Lausuntopalvelu.fi

Suomen julkinen vienninrahoitusjärjestelmä koostuu valtion erityisrahoitusyhtiöstä annetussa laissa (443/1998) tarkoitetun yhtiön, Finnvera Oyj:n vientitakuutoiminnasta sekä sen tytäryhtiö Suomen Vientiluotto Oy:n vienti- ja alusluottojen rahoitustoiminnasta ja valtion puolesta hallinnoimasta korontasaustoiminnasta. Kansainvälinen ja EU-tasoinen sääntely määrittelee julkisen vienninrahoituksen yleiset toimintapuitteet ja reunaehdot. Suomen julkinen vienninrahoitusjärjestelmä perustuu OECD:n vientiluottojärjestelyyn.

Suomen vienninrahoitusjärjestelmän kilpailukykyyn vaikuttaa muun muassa rahoituksen saatavuus, riskinottopolitiikka, instrumentit ja rahoitusehdot. Lisäksi järjestelmän jatkuvuus sekä päätöksentekoprosessin sujuvuus ja ennakoitavuus ovat tärkeitä osatekijöitä kilpailukykyiselle vienninrahoitusjärjestelmälle. Nykyjärjestelmässä on tunnistettu useita kehittämistarpeita, joista yksi kohdistuu vientitakuutoiminnan erityisriskinottoa koskevaan päätöksentekomenettelyyn. Taustalähtökohdat ilmenevät tarkemmin hallituksen esitysluonnoksesta.

Ehdotetulla lailla on tavoitteena selkeyttää valtion erityisrahoitusyhtiön erityisriskinottoon liittyvää päätöksentekomenettelyä ja parantaa yhtiön mahdollisuutta toteuttaa elinkeinopoliittista tehtäväänsä viennin edistämiseksi ja yritysten kansainvälistämiseksi. Erityisriskinotto on menettely, jossa yhtiö voi myöntää vientitakuun elinkeinopoliittisista tai kilpailukykyyn liittyvistä syistä silloinkin, kun yhtiö ei tavanomaisen riskiarvioinnin perusteella voisi vientitakuuta myöntää hankkeeseen liittyvän korkean riskin johdosta. Erityisriskinoton päätöksenteko-menettelyä selkeytettäisiin siten, että yhtiö vastaisi vientihankkeen riskiarvioinnista ja vientitakuun myöntämiseen liittyvästä päätöksenteosta. Ministeriö vastaisi vientihankkeen elinkeinopoliittisesta ja kilpailukykyyn liittyvästä arvioinnista ja sitä koskevasta päätöksenteosta. Lakimuutoksen tavoitteena on myös yhtenäistää vientitakuun myöntämisen edellytykset erityisriskinoton perusteella luopumalla erityisriskinoton perusteiden erottelusta korkean poliittisen riskin maissa ja korkean tulotason maissa. Lisäksi ehdotuksella selkeytetään erityisriskinottotoiminnan ohjausta ministeriölle määriteltävällä erityisriskinottoa koskevalla määräyksenantovaltuudella. Erityisriskinotolle määritelty enimmäisvastuumäärä on tarkoitus nostaa 10 miljardiin euroon.

Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 12.10.2022.

Työ- ja elinkeinoministeriö pyytää lausuntoanne luonnoksesta hallituksen esitykseksi. Myös muut kuin Jakelu-kohdassa mainitut tahot voivat antaa lausunnon.

Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om(at)gov.fi.
 
Lausuntoa ei tarvitse lähettää erikseen sähköpostitse tai postitse.

Huom! Kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä.

 

Työ- ja elinkeinoministeriö:
Erityisasiantuntija Nathalie Dahl, nathalie.dahl(a)gov.fi