Lausuntopalvelu.fi

Lähestymiskiellon määrääminen on yksi keino ehkäistä toistuvaa lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös tilanteissa, missä julkisuuden henkilö tai viranomainen tarvitsee suojaa. Useat sekä kotimaiset että kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että parisuhteessa pitkään jatkunut väkivalta on uhka uhrin turvallisuudelle parisuhteen aikana, mutta voi myös jatkua parisuhteen päätyttyä erilaisina vainon muotoina ja on usein naisten henkirikosten ja perhesurmien taustalla.
Oikeusministeriössä on valmisteltu arviomuistio " Arviomuistio lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi", Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2019:4), jossa tarkastellaan lähestymiskiellon sähköisen valvonnan tarvetta ja käyttöönoton edellytyksiä sekä muita vaihtoehtoisia keinoja lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi. Tässä muistiossa keskitytään lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhrien suojaamiseen lähestymiskiellolla.
Muistion tavoitteena on  arvioida lähestymiskiellon sähköisen valvonnan tarvetta ja käyttöönoton edellytyksiä sekä muita vaihtoehtoisia keinoja lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi. Ruotsissa ja Norjassa on ollut käytössä joitakin vuosia lähestymiskiellon sähköinen valvonta. Muistiossa tarkastellaan Ruotsin ja Norjan lainsäädäntöä ja lähestymiskiellon sähköisen valvonnan käyttökokemuksia. Erityisesti muistiossa on tarkasteltu laitteiden teknistä käytettävyyttä, suunnittelu- ja käyttöönottovaiheineen kustannuksia sekä viranomaisvalvonnan järjestämistä.
Muistiossa on tarkasteltu myös muita vaihtoehtoisia keinoja, joilla voidaan parantaa läheisväkivaltaa kohdanneen uhrin turvallisuutta, esimerkiksi moniammatillista riskinarvioinnin menetelmää MARAK. Uhrin turvallisuutta ja lähestymiskiellon antamaa suojaa voidaan parantaa tehostamalla ja laajentamalla väkivallan tekijöiden ohjaamista palveluiden piiriin. Myös paikkakuntakohtaisia menettelymalleja on ollut käytössä turvalaitteiden myöntämisestä väkivallan uhrille.

Sähköistä valvontaa on Suomessa ja monissa muissa maissa käytetty vapaudessa suoritettavien rikosseuraamusten yhteydessä. Lähestymiskiellon antama suoja on todettu Suomessa heikoksi. Lähestymiskielto ei ole aina riittävä keino rajoittaa tekijää, joka on motivoitunut häiritseviin tekoihin. Lähestymiskieltoa voidaan rikkoa monin eri tavoin, kuten puhelinsoitoilla, tekstiviesteillä, kyttäämällä kotipihalla tai seuraamalla autolla. Lähestymiskiellon rikkomisesta ilmoittava asianomistaja on usein ”sana sanaa vastaan” -tilanteessa kiellon rikkomisesta epäillyn kanssa. Lähestymiskieltoa on mahdollista rikkoa niin, ettei teosta jää mitään todistusaineistoa mahdollista rikosprosessia varten. Näin toimiessaan epäilty voi rikkoa lähestymiskieltoa useita kertoja ilman mitään seuraamuksia. Lähestymiskiellon noudattamisen valvonta on käytännössä sen varassa, että uhri ilmoittaa rikoksesta poliisille.
Poliisin valvonta perustuu pääasiassa suojaa saaneen henkilön kiellon rikkomisista tekemiin ilmoituksiin tai muiden rikosten tutkinnan tai hälytystehtävien hoitamisen yhteydessä esille tulleina lähestymiskiellon rikkomisina. Lähestymiskiellon toimivuutta vaikeuttaa muun muassa maaseudulla poliisien pitkät vasteajat. Poliisin saapuessa paikalle tekijä on usein ehtinyt jo poistua.
 

Lausunto pyydetään antamaan alla olevien vastausohjeiden mukaisesti viimeistään 18.4.2019.
Lausunnoista julkaistaan myöhemmin koonti lausuntopalvelu.fi:ssä sekä oikeusministeriön verkkosivuilla.

Oikeusministeriö pyytää lausuntoanne lähestymiskiellon valvonnan tehostamista käsittelevästä arviomuistiosta. Arviomuistio on julkaistu oikeusministeriön julkaisusarjassa Mietintöjä ja lausuntoja 4/2019 ja se on saatavissa osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-738-0.

Lausunnolla haetaan ehdotuksia jatkokehittämiseen. Lausunnonantajia pyydetään erityisesti pohtimaan, miten lähestymiskiellon sähköinen valvonta voitaisiin käytännössä toteuttaa, millaisia muutoksia se edellyttäisi rikoslainsäädännössä ja mitä muita keinoja pitäisi kehittää lähestymsikiellolla suojatun turvaamiseksi. 

Pyydämme, että lausunto annetaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse eikä sitä tarvitse allekirjoittaa. Jos lausunnonantaja on valmistellut lausunnon erilliselle asiakirjalle (esimerkiksi sisäistä hyväksymistä varten), ei asiakirjaa tarvitse liittää lausuntoon, vaan vastaukset lausuntopyynnön lomakkeelle ovat tällöinkin riittäviä.

Lausunnon antaminen lausuntopalvelu.fi:ssä edellyttää, että lausunnonantaja rekisteröityy ja kirjautuu palveluun. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet -> Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].

HUOM! Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä ja hankkeen verkkosivuilla.

Minna Piispa, p. 02951 50223
Sähköpostiosoitteet [email protected]