Kansallinen avaruusstrategia 2024-2030
Diarienummer för begäran om utlåtande: VN/32886/2023
Svarstiden gick ut: 31.8.2024
Uppgifter om begäran om utlåtande
Inledning
Maailma on yhä riippuvaisempi avaruudesta, paitsi talouden, myös hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta. Avaruustoiminnalla on yhä suurempi merkitys yhteiskuntamme ja arkielämämme toimivuudelle. Myös avaruuden strateginen ja sotilaallinen merkitys on kasvanut nopeasti. Tärkeimpiä avaruudesta saatavia palveluita ovat sijainti- ja aikatieto, tietoliikenne ja kaukokartoitus.
Avaruustoimiala ja sen geopoliittinen toimintaympäristö ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosien aikana. Vuosina 2018-2022 toimiala on kasvanut globaalisti 30 %. Suomessa alalla toimii noin 200 yritystä, niiden avaruustoiminnan liikevaihto on noin kolminkertaistunut samalla aikavälillä. Kansainvälisessä tutkimuksessa on todettu, että investoinnit avaruustoimintaan palautuvat 6–7 kertaisena yhteiskunnan muiden sektoreiden hyötyjen kautta. Toisaalta myös avaruustoiminnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen merkitys on jatkuvassa kasvussa ja se on yksi kiihtyvän suurvaltakilpailun toimintaympäristöistä.
Jotta avaruuspalveluita kyetään tuottamaan ja hyödyntämään, tarvitaan osaamista, tutkimustietoa sekä mahdollistava toimintaympäristö. Yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on tässä keskeistä. Rajallisten resurssien puitteissa on tunnistettava kyvykkyydet, joita voimme kansallisesti kehittää. Näitä voidaan tukea kansainvälisen yhteistyön kautta hankittavilla palveluilla.
Nyt uudistettavassa kansallisessa avaruusstrategiassa painotetaan avaruuspalveluiden hyödyntämistä yhteiskunnan eri sektoreilla. Avaruuspalveluiden avulla pystytään sujuvoittamaan monia arkisia toimintoja ja nostamaan tuottavuutta. Niitä hyödyntämällä voidaan myös parantaa yhteiskunnan puolustuskykyä ja turvallisuutta. Avaruuspalveluiden rooli osana kriittistä infrastruktuuria on huomioitava myös huoltovarmuussuunnittelussa.
Avaruustoimiala ja sen geopoliittinen toimintaympäristö ovat muuttuneet merkittävästi viime vuosien aikana. Vuosina 2018-2022 toimiala on kasvanut globaalisti 30 %. Suomessa alalla toimii noin 200 yritystä, niiden avaruustoiminnan liikevaihto on noin kolminkertaistunut samalla aikavälillä. Kansainvälisessä tutkimuksessa on todettu, että investoinnit avaruustoimintaan palautuvat 6–7 kertaisena yhteiskunnan muiden sektoreiden hyötyjen kautta. Toisaalta myös avaruustoiminnan turvallisuus- ja puolustuspoliittinen merkitys on jatkuvassa kasvussa ja se on yksi kiihtyvän suurvaltakilpailun toimintaympäristöistä.
Jotta avaruuspalveluita kyetään tuottamaan ja hyödyntämään, tarvitaan osaamista, tutkimustietoa sekä mahdollistava toimintaympäristö. Yksityisen ja julkisen sektorin välinen yhteistyö on tässä keskeistä. Rajallisten resurssien puitteissa on tunnistettava kyvykkyydet, joita voimme kansallisesti kehittää. Näitä voidaan tukea kansainvälisen yhteistyön kautta hankittavilla palveluilla.
Nyt uudistettavassa kansallisessa avaruusstrategiassa painotetaan avaruuspalveluiden hyödyntämistä yhteiskunnan eri sektoreilla. Avaruuspalveluiden avulla pystytään sujuvoittamaan monia arkisia toimintoja ja nostamaan tuottavuutta. Niitä hyödyntämällä voidaan myös parantaa yhteiskunnan puolustuskykyä ja turvallisuutta. Avaruuspalveluiden rooli osana kriittistä infrastruktuuria on huomioitava myös huoltovarmuussuunnittelussa.
Bakgrund
Kesällä 2023 avaruusasiain neuvottelukunta totesi avaruustoimialan sekä turvallisuus- ja geopoliittisen tilanteen muuttuneen merkittävällä tavalla vuonna 2018 julkaistun kansallisen avaruusstrategian laatimisen jälkeen ja Elinkeinoministeri Wille Rydman asetti joulukuussa 2023 poikkihallinnollisen työryhmän uudistamaan kansallisen avaruusstrategian.
Kansallisen avaruusstrategian uudistamishankkeesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Työryhmä koostuu työ- ja elinkeinoministeriön, puolustusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sisäministeriön, ulkoministeriön, valtioneuvoston kanslian sekä Business Finlandin, Ilmatieteenlaitoksen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Huoltovarmuuskeskuksen edustajista. Työryhmän puheenjohtajana toimii avaruusasiain neuvottelukunnan pääsihteeri.
Työryhmän tavoitteena on laatia tilannekuva nykyisen avaruusstrategian tavoitteiden toteutumisesta, avaruustoimialalla tapahtuneesta muutoksesta, geopoliittisen toimintaympäristön muutoksen vaikutuksesta avaruustoimintaan sekä turvallisuus- ja puolustussektorin avaruustoimintaan liittyvistä tarpeista. Kartoitettuun tilannekuvaan tukeutuen tavoitteena on laatia ja julkaista päivitetty kansallinen avaruusstrategia vuosille 2024-2030 sekä viestiä avaruustoiminnan mahdollisuuksista sidosryhmille.
Avaruusasiain neuvottelukunta toimii avaruusstrategian valmistelun ohjausryhmänä.
Kansallisen avaruusstrategian uudistamishankkeesta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Työryhmä koostuu työ- ja elinkeinoministeriön, puolustusministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön, sisäministeriön, ulkoministeriön, valtioneuvoston kanslian sekä Business Finlandin, Ilmatieteenlaitoksen, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin ja Huoltovarmuuskeskuksen edustajista. Työryhmän puheenjohtajana toimii avaruusasiain neuvottelukunnan pääsihteeri.
Työryhmän tavoitteena on laatia tilannekuva nykyisen avaruusstrategian tavoitteiden toteutumisesta, avaruustoimialalla tapahtuneesta muutoksesta, geopoliittisen toimintaympäristön muutoksen vaikutuksesta avaruustoimintaan sekä turvallisuus- ja puolustussektorin avaruustoimintaan liittyvistä tarpeista. Kartoitettuun tilannekuvaan tukeutuen tavoitteena on laatia ja julkaista päivitetty kansallinen avaruusstrategia vuosille 2024-2030 sekä viestiä avaruustoiminnan mahdollisuuksista sidosryhmille.
Avaruusasiain neuvottelukunta toimii avaruusstrategian valmistelun ohjausryhmänä.
Målsättningar
Uudistetussa avaruusstrategiassa määritetään Visio 2030 "Suomi 2030: Maailman edistynein avaruustoimintaympäristö, josta hyötyy koko yhteiskunta".
Tavoitteen ja toimenpiteet vision saavuttamiseksi on määritetty neljän päämäärän kautta: 1) Hyödyntäminen, 2) Toimintaympäristö, 3) Toimintakyky, 4) Kansainvälinen yhteistyö. Kunkin päämäärän tavoitteissa ja toimenpiteissä huomioidaan eri sektoreiden toimijat.
Liitteet:
Tidtabell
Lausuntoja voi antaa 1.7.-31.8.2024.
Svarsanvisningar för mottagare
Lausunnot pyydetään toimittamaan lausuntopalvelu.fi-palvelun kautta tai sähköpostitse Työ- ja elinkeinoministeriön kirjaamon osoitteeseen kirjaamo.tem(at)gov.fi. Lausunnoissa pyydetään käyttämään viitteenä diaarinumeroa VN/32886/2023. Lausuntoja voivat antaa myös muut kuin jakelussa mainitut. Lausunnot ovat julkisia.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-palveluun. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi-sivustolta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käytönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om(a)om.fi.
Lausunnon antaakseen vastaajan tulee rekisteröityä ja kirjautua lausuntopalvelu.fi-palveluun. Tarkemmat ohjeet palvelun käyttämiseksi löytyvät lausuntopalvelu.fi-sivustolta Ohjeet > Käyttöohjeet. Palvelun käytönoton tukea voi pyytää osoitteesta lausuntopalvelu.om(a)om.fi.
Valmistelijat
Johtava asiantuntija Tero Vihavainen, 0295047113, [email protected]
Sändlista:
Aalto yliopisto | ||
Business Finland | ||
Helsingin yliopisto | ||
Huld | ||
HVK | ||
ICEYE | ||
Ilmatieteen laitos | ||
Kuva Space | ||
Liikenne- ja viestintäministeriö | ||
Maa- ja metsätalousministeriö | ||
Maanmittaus laitos | ||
Opetus- ja kulttuuriministeriö | ||
Oulun yliopisto | ||
PIA ry | ||
Puolustusministeriö | ||
Puolustusvoimat | ||
Reaktor | ||
ReOrbit | ||
SGO | ||
Sisäministeriö | ||
SYKE | ||
Traficom | ||
Turun yliopisto | ||
Työ- ja elinkeinoministeriö | ||
Ulkoministeriö | ||
Vaasan yliopisto | ||
Valtioneuvoston kanslia | ||
Valtiovarainministeriö | ||
VTT | ||
Ympäristöministeriö |