Lausuntopyyntö luonnoksesta Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaksi 2024 (YTS2024)
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/12457/2021
Vastausaika on päättynyt: 9.9.2024
Lausuntopyynnön taustatiedot
Lausuntopyynnön kieli:
Johdanto
Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana.
Hallitus antoi istunnossaan keväällä 2021 Turvallisuuskomitealle tehtäväksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivittämisen. Strategian uudistustyö todetaan myös hallitusohjelmassa "Vahva ja välittävä Suomi - Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma". Työtä on valmisteltu laaja-alaisessa kirjoittajaryhmässä Turvallisuuskomitean sihteeristön johdolla. Valmisteluprosessiin on liittynyt lukuisa määrä julkishallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen ja akateemisen yhteisön kuulemistilaisuuksia sekä haastatteluja ja seminaareja. Turvallisuuskomitea on seurannut ja ohjannut työn valmistelua.
Hallitus antoi istunnossaan keväällä 2021 Turvallisuuskomitealle tehtäväksi Yhteiskunnan turvallisuusstrategian päivittämisen. Strategian uudistustyö todetaan myös hallitusohjelmassa "Vahva ja välittävä Suomi - Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelma". Työtä on valmisteltu laaja-alaisessa kirjoittajaryhmässä Turvallisuuskomitean sihteeristön johdolla. Valmisteluprosessiin on liittynyt lukuisa määrä julkishallinnon, elinkeinoelämän, järjestöjen ja akateemisen yhteisön kuulemistilaisuuksia sekä haastatteluja ja seminaareja. Turvallisuuskomitea on seurannut ja ohjannut työn valmistelua.
Tausta
Kokonaisturvallisuuden periaatteet päivitetään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa (YTS2024) viidettä kertaa. Ensimmäinen Yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisen strategia valmistui vuonna 2003. Siinä kuvattiin yhteiskunnan varautumisen uhkamallit, ministeriöiden strategiset tehtävät ja kriisijohtamisen perusteet. Vuoden 2006 strategiassa kiinnitettiin huomiota häiriötilanteiden hallintaan ja varautumisen tueksi esitettiin matriisi erityistilanteisiin varautumista varten. Vuonna 2010 strategian nimi muutettiin Yhteiskunnan turvallisuusstrategiaksi. Muutos vastasi yleiseen yhteiskuntakehitykseen, jossa turvallisuustoiminta ulottui uusille alueille, palveluihin ja toimintoihin. Samalla järjestöt otettiin huomioon osana varautumisjärjestelmää. Vuoden 2017 strategia oli käytännöllinen kuvaus yhteisistä ja yleisistä varautumisen periaatteista. Tuossa strategiassa kokonaisturvallisuus kuvattiin ensisijaisesti yhteistoimintamalliksi, jossa toimijat jakavat ja analysoivat turvallisuutta koskevaa tietoa sekä suunnittelevat, harjoittelevat ja toimivat yhdessä. Samalla aiemmasta valtiokeskeisestä kirjoittamistavasta siirryttiin koko yhteiskuntaa kuvaavaan malliin.
Edeltäjänsä tapaan nyt valmistunut strategia kuvaa kokonaisturvallisuuden koko yhteiskunnan asiana. Uutena kokonaisuutena varautumisen lisäksi käsitellään kykyä vastata häiriötilanteisiin ja kriiseihin, eli vastetta. Elintärkeiden toimintojen ja turvallisuustoimijoiden sijasta painotetaan enemmän itse toimintaa. Turvallisuusympäristön muutos, Suomen Nato-jäsenyys sekä kriiseistä saadut opit puoltavat kehitysaskelta. Koronapandemia koetteli suomalaista kokonaisturvallisuusmallia. Tuosta pitkäkestoisesta ja poikkeusoloja vaatineesta kriisistä saatiin useita tärkeitä havaintoja ja oppeja järjestelmämme kehittämiseksi. Muut vakavat häiriötilanteet, kuten kaasuputken vaurioituminen, välineellistetty maahantulo ja energiamarkkinoiden heilahtelut ovat nostaneet esiin monia kehittämisehdotuksia. Myös Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan kerätyt opit huomioidaan parantamistyössä. Valtioneuvostossa on käynnistetty lukuisia hankkeita, joilla tehtyihin havaintoihin vastataan.
Suomen Nato-jäsenyyden ja turvallisuustilanteen muutoksen myötä suomalainen kokonaisturvallisuuden toimintamalli kerää osakseen laajaa kiinnostusta myös kansainvälisesti. Suomi pyrkii myös itse edistämään varautumisajattelua osana eurooppalaisia toimintamalleja. Strategiassa malli onkin pyritty kuvaamaan siten, että se on myös kansainvälisesti ymmärrettävissä ilman syvällistä perehtymistä Suomen lainsäädäntöön tai yhteiskuntarakenteisiin. Myös Euroopan unionin ja Naton merkitystä kokonaisturvallisuudelle pyritään avaamaan.
Strategian kirjoittamistyössä on tukeuduttu Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ja puolustusselontekoon. Yhdenmukaisuus kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisten asiakirjojen, kuten Kansallisen riskiarvion kanssa on pyritty varmistamaan. Uusien kokonaisuuksien laadinnassa on hyödynnetty muun muassa eurooppalaista kriisinhallintastandardia (SFS-EN ISO 22361:2022) sekä Naton kriisivastejärjestelmän käsikirjaa.
Olennainen osa strategian toimeenpanoa on sen toteutumisen seuranta. Suomessa kokonaisturvallisuuden raportointi toteutetaan vuosittain Yhteiskunnan turvallisuusraportilla sekä säännöllisesti julkaistavilla muilla katsauksilla. Niiden kautta valtiojohto ja muut keskeiset toimijat pidetään tietoisena suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tilasta.
Edeltäjänsä tapaan nyt valmistunut strategia kuvaa kokonaisturvallisuuden koko yhteiskunnan asiana. Uutena kokonaisuutena varautumisen lisäksi käsitellään kykyä vastata häiriötilanteisiin ja kriiseihin, eli vastetta. Elintärkeiden toimintojen ja turvallisuustoimijoiden sijasta painotetaan enemmän itse toimintaa. Turvallisuusympäristön muutos, Suomen Nato-jäsenyys sekä kriiseistä saadut opit puoltavat kehitysaskelta. Koronapandemia koetteli suomalaista kokonaisturvallisuusmallia. Tuosta pitkäkestoisesta ja poikkeusoloja vaatineesta kriisistä saatiin useita tärkeitä havaintoja ja oppeja järjestelmämme kehittämiseksi. Muut vakavat häiriötilanteet, kuten kaasuputken vaurioituminen, välineellistetty maahantulo ja energiamarkkinoiden heilahtelut ovat nostaneet esiin monia kehittämisehdotuksia. Myös Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainaan kerätyt opit huomioidaan parantamistyössä. Valtioneuvostossa on käynnistetty lukuisia hankkeita, joilla tehtyihin havaintoihin vastataan.
Suomen Nato-jäsenyyden ja turvallisuustilanteen muutoksen myötä suomalainen kokonaisturvallisuuden toimintamalli kerää osakseen laajaa kiinnostusta myös kansainvälisesti. Suomi pyrkii myös itse edistämään varautumisajattelua osana eurooppalaisia toimintamalleja. Strategiassa malli onkin pyritty kuvaamaan siten, että se on myös kansainvälisesti ymmärrettävissä ilman syvällistä perehtymistä Suomen lainsäädäntöön tai yhteiskuntarakenteisiin. Myös Euroopan unionin ja Naton merkitystä kokonaisturvallisuudelle pyritään avaamaan.
Strategian kirjoittamistyössä on tukeuduttu Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiseen selontekoon ja puolustusselontekoon. Yhdenmukaisuus kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisten asiakirjojen, kuten Kansallisen riskiarvion kanssa on pyritty varmistamaan. Uusien kokonaisuuksien laadinnassa on hyödynnetty muun muassa eurooppalaista kriisinhallintastandardia (SFS-EN ISO 22361:2022) sekä Naton kriisivastejärjestelmän käsikirjaa.
Olennainen osa strategian toimeenpanoa on sen toteutumisen seuranta. Suomessa kokonaisturvallisuuden raportointi toteutetaan vuosittain Yhteiskunnan turvallisuusraportilla sekä säännöllisesti julkaistavilla muilla katsauksilla. Niiden kautta valtiojohto ja muut keskeiset toimijat pidetään tietoisena suomalaisen yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tilasta.
Tavoitteet
Lausuntokierroksen tarkoituksena on kerätä kokonaisturvallisuuden toimijoilta mahdollisimman laaja-alaisesti näkemyksiä strategialuonnoksen kehittämiseksi ja viimeistelemiseksi.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöksenä loppuvuodesta 2024.
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia on tarkoitus hyväksyä valtioneuvoston periaatepäätöksenä loppuvuodesta 2024.
Liitteet:
Aikataulu
Lausunnot tulee antaa viimeistään maanantaina 9.9.2024.
Vastausohjeet vastaanottajille
Lausunnot pyydetään antamaan vastaamalla Lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön viimeistään 9.9.2024. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.
Ministeriöitä ja muita VAHVA-käyttäjiä pyydetään viemään lausuntonsa lisäksi VAHVAan asialle VN/12457/2021.
Myös jakelulistan ulkopuoliset tahot voivat halutessaan antaa lausuntonsa.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua Lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät Lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet -> Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja julkaistaan Lausuntopalvelu.fi:ssä
Ministeriöitä ja muita VAHVA-käyttäjiä pyydetään viemään lausuntonsa lisäksi VAHVAan asialle VN/12457/2021.
Myös jakelulistan ulkopuoliset tahot voivat halutessaan antaa lausuntonsa.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua Lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät Lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet -> Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja julkaistaan Lausuntopalvelu.fi:ssä
Valmistelijat
Lisätietoja asiasta antavat:
Pääsihteeri Petteri Korvala p.0295140700
Yleissihteeri Christian Perheentupa p. 0295140702
Yhteydenotot sähköpostitse: [email protected]
Pääsihteeri Petteri Korvala p.0295140700
Yleissihteeri Christian Perheentupa p. 0295140702
Yhteydenotot sähköpostitse: [email protected]
Jakelu:
| Eduskunnan kanslia | ||
| Eduskunnan oikeusasiamies | ||
| Elinkeinoelämän keskusliitto ry | ||
| Etelä-Karjala hyvinvointialue | ||
| Etelä-Karjalan liitto | ||
| Etelä-Pohjanmaa hyvinvointialue | ||
| Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus | ||
| Etelä-Pohjanmaan liitto | ||
| Etelä-Savo hyvinvointialue | ||
| Etelä-Savon ELY-keskus | ||
| Etelä-Savon maakuntaliitto | ||
| Etelä-Suomen aluehallintovirasto | ||
| Helsingin kaupunki | ||
| Huoltovarmuuskeskus | ||
| Huoltovarmuusneuvosto | ||
| HUS-yhtymä | ||
| Hämeen ELY-keskus | ||
| Hämeen liitto | ||
| Itä-Suomen aluehallintovirasto | ||
| Itä-Uudenmaan hyvinvointialue | ||
| Kaakkois-Suomen ELY-keskus | ||
| Kainuun ELY-keskus | ||
| Kainuun hyvinvointialue | ||
| Kainuun liitto | ||
| Kansaneläkelaitos | ||
| Kanta-Hämeen hyvinvointialue | ||
| Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue | ||
| Keski-Pohjanmaan liitto | ||
| Keski-Suomen ELY-keskus | ||
| Keski-Suomen hyvinvointialue | ||
| Keski-Suomen liitto | ||
| Keski-Uudenmaan hyvinvointialue | ||
| Korkein hallinto-oikeus | ||
| Korkein oikeus | ||
| Kymenlaakson hyvinvointialue | ||
| Kymenlaakson liitto | ||
| Lapin aluehallintovirasto | ||
| Lapin ELY-keskus | ||
| Lapin hyvinvointialue | ||
| Lapin liitto | ||
| Liikenne- ja viestintäministeriö | ||
| Lounais-Suomen aluehallintovirasto | ||
| Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto | ||
| Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue | ||
| Maa- ja metsatalousministeriö | ||
| Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | ||
| Maanpuolustuskoulutusyhdistys | ||
| Naisjärjestöjen keskusliitto | ||
| Oikeusministeriö | ||
| Opetus- ja kulttuuriministeriö | ||
| Ortodoksinen kirkko | ||
| Pirkanmaan ELY-keskus | ||
| Pirkanmaan liitto | ||
| Pohjanmaan ELY-keskus | ||
| Pohjanmaan hyvinvointialue | ||
| Pohjanmaan liitto | ||
| Pohjois-Karjalan ELY-keskus | ||
| Pohjois-Karjalan maakuntaliitto | ||
| Pohjois-Pohjanmaa hyvinvointialue | ||
| Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus | ||
| Pohjois-Pohjanmaan liitto | ||
| Pohjois-Savon ELY-keskus | ||
| Pohjois-Savon hyvinvointialue | ||
| Pohjois-Savon liitto | ||
| Pohjois-Suomen aluehallintovirasto | ||
| Poliisihallitus | ||
| Puolustusministeriö | ||
| Päijät-Hämeen hyvinvointialue | ||
| Päijät-Hämeen liitto | ||
| Pääesikunta | ||
| Rajavartiolaitos | ||
| Satakunnan ELY-keskus | ||
| Satakunnan hyvinvointialue | ||
| Satakuntaliitto | ||
| Sisäministeriö | ||
| Sisäministeriön pelastusosasto | ||
| Sosiaali- ja terveysministeriö | ||
| Suojelupoliisi | ||
| Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry | ||
| Suomen evankelis-luterilainen kirkko | ||
| Suomen Kuntaliitto ry | ||
| Suomen Pankki | ||
| Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK ry | ||
| Suomen Punainen Risti | ||
| Tasavallan presidentin kanslia | ||
| Tulli | ||
| Työ- ja elinkeinoministeriö | ||
| Ulkoministeriö | ||
| Uudenmaan ELY-keskus | ||
| Uudenmaan liitto | ||
| Valtioneuvoston kanslia | ||
| Valtioneuvoston kanslian EU-asioiden osasto | ||
| Valtioneuvoston kanslian viestintäosasto | ||
| Valtioneuvoston oikeuskansleri | ||
| Valtiovarainministeriö | ||
| Vantaan ja Keravan hyvinvointialue | ||
| Varsinais-Suomen ELY-keskus | ||
| Varsinais-Suomen hyvinvointialue | ||
| Varsinais-Suomen liitto | ||
| Ympäristöministeriö |
Asiasanat
kokonaisturvallisuus
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia
Turvallisuuskomitea
TURVALLISUUS
varautuminen
beredskap
vaste
övergripande säkerhet
Säkerhetsstrategi för samhället
Säkerhetskommittén
SÄKERHET
svar