Yhteenveto lausunnoista luonnokseen ympäristöministeriön ohje rakennuksen esteettömyydestä
Sammandrag
Ympäristöministeriö pyysi ajalla 17.11.-18.12.2017 lausuntoja luonnoksesta ympäristöministeriön ohjeeksi rakennuksen esteettömyydestä.
Esitysluonnoksesta annettiin yhteensä 29 lausuntoa. Lausunnon antoivat Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry, Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy, Helsingin kaupunki, Invalidiliitto ry, Juhana Marttinen Arkkitehdit Oy, Jyväskylän kaupunki, Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy, Kuuloliitto ry, Näkövammaisten liitto ry, Pientaloteollisuus PTT ry, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakli ry, yksityishenkilö Rautio Antti, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Omakotiliitto ry, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry, Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTE, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turun kaupunki, Vaasan kaupunki, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Vammaisfoorumi, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Vanhustyön keskusliitto VTKL, Väinö Korpinen Oy ja valtiovarainministeriö. Lausunnot on julkaistu lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lähes puolet lausunnon antajista ei ottanut yleisesti kantaa ohjeeseen vaan kommentoivat vain eräitä yksityiskohtia. Seitsemän lausunnon antajaa kannatti ohjetta pääosin tai kokonaan (tai heillä ei ollut ohjeesta huomautettavaa). Ohjetta kannatti osittain seitsemän lausunnon antajaa. Ainoastaan Helsingin kaupunki ei kannattanut luonnosta esteettömyysasetuksen ohjeeksi. Valtiovarainministeriöllä ei ollut lausuttavaa ohjeesta.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE huomautti, että lausuntopyyntömateriaali oli saatavilla vain suomeksi, ja että saavutettavuuden näkökulmasta ohjeessa tulisi erottaa velvoittava sääntely suositusluonteisesta ohjeista muutenkin kuin taustavärillä, esimerkiksi väliotsikoilla. Näkövammaisten liitto kyseenalaisti ohjeen liitteenä olevan yhteenvetotaulukon saavutettavuuden näkövammaisten apuvälineillä, mutta totesi kuitenkin, että sama asiasisältö on luettavissa ohjeesta.
VANE piti tärkeänä, että lausuntoja ohjeesta oli pyydetty vammaisjärjestöiltä, jotka voivat tarkemmin kommentoida ohjeiden sisältöä eri tavoin vammaisten henkilöiden näkökulmista. Vammaisfoorumi esitti kuitenkin huolensa sen suhteen, että ohjeen valmistelussa ei ole riittävästi otettu mukaan vammaisjärjestöjen asiantuntemusta, kuten YK:n vammaissopimus edellyttää.
Ohjetta pidettiin yleisesti tarpeellisena ja rakenteeltaan sekä sisällöltään selkeänä ja sen koettiin tukevan esteettömyysasetuksen tarkoituksenmukaista toteuttamista. Ohjeen toivottiin vähentävän paikkakuntakohtaisia soveltamiseroja. Esteettömyyden merkitystä toivottiin avattavan esipuheessa laajemmin ja mainittavan, että esteettömyyden huomiointi rakennusvaiheessa ei tuo merkittäviä lisäkustannuksia.
Vammaisfoorumi ry piti asetuksessa ja ohjeessa esitettyä vapaan tilan mitoitusta epäloogisena, koska edellytetty mitta on erisuuruinen rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen. Vammaisfoorumi huomautti, että vammaisella henkilöllä on useimmiten käytössään vain yksi itsenäisen liikkumisen apuväline, ja tämän apuvälineen pyörähdysympyrä voi olla suurempi kuin mitä nyt esitetään vapaan tilan vähimmäiskooksi.
Ohjeessa on viitattu muihin uudistuneisiin asetuksiin asiakohdittain. Lausunnoissa toivottiin, että viittauksissa voisi tuoda esiin muiden asetusten sisällöt niiltä osin kuin ne koskettavat esteettömyyden toteutumista. Ohjeessa viitataan yksityiskohtaisempien suunnitteluohjeiden saamiseksi myös Rakennustiedon RT-ohjekortistoon. RT-ohjekorttien ohelle toivottiin maksutonta lähdettä. Ohjeessa esitettyjen symbolien osalta toivottiin koostetta tai vaihtoehtoisesti lähdeviittauksia.
Ohjeiden esimerkkien ja tarkennusten osalta palaute oli kaksijakoista. Osa lausunnonantajista piti niitä konkreettisina ja havainnollistavina. Vaasan kaupunki piti positiivisena sitä, että ohjeistus kannustaa edellytettyjen toimien lisäksi myös lisätoimenpiteisiin ja toivoi esteettömyyden parantamisen tarkoituksenmukaisuutta suositeltavan huomioitavaksi myös toimenpidelupaa edellyttävissä rakentamisessa. Suomen opiskelija-asunnot SOA ry ja Rakli ry huomauttivat kuitenkin, että ohjeluonnos sisältää myös sellaisia ohjeita ja esimerkkejä, jotka tiukentavat perusteetta asetuksella säädettyjä vaatimuksia. Tämän pelättiin johtavan siihen, että ne tulkitaan käytännön soveltamisessa määräyksiksi. Myös Helsingin kaupunki näki lausunnossaan, että ohjeessa annetaan uusia määräyksiä. Turun kaupunki esitti, että ohjeessa on tarkkaan eriteltävä, mitkä asiat ovat asetuksen edellyttämiä ja mitkä taas pelkkä suositus.
Lausuntopalaute
Seuraavassa on kuvattu tarkemmin lausunnoissa esitettyjä kannanottoja ja näkökohtia. Lisäksi lausunnoissa esitettiin useita yksityiskohtaisia täsmennys- ja lisäysehdotuksia.
1. Määritelmät
Määritelmien sisällyttämisen ohjeeseen koettiin selkeyttävän ja yhdenmukaistavan termien käyttöä ja ymmärtämistä. Määritelmiin toivottiin kuitenkin useita tarkennuksia (esim. palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitettu asunto, rakennuksen käyttöä palveleva tila) ja lisäyksiä (esim. rakennuksen huoltoa ja ylläpitoa palvelevat tilat, kokoontumistilat ja palvelurakennus).
Lisäksi määritelmiin toivottiin lisättäväksi määritelmä selviytymiskerroksesta. Myös rakennuksen johtavan kulkuväylän ja luiskan määritelmien eroja toivottiin selkeytettävän.
Invalidiliitto huomautti, että pyörätuolinkäyttäjän vaatimukset eivät ole samoja kuin pyörillä varustetun kävelytelineen (ns. rollaattorin) käyttäjän; ohjeessa nämä ovat kuitenkin usein yhdessä.
2. Soveltamisala
Soveltaminen korjausrakentamisessa ja käyttötarkoituksen muutoksessa
Asetuksen soveltamisala koettiin selkeäksi ja ohjeessa annettuja tarkennuksia tarkoituksenmukaisuuden arviointiin pidettiin perusteltuina. Esimerkkien pelättiin kuitenkin muuttuvan käytännön soveltamisessa sitoviksi määräyksiksi. Esimerkeissä esitettyihin käsitteisiin (esim. vähäinen korjaus) toivottiin tarkennuksia. Myös esimerkkien sisältämiä suosituksia asetuksen vaatimuksia laajemmista toimenpiteistä pidettiin ongelmallisina.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huomautti, että tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon YK:n vammaisyleissopimuksen 9 artikla sopimusvaltion velvoitteista koskien esteettömyyttä ja eri toimijoiden yhdenvertaisuuslaissa säädetyt velvoitteet edistää yhdenvertaisuutta. Esteettömyyden tarkoituksenmukaisuutta ei voida tarkastella irrallaan yhdenvertaisuuskysymyksistä.
Rakennustarkastusyhdistys RTY ry korosti, että toimenpide asuinhuoneiston jakamisessa vaatii asuintiloja suunnitellessa tarkastelua paloteknisesti, ääniteknisesti sekä esteettömyyden osalta, ja esitti huolen siitä, että mikäli toimenpidelupaa edellyttävien toimenpiteiden yhteydessä asetusta ei sovelleta, olisi se ristiriidassa MRL 126a §:n toimenpidelupaa koskeva kohdan 11 ”asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen” kanssa.
3. Rakennukseen johtava kulkuväylä
Kulkuväylän soveltuminen liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille
Esteettömyysasetuksen rakennukseen johtavaa kulkuväylää koskevaa toista pykälää toivottiin tarkennettavan ohjeessa lisää. Pykälän ensimmäisessä momentissa säädetty ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa, jos esteettömän kulkuväylän toteuttaminen olisi rakennuspaikka ja korkeuserot huomioon ottaen mahdotonta. Pientaloteollisuus PTT ry esitti huolen siitä, miten sanaa ”mahdoton” tulkitaan ja useat lausunnonantajat toivoivat siihen tarkennusta. Myös ohjeessa esitettyyn kustannustarkasteluun kulkuväylän rakentamisesta aiheutuvat kustannusten kohtuuttomuuden osalta toivottiin tarkennusta.
Ohjeeseen toivottiin lisää esimerkkejä hyvistä pintamateriaaleista kulkuväylällä sekä kannanottoa esteettömän kulkuväylän järjestämiseksi kosteudenhallinnan mukaiset vähimmäiskaltevuudet huomioon ottaen.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry korosti lausunnossaan, että luiskat tulee rakentaa niin, että niissä pystyy liikkumaan erilaisten apuvälineiden avulla ja luiskien leveys tulee määritellä sellaiseksi, että niissä pystyy liikkumaan myös erityisvarustelluilla sähköpyörätuoleilla.
Esteetön autopaikka
Sosiaali- ja terveysministeriö piti ohjeessa esitettyä suositusta autopaikan merkitsemiseksi sekä pystyopasteella että paikan pintaan hyvänä ja näki sen tukevan autopaikan asianmukaista käyttöä autopaikan löytymisen helpottuessa ja vähentävän vahingossa tapahtuvaa virhepysäköintiä.
Esteettömän autopaikan mitoituksen osalta toivottiin tarkennuksia ja joustoa eri tilanteisiin, esimerkiksi ajoradan suuntaisesti pysäköitäessä hidasliikenteisillä väylillä. Paikkojen määrälle ja sijainnille toivottiin esitettävän suosituksia ohjeessa.
4. Rakennuksen sisäänkäynti
Ulko-oven edessä olevan tasanteen mitoituksessa toivottiin huomioitavan oven aukeamiseen tarvittava tila. Rakennustarkastusyhdistys esitti lisättäväksi suositusta, että asetuksen edellyttämä tasanteen vähimmäismitoitus ei sisällä oven avautumiseen tarvittavaa tilaa. Vaasan kaupunki totesi lausunnossaan, että myös valaistus tulisi mainita ohjeessa sisäänkäynnin havaittavuuden parantamisessa. Näkövammaisten liitto esitti, että havaittavuutta voidaan parantaa myös oven yläpuolelle sijoitetulla äänimajakalla.
Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy esitti lisättäväksi suositusta, että rakennuksen sisäänkäynnit tuolisi suunnitella siten, että ne voidaan tehdä maastonmuokkauksella ilman erillisten luiskien rakentamista.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry ehdotti lisäksi, että tasanteet tulisi rakentaa niin, että niissä pystyy liikkumaan erilaisten apuvälineiden turvin ja tasanteen mitoitus tulisi määritellä sellaiseksi, että niissä pystyy liikkumaan myös erityisvarustelluilla sähköpyörätuoleilla sekä erilaisten teknologisten apuvälineiden turvin.
5. Ovet
Oven vapaa leveys
Asetuksen 4 §:ää pidettiin toisaalta hankalasti tulkittavana, toisaalta ohjeen koettiin olevan yksityiskohtainen ja tarpeellisten mittojen esitetyn selkeästi. Pientaloteollisuus PTT ry esitti käsitettä rakennuksen sisäinen kulkuväylä täsmennettäväksi siten, ettei se koske asuntojen sisäisiä kulkuväyliä ja lisättäväksi suositusta ulko-oven vähimmäisleveydestä, jotta vältyttäisiin erilaisilta tulkinnoilta.
Ohjeessa esitettyä suositusta kulkuväylän toimivasta leveydestä suhteessa oven vapaaseen leveyteen pidettiin toisaalta hyvänä ja kulkuväylän vähimmäisleveyttä toivottiin lisättäväksi kuvaan. Toisaalta Rakli ry ja Suomen opiskelija-asunnot SOA ry arvostelivat sitä harhaanjohtavaksi ja sen koettiin sekoittavan asetuksessa selkeästi esitettyjä velvoitteita oven vapaasta leveydestä ja vapaan tilan mitoituksesta eteisessä ja keittiössä. Myös Helsingin kaupunki edellytti ohjetta kirjattavan selkeästi suositukseksi, jotta se ei muodostu velvoittavaksi asuinrakentamisessa.
Suomen Arkkitehtiliitto totesi lausunnossaan kaaviokuvien kulkuaukon todellisesta leveydestä havainnollistavan oven vapaata leveyttä hyvin. Lausunnoissa toivottiin esimerkkejä oven vapaasta leveydestä ja oven helposta avautuvuudesta myös liukuovien osalta. Vaasan kaupunki esitti lisäksi, että ohjeeseen lisättäisiin suositus varauksen järjestämiseksi saunan oven leventämiseen.
Oven helppo avattavuus
Rakennustarkastusyhdistys toivoi ohjeeseen lisättävän suositusta siitä, että ovenavausjärjestelmällä varustetun oven tulee pysyä auki riittävän kauan, jotta pyörätuolilla tai hitaasti liikkuva henkilö ehtii kulkea ovesta. Suomen Arkkitehtiliitto kiitti ohjeessa tarkennettua määrittelyä oven helposta avattavuudesta.
Lisäksi Näkövammaisten liitto esitti lisättäväksi, että näkövammaista ohjaavat merkinnät kulkuväylällä johdetaan vaihtoehtoiselle ovelle pyöröoven sijaan. Ovien ja lasipintojen merkitsemisestä toivottiin lausunnoissa tarkennuksia esteettömyysasetuksen ohjeeseen.
Kynnys
Rakli ry katsoi lausunnossaan, että ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen ääniympäristöstä edellyttämät raja-arvot äänitasoeroluvuille eri tilojen välillä olisivat mahdottomia saavuttaa ilman kynnystä. Sekä Rakli ry että Suomen opiskelija-asunnot SOA ry toivoivat ohjeeseen lisättäväksi esimerkkejä rakenteista, jotka täyttävät sekä esteettömyydestä että ääniympäristöstä annetut säädökset.
Tasoero asuntokohtaisen ulkotilan oven yhteydessä
Suomen Arkkitehtiliitto esitti kohtuullisten kustannusten ja helpon toteutettavuuden määritelmien tarkentamista ohjeessa. Kirsti Sivén &Asko Takala Arkkitehdit Oy esitti ohjeeseen suositusta asuntokohtaisen ulkotilan kaiteen mitoittamiseksi käyttäen viitekorkeutena asunnon lattiapinnan korkeusasemaa.
6. Rakennuksen sisäinen kulkuväylä
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry korosti lausunnossaan, että sisäiset kulkuväylät tulee rakentaa niin, että niissä pystyy liikkumaan erilaisten apuvälineiden turvin, kuten rollaattoreiden sekä pyörätuolien kanssa. Kulkuväylien leveys tulee määritellä sellaiseksi, että niissä pystyy liikkumaan myös erityisvarustelluilla sähköpyörätuoleilla sekä muiden teknologisten apuvälineiden turvin.
Pientaloteollisuus PTT ry esitti oveen liittyvän mitoitusohjeen kohdalla määritelmää rakennuksen sisäinen kulkuväylä täsmennettäväksi siten, ettei se koske asuntojen sisäisiä kulkuväyliä. Myös Helsingin kaupunki toivoi määritelmää tarkennettavaksi.
7.Rakennuksen muut tilat
Kalusteet ja varusteet
Vaasan kaupunki katsoi, että kalusteiden ja varusteiden osalta ohjeessa tulisi määritellä tarkemmin suositus sopivasta korkeudesta. Näkövammaisten liitto ry ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry esittivät lisäystä painikkeiden ja säätimien helppokäyttöisyydestä ja sijainnista sopivalla korkeudella sekä niiden erottumisesta tummuuskontrastina sekä tunnustelemalla.
Rakennustarkastusyhdistys RTY esitti tarkennettavaksi edellytystä palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitettujen asuntojen suositeltavasta mitoituksesta, jotta apuvälineiden käyttö ja avustaminen on mahdollista.
Eteisen ja keittiön mitoitus
Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy huomautti, että 1500 mm:n vapaa tila palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitettujen asuntojen keittiössä voi toisinaan rajoittaa käytettävyyttä: tukikaiteelta toiselle ulottuu vain rollaattorin avulla, mikä saattaa rajoittaa ruoan valmistuksessa tapahtuvaa välineiden ja tarvikkeiden siirtelyä ja niiden kanssa liikkumista.
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry arvosteli ohjeessa perusteetta esitettyä rinnastusta esteettömien opiskelija-asuntojen ja erityisesti palveluasumiseen tai liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitettujen asuntojen mitoituksen osalta. Asetuksen mukaan viidessä prosentissa asunnoista opiskelijoille ja nuorisolle tarkoitetussa tulee olla 9 §:n 2 momentin mukainen wc- ja pesutila. Tästä ei seuraa, että kyseisten asuntojen eteinen ja keittiö tulisi mitoittaa tavallista väljemmin tai että kyseiset asunnot tulisi laskea palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitetuiksi asunnoiksi.
Vaasan kaupunki esitti, että ohjeessa tulisi kannustaa käyttämään eteisen ja keittiön mitoituksessa 1500 mm kääntymistilaa. Näin huomioitaisiin, että henkilö voi palveluiden avulla asua myös kotonaan.
8. Yhteys tasojen välillä asuinrakennuksessa
Hissiyhteyden ulottuminen
Vaasan kaupunki katsoi lausunnossaan, että ohje hissiyhteyden ulottamiseksi on selkeästi esitetty. Antti Rautio huomautti, ettei yhtenäisen hissiyhteyden järjestäminen (ilman hissin vaihdon tarvetta) ole aina mahdollista toteuttaa ja korosti esteettömän kulkureitin merkitystä.
Hissin varusteet
Vaasan kaupunki ja Suomen opiskelija-asunnot SOA ry ehdottivat lisättäväksi varusteiden osalta hissikorin takaseinälle sijoitettavan peilin helpottamaan pyörätuolin käyttäjän poistumista hissistä tilanteessa, jossa hissi ei ole läpikuljettava.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry totesi lausunnossaan, että hissikorit tulee rakentaa niin, että niissä pystyy liikkumaan erilaisten apuvälineiden turvin, kuten rollaattoreiden sekä pyörätuolien kanssa. Hissin ohjauspaneelin ja painikkeiden on sijaittava sellaisella korkeudella, että liikkumisesteiset henkilöt voivat niitä käyttää. Lisäksi Näkövammaisten liitto ehdotti lisäystä, että hissin käyttöä helpottaa, kun hississä on kerrokselle saapumisesta ilmoittava äänimerkki, kerrokseen saapuminen ja valittu kerros puhutaan ja hississä on induktiosilmukka. Hälytyspainike erottuu muista tuntoaistilla ja yhteyden hälytyskeskukseen saa myös tekstiviestillä.
Jälkiasennushissi asuinrakennuksessa
Suomen Arkkitehtiliitto piti hyvänä ratkaisuna, että ohjeessa on selvennetty jälkiasennettavan hissin korin mitoituksen poikkeamismahdollisuuksien perusteluna myös arkkitehtonisten ja rakennushistoriallisten arvojen säilyttäminen. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy esitti, että ohjeessa olisi hyvä todeta mahdollisuus poiketa hissiyhteyden ulottamisesta jälkiasennushissien yhteydessä. Vaasan kaupunki totesi, että ohjeessa tulisi olla vähimmäismitoitus jälkiasennushissin tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti hissivarauksen suosituksiin perusteiksi kustannussäästöjä.
9. Yhteys tasojen välillä muussa kuin asuinrakennuksessa
Ohjeeseen tasoerojen välisen yhteyden järjestämiseksi muussa kuin asuinrakennuksissa toivottiin vielä tarkennuksia. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry esitti, että teollisuus-, varasto- ja pienet toimitilarakennukset erotettaisiin omaksi kokonaisuudekseen. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n mukaan hissin rakentamisen velvoite kaksikerroksisiin toimistotiloihin näissä rakennuksissa aiheuttaisi hankkeen kokoon ja käyttötarkoitukseen nähden kohtuuttomia kustannuksia. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry esitti, että esteettömien tilojen sijoittamista ensimmäiseen kerrokseen pidettäisiin riittävän ratkaisuna, ja toivoi ohjeeseen lisättäväksi suositeltuja pinta-alamääritelmiä. Myös Turun kaupunki esitti, että ohjeessa otettaisiin kantaa, pitääkö hissi esteettömyyden kannalta toteuttaa, mikäli ensimmäisessä kerroksessa on samat tilat kuin toisessa kerroksessa.
10. Wc- ja pesutila asuinrakennuksessa
Vapaa tila asunnon wc- ja pesutilassa
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry totesi lausunnossaan, että ohjeistus sisältää tarpeelliset ja perustellut tarkennukset vapaan tilan määritelmään. He pitivät pesukonevarausta koskevaa linjausta perusteltuna ja tarpeellisena. Helsingin kaupunki esitti käytettäväksi määritelmää vesi- ja viemärijärjestelmään liitetyt kalusteet, pois lukien pyykkikone. Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy ehdotti, että vapaan tilan määritelmässä huomioitaisiin myös muulla tavoin kiinteästi asennetut kalusteet ja varusteet.
Vaasan kaupunki ehdotti, että ohjeessa kannustettaisiin selkeämmin käyttämään myös tavanomaisen asunnon wc- ja pesutilan mitoituksessa halkaisijaltaan 1500 mm vapaata tilaa. Näin huomioitaisiin, että henkilö voi palveluiden avulla asua myös kotonaan.
Suomen Kiinteistöliitto ry ehdotti ohjeeseen lisättäväksi pesualtaan etureunan vähimmäisetäisyyttä seinästä. Ohjeessa esitetyt suositusmitat liikkumisesteisen henkilön toimimisen helpottamiseksi vaikeuttivat ohjeen tulkintaa.
Palveluasumiseen tai liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitetun asunnon wc- ja pesutila
Palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitetun asunnon määritelmää toivottiin tarkennettavan ohjeessa wc- ja pesutilan osalta. Rakennustarkastusyhdisty RTY ry esitti tarkennettavaksi, minkälaiseen asumiseen sosiaalihuoltolaissa viitataan ja millainen tuettu asuminen edellyttää väljempää mitoitusta.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry totesi, että palveluasumiseen tarkoitetun asunnon wc- ja pesutiloissa tulee olla riittävästi tilaa avustajan tai teknologisten apuvälineiden käyttöä varten. Suomen opiskelija-asunnot SOA ry koki ohjeessa esitetyt suositukset wc-istuimen sijoittamiseksi 200-300 mm etäisyydelle takaseinästä harhaanjohtavina, ja näki uhkana, että suositusta sovelletaan jatkossa määräyksenä. Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy esitti, että suositellusta mitasta käytettäisiin muotoa 150-300 mm ja, että ohjeessa määriteltäisiin, mitä mitoitusta noudatetaan sairaaloiden ja hoitolaitosten potilashuoneiden yhteydessä.
11. Wc-tila muussa kuin asuinrakennuksessa
Rakennustarkastusyhdistys RTY ry esitti tarkennettavaksi suositeltavaa esteettömien wc-tilojen määrän mitoitusta rakennuksen eri käyttötarkoituksien ja käyttäjämäärien osalta. Näkövammaisten liitto ry esitti wc-tilan varusteita käsittelevään kohtaan lisäystä hälytyspainikkeiden erottumisesta muista painikkeista tuntoaistin perusteella esim. samalla kohosymbolilla jota käytetään hissien hälytyspainikkeessa tai merkitsemistä koho- ja pistekirjoituksella.
Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy esitti, että ohjeessa korostetaan 200-300 mm vapaan tilan tarvetta wc-istuimen vierellä 800 mm levyisellä alueella, ei suoraan wc-istuimen takana. He myös toivoivat, että vapaan tilan määritelmä käsiteltäisiin samoin asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten osalta. Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy esitti, että seinälle kääntyvät varusteet voisivat alas laskettuina olla vapaan tilan sisällä, mutta seinälle käännettyinä sen ulkopuolella.
12. Muu hygieniatila muussa kuin asuinrakennuksessa
Rakennustarkastusyhdistys RTY ry esitti, että ohjeessa tulisi määritellä työpaikkarakennusten henkilöstötilojen ja sosiaalitilojen osalta esteettömien tilojen mitoitus ja määrä. He pitivät määrittelyä erityisen tärkeänä pienten työpaikkojen osalta.
Sosiaali- ja terveysministeriö muistutti turvahälytyksestä tiedottamisen tärkeydestä julkisissa tiloissa.
13. Kokoontumistilat
Äänensiirtojärjestelmä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL piti ohjetta äänensiirtojärjestelmän sijoittamiseksi hyvänä ja selkeänä ja esimerkkejä äänensiirtojärjestelmän käytöstä yleisön palvelutiloissa konkreettisina. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry esitti, että sisätilojen kuuluvuuteen tulee jo rakennusvaiheessa kiinnittää riittävästi huomiota, jotta mahdollisesti myöhemmin ilmenevät palvelutarpeet teknologian käytön osalta ovat mahdollisia.
Esteettömät sisääntuloväylät ja pyörätuolipaikat
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL korosti, että liikkumisesteisen henkilön tulee lähtökohtaisesti pystyä osallistumaan yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Lausunnossaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL myös esitti huolen siitä, että jokin tila katsottaisiin sellaiseksi, ettei sinne liikuntaesteisten ole tarpeen päästä. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esittää, että ohjeessa korostettaisiin sitä, että kokoontumistiloihin tulee aina olla esteettömiä sisääntuloväyliä ja pyörätuolipaikkoja.
14. Majoitustilat
Vaasan kaupunki esitti tarkennettavaksi, että majoitustilassa olevalla wc- ja pesutilalla tarkoitetaan esteettömien majoitustilojen wc- ja pesutiloja, ei koko majoitusrakennuksen yleisissä tiloissa sijaitsevia wc-tiloja. Näkövammaisten liitto esitti lisättäväksi, että majoitushuoneen numero merkitään oven ulkopuolelle koho- ja pistekirjoituksella.
15. Taulukko esteettömyysasetuksen pääkohdista
Yhtä lukuun ottamatta lausunnon antajat katsoivat, että ohjeen liitteenä esitetty taulukko esteettömyysasetuksen pääkohdista käyttötarkoituksen mukaan jaoteltuna on hyvä ja käyttökelpoinen kooste esteettömyysvaatimuksista. Rakli ry totesi, ettei taulukkoa ole järkevää käyttää suoraan suunnittelun lähtökohtana, mutta piti sitä hyvänä muistilistana. Invalidiliitto ry toivoi tuotavan esille, että taulukon käyttö edellyttää perehtymistä asetukseen ja sen soveltamisohjeeseen. Pientaloteollisuus PTT ry piti hyvänä tapana taulukon esitystapaa pientalojen vaatimuksista. Vaasan kaupunki esitti mainintaa taulukosta lisättäväksi myös ohjeen alkuun.
Esitysluonnoksesta annettiin yhteensä 29 lausuntoa. Lausunnon antoivat Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry, Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy, Helsingin kaupunki, Invalidiliitto ry, Juhana Marttinen Arkkitehdit Oy, Jyväskylän kaupunki, Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy, Kuuloliitto ry, Näkövammaisten liitto ry, Pientaloteollisuus PTT ry, Rakennustarkastusyhdistys RTY ry, Rakennusteollisuus RT ry, Rakli ry, yksityishenkilö Rautio Antti, Sosiaali- ja terveysministeriö, Suomen Arkkitehtiliitto SAFA ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Omakotiliitto ry, Suomen opiskelija-asunnot SOA ry, Suomen sosiaali- ja terveys ry SOSTE, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Turun kaupunki, Vaasan kaupunki, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Vammaisfoorumi, Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry, Vanhustyön keskusliitto VTKL, Väinö Korpinen Oy ja valtiovarainministeriö. Lausunnot on julkaistu lausuntopalvelu.fi:ssä.
Lähes puolet lausunnon antajista ei ottanut yleisesti kantaa ohjeeseen vaan kommentoivat vain eräitä yksityiskohtia. Seitsemän lausunnon antajaa kannatti ohjetta pääosin tai kokonaan (tai heillä ei ollut ohjeesta huomautettavaa). Ohjetta kannatti osittain seitsemän lausunnon antajaa. Ainoastaan Helsingin kaupunki ei kannattanut luonnosta esteettömyysasetuksen ohjeeksi. Valtiovarainministeriöllä ei ollut lausuttavaa ohjeesta.
Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE huomautti, että lausuntopyyntömateriaali oli saatavilla vain suomeksi, ja että saavutettavuuden näkökulmasta ohjeessa tulisi erottaa velvoittava sääntely suositusluonteisesta ohjeista muutenkin kuin taustavärillä, esimerkiksi väliotsikoilla. Näkövammaisten liitto kyseenalaisti ohjeen liitteenä olevan yhteenvetotaulukon saavutettavuuden näkövammaisten apuvälineillä, mutta totesi kuitenkin, että sama asiasisältö on luettavissa ohjeesta.
VANE piti tärkeänä, että lausuntoja ohjeesta oli pyydetty vammaisjärjestöiltä, jotka voivat tarkemmin kommentoida ohjeiden sisältöä eri tavoin vammaisten henkilöiden näkökulmista. Vammaisfoorumi esitti kuitenkin huolensa sen suhteen, että ohjeen valmistelussa ei ole riittävästi otettu mukaan vammaisjärjestöjen asiantuntemusta, kuten YK:n vammaissopimus edellyttää.
Ohjetta pidettiin yleisesti tarpeellisena ja rakenteeltaan sekä sisällöltään selkeänä ja sen koettiin tukevan esteettömyysasetuksen tarkoituksenmukaista toteuttamista. Ohjeen toivottiin vähentävän paikkakuntakohtaisia soveltamiseroja. Esteettömyyden merkitystä toivottiin avattavan esipuheessa laajemmin ja mainittavan, että esteettömyyden huomiointi rakennusvaiheessa ei tuo merkittäviä lisäkustannuksia.
Vammaisfoorumi ry piti asetuksessa ja ohjeessa esitettyä vapaan tilan mitoitusta epäloogisena, koska edellytetty mitta on erisuuruinen rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen. Vammaisfoorumi huomautti, että vammaisella henkilöllä on useimmiten käytössään vain yksi itsenäisen liikkumisen apuväline, ja tämän apuvälineen pyörähdysympyrä voi olla suurempi kuin mitä nyt esitetään vapaan tilan vähimmäiskooksi.
Ohjeessa on viitattu muihin uudistuneisiin asetuksiin asiakohdittain. Lausunnoissa toivottiin, että viittauksissa voisi tuoda esiin muiden asetusten sisällöt niiltä osin kuin ne koskettavat esteettömyyden toteutumista. Ohjeessa viitataan yksityiskohtaisempien suunnitteluohjeiden saamiseksi myös Rakennustiedon RT-ohjekortistoon. RT-ohjekorttien ohelle toivottiin maksutonta lähdettä. Ohjeessa esitettyjen symbolien osalta toivottiin koostetta tai vaihtoehtoisesti lähdeviittauksia.
Ohjeiden esimerkkien ja tarkennusten osalta palaute oli kaksijakoista. Osa lausunnonantajista piti niitä konkreettisina ja havainnollistavina. Vaasan kaupunki piti positiivisena sitä, että ohjeistus kannustaa edellytettyjen toimien lisäksi myös lisätoimenpiteisiin ja toivoi esteettömyyden parantamisen tarkoituksenmukaisuutta suositeltavan huomioitavaksi myös toimenpidelupaa edellyttävissä rakentamisessa. Suomen opiskelija-asunnot SOA ry ja Rakli ry huomauttivat kuitenkin, että ohjeluonnos sisältää myös sellaisia ohjeita ja esimerkkejä, jotka tiukentavat perusteetta asetuksella säädettyjä vaatimuksia. Tämän pelättiin johtavan siihen, että ne tulkitaan käytännön soveltamisessa määräyksiksi. Myös Helsingin kaupunki näki lausunnossaan, että ohjeessa annetaan uusia määräyksiä. Turun kaupunki esitti, että ohjeessa on tarkkaan eriteltävä, mitkä asiat ovat asetuksen edellyttämiä ja mitkä taas pelkkä suositus.
Lausuntopalaute
Seuraavassa on kuvattu tarkemmin lausunnoissa esitettyjä kannanottoja ja näkökohtia. Lisäksi lausunnoissa esitettiin useita yksityiskohtaisia täsmennys- ja lisäysehdotuksia.
1. Määritelmät
Määritelmien sisällyttämisen ohjeeseen koettiin selkeyttävän ja yhdenmukaistavan termien käyttöä ja ymmärtämistä. Määritelmiin toivottiin kuitenkin useita tarkennuksia (esim. palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitettu asunto, rakennuksen käyttöä palveleva tila) ja lisäyksiä (esim. rakennuksen huoltoa ja ylläpitoa palvelevat tilat, kokoontumistilat ja palvelurakennus).
Lisäksi määritelmiin toivottiin lisättäväksi määritelmä selviytymiskerroksesta. Myös rakennuksen johtavan kulkuväylän ja luiskan määritelmien eroja toivottiin selkeytettävän.
Invalidiliitto huomautti, että pyörätuolinkäyttäjän vaatimukset eivät ole samoja kuin pyörillä varustetun kävelytelineen (ns. rollaattorin) käyttäjän; ohjeessa nämä ovat kuitenkin usein yhdessä.
2. Soveltamisala
Soveltaminen korjausrakentamisessa ja käyttötarkoituksen muutoksessa
Asetuksen soveltamisala koettiin selkeäksi ja ohjeessa annettuja tarkennuksia tarkoituksenmukaisuuden arviointiin pidettiin perusteltuina. Esimerkkien pelättiin kuitenkin muuttuvan käytännön soveltamisessa sitoviksi määräyksiksi. Esimerkeissä esitettyihin käsitteisiin (esim. vähäinen korjaus) toivottiin tarkennuksia. Myös esimerkkien sisältämiä suosituksia asetuksen vaatimuksia laajemmista toimenpiteistä pidettiin ongelmallisina.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos huomautti, että tarkoituksenmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon YK:n vammaisyleissopimuksen 9 artikla sopimusvaltion velvoitteista koskien esteettömyyttä ja eri toimijoiden yhdenvertaisuuslaissa säädetyt velvoitteet edistää yhdenvertaisuutta. Esteettömyyden tarkoituksenmukaisuutta ei voida tarkastella irrallaan yhdenvertaisuuskysymyksistä.
Rakennustarkastusyhdistys RTY ry korosti, että toimenpide asuinhuoneiston jakamisessa vaatii asuintiloja suunnitellessa tarkastelua paloteknisesti, ääniteknisesti sekä esteettömyyden osalta, ja esitti huolen siitä, että mikäli toimenpidelupaa edellyttävien toimenpiteiden yhteydessä asetusta ei sovelleta, olisi se ristiriidassa MRL 126a §:n toimenpidelupaa koskeva kohdan 11 ”asuinhuoneiston yhdistäminen tai jakaminen” kanssa.
3. Rakennukseen johtava kulkuväylä
Kulkuväylän soveltuminen liikkumis- ja toimimisesteisille henkilöille
Esteettömyysasetuksen rakennukseen johtavaa kulkuväylää koskevaa toista pykälää toivottiin tarkennettavan ohjeessa lisää. Pykälän ensimmäisessä momentissa säädetty ei koske omakotitaloa, paritaloa eikä kaupunkipientaloa, jos esteettömän kulkuväylän toteuttaminen olisi rakennuspaikka ja korkeuserot huomioon ottaen mahdotonta. Pientaloteollisuus PTT ry esitti huolen siitä, miten sanaa ”mahdoton” tulkitaan ja useat lausunnonantajat toivoivat siihen tarkennusta. Myös ohjeessa esitettyyn kustannustarkasteluun kulkuväylän rakentamisesta aiheutuvat kustannusten kohtuuttomuuden osalta toivottiin tarkennusta.
Ohjeeseen toivottiin lisää esimerkkejä hyvistä pintamateriaaleista kulkuväylällä sekä kannanottoa esteettömän kulkuväylän järjestämiseksi kosteudenhallinnan mukaiset vähimmäiskaltevuudet huomioon ottaen.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry korosti lausunnossaan, että luiskat tulee rakentaa niin, että niissä pystyy liikkumaan erilaisten apuvälineiden avulla ja luiskien leveys tulee määritellä sellaiseksi, että niissä pystyy liikkumaan myös erityisvarustelluilla sähköpyörätuoleilla.
Esteetön autopaikka
Sosiaali- ja terveysministeriö piti ohjeessa esitettyä suositusta autopaikan merkitsemiseksi sekä pystyopasteella että paikan pintaan hyvänä ja näki sen tukevan autopaikan asianmukaista käyttöä autopaikan löytymisen helpottuessa ja vähentävän vahingossa tapahtuvaa virhepysäköintiä.
Esteettömän autopaikan mitoituksen osalta toivottiin tarkennuksia ja joustoa eri tilanteisiin, esimerkiksi ajoradan suuntaisesti pysäköitäessä hidasliikenteisillä väylillä. Paikkojen määrälle ja sijainnille toivottiin esitettävän suosituksia ohjeessa.
4. Rakennuksen sisäänkäynti
Ulko-oven edessä olevan tasanteen mitoituksessa toivottiin huomioitavan oven aukeamiseen tarvittava tila. Rakennustarkastusyhdistys esitti lisättäväksi suositusta, että asetuksen edellyttämä tasanteen vähimmäismitoitus ei sisällä oven avautumiseen tarvittavaa tilaa. Vaasan kaupunki totesi lausunnossaan, että myös valaistus tulisi mainita ohjeessa sisäänkäynnin havaittavuuden parantamisessa. Näkövammaisten liitto esitti, että havaittavuutta voidaan parantaa myös oven yläpuolelle sijoitetulla äänimajakalla.
Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy esitti lisättäväksi suositusta, että rakennuksen sisäänkäynnit tuolisi suunnitella siten, että ne voidaan tehdä maastonmuokkauksella ilman erillisten luiskien rakentamista.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry ehdotti lisäksi, että tasanteet tulisi rakentaa niin, että niissä pystyy liikkumaan erilaisten apuvälineiden turvin ja tasanteen mitoitus tulisi määritellä sellaiseksi, että niissä pystyy liikkumaan myös erityisvarustelluilla sähköpyörätuoleilla sekä erilaisten teknologisten apuvälineiden turvin.
5. Ovet
Oven vapaa leveys
Asetuksen 4 §:ää pidettiin toisaalta hankalasti tulkittavana, toisaalta ohjeen koettiin olevan yksityiskohtainen ja tarpeellisten mittojen esitetyn selkeästi. Pientaloteollisuus PTT ry esitti käsitettä rakennuksen sisäinen kulkuväylä täsmennettäväksi siten, ettei se koske asuntojen sisäisiä kulkuväyliä ja lisättäväksi suositusta ulko-oven vähimmäisleveydestä, jotta vältyttäisiin erilaisilta tulkinnoilta.
Ohjeessa esitettyä suositusta kulkuväylän toimivasta leveydestä suhteessa oven vapaaseen leveyteen pidettiin toisaalta hyvänä ja kulkuväylän vähimmäisleveyttä toivottiin lisättäväksi kuvaan. Toisaalta Rakli ry ja Suomen opiskelija-asunnot SOA ry arvostelivat sitä harhaanjohtavaksi ja sen koettiin sekoittavan asetuksessa selkeästi esitettyjä velvoitteita oven vapaasta leveydestä ja vapaan tilan mitoituksesta eteisessä ja keittiössä. Myös Helsingin kaupunki edellytti ohjetta kirjattavan selkeästi suositukseksi, jotta se ei muodostu velvoittavaksi asuinrakentamisessa.
Suomen Arkkitehtiliitto totesi lausunnossaan kaaviokuvien kulkuaukon todellisesta leveydestä havainnollistavan oven vapaata leveyttä hyvin. Lausunnoissa toivottiin esimerkkejä oven vapaasta leveydestä ja oven helposta avautuvuudesta myös liukuovien osalta. Vaasan kaupunki esitti lisäksi, että ohjeeseen lisättäisiin suositus varauksen järjestämiseksi saunan oven leventämiseen.
Oven helppo avattavuus
Rakennustarkastusyhdistys toivoi ohjeeseen lisättävän suositusta siitä, että ovenavausjärjestelmällä varustetun oven tulee pysyä auki riittävän kauan, jotta pyörätuolilla tai hitaasti liikkuva henkilö ehtii kulkea ovesta. Suomen Arkkitehtiliitto kiitti ohjeessa tarkennettua määrittelyä oven helposta avattavuudesta.
Lisäksi Näkövammaisten liitto esitti lisättäväksi, että näkövammaista ohjaavat merkinnät kulkuväylällä johdetaan vaihtoehtoiselle ovelle pyöröoven sijaan. Ovien ja lasipintojen merkitsemisestä toivottiin lausunnoissa tarkennuksia esteettömyysasetuksen ohjeeseen.
Kynnys
Rakli ry katsoi lausunnossaan, että ympäristöministeriön asetuksen rakennuksen ääniympäristöstä edellyttämät raja-arvot äänitasoeroluvuille eri tilojen välillä olisivat mahdottomia saavuttaa ilman kynnystä. Sekä Rakli ry että Suomen opiskelija-asunnot SOA ry toivoivat ohjeeseen lisättäväksi esimerkkejä rakenteista, jotka täyttävät sekä esteettömyydestä että ääniympäristöstä annetut säädökset.
Tasoero asuntokohtaisen ulkotilan oven yhteydessä
Suomen Arkkitehtiliitto esitti kohtuullisten kustannusten ja helpon toteutettavuuden määritelmien tarkentamista ohjeessa. Kirsti Sivén &Asko Takala Arkkitehdit Oy esitti ohjeeseen suositusta asuntokohtaisen ulkotilan kaiteen mitoittamiseksi käyttäen viitekorkeutena asunnon lattiapinnan korkeusasemaa.
6. Rakennuksen sisäinen kulkuväylä
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry korosti lausunnossaan, että sisäiset kulkuväylät tulee rakentaa niin, että niissä pystyy liikkumaan erilaisten apuvälineiden turvin, kuten rollaattoreiden sekä pyörätuolien kanssa. Kulkuväylien leveys tulee määritellä sellaiseksi, että niissä pystyy liikkumaan myös erityisvarustelluilla sähköpyörätuoleilla sekä muiden teknologisten apuvälineiden turvin.
Pientaloteollisuus PTT ry esitti oveen liittyvän mitoitusohjeen kohdalla määritelmää rakennuksen sisäinen kulkuväylä täsmennettäväksi siten, ettei se koske asuntojen sisäisiä kulkuväyliä. Myös Helsingin kaupunki toivoi määritelmää tarkennettavaksi.
7.Rakennuksen muut tilat
Kalusteet ja varusteet
Vaasan kaupunki katsoi, että kalusteiden ja varusteiden osalta ohjeessa tulisi määritellä tarkemmin suositus sopivasta korkeudesta. Näkövammaisten liitto ry ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry esittivät lisäystä painikkeiden ja säätimien helppokäyttöisyydestä ja sijainnista sopivalla korkeudella sekä niiden erottumisesta tummuuskontrastina sekä tunnustelemalla.
Rakennustarkastusyhdistys RTY esitti tarkennettavaksi edellytystä palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitettujen asuntojen suositeltavasta mitoituksesta, jotta apuvälineiden käyttö ja avustaminen on mahdollista.
Eteisen ja keittiön mitoitus
Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy huomautti, että 1500 mm:n vapaa tila palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitettujen asuntojen keittiössä voi toisinaan rajoittaa käytettävyyttä: tukikaiteelta toiselle ulottuu vain rollaattorin avulla, mikä saattaa rajoittaa ruoan valmistuksessa tapahtuvaa välineiden ja tarvikkeiden siirtelyä ja niiden kanssa liikkumista.
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry arvosteli ohjeessa perusteetta esitettyä rinnastusta esteettömien opiskelija-asuntojen ja erityisesti palveluasumiseen tai liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitettujen asuntojen mitoituksen osalta. Asetuksen mukaan viidessä prosentissa asunnoista opiskelijoille ja nuorisolle tarkoitetussa tulee olla 9 §:n 2 momentin mukainen wc- ja pesutila. Tästä ei seuraa, että kyseisten asuntojen eteinen ja keittiö tulisi mitoittaa tavallista väljemmin tai että kyseiset asunnot tulisi laskea palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitetuiksi asunnoiksi.
Vaasan kaupunki esitti, että ohjeessa tulisi kannustaa käyttämään eteisen ja keittiön mitoituksessa 1500 mm kääntymistilaa. Näin huomioitaisiin, että henkilö voi palveluiden avulla asua myös kotonaan.
8. Yhteys tasojen välillä asuinrakennuksessa
Hissiyhteyden ulottuminen
Vaasan kaupunki katsoi lausunnossaan, että ohje hissiyhteyden ulottamiseksi on selkeästi esitetty. Antti Rautio huomautti, ettei yhtenäisen hissiyhteyden järjestäminen (ilman hissin vaihdon tarvetta) ole aina mahdollista toteuttaa ja korosti esteettömän kulkureitin merkitystä.
Hissin varusteet
Vaasan kaupunki ja Suomen opiskelija-asunnot SOA ry ehdottivat lisättäväksi varusteiden osalta hissikorin takaseinälle sijoitettavan peilin helpottamaan pyörätuolin käyttäjän poistumista hissistä tilanteessa, jossa hissi ei ole läpikuljettava.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry totesi lausunnossaan, että hissikorit tulee rakentaa niin, että niissä pystyy liikkumaan erilaisten apuvälineiden turvin, kuten rollaattoreiden sekä pyörätuolien kanssa. Hissin ohjauspaneelin ja painikkeiden on sijaittava sellaisella korkeudella, että liikkumisesteiset henkilöt voivat niitä käyttää. Lisäksi Näkövammaisten liitto ehdotti lisäystä, että hissin käyttöä helpottaa, kun hississä on kerrokselle saapumisesta ilmoittava äänimerkki, kerrokseen saapuminen ja valittu kerros puhutaan ja hississä on induktiosilmukka. Hälytyspainike erottuu muista tuntoaistilla ja yhteyden hälytyskeskukseen saa myös tekstiviestillä.
Jälkiasennushissi asuinrakennuksessa
Suomen Arkkitehtiliitto piti hyvänä ratkaisuna, että ohjeessa on selvennetty jälkiasennettavan hissin korin mitoituksen poikkeamismahdollisuuksien perusteluna myös arkkitehtonisten ja rakennushistoriallisten arvojen säilyttäminen. Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy esitti, että ohjeessa olisi hyvä todeta mahdollisuus poiketa hissiyhteyden ulottamisesta jälkiasennushissien yhteydessä. Vaasan kaupunki totesi, että ohjeessa tulisi olla vähimmäismitoitus jälkiasennushissin tarkoituksenmukaisuuden kannalta. Sosiaali- ja terveysministeriö esitti hissivarauksen suosituksiin perusteiksi kustannussäästöjä.
9. Yhteys tasojen välillä muussa kuin asuinrakennuksessa
Ohjeeseen tasoerojen välisen yhteyden järjestämiseksi muussa kuin asuinrakennuksissa toivottiin vielä tarkennuksia. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry esitti, että teollisuus-, varasto- ja pienet toimitilarakennukset erotettaisiin omaksi kokonaisuudekseen. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry:n mukaan hissin rakentamisen velvoite kaksikerroksisiin toimistotiloihin näissä rakennuksissa aiheuttaisi hankkeen kokoon ja käyttötarkoitukseen nähden kohtuuttomia kustannuksia. Rakennustarkastusyhdistys RTY ry esitti, että esteettömien tilojen sijoittamista ensimmäiseen kerrokseen pidettäisiin riittävän ratkaisuna, ja toivoi ohjeeseen lisättäväksi suositeltuja pinta-alamääritelmiä. Myös Turun kaupunki esitti, että ohjeessa otettaisiin kantaa, pitääkö hissi esteettömyyden kannalta toteuttaa, mikäli ensimmäisessä kerroksessa on samat tilat kuin toisessa kerroksessa.
10. Wc- ja pesutila asuinrakennuksessa
Vapaa tila asunnon wc- ja pesutilassa
Suomen opiskelija-asunnot SOA ry totesi lausunnossaan, että ohjeistus sisältää tarpeelliset ja perustellut tarkennukset vapaan tilan määritelmään. He pitivät pesukonevarausta koskevaa linjausta perusteltuna ja tarpeellisena. Helsingin kaupunki esitti käytettäväksi määritelmää vesi- ja viemärijärjestelmään liitetyt kalusteet, pois lukien pyykkikone. Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy ehdotti, että vapaan tilan määritelmässä huomioitaisiin myös muulla tavoin kiinteästi asennetut kalusteet ja varusteet.
Vaasan kaupunki ehdotti, että ohjeessa kannustettaisiin selkeämmin käyttämään myös tavanomaisen asunnon wc- ja pesutilan mitoituksessa halkaisijaltaan 1500 mm vapaata tilaa. Näin huomioitaisiin, että henkilö voi palveluiden avulla asua myös kotonaan.
Suomen Kiinteistöliitto ry ehdotti ohjeeseen lisättäväksi pesualtaan etureunan vähimmäisetäisyyttä seinästä. Ohjeessa esitetyt suositusmitat liikkumisesteisen henkilön toimimisen helpottamiseksi vaikeuttivat ohjeen tulkintaa.
Palveluasumiseen tai liikkumis- ja toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitetun asunnon wc- ja pesutila
Palveluasumiseen tai liikkumis- tai toimimisesteisen henkilön tuettuun asumiseen tarkoitetun asunnon määritelmää toivottiin tarkennettavan ohjeessa wc- ja pesutilan osalta. Rakennustarkastusyhdisty RTY ry esitti tarkennettavaksi, minkälaiseen asumiseen sosiaalihuoltolaissa viitataan ja millainen tuettu asuminen edellyttää väljempää mitoitusta.
Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry totesi, että palveluasumiseen tarkoitetun asunnon wc- ja pesutiloissa tulee olla riittävästi tilaa avustajan tai teknologisten apuvälineiden käyttöä varten. Suomen opiskelija-asunnot SOA ry koki ohjeessa esitetyt suositukset wc-istuimen sijoittamiseksi 200-300 mm etäisyydelle takaseinästä harhaanjohtavina, ja näki uhkana, että suositusta sovelletaan jatkossa määräyksenä. Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy esitti, että suositellusta mitasta käytettäisiin muotoa 150-300 mm ja, että ohjeessa määriteltäisiin, mitä mitoitusta noudatetaan sairaaloiden ja hoitolaitosten potilashuoneiden yhteydessä.
11. Wc-tila muussa kuin asuinrakennuksessa
Rakennustarkastusyhdistys RTY ry esitti tarkennettavaksi suositeltavaa esteettömien wc-tilojen määrän mitoitusta rakennuksen eri käyttötarkoituksien ja käyttäjämäärien osalta. Näkövammaisten liitto ry esitti wc-tilan varusteita käsittelevään kohtaan lisäystä hälytyspainikkeiden erottumisesta muista painikkeista tuntoaistin perusteella esim. samalla kohosymbolilla jota käytetään hissien hälytyspainikkeessa tai merkitsemistä koho- ja pistekirjoituksella.
Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy esitti, että ohjeessa korostetaan 200-300 mm vapaan tilan tarvetta wc-istuimen vierellä 800 mm levyisellä alueella, ei suoraan wc-istuimen takana. He myös toivoivat, että vapaan tilan määritelmä käsiteltäisiin samoin asuinrakennusten ja muiden kuin asuinrakennusten osalta. Arkkitehtitoimisto L&M Sievänen Oy esitti, että seinälle kääntyvät varusteet voisivat alas laskettuina olla vapaan tilan sisällä, mutta seinälle käännettyinä sen ulkopuolella.
12. Muu hygieniatila muussa kuin asuinrakennuksessa
Rakennustarkastusyhdistys RTY ry esitti, että ohjeessa tulisi määritellä työpaikkarakennusten henkilöstötilojen ja sosiaalitilojen osalta esteettömien tilojen mitoitus ja määrä. He pitivät määrittelyä erityisen tärkeänä pienten työpaikkojen osalta.
Sosiaali- ja terveysministeriö muistutti turvahälytyksestä tiedottamisen tärkeydestä julkisissa tiloissa.
13. Kokoontumistilat
Äänensiirtojärjestelmä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL piti ohjetta äänensiirtojärjestelmän sijoittamiseksi hyvänä ja selkeänä ja esimerkkejä äänensiirtojärjestelmän käytöstä yleisön palvelutiloissa konkreettisina. Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry esitti, että sisätilojen kuuluvuuteen tulee jo rakennusvaiheessa kiinnittää riittävästi huomiota, jotta mahdollisesti myöhemmin ilmenevät palvelutarpeet teknologian käytön osalta ovat mahdollisia.
Esteettömät sisääntuloväylät ja pyörätuolipaikat
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL korosti, että liikkumisesteisen henkilön tulee lähtökohtaisesti pystyä osallistumaan yhdenvertaisesti muiden ihmisten kanssa kaikenlaisiin tilaisuuksiin. Lausunnossaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL myös esitti huolen siitä, että jokin tila katsottaisiin sellaiseksi, ettei sinne liikuntaesteisten ole tarpeen päästä. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL esittää, että ohjeessa korostettaisiin sitä, että kokoontumistiloihin tulee aina olla esteettömiä sisääntuloväyliä ja pyörätuolipaikkoja.
14. Majoitustilat
Vaasan kaupunki esitti tarkennettavaksi, että majoitustilassa olevalla wc- ja pesutilalla tarkoitetaan esteettömien majoitustilojen wc- ja pesutiloja, ei koko majoitusrakennuksen yleisissä tiloissa sijaitsevia wc-tiloja. Näkövammaisten liitto esitti lisättäväksi, että majoitushuoneen numero merkitään oven ulkopuolelle koho- ja pistekirjoituksella.
15. Taulukko esteettömyysasetuksen pääkohdista
Yhtä lukuun ottamatta lausunnon antajat katsoivat, että ohjeen liitteenä esitetty taulukko esteettömyysasetuksen pääkohdista käyttötarkoituksen mukaan jaoteltuna on hyvä ja käyttökelpoinen kooste esteettömyysvaatimuksista. Rakli ry totesi, ettei taulukkoa ole järkevää käyttää suoraan suunnittelun lähtökohtana, mutta piti sitä hyvänä muistilistana. Invalidiliitto ry toivoi tuotavan esille, että taulukon käyttö edellyttää perehtymistä asetukseen ja sen soveltamisohjeeseen. Pientaloteollisuus PTT ry piti hyvänä tapana taulukon esitystapaa pientalojen vaatimuksista. Vaasan kaupunki esitti mainintaa taulukosta lisättäväksi myös ohjeen alkuun.