Lausuntopalvelu.fi

Suomen kansallisen pölyttäjästrategian ja toimenpidesuunnitelman tavoitteena on turvata pölyttäjien ja niiden tarjoaman pölytyspalvelun tulevaisuus maassamme. Pölyttävät hyönteiset ovat välttämättömiä sekä maataloustuotannolle että luonnonekosysteemien toiminnalle. Suomessa tärkeimpiä pölyttäjiä ovat luonnonvaraiset mesipistiäiset, kukkakärpäset ja perhoset. Myös monissa muissa hyönteisryhmissä on pölytykseen osallistuvia lajeja. Vaikka eläinpölytteisten satokasvien pölytyksestä vastaavat pääosin luonnonvaraiset hyönteiset, voi myös tarhamehiläisellä olla suuri merkitys esimerkiksi marja- ja hedelmätarhojen pölytyksen onnistumisessa.

Ehdotuksen pölyttäjästrategiaksi ja toimenpidesuunnitelmaksi on laatinut ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen 24.6.2020 asettama työryhmä, jossa olivat ympäristöministeriön lisäksi edustettuina maa- ja metsätalousministeriö, Ruokavirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Luonnonvarakeskus, Suomen ympäristökeskus, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Suomen luonnonsuojeluliitto ry, Suomen mehiläishoitajain liitto SML ry, ELY-keskukset, Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto ry, Puutarhaliitto ry, ProAgria, Metsähallitus, Suomen Kuntaliitto ry ja Väylävirasto. Työryhmä kuuli työnsä aikana sidosryhmiä Webrobol-kyselyn avulla. Lisäksi työryhmä järjesti webinaarin, jossa strategialuonnosta esiteltiin ja tarjottiin mahdollisuus palautteen antamiseen.

Strategian päätavoitteena on, että vuoteen 2030 mennessä pölyttäjien määrän ja monimuotoisuuden väheneminen on pysäytetty, pölyttäjäkannat vakiintuvat ja kehittyvät myönteiseen suuntaan ja että luonnon- ja viljelykasvien pölytys on turvattu luonnonvaraisia pölyttäjiä suojelemalla ja käyttämällä tarhattuja pölyttäjiä kestävästi.  
 
Strategiaan sisältyvät toimenpide-ehdotukset kohdistuvat pölyttäjien elinympäristöjen tilan parantamiseen, tarhattujen pölyttäjien vastuulliseen käyttöön, pölyttäjiä koskevan tutkimus- ja seurantatiedon täydentämiseen sekä viestintään, neuvontaan ja toiminnan aktivointiin. Lisäksi maatalous-, metsä- ja rakennettuja ympäristöjä koskien on esitetty konkreettisia keinoja, joiden avulla pölyttäjien elinolosuhteita voidaan parantaa.
 
Strategia sisältää myös ehdotuksen pölyttäjäseurannan järjestämisestä. Maassamme on seurattu pitkäjänteisesti yö- ja päiväperhosia, mutta muiden pölyttäjäryhmien kannankehitys tunnetaan puutteellisesti. Esitetyn seurantakokonaisuuden rungon muodostavat aiemmat, koordinoidut vapaaehtoistyöhön perustuvat pölyttäjäseurannat, joita edelleen jatkettaisiin. Lisäksi esitetään käynnistettäväksi täydentävää uutta seurantaa tärkeimpien tietopuutteiden kattamiseksi. Näissä sovellettaisiin EU:n yhteisessä seurantaesityksessä esitettyjä tutkimusmenetelmiä.

Ympäristöministeriö pyytää lausuntoanne 30. marraskuuta 2021 mennessä.

Kyselyosiossa on mahdollista jättää yleinen lausunto ja lisäksi on mahdollisuus lausua strategialuonnoksen eri osia koskien.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi:hin. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi:n sivuilta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käyttöönoton tukea voi pyytää osoitteesta [email protected].
Kaikki lausunnot ovat julkisia ja ne julkaistaan lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausunnon voi lähettää vielä toiselle henkilölle hyväksyttäväksi ennen sen julkaisemista palvelussa. Jos ette voi antaa lausuntoanne lausuntopalvelu.fi:ssä, lausunto on mahdollista toimittaa myös sähköpostitse osoitteeseen [email protected].
Tämä lausuntopyyntö on lähetetty vain sähköisesti. Myös muut kuin alla Jakelu-kohdassa mainitut tahot voivat antaa lausunnon.
 

Lisätietoja asiasta antaa ympäristöneuvos Esko Hyvärinen, ympäristöministeriö ([email protected], puh. 0295 250 094).