Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon perusteiden luonnos
Diarienummer för begäran om utlåtande: OPH-1905-2023
Svarstiden gick ut: 5.5.2023
Uppgifter om begäran om utlåtande
Inledning
Opetushallitus pyytää lausuntoanne kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon perusteiden luonnoksesta.
Bakgrund
Opetushallitus määrää tutkinnon perusteet kullekin tutkintorakenteessa olevalle ammatilliselle tutkinnolle. Valmistelutyö tehdään yhteistyössä työ- ja elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjien ja muiden sidosryhmien kanssa. Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon uudistamisessa on tavoitteena päivittää tutkinnon sisältöä, työkokonaisuuksia ja -prosesseja, ja sisällyttää niihin perustutkintojen yhteiset osaamisen arviointikriteerit.
Uudistamistyön taustamateriaalina käytettiin saatuja kommentteja ja kehittämisehdotuksia mitä on tullut Opetushallitukseen ennen syksyä 2022 ja perustetyön aikana. Taustamateriaalina tutkinnon perusteiden laadinnassa on käytetty myös erilaisia kyselyitä,haastatteluita, oppilaitos- ja yritysvierailuja sekä mm. hitsaustarpeiden kyselytutkimusta sekä koneistuksen osaamiskartoituksia.
Uudistamistyötä varten on perustettu oma sivusto Opetushallituksen verkkosivuille nimellä Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon perusteet, jossa on ilmoitettu perustetyön etenemisestä, järjestetty kyselyä, jaettu materiaaleja ja tiedotettu webinaareista.
Perustetyötä on tehty vuoden 2022–2023 aikana neljässä avoimessa Kone- ja tuotantotekniikan perustetyö -webinaarissa (25.8.2022, 24.11.2022, 16.2.2023 ja 23.3.2023). Webinaareissa on esitelty ajatuksia tutkinnon perusteiden muodostumisesta ja sisällöistä sekä yhteisesti päätetty erilaisia linjauksia. Tutkinnon perustetyötä on esitelty prosessin aikana Kone- ja tuotantotekniikan työelämätoimikunnan kokouksissa sekä Teknologiateollisuus ry:n kone- ja metallialan yhteistyöverkoston kokouksissa. On tehty myös syksyllä 2022 kysely tutkinnon muodostumisen mallista, tutkinnon osien sisällöstä ja uusista osaamistarpeista tutkinnon osalta oppilaitosten ja työelämän edustajille.
Tutkinnon perusteiden tarkempia sisältö määritelmiä on kirjoitettu yhdessä eri osa-alueiden asiantuntijoiden kanssa syksyn 2022 ja kevään 2023 välisenä aikana.
Uudistamistyön taustamateriaalina käytettiin saatuja kommentteja ja kehittämisehdotuksia mitä on tullut Opetushallitukseen ennen syksyä 2022 ja perustetyön aikana. Taustamateriaalina tutkinnon perusteiden laadinnassa on käytetty myös erilaisia kyselyitä,haastatteluita, oppilaitos- ja yritysvierailuja sekä mm. hitsaustarpeiden kyselytutkimusta sekä koneistuksen osaamiskartoituksia.
Uudistamistyötä varten on perustettu oma sivusto Opetushallituksen verkkosivuille nimellä Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon perusteet, jossa on ilmoitettu perustetyön etenemisestä, järjestetty kyselyä, jaettu materiaaleja ja tiedotettu webinaareista.
Perustetyötä on tehty vuoden 2022–2023 aikana neljässä avoimessa Kone- ja tuotantotekniikan perustetyö -webinaarissa (25.8.2022, 24.11.2022, 16.2.2023 ja 23.3.2023). Webinaareissa on esitelty ajatuksia tutkinnon perusteiden muodostumisesta ja sisällöistä sekä yhteisesti päätetty erilaisia linjauksia. Tutkinnon perustetyötä on esitelty prosessin aikana Kone- ja tuotantotekniikan työelämätoimikunnan kokouksissa sekä Teknologiateollisuus ry:n kone- ja metallialan yhteistyöverkoston kokouksissa. On tehty myös syksyllä 2022 kysely tutkinnon muodostumisen mallista, tutkinnon osien sisällöstä ja uusista osaamistarpeista tutkinnon osalta oppilaitosten ja työelämän edustajille.
Tutkinnon perusteiden tarkempia sisältö määritelmiä on kirjoitettu yhdessä eri osa-alueiden asiantuntijoiden kanssa syksyn 2022 ja kevään 2023 välisenä aikana.
Målsättningar
Uudistuksen tavoite on ollut ottaa käyttöön kaikille perustutkinnoille yhteinen arviointikriteeristö ja tarkistaa tutkinnon muodostuminen sekä sisällöt vastaamaan työelämän osaamistarpeita sekä tehdä tutkintoon pienempiä tutkinnon osia.
Uudessa tutkinnossa osaamisaloja on neljä ja tutkintonimikkeitä kuusi:
Tavoitteena on selkeyttää tutkinnon muodostumista ja erottaa nykyinen muovi- ja kumituotevalmistajan tutkintonimike omiksi osaamisaloiksi ja tutkintonimikkeiksi.
Tuotantotekniikan osaamisalalla ja asennuksen ja automaation osaamisalalla on samat kaikille pakolliset tutkinnon osat. Kumitekniikan osaamisalalla ja muovitekniikan osaamisalalla on omat pakolliset tutkinnon osat. Syy muutokseen on se, että kumituotevalmistajan tai muovituotevalmistajan työ eroaa paljon muista tutkintonimikkeiden työstä, että ne on erotettu toisistaan kaikille pakollisten tutkinnon osien osalta.
Muutosehdotuksissa toivottiin erityisesti pakollisten tutkinnon osien pilkkomista pienempiin tutkinnon osiin ja selkeämpiin työelämän työkokonaisuuksiin.
Nykyiset kaikille pakolliset tutkinnot osat tuotantotekniikan ja asennuksen ja automaatioalan osaamisaloilla on muutettu pienempiin kokonaisuuksiin kuten myös tutkintonimekekohtaiset pakolliset tutkinnon osat. Näillä muutoksilla haettiin joustavampia mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osa työelämän työtehtävissä. Näissä osaamisaloissa tutkintonimikkeellä on 70 osp pakollisia (kaikille pakolliset 40 osp ja tutkintonimikkeen pakolliset 30 osp). Muovitekniikan ja kumitekniikan osaamisaloilla pakolliset tutkinnon osat ovat 70 osp, joissa lähtökohtana on prosessimainen työskentely.
Valinnaiset tutkinnot osa on jaettu seuraavasti:
Tuotantotekniikan osaamisalalla ja asennuksen ja automaation osaamisalalla halutaan, että tutkinnon suorittaja suorittaa riittävän määrän oman tutkintonimikkeen tutkinnon osia, jotta muodostuu hyvä, perusosaaminen ammattiin.
Syy miksi asennuksen ja automaation osaamisalan muut valinnaiset on 0 – 45 osp johtuu siitä, että tutkintoon sisällytetty mahdollisuus ottaa 15 – 45 osp:n tutkinnon osa sähkö- ja automaatioalan perustutkinnosta. Jos koneasentaja tai koneautomaatioasentaja haluaa suorittaa esimerkiksi 45 osp:n tutkinnon osan sähköalalta, niin valinnaisten on oltava 0 – 45 osp. Tällä halutaan lisätä mahdollisuuksia lisätä sähkö- ja automaatioalan osaamista koneasentajille sekä koneautomaatioasentajille sekä tuoda lähemmäksi näiden tutkintojen synergiaa erityisesti kunnossapidon ja asennusten suhteen.
Muovitekniikan ja kumitekniikan osaamisaloille haluttiin antaa mahdollisuuksia koota tutkinto vapaammin työelämän tarpeiden mukaan koska työtehtävin sisällöt poikkeavat eri yrityksissä ja tuotantoprosesseissa.
Valinnaiset tutkinnon osat ovat pääosin 15 osp:n laajuisia, joka helpottaa tutkinnon muodostumista. Poikkeuksena on edellä mainittu tutkinnon osa sähkö- ja automaatioalan perustutkinnosta (15 – 45 osp) ja Asennus- ja korjaushitsauksen työtehtävissä toimiminen, 30 osp. Nykyinen Korjaus- ja asennushitsaus, 20 osp on vaativa sisällöltään ja asennus- ja korjaushitsaamisen erottaminen omiksi kokonaisuuksiin oli vaikeaa, joten sisällön vaativuuden vuoksi uusi tutkinnon osa on 30 osp. Valinnaisissa tutkinnon osissa on mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osa kahteen kertaan eri määritelmillä ja valinnaisten tutkinnon osien näyttöjä on mahdollista yhdistää riippuen työtehtävistä.
Nykyinen Hitsaus, 20 osp tutkinnon osa on muutettu Hitsaajan pätevyyskokeen suorittaminen, 15 osp tutkinnon osaksi, jonka voi suorittaa tarpeen mukaan kahteen kertaan. Uudessa sisällössä hitsaajan pätevyyskoe voi olla mikä tahansa hitsattu pätevyyskoe eli piena- tai päittäisliitos ilman asentorajoitusta. Ammattitaitovaatimuksiin on toivomuksien mukaan lisätty päittäisliitos, jota ei aiemmin ollut kyseissä tutkinnon osassa.
Tarkoituksena on antaa erilaisia vaihtoehtoja ja parempia mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osa työelämässä paikallisen työelämän tarpeiden mukaan.
Täysin uusia valinnaisia tutkinnon osia ovat Teollisuuden kokoonpanotyötehtävissä toimiminen, 15 osp ja Akkualan työtehtävissä toiminen, 15 osp. Nämä tutkinnon osat on tehty teollisuuden työtehtävien mukaisesti ja halutaan mahdollistaa opiskelijalle mahdollisuutta toimia eri työtehtävissä. Akkualan työtehtävissä toimiminen, 15 osp tutkinnon on tuotu valinnaisiin tutkinnon osiin tulevasta prosessiteollisuuden perustutkinnosta. Myös Tuotteen valmistaminen 3D-tulostamalla, 15 osp -tutkinnon on tuotu puuteollisuuden perustutkinnosta valinnaisiin tutkinnon osiin.
Uudessa tutkinnossa osaamisaloja on neljä ja tutkintonimikkeitä kuusi:
- tuotantotekniikan osaamisala (koneistaja ja levyseppähitsaaja)
- asennuksen ja automaation osaamisala (koneasentaja ja koneautomaatioasentaja)
- kumitekniikan osaamisala (kumituotevalmistaja)
- muovitekniikan osaamisala (muovituotevalmistaja)
Tavoitteena on selkeyttää tutkinnon muodostumista ja erottaa nykyinen muovi- ja kumituotevalmistajan tutkintonimike omiksi osaamisaloiksi ja tutkintonimikkeiksi.
Tuotantotekniikan osaamisalalla ja asennuksen ja automaation osaamisalalla on samat kaikille pakolliset tutkinnon osat. Kumitekniikan osaamisalalla ja muovitekniikan osaamisalalla on omat pakolliset tutkinnon osat. Syy muutokseen on se, että kumituotevalmistajan tai muovituotevalmistajan työ eroaa paljon muista tutkintonimikkeiden työstä, että ne on erotettu toisistaan kaikille pakollisten tutkinnon osien osalta.
Muutosehdotuksissa toivottiin erityisesti pakollisten tutkinnon osien pilkkomista pienempiin tutkinnon osiin ja selkeämpiin työelämän työkokonaisuuksiin.
Nykyiset kaikille pakolliset tutkinnot osat tuotantotekniikan ja asennuksen ja automaatioalan osaamisaloilla on muutettu pienempiin kokonaisuuksiin kuten myös tutkintonimekekohtaiset pakolliset tutkinnon osat. Näillä muutoksilla haettiin joustavampia mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osa työelämän työtehtävissä. Näissä osaamisaloissa tutkintonimikkeellä on 70 osp pakollisia (kaikille pakolliset 40 osp ja tutkintonimikkeen pakolliset 30 osp). Muovitekniikan ja kumitekniikan osaamisaloilla pakolliset tutkinnon osat ovat 70 osp, joissa lähtökohtana on prosessimainen työskentely.
Valinnaiset tutkinnot osa on jaettu seuraavasti:
- Tuotantotekniikan osaamisala
- tutkintonimikekohtaiset valinnaiset 45-75 osp
- muut valinnaiset 0 – 30 osp
- Asennuksen ja automaatioalan osaamisala
- tutkintonimikekohtaiset valinnaiset 30-75 osp
- muut valinnaiset 0 – 45 osp
- Muovitekniikan osaamisala ja kumitekniikan osaamisala
- valinnaiset 75 osp
Tuotantotekniikan osaamisalalla ja asennuksen ja automaation osaamisalalla halutaan, että tutkinnon suorittaja suorittaa riittävän määrän oman tutkintonimikkeen tutkinnon osia, jotta muodostuu hyvä, perusosaaminen ammattiin.
Syy miksi asennuksen ja automaation osaamisalan muut valinnaiset on 0 – 45 osp johtuu siitä, että tutkintoon sisällytetty mahdollisuus ottaa 15 – 45 osp:n tutkinnon osa sähkö- ja automaatioalan perustutkinnosta. Jos koneasentaja tai koneautomaatioasentaja haluaa suorittaa esimerkiksi 45 osp:n tutkinnon osan sähköalalta, niin valinnaisten on oltava 0 – 45 osp. Tällä halutaan lisätä mahdollisuuksia lisätä sähkö- ja automaatioalan osaamista koneasentajille sekä koneautomaatioasentajille sekä tuoda lähemmäksi näiden tutkintojen synergiaa erityisesti kunnossapidon ja asennusten suhteen.
Muovitekniikan ja kumitekniikan osaamisaloille haluttiin antaa mahdollisuuksia koota tutkinto vapaammin työelämän tarpeiden mukaan koska työtehtävin sisällöt poikkeavat eri yrityksissä ja tuotantoprosesseissa.
Valinnaiset tutkinnon osat ovat pääosin 15 osp:n laajuisia, joka helpottaa tutkinnon muodostumista. Poikkeuksena on edellä mainittu tutkinnon osa sähkö- ja automaatioalan perustutkinnosta (15 – 45 osp) ja Asennus- ja korjaushitsauksen työtehtävissä toimiminen, 30 osp. Nykyinen Korjaus- ja asennushitsaus, 20 osp on vaativa sisällöltään ja asennus- ja korjaushitsaamisen erottaminen omiksi kokonaisuuksiin oli vaikeaa, joten sisällön vaativuuden vuoksi uusi tutkinnon osa on 30 osp. Valinnaisissa tutkinnon osissa on mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osa kahteen kertaan eri määritelmillä ja valinnaisten tutkinnon osien näyttöjä on mahdollista yhdistää riippuen työtehtävistä.
Nykyinen Hitsaus, 20 osp tutkinnon osa on muutettu Hitsaajan pätevyyskokeen suorittaminen, 15 osp tutkinnon osaksi, jonka voi suorittaa tarpeen mukaan kahteen kertaan. Uudessa sisällössä hitsaajan pätevyyskoe voi olla mikä tahansa hitsattu pätevyyskoe eli piena- tai päittäisliitos ilman asentorajoitusta. Ammattitaitovaatimuksiin on toivomuksien mukaan lisätty päittäisliitos, jota ei aiemmin ollut kyseissä tutkinnon osassa.
Tarkoituksena on antaa erilaisia vaihtoehtoja ja parempia mahdollisuuksia suorittaa tutkinnon osa työelämässä paikallisen työelämän tarpeiden mukaan.
Täysin uusia valinnaisia tutkinnon osia ovat Teollisuuden kokoonpanotyötehtävissä toimiminen, 15 osp ja Akkualan työtehtävissä toiminen, 15 osp. Nämä tutkinnon osat on tehty teollisuuden työtehtävien mukaisesti ja halutaan mahdollistaa opiskelijalle mahdollisuutta toimia eri työtehtävissä. Akkualan työtehtävissä toimiminen, 15 osp tutkinnon on tuotu valinnaisiin tutkinnon osiin tulevasta prosessiteollisuuden perustutkinnosta. Myös Tuotteen valmistaminen 3D-tulostamalla, 15 osp -tutkinnon on tuotu puuteollisuuden perustutkinnosta valinnaisiin tutkinnon osiin.
Linkit
https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/ammatillinen/8348201/0/tiedot - Luonnos kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon perusteista ePerusteet -palvelussa.
Liitteet:
Tidtabell
Lausunnot pyydetään toimittamaan viimeistään 5.5.2023.
Svarsanvisningar för mottagare
Lausuntoa pyydämme seuraavista asioista:
Opetushallitus julkaisee kaikki ammatillista koulutusta koskevat lausuntopyynnöt Lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausuntopalvelu.fi on oikeusministeriön palvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden pyytää ja antaa lausuntoja sähköisesti. Kaikki julkishallinnon viranomaiset voivat julkaista lausuntopyyntöjä palvelussa. Lausuntoja saavat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset. Viesti pyydetään tarvittaessa välittämään eteenpäin organisaatiossanne tai yhteisössänne.
- tutkinnon perusteiden työelämälähtöisyydestä
- tutkinnon muodostumisesta
- tutkinnon osien sisällöistä (ammattitaitovaatimukset, arviointi ja ammattitaidon osoittamistavat)
Opetushallitus julkaisee kaikki ammatillista koulutusta koskevat lausuntopyynnöt Lausuntopalvelu.fi:ssä. Lausuntopalvelu.fi on oikeusministeriön palvelu, joka tarjoaa mahdollisuuden pyytää ja antaa lausuntoja sähköisesti. Kaikki julkishallinnon viranomaiset voivat julkaista lausuntopyyntöjä palvelussa. Lausuntoja saavat antaa kaikki organisaatiot ja kansalaiset. Viesti pyydetään tarvittaessa välittämään eteenpäin organisaatiossanne tai yhteisössänne.
Valmistelijat
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon perusteiden luonnos on valmistelu yhteistyössä työelämän edustajien, koulutuksen järjestäjien ja muiden asiantuntijatahojen edustajien kanssa. Valmisteluun kuuluivat myös oleellisesti avoimet webinaarit perustetyön aikana, eri osa-alueiden asiantuntijoiden tapaaminen ja oppilaitos -ja yritysvierailut perustetyön osalta.
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon perusteluonnoksen kirjoittamistyöstä vastasi Opetushallituksen edustaja yhdessä Seinäjoen koulutuskuntayhtymän asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoja antaa yli-insinööri Jarno Pöntinen ([email protected])
Kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon perusteluonnoksen kirjoittamistyöstä vastasi Opetushallituksen edustaja yhdessä Seinäjoen koulutuskuntayhtymän asiantuntijoiden kanssa.
Lisätietoja antaa yli-insinööri Jarno Pöntinen ([email protected])
Sändlista:
| AEL-Amiedu Oy | ||
| Akava ry | ||
| Ammattiopisto Luovi Oy | ||
| Ammattiopisto Spesia Oy | ||
| Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry | ||
| Axxell Utbildning Ab | ||
| Careeria Oy | ||
| Elinkeinoelämän keskusliitto EK | ||
| Elinkeinoelämän Oppilaitokset EOL ry | ||
| Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia | ||
| Etelä-Karjalan Koulutuskuntayhtymä | ||
| Etelä-Savon Koulutus Oy | ||
| Helsingin kaupunki | ||
| Hyria koulutus Oy | ||
| Itä-Savon koulutuskuntayhtymä | ||
| Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä | ||
| Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia | ||
| Järviseudun Koulutuskuntayhtymä | ||
| Kajaanin kaupunki | ||
| Kemianteollisuus ry | ||
| Kemianteollisuus ry | ||
| Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia | ||
| Keski-Pohjanmaan Koulutusyhtymä | ||
| Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä | ||
| Kiipulasäätiö sr | ||
| Kone- ja tuotantotekniikan työelämätoimikunta | ||
| Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä | ||
| Koulutuskeskus Salpaus -kuntayhtymä | ||
| Koulutuskuntayhtymä Brahe | ||
| Koulutuskuntayhtymä OSAO | ||
| Koulutuskuntayhtymä Tavastia | ||
| Kouvolan Ammattiopisto Oy | ||
| KSAK Oy | ||
| Kuntatyönantajat KT | ||
| Live-säätiö sr | ||
| Lounais-Hämeen koulutuskuntayhtymä | ||
| Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä | ||
| Luksia, Länsi-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä | ||
| Länsirannikon Koulutus Oy | ||
| Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry | ||
| Opettajien Ammattijärjestö OAJ | ||
| Optima samkommun | ||
| Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä | ||
| Raision Seudun Koulutuskuntayhtymä | ||
| Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä | ||
| Salon Seudun Koulutuskuntayhtymä | ||
| SASKY koulutuskuntayhtymä | ||
| Satakunnan koulutuskuntayhtymä | ||
| Savon Koulutuskuntayhtymä | ||
| Seinäjoen koulutuskuntayhtymä | ||
| Sivistystyönantajat | ||
| STTK ry | ||
| Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry | ||
| Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry | ||
| Suomen Kuntaliitto ry | ||
| Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry | ||
| Suomen Yrittäjäopisto Oy | ||
| Suomen Yrittäjät | ||
| Suupohjan Koulutuskuntayhtymä | ||
| Svenska Framtidsskolan i Helsingforsregionen Ab | ||
| Svenska Österbottens förbund för Utbildning och Kultur | ||
| Tampereen Aikuiskoulutussäätiö sr | ||
| Tampereen kaupunki | ||
| Teknologiateollisuus ry | ||
| Teollisuusliitto ry | ||
| Turun Aikuiskoulutussäätiö sr | ||
| Turun Ammattiopistosäätiö sr | ||
| Turun kaupunki | ||
| Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf | ||
| Vaasan kaupunki | ||
| Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä | ||
| Valtion työmarkkinalaitos VTML | ||
| Vantaan kaupunki | ||
| Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä | ||
| Äänekosken Ammatillisen Koulutuksen kuntayhtymä |
Asiasanat
Ammatillinen koulutus
Tutkinnon perusteet