Ge utlåtande
Ge ditt utlåtande på den här sidan. Läs mer om bakgrundsuppgifterna för begäran om utlåtande på den övre delen av sidan och ge ditt utlåtande i fältet under det. Samtidigt som du skriver ditt utlåtande kan du kontrollera kommentarer från andra remissinstanser under fliken "Utlåtanden". När ditt utlåtande är färdigt kan du skicka det antingen till en annan person för godkännande eller direkt till beredaren av begäran om utlåtande. När du skickar begäran till beredaren publiceras ditt utlåtande även under fliken Utlåtanden i likhet med övriga givna utlåtanden. Om du skickar utlåtandet för godkännande, kan godkänaren antingen återställa ditt utlåtande till beredning eller godkänna och skicka ditt utlåtande till beredaren. Då publiceras den även under fliken Utlåtanden.
Lausuntopyyntö luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin hiilirajamekanismiasetuksen toimeenpanosta ja Tullin hallinnosta annetun lain muuttamiseksi
Diarienummer för begäran om utlåtande: VN/34790/2022
Svarstiden gick ut: 26.5.2023
Uppgifter om begäran om utlåtande
Inledning
Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin hiilirajamekanismiasetuksen toimeenpanosta ja Tullin hallinnosta annetun lain muuttamiseksi.
Bakgrund
Euroopan komissio antoi 14 päivänä heinäkuuta 2021 niin kutsutun 55-valmiuspaketin, jonka ehdotuksilla toimeenpannaan EU:n ilmastolailla asetetut velvoitteet vähentää EU:n nettokasvihuonekaasupäästöjä vähintään 55 %:lla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä sekä saavuttaa ilmastoneutraalius EU-tasolla vuoteen 2050 mennessä. Osana lainsäädäntöpakettia komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi hiilirajamekanismista KOM (2021) 564 lopullinen.
Hiilirajamekanismi on uudenlainen EU-politiikan instrumentti, jonka avulla tietyille EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille asetetaan saman suuruinen maksu, kuin joka kohdistuu EU:ssa valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin EU:n päästökaupan toimeenpanon seurauksena. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön tietyillä sektoreilla hiilivuotona tunnetun ilmiön ehkäisemiseksi, sillä kansainväliset erot ilmastotoimissa jatkuvat samalla, kun EU nostaa omien ilmastotoimiensa kunnianhimoa. Hiilivuodolla tarkoitetaan päästöintensiivisen tuotannon siirtymistä matalamman ilmastosääntelyn kolmansiin valtioihin ja globaalien kasvihuonekaasupäästöjen kasvua sen seurauksena. Mekanismi otetaan käyttöön tarkemmin määritetyissä tuotteissa, jotka koskevat rautaa ja terästä, alumiinia, sementtiä ja lannoitteita ja vetyä sekä tuontisähköä.
Mekanismi otetaan käyttöön kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa 1.10.2023 alkaen 31.12.2025 saakka tuontituotteiden tuojilla on velvollisuus vain raportoida tiedot tuotteen päästösisällöstä sekä suorien että epäsuorien päästöjen osalta. Toisessa vaiheessa vuodesta 2026 lukien alkaa itse hiilirajamekanismin mukaisen maksun kerääminen asteittain. 1.10.2023 alkaen maahantuojilla on velvollisuus antaa komissiolle vuosineljänneksittäin raportti, joka sisältää tiedot vuosineljänneksen aikana tuoduista tavaroista. Asetus velvoittaa maahantuojat hankkimaan nämä raportointiin tarvittavat tiedot hiilirajamekanismin alaisen tuotteen tuottajalta.
Hiilirajamekanismi on EU-asetus, joka on jäsenmaissa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Sen ensi vaiheen täytäntöönpano kuitenkin edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään toimivaltaisesta viranomaisesta, viranomaisen toimivaltuuksista sekä toimijoihin kohdistettavista seuraamuksista. Ehdotetussa laissa säädettäisiin Tullin tehtäväksi hiilirajamekanismin toimivaltaisen viranomaisen tehtävät sekä hiilirajamekanismin kohteena olevien tuotteiden tuojiin kohdistettavista seuraamuksista. Esityksessä ehdotetaan, että Tulli voisi määrätä virhemaksun, mikäli tuotteiden tuoja ei noudata hiilirajamekanismiasetuksen raportointivaatimuksia. Lisäksi lakiin otettaisiin tiedonsaantioikeutta ja muutoksenhakua koskevat säännökset.
Siirtymäkaudella kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät painottuvat erityisesti tiedotustoimintaan ja neuvontaan, raportointivelvoitteen noudattamisen seurantaan ja laiminlyöntien sanktiointiin sekä vuodesta 2025 alkaen ilmoittajien valtuuttamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaisi hiilirajamekanismiasetuksen kansallisen toimeenpanon kehittämisestä ja seuraamisesta. Tullin hallinnosta annetun lain muutos koskisi uuden tehtävän säätämistä Tullille. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.
Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä.
Hiilirajamekanismi on uudenlainen EU-politiikan instrumentti, jonka avulla tietyille EU:n ulkopuolelta tuleville tuotteille asetetaan saman suuruinen maksu, kuin joka kohdistuu EU:ssa valmistettuihin vastaaviin tuotteisiin EU:n päästökaupan toimeenpanon seurauksena. Hiilirajamekanismi otetaan käyttöön tietyillä sektoreilla hiilivuotona tunnetun ilmiön ehkäisemiseksi, sillä kansainväliset erot ilmastotoimissa jatkuvat samalla, kun EU nostaa omien ilmastotoimiensa kunnianhimoa. Hiilivuodolla tarkoitetaan päästöintensiivisen tuotannon siirtymistä matalamman ilmastosääntelyn kolmansiin valtioihin ja globaalien kasvihuonekaasupäästöjen kasvua sen seurauksena. Mekanismi otetaan käyttöön tarkemmin määritetyissä tuotteissa, jotka koskevat rautaa ja terästä, alumiinia, sementtiä ja lannoitteita ja vetyä sekä tuontisähköä.
Mekanismi otetaan käyttöön kaksivaiheisesti. Ensimmäisessä vaiheessa 1.10.2023 alkaen 31.12.2025 saakka tuontituotteiden tuojilla on velvollisuus vain raportoida tiedot tuotteen päästösisällöstä sekä suorien että epäsuorien päästöjen osalta. Toisessa vaiheessa vuodesta 2026 lukien alkaa itse hiilirajamekanismin mukaisen maksun kerääminen asteittain. 1.10.2023 alkaen maahantuojilla on velvollisuus antaa komissiolle vuosineljänneksittäin raportti, joka sisältää tiedot vuosineljänneksen aikana tuoduista tavaroista. Asetus velvoittaa maahantuojat hankkimaan nämä raportointiin tarvittavat tiedot hiilirajamekanismin alaisen tuotteen tuottajalta.
Hiilirajamekanismi on EU-asetus, joka on jäsenmaissa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä. Sen ensi vaiheen täytäntöönpano kuitenkin edellyttää, että kansallisessa lainsäädännössä säädetään toimivaltaisesta viranomaisesta, viranomaisen toimivaltuuksista sekä toimijoihin kohdistettavista seuraamuksista. Ehdotetussa laissa säädettäisiin Tullin tehtäväksi hiilirajamekanismin toimivaltaisen viranomaisen tehtävät sekä hiilirajamekanismin kohteena olevien tuotteiden tuojiin kohdistettavista seuraamuksista. Esityksessä ehdotetaan, että Tulli voisi määrätä virhemaksun, mikäli tuotteiden tuoja ei noudata hiilirajamekanismiasetuksen raportointivaatimuksia. Lisäksi lakiin otettaisiin tiedonsaantioikeutta ja muutoksenhakua koskevat säännökset.
Siirtymäkaudella kansallisen toimivaltaisen viranomaisen tehtävät painottuvat erityisesti tiedotustoimintaan ja neuvontaan, raportointivelvoitteen noudattamisen seurantaan ja laiminlyöntien sanktiointiin sekä vuodesta 2025 alkaen ilmoittajien valtuuttamiseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö vastaisi hiilirajamekanismiasetuksen kansallisen toimeenpanon kehittämisestä ja seuraamisesta. Tullin hallinnosta annetun lain muutos koskisi uuden tehtävän säätämistä Tullille. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2024.
Hallituksen esitys on valmisteltu virkatyönä työ- ja elinkeinoministeriössä.
Linkit
Liitteet:
Hallituksen esitys eduskunnalle_hiilirajamekanismi.pdf - Regeringens proposition till riksdagen med förslag till lagar om genomförande av Europeiska unionens förordning om en mekanism för koldioxidjustering vid gränserna och om ändring av lagen om Tullens organisation
Tidtabell
Lausuntoja pyydetään 26.5.2023 mennessä. Ruotsinkielisille lausunnoille lausuntoaika on 6 viikkoa siitä, kun ruotsinkielinen materiaali on lisätty lausuntopalveluun.
Svarsanvisningar för mottagare
Antaakseen lausunnon vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Lausunto pyydetään toimittamaan vastaamalla lausuntopalvelu.fi:ssä julkaistuun lausuntopyyntöön. Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.
Kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Myös tahot, joita ei ole erikseen mainittu jakelussa, voivat toimittaa lausuntonsa.
Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet -> Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Jos lausuntoa ei ole mahdollista antaa lausuntopalvelu.fi:ssä, lausunto voidaan myös toimittaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Lausunnossa pyydetään mainitsemaan asianumeroVN/34790/2022.
VAHVA-ministeriöitä pyydetään ensisijaisesti antamaan lausunto lausuntopalvelu.fi:n kautta. Tämän lisäksi lausunto (vastaus) viedään VAHVAan.
Ruotsinkielinen materiaali lisätään lausuntopyyntöön myöhemmin.
Kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.
Myös tahot, joita ei ole erikseen mainittu jakelussa, voivat toimittaa lausuntonsa.
Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivulta Ohjeet -> Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Jos lausuntoa ei ole mahdollista antaa lausuntopalvelu.fi:ssä, lausunto voidaan myös toimittaa sähköpostilla osoitteeseen [email protected]. Lausunnossa pyydetään mainitsemaan asianumeroVN/34790/2022.
VAHVA-ministeriöitä pyydetään ensisijaisesti antamaan lausunto lausuntopalvelu.fi:n kautta. Tämän lisäksi lausunto (vastaus) viedään VAHVAan.
Ruotsinkielinen materiaali lisätään lausuntopyyntöön myöhemmin.
Valmistelijat
Erityisasiantuntija Eleonoora Eilittä
Työ- ja elinkeinoministeriö
+358 295 047 235
[email protected]
Johtava asiantuntija Juho Korteniemi
Työ- ja elinkeinoministeriö
+358 295 047 054
[email protected]
Erityisasiantuntija Katja Tuokko (13.-14.4.)
Työ- ja elinkeinoministeriö
+358 295 047 660
[email protected]
Työ- ja elinkeinoministeriö
+358 295 047 235
[email protected]
Johtava asiantuntija Juho Korteniemi
Työ- ja elinkeinoministeriö
+358 295 047 054
[email protected]
Erityisasiantuntija Katja Tuokko (13.-14.4.)
Työ- ja elinkeinoministeriö
+358 295 047 660
[email protected]
Sändlista:
Ahvenanmaan maakunnan hallinto | ||
Akava | ||
Bioenergia ry | ||
Elinkeinoelämän keskusliitto EK ry | ||
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA | ||
Elintarviketeollisuusliitto ETL ry | ||
Elkomit ry | ||
Energiateollisuus ry | ||
Energiavirasto | ||
Helsingin hallinto-oikeus | ||
Ilmastopaneeli | ||
Kaupan liitto | ||
Kemianteollisuus ry | ||
Keskuskauppakamari | ||
Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry | ||
Kilpailu- ja kuluttajavirasto | ||
Kuluttajaliitto | ||
Maa- ja metsätalousministeriö | ||
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry | ||
Metsäteollisuus ry | ||
Muoti- ja urheilukauppa ry | ||
Oikeusministeriö | ||
Palta ry | ||
Rakennusteollisuus RT | ||
Satamaoperaattorit ry | ||
SLC, Svenska lantbruksproducenternas centralförbund r.f. | ||
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK | ||
Suomen huolinta- ja logistiikkaliitto | ||
Suomen kuljetus ja logistiikka SKAL ry | ||
Suomen luonnonsuojeluliitto ry | ||
Suomen osto- ja logistiikkayhdistys LOGY ry | ||
Suomen Sähkönkäyttäjät Elfi ry | ||
Suomen Teknisten Toimihenkilöiden Keskusliitto STTK | ||
Suomen varustamot | ||
Suomen ympäristökeskus SYKE | ||
Suomen Yrittäjät ry | ||
Teknisen kaupan liitto | ||
Teknologiateollisuus ry | ||
Tulli | ||
Tuomioistuinvirasto | ||
Tuote- ja palvelukaupan yhdistys Etu ry | ||
Ulkoministeriö | ||
Valtiovarainministeriö | ||
Ympäristöministeriö | ||
Ålands Näringsliv |
Asiasanat
Kilpailukyky
päästökauppa
ilmastonmuutos