Lausuntopalvelu.fi

Lausuntopalvelu - Arviomuistio lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi

Arviomuistio lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi

Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/389/2019

Vastausaika on päättynyt: 26.4.2019

Lausuntopyynnön taustatiedot
Johdanto
Lähestymiskiellon määrääminen on yksi keino ehkäistä toistuvaa lähisuhteissa tapahtuvaa väkivaltaa. Lähestymiskielto voidaan määrätä myös tilanteissa, missä julkisuuden henkilö tai viranomainen tarvitsee suojaa. Useat sekä kotimaiset että kansainväliset tutkimukset ovat osoittaneet, että parisuhteessa pitkään jatkunut väkivalta on uhka uhrin turvallisuudelle parisuhteen aikana, mutta voi myös jatkua parisuhteen päätyttyä erilaisina vainon muotoina ja on usein naisten henkirikosten ja perhesurmien taustalla.
Oikeusministeriössä on valmisteltu arviomuistio " Arviomuistio lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi", Oikeusministeriön julkaisuja, Selvityksiä ja ohjeita 2019:4), jossa tarkastellaan lähestymiskiellon sähköisen valvonnan tarvetta ja käyttöönoton edellytyksiä sekä muita vaihtoehtoisia keinoja lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi. Tässä muistiossa keskitytään lähisuhteissa tapahtuvan väkivallan uhrien suojaamiseen lähestymiskiellolla.
Muistion tavoitteena on  arvioida lähestymiskiellon sähköisen valvonnan tarvetta ja käyttöönoton edellytyksiä sekä muita vaihtoehtoisia keinoja lähestymiskiellon valvonnan tehostamiseksi. Ruotsissa ja Norjassa on ollut käytössä joitakin vuosia lähestymiskiellon sähköinen valvonta. Muistiossa tarkastellaan Ruotsin ja Norjan lainsäädäntöä ja lähestymiskiellon sähköisen valvonnan käyttökokemuksia. Erityisesti muistiossa on tarkasteltu laitteiden teknistä käytettävyyttä, suunnittelu- ja käyttöönottovaiheineen kustannuksia sekä viranomaisvalvonnan järjestämistä.
Muistiossa on tarkasteltu myös muita vaihtoehtoisia keinoja, joilla voidaan parantaa läheisväkivaltaa kohdanneen uhrin turvallisuutta, esimerkiksi moniammatillista riskinarvioinnin menetelmää MARAK. Uhrin turvallisuutta ja lähestymiskiellon antamaa suojaa voidaan parantaa tehostamalla ja laajentamalla väkivallan tekijöiden ohjaamista palveluiden piiriin. Myös paikkakuntakohtaisia menettelymalleja on ollut käytössä turvalaitteiden myöntämisestä väkivallan uhrille.
Tausta
Sähköistä valvontaa on Suomessa ja monissa muissa maissa käytetty vapaudessa suoritettavien rikosseuraamusten yhteydessä. Lähestymiskiellon antama suoja on todettu Suomessa heikoksi. Lähestymiskielto ei ole aina riittävä keino rajoittaa tekijää, joka on motivoitunut häiritseviin tekoihin. Lähestymiskieltoa voidaan rikkoa monin eri tavoin, kuten puhelinsoitoilla, tekstiviesteillä, kyttäämällä kotipihalla tai seuraamalla autolla. Lähestymiskiellon rikkomisesta ilmoittava asianomistaja on usein ”sana sanaa vastaan” -tilanteessa kiellon rikkomisesta epäillyn kanssa. Lähestymiskieltoa on mahdollista rikkoa niin, ettei teosta jää mitään todistusaineistoa mahdollista rikosprosessia varten. Näin toimiessaan epäilty voi rikkoa lähestymiskieltoa useita kertoja ilman mitään seuraamuksia. Lähestymiskiellon noudattamisen valvonta on käytännössä sen varassa, että uhri ilmoittaa rikoksesta poliisille.
Poliisin valvonta perustuu pääasiassa suojaa saaneen henkilön kiellon rikkomisista tekemiin ilmoituksiin tai muiden rikosten tutkinnan tai hälytystehtävien hoitamisen yhteydessä esille tulleina lähestymiskiellon rikkomisina. Lähestymiskiellon toimivuutta vaikeuttaa muun muassa maaseudulla poliisien pitkät vasteajat. Poliisin saapuessa paikalle tekijä on usein ehtinyt jo poistua.
 
Aikataulu
Lausunto pyydetään antamaan alla olevien vastausohjeiden mukaisesti viimeistään 18.4.2019.
Lausunnoista julkaistaan myöhemmin koonti lausuntopalvelu.fi:ssä sekä oikeusministeriön verkkosivuilla.
Vastausohjeet vastaanottajille
Oikeusministeriö pyytää lausuntoanne lähestymiskiellon valvonnan tehostamista käsittelevästä arviomuistiosta. Arviomuistio on julkaistu oikeusministeriön julkaisusarjassa Mietintöjä ja lausuntoja 4/2019 ja se on saatavissa osoitteesta http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-738-0.

Lausunnolla haetaan ehdotuksia jatkokehittämiseen. Lausunnonantajia pyydetään erityisesti pohtimaan, miten lähestymiskiellon sähköinen valvonta voitaisiin käytännössä toteuttaa, millaisia muutoksia se edellyttäisi rikoslainsäädännössä ja mitä muita keinoja pitäisi kehittää lähestymsikiellolla suojatun turvaamiseksi. 

Pyydämme, että lausunto annetaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse eikä sitä tarvitse allekirjoittaa. Jos lausunnonantaja on valmistellut lausunnon erilliselle asiakirjalle (esimerkiksi sisäistä hyväksymistä varten), ei asiakirjaa tarvitse liittää lausuntoon, vaan vastaukset lausuntopyynnön lomakkeelle ovat tällöinkin riittäviä.

Lausunnon antaminen lausuntopalvelu.fi:ssä edellyttää, että lausunnonantaja rekisteröityy ja kirjautuu palveluun. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet -> Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om@om.fi.

HUOM! Kaikki annetut lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä ja hankkeen verkkosivuilla.
Valmistelijat
Minna Piispa, p. 02951 50223
Sähköpostiosoitteet etunimi.sukunimi@om.fi
Jakelu:
Amnesty International Suomen osasto ry    
Ensi- ja turvakotien liitto r.y.    
Etelä-Karjalan käräjäoikeus    
Helsingin hovioikeus    
Helsingin käräjäoikeus    
Ihmisoikeusliitto    
Invalidiliitto    
Itä-Suomen hovioikeus    
Itä-Uudenmaan käräjäoikeus    
Kainuun käräjäoikeus    
Kanta-Hämeen käräjäoikeus    
Keski-Suomen käräjäoikeus    
Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutti    
Kuntaliitto    
Kymenlaakson käräjäoikeus    
Lapin käräjäoikeus    
Loisto setlementti ry    
Lyömätön Linja Espoossa ry    
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus    
Maria Akatemia yhdistys ry    
Miessakit ry    
MLL    
Monika-Naiset liitto ry    
Naisasialiitto Unioni ry, Kvinnosaksförbundet Unionen rf    
Naisjärjestöjen Keskusliitto    
Naisjärjestöt Yhteistyössä - Kvinnoorganisationer i Samarbete NYTKIS ry    
Naisten Linja    
Oulun käräjäoikeus    
Pirkanmaan käräjäoikeus    
Pohjanmaan käräjäoikeus    
Pohjois-Karjalan käräjäoikeus    
Pohjois-Savon käräjäoikeus    
Poliisihallitus    
prosessioikeuden professori Johanna Niemi    
Päijät-Hämeen käräjäoikeus    
Raiskauskriisikeskus Tukinainen ry    
rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio    
rikosoikeuden professori Minna Kimpimäki    
Rikosseuraamuslaitos    
Rikosuhripäivystys    
Rovaniemen hovioikeus    
Satakunnan käräjäoikeus    
Seta ry    
Setlementti Tampere ry / Välitä-hanke    
Sisäministeriö    
Sosiaali- ja terveysministeriö    
Suomen Asianajajaliitto    
Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ry    
Suomen Punainen Risti    
Suvanto ry    
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos    
Turun hovioikeus    
Vaasan hovioikeus    
Valtakunnansyyttäjänvirasto    
Valtiovarainministeriö    
Varsinais-Suomen käräjäoikeus    
Viola Väkivallasta vapaaksi ry    
Väestöliitto