Lausuntopalvelu.fi

Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä varaa tilaisuuden antaa lausunnon koulujen psykososiaalisten palveluiden järjestämiseen kuntayhtymän alueella. Lausuntoa pyydetään ensisijaisesti Kainuun soten jäsenkunnilta. Puolangan kunnalta pyydetään lausuntoa asiassa, koska asian valmistelussa huomioidaan tuleva sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus.

Vireillä oleva sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus voi muuttaa tai vaikuttaa oppilas- ja opiskelijahuollon järjestämiseen Kainuussa. Tulossa olevien lainsäädäntöuudistusten lisäksi Kainuun alueella palveluiden järjestämisvastuun tarkastelu liittyy Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän talouden tasapainottamiseen (ks. yhtymähallitus 30.10.2019 § 283). Kaikkien Kainuun soten jäsenkuntien on otettava kantaa järjestämisvaihtoehtoihin tulevan sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen selkeyttämiseksi Kainuun maakunnassa. Lausunnoissa pyydetään ottamaan kantaa sekä nykyiseen tilanteeseen että tilanteeseen, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen myötä järjestämisvastuu on siirretty maakunnalle.

Kansallinen valmistelutilanne on kesken (ks. Kuntalehti 17.12.2019). Tällä hetkellä ei ole olemassa lakiluonnosta, minkä perusteella järjestämisvastuu määräytyy tulevaisuudessa, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus on toteutunut. Kansallisessa selvityksessä todetaan, ettei ole kansallisesti mielekästä päättää yhtä hallintomallia - olennaisempaa on "joustava kokonaisuus, jossa osaamista käytetään oikea-aikaisesti" (ks. Heinonen ym. 2018: Yhdyspinnat yhteiseksi mahdollisuudeksi).

Nykytilanteessa Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä järjestää jäsenkuntien puolesta koulupsykologisen palvelun jäsenkuntien puolesta (pois lukien Puolanka, ks. yhtymävaltuusto 17.12.2014 § 25; perussopimus 3 §). Kainuun soten jäsenkunnat ovat järjestäneet kuraattoripalvelut osin kuntakohtaisesti ja osin usean kunnan yhteistyönä. Edelleen koulu- ja opiskeluterveydenhuollon järjestämisestä vastaa kuntayhtymä.

Yleistä

Sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistus sisältyy nykyisen pääministeri Marinin hallitusohjelmaan (10.12.2019). Rakenneuudistuksen tarkka voimaantulon ajankohta on epäselvä. Valmistelussa hyödynnetään edellisten vaalikausien valmistelua. Alla olevassa valmistelutekstissä on huomioitu edellisen vaalikauden valmistelumateriaalia, joka voi mahdollisesti muuttua rakenneuudistuksen edetessä.

Uudistuksen jälkeen opiskelu- ja kouluterveydenhuolto tulevat siirtymään tulevan maakunnan vastuulle. Opiskeluhuollon psykologi- ja kuraattoripalvelut jäävät kunnan järjestettäviksi, elleivät kunnat ja maakunta yhdessä toisin päätä. Joka tapauksessa maakunnan on kuntien kanssa päätettävä selkeä toimintarakenne ja vastuut.

Nykytila Kainuun soten alueella

Tällä hetkellä Kainuun sote tuottaa oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) mukaiset psykologipalvelut koululaisille sekä opiskelijoille Kainuun kunnissa esiopetuksesta toiselle asteelle Puolankaa lukuun ottamatta. Psykologit työskentelevät oppilaitoksissa ja tekevät myös yhteisöllistä työtä konsultoivalla työotteella. Viime vuosina perusasteella toimii noin kymmenen (10) koulupsykologia ja toisella asteella nuorisopsykologi-nimikkeellä neljä (4) psykologia. Kukin psykologi työskentelee nimetyillä vastuukouluilla/oppilaitoksissa. Viime vuosina koulupsykologipalvelun järjestämisessä on osin turvauduttu ostopalveluihin, koska avoinna oleviin tehtäviin ei ole saatu rekrytoitua työntekijöitä. Koulujen psykososiaaliset palvelut kuuluvat hallinnollisesti Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän perhepalveluiden tulosalueella lapsiperheiden terveyspalveluiden vastuualueella omaan tulosyksikköönsä.

Koulupsykologit tukevat opiskelijoiden koulunkäyntiä, psyykkistä hyvinvointia ja kokonaiskehitystä. Tavoitteena on tarjota tukea mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä kartoittaa ja ennaltaehkäistä oppimisen pulmia ja opiskelun/koulunkäynnin haasteita. Psykologit arvioivat oppimis- ja toimintaedellytyksiä sekä psyykkisen tuen tarvetta erilaisilla menetelmillä ja suunnittelevat tarvittavia tukitoimia yhdessä opiskelijoiden, opettajien ja vanhempien kanssa. Vuosittainen asiakkuuksien määrä vuonna 2017 oli keskimäärin 68 yhtä psykologia kohden. Asiakkuuksien kesto vaihtelee muutamasta käynnistä pitempikestoiseen asiakkuuteen.

Tilastotietojen perusteella (THL kouluterveyskysely 2019) kainuulaiset lapset ja nuoret kokevat saaneensa tukea ja apua hyvinvointiin koulupsykologilta lukuvuoden aikana Kainuussa hieman useammin kuin koko maassa. Hieman alle 10 % kainuulaisista lapsista ja nuorista oli käynyt koulupsykologilla lukuvuoden aikana. Lisäksi kainuulaislapset kokivat koulupsykologille pääsyn helpommaksi kuin koko maassa keskimäärin: esimerkiksi kainuulaisista 8. ja 9. luokan oppilaista 73 % koki pääsyn helpoksi.

Oppilas- ja opiskelijahuollon palveluiden saatavuudesta säädetään laissa (1287/2013, 15 §). Opiskelijalle on järjestettävä mahdollisuus keskustella henkilökohtaisesti opiskeluhuollon psykologin tai kuraattorin kanssa viimeistään seitsemäntenä oppilaitoksen työpäivänä sen jälkeen kun opiskelija on tätä pyytänyt. Kiireellisessä tapauksessa mahdollisuus keskusteluun on järjestettävä samana tai seuraavana työpäivänä. Laissa ei säädetä mitoituksesta, mutta Suomen psykologiliitto ja THL ovat aikaisemmin suositelleet, että yhtä psykologia kohden olisi enintään 600–800 opiskelijaa. Viimeisimmän kansallisen vertailutiedon (v. 2017) mukaan Kainuun alueella koulun psykologimitoitus toteutuu perusopetuksessa vaihtelevasti ja hieman heikommin kuin koko maassa keskimäärin (ks. THL:n TEAviisari: perusopetus, voimavarat). 

Hyvinä puolina ja vahvuuksina nykymallissa on koettu koulupsykologien rekrytointi, yksittäisen työntekijän toiminta usean kunnan alueella, psykologien ammatillinen ohjaus ja tuki (työnohjaus), kollegiaalinen tuki sekä keskitetty johtaminen. Heikkouksina ja kritiikkiä taasen kuntayhtymälle on tullut lähinnä odotusajoista koulupsykologipalveluissa sekä ajoittaisista rekrytointivaikeuksista.

Talous

Viime vuosina (2017-2019) koulupsykologipalveluiden toimintakulut ovat olleet Kainuun sotessa noin 0,96-1,02 M€ vuosittain (tilisummat ulkoinen).

Oppilas- ja opiskelijahuollon psykologipalveluiden kustannuksen näkökulmasta huomionarvoista on, että nykyiset psykologikustannukset voivat siirtyä sote- ja maakuntauudistuksen myötä kuntien ja perusopetuksen tai toisen asteen käyttötalouteen, mikäli kyseessä olevaa palvelu ei sisälly järjestämislainsäädäntöön osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Nykytilanteessa psykologipalvelun kustannukset ovat sisältyneet Kainuun soten jäsenkuntien maksuosuuteen. Kuraattorien kustannukset ovat sisältyneet kuntien sivistystoimialan tai perusopetuksen käyttötalousmenoihin.

Kuntakohtaiset toimintakatteet olivat vuoden 2018 tilinpäätöksen mukaan seuraavat:

• Hyrynsalmi: -11 te
• Kajaani: -661 te
• Kuhmo: -78 te
• Paltamo: -20 te
• Puolanka - tieto ei käytettävissä (Puolangan kunnan toimintaa, ei kuntayhtymän toimintaa)
• Ristijärvi: -13 te
• Sotkamo: -115 te
• Suomussalmi: -57 te
• Kainuun sote yht.: -952 te

Kuntaliiton muistion mukaan (ks. Kuntaliitto 26.1.2018) Kainuun alueen kunnat voivat järjestää opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalvelut eri tavoin. Kuntaliiton käsityksen mukaan opiskeluhuollon kuraattori- ja psykologipalveluissa on kyse tehtävästä, joka esityksen mukaan on mahdollista sopimusperusteisesti siirtää kunnilta maakunnille.

Tehtävän siirtäminen on mahdollista, jos maakunta ja kaikki sen alueen kunnat pääsevät yksimielisyyteen tehtävän siirrosta maakunnalle. Lisäksi edellytyksensä on se, että kunnat osoittaisivat maakunnalle rahoitusperiaatteen mukaisen rahoituksen tehtävän hoitamiseksi. Esitys ei mahdollista sitä, että vain yksi tai osa maakunnan alueen kunnista sopisi tehtävän siirtämisestä maakunnalle. Näin ollen yksikin maakunnan alueen kunnista voi estää opiskeluhuollon kuraattori- tai psykologipalvelua koskevan tehtävän siirtämisen tulevalle maakunnalle.

Sote- ja maakuntauudistuksen jatkovalmistelun selkeyttämiseksi Kainuun alueella jokaisen Kainuun kunnan on linjattava kevään 2020 aikana, kuinka palvelu tulee järjestää vuoden 2021 alusta alkaen sekä tilanteessa, jossa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen myötä järjestämisvastuu on siirretty maakunnalle.

Ratkaisuvaihtoehdot

Ratkaisuvaihtoehdot nykytilanteessa

Kainuun alueella nykytilanteessa on koulupsykologipalveluiden järjestämiseksi ovat seuraavat:
1) kuntayhtymämalli: koulupsykologipalvelun järjestäminen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymässä, pl. Puolangan kunta (nykytilanne)
2) kuntakohtainen malli: kukin kunta järjestää koulupsykologipalvelut itsenäisesti joko omana toimintana tai ostopalveluna
3) yhteistyö- tai vastuukuntamalli: kunnat järjestävät koulupsykologipalvelut pienemmissä yhteistyömalleissa tai keskittäen järjestämistä esimerkiksi ns. vastuukuntamallin mukaisesti.

Mikäli kunnat haluavat muuttaa nykyistä palvelun järjestämistapaa, on kuntien muutettava kuntayhtymän perussopimusta. Muutokseen liitttyen on sovittava käytännön asioista (mm. liikkeen luovutus).

Ratkaisuvaihtoehdot sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen jälkeen:

Erilaisia vaihtoehtoja oppilas- ja opiskelijahuollon koulupsykologipalveluiden järjestämiseksi ovat seuraavat:
1) kuntakohtainen malli: kukin kunta järjestää koulupsykologipalvelut itsenäisesti joko omana toimintana tai ostopalveluna
2) yhteistyö- tai vastuukuntamalli: kunnat järjestävät koulupsykologipalvelut pienemmissä yhteistyömalleissa tai keskittäen järjestämistä esimerkiksi ns. vastuukuntamallin mukaisesti, mikäli yksikin alueen kunta päättää järjestää palvelun itsenäisesti joko omana toimintana tai ostopalveluna.
3) maakunnallinen sote-malli: kunnat siirtävät sopimusperustaisesti koulupsykologipalvelun järjestämisen tulevalle maakunnalle.
4) maakunnallinen sote-malli laajennettuna kuraattoripalveluilla: kunnat siirtävät sopimusperustaisesti sekä koulukuraattori- että koulupsykologipalvelut tulevalle maakunnalle.

Aikaisemmat kokemukset ja Kainuun alueella tehdyt päätökset koulupsykologipalveluiden järjestämisestä osana kuntayhtymän toimintaa puoltavat vaihtoehdon 3 mukaista järjestämistapaa tulevaan Kainuun maakuntaan.
 
Vaihtoehdot 3 ja 4 ovat mahdollisia jos tuleva maakunta ja kaikki sen alueen kunnat pääsevät yksimielisyyteen tehtävän siirrosta maakunnalle. Lisäksi edellytyksensä on se, että kunnat osoittaisivat maakunnalle rahoitusperiaatteen mukaisen rahoituksen tehtävän hoitamiseksi. Rahoituksen jakautumisesta kuntakohtaisesti sovittaisiin asian jatkovalmistelussa tarkemmin erikseen, mikäli kunnat haluavat järjestää palvelun maakunnallisesti. Rahoitus voi perustua joko asukasperustaiseen, suoriteperustaiseen rahoitukseen tai näiden yhdistelmään.

Yleisenä periaatteena rahoituksessa ja kustannusten jakamisessa on toiminnalle laadittu talousarvio, johon on sisällytetty kaikki toiminnasta aiheutuvat kustannukset. Toteutuneisiin kustannuksiin otetaan huomioon ulkoiset toimintamenot, tulevan maakunnan mahdolliset sisäiset menoerät, vyörystyserät ja poistot. Maksuosuutta määrittäessä toteutuneista kustannuksista vähennetään mahdolliset muut toimintatuotot.

Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 1.4.2020 kello 15.00 ensisijaisesti Lausuntopalvelun kautta, www.lausuntopalvelu.fi.

Lausunnon voi toimittaa myös Kainuun soten kirjaamoon sähköpostitse osoitteella [email protected].

Lisätietoja antaa perhepalvelujohtaja Matti Heikkinen, puh. 044 750 2424, [email protected]