomamarkkinan täydentäminen ja kehittäminen. On luonnollista, että rahoituskapeikot ovat eri aikakausina eri kohdassa. Muutokset tulee tehdä portaittain niin, ettei niistä aiheudu pääomamarkkinalle haittaa. Suomen tulee pyrkiä systemaattisesti siirtymään valtiokapitalimista kansankapitalismiin. Siksi valtio-omisteisten toimijoiden tehtävänä tulisi markkinaa kehittämällä olla pyrkimys tehdä itsensä lopulta tarpeettomaksi. Tesin lisäpääomituksen tulee pyrkiä pääomamarkkinan kehittämiseen, ei valtio-omistuksen vahvistamiseen. Tesin sijoitustoiminnan yleisperiaatteet Pörssisäätiö pitää Tesin sijoitustoiminnan yleisperiaatteita lähtökohtaisesti hyvinä. Erityisen tärkeää on markkinaehtoisen toiminnan korostaminen ja kanssasijoittamisen jatkaminen. Pidämme kotimaisen omistajuuden edistämistä tärkeänä tavoitteena ja raportissa lausuttu pyrkimys yksityisen omistajuuden lisäämiseen on keskeinen. Pörssisäätiö toivoo, että Tesin sijoitustoiminnan yleisperiaatteisiin lisättäisiin selvemmin näkyviin pyrkimys kotimaisen omistajuuden jatkumiseen myös Tesin irtautuessa. Pörssilistautuminen tai listautuminen pk-yritysten kasvumarkkinalle tulisi pyrkiä selvittämään sijoituksista irtautumisvaihtoehtona, koska se mahdollistaa laajapohjaisen kotimaisen omistajuuden jatkumisen. Listautumisten edistäminen on keskeinen osa kotimaisen pääomamarkkinan kehittämistä ja tämän tulisi olla myös avoimesti lausuttuna Tesin tavoitteena. Siirtymä uuteen strategiaan Omistajan tulee asettaa Tesille tavoite, mutta tavoitteeseen pääsemiseksi vaadittavia toimia ei tulisi kirjata liian yksityiskohtaisesti, jotta organisaatio pystyy toimimaan ketterästi markkinatilanteiden ja sijoitusmahdollisuuksien muuttuessa. Tesin hallituksen tulisi valmistella organisaation strategia ja johdon tulisi päättää tarkemmista keinoista. Valtion tulee näyttää esimerkkiä myös hyvien governance-käytäntöjen noudattajana, johon kuuluu osakeyhtiön toimielimien välisen toimivallanjaon huomioiminen. Tesi on osakeyhtiö, jolla on hallitus ja johto. Talouspoliittinen rooli ei saa tarkoittaa sitä, että sijoituspäätökset tehtäisiin poliittisesti, vaan Tesin tulee noudattaa omia sijoituskriteereitään. Suhtaudumme varauksella siihen, että Tesi toimisi lead-sijoittajana. Tämän tulisi toteutua vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa. Tesillä on hyvä historia markkinaehtoisena kanssasijoittajana, jota kannattaa jatkaa. Tesin roolia ei pidä tämän suhteen muuttaa.
      • VNT Management Oy, Saaranen Jarmo
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Lausunto on oheisessa tiedostossa.
      • FiBAN – Finnish Business Angels Network ry
        Päivitetty:
        14.10.2024
        • Finnish Business Angels Network ry puoltaa Tesin sijoitusvolyymin kasvattamista - valtion sijoitustoiminnan tulee elää ajassa, mutta toiminnan pitää olla pitkäjänteistä, kestävää, markkinaa kehittävää ja oikea-aikaista. Tesin ja BFVC:n rooli aikaisen vaiheen venture-rahastojen sijoittajana on ollut tärkeä Suomen startup-ekosysteemin kehittymisessä. On huomioitava, että toimivat startup- ja kasvuyhtiöiden rahoituskanavat ovat elinehto myös tulevaisuudessa Tesin strategiassa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää, että Tesi jatkaa sijoittamista myös alkuvaiheen rahastoihin. Jos näin ei tehdä, on vaikutus alkuvaiheen startup-rahoituskenttään negatiivinen. Raportissa esitetään BFVC:n epäsymmetristen sijoitusten lopettamista. Alueelliset rahastot ovat alueelliselle varhaisen vaiheen sijoitustoiminnalle tärkeitä. Nämä rahastot ovat pienikokoisia, eivätkä sen vuoksi ole ilman epäsymmetristä voitonjakoa kiinnostavia ammattitaitoisille rahastonhoitajille. Epäsymmetristä sijoitustoimintaa tulisi jatkaa alueellisten sijoitusrahastojen toiminnan varmistamiseksi. FiBANin jäsenet tekevät jatkuvasti kanssasijoituksia yhdessä varhaiseen vaiheeseen sijoittavien rahastojen kanssa. Tällöin on syytä huomioida, että jos kansainvälisen kokoluokan rahastoja nostavat toimijat siirtyvät pois aiemman vaiheen startupien sijoituksista, on sillä negatiivinen vaikutus aloittavien yritysten rahoitukseen. Suomeen tarvitaan isompia rahastoja ja Tesin rooli niiden synnyttämisessä voi olla tärkeä, mutta isojen ja vakiintuneiden rahastojen tulisi kyetä hakemaan rahoitusta myös kansainvälisiltä markkinoilta. Mikäli isoja rahastoja ei synny, niin Tesin rahoitus tulee suunnata muihin rahastoihin. Valtion roolin tulisi olla vähäinen valittaessa ns. voittavia toimialoja pois lukien sijoitukset valikoituihin kaksoiskäyttö- ja puolustusalan tai muihin yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tai huoltovarmuuden kannalta oleellisiin yhtiöihin. Tesin rooli pitkäjänteisenä rahastosijoittajana on tärkeä erityisesti uusille rahastoille. On myös tärkeää, että Tesi sijoittaa markkinatarpeeseen. Tesin rooli sijoituskierroksen johtajana on kyseenalainen. Ei saa myöskään syntyä tilannetta, jossa Tesi määrittää rahoituskierroksen hinnan. Tesin suorat sijoitukset eivät saa muodostua markkinoiden häiriötekijäksi tai kilpailla yksityisen rahan kanssa, vaan Tesin toiminnan tulee tukea markkinaehtoista rahoitusta.
      • Vihriälä Vesa, Vieraileva tutkija, Helsingin yliopisto
        Päivitetty:
        13.10.2024
        • Lausunto Tesin strategialuonnoksesta Tesin ehdotettu strategia perustuu oikeaan ja tärkeään havaintoon siitä, että Suomen talouden kasvun vahvistuminen edellyttää tuotantorakeen uudistumista ja investointeja ja että tämän mahdollistamiseksi riskipääomarahoituksen tarjonnan on lisäännyttävä merkittävästi. Tesillä on tällaisen panostuksen lisäämisessä potentiaalisesti ratkaisevan tärkeä rooli. Tesin onnistuminen tehtävässään edellyttää yhtäältä sen käytettävissä olevien resurssien lisäämistä ja toisaalta näiden tehokasta käyttöä. Hallituksen päätös Tesin rahoitusresurssien lisäämisestä 300 miljoonalla eurolla on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Päätetty lisäys tuskin yksistään kuitenkaan riittää. Olisi hyvät perusteet esimerkiksi kaksinkertaistaa tämä voimavaran lisäys. Tällainen panostus voidaan hyvin rahoittaa myymällä pieni osuus pörssiyhtiöiden osakkeista. Muutos merkitsisi valtion sijoitusten painopisteen siirtämistä hieman enemmän suuren riskin, mutta merkittävän yhteiskunnallisen tuoton kohteisiin kokonaisportfoliossa. Muutoksella ei ole mitään vaikutusta julkisen talouden alijäämään tai velkaan, toisin kuin esimerkiksi T&K-tuissa tai infrastruktuuri-investoinneissa tapahtuu. Kyse on finanssisijoitusten rakenteesta. Voimavarojen kohdentamisen kannalta keskeinen idea strategiassa on lisätä voimakkaasti suoria sijoituksia strategisiksi eri tavoin katsottuihin yrityksiin samalla kun rahastosijoitukset kasvavat vain hieman. Jälkimmäisten osuus supistuu siten merkittävästi. Tämä täytyy perustua arvioon, että Tesin on mahdollista identifioida strategisesti tärkeitä toimialoja ja niillä hyvät menetysmahdollisuudet omaavia yrityksiä. Tämä on varmaankin johonkin mittaan mahdollista, mutta kuten strategian riskejä arvioivassa kohdassa todetaan, myös altis virheille. Historiallinen kokemus viranomaisten toteuttamasta ”voittajien valinnasta” ei ole erityisen hyvä. Strategiassa esitetään arvio, että Tesin 1,8 miljardin euron sijoitukset vuosina 2025-2029 johtaisivat 12 miljardin yksityisten riskipääomasijoitusten toteutumiseen. Tätä arviota yksityisen rahoituksen vivuttamisesta ei kuitenkaan perustella millään omaan historiaan tai muiden maiden kokemuksiin perustuvalla aineistolla. Herääkin kysymys, miten tällaiseen vivuttamiseen on mahdollista päästä, etenkin suoria sijoituksia painottavalla lähestymistavalla. Voisi ajatella, että sijoittaminen rahastoihin ja etenkin jo toteutettujen kaltaisiin kasvurahastojen rahastoihin tuottaisi paremmat mahdollisuudet yksityisen pääoman vivuttamiseen. Näissä rahastoissa valtio osallistuu riskien jakamiseen (ehkä jopa epäsymmetrisesti). Suomen suurimmat institutionaaliset sijoittajat työeläkerahastot ovat sijoittaneet varsin vähän varoja kotimaisiin listaamattomiin yhtiöiden joko suoraan tai rahastojen kautta. Yksi ilmeinen ongelma on, että sijoittaminen rahastoihin ja etenkin yksittäisiin yrityksiin vaatii paljon arviointia ja monitorointia, mikä istuu huonosti työeläkesijoittajille, joiden tarve on sijoittaa suuria summia tuottavasti ja turvallisesti. Rahastojen rahastot ovat tässä suhteessa houkuttelevampi vaihtoehto ja pääosa työeläkerahastoista onkin ollut mukana kaikissa Tesin kasvurahastojen rahastoissa. Rahastojen rahastojen toinen etu on, että yksityinen sijoittajaintressi vaikuttaa rahastoihin ja edelleen yrityksiin tehtävien sijoitusten valintaan voimakkaasti. Tämän voisi olettaa vähentävän riskiä epätarkoituksenmukaisista valinnoista eri sijoituskierroksilla. Nähdäkseni olisikin parempi, että strategiassa lähdettäisiin tasapainoisemmasta kohdennuksesta siten, että pääosa lisävoimavaroista kohdennettaisiin rahastoihin tai rahastojen rahastoihin ja suorien sijoitusten osuus kokonaissijoitusten kasvusta jäisi pienemmäksi. Rahastosijoitusten sisällä painopisteen siirtäminen strategialuonnoksen mukaisesti myöhemmän vaiheen kooltaan suurempiin rahastoihin on sen sijaan perusteltu linjaus. Pullonkaulahan on juuri kasvuvaiheessa, ei niinkään alkuvaiheen pääomarahoituksessa, jonka mittakaava on talouden kokoon suhteutettuna Ruotsin luokkaa.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kukkonen Paavali
        Päivitetty:
        13.10.2024
        • ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK Lausunto Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategiatyöryhmän raportista Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä mahdollisuudesta tulla kuulluksi koskien Suomen Teollisuussijoitus Oy:n sijoitusstrategiatyöryhmän raporttia. EK on suhtautunut myönteisesti hallituksen esitykseen nykyisten Business Finland Venture Capital Oy:n, Ilmastorahasto Oy:n sekä Oppiva Invest Oy:n toiminnan järjestämiseksi Suomen Teollisuussijoitus Oy:n yhteyteen ja ns. Tesi-konsernin muodostamiseksi. Tavoitteet valtion pääomasijoitus- ja yritysrahoituksen järjestämisestä tehokkaammin ja kyvykkyyksien vahvistaminen entistä vaikuttavamman toiminnan mahdollistamiseksi ovat näkemyksemme mukaan oikeita. EK oli yksi kuultavista kyseistä lakiesitystä käsittelevässä eduskunnan talousvaliokunnan kokouksessa 2.10.2024, jossa hallituksen esitys sai laajaa tukea kuultavilta. Kuten monissa muissakin asiantuntijakannanotoissa, EK toi kuitenkin esille sen, että lakiesitys on luonteeltaan puitelaki ja tarkempi uuden konsernin omistajaohjaus tapahtuu valtioneuvoston ja ministeriön ohjeistuksella. Myös siksi lausuntokierros strategiasta on perusteltua. Lisäksi EK toi talousvaliokunnan kokouksessa yleisenä kantanaan esille sen, että on tarve varmistaa uuden Tesi-konsernin mahdollisuus jatkaa uuteen konserniin siirtyvien BusinessFinland Venture Capital Oy:n ja Ilmastorahasto Oy:n sekä Tesin aikaisempaa rahasto- ja suorien sijoitusten liiketoimintaa riittävillä resursseilla sekä hyödyntää tarkoituksenmukaisella tavalla myös lainainstrumentteja välttäen kuitenkin päällekkäisyydet Finnveran kanssa. Olemme myös jo aikaisemmin kiittäneet hallitusta siitä, että osana tavoitetta kääntää maan taloutta kasvuun Tesin suorien sijoitusten kapasiteettia on päätetty lisätä. Samoin on perusteltua todeta tarve saada käyttöön investointeja koskeva verokannuste. Kaikkien näiden eri välineiden tehtävänä on katalysoida yksityisiä investointeja ja pääomaa sekä mahdollistaa yritysten kasvua rahoituksen keinoin. Erityishuomiota sijoitusstrategian jatkovalmistelussa on kiinnitettävä mm. Mittelstand-tavoitteen ja pk-yritysten kasvun johdonmukaiseen edistämiseen (luopuminen linjauksesta buyout-rahastoista vetäytymisestä, suorissa sijoituksissa huomiota markkinapuutteen täyttämiseen pk-kasvuyrityskentässä), innovaatioiden vauhdittamiseen (tasapainottaen TKI-politiikkaan syntynyttä epätasapainoa) sekä etenemiseen painopisteen muutoksissa hallitusti (ilman pääomasijoitusmarkkinoihin liittyviä kielteisiä vaikutuksia, suorien sijoitusten lisääminen todellisten tarpeiden pohjalta). Yksityiskohtaisemmat huomiot: • Omistajaohjauksen ja Tesi-konsernin päättävien elinten on varmistettava se, että uuden konsernin rahoitusresurssit kohdistetaan suurimpaan markkinatarpeeseen eikä rahoitus syrjäytä, vaan katalysoi yksityistä pääomaa. • Tesin käytössä olevien instrumenttien on oltava monipuolisia (suora sijoitukset, rahastot, lainat). Toiminnan keskiössä on oltava kasvun ja rahoituksen tehokas katalysointi tavalla, joka tukee yksityisen pääomasijoitusmarkkinan myönteistä kehittymistä. Tesin suoria sijoituksia ollaan perustellusti kasvattamassa. Yksiselitteistä jakosuhdetta rahastojen ja suorien sijoitusten välillä ei ole tarkoituksenmukaista asettaa, mutta Tesin pitkäaikainen tehtävä suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan kehittämisessä rahastosijoituksin on syytä edelleen säilyttää riittävän vahvana mahdollistaen pääomasijoitusmarkkinan kehittämisen. Myös lainojen hyödyntäminen on perusteltua silloin, kun tämä täydentää tarkoituksenmukaisella tavalla muiden toimijoiden tarjontaa. • Mahdollisuus kasvattaa yksittäisten suorien sijoitusten kokoa on kannatettavaa erityisesti mittavan kokoluokan hyvin pääomavaltaisissa investointi- ja kasvuyrityshankkeissa, mutta samalla on syytä huomioida sen vaikutus riskikeskittymien muodostumiseen uudessa konsernissa. Tätä taustaa vasten on ymmärrettävää jatkaa aikaisempaa valtioneuvostonasetustasoista ohjausta, jolla huomattavan suuret yksittäiset sijoitukset saavat myös valtioneuvoston päätöksenteon tuen. • On tärkeää mitata systemaattisesti Tesi-konsernin rahoituksen yksityisen pääoman ja EU-rahoituksen katalysointia ja huomioida tämä mm. konsernin palkitsemisjärjestelmissä. Ensimainitun kohdalla on syytä huomata se, että rahastojen kautta sijoittaminen parantaa todennäköisemmin julkisen rahan vivuttamiskerrointa kuin suorissa sijoituksissa. Jälkimmäisen kohdalla korostuu Tesi-konsernin kyky syventää yhteistyötä Euroopan investointirahaston ja -pankin kanssa. Myös tässä roolin tulee olla selkeä suhteessa Finnveraan, jolta odotetaan myös aiempaa voimakkaampaa aktiivisuutta EU-rahoituksen hyödyntämisessä. Kokonaisuudessaan EU-rahoituksen koordinaatiota ja tavoitteellisuutta on vahvistettava niin TEM-konsernissa kuin valtioneuvostossa yleisemmin. • Tesi-konsernin toimialaneutraaliutta on tärkeää vaalia huolimatta sille asetettavasta teollisuuspoliittisesta tehtävästä. Tesi-konsernin tulee kyetä vauhdittamaan elinkeinoja laaja-alaisesti. Erityistä huomiota on kiinnitettävä horisontaalisesti esimerkiksi vihreän siirtymän vauhdittamiseen, uuden teknologian mm. tekoälyn hyödyntämiseen, elinkeinorakennettava vahvistavaan Mittelstand-kasvuun, palveluviennin vahvistamiseen sekä investointeihin myös aineettoman pääomakannan vahvistumiseksi. Teollisuudessa merkittäviä mahdollisuuksia on vihreän siirtymän rinnalla mm. puolustusteollisuudessa ja kaksikäyttötuotteissa sekä terveys- ja lääketeknologiassa. Myönteisten yritysvetoiseen T&K:hon suuntautuvien lisäpanostusten rinnalla on kiinnitettävä huomiota niiden tulosten muuntamiseen innovaatioiksi. Nyt innovaatioihin ja kaupallistamiseen suuntautuvien panostusten määrä on lisätarpeiden sijaan leikkautumassa ja jäämässä näin merkittävästi jälkeen T&K:sta, vaikka juuri tämä osa-alue on ollut Suomen perinteisiä heikkouksia. Tesin tulee omassa toiminnassaan huomioida innovaatioiden vauhdittaminen kaikilla niillä keinoilla, jotka sille ovat mahdollisia. • Tesin rahastosijoituksissa on kannatettavaa pyrkiä suurentamaan kotimaisten rahaston kokoa kohti kansainvälisesti merkittävämpää kokoluokkaa. Tälle perustellulle tavoitteelle on ristiriitaista se, jos Tesin ohjaus ei mahdollista useampia rahastoja hallinnoiville hallinnointiyhtiöille Tesin mukanaoloa uusissa rahastosukupolvissa. Markkinakäytäntö usein myös edellyttää aikaisempien ns. ankkurisijoittajien mukanaoloa uusissa rahastovuosikerroissa, jotta uusia sijoittajia saadaan niihin mukaan. Strategialuonnosta paremmin sopisi siksi järjestely, jolla Tesin osuus kooltaan suuremmissa ja toistuvissa rahastovuosikerroissa pienenisi eikä kategorisesti kokonaan lakkaisi. • Yhteiskunnallisessa talouskeskustelussa ns. Mittelstand-yritysten määrän ja koon kasvattaminen on saanut laajaa tukea ja tavoitteesta on vahva linjaus myös hallitusohjelmassa. Tavoitteena on vahvistaa pk-yritysten kasvua, kasvattaa Suomen verrokkimaita kapeampaa keskisuurta yrityskokoluokkaa sekä lisätä näin talouden resilienssiä. Omissa tavoitteissaan myös EK on painottanut samaa tarvetta. Tälle tavoitteelle on ristiriitaista se, jos nimenomaan näitä yhtiöitä kehittäville buyout-rahastoille ei enää olisi mahdollista saada Tesiä mukaan sijoittajaksi. Tällä olisi myös Suomen talouskasvutavoitteille kielteinen vaikutus kasvuyritysrahoituksen vähentyessä. Linjaus buyout-rahastoista vetäytymisestä on muutettava. • Yleensä sijoittaminen kaikkein varhaisimman vaiheen yrityksiin on sijoitusriskeiltään kaikkein suurinta. Samoin instituutiosijoittajien joukossa on sijoittajia, jotka eivät sijoita uusien hallinnointitiimien rahastoihin. Siksi markkinoilletulo uusille ja varhaisimpaan vaiheeseen keskittyville rahastoille on vaikeaa, vaikka koko suomalaisen pääomasijoitusmarkkinan pitkän tähtäyksen kehittymiselle ja uudistumiselle olisi tärkeää saada myös uusia hallinnoijia antamaan näyttöjä. Toisaalta kasvavat TKI-panostukset todennäköisesti – ja toivottavasti – vaikuttavat myönteisesti korkeakoululähtöisten innovaatioiden kaupallistamistarpeeseen, mihin tarvitaan kaupallisia sijoittajia kehittämään innovaatioista liiketoimintaa. BusinessFinland Venture Capital Oy:llä on ollut mahdollisuus käyttää harkitusti epäsymmetriaa valtiontukisääntöjen puitteissa rahastosijoituksissa ja tätä tulee kyetä jatkamaan toisin kuin strategialuonnoksessa esitetään. • Tesin rahastosijoitustoiminnan uudistumisessa on otettava huomioon yrityskauppojen ja sukupolvenvaihdosten oman pääoman tarve ja kohdistetaan niihin palveluita. • Rahastosijoitustoiminnassa tapahtuvat mahdolliset muutokset on toteutettava tavalla (mm. riittävällä aikavälillä), jotka aiheuttavat mahdollisimman vähän häiriöitä pääomasijoitusmarkkinoille. Niiltä osin kuin toiminta on mahdollisesti vetäytyvää, on tämä erityisen tärkeää. Myös suorien sijoitusten lisäämisessä on edettävä hallitusti ja vain todellisten tarpeiden pohjalta toimien (sijoitusten lisääminen itsessään ei saa ohjata toimintaa merkittävästä lisäpääomituksesta huolimatta). • Teollisuussijoitus Oy:n tuottotavoite tulee asettaa tasolle, joka mahdollistaa elinkeinopoliittisessa roolissa onnistumisen. Toimintaa tulee arvioida ensisijaisesti tästä näkökulmasta. ”Teollisuustuki Oy:n” tuotto-odotus on määritelty sen rooliin kuuluvalla tavalla oikein todeten, ettei yhtiö tavoittele toiminnallaan voittoa. • Peräänkuulutamme valtion erityistehtäväyhtiöiden omistajaohjauksen selkää keskittämistä tavalla, jolla yhtiöiden eri toiminnot ja instrumentit saadaan mahdollisimman kattavasti hyödyntämään elinkeinoelämän kannattavaa kasvua aikana, jolloin vanhoja ajatus- ja toimintamalleja haastavat geopolitiikka, protektionismi, eurooppalainen voimakas sääntely ja jopa erilaiset sodankäynnin muodot. Julkisen vallan edustajien ja elinkeinoelämän hyvä yhteispeli on keino kääntää talouslukuja taas ylöspäin. Helsingissä 11. lokakuuta 2024 Petri Vuorio johtaja Paavali Kukkonen johtava asiantuntija
      • CapMan, Kåll Pia
        Päivitetty:
        12.10.2024
        • CapManin lausunto löytyy oheisesta liitteestä.
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
        Päivitetty:
        11.10.2024
        • SAK kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu Tesin sijoitusstrategian päivittämistä koskevasta raportista seuraavaa. Pidämme hyvin yllättävänä ja riskialttiina raportin pääehdotusta, että Tesin toiminta keskittyisi hyvin voimakkaasti suoriin sijoituksiin. Raportin mukaan suorien sijoitusten volyymin olisi tarkoitus lähes viisinkertaistua eli kasvaa noin 442 % suhteessa nykyiseen sijoitusten allokaatioon. Tämä nähdään myös raportissa kasvattavan Tesin toiminnan riskitasoja huomattavasti. Suorat sijoitukset ovat riski myös Tesin likviditeetille, mikä voisi muodostua vastasyklisen rahoituksen tarjonnalle ongelmaksi. SAK suhtautuu hyvin varauksellisesti näin voimakkaaseen suorien sijoitusten osuuden kasvattamiseen. Tesin rahoituksen on tarkoitus toimia yksityisiä markkinoita täydentävänä. Vaikka suorilla sijoituksilla voi paikoin olla markkinakapeikkoja paikkaava rooli, pidämme rahastosijoituksia markkinaneutraliteetin kannalta huomattavasti turvallisempana järjestelynä. Vaikka Tesin suorien sijoitusten markkinaehtoisuutta voisikin arvioida suhteessa pienemmillä osuuksilla sijoittaviin yksityisiin sijoituksiin, voivat suorat sijoitukset vaikuttaa yritysten välisiin kilpailutilanteisiin. Esimerkiksi markkinatilanteissa, joissa on vaihtoehtoisia teknologioita, Tesi voisi suorilla sijoituksilla vaikuttaa teknologisen kilpailun voittajiin. Lisäksi ei ole nähdäksemme selvää, että vähemmistösijoituksilla voisi täysin validoida Tesin sijoituksen markkinaehtoisuutta, koska valtion omistus voisi muuttaa myös suorien yksityisten vähemmistösijoittajien käyttäytymistä. Lisäksi raportissa tuodaan esiin se, että suorien sijoittajien painoarvon kasvattaminen 60 %:iin edellyttäisi myös Tesin osaamiseen panostamista omistajana. Toisin sanoen, Tesin aktiivisen toiminnan rooli suoraan kohdesijoituksen yritystoiminnassa olisi kasvavaa, mikä on myös markkinaneutraliteetin kannalta ongelmallista. Vaikka raportilla todetaan, että osaavasta omistajuudesta onkin pulaa, on epäselvempää missä määrin Tesi julkisesti omistettuna yhtiönä voisi tätä roolia ottaa. Lisäksi kiinnitämme huomiota siihen, että raportissa esitettyjen lukujen valossa suorien sijoitusten avulla yksityisten varojen mobilisointi vaikuttaisi jäävän pienemmäksi kuin rahastosijoitusten osalla. Raportin mukaan kokonaissijoituksien määrä olisi vuosina 2025–2029 1,8 miljardia, mikä kanavoisi yhteensä 12 miljardia euroa yksityistä kasvupääomaa eli n. kuusinkertaisesti. Sen sijaan raportissa arvioidaan, että Tesin suorasijoituskohteisiin kanavoituisi kolminkertaisesti yksityisiä sijoituksia. Mielestämme Tesin sijoituksilla olisi syytä tavoitella suurta yksityisten varojen kanavointia. Samalla Tesi voisi ohjata rahoituksen tarjontaa myöhemmille rahoituskierroksille, joilla on tällä hetkellä rahoituksessa pullonkaulaa. Rahastosijoitusten kohdalla raportissa esitetään varojen keskittämistä myös suurempiin rahastoihin. Tämä voi nähdäksemme tuottaa perusteltuja hyötyjä, myös hallinnollisia kustannussäästöjä, ja pidämme etenemistä tähän suuntaan perusteltuna. Rahastosijoitusten keskittämisen yhteydessä on kuitenkin perusteltua välttää varoja keskittymästä liikaa yksittäisiin rahastoihin. Rahastosijoitusten uudelleenjärjestelyssä tulisi myös edetä riittävällä hitaudella, koska äkilliset muutokset vaikuttavat myös rahastomarkkinaan ja viime kädessä yritysten rahoituksen saatavuuteen. Linjaukset mm. buy-out-rahastosijoitusten käytön lopettamisesta; KRR-mallin, syndikaattien ja evergreen rahastojen kehittämisestä; varojen kohdentamisesta teollisuuden uudistamiseen keskittyviin rahastoihin; sekä EU-rahoitusinstrumenttien hyödyntäminen ovat mielestämme sinänsä kannatettavia, mutta yksityiskohdiltaan vielä raportin pohjalta epäselviä. Lausunnossa on myös hämmentävää toistuvat viittaukset ”Mittelstand” yrityksiin, joille ei kuitenkaan tarjota yksiselitteistä määritelmää. Termiä käyttää Suomessa lähinnä yksi edunvalvontaorganisaatio, Elinkeinoelämän Keskusliitto (a), mutta heidän määritelmänsä (50–1000) eroaa yritysten kokoluokalta hyvin paljon ETLA:n (b) käyttämästä määritelmästä (250–499). ETLA:n tutkimuksessa myös todetaan, että Saksassa, eli käsitteen kotimaassa, tällaiseksi yritysjoukoksi katsotaan 1–499 henkilöä työllistävät yritykset, mutta yrityksiin liitetään myös erilaisia laadullisia piirteitä. Lisäksi ETLA:n julkaisussa huomautetaan, että käsitettä käyttävät lähinnä yritysten edunvalvojat – ja tyypillisesti oman agendansa edistämiseen. Raportilla viitataan myös muihin määrittelemättömiin käsitteisiin, kuten ”start-up ja kasvuyrityksiin”. Sijoitusstrategiassa ei pitäisi käyttää suurieleisiä käsitteitä, joille voi antaa näin vaihtelevia tulkintoja ilman tarkempia määritelmiä. Valtion pääomasijoitustoimintaa pitäisi käyttää vain aitoon markkinoiden täydentämiseen, ei yritysten edunvalvonnan välineenä. Emme itse miellä esimerkiksi 1000 henkilöä työllistäviä yrityksiä ”Mittelstand” yrityksiin. Puolestaan laadullisesti pidämme mielekkäänä kriteerinä sitä, että yritys on kotimaisesti omistettu, eikä esimerkiksi yhtiömuoto tai omistajuuden rakenne ole mielestämme erityisen relevantti kriteeri. Varsinkin kasvuhakuisissa pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä sekä start-up yrityksissä on nähdäksemme potentiaalia nopeavaikutteiselle talous- ja työllisyyskasvulle sekä elinkeinorakenteen muutoksille, mikä sinänsä perustelee strategista painopistettä. Lisäksi tällaiset yritykset kohtaavat myös suurempia yrityksiä enemmän markkinakapeikkoja. Näiltä osin raportin strategiset painopisteet ovat mielestämme perusteltuja. Muissa strategisissa linjoissa pidämme lähtökohtaisesti hyvänä esimerkiksi sitä, että Tesin toiminta keskustelisi myös tulevan teollisuuspoliittisen strategian kanssa. Kuitenkaan markkinoita täydentävää roolia ja markkinaneutraalin toiminnan tavoittelua ei voi liiaksi korostaa. Puolestaan tiivis yhteistyö TEM-konsernin toimijoiden kesken on kaksiteräinen miekka: se voi tuottaa synergiaa, mutta myös kasvattaa riskejä tuntuvasti. Liian pakottava yhteistyön lisääminen myös söisi erillisinten yhtiöiden järjestelyn hyötyjä. SAK kiinnitti raportissa huomiota siihen, että osin Tesille tarkoitetut uudet tavoitteet kuulostavat osin päällekkäisiltä muiden julkisomisteisten toimijoiden (Solidium, Finnvera) tehtävien kanssa. Tesin toimintaan liitetään raportissa useita eri tavoitteita, jotka ovat kaikki sinänsä perusteltuja. Eri tavoitteiden määrä pitäisi kuitenkin pitää kohtuullisena, eikä kaikkia tavoitteita ole välttämättä mielekästä tavoitella Tesin toiminnan kautta. Esimerkiksi ”puolustus- ja sotilaallista suorituskykyä lisäävät innovaatiot” ovat nähdäksemme tavoitteiden rajamaastoa. Teknologiayrityksiin kohdistuvat sijoitukset (joiden voi olla vaikeampi saada pitkäjänteistä rahoitusta vaikkapa vakuuksien puuttuessa) ovat nähdäksemme Tesin sijoitustoiminnalle perusteltua, ja samalla teknologiaosaamisen vahvistamiseen voi liittyä puolustuspoliittisia intressejä (kaksoiskäyttöteknologia). Tesin sijoitusten ohjaaminen varta vasten puolustusintressien pohjalta ei kuitenkaan vaikuttaisi perustellulta; jotta tavoitteet eivät hämärtyisi ja niiden kesken muodostuisi ristivetoja, tällaista tukea voisi olla mielekkäämpää kanavoida puolustusministeriön hallinnonalan kautta. Erilaisista intresseistä korostamme Tesin sijoitustoiminnan yleisperiaatteiden ohella sitä, että sijoitustoiminnan viimesijaisen tehtävän pitäisi olla talouden-, tuottavuuden ja työllisyyden kasvun edistäminen Suomessa kestävällä tavalla. Kestävyyden tulisi mielestämme kattaa esimerkiksi tavanomaiset ESG-kriteerit sijoitustoiminnassa. Kokonaisuutena SAK pitää Tesiä tärkeänä kasvu- ja teollisuuspolitiikan työkaluna, johon kohdistuva lisäpääomitus on perusteltua. Sijoitusstrategia sisältää useita hyviä kirjauksia, mutta suorien sijoitusten voimakasta kasvua ja muutamia muiden kohtien osalta strategiaa olisi vielä syytä muokata valmistelussa. Viitteet: a) https://ek.fi/ajankohtaista/uutiset/mika-ihmeen-mittelstand/ b) https://www.etla.fi/julkaisut/suomen-mittelstand-loytyyko-kasvu-tasta-yritysjoukosta/
      • Solidium Oy
        Päivitetty:
        11.10.2024
        • Solidium kiittää mahdollisuudesta lausua Suomen Teollisuussijoituksen (Tesi) sijoitusstrategiaa valmistelleen työryhmän strategialuonnoksesta. Solidium keskittyy lausunnossaan Tesin ja Solidiumin väliseen työnjakoon. Taustaa Solidiumin toimiohjeesta ja strategiasta: Solidiumin vuoden 2023 toimiohjeessa todetaan muun muassa seuraavaa: Solidium on valtion kokonaan omistama osakeyhtiö, jolla on kansallinen intressi toiminnassaan ja joka omistaa vähemmistöosuuksia pääsääntöisesti pörssinoteeratuissa yhtiöissä, joiden pääkonttori ja merkittävä TKI-toiminta lähtökohtaisesti sijaitsevat Suomessa. Vaikka Solidium keskittyy pörssiyhtiöiden omistukseen, yhtiön toimintapolitiikkaan sopivat myös osuudet listautumista valmistelevissa yhtiöissä, joilla arvioidaan olevan kansallista merkitystä jatkossa. Solidium on yritys, joka varmistaa itse tai yhteistyökumppanien kanssa, että Suomelle tärkeiden yhtiöiden omistus on riittävässä määrin kotimaisissa käsissä. Solidiumin toiminnan tarkoituksena on edesauttaa omistamiensa yhtiöiden kehitystä ja kasvua aktiivisen omistajuuden keinoin tähdäten verrokkiyhtiöitä parempaan kehitykseen. Solidium on valtion työkalu kotimaisen omistuksen vahvistamisessa ja vakauttamisessa pörssiyhtiöissä. Solidium ei ole elinkeinopoliittinen toimija. Sen sijaan Solidiumin omistuksessa olevilla yhtiöillä tulee olla koko Suomen talouden kannalta tärkeä rooli. Solidiumin aktiivinen omistajuus tähtää yhtiöiden kehittämiseen ja vaikuttaa siten myönteisesti kansantalouteen, työllisyyteen ja yhtiöiden kasvuun. Solidium ottaa toiminnassaan huomioon kansallisen edun, mutta toimii kuitenkin aina markkinaehtoisesti. Solidiumin toimiohjeen mukaisesti Solidiumin strategiassa on määritelty, että Solidium voi sijoittaa listaamattomiin yhtiöihin, mikäli niillä on lähivuosina selvä listautumiseen tähtäävä suunnitelma. Uuden sijoituksen koko on lähtökohtaisesti vähintään 50 miljoonaa euroa, mutta sijoitus voidaan tehdä hajautuksesta ja/tai yhtiökohtaisista tilanteista johtuen useammassa erässä. Solidium tekee sijoituspäätöksiä vain taloudellisten edellytysten täyttyessä. Lisäksi Solidiumin omistamien yhtiöiden tulee olla kansallisesti merkittäviä. Kansallinen merkittävyys voi muodostua taloudellisista näkökulmista, osaamisesta, infrastruktuuri- tai huoltovarmuuskytkennöistä, yhtiön asemasta Suomelle tärkeässä klusterissa, Suomen kansallisomaisuuden hyödyntämisestä tai muusta merkityksestä Suomelle. Merkittävyys voi täyttyä joko yksittäisen kriteerin mukaan tai useamman kriteerin yhdistelmänä. Kansallista merkittävyyttä arvioitaessa huomioidaan nykytilanteen lisäksi tulevaisuuden kehitysnäkymät. Sijoituskohteiden, jotka eivät täytä kansallisen merkittävyyden kriteerejä sijoitushetkellä, tulee Solidiumin arvion mukaan pystyä kasvamaan ja kehittymään kriteerit täyttäväksi yhtiöksi kymmenen vuoden sisällä. Solidiumin näkemyksiä ja huomioita liittyen Tesin strategiaa koskevaan raporttiin Solidiumin näkemyksen mukaan on perusteltua, että valtio-omisteiset sijoitusorganisaatiot, kuten Tesi ja Solidium, täydentävät yksityistä sijoittajakenttää huomioiden kotimaisten toimijoiden rajalliset pääomaresurssit ja toiminnan etenkin scale-up-vaiheen ja tätä isompien yritysten rahoittajina ja pitkäjänteisinä omistajina. Ilman tätä moni lupaava ja Suomen kannalta tärkeä yhtiö voisi jäädä ilman rahoitusta tai pitkäjänteistä pääomistajaa, koska ulkomaisilta toimijoilta saatavan rahoituksen saatavuus ja ulkomaisten toimijoiden aktiivisuus sekä toiminnan pitkäjänteisyys Suomen markkinalla vaihtelevat merkittävästi muun muassa taloussyklin mukaan. Kotimaisen pitkäjänteisen omistajuuden puuttuessa riskinä on myös yhtiön pääkonttorin ja keskeisten toimintojen siirtyminen pois Suomesta ilman perusteltua syytä. On myös nähtävissä, että erilaisten valtiollisten sijoitusorganisaatioiden ja valtiontukien rooli on kasvanut niin Euroopassa kuin globaalisti. Kuitenkin Tesin toiminnan laajentuessa ja sijoitusvolyymien kasvaessa voimakkaasti etenkin suorissa sijoituksissa on tärkeää arvioida säännöllisesti, ettei tämä syrjäytä kotimaista yksityistä pääomaa. Solidium pitää hyvänä pääministeri Orpon hallituksen ohjelmassa ja raportissa esitettyä Tesin tehtävää, jossa painotetaan kasvua, uudistamista sekä investointien edistämistä. Hallituksen esityksen (esityksen (HE 86/2024 vp) mukaan Tesi-lain 1 §:ssä Tesin tehtäväksi määritellään ”…edistää erityisesti suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvua sekä uudistaa suomalaista teollisuutta ja elinkeinorakennetta. Toiminnan tarkoituksena on lisäksi vauhdittaa uusiin teknologioihin ja vähemmän ympäristöä kuormittavaan ja kestävään elinkeinotoimintaan siirtymiseen liittyviä investointeja Suomessa sekä kehittää pääomasijoitusmarkkinaa ja korjata yritysten rahoituksen tarjonnassa esiintyviä puutteita.” Edellä mainittu kirjaus ohjaa hyvin Tesin ja Solidiumin välistä työnjakoa, jossa Tesi on valtion toimija, joka keskittyy pienten ja keskisuurten yritysten kasvun tukemiseen, ja Solidium toimiohjeensa ja strategiansa mukaisesti tätä suurempiin yrityksiin, jotka ovat kansallisesti merkittäviä tai joilla nähdään potentiaalia kehittyä kansallisesti merkittäväksi yhtiöiksi enintään kymmenen vuoden sisällä. Solidium pitää Tesin ja Solidiumin välistä työnjakoa toimivana ja perusteltuna. Ehdotuksessa Tesin suorien sijoitusten maksimikokoa nostettaisiin käytännössä 20 miljoonasta eurosta 50 miljoonaan euroon ja siten Tesin ja Solidiumin rajapinta muodostuisi entistä läheisemmäksi ns. scale-up yhtiöiden osalta. Tämä korostaa entisestään tarvetta ylläpitää viime vuosien avointa dialogia ja hyvää yhteistyötä operatiivisten organisaatioiden välillä. Tällä varmistetaan, ettei mahdollisissa rajatapauksissa synny kilpailutilannetta organisaatioiden välille tai epäselvää tilannetta suhteessa kohdeyhtiöihin ja yksityiseen sijoitusmarkkinaan. Samalla varmistetaan, että lupaavasti kehittyvät kasvuyhtiöt eivät jää katveeseen kasvaessaan ulos Tesin mandaatin mukaisesta toiminnasta tai toisaalta ei synny päällekkäistä toimintaa eri kotimaisten valtiollisten toimijoiden välille. On luontevaa, että kohdeyhtiö voi kehittyessään siirtyä valtio-organisaatiossa Tesin vastuulta Solidiumiin, mikäli tämä sopii kohdeyhtiön tilanteeseen ja Solidiumin toimiohjeen ja strategian mukaiset kriteerit täyttyvät. Raportin s. 8 Liite 1 Tesin ja Solidiumin toiminta esitetään osittain päällekkäisenä. Hallituksen esitys Tesin tehtävästä ja toisaalta Solidiumia toimiohje määrittävät rajan varsin selkeästi. Tämän on tärkeää toteutua myös käytännössä. Kunnioittavasti, Reima Rytsölä Solidium Oy:n toimitusjohtaja
      • Directors' Institute Finland - Hallitusammattilaiset ry
        Päivitetty:
        11.10.2024
        • Directors’ Institute Finland – Hallitusammattilaiset ry (jäljempänä DIF) on riippumaton aatteellinen yhdistys, joka palvelee Suomen yrityselämää edistämällä hyvää ja ammattimaista hallitustyötä. Yhdistyksellä on noin 750 henkilöjäsentä, joilla on merkittävää kokemusta hallitustyöstä. DIF kuuluu eurooppalaisten hallitusammattilaisten yhdistysten kattojärjestöön The European Confederation of Directors’ Associations (ecoDa). Yhdistyksen keskeisiä arvoja ovat eettisyys, omistaja-arvo ja hyvä hallintotapa. DIF ehdottaa strategian palauttamista jatkovalmisteluun. Strategia merkitsisi varsin suurta muutosta Tesin nykyiseen toimintaan ja suomalaiseen pääomasijoituskenttään ja siten myös suomalaisten yritysten kasvun edellytyksiin. Valtion tulee tukea yksityisen pääomasijoitusmarkkinan kehittymistä. Strategiaehdotuksesta ei ilmene, että Tesin hallituksella olisi ollut roolia strategian valmistelussa. Tavanomaiseen hyvään hallinnointiin kuuluu omistajalta tuleva omistajastrategia ja osakeyhtiön hallituksen päättämä strategia. Tässä tapauksessa ei ole noudatettu tavanomaista osakeyhtiön hallinnointitapaa, vaan strategiaa on valmisteltu ministeriön työ-ryhmässä poliittisessa ohjauksessa. DIFin käsityksen mukaan valtion ei pidä kilpailla yksityisen pääomasijoitusmarkkinan kanssa. Tesin roolia ei tarvita niihin kohteisiin, joihin on saatavissa yksityistä rahaa. Ehdotuksen mainintaa ”Tesin sijoitukset eivät kilpaile yksityisen rahoituksen kanssa, vaan Tesi väistyy yksityisten sijoittajien ja toimijoiden tieltä” pidämme mahdottomana todentaa käytännössä. Ehdotuksen mukaan ”Tesi monipuolistaa rahoituksen tarjontaa ja keinoja mahdollisuuksien mukaan synnyttämällä markkinaan uusia sarjayhdistelijöitä, evergreen- ja tasesijoittajia, aktivoi CVC-toimintaa Suomessa ja luo uusia keinoja kanavoida satojen miljoonien eurojen kasvupotteja suomalaisille yrityksille sijoitussyndikaattien ja vastaavien yhteenliittymien keinoin”. Tämä toteamus on niin epämääräinen, että se saattaa mahdollistaa ennakoimattomalla tavalla hyvin monenlaisen toiminnan. Pidämme tärkeänä, että strategia on selkeä ja ennakoitava. DIF ei kannata ehdotusta, jonka mukaan Tesin toiminnan nykyinen painotus rahastosijoituksiin muutettaisiin painotukseksi suoriin sijoituksiin. Ehdotamme painotuksen säilyttämistä nykyisellään. DIF vastustaa myös sitä, että Tesin mahdollisuus sijoittaa buyout-rahastoihin vähenisi merkittävästi. Buyout-rahastoilla on merkittävä rooli tukemassa keskisuurten kasvuyritysten (ns. Mittelstand) kehittymistä Suomeen. Samoin vastustamme sitä, että Tesi voisi jatkossa pääsääntöisesti osallistua vain 1. ja 2. toiseen varainkeruukierrokseen uusien rahastojen osalta. Katsomme, että Tesin tulee voida osallistua myös vähintäänkin 3. varainhankintakierrokseen uusissakin rahastoissa. Suurin markkinaongelma Suomessa on se, että myöhäisemmän vaiheen teknologiasijoituksiin (VC / vähemmistö) ei löydy paljoakaan muuta rahaa kuin Tesin rahoitus. Sen vuoksi Tesiä tarvitaan kaikkiin jatkokierroksiin, joissa on uusi (ulkomainen) lead investor. Strategiaehdotus ei mahdollistaisi tätä tärkeää tukea suomalaisyritysten kasvulle. Erityisen tärkeää olisi, että Tesi voisi luoda VC-rahastoja jatkokierroksia varten Suomessa. Ministeriön edustajan kommenteista 11.10.2024 pidetyssä kuulemistilaisuudessa sai käsityksen, että strategiaehdotuksen mukainen muutos toteutetaan joka tapauksessa riippumatta kuulemisessa ja lausuntokierroksella esitetyistä kannoista, kun osanottajien varsin kriittisen palautteen jälkeen toteamus oli, että jatkossa Tesillä toteutetaan teollisuuspolitiikkaa ja rahoitusta suunnataan eri tavalla kuin aikaisemmin. Vaikka lopputulos näyttää olevan poliittisesti päätetty ennalta, DIF pitää tärkeänä esittämiemme näkökulmien ottamista huomioon strategian jatkovalmistelussa. Suomi on pääomaköyhä maa, eikä nykyiseen järjestelmään pidä tuoda sitä horjuttavia elementtejä. Erityisesti ns. Mittelstand-yritysten kasvun edellytyksiä pitää vaalia, missä Tesillä voi olla merkittävää roolia, mikäli sen toimintaedellytyksiä ei murenneta.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Päivitetty:
        11.10.2024
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua strategiatyöryhmän keskeisistä strategiaehdotuksista uudistetulle Suomen Teollisuussijoitus Oy:lle. Lausuntonaan opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota kolmeen asiaan: Tesi-konsernin uudistuksen tavoitteena on vahvistaa sen teollisuuspoliittista roolia ja tehtävää. Hallituksen esityksessä Tesi-konsernin muodostamisesta (VN/23161/2023) on muodostetun konsernin teollisuuspoliittiseen tehtävään arvioitu kuuluvan myös kasvun ja tuottavuuden edellyttämän osaamisen varmistaminen. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota siihen, että strategiassa osaamisen varmistaminen ei tule esille, vaikka se olisi vahvasti hallituksen T&K-tavoitteiden mukainen ja niitä tukeva. Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa, että strategiassa Tesin teollisuuspoliittista roolia tarkennetaan tältä osin. Toiseksi opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota siihen, että lausunnolla olevassa raportissa on erilaisia näkökulmia ja kirjauksia suhteessa painopistealoihin tai alavalintoihin. Kohdassa (5) Teolliset investoinnit uusien teollisuudenalojen luomiseksi Suomeen tunnistetaan seuraavia painotuksia ”…sijoituslinjan, joka tähtää mm. uusien teknologioiden, avaruus- puolustus- ja sotilaallista suorituskykyä lisäävien innovaatioiden sekä puhtaaseen siirtymään liittyvien mahdollisuuksien investointien ja viennin vauhdittamiseen…”. Toisaalta kohdassa (7) rahoitussijoitustoiminta uudistuu ja uusia epäsuoria sijoituskeinoja kehitetään todetaan, että ”Rahastosijoitukset keskittyvät kotimaisen rahoituksen tarjonnan markkinakapeikkoihin teollisuuspoliittisen strategiatyön tunnistamille painopiste- ja kasvualoille, joilla Suomella on suurin mahdollisuus uudistaa taloudenrakenteita ja luoda kasvua Suomen erityiskyvykkyyksien avulla”. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota siihen, että tutkimus- ja innovaationeuvosto on kokouksessaan 9.10.2024 linjannut, että sen johdolla käynnistetään prosessi strategisten valintojen tunnistamiseksi kaksivaiheisessa prosessissa. On tärkeää, että teollisuuspolitiikka ja tutkimus- ja kehittämispolitiikka tukevat toisiaan ja ovat samansuuntaisia. Opetus- ja kulttuuriministeriö ehdottaa, että Tesin painopistevalinnoissa huomioidaan valtioneuvostotason valinnat, hallituksen kesäkuussa 2024 hyväksymän valtion T&K-rahoituksen käytön monivuotisen suunnitelman linjaukset ja tutkimus- ja innovaationeuvoston rooli. Kolmanneksi kohdassa (6) innovaatioekosysteemien kehittäminen todetaan Tesin vahvistavan ”VTT:n ja BF:n panostusten vaikuttavuutta tekemällä pääomasijoituksia start up- ja kasvuyrityksiin uusin kasvavin panoksin”. Opetus- ja kulttuuriministeriö kiinnittää huomiota Suomen start up-ekosysteemiin ja korkeakoulujen merkitykseen siinä. Aineettomien oikeuksien strategiassa (IPR-strategia) on tunnistettu, että suomalaisissa tutkimusorganisaatioissa (yliopistot, ammattikorkeakoulut ja tutkimuslaitokset) on merkittävä määrä tutkimustoimintaa, jossa syntyy aineetonta omaisuutta sekä huomattava määrä erilaista dataa, joka on olennaisessa roolissa yritysten kanssa yhteistyössä tehtävissä innovaatioissa. Lisäksi European Investment Bankin Advisory Hubin analyysissä suomalaisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten teknologiansiirrosta (2023) mukaan kotimaisista yliopistoista ja tutkimuslaitoksista syntyy noin 20 läpimurtoinnovaatioihin perustuvaa deep tech -yritystä vuodessa. Selvityksen mukaan luku voitaisiin vähintään kaksinkertaistaa poistamalla kapeikkoja tutkimustulosten kaupallistamisen rahoituksessa ja tukipalveluissa. Analyysissä keskeisiksi puutteiksi tunnistettiin aihioiden tunnistaminen ja seulonta, aihioiden konseptointi, kokeneiden kaupallistajien sitouttaminen, riskirahoituksen jatkuvuus, vähäinen siemenrahoituksen määrä sekä kaupallistamisprojekteihin liittyvän datan saatavuus. Opetus- ja kulttuuriministeriö esittää, että strategiassa huomioidaan korkeakoulujen rooli start up ja deep tech -yritysten muodostumisessa. Tiedepohjaiset innovaatiot ja tutkimuslähtöiset start up -yritykset ovat keskeinen osa innovaatioekosysteemiä. Innovaatioekosysteemin näkeminen TEM-konsernia laajempana tarjoaa huomattavasti monipuolisemman kasvupohjan potentiaalisille uusille teollisuuspoliittisesti kiinnostaville aloille.
      • Ympäristöministeriö
        Päivitetty:
        11.10.2024
        • Ympäristöministeriö kiittää mahdollisuudesta esittää lausuntonsa Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategian uudistamista valmistelleen työryhmän raporttia. Hallitusohjelman mukaisesti Tesiä uudistetaan vahvemmin talouskasvua ja talouden uudistamista tukemaan, ja samalla tavoitteena on tehostaa valtion pääomasijoitustoimintaa. Tesin tehtäväksi määritellään hallituksen esityksen (HE 86/2024 vp) mukaan: - harjoittaa pääomasijoitustoimintaa ja vastata valtion teollisuuspoliittisista sijoituksista, - edistää erityisesti suomalaisten pienten ja keskisuurten yritysten kasvua, - uudistaa suomalaista teollisuutta ja elinkeinorakennetta, - vauhdittaa uusiin teknologioihin ja vähemmän ympäristöä kuormittavaan ja kestävään elinkeinotoimintaan siirtymiseen liittyviä investointeja Suomessa, - sekä kehittää pääomasijoitusmarkkinaa ja korjata yritysten rahoituksen tarjonnassa esiintyviä puutteita. Omistajan päätös yhtiön sijoitusstrategiasta on tarkoitus antaa tilanteessa, jossa valmistellaan uudistetun Tesin toiminnan käynnistämistä. Tavoitellun aikataulun mukaisesti 1.2.2025 uudistettu Tesi aloittaisi toimintansa siten, että samalla Business Finland Venture Capiltal (BFVC) yhdistyy Tesiin, Ilmastorahastoa koskeva laki kumotaan sen toiminnan lakattua kesäkuussa 2024, ja Oppiva Invest on lakannut olemasta. Yhtiötä päätettiin pääomittaa 300 milj. eurolla kehysriihen kasvupaketin yhteydessä huhtikuussa 2024, millä kasvatetaan yhtiön kapasiteettia toteuttaa teollisuuspoliittisten kärkihankkeiden toteuttamista. Yleisesti uudistuvasta toiminnasta Ympäristöministeriö pitää kannatettavana sitä, että yhtiön uudistuessa sen sijoitusstrategiaa päivitetään heijastamaan uutta tehtävää sekä kasvatettuja pääomia. Suorien sijoitusten volyymi viisinkertaistuu, mikä tarkoittaa sekä enemmän sijoitettavaa että sijoituskoon kykyä kasvattaa sijoituskokoa vastaamaan markkinapuutteeseen yritysten skaalaamisvaiheessa. Ympäristöministeriö huomauttaa, että volyymin kasvaessa yhtiön olisi kiinnitettävä erityistä huomiota julkisen rahoituksen lisäarvoon, rahoitettavien investointien vaikuttavuuteen ja siihen, ettei sen toiminta syrjäytä yksityistä rahoitusta. Ympäristöministeriö pitää kannatettavana rahastosijoitustoimintaan ehdotettuja fokusointeja markkinalohkoille, joilla on suurin tarve julkiselle pääomasijoittajalle. Yleisemminkin ympäristöministeriö katsoo työryhmän esittämien muutosten luovan hyvät edellytykset Tesin toiminnan uudelleensuuntaamiselle vasten sille annettua tehtävää. Samalla ympäristöministeriö kuitenkin huolehtii aikaisen vaiheen riskirahoituksen riittävän volyymin ylläpidosta, jotta uusien startupien rahoittamiseen kykeneviä venture capital -rahastoja syntyy jatkossakin. Sijoitusstrategian kytkös kasvun ajureihin Parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriön johdolla valmistellaan Suomelle uutta teollisuuspoliittista strategiaa muuttuvaan toimintaympäristöön. Sijoitusstrategialla ohjataan käytännössä yhtiön sijoitusten allokaatiota ja kohdentumista, minkä vuoksi ympäristöministeriö pitää tärkeänä varmistaa Tesin sijoitusstrategian yhteys teollisuuspoliittisessa strategiassa tunnistettuihin painopisteisiin. Pääministeri Orpon vastikään nimittämä työryhmän kokoaa keinoja Suomen talouskasvun vauhdittamiseksi. Yritysten investoinnit ja kansainvälinen kilpailukyky ovat kriittisiä tekijöitä talouden kääntämisessä kestävälle kasvu-uralle. Teollisuuspolitiikan suunnat Suomessa ja EU-tasolla viitoittavat kasvun lähteitä. Teollisuuspoliittisessa strategiassa yksi avaintavoitteista tulee olemaan puhtaan siirtymän tarjoamien liiketoimintamahdollisuuksien ja kiertotalouden vauhdittaminen. Yritysten kansainvälinen kilpailukyky kytkeytyy jatkossa kriittisesti puhtaaseen energiaan, ilmastopäästöjä vähentävään teknologiaan ja luonnonvarojen kestävään käyttöön. Tuoreet EU:n suuntaa luotaavat Lettan ja Draghin raportit korostavat vihreän siirtymän määrätietoisen toteuttamisen merkitystä EU:n kilpailukyvylle sekä pitkän aikavälin taloudellisille vaikutuksille. Draghin raportissaan peräänkuuluttama EU:n mittava investointiohjelma tulee näkymään aloittavan EU:n komission suuntaviivoissa ja painotuksissa. Tuottavuuden kasvattaminen, riskinoton lisääminen ja edelläkävijyys teknologian kehityksessä ja ilmastonmuutoksen hillinnässä tulevat Draghin mukaan olla investointiohjelman ytimessä. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa puolestaan tuodaan esiin toimet teollisen hiilikädenjäljen vahvistamiseksi hiilijalanjäljen vähentämisen rinnalla, mikä korostaa uusien positiivisia ilmastovaikutuksia tuottavien ratkaisujen kehittämistarvetta. Lisäksi hallitus tavoittelee luontopositiivisista vaikutuksista Suomen vientituotetta, ja toimialoilla käynnistetty työ yritysten luontovaikutusten ja -riippuvuuksien tunnistamiseksi loisi ympäristöministeriön näkemyksen mukaan erinomaisen pohjan laajemmin teollisuuspoliittisten investointien tarkasteluun. Edellä kuvattujen keskeisten tavoitteiden ja toimintaympäristökytkentöjen vuoksi ympäristöministeriö katsoo, että Tesin strategiaa tulisi täsmentää siten, että Tesin sijoitukset kohdentuisivat vahvemmin päästöjen vähentämiseen sekä positiivisen ilmasto- ja luontokädenjäljen edistämiseen. Kestävään teollisuuteen siirtyminen tarjoaa Suomelle mahdollisuuden ottaa johtajuutta markkinoilla sekä merkittävän talouden kasvuajurin. Kiertotalouden vauhdittaminen on yksi tärkeistä teollisuuden uudistamisen osa-alueista, ja Tesin riskisijoituskapasiteetilla siinä tulisi olla vahvempi rooli. Omistajapoliittisen periaatepäätöksen linjaukset yritysvastuusta Vuonna 2024 hyväksytyn valtion omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaan vastuullisuuden tulee olla osa valtio-omisteisten yhtiöiden strategiaa, liiketoimintamallia ja johdon palkitsemista. Tämä koskee myös Tesin sijoitusstrategiaa. Omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaan yhtiöiden tulee olla vastuullisen liiketoiminnan edelläkävijöitä ja keskittyä kilpailukykynsä kannalta olennaisten vastuullisuustavoitteiden edistämiseen. Turvatakseen kilpailukykynsä kestävässä siirtymässä yhtiöiden tulee asettaa ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin liittyvät tavoitteet, jotka ovat mitattavia ja verrokkiyhtiöihin nähden kunnianhimoisia sekä laatia toimintasuunnitelma tavoitteiden saavuttamiseksi. Kilpailukyvyn varmistamiseksi ja riskien hallitsemiseksi valtio-omistaja edellyttää, että yhtiöt arvioivat paitsi oman toimintansa myös liikekumppaneidensa ja arvoketjujensa vastuullisuutta ja varmistavat huolellisuusvelvoitteen täyttymisen. Ympäristöministeriö katsoo, että omistajapoliittisen periaatepäätöksen mukaiset seikat sisällyttämällä sijoitusstrategiaansa Tesi edistäisi samalla suomalaisten yritysten pitkän aikavälin kilpailukykyä, kun se edellyttäisi sijoituskohteiltaan näyttöä vastuullisuuden integroimisesta liiketoimintaan sekä uskottavaa tieteeseen perustuvaa siirtymäsuunnitelmaa 1,5 asteen ja EU:n ilmastotavoitteiden mukaisesti. EU:n eri yritysvastuuseen kytkeytyvät sääntelyaloitteet nimittäin muokkaavat yritysten toimintaa jo nyt ja tulevina vuosina yhä enemmän. Suuret yritykset integroivat kestävyystavoitteet omaan liiketoimintaansa ja edellyttävät sitä enenemässä määrin myös toimitusketjultaan. Laajan yrityskyselyn mukaan yli 80 % suuryrityksistä kokee painetta tiukentaa tai uudistaa koko alihankintaketjuun liittyviä vaatimuksia vastuullisuussitoumusten takia. Lisääntyvä trendi, jossa nähdään suurten yritysten tekevän radikaaleja uudelleen järjestelyjä arvoketjussaan vastuullisuusvaatimusten vuoksi, on tekijä, joka ympäristöministeriön mukaan tulisi huomioida teollisuuspoliittisissa sijoituksissa ja pk-yritysten kasvua vauhdittavissa pyrkimyksissä. Vaikuttavuuden ja ulkoisvaikutusten huomiointi sijoitusstrategiassa Yleisenä huomiona ympäristöministeriö esittää, että sijoitusstrategiaa koskevasta esityksestä ei ilmene, millä perusteilla Tesi arvioi puhtaan siirtymän näkökohtia ja millaisia vaikuttavuuskriteerejä ja mittareita se käyttää ilmastopäästöjen ja luontovaikutusten tunnistamiseen. Tesille muodostuvan merkittävän julkisen rahoittajan roolin vuoksi sen toimintaan liittyy erityinen vastuu mahdollisten haitallisten ulkoisvaikutusten välttämisestä. Siksi ympäristöministeriö kehottaa sisällyttämään ei merkittävää haittaa- periaatteen mukaisen ympäristövaikutusten arvioinnin Tesin sijoitusstrategiaan, mikä toimisi osaltaan julkisen rahoituksen riskinhallinnan työkaluna. Sijoitusten lisäksi koko konsernitasolla tulisi tarkastella ja raportoida laajasti toiminnan ympäristö- ja yhteiskunnallisista vaikutuksista. Lopuksi Ympäristöministeriö katsoo, että Tesin tavoitteita ja sijoitusstrategiaa tulisi vielä kehittää vastuullisuusnäkökulmista yllä esitetyt seikat huomioiden mukaan lukien omistajapoliittinen periaatepäätös.
      • Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, Karanko Tuija
        Päivitetty:
        11.10.2024
        • PUOLUSTUS- JA ILMAILUTEOLLISUUS PIA RY:N LAUSUNTO SUOMEN TEOLLISUUSSIJOITUS OY:n (TESI) SIJOITUSSTRATEGIATYÖRYHMÄN RAPORTISTA (VN/21650/2023) Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry edustaa Suomessa toimivaa puolustus-, ilmailu-, avaruus- ja turvallisuusteollisuutta. PIA:n noin 200 jäsenyritystä toimivat alan arvoverkoston eri tasoilla. Jäsenyrityksemme ovat erikokoisia ja suurin osa niistä on PK- tai mikroyrityksiä. Jäsenyritystemme oma TKI-panostus on huomattava, keskiarvoltaan yli 15 % niiden liikevaihdosta. Erityisesti puolustussektori on kasvuala ja yritykset ovat investoineet huomattavasti myös tuotantokykynsä kasvattamiseen. Kasvuluvut ovat hurjia ja rahoitukselle on suuri tarve. Olemme tyytyväisiä siihen, että strategiatyössä on tunnistettu alan merkitys ja että Tesi aloittaa uuden teollisuuspoliittisen tehtävän ja sijoituslinjan, joka tähtää mm. avaruus- sekä puolustus- ja sotilaallista suorituskykyä lisäävien innovaatioiden investointien ja viennin vauhdittamisen. Tällaista toimintoa on alalla kaivattu ja pidämme tervetulleena kärkihankkeille suunnattua, jopa 100 miljoonan euron sijoitusmahdollisuutta. Huomautamme kuitenkin, että puolustusmarkkinat toimivat ns. siviilimarkkinoista poikkeavasti. Aikajänteet ovat huomattavasti pidemmät ja ala on erittäin poliittinen ja protektionistinen. Suomalainen alan teollisuus voi suuressa mittakaavassa menestyä vain vahvalla kansallisella yhteistyöllä, jossa alan perinteiset toimijat sekä ns. siviili- tai kaksikäyttöteknologiaa tuottavat (kasvu)yritykset toimivat yhteistyössä. Innovatiivistenkin osajärjestelmien tuominen mukaan osaksi maiden puolustusjärjestelmää edellyttää teollistamista ja asiakkaan järjestelmän tuntevaa luotettavaa integraattoria. Siten on tärkeää, että Tesin sijoitustoiminta alalle kattaa koko arvoketjun ja kaikkia järjestelmiä (ml. kineettinen vaikuttaminen) kehittävät ja tuottavat yritykset ja projektit. Pääsihteeri Tuija Karanko
      • STTK ry.
        Päivitetty:
        11.10.2024
        • Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (Tesi) sijoitusstrategiatyöryhmän raportti Taustaa Suomen tuotantorakenne on yksipuolisempi tärkeimpiin kilpailijamaihin verrattuna. Teollinen rakenne perustuu pitkälti metsä-, metalli- ja kemian teollisuuteen. Suomi tuottaa vientiin melko paljon matalan jalostusasteen tuotteita, joiden hinnat ovat laskeneet trendinomaisesti ja vaihtelevat suhdanteiden mukaan. Tavaravienti on pääosin investointitavaroita ja kuluttajatuotteita on melko vähän. Raaka-aineiden ja välituotteiden osuus tavaraviennistä muodostaa myös huomattavan osan. Korkean jalostusasteen matkapuhelintuotannon päätyttyä 2010-luvun alussa, Suomen talouskasvu ja tuottavuus on ollut heikkoa. Suomen teollisen rakenteen uudistaminen on välttämätöntä. Investoinnit Suomessa sekä kiinteään pääomaan että aineettomaan pääomaan ovat olleet vähäisempiä kuin tärkeimmissä kilpailijamaissa, kuten Saksassa ja Ruotsissa. Suomen yritystukijärjestelmä on myös osaltaan ylläpitänyt tehotonta tuotantorakennetta, koska osa tuista on tuotantorakennetta säilyttäviä. Näitä vanhaa tuotantorakennetta ylläpitäviä yritystukia tulisi karsia, jotta tuotantorakenteen uudistuminen nopeutuisi. Suomen yritysrakenteessa korotustuvat suuret ja pienet yritykset. Keskisuuria yrityksiä on suhteessa vähemmän ja niiden vientitoiminta on melko vähäistä. Pienten yritysten kasvua keskisuuriksi yrityksiksi on tarvetta tukea. Myös vientiin suuntautuminen on näille yrityksille tärkeää, koska Suomen markkinoilla kasvun rajat tulevat melko nopeasti vastaan. Suomessa haasteena on ollut se, että kansainvälisille markkinoille ponnistavia yrityksiä ovat ostaneet usein ulkomaalaiset yritykset. Tähän on ollut usein syynä se, että Suomesta ei ole löytynyt pääomia yritysten kansainvälistymiseen. Tällöin yritysten kasvusta saatava hyöty ei ole enää hyödyttänyt samassa määrin Suomea. Teollisuussijoituksen (Tesi) toiminnan kasvu ja uudelleensuuntaaminen on tärkeää Teollisuussijoitus Oy (Tesi) on ottamassa merkittävästi vahvemman roolin Suomen talouskasvun ja teollisuuden uudistumisen tukemisessa vuosina 2025–2029. Tesin suunnittelema sijoitusvolyymin viisinkertaistaminen suorien sijoitusten osalta ja kokonaissijoitusvolyymin tuplaaminen, tarjoavat useita etuja, mutta myös haasteita. Tesin tavoitteena on kaksinkertaistaa keskisuurten yritysten määrä Suomessa. Nämä keskisuuret yritykset ovat usein talouden selkäranka, ja niiden kasvun tukeminen voi edistää työllisyyttä ja taloudellista vakautta. STTK tukee tätä tavoitetta. Tesi pyrkii investoimaan uusiin teknologioihin ja hankkeisiin, jotka tukevat puhdasta siirtymää, kuten uusiutuvaan energiaan ja ympäristöystävällisiin teknologioihin. Tämä voi auttaa Suomea vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteisiin ja saavuttamaan kestävyystavoitteet. Tämä on kannatettava tavoite, jota STTK tukee. Suuremmat sijoitukset startup- ja kasvuyrityksiin voivat merkittävästi vauhdittaa yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Tämä voi auttaa Suomen elinkeinoelämää lisäämään kilpailukykyä ja innovaatioita globaalilla tasolla. Tesin strategia vahvistaa kotimaista omistajuutta, mikä tarkoittaa, että yritysten menestyksen tuottama taloudellinen hyöty jää Suomeen. Tämä lisää kansallista vaurautta ja vähentää riippuvuutta ulkomaisesta omistuksesta. Suorien sijoitusten volyymin viisinkertaistaminen voi altistaa Tesiä ja Suomen taloutta suuremmille riskeille. Suorat sijoitukset yksittäisiin yrityksiin voivat olla riskialttiimpia kuin laajemmin hajautetut sijoitukset, ja epäonnistuneiden sijoitusten vaikutukset voivat olla merkittäviä. Suorat sijoitukset ovat usein pitkäaikaisia, ja niiden realisoiminen saattaa olla hidasta. Tämä voi heikentää Tesin joustavuutta reagoida taloudellisiin muutoksiin nopeasti. Vaikka Tesin tavoitteena on kanavoida merkittäviä määriä yksityistä pääomaa markkinoille, tämä vaatii luottamusta yksityiseltä sektorilta. Jos taloudellinen epävarmuus lisääntyy, yksityisten sijoittajien mukaan saaminen voi olla haastavaa. Suorien sijoitusten viisinkertaistaminen ja kokonaissijoitusvolyymin tuplaaminen vaatii merkittävästi lisää resursseja ja asiantuntemusta. Tesin on varmistauduttava, että sillä on riittävä osaaminen ja kapasiteetti hallinnoida näin suuria sijoituksia tehokkaasti. Vaikka Tesi saa vahvemman teollisuuspoliittisen roolin, hallituksen asettamien tavoitteiden saavuttaminen ei ole itsestäänselvyys. Talouden ja teollisuuden uudistaminen on moni-mutkainen prosessi, joka riippuu myös ulkoisista tekijöistä, kuten globaalin talouden tilasta ja teknologisesta kehityksestä. Tesin roolin vahvistaminen ja suorien sijoitusten volyymin viisinkertaistaminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia Suomen teollisuuden uudistamiseen ja talouskasvun vauhdittamiseen. Samalla se tuo mukanaan riskejä, erityisesti liittyen suorien sijoitusten riskiin, resurssitarpeisiin ja yksityisen pääoman houkuttelemiseen. Onnistuminen vaatii Tesiltä kykyä hallita näitä haasteita ja toimia tehokkaasti osana Suomen laajempaa teollisuuspolitiikkaa. STTK tukee työryhmän esittämää teollisuuspoliittista sijoitustoiminnan strategiaa. Lisätietoja: Seppo Nevalainen, ekonomisti [email protected]
      • Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy
        Päivitetty:
        11.10.2024
        • VTT:n lausunto liitteenä
      • Helsingin yliopisto, sijoitustiimi, Sundqvist Kimmo
        Päivitetty:
        10.10.2024
        • Lausunto / Dnro VN/21650/2023 Yleisesti ottaen on erittäin positiivista, että erinäisillä toimilla pyritään vahvistamaan startup-, kasvu- ja Mittelstand-yhtiöiden kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksiä. Tämä on olennainen tekijä Suomen kilpailukyvyn ja talouskasvun edistämisessä. On erittäin tärkeää, että kaikki Suomen Teollisuussijoitus Oy:n (”Tesin”) sijoitukset (ehtoineen) tehdään markkinaehtoisesti, sijoituskohteet voidaan toki valita poliittisen ohjelman mukaisin perustein. Tesin sijoitustoiminnan osalta on suositeltavaa, että Tesi toimii lähtökohtaisesti kanssasijoittajana, jolloin muut tahot ns. validoivat sijoituskohteet. Tällainen toimintamalli tukee markkinaehtoisuutta sekä toimii samalla osana riskienhallintaa. Suositeltavaa olisi myös asettaa Tesin sijoitusosuudelle sijoituskierroksissa joku yläraja, joka voisi maksimissaan olla esimerkiksi 30 prosenttia sijoituskierroksen koosta. Tesin uudistuneen roolin keskeisimpien elementtien joukkoon tulisi lisätä valtiolle merkittävän tulovirran tuottaminen. Tämä on tärkeä osa Tesin yhteiskunnallista tehtävää, ja yksi tapa toteuttaa tämä voisi olla arvioida, kuinka paljon Tesin sijoitustoiminnassa ollaan valmiita poikkeamaan markkinatoimijoiden tavanomaisista tuotto-odotuksista kyseisten sijoitusten osalta. Esityksessä on mainittu, että tavoitteena on lyhyessä ajassa rakentaa uusi teollisen mittakaavan hankkeiden portfolio ja sijoitusmäärien ja -volyymin merkittävä kasvu. Esityksessä todetaan, että sijoitusten euromääräinen kasvu on mahdollista toteuttaa heti. Tämä on kunnianhimoinen tavoite, mutta Tesin nykyinen henkilöstömäärä ja heidän osaaminen eivät välttämättä riitä tämän kasvavan toiminnan hoitamiseen. Suorien sijoitusten lisääminen edellyttää merkittävää kasvua osaavassa ja kokeneessa sijoitushenkilöstössä, koska mm. Tesi on tähän mennessä tehnyt pääosin epäsuoria sijoituksia. Suomessa ei välttämättä ole riittävästi tarvittavaa osaamista, ja näin ollen merkittäviä resursseja täytyy hankkia (Tesin) talon ulkopuolelta, koska henkilöstön kasvattamiseen ei ole riittävästi aikaa toteutettavan ohjelman keston takia. On myös syytä varoa, ettei kiireellinen sijoitusten volyymin kasvu johtaisi huonoihin / harkitsemattomiin sijoituspäätöksiin. Kiireessä saatetaan keskittyä ainoastaan sijoitusten kokojen kasvattamiseen tai tehdä lisäsijoituksia jo aiempiin kohteisiin, mikä ei aina tue optimaalisesti rahoitusohjelman poliittisia tavoitteita. Tesin tulisi harkita sijoitustoiminnassaan myös pääomalainaehtoisia vaihtovelkakirjalainoja, joita käytetään erityisesti yritysten alkuvaiheessa ja siltarahoituksessa. Tämä tukisi erityisesti pienempiä ja kasvuvaiheessa olevia yrityksiä, jotka tarvitsevat myös joustavimpia rahoitusratkaisuja. On myös tärkeää, että Tesi lisää sijoituksiaan alkuvaiheen ja seed-vaiheen yrityksiin, sillä tämä on kriittinen osa Mittelstand-yritysten lukumäärän kasvattamiseksi tarvittavaa deal flow'ta. Suurten sijoitusten keskittyminen pelkästään myöhemmän vaiheen yrityksiin ei riitä tukemaan Tesin uudistuneita tavoitteita. Tällä hetkellä Suomen deal flow ei välttämättä riitä kattamaan Tesin kasvavia sijoitusmääriä, jos varhaisemman vaiheen yrityksiin ei tehdä merkittävämpiä sijoituksia. Lopuksi, on välttämätöntä varmistaa, että Tesin sijoituspäätökset ovat huolellisesti harkittuja ja strategisia, eivätkä kiireen vuoksi vaaranna pitkäaikaisia tavoitteita ja/tai sijoitusmarkkinan toimintaa yleisellä tasolla.
      • Keva
        Päivitetty:
        9.10.2024
        • Keva pitää ehdotuksia lähtökohtaisesti hyvinä. Venture- ja kasvuvaiheen panostukset ovat perusteltuja, koska niihin on ollut haasteellista löytää suuressa määrin yksityistä rahoitusta. Kevan mielestä on loogista, että pienemmät toimijat kuten Business Finland Venture Capital, Ilmastorahasto jne. yhdistetään Tesiin. Kenttä on nykyisellään pirstaleinen. Ehdotettu uusi strategia ei ole luonteeltaan vanhan hienosäätöä vaan käytännössä täysin uuden toimintatavan luomista. Tämä asettaa paineita strategian toteutukselle. Ehdotetusta strategiasta nousee esiin muutamia kysymyksiä ja ongelmakohtia. Tesi mielletään tällä hetkellä markkinalla ensisijaisesti rahastosijoittajaksi (luovat edellytykset uusille venture-, kasvu- ja buyout-toimijoille). Ideana on, että nämä toimijat sitten yksityisellä pääomalla auttavat yrityksiä kasvu-urallaan. Suorien sijoitusten puolella Tesi on ollut syndikaattisijoittaja. Nyt asetelma muuttuisi päinvastaiseksi eli painopiste siirtyisi suorien sijoitusten puolelle ja myös lead-sijoittajan rooliin. Samalla sijoitusmäärät kuusinkertaistuisivat. Tässä riskinä on ainakin muutama asia: Yleensä (yksityinen) pääoma hakeutuu lupaavimpiin sijoituskohteisiin. Uusi strategia antaa Tesille mahdollisuuden rahoittaa kohteita, jotka ovat jääneet ilman mielenkiintoa sijoittajilta. Ne voivat kyllä olla kansallisesti tärkeitä kohteita, mutta ovatko ne kaupallisesti / sijoituksellisesti järkeviä? Kompetenssi ja resurssit siirryttäessä Lead-sijoittajan rooliin. Kasvuyhtiön kansainvälinen skaalautuminen ei ole helppoa. Tähän löytyy osaamista vain harvoilta tahoilta ja osaaminen on henkilösidonnaista. Pääoma on skaalautumisessa välttämätöntä, mutta kasvuhankkeet vaativat myös huippuosaamista, jonka hankkiminen voi olla haastavaa. Strategian pääpainon siirtyminen pois rahastokentästä yhdessä uusien rajoitusten kanssa saattaa vaikuttaa kielteisesti kotimaisten rahastojen määrään. Strategian mukaan Tesi voi sijoittaa vain kahteen ensimmäiseen venture-rahastoon. Tämä on nähdäksemme liian rajoittavaa. Venture-sykli on pitkä ja kestää vuosia ennen kuin nähdään toteutuneita tuottoja. Todennäköisesti rahastot tarvitsevat vielä julkista pääomaa, kun III-rahasto kerätään. Buyout- rahastot suljetaan fokuksesta pois. Tesi on harkitusti sijoittanut buyout-rahastoihin, mikäli ne eivät ole saaneet riittävästi rahaa yksityisiltä. Mielestämme on olemassa erikoistapauksia, joissa Tesin mukanaolo on perusteltu. Näin on esim. uusien tai muutostilanteessa olevien buyout-managereiden kohdalla. Tesi on käytännössä validoinut niitä, ja moni pienempi institutionaalinen sijoittaja tai muu yksityinen sijoitustaho on luottanut Tesin arvioon ja tullut mukaan rahastoihin. Näin on syntynyt uusia elinkelpoisia toimijoita. Energiainfrasijoitukset ovat strategiassa mukana. Tämä on hyvä, sillä energiainfra tulee vaatimaan mittavia investointeja tulevina vuosina. Tesin sijoitusmäärät ovat tarvittaviin pääomiin nähden kuitenkin rajallisia. Jos halutaan saada aikaan merkityksellisiä muutoksia, niin löytynee täydentäviä tapoja, joista mainittakoon esim. Ruotsissa käytössä oleva käänteinen huutokauppa (BECCS) tai USA:n IRA. Tesin toiminnan tuottotavoite ja toiminnan mittarit jäävät strategiassa vielä hieman epäselviksi.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Päivitetty:
        7.10.2024
        • Kiitämme lausuntopyynnöstänne ja ilmoitamme, että meillä ei ole lausuttavaa.
      • Tampereen yliopisto, Liiketoimintamallien tutkija, sarjayrittäjä
        Päivitetty:
        3.10.2024
        • Tesin uusi aktiivisempi rooli on keskeinen suomalaisen yhteiskunnan ja etenkin teollisuuden uudistumiselle ja kansantalouden kasvamiselle. Pääpiirteittäin olen samaa mieltä tavoitteiden kanssa, muutamilla huomioilla: 1) Investointiprojekti-fokus Näyttää siltä, että tarkoituksena on helpottaa etenkin uusien investointien tapahtuminen Suomeen, etenkin vihreän siirtymän alueella. Mikä on sinällään toivottavaa ja tarpeellista. Kuitenkin on huomioitava, että niiden hyöty ja kansantaloudellinen vaikutus ei skaalaudu. Yhdellä investoinnilla saadaan aikaan yhden investoinnin verran työpaikkoja ja muuta hyvää. Tämä on tietysti poliittisesti houkuttelevaa, koska vaikutus on välitön. Sen sijaan, jos painotusta kohdennettaisiin enemmän globaalisti skaalauskelpoisiin yrityksiin, joiden palveleva markkina on suuri, saataisiin investointi moninkertaisena takaisin (onnistuessaan). Eli sijoittamalla kasvuvaiheen yrityksiin ne luovat työpaikkoja ja kansantuotetta moninverroin enemmän kuin laitosinvestoinnit (pl. pilottilaitosten investoinnit jotka poistavat kansainvälisen kaupan rajoitteita uudelta teknologialta). Suomalaisen, maailmanluokan teknologiaosaamisen myyminen suurille kansainvälisille markkinoille tulisi olla selvästi nykyistä (sekä ehdotettua) tasoa korkeammalla. Kasvuyritysten kautta tapahtuvan vaihtotaseen korjautuminen olisi monin verroin suurempi tavoite ja tarkoituksenmukaista. Kulunutta termiä käyttäen "Uusi Nokia" tarvitaan, ja sellainen syntyy todennäköisimmin vihreän teknologian myynnissä maailmalle, kunhan estetään omistuksen ja sitä kautta hyödyn siirtyminen ulkomaille. 2) Kansainvälisen liiketoiminnan skaalaamisen kohdistettu tuki ja panostus. Suomalaisen teollisuuden perisynti on ollut (historiallisista syistä johtuen) sisäänpäinkääntyneisyys. Myymme toisillemme (ja aikaisemmin Neuvostoliitolle/Venäjälle). Se perinne näkyy edelleen suomalaisessa teollisuudessa. Kuitenkin kansantalouden kannalta merkittävin lisäarvo tulee siitä että myymme muille kansakunnille ja saamme sitä kautta vaihtotasetta korjattua ja varallisuutta parannettua, joka sitten lisää investoitavan varallisuuden määrää. Merkittävä osa Tesin sijoituksista tulisi kohdentaa kansainvälisen myynnin tukeen yrityksille joilla on olemassa oleva markkina maailmalla ja ratkaisu tarpeen kattamiseksi muttei hartioita yhtälön toteuttamiseen. Tässä yhteydessä ei tarkoiteta vienninedistämismatkoja, jotka ovat turhan paljon turistireissuja, vaan yritysten systemaattisten kansainvälistysponnistelujen rahoitusta. 3) Yksi merkittävä kipupiste suomalaisen teknologiateollisuuden skaalautumisessa on pääomien puute uusien liiketoimintamallien toteuttamisessa. Esimerkiksi Product-as-a-Service-tyylisesti hyödynjakomallilla laitteiden "myyminen" on ennustettu kasvavan globaalisti merkittävästi (CAGR 50% vuoteen 2030 mennessä). Pääomarajoitteisten yritysten ainoa tapa toteuttaa tällaisia uusia liiketoimintamalleja on rahoittaa ne kolmansilla osapuolilla. Tähän löytyy kyllä Euroopasta sijoittajia, mutta yritysten pieni koko aiheuttaa ongelmia rahoituksen saamisessa ja ehdoissa. Tesi voisi sijoitustoiminnallaan pienentää tätä laitteiden rahoittamisen riskiä ja ongelmaa ottamalla omaan rahoitukseensa osan laitteistosta/takauksesta. Tällaiset laitteet palveluna-projektit ovat lähes aina pieniriskisiä sopimuksia, joissa on hyvä tuotto. Pienellä osuudella Tesi voisi aikaansaada ulkomaisen rahoituksen parantumisen ja sitä kautta nopeuttaa näiden palvelumallien yleistymmistä ja suomalaisen huipputeknologian saatavuutta kansainvälisillä markkinoilla. Hinnalla emme perinteisessä teknologiamyynnissä pärjää, pärjätkäämme siis paremmalla arvon tuotolla ja liiketoimintamalleilla erottautumisella. 4) Tesin ja Suomen hyvän brändin hyödyntäminen yritysten apuna Tesillä ja erityisesti Suomella on maailmalla valtavan hyvä brändi. Tesi voisi osana toimintaansa luoda mallin jolla tuota hyvää brändiä voitaisiin käyttää aktiivisemmin liiketoiminnan edistämisessä. Jonkinlainen "Verified by Finland"-sertifikaatti toisi pienille teknologiayrityksille uskottavuutta maailmalla ja mahdollistaisi kauppojen syntymistä. Toki vaatii taustalleen jonkin prosessin, mutta esim. Tesin sijoituspäätös lienee riittävä prosessi sen toteamiseen että yritys on asiallinen, luotettava ja lakeja noudattava. Tämän hyödyntäminen lisäisi yritysten myyntiä ilman lisäpanostuksia