Lausuntopalvelu.fi

Opetus- ja kulttuuriministeriö ja työ- ja elinkeinoministeriö pyytävät lausuntoanne Jatkuvan oppimisen sanaston luonnoksesta.
 
Jatkuvan oppimisen sanastossa esitetään noin 60:n jatkuvaan oppimiseen liittyvän käsitteen tiedot. Käsitteiden sisältö kuvataan määritelmien ja niitä täydentävien huomautusten avulla. Suomenkielisistä termeistä annetaan suositukset. (Ruotsin- ja englanninkieliset vastinetermit on tarkoitus lisätä sanastoon mahdollisessa jatkohankkeessa.) Käsitteiden välisiä suhteita havainnollistetaan käsitekaavioiden avulla.
 
Jatkuvan oppimisen sanasto keskittyy jatkuvan oppimisen järjestelmän nykytilaa koskeviin käsitteisiin; tulevaan tavoitetilaan liittyvät käsitteet nähdään tarpeellisiksi määritellä mahdollisessa jatkohankkeessa.
 
Lausuntopyyntö toimitetaan jakelussa mainituille. Tietoa pyynnöstä voitte jakaa edelleen tahoille ja henkilöille, joiden kannanottoa pidätte tarpeellisena.

Jatkuvan oppimisen sanastoa on aloitettu tekemään vuonna 2020 tukemaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön yhteisestä jatkuvan oppimisen digitaalisten palveluiden kehittämistä. Kehittämisen taustalla on pääministeri Sanna Marinin hallituksen hallitusohjelman mukainen parlamentaarinen jatkuvan oppimisen uudistus. 

Jatkuvan oppimisen uudistaminen edellyttää opetushallinnon ja työhallinnon välistä vuoropuhelua, ja sen mahdollistamiseksi puolestaan tarvitaan yhteisten käsitteiden määrittelyä, harmonisointia ja termeistä sopimista, siis terminologista sanastotyötä. Sanastotyön tuloksena syntyy Jatkuvan oppimisen sanasto.
 

Jatkuvan oppimisen sanasto on tarkoitettu apuvälineeksi ensisijaisesti jatkuvan oppimisen uudistuksen toimijoille niin opetushallinnossa kuin työhallinnossakin: tavoitteena on, että käsitteitä voidaan käyttää yhdenmukaisesti paitsi viestinnässä myös palveluiden suunnittelussa, säädösvalmistelussa ja tietoarkkitehtuurityössä.

Yleisemmin sanastosta toivotaan olevan hyötyä myös muille työhön ja oppimiseen liittyviä käsitteitä ja termejä käyttäville ja käsitteiden määritelmiä tarvitseville eli muun muassa tietojärjestelmien ja palveluiden kehittäjille, tiedottajille, toimittajille ja kääntäjille. Sanasto edistää myös julkisen hallinnon tietojen yhteentoimivuutta.

Kommentit sanastoluonnoksesta pyydetään antamaan Lausuntopalvelun kautta viimeistään sunnuntaina 23.1.2022.

Sanastoluonnoksen lausuntopyynnön tavoitteena on saada sidosryhmiltä asiantuntijapalautetta sanaston viimeistelyä varten.
 
Kaikenlaiset sanastoa koskevat kommentit ovat tervetulleita. Kommentointi voi sisältää kannanottoja sekä sanastoon kokonaisuutena että sen osiin. Pyydämme konkreettisia parannusehdotuksia niistä sanaston kohdista, joista olette eri mieltä.
 
Jatkuvan oppimisen sanastoa voi tarkastella PDF-muotoisesta sanastotiedostosta, joka on julkaistu Sanastokeskuksen sivuilla (linkki PDF-tiedostoon löytyy yltä kohdasta ”linkit”).
 
Lausuntopalautteen käsittelyn helpottamiseksi pyydämme, että lausunto jaotellaan lausuntopalvelu.fi:n lomakekenttiin siten, että sanastoa kokonaisuutena koskevat kommentit tallennetaan niille varattuun kenttään ja kutakin käsitettä koskevat kommentit käsitekohtaisiin lomakekenttiin. Lausuntopalvelun lomakekentissä käytetty numerointi vastaa sanaston käsitenumerointia.
 
Sanastossa käsitteet on esitetty sekä numeroituina termitietueina että käsitejärjestelmiä kuvaavina kaavioina. Termitietueet ja käsitekaaviot on tarkoitettu toisiaan tukeviksi esitysmuodoiksi, joista molemmista pyydetään kommentteja. Sanaston rakenteesta ja sanastossa käytettävistä merkinnöistä on annettu tarkempaa tietoa sanastoluonnoksen alussa.
 
Ohjeita lausunnonantajalle:

• Määritelmiä kommentoitaessa päähuomio kannattaa kiinnittää asiasisältöön. Määritelmän tarkoituksena on yksilöidä käsite ja erottaa se lähikäsitteistä ilmaisemalla selvästi käsitteen olennainen sisältö ja käsitteiden väliset suhteet.
• Suomenkielisten termien eli nimitysten osalta toivomme kommentteja muun muassa annetuista termisuosituksista ja siitä, viittaavatko synonyymeiksi merkityt termit todella samaan käsitteeseen.
• Käsitekaavioiden kohdalla olisi arvokasta kuulla, mikäli kaaviosta puuttuu tärkeitä käsitteitä tai mikäli käsitteiden väliset suhteet on esitetty väärin tai harhaanjohtavasti.

Lisätietoja Jatkuvan oppimisen sanastosta: terminologi Riina Kosunen, Sanastokeskus, [email protected].

Jatkuvan oppimisen sanaston laatineeseen asiantuntijaryhmään ovat kuuluneet:
 
Lara Anastasiou, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus oy (vuonna 2020)
Marjut Anderson, CSC – Tieteen tietotekniikan keskus oy (2021)
Mikko Hartikainen, Opetushallitus (2020)
Maarit Hildén, Uudenmaan ELY-keskus (2020)
Tero Huttunen, opetus- ja kulttuuriministeriö (2020–2021)
Ilmari Hyvönen, opetus- ja kulttuuriministeriö (2020–2021)
Jonna Korhonen, opetus- ja kulttuuriministeriö (2020–2021)
Tomi Kytölä, opetus- ja kulttuuriministeriö (2020–2021)
Mira Piironen, Uudenmaan TE-toimisto (elokuusta 2021)
Harry Pulliainen, KEHA-keskus (2020–2021)
Kirsi-Marja Putkonen, KEHA-keskus (2020–2021)
Taina Riikonen, Uudenmaan TE-toimisto (2020)
Tuula Sumkin, Opetushallitus (2020–2021)
Totti Tuhkanen, Turun yliopisto (2020–2021)
Markku Virtanen, työ- ja elinkeinoministeriö (2020–2021)
Riina Kosunen, Sanastokeskus, terminologi (2020–2021).