• Remissinstanser: 90
    1. Johdantoluku, velvoitteet lainsäädännön pohjalta ja suositukset

      • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia?   

         

      • Jyväskylän kesäyliopisto
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Johdannossa on selkeästi tavoitteet, kohderyhmä ja julkaisun sisältö ja ajankohtaisuus. Jossain määrin tekstiä voisi ehkä tiivistää. 2) Erityisen tärkeää, että esille on nostettu myös eettinen ulottuvuus sekä tietosuojakysymykset. 3) Tulevaisuusorientaatiota ja -arviointia vielä vahvemmin, vaikka tutkimustietoa onkin vähäisessä määrin saatavilla.
      • Laru Jari, Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto + Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Generation AI hanke
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Vastaus kysymykseen 1. Koko lausunnon kohteena oleva tekstikokonaisuus kärsii epätasaisuudesta, se on eräänlainen AI suositus mosaiikki. Jos suositusten pääkohderyhmä löytyy opettajien keskuudesta, suositusasiakirjan kokonaisuus on aivan liian monimutkainen. Täytyy kuitenkin muistaa, että ison DIGIVOO tutkimuksen tulosten perusteella suomalaisten opettajien digiosaaminen ei ole niin vahvaa kuin on annettu ymmärtää. Tekoälyteknologioiden kohdalla vaatimukset kasvavat ennestään, jos pyritään myös ymmärtämään sitä miten tekoälyteknologiat toimivat ja kuinka ne vaikuttavat arkeemme. Turha monimutkaisuus voi pelottaa opettajia ja täten estää heitä perehtymästä huolella näihin suosituksiin. Suosituksissa tulisi olla erikseen LIITTEET osio, jonne ns. ylimääräiset tekstisisällöt voitaisiin laittaa niistä kiinnostuneille silmäpareille katsottavaksi. Varsinaisten suositusten tulee olla sellaiset, että niissä näkyy olennainen ja tärkeä tekstisisältö. Ymmärtämisen ABC:n ensimmäinen aakkonen on se, että tekoälysovelluksista- ja teknologioista puhuttaessa ei horjahdettaisi käyttämään yleisnimeä tekoäly. Mitään yhtä tekoälyä kun ei ole olemassa! Erilaisia kieli- ja koneoppimismalleja ym. tekoälyteknologioita on olemassa hurjan iso määrä ja suuri osa niistä vaikuttaa joko suoraan tai epäsuoraan arkiseen elämäämme monin eri tavoin. Ehdotan, että suosituksissa käytetään termin "tekoäly" asemesta systemaattisesti termejä "tekoälysovellus" .. "tekoälyteknologiat" .. Siellä missä on relevanttia, on syytä käyttää myös termejä uutta luova tekoäly (generatiivinen tekoäly), koneoppiminen jne. Sotkemalla kaikki yhdeksi tekoälyksi aiheutetaan hirmuinen karhunpalvelus a) suosituksille ja b) suosituksia luekvalle henkilölle. Suositusten runko tulisi myös rakenteistaa siten, että ne jaettaisiin a) tekoäly työkaluna; b) tekoäly oppimisen kohteena; c) tekoäly ja oppimisanalytiikka ja d) tekoäly yhteiskunnassa luokittelun mukaisesti. Näin tekstimassa saisi eri kappaleissa ryhtiä ja lukija ymmärtäisi mihin eri osioon tekoälyteknologia/sovellus milloinkin liittyy. Siellä täällä on terminologista huojuvuutta, esim. tekoäly- ja datalukutaito sekä datatoimijuus loistavat poissaolollaan, joka on täysin käsittämätöntä kun kyse on tekoälysuosituksista opetusalan kontekstissa! Myös itse suosituksissa on omituista terminologiaa, esim. digitaalinen osaaminen ja tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen ovat peräkkäin. NEHÄN OVAT SAMA ASIA! Vastaus kysymykseen 2. On jännää, että suosituksissa viitataan algoritmiseen ajatteluun ja computational thinkingiin. Ne ovat ihan tärkeitä taitoja, mutta kannattaa lukea artikkeli "computational thinking 2.0" jossa viitataan siihen kuinka olemme siirtymässä sääntöpohjaisista järjestelmistä (coding, computational thinking, algoritmic thinkign) kohti oppivia järjestelmiä (tekoäly) LÄHDE: Tedre, M. (2022, October). Computational Thinking 2.0. In Proceedings of the 17th Workshop in Primary and Secondary Computing Education (pp. 1-2). Olisi syytä korostaa tätä muutosta TEKOÄLYÄ koskevissa suosituksissa. Mitä tulee algoritmeihin, tekoälyteknologioiden kontekstissa on syytä ymmärtää tekoälypohjaisten algoritmien vaikutuksia. Näitä edustaa esim. SOME palveluiden aiheuttamat riippuvuudet. Kyse ei ole kuitenkaan algoritmisesta ajattelusta. "Tarvitsemme uusia" taitoja osiossa ei mainittu sanallakaan tekoäly- ja datalukutaitoja tai datatoimijuutta. Kuinka tämä voi olla mahdollista? Kohta "tekoälyn toiminnan ymmärtäminen.." on mahdoton! Ei ilmiötä tekoäly voi kokonaan kukaan ymmärtää täysin, koska on olemassa niin runsaasti erilaisia tekoälyteknologioita joilla on aivan erilaiset lähtökohdat, toimintaperiaatteet ja sovellusalueet! Toki yleisellä tasolla opettaja tai oppilas voi ymmärtää, että tekoäly oppii datasta ym, mutta silloin täytyy käyttää erilaista muotoilua! ON AIVAN MAHDOTON väite, että "ennen tekoälyn käyttöönottoa on varmistettava, että.. " <= jokainen käyttää jatkuvasti ja koko ajan tekoälyä eri muodoissaan. Ei ole mitään YHTÄ tekoälyä, joka otetaan käyttöön!!! Tuossa täytyisi lukea, että ennen tekoälyä hyödyntävän sovelluksen tms. käyttöönottoa. On keskeistä, että kriittisen, ajattelun, lähdekriitikin ym. kohdassa selkeästi todetaan, että tekoälysovellusten käyttäminen tulee lisäämään tarvetta medialukutaidolle ja digitaaliselle informaatiolukutadiolle. Monilukutaito oli mainittu suosituksissa, mutta ohuelti on tätä puolta käsitelty. Sitä tulisi käsitellä huomattavasti enemmän koska tarve tälle lisääntyy merkittävästi!!! Jos joku on keskeistä on se, että kuinka opettajat kehittävät lasten ja nuorten kykyä tulkita erilaisia tekstejä tässä ajassa! Vastaus kysymykseen 3. Suositukset luvussa todetaan, että oppijan ja opettajan tulee olla tietoisia AI toimintaperiaatteista. Tavoite on mahdoton, jos kyse on yksityiskohtaisita periaatteista. Yleiset tekoälyn toimintaperiaatteet voidaan opettaa Generation AI Opetettavan koneen avulla ja algoritmien vaikutukset taas somekoneen avulla. Tällaiset asiat tulisi huomioida suosituksista, jos näitä halutaan oikeasti edistää. Virhepäätelmistä ym. voidaan myös saada ymmärrystä Generation AI sovellusten avulla. Ilman konkreettisia työkaluja ja materiaaleja tämä ilmiö ei avaudu loppukäyttäjille. Toivoisin vastauksia vielä seuraavaan neljään kysymykseen: Kuinka AI toimii työkaluna? Kuinka AI toimii oppimisen kohteena? Kuinka AI toimii analytiikkatyökaluna ja Millainen AI on yhteiskunnallisena ilmiönä. Näillä on aitoa relevanssia opettajien ja oppilaiden kannalta. Toivoisin myös vastauksia siihen, kuinka EU:n AI ACT vaatimusta tekoälylukutaidoista toteutuetaan käytännössä. Kuinka se toteutetaan opettajien tasolla saati oppilaiden tasolla. he kun eivät edusta tietohallintoa tai koulutuksenjärjestäjää. Tähän on työkaluja ja avaimia Generation AI hankkeessa. Toki olemme siirtyneet jo eteenpäin ja tutkimme mm. datatoimijuutta ja tietopohjaista epäilyä.
      • Business College Helsinki
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Suomen koulutusjärjestelmä hyötyisi yhtenäisistä, kansallisista suosituksista ja soveltamisesimerkeistä tekoälyn käytössä, erityisesti kun otetaan huomioon rajalliset resurssit ja kustannustehokkuuden vaatimukset. Tällä hetkellä koulutuksen järjestäjien vastuulla on itsenäisesti soveltaa suosituksia, mikä johtaa epätasalaatuiseen tekoälyn hyödyntämiseen sekä päällekkäiseen työhön. Yhteisten suositusten ja esimerkkien puuttuminen voi hidastaa tekoälyn tehokasta käyttöönottoa, sillä kaikilla koulutuksen järjestäjillä ei ole riittävästi resursseja tai osaamista suositusten tulkitsemiseen ja soveltamiseen. Oppijoiden suojeleminen erilaisilta vaikutteilta tekoälyä käytettäessä on tärkeää, mutta näin korkean kontrollitason saavuttaminen tekoälymateriaalien osalta voi olla kuormittavaa, erityisesti kun tekoälyteknologia kehittyy nopeasti.
      • Itä-Suomen koulu
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Tekstiä pystyy ymmärtämään, vaikka ei olisi perehtynyt tekoälyyn. 2) Teksti pohtii/vastaa tekoälyä käytettäessä asetettuihin velvoitteisiin. 3) Koulutuksen järjestäjille asetetaan paljon velvollisuuksia. Koulutuksen järjestäjät tarvitsisivat koulutusta/ohjeistusta, miten nämä velvoitteet täytetään.
      • Sivistysala ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Sivista toivoo, että johdannossa tuotaisiin vielä tarkemmin ilmi tekoälyn ajankohtaisuutta ja sitä, mikä merkitys sen käyttöön opettamisella ja ohjauksella on. Johdanto-osuudessa tulisi sanoittaa, millaisia käytännön toimenpiteitä ja mahdollisia suunnitelmia tekoälyn käyttämisestä opetuksen järjestäjälle aiheutuu. Tekstistä on käytävä selkeästi ilmi, miltä osin kyse on velvoitteesta ja miltä osin suosituksesta. Johdantoluvussa on määritelty, että Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa - lainsäädäntö ja suositukset on tarkoitettu tukemaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä tekoälyn opetuskäytössä. Teksti ei määrittele onko dokumentti tarkoitettu sovellettavaksi myös esimerkiksi korkeakouluissa, vapaassa sivistystyössä tai taiteen perusopetuksessa. Sivista ehdottaa, että oppaan alussa kuvattaisiin kaikki koulutusmuodot, joiden käyttöön opas on suunniteltu. Nimeämällä koulutusmuodot varmistetaan, että eri oppilaitokset voivat tunnistaa suositusten ja ohjeiden koskevan myös heitä.
      • Suomen konservatorioliitto - Finlands konservatorieförbund r.y.
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Suomen konservatorioliitto kiittää mahdollisuudesta lausua tekoälyn tukikokonaisuudesta. Johdannon teksti on selkeä ja siinä on tuotu hyvin esiin keskeiset asiat, joita ammatillisen koulutuksen kentällä tekoälyn hyödyntämiseen liittyy. Tekstin tiivistämiselle olisi kuitenkin jonkin verran sijaa etenkin, kun materiaalista ei selviä miten pitkä ohjeistus tulee kaikkiaan olemaan. Johdannossa kerrotaan, että kokonaisuus on laadittu tukemaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä tekoälyn opetuskäytössä. Toivottavaa olisi, että johdannossa määriteltäisiin tarkemmin keitä koulutuksen järjestäjillä tarkkaan ottaen tarkoitetaan. Esimerkiksi taiteen perusopetusta ei mainita kokonaisuudessa lainkaan, vaikka se on osa koulutusjärjestelmää. Laki taiteen perusopetuksesta tulisi mainita muiden lakien joukossa vastaavasti kuten esim. laki ammatillisesta koulutuksesta. Listaus, jossa on tuotu esiin keskeiset velvoitteet ja suositukset koulutuksen järjestäjien näkökulmasta, on toimiva apuväline, mutta esiin nousee vahvasti koulutuksen järjestäjien velvoite arvioida miten tekoälysovellusten käyttö toteutetaan lainsäädännön moninaiset reunaehdot huomioiden. Tämä ei ei johda yhdenmukaisiin käytänteisiin kansallisesti, koska tulkinnat jäävät laajasti kunkin koulutuksen järjestäjän vastuulle. Tarvitaan kansallista ohjausta ja tukea, jotta käytännöt olisivat yhdenmukaisia. Jos valtionhallinto jättää monien lakien soveltamis- ja tulkintavastuun tekoälypohdinnoissa yksinomaan koulutuksen järjestäjille, tuloksena voi olla voimakkaasti vaihtelevia linjauksia, mikä ei liene tavoiteltavaa. Toivomme tarkennusta siihen, mitä tarkoittaa kohta ”Tekoälysovellusten käytön tulee pohjautua valtakunnallisiin perusteisiin ja niiden pohjalta laadittuihin paikallisiin suunnitelmiin tai muihin koulutuksen järjestäjän lakisääteisiin tehtäviin.” Mihin perusteisiin tässä viitataan?
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT kiittää mahdollisuudesta lausua Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset kokonaisuudesta. Teksti on selkeästi ja ymmärrettävästi kirjoitettu. On erittäin tärkeää, että tekoälyn tuomat mahdollisuudet ja otetaan kansallisella tasolla haltuun. Kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät tarvitsevat tukea ja suuntaviivoja erittäin nopeasti muuttuvassa tekoälyn maailmassa. KT:n helmikuussa 2024 tekemän tekoälykyselyn mukaan 92 % vastaajista oli sitä mieltä, että generatiivinen tekoäly tulee muuttamaan työtä kunnissa ja hyvinvointialueilla. Henkilöstön osaaminen ja tekoälytaidot ovat ja tulevat olemaan keskeisessä roolissa. Tekoälyvalmius ja -osaaminen vaihtelevat kuitenkin eri kunnissa. KT:n tekoälykyselyn mukaan 45 % vastaajista järjestää koulututusta tekoälyyn liittyen. KT pitää tärkeänä, että myös Opetushallitus kiinnittää huomioita tekoälysuositusten toimeenpanoon henkilöstön ja opettajien täydennyskoulutuksen muodossa. Vastuu täydennyskoulutuksista ei voi jäädä yksinoman kuntien ja koulutuksen järjestäjien vastuulle. KT toivoo, että Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset -kokonaisuudessa selkiytettäisiin, mikä osa kokonaisuudesta on Opetushallituksen informaatio-ohjausta ja koulutuksen ja opetuksen järjestäjille lainsäädännöstä tulevia tehtäviä sekä velvoitteita ja toisaalta missä kohtaan taustoittavaa asiasisältöä. Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset -kokonaisuudessa koulutuksen järjestäjän tehtävänä on linjata tekoälyn roolia opintohallinnossa, opetuksessa ja opiskelussa sekä ohjauksessa. Tässä linjauksessa koulutuksen järjestäjät tarvitsevat ajantasaista ja monipuolista tietoa sekä osaamista. Tätä haastaa tekoälyn nopea kehittyminen.
      • Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Valmistelijana pedagoginen johtajan lisäksi digipedagogi Sanni Suominen., Herranen Jatta
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Tavoitteet ovat oikeansuuntaiset, sillä tarvitaan yhteiset ohjeet tekoälyn vastuullisesta ja turvallisesta käytöstä. 2) Huomioitavaa: Kun halutaan auttaa koulutuksen järjestäjä hyödyntämään tekoälyä pedagogisesti mielekkäällä ja vastuullisella tavalla ja tukea heidän kyvykkyyttään tekoälytaitojen opettamiseen, tarvitaan konkreettisia ja käytännönläheisiä suosituksia ja ohjeita. Tämän konkreettisuuden toivoisi sisältyvän nyt lausunnolla olevaan asiakirjaan. Tekoäly tukiälynä On hyvä, että luonnoksessa on asetettu tekoäly tukiälyn rooliin kouluttamisessa ja oppimisessa, ja tun-nistettu sen merkitys muutosajurina pedagogisessa kehittämisessä, niin opetuksessa, oppimisen tues-sa kuin myös oppimisen ja osaamisen arvioinnissa. Tekoälyn käyttö arvioinnissa ja osaamisen osoittamisessa vaatii tarkkaa harkintaa Sivun 3 alun tekstiä ”Yksi pohdintaa aiheuttaneista kysymyksistä on tekoälyn käyttö arvioinnissa ja osaamisen osoittamiseen liittyvissä tehtävissä ja ammatillisen koulutuksen näyttötilanteissa. Kannustammekin alan työyhteisöjä yhdessä etsimään ja kokeilemaan omille oppijoille sopivia tapoja tutustua ja hyödyntää tekoälysovelluksia oppimisessa” lukiessa saattaa herätä ajatus, että tekoälypohjaisten sovellusten hyödyntäminen arvioinnissa olisi jollakin tavalla työyhteisön sisäisesti ratkaistava asia. Tässä on syytä muistaa esimerkiksi se, että EU:n tekoälyasetuksen mukaisesti suuririskisiä tekoälyjärjes-telmiä ovat ”Tekoälyjärjestelmät, jotka on tarkoitettu käytettäviksi arvioitaessa oppimistuloksia, myös silloin kun kyseisiä tuloksia käytetään luonnollisten henkilöiden oppimisprosessin ohjaamiseksi yleissi-vistävissä ja ammatillisissa oppilaitoksissa kaikilla tasoilla”, joten tekoälyjärjestelmien hyödyntäminen sekä summatiivisessa että formatiivisessa arvioinnissa vaatii tarkan harkinnan lisäksi – ainakin vielä näillä näkymin – melkoisesti toimenpiteitä. Koulutuksen järjestäjän mahdollisuudet linjata käytettäviä tekoälyjärjestelmiä ja -sovelluksia rajalliset Sivun 4 suositusten kohdassa 4 ”Koulutuksen järjestäjä linjaa, mitä tekoälyjärjestelmiä tai tekoälyso-velluksia voi käyttää ja niiden käyttötarkoitukset” olisi hyvä huomioida, että opiskelijoiden sovellusten käyttöä rajaa tällä hetkellä esimerkiksi varsin korkeat ikärajat – asia ei siis merkittäviltä osin ole koulu-tuksen järjestäjien linjattavissa. 3) Vastauksia toivotaan: Tarvitaan yhteisiä ohjeita ja suuntaviivoja ammatilliselle toiselle asteelle Jotta jokainen koulutuksenjärjestäjä ei joutuisi itsekseen pohtimaan tekoälypohjaisten sovellusten tar-koituksenmukaista ja laillista käyttöä opetuksessa ja oppimisessa, toiminnan tueksi tulisi saada konk-reettisia ohjeita ja suuntaviivoja: Mitä tekoälypohjaisia sovelluksia esimerkiksi ammatillisella toisella asteella voidaan hyödyntää? Voivatko opettajat kehittää opiskelijan oppimisen tueksi tekoälybotteja, vai luetaanko nämä suuririskisiksi järjestelmiksi? Jos luetaan, mitä koulutuksen järjestäjän tulee konk-reettisesti tehdä ennen bottien käyttöönottoa?
      • Suomen ympäristöopisto Sykli
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Suomen ympäristöopisto Sykli pitää hyvänä, että tekoälyn käyttöön laaditaan suositukset koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta. On myös todettava, että moniin tässä esitettyihin huomioihin oletettavasti palataan kahdessa seuraavassa vaiheessa. Teksti on päällisin puolin selkeää, joskin muodostaa erinäisiä olettamuksia lukijalle ilman selkeytystä. Onko kuitenkaan tarpeen käyttää terminologiassa vaikeita termejä, kuten algoritminen ajattelu, computational thinking – selkosuomea olisi hyvä käyttää vaikeasti hahmotettaviin aiheisiin. Heti alussa pitäisi kertoa, mitä tekoälyllä tarkoitetaan ja mitä se sisältää. Tarkoituksena ei kai ole ohjeistaa pelkästään kielimalleista. Lukijalle saattaa kuitenkin muodostua johdanto-osuudesta sellainen käsitys. Mitä tässä yhteydessä tarkoitetaan tekoälysovelluksilla? Applikaatioita vai ehkä erilaisia menetelmiä, kuten chatbotit, roskapostisuodattimet, pelien tekoäly jne. Tekoälyn käytön oppimisen voisi rinnastaa tietoteknisten taitojen opettelulle. Vain opettelun ja kokeilun sallimalla voi tulla hyväksi käyttäjäksi. Miten henkilöstön oman osaamisen edistäminen varmistetaan? Kaiken kaikkiaan tekstissä on lueteltu hyvät velvoitteet. Erityisesti tulisi korostaa tekoälyn kouluttamisen vastuullisuutta. Määritteleekö EU vastuullisen tekoälyn? Onko tälle jokin mittari? Lisäksi käyttäjän pitäisi olla tietoinen, jos itse kouluttaa tekoälyä esim. syöttämällä kielimallille dokumentteja. Dokumentin suositukset tekoälyn käytöstä koulutuksessa ovat jossain määrin epämääräisiä ja jättävät tulkinnanvaraa siitä, miten ne käytännössä toteutetaan. Esimerkiksi datan käyttöön ja tietosuojaan liittyvät vaatimukset ovat teknisesti ja juridisesti monimutkaisia, eikä ole selvää, miten pienet koulut, joilla ei ole resursseja tai teknistä asiantuntemusta, pystyisivät noudattamaan näitä suosituksia. Valmius seurata suosituksia vaatii useimmissa tapauksissa aitoa lisäresurssia.
      • Rakennusteollisuus RT ry / Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Johdanto on laaja, lukija ja loppukäyttäjä jää kaipaamaan ytimekkäämpää ilmaisua. Onko tarpeen kertoa kaikki johdannossa vai voisiko johdantoa tiivistää? Velvoitteiden ja suositusten esitystapa on toisteinen, voisiko olla taulukkomuotoinen esitys, jossa molemmat rinnakkain, jolloin yhteys velvoitteen ja suosituksen välillä on suorempi. Velvoitteissa mainitut lait toivottavasti esitellään myöhemmissä osissa.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Teksti on ymmärrettävää ja selkeää. Suositukset hieman hukkuvat tekstin sekaan, koska ne eivät ole aivan ensimmäisenä, mutta eivät myöskään viimeisenä koko dokumentissa. Samoin lukijalle voi jäädä epäselvyys siitä, koskevatko suositukset vain Johdanto-osaa, vai ovatko ne suositukset, joihin koko asiakirjan otsikkokin viittaa. Suositukset voisi nostaa asiakirjassa selkeämmin esille esim. graafisin keinoin. Yleisesti asiakirjassa voisi täsmentää, mitä tarkoitetaan suosituksissa käytetyillä keskeisillä termeillä, kuten ”oppija”. Tarkoitetaanko ”oppijalla” myös esimerkiksi henkilöä, joka hakee pääsyä oppilaitokseen?
      • Rovaniemen kaupunki, Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, Kainulainen Jussi
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Riittävän selkeää ja ymmärrettävää tekstiä. 2) Lainsäädännön ja kunnan vastuiden näkökulmasta olennaiset asiat olivat huomioitu, kun oppilaista ja opiskelijoista puhutaan. 3) Olennainen ja keskeinen puute oli opetushenkilöstön osaamisen kehittäminen, koska ilman riittävää osaamista tekoälyn käyttöönotto varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa ei tule onnistumaan. Velvoitteena on opetuksenjärjestäjän huolehtiminen henkilöstön riittävästä osaamisesta - kuinka tämä on ajateltiu tehtävän samalla kun hallitus, OKM ja OPH leikkaa täydennyskoulutuksen rahoitusta. Kyseessä on massiivinen täydennyskoulutuksen tarve.
      • Lahden kaupunki, sivistystoimiala, Perusopetus
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Teksti on pääosin selkeä ja ymmärrettävä, mutta se on melko tiivis ja sisältää paljon tietoa, mikä saattaa tehdä siitä raskasta lukea. Tekstissä on hyvin muotoiltu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry pitää tekstiä selkeänä ja ymmärrettävänä. Pidämme johdantoluvussa listattuja lainsäädäntöön pohjautuvia velvoitteita sekä suosituksia tarkoituksenmukaisina ja kattavina.
      • Suomen eOppimiskeskus ry, Suomen eOppimiskeskus ry;n jäsenistö yhdessä Digikilta-verkoston kanssa
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tekoälyn käyttöönotto koulutuksessa tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia oppimisen ja opettamisen kehittämiseen, mutta se tuo mukanaan myös haasteita, joihin on tärkeää kiinnittää huomiota. Erityisen keskeistä on opettajien minäpystyvyyden tukeminen, jotta he voivat luottavaisin mielin hyödyntää tekoälyä opetuksessa. Tämä vaatii panostusta koulutukseen ja jatkuvaan tuen tarjoamiseen, jotta opettajat voivat ymmärtää tekoälyn mahdollisuudet ja rajoitteet ja uskaltavat käyttää sitä työssään ja oppilaiden kanssa. Tekoälyn onnistunut hyödyntäminen koulutuksessa edellyttää vahvaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Tiedon jakaminen ja kokemusten vaihtaminen sekä paikallisesti että valtakunnallisesti auttavat luomaan parhaat käytännöt ja tukemaan tekoälyn käyttöä niin oppilaitoksissa kuin opetuksen järjestäjienkin tasolla. Toivomme, että kunnat eivät jää yksin järjestelmien ja sovellusten vaikutustenarviointien kanssa. 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? Teksti on pääosin selkeää, mutta joissakin kohdin jäädään liian yleiselle tasolle. Erityisesti velvoitteiden kohdalla tekstissä listataan säädöksiä ja lainsäädäntöä, mutta niiden soveltaminen käytännössä kaipaisi selkeämpiä ohjeita ja esimerkkejä. Toivomme konkreettisia esimerkkejä ja kehittämisehdotuksia, jotka auttavat koulutuksen järjestäjiä ja opetushenkilöstöä tekoälyn vastuullisessa ja pedagogisesti mielekkäässä hyödyntämisessä. Toivomme, että oppaan seuraava osio vastaa kentän konkreettisiin kysymyksiin. Liitteeksi voisi lisätä poiminnat soveltuvista lainkohdista, jotta koulutuksen järjestäjät ja opetushenkilöstö voivat helposti tarkistaa keskeiset säädökset ja vaatimukset. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Tekstissä on listattu keskeiset lait ja vaatimukset, mutta niiden käytännön soveltaminen jää epäselväksi. Pedagogiikan näkökulmaa käsitellään, mutta käytännön esimerkit ja ohjeet puuttuvat. Myös tietohallinnon rooli ja vastuu jää avoimeksi. Tekoälyn eettiseen käyttöön ja oppimisanalytiikkaan liittyviä näkökulmia on nostettu esiin, mutta niitä voisi avata tarkemmin. Esimerkiksi velvollisuudet ja suositukset voisi muotoilla toimenpidelistoiksi tai prosessikaavioiksi, mikä selkeyttäisi käytännön toimenpiteitä. Kaipaamme mukaan enemmän konkreettisia esimerkkejä ja ohjeita. On tärkeää erottaa toisistaan tekoälyn käytön eri tasot - esimerkiksi tekoäly oppimisanalytiikassa vs. opiskelun tukena. Tekoälyn hyödyntäminen oppimisanalytiikassa liittyy oppijoiden datan analysointiin ja siihen perustuvien päätösten tekemiseen, mikä voi sisältää mahdollisuuden oppilaiden profilointiin ja tekoälyn tekemiin johtopäätöksiin. Tällainen käyttö voi vaikuttaa oppilaiden ohjaukseen ja oppimispolkuihin ei-toivotusti. Sen sijaan tekoälyn käyttö opiskelussa painottuu tiedonhakuun ja oppimismateriaalien tarjoamiseen, missä tekoälyn rooli on enemmän avustava kuin päätöksiä tekevä. Näiden toimintojen erottelu on tärkeää, jotta tekoälyn soveltaminen eri tarkoituksiin ymmärretään paremmin ja osataan soveltaa oikeita käytäntöjä ja suojatoimia. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Oppaan kohderyhmä - onko opetushenkilöstölle tulossa omaa, kohdennettua ohjeistusta? Voisiko johdantoon lisätä tarkistuslistan koulutuksen järjestäjille lainsäädännön ja suositusten osalta? Tämä helpottaisi lainsäädännön soveltamista käytännössä. Miten tekoälyjärjestelmän arviointi ja käyttöönotto tapahtuvat käytännössä? Tarvitaanko tarkempia ohjeita erityisesti pienille koulutuksen järjestäjille, joilla ei ole resursseja laajoihin analyysiprosesseihin, tekoälysovellusten luotettavuuden ja lainmukaisuuden arviointiin? Tekoälyn käyttöönoton tueksi tarvitaan selkeä tsekkauslista ja prosessikaavio, joka kattaa käyttöönoton vaiheet sekä sopimusten ja lupien merkityksen. AI-sovelluksiin liittyvät eettiset ongelmakohdat (luonnonvarojen kuormitus, koulutusdatan tai -tavan eettisyys, tietosuoja ja -turva jne.) olisi saatava hankintoja tekevän tahon tietoon, jotta valintaa ei tarvitse tehdä 'sokkona'. Esimerkiksi erilaiset pisteytystavat ja mallit, joita voisi käyttää apuna arvioitaessa tekoälysovellusten hyötyjä vs. haittoja, helpottaisivat valintoja. Tämä tukisi koulutuksen järjestäjiä tekemään eettisesti ja vastuullisesti kestäviä päätöksiä. Mikä on tietohallinnon rooli ja vastuu tekoälyn käyttöönotossa? Vastuiden ja tehtävien selkeää rajausta kaivataan. Voidaanko suositusten kohdan 3 profilointiin ja oppimisanalytiikkaan liittyen esittää tarkempia suuntaviivoja siitä, kuinka laajan ja monipuolisen datan pohjalta voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä oppijoiden ohjauksessa? Toivomme myös tarkempia linjauksia siitä, miten huomioidaan se, että tekoäly voi kaventaa lapsen oikeuksia, valinnanmahdollisuuksia ja osaamista, erityisesti profilointitilanteissa, joissa dataa on vielä vähän saatavilla. Miten tekoälyn käyttö voi edistää oppimisen tasa-arvoa? Tarvitaan konkreettisia esimerkkejä tämän tueksi. Miten henkilöstön osaamisen kehittämistä aiotaan tukea käytännössä? Tämä asia nousee tärkeäksi erityisesti, kun korostetaan, että tekoälyn vastuullinen käyttö edellyttää tiettyä osaamistasoa, mutta konkreettiset keinot osaamisen vahvistamiseksi puuttuvat. Tekoälyn käyttöönotto vaatii ymmärrystä sen toimintaperiaatteista ja vaikutuksista, mutta toisaalta tämä ymmärrys kehittyy usein vasta käytön myötä—ns. muna-kana-ongelma. Koulutuksen järjestäjän tasolla ei ole mahdollista lähteä liikkeelle yrityksen ja erehdyksen kautta, sillä toiminnan on oltava vastuullista ja lainsäädännön mukaista alusta lähtien. Sen sijaan oppijan tai yksittäisen henkilön osaaminen voi kasvaa vähitellen käytännön kokemusten kautta. Tämä korostaa tarvetta suunnitelmalliselle ja kattavalle koulutukselle, joka tukee käytännön harjoittelua hallitusti ja valvotusti. Haluamme selkeyttä siihen, mitkä ovat koulutuksen järjestäjän vastuut. Miten koulutuksen järjestäjä voi varmistaa, että kaikki lakisääteiset ja suositusten mukaiset vaatimukset täyttyvät? Rohkaisee vai vaatii: Tekoälyn nopea kehittyminen ja tekoälysovellusten lisääntyminen vaatii myös kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisia kehittämään pedagogiikkaa, opetuksen tavoitteita ja sisältöjä, oppimisen tukea sekä oppimisen ja osaamisen arviointia. Toivomme tarkennusta: Tekoälysovellusten käytön tulee pohjautua valtakunnallisiin perusteisiin ja niiden pohjalta laadittuihin paikallisiin suunnitelmiin tai muihin koulutuksen järjestäjän lakisääteisiin tehtäviin. Viitataanko tässä laaja-alaisiin taitoihin? Henkilöstön osaamisen kehittäminen tulisi nostaa suosituksissa omaksi kohdakseen. Miten varmistetaan opetushenkilöstön riittävä osaaminen tekoälyn hyödyntämisessä? Tarvitaan konkreettisia koulutus- ja tukitoimia. Kuka kouluttaa ja millä aikajänteellä? Huomioidaanhan lähtödatan oikeellisuus oppimisanalytiikan yhteydessä? Tämä on olennainen asia, jotta analyysit ovat luotettavia ja tukevat oppijoiden oikeudenmukaista kohtelua. Tuleehan tähän esimerkkejä tai toimintamalliesitys: Koulutuksen järjestäjällä on systemaattinen toimintatapa virhepäätelmien ja vinoumien käsittelyyn niiden esiinnyttyä. Huomioidaanko tekstissä eritasoiset tilanteet: Esimerkiksi koulukohtaisen datan käsittely (opettajat ja rehtorit) vs. opiskelijoiden käyttämä tietomäärä (koko maailma, tietty data-avaruus). Tällainen erittely auttaisi koulutuksen järjestäjiä ymmärtämään, miten tekoälyä voidaan soveltaa ja millaisia resursseja ja osaamista eri tilanteet vaativat. Miten tekoäly vaikuttaa pedagogiikkaan ja oppimisen arviointiin, ja minkälaista muutosta se edellyttää pedagogisissa käytännöissä? Tarvitaan käytännön esimerkkejä ja ohjeita tämän muutoksen tueksi. Miten tekoälyn käyttöä tullaan valvomaan ja kehittämään kansallisella tasolla? Kokonaiskuva puuttuu.
      • Aalto-yliopisto
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Teksti on pääosin selkeää ja ymmärrettävää ja siinä huomioidaan olennaisia asioita. Suosituksesta ei kuitenkaan riittävän selkeästi käy ilmi, mikä on suosituksen kohderyhmä. Johdanto-kappaleessa ei eritellä varhaiskasvatuksen jälkeisiä koulutusasteita. Suosituksessa mainitaan kohdassa velvoitteet lainsäädännön pohjalta sivulla 3, esimerkkinä koulutuksen järjestäjiä koskevasta lainsäädännöstä varhaiskasvatuslaki, perusopetuslaki ja lukiolaki sekä laki ammatillisesta koulutuksesta. Sivuilla 11 ja 14 mainitaan myös laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta ja laki vapaasta sivistystyöstä. Suosituksen ymmärrettävyyttä lisäisi se, että se selkeästi rajataan koulutukseen ja varhaiskasvatukseen, joita nämä lait sääntelevät tai ainakin rajataan yliopistot selkeästi suosituksen ulkopuolelle. Tähän velvoittaa myös se, että EU:n tekoälysäädös ei koske tieteellistä tutkimusta ja tekoälyä koskeva tekijänoikeuslainsäädäntö sääntelee tieteellistä tutkimusta eri tavoilla kuin sitä toimintaa, jota sääntelee varhaiskasvatuslaki, perusopetuslaki ja lukiolaki sekä laki ammatillisesta koulutuksesta. Opiskelijat käyttävät tieteellisen tutkimuksen menetelmiä opinnäytteissään ja yliopisto-opinnoissaan. Yliopistoissa koulutetaan tekoälymallien ja tekoälyjärjestelmien tutkijoita ja kehittäjiä, tekoälyyn liittyvien eettisten kysymysten asiantuntijoita ja tekoälymalleihin ja järjestelmiin liittyvän juridiikan asiantuntijoita. Aalto-yliopiston kampuksella toimii Euroopan johtavia tekoälytutkijoita kokoava European Laboratory for Learning and Intelligent Systems ELLIS Unit Helsinki (https://fcai.fi/ellis-unit-helsinki), joka toimii tekoälyn tutkimuskeskus Finnish Center for Artificial Intelligence FCAI:n (https://fcai.fi/) yhteydessä. Tekoälyyn liittyvää opetusta ja tutkimusta on Aalto-yliopiston kaikissa korkeakouluissa. Kaikilla yliopistoilla on jo oma ohjeistuksensa sekä tekoälytutkimukselle että tekoälyjärjestelmien käytölle yliopiston opetuksessa ja opiskelussa. Yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI ry ei ole pyytänyt Opetushallitukselta tekoälyohjeistusta. Velvoitteet lainsäädännön pohjalta Vaikka suosituksella ei tarkemmin säännellä tekijänoikeutta, on syytä korostaa sitä, että tekijänoikeudellinen tarkastelu edellyttää erilaisten käyttötilanteiden huolellista analysointia. Lainsäädännön tulkinnan osalta tekijänoikeuslain tulkintaa koskevalla suosituksella voi kuitenkin olla ohjaava vaikutus myös yliopistoihin. Kappaleessa Velvoitteet lainsäädännön pohjalta alakohdassa todetaan seuraavaa: ”4. Oppijan henkilötietoja tai muita oppijaan liittyviä tietoja tai tekijänoikeuksien alaista materiaalia ei tule käyttää koulutuksen järjestäjän lakisääteisten tehtävien ulkopuoliseen käyttöön, kuten ulkopuolisen tahon tekoälymallien kehittämiseen.” Tässä on sinänsä oikea lähtökohta, mutta tämä kategorinen kielto jättää epäselväksi mm. sen, kenen ei tulisi käyttää teoksia tekoälymallien kehittämiseen. Tekijänoikeuslainsäädäntö sääntelee tekijänoikeuslain suojaaman materiaalin käyttöä koulutusdatana tekoälymallin koulutuksessa, syöttödatana kun halutaan, että tekoälyjärjestelmä tuottaa tuotoksen, ja tekijänoikeus sääntelee myös tekoälyjärjestelmän tuotoksia, jotka voivat olla liian samankaltaisia jo aikaisemmin luodun teoksen kanssa. Kaikki nämä erilaiset tilanteet vaativat huolellista analysointia. Oppijoiden teoksia käytetään opetuksessa monissa eri tilanteissa ja monella eri perusteella. Oppijan opinnäytteen tarkastuksesta ja siinä käytettävistä digitaalisista apuvälineistä on yliopistoilla oma ohjeistuksensa. Kaikkia erilaisia tekoälyjärjestelmiä koskevia sopimusehtoja, erilaisia käyttötilanteita ja erilaisia käyttötarkoituksia ei voida tarkastella niitä erittelemättä. Verkossa ilmaiseksi saatavilla olevat tekoälypalvelut voivat sisältää ehtoja, jotka eivät huomioi EU- lainsäädäntöä eikä koulutuksen järjestäjä voi tällaisen palvelun käyttöä ohjeistaa tai ottaa siitä vastuuta. Tekoälypalvelun henkilökunnalle ja opiskelijoille hankkivan koulutuksen järjestäjän tuleekin hankkia palvelu ehdoilla, jotka huomioivat tietosuojan, tietoturvan ja tekijänoikeuden. 2) Keskeisten näkökulmien huomioiminen Näkökulmien osalta tulisi eritellä varhaiskasvatuksen näkökulma, peruskoulun ala- ja yläasteen näkökulma ja lukion näkökulma. Nyt suosituksesta saa sen vaikutelman, että tekoälyjärjestelmien käytön taitojen opettelu olisi osa laadukasta varhaiskasvatusta. Aalto-yliopiston taidekasvatuksen asiantuntijoiden mukaan tekoälyjärjestelmien käytön taitojen opettaminen ei olisi tarpeellista varhaiskasvatuksessa. Suosituksessa käsitellään myös opetushallinnon ja opiskelijoiden oppimisen näkökulmia samassa yhteydessä. Näiden kahden toiminnon tavoitteet ja tarkoitukset ovat erilaisia ja lainsäädäntö, joka koskee hallinnollisia päätöksiä, on huomioitava opetushallinnossa. Hallinnon näkökulma olisi hyvä eriyttää opetuksen näkökulmasta.
      • Taiteen perusopetusliitto TPO ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Teksti on ymmärrettävää ja sujuvaa ja nostaa keskeiset näkökulmat esiin. Hienoa, että tekoälyn käyttöä ja sen mahdollisuuksia on pohdittua laajasti tunnistaen sekä hyöty- että riskitekijöitä ja mm. nostettu esiin tekoälyn ymmärtämisen ja käyttötaitojen merkitys aktiivisen kansalaisuuden ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Toivoisimme kuitenkin vielä hieman muutosta tekstin rakenteeseen. Olisi hyvä erotella omiksi kappaleiksi tekoälyn käyttö osana opetusta ja opetuksen välineenä ja tekoälyn hyödyntäminen hallinnollisten tehtävien apuna. Pidämme tärkeänä, että oppaan alussa lueteltaisiin kaikki koulutusmuodot, joiden käyttöön opas on suunniteltu. Taiteen perusopetus on osa koulutusjärjestelmää, mutta on etenkin aiemmin usein pudonnut pois koko koulutusjärjestelmää kattavista suosituksista, tai se on virheellisesti liitetty osaksi vapaata sivistystyötä. Nimeämällä koulutusmuodot kertaalleen erikseen varmistetaan, että oppilaitoksissa tunnistetaan tukimateriaalin koskevan ja tukevan myös heidän toimintaansa. Muistutamme lisäksi, että taiteen perusopetuksen piirissä on lukuisia yksityisiä oppilaitoksia, jotka ovat solmineet kunnan kanssa sopimuksen opetuksen tarjoamisesta alueellaan. Tällöin koulutuksen järjestäjä on kunta. Sanamuotoja voisi olla hyvä tarkistaa erityisesti velvoitteet ja suositukset kohdissa siten, että ne tunnistavat myös sopimusoppilaitokset. Sivun 3 Velvoitteet lainsäädännön pohjalta kohdassa mainittu koulutuksen järjestäjän vastuu on tuntuva. Tähän tarvitaan varmasti hieman yksityiskohtaisempia kansallisia ohjeistuksia ja opastusta. 2. kohdassa mainitaan, että ”Tekoälysovellusten käytön tulee pohjautua valtakunnallisiin perusteisiin ja niiden pohjalta laadittaviin paikallisiin suunnitelmiin jne.” Pohdimme, mitä perusteita tässä kohtaa tarkoitetaan?
      • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry, Ylivuori Tarja-Leena
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Opetushallitusta tulossa olevasta kansallisesta tekoälyyn liittyvästä tukimateriaalista. Tarve tällaiselle materiaalille kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on suuri. Lausuntonaan MAOL ry toteaa seuraavaa: Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on Teksti on pääosin selkeää, mutta siinä on paljon yksityiskohtia, virallista kieltä ja teknistä sanastoa, mikä tekee siitä vaikeasti ymmärrettävän. Selkeyttä voisi parantaa yksinkertaistamalla termejä ja selittämällä niitä konkreettisten esimerkkien avulla. Tukimateriaalin alkuosan selkeyttä voisi parantaa myös tekstin rakennetta muokkaamalla. Nyt rakenne tekee materiaalista sekavan ja vaikeasti tulkittavan. Luvut 4 ja 5 ovat sisällöltään päällekkäisiä lukujen 1, 2 ja 3 kanssa. Lukijalle jää epäselväksi, mikä on lukujen 4 ja 5 suhde luvussa 1 esitettyihin velvoitteisiin ja suosituksiin. Onko tarkoitus tarkentaa vai taustoittaa? Lukujen 4 ja 5 tyylilaji on vähemmän määräävä kuin lukujen 1, 2 ja 3. Tämä aiheuttaa ristiriitaa. Tukimateriaalin teksti on paikoin varauksettoman optimistista. Tukimateriaalissa olisi tärkeää erottaa selkeästi se, mihin tekoäly pystyy nykyhetkellä ja mitä siltä voidaan odottaa tulevaisuudessa; mikä on faktaa ja mikä on Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen visio tulevaisuudesta. Materiaalin tarve on ilmeinen; mainostekstiä ei ole tarpeen tässä yhteydessä tuottaa. Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Tekstissä on huomioitu kattavasti otsikoiden aihepiirien keskeisiä näkökulmia. Erityisesti luku 3 on sisällöltään erinomainen. Tukimateriaalin nyt lausuntokierroksella oleva ensimmäinen osa on melko yleisluontoinen. MAOL ry toivoo tukimateriaalin jatko-osan keskittyvän huomattavasti konkreettisempiin kysymyksiin.
      • Kansan Sivistystyön Liitto KSL ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Kiitämme mahdollisuudesta lausua tärkeää aihetta koskien. Teksti on selkeää ja ymmärrettävää kauttaaltaan. Jo johdannossa olisi hyvä huomioida vapaan sivistystyön eri oppilaitosmuodot, mukaan lukien opintokeskukset.
      • Valtonen Teemu, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Kohta Velvoitteet lainsäädännön pohjalta - sisältää isoja odotuksia ja vaatimuksia. Toivottavasti tätä resursoidaan hyvin ja tehtäviä tuetaan laajalla kansallisella yhteistyöllä.
      • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Mediakasvatustiimi, Leinonen Sasu
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Johdanto –osio on enemmänkin laajennettu tiivistelmä kuin johdanto. Siinä tuodaan myöhemmin tarkemmin selitettäviä asioita varsin tiiviissä muodossa, ja teksti on kohtuullisen vaikeaa asiantuntijatason tekstiä. Lukijaa voisi auttaa se, että terminologiasta olisi jonkinlainen sanasto esimerkiksi erillisenä osiona joko ennen varsinaista johdantoa tai koko dokumentin lopussa. Tekstissä on myös paljon tiivistämisestä johtuvia pitkiä virkkeitä, joissa niputetaan eritasoisia asioita yhteen. Esimerkiksi sivulla 2.: “Kasvatuksen ja koulutuksen kykyä toimia digitalisoituneen yhteiskunnan muutoksessa määrittävät muun muassa kasvatus- ja koulutusjärjestelmän teknologiakäsitys (käsitys ja ymmärrys digitalisaatiosta sekä tekoälystä), oppimiskäsitys, opetuskäytänteet, ajantasainen osaaminen sekä resurssit.” Edellä olevassa virkkeessä on termien sisäistä selittämistä suluissa ja lisäksi vielä viimeisenä “resurssit”, joka on toisenlainen asia kuin esimerkiksi oppimiskäsitys. Kehittämisehdotuksena olisi, että asiakirjassa olisi erikseen laajennettu tiivistelmä ja sen jälkeen johdanto. Johdannossa lukijalle annettaisiin kuva siitä mitä asioita ja osia dokumentissa on ja miksi tämä dokumentti on laadittu.
      • Joroisten kunta
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. 2) Keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat on huomioitu riittävällä tavalla. 3) -
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Luvun teksti on kauttaaltaan selkeää ja ymmärrettävää. Teksti myös sisältää keskeisiltä osin oleellisimmat asiat ja näkökulmat, jotka tekoälyn käyttöön on hyvä nostaa esiin. Johdantoluvun alussa määritellään, että dokumentti on tarkoitettu tukemaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä tekoälyn opetuskäytössä. Tekstistä jää kuitenkin epäselväksi, että onko dokumentti tarkoitettu myös esimerkiksi sovellettavaksi korkeakouluissa.
      • Humppila kunta
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • - Teksti on sisällöltään helppolukuista ja antaa riittävän monipuolisen kuvauksen tekoälystä. Johdanto selkeä. - Lapset eivät koskaan käytä tekoälyä ilman välitöntä läsnäoloa ja sitä syytä korostaa. - Huomioitava, ettei tekoälylle anneta mitään ei julkista/salaista tietoa. - Miksi kaikkien koulutuksen järjestäjien pitää tehdä sama työ itsekseen? Tarvitaan linjaus yleisimmistä tekoälyjärjestelmistä? - Suositukset ovat hyvät.
      • Bildningsalliansen rf
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Det finns utförligt beskrivet vilket ansvar som åläggs läroinrättningen samt personalen. Det räcker ändå inte att enbart beskriva ansvar och skyldigheter utan det behövs också kompetenshöjning till pedagogisk och administrativ personal samt därtill säkert också olika utvecklingsprojekt. AI har idag redan utvecklats så att få av oss har möjlighet att verkligen förstå hur det är uppbyggt och fungerar på en teknisk nivå. Kanske man borde poängtera betydelsen av att ha en förståelse av effekterna av att använda AI och vikten av att sätta gränser, t.ex. etiska riktlinjer istället.
      • Työväen Sivistysliitto, Juntumaa Inari
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Huomiot lukuun: Tarvitsemme uusia taitoja “Keskeiseksi tarkastelun kohteeksi kasvatuksessa ja koulutuksessa nousee tekoälyn etiikka ja teknologian eettinen käyttö.” Huomio: Tekoälyllä viitataan ohjelmiin, joilla ei ole etiikkaa, ellei niille erikseen koodata sentyyppisiä toimintatapoja. Kasvatuksen ja koulutuksen tarkastelussa pikemmin tekoälyn eettiset rajoitteet ja teknologian eettinen käyttö ovat keskeisiä. Episteeminen muutos haastaa juuri tiedollisesti. Tiedon kriittisen tarkastelun merkitys kasvaa tekoälyn kehityksen myötä. Tekoälyn vastuullinen käyttö edellyttää ymmärrystä riskeistä, uhista ja haasteista. Huomiot lukuun: Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa, opetuksessa ja opintohallinnossa ”Opetuskäytössä tulee arvioida erityisesti lasten tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä lainsäädännön ja koulutuksen järjestäjän ohjeiden mukaisesti.” Huomio: Tämä koskee myös aikuisia. ”Useat sovellukset keräävät dataa käyttäjästä ja hänen tuottamastaan sisällöstä. Tiedot voivat säilyä pitkään ja oppijalla tulisi olla selkeä ymmärrys siitä, mihin kaikkialle tietoja siirretään ja miten tietoja käytetään.” Huomio: Näitä tulee käsitellä myös opetustilanteissa, mikä on haaste, koska evästeiden hyväksyminen voi tarkoittaa tietojen säilyttämistä todella pitkiä aikoja. Olisiko hyvä käsitellä tätä enemmän näissä ohjeistuksissa? Opettajien ja kouluttajien riittävä osaaminen on taattava. “Opettajayhteisössä on hyvä miettiä, millaisia oppimistehtäviä oppijoille annetaan ja millaista tukea ja ohjausta he tarvitsevat. “ Huomio: On myös hyvä pohtia, miten oppimistehtävät tukevat tekoälyn tuottaman sisällön arviointia. Suositukset Kommentti kohtaan 5. Opettajan ja oppilaan tulee olla tietoisia siitä, miten tekoälysovellus toimii (toimintaperiaate) ja mitä heidän tietojansa tekoälysovellus hyödyntää ja taltioi. Tämä on haastavin kohta opetuksen arjessa, sillä tekoälyä käytetään laajasti eri sovelluksissa. Vaikka koulutuksen järjestäjillä on tietyt opetustoimintaan valitut välineet sekä ohjeet, käytetään opetustyössä usein myös oppilaan/opiskelijan itse valitsemia appeja tai välineitä (kännykät). Myös opettaja saattaa havaita uusia kehittyviä välineitä ja haluaa kokeilla niitä opetustyössä.
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Teksti on selkeää. 2) Keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat on huomioitu hyvin. 3) Kohdassa: Tarvitsemme uusia taitoja -kohdassa lukee, että ”Ennen tekoälyn käyttöönottoa on varmistettava, että käyttäjillä on riittävä ymmärrys ja kyky tulkita sekä kriittisesti arvioida tekoälyn tuottamaa tietoa.” Kohdassa voisi olla joitakin käytännönläheisiä ja realistisia työkaluja, miten opettaja esim. perustaidoiltaan ja/tai suomen kielen taidoiltaan heikkojen opiskelijoiden kohdalla varmistaa, että heillä on kyky ja ymmärrys tekoälystä. Johdanto-osion lopussa, Suositukset-luettelon kohdassa 6c lukee: ”Koulutuksen järjestäjä varmistaa, että tekoälyä käyttäessään henkilöstö ymmärtää tekoälyn kyvykkyyden ja rajoitukset ja että henkilöstöllä on riittävät osaaminen tunnistaa vinoumia ja virhepäätelmiä sekä reagoida niihin.” Tällaisen ymmärryksen voi saavuttaa vain monipuolisten kokeilujen kautta, eri tekoälysovelluksia vertailemalla. Työnantajat rajoittavat voimakkaasti sitä, mitä sovellusta voi työkoneilla ja -tileillä käyttää, joten tämä tutustuminen jää yksilöiden omien resurssien ja aktiivisuuden varaan.
      • Seinäjoen kaupunki varhaiskasvatus ja esiopetus
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Teksti on selkeätä, mutta voisiko tekoälyn määritelmä olla jo osassa 1. Vaikka teksti on selkeätä, termistön ymmärtäminen tuntuu osittain haasteelliselta. Varhaiskasvatus voisi tulla tekstissä vahvemmin esiin.
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? SAK pitää johdantoluvun tekstiä selkeänä ja ymmärrettävänä. Kuitenkin jotta keskeiset lait ja asetukset olisivat helposti koulutuksenjärjestäjän löydettävissä ja hyödynnettävissä, voisi sitä kuitenkin tiivistää. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Tekoälyn käyttöönotto varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa tuo mukanaan merkittäviä muutoksia työntekijöiden arkeen ja vaatii huolellista valmistelua sekä työnantajilta että työntekijöiltä. On mainittava, että käsillä olevat suositukset ovat monin paikoin suositusten sijaan käytännössä velvollisuuksia, ja tuovat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjille merkittävästi uusia vastuita. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää varhaiskasvatukselle suunnattuun pedagogiseen ohjeistukseen. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Kohtaa olisi perusteltua täydentää esimerkeillä erilaisista sovelluksista, joita on jo olemassa markkinoilla ja toisaalta niistä sovelluksista, joita toivotaan käytettävän. Näin olisi mahdollista ohjata turvalliseen ja lainmukaiseen sovellusten käyttöön.
      • Mikkelin kaupungin liitelaitos Otavia
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Johdantoluvun teksti on selkeää, joskaan kaikki käsitteet eivät välttämättä avaudu kaikille lukijoille (esim. algoritminen ajattelu). Lausumisesta tekee haastavaa se, ettei vielä lausuessa tiedä, missä määrin ja millä tarkkuudella tiettyjä avoimeksi jääviä kysymyksiä tullaan käsittelemään suositusten myöhemmissä luvuissa. Luvussa mainitaan lyhyesti oppimisanalytiikka. Voisikohan jo johdannossa määritellä, millaisena oppimisanalytiikka tässä julkaisussa käsitetään ja miten se liittyy tekoälyyn? Paikoin jää epäselväksi, milloin puhutaan a) tekoälystä oppimisanalytiikassa osana opiskelijahallintojärjestelmiä tai oppimisympäristöjä ja b) henkilöstön ja oppijoiden käyttämistä muista tekoälysovelluksista oman työnsä ja oppimisensa osana. Näihin liittyvät kysymykset ovat osittain erilaisia tai painottavat eri asioita. Johdannossa kuvataan tekoälyyn liittyvän hyvinkin vaativaa osaamista. Koulutuksenjärjestäjiä ja niiden henkilöstöä voisi painokkaammin kannustaa tarttumaan työhön (nyt kuvataan tekoälyn lisääntymisen “rohkaisevan ammattilaisia kehittämään pedagogiikkaa”; pitäisi pikemmin olla “tekoälyn lisääntyminen edellyttää ammattilaisten kehittävän pedagogiikkaa”). Käyttöönottoon ja osaamisiin liittyy myös muna–kana-ongelma? "Ennen tekoälyn käyttöönottoa on varmistettava, että käyttäjillä on riittävä ymmärrys ja kyky tulkita sekä kriittisesti arvioida tekoälyn tuottamaa tietoa." Samalla kuitenkin todetaan, että tekoälyn käytön taidot karttuvat käytettäessä. Pitäisikö muotoilua täsmentää siten, että koulutuksenjärjestäjän on ymmärrettävä tiettyjä lainmukaisia asioita ja henkilöstön hahmotettava jossain määrin yllä olevan lainauksen mukaisia asioita, mutta käytön myötä taidot harjaantuvat? Pitäisikö jo johdannossa ottaa jotenkin kantaa vilppiin tai muihin siihen liittyviin kysymyksiin (vrt. OAJ:n eettisen toimikunnan lausunto). “Yksi pohdintaa aiheuttaneista kysymyksistä on tekoälyn käyttö arvioinnissa ja osaamisen osoittamiseen liittyvissä tehtävissä ja ammatillisen koulutuksen näyttötilanteissa.” (s. 3 alku). Suosituksessa soisi otettavan jotain kantaa tähän, mutta tämä on toki vasta johdantoluvun tekstiä. Varsinainen kannanotto tullee myöhemmin oppaassa? Koulutuksenjärjestäjän analysointi- ja arviointivastuu on valtava. Varsinkin, kun ei käy selväksi, puhutaanko opiskelijahallinta- ja oppimisympäristöihin liitetyistä analytiikkatyökaluista vai ulkopuolisista tekoälysovelluksista (esim. ChatGPT). - "Ennen tekoälyjärjestelmien tai sovellusten käyttöönottoa koulutuksen järjestäjän on arvioitava niiden käytön lainmukaisuus sekä määriteltävä mihin ja milloin tekoälyä voi käyttää." - “koulutuksen järjestäjä arvioi ennen käyttöönottoa järjestelmien toiminnan oikeellisuutta, luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta mm. analysoimalla tekoälyyn ja sen käyttöön mahdollisesti liittyviä virhepäätelmiä ja vinoumia sekä niiden vaikutuksia. Arviointia on jatkettava järjestelmän käytön elinkaaren ajan” Missä määrin on realistista edellyttää tämäntasoista analyysia ja arviointia kaikilta yksittäisiltä koulutuksenjärjestäjiltä? Luvussa kolme todetaan lisäksi, että tämäntasoinen analyysi on lähes mahdotonta. Johtaako tällainen vaatimus tilanteeseen, jossa varmuuden varalta kaikki käyttö kielletään? Vastuiden eri tasoja ja näkökulmia sekä käyttöönoton prosessin aikajanaa voisi helpottaa jonkinlainen prosessikaavio, jossa näkyisi vaiheittain esim. - eri rooleihin liittyvät huomioitavat asiat (koulutuksenjärjestäjä, henkilöstö, oppijat jne.) - käyttöönoton eri vaiheisiin liittyvät näkökulmat (mitä missäkin vaiheessa huomioitava) - eri tekoälysovelluksiin liittyvät vastuut ja näkökulmat (esim. tekoäly osana oppimisympäristöä ja sen analytiikkaa vs. ulkopuolisten tekoälysovellusten käyttäminen opetuksessa tai oppimisessa) Luvussa on jonkin verran kielenhuoltotarvetta. Esimerkiksi julkaisun nimessä esiintyy yhdysmerkki ajatusviivan sijaan, on jokunen näppäilyvirhe ja puuttuva pilkku. Sulkeita ja lyhenteiden käyttöä voisi vähentää. Luku on otsikoltaan johdanto, mutta jo tässä luvussa mennään melko pitkälle konkretiaan, kun luvussa on alaotsikoiden alla jo (pähkinänkuoressa) lakeja ja suosituksia. Näihin ilmeisesti palataan julkaisussa myöhemmin tarkemmin?
      • Vantaan kaupunki / Kasvatus ja oppiminen
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Teksti kaipaa mielestämme selkeyttämistä erityisesti käsitteiden määrittelyssä. Esimerkiksi "algoritminen ajattelu" ja "datan ymmärtäminen" sekä “episteeminen muutos” tulisi avata tarkemmin, jotta ne olisivat ymmärrettävämpiä ja yksiselitteisempiä. Tällöin olisi myös mahdollista ymmärtää paremmin esimerkiksi, miten algoritminen ajattelu toimii pohjana tekoälyn toiminnan ymmärtämiselle. Kappaleen “Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa, opetuksessa ja opintohallinnossa” rakenne tuntui hieman poukkoilevalta ja/tai keskeneräiseltä. 2) Kohdassa “Ennen tekoälyn käyttöönottoa on varmistettava, että käyttäjillä on riittyvä ymmärrys ja kyky tulkita sekä kriittisesti arvioida tekoälyn tuottamaa tietoa.” jäimme miettimään, kuinka tämä käytännössä varmistetaan ja mikä on riittävä ymmärrys. Tekoälyjärjestelmiä käytetään opetuksessa myös juuri sen takia, että siihen liittyvä ymmärrys ja kriittinen arviointikyky kehittyy. Tämän näkökulman esilletuominen voisi olla tarpeellista. 3) Mistä koulutuksen järjestäjän tehtävä linjata tekoälyn roolia opintohallinnossa, opetuksessa ja opiskelussa sekä ohjauksessa tulee? Mikä on tämän tehtävän velvoittavuuden taso ja miten velvoite käytännössä toteutetaan?
      • Oriveden kaupunki /varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Teksti oli ymmärrettävää ja selkeää. Lainsäädännön pohjalta tulevat velvoitteet ja suositukset tekoälyn käyttöön olivat ymmärrettäviä ja käytännönläheisiä. Varhaiskasvatuksen (ja koulutuksen) järjestäjillä on harteillaan iso vastuu lainmukaisesta tekoälynkäytöstä, kun otetaan huomioon tietosuoja, tietoturva ja tekijänoikeudet. Näissä kunnissa asiakirja koskee myös kunnan tietohallintoa. Jo nyt on Suomessa havaittavissa hyvinkin erilaisia linjauksia eri koulutuksenjärjestäjien välillä ja pienillä kunnilla on samat velvollisuudet ja vastuut kuin suurilla kunnillakin, mutta pienemmät resurssit niiden toteuttamiseen. Varhaiskasvatuksessa henkilökunnalla on vastuu lasten tekoälyyn tutustuttamisessa ikäkauteen soveltuvilla tavoilla turvallisesti, sillä lapsilla ei ole mahdollisuuksia edes kirjautua tekoälysovelluksiin, saati sitten valmiuksia ottaa vastuuta niiden käytöstä.
      • Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Suositukset –alakohdan kieli on enemmän velvoittavaa ja normatiivista kuin suosittelevaa. Pykälässä 2 on käytetty konditionaalia, joka viittaa suosittelemiseen (tulisi) siinä missä muissa kohdissa sanoitus on ohjaavampaa (“on huomioitava”, “koulutuksen järjestäjä ohjeistaa” jne). Osiossa, ja koko luonnoksessa, käytetään käsitteitä tekoälyjärjestelmät ja tekoälysovellukset tavalla, josta lukijalle ei käy täysin selväksi niiden välinen ero. Lisäksi toisinaan käytetään vain yhtä termiä ja toisiaan vain toista. Loppukäyttäjä jäänee myös kaipaamaan selkeää taulukkoa tms., joka jaottelee tyypilliset koulutuksessa käytettävät tekoälysovellukset ja -järjestelmät EU:n tekoälyasetuksen riskiluokituksen mukaan. 2) Loppukäyttäjille osoitetut vaatimukset ovat paikoin haastavia saavuttaa. Luonnoksissa todetaan mm., että “Tekoälyn käytön tulee aina olla läpinäkyvää, jolloin opettaja ja oppija tietävät, milloin tekoälyä käytetään ja mitä tietoja tekoälyllä käsitellään.” Läpinäkyvyysperiaate on tärkeä, mutta tekoälyn kaikkiaallisuus, sulautuneisuus ja läpikuultamattomuus tekevät sen hyvin haastavaksi. MS Office –sovellukset hyödyntävät tekoälyä ja seuraavan iPad-sukupolven käyttöjärjestelmään on kerrottu integroitavan tekoälyä hyödyntäviä ominaisuuksia. Toisin sanoen, tekoäly on jollain tavalla läsnä lähes jokaisessa digitaalista teknologiaa hyödyntävässä toiminnassamme ja tämä tekee vaatimuksen tekoälyn käytön aukisanoittamisesta haastavaa. Läpinäkyvyysperiaate tulee ulottaa myös palveluntarjoajiin: jotta opettaja voi kertoa oppilaalle ymmärrettävästi, miten oppilaan dataa käsitellään esim. oppimisanalytiikassa, tulee sovelluksen kertoa tämä opettajalle ymmärrettävästi.
      • Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Kehittämispalvelut
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Helsinki kaupunki kiittää opetushallitusta siitä, että yhtenäisten tekoälyn käyttöä koskevien suositusten laadintaan on ryhdytty ja kaupunki pitää tätä työtä erittäin tärkeänä. On hyvä, että laaditaan valtakunnalliset suositukset ja samalla olisi hyvä kirjata selkeästi, missä asioissa koulutuksen järjestäjä saa käyttää omaa harkintavaltaansa. Suosituksia voi toteuttaa monella eri tavalla, joten on tärkeää, että yhdenvertaisuus ja tasa-arvo toteutuu kaikkialla Suomessa. Helsingin kaupunki nostaa esille muutaman seikan Johdanto-luvusta: Teksti on polveilevaa ja hyvin kuvailevaa, jonka vuoksi oleellisen sisällön hahmottaminen on vaikeaa. Koska kommentoitavana on vain viisi ensimmäistä lukua, on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Jo nyt teksti on todella pitkä, ja sitä voisi tiivistää, esimerkiksi kuvaukset tekoälyn käyttömahdollisuuksista voi siirtää seuraaviin lukuihin. Toivoisimme, että koko asiakirjasta saa tiivistelmän, joka sisältää keskeiset määritelmät, lainsäädännöstä nousevat velvoitteet ja opetushallituksen suositukset. Tämän maksimipituus kolme sivua, jolloin keskeiset asiat on helppo sisäistää ja tarvittaessa päivittää. Koulutuksen järjestäjät tarvitsevat selkeät suositukset, joiden perusteella voi tehdä omat linjaukset. Nyt asiakirja jättää liian paljon tulkinnanvaraa ja käytännössä osa koulutuksen järjestäjistä voi tulkita suosituksia niin tiukasti, että tekoälyä ei oteta lainkaan käyttöön. Myös johdannosta tulee ilmetä, että ennen minkään tekoälyohjelmiston käyttöönottoa on arvioitava sen tietosuoja-asetuksen mukaisuus.
      • Helsingin yliopisto
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Johdanto on selkeä ja siitä selviää, miksi dokumentti on tehty. Johdannossa kuvatun perusteella koulutusjärjestäjälle tulee paljon vastuuta. Tekoälyn alue muuttuu erittäin nopeasti, ja siksi on merkittävä riski siitä, että erot lähtökohdissa, kuten osaamisessa tai ajallisissa ja taloudellisissa resursseissa ohjeiden laatimiseksi, johtaa epäoikeudenmukaisiin eroihin koulutusjärjestäjien välillä. Johdannossa ja muualla on syytä korostaa, että käsite algoritminen ajattelu ymmärretään laajasti taitona käyttää tietokoneohjelmia (mukaan lukien tekoälyä) apuna erilaisissa tehtävissä ja ongelmissa. Tämä vastaa johdannossa annettua käännöstä computational thinking, muttei ilmeisempää vaihtoehtoista käännöstä algorithmic thinking, joka voidaan tulkita kapeammin kyvyksi tuottaa toimintaohjeita. Jos tarkoituksena on viitata nimenomaan computational thinking -käsitteeseen, kannattaa käyttää vastaavia suomen- tai ruotsinkielisiä termejä, joita on käytetty sekä OKM:n “Uudet lukutaidot” -kehitysohjelmassa että opetussuunnitelmassa ohjelmointiosaamisen kuvausten yhteydessä (ohjelmoinnillinen ajattelu, datalogiskt tänkande). Samassa yhteydessä datan ymmärtämisen taito tarkoittanee datalähtöisen toiminnan ymmärtämistä. Johdannon ensimmäisessä kappaleessa mainitaan tekoälyn vastuullinen käyttö, joka on tärkeä näkökulma, jota dokumentissa voisi avata monipuolisemmin. Esimerkiksi ns. Montrealin julistuksen mukaan vastuullinen tekoäly parantaa ihmisten hyvinvointia, tukee ihmisiä oman elämänsä hallinnassa, ei loukkaa yksityisyyttä, lisää yhteenkuuluvuutta ja yhteistyötä, on ymmärrettävää ja demokraattista, parantaa yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, tukee sosiaalista ja kulttuurista monimuotoisuutta, ennakoi riskejä ja välttää niitä, ei anna ohjelmille vastuuta, joka kuuluu ihmisille ja tukee kestävää kehitystä. Vastuulliseen käyttöön liittyy myös se miten tekoälyyn viitataan. Johdannossa sanotaan, että tekoälyyn tulisi viitata aivan kuten muidenkin lähteiden käyttöön. Tekoälyn käytöstä sisältöjen tuottamisessa tulisi kertoa, jos se on merkittävästi vaikuttanut tuotettuun sisältöön. Tässä tulisi kuitenkin huomioida, että tekoälyä ei voi pitää lähteenä samoin kuin esim. kirjaa tai artikkelia vaan myös tekoäly käyttää taustalla erilaisia lähteitä, joko opetusdatan kautta tai sille syötettyjen promptien kautta. Koulutuksen osalta johdannossa tuodaan esiin, että yksi pohdintaa aiheuttaneista kysymyksistä on tekoälyn käyttö arvioinnissa ja osaamisen osoittamiseen liittyvissä tehtävissä ja ammatillisen koulutuksen näyttötilanteissa. Jos tässä kohtaa olisi hyvä tuoda esiin, että käyttö näissä konteksteissa tulisikin suunnitella tarkkaan koska ovat ns. korkean riskin tekoälyn käyttökonteksteja. Velvoitteet lainsäädännön pohjalta -alaotsikon osalta kommentoimme seuraavia asioita: Kohta 1a: Kohta kuvaa, että on tärkeää arvioida järjestelmän vaatimusten täyttyminen. Tämän lisäksi tärkeää on myös hahmottaa, mihin tekoälyasetuksen riskikategoriaan kyseinen järjestelmä kuuluu. Kohta 4: Kyseisiä tietoja ja materiaaleja ei tule milloinkaan luovuttaa ulkopuolelle, koska ei ole takeita siitä, että tietoja ja materiaaleja käytetään vastuullisesti ja etteivät ne päädy vääriin käsiin. On myös tärkeää painottaa palveluiden käyttöehtoihin tutustumista huolellisesti. Käyttöehtoihin liittyy kuitenkin merkittävä haaste, sillä ne voivat muuttua hyvin ripeälläkin tahdilla. Kohta 5: Markkinoinnin estäminen on erittäin vaikea toteuttaa käytännössä. Jos vaatimuksena on ehdoton turvallisuus, tekoälyn käyttömahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Johdannossa esitetyt suositukset ovat hyviä, mutta niitä olisi hyvä vielä tarkentaa erityisesti vastuun, oikeudenmukaisuuden ja osaamisen näkökulmista. Suosituksiin liittyen teimme seuraavia huomioita: Kohta 1: Pedagogiset arviot tehdään pääasiassa opettajien toimesta. Opettajan rooli suosituksissa on kuitenkin hyvin näkymätön ja sitä tulisi vahvistaa. Nykyinen passiivinen muoto, jolla suositus on kirjoitettu, ei selvennä, kuka on vastuussa. Kohdat 2 ja 3: Eteenpäin katsova näkemys tekoälystä, jonka voi toivoa hallitsevan Suomen kehitystä. Muissa kohdissa käytetään ainoastaan tekoäly-termiä. Onko kohdassa 3 tarkoituksenmukaista erottaa tekoäly ja oppimisanalytiikka toisistaan? Kohta 4: Kun vastuu on koulutuksen järjestäjällä, miten voidaan kompensoida eroja eri koulutusjärjestäjien välillä tärkeässä pedagogisessa kysymyksessä? Oikeudenmukaisuusulottuvuus on keskeinen. Kohta 5: Ymmärrys siitä miten tekoäly toimii edellyttää jonkinlaista jatkokoulutusta ollakseen realistinen. Kenen vastuulla on varmistaa, että oppija on tietoinen? Kohta 6: Virheiden ja vinoumien vaikutusten arviointi koulutuksen järjestäjän toimesta voi olla hyvin vaikea toteuttaa käytännössä ja todennäköisesti luo erilaisia käytäntöjä eri koulutusjärjestäjien välillä.
      • Valkeakosken kaupungin koulutus- ja hyvinvointikeskus, Syvänen Antti
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1) Teksti on pääosin selkeää ja ymmärrettävää. Lukija jää kuitenkin miettimään, tunnetaanko tekoälyn kehityskulkua riittävästi? Kehityksestä on syntynyt paljon markkinapuhetta, mutta kuinka paljon siitä on todellista ja uskottavaa? Tekstissä tuntuu olevan olettamia (mm. sen vaikutusten laajuudesta), joiden pohjalta on otettu kanta tekoälyyn. Voisi sanoa suoraan, mikä tämä kanta on ja minkälaisille olettamille se rakentuu? Kuinka määräytynyt tämä rakennettu tulevaisuuskuva on ja missä määrin se on vielä täsmentymätön? On hyvä, että ilmiö on ajoissa huomioitu, mutta hyvä tunnustaa sen olevan vielä muotoutumassa. Alla oleva kappale on tärkeä ja saisi edellä mainitusta syystä tulla jo ajoissa suositustekstin johdannossa: "Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa - lainsäädäntö ja suositukset on päivittyvä ohjeistus, koska tekoälyteknologiat kehittyvät kiihtyvää vauhtia ja niiden sovellusmahdollisuudet eri yhteiskunnan osa-alueilla lisääntyvät jatkuvasti. Lisäksi, kun tekoälyn käytöstä koulutuksessa saadaan lisää tutkimustietoa ja käytännön kokemusta, voidaan suosituksia ja ohjeistuksia tarkentaa. " 2) Edellä mainitun ohella tekstissä nostetaan seuraavia keskeisiä huomioita, joihin toivon tarkennuksia. "EU:n tekoälyasetuksen tavoitteena on, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä, eettisiä, puolueettomia ja ihmisten valvomia." Pitäisi selventää, että mikä on tämän asetuksen voimakkuus; kuka sen toteutusta valvoo ja mitä mahdollisia sanktioita voi olla ja kenelle ne osoitetaan? "Modernit yhteiskunnat nojaavat pitkälle edistyneisiin ja jatkuvasti kehittyviin teknologioihin, kuten tekoälyyn." Esimerkit eivät kata koko yhteiskuntaa, jää puuttumaan demokratia, hallinto ja kansalaispalvelut. Näkökulma on palveluissa ja hyödyntämisalueissa, joiden käytön ymmärtäminen tärkeää niiden paikoin epätoivottujen vaikuttamispyrkimysten vuoksi. Modernissa yhteiskunnassa kuitenkin paljon digitaalisia palveluita, jotka pyrkivät tarjoamaan tietoa ja edistämään demokraattisen yhteiskunnan tavoitteiden toteutumista. Näihinkin tekoäly tulee, joskin hitaammin kuin kaupallisiin ja ylikansallisiin palveluihin. " Tekoäly ei tule poistamaan tarvetta oppia esimerkiksi lukemista, laskemista ja eri oppiaineiden ydinkäsitteitä, mutta tekoäly voi monipuolistaa oppimisen tapoja ja muuttaa käsitystä tiedosta ja tietämisestä (ns. episteeminen muutos). " Jo vallalla oleva relativistinen tietokäsitys on havaittu haasteelliseksi, jonka ymmärtäminen edellyttää hyvätasoista koulutuspohjaa. Tämän jäljet näkyvät mm. julkisessa keskustelussa, johon tekoäly ei vielä ole ehtinyt. Jos tästä edetään entistä syvemmälle post-modernin tietokäsityksen suuntaan, niin kyseessä alkaa olla episteemisen muutoksen sijaan murros. Tekoälyn tuottama massiivinen epätieto (slop) voi tehdä kaikesta tiedontavoittelusta mahdototonta. Tarvitaan tarkennusta ollaanko siirtymässä toisenlaiseen (mihin) oppimis- ja tietokäsitykseen vai palauttamassa formaaliin koulutukseen paremmin tekoälyllä tehostetun epätiedon aikakaudelle soveltuvat mallit? "Tekoälyn käytön tulee aina olla läpinäkyvää, jolloin opettaja ja oppija tietävät, milloin tekoälyä käytetään ja mitä tietoja tekoälyllä käsitellään." Ratkaiseva lisäys tarvitaan: miten tietoja käsitellään. "Oppimisanalytiikka antaa mahdollisuuksia esimerkiksi opetuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen sekä resurssien tehokkaampaan kohdentamiseen. Tekoälysovellukset tuovat apua myös erilaisissa johdon suunnittelutehtävissä." Oppimisanalytiikka antaa apua myös erilaisissa johdon suunnittelutehtävissä, sillä käsillä olevaa aineistoa voidaan analysoida johdon suunnittelun tarpeisiin. Esimerkiksi oppilashallinnon tietokannoissa on kompleksista aineistoa, jota voidaan analysoida ja suhteuttaa oppimistehtävissä menestymiseen. Oppimisanalytiikka on pitkälti aineistojen tilastollista käsittelyä, mm. mallintamista ja regressiota. Tekoäly on myös lähtökohtaisesti juuri tätä - joskin nojaten massiiviseen prosessointitehoon ja aineistoon. Tekoälyn algoritmeissa on poikkeavia toimintaperiaatteita, mutta raja oppimisnalytiikan ja tekoälyn suhteen on häilyvä. Varsinkin siinä vaiheessa, kun tekoälytyökaluja tulee saataville oppimisanalytiikkaan. Ongelmana on läpinäkyvyyden puute, joten on vaikea arvioida kuinka paljon tekoäly-algoritmit poikkeavat klassisesta tilastoanalyysistä. "...oppijalla tulisi olla selkeä ymmärrys siitä, mihin kaikkialle tietoja siirretään ja miten tietoja käytetään." Tulee olla, ei tulisi olla. Ja tätä edeltää koulutuksenjärjestäjän ymmärrys, että pystytään selventämään asia oppijalle. Koulutuksenjärjestäjä on tässä tärkeä porttitekijä; tuleeko tekoälyllä tehostettu järjestelmä käyttöön vai ei. Koulutuksenjärjestäjän pitää kyetä saamaan oikeat vastaukset palveluntuottajalta tehdäkseen tämän päätöksen. Tähän koulutuksenjärjestäjä tarvitsee listan kysymyksiä, joita osaa esittää palveluntuottajalle. Millaisia kysymyksiä suosittelisitte? Velvoitteet 1a ja 1b ovat tyypillisesti sellaisia, joista tullaan palveluntuottajalta kysymään. Oletettu vastaus tulee olemaan, että järjestelmä täyttää kaikki lakivelvoitteet, mutta tarkempaa erittelyä ei voida antaa liikesalaisuuteen vedoten. Tällöin koulutuksenjärjestäjä on pattitilanteessa luottaako palveluntuottajan lupaukseen? Mikä on toimintasuositus tässä tilanteessa? Vastauksen saaminen palveluntuottajalta suositus #5 toteuttamiseen tulee olemaan myös em. syystä hyvin vaikeaa. Miten ehdotatte toimimaan, jos täyttä selvyyttä ei ole tekoälyn toimintaperiaatteesta? Yleinen markkinapuheeseen liittyvä selvennys tekoälyn toimintaperiaatteesta ei riitä. Lisäisin toimintaperiaate 6d: Tekoälypohjaista analytiikkaa käyttäessään henkilöstö on tietoisia oman päättelynsä vinoutumista, taipumuksista virhepäätelmiin ja niiden vahvistumisesta tekoälyn tuottaman analyysin oikeellisuutta arvioitaessa. Tekoälyn tuottama analyysi voi olla hyvin vakuuttavaa ja jos se vahvistaa ennakkoasennetta, niin sitä oikeammaksi se saatetaan tulkita. Tästä on jo paljon esimerkkejä, miten esim. henkilöstohallinnossa järjestelmän tuottamat suositukset palkata tiettyyn etniseen ryhmään kuuluvia hyväksytään helpommin, jos järjestelmää käyttää ko. etniseen ryhmään kuuluvat. 3) Edellisistä toivon vastauksia: Millainen kanta on tekoälyyn muodostettu? Mille tulevaisuuskuvalle tekstin kanta on muodostettu? Kuinka täsmentymätön tekoälyn tulevaisuus vielä on ja tullaanko suosituksia tarkentamaan? Kuinka sanktioituja tekoälyasetukset ovat tai tulevatko ne olemaan? Vai ovatko ne "suuntaa antavia" ja ennemminkin itsessään suosituksia? Jos tekoäly kattaa modernin tietoyhteiskunnan, niin voitteko kuvata kaikki yhteiskunnan osa-alueet joita se koskettaa? Tai muussa tapauksessa voitte todeta sen vaikutuksen olevan rajallinen tai yhteiskunnan ulkopuolelta tuleva muutostekijä? Miksi tekoäly ei poista tarvetta oppia, voisiko se olla että edistyvä yhteiskunta rakentuu sukupolvi toisensa jälkeen ajattelultaan kehittyneempien osaajien varaan? Voisiko tämän sanoa? Emme kouluta kyborgeja, joiden yhteenlaskettu toimintakapasiteetti on taito käyttää tekoälyä ja tekoälyn laskentateho*algoritmit. Selventäkää miten tekoäly liittyy oppimisanalytiikkaan ja miten ei? Millainen UKK-lista kysymyksiä tulisi koulutuksenjärjestäjän osata esittää palveluntuottajille? Miten toimia, mikä on tyydyttävä vastaus ja miten toimia jos tyydyttävää vastausta ei saa? Miten tekoälyä käytettäessä tulee varautua henkilöstön taipumukseen luottaa vakuuttavaan (mutta virheelliseen) tekoälyn tuottamaan analyysiin?
      • Äidinkielen opettajain liitto ry, Davies Terhi
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1) Johdantoluvun teksti on selkeää ja ymmärrettävää. 2) Äidinkielen opettajain liitto katsoo, että perusopetukseen ja toiselle asteelle tarvitaan yksiselitteisiä ja konkreettisia suosituksia tekoälyn käyttämisestä opetuksen ja arvioinnin apuvälineenä sekä osana yleissivistystä. On huomattava, että jo nyt sekä opettajat sekä oppilaat ja opiskelijat käyttävät tekoälyä. Sen käyttöön koulussa liittyy monia etuja mutta myös suuria haasteita. 3) Konkreettisia kysymyksiä on vaikea muotoilla, koska opettajien tekoälyn käyttökokemukset vaihtelevat paljon.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Lukiolaisten Liitto Ry
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Suomen Lukiolaisten Liitto (SLL) kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu kunnioittavasti seuraavaa: Johdantoluku on pääosin selkeä ja ymmärrettävä. Johdanto on kuitenkin johdattelevaksi tekstiksi verrattain laaja ja siinä on paljon tietoa, joka toistuu myöhemmin muussa tekstissä. Toistosta esimerkkinä “Tarvitsemme uusia taitoja” -alaluku, jonka sisältö toistuu toisessa luvussa. Johdantokappaleessa on nähdäksemme tiivistämisen varaa. Tiivistäminen parantaisi asiakirjan luettavuutta. Tekstissä mainitaan, että koulutuksen järjestäjän tehtävänä on linjata tekoälyn roolista opintohallinnossa, opetuksessa ja opiskelussa sekä ohjauksessa. SLL pitää positiivisena , että vastuutahosta on linjattu selkeästi. Opiskelijoiden kannalta on kuitenkin tärkeää, että pyritään mahdollisimman yhdenmukaisiin käytänteisiin tekoälyn käytössä. Olisi myös tärkeää kertoa, missä (asiakirjassa) tekoälyn roolista linjataan.
      • Vammaisfoorumi ry, Ignatius Katri
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Vammaisfoorumin mielestä olisi tärkeä vielä painottaa kaikkien yhdenvertaista oikeutta oppimiseen, jolloin tekoälyn saavutettavuus on tärkeä ulottuvuus. Kaikki oppilaat eivät näe, kuule tai hahmota samoin tavoin asioita. Tämän takia kouluun ja varhaiskasvatukseen tulee valikoida oppimiskäyttöön vain saavutettavia sovelluksia. Vammaisella henkilöllä on yhdenvertaisuuslain 15 §:n mukaan oikeus kohtuullisiin mukautuksiin. Nämä voisi mainita kohdassa, jossa puhutaan oppilaille annettavasta tuesta ja ohjauksesta.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, JHL:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan tiimi, Takolander Hanna
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Aivan alkuun JHL haluaa muistuttaa, että uusia tekoälysuosituksia käyttöön otettaessa on huomioitava lasten tietoturvan ja oikeuksien rinnalla myös työntekijöiden näkökulma. Tekoälyn käyttöönotto varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa tuo mukanaan merkittäviä muutoksia työntekijöiden arkeen ja vaatii huolellista valmistelua sekä työnantajilta että työntekijöiltä. Tästä ausunolla olevasta ohjeistuksesta on todettava, että käsillä olevat ohjeet ovat monin paikoin suositusten sijaan käytännössä velvollisuuksia, ja tuovat varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjille merkittävästi uusia vastuita. Tämän seikan voisi tuoda jo tekstin otsikoinnissa selkeämmin esiin.
      • Pelastakaa Lapset ry, Digitaalinen lapsuus, Ohlsson Anna-Maija
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Suosituksissa tulisi selkeämmin erottaa tekoälyn käyttö 1) osana opetusta (esim. työkaluna eri oppiaineiden sisältöjen käsittelyssä), 2) opetettavana asiana (mm. tekoälylukutaito) ja 3) oppimisen arviointiin tai muuhun hallinnolliseen toimintaan liittyvänä toimintona. Nämä vaativat erilaisia arviointeja sekä sitä kautta suosituksia, joita opetuksen järjestäjän on otettava huomioon. Suositukset huomioivat hyvin lapsen oikeuden yksityisyyteen ja siihen liittyvät kysymykset, mutta olisi hyvä antaa huomiota myös muille lapsen oikeuksille. Kaiken kaikkiaan suositukset voisivat vahvemmin painottaa sitä, että tekoälyjärjestelmien valintaa, käyttöä ja arviointia pitäisi aina ohjata ensisijaisesti lapsen etu. Tekolyjärjestelmien valintaa ja riskikartoitusta pitäisi ohjata lapsivaikutusten arviointi. Suosituksissa tulisi huomioida lapsen oikeus tietoon ja osallisuuteen. Tekoälyavusteinen lapsiin kohdistuva päätöksenteko lapsen koulutukseen liittyen on aina erityisen iso riski. Myös lapsille itsellään pitää olla tarjolla tietoa näistä järjestelmistä ja päätöksenteon kriteereistä tavalla, jota he ymmärtävät. Tiedon lisäksi lapsilla pitää olla oikeus vaikuttaa heitä koskevaan päätöksentekoon.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Suomen Vanhempainliitto pitää tekoälyn tukimateriaalia ja suosituksia varhaiskasvatuksen ja koulutuksen tueksi erittäin tarpeellisina ja hyödyllisinä. Teksti on kokonaisuutena selkeää ja ymmärrettävää. Velvoitteissa ja suosituksissa tuodaan esiin, että tekoälyn käytön on oltava oppijoille ja henkilöstölle tietoista ja läpinäkyvää. Myös oppijoiden vanhempien tulee olla tietoisia siitä, miten ja mihin tekoälyä varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa käytetään. Tämän tulisi näkyä velvoitteissa ja suosituksissa ja sitä tulisi avata myös tekstissä.
      • Suomen Kuntaliitto, Lindberg Minna
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Kuntaliitto kiittää mahdollisuudesta kommentoida Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset kokonaisuutta. On ensiarvoisen tärkeää, että tekoälyn tuomat haasteet ja mahdollisuudet otetaan kansallisella tasolla haltuun eikä kuntia ja muita koulutuksen järjestäjiä jätetä yksin asian kanssa. Kuntakenttä on moninainen ja kunnilla eri tekoälyvalmius. Kouluissa, oppilaitoksissa ja varhaiskasvatusyksiköissä, on laaja kirjo osaamista ja tekoälyn ja digitalisaation osaaminen ja taidot vaihtelevat henkilöstöllä. Vaikka kehitystahti on kova, on tärkeää, etteivät kunnat ja muut koulutuksen järjestäjät eriytyisi keskenään vaan kaikilla on mahdollisuus tarjota oppijoille tekoälyn ja digitalisaatiokehityksen tuomia mahdollisuuksia opetuksessa. On siis keskeistä, että kunnat saavat suosituksista selkänojaa omille päätöksilleen. Kuntaliitto pitää hyvänä, että Tekoäly ‒ lainsäädäntö ja suositukset -tekstissä on selkeästi kuvattu mitkä ovat opetuksen ja koulutuksen järjestäjän päätöksiä. Tällöin tulee huomioiduksi myös laillisuusnäkökulmat. Korostamme kuitenkin, että on myös jatkossa tärkeä, että tämä näkökulma on tunnistettu. Henkilöstön osaaminen ja tekoälytaidot ovat keskeisessä roolissa. Kuntaliitto kysyykin, tuleeko Opetushallitus toteuttamaan henkilöstön ja opettajien täydennyskoulutuksia tekoälysuositusten toimeenpanoon? On tärkeää, ettei vastuu täydennyskoulutuksista jää yksinoman kuntien ja koulutuksen järjestäjien vastuulle. Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset on laaja kokonaisuus ja suunnattu varsin moninaiselle joukolle vastaanottajia: viranhaltijoita sivistystoimessa ja tietohallinnossa, opettajille ja kasvattajille. Tulevissa osioissa tulee kenties myös opiskelijoille suunnattua materiaalia. Syntyy vaikutelma, että kokonaisuudessa on sekä faktatietoa siitä, mitä tekoäly ja esimerkiksi siihen liittyvät vinoumat ovat, että myös suosituksia Opetushallitukselta koulutuksen järjestäjille. Kuntaliitto tähdentää, että olisi tarpeen vielä selkiyttää, mikä osa kokonaisuudesta on Opetushallituksen informaatio-ohjausta ja koulutuksen ja opetuksen järjestäjille lainsäädännöstä tulevia tehtäviä ja velvoitteita ja toisaalta missä kohtaan taustoittavaa asiasisältöä, jonka tavoitteena on lisätä lukija osaamista ja ymmärrystä. Velvoitteita ja tehtäviä olisi tarpeen korostaa tekstissä vielä selkeämmin. Teknologia muuttuu ja kehittyy nopeastikin. Kuntaliitto pitää hyvänä ja tärkeänä, että kokonaisuus elää ajassa ja muuttuu teknologian ja yhteiskunnan muuttuessa. Syntyy vaikutelma, että tarkoitus on, että tämä kokonaisuus tulee muuttumaan ja päivittymään ketterästi. Kuntaliitto kannattaa tätä, mutta pidämme tärkeänä, että koulutuksen järjestäjillä on tieto päivityksistä, millä aikavälillä tietoja päivitetään. Avoimeksi jää, miten koulutuksen järjestäjiä tiedotetaan tulevista päivityksistä ja toivomme tähän tarkennuksia. Dokumentin sivulla 3 on listattu velvoitteita lainsäädännön pohjalta. Listalla on seuraavat kohdat: ”4. Oppijan henkilötietoja tai muita oppijaan liittyviä tietoja tai tekijänoikeuksien alaista materiaalia ei tule käyttää koulutuksen järjestäjän lakisääteisten tehtävien ulkopuoliseen käyttöön, kuten ulkopuolisen tahon tekoälymallien kehittämiseen. 5. Koulutuksen järjestäjän on tekoälyä käytettäessä varmistettava, että oppijaan ei kohdistu markkinointia, mainontaa tai aatteellista vaikuttamista eikä oppijan kasvun ja kehityksen kannalta haitallisia sisältöjä tai menetelmiä.” Miten realistista on saada käyttöön tekoälyratkaisuja (käytännössä varmaan ChatGPT, MS Copilot tai vastaava), jotka eivät opettaisi itseään saamallaan tiedolla ja joiden käyttämä tieto olisi helposti rajattavissa ja toisaalta joiden osalta kohdan 5 voisi aukottomasti varmistaa? Varsinkin kohta 5 voi olla haasteellinen toteuttaa. Lisäksi lienee perusteltua olettaa, että tekoälyasetus tullee tuottamaan vielä paljon päänvaivaa koulutuksen järjestäjille esimerkiksi sen suhteen, mikä järjestelmä kuuluu mihinkin ”riskikategoriaan”. Jatkossa tarvittaneenkin koulutuksen järjestäjille säädösten tulkintaan ja toimeenpanoon paljon tukea, neuvontaa ja soveltamisohjeita kansallisilta viranomaisilta.
      • Porin kaupunki
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1)Johdanto on kattava ja selittää hyvin dokumentin tavoitteet, kuten tekoälyn vastuullisen ja turvallisen käytön varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Keskeiset käsiteltävät aiheet, kuten lainsäädäntö, tietosuoja ja tekoälyn pedagoginen hyödyntäminen, mainitaan selkeästi. Tausta-aineistot ja suositukset ovat myös hyvin esillä. 2) Johdantoluvussa ei selkeästi erotella tekoälyä a) henkilökohtaisena työkaluna ja b) järjestelmien sisällä toimivaa tekoälyä. Lukijalle ei muodostu selkeää kuvaa siitä, että näihin kohdistuu erilaisia vaatimuksia suunnittelu- ja käyttöönottovaiheessa, sekä henkilöstön osaamisen näkökulmasta. Suosituksissa olisi hyvä tuoda esiin, että valtakunnallisella tasolla olisi tärkeää, että kaikilla oppijoilla (ja laajemmasta näkökulmasta katsottuna kansalaisilla) on yhtäläinen pääsy tekoälyyn, tarvittavat tekoälytaidot ja mahdollisuus käyttää tekoälyä. Muutoin tekoäly eriarvoistaa ihmisiä entisestään mm. alueellisesti ja sosioekonomisesti. 3) Suosituksissa kohdassa “6. Tekoälyä käytettäessä on huomioitava tekoälyn mahdolliset virhepäätelmät ja vinoumat sekä niiden mahdolliset vaikutukset.” tarvitaan ehdottomasti lisää ohjeistusta ja tukimateriaalia. Organisaatioilla ei ole kykyä tai osaamista arvioida näitä itse. Pitäisikö korostaa tekoälytaitojen tuomista paikallisiin opetussuunnitelmiin? Myös valtakunnalliset opetussuunnitelmat tarvitsevat päivitystä erityisesti tekoälyn osalta.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Språket är lättläst även för icke-experter och texten är därmed tydlig och begriplig. Texten kunde däremot gynnas av flera konkreta tillämpningar och exempel för att göra det ännu tydligare för lärare och utbildningsanordnare. Detta är särskilt viktigt för att säkerställa enhetliga riktlinjer för användningen av AI-teknologier nationellt.
      • Järvenpään kaupunki, Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1) Teksti oli kirjoitettu sopivalla tasolla. Se oli ymmärrettävää. Voisiko Suositukset -kappaleen sijainti olla asiakirjassa vasta myöhemmin? Ehkä koko asiakirjan lopuksi ikään kuin johtopäätöksinä omana kappaleenaan? 2) Kiitämme selkeyttä ja informatiivista otetta johdattaen aiheeseen. Tekstissä oli hyvin huomioitu koko lapsen opinpolku, myös varhaiskasvatus. 3) Miten henkilöstön osaamisen kehittäminen muuttuvassa ympäristössä käytännössä hoidetaan ja varmistetaan?
      • Kotkan kaupunki, opetustoimi, opetustoimen hallinto
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Teksti voisi olla yksinkertaistetumpaa. Velvoitteet ja suositukset voisi eriyttää selkeästi omiksi kokonaisuuksiksi, niin että olisi selkeää, mikä osuus on velvoittavaa ja mikä suositus. Toivoisimme myös näkemystä siitä, miten tekoälyn käyttöä toivotaan edistettävän ja mikä olisi ministeriön käsitys/ajatus siitä, miten opetuksen arki tulee muuttumaan (tai sen tulisi muuttua). Lisätietoja tarvittaisiin myös opiskeluarviointiin liittyviin asioihin (miten opettaja voi käyttää tekoälyä arvioinnissa). Opetussuunnitelman perusteet täytyisi ajantasaistaa myös tekoälyn huomioimiseksi.
      • Etelä-Savon Koulutus Oy
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Teksti on selkeää, eikä sen ymmärtäminen ei edellytä aiheen syvällistä asiantuntemusta. Eri luvuissa on osittaista toistoa, mutta se voi osaltaan auttaa sisäistämään tekstiä. Koulutuksen järjestäjän velvoitteet ja suositukset on eritelty tässä luvussa selkeästi, mutta myöhemmissä luvuissa on lisää velvoitteita ja suosituksia. Selvyyden vuoksi olisi kaikki velvoitteet ja suositukset hyvä koota yhteen, esimerkiksi ohjeistuksen loppuun. Lisäksi tarvitaan käyttäjäryhmäkohtaista (koulutuksen järjestäjät eri koulutusasteilla) tarkempaa ohjeistusta asetuksen käytännön soveltamisessa.
      • Muuramen kunta, hyvinvoinnin ja palveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1)Teksti on ymmärrettävää, mutta johdantoa voisi tiivistää. Johdannossa voisi olla monialaisempia näkökulmia. Tekstistä on havaittavissa vahva tietotekninen osaaminen, mutta tematiikan voisi yhdistää vielä laajemmin ja vahvemmin Uudet lukutaidot -kehittämisohjelmassa tuotettuihin digitaalisen osaamisen, medialukutaidon ja ohjelmointiosaamisen tavoitteisiin sekä osaamisen kuvauksiin. Nämä ovat kasvatus- ja opetushenkilöstölle tutumpia aiheita (teema), joihin uuden asian voisi linkittää (teema). 2) Tekstiin voisi olla selkeästi vielä tiivistää esim. infolaatikkoon, mikä on a) yksilön vastuu, 2) varhaiskasvatus- tai perusopetusyksikön johtajan vastuu ja 3) koulutuksen järjestäjän vastuu tekoälyn käyttöönotossa. Tekstin pituus vaikeuttaa keskeisten näkökulmien esille tulemista, jolloin tiivistelmä keskeisistä asioista voisi helpottaa asiaa. Varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisten lasten yhdistäminen yhdeksi ryhmäksi on ongelmallista. Toimintakulttuuri opettamisessa ja käytänteissä sekä lasten osaamistaso ovat jo lähtökohtaisesti niin erilaiset, että varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus tulisi eritellä erillisiksi teemoiksi. Epäselvyyttä aiheutti, että jokaisessa kohdassa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen osalta on mietittävä, tarkoitetaanko oikeasti lasta/oppijaa vai ammattilaista/opettajaa. 3) Erilaisten lisämateriaalilinkkien lisäksi olisi vielä hyvä osoittaa taho tai vaikka Q&A-sivu OPH:sta, josta voisi kysyä ja etsiä apua akuutteihin tilanteisiin.
      • Espoon kaupunki, kasvun ja oppimisen toimiala, Harri Luttinen, digikehittämispäällikkö
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Yleisesti asiakirjassa on aiheeseen liittyvät ydinasiat. Siinä kuitenkin joiltain osin korostuu, että tekstiä todennäköisesti kirjoittanut useampi henkilö ja tämä näkyy tietynlaisena tautologiana erityisesti kappaleiden johdannoissa. Esimerkkinä opetuksen käyttötapauksista kerrotaan useammassa kohdassa, olisiko mahdollista jäsennellä vielä paremmin. Velvoitteista puhutaan useammassa kohdassa, pystyisikö niistä tekemään selkeän kiteytyksen, missä kaikki velvoitteet kerralla ja myöhemmissä kappaleissa niitä tarkennetaan. Esim. lainsäädännön osalta luetellaan pitkä lista lakeja, voisiko niiden yhteydessä olla mitkä kohdat laista erityisesti koskettavat tekoälyn käyttöä oppilaitoksissa. Opetuksenjärjestäjän vastuu on ohittamaton. Päädytäänkö kärjistetysti tilanteeseen, missä opetuksenjärjestäjän velvoitteet ovat niin suuret, ettei tekoälysovelluksia pystytä ottamaan lainkaan käyttöön? Velvoitteet koskevat myös kokeiluja ja pienimuotoisia hankkeita. Jos kokeiluja varten pitää täyttää samat velvoitteet kuin täysimuotoisessa käytössä, jääkö kevyeksi ja pienimuotoiseksi ajatellut kokeilut tekemättä. Toisaalta mikä on oppijan oikeusturva oppia digitaitoja ”taitoja opitaan harjoittelemalla”. Asiakirjassa kuvatut velvoitteet koskevat opetuksenjärjestäjää, mikä tässä kontekstissa on luonnollista. Olisi kuitenkin hyödyllistä nähdä myös, mitä velvoitteita palveluntuottajalla on. Lausunnolla oleva kokonaisuus sisältää sekä lainsäädäntöä, suosituksia että toiveita. Tämä osittain tekee asiakirjasta haastavan lukea.
      • Ylöjärven kaupunki, Varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Asiakirjan johdanto on selkeä varhaiskasvatuksen tekoälyn avaamiseen. Johdannossa voisi nostaa varhaiskasvatuksen näkökulmaa enemmän esille. Tekoälyn käyttö on vielä hyvin vähäistä pienten lasten kanssa.
      • Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening ry
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Teksti on kokonaisuutena selkeää ja ymmärrettävää. Se tukee koulutuksen järjestäjien osaamisen kehittämistä. Tekoäly voitaisiin määritellä jo johdantotekstissä lyhyesti, jotta lukijan olisi helpompi orientoitua asiakirjan kokonaisuuteen. Velvollisuuksien ja suositusten erottelu auttaa ymmärtämään säädösperustaa. Tekstissä ei juurikaan kuvata sitä, mitä koulutuksen järjestäjien tulisi tai olisi suositeltavaa käsitellä tekoälyn osalta opetuksessa. Tekoälyn hyödyntämistä opetuksessa tulisi tukea erilaisilla opetushenkilöstön ja oppilaitosten osaamisen kehittämishankkeilla. Säädösten soveltamista ei voi jättää pelkästään koulutuksen järjestäjien oman osaamisen kehittämisen varaan, koska säätely on velvoittavaa ja kattaa monia toiminta-alueita. Johdantoluvussa voitaisiin avata lainsäädäntöä hieman tarkemmin. Lainsäädännön velvoitteet jäävät osin epäselviksi. Kuvauksia voitaisiin täydentää siten, että huomioidaan suomalaisen koulutusjärjestelmän erityispiirteet. Mitä tarkoitetaan esimerkiksi velvoitteella, että tekoälysovellusten käytön tulee pohjautua valtakunnallisiin perusteisiin ja niiden perusteella laadittuihin paikallisiin suunnitelmiin? Myös muista koulutuksen järjestäjää velvoittavista tekijöistä olisi syytä olla tarkemmat kuvaukset. Esimerkit helpottaisivat säädösvelvoitteiden ymmärtämistä.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Siinä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat. Suosituksista erityisesti ”Tekoälyn ja oppimisanalytiikan ensisijainen käyttökohde on tukea pedagogisia menetelmiä ja tuoda uusia mahdollisuuksia oppimisen, opetukseen ja ohjaukseen sekä hyvinvoinnin tukemiseen” linjaa hyvin koulutuksen järjestäjän roolia tekoälyn hyödyntämisessä. Toimintatavoista on kuitenkin sovittava tarkemmin varsinkin ammatillisen koulutuksen näyttötilanteiden osalta. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tarvitsevat tukea ja ohjausta asiaan liittyen. Lisäksi jo tekoälyä koskevien säädösten pohjalta muotoilluissa velvoitteissa ja reunaehdoissa olisi hyvä tuoda esille, mitä koulutuksen järjestäjän odotetaan käsittelevän opetuksessa tekoälyyn liittyen.
      • Lappeenrannan kaupunki / Hyvinvoinnin ja sivistyksen toimiala, Eduks, digitaalisen osaamisen tuki- ja kehittämisyksikkö
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • On huomionarvoista, että asiakirjan kohta "Mitä tekoäly on?" esitellään vasta toisessa luvussa. Olisi loogisempaa ja pedagogisesti järkevämpää aloittaa määrittelemällä tekoäly jo johdannossa. Tämä auttaisi lukijaa ymmärtämään asiayhteyden heti alussa. Tekoälyn kolme alalajia generatiivinen -, reaktiivinen - ja predikatiivinen tekoäly on eritelty teknisesti hyvin, mutta suosituksissa puhutaan kuitenkin vain yleisterminä "tekoälystä". Tämä luo epäselvyyttä. Ehdotamme, että käsitteitä tarkennetaan suosituksen kaikissa osa-alueissa. Luvussa 1. “velvoitteet lainsäädännön perusteella ja suositukset” on muotoiltu hyvin ja selkeästi. Muu dokumentti jää osittain ylätason teoreettiseksi, joka saattaa hämmentää käytännön toimijoita. Luvussa 2. Mitä tekoäly on? aihe vaihtuu lennossa ihmeellisesti johdannon kaltaiseen tajunnanvirtaan. Eksyy pääotsikon aiheesta. Ymmärrys tekoälystä ja tekoälytaidoista on nostettu tärkeäksi osaksi kansallisia suunnitelmia, mutta on epäselvää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa. Onko olemassa opetusalustoja, joilla oppijat voivat laillisesti harjoitella tekoälyn käyttöä? Tällaisten alustojen puuttuminen tekee ohjauksesta ja harjoittelusta tällä hetkellä mahdotonta. Tekoälyn avulla tuotettujen sisältöjen käyttöön liittyvä suositus on kapea-alainen. Tekoälyn hyödyntämisessä on kyse paljon muustakin kuin sisällön tuottamisesta ja siihen viittaamisesta. Tarkkaan luettuna suosituksen perusteella pitäisi kertoa, että olen käyttänyt ennakoivaa tekstin syöttöä ja oikeinkirjoitusta (predikatiivinen tekoäly). Pedagogiikan osalta korostetaan opettajien ja oppijoiden vastuuta miettiä, millaisia oppimistehtäviä ja ohjausta tarvitaan, mutta tämä jää abstraktiksi. Olisi hyvä avata tarkemmin, miten tekoäly muuttaa opettajien roolia ja millaisia uusia opetusmenetelmiä tekoäly voi mahdollistaa. Dokumentti voisi hyötyä siitä, että esitetään konkreettisia esimerkkejä ja työkaluja koulutuksen järjestäjille. Onko kyse kuitenkin lopulta enemmän pedagogisesta muutoksesta? Näkemyksemme mukaan laajempi pedagoginen muutos on välttämätön, ja tämä tulee nostaa esiin suosituksissa. Suosituksissa viitataan siihen, että "opettajan ja oppijan tulee olla tietoisia siitä, miten tekoälysovellus toimii.” Tämä on käytännössä erittäin haastavaa ammattilaisillekkin. Monilla opettajilla ei ole syvällistä teknistä ymmärrystä tekoälyjärjestelmistä, eikä tätä voida kohtuudella edellyttää. Suosituksissa tulisi pohtia realistisia tapoja tukea opettajia ja oppijoita tekoälyn käytössä ilman, että heiltä odotetaan syvällistä teknistä osaamista.
      • Rastor-instituutti
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1) Teksti on ymmärrettävää, mutta muutamat termit, kuten algoritminen ajattelu ja opetusdata, voivat olla lukijalle haastavia. Tekoälyn käyttäminen yleiskäsitteenä saattaa tehdä tekstistä jonkin verran epäselvää. Useimmat esimerkit näyttävät liittyvän generatiiviseen tekoälyyn, joka ei ole ainoa osa-alue tekoälyssä. Tämä mainitaan kohdassa 2. Ilman kattavaa ymmärrystä tekoälyn eri osa-alueista tekstiä voi olla vaikea tulkita oikein. 2)Keskeiset näkökulmat tuodaan esiin, mutta niiden relevanssin hahmottaminen tietyssä tilanteessa voi olla vaikeaa. Esimerkiksi lause: “Tekoälyn avulla tuotettujen sisältöjen käytöstä tulee kertoa ja siihen tulee viitata aivan kuten viitataan muidenkin lähteiden käyttöön” on liian yleisellä tasolla eikä helpota hyvien käytäntöjen luomista. Google-haku on tekoälyn käyttämistä, ja jokaisen haun ilmoittaminen tuskin on tavoitteena tai edistäisi esim. EU:n tekoälyasetuksen tavoitteiden saavuttamista. Olennaista olisi ymmärtää tehtävän tavoite oppimisessa ja tekoälyn rooli tuotoksessa oppimistavoitteen näkökulmasta. Esimerkiksi äidinkielen tehtävässä tekoälyn käyttäminen rakenteen muokkauksessa tulee kertoa. Sen sijaan, jos opiskelija tekee esseen tekoälyn historiasta 50-luvulta tähän päivään asti, tekoälyn hyödyntäminen rakenteen parantamisessa ei ole välttämättä olennainen tieto. On tärkeää huomioida, että meidän tulee opettaa opiskelijoille kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisua, lähdekritiikkiä ja luovuutta. Näitä taitoja ei tarvita ainoastaan tekoälyn hyödyntämisessä, vaan ne ovat olennaisia kaikessa toiminnassa. Esimerkiksi samoja lähdekritiikin taitoja tarvitaan keskustellessa opiskelukaverin kanssa tai lukiessa blogikirjoitusta verkossa.
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus toteaa, että tukimateriaali on tarkoituksenmukaista. Velvoitteiden sekä suositusten kirjaaminen on tarpeellista paitsi varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjille myös näiden yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille sekä alaikäisten huoltajille. Johdanto-luvun tarkoitus ja merkitys ei ole selkeä. Se sisältää lyhyen johdantokappaleen jälkeen velvoitteet ja suositukset. Koska nyt lausuttavana oleva osuus tukimateriaalista kattaa laaja-alaisesti eri koulutusasteet varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle, niin väistämättä velvoitteet ja suositukset jäävät liian yleiselle tasolle. Sisällytetäänkö seuraavan vaiheen teksteihin tarkempia ja yksityiskohtaisempia suosituksia ja velvoitteiden koulutusasteittaisia koonteja? Merkillepantavaa on se, että alaikäisten lasten ja nuorten huoltajien osuutta ei mainita velvoitteissa, suosituksissa eikä muualla tekstissä erikseen lainkaan, paitsi omien laitteiden käytön yhteydessä. Tekoäly muuttaa viestintää ja yhteistyötä huoltajien kanssa, joilla pitäisi olla tietoisuus tekoälyn käyttämisestä alaikäisten kanssa kaikilla koulutusasteilla ja yhteinen ymmärrys varhaiskasvatuksen tai koulutuksen järjestäjän ohjeista ja periaatteista. Joissakin tilanteissa tarvittaneen myös huoltajien hyväksyntä. Velvoitteista ja suosituksista puuttuu maininta alaikäisten lasten edun ensisijaisuudesta sekä lapsivaikutusten arvioinnista. Nämä sisältyvät velvoitteiden 1b)-kohdassa mainittuun lainsäädäntöön, mutta ne olisi tärkeää nostaa esiin ja sisällyttää jatkossa laadittavaan yksityiskohtaisempaan kouluasteittaiseen tukimateriaaliin. Ikä- ja kehitystasoon pohjaava lapsivaikutusten kattava arviointi on tärkeää, myös huoltajien näkökulmasta, esimerkiksi markkinoinnin, mainonnan ja aatteellisen vaikuttamisen sekä haitallisten sisältöjen ja menetelmien tunnistamiseksi ja ehkäisemiseksi (velvoitteiden kohta 5). Velvoitteissa ja suosituksissa korostuu hyvin hankinta- ja suunnitteluvaiheessa tehtävä tekoälyjärjestelmien arviointi. Maininnat seurannasta, valvonnasta ja tutkimuksesta puuttuvat. EU:n tekoälysäädöksessä mainitaan, että silloin kun tekoälyjärjestelmä on markkinoilla, viranomaiset vastaavat markkinavalvonnasta, käyttöönottajat varmistavat ihmisen suorittaman valvonnasta ja seurannasta ja siitä, että palveluntarjoajilla on käytössä markkinoille tulon jälkeinen seurantajärjestelmä. Velvoitteiden ja suositusten välinen rajanveto nykyisessä muodossaan ei ole käytäntöä ajatellen riittävän ohjaava. Olisiko mahdollista lisätä lainsäädännöstä nousevien velvoitteiden ja suositusten lisäksi kolmas kategoria, joka olisi ohjaavampi ja velvoittavampi kuin suositus? Kirkkohallituksen näkemyksen mukaan suosituksiin kirjatut kohdat 1, 4, 5 ja 6 tulisi olla kaikkia koulutuksen järjestäjiä koskevia ja velvoittavampia. • Kirkkohallituksen näkemyksen mukaan suositusten 1. kohdassa mainitun henkilöstön tarvittavan osaamisen varmistamisen ei tulisi olla suositusluonteista. Opetushenkilöstön tietoturvan ja teknisen osaamisen lisäksi tulee varmistaa myös eettisten, emotionaalisten ja sosiaalisten digitaitojen osaaminen. Kirkkohallitus esittää, että yllä mainitut osaamisalueet nostettaisiin esiin yksityiskohtaisemmin jatkossa laadittavaan tukimateriaalin. • Suosituksien 4. kohdassa koulutuksen järjestäjää suositellaan linjaamaan, mitä ja missä käyttötarkoituksessa tekoälyjärjestelmiä ja -sovelluksia käytetään sekä ohjeistamaan niiden turvallista sekä tietosuojan ja tekijänoikeuksien mukaista käyttöä. Tämän tulisi Kirkkohallituksen näkemyksen mukaan olla velvoittavaa erityisesti varhaiskasvatuksessa ja alaikäisten opetuksessa ja koulutuksessa. • Suosituksien 5. kohdassa edellytetään toimijoiden (opettaja ja oppija) olevan tietoisia tekoälysovelluksen toimintaperiaatteesta ja siitä, mitä heidän tietojansa tekoälysovellus hyödyntää ja taltioi. Kirkkohallituksen näkemyksen mukaan kohdan tulisi olla velvoittava läpinäkyvyysvelvoitteen mukaisesti. Edellä mainitun lisäksi 5. kohdan ei tulisi rajautua vain nyt ilmaistuihin toimijoihin vaan huomioida alaikäisten lasten osalta myös huoltajat. • Suosituksien 6. kohdan asettaminen pelkästään suositukseksi on Kirkkohallituksen näkemyksen mukaan ristiriidassa suhteessa siihen, kuinka merkittäväksi tekoälyn mahdolliset virhepäätelmät ja vinoumat asetetaan tukimateriaalin muissa luvuissa.
      • Kansanvalistusseura sr.
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • - Kiitämme mahdollisuudesta lausua tärkeää ja ajankohtaista aihetta koskien. - Johdanto-osio on pääpiirteittäin selkeä, muutama kehitysehdotus alla. - Toivoisimme selkeää tiivistelmää siitä, mikä on kansallista suositusta ja mikä opetuksen/koulutuksen järjestäjän määriteltävä. On myös syytä huomioida pienemmät kunnat ja opetuksen järjestäjät, joilla resurssit ovat muita vähäisemmät. Toivoisimme konkreettisempia yleisohjeita kaikille opetuksen järjestäjille. Tämä olisi tärkeää tasa-arvon näkökulmasta ja koulutuksen järjestäjien tekemän päällekkäisen työn välttämiseksi. - Miten varmistetaan opetushenkilöstön riittävä osaaminen tekoälyn muuttaessa koulutusta ja opetusta? Tähän olisi hyvä ottaa konkreettisemmin kantaa suosituksissa. Etenkin nyt kun Opetushallituksen maksuttomat opetustoimen henkilöstökoulutukset lakkautetaan.
      • Loviisan kaupunki, Sivistys- ja hyvinvointikeskus/ Koulutus
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Teksti on erittäin selkeää ja etenee lukijaystävällisesti perustellen koulutuksen järjestäjän ja käyttäjän velvoitteet ja suositukset. Teksti huomioi käyttäjän, käytön ohjaajan ja käytön mahdollistajan roolit ja painottaa käytön lainsäädännöllistä kytkeytymistä. Oppilaan eli käyttäjän vastuuta toivoisin jotenkin selkeämmin tuotavan esille, varsinkin kun koulutuksen puolella käyttäjien iän kasvaessa tahalliset väärinkäytökset/ yritykset väärinkäyttöön oletettavasti lisääntyvät.
      • Tampereen kaupunki Sivistyspalvelut, Pormestari Kalervo Kummola
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • 1. Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Johdanto vastaa hyvin asiakirjan sisältöä. 2. Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Tekstissä on huomioitu lukuisia koulutuksen järjestäjän vastuita palveluntuottajan vastuiden jäädessä vähemmälle huomiolle. Koulutuksen järjestäjälle on esitetty paljon vastuita, joista se ei välttämättä pysty huolehtimaan, koska se ei voi valvoa oppijoiden tekemisiä jatkuvasti. Toivoisimme koulutuksen järjestäjälle selkeät pelisäännöt, jotka kannustavat tekoälyn käyttöön ja sen harjoitteluun varhaiskasvatuksesta alkaen. Huolena on, että koulutuksen järjestäjä säikähtää vastuita ja laatii kieltäviä ohjeistuksia. Mikä esimerkiksi on palveluntuottajan vastuu, kun koulutuksen järjestäjä päättää käyttää tiettyjä toiminnallisuuksia M365-ohjelmissa? Kenellä on tällöin vastuu siitä, täyttääkö järjestelmä toiminnallisuuksineen EU:n tekoälyasetuksen tekoälyjärjestelmän määritelmän? Ikärajojen tuomat rajoitteet pitäisi huomioida paremmin. Miten varmistamme, että oppijoilla on mahdollisuus harjoitella käytännössä ja ikärajat huomioiden? Varhaiskasvatuksen tulisi näkyä tekstissä paremmin. Otsikoinnissa varhaiskasvatus on mainittu hyvin, mutta asiatekstissä se jää opetuksen varjoon. Otsikon Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa, opetuksessa ja opintohallinnossa alle (tai johonkin muuhun kohtaan) tulisi lisätä maininta siitä, että tekoälyyn tutustuminen voidaan aloittaa jo varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa, yhdessä kokeillen, havainnoiden ja sen mahdollisuuksia hyödyntäen. Tässä yhteydessä voisi myös korostaa henkilöstön osaamisen merkitystä muun muassa tietosuojan ja yksityisyyden suhteen. Varhaiskasvatuksessa henkilöstön rooli on olennainen. Oppijan näkökulmasta kappaleessa on maininta. Sivulla 2, toisessa kappaleessa mainitaan episteeminen muutos. “...mutta tekoäly voi monipuolistaa oppimisen tapoja ja muuttaa käsitystä tiedosta ja tietämisestä (ns. episteeminen muutos).” Episteemistä muutosta ja sen kerrontatapaa voisi vielä pohtia. Oppimisen näkökulmasta ajateltuna, tekoälyä hyödyntävän oppijan kohdalla voi toteutua skenaario: “tuotan vastauksen kysymykseen tekoälyn avulla ymmärtämättä itse opetettavaa asiaa”. Tämä lienee yksi niistä riskeistä, jotka tekoälyn käyttöön liittyy. Tarkoitetaanko tai viitataanko tässä tähän ilmiöön? Viittaaminen. Sivu 2, viimeinen kappale. Tekoälyn tuottama sisältö tulee erottaa ihmisen tuottamasta sisällöstä, jotta vältyttäisiin ilmiöltä, jossa ihmiskunnan tietovarastoihin ja myös tekoälyn koulutusaineistoon kerääntyy tekoälyn tuottamaa aineistoa, jota ei ole ns. asiatarkistettu. Pitäisikö näistä viittaamiseen liittyvistä riskeistä mainita? Suositukset, kohta 5. Sivu 4. Sitaatti: “Opettajan ja oppijan tulee olla tietoisia siitä, miten tekoälysovellus toimii (toimintaperiaate) ja mitä heidän tietojansa tekoälysovellus hyödyntää tai taltioi.” Tekoälysovelluksen toimintaperiaatteen avaaminen on hyvin tekninen asia, jonka syvällinen ymmärtäminen edellyttää laajan teknisen dokumentaation läpikäymistä. Etenkin oppijalle tämä voi olla mahdotonta. Vastuu on kasvatuksen ja koulutuksen järjestäjällä, jonka tulee tekoälyratkaisun hankinnan yhteydessä varmistaa, että ratkaisu on luotettava ja soveltuu käyttötarkoitukseensa. Avoimen verkon tekoälyratkaisujen käyttöön liittyen tarvitaan riittävät ohjeistukset. Käsiteltäessä toiminnan ymmärtämistä ja vaikutusten hahmottamista, tulisi myös käsitellä tekoälyn läsnäolon tunnistamista. Se on nuorten ja erityisesti lasten kanssa toimittaessa erittäin tärkeää. On hyvä, että oppimisanalytiikan käyttöä korostetaan pedagogiikan tukena, koska riskinä on oppimisdatan väärinkäyttö esimerkiksi arvioinnin perusteena. 3. Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Tarvitaan selkeät pelisäännöt kannustamaan tekoälyn käyttöön koko koulupolulla. Koulutuksen järjestäjän vastuuta korostetaan paljon, vaikka koulutuksen järjestäjällä ei ole koko ajan mahdollisuutta valvoa oppijoita. Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa, opetuksessa ja opintohallinnossa –otsikon alla kuvataan, kuinka oppijan tulee ymmärtää ja tiedostaa omasta itsestä kerätyn datan merkitys. Miten huomioidaan lapsen ja nuoren päätösvalta tällaisissa asioissa? Opettajalla on iso vastuu osata avata datan keruun merkitys. Miten varmistetaan, että oppija, huoltaja tai henkilöstön edustaja tietää, että tekoälyä käytetään taustalla järjestelmissä? Minkälaisia lupia koulutuksen järjestäjän tulee kysyä esimerkiksi alaikäisen huoltajilta? Sivulla 3 on maininta siitä, että: ”Tekoälyn käytön on oltava tietoista ja läpinäkyvää - oppijan ja henkilöstön on oltava aina tietoinen siitä, että tekoälyä käytetään.” Virkkeen sisältö jää epäselväksi ja se herättää useita kysymyksiä, mm. voivatko oppija ja henkilöstö tai oppijoiden vanhemmat olla aina tietoisia siitä, missä tekoälyä käytetään esimerkiksi M365-ohjelmien osalta? Monelle tekoäly on vain ohjelmassa sisällä oleva ominaisuus eikä sen olemassaoloa valmiin ohjelman toiminnassa ole mahdollista edes arvioida. Varhaiskasvatuksen tulisi näkyä koko tekstissä selkeämmin, jotta lukija ymmärtää, että asiat koskevat myös varhaiskasvatusta. Kokonaisvaikutelmaksi materiaalista jää, että perusopetus on hyvin huomioitu, mutta pienten lasten kasvatukseen liittyvät asiat eivät nouse niin paljon esiin. Sivu 3, kohta 5: ”Koulutuksen järjestäjän on tekoälyä käytettäessä varmistettava, että oppijaan ei kohdistu markkinointia, mainontaa tai aatteellista vaikuttamista eikä oppijan kasvun ja kehityksen kannalta haitallisia sisältöjä tai menetelmiä.” Virke on kirjoitettu erittäin velvoittavaksi. Miten koulutuksen järjestäjä pystyy tosiasiallisesti varmistamaan mainitut velvoitteet? Koulutuksen järjestäjän mahdollisuudet liittyvät lähinnä siihen, että se voi ohjata oppijaa käyttämään tekoälyä eettisesti oikein ja ohjata kehotteiden tekemisessä, sekä auttaa saadun tiedon viitteiden laatimisessa.
      • Lehtoranta Jukka, tekoälykouluttaja, jatko-opiskelija UEF
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Teksti on pääosin selkeää ja ymmärrettävää, osioiden keskellä on laadussa vaihtelua ja käytettävään terminologiaan toivotaan tarkempaa otetta, nyt on välillä vaikea ymmärtää, millaisiin tekoälypalveluihin viitataan, kun jatkuvasti puhutaan vain tekoäly-yläkäsitteestä. Tämä terminologia voitaisiin määritellä tarkemmin jo alussa. Kokonaisuudessa jää myös epäselväksi se, kenelle teksti oikeasti on suunnattu ja kohderyhmä vaihtelee sisällöstä toiseen, jolloin yleisvaikutelma on ylimalkainen, ympäripyöreä ja epäselvä: kaikille kaikkea -sisältö muuttuukin muotoon ei kenellekään mitään. Teksti tuo uhkien lisäksi myös mahdollisuuksia esille ja korostaa tekoälystä opettamisen näkökulmaa. Johdannossa toivon myös suositusten sijoittumista osaksi laajempaa jatkumoa: onko tarkoituksena suosituksilla antaa eväitä kunnille esimerkiksi tvt-opetussuunnitelmien ja strategioiden valmisteluun vai onko odotettavissa tähän erillistä tai täydentävää sisältöä. Tekoälyosaaminen ei ole pelkkä digitaito, vaan vaatii laajempaa osaamista, tekoälystä opettamisen kannustaminen pitäisi tapahtua myös sitomalla kehittyminen osaksi laajempaa kokonaisuutta pelkkien digiyhteiskunnan osasten luettelemisen sijaan. Tarvitsemme uusia taitoja -kokonaisuus sisältää myös muita asiavirheitä (esim. algoritminen ajattelu on osa computational thinking -kokonaisuutta, ei suinkaan sen synonyymi). Digiajasta puhuminen on myös suhteellisen hämmentävää, kyse ei ainakaan ole kovin uudesta asiasta. Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa -osiossa ymmärryksen lisääminen tekoälystä mainitaan, mutta se jää pieneen rooliin. Koulutuksen järjestäjien tekoälykäsityksissä oppilaille sopivien sovellusten vähäinen määrä nähdään suurimpana esteenä tekoälystä opettamiselle, parhaimmillaan nämä suositukset voisivat vähentää tätä ongelmallista ja osittain virheellistä näkökulmaa, nyt ne vain vahvistavat sitä. Jos sisällössä viitataan johonkin aiheeseen, esim. tekoälyn käyttö arvioinnissa, tulee asiaan rohkeasti ottaa kantaa tai viitata voimassa olevien säädösten noudattamiseen, nyt syntyy helposti se kuva, että tekoälyä voi kritiikittä hyödyntää arvioinnissa. Velvoitteet lainsäädännön pohjalta ja suositukset -osiot tarjoavat enemmän kysymyksiä kuin vastauksia ja niiden muotoilua tulee monelta osin tarkentaa ja korjata. Esimerkiksi: -Kaikki digitaaliset palvelut hyödyntävät taustalla tekoälyä, joten miten käytännössä opettajien tietoisuutta lisätään tekoälyn käytöstä? -Generatiivisen tekoälyn toimintaperiaatteet eivät ole kenelläkään tarkasti tiedossa, miten voidaan siis olla varmoja, että siellä taustalla ei ole aatteellista vaikuttamista (aivan varmasti on, tämän kohdan noudattaminen estäisi absoluuttisesti kaikkien digitaalisten palveluiden käyttämisen) ja miten ihmeessä voidaan vaatia tietoisuutta toimintaperiaatetta, kun kenelläkään ei sitä ole (tämän kohdan noudattaminen estäisi absoluuttisesti kaikilta maailman ihmisiltä tekoälypalveluiden käyttämisen) -Systemaattinen toimintatapa virhepäätelmien havainnointiin ja niiden käsittelyyn on pullantuoksuista haavemaailmahöttöä, jonka mainitseminen ei auta koulutuksen järjestäjää millään tavalla, käytettyä ilmaisua tulisi jollain tavalla lieventää. -Miksi koulutuksenjärjestäjä linjaa ja ohjeistaa kaiken? Eikös se voisi vaikkapa villinä ideana sisältyä näihin suosituksiin tai jopa olla niiden perusidea?
      • Sanoma Media Finland Oy, Tämä lausunto on annettu Sanoma Pro:n toimesta, joka on Sanoman oppimateriaalikustantamisen liiketoimintayksikkö. Sekä Sanoma Pro että Sanoma Media Finland ovat kokonaan Sanoman omistamia tytäryhtiöitä., Wiklund Marcus
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • 1) Pidämme tärkeänä, että OKM ja OPH laativat tekoälyasetuksen voimaantuloa tukevan ohjeistuksen, sekä vastaavat sen viestimisestä koulutuksen järjestäjille. Kannatamme muistiossa esitettyjä tavoitteita tukea varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä tekoälyn opetuskäytössä. Pidämme hyvänä, että tekoälyn käyttö opetuksessa on varsin tarkkaan rajattu seuraaviin käyttöalueisiin: ”Tekoälyä voidaan hyödyntää varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien sekä tutkintojen perusteiden mukaisten tavoitteiden ja osaamisen saavuttamisessa.” (sivu 2) Tekoäly ei voi korvata ammattimaisesti kustannettuja ja pedagogisesti suunniteltuja oppimateriaaleja. Jokaiselle oppilaalla tulee olla oikeus saada oppimisensa tueksi oppi- ja harjoituskirjat. Pidämme tekoälyn käytön läpinäkyvyyttä tärkeänä. Tämä tulee myös hyvällä tavalla ilmi: ” Tekoälyn avulla tuotettujen sisältöjen käytöstä tulee kertoa ja siihen tulee viitata aivan kuten viitataan muidenkin lähteiden käyttöön.” (sivu 2) 2) Tekoäly tulee keskeiseksi osaksi kaikkien, myös koulutuksen järjestäjien, arkea. Se on kehittyvä osa digitaalista ympäristöämme ja tavanomaisia työssä sekä kouluissa käytössä olevia sovelluksia ja palveluita. Tekoälyn osalta on tärkeä hahmottaa, mihin se pystyy ja mihin ei, sekä minkälaisia hyötyjä tai roiskija sen tuottamaan sisältöön tai ratkaisuihin liittyy. Eurooppalaisen kilpailukyvyn, riippumattomuuden ja turvallisuuden kannalta on keskeistä, että Euroopassa on korkeatasoista ICT-alan (sisältäen AI:n) tutkimustoimintaa, teollista tuotantoa ja yleistä laajapohjaista osaamista. Sen syntymisen edellytyksenä on toimiva ja hyviä oppimistuloksia tuottava koulujärjestelmä, joka kykenee antamaan hyvät valmiudet toimia ja menestyä digitalisoituvassa yhteiskunnassa, niin käyttäjänä kuin huippuosaajana. 3) Nyt laadittavan tukimateriaalin tulisi olla tiivis ja helppolukuinen ohjeistus koulutuksen järjestäjille. Sen tulee yksilöidä ja havainnollistaa tekoälyn käyttöön liittyviä riskejä ja mahdollisuuksia. Erityisesti sen tulee kattaa tekijänoikeudella suojatun aineiston, kuten koulukirjojen, käyttöä tekoälyn opettamisessa (kielimallit). VELVOITTEET sivulla 3, on hyvä kooste asioista, jotka on ehdottomasti huomioitava. Velvoitteiden kohtaa 4. pidämme hyvin tärkeänä turvaamaan ammattimaisten kustantajien perusoikeuksia: ” … tekijänoikeuksien alaista materiaalia ei tule käyttää koulutuksen järjestäjän lakisääteisten tehtävien ulkopuoliseen käyttöön, kuten ulkopuolisen tahon tekoälymallien kehittämiseen.” ”Velvoitteet” kohta heijastaa suoraan laista tulevia velvoitteita. ”Suositukset” kohta kattaa kuitenkin useita kohtua, jotka ovat välittämöttömiä tekoälyn kestävässä hyödyntämisessä opetustoiminnassa. Sen vuoksi pyydämme jatkotyössä arvioimaan, missä määrin suosituksia tulee nostaa velvoitteiden tasolle. Näitä kohtia ovat mm. pedagogiikka, henkilöstön osaaminen, analytiikka, tietosuoja ja tekijänoikeudet. Erityisesti tekijänoikeudet on vahvasti suojattuja tekijänoikeuslaissa, ja niitä ei tulisi sen vuoksi käsitellä suosituksina. Koulutuksenjärjestäjille tulee olla yksiselitteistä, mitä asioita OKM ja OPH pitää velvoittavina. Tekijänoikeus on ensisijaisti kielto-oikeus; se on oikeus kieltää toisia käyttämästä suojattua sisältöjä. Tämän kielto-oikeuden turvin voi oikeudenhaltija(t) niin halutessaan, sopia suojattujen aineistojen hyödyntämisestä. Suoraa sopimista voisi täydentävä esimerkiksi sopimuslisenssin avulla tapahtuvalla kollektiivisella lisensoinnilla, jolla annetaan korvauksia vastaan käyttöoikeuksia ja asetetaan rajoja mm. suurille teknologiayrityksille.
      • STTK ry.
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? STTK pitää johdantoluvun tekstiä selkeänä ja ymmärrettävänä. Johdantoa voisi kuitenkin tiivistää yleisen kuvailevan osuuden osalta sekä täydentää suorin pykälä- ja asetuskohtaisin viittauksin asiaa koskevaan lainsäädäntöön. Näin keskeiset lait ja asetukset olisivat helposti koulutuksen järjestäjän löydettävissä ja hyödynnettävissä tarvittaessa. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? STTK katsoo, että annetut suositukset ovat kannatettavia. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää varhaiskasvatukselle suunnattuun pedagogiseen ohjeistukseen. Varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset ovat pääosin 0–6-vuotiaita, eikä ohjeistus nykymuodossaan juurikaan huomioi pienten lasten kasvatuksen ja opetuksen erityispiirteitä. Varhaiskasvatuksessa työskentelevän henkilöstön tarvittavaan osaamiseen ja täydennyskoulutukseen tulisi niin ikään kiinnittää erityishuomiota. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Johdantokappaleessa todetaan, että ennen tekoälyjärjestelmien tai sovellusten käyttöönottoa, tulisi koulutuksen järjestäjän arvioida niiden käytön lainmukaisuus sekä määriteltävä mihin ja milloin tekoälyä voi käyttää. Kohtaa olisi perusteltua täydentää esimerkeillä sovelluksista, joita on markkinoilla ja niistä sovelluksista, joita toivotaan käytettävän. Esimerkeillä eri ikäisten oppijoiden käyttöön soveltuvista sovelluksista ja pedagogisista välineistä, olisi mahdollista ohjata turvalliseen ja lainmukaiseen sovellusten käyttöön.
      • Siuntion kunta
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Teksti on todella selkeää ja antaa kattavan käsityksen EU:n tekoasetuksesta. Ohjeistukset opetuksen järjestäjälle ovat selkeitä ja auttavat tekoälyohjelmien käyttöönotossa, kun sellaiseen päädytään
      • Vaasan kaupunki
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? o Johdanto-osiossa oli avattu ymmärrettävästi ja monesta eri näkökulmasta tekoälyn tarvetta ja olemassaoloa nyky-yhteiskunnassa. Tekstissä nousivat vahvasti esiin kasvatuksen- ja opetuksenjärjestäjien vastuut sekä velvollisuudet. Johdannossa voisi tuoda selkeästi esiin, kenelle dokumentti on erityisesti osoitettu. Lukeminen vaatii ymmärrystä termistöstä. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? o Velvoitteet lainsäädännön pohjalta ja suositukset pähkinänkuoressa oli selkeä kokonaisuus o s.1 Ennen tekoälyn käyttöönottoa on varmistettava, että käyttäjillä on riittävä ymmärrys ja kyky tulkita sekä kriittisesti arvioida tekoälyn tuottamaa tietoa.  Käyttäjäkunta on hyvin laaja lapsista ja oppilaista opetushenkilöstöön. Tässäkin olisi hyvä tuoda näkyviin eri henkilöryhmien osaaminen ja vastuu, ja oppilaiden osalta yhteys opetussuunnitelmaan ja digitaalisen osaamisen kuvauksiin. o Hyvä, että ohjeistus on päivittyvä. On tärkeää, että lukija näkee selkeästi päivittyneet kohdat. o s.3 Opettajayhteisössä on hyvä miettiä, millaisia oppimistehtäviä oppijoille annetaan ja millaista tukea ja ohjausta he tarvitsevat.  Opetushenkilöstön osaamisen taso vaihtelee suuresti. Tässäkin kohdassa voisi lyhyesti mainita koulutuksen järjestäjän vastuun osaamisen kehittämisestä, kuten myöhemmin Suositukset-kohdassa. Oppilaiden digitaalisen osaamisen tulee olla yhdenvertaista, ja opettajien osaamisen kehittäminen on tässä tärkeässä roolissa. o Monet tekoälyohjelmat eivät ole tällä hetkellä käytettävissä opetuksessa esimerkiksi ikärajojen vuoksi. Tätä näkökulmaa voisi nostaa esiin. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? o Ennen tekoälyjärjestelmien tai sovellusten käyttöönottoa koulutuksen järjestäjän on arvioitava niiden käytön lainmukaisuus sekä määriteltävä mihin ja milloin tekoälyä voi käyttää.  Koulutuksen järjestäjän vastuu ja mahdollisuudet toimia järjestelmien arvioijana on hyvin epätasa-arvoinen riippuen kunnan koosta ja resursseista.  Miten koulutuksen järjestäjiä tuetaan tekoälyjärjestelmien tai sovellusten käyttöönottoa edeltävässä arvioinnissa? Lisäksi monet digitaaliset ympäristöt ja käytössä olevat palvelut sekä selaimet hyödyntävät tekoälyä, ja niiden arviointi ennen käyttöönottoa on todella haastavaa ja vaatii osaamista ja resurssia jokaiselta koulutuksen järjestäjältä.  Miten varmistamme opetushenkilöstön osaamisen kehittymisen digitaaliseen osaamiseen ja tekoälyyn liittyen tasa-arvoisesti ja yhdenvertaisesti kunnissa?  Suositukset, kohta 6: Millaisia valmiuksia koulutuksen järjestäjillä on toteuttaa jatkuvaa arviointia tekoälypalveluista? Onko systemaattiselle toimintatavalle yhteinen malli?
      • Kotkan varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Erittäin selkeää ja ymmärrettävää. Johdanto kokoaa loogisesti muiden kappaleiden sisältöä sekä tarjoaa perusteluja sisältöön.
      • Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi, Henriksson John
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Bra att rekommendationer skrivs och behovet är stort! AI-litteracitet nämns ej trots att det är ett växande forskningsfält (däremot nämns computational thinking). Kunde gott nämnas men är troligtvis en del av digital kompetens och medieläskunnighet i stor mån. Denna mening: "Innan AI tas i bruk ska man se till att användarna har tillräcklig förståelse och förmåga att tolka och kritiskt bedöma den information som AI producerar." Vem är användaren i detta fall? Är det läraren så kan vi tänka att målet är realistiskt men om och när "användaren" inkluderar elever är det snarare en progression. Denna mening är oklar: "En central utmaning för fostran och utbildning är att för eleverna producera bland annat kritiskt tänkande samt färdigheter i problemlösning, källkritik och kreativitet samtidigt som man utnyttjar artificiell intelligens." Denna mening är oklar: "Inom fostran och utbildning är artificiell intelligens och etisk användning av tekniken ett centralt granskningsobjekt." Vad betyder detta och vem är granskaren? Under rubriken "Utnyttjande av artificiell intelligens i lärandet, undervisningen och studieadministrationen" saknas innehåll om målmedveten användning av AI i undervisning. Gynna elevens/studerandes lärande, progression i lärandet etc. Det framkommer inte i texten att användning av AI skall gynna lärandet utan fokus ligger nu mer på säkerhetsfrågor. Denna mening: "AI-applikationer hjälper också i ledningens olika planeringsuppgifter." Kan hjälpa, kan stöda... ingen garanti. Denna mening: "hänvisa till användningen av innehåll som producerats med hjälp av artificiell intelligens precis som man hänvisar till användningen av andra källor." Betyder detta referens till AI enligt APA7? Knappast. Kanske bättre i stil med "bör redogöra för hur och till vad AI använts vid produktion av innehåll" Användning av AI vid bedömningsverksamhet nämns endast i denna mening: "En av de frågor som väckt diskussion är användningen av artificiell intelligens i bedömningen och i uppgifter som påvisar kompetens samt i yrkesprovssituationer inom yrkesutbildningen." och den är väldigt oklart formulerad. Här saknas konkreti. Vad är rekommendationen gällande användningen av AI i bedömningssyfte? "know-how" är inte ett svenskt begrepp och kan ersättas med "kompetens". Punkt 3 i rekommendationerna: "Det primära användningsändamålet för artificiell intelligens och lärandeanalytik är att stöda pedagogiska metoder och skapa nya möjligheter till lärande, undervisning och handledning samt stöd för välbefinnandet." Kunde förtydligas så att fokuset ligger på att öka elevers och studerandes lärande i första hand.
      • Inkoon kunta, Kasvatuksen ja Opetuksen toimiala, Kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija / Sakkunnig i Fostran och Utbildning och Sivistystoimenjohtaja / Utbildningschef, Honkanen Piritta
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Teksti on onnistuneesti jäsennetty, selkeä asiakokonaisuus eikä siinä kokonaisuutena tarkastellen ilmene erityisiä tulkinnanvaraisuuksia koulutuksen järjestäjän näkökulmasta.
      • Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, dekaani Tiina Silander, apulaisprofessori (Associate Professor), opettajankoulutus Tomi Jaakkola, yliopistonlehtori, (varhaiskasvatus) Arttu Mykkänen
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Johdantoluvun teksti on kokonaisuudessaan selkeää ja ymmärrettävää, ja siinä tulee huomioiduksi aiheen keskeiset näkökulmat. Luvun ensimmäisessä virkkeessä mainitaan, että dokumentti on laadittu tukemaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjiä tekoälyn opetuskäytössä. Tätä olisi hyvä tarkentaa: keitä koulutuksen järjestäjillä tarkkaan ottaen tarkoitetaan ja sisältääkö tämä mahdollisesti eri tasoja (esim. kunta ja koulu). Ylipäätään olisi syytä selkiyttää, kenen tämä asiakirja tulisi lukea. Tekoälyn luonnetta taustoittavassa osiossa on hyvin kattavasti ja selkeästi esitetty erilaisia tekoälyyn liittyviä näkökulmia, jolloin käytännön opetustyötä tekevien olisi hyvä käydä tämä asiakirja läpi. Kyseinen dokumentti on kuitenkin aika seikkaperäinen. Hyvin kirjavalla tekoälyorientaatiolla ja -valmiuksilla valjastetulle opetushenkilöstölle kyseinen dokumentti voi olla turhankin kattava esitys. Sen sijaan esimerkiksi kunnalliselle koulutusta järjestävälle taholle dokumentti on varsin oiva työkalu esimerkiksi henkilöstön kouluttamiseen. Nämä kaksi lukijaryhmää voisi olla tarpeen selkeämmin erotella johdannossa, esimerkiksi yksilöimällä järjestäjät esimerkein. Tämä näkyy esimerkiksi sivun 4 suositusten 4. ja 5. muotoilussa, jossa edellisessä koulutuksen järjestäjä huolehtii, mutta jälkimmäisessä vastuu on opettajalla ja oppijalla. s. 2 "oppijalla tulisi olla selkeä ymmärrys siitä, mihin kaikkialle tietoja siirretään ja miten tietoja käytetään." Vaikka tämä on sinällään hyvä tavoite, ja siihen tulisi pyrkiä, se ei ole kovin realistinen tavoite esimerkiksi nuorempien oppilaiden tai varhaiskasvatusikäisten lasten kohdalla. Ensisijaisesti koulutuksen järjestäjän tulee valita käytettävät sovellukset niin, että tämä riski / ongelma on mahdollisimman vähäinen. On erittäin hyvä, jopa välttämätöntä, että dokumentin on tarkoitus olla päivittyvä. Koska kyseessä on suhteellisen pitkä dokumentti, olisi tärkeää, että lukija pystyisi helposti havaitsemaan tehdyt muutokset ja päivitykset kustakin versiosta. Tällä varmistetaan se, että päivitettyä dokumenttia “jaksetaan“. Tässä voisi toimia jokin changelog-tyyppinen ratkaisu.
      • Vehmaan Kunta
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Teksti oli selkeää ja tarjosi kattovan kokonaiskuvan tekoälyn lainsäädännöstä ja suosituksista varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa. Pienemmiltä kunnilta/yksiköiltä vaaditaan merkittävää selvitystyötä, jotta kaikki toteutuu oikein ja lainmukaisesti. Tekstissä esitetyt asiat oli perusteltu hyvin ja kokonaisuus oli ymmärrettävää.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • OAJ kiittää mahdollisuudesta lausua tekoälysuosituksista. Tekoälysuositukset ovat tärkeä ja kiireellisesti tarvittava apu opetuksen järjestäjille sekä oppilaitoksille tukemaan tekoälyn turvallista, vastuullista sekä tavoitteellista hyödyntämistä. Johdantoluku on kokonaisuutena selkeä ja ymmärrettävä. Siinä on kuitenkin runsaasti päällekkäisyyttä ‘Tarvitsemme uusia taitoja’ ja ‘Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa, opetuksessa ja opintohallinnossa’ -alalukujen osalta asiakirjan pääluvun 2. kanssa. Selkeyttä parantaisi, jos tämä toisto poistettaisiin. Sisällöllisesti nämä alaluvut sisältävät kuitenkin erittäin tärkeää kuvausta tekoälyn mahdollisista vaikutuksista ja tämä sisältö on syytä pitää asiakirjassa. Vaikka asiakirjan muissa osissa käsitellään tekoälyä niin pedagogisessa opetuskäytössä kuin opintohallinnossa, rajaa johdannon alku tarpeettomasti näkökulmaa vain opetuskäyttöä koskevaksi. Tämä on korjattava. Opetushenkilöstön osaaminen tulisi huomioida tekstissä kokonaisuutena vielä vahvemmin edellytyksenä tekoälyn vastuulliselle käytölle. Opettajat, ja heidän osaamisensa tulisikin mainita jo erikseen alaluvussa ‘Tarvitsemme uusia taitoja’ välttämättömänä edellytyksenä onnistuneelle ja turvalliselle tekoälyn käyttöönotolle. Johdannossa myös kuvataan, kuinka ymmärrys tekoälystä ja tekoälytaidot ovat luonteva osa kansallisissa (opetussuunnitelmien) perusteissa määriteltyä digitaalista osaamista. Näin varmasti on, mutta nykyisellään perusteet jättävät tähän paljon tulkinnan varaa. Opettajat kuitenkin opettavat opetussuunnitelmien mukaisesti, eivät suositusten. Tekstissä on siksi todettava, että perusteita on tarpeen tulevaisuudessa tarkastella tekoäly-ymmärryksen ja tekoälytaitojen osalta. Johdantoluvussa nostetaan aivan oikein esille tarvetta käydä keskustelua opettajayhteisössä tekoälysovellusten käytöstä ja jakaa niitä koskevia kokemuksia sekä tietotaitoa. Osaamisen lähtötaso vaihtelee kuitenkin suuresti, onhan kyse uudesta ilmiöstä, ja siksi luvussa on korostettava tässä yhteydessä koulutuksen järjestäjän vastuuta huolehtia henkilöstön riittävästä tekoälyosaamisesta. ’Suositukset’ -listauksessa tämä velvoite on kuitenkin hyvin kirjattuna. Luku sisältää hyvän tiivistelmälistauksen koulutuksen järjestäjille velvoitteista ja suosituksista, joita julkaisulla tarkennetaan. Velvoitelistauksen kohdassa 4. puhutaan oppijan henkilö- ja muita tietoja sekä tekijänoikeuksien alaisia materiaaleja koskevista rajauksista. Tämä rajaus on laajennettava koskemaan oppijoiden ohella myös henkilöstöä ja sen vastaavia tietoja.
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Teksti johdantoluvussa on selkää ja ymmärrettävää. Luvussa on taustoitettu sopivan laajasti syitä ja pohjamateriaaleja ohjeistuksen laadinnaksi. Ansiokasta on myös kehotus koulutuksen järjestäjille pohtia sisäisiä pelisääntöjä suhteessa tekoälyyn ja teknologiakäsityksen tarkasteluun sekä ennen kaikkea kriittisen lukutaidon kehittämiseen ja tekoälyn etiikan pohdintaan. Näiden toteuttamiseen olisi hyvä saada konkreettisia vinkkejä ja materiaaleja. Tähän toki voi olla vastauksia luvassa seuraavien lausuntovaiheiden tekstikappaleissa. Koulutuksen järjestäjän velvoitteet ja suositukset on eritelty selkeästi ja ne ovat hyvin ymmärrettävät. Niille voisi kuitenkin olla ohjeistuksessa oma alalukunsa, johdantoluvussa ne jäävät vähän paitsioon. Lisäksi ainakin myöhemmin tietosuoja ja yksityisyys -luvussa on lisää velvoitteita ja suosituksia. Kaikki velvoitteet ja suositukset voisivat olla koottuna vielä erikseen ohjeistuksen loppuun selkeyden vuoksi. Suositukset ovat varsin avoimia ja jättävät koulutuksen järjestäjälle paljon liikkumavaraa, mutta myös avoimia kysymyksiä: Millaisia tekoälysovelluksia opetuksessa ja ohjauksessa on mahdollista ylipäätään käyttää? Monet tekoälysovellukset eivät ole alaikäisten oppilaiden/opiskelijoiden käytettävissä tai niihin kirjautumista ei voida edellyttää. Ohjeistuksen jatkuva päivittyminen teknologioiden kehittyessä on hyvä asia.
      • Workseed Oy, Ratkaisuasiantuntija
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • 1) Tekstin muotoilu on kunnossa. 2) Viidennen kappaleen lopussa ilmaistaan erikoisesti "tekoälyn tuottamaa tietoa". Valtaosassa tekoälyn nykyisistä käytöistä voidaan tulkita myös niin, että tekoäly ei tuota mitään uutta tietoa, vaan se koostaa aiemmin sille opetettua tietoa eri tavalla. Monen tekoälyä tutkivan mielestä kokonaan uuden tiedon tuottamiseksi tekoälyn täytyisi osata ajatella, jolloin puhutaan niin sanotusta yleisestä tai vahvasta tekoälystä, nykyisten kepeiden tekoälyjen sijaan. Ehdotan että tiedon tuottamisen sijasta dokumentissa puhuttaisiin tiedon koostamisesta tai uudelleenmuotoilusta. Toisen kappaleen lopussa linjataan, että tekoälyn avulla tuotettujen sisältöjen käytöstä tulee kertoa ja siihen tulee viitata aivan kuten viitataan muidenkin lähteiden käyttöön. Tätä olisi linjattava tarkemmin tai linjausta jopa muuttaa. Tekoälyn käytön merkitseminen esimerkiksi verkko-oppimateriaaliin jokaiseen mahdolliseen kohtaan voi tehdä käyttöliittymästä tarpeettoman sekavan ja sitä kautta merkinnästä voi olla käyttäjälle merkittävää haittaa. Esimerkiksi monissa yleisesti käytetyissä toimisto-ohjelmissa käyttäjä ei välttämättä aina edes tiedä, että esimerkiksi tekstin tai vaikka dian rakenteen muotoiluun ohjelmiston tekemät muutosehdotukset voivat olla tekoälyn tuottamia. Tekoälyn tuottaman sisällön tulee aina olla ihmisen tarkastamaa tämänkin dokumentin mukaisesti. Onko tekoälyn käytöllä tuotannon alkuvaiheessa jotain merkitystä, jos ihminen on kuitenkin tarkastanut ja ehkä jopa muokannut lopullista tuotosta? Ehdottaisin että tekoälyn käyttö täytyy ilmoittaa lähteenä vain silloin, jos kyseessä on esimerkiksi valokuva tai video, jota käyttäjän on vaikea jatkokehittää vaikka tekoäly olisikin sen tuotannossa tehnyt virheitä. Sen sijaan esimerkiksi tekstin tuotantoon tai muotoiluun tekoälyä käytettäessä ei tekoälyn käytöstä tarvitsisi ilmoittaa ollenkaan. Jos tekoälyllä on tuotettu esimerkiksi ääneen puhuttu äänitiedosto ihmisen tarkastamasta tekstistä, ei tekoälyn käytöllä tuotantoprosessissa myöskään ole loppukäyttäjälle mitään merkitystä. 3) Tekstissä mainitaan useita termejä, joita lukijat voivat ymmärtää monella eri tavalla ja joiden "virallinen" määritelmä tulisi ilmetä juuri tästä asiakirjasta. Keskeisimmät ilmaisut kuten "tekoälyn opetuskäyttö", voidaan ymmärtää todella monella tavalla. Onko se tekoälyn opetuskäyttö jos opettaja tarkastuttaa opiskelijan palauttaman dokumentin plagioinnin varalta tekoälyllä hyödyntävällä työkalulla? Onko se tekoälyn opetuskäyttöä, jos opettaja tarkastuttaa tuottamansa oppimateriaalin tekoälyllä? Onko se tekoälyn opetuskäyttöä, jos opettaja hyödyntää tekoälyä oppimateriaalin tuotannossa? Onko se tekoälyn opetuskäyttöä, jos opettaja saa käyttöönsä tekoälyn tuottaman palautteen opiskelijan tehtävästä, mutta opettajan on itse ehdotettu palaute tarkastettava ja hän voi antaa sen eteenpäin opiskelijalle joko kokonaan tai vain osittain? Dokumentissa olisi tehtävä selkeä linjaus siitä, mitä tarkoitetaan ylipäätään tekoälyn opetuskäytöllä, ottaen huomioon että pian kaikissa opettajien opetuksen tukitoimintoihin käyttämissä toimisto-ohjelmissa on tekoälytoimintoja, joista käyttäjä ei aina ole tietoinen. Dokumentissa puhutaan tällä hetkellä hyvin vähän tekoälyn käytöstä sisällöntuotannossa, vaikka sisällöntuotannossa tekoälyllä on tällä hetkellä selvästi suurin potentiaali ja eniten työkaluja tarjolla. Tähän olisi otettava dokumentissa nykyistä selvemmin kantaa. Velvoitteissa on annetaan koulutuksen järjestäjälle varsin iso työkuorma, kun määrätään että heidän on arvioitava tekoälyjärjestelmien lainmukaisuus ennen niiden käyttöönottoa. Ensinnäkin kymmeniä tekoälytyökaluja on jo tullut opettajien käyttöön toimisto-ohjelmiin, verkkoselaimiin ja käyttöjärjestelmiin integroituna, ilman että oppilaitos voi niiden käyttö kohtuullisella työmäärällä rajoittaa tai valvoa. Oppilaitos ei voi olla vastuussa näiden tarkastamisesta, ilman että tähän tarjottaisiin nykyistä merkittävästi suuremmat resurssit. Sen sijaan tulisi Suomessa olla jokin keskeinen taho, joka tarkastaisi ja antaisi lausuntoja näistä yleisesti käyttöön tulevista ohjelmistoista ja niissä mahdollisesti ilmenevistä puutteista tai virheistä. Toisekseen oppilaitosten erikseen hankkimien ohjelmistojenkin tarkastamiseen tarvitaan merkittävää asiantuntijuutta ja syvempää ymmärrystä tekoälyohjelmistoista. Jos tämän asiantuntijuuden olisi löydyttävä oppilaitoksista itsestään on ymmärrettävä että tarkastaminen ei ole yhtä asiantuntevaa kuin se olisi, jos tarkastuksen tekisi jokin keskeinen toimija. Myös resursoinnin kannalta jokin keskeinen valvova taho olisi paljon tehokkaampi ratkaisu, kuin sadat oppilaitokset jotka tekevät saman tarkastuksen jokainen erikseen. Suositus numero 3 vaikuttaa omituiselta, ottaen huomioon että tällä hetkellä tekoälyn suurimmat käyttökohteet ovat sisällöntuotannossa mutta sitä ei mainita suosituksissa tällä hetkellä ollenkaan. Ehdottaisin että suosituksiin lisättäisiin kokonaan uusi kohde: Käytettäessä tekoälyä sisällöntuotannossa, tulee ihmisen aina tarkastaa tekoälyn tuottama sisältö ennen sen julkaisua opiskelijoille. Suositus 4 on koulutuksen järjestäjien mahdotonta toteuttaa edellä kerrotuista seikoista johtuen ja siksi tätä kohtaa tulisi muuttaa. Ehdottaisin että ohjelmistoja valvoisi ja tekoälytoimintoja tarkastaisi jokin keskitetty taho sen sijaan, että vastuu hajautettaisiin koulutuksen järjestäjille. Viimeisenä huomiona, varsinaiset velvoitteet ja suositukset kannattaisi laittaa ihan oman otsikkonsa alle, eikä piilottaa niitä johdanto-osioon.
      • Muhoksen lukio
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • Sivu 1. "EU:n tekoälyasetuksen tavoitteena on, että EU:ssa käytettävät tekoälyjärjestelmät ovat turvallisia, läpinäkyviä, eettisiä, puolueettomia ja ihmisten valvomia." Kyseessä on iso vastuu globaalisti käytössä olevista ohjelmista, jotka eivät ole EU:n hallinnassa! Kyseessä on bisnes, monikansalliset yhtiöt. Tekoälyohjelmissa on kyse kaupallisista ratkaisuista ja yritykset eivät kerro miten ja missä säilyttävät dataa. Emme voi varmuudella tietää syötetyn datan osalta, että tullaanko sitä käyttämään ja mihin (s. 3 kohta Velvoitteet). Suomessa opetushallitus on nyt näin isossa asiassa siis siirtämässä vastuun koulutuksenjärjestäjille. Toisaalta taas kyseessä on tulevaisuutta ajatellen Suomen kilpailukykyyn liittyvä osaamisalue ja yhteiskuntia ajatellen merkittävä, hurjan laaja, mutta nopeasti haltuunottettava innovaatio. Olisiko syytä oph:n ottaa isompi vastuu, jolloin pedagogiaan tekoälyn haltuunotto tapahtuisi nopeammin. Olisi syytä tarkemmin purkaa tekoälyn käyttömahdollisuuksia eri kouluasteita ajatellen. 3. Nyt lausnnolla olevalla asiakirjalla tekoälyn käytön vastuut sälytetään täysin koulutuksen järjestäjille, ja käytännössä opetushallitus tällä asiakirjalla vetäytyy vastuusta ja organisoimisesta. Lisäksi jokainen kunta joutuisi yksin miettimään asian. Opettajat toteuttavat kai tämänkin oph:n itseltään vyöryttämän, ilman lakimieskoulutusta ja oman työnsä ohella. Liian suuri asia!
      • Partanen Hanna-Maria, luokanopettaja, Renkomäen koulu / Lahden kaupunki
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1) Teksti on selkeää ja ymmärrettävää, mutta vaatii asiaan perehtyneisyyttä. Julkaisun lukeminen vaatii lukijalta ilmiön ja termien hallintaa. Mikäli julkaisua lukeva henkilö ei ole tutustunut tekoälyn ja hallinnon perusteisiin, on sen tulkitseminen raskasta ja kaukana konkretiasta. Nostaisin sivulla 3 olevan huomion "tiivistelmä velvoitteista ja suosituksista, joita tarkennetaan ohjeistuksin tämä julkaisun eri osioissa." jo johdannon alkuun sivulle 1 ensimmäiseen kappaleeseen. 2) Johdannon ensimmäisessä osiossa kerrotaan miksi, miten ja mihin se on laadittu. Johdannon kolmannessa kappaleessa viitataan koulutuksen järjestäjän rooliin ja vastuuseen, joka sitoo sisälleen tekstin mukaan varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjän eri tasot varhaiskasvatuksesta 2. asteelle. Tekoälyyn liittyvät suositukset ovat yksi osa digitalisaatioon liittyviä laajempaa julkaisukokonaisuutta (OKM/OPH), joita ei ole vielä kaikissa kunnissa ole onnistuttu ottaamaan käyttöön. Kokonaiskuvan lisäksi OPH:n luomat digitaalisen osaamisen kuvaukset eivät ole vielä tavoittaneet kaikkia opetus- ja kasvatuskentällä, ja niihin viitataan myös johdannossa. Lisäisin linkit muihin julkaisuihin, jotka liittyvät tekoälysuosituksiin, jo johdannossa maininnan kohdalla. Isoissa, keskikokoisissa ja pienissä kunnissa ollaan haastavan eriarvoisissa asemissa tekoälyyn ja digitalisaatioon liittyen. Kaikissa kunnissa ei ole tällä hetkellä laaja-alaista osaamista ja ymmärrystä huomioitavista asioista (kuten tietosuoja, tekijänoikeudet, oppijan yksityisyyden lainsäädäntö) tai resursseja syväluotaavaan arviointiin. Kuntien sisällä ei välttämättä ole myöskään siilot ylittävää yhteistyötä eri asteiden välillä (vaka, esiopetus, perusopetus, 2.aste), kunnan eri palvelualojen välillä (kuten tietohallinto - sivistystoimi) tai ICT-kumppanin kanssa. Suosituksissa puhutaan myös julkaisuun kootusta lainsäädännöstä ja tausta-aineistosta, jotka täytyy huomioida tekoälyn opetus- ja oppimiskäytössä. Olisi suotavaa kuvailla yhden kattotermin (koulutuksen järjestäjä) rinnalla ekosysteemimäisesti miten tekoälyn käyttöön liittyvät suositukset koskettavat eri tasoja ja toimenkuvia (kuten päättäjät, hallinto, operatiivinen johto, henkilöstö, lapset ja nuoret, huoltajat...) sekä huomio kokonaisvaltaisesta digitalisaation suunnittelemisesta moniammatillisesti, mikäli suosituksen tavoitetta halutaan edistää konkreettisemmin "Tavoitteena on edistää tekoälyyn liittyvää ymmärrystä sekä sen vastuullista ja turvallista käyttöä." 3) Johdannossa mainitaan "Tarvitsemme uusia taitoja" osion alla, että "Ennen tekoälyn käyttöönottoa on varmistettava, että käyttäjillä on riittyvä ymmärrys ja kyky tulkita sekä kriittisesti arvioida tekoälyn tuottamaa tietoa." Onko tähän joku selkeä malli millä käyttäjien riittävä ymmärrys ja kyky todennetaan? Onko eri käyttäjillä erilaiset määreet vai onko tässä ajatuksena minimitaso kaikille (esim. onko varhaiskasvatuksen opettajalla sama vaatimus ymmärryksen ja kyvyn osalta kuin peruskoulun rehtorilla, hallinnon asiantuntijalla tai lukion opettajalla)? "Kasvatuksen ja koulutuksen kykyä toimia digitalisoituneen yhteiskunnan muutoksessa määrittävät muun muassa kasvatus- ja koulutusjärjestelmän teknologiakäsitys (käsitys ja ymmärrys digitalisaatiosta sekä tekoälystä), oppimiskäsitys, opetuskäytänteet, ajantasainen osaaminen sekä resurssit" Onko kasvatuksen ja koulutuksen kykyyn toimia digitalisoituneen yhteiskunnan muutoksessa jotain määritelmää ja mittareita? Jos kyllä, tähän kohtaan olisi hyvä linkittää / viitata se. Kun opetuksen järjestäjällä on selkeä vaatimus, tavoitetila tai verrokkimalli, on kehittäminen ja edistäminen selkeämpää. Velvoitteet ja suositukset osio sisältää paljon asiaa, joka vaatii perehdyttämistä ja kouluttamista kaikilla tasoilla. Vaaditaanko kunnilta digitalisaatioon liittyvää johtamisosaamista? Miten taataan digitalisaatioon ja tekoälyyn liittyvän koulutuksen toteuttaminen ja todentuminen tasa-arvoisemmin kunnissa? Opetushallitus on toteuttanut hankkeita, koulutuksia ja materiaaleja tekoälyyn liittyen itse sekä verkostoyhteistyössä, jotka olisi hyvä linkittää julkaisuun esim. suositusten kohdalle. Suosituksissa olisi myös hyvä viitata suoraan opetussuunnitelmaan tai digitaalisen osaamisen kuvauksiin, jos niihin viitataan kohdassa 2. 5. kohdan osalta löytynee oph:n rahoittamia hankkeita, koulutusta ja materiaaleja. Mistä näitä voisi saada tietoon ja ottaa käyttöön? Onko digitaalinen sivistys terminä jätetty tarkoituksella pois tästä julkaisusta, vaikka sitä käytetään OKM/OPH kehittämistyössä?
      • Turun kaupunki, Kasvatus- ja opetusjohtaja 14.10.2024 § 100
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1-2) Teksti on ymmärrettävää. Asian merkityksen korostamiseksi alaluvun Tekoälysuositukset ja lainsäädäntö opetukseen ja oppimiseen pähkinänkuoressa (s. 3-4) voisi mahdollisesti nostaa Johdannosta erilliseksi pääluvuksi ja -otsikoksi. Myös sen sijaintia asiakirjassa voisi pohtia parhaan huomioarvon saavuttamiseksi. Kohtia Velvoitteet lainsäädännön pohjalta ja Suositukset voisi havainnollistaa tekstin lisäksi tiivistelmäluonteisilla huoneentauluilla, korteilla tms. visuaalisilla ratkaisuilla. 3) Velvoitteet lainsäädännön pohjalta (s. 3) luettelevat laajasti asioita, joita opetuksenjärjestäjän pitää huomioida. Suosituksen 1 tarkistuslista on hyödyllinen, mutta erityisesti lainsäädännön vaatimusten kohdalla toivottavaa ja käytännön kannalta hyödyllisempää olisi tässä asiakirjassa tarkemmin kiinnittää huomio niihin lainkohtiin, jotka ovat tässä asiassa erityisen relevantteja ja suositella mahdollisia ratkaisuja niihin. Ylätasolle jäävät maininnat sovellettavista laeista ja asetuksista eivät johda yhdenmukaisiin käytänteisiin kansallisesti, koska tulkinta jää niin laajasti kullekin opetuskentän toimijalle. Velvoitekohdat 2-5 ovat selkeitä ja konkreettisia. Suositus systemaattisesta toimintatavasta 6b (s. 4) koetaan vaativaksi ja rajaukseltaan epätarkaksi. Sen kohdalla toivotaan tarkennusta, koskeeko systemaattisuuden suositus kaikkea mahdollista tekoälyn käyttöä (generatiivinen, reaktiivinen, prediktiivinen) ja esim. opettajan ja oppilaan arkista luokkakäyttöä, vai tarkoitetaanko sillä tiettyjä hallinnollisia käyttötarkoituksia. Asia on kaikille opetuksenjärjestäjille uusi. Suositusasiakirjaan pitäisi sisältyä kuvaus ja jäsennelty esimerkki siitä, mitä systemaattinen toimintatapa opetustoiminnan käytännössä voisi tarkoittaa.
      • Sonkajärven kunta, Suanto Eveliina
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1) Riittävän selkeää yleistajuista tekstiä. 2) Esitelty riittävästi tekoälyn käytännön sovelluksia sekä tekoälyyn liittyvää ongelmanratkaisua ja kriittistä ajattelua. Tekoäly lainsäädännön kannalta on kansantajuistettu selkeästi ja riittävän lyhyesti. Suositukset ovat hyödylliset ja tärkeät. 3) Onko suositusten paikka johdannossa? Hukkuuko tekstin tärkein anti eli suositukset muun johdantotekstin joukkoon?
      • Suomen Lähilukioyhdistys ry
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on: Johdantoluku on jo peruslähtökohdiltaan epäonnistunut, koska siinä ei ole mitenkään korostettu, kuinka suuren asian edessä olemme ja kuinka fundamentaalisen muutoksen tekoäly luo kaikkialle yhteiskuntaan. Automaatio ja digitalisaatio lakkauttivat ja mekanisoivat valmistavan työn ja konttoritason ihmistyöpaikkoja maailmanlaajuisesti. Tekoäly tulee jatkamaan samaa, mutta pahemmin: se haastaa ihmistyövoiman älyllisen potentiaalin, esimerkiksi tämän lausuntopyynnön kirjoittajat. Vastauksena lausuntopyynnön kysymykseen ”Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on” voi sanoa, että teksti on kirjoitettu parhaaseen virkamiestyyliin erinomaisen selkeästi ja ymmärrettävästi, mutta pallo on täydellisesti hukassa. Varhaiskasvatus ja koulutus valmentavat käytännön työelämään yhteiskunnan eri tasoille. Erityisesti opiskelu-urallaan pidemmälle tähtäävät nuoret tulevat havittelemaan asiantuntijatyöpaikkoja ja -tehtäviä, joissa tekoäly on jokapäiväinen seuralainen, usein jopa kilpailija. Tekoälyn läpitunkevuus tulee vaatimaan massiivisesti täydennyskoulutusta ja paradigman uudelleenarviointia koulutuksen kaikissa vaiheissa ja asteissa varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin: opiskelussa, opetuksessa, hallinnossa, jopa jokapäiväisessä arjessa. Tätä korostavat ilmiön nopeus, luonne ja mittaluokka. Tekoälytyökalut ovat tulleet suuren yleisön käyttöön vain parissa vuodessa ja ne koskettavat kaikkia yhteiskuntia kaikkialla maailmassa. Jos oikein toimitaan, tekoälyn hyödyntäminen antaa Suomelle mahdollisuuden vallata takaisin maineensa koulutuksen kärkimaana. Kohta ”Tarvitsemme uusia taitoja” on kirjoitettu ikään kuin kysymyksessä olisi joku uusi idea opetuksessa, kun todellisuudessa tulemme nopeasti tarvitsemaan laajan ja systemaattisen ohjelman tekoälyn läpiajoon suomalaiseen koulutusjärjestelmään. Kohdan ”Tarvitsemme uusia taitoja” esitetyssä muotoilussa on menetetty tämän lausuntokierroksen tärkein: nostaa asian merkitys esille ja edellyttää valtiovallalta taloudellisen kriisin keskelläkin rahoitus radikaaliin täydennyskoulutukseen. Siihen liittyen on tärkeää myös nostaa esille tekoälyn hyödyntämisen lukuisia käyttötapoja – parhaita käytäntöjä – ristiin rastiin eri tahoilla: eri ikäasteilla, erilaisissa koulumuodoissa, eri oppiaineissa, hallinnossa jne. Suomalaiset päätöksentekijät – Opetushallitus muiden mukana – eivät rohkene tunnistaa, että ympärillämme on käynnissä poikkeuksellisen suuria asioita. Vastaava tapahtui lukion opetussuunnitelman perusteiden (LOPS 2021) suunnittelutyössä, jossa ilmastonmuutosta ei nostettu esille erillisenä itsenäisenä pääkohtana, vaan se kätkettiin ”läpäisyperiaatteella” muiden joukkoon. Maailman muuttuessa jotkut muutokset ovat muita suurempia. Niiden seurausvaikutukset pitää tiedostaa ja niihin pitää suhtautua niiden merkitys huomioon ottaen, etenkin kun on kysymys entisestään pienevien ikäluokkien valmistamisesta elämään heidän entistä vaativammassa ja monimutkaisemmassa tulevaisuudessaan. Koulutuksen suunnittelijoita painaa suuri vastuu. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat: Ei lainkaan. Perustelut edellisessä kohdassa. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia: Vastaus on relevanttia antaa vasta lausuntopyynnön seuraavasta, korjatusta versiosta.
      • Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1) Teksti on ymmärrettävää ja lihavoinnit parantavat luettavuutta. 2) Näkökulmat ovat monipuolisia ja olennaisia ongelmia nostetaan esiin. Käytännön ratkaisuja tulisi miettiä rinnakkain suositusten kanssa, jotta yhtenäisyys koulutuksen järjestäjien kesken säilyisi. Esimerkiksi tekoälyn käytön läpinäkyvyyttä voidaan tavoitella, mutta sitä käyttävät jo nyt monet opetus- ja arkikäytössä olevat sovellukset tekstinsyöttöasetuksia ja hakukoneita myöten. Tekoälyn käytön läpinäkyvyys opettajille ja oppilaille on tästä lähtökohdasta melko mahdoton tavoite. Siksi olisi hyvä määritellä, mitä läpinäkyvyydellä tarkoitetaan ja millaisin keinoin riittävään läpinäkyvyyteen opetuskäytössä päästään. Samoin jos yksittäiset opetuksenjärjestäjät joutuvat varmistumaan tekoälysovellusten lainmukaisuudesta, johtaa se vaihteleviin käytänteisiin. Koulutuksenjärjestäjillä on myös hyvin erilaiset resurssit ja asiantuntemus arvioida tätä. Yhtenäiset linjaukset ja päivittyvät valtakunnalliset suositukset olisivat parempi ratkaisu. Myös koulutuksenjärjestäjäkohtainen systemaattinen toimintatapa virhepäätelmien ja vinoumien käsittelyyn jää toteutumatta ilman yhteisiä suuntaviivoja. 3) Miten on käytännössä mahdollista valvoa tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia tai järjestelmiä niin, että koulutuksen järjestäjän olisi mahdollista varmistua tekoälyä käytettäessä siitä, että oppijaan ei kohdistu markkinointia, mainontaa tai aateteellista vaikuttamista eikä oppijan kasvun ja kehityksen kannalta haitallista sisältöä?
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • Akava pitää tekstiä ymmärrettävänä ja selkeänä. Teksti vastaa pääsääntöisesti tarpeisiin. Akava huomauttaa, että opettajien täydennyskoulutuksesta olisi tärkeä antaa suosituksia.
      • Kopiosto ry
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • Haluamme kiittää Opetushallitusta tekoälysuosituksen laatimisesta varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Aihe on tärkeä ja ajankohtainen. Johdantokappaleen teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Haluamme kuitenkin kiinnittää huomiota muutamaan asiaan. Johdannossa olisi hyvä määritellä, mitä tekoälyllä tarkoitetaan ja millaista tekoälyä tämä suositus koskee. Olisi myös hyvä kiinnittää opettajien ja koulutuksen järjestäjien huomiota siihen, onko joissakin tekoälyohjelmissa tai -sovelluksissa ikärajoja. Johdantoluvun alussa (s. 1) todetaan, että ”ennen tekoälyn käyttöönottoa on varmistettava, että käyttäjillä on riittävä ymmärrys ja kyky tulkita sekä kriittisesti arvioida tekoälyn tuottamaa tietoa.” Tässä olisi hyvä todeta lisäksi, että olisi myös hyvä varmistaa, että käyttäjillä on riittävä ymmärrys huomioon otettavasta lainsäädännöstä, esimerkiksi tekijänoikeus- ja tietosuojalainsäädännöstä. Tähän nyt laadittava suositus antaa tarvittavan tiedon koulutuksen järjestäjille ja opettajille. Näkisimme hyväksi, että jo johdantoluvun kappaleessa ”Tekoälyn hyödyntäminen oppimisessa, opetuksessa ja opintohallinnossa” nostettaisiin esille se, että tekoälyohjelmia tai -sovelluksia hyödynnettäessä käyttäjän on syytä kiinnittää huomiota toisten tahojen tekijänoikeuksiin. Tästä tultaneen enemmän ohjeistamaan tekijänoikeuksia koskevassa omassa osiossaan, mutta asia olisi hyvä nostaa myös johdantoluvussa lyhyesti esille, ettei toisten tekijänoikeuksien suojaamia sisältöjä saa käyttää tekoälyn syötteenä ilman asianmukaista lupaa. Ehdotamme, että sivulla 3 kappaleessa ”Velvoitteet lainsäädännön pohjalta” kohdassa 4 mainittaisiin, että tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia ei myöskään saa syöttää (eli käyttää syötteenä) tekoälysovellukseen tai -ohjelmaan tuottaakseen tekoälyllä esimerkiksi tehtäviä, oppimateriaalia, käännöksiä tai vastaavaa. Kyse ei siis ole pelkästään ulkopuolisen tahon tekoälymallin kehittämisestä, vaan myös uuden materiaalin tuottamisesta syöttämällä tekoälysovellukseen tai -ohjelmaan toisen tekijänoikeuden suojaamaa materiaalia ilman lupaa. Suosituksissa sivulla 4 tämä on hyvin sanottu kohdassa 4: ”Lisäksi koulutuksen järjestäjä ohjeistaa henkilöstön ja oppijat tekoälysovellusten turvalliseen ja tietosuojan sekä tekijänoikeuksien mukaiseen käyttöön.”
      • Kauniaisten kaupunki / Sivistystoimi
        Uppdaterad:
        12.10.2024
        • 1) Teksti on helppolukuista ja sujuvaa, eivätkä virkkeet karkaa liian pitkiksi. Uutta termistöä avataan kiitettävästi. 2) Ilahduttavaa, että tekoälyyn liittyvä etiikka ja vastuullinen käyttö tuodaan heti esille ja saa myöhemminkin ohjeistuksessa ison roolin. Erityistä huomiota saa myös läpinäkyvyys tekoälyn käytössä koulukontekstissa, mikä on erinomainen vaikkakin hankala tavoite saavuttaa. Positiivista on myös se, että tekoäly koetaan OPH:n tekstissä selvästi lähtökohtaisesti hyväksyttävänä asiana, joka tuo lisäarvoa niin oppimiseen, opetukseen, tukijärjestelyihin, oppimisanalytiikkaan kuin opetuksen järjestäjän työkaluihin. Tekstissä myös nostetaan ansiokkaasti esille se, että OPH:n ohjeistus tulee päivittymään jatkuvasti, koska tekoälykenttä muuttuu nopeasti. Hyvä todeta myös se, että opettajien kiinnostus ja osaaminen tekoälyn suhteen vaihtelee. Suositukset-listakin on hyvä, koska se ohjaa toimintaa. Siihen liittyen koulutuksen järjestäjällä näkyisi tulevan iso vastuu tekoälyä lanseerattaessa liittyen esimerkiksi lueteltujen kymmenen eri lain huomioimiseen, joten olisiko tarkoituksenmukaista jo tässä vaiheessa kertoa, minkälaista tukea OPH tarjoaa koulutuksenjärjestäjille näiden asioiden arvioimiseen ja huomioimiseen? 3) Mielellään jo tässä johdannossa voisi edes hieman (vaikka luettelonomaisesti) listata tekoälyteknologioita, koska monelle lukijalle voi olla epäselvää, mitä kaikkea tekoäly sateenvarjokäsitteenä pitää sisällään. Muita huomioita: Termin ”lehdistö” sijaan kenties ”media” toimisi paremmin ja oppimisanalytiikkaan liittyvä kappale voisi olla hieman myöhemminkin alaluvussa.
      • Suomen Kustannusyhdistys, Johtaja Sakari Laiho
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • 1)Teksti on selkeää ja oikealla tasolla. 2) On hyvä, että tekijäoikeudet on huomioitu mutta ehkä ”Velvoitteet lainsäädännön pohjalta” kohdassa 1 b. voisi myös mainita tekijäoikeuslain. 3) ”Velvoitteet lainsäädännön pohjalta” otsikon alle voisi lisätä kohdan, jossa konkretisti todetaan, että tekoälylle ei tule syöttää tekijänoikeuden alaista materiaalia ilman oikeuden haltijan lupaa. Monesti tämä tarkoittaa vain sitä, että tekoälysovelluksesta kytketään päälle ominaisuus, joka estää sitä kouluttamasta taustalla olevaa kielimallia.
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • 1) - Velvoitteet, kohta 2. Mitä tämä kohta tarkoittaa käytännössä? Voisiko tässä olla esimerkki? - Suositukset, kohta 6. Kenelle kohta 6 on ylipäätään suunnattu? Kohdat 1-5 ovat suunnattu erityisesti opettajalle ja oppijalle. Kohta 6 poikkeaa merkittävästi kaavasta. - Suositukset, kohta 6b. Miten voidaan ylipäätään kerätä tietoa virhepäätelmien ja vinoumien esiintymisestä saati että niiden käsittelylle olisi systemaattinen toimintatapa? Koskeeko tämä vain oppimisanalytiikkaa (jatkoa kohdalle 6.a) vai tekoälyn käyttöä yleisesti (jatkoa kohdalle 6.)? 3) - Toivotaan selkeämpää ohjeistusta, mielellään prosessikaaviota opetuksen järjestäjätasoisille toimenpiteille. - Pitäisikö ohjeistuksen olla erilaista sellaisessa tekoälyn hyödyntämiseen liittyvässä käytössä, jonka seurauksena oppilasta arvioidaan tai profiloidaan jollakin tavalla verrattuna tilanteeseen, jossa hyödynnetään tekoälyä esimerkiksi datan louhimisessa tai kuvien luomisessa?
      • Kuusamon kaupunki, Kuusamon kaupunki / Kasvatus- ja sivistystoimiala, Denisova Natalia
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? Pitäisikö johdannossa viitata, että esimerkiksi tekoälyn määrittelyä tehdään myöhemmissä luvuissa? Tekoälyä on niin monessa eri muodossa käytettävissä, joten sen laajempi määrittely on tarpeen. Johdantoluvun jäsennystä olisi tarpeen jäntevöittää teknologiamurroksen hallintaa orientoivan tilannekuvan sekä muutoksen moniulotteisuuden hahmottamisen tukemiseksi. Tekoälyn tiedossa olevat a) yhteiskunnalliset ja b) opetuksen järjestämistä sekä arjen organisointia koskevat potentiaalit samoin kuin uhat voisi koota johdantolukuun omaksi kokonaisuudekseen. Koulu ei elä irrallaan yhteiskunnallisesta todellisuudesta. Nyt nämä teemat esiintyvät erillisinä ainakin luvussa yksi ja kaksi. Tämä pohdinta osoittaisi pyrkimystä tietoperustaiseen analyysiin. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Olisiko syytä muotoilla sivulla 1 oleva lause “auttaa [...] onnistuneeseen tekoälyn pedagogiseen hyödyntämiseen ja tekoälytaitojen opettamiseen” uudelleen. Asiakirja ei täytä tätä lupausta, koska keskittyy pedagogisesta näkökulmasta paljoudessaan suhteellisen geneerisiin pedagogisiin suosituksiin ja painottaa sisällöllisesti enemmän koulutuksen järjestäjää velvoittavaa lainsäädäntöperustaa sekä teknologian mahdollisia hyödyntämiskohteita. Tiedämme, että opetussuunnitelman perusteet määrittävät tekoälynkin käytön sisällölliset ja toiminnalliset lähtökohdat. Tekoälytaitoihin viitataan eri yhteyksissä. Institutionaalisesta ja organisaationaalisesta näkökulmasta voisi mieluummin käyttää käsitettä teknologiakyvykkyys. Millaista teknologiakyvykkyyttä tekoälyn suhteen tavoitellaan? Suositusasiakirjaa motivoimaan sekä tekoälyn hyödyntämisen tavoitetilaa voisi kirkastaa siitä näkökulmasta, mitä spesifejä järjejestelmähyötyjä on syytä / perusteltua tavoitella a) oppilaan, b) opettajan ja c) koulutuksen järjestäjän näkökulmasta. Tämä liittyy osaltaan institutionaalisiin tekoälytaitoihin. Konkretiaan on tärkeätä pyrkiä. Johdantoluvussa voisi avata tekoälytaitoja myös aiempaa selkeämmin yksilön näkökulmasta omassa osiossaan. Tämä osio avaisi tekoälyllä tavoiteltuja asiakashyötyjä. Voisiko tälle kirjoittaa johdantolukuun oman tiiviin osionsa a) oppilaan, b) opettajan ja c) toimialajohdon näkökulmasta jäsennettynä. Tämä kirkaistaisi käsitteen sisältöä sekä tavoitetiloja osaltaan sekä kytkisi muutoksen hallinnan sisällöt ihmiseen. Täsmentämättömänä käsitteestä tulee sen sisällöllisen ja toiminnallisen hahmottamisen sijaan käsite, joka tarkoittaa samaan aikaan kaikkea ja ei mitään. Algoritmisesta ajattelusta on puhuttu ainakin vuosikymmen. Opettajan ja oppilaan näkökulmasta keskeistä on kuitenkin olennaista teknologiakäytön synnyttämät prosessihyödyt teknologisen yleissivistyksen ohessa, jota algoritmisen ajattelun taito osaltaan ilmentää. Emme välttämättä ymmärrä tietokoneen sielunelämää, mutta käytämme sitä silti päivittäin töistämme suoriutumiseksi. Suositukset eivät ota kantaa ratkaisuihin, joilla tartutaan koulujen ja oppilaiden välisen digitaalisen eriarvoistumisen kehityskulkuihin. Tekoälyn hyödyntämistä argumentoivan institutionaalisen tavoitetilan jäsentymättömyys häiritsee. Asiakirjassa painottuu paikallinen reaktiivinen sopeutuminen sen sijaan että teknologiamurroksen hallinta argumentoituisi tunnistetuista institutionaalisista tarpeista käsin (esim. huoli oppimistuloksista). 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Useat generatiivisen tekoälyn palvelut ovat (ainakin vielä tällä hetkellä) ikärajaltaan K-18. Tätä ikärajan näkökulmaa voisi korostaa enemmän. Tässä muodossaan se sisältyy lainsäädäntöön, mutta nousisi paremmin huomioitavaksi kohdaksi, jos mainittaisiin yhtenä esimerkkinä. Esimerkiksi tiedon ja tietämisen degeneraatio on konkreettinen koulujärjestelmää koskeva uhka. Kriittinen teknologian systeemivaikutuksia avaavan osion tuottaminen olisi tarpeen neutraalien tai positiivisten odotusten rinnalle.
      • Liedon kunta, Laila Mäkelä, toimialajohtaja, sivistyspalvelut ja varhaiskasvatuksen tvt-vastaava Elina Helin
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • - Johdanto on selkeä ja ymmärrettävä. Teksti on sisällöltään helppolukuista ja kansantajuista, joka antaa riittävän monipuolisen kuvauksen tekoälystä. - Huomioitavaa: ei voi liiaksi korostaa, että lapset eivät koskaan käytä tekoälyä ilman aikuisen välitöntä läsnäoloa. - Tarvitaan eniten tarkkuutta siihen, ettei tekoälylle anneta mitään ei julkista tietoa. - Miksi kaikkien koulutuksen järjestäjien pitää tehdä sama työ itsekseen? Syö tarpeettoman paljon työaikaa/ muita resursseja ja myös verovahoja. Tarvitaan kansallinen linjaus yleisimmistä tekoälyjärjestelmistä. - Suositukset ovat ok.
      • Tehy ry
        Uppdaterad:
        10.10.2024
        • 1)Teksti on selkeä ja ymmärrettävä. Johdantoon tulisi lisätä keskeiset lakipykälät, jotta ne olisivat koulutuksen järjestäjälle helposti löydettävissä ja hyödynnettävissä. 2) Suositukset ovat kannatettavia. Erityistä huomiota tulee kiinnittää varhaiskasvatukseen, jossa lapset ovat 0-6-vuotiaita ja siihen että henkilöstöllä on tarvittava osaaminen. 3) Esimerkkejä millaisia sovelluksia olemassa ja mitkä soveltuvat eri ikäisten oppijoiden käyttöön.
      • Imatran kaupunki
        Uppdaterad:
        10.10.2024
        • -Teksti oli selkeä ja ymmärrettävä, mutta sisälsi jonkin verran turhaa sanahelinää. -Keskeiset asiat on nostettu hyvin esiin, mutta aika ylimalkaisesti: tekstistä puuttuu konkreettiset esimerkit ja mallit. Koulutuksen järjestäjän näkökulmasta selkeät esimerkit ja mallit ovat tärkeitä asioiden hahmottamisen ja tasaisen laadun varmistamiseksi. -Tekstistä ei käy selvästi esiin, miten oppisen arvioinnissa ja oppimisanalytiikassa tekoälyä voi hyödyntää / minkälainen käyttö ei ole sallittua.
      • Kojo Juuso, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Digimentori ja digitalisaatiokoordinaattori
        Uppdaterad:
        7.10.2024
        • Jo johdantokappaleessa olisi mielestäni syytä erottaa erilaiset tekoälysovellukset, erityisesti generatiivinen tekoäly. Geneerisesti tekoälystä puhuttaessa jää avaamatta, että jo nyt suurin osa käytetyistä sovelluksista ja järjestelmistä sisältää tekoälyä eri muodoissaan. Esimerkiksi hakutyökalut, käännöstyökalut ja erilaiset suosittelumekanismit pohjautuvat koneoppimiseen ja tekoälyyn, vaikka suurin osa käyttäjistä ei niitä käyttäessään mielläkään toimivansa tekoälysovelluksen kanssa. Siksi nostaisin jo johdanto-osuudessa generatiivisen tekoälyn omaksi osa-alueekseen ja avaisin lyhyesti jo olemassa-olevat koneoppimisen välineet, jotka mainitsin esimerkkeinä. Lisäksi erottaisin myös kohdassa "Tarvitsemme uusia taitoja" generatiivisen tekoälyn omaksi osa-alueekseen, koska juuri sen ymmärtäminen ja hyötykäyttö on yksi disruptiivisimmista muutoksista koulutuksessa ja yhteiskunnassa pitkään aikaan.
      • Opetushallitus, Kasvatus- ja ohjausalan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        7.10.2024
        • Kokonaisuudessaan asiakirja on hyvä ja noudattelee asiakirjaa: tekoälyä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä ja asetusten (EY) N:o 300/2008, (EU) N:o 167/2013, (EU) N:o 168/2013, (EU) 2018/858, (EU) 2018/1139 ja (EU) 2019/2144 sekä direktiivien 2014/90/EU, (EU) 2016/797 ja (EU) 2020/1828 muuttamisesta (tekoälysäädös).
      • Raision kaupunki, Sivistystoimiala
        Uppdaterad:
        7.10.2024
        • Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Tekstissä on paljon esimerkkejä. Ei tarvitse olla alan asiantuntija ymmärtääkseen tekstiä, vaikka joukossa on runsaasti alan terminologiaa. Teksti käsittelee monipuolisesti tekoälyn ja digitaalisten taitojen merkitystä yhteiskunnassa, ja siinä on huomioitu useita keskeisiä näkökulmia ja olennaisia asioita: esimerkkejä tekoälysovelluksista eri sektoreilla, korostetaan digitaitojen, algoritmisen ajattelun ja datan ymmärtämisen merkitystä, kriittinen ajattelu, demokratia ja sananvapaus, kasvatuksen ja koulutuksen haasteet, eettiset näkökulmat ja pedagogiikan kehittäminen. Velvoitteet ja suositukset ovat hyvä ja tiivis osio. Tekoälyohjelmat ovat pääsääntöisesti K18. Perusopetuksen oppilaat ovat alle 18-vuotiaita. Tässä on ristiriita: miten oppilaat voivat harjoitella autenttisilla ohjelmilla tekoälyn käyttöä.
    • Remissinstanser: 84
      2. Mitä tekoäly on?
        • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia?
        • Jyväskylän kesäyliopisto
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • 1) Teksti on selkeää ja ymmärrettävää ja tekoälyn eri muodot on eritelty selkeästi. 2-3) Uhkakuvat esitetty lyhyesti ja tekoälyn kriittinen tarkastelu vähäistä .
        • Laru Jari, Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto + Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Generation AI hanke
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • 1) Tässä osiossa on monin paikoin unohtunut kohderyhmä eli suomalaiset opettajat ja koulutuksenjärjestäjät. Teksti on valitettavasti paikoin vaikeasti ymmärrettävää ja sisältää erikoistermejä, joille ei olisi tarvetta opetusalan suosituksissa. Tekstissä on myös paljon toistoa, esim. osio, jossa kerrotaan uuusista mahdollisuuksista oppimiseen on monessa luvussa osin samaa sisältävä. En ymmärrä mitä tällä haetaan takaa. Olisi suotavaa, että tekstimassaa ei turhaan pidennettäisi, vaan pyrittäisiin pysymään tiukasti asiassa. 2) Tämä osio alkaa varsin vääristyneellä tekoälyn kuvauksella. Tekoälyä on hyödynnetty laajamittaisesti jo kauan ennen nykyisiä perusmalleja/suuria kielimalleja/generatiivista tekoälyä. Käyttäjän kannalta tekoälyä ovat monet muutkin käyttötapaukset kuin mitä tuohon kuvaukseen on kirjattu. Sosiaalinen media, suoratoistopalvelut, kodin elektroniikka, nykyiset ajoneuvot jne. kaikki hyödyntävät tekoälyteknologioita. Olisi suotavaa, että valtakunnalliset suositukset perustuvat faktaan. EU AI ACT tekoälymääritelmä on erittäin yleinen ja tekninen. Se voisi tuossa olla, mutta se tulisi aukikirjoittaa. Nyt se on vain paiskattu (!) tuohon ilman avaamista. Mitä ihmettä? Täytyy muistaa se, että näitä suosituksia pitää lukea JOKAISEN opettajan tässä maassa. Esim. prediktiivinen ja reaktiivinen tekoäly tulivat minuille vastaan ensimmäistä kertaa ja olen kuitenkin näitä asioita tutkinut ja opettanut tässä maassa yli 20v. Suositusten ei tule brassailla insinööritieteiden alueille kuuluvilla ilmiöillä, vaan sisältöjen tulee olla hyvin popularisoituja ja faktoihin pohjautuvia. Se tulee pitää ohjenuorana loppuun saakka! Generatiivinen tekoäly (uutta luova tekoäly) on ok ja selvä termi tässä yhteydessä. Sen ohella tulisi selittää a) koneoppiminen ilmiönä ja b) algoritmien vaikutukset (eli kuinka tekoäly toimii esim. somessa). Se on normaali luokittelu tässä kontekstissa ja tälle kohdeyleisölle. Näitä osa-alueita tulisi avata selkeiden esimerkkien avulla ja välttää turhaa teknisten yksityiskohtien ja termien esittelyä. 3) Tähän osioon tarvitaan konkreettisia esimerkkejä, jotka avaavat suosituksia lukevalle mistä tekoälyssä on kyse. Näiden esimerkkien tulee olla esimerkkiprompteja, esimerkkejä tekoälysovelluksista ja teknologioista ja niiden tulee sisältää niin koneoppimista kuvaavia esimerkkejä, algoritmien vaikutusta kuvaavia esimerkkejä kuin esimerkkejä generatiivisesta tekoälystä. Aihepiiri on paljon laajempi kuin keskustelevat tekoälysovellukset antavat olettaa.
        • Business College Helsinki
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tekoälystä on tarjolla runsaasti tietoa, mutta sen käytännön soveltamisesta koulutuksessa ja integrointitavoista eri koulutustasoilla kaivattaisiin enemmän konkreettisia esimerkkejä. Oppilaitosten rooli on tutustuttaa opiskelijoita tekoälysovelluksiin sekä ohjata eettisen käytön ja kriittisen ajattelun oppimista tekoälyä hyödyntäessä. On tärkeää, että tekoälyn rooli ja mahdollisuudet esitetään selkeästi kaikilla oppilaitostasoilla, jotta tekoälyn potentiaali voidaan maksimoida.ly on?
        • Itä-Suomen koulu
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tekstissä on vastattu yleisellä tasolla siihen, mitä tekoäly on ja millaisia tekoälymalleja on käytössä. Teksti ei sen sijaan anna vastausta tekoälyn käyttöön koulutuksessa muutoin kuin oppimisanalytiikan ja personoinnin muodossa. Konkreettisempaa ohjeistusta kaivattaisiin, miten oppilaita opetetaan ymmärtämään tekoälyä ja sen takana olevaa dataa. Nythän oppilaat käyttävät tekoälyä lähinnä omien tekstien tuottamiseen ja tehtävien tekemiseen, mutta opettajat eivät osaa sanoa, onko tekoälyä käytetty. Tarvittaisiin ohjeistuksia siitä, miten ja missä määrin tekoälyn käyttö oppilailla on sallittua.
        • Sivistysala ry
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Sivista pitää hyvänä, että kappaleessa on avattu tekoälyn eri termejä, jotta muu sisältö olisi ymmärrettävissä. Tukimateriaalin tarkoituksena on lisätä tietoisuutta, joka tässä tekstissä toteutuu hyvin. Sivista ehdottaa, että erityisesti tässä kohdassa käytettäisiin enemmän käytännön esimerkkejä, joka hyödyttäisi lukijaa uuden, tekoälyä koskevan tiedon jäsentämisessä.
        • Suomen konservatorioliitto - Finlands konservatorieförbund r.y.
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Teksti on selkeä ja ymmärrettävä. Keskeiset näkökulmat on tuotu hyvin esiin, mutta miten ohjekokonaisuudessa tullaan varmistamaan se, että tekoälyyn kehittämiseen liittyvässä kehitysvauhdissa pysytään ajantasalla? Tämä vaatinee vähintään vuosittaista päivitystyötä ohjeistukseen. Ohjeistuksessa esiin tuotu jaottelu (generatiivinen, reaktiivinen, prediktiivinen tekoäly) avaa hyvin tekoälyn toimintakenttää, mutta ei välttämättä avaa vielä tarpeeksi asiaa koulutuksen järjestäjille. Tarvittaisiin lisää tietoa ja konkreettisia esimerkkejä tekoälyjärjestelmistä ja niiden käyttötarkoituksista koulutuksen kontektissa.
        • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Luvun teksti on selkeää ja luettavaa. On hyvä, että tekoälystä keskustellessa on myös määritelty, mitä tekoälyllä tarkoitetaan. Myös tekstissä esiin nostettu uudenlaisten taitojen tärkeys tekoälyintensiivisessä yhteiskunnassa on oleellista. On oleellista, että ekoälyä ei voi käsitellä vain teknologiana. Tekoäly on keskeinen yhteiskunnan demokratiaan ja sananvapauteen vaikuttava tekijä. Uhkia siihen liittyen ovat muun muassa virheellisen tiedon muuttuminen yhteisesti jaetuksi totuudeksi, sosiaalinen kuplautuminen, valesisällöt ja vinoumat. Kokonaisuudessa mainitaan, kuinka oppijat tarvitsevat kriittisen ajattelun, ongelmanratkaisun ja luovuuden taitoja, jotka liittyvät erityisesti tekoälyn ymmärtämiseen ja hyödyntämiseen tulevaisuuden yhteiskunnassa. Näitä taitoja tarvitsevat yhtä lailla myös koulutuksen järjestäjät sekä muut kuntien toimijat, jotka vastaavat tekoälyn hyödyntämisestä. KT korostaa, että tekoälyn hyödyntämiseen liittyen tulisi tehdä paljon kansallista yhteistyötä niin EU:n tekoälyasetuksen tulkinnan tueksi sekä pakollisten hallinnollisten tekoälyratkaisujen arviointien tueksi. Yksittäiset koulutuksen järjestäjät olisi hyödyllistä osallistaa yhteistyöhön myös esimerkiksi tekoälyasetuksen riskiluokituksen tulkkaamiselle sovellustasolle.
        • Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Valmistelijana pedagoginen johtajan lisäksi digipedagogi Sanni Suominen., Herranen Jatta
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • 1) Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. 2) Huomioitavaa: Tekoäly moniulotteisena ilmiönä Sivuilla 4 ja 5 on määritelty käsitettä ”tekoäly”. Olisi hyvä tuoda esille, että tekoälylle ei ole yksikäsitteistä määritelmää, ja nämä esitetyt määritelmät ovat vain yksi (uusi) tapa yrittää määritellä moniulotteista ilmiötä. Toisekseen määrittely on aina sidoksissa aikaansa, joten olisi syytä kertoa, että tällä hetkellä tekoäly ymmärretään luonnoksessa kuvatulla tavalla. Tekoäly yksiselitteisesti vihreän siirtymän edistäjä? Sivun 6 alussa todetaan: ”Tekoälyn hyödyntämisellä ja käyttötaidoilla voi olla myös merkittävä vaikutus ympäristöystävälliseen kehitykseen eli vihreään siirtymään. Tekoäly auttaa muun muassa edistämään energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käyttöä, -- Luonnollisesti on myös huomioitava, että tekoälyä käytettäessä tietokoneet kuluttavat sähköä.” Tässä olisi syytä korostaa, että tekoälypohjaisten järjes-telmien hyödyntäminen vaatii esimerkiksi valtavasti energiaa, ts. tekoäly ja sen käyttö voi olla myös ristiriidassa ympäristöystävällisen toiminnan kanssa. Nyt lukija saa käsityksen, että tekoälyllä on vain positiivisia vaikutuksia ympäristöön ja ympäristöystävälliseen toimintaan. Uudet mahdollisuudet opetukseen ja oppimiseen vastuullisesti ja turvallisesti Sivulla 6 todetaan: ”Tekoäly avaa uusia mahdollisuuksia muuan muassa personoitujen oppimisen polkujen rakentamiseen sekä oppimateriaalien mukauttamiseen. Se tuo opetukseen ja oppimiseen yksilöllisen ohjaukseen välineitä, jotka helpottavat oppijoiden erilaisiin tarpeisiin vastaamista… Oppimisanalytiikka mahdollistaa parhaimmillaan oikea-aikaisen ja kohdennetun oppimisen tuen sekä lahjakkuuk-sien kehittymisen tukemisen. Se tarjoaa opettajalle työkalun jokaisen oppijan oppimisprosessin personointiin oppijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, osana oppimisyhteisöä.” Tässä olisi hyvä huomioida erityisesti tekoälyn, ml. oppimisanalytiikka vastuullinen ja turvallinen käyttö siten, että myös oppijalla on tieto siitä, mitä tietoa käytetään mihinkin ja miten kyseisestä oppijan tuottamaa tietoa hyödynnetään. Olemme samaa mieltä siitä, että mahdollisuuksia on paljon ja ne ovat lähtökohtaisesti positiivisia, mutta tekoälyn ja oppimisanalytiikan käytöllä voi olla myös kääntöpuolensa, kuten oppijoiden leimaaminen ja luokittelu jne. 3) Vastauksia toivotaan: EU:n tekoälyasetuksen vaikutukset seurauksineen Sivulla 6 on eritelty tekoälyn tuomia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen. Tässäkin on hyvä huomioida, että EU:n tekoälyasetuksella on todennäköisesti merkittäviä vaikutuksia tekoälypohjaisten sovellusten opetus- ja oppimiskäyttöön, mutta mikään taho ei ole vielä Suomessa linjannut tai ohjeistanut, mitä nämä vaikutukset käytännössä ovat.
        • Suomen ympäristöopisto Sykli
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tekoälyn luokittelu vaikuttaa suppealta. Onko näihin sisällytetty myös anturien tai kameroiden keräämän datan perusteella suoritetut tekoälytoiminnot? Euroopan parlamentilla on hyvä määritelmä tekoälystä. Voisiko sitä hyödyntää tässä? Onko sävellysten luominen ihmisille tyypillinen älykäs toiminto? Miten tämä poikkeaa vaikkapa koneen suunnittelusta? Olisiko syytä puhua luovuudesta? Tekoälyn etiikka sisältää oletettavasti tekoälyn vastuullisuuden. Sen lisäksi olisi hyvä mainita vastuullinen tekoäly erityisesti vastuullisesti koulutetun tekoälyn näkökulmasta. On hyvä, että tekstissä avataan vastuullisuuskysymyksiä aavistuksen laajemminkin (kuten energiatehokkuus) sekä eettisiä uhkia. Näiden näkökulmien omaksuminen on tärkeää.
        • Rakennusteollisuus RT ry / Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tekstimassaa voisi rikkoa taulukolla tai kuvalla. Sisältö olisi saavutettavampi ja sisällön hahmottaminen olisi nopeampaa. Tekoälyä kuvaava terminologiaa voisi selkeyttää esimerkein. Teksti laittaa miettimään, miten opettajille saadaan laaja tekoälylukutaito-osaaminen, jotta he osaavat käyttää ja opettaa oikeita asioita oikealla tavalla?
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Työ- ja elinkeinoministeriö toteaa, että OECD:ssa on päivitetty ’tekoälyjärjestelmän’ määritelmää vuonna 2023. EU:n tekoälyasetuksen määritelmä muistuttaa OECD:n vastaavaa määritelmää. Oikeinkirjoituksen kannalta “Euroopan Unionin tekoälysäädöksessä (EU AI ACT)” tulisi kirjoittaa “Euroopan unionin” ja samoin tulee harkita, tarvitseeko englanninkielistä nimeä tuoda esille. Jos sen tuo esille, niin oikea kirjoitusmuoto olisi “EU AI Act”. Huomiona, että sekä tekoälyasetus että tekoälysäädös ovat oikeita termejä.
        • Rovaniemen kaupunki, Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, Kainulainen Jussi
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • 1) Riittävän selkeää ja ymmärrettävää tekstiä 2) Lainsäädännön ja kunnan vastuiden näkökulmasta olennaiset asiat olivat huomioitu. 3) Ei lisättävää.
        • Lahden kaupunki, sivistystoimiala, Perusopetus
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Yleisesti ottaen teksti on hyvin jäsennelty ja loogisesti etenevä. Keskeiset näkökulmat on muotoiltu hyvin ja kattavasti. Ne käsittelevät laajasti tekoälyn eri osa-alueita ja sen vaikutuksia. 
        • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • OSKU pitää tekstiä selkeänä ja ymmärrettävänä. Teksti huomioi hyvin keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat. OSKU suhtautuu skeptisesti automatisoituun ohjaukseen ja palautteeseen, sillä yksilöllinen ohjaus ja palaute ovat keskeisiä oppijoiden opintojen edistämistä ja oppimista tukevia toimia. Näiden toimien automatisointi tulisi olla vahvasti tilannekohtaista ja aidosti pedagogisesti perusteltua myös opiskelijoille.
        • Suomen eOppimiskeskus ry, Suomen eOppimiskeskus ry;n jäsenistö yhdessä Digikilta-verkoston kanssa
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? Yleisellä tasolla teksti on kohtuullisen ymmärrettävää, mutta tekoälyn määritelmän toistuva esittäminen eri termein (generatiivinen, reaktiivinen, prediktiivinen) heikentää selkeyttä. Tämä toistuvuus voi aiheuttaa sekaannusta ja vaikeuttaa asian ymmärtämistä. Tekstin määritelmä tekoälystä on melko tekninen: "Teknisessä mielessä tekoäly voidaan yksinkertaistaen määritellä tietokonesovellusten kyvyksi muodostaa uusia, ennalta ohjelmoimattomia ratkaisuja tai päättelysääntöjä." Tämä määritelmä antaa yleiskuvan tekoälyn toimintaperiaatteista, mutta sen ymmärrettävyyttä voisi parantaa lisäämällä käytännönläheisiä esimerkkejä. Tekoälyä käyttävien sovellusten toimintaa ja niiden roolia koulutuksessa olisi hyvä kuvata konkreettisemmin, jotta käsite avautuisi paremmin myös niille, jotka eivät ole teknologian asiantuntijoita. Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? On tärkeää huomioida, että eri kunnilla on vaihtelevat linjaukset esimerkiksi kännyköiden ja tekoälysovellusten käytöstä, mikä voi vaikuttaa oppijoiden mahdollisuuksiin hyödyntää tekoälyä. Tämä vaikuttaa oppilaiden mahdollisuuksiin kehittää tekoälyyn liittyviä taitoja tasa-arvoisesti. Myös ikärajojen noudattamisen käytännöt vaihtelevat eri kunnissa ja kouluissa, mikä saattaa edelleen lisätä oppilaiden välistä eriarvoisuutta. Maininta tietokoneiden sähkönkulutuksesta on itsestäänselvyys, mutta toisaalta se on merkittävä asia tekoälyn ympäristövaikutuksia arvioitaessa. Tekstissä voisi myös korostaa opettajien roolia ja heidän minäpystyvyytensä tukemista osana digitalisaation ja tekoälyn hyödyntämistä. Digitalisaatio oppimisen ja oppimistulosten selittäjänä -selvityksen mukaan opettajien taidot ja minäpystyvyys ovat ratkaisevia tekijöitä opetuksen digitalisaation edistämisessä. Keskeinen puute on jälleen käytännön esimerkkien puuttuminen. Eri tekoälytyyppien (generatiivinen, reaktiivinen, prediktiivinen) kuvaus jää abstraktiksi, sillä konkreettisia esimerkkejä ei anneta siitä, miten nämä ilmenevät käytännössä ja miten niitä voidaan hyödyntää opetuksessa. Tässäkin luvussa on tärkeää erottaa toisistaan tekoälyn käytön eri tasot - esimerkiksi tekoäly oppimisanalytiikassa vs. opiskelun tukena. Tekoälyn hyödyntäminen oppimisanalytiikassa liittyy oppijoiden datan analysointiin ja siihen perustuvien päätösten tekemiseen, mikä voi sisältää mahdollisuuden oppilaiden profilointiin ja tekoälyn tekemiin johtopäätöksiin. Tällainen käyttö voi vaikuttaa oppilaiden ohjaukseen ja oppimispolkuihin. Sen sijaan tekoälyn käyttö opiskelussa painottuu tiedonhakuun ja oppimismateriaalien tarjoamiseen, missä tekoälyn rooli on enemmän avustava kuin päätöksiä tekevä. Näiden toimintojen erottelu on tärkeää, jotta tekoälyn soveltaminen eri tarkoituksiin ymmärretään paremmin ja osataan soveltaa oikeita käytäntöjä ja suojatoimia. Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Miten tekoälyn eri muodot (generatiivinen, reaktiivinen, prediktiivinen) ilmenevät käytännössä ja miten niitä hyödynnetään? Konkreettiset esimerkit auttaisivat ymmärtämään tekoälyn monimuotoisuutta ja sen sovellusmahdollisuuksia opetuksessa. Onko esitetty tekoälyn määritelmä riittävä ja käytännönläheinen? Voisiko sitä selkeyttää tai täydentää paremmin vastaamaan koulutuskontekstin tarpeita? Miten tekoälyn käyttötaitoja voidaan konkreettisesti kehittää oppimisessa? Mitä pedagogisia menetelmiä ja tukitoimia voidaan hyödyntää oppilaiden ja opettajien taitojen kehittämisessä? Miten varmistetaan, että oppijat ymmärtävät tekoälyn toimintaperiaatteet ja sen rajoitteet? Esimerkiksi eri kuntien vaihtelevat linjaukset, kuten kännykkäkiellot ja sovellusten käyttörajoitukset, herättävät kysymyksiä tasa-arvosta ja siitä, miten kaikille oppijoille taataan yhdenvertaiset mahdollisuudet kehittää tekoälytaitojaan. Miten tekoälyn ympäristövaikutukset, kuten energiankulutus, huomioidaan kestävän kehityksen näkökulmasta? Onko mahdollista antaa selkeämpiä ohjeita tekoälyn ympäristövaikutusten arvioimiseksi ja hallitsemiseksi? Miten varmistetaan, että oppijoiden välillä ei synny eroja tekoälyn käyttötaidoissa johtuen kuntien erilaisista linjauksista sovellusten ja teknologian käytössä? Mitkä ovat konkreettiset hyödyt opettajan työn kannalta, joita tekoäly tuo mukanaan? Näitä etuja voisi avata tarkemmin, jotta opettajat näkisivät tekoälyn käytön selkeät edut ja mahdollisuudet. Voisiko oppimisanalytiikkaa koskevassa osuudessa esittää uusia tai innovatiivisia esimerkkejä, jotka menevät pidemmälle kuin nykyiset, ja jotka voisivat aidosti tukea opetusta ja oppimista eri ympäristöissä?
        • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry, Ylivuori Tarja-Leena
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Opetushallitusta tulossa olevasta kansallisesta tekoälyyn liittyvästä tukimateriaalista. Tarve tällaiselle materiaalille kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on suuri. Lausuntonaan MAOL ry toteaa seuraavaa: Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on Teksti on pääosin selkeää, mutta siinä on paljon yksityiskohtia, virallista kieltä ja teknistä sanastoa, mikä tekee siitä vaikeasti ymmärrettävän. Selkeyttä voisi parantaa yksinkertaistamalla termejä ja selittämällä niitä konkreettisten esimerkkien avulla. Tukimateriaalin alkuosan selkeyttä voisi parantaa myös tekstin rakennetta muokkaamalla. Nyt rakenne tekee materiaalista sekavan ja vaikeasti tulkittavan. Luvut 4 ja 5 ovat sisällöltään päällekkäisiä lukujen 1, 2 ja 3 kanssa. Lukijalle jää epäselväksi, mikä on lukujen 4 ja 5 suhde luvussa 1 esitettyihin velvoitteisiin ja suosituksiin. Onko tarkoitus tarkentaa vai taustoittaa? Lukujen 4 ja 5 tyylilaji on vähemmän määräävä kuin lukujen 1, 2 ja 3. Tämä aiheuttaa ristiriitaa. Tukimateriaalin teksti on paikoin varauksettoman optimistista. Tukimateriaalissa olisi tärkeää erottaa selkeästi se, mihin tekoäly pystyy nykyhetkellä ja mitä siltä voidaan odottaa tulevaisuudessa; mikä on faktaa ja mikä on Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen visio tulevaisuudesta. Materiaalin tarve on ilmeinen; mainostekstiä ei ole tarpeen tässä yhteydessä tuottaa. Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Tekstissä on huomioitu kattavasti otsikoiden aihepiirien keskeisiä näkökulmia. Erityisesti luku 3 on sisällöltään erinomainen. Tukimateriaalin nyt lausuntokierroksella oleva ensimmäinen osa on melko yleisluontoinen. MAOL ry toivoo tukimateriaalin jatko-osan keskittyvän huomattavasti konkreettisempiin kysymyksiin.
        • Valtonen Teemu, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Vosiko tätä selventää. Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa on laaja alue ja jos tätä voisi avata loppukäyttäjien näkökulmasta toisella tavalla. Nyt tekstissä kuvataan EU säädösten mukaista määritelmää sekä generatiivinen tekoäly ja reaktiivinen ja prediktiivinen. Olisiko näiden luokittelujen sijaan mahdollista tarkastella esimerkiksi generatiivista tekoäly, oppimisanalytiikkaa ja vaikka älykkäitä tutuoreita / adaptiivisia järjestelmiä. Nämä kolme kokonaisuutta näyttäytyvät läpi tämän dokumentin. Osaan viitataan erikseen esim. oppimisanalytiikkaan. Tämä jako ja esimerkkien käyttö näistä er ikokonaisuuksista voisi tehdä dokumentista selkeämmmän.
        • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Mediakasvatustiimi, Leinonen Sasu
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tekoälyn ja koneoppimisen määritelmät sekä erilaisten tekoälymuotojen (generatiivinen, reaktiivinen ja prediktiivinen) esittely on selkeä ja tiivis. Sen sijaan “Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia taitoja” -kappale sisältää paljon asiantuntijatekstiä ja käsitteitä. Olisiko tätä kappaletta mahdollista kertoa arkikielisemmin? Myös tähän kohtaan sanasto voisi auttaa paljon.
        • Joroisten kunta
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • 1) Teksti toimii hyvin tehtävässään. 2) Asiat on esitetty riittävällä laajuudella. 3) -
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Luvun teksti on kauttaaltaan selkeää ja ymmärrettävää. Teksti myös sisältää keskeisiltä osin oleellisimmat asiat ja näkökulmat liittyen tekoälyn määrittelyyn.
        • Humppila kunta
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Opetuksen näkökulmasta erittäin tärkeää huomioida, että tekoäly tuo tarpeen osata uusia taitoja tekoälyn hyödyntämiseen sekä uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen. Tätä pitäisi korostaa varhaiskasvatuksen ja koulutuksen näkökulmasta.
        • Bildningsalliansen rf
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Texten i sig är begriplig. Utmaningen blir att försäkra sig om att man har ifrågavarande kompetens i läroinrättningen för att kunna hantera den här omställningen. Man kunde kanske också reflektera över lärarens roll vid omställningen och den pedagogiska aspekten av AI. Nu har man i texten mest satt fokus på den tekniska sidan. Frågan om lärandeanalytik är inte neutral. Den innehåller dels en tolkning av lärande som begränsas till något mätbart, dels bygger den på ett kontrollbehov kopplat till ett effektivitetstänkande som ofta kommer i kölvattnet av diskussionen. Både synen på kunskap som mätbart och synen på digitala tjänster som möjliggörare av en ökad effektivitet är ideologiska, och medför risker, som bör lyftas fram.
        • Työväen Sivistysliitto, Juntumaa Inari
          Uppdaterad:
          18.10.2024
        • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • 1) Teksti on selkeä. 2) Tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat hyvin. 3) Luvussa voisi saada konkreettisemmat ohjeet siihen, mitä on tekoälyn kestävä käyttö. Luvussa Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia taitoja sanotaan: ” Kehittämällä näitä elementtejä koulutus voidaan tuoda tekoälyn digiaikaan kestävästi ja tehokkaasti sekä mahdollistaa tekoälyn vastuullinen ja turvallinen käyttö.” Koulutuksen järjestäjille pitäisi antaa selkeämmät ohjeet siitä, milloin tekoälymyllyn pyörittäminen on hyödyllistä ja oppimisen edellytys ja milloin se on turhaa sähkön käyttöä ja luonnonvarojen turhaa kuluttamista. Luvussa Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen mainitaan monikielisiä ryhmiä ja tekoälyn kykyä luoda erikielisiä materiaaleja. Tärkeää olisi mainita tässä yhteydessä, että tekoälyn tuottaman tekstin laatu riippuu vahvasti kyseisellä kielellä olemassa olevan datan määrästä. Suomessa monikielisissä ryhmissä tarvittaisiin opetusaineistojen kieliversioita juuri sellaisilla kielillä, joilla tekoäly ei osaa niitä tuottaa. Suuren datan seassa on valitettavasti vain mitättömän pieni määrä somalin-, tigrinjan- tai wolofinkielistä materiaalia, joten myöskään tekoäly ei pysty veden kiertokulusta luomaan järkevää somalinkielistä versiota. Opettajille tarjotut tekoälyesittelyt ja -kokeilut tehdään aina jollakin eurooppalaisella kielellä, jolloin lopputulos on lähes poikkeuksetta tyydyttävä. Opiskelussaan eniten apua tarvitsevat taas lapset ja nuoret, joille ei ole koulussa eikä kotona tarjolla apua opiskelun kanssa. He jäävät myös tekoälyavun ulkopuolelle, mikä olisi tärkeä kertoa myös opettajille. Datan vähäisestä määrästä johtuvia vinoumia ja virhepäätelmiä mainitaan kyllä dokumentin seuraavassa luvussa (Tekoälyn käytössä vinoumiin ja virhepäätelmiin vaikuttavat -taulukko, rivi Datan vähäinen määrä), mutta sielläkään ei mainita datassa aliedustettuja kieliä.
        • Seinäjoen kaupunki varhaiskasvatus ja esiopetus
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Teksti on selkeätä, mutta voisiko määritelmä tekoälystä olla johdannon alkupuolella.
        • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Luvun teksti on kokonaisuudessaan selkeä ja ymmärrettävää ja keskeiset näkökulmat tulevat esille. Sitä voisi kuitenkin havainnollistaa esimerkein.
        • Mikkelin kaupungin liitelaitos Otavia
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Opetushallituksen määritelmä siitä, mitä tekoäly on, poikkeaa jossain määrin muista määritelmistä. Kappaleessa “Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen” nostetaan esiin joitain kiinnostavia käyttökohteita. Voisiko ajatuksen koulutuksen tuomisesta tekoälyn digiaikaan (s. 5) kääntää niin päin, että tekoäly tulee osaksi koulutusta kestävästi ja tehokkaasti? Luvussa on jonkin verran kielenhuollettavaa. Virkkeessä “Tekoälyn kiihtyvällä kehittymisellä on vaikutuksia yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen sekä työelämän rakenteisiin, joita on luonnosteltavasti tarkasteltava vuorovaikutuksessa opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnin kanssa” (s. 6) sana “luonnosteltava” tulisi mahdollisesti korvata sanalla “luonnollisesti”. Esimerkkien listausta voisi tarkastella vielä kauttaaltaan. Välillä listataan useitakin esimerkkejä, välillä esimerkkejä puuttuu kohdista, joissa niitä kaipaisi. Esimerkiksi johdantoluvussa oli mainittu esimerkkeinä “sosiaalisen median palveluissa, pankki- ja taloussektorilla, lehdistössä, internetin hakupalveluissa tai hybridivaikuttamisessa”. Tässä luvussa puolestaan “sosiaalisessa mediassa, hybridivaikuttamisessa, internetin hakupalveluissa tai pankki- ja taloussektorilla”, eli lähes samat mutta eri järjestyksessä. Näitä esimerkkejä voisi siis tarkastella, että ovatko mahdollisimman relevantit kussakin kohtaa. Ainakin hybridivaikuttaminen mainitaan muuallakin useassa kohdassa, toki se on tärkeä esimerkki. “Tekoälyn hyödyntämisellä ja käyttötaidoilla voi olla myös merkittävä vaikutus ympäristöystävälliseen kehitykseen eli vihreään siirtymään. Tekoäly auttaa muun muassa edistämään energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käyttöä, älykästä liikennettä ja rakennuksia, etätöitä ja digitaalisia palveluita sekä tehostamaan logistiikkaa ja kierrätystä. Luonnollisesti on myös huomioitava, että tekoälyä käytettäessä tietokoneet kuluttavat sähköä.” (s. 6 alku): Luonnonvarojen kulutuksen näkökulma on tässä tekstissä käsitelty melko kevyesti, ja se on mainittu vasta kappaleen lopussa. Nykyisellä kehitystasolla tekoälyteknologiat kuitenkin vaativat merkittäviä määriä vettä ja sähköä. Ajatus tekoälyn roolista vihreän siirtymän ajurina ja yhdistettynä vain ohimennen mainittuun sähkönkulutukseen tuntuu erikoiselta. Kappaleessa mainitaan jo toiseen kertaan, että tekoälysovellukset voivat tukea myös erilaisissa oppilaitosjohdon suunnittelutehtävissä. Kappaleessa myös todetaan, että tekoälytekniikat tuovat työkaluja oppijoiden tukemiseen erilaisissa oppimisen vaikeuksissa. Voisiko näihin molempiin saada esimerkkejä samaan tapaan kuin analytiikan käytöstä opiskelijoiden suuntaan on listattu edellä? Tekstistä puuttuvat käyttötasot: On eri asia käsitellä oppimisympäristöjen tai opiskelijahallintajärjestelmien sisäisiä analytiikkatyökaluja ja niiden vaatimuksia verrattuna tilanteisiin, joissa oppijat käyttävät esimerkiksi tekoälysovelluksia osana omaa oppimistaan ja harjoittelevat niiden käyttöä (esimerkiksi suhteessa sovellusten analysointi- ja arviointivaatimukseen).
        • Vantaan kaupunki / Kasvatus ja oppiminen
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tämä osio oli yleisesti hyvin selkeä ja ymmärrettävä. Tekoälyn määrittely on erittäin selkeä, mutta lukijaa voisi auttaa, jos avattaisiin enemmän esimerkkejä siitä, minkälaisissa sovelluksissa, järjestelmissä ja laitteissa on jo nykyään minkäkin tyypin tekoälyä. Medialukutaitoja ei mainittu missään, vaikka puhuttiin algoritmisesta ajattelusta ja datan käsittelystä. Tässä voisi käyttää samaa termistöä kuin ULU:ssa ja vahvistaa kriittisen arviointikyvyn merkitystä.
        • Oriveden kaupunki /varhaiskasvatus
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • 1. Teksti oli selkeää ja ymmärrettävää. Siinä voisi määritellä mahdollisuuksia tekoälyn pedagogiseen käyttöön eri ikäkausilla tai vaihtoehtoisesti kaivattaisiin eri ikäryhmille tuotettua konkreettia materiaalia lähitulevaisuudessa. Lisäksi on alleviivattava sitä, että kasvatuksen ja opetuksen alalla meitä velvoitetaan ottamaan uusia menetelmiä käyttöön, jotta tekoälyyn tutustuttamisesta ei luovuta koska se tuntuu vieraalta ja vaatii perehtymistä tietoturvaan ja tekijänoikeuksiin.
        • Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • 1) Osio on käsitteellisesti osin vaikeaselkoinen. Esimerkiksi termi “kasvatus- ja koulutusalan teknologiakäsitys” jää epäselväksi. Niin ikään samassa kappaleen käsite “tekoälyn digiaika” on epämääräinen. Epäselväksi jää myös, mitä on “teknologiaosaaminen” tai “tekoälytaidot” sekä niiden välinen suhde. Ovatko tekoälytaidot osa (laajempaa) teknologiaosaamista vai onko teknologiaosaaminen yksi tekoälytaitojen ulottuvuus (vastaa esim. Bill Greenin 3D literacy –mallin operationaalista lukutaitoa). Epäselväksi jää myös, miten teknologiataidot suhteutuvat perusteasiakirjojen tieto- ja viestintätekniseen osaamisen ja digitaaliseen osaamiseen. Ehdotammekin, että linjauksissa käytettäviä käsitteitä karsitaan ja että käytettävät käsitteet avataan selkeästi saman tapaan kuin eri tekoälysovellusten (generatiivinen, reaktiivinen, prediktiivinen) kohdalla on tehty. Suositusten kohdassa 3 todetaan, että “Tekoälyn ja oppimisanalytiikan ensisijainen käyttökohde on...”. Tekoälyn ja oppimisanalytiikan kuvaaminen rinnakkain herättää kysymyksiä, koska oppimisanalytiikan eri sovellukset ovat nimenomaisesti tekoälyä/koneoppimista hyödyntäviä sovelluksia. 2) “Prediktiiviseksi tekoälyksi kutsutaan tekoälysovelluksia, jotka analysoivat historiadataa ja aiempia kokemuksia ennustaakseen tulevia tapahtumia tai tulevaa käyttäytymistä. Näitä ovat usein esimerkiksi verkkopalvelujen suosittelualgoritmit, jotka suosittelevat käyttäjilleen eri sisältöjä.” Esimerkki on sinänsä ymmärrettävä, koska verkkopalvelujen suosittelualgoritmit ovat suurelle osalle tuttuja arkipäivän kokemusten kautta. Esimerkkejä voisi kuitenkin kontekstoida paremmin koulutuksen ja kasvatuksen alalle. Tällöin esimerkkinä voisi käyttää (nykyisen rinnalla?) algoritmeja, joilla pyritään tunnistamaan koulupudokkuusuhan alla olevia lapsia ja nuoria. Ko. malleja kehitetään paraikaa laajasi ympäri maailmaa, myös Suomessa: https://www.nature.com/articles/s41598-024-63629-0 Pidämme huomiota, että, “Tekoälyä ei voi käsitellä kuitenkaan vain teknologiana, vaan tekoäly on keskeinen yhteiskunnan demokratiaan ja sananvapauteen vaikuttava tekijä” tärkeänä nostona suosituksiin. Tekoälyn myönteisiä ja kielteisiä ympäristövaikutuksia käsittelevä kappale ei ole tasapainoinen. Lyhyt huomio, “että tekoälyä käytettäessä tietokoneet kuluttavat sähköä”- ei riitä kuvamaan ympäristövaikutuksia niiden todellisessa laajuudessa. Jo yksittäisen kielimallin kouluttaminen kuluttaa valtavasti energiaa ja niin tekevät myös pilvilaskennan edellyttämät datakeskukset. Suosittelemme, että kappaletta täydennetään konsultoiden esimerkiksi tuoretta Environmental impact of EdTech: The hidden costs of digital learning –raporttia: https://ebooks.uis.no/index.php/USPS/catalog/book/285
        • Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Kehittämispalvelut
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Luvun 2 teksti on polveilevaa ja hyvin kuvailevaa, jonka vuoksi oleellisen sisällön hahmottaminen on vaikeaa. Koska kommentoitavana on vain viisi ensimmäistä lukua, on vaikea hahmottaa kokonaisuutta. Tekoälyn määritelmä on hyvä ja kattava. Tässä luvussa on paljon asiaa, joka ei kuulu tämän otsikon alle. Tekstiä voisi näiltä osin lyhentää, esimerkiksi millaisia taitoja tekoälyn käyttö vaatii ei kuulu määrittelyosioon.
        • Helsingin yliopisto
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Luvussa määritellään ansiokkaasti useita vaikeita käsitteitä. Kaikenkattavia määritelmiä on haastava luoda, määrittelyitä voisi tarkastella vielä seuraavien näkökulmien kautta. Annettu tekoälyn määritelmä sulkee ulkopuolelleen esimerkiksi hakukoneet, sosiaalisen median algoritmit ja kuvageneraattorit, koska ne eivät edusta ihmiselle tyypillistä toimintaa. Myös viittaus älykkyyteen on hankala, koska älykkyyden käsite itsessään on epämääräinen ja tulkinnanvarainen. Vaihtoehtoinen määritelmä tai luonnehdinta tämän dokumentin tarkoitukseen voisi olla, että tekoälyohjelmat suorittavat joitain tehtäviä automaattisesti tavalla, joka voi olla ainakin jossain määrin ennakoimatonta tai vaikeasti selitettävää. Luvun toisessa kappaleessa käytännössä samaistetaan käsitteet tekoäly ja koneoppiminen. Moni tekoälysovellus perustuu koneoppimiseen, mutta eivät kaikki. Koneoppiminen perustuu tyypillisesti sille annetun opetusaineiston matkimiseen. Käsitteiden sekoittaminen ei ole mielekästä tekoälylukutaidon muodostamisessa. Tekstissä samaistetaan myös käsitteet koneoppiminen ja suuret kielimallit. Tekstin voisi muotoilla esimerkiksi seuraavalla tavalla: ”Ne pohjautuvat usein koneoppimiseen ja laajaan opetusdataan. Koneoppimissovellukset pystyvät oppimaan datan […] uutta sisältöä. Yksi generatiivisen tekoälyn muoto ovat ns. suuret kielimallit (Large Language Models), joita…” Käsite reaktiivinen tekoäly ei ole laajasti tunnettu, joten sen käyttöä on ehkä syytä harkita. Sekä reaktiivisen että prediktiivisen tekoälyn määritelmät ja esimerkit eivät vastaa alan vakiintuneita käsityksiä. Tässä dokumentissa käytetyt kuvaukset näyttävät vastaavan paremminkin ei-oppivaa (”reaktiivinen”) vs. koneoppivaa (”prediktiivinen”) ohjelmaa. Siksi voisikin olla hyvä miettiä kannattaako näitä käsitteitä sisällyttää tekstiin, koska ne saattavat luoda hämmennystä. Tekstissä on oppimisanalytiikan kohdalla tyyliero, sillä oppimisanalytiikkaa käsitellään tekstissä luetellen sen mahdollisia sovelluksia. Tämä poikkeaa luvun muusta tekstistä, jossa käsitellään tekoälyä paljon yleisemmällä tasolla, eikä muita lukuisia tekoälyn sovelluksia käsitellä juuri lainkaan. Tämä poikkeavuus tuottaa sisällöllistä ja tyylillistä hajontaa, johon olisi hyvä vielä kiinnittää huomiota.
        • Valkeakosken kaupungin koulutus- ja hyvinvointikeskus, Syvänen Antti
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • 1) Teksti on pääosin selkeää ja ymmärrettävää. 2) Tekoälyn toimintaperiaate on lopulta hyvin yksinkertainen ja pääluokat on hyvin esillä. Tekoälyn ollessa ilmiönä kehittyvä, siihen sisältyy paljon spekulatiivista kirjoittelua ja markkinapuhetta. Tekstissä voisi tuoda tämän esiin. "Kasvatuksen ja koulutuksen kykyä toimia digitalisoituneen yhteiskunnan muutoksessa määrittävät muun muassa kasvatus- ja koulutusjärjestelmän teknologiakäsitys (käsitys ja ymmärrys digitalisaatiosta sekä tekoälystä), oppimiskäsitys, opetuskäytänteet, ajantasainen osaaminen sekä resurssit." Tässä on syytä painottaa resursointia, sillä tekoälyn arviointi ja alkuvaiheissaan myös käyttöönotto vaatii onnistuakseen koulutuksenjärjestäjiltä uudenlaista toimintakapasiteettia. Tätä on syytä painottaa, sillä ko. kapasiteettia ei ole ja halu oikaista tekoälyn-edelläkävijäksi päästäkseen on suurta. Mitä tarkalleen ovat nämä resurssit, saisiko tästä suositusta ja arviota? "Tekoälyn hyödyntämisellä ja käyttötaidoilla voi olla myös merkittävä vaikutus ympäristöystävälliseen kehitykseen eli vihreään siirtymään." Mikään ei viittaa tähän, oikeastaan aivan vastakkainen vaikutus. Konesalien lisä-jäähdytystarpeesta on hurjia arvioita (500ml/prompti) ja lisää energiavoimaloita perustetaan tekoäly-supertietokoneille. Positiivista vaikutusta vihreään siirtymään ei ole näköpiirissä, sillä hypoteettista parannusta esim. energiatehokkuuteen kompensoi negatiivisesti sen edellyttämä lisälaskentateho. Kun kyseessä on riski ympäristölle, tulee aina laskea ensin negatiivinen efekti ja sitten todennettu positiivinen efekti. Korjatkaa tämä. Tämä on olennaista opettaa tekoälyn toimintaperiaatteesta sekä henkilökunnalle että oppilaille. "Se tarjoaa opettajalle työkalun jokaisen oppijan oppimisprosessin personointiin oppijan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti, osana oppimisyhteisöä." Tämä riippuu millaisia tekoäly-tuotteita tulee saataville? Jos ne ovat opetustyötä tukevia - eivät opettajaa syrjäyttäviä, niin silloin ne voivat toimia kuvatulla tavalla. Tämä tulisi pystyä myös koulutuksenjärjestäjän arvioimaan? "Tekoälysovellukset voivat myös tukea opiskelua monikielisissä ryhmissä esimerkiksi ohjeiden ja opetuskielen tekstien ymmärtämisessä." Tässä on todellinen ennakoitu positiivinen käyttötapa tekoälylle. Tässäkin tulisi painottaa, että tekoäly voi madaltaa kynnystä ja nopeuttaa kielenymmärrystä alkuvaiheissa. Mutta se ei voi muodostua pysyväksi tavaksi tukeutua tekoälyyn, koska silloin tekoälystä tulee oppimisen este. 3) Miten koulutuksenjärjestäjäjän tulisi varautua palveluntuottajien ja sovelluskehittäjien uusiin tekoäly-termeihin ja -tuotteisiin? Miten koulutuksenjärjestäjän tulisi toimia tilanteessa, jossa palveluntuottaja tai sovelluskehittäjä lupaa tekoälyn kykenevän tekemään jotain muuta, kuin tässä suosituksissa on kuvailtu?
        • Äidinkielen opettajain liitto ry, Davies Terhi
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • 1) Luvun 2 teksti on ymmärrettävää ja selkeää. Tekstissä on kuitenkin toisteisuutta. 2) Keskeinen ongelma on se, että oppilas tai opiskelija voi käyttää tekoälyä tehokkaasti oppimisen apuvälineenä ainoastaan siinä tapauksessa, että hän on jo omaksunut riittävän kriittisen lukutaidon ja yleissivistyksen. Ilman niitä on suuri riski siihen, että tekoäly estää ajattelutaitojen kehittymisen. Lukemista ja kirjoittamista ei voi ulkoistaa tekoälyn hoidettavaksi. Tämän vuoksi kouluissa tarvitaan pedagogien suunnittelemia tekoälyratkaisuja. 3) Miten kouluihin saadaan tarvittavat resurssit tarvittavaan pedagogiseen suunnittelutyöhön?
        • Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Lukiolaisten Liitto Ry
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • SLL näkee, että teksti on pääosin selkeää ja ymmärrettävää, mutta paikoitellen kaipaisimme kattavampia käsitemäärittelyjä sekä konkreettisia esimerkkejä, jotka helpottaisivat aiheen ymmärtämistä. Tekstissä on avattu ymmärrettävästi tekoälyn ja koneoppimisen käsitteet. SLL toivoo, että myös muita tekoälyyn liittyviä käsitteitä, jotka eivät oletettavasti ole kaikille ymmärrettäviä, määriteltäisiin luvussa tarkemmin. Tällaisia käsitteitä ovat esimerkiksi tekoälypohjainen oppimisanalytiikka, algoritminen ajattelu ja kielimalli. Näiden osalta olisi hyvä mainita myös esimerkiksi konkreettisia järjestelmiä tai sovelluksia, jotka helpottaisivat käsitteen ymmärtämistä. Generatiivinen, reaktiivinen ja prediktiivinen tekoäly on määritelty tekstissä ansiokkaasti, mutta näidenkin osalta kaipaisimme lisää shakkipelin kaltaisia konkreettisia esimerkkejä sovelluksista tai käyttötavoista, jotka vastaavat määriteltyjä tekoälyn kategorioita. Oppimisanalytiikan osalta tekstissä on mainittu, että sen avulla oppijoita voidaan tukea automatisoidulla ohjauksella ja palautteella, oikea-aikaisella ja kohdennetulla oppimisen tuen ja oppimisprosessin personoinnilla. SLL kuitenkin huomauttaa, ettei tekoälypohjainen oppimisanalytiikka voi korvata opettajan opiskelijalle antamaa palautetta tai oppimisen tukea. Tekstissä olisi tärkeää tuoda esiin tekoälypohjaisen oppimisanalytiikan avustava rooli suhteessa opettajan oppijalle antamaan palautteeseen ja tukeen. SLL toivoo myös, että teksti sisältäisi nykyistä konkreettisempia suosituksia erilaisista oppimisanalytiikan työkaluista, joita koulutuksen järjestäjä voisi ottaa käyttöön.
        • Vammaisfoorumi ry, Ignatius Katri
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Vammaisfoorumilla ei ole kommentoitavaa.
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, JHL:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan tiimi, Takolander Hanna
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tekoälyä voidaan monin tavoin hyödyntää esimerkiksi opetuksen ja oppimisen tukena tai apuna hallinnollisissa tehtävissä, mutta samalla se tuo mukanaan huomattavan määrän uusia osaamistarpeita ja vastuita. Tekoäly tarjoaa varhaiskasvatuksessa mahdollisuuksia esimerkiksi oppimisprosessien personoimiseen ja oppimisen tuen tehostamiseen, kuten suosituksissa todetaankin. On kuitenkin selvää, että tekoälyn onnistunut hyödyntäminen edellyttää työntekijöiltä merkittäviä uusia taitoja. Tekoälyn käyttö edellyttää syvällistä ymmärrystä teknisistä, eettisistä ja tietosuojakysymyksistä, jotka eivät perinteisesti ole kuuluneet kasvatusalan henkilöstön koulutukseen. Työnantajan on siksi ensisijaisen tärkeää huolehtia siitä, että kaikki varhaiskasvatuksen ja opetusalan työntekijät saavat kattavan ja ajantasaisen koulutuksen tekoälysovellusten käyttöön ja sen eettisiin rajoitteisiin, ennen tekoälyn laajamittaista käyttöönottoa. Tekoälyn hyödyntäminen esimerkiksi oppimisanalytiikan tai monikielisten ryhmien opetuksen tukena vaatii työntekijöiltä paitsi teknisiä taitoja, myös kykyä arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamia tuloksia. Työntekijäin osaaminen tulee siis päivittää sellaisin koulutuksin, joka kattaa niin tekniset taidot kuin eettiset ja tietosuojakysymykset. Tekoälyn ja sen sovellusten kehittyessä nopeasti, vaatii työntekijöiden osaaminen myös ylläpitävää, päivitettyä koulutusta säännöllisesti.
        • Pelastakaa Lapset ry, Digitaalinen lapsuus, Ohlsson Anna-Maija
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tekoälyn ympäristövaikutuksin olisi tärkeä paneutua selkeämmin. Nyt asiaa avattiin vain lyhyellä kappaleella, jossa erityisesti negatiiviset ympäristövaikutukset kuten runsas vedenkulutus jäi näkymättömiin. Ympäristönäkökulma on olennainen myös lapsen oikeuksien toteutumisen kannalta, erityisesti globaalissa mittakaavassa.
        • Suomen Kuntaliitto, Lindberg Minna
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tekoälyn hyödyntämiseen liittyen tulisi tehdä paljon kansallista yhteistyötä tekoälyasetuksen tulkinnan tueksi sekä pakollisten hallinnollisten tekoälyratkaisujen arviointien tueksi. Suuri osa koulutuksen järjestäjistä hyödyntänee samoja sovelluksia melko samanlaisissa ympäristöissä. Tulisi pohtia, voidaanko kansalliselta tasolta määritellä palveluntoimittajia velvoittavat yhteiset sopimusehdot, jotka olisivat palveluntoimittajien tiedossa ja joiden noudattamisesta neuvoteltaisiin kansallisella tasolla yhteisesti palveluntoimittajien kanssa. Kaikkien ei kannattaisi tehdä alusta loppuun samoja tekoälyasetuksen ja tietosuoja-asetuksen vaatimia arviointeja ml. muu tiedonhallintaan liittyvän lainsäädännön vaatimustenmukaisuuden arviointi, vaan niitä kannattaisi tehdä yhteistyössä. Voisiko laajimmin käytettyihin sovelluksiin tehdä yhteiset arvioinnit suoraan kansallisella tasolla. Tarvetta olisi varmaan myös tekoälyasetuksen riskiluokituksen tulkkaamiselle sovellustasolle, jolloin tyypillisimmät opetus ja kasvatustoimen käyttötapaukset ja järjestelmät jäsennettäisiin kansallisella tasolla yhdessä tekoälyasetuksen riskikehikkoon. Riskikehikossa voisi myös huomioida tarpeen tietosuojan vaikutustenarvioinnille tai ennakkokuulemiselle. Tämä helpottaisi oletettavasti soveltamista. Dokumentissa ei käsitellä, miten tekoälyratkaisujen omistajuus, ylläpitovastuu (sopimusehdot, asetukset) ja käytön valvonta tulisi toteuttaa. Myöskään ei käsitellä, miten tekoälyratkaisujen käyttöä arvioidaan ja päätetään mahdollisesti uusien ratkaisujen käyttöönotosta tai käytössä olevien ratkaisujen poistamisesta käytöstä (esim. kriteerit, prosessit). Dokumentissa kuitenkin suositellaan koulutuksen järjestäjiä laatimaan prosessin ja toimintaohjeet tekoälyratkaisujen käyttöönotolle. Kansalliselta tasolta tulisi laatia ohje, joka tarjoaisi kaikille yhtenäisen prosessin ja toimintaohjeen luonnoksen lähtökohdaksi, ettei jokaisen koulutuksenjärjestäjän tarvitsisi miettiä itse prosessia ja toimintaohjeita tyhjästä.
        • Porin kaupunki
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • 1)Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Tekstissä annetaan selkeä ja tiivis kuvaus tekoälystä ja sen eri muodoista (reaktiivinen, generatiivinen ja prediktiivinen). Toimii tietopakettina niillekin, joille asia ei ole vielä aivan tuttu. 3) Lisäohjeistuksessa toivotaan tarkempaa kuvausta siitä, miten tekoälyä voidaan käyttää opetuksessa ja oppimisessa ja mitä eettisiä ja juridisia reunaehtoja sen soveltamisella on. Voisiko myös olla hyödyllistä antaa esimerkkejä konkreettisista sovelluksista, jotka kuvastavat eri tekoälytyyppejä? Kielimallien suhdetta tekoälyyn voitaisiin myös avata enemmän. Ainakin sitä, että niitä on monia ja tulevaisuudessa on ihan normaalia tehdä valinta, mitä kielimallia käytetään johonkin tiettyyn tehtävään.
        • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Texten är överlag begriplig och innehåller ändamålsenlig information. Frågan är om vi inte i första hand borde tala om AI-teknologier eller maskininlärning, eftersom artificiell intelligens som begrepp är kontroversiellt i och med problematiken med hur intelligens egentligen definieras.
        • Järvenpään kaupunki, Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • 1) Teksti oli ymmärrettävää. 2) Tekoälyä käsitteenä oli hyvin avattu monipuolisesti ja laajasti. Tuo tärkeinä asioina sananvapauden ja demokratian. Nostaa esiin sen, miten tekoälyä voidaan hyödyntää asioiden hoitamiseksi tehokkaammin ja sitä kautta myös kestävämmin. 3) Tekstissä tuotiin esiin, että tekoäly vie sähköä, mutta muut lisätarpeet jäivät huomiotta. (Lisääntyvä kaistantarve, tarvittavat muut resurssit konehuoneet etc.)
        • Kotkan kaupunki, opetustoimi, opetustoimen hallinto
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Teksti sinänsä on ymmärrettävää, mutta tieto muuttunee nopeasti ja siksi tämän osion voisi ennemmin liittää käytännön ohjeistukseen, joka päivittyisi säännöllisesti.
        • Etelä-Savon Koulutus Oy
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Teksti on selkeää, eikä sen ymmärtäminen ei edellytä aiheen syvällistä asiantuntemusta.
        • Muuramen kunta, hyvinvoinnin ja palveluiden toimiala
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • 1) Termi on määritelty hyvin ja seikkaperäisesti. Määritelmää voisi kuvata selkeäsanaisemmin. 2) Tekstissä korostuu yksilö ja organisaatio tekoälyn käyttäjänä ja hyödyntäjänä. Vielä enemmän voisi olla pohdintaa siitä, miten kriittisesti vastaanotamme ja tarkastelemme tekoälyllä tuotettua materiaalia. 3) Erilaisia tekoälyn konkreettisia sovelluksia voisi nimetä esimerkeiksi.
        • Espoon kaupunki, kasvun ja oppimisen toimiala, Harri Luttinen, digikehittämispäällikkö
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Teksti on varsin kompakti, yleistasolle tiivistetty kokonaisuus tekoälystä ja sen käyttötapauksista. Yksittäisiä kommentteja: Oppimisanalytiikan ja ylipäätään profiloinnin merkitystä eettisestä näkökulmasta ja yksilön tietosuojasta ja yksityisyydestä katsottuna olisi tärkeä keskustella laajemmin. Missä tilanteissa, kokoaikaisesti/rajatusti, luvalla/”pakotetusti” profilointia käytetään. Parhaimmillaan voidaan personoida ja tukea, mutta kääntöpuoltakin on tärkeä pohtia, jatkuvan valvonnan vs. vapauden raja, tehostamisen rajakin jossain. Pitäisikö olla maininta, että tekoälyä käytetään paljon palveluissa, missä se ei näy lainkaan loppukäyttäjälle vaan on osa prosessia nopeuttavaa/automatisoivaa/helpottavaa toimintaa Tekstissä sisällöllinen hyppy, alustuksessa puhutaan velvoitteista, reunaehdoista jne, sen jälkeen hypätään pedagogisiin mahdollisuuksiin mutta seuraava kappale on oppimisanalytiikkaa ja oppilashallintoa. Ei täysin loogisin sisältörakenne Koulutuksenjärjestäjän velvoitteet voisi olla ylempänä Olisiko parempi puhua pilvipalvelimien sijasta pilviteknologioista. Yksilölliset oppimispolut voisi olla mainittuna aina, kun puhutaan tekoälyn opetuskäytön käyttötapauksista.
        • Ylöjärven kaupunki, Varhaiskasvatus
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Teksti on laaja ja siinä on osittain toistoa. Varhaiskasvatuksen osalta jäimme kaipaamaan käytännön esimerkkejä. Teksti voisi olla helppolukuisempaa jos osa tekstistä olisi kaavioina tai kuvina.
        • Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening ry
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tekoälyä on määritelty ja kuvattu tekstissä kokonaisuutena hyvin. Koska teksti on suunnattu koulutuksen järjestäjille, voitaisiin siinä tarkastella tekoälyä laajemmin pedagogisesta näkökulmasta. Teksti kuvaa tekoälyä lähinnä sisältöjen tuottamisen näkökulmasta. Sen muut käyttötarkoitukset jäävät vähälle. Lisäksi pedagogiset menetelmät, opettajan roolin muutos ja oppimisen muuttuminen olisivat tärkeitä käsiteltäviä asioita. Myöskään kestävyyskysymyksiä ei ole toistaiseksi käsitelty tekstissä. Tämä tullee korjatuksi tukimateriaalien täydentyessä seuraavilla lausuntokierroksilla. Tekstissä kuvataan tekoälyn käyttöönottoa ja siihen liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä. Koulutuksen järjestäjät hyötyisivät tekoälyn käyttöönottoa kuvaavasta prosessimallista, jossa kuvan avulla kerrottaisiin käyttöönoton eri vaiheet ja eri vaiheissa huomioitavat säädökset ja luvat.
        • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Siinä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat.
        • Rastor-instituutti
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • 1-2) Tekoälyn määrittelyssä on käytetty hieman epätavallisempaa jaottelua, jota ei juurikaan esiinny tutkimuskirjallisuudessa. Vaikka tämä tapa esittää tekoäly on periaatteessa oikea, se ei välttämättä tue koulutusalan ammattilaisten parempaa ymmärrystä ja soveltamista tekoälyn osalta. Esimerkiksi seuraavanlainen jako voisi olla hyödyllisempi: 1. Generatiivinen tekoäly. Tekoälyjärjestelmät, jotka pystyvät luomaan uutta sisältöä, kuten tekstiä, kuvia tai musiikkia (esim. Chatbotit). 2. Analysoiva tekoäly. Tekoäly, joka käsittelee ja tulkitsee dataa löytääkseen malleja ja oivalluksia (esim. oppimisanalytiikka, data-analyysityökalut). 3. Ennakoiva tekoäly. Tekoälyjärjestelmät, jotka ennustavat tulevia tapahtumia tai käyttäytymistä historiallisten tietojen perusteella (esim. suosittelualgoritmit, riskinarviointimallit). 4. Interaktiivinen tekoäly. Tekoäly, joka vuorovaikuttaa käyttäjien kanssa reaaliajassa, tarjoten palautetta ja ohjausta (esim. virtuaaliavustajat). 5. Automatisoiva tekoäly. Tekoäly, joka automatisoi rutiinitehtäviä, vapauttaen aikaa tärkeämpiin pedagogisiin tehtäviin (esim. hallinnolliset apuvälineet). Tämäkään ei ole laajasti tutkimuskirjallisuudessa käytetty jaottelu, mutta siihen olisi helpompi sijoittaa varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa eteen tulevat tekoälyjärjestelmät ja niiden käyttötarkoitukset konkreettisin esimerkein. Oppimisanalytiikassa on tarpeen painottaa lähdedatan merkitystä; pelkkä tekoäly ei riitä, vaan datan analysointi ja tekoälyn hyödyntämiseen liittyvät toimet ovat keskeisiä. On hieman yleisluonteisesti viitattu oppimisanalytiikan mahdollisuuksiin yksilöllisessä kohdentamisessa ja personoinnissa ikään kuin ne toteutuisivat itsestään. Esimerkit selventäisivät asiaa lukijalle. 3) Voisiko tässä yhteydessä jo käsitellä/mainita tekoälyn käyttöä arvioinnissa? Oppimistulosten arviointi tulee esiin tekoälyasetuksessa, mutta asiayhteyden vuoksi sitä olisi hyvä käsitellä myös tässä.
        • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tekstissä todetaan, että (s. 5) oppijat tarvitsevat algoritmisen ajattelun ja datan käsittelyn taitoja, jotka ovat edellytyksiä tekoälyn ja sen toiminnan hahmottamiselle ja ymmärtämiselle. Edellä mainittu vaatimus koskee jokaista tekoälyn parissa työskentelevää toimijaa. Lisäksi tekstissä (s. 6) todetaan, että tekoäly on opetuksen ja oppimisen kohde ja työkalu. Se on kuitenkin myös oppimisen keskustelukumppani tai yhteisajatteluun osallistuva osapuoli. Näissä tilanteissa, joihin lapsella tai nuorella ei välttämättä ikäkautensa mukaisesti ole riittävästi kokemusta ja osaamista, tarvitaan ja hyödynnetään erityisesti tunne-, sosiaalisia ja eettisiä taitoja. Tekstissä (s. 6) todetaan myös, että tekoälyn tuomat mahdollisuudet tehostavat mukauttamista ja oppimisen personointia. Samalla ne avaavat uusia mahdollisuuksia oppimateriaalituotantoon ja opetuksen eriyttämiseen. Nämä kaikki vaativat uudenlaista pedagogista osaamista opettajilta ja ohjaajilta sekä riittävästi työaikaresurssia opetuksen suunnitteluvaiheessa. Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia taitoja -luvun lopussa (s. 5) viitataan myös vihreään siirtymään ja tarkastellaan hyvin tiiviisti ja positiivisesti tekoälyn hyödyntämisen ja käyttötaitojen vaikutuksia ympäristöystävälliseen kehitykseen. Edellä mainittu luku on nykyisessä muodossaan yksinkertaistava, koska tekoälyn käytöllä on myös muita negatiivisia ympäristövaikutuksia kuin tietokoneiden sähkönkulutus, johon tekstissä viitataan. Esimerkiksi tekoälypalvelujen taustalla tapahtuva laskenta toteutuu datakeskuksissa, joiden palvelimien jäähdyttämiseen tarvitaan valtava määrä vettä. Datakeskusten juotavaksi kelpaavan veden kulutus ja kulutuksen kasvu on siksi hyvä tuoda tekstissä esille. Konkreettiset kysymykset, joihin toivotaan vastauksia: • Millaisia opetushenkilöstön erilaisia tekoälyyn liittyviä osaamistarpeita on tunnistettu? Toiveena on, että niitä kuvataan osa-alueittain osaamiskartoitusten tekemisen helpottamiseksi. • Millaisia ovat lasten ja nuorten uudet tekoälyyn liittyvät osaamistarpeet? • Millaisia tekoälyn ympäristövaikutuksia on ennakoitu ja tunnistettu? Niitä olisi tarpeen kuvata laaja-alaisemmin ja konkreettisemmin.
        • Kansanvalistusseura sr.
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • - Suosituksissa s. 6 mainitaan, että tekoälyä voidaan käyttää muun muassa edistämään energiatehokkuutta, uusiutuvan energian käyttöä, älykästä liikennettä ja rakennuksia, etätöitä ja digitaalisia palveluita sekä tehostamaan logistiikkaa ja kierrätystä. Ainoana kääntöpuolena mainitaan lyhyesti ”tekoälyä käytettäessä tietokoneet kuluttavat sähköä”. Tekoälyn käyttö ja koneiden jäähdyttäminen kuluttaa myös valtavan määrän vettä. Kestävän kehityksen näkökulma tulisi huomioida suosituksissa laajemmin, myös tekoälyn haittapuolet monipuolisemmin huomioiden. - Tämä on onneksi huomioitu lausunnon seuraavissa vaiheissa, vrt. katkelma lausuntopalvelussa: ”Kahdessa seuraavassa vaiheessa lausuntoja pyydetään muun muassa tekoälyn opetuskäytöstä, oppimisen ja osaamisen arvioinnista sekä osaamisen tunnustamisesta, muuttuvasta lukutaidosta sekä tekoälyn käyttöön liittyvistä eettisistä ja kestävän kehityksen kysymyksistä.”
        • Loviisan kaupunki, Sivistys- ja hyvinvointikeskus/ Koulutus
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Kappale määrittelee ja kuvailee selkeästi ja ymmärrettävästi erilaisia tekoälyjä ja niiden käyttökohteita koulutuksessa ja yhteiskunnassa yleensäkin. Kuvaus vahvistaa onnistuneesti työkalumaista tulkintaa ns. tukiälyn käsitettä. Tekstissä nostetut mahdollisuudet oppimisen tukemiseen ja personointiin samoin kuin analytiikan mahdollisuudet arvioinnissa vahvistavat mielestäni hyvin tekoälyn keskeistä roolia koulutuksessa. Analytiikan mahdollistamiin hyvinvointia tukeviin toimenpiteisiin voisi lisätä maininnan yksilöllisten ja yhteisöllisten (toimenpiteiden) sanat korostamaan tekoälyn yhteisöllisyyden tarjoamia vaihtoehtoja.
        • Tampereen kaupunki Sivistyspalvelut, Pormestari Kalervo Kummola
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • 1. Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? Teksti on ymmärrettävää ja selkeää ja kokonaisuus kattava. Kappaleeseen on saatu hyvin tiivistettyä se, mitä tekoälyllä tarkoitetaan ja mitkä ovat sen eri muodot. Tekstistä selviää, että yhteiskunnassa, jossa tekoäly vaikuttaa yhä useammalla sektorilla, kansalaiset tarvitsevat uusia taitoja, joita ei aikaisemmin ole tarvittu. 2. Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Ensimmäinen kappale, s. 4. Lukuun voisi lisätä jotain jo nyt olemassa olevasta ilmiöstä, jossa emme tiedä mikä sisältö on tekoälyn tuottamaa ja mikä ei, ja missä valinnoissamme tekoäly on vaikuttajana ja missä taas ei. Tämä edellyttää kasvattajan, opettajan ja oppijan kriittistä ja pohtivaa ajattelua. Tekoäly sekoittuu muun muassa arjen elektroniikkaan ja on yhä enemmän läsnä kaikissa valinnoissamme. Ilmiöstä mainitaan, mutta ilmaisutapa jää abstraktiksi. Tekoälyn luomien algoritmien vastauksissa on tärkeä myös ymmärtää, mistä lähteistä luotu teksti on koottu. Tekoälyn käyttämiseen liittyvän sähkönkulutuksen lisäksi on huomioitava myös muu luonnonvarojen käyttö, esimerkiksi datakeskusten vedenkulutus ja akkujen valmistukseen käytettävät metallit. 3. Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä lisää vastauksia? Osio 2 on muilta osin hyvä, mutta tekoälyyn tutustuminen/sen läsnäolon havainnointi lasten kanssa ei tässäkään kappaleessa tule selkeästi ilmi. Tekstissä pitäisi jotenkin näkyä se, että jotta lapset oppivat hyödyntämään tekoälyä ”oppimisen ja opetuksen keskeisenä työkaluna” (kuten kappaleessa mainitaan) on hyvä, että lasten kanssa tutustutaan tekoälyyn havainnoimalla sen läsnäoloa ja toimintaa ikätasoisesti jo varhaiskasvatusiässä.
        • Lehtoranta Jukka, tekoälykouluttaja, jatko-opiskelija UEF
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Alun määritelmässä hukataan ihan täysin kohdeyleisö, nykymuotoisena määritelmä ei palvele ketään eikä myöskään ole kovin ajantasainen vaan edustaa menneiden vuosien määritelmiä eikä huomioi mitenkään viime vuosien kehitysaskelia (miten vaikkapa pilvipalvelu liittyy paikallisesti käytettävään generatiiviseen tekoälyyn käyttäjän näkökulmasta mitenkään). Teknisen mielen -määritelmä antaa myös hyvin vääränlaisen kuvan nykytekoälystä, päättelysääntöihin liittyvä lause on sisällöllisesti virheellinen Miten koulutuksella voi olla kykyjä? Taito-kappaleessa turhaa toistoa johdantoon ja samoja virheellisiä sisältöjä (esim. algoritminen ajattelu -termi) ja hyvin kapea käsitys tekoälyn ymmärtämiseen vaadituista taidoista. Kestävän kehityksen näkökulma on erittäin tärkeä, mutta esimerkiksi lause tekoälyä käytettäessä tietokoneet kuluttavat sähköä on hämmentävä, muuttuiko kohderyhmäksi yhtäkkiä pienet lapset, joille voi surutta kertoa väärää tietoa. Tekoäly tuo mahdollisuuksia oppimiseen on kokonaisuutena hyvä, sisällöllisesti oppimisanalytiikka painottuu kokonaisuudessa liikaa, näkökulma on toki tärkeä, mutta opetuksenjärjestäjien näkökulmasta vähemmän relevantti vai vaihtuiko kohderyhmäksi opetusteknologiatoimijat. Kokonaisuudessa hypitään myös hämmentävän taitavasti menneisyydessä roikkumisen, nykyteknologian mainitsemisen ja viiden epärealistisen tulevaisuusaskeleen välimaastossa, jolloin sisällön ymmärtäminen vaatii ihmeellisen sekoituksen erilaisia kyvykkyyksiä.
        • Sanoma Media Finland Oy, Tämä lausunto on annettu Sanoma Pro:n toimesta, joka on Sanoman oppimateriaalikustantamisen liiketoimintayksikkö. Sekä Sanoma Pro että Sanoma Media Finland ovat kokonaan Sanoman omistamia tytäryhtiöitä., Wiklund Marcus
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • 1) Teksti on kielellisesti ja käsitteellisesti ymmärrettävää ja voidaan olettaa, että koulutuksen järjestäjillä on osaaminen ja kyky toimia ohjeistuksen mukaisesti. Esitämme kuitenkin, että erityisesti velvoitteet luetellaan yksityiskohtaisesti ja että niitä täydennetään toisella sarakkeella, joka kattaa esimerkkejä velvoitteiden toteuttamisesta käytännössä. 2) Tekoälyn toiminnallisessa kuvauksessa voisi näkyvämmin esimerkein kattaa tekoälyn käytön eri sovellusalueet (sivut 4. ja 5.). Osa tekoälysovellusmuodoista ovat käyttäjille hyvinkin ilmeisiä, kuten generatiivisen tekoälyn tekstin- ja kuvanluontiominaisuudet. Suuri osa tekoälyn soveltamisalueista jäävät kuitenkin loppukäyttäjälle näkymättömiksi. Pidämme hyvänä, että tekstissä on tuotu esille tekoälyn käytön vaikutus mm. demokratiaan ja sananvapauteen. 3) Ohjeeseen voisi harkita lisättäväksi visuaalista tiivistelmää, josta yhdeltä sivulta pystyy hahmottamaan kaiken olennaisen, kuten vaatimukset.
        • STTK ry.
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? Kokonaisuuteen on tärkeää liittää yleisen tason kuvaus tekoälystä, jotta materiaali toimii omalta osaltaan ymmärrystä ja osaamista lisäävänä. Teksti on selkä ja ymmärrettävä, mutta edellyttää melko vahvoja perustietoja digitalisaatiosta ja sen hyödyntämisestä kasvatuksessa ja opetuksessa. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Osio ei sellaisenaan sovellu esimerkiksi täydennyskoulutuksen materiaaliksi, eikä suoraan tue tai ohjaa arjen työn järjestämistä kasvatuksen, koulutuksen ja oppimisen toimialoilla. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Osio voisi hyötyä käytännön esimerkeistä ja tekoälyn hyödyntämistä koskevista kuvauksista. Nyt osio jättää paljon toimijan perehtyneisyyden, harrastuneisuuden ja oman innovaatiokyvyn varaan.
        • Siuntion kunta
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Teksti on selvästi suunnattu kasvatuksen ja opetuksen henkilöstölle. Sen avulla pääsee hyvin sisälle alan haasteista tekoälyn kanssa.
        • Vaasan kaupunki
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? o Tekoäly oli määritelty ymmärrettävästi ja eri kategorioita oli rikastettu esimerkeillä. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? o Luovuuden näkökulmaa tulisi avata tarkemmin. Kaiken kehityksen taustalla on luovat ja innovatiiviset osaajat. Kasvatuksessa on tärkeää taata oppijoiden luovan ajattelun kehittyminen, mahdollisuus luovuuteen ja tuottamiseen vuorovaikutuksessa muiden kanssa. o Uudet mahdollisuudet kappaleessa oli tuotu hyvin esiin, että tekoäly on sekä oppimisen kohde että opetuksen ja oppimisen työkalu. Tasa-arvoistaminen on kuitenkin kiinni kunnan resursseista ja työntekijöiden osaamisesta. o Koulutuksen järjestämisen näkökulmasta Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia taitoja – ja Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen ovat keskeisiä. Käyttäjät ovat eri ikäisiä ja tarve sekä mahdollisuudet käytölle ovat erilaisia. Tässä voisi tuoda esiin esimerkiksi konkretiaa eri luokka-asteille osaamistavoitteisiin liittyen. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? o Määrittelyvaiheessa voisi kertoa laajemmin generatiivisen tekoälyn jo olemassa olevista/käytössä olevista ratkaisuista, jotka ovat osa lähes jokaisen työntekijän ja oppijan arkipäivää.
        • Kotkan varhaiskasvatus
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Selkeä ja ymmärrettävä. Käsitteistö on uutta. Määrittelyt on tehty pääsääntöisesti suomenkielisillä sanoilla tai yhdistellen niitä uusilla tavoilla. Käsitteet oli määritelty. Löytyi vastuksia johdannossa käytettyihin käsitteisiin. Tekstin lukijan osaaminen vaatii vielä vahvistamista, että tunnistetaan tiedon lisätarve. Tarvitaan tukimateriaalia, jotta laki konkretisoituu toiminnan tasolle varhaiskasvatuksessa.
        • Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi, Henriksson John
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Texten känns lite spretig. Helt förståeligt med tanke på bredden av AI-fältet men ur ett lärarperspektiv skulle denna kunna förkortas och i stället ge hänvisningar till tillgängliga källor/material. LLMs behandlas väldigt brett och modeller som körs lokalt eller nationellt separeras ej från globala tjänster. AI-litteracitet kunde sättas in i detta kapitel för att göra det mer lärarinriktad. T.ex. MAILS skalan skulle kunna funka. (Carolus et al 2023) Denna mening: "Man kan stöda elevernas lärande bland annat genom automatiserad handledning och feedback." Ordet automatisera känns fel och det saknas att syftet är att underlätta eller stöda. Ordet automatisera känns mer som att ansvaret delegeras.
        • Inkoon kunta, Kasvatuksen ja Opetuksen toimiala, Kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija / Sakkunnig i Fostran och Utbildning och Sivistystoimenjohtaja / Utbildningschef, Honkanen Piritta
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Erityisen positiivista on se, että tarkastelun kohteeksi on nostettu kasvatuksessa ja koulutuksessa tekoälyn etiikka ja teknologian eettinen käyttö sekä siihen liittyvä henkilöstön osaamisen kehittäminen. Se, että tekoälysuositusten yhteydessä OPH:n suunnalta rohkaistaan kasvatuksen ja koulutuksen henkilökuntaa kehittämään kokonaisvaltaisesti niin pedagogiikkaa, opetuksen tavoitteita, sisältöjä kuin arviointia sekä oppimisen tukea, on merkityksellistä. Tekstissä on havaittavissa vahva ohjaus tekoälyn hyödyntämiseen nimenomaan uudenlaisia taitoja ja siihen liittyvää henkilöstöosaamista kehittämällä.
        • Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, dekaani Tiina Silander, apulaisprofessori (Associate Professor), opettajankoulutus Tomi Jaakkola, yliopistonlehtori, (varhaiskasvatus) Arttu Mykkänen
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Luvun teksti on kokonaisuudessaan selkeä ja ymmärrettävää ja keskeiset näkökulmat tulevat esille. Luvussa olisi hyvä korostaa nykyistä vahvemmin, että tekoälyn, kuten ylipäätään teknologian, käyttö tulisi olla tarkoituksenmukaista. Käyttöä pitäisi ohjata ensisijaisesti pedagogiset tavoitteet.
        • Vehmaan Kunta
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Teksti on selkeää ja keskeiset näkökulmat tulevat ymmärrettävästi esille.
        • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Luku sisältää tiiviin määritelmän tekoälyjärjestelmistä sekä generatiivisesta-, reaktiivisesta- ja prediktiivisesta tekoälystä. Teksti on ymmärrettävää, mutta sitä voisi havainnollistaa avaamalla lyhyitä esimerkkejä kustakin edellä mainituista. Tekoälyn hyödyntämisen edellyttämästä osaamisesta on luvussa osuva teksti, mutta kuten edellä on todettu, on se paljolti toistoa johdantoluvun tekstille. Toiston poistamiseksi asia tulisi käsitellä vain tässä alaluvussa. Alaluku ’Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen’ poikkeaa muusta suositustekstistä ja vaikuttaa paljolti enemmän tekoälysovellusten markkinointimateriaalilta kuin yleisiltä tekoälysuosituksilta. Esitämme, että luku muotoillaan siten, että siinä mainittuja asioita listataan mahdollisina tekoälyn käyttötapoina. Nykyisellään luonnos antaa ilman tutkimusnäyttöä lupauksia näiden käyttötapojen mahdollisesta vaikuttavuudesta muun muassa opetuksen laadulle, oppimismahdollisuuksien tasa-arvolle yms.
        • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Teksti Mitä tekoäly on? -luvussa on selkeää ja ymmärrettävää ja tekoälyn eri sovelluksia on avattu hyvin. Lisäksi alaluvussa on listattu paljon uutta osaamista, jota sekä koulutuksen järjestäjä että oppija tarvitsevat kyetäkseen hyödyntämään tekoälyä. Miten tämä osaaminen saavutetaan riittävän nopeasti ja laadukkaasti, jotta koulutus voidaan tuoda kestävästi tekoälyn digiaikaan. Tekoälysovellusten hyödyt esimerkiksi oppimisen ja hyvinvoinnin tukemisessa ovat lupaavia.
        • Workseed Oy, Ratkaisuasiantuntija
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • 1) Osion toiseksi viimeisessä kappaleessa kirjoitusvirhe, lauseessa ylimääräinen "ja": Oppimisanalytiikka antaa mahdollisuuksia opetuksen laadun ja vaikuttavuuden kehittämiseen sekä ja resurssien tehokkaampaan kohdentamiseen 2) Generatiivisen tekoälyn määritelmässä käyttäisin itse mieluummin termiä, että se koostaa uutta sisältöä oppimiensa sisältöjen pohjalta. Tuottaa-verbi antaa ymmärtää että kyseessä olisi oikeasti luovaan ajatteluun kykenevä ohjelmisto. Tekoälyn kerrotaan auttavan energiatehokkuutta ja monia muita sellaisia kohteita. Tekoälyn käyttö ei mielestäni itsessään vielä edistä mitään näistä aiheista, vaan sitä voidaan oikein hyödynnettynä käyttää näiden edistämiseen. Tekstin nykyisestä muotoilusta saa asiaa ymmärtämätön helposti sellaisen kuvan, että jo tekoälyn käyttö itsessään auttaisi maailmaa monella eri tavalla. Myös tekoälyn energiatehokkuudesta annetaan mielestäni virheellisen ruusuinen kuva. Toivoisin että tekstissä ilmaistaisiin, että esimerkiksi kuvia tuottava tekoäly vaatii merkittävän määrän laskentatehoa, josta aiheutuu sekä suoria että epäsuoria päästöjä joita käyttäjän on käytännössä mahdotonta itse havaita. Osion lopussa ilmaistaan, että tekoälyä voi tukea oppilaitosjohdon suunnittelutehtävissä. Tähän liittyy merkittäviä riskejä lähdedatan tarkkuuteen ja oikeellisuuteen liittyen ja tämä tulisi ilmaista selkeästi joko tässä samassa yhteydessä tai myöhemmässä vaiheessa esimerkkinä.
        • Muhoksen lukio
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • 1. Asiantuntijatyylillä muotoiltu. 2. 3. Tekoäly olisi mahtava työkalu keventämään opettajien arviointiprosessia. . Tekoäly oli todella hyvä asia saada opettajien suorittaman arviointityön tueksi ja välineeksi. Siihen tarvitaan kuitenkin suljettu systeemi, jolloin opiskelijan materiaali ei mene tekoäly-yrityksen materiaaliksi ja vuoda muuhun käyttöön. Turvallisen käytön linjaus suoraan oph:lta: mikä ohjelma on riittävän turvallinen
        • Partanen Hanna-Maria, luokanopettaja, Renkomäen koulu / Lahden kaupunki
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • 1) Teksti on selkeää ja ymmärrettävää, mutta vaatii asiaan perehtyneisyyttä. 2. luvussa käytetään lihavointia joidenkin termien ja määritelmien osalta. Tätä tyyliä ei ole valittu johdantoon, mutta se sopisi myös sinne oleellisten asioiden esiin nostamiseen / painottamiseen. 2) Luku on hyvin yleismaallinen ja toistaa osittain jo edellä kerrottuja asioita. Yksinkertainen taulukko tai kuva voisi konkretisoida selkeämmin yläkäsitettä ja sen alle sijoittuvia alakäsitteitä. Julkaisun otsikko määrittelee suositukset varhaiskasvatukseen ja koulutukseen, joten luvussa 2 tekoälyä voisi rohkeasti käsitellä juuri sivistyspalveluiden näkökulmasta. Unesco on julkaissut viitekehystyön opettajille, jossa esitellään viisi eri näkökulmaa sekä kehitystasot. Näiden lisäksi viitekehyksessä on taulukoituna osaamisalueet, tavoitteet ja esimerkit. Viitekehystyö on myös toteutettu oppilaiden osalta. Tekoälyn käyttöön liittyvät mahdollisuudet voisi visualisoida kokonaisuuden ja monipuolisuuden hahmottamisen helpottamiseksi tekstin rinnalle. 3) "Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia taitoja" "Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen" Oppijoiden tarpeet tuodaan esiin, mutta miten niihin vastaaminen määritellään? Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää paljon yhteistyötä kuntaorganisaation ja yksiköiden sisällä. Kunnissa voi olla tekoälyyn liittyvää kehittämistyötä ja osaamista, mutta se ei ole aina suunnattuna tukemaan organisaatiota sisältä päin sivistyspalveluiden suuntaan, vaan kohdennettu esim. palvelemaan kuntalaisia. Teknologiaosaamisen hallinta painottuu julkaisussa, mutta miten sen vaje paikataan eri toiminnan tasoilla sivistyspalveluissa? Voidaanko ajatella, että on ok edistää näitä toisaalla ilman laitteita ja sovelluksia, sekä toisaalla laitteiden ja sovellusten kanssa, koska kunnan teknologiakäsitykset ovat erilaiset? Oppilaiden tarpeet ja vaatimukset opetushenkilöstölle on helppo listata, mutta samalla kaivattaisiin erityishuomiot toiminnan toteuttamisen mahdollistamiseen, kuten vaatimukset oppimisympäristön ja osaamisen edistämisen suhteen hallinnon sekä päättäjien suuntaan. DigiCompEdu viitekehyksestä ja sen linkittymisestä opetuspuolen osaamistavoitteisiin ei ollut mainintaa? "..AI competencies to the six key areas of the DigCompEdu framework: Professional Engagement, Digital Resources, Teaching and Learning, Assessment, Empowering Learners, and Facilitating Learner’s Digital Competence. For each area, it delves into how AI can be applied in that context, suggested activities for educators to develop relevant skills, proposed progression levels for competency building, potential challenges that may arise, and strategies to address them."
        • Turun kaupunki, Kasvatus- ja opetusjohtaja 14.10.2024 § 100
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • 1) Teksti on melko ymmärrettävää. Taustoituksen tarkoituksenmukaista laajuutta suositusasiakirjassa on hyvä vielä pohtia. Tekstissä on runsaasti yleisesityksen tyyppistä kuvausta tekoälyn eri aspekteista ja mahdollisuuksista, mutta niistä ei varsinaisesti johdeta konkreettisia suosituksia tai suosituksen kaltaiset kirjaukset eivät erotu kuvailevasta tekstistä. 2) Pääotsikko Mitä tekoäly on? ei kuvaa luvun sisältöä parhaalla mahdollisella tavalla, pois lukien luvun alkuosan johdantotyyppinen kuvaus (s. 4-5). Opetuksenjärjestäjän kannalta keskeisemmät asiat ovat alaotsikoiden Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uusia taitoja ja Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen alla (s. 5-6). Luvun otsikoinnin kannattaisi viitata ensisijaisesti tekoälyn vaikutuksiin kasvatus- ja opetustoiminnassa, ei niinkään yleistietoon tekoälystä.
        • Sonkajärven kunta, Suanto Eveliina
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • 1) Määritelmä on selkeästi heti tekstin alussa. 2) Oppimiskäsitys ja opetuskäytänteet on tuotu hyvin esille tekstissä. Tekstissä on kattavasti tietoa tekoälyn soveltamisesta ja vaikutuksista opetukseen ja oppimiseen. 3) Tarvitseeko opetuksenjärjestäjä näin tarkkaa tietoa kolmesta tekoälyn tyypistä?
        • Suomen Lähilukioyhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on: Teksti on selkeää ja ymmärrettävää, asiantuntijatyyliin muotoiltua. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat: Ok. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia: -
        • Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Eri tekoälyn muodot on esitetty selkeästi ja havainnollisesti. Suositusten laadinnassa on hyvä pohtia myös eri intressitahoja ja sitä, millaisia vaikutusmahdollisuuksia tekoälyn käyttö koulutuksessa heille mahdollisesti tuo tai miten sitä voi ennakoida. Pelkkä maininta siitä, että tekoäly kuluttaa sähkö tuottaa yksipuolisen näkökulman. Sähkö ilmeisesti kuluu merkittävästi, mutta teknologian käytöllä ja laitevalmistuksella on myös muita ympäristövaikutuksia (esim. käytetyt mineraalit)
        • Akava ry
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Akava pitää tekstiä ymmärrettävänä ja selkeänä. Teksti vastaa pääsääntöisesti tarpeisiin.
        • Kopiosto ry
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Sivulla 6 annetaan esimerkkinä tekoälyn uusista mahdollisuuksista mukautettujen ja personoitujen oppimateriaalien tekeminen. Haluamme muistuttaa, ettei tekoälysovellukseen / -ohjelmaan saa syöttää toisten, esimerkiksi kustantajan tekemää oppimateriaalia ja pyytää tekoälyä mukauttamaan, kääntämään tai personoimaan sitä. Tämä olisi niin tekijänoikeuksien kuin myös tekoälysovellusten ja kustantajan materiaalin käyttöehtojen vastaista eli lain ja sopimusten vastaista.
        • Kauniaisten kaupunki / Sivistystoimi
          Uppdaterad:
          12.10.2024
          • 1) Muuttaisin väliotsikon ”Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia taitoja”, koska toistaa tuota ensimmäisen luvun väliotsikkoa ”Tarvitsemme uusia taitoja”. Muuten teksti on selkeää, vaikka paikoin tekstin ajatus tuntuu karkaavan monimutkaisten lauserakenteiden taakse piiloon. (ainakin ”tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia taitoja” -alaluvun toinen kappale vaatisi vielä kiteyttämistä tai konkretiaa). 2) Alussa esitellään tekoälyteknologioita; mukaan voisi ottaa ihan yksinkertaisiakin tekoälysovelluksia kuten tekstinennakointi ja ehdotukset verkkokaupassa. Muuten tämä on riittävä alustus tekoälyn määrittelemiseen. Koska ”tekoälyhypeä” on nyt paljon liikkeellä, voisi olla paikallaan hieman katsoa asiaa myös siitä perspektiivistä, että tekoäly on terminä kehitetty jo 1950-luvulla ja siihen liittyvää erityistä intoilua ja uskoa on ollut aiempinakin vuosikymmeninä eri otteisiin säännöllisen epäsäännöllisesti. 3) Nostaisin isommalle huomiolle tekoälyn tuomat mahdollisuudet materiaalien kääntämiseen eri kielille aiempaa huomattavasti tehokkaammin, koska kielellisesti moninaistuvissa kouluissa nimenomaan tässä voi olla isoja oppimista tehostavia mahdollisuuksia.
        • Suomen Kustannusyhdistys, Johtaja Sakari Laiho
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • 1) Teksti on hyvä ja tarpeellinen tiivis esitys tekoälystä Se on selkeä ja ymmärrettävä. 2) Teeman kannalta keskeiset teemat tulevat katetuksi 3) Voisi tuoda esille sen, että tulevaisuuden kustannetut oppimateriaalit tulevat suurella todennäköisyydellä tarjoamaan erilaisia turvallisia tekoälytyövälineitä opetussuunnitelman toteutumista ja pedagogiikkaa tukemaan. Tällaisia ovat varmasti myös erilaiset materiaalia ylös tai alaspäin eriyttävät työkalut sekä erilaiset pedagogisesti suunnitellut kokonaisuudet.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • 1) - Suhteessa muuhun dokumenttiin Euroopan unionin tekoälysäädöksestä nostettu tekoälyjärjestelmän määritelmä on hyvin erityylinen ja vaikeaselkoinen. Onko sen tarpeen olla tässä kohtaa? Vaikeaselkoisuuden takia ei tuo lisäarvoa tähän lukuun. Lisäksi teksti löytyy uudestaan luvusta 4.2.1. - Lause "Luonnollisesti on myös huomioitava, että tekoälyä käytettäessä tietokoneet kuluttavat sähköä" kannattaa muuttaa esimerkiksi seuraavaan muotoon: "Luonnollisesti on myös huomioitava, että tekoälyä käytettäessä kulutetaan merkittävästi enemmän sähköä."
        • Kuusamon kaupunki, Kuusamon kaupunki / Kasvatus- ja sivistystoimiala, Denisova Natalia
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? Toisto sivulla 2 ja 5 “Tekoälyä ei voi kuitenkaan käsitellä vain teknologiana” –virke identtisenä. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Väite tekoälysovellusten tasa-arvoistavista vaikutuksista (s. 6) on rohkea, kun tutkimustenkin pohjalta tiedämme, että esimerkiksi suomalaisissa peruskouluissa opetuksen teknologiakyvykkyydet eriytyvät ja erilaistuvat. Optimismin sijaan tässäkin yhteydessä tulisi tuoda esille korkean prioriteetin kehittämiskohteena tasa-arvoisten mahdollisuuksien turvaaminen. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Dokumentti on suunnattu laajalle kohdeyleisölle eri koulutusasteille, joten jonkinlaiset konkreettisemmat esimerkit mahdollisuuksista eri ikäisten ja erilaisten oppijoiden kanssa toimittaessa avaisivat asiaa lisää. Tekoälyä kun hyödynnetään/ hyödynnettäisiin sekä opetuksessa, että opetuksen järjestäjän toimesta erilaisissa tarkoituksissa.
        • Liedon kunta, Laila Mäkelä, toimialajohtaja, sivistyspalvelut ja varhaiskasvatuksen tvt-vastaava Elina Helin
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • Otsikoiden “Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia taitoja” ja “Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen” pitäisi nostaa vielä enemmän parrasvaloihin. Nämä ovat asiakirjan tärkeimmät asiat opetuksen näkökulmasta. Vanhat menetelmät eivät enää yksinään riitä kasvatuksen ja opetuksen kontekstissa. Opetuskentän on pakko uudistua. Enää piirtoheittimen työntäminen luokkatilaan ei riitä.
        • Imatran kaupunki
          Uppdaterad:
          10.10.2024
          • - Tekstissä jako erilaisiin tekoäly-tyyppeihin on hyvä, selkeyttää ihmisille, että tekoäly ei ole sama asia kuin generatiivinen tekoäly. - Tekstissä ei myöskään missään kohdassa kerrota, miten tekoälyn käyttöä voi harjoitella käytännössä oppijoiden kanssa. Tähän kysymykseen haluamme vastauksen. Liian paljon päättämistyötä kaadetaan opetuksen järjestäjän vastuulle, ei ole tietoa, miten tekoälysovelluksia voi käyttää, kun jo itse teksti ilmaisee niiden lähes poikkeuksetta keräävän ja hyödyntävän käyttäjän henkilötietoja. Moni sovelluksen kehittäjä / palveluntarjoaja ei tarjoa henkilötietojen käsittelyyn minkäänlaista sopimusta / kohdentaa markkinointia / hyödyntää henkilötietoja muihin tarkoituksiin. -Kaivattaisiin listausta niistä toimijoista, joiden palveluja voidaan hyödyntää opetuksessa / niistä, joiden palvelujen käyttö on yksiselitteisesti kiellettyä. Tällöin opetuksen järjestäjän työ helpottuisi. -Vaatimukset vaativat yhteisen konkreettisen listauksen: mitä, missä ja miten: miten esimerkiksi kriittistä ajattelua & ongelmanratkaisua harjoitellaan tekoälyn hyödyntämiseen liittyen?
        • Kojo Juuso, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Digimentori ja digitalisaatiokoordinaattori
          Uppdaterad:
          7.10.2024
          • Nostaisin aivan ehdottomasti osioon "Tekoäly tuo uusia mahdollisuuksia opetukseen ja oppimiseen" generatiivisen tekoälyn mahdollisuudet ja haasteet sekä oppijoille, että myös opettajille. Ja kokonaan omaksi kappaleekseen. Jo nyt generatiivinen tekoäly mahdollistaa keskusteluagenttien ja esimerkiksi opetusapurien luomisen hyvin yksinkertaisilla kehotteilla, jotka eivät vaadi esimerkiksi ollenkaan ohjelmointiosaamista. Generatiivinen tekoäly voi jo nykyisellä tasollaan auttaa ja helpottaa opettajan työtä esimerkiksi opetusmateriaalien luomisessa, yksilöimisessä ja jopa oppijoiden ohjaamisessa. Lisäksi oppijat pystyvät generatiivisen tekoälyn avulla luomaan merkittävästi laadukkaampia sisältöjä kuin ilman sitä. Samaan aikaan kaikki nämä tekoälyn ominaisuudet luovat uhkan vilpistä, oppimisen välttelystä, ja myös työntekijän "huijaamisesta", joita tulee käsitellä ja huomioida.
        • Opetushallitus, Kasvatus- ja ohjausalan työelämätoimikunta
          Uppdaterad:
          7.10.2024
          • - Ongelmallista on se, että asiakirja koskettaa niin laajaa kenttää, jossa toiminta eroaa todella paljon toisistaan. Olisi hyvä eritellä koulutusasteittain, miten toiminnassa hyödynnetään tekoälyä ja mitä sen käyttäminen vaatii, esim. varhaiskasvatuksessa luodaan vasta edellytyksiä/valmiuksia tekoälyn käyttämiseen ja ymmärtämiseen. - Epämääräiset velvoitteet, ”kuten on varmistettava..” ovat aina huono asia. Johtavat kirjaviin käytänteisiin. - Tarvitaan tarkempaa erittelyä pedagogiikan ja esimerkiksi työprosessien, kuten kirjaaminen, välille. Esimerkiksi osaamisen arviointi tai muu kirjaaminen ei ole varsinaisesti pedagoginen prosessi, vaan kyseessä on tekninen työsuoritus. - Tekoälyn kielimallit (copilot, dalle, chatgpt) ovat myös keskustelukumppaneita, ei niinkään tiedonhaun välineitä.
        • Raision kaupunki, Sivistystoimiala
          Uppdaterad:
          7.10.2024
          • Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Tekstissä on selitetty termejä ja lueteltu uudenlaisia tarvittavia taitoja. Vihreä siirtymä -kappale oli irrallinen ja outo tässä kontekstissa, uudenlaiset taidot -otsikon alla.
  • Remissinstanser: 84
    3. Tekoälyn virhepäätelmät ja vinoumat
      • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia?
      • Jyväskylän kesäyliopisto
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Selkeää ja ymmärrettvää. 2) Taulukko auttaa hahmottamana kokonaisuutta. 3) Kokonaisuudessaan avoimeksi jää, kuinka kaikki nämä otetaan haltuun.
      • Laru Jari, Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto + Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Generation AI hanke
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Tästä kolmannesta osiosta melkoisen paljon voi siirtää liitteeksi, koska se on joko a) liian teknistä tai b) vaikeasti ymmärrettävää. Täytyy muistaa se, että näitä suosituksia pitää lukea JOKAISEN opettajan tässä maassa. Osa taulukossa kuvatutuista virheistä ja vinoumista ovat sellaista tavaraa, että minäkin yli 20v koulutusteknologian parissa työskennelleenä ja tekoälysovellusten opetuskäyttöä tutkivana törmään niihin ensimmäistä kertaa. Voisin väittää, että ne ovat väärälle kohderyhmälle suunnattua informaatiota ja täten tarpeetonta tietoa. Taulukolla ei ole myöskään kuvaustekstiä ja numerointia, joten siihen ei voi viitata avaavassa leipätekstissä. Ehdotan, että taulukko laitetaan liitteeksi. 2) Nämä vinoumat ja virhepäätelmät ovat erittäin tärkeätä tietoa, mutta tämä osio tulee uudelleenkirjoittaa sellaiseksi että kohdeyleisö ymmärtää mistä on kyse. Tässä tulee käyttää apuna erilaisia esimerkkiaineistoja, ovat ne sitten tekstiä, kuvia tai videoita. Myös linkkejä erilaisiin vinoumia ja virhepäätelmiä sisältäviin opetusmateriaaleihin ja työkaluihin kannattaa hyödyntää. Teoreettisten tekstien liiallinen viljely ja teknisten taulukoiden esittely ei tätä tärkeän asian omaksumista edistä. Tässä ei ole kuvattu sitä, kuinka opettaja voi itse perehtyä tähän ilmiöön tai voi opettaa oppilaille näitä ilmiöitä. Se on paljon olennaisempaa kuin tekniset kuvaukset ja vastuutukset sellaiseen asiaan, joka on muutenkin todella vaikea. Tämän kokonaisuuden tavallinen opettaja oppilaineeen oppii käyttämällä Generation AI opetettavaa konetta materiaaleineen. Suosittelen. 3) Kohdassa kaksi sen jo kuvasin. Olennaista on se, että opettajat ja oppilaat perehtyvät tähän asiaan käytännössä ja oppivat mistä tässä ilmiössä on kyse ja miten se ilmenee tekoälysovellusten kontekstissa.
      • Business College Helsinki
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tekoälyn vinoumien ja virhepäätelmien esittely on tärkeä osa tekoälyopetusta. Yksinkertaistetut ja selkokieliset esimerkit näistä vinoumista parantaisivat ymmärrystä kaikilla oppilaitostasoilla ja lisäisivät oppijoiden kykyä kriittisesti tarkastella tekoälyn toimintaa. Opiskelijoiden digitaalinen lukutaito ja kriittinen ajattelu kehittyvät, kun he ymmärtävät tekoälyn vinoumat ja virhepäätelmät sekä niiden vaikutukset päätöksentekoon.
      • Itä-Suomen koulu
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tekstissä on esitelty tekoälyn virhepäätelmiä ja vinoumia. Teksti esittelee hyvin erilaisia riskejä, joita tekoälyn käyttöön liittyy.
      • Sivistysala ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Rakenteeseen ehdotamme nostettavaksi heti alkuun inhimillisen, käyttäjästä johtuvan virheen. Näin suosituksissa voisi korostaa myös tekoälyn käyttäjän vastuuta. Samalla olisi tärkeää korostaa, että tekoälyyn liittyvää osaamista tulee oppia ja harjoitella jo varhaiskasvatuksesta lähtien.
      • Suomen konservatorioliitto - Finlands konservatorieförbund r.y.
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Teksti on selkeä ja ymmärrettävä. Keskeiset näkökulmat on tuotu riittävästi esiin. Ohjeessa todetaan, että tekoälyn käyttäjiltä odotetaan kriittistä ja itsenäistä suhtautumista tekoälyn tuottamiin virheisiin ja vääristymiin. Mutta valmiudet, joilla tätä osaamista voitaisiin odottaa, puuttuvat vielä monin osin koulutuksen järjestäjiltä sekä niin rehtoreilta, hallintohenkilökunnalta kuin opettajilta ja oppilailta. Tähän tarvitaan kansallista tukea ja koulutusta. Tekoälyn virhepäätelmien ja vinoumien taustalla on myös tekoälyn markkinavetoisesta kehitystyöstä kumpuavia syitä. Tätä pohjaa toivoisi tuotavan selkeämmin esiin. Esim. tekoälyjen kouluttamiseen liitetyt monet eettiset riskit sekä mallinnusten pohjina toimivat stereotyyppiset maailmakuvat ovat asioita, joita koulutuksen järjestäjien on varsin vaikea yksittäisinä toimijoina selvittää tai huomioida.
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tässä luvussa kuvatut esimeriksi vinoumista ja virhepäätelmistä ovat konkreettisia ja hyödyllisiä. Luvussa todetaan, myös tekoälypohjaista oppimisanalytiikkaa käytettäessä koulutuksen järjestäjien olisi hyvä edellyttää järjestelmien toimittajilta luotettavaa analyysia tekoälyn algoritmisista ja data-pohjaisista vinoumista, jotta mahdolliset vinoumat olisi tunnistettu ja niiden pohjalta pystytään tulkit-semaan tekoälyn tuotoksia ja tuloksia oikein. KT pohtii, kuinka yksittäisillä järjestäjillä on osaamista ja resursseja tätä edellyttää. Onkin tärkeää, että koulutuksen järjestäjät tekevät yhteistyötä aiheeseen liittyen. Tekoälyn käyttö opetuksessa tuo mukanaan riskejä, kuten virheellisiä päätelmiä tai vinoutuneita algoritmeja, jotka voivat heijastua oppilaiden arviointiin ja oppimiseen. On hyvä tunnistaa käyttötar-koitukset, joissa vinoumien vaikutus on haitallinen. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset HR-käyttötarkoitukset ja oppilasvalinnat.
      • Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Valmistelijana pedagoginen johtajan lisäksi digipedagogi Sanni Suominen., Herranen Jatta
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. 2) Huomioitavaa: Konkretisointi ja käytännön esimerkit olisivat tarpeen Jos mahdollista olisi hyvä konkretisoida virhepäätelmiä esimerkkien avulla, koska vastuu asiasta on ensisijaisesti käyttäjällä: ”Tekoälyn turvallinen, luotettava ja oikeudenmukainen hyödyntäminen kasva-tuksessa ja koulutuksessa edellyttää, että sen käyttäjät ymmärtävät, mitä tekoäly on, minkälaisia vir-hepäätelmiä tekoäly voi tehdä ja millaisia vinoumia (bias) tekoälyn tuotoksissa voi esiintyä.” (s. 6) Tätä konkretisointia on tehtykin kertomalla, miten virhepäätelmät ja vinoumat voidaan luokitella (s.7), mutta ne eivät avaa käyttäjälle riittävästi asiaa tai lisää ymmärrystä siitä, että tästähän tässä on kysymys. Ajattelun vinoumat, niiden merkitys ja vaikutukset Sivujen 8 ja 9 taulukossa olisi hyvä tuoda esiin, että ihmisten ajattelu on tälläkin hetkellä monin tavoin vinoutunutta. Tämä tulee esiin erityisesti keskustelupalstoilla, joihin tuotettua (anonyymia) materiaalia on suurien kielimallien kouluttamisessa käytetty. Taulukon lopussa vanhan datan yhteydessä oli mainittu, että ”aikaisemmin kerätty data voi heijastaa yhteiskunnassa aikaisemmin esiintyneitä asentei-ta, eriarvioisuutta tai sukupuolten epätasa-arvoista asemaa”. On siis hyvä huomioida, että vastaavaa ajattelua esiintyy merkittävissä määrin edelleen ja että kielimallien kouluttamiseen tuomiensa haastei-den lisäksi tällainen ajattelu vaikeuttaa huomattavasti tekoälypohjaisten sovellusten tuottamisen vas-tausten vinoumien havaitsemista – vastauksethan saattavat tukea ja vahvistaa sovelluksen käyttäjän omaa vinoutunutta ajattelua. 3) Konkreettiset toiveet: Miten toimitaan virhepäätelmien ja vinoumien kanssa? Toivomme konkreettisia esimerkkejä siitä, miten koulutuksen järjestäjä tai yksittäinen opettaja voi toimia tekoälypohjaisten sovellusten käyttöön liittyvien virhepäätelmien ja vinoumien kanssa.
      • Suomen ympäristöopisto Sykli
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tekoäly on aina koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista. Ei ainoastaan tai erityisesti generatiivinen tekoäly. Hyvä, että korostetaan sitä, ettei tekoälyllä ole tunteita. Tekoälyyn ei myöskään ole luottamista, vaan kriittinen suodattaminen on aina tarpeen. Usein myös ”maalaisjärki” auttaa tulkitsemaan tekoälyä. Esim. Suomen presidentti on Alexander Stubb eikä Sauli Niinistö, jota tekoäly saattaa ehdottaa. Syytä korostaa sitä, että tekoälyn hyödyntämisessä on tietty vastuu. Hyvin ja kattavasti selitetty virhepäätelmät ja vinoumat. Silti jäämme kaipaamaan konkretiaa. Esimerkiksi tekoälyn läpinäkyvyyteen ja eettisiin kysymyksiin liittyvät suositukset ovat hyvin yleisiä, mutta ne eivät anna konkreettisia työkaluja tai menetelmiä siihen, miten koulujen tulisi näitä asioita hallita. Lisäksi dokumentissa ei ole riittävästi konkreettisia ohjeita tekoälyn käytön vaikutusten arvioimiseksi. Vaikka viitataan tekoälyn mahdollisiin virheellisiin päätelmiin ja harhoihin (bias), ei anneta selkeitä toimintaohjeita näiden ongelmien ehkäisemiseksi tai korjaamiseksi. Tämäkin vaatii em. lisäresurssia, jotta haasteisiin opetuksessa voidaan paneutua. Näitäkin ehkä tullaan näkemään seuraavien vaiheiden teksteissä.
      • Rakennusteollisuus RT ry / Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Teksti on sujuvaa, mutta osiossa käsiteltävät asiat vaativat jonkin verran osaamista. Käsitteet on hyvä selkeyttä. Koska asiat eivät ole kaikille tuttuja, mutta jokaisen pitäisi niistä jotain osata, mietityttää mistä opettajille syvällinen osaaminen tunnistaa virhepäätelmät ja vinoumat / miten paljon opettajilla tulee olla osaamista, kun “käyttäjällä olisi käytännössä oltava pääsy käytettyyn opetusdataan ja kyky arvioida sen laatua, validiteettia, yleistettävyyttä ja selitysvoimaa sekä tekoälymallin algoritmien logiikkaa.”
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Kappaleessa 3. mainitaan tekoälytaitojen tärkeys. Tältä osin työ- ja elinkeinoministeriö kiinnittää huomiota siihen, että EU:n tekoälyasetuksen 4 artiklassa nimenomaisesti säädetään ”tekoälylukutaidon” edistämisestä: ”Tekoälyjärjestelmien tarjoajien ja käyttöönottajien on parhaansa mukaan toteutettava toimenpiteitä, joilla ne varmistavat henkilöstönsä ja muiden niiden puolesta tekoälyjärjestelmien toiminnasta ja käytöstä vastaavien henkilöiden riittävän tekoälylukutaidon, minkä yhteydessä otetaan huomioon heidän tekninen tietämyksensä, kokemuksensa, koulutuksensa ja tekoälyjärjestelmien käyttöyhteys sekä henkilöt tai henkilöryhmät, joihin tekoälyjärjestelmiä on määrä käyttää”.
      • Rovaniemen kaupunki, Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, Kainulainen Jussi
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Riittävän selkeää ja ymmärrettävää tekstiä. 2) Lainsäädännön ja kunnan vastuiden näkökulmasta olennaiset asiat olivat huomioitu 3) Edelleen huolestuttaa henkilöstön osaamisen taso, kun aletaan menemään syvemmälle tekoälyn käyttöön sekä siihen liittyviin yksityiskohtiin.
      • Lahden kaupunki, sivistystoimiala, Perusopetus
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tekstissä on hyvin muotoiltu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat. Se kattaa laajasti tekoälyn virhepäätelmien ja vinoumien syyt sekä niiden vaikutukset, korostaen datan määrän ja laadun merkitystä. Teksti painottaa myös tekoälyn turvallista, luotettavaa ja oikeudenmukaista hyödyntämistä kasvatuksessa ja koulutuksessa, sekä käyttäjien tarvitsemia taitoja virhepäätelmien ja vinoumien tunnistamiseksi. Lisäksi se tuo esiin tekoälyn kyvyttömyyden ihmisen kaltaiseen ymmärrykseen ja eettiseen pohdintaan, mikä on tärkeä näkökulma tekoälyn käytön arvioinnissa.
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • OSKU pitää tekstiä selkeänä ja ymmärrettävänä. Teksti huomioi hyvin keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat.
      • Suomen eOppimiskeskus ry, Suomen eOppimiskeskus ry;n jäsenistö yhdessä Digikilta-verkoston kanssa
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? Teksti on pääosin selkeää ja ymmärrettävää, ja se määrittelee keskeiset käsitteet, kuten virhepäätelmät ja vinoumat, sekä kuvaa niiden syitä ja ilmenemismuotoja. Erityisesti virhepäätelmien ja vinoumien luokittelu kolmeen kategoriaan (tekoälyn toiminnasta, käyttäjän toiminnasta sekä koulutusjärjestelmän ja organisaation toimintakulttuurista johtuvat) tuo selkeyttä aiheen käsittelyyn. Kuvaus "uusista taidoista" voi olla harhaanjohtava, sillä kyse on pitkälti perinteisiin medialukutaitoon ja kriittiseen ajatteluun liittyvistä taidoista, jotka ovat jo entuudestaan osa koulutuksen tavoitteita. Näiden taitojen merkitys voisi olla perustellumpaa nostaa esiin jo oppaan johdannossa. Vinoumien ja virhepäätelmien käsittelyssä esitetty taulukointi voisi hyötyä yksinkertaistamisesta ja tiivistämisestä, jotta siitä tulisi helpommin lähestyttävä. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Teksti käsittelee kattavasti tekoälyyn liittyviä virhepäätelmiä ja vinoumia, ja se tarjoaa perustellun näkemyksen siitä, miten virheet ja vinoumat voivat syntyä. Teksti korostaa läpinäkyvyyden ja ymmärrettävyyden merkitystä tekoälyn luotettavuuden ja oikeudenmukaisuuden arvioinnissa, mikä on erittäin tärkeä näkökulma. Toivomme jälleen mukaan enemmän käytännön esimerkkejä. Tekstissä ei tarjota konkreettisia toimintatapoja tai työkaluja, joilla koulutuksen järjestäjät voisivat arvioida ja hallita tekoälyn virhepäätelmiä ja vinoumia käytännössä. Esimerkiksi datan laatu ja sen vaikutus oppimisanalytiikkaan kaipaisivat tarkempaa käsittelyä. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Miten koulutuksen järjestäjät voivat käytännössä varmistaa tekoälyn käyttöönoton oikeudenmukaisuuden ja eettisyyden? Konkreettisia työkaluja ja toimintatapoja tarvitaan, jotta voidaan varmistaa, että tekoälyä käytetään vastuullisesti ja tasa-arvoisesti. Miten opetushenkilöstöä voidaan kouluttaa tunnistamaan ja käsittelemään tekoälyn virhepäätelmiä ja vinoumia? Tarvitaan käytännönläheisiä esimerkkejä ja harjoituksia, jotka tukevat opettajien kykyä käsitellä näitä haasteita. Miten voidaan varmistaa oppimisanalytiikan datan laatu ja riittävyys? Mitä menetelmiä voidaan käyttää datan vinoumien havaitsemiseen ja korjaamiseen? Datan laadun varmistaminen on kriittistä oikeudenmukaisten analyysien tekemisessä. Miten tekoälyjärjestelmien toimittajien kanssa voidaan tehdä yhteistyötä virhepäätelmien ja vinoumien minimoimiseksi? Millaisia velvoitteita voidaan asettaa järjestelmätoimittajille? Miten oppilaille voidaan opettaa tekoälyn kriittistä käyttöä ja virhepäätelmien tunnistamista? Tämä on tärkeää erityisesti oppijoiden digitaalisten taitojen ja kriittisen ajattelun kehittymisen kannalta. Miten tekoälyn "hallusinaatioihin" tulee suhtautua ja miten niitä voidaan ehkäistä? Generatiivinen tekoäly voi tuottaa virheellistä tietoa, ja on tärkeää ymmärtää, miten tämän tyyppisiä virheitä voidaan tunnistaa ja hallita. Miten varmistetaan, että tekoäly tukee oppimista kaventamatta oppimismahdollisuuksia? Erityisesti oppimisanalytiikan käytössä on tärkeää varmistaa, että tekoäly ei vahvista ennakkoluuloja tai luo esteitä oppimiselle. Tuleeko tekoälyn käytöstä arvioinnissa ja osaamisen osoittamisessa antaa tarkempia ohjeita? Tekoälyn käyttö oppimisen arvioinnissa herättää paljon kysymyksiä, ja tarkemmat linjaukset voisivat tuoda kaivattua selkeyttä tähän.
      • Taiteen perusopetusliitto TPO ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Kappale on selkeä ja on hyvä, että siinä avataan myös tekoälyn yhteydessä käytettävää sanastoa, jota on koottu myös selkeästi laadittuun taulukkoon.
      • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry, Ylivuori Tarja-Leena
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Opetushallitusta tulossa olevasta kansallisesta tekoälyyn liittyvästä tukimateriaalista. Tarve tällaiselle materiaalille kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on suuri. Lausuntonaan MAOL ry toteaa seuraavaa: Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on Teksti on pääosin selkeää, mutta siinä on paljon yksityiskohtia, virallista kieltä ja teknistä sanastoa, mikä tekee siitä vaikeasti ymmärrettävän. Selkeyttä voisi parantaa yksinkertaistamalla termejä ja selittämällä niitä konkreettisten esimerkkien avulla. Tukimateriaalin alkuosan selkeyttä voisi parantaa myös tekstin rakennetta muokkaamalla. Nyt rakenne tekee materiaalista sekavan ja vaikeasti tulkittavan. Luvut 4 ja 5 ovat sisällöltään päällekkäisiä lukujen 1, 2 ja 3 kanssa. Lukijalle jää epäselväksi, mikä on lukujen 4 ja 5 suhde luvussa 1 esitettyihin velvoitteisiin ja suosituksiin. Onko tarkoitus tarkentaa vai taustoittaa? Lukujen 4 ja 5 tyylilaji on vähemmän määräävä kuin lukujen 1, 2 ja 3. Tämä aiheuttaa ristiriitaa. Tukimateriaalin teksti on paikoin varauksettoman optimistista. Tukimateriaalissa olisi tärkeää erottaa selkeästi se, mihin tekoäly pystyy nykyhetkellä ja mitä siltä voidaan odottaa tulevaisuudessa; mikä on faktaa ja mikä on Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen visio tulevaisuudesta. Materiaalin tarve on ilmeinen; mainostekstiä ei ole tarpeen tässä yhteydessä tuottaa. Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Tekstissä on huomioitu kattavasti otsikoiden aihepiirien keskeisiä näkökulmia. Erityisesti luku 3 on sisällöltään erinomainen. Tukimateriaalin nyt lausuntokierroksella oleva ensimmäinen osa on melko yleisluontoinen. MAOL ry toivoo tukimateriaalin jatko-osan keskittyvän huomattavasti konkreettisempiin kysymyksiin.
      • Valtonen Teemu, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tekoälyn käytössä vinoumiin ja virhepäätelmiin vaikuttavat esimerkiksi - taulukossa kokonaisuus on hieman hankala, luetaanko taulukko isojen kielimallien näkökulmasta tai paikallisesti kerättävän analytiikan näkökulmasta. Voisiko näitä teemoja tarkastella vaikka kahtena kokonaisuutena.
      • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Mediakasvatustiimi, Leinonen Sasu
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tämän osion teksti on paikoin vaikeaa, eikä välttämättä ole helposti ymmärrettävää kohdejoukolle. Esimerkiksi termin “Aggregointi” (s.9.) selitys on hyvin vaikeasti ymmärrettävä. Lisää konkreettisia esimerkkejä.
      • Joroisten kunta
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Tekstin suhteen ei ole huomautettavaa. 2) Teksti tuo esiin olennaisen riittävällä laajuudella. 3) -
      • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Luvun teksti on kauttaaltaan selkeää ja ymmärrettävää. Tekstin kuvaukset tekoälyn vinoumista ja virhepäätelmistä ovat toimivia ja selkeyttävät vinoumien ja virhepäätelmien ymmärtämistä. Näiden esimerkkien lisäksi dokumentissa voisi olla myös käytännöllisempiä esimerkkejä yleisistä vinoumista ja virhepäätelmistä, joihin koulutuksen järjestäjä voi useimmiten törmätä tekoälyn käytössä.
      • Humppila kunta
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Teksti on ajoittain vaikeasti ymmärrettävä. Oleellista, että tekoälyn käyttäjä ymmärtää, että tekoälyn tuottamaan sisältöön tulee suhtautua kriittisesti ja että se saattaa sisältää väärää ja vinoutunutta tietoa. Sisältö on aina tarkastettava huolellisesti.
      • Bildningsalliansen rf
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Texten är tydlig och klar samt stöder läroinrättningarna då de tar i bruk AI. Viktigt är kanske att klargöra var läroinrättnigens ansvar eller den enskilda lärarens ansvar ligger i att känna till vilka snedvridningar som kan finnas.
      • Työväen Sivistysliitto, Juntumaa Inari
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Vinouma: Käytetyn datan tuottama vinouma voi johtua myös siitä, että asiasta on internetissä yleisesti vinoutunutta / epätasapainoisesti jakautunutta sisältöä. Tällöin tekoäly tuottaa samaa vinoumaa. Myös tekoälyä voi tarkoituksellisesti pyytää tuottamaan aidon tuotoksen näköisiä vinoutuneita tai painottuneita sisältöjä, joiden erottaminen kattavasta datasta kootusta koosteesta voi olla vaikeaa. “Kaikkia virhepäätelmiä ja vinoumia ei tosin käyttäjä voi tunnistaa, varsinkin jos tekoälyn toimintaa ja dataa ei ole avattu läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi käyttäjälle.” Huomio: Opetuksessa on kuitenkin tärkeää tutustua vinoumiin ja niiden tunnistamiseen sekä siihen, miten vinoumia voi tasapainottaa. Tämä koskee myös visuaalisia aineistoja. Opettajien kouluttaminen virhepäätelmien ja vinoutumien havaitsemiseen on ensiarvoisen tärkeää. Tähän tulisi satsata valtakunnallisesti resursseja ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä tarjoamaan koulutusta.
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) Teksti on selkeä. 2) Tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat hyvin. 3) Ks. ed.
      • Seinäjoen kaupunki varhaiskasvatus ja esiopetus
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Konkreettiset esimerkit voisivat avata sisältöä.
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Teksti on ymmärrettävä, mutta tekoälyä käytettäessä on otettava huomioon sen mahdolliset virhepäätelmät ja vinoumat. Työntekijöiden on esimerkiksi osattava tunnistaa ja korjata tekoälyn mahdollisesti syrjivät tuotokset. Tämä vaatii syvällistä ymmärrystä tekoälyn toiminnasta ja sen rajoituksista, mikä lisää työn vaativuutta. Erityisen kriittistä on varmistaa, ettei tekoäly vaaranna oppijoiden yhdenvertaisuutta.
      • Mikkelin kaupungin liitelaitos Otavia
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Yleisten määritelmien mukaan vinouma katsotaan tekoälyn kehittämisessä tehdyn tahallisen tai tahattoman virheen (esim. puutteellinen data, kehittäjän ennakkoasenne) aiheuttamaksi. Tekstissä vinouma on kuitenkin määritelty siten, että se voi aiheutua myös käyttäjän tulkinnasta. Vinouman ja virhepäätelmän määritelmät eivät siis selkeästi eroa toisistaan käyttäjän toiminnan osalta. Tulisiko määritelmiä vielä täsmentää? “Tekoälytaidot ovat meille monesti uusia ja niiden oppiminen on parhaimmillaan opettajien ja oppijoiden yhteinen matka.” Toisaalta pohjana ovat samat kriittisen ajattelun, tiedon tulkitsemisen, monilukutaidon ja ongelmanratkaisun taidot, joita käytämme muuallakin; ehkä tätä voisi myös korostaa, että väline on erilainen, mutta siinä tarvittavaa osaamista sovellamme osittain jo muidenkin tietolähteiden ja välineiden käytössä? Aggregointi ei ole välttämättä kaikkien tuntema termi. Kappaleessa “Miten toimia tekoälyn virhepäätelmien ja vinoumien kanssa?” on ristiriitaa: Toisaalta koulutuksenjärjestäjien olisi ulkopuolisen avun turvin kyettävä arvioimaan tekoälyn luotettavuutta, oikeudenmukaisuutta, virhepäätelmiä ja vinoumia, mutta esimerkiksi vinoumien havaitsemisen “menetelmien ja sovellusten käyttö edellyttää kuitenkin vaativaa erityisosaamista”. Miten koulutuksenjärjestäjä voi tehdä tämän suuruusluokan kokonaisuuksien arviointia varsinkaan opiskelijoiden käyttämien sovellusten osalta? Eri tasolla arviointia tapahtunee oppimisympäristöjen sisäisten järjestelmien osalta. Näissä työkaluissa voidaan jossain määrin arvioida esimerkiksi datalähteiden laajuutta ja luotettavuutta, mikä mahdollistaa tarkemman analyysin ja arvion järjestelmän tuottaman tiedon luotettavuudesta. “Tekoälyn tekemien virhepäätelmien ja datan vinoumien luotettava identifiointi edellyttää, että tekoälyn toiminta on tehty läpinäkyväksi ja ymmärrettäväksi. Tällöin käyttäjällä olisi käytännössä oltava pääsy käytettyyn opetusdataan ja kyky arvioida sen laatua, validiteettia, yleistettävyyttä ja selitysvoimaa sekä tekoälymallin algoritmien logiikkaa.” (s. 10). Tässä puolestaan puhutaan jo käyttäjätasosta ja siitä, että käyttäjällä (esim. kaikilla oppilaitoksen opettajilla) pitäisi olla pääsy hankitun sovelluksen opetusdataan, mikä lienee epärealistista ja siksi kirjoitettu konditionaalimuodossa. Laadun arviointikyky on toki tavoiteltavaa.
      • Vantaan kaupunki / Kasvatus ja oppiminen
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Yleisesti teksti vaikutti tyyliltään hieman erilaiselta kuin muut osat. Kiinnitimme huomioita joihinkin sanamuotoihin kuten “jotka ovat kielimallin ja datan pohjalta oikeita, mutta eivät vastaa faktoja todellisuudessa". Voisiko esimerkiksi tällaisessa tapauksessa yksinkertaisesti sanoa esimerkiksi, että kielimalli tuottaa datan pohjalta tällaisen tuotoksen? Vinoumien mekanismeja tärkeämpää on se, että kriittisen lukutaidon taidot karttuvat eli se, miten vinoumiin suhtaudutaan opetuksessa. Kaipaisimme lukuun lisää tätä näkökulmaa. Lisäksi vinoumat nähtiin tekstissä lähinnä "virheellisten tulosten" näkökulmasta, mutta tärkeä näkökulma on myös stereotypiat ja rakenteellisen syrjinnän näkyminen generatiivisen tekoälyn tuotoksissa. Toivomme tämän näkökulman vahvaa esilletuontia. Pohdimme, onko tämä yhteistyön sijaan enemmänkin järjestelmätoimittajan vastuulla: “Parhaimmillaan analyysi tekoälyn vinoumista ja virhepäätelmistä tehdään koulutuksen järjestäjän sekä järjestelmätoimittajan yhteistyönä, jolloin voidaan paremmin myös huomioida systeemiset ja mahdolliset käyttäjien toiminnasta johtuvat vinoumat ja virhepäätelmät.”
      • Oriveden kaupunki /varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Teksti on ymmärrettävää niille lukijoille, joilla on pohjalla jo käsitys tekoälystä.
      • Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • 1) & 2) Osio on sisällöllisesti selkeämpi kuin kaksi edellistä. Osion konkreettiset esimerkit virhepäätelmistä ja vinoumista kuvaavat kasvatuksessa ja koulutuksessa käytettäviä tekoälyjärjestelmiä ja –sovelluksia. Tämä on hyvä ratkaisu, koska se avaa lukijalle ilmiötä käytännönläheisesti. Suositusluonnosten ansioksi voidaan lisäksi lukea se, että niissä huomioidaan eksplisiittisesti tekoälysovellusten kehittämiseen liittyvät vinoumat: sovelluksia kehittävät erityisesti monikansalliset suuryritykset ja opetusdata on usein kulttuurisesti ja kielellisesti homogeenistä. Suosituksissa todetaan, että “Palautesilmukka voi myös osaltaan lisätä tekoälyn vinoumia, mikäli sen tuottama tieto on itsessään vinoutunutta, esimerkiksi yksipuolista. Toisaalta tällaiset vinoumat voivat olla useissa tilanteissa perusteltuja ja toivottujakin. “ Mitkä ovat esimerkkejä toivotuista vinoumista?
      • Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Kehittämispalvelut
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Luvun 3 teksti on polveilevaa ja hyvin kuvailevaa. Tässä jaksossa ei ole mainittu lainsäädännöstä nousevia velvoitteita. Olisi hyvä kiinnittää tämä jakso EU:n tekoälyasetukseen, jossa säädetään tekoälylle vaatimustaso. Esimerkiksi tekoälyn kouluttamisessa käytettävä materiaali ei saa olla sukupuolittunutta. Tässä jaksossa tarve olisi konkreettisille esimerkeille, mitä virhepäätelmät ja vinoumat voivat varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa tarkoittaa.
      • Helsingin yliopisto
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Vinoumat ja virheet esitellään dokumentissa hyvin laajasti kaksisivuisen taulukon avulla. Asia on tärkeä, mutta tällaisenaan vinoumien ja virheiden lähteet saavat suhteettoman suuren painon. Samalla monet tekoälyn ongelmat sivuutetaan hyvin lyhyesti kuten esimerkiksi yhteen muottiin pakottaminen, elämänhallinnan heikentyminen, mis- ja disinformaatio sekä eriarvoistuminen (vrt. vastuullisen tekoälyn hyvät tavoitteet Montrealin julistuksessa). Taulukko onkin hyvin hienojakoinen ja yleisempikin esitys voisi olla riittävä. Tiivistämistä voisi tehdä käyttämällä ylätasoisempaa jaottelua. Esimerkiksi aggregointi on erikoistapaus virheestä mallin luonnissa; väärä yleistäminen ja vanha data ovat erikoistapauksia valinta- ja keräysvinoumasta. Hallusinaatiot ovat virheitä, miksi ne voisi mainita virheiden yhteydessä, eikä omana kohtanaan. Tekstin tyyli poikkeaa tässä kohden myös muusta dokumentista. Tekstissä todetaan, että tulokset ovat kielimallin ja datan pohjalta oikeita, kun tarkempaa olisi todeta, että ne ovat tilastollisesti todennäköisiä. Käsitteen virhepäätelmä voisi korvata yleisemmällä ja helpommin ymmärrettävällä käsitteellä virhe; ohjelma tekee virheen, kun se tuottaa väärän tuloksen syystä tai toisesta. Tekstin jaottelun mukaisesti vika voi olla (a) päättelyssä tai esimerkiksi opetusaineistossa, kuten koneoppimiseen perustuvissa tekoälyohjelmissa usein on, tai (b) siinä että ohjelmaa käytetään esimerkiksi eri tavalla tai eri tarkoitukseen kuin mihin se on tehty. Vinoumista puhuttaessa vääristymän sijaan voisi puhua painotuksista, jotka eivät ole odotettuja. Kyseessä ovat virheellisten jakaumien tai yleistysten (vääristymien) lisäksi usein myös hienovaraiset ja subjektiiviset erot niin tuloksissa kuin odotuksissa. Virhepäätelmien osalta teksti keskittyy virheiden ja vinoumien tunnistamiseen. Näkökulman voisi olla myös laajemmin virheisiin ja vinoumiin varautumisessa. Koulutuksen tarjoajat ja kansalaiset nähdään myös aktiivisina tekoälyn hyödyntäjinä, ei vain sen kohteina. Heidän tulee ottaa vinoumat huomioon jo tekoälyjärjestelmien suunnittelussa, aineiston hankinnassa sekä kehitys- ja käyttöönottopäätöksissä. Vinoumien tunnistaminen voi olla vaikeaa jollei mahdotonta, joten tunnistamista tärkeämpää on kriittisyys. On hyvä, että odotetaan kriittistä ja itsenäistä suhtautumista tekoälyn tuottamiin virheisiin tiedoissa. Tällä hetkellä ei voida odottaa tällaista osaamista opettajilta, rehtoreilta tai oppilailta. Valmiudet, joita dokumentissa pidetään lähtökohtana, puuttuvat vielä. Tähän tarvitaan koulutustoimia, ja myös toimia, joilla varmistetaan, että kaikki koulutusjärjestäjät voivat kouluttaa vähintään muutaman asiantuntijan alalla. Jos tällaisia toimia ei toteuteta, on suositusten mukaisesti toimiminen mahdotonta. Korjaushuomiona lisäksi, että ruotsinkielisessä versiossa lukee “AI-applikationerna beaktar sällan till exempel det finska språkets särdrag och kulturella kontext ...”. Kielen pitää tässä yhteydessä olla ruotsi (“svenska språkets särdrag”).
      • Valkeakosken kaupungin koulutus- ja hyvinvointikeskus, Syvänen Antti
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1) Teksti on pääosin selkeää ja ymmärrettävää. 2) "Tekoäly käsittelee, prosessoi ja tuottaa tietoa, mutta sillä ei ole ihmisen kaltaista ymmärrystä tai tietoisuutta." Suosittelen tarkkuutta tietokäsitteen kanssa. Voiko tekoäly tuottaa tietoa ilman ymmärrystä tai tietoisuutta? Ei pysty - se tuottaa informaatiota. Tieto muodostuu subjektiivisesti inhimillisenä ajatustyönä. Jos tämä tulkinta oikaistaan ja unohdetaan, niin inhimillisen ymmärtämisen merkitys poistuu. Yhtälailla kuin tekoäly ei pysty eettisiin tai moraalisiin päätelmiin - pahimmassa tapauksessa joku voisi pitää tekoälyn tuotosta objektiivisena ja siten luotettavampana "tietona". Tietoon liittyy kuitenkin aina merkitys ja tulkinta - emme edelleenkään ole biologisia kojeita missään uusbehavioristisen oppimiskäsityksen mielessä. "a) tekoälyn algoritmit tuottavat virheellisiä tuloksia ja tuotoksia (’päättelevät väärin’), mikä johtuu useimmiten tekoälymallista ja algoritmeista tai b) kun käyttäjä virheellisesti käyttää tekoälyä tai tulkitsee tekoälyn tuottamia tuloksia ja tuotoksia väärin." On hyvin ilmaistu ja tämä tekoälyn käyttäjän vastuu saisi tulla jo aikaisemmin tekstissä. "Kaikkia virhepäätelmiä ja vinoumia ei tosin käyttäjä voi tunnistaa, varsinkin jos tekoälyn toimintaa ja dataa ei ole avattu läpinäkyvästi ja ymmärrettävästi käyttäjälle." Tämän merkitystä voisi tuoda enemmän perusteena suosituksilla - tulee nyt todella myöhään tekstissä ja auttaisi motivoimaan lukijaa suosituksiin. Vinoumien erittely on hyvin selkeä kolmijako ja se toimii. "Lisäksi on huomioitava, että tekoälysovellusten kehittäminen ei ole myöskään irrallaan kulttuurisesta ja historiallisesta kontekstista, arvoista ja muista taustavaikuttimista. Käytännössä tekoälysovellukset tällä hetkellä pohjautuvat pitkälle monikansallisten suuryhtiöiden kaupalliseen kehitystyöhön ja niiden käyttämään dataan sekä tarjoamien pilvipalvelimien laskentakapasiteettiin (cloud computing). Tekoälysovelluksissa on harvoin huomioitu esimerkiksi suomen kielen erityispiirteet ja kulttuurinen konteksti tai suomalaisten opetussuunnitelmien arvopohja. " On hyvä markkinapuheelta suojaava kokonaisuus, joka tulisi tuoda alussa paremmin. Suositukset saisivat auttaa varautumaan ylikansalliselta markkinapuheelta ja ajattelulta, jonka vastusteluista huolimatta, ilman pidäkkeitä mukaan tekoäly tulee yhteiskunnan ja elämän joka alueelle. Tämä ei liene minkään yhteiskunnan toive tai etu? "Tekoälyn käytössä vinoumiin ja virhepäätelmiin vaikuttavat esimerkiksi" on hyvä kokonaisuuus ja erittäin informatiivinen. Kuitenkin sen merkitys suosituksille jää irralliseksi ja ikäänkuin lisämateriaaliksi. Voisitteko motivoida tätä kokonaisuutta vielä paremmin ja miten se tulisi hyödyntää osana suosituksia? Se ei ehkä kuitenkaan anna lisäkeinoja koulutuksenjärjestäjälle arvioida tekoäly-tuotteita? Yleistä ymmärrystä kokonaisuus kuitenkin lisää. "Arvioidakseen tekoälyn luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä mahdollisia virhepäätelmiä ja vinoumia järjestelmän tasolla koulutuksen järjestäjät saattavat tarvita toimialan ulkopuolista osaamista yhdistettynä omaan osaamiseensa. " Kyse on koulutuksenjärjestäjän resursseista - vaikka osaamista olisikin, niin se on kuitenkin sidottu jo nyt opetuksen digitaalisen infrastruktuurin toimintakyvyn ja mielekkään opetuskäytön varmistamiseen. Tämä resurssitarve on myös merkittävä ja koulutuksenjärjestäjän ollessa mm. rekisterinpitäjä, ei työtä voi ulkoistaa - koska ko. vastuuta ei voi ulkoistaa. Mutta ennenkuin tätä resurssia lähdetään kasvattamaan, niin koulutuksenjärjestäjä tarvitsee selvitystyöhönsä "purevuutta". Muussa tapauksessa palveluntuottajan on helppo väistää tai johdatella vastauksissaan. Mistä suosittelisitte koulutuksenjärjestäjän ammentamaan riittävät argumentit, seuraamukset ja sanktiot palveluntarjoajille, jotta selvitystyössä saataisiin tarvittavat vastaukset? Esimerkiksi: "...pääsy käytettyyn opetusdataan ja kyky arvioida sen laatua" tarkoittaa palveluntuottajan tulkinnassa tuotesalaisuuksiin pääsyä ja vastauksia ei saada. 3) Tekoäly ei tuota tietoa vaan informaatiota, tämä on korjattava. Samalla lienee pakko selventää lukijalle miksi näin ja missä kohtaa informaatiosta tulee tietoa oppijan oman ponnistelun myötä? Tekoälyn käyttäjän vastuu sen tuottaman informaation tulkinnassa kaipaa lisäselvennystä; miksi se on niin tärkeää ja se auttaa motivoimaan suosituksia. Tekoälyyn liittyvän markkinapuheen käsittelyyn tarvitaan omia suosituksia, miten kehittäjien lupauksiin tulisi suhtautua ja niitä tulkita? Voisiko tuoda, että kehitykseen voi toimillaan vaikuttaa eikä tekoäly ole mikään modernin yhteiskunnan kohtalonkysymys? Vinoumiin ja virhepäätelmiin vaikuttavat esimerkit tulisi motivoida paremmin osana suosituksia, miten ne tukevat suositusten toteuttamista - onko niistä jotain erillistä hyötyä tekoälyn laatua tulkitessa? Voiko tekoälyn toimivuutta testata ajamalla sitä hallusinaatio-tiloihin?
      • Äidinkielen opettajain liitto ry, Davies Terhi
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1) Luvun 3 teksti on selkää ja ymmärrettävää. Tekstissä on kuitenkin toisteisuutta. 2) Virhepäätelmien ja vinoumien tunnistaminen edellyttää käyttäjiltä hyviä tekoälytaitoja, siksi teknologian kehittyessä ja kaupallisten alustojen runsastuessa sekä koulutuksen järjestäjille että opettajille onkin tarjottava edistyneen tason koulutusta sovellusten toimintaperiaatteista. On myös muistettava, että tekoäly ei korvaa opettajaa.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Lukiolaisten Liitto Ry
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • SLL näkee, että tekoälyn virhepäätelmiä ja vinoumia käsittelevä luku on kattava, perusteellinen ja selkeä.
      • Vammaisfoorumi ry, Ignatius Katri
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Mielestämme tekstissä olisi voitu ottaa esiin havainnollistavia esimerkkejä. Tällaisia olisivat esimerkiksi miten eri vähemmistöt voivat tulla syrjityksi tekoälyn logiikan ja virhepäätelmien vuoksi tai miten tekoälyyn pohjaavat ohjelmat voivat olla syrjiviä tai ennakkoluuloisia esim. käytetyn kielen vuoksi. Näin voi olla esimerkiksi, jos tekoäly poimii algoritmin perusteella historiallisen hoidon kohteena olon, koska määrittää vammaisuuden terveydentilatiedoksi. Olisi tärkeää, että yksittäisten opettajien sijaan virhepäätelmien ja vinoumien osalta tehtäisiin testausta valtakunnallisesti kattavasti esim. opetushallituksen toimesta. Tekoälyä käyttäviä ohjelmia ei ole aina mahdollista käyttää yhtä helposti, jos henkilöllä on joitain rajoitteita, kuten liikunta-, aisti-, tai puhevamma. Olisi tärkeää, että opetuksessa käytetään vain niitä tekoälyn muotoja ja ohjelmia, jotka eivät ole syrjiviä tai aiheuta joidenkin oppilaiden jäämistä epäsuotuisaan asemaan. Tällainen tilanne on esimerkiksi, jos henkilö ei vamman vuoksi voi suoriutua tehtävistä samassa ajassa kuin muut tai tehdä tehtäviä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Välttääkseen nämä tilanteet, on opettajien etukäteen testattava ohjelman soveltuvuutta ja saavutettavuutta. Olisi hyvä, että tätä arviointia tehtäisiin valtakunnallisesti viranomaistyönä, jottei valveutuneisuus jäisi yksittäisten opettajien varaan.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, JHL:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan tiimi, Takolander Hanna
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Ohjeistuksessa korostetaan, että tekoälyä käytettäessä on otettava huomioon sen mahdolliset virhepäätelmät ja vinoumat. Työntekijöiden on esimerkiksi osattava tunnistaa ja korjata tekoälyn mahdollisesti syrjivät tuotokset. Tämä vaatii syvällistä ymmärrystä tekoälyn toiminnasta ja sen rajoituksista, mikä lisää työn vaativuutta. Erityisen kriittistä on varmistaa, ettei tekoäly vaaranna oppijoiden yhdenvertaisuutta. Työnantajan tulee ottaa vastuu myös siitä, että esimerkiksi HR-puolella tekoälyn avulla tuotetut päätökset tarkistetaan ja tarvittaessa toteutetaan tietosuojaa ja tekoälyn riskejä kartoittavaa DPIA-vaikutusten arviointia. Tekoäly ei pysty arvioimaan tilanteita ihmisen tavoin, joten vastuu päätöksistä jää aina ihmiselle – työntekijälle, joka käyttää järjestelmää.
      • Pelastakaa Lapset ry, Digitaalinen lapsuus, Ohlsson Anna-Maija
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Tekoälystä keskusteltaessa olisi tärkeää avata sitä, millaisia haitallisia vaikutuksia erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville lapsille voi seurata tekoälyn datan vinoumista. Tekoälyt on laajasti koulutettu länsimaisella kuvastolla ja informaatiolla, jotka edesauttavat erityisesti rasististen ja kulttuurisensitiivittömien tuotosten ja tulosten toteutumisen. Tämä on erityisen tärkeää puhuttaessa tekoälyn hyödyntämisestä oppimisen tukena tai oppimisen arvioinnissa sekä muissa hallinnollisissa toiminnoissa.
      • Porin kaupunki
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1) Teksti selkeää ja ymmärrettävää. 2) Luvussa on tuotu esiin monia asioita, joita pitää huomioida käytettäessä tekoälyä opettamisessa ja oppimisessa. Tekstin perusteella on kuitenkin vaikea ymmärtää, mitä eri vastuista organisaatiolla ja eri henkilöstöryhmillä on tekoälyn käyttöön liittyen. Tätä puolta voisi tuoda paremmin esille. Kohdassa “Miten toimia tekoälyn virhepäätelmien ja vinoumien kanssa?” kannattaisi myös tuoda tarkemmin esiin miten suhtautua GenAi -tekoälymallien taipumukseen hallusinointiin. Monissa julkisen hallinnon tekoälykokeiluissa nimenomaan hallusinointi on koettu kehittämistä haittaavaksi tekijäksi. Hallusinointia tapahtuu myös tilanteissa, joissa tekoälylle on syötetty tarkka opetusmateriaali ja tekoälyä kielletään hallusinoimasta (esim jotain tehtävää varten rakennettu botti, joka antaa toimintaohjeita tms.) Koulutuksen järjestäjän pitää päättää, hyväksyykö se - ja minkä verran - hallusinointia käyttöön ottamissaan GenAi -tekoälypalveluissa. Ja minkälaisiin oppimistilanteisiin GenAi-tekoälyä voi soveltaa jos hallusinointi on “pakollinen” ominaisuus tekoälyjärjestelmässä. 3) Voitaisiinko suosituksissa antaa konkreettisia toimintaohjeita siitä, miten virhepäätelmiä ja vinoumia voidaan tunnistaa ja korjata tai milloin virhepäättelyn riski estää tekoälyn käytön kokonaan oppimisessa.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Texten är tydlig och begriplig. Däremot är det något ifrågasättbart att lärare eller utbildningsanordnare förväntas kunna hantera snedvridningar och felaktiga slutsatser inom artificiell intelligens då det inte finns tydliga standardiserade metoder för detta. Betydelsen av kulturell kontext samt de facto att information som produceras av AI-teknologier långt beror på vilken informationsdatabas de använder sig av kunde belysas mer.
      • Järvenpään kaupunki, Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1) Teksti oli ymmärrettävää. 2) Tuo hyvin esiin käyttäjän vastuun tekoälyn käytössä. Hyvin nostettu esiin, että vinoumat voivat johtua käyttäjästä tai systeemistä. 3) Teksti oli sangen riittävä. Ei lisättävää.
      • Kotkan kaupunki, opetustoimi, opetustoimen hallinto
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Tämän osin voisi liittää käytännön ohjeistukseen / oppaaseen opettajille. Käytännön konkreettisia esimerkkejä asian selkeyttämiseksi.
      • Etelä-Savon Koulutus Oy
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Teksti on selkeää. Vinoumien ja virhepäätelmien mahdollisten syiden esittely on kiinnostavaa ja esitettyjen esimerkkien kautta ymmärrettävää. Taulukko helpottaa sisällön ymmärrettävyyttä. Voisiko vastaavaa tyyliä hyödyntää myös muissa luvuissa havainnollistamaan tekstiä?
      • Muuramen kunta, hyvinvoinnin ja palveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1) Tämä osio on aika selkeä ja tuo riittävästi tietoa erilaisista tekoälyyn liittyvistä ongelmista. Osion voisi taas liittää osittain tuttuun asiaan eli perinteiseen argumentaatioanalyysiin, jossa on paljon samoja piirteitä. 2) Teksti pureutuu melko syvälle aiheeseen (esim. palautesilmukka). Käytännössä esimerkiksi kouluarjessa on käytännössä mahdotonta ehtiä pureutua näin perusteellisesti virhepäätelmiin, vaan tässä olisi voinut tuoda esille myös esimerkiksi ihan perinteisiä lähdekritiikin menetelmiä.
      • Espoon kaupunki, kasvun ja oppimisen toimiala, Harri Luttinen, digikehittämispäällikkö
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Äärettömän kova vaatimus opetuksenjärjestäjälle pystyä arvioimaan ja valvomaan vinoumia ja virhepäätelmiä. Samoin pääsy käytettyyn opetusdataan ja kyky arvioida sen laatua, onko realistista? Monelle yritykselle tämä tarkoittaisi lähes yrityksen tärkeimpään arvontuottamisen elementtiin eli dataan kajoamista. Suositus tekoälyn tekemien virhepäätelmien ja vinoumien tunnistamisesta ja analysoimisesta on raskas velvoite, joka ei voine aidosti toteutua kuin kaikkein suppeimpien tekoälysovellusten kohdalla. Tässä olisi hyödyllistä täsmentää suositusta erityyppisille ja eri riskitason tekoälyjärjestelmille erikseen. Pitäisikö virhepäätelmä ja vinouma kohdassa olla enemmän datan roolista. Toisaalta koko kappale on tällä hetkellä hieman abstrakti, olisiko laajentamisen sijaan parempi kuitenkin tiivistää ja jättää avaamatta asioita tälle tarkkuudelle. Tämä perustuen myös siihen, ettei ole olemassa vielä selvyyttä, kuinka asioissa tulisi rekisterinpitäjän toimia. Palautesilmukka käsitteenä jää epäselväksi tässä kontekstissa. Koskeeko samalla tavalla yleiskäyttöisiä ja johonkin tiettyyn spesifiin käyttötarkoitukseen rakennetta ja ja toisaalta kuluttaja vs. organisaatiotason ratkaisuja.
      • Ylöjärven kaupunki, Varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Varhaiskasvatuksen näkökulmasta virheet ja vinoumat on laaja kokonaisuus. Tekstiä voisi tiivistää ja tehdä konkreettisia nostoja varhaiskasvatuksen järjestäjän ja toteuttajien näkökulmasta.
      • Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening ry
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Se tukee opetushenkilöstön toimintaa järjestelmien toiminnan ymmärtämisessä. Epäselväksi jää, mikä vastuu koulutuksen järjestäjällä ja yksittäisellä opettajalla on virhepäätelmien tunnistamisessa.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Teksti on selkeää ja ymmärrettävää. Siinä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat. Taulukko tekoälyn vinoumista ja virhepäätelmistä konkretisoi tekstiä. Sanavalinnat toimivat hyvin, erityisesti kohderyhmä, eli koulutuksen järjestäjien henkilöstö, huomioiden.
      • Rastor-instituutti
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • 1-2) Vaikka suositukset ovat hyviä, kokonaisuus painottuu liikaa riskeihin ja saattaa estää toimenpiteisiin ryhtymisen. Tekstissä on hyviä suosituksia, kuten: “Tekoälyn toiminnan ymmärtäminen ja käyttötaidot tulisi nähdä osana niin oppijan digitaalista osaamista, tieto- ja viestintäteknologista osaamista kuin monilukutaitoa. Ne tulisi linkittää myös muuhun laaja-alaiseen osaamiseen, kuten aktiiviseen kansalaisuuteen ja kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.”. Näihin mahdollisuuksiin ja oppimistarpeisiin kiinnitettään kuitenkin todella vähän huomiota, koska riskien luettelu vie tilan. Riskien esilletuonti on todella tärkeää. Tällaisenaan niistä on vaikea saada otetta, eikä niistä välttämättä ole hyötyä halutunlaisen toiminnan edistämisessä. Riskit pitäisi konkretisoida tilanteiden ja tekoälytyyppien kannalta; pelkkä listaus ei ole hyödyllinen ilman hyvää tekoälyosaamista. Esim. hallusinointi on generatiivisen tekoälyn ominaisuus, ei kaiken tekoälyn ominaisuus. Lisäksi olisi ollut hyvä pureutua tekoälyn konkreettisiin mahdollisuuksiin ja linkittää riskit niihin ja niissä tyypillisesti käytettyihin tekoälyn muotoihin. Virhepäätelmien ja vinoumien osalta lukija jätetään yksin lähes mahdottoman tehtävän eteen. Esim. Tekoälyn luotettavuutta, virhepäätelmiä tai vinoumia on lähes mahdotonta arvioida luotettavasti ainoastaan tekoälyn tuotosten pohjalta. Tekoälyn tekemien virhepäätelmien ja datan vinoumien luotettava identifiointi edellyttää, että tekoälyn toiminta on tehty läpinäkyväksi ja ymmärrettäväksi. Tällöin käyttäjällä olisi käytännössä oltava pääsy käytettyyn opetusdataan ja kyky arvioida sen laatua, validiteettia, yleistettävyyttä ja selitysvoimaa sekä tekoälymallin algoritmien logiikkaa.” Tietyn tyyppisissä tekoälymalleissa virhepäätelmien ymmärtäminen on mahdollista (esim. lineaarinen tai logistinen regressio), mutta toisissa vaikeaa tai mahdotonta (esim. SVM regressio tai suuret kielimallit, vaikka käytetty data tai mallin painot olisivatkin tiedossa). Tällöin ei ole hyödyllistä vaatia kaikenlaisen tekoälyn osalta samanlaista tutustumista tekoälyn käyttäjiltä. Olisi parempi viitata EU:n asetuksen mukaisiin riskitasoihin, joiden perusteella valikoidaan järjestelmät, joissa esim. “tekoälyn toiminta on tehty läpinäkyväksi ja ymmärrettäväksi” ja joissa tarvitaan lisävarmistuksia tuotosten arvioinnin lisäksi.
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Tekstissä korostetaan tekoälyn ongelmina virhepäätelmiä ja vinoumia, kun tekoälyä käytetään oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa. Tämä on yksi tulokulma, mutta liian yksipuolisen käsittelyn välttämiseksi olisi tarpeellista käsitellä myös tekoälyn käyttöön liittyviä muita haasteita kuten esimerkiksi eriarvoistumisen mahdollisuutta. Kaikilla koulutuksen järjestäjillä ei esimerkiksi ole samoja resursseja ja mahdollisuuksia hyödyntää tekoälyä oppimisessa, opetuksessa ja ohjauksessa. Tekstissä (s. 6) todetaan, että tekoälyllä ei ole ihmisen kykyä eettiseen tai moraaliseen pohdintaan – eikä omatuntoa ja kykyä tunteisiin ja empatiaan. Toisaalta visualisoitujen bottien kielimallit ja algoritmit voivat tukea vaikutelmaa siitä, että tekoäly tunnistaa ja myötäilee tunteita ja vastaa empaattisesti. Erityisesti näissä tilanteissa tunnetaidot, kriittisyys ja vuorovaikutuksen tulkintataidot ovat keskeisessä asemassa. Niitä ei käsitellä tekstissä juuri lainkaan. Konkreettiset kysymykset, joihin toivotaan vastauksia: • Millaisia eriarvoistumisen haasteita tekoälyn käyttöön liittyy eri koulutusasteilla? • Miten alueellinen tasa-arvoisuus ja yhdenvertaisuus varmistetaan? • Millaisia ovat ikäryhmäkohtaiset tunteisiin, eettisyyteen, sosiaalisuuteen sekä vuorovaikutukseen liittyvät uudet osaamistarpeet? Nyt lausuttavana oleva tukimateriaali korostaa älyllisiä, loogisia, teknisiä ja matemaattisia tekoälyyn liittyviä osaamistarpeita.
      • Kansanvalistusseura sr.
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • - Suositusten s. 8–9 hyvä konkreettinen taulukko virhepäätelmistä ja vinoumista.
      • Loviisan kaupunki, Sivistys- ja hyvinvointikeskus/ Koulutus
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Teksti oli sinällään ymmärrettävää, mutta vinoumien ja virhepäätelmien käsittelyä voisi tiivistää. Taulukossa voisi yhdistää datan roolia (vinoumien ja virhepäätelmien vaikuttimena) ja koota mm. määrästä, puuttumisesta, iästä johtuvat yhteen, datan metodinen vinouma omanaan jne. Kaksi sanajärjestyksellistä kummajaista: Tekoälyjärjestelmät saattavat tarjota ns. palautesilmukan (feedback loop), jossa käyttäjät, esimerkiksi opettajat voivat tuottaa tietoa tekoälylle ja validoida tekoälyjärjestelmän tuotoksia ja vähentää sen pohjalta järjestelmän vinoumia (vähentää). …jotta mahdolliset vinoumat olisi tunnistettu ja niiden pohjalta pystytään tulkitsemaan oikein tekoälyn tuotoksia ja tuloksia (oikein).
      • Tampereen kaupunki Sivistyspalvelut, Pormestari Kalervo Kummola
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • 1. Miten selkeä ja ymmärrettävä teksti on? Osio on selkeä. Taulukko toimii hyvin. Tekoälyn virhepäätelmät ja vinoumat ovat tärkeitä asioita huomioida. Niitä on tarkasteltu eri näkökulmista sekä selitetty ja avattu käsitteet. 2. Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Ei nostoja. 3. Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Ei nostoja.
      • Lehtoranta Jukka, tekoälykouluttaja, jatko-opiskelija UEF
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Virhepäätelmät ja vinoumat -osio väittää faktoina monenlaisia asioita, joista ei olla tutkimuksellisesti kovinkaan varmoja, tältä osin sisältö johtaa siis harhaan (esim. tekoäly ei kykene tulkitsemaan tietoa). Sisällössä liikutaan ihmeellisesti monella taholla, välillä noudatetaan lakia, välillä opetuksenjärjestäjä määrittelee ja välillä käyttäjälle asetetaan osaamisvaatimuksia, jos opetuksenjärjestäjä määrittelee käytössä olevat palvelut, missä määrin tämän tulisi vaikuttaa käyttäjän osaamisvaatimuksiin. Ei voida sanoa varmasti virhepäätelmien useimmiten johtuvan tekoälymallista. Vinouman ei tarvitse olla systemaattinen. Tekoälytaitojen sijaan monessa kohdassa pitäisi puhua tekoälylukutaidosta, johon jo lähtökohtaisesti sisältyy kriittinen näkökulma. Tekoälytaitojen korostaminen uusina taitoina jatkuvasti ei auta tekoälyosaamisen lisäämisessä, tekoälytaidoissa on paljon osasia esim. luku- ja kirjoitustaidoista ja erilaisista ajattelun taidoista. Tyypilliset virhepäätelmät ja vinoumat on sisällöllisesti hyvää tekstiä ….. tietotekniikan opiskelijoille, taas hukataan kohderyhmä täysin. Hallusinaatiot ovat melko vakiintunut termi ja johtuu myös melko usein käyttäjän toimintatavoista. Miten toimia virhepäätelmien kanssa - kappale on sisällöllisesti hyvää, mutta tarjoaa hyvin vähän käytännönläheistä ohjeistusta opetuksenjärjestäjille, menee osastolle mukavaa yläpilveä.
      • Sanoma Media Finland Oy, Tämä lausunto on annettu Sanoma Pro:n toimesta, joka on Sanoman oppimateriaalikustantamisen liiketoimintayksikkö. Sekä Sanoma Pro että Sanoma Media Finland ovat kokonaan Sanoman omistamia tytäryhtiöitä., Wiklund Marcus
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • 1) Virhepäätelmien ja vinoumien osalta käytetään usein myös termiä hallusinaatio. Esitämme, että se nostetaan samalla tasolle kappaleen alkuun virhepäätelmien ja vinoumien kanssa. Olisi myös tärkeää kuvata, että tekoäly (erityisesti generatiivinen) kykenee vain toimimaan niiden tietojen pohjalta, jotka sille on syötetty. Mikäli tekoälylle on opetettu maailmanuskonnot ilman juutalaisuutta, ei tekoäly myöskään pysty tuottamaan siitä tietoa. Tekoäly ei ole sama kuin hakukone – seikka voi tuntua trivialilta, mutta ero on olennainen ymmärtää. 2) Kyseessä on tasapainotila ohjeistuksen pituuden ja kattavuuden välillä. Lisäksi tekoälyn käyttö kehittyy niin nopeasti, että ohjeistus vanhenee nopeasti. 3) Miten kolutukseen järjestäjille tullaan varmistamaan riittävät valmiudet käyttää ja hyödyntää tekoälyä ilman haitallisia sivuvaikutuksia.
      • STTK ry.
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? Teksti on tärkeä, selkeä ja ymmärrettävä, mutta hyötyisi konkreettisista esimerkeistä, jotka selkiyttäisivät käytännön käytön raameja. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Tekstissä todetaan, että virhepäätelmien ja vinoumien havaitseminen edellyttää käyttäjältä hyviä tekoälytaitoja. Huomiosta ei kuitenkaan johdeta ohjeita esimerkiksi hyvien tekoälytaitojen määrittelyyn tai saavuttamiseen tai tekoälytaitojen puutteesta johtuvien virhepäätelmien ja vinoumien välttämiseen työntekijän tai työnjohdon näkökulmasta. Ajatus tekoälytaitojen oppimisesta työyhteisön yhteisenä matkana ei ole omiaan vahvistamaan lainsäädännöstä johtuvien velvoitteiden ennakoivaa huomioimista tekoälyn käytössä. Pikemminkin osio ohjaa tekoälyn käyttöön yrityksen ja erehdyksen kautta. Erityisen haavoittuvien ryhmien, kuten lasten ja nuorten kanssa toimittaessa ohjeistuksen tulisi olla hyvin selkeää ja tarkkarajaista. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Tekstiä tulisi täydentää sekä myönteisillä, että kielteisillä konkreettisilla esimerkeillä tekoälyn käytöstä. Suoraa hyötyä esimerkiksi kuvauksista siitä, mitä tekoäly voisi tarkoittaa varhaiskasvatuksessa eri ikätasoisessa kasvatuksessa suhteessa varhaiskasvatussuunnitelmaan tai peruskoulun eri luokka-asteilla suhteessa opetussuunnitelman sisältöihin. Esimerkeissä tulisi huomioida, miten tekoäly voi vaikuttaa opetus- ja oppimistilanteissa ja/tai niiden valmistelussa sekä mitä riskitekijöitä käyttöön voi näissä tilanteissa liittyä. Nykymuotoisena teksti jää hyvin kauas käytännön työn järjestämisestä ja toteuttamisesta.
      • Siuntion kunta
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Virhepäätelmien ja vinoumien erottelu on selkeää ja esimerkit hyviä. Kasvatuksen ja opetuksen ammattilaiset pystyvät tämän pohjalta viemään asioita käytäntöön.
      • Vaasan kaupunki
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? o Sisältö on aiempien kappaleiden sisältöön verrattuna teknisempää ja haastaa lukijan, jos hän ei ole tottunut lukemaan teknisiä kuvauksia. o Teksti sisälsi monia käsitteitä, jotka voisi avata selkeyden vuoksi. o Tekstissä mainitaan käyttäjän hyvät tekoälytaidot. Olisi hyvä, että edellisessä osiossa olisi konkreettisesti kuvattu, millaisia tavoitteita eri ikäisillä ja eri käyttäjäryhmiin kuuluvilla käyttäjillä on tekoälytaitoihin liittyen. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? o Taulukko oli selkeä ja avasi hyvin erilaisia vinoumia ja virhepäätelmiä. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? o Mistä saamme kuntiin tarvittavaa erityisosaamista? o Edellytetäänkö, että yksittäiset koulutuksen järjestäjät yhdessä suurten, kansallisten teknologiayritysten kanssa analysoivat tekoälyn vinoumia ja virhepäätelmiä? Onko tämä käytännössä mahdollista vai olisiko tähän mahdollista luoda yhteistyötä esimerkiksi palveluntuottajien ja opetushallituksen tai EU:n toimielinten kanssa?
      • Kotkan varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Teksti on selkeää, käsitteiden syvällinen ymmärrys riippuu lukijan osaamisesta. Teksti on sinänsä ymmärrettävää. Vaikea tunnistaa, mikä on olennaista, koska oma tieto taito on rajallista. Kaikki tuntuu olennaiselta. Teksti sisältää hyviä huomioita oppija ja opettaja rooleista.
      • Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi, Henriksson John
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Är osäker på om detta kapitel är relevant för lärare och känns lite malplacerat. Bias eller snedvridningar är så klart viktigt men känns mer på innehållsnivå än en rekommendation. Detta skulle kunna kortas av markant och bara fokusera på de konkreta rekommendationerna, dvs risk för att lokala särdrag saknas och att det bör finnas system för rapportering av fel. Denna mening: "Användarna behöver goda AI-färdigheter för att kunna identifiera felaktiga slutsatser och snedvridningar." Kanske ersätta ordet användare med elever eller studerande för att tydliggöra.
      • Inkoon kunta, Kasvatuksen ja Opetuksen toimiala, Kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija / Sakkunnig i Fostran och Utbildning och Sivistystoimenjohtaja / Utbildningschef, Honkanen Piritta
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • 4) Osiossa koskien tekoälyn käytön tyypillisiä virhepäätelmiä ja vinoumia ja kuinka niiden kanssa tulisi toimia, herää koulutuksen järjestäjän näkökulmasta useampikin kysymys. Päällimmäisenä se, kuinka arjessa tulisi toimia tekoälyn virhepäätelmien kanssa ja toisekseen, kuinka arvioidaan kyvykkäästi tekoälyn luotettavuutta ja oikeudenmukaisuutta sekä mahdollisia virhepäätelmiä ja vinoumia järjestelmän tasolla? OPH:n tekstissä todetaan, että ” koulutuksen järjestäjät saattavat tarvita toimialan ulkopuolista osaamista yhdistettynä omaan osaamiseensa”. Mitä tällainen ulkopuolinen osaaminen voisi tarkalleen ottaen olla (järjestelmätoimittaja?)? Erilaisten menetelmien ja sovellusten käyttö edellyttää todetusti vaativaa erityisosaamista, joten olisi hyvä täsmentää tämän erityisosaamisen tahot, mikäli halutaan vahvistaa koulutuksen järjestäjille mahdollisimman yhdenvertaista palvelutarjontaa.
      • Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, dekaani Tiina Silander, apulaisprofessori (Associate Professor), opettajankoulutus Tomi Jaakkola, yliopistonlehtori, (varhaiskasvatus) Arttu Mykkänen
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Luvun teksti on kokonaisuudessaan selkeää ja ymmärrettävää. Taulukossa olevat vinoumiin ja virhepäätelmiin liittyvät esimerkit ovat hyviä ja havainnollisia. Nähdäksemme virheet voivat olla joissakin tapauksissa myös tahallisia. Siten lisäisimme näihin mahdolliset palveluntarjoajan (suljetussa) systeemissä olevat tahalliset, esim. kaupallisessa tai poliittisessa tarkoituksessa tehdyt vinoumat. Myös tämän riskin madollisuus täytyy tunnistaa.
      • Vehmaan Kunta
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Esimerkit (taulukossa) tekoälyn vinoumista ja virhepäätelmiin vaikuttavista asioista oli selkeä ja todella hyvä.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Alaluku sisältää hyvän yleisluonteisen kuvauksen tekoälyn virhepäätelmistä ja vinoumista ja niiden yhteydestä käyttöön koulutuksessa. Esimerkkiluettelo vinoumista on havainnollinen, mutta luonteeltaan sellainen, jota on suosituksissa todennäköisesti jatkuvasti päivitettävä ajantasaisuuden varmistamiseksi. Tekstissä tuodaan osuvasti esille se, että tekoälysovelluksissa on harvoin huomioitu esimerkiksi suomen kielen erityispiirteet ja kulttuurinen konteksti tai suomalaisen opetussuunnitelman arvopohja. Pidämme näkökulmaa äärimmäisen tärkeänä, ja tämän vaikutuksia ja huomioon ottamista tulisi avata tekstissä laajemmin.
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Teksti on melko selkeää. Teknistä termistöä on paljon ja asiaa tuntemattomalle luku voi olla liian raskas. Suhteessa se on myös melko pitkä verrattuna esim. Mitä tekoäly on? -lukuun. Vinoumia on käsitelty laajasti ja myös paljon teknisestä näkökulmasta. Pyrkiikö ohjeistus ohjaamaan siihen suuntaan, että koulutuksen järjestäjän tulisi laatia oma tekoälysovellus, jota olisi turvallista käyttää osana opetusta?
      • Workseed Oy, Ratkaisuasiantuntija
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • 1) Kaksi kirjoitusvirhettä. Pitäisi olla "tekoälypohjaisten": Nämä taidot ovat tärkeä pohja tekoälyn hyödyntämisessä niin tiedon tuottamisessa, päättelyn tukena ja analyyseissä kuin muidenkin tekoälypohjaisen tuotosten tekemisessä. Pitäisi olla "arvioida": Toisaalta myös koulutusjärjestelmän muutosten ja opetussuunnitelmien uudistuksen jälkeen on tarkoin arvioita, miten aikaisempi data oppijoista soveltuu nykytilanteeseen. 2) Virhepäätelmän määritelmässä sanotaan, että ne johtuvat useimmiten tekoälymallista ja algortimeista. Tämä ei ymmärtääkseni pidä paikkaansa, sillä tekoäly voi myös tehdä virhepäätelmän lähdetiedoissa olevan monitulkintaisen ilmaisun takia. Tämä kannattaisi mielestäni tässä ilmaista, sillä tällöin käyttäjä voi korjata tilanteen uudelleenmuotoilemalla lähdemateriaalia. 3) Vinouman määritelmässä viitataan aiheeseen liittyviin termeihin "konteksti" ja "populaatio" joita ei määritellä lukijalle. Kontekstin sijaan voisin käyttää kansantajuisempaa termiä "aiheyhteys" ja populaatio terminä tulisi määritellä tekstissä. Datan vähäisen määrän selityksissä puhutaan tekoälyn opetukseen käytettävästä datasta. Tämä käsite tulisi myös määritellä dokumentissa ja nimenomaan suhteessa tekoälymallin aiheyhteydessä käyttöön. Vinoumien ja virheiden taulukkoon toivoisi jokaisesta tilanteesta konkreettista esimerkkiä miten tilanne voi aiheutua ja mitkä vaikutukset sillä voi olla.
      • Muhoksen lukio
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1. ok 2. ok 3. Tekoälyn vinoumiin emme voi vaikuttaa. Data on painottunut jo nyt erityisesti tiettyihin maanosiin ja kulttuureihin, eikä todennäköisesti myöskään ole tasa-arvoista = "tiedon laatu, valkoisen länsimaalaisen miehen", kuten Tiedeykkösessä on todettu. Tasa-arvokysymykset ovat hyvin keskeisiä opetuksessa ja yleensä koulumaailmassa. Syytä avata, miten opetuksessa tasa-arvon näkökulmasta vinoumiin puututaan.
      • Partanen Hanna-Maria, luokanopettaja, Renkomäen koulu / Lahden kaupunki
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1) Teksti on selkeää ja ymmärrettävää, mutta vaatii asiaan perehtyneisyyttä. 2) Tekstissä on taustoitettu asiaa ja nostettu esiin käsitteiden määritelmiä. Tässä luvussa käsitellään asiaa jo syväluotaavammin, kun edelliset luvut ovat olleet. 3) Tekstissä painotetaan useaan otteeseen "..käyttäjiltä hyviä tekoälytaitoja..". Tähän saakka lukiessa julkaisussa ei ole kuitenkaan tarjottu tekoälytaitojen eri tasojen määritelmiä tai sisältöjä, jotta lukija voisi peilata omaa tai organisaationsa suhdetta niihin. Osaamistavoitteet kertovat mitä odotetaan tietävän, ymmärtävän ja osaavan. Tekoälytaitojen konkreettiset osaamistavoitteet ja mahdollisuus peilata niitä voisivat auttaa osaamisen tunnistamisessa ja edistämisessä niin yksilö kuin organisaatiotasolla. "Tekoälyn tekemien virhepäätelmien ja datan vinoumien luotettava identifiointi edellyttää, että tekoälyn toiminta on tehty läpinäkyväksi ja ymmärrettäväksi." Palveluntarjoajan toimesta, koulutuksen järjestäjän, opettajan toimesta vai kaikkien? Onko tässä kohtaa käyttäjä opettaja, oppija (lapsi/nuori) vai molemmat?
      • Turun kaupunki, Kasvatus- ja opetusjohtaja 14.10.2024 § 100
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1-2) Virhepäätelmät ja vinoumat ovat kasvatus- ja opetuskentällä uusi ja haastava asia hallittavaksi, joten on hyvä, että se on huomioitu. Luvun sisältö on pääosin kuvailevaa ja taustoittavaa, osittain toisteista. Teksti on asiaan vähemmän perehtyneelle opetuskentän toimijalle runsaasti käytetyn terminologian vuoksi luultavasti melko vaikeaselkoista eikä siitä ole helposti johdettavissa, miten eri rooleissa toimivien (johto, rehtorit, opettajat, IT-kehittäjät) pitäisi asian suhteen omassa työssään toimia. 3) Tässä yhteydessä olisi syytä kuvailla, millainen aikaisemmin mainitun suosituksen 6b (s. 4) mukainen systemaattinen toimintatapa olisi varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa ja toisella asteella.
      • Sonkajärven kunta, Suanto Eveliina
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1) Taulukko on selkeä, mutta tekoälyn peruskäyttäjälle opetusalalla tieto on liian yksityiskohtaista. Saisiko lihavoinneilla lisää painoarvoa tärkeimmille kohdille? 2) On korostettu riittävästi sitä, että vastuu on aina ihmisellä. 3) Voisiko korostaa enemmän sitä, että virhepäätelmien ja vinoumien tunnistaminen edellyttää käyttäjiltä hyviä tekoälytaitoja, joihin sisältyvät varsinaisen algoritmisen ajattelun ohella myös ns. monilukutaito ja kriittisen ajattelun taidot?
      • Suomen Lähilukioyhdistys ry
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on: Teksti on selkeää ja ymmärrettävää, asiantuntijatyyliin muotoiltua. Jos ajatellaan isoja kokonaisuuksia, kohdan 3 ”tekoälyn virhepäätelmät ja vinoumat” olisi voinut sisällyttää osaksi kohtaa 2, ”Mitä tekoäly on”. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat: Ok. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia: Ehkä ei liity nimenomaan tekoälyyn sinänsä, mutta tässä kohdassa voisi korostaa julkisuudessa (sosiaalinen media, huijausviestit ym) päivä päivältä enenevästi esille tulevia ongelmia tiedon luotettavuudessa ja luotettavuuden arvioinnissa.
      • Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1) Vinoumien jaottelu oli analyyttinen ja selkeä ja siinä oli havainnollistavia listauksia. 2) Suosituksessa kuvataan, että käyttäjällä olisi oltava pääsy käytettyyn opetusdataan ja kyky arvioida sen laatua, validiteettia, yleistettävyyttä ja selitysvoimaa sekä tekoälymallin algoritmin logiikkaa. Tämä on vaativaa sekä tiedon saatavuuden että käyttäjältä edellytetyn osaamisen näkökulmasta. Miten olisi mahdollista turvata koulutuksenjärjestäjien yhdenvertaiset mahdollisuudet toteuttaa tätä? 3) Miten tekoälyn toiminnan tekemistä “läpinäkyväksi ja ymmärrettäväksi” voi käytännössä edistää tai edellyttää?
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • Akava pitää tekstiä ymmärrettävänä ja selkeänä. Teksti vastaa pääsääntöisesti tarpeisiin.
      • Kauniaisten kaupunki / Sivistystoimi
        Uppdaterad:
        12.10.2024
        • 1) ja 2) On ehdottomasti olennaista nostaa näitä esiin, koska tekoäly ei tosiaan ole vain kiva teknologiakokeilu, vaan vaikuttaa esimerkiksi mediassa ja demokratiassa isosti. Osa vinoumien ja virhepäätelmien kuvauksista kuitenkin menee todella pitkälle ja syvälle, ja en ole varma, onko näitä tarkoituksellista avata näin laajasti tässä ohjeistuksessa. Tämä on pikemminkin ”nice-to-know”. 3) Koulutuksen järjestäjää kannustetaan edellyttää tekoälyjärjestelmiltä luotettavaa analyysiä tekoälyn vinoumista ja mielellään jopa olla yhdessä kehittämässä työkalujen vinouma-analytiikkaa tekoälyfirmojen kanssa, mikä lienee aivan utopiaa, koska tekoälyteknologiat ovat tulleet isoilta firmoilta, joiden kanssa yksittäinen koulutuksenjärjestäjä tuskin pääsee vuoropuheluun. Olisiko tässä mahdollisuus tuottaa kouluihin vietävää tekoälyteknologiaa vaikkapa teknologiafirmojen ja EU:n tai opetushallituksen yhteistyönä, eikä vastuuttaa koulutuksenjärjestäjiltä näin isoja asioita? Varsinkin, kun kaikki koulutuksenjärjestäjät Suomessa käyttävät pitkälti samoja teknologiapalveluita.
      • Suomen Kustannusyhdistys, Johtaja Sakari Laiho
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • 1) Teksti kertoo ansiokkaasti selkeästi ja ytimekkäästi tekoälyn tämänhetkisistä rajoituksista 2) Keskeiset näkökulmat on erinomaisesti huomiotu ja riskit sekä niihin varautuminen on tuotu hyvin esille. 3) Ei tarvetta lisäyksille
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • 1) - Taulukko "Tekoälyn käytössä vinoumiin ja virhepäätelmiin vaikuttavat esimerkiksi" on hyvin informatiivinen. - Miten toimia tekoälyn virhepäätelmien ja vinoumien kanssa? -alaluvussa viimeinen kappale on jollakin tavalla realistinen ja järkevä. Mutta sen edellä olevien kappaleiden sisältöjen toteuttamiskelpoisuus henkilötasolla on epärealistinen lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.
      • Kuusamon kaupunki, Kuusamon kaupunki / Kasvatus- ja sivistystoimiala, Denisova Natalia
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • 1) Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on? Taulukossa on pieni kirjoitusvirhe virkkeessä “Datan ilmaisuvoima ei välttämättä riitä kuvamaan haluttua ilmiötä, vaan sinänsä oikeellista dataa käytetään väärässä kontekstissa tai käytetyt muuttujat on valittu väärin.” Sanan kuvamaan pitäisi olla muodossa kuvaamaan. Hyvä, että virhepäätelmät ja vinoumat esitellään omana kokonaisuutenaan. Kysymys on olennainen etenkin automatisoidun päätöksenteon lisääntyessä. 2) Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Kohdassa 'Virheet ja puuttuvat arvot datassa' mainitaan datan korjaus esimerkkinä. Käytännössä käyttäjällä on kuitenkin harvoin mahdollisuus vaikuttaa tekoälyn koulutukseen. Voisitteko lisätä tähän konkreettisemman esimerkin? Virhepäätelmiä ja vinoumia käsittelevässä osiossa tulisi esitellä myös Mustan laatikon ongelma “Black box”, johon ei voi vaikuttaa edes erinomaisilla tekoälytaidoilla. Käsitteellä viitataan siihen, että a) emme ymmärrä miten järjestelmä toimii tai b) algoritmit suojataan tavalla, joka estää niiden arvioinnin esimerkiksi liikesalaisuuksiin vedoten. Kuluttajalla samoin kuin yksittäisellä koulutuksen järjestäjällä ei algoritmiseen arviointiin ole käytännössä muita edellytyksiä, kun pohtia tulosteiden validiutta syötteisiin nähden, mikäli tuotekehitys ei algoritmisella tasolla ole läpinäkyvää kumppanitoimintaa. 3) Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? Tekstissä mainitaan, että “Parhaimmillaan analyysi tekoälyn vinoumista ja virhepäätelmistä tehdään koulutuksen järjestäjän sekä järjestelmätoimittajan yhteistyönä, jolloin voidaan paremmin myös huomioida systeemiset ja mahdolliset käyttäjien toiminnasta johtuvat vinoumat ja virhepäätelmät.” Miten tämä yhteistyö käytännössä toteutuu? Voiko olla olemassa yhteisiä analyyseja, joita kaikki palvelua hyödyntävät voivat käyttää, vai onko jokaisen koulutuksen järjestäjän tehtävä omat analyysinsa? On kohtuutonta institutionaalisen teknologiakyvykkyyden kehittymisen näkökulmasta hyväksyä lähtökohtana ajatus, että jokainen koulutuksen järjestäjä tekee erikseen järjestelmätoimittajien kanssa päällekkäisiä analyysejä “tekoälyn algoritmisista ja datapohjaisista vinoumista” (sivu 10). Tässä suositusasiakirjassa tätä valtion ja kuntien työnjaosta johtuvaa ongelmaa ei voida ratkaista, mutta asiaan tulisi tietojärjestelmien monimutkaistuessa pyrkiä etsimään ehdottomasti kansallisen tason ratkaisuja. Olisiko syytä siis motivoida tässä yhteydessä kuntia yhteistyöhön tekoälyratkaisujen hankinnassa?
      • Liedon kunta, Laila Mäkelä, toimialajohtaja, sivistyspalvelut ja varhaiskasvatuksen tvt-vastaava Elina Helin
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • - Kappale on hieman epärelevantti kokonaisuutena. Loppukäyttäjä ei ymmärrä sisältöä. On riittävää ja tarkoituksenmukaista, että loppukäyttäjä ymmärtää, että tekoälyn tuottamaan sisältöön tulee aina suhtautua kriittisesti ja sillä näkökulmalla, että se saattaa sisältää väärää ja vinoutunutta tietoa. Ja sisältö on aina tarkastettava huolella.
      • Tehy ry
        Uppdaterad:
        10.10.2024
        • 1) Teksti on tärkeä, selkeä ja ymmärrettävä. Esimerkit selkiyttäisivät asiaa. 3) Konkreettisia esimerkkejä ja kuvauksia mitä voisi tarkoittaa esimerkiksi varhaiskasvatuksessa. Miten vaikuttaa opetus- ja oppimistilanteissa ja niiden valmistelussa.
      • Imatran kaupunki
        Uppdaterad:
        10.10.2024
        • -Virhepäätelmät ja vinoumat on hyvin esitelty tekstissä. -Hyvä, että on nostettu esiin kielen ja kulttuurin vaikutus (esim. kielen erityispiirteet, suomalaiset opetussuunnitelmat jne). -Luettelo erilaisista vääristymistä ja vinoumista oli hyvä. -Miten luodaan opetusta toteuttaville riittävä taitotaso tekoälyn turvalliseen ja luotettavaan käyttöön liittyen? Miten käytännössä tarjotaan koulutusta opetuksen järjestäjille / opetusta toteuttaville & oppijoille? -Tekstistä puuttuu konkreettiset välineet ja tavat arvioida tekoälyn ja sen käytön oikeudenmukaisuutta. -On ristiriitaista, että virhepäätelmiä ja vinoumia pitää osata arvioida jne. mutta yleisesti toimivia menetelmiä ja standardeja ei vielä ole. -Vaatimukset ja tuki eivät kohtaa.
      • Kojo Juuso, Oulun yliopisto, Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Digimentori ja digitalisaatiokoordinaattori
        Uppdaterad:
        7.10.2024
        • Heti ensimmäinen kappale tässä osuudessa on minusta ongelmallinen. Nostan esiin näkökulman, jonka muodostin yhdessä tekoälyn kanssa: "On ongelmallista, että tekstissä tekoäly kuvataan pelkästään mekaanisena prosessorina, joka ei kykene ihmismäiseen ymmärrykseen, merkitysten luomiseen tai tulkintaan. Tämä voi olla rajoittava näkemys, koska se yksinkertaistaa tekoälyn toiminnan ja sen mahdollisuudet. Tekoäly, erityisesti generatiivinen tekoäly, voi luoda erittäin monimutkaisia ja merkityksellisiä tuotoksia, vaikka ne eivät perustu tietoisuuteen samalla tavalla kuin ihmisen kohdalla. Toinen ongelmallisuus on myös siinä, että kappale korostaa liikaa tekoälyn heikkouksia ja kyvyttömyyttä, kuten empatian ja moraalisen pohdinnan puutetta, vaikka nämä eivät välttämättä ole tekoälylle relevantteja tavoitteita. Tällainen esitys voi johtaa harhaan tekoälyn roolista: ihmisen ei tarvitse yrittää tehdä tekoälystä ihmisen kaltaista, vaan hyödyntää sen vahvuuksia."
      • Opetushallitus, Kasvatus- ja ohjausalan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        7.10.2024
        • -Ennen tekoälyn ja sen järjestelmän käyttöönottoa on pyrittävä minimoimaan virhemarginaalit ja vinoumat.
      • Raision kaupunki, Sivistystoimiala
        Uppdaterad:
        7.10.2024
        • Kappaleessa “Miten toimia tekoälyn virhepäätelmien ja vinoumien kanssa” teksti on vaikeammin ymmärrettävää. Keskiverto-opetusalan työntekijä ei todennäköisesti ymmärrä kaikkea sisältöä. Virhepäätelmiä ja vinoumia käsitellään suhteessa kokonaistekstiin paljon.
    • Remissinstanser: 76
      4. EU:n tekoälyasetus
        • Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia?
        • Jyväskylän kesäyliopisto
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Kriittinen kohta on se, kuinka henkilöstö pystyy hallitsemaan kaiken lainsäädännön sekä muut velvoitteet.
        • Laru Jari, Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto + Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Generation AI hanke
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tässä osiossa ei jostain syystä mainita mitään velvoitteesta opettaa tekoälyjärjestelmää käyttävälle tekoälylukutaitoja. Se ei ole yllätys, koska tämä keskeinen taitokokonaisuus puuttuu muutenkin tästä suosituskokonaisuudesta. Ylipäätänsä tämä EU AI ACT kokonaisuus on selkeästi ero tahon toteuttama kokonaisuus kuin muut osiot. Olisi hyvä, jos esimerkiksi oppimisanalytiikkaa käsiteltäisiin selkeästi myös EU AI ACT näkökulmasta. Se kun tulee asettumaan korkean riskin koriin ja sen pystyy tunnistamaan EU AI ACT kuvauksesta, kun tietää asian. Tavallinen opettaja ei sitä kuitenkaan osaa yhdistää tekoälyasetuksen kuvausten perusteella siihen. Tämän osion erillisyys on sääli, sillä juuri tämän osion asiat tulisi pystyä kytkemään esim. osion "mitä tekoäly on" kanssa yhteen! Opettajanhan tulisi ymmärtää kuinka vaikka copilot nähdään EU AI ACTissa! Jos kytkentä jää tulkinnanvaraiseksi, on melko todennäköistä, että asiaan vihkiytymätön henkilö ei kykene sitä tekemään.
        • Business College Helsinki
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • EU:n tekoälyasetusten tulisi mahdollistaa erilaisten tekoälyjärjestelmien pilotointi ja kokeilu, ennen kuin koulutuksen järjestäjät sitoutuvat tiettyihin palveluihin. On kohtuutonta odottaa koulutuksen järjestäjien täyttävän kaikkia eettisiä ja teknisiä vaatimuksia ilman riittäviä resursseja ja osaamista. Yhteistyötä palveluntarjoajien kanssa tulisi kehittää, jotta asetusten täyttäminen ei olisi yksinomaan koulutuksen järjestäjien vastuulla. Tämä lähestymistapa helpottaisi tekoälyn tehokasta käyttöönottoa opetuksessa ja edistäisi innovatiivisten ratkaisujen kokeilua.
        • Itä-Suomen koulu
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tekoälyn käytön valvontaan.
        • Sivistysala ry
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Sivista kokee EU:n tekoälyasetusta koskevan kappaleen olevan vaikeaselkoinen. Ehdotamme, että alkuun kirjoitettaisiin tiivistelmä siitä, mitä kyseinen asetus yksittäisen koulutuksen järjestäjän (ja/tai työntekijän) osalta tarkoittaa ja millaiset vaatimukset kyseisen asian suhteen on. Tekoälyasetus tulisi kuvata selkeällä arkikielellä.
        • Suomen konservatorioliitto - Finlands konservatorieförbund r.y.
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tarvitaan vielä tarkempaa tietoa siitä, mitä yksittäisen koulutuksen järjestäjän tulisi konkreettisesti tehdä, jotta valitut toimintamallit olisivat EU:n tekoälyasetuksen mukaisia. Tarvitaan tietoa ja ohjeistusta asetuksen käytännön soveltamisessa sekä ajantasaista tietoa siitä, mitkä ovat sallituja tekoälysovelluksia. Olisi hyvä, että tekstissä mainittu asetuksen liite 3 suurriskisistä järjestelmistä avattaisiin ohjeessa tarkemmin.
        • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tekoäly on yksi iso harppaus kohti tietotaloutta, joka tulee muuttamaan organisaatioiden arkea ja toimintatapoja tulevaisuudessa jopa radikaalisti. EU:n tekoälyasetus asettaa raamit tekoälyn käytölle ja sen vastuulliselle hyödyntämiselle koulutussektorilla. Tekoälyasetus korostaa myös työntekijöiden koulutusta ja osaamisen kehittämistä tekoälyn käytön yhteydessä. Tekoälytaidot ovatkin merkittävä tekijä yksittäisten työntekijöiden, työyhteisöjen ja kansantaloudenkin näkökulmasta. KT kuitenkin korostaa, että tekoälyn tehokkaan käytön yksi edellytys on osaamisen kehittäminen ja koulutus. Tekoälyosaamisen kehittämiselle osana laajemmin digitaito-ja ja jatkuvaa oppimista tulisi työnantajille olla tulevaisuudessa osoitettuna myös rahoitusta. Tämä on yhä tärkeämpää todella tiukassa taloudellisessa tilanteessa kamppaileville kunnille ja hyvin- vointialuille.
        • Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Valmistelijana pedagoginen johtajan lisäksi digipedagogi Sanni Suominen., Herranen Jatta
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Ei erityisiä toiveita. Tekoälyasetuksen osalta asiat ovat kerrottu nyt lausunnolla olevassa luonnoksessa hyvin – selkeästi ja ymmärrettävästi konkreettisuutta unohtamatta.
        • Suomen ympäristöopisto Sykli
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • "Tekoälyasetus velvoittaa sellaisenaan kaikkia toimijoita" - mutta jälleen palataan resursseihin ja osaamiseen. Tekoälyjärjestelmien käytön sopivuuden arviointi voi olla koulutuksen järjestäjille haastavaa puutteellisin tiedon, etenkin jos järjestelmiin törmätään opiskelijoiden tai muiden toimijoiden kautta. Yhtenäiset toimintaohjeet ja toimintamallit auttaisivat toiminnan yhdenmukaistamisessa. Toki kokeilun tulisi edelleen olla matalan kynnyksen alta - kokeilun turvallisuus pitäisi voida varmistaa.
        • Rakennusteollisuus RT ry / Rakennusteollisuuden Koulutuskeskus RATEKO
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tekstissä voisi olla konkretiaa mitä yksittäisen koulutuksenjärjestäjän on tehtävä, että toimintamallit ovat asetuksen mukaiset ja malleja ja ohjeita, miten varmistetaan, että kaikilla koulutuksen järjestäjillä ja opettajilla on riittävä tieto, osaaminen ja taidot?
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tässä lausunnossa työ- ja elinkeinoministeriö keskittyy EU:n tekoälyasetusta koskevaan sisältöön, koska vastaamme asetuksen toimeenpanon valmistelusta valtioneuvostossa. Asiakirjassa todetaan: “EU vastaa jatkossa kaiken tekoälyn sääntelystä ja EU-jäsenmaat eivät voi säätää päällekkäisesti sellaisesta, josta on jo säädetty.” Tämän voisi harkita muutettavan muotoon: “Tekoälyasetuksen myötä EU vastaa tekoälyn sääntelystä toimivaltansa puitteissa ja EU-jäsenmaat eivät...”. Asiakirjassa todetaan: “Jos järjestelmä täyttää määritelmän, on arvioitava mitä velvoitteita järjestelmän käyttöönottajana organisaatiolle tulee.” Asetus koskee vain osaa kaikista tekoälyjärjestelmistä siten, että niitä koskien asetettaisiin velvoitteita. Eli vaikka tekoälyjärjestelmä täyttäisi asetuksen määritelmän tekoälyjärjestelmästä, ei tämä tarkoita, että siihen kohdistuisi asetuksesta välttämättä velvoitteita. Tämän voisi tuoda vielä painotetummin ja konkreettisemmin esille, esim.: “Jos järjestelmä täyttää asetuksen määritelmän, on arvioitava, tuleeko järjestelmän käyttöönottajana organisaatiolle velvoitteita, ja jos tulee, niin millaisia (esimerkiksi kielto käyttää tiettyjä tekoälyä koskevia käytänteitä, suuririskisiä tekoälyjärjestelmiä tai yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskevat vaatimukset, avoimuusvelvoitteet).” Linkin tekoälyasetukseen tulisi johtaa asiakirjan kielen mukaisesti suomen- tai ruotsinkieliseen versioon, ei englanninkieliseen. Luvussa 4.2.1 todetaan: “Asetuksessa riskit on luokiteltu seuraaviin kategorioihin: kiellettyihin, suurriskisiin, matalariskisiin ja vähäriskisiin järjestelmiin.” Oikea termi on “suuririskinen”. Tekstissä voisi tuoda esille, että asetuksessa yleiskäyttöisten tekoälymallien tarjoajille asetetaan vaatimuksia mm. dokumentaation ja käytetyn koulutusdatan kuvaamisen osalta. Muutoin lukijalle saattaa jäädä kuva, että yleiskäyttöisiä tekoälymalleja koskee velvollisuudet vain mikäli ne luokitellaan muutoin suuririskisiin tekoälyjärjestelmiin. Tekstissä lukee seuraavasti: “Asetusta tarkennetaan kansallisella lainsäädännöllä tarvittavilta osin, esimerkiksi jäsenmaat määrittävät kansallisesti asetusta valvovat viranomaiset. Tekoälyasetuksen kansallisesta toimeenpanosta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Tämän tekstin julkaisuajankohtana kansallinen toimeenpano on vielä kesken. Euroopan Unionin tasolla kansallista täytäntöönpanoa ja sen valvontaa tarkkailee Euroopan tekoälytoimisto.” Ehdotamme tämän muuttamista esim. seuraavasti: “Asetus toimeenpannaan kansallisella lainsäädännöllä tarvittavilta osin, esimerkiksi jäsenmaat määrittävät kansallisesti asetusta valvovat viranomaiset. Tekoälyasetuksen kansallisen toimeenpanon valmistelusta vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Tämän tekstin julkaisuajankohtana kansallinen toimeenpano on vielä kesken. Euroopan unionin tasolla asetuksen toimeenpanosta vastaa Euroopan tekoälytoimisto. Jäsenvaltiot ovat edustettuina tekoälyneuvostossa, joka neuvoo ja avustaa komissiota ja jäsenvaltioita asetuksen johdonmukaisen ja vaikuttavan soveltamisen edistämiseksi.”
        • Rovaniemen kaupunki, Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, Kainulainen Jussi
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Ei lisäkysymyksiä. Edelleen on ratkaistava olemassa olevat tietosuojakysymykset datan ja lokitietojen pysymisestä EU-alueella.
        • Lahden kaupunki, sivistystoimiala, Perusopetus
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Kuinka konkreettisia ohjeita koulutuksen järjestäjille annetaan varmistamaan se, että opetushenkilöstöä ohjataan käyttämään vain virallisesti hyväksyttyjä tekoälyjärjestelmiä ja tunnistamaan niiden mahdolliset riskit ja haitat? Miten koulutuksen järjestäjät voivat konkreettisesti tunnistaa ja välttää kiellettyjen ja suurriskisten tekoälyjärjestelmien käytön? Onko EU:n tekoälyasetukselle tulossa kansalliset tarkenteet? Milloin?
        • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • OSKU pitää tekstiä selkeänä ja ymmärrettävänä. Teksti huomioi hyvin keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat.
        • Suomen eOppimiskeskus ry, Suomen eOppimiskeskus ry;n jäsenistö yhdessä Digikilta-verkoston kanssa
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Miten koulutuksen järjestäjä voi käytännössä tunnistaa, onko jokin järjestelmä EU:n tekoälyasetuksen määritelmän mukainen tekoälyjärjestelmä? Tekstissä todetaan, että koulutuksen järjestäjän on arvioitava järjestelmän soveltuvuus, mutta selkeät kriteerit ja käytännön esimerkit puuttuvat. Tekoälyjärjestelmän lainmukaisuuden varmistaminen on sen tahon vastuulla, joka tuo palvelun EU:n sisämarkkinoille. Suosituksissa voitaisiin tuoda selvemmin maahantuojan vastuu. Koulutuksenjärjestäjä voinee luottaa maahantuojan selvitykseen samoin kuin vaikkapa sähkölaitteen hankinnassa ce-merkintään. Vain mikäli kunta/koulu/opettaja ottaa käyttöön tekoälypalvelun, jolla ei ole EU-maahantuojaa, on käyttöönottaja itse vastuussa lainmukaisuuden selvittämisessä. Toki hankintaosaamista on oltava, eli ymmärtää tämän tuotesuojan olemassaolon ja osaa sen tarkistaa hankintaa tehdessä. Miten koulutuksen järjestäjä voi varmistaa, että suurriskisen tekoälyjärjestelmän käyttöönotto täyttää asetuksen vaatimukset? Erityisesti suurriskisten järjestelmien osalta tarvitaan tarkempia ohjeita riskienhallinnasta, dokumentoinnista ja perusoikeuksien arvioinnista. Miten suurriskisten tekoälyjärjestelmien listan päivitykset tapahtuvat, ja miten koulutuksen järjestäjät voivat pysyä ajan tasalla näistä muutoksista? Tekstissä mainitaan komission päivitykset, mutta prosessin selkeyttäminen auttaisi varmistamaan, että koulutuksen järjestäjät voivat reagoida muutoksiin. Miten varmistetaan, että opetushenkilöstöllä on riittävä ymmärrys EU:n tekoälyasetuksesta ja sen vaikutuksista omaan työhönsä? On tärkeää kartoittaa ja kehittää koulutustarpeita ja -materiaaleja, jotta henkilöstö voi toimia tietoisesti ja vastuullisesti tekoälyn kanssa. Miten EU:n tekoälyasetuksen kansallinen toimeenpano vaikuttaa käytännössä koulutuksen järjestäjiin? Koska asetuksen toimeenpano on vielä kesken, tarvitaan lisätietoa ja selkeitä ohjeita, jotta koulutuksen järjestäjät voivat valmistautua siihen asianmukaisesti. Tarvitaanko tekoälyn käyttöön koulutuksessa erillisiä sopimuksia tai lupia? Erityisesti tilanteissa, joissa tekoälyjärjestelmiä käytetään oppilaiden tietojen käsittelyyn, tulisi selventää mahdollisten lisäsopimusten tarve. Miten varmistetaan, että oppilaat ja heidän huoltajansa ovat tietoisia tekoälyjärjestelmien käytöstä sekä siihen liittyvistä riskeistä ja oikeuksista? Läpinäkyvyys ja tiedon jakaminen ovat keskeisiä, jotta kaikki osapuolet ymmärtävät tekoälyn roolin oppimisympäristössä. Miten huomioidaan tekoälyjärjestelmien nopea kehitys ja niiden mahdollinen uudelleenluokittelu riskiprofiilien muuttuessa? Koska tekoälyjärjestelmät kehittyvät nopeasti, on tärkeää, että koulutuksen järjestäjät saavat ajantasaista tietoa mahdollisista muutoksista riskiluokituksissa. Voivatko koulutuksen järjestäjät käyttää ainoastaan virallisesti hyväksyttyjä tekoälyjärjestelmiä kasvatuksessa, opetuksessa, koulutuksessa ja hallinnossa? Tämä velvoite kaipaa selkeytystä, jotta voidaan varmistaa, että henkilöstö käyttää turvallisia ja asetusten mukaisia järjestelmiä.
        • Aalto-yliopisto
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tekoälysäädöksen (2024/1689) ensimmäisen johdantolauseen mukaan sen tarkoituksena on parantaa sisämarkkinoiden toimintaa vahvistamalla yhtenäinen oikeudellinen kehys erityisesti unionin arvojen mukaiselle tekoälyjärjestelmien kehittämiselle, markkinoille saattamiselle, käyttöönotolle ja käytölle unionissa. Tekoälysäädöksellä varmistetaan tekoälyyn perustuvien tavaroiden ja palvelujen vapaa liikkuvuus rajojen yli ja tekoälysäädöksen tarkoituksena on estää jäsenvaltioita asettamasta tekoälyjärjestelmien kehittämistä, markkinoille saattamista ja käyttöä koskevia rajoituksia, ellei sitä nimenomaisesti sallita tekoälysäädöksellä. Tekoälysäädöksen 3 artiklan 47) alakohdan mukaan tekoälytoimiston tehtävänä on edistää tekoälyjärjestelmien, yleiskäyttöisten tekoälymallien ja tekoälyn hallinnoinnin täytäntöönpanoa, seurantaa ja valvontaa. Tekoälysäädöksen 56(2) artiklan mukaan tekoälytoimiston ja tekoälyneuvoston tehtävänä on varmistaa, että niiden käytännesäännöt kattavat ainakin säädöksen 53 artiklassa säädetyt velvoitteet. Tekoälysäädöksen 56 (1) artiklan mukaan Tekoälytoimisto edistää ja helpottaa käytännesääntöjen laatimista unionin tasolla tämän asetuksen asianmukaisen soveltamisen edistämiseksi ottaen huomioon kansainväliset lähestymistavat. Tekoälysäädöksen 53(1) artiklan b) alakohdan mukaan generatiivisten tekoälymallien tarjoajien on vahvistettava toimintapolitiikka tekijänoikeutta ja lähioikeuksia koskevan unionin lainsäädännön noudattamiseksi. Tekijänoikeuden noudattamista koskevien käytännesääntöjen kehittämisen tulisi tapahtua EU-tasolla. Tekoälysäädöksen 53 artiklan c) ja d) alakohdat tarkentavat DSM direktiivissä säädetyn tiedonlouhinnan voivan tarkoittaa myös tekoälyjärjestelmien käyttöä ja DSM direktiivin johdantolauseiden mukaan DSM direktiivin oli tarkoitus mahdollistaa tulevaisuuden teknologioiden käyttö EU:n sisämarkkinoilla. EU:n tekijänoikeussääntely ja tekoälysäädös ohjaavat tiedonlouhinnan poikkeussäännöksen tulkintaa tekoälyteknologian käyttöä mahdollistavaan suuntaan. Suomen ei tulisi kansallisella lainsäädännöllä tai lainsäädännön tulkinnalla asettaa rajoituksia tekoälyjärjestelmien käytölle tekijänoikeuden perusteella. Sen sijaan pedagogiset oppimiseen ja oppijan oman ajattelun kehittämisen liittyvät syyt voivat olla perusteita tekoälyjärjestelmien käytön rajoittamiselle opetuksessa.
        • Taiteen perusopetusliitto TPO ry
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Johdannossa ja kappaleessa 4.2.2. olisi hyvä mainita koulutusta koskevien lakien luettelossa myös laki taiteen perusopetuksesta, sillä muut koulutusmuodot on lueteltu. Sivulla 13 todetaan, että ”Suurriskiset järjestelmät on listattu asetuksen liitteessä III, ja varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden tulee ottaa listaus huomioon kaikessa toiminnassaan. Huomattavaa on myös, että komissio päivittää suurriskisten järjestelmien listaa tarvittaessa.” Olisi hyvä, jos linkki listaan löytyisi suoraan valmisteltavasta tukimateriaalista. Se helpottaisi oppilaitosten työtä, kun listaa ei tarvitse ryhtyä verkosta etsimään. Luonnoksessa oleva linkki asetukseen johtaa sivulle, josta asetus on poistettu.
        • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry, Ylivuori Tarja-Leena
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Opetushallitusta tulossa olevasta kansallisesta tekoälyyn liittyvästä tukimateriaalista. Tarve tällaiselle materiaalille kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on suuri. Lausuntonaan MAOL ry toteaa seuraavaa: Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on Teksti on pääosin selkeää, mutta siinä on paljon yksityiskohtia, virallista kieltä ja teknistä sanastoa, mikä tekee siitä vaikeasti ymmärrettävän. Selkeyttä voisi parantaa yksinkertaistamalla termejä ja selittämällä niitä konkreettisten esimerkkien avulla. Tukimateriaalin alkuosan selkeyttä voisi parantaa myös tekstin rakennetta muokkaamalla. Nyt rakenne tekee materiaalista sekavan ja vaikeasti tulkittavan. Luvut 4 ja 5 ovat sisällöltään päällekkäisiä lukujen 1, 2 ja 3 kanssa. Lukijalle jää epäselväksi, mikä on lukujen 4 ja 5 suhde luvussa 1 esitettyihin velvoitteisiin ja suosituksiin. Onko tarkoitus tarkentaa vai taustoittaa? Lukujen 4 ja 5 tyylilaji on vähemmän määräävä kuin lukujen 1, 2 ja 3. Tämä aiheuttaa ristiriitaa. Tukimateriaalin teksti on paikoin varauksettoman optimistista. Tukimateriaalissa olisi tärkeää erottaa selkeästi se, mihin tekoäly pystyy nykyhetkellä ja mitä siltä voidaan odottaa tulevaisuudessa; mikä on faktaa ja mikä on Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen visio tulevaisuudesta. Materiaalin tarve on ilmeinen; mainostekstiä ei ole tarpeen tässä yhteydessä tuottaa. Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Tekstissä on huomioitu kattavasti otsikoiden aihepiirien keskeisiä näkökulmia. Erityisesti luku 3 on sisällöltään erinomainen. Tukimateriaalin nyt lausuntokierroksella oleva ensimmäinen osa on melko yleisluontoinen. MAOL ry toivoo tukimateriaalin jatko-osan keskittyvän huomattavasti konkreettisempiin kysymyksiin.
        • Joroisten kunta
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tekstiin ei ole lisättävää.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Luvun teksti on kauttaaltaan selkeää ja ymmärrettävää, ja antaa hyvän kuvan EU-tason sääntelyn vaikutuksista tekoälyn käyttöön. Teksti on luonteeltaan hyvin juridista ja siten sen hahmottaminen, miten asetus tulisi huomioida käytännön toimeenpanossa, voi paikoin olla haastavaa. Viimeistään siinä vaiheessa, kun kansallinen lainsäädäntö tekoälyä koskevasta lainsäädännöstä saadaan valmiiksi, olisi tarpeen päivittää kuvausta siten, että se sisältää myös konkreettisia ja selkeistä esimerkkejä siitä, mikä on lain ja asetuksen nojalla sallittua ja mikä kiellettyä.
        • Humppila kunta
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Oleellista tietää mihin asia perustuu.
        • Bildningsalliansen rf
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Bildningsalliansen anser att det här är en ganska komplicerad text. Det behövs olika stödåtgärder och informationsmaterial samt -tillfällen för läroinrättningarna så att de verkligen kan förstå innebörden av förordningen. Dessutom känns det som ett stort ansvar att sätta på enskilda läroinrättningar och personalen där.
        • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Suurriskiset järjestelmät, joita koulutuksenjärjestäjä voisi käyttää esim. opiskelijoiden arviointiin. Oppimisen ja osaamisen arviointia ei tulisi antaa tekoälyn hoidettavaksi. Teemme yhteiskunnastamme varsin inhimillisyydestä vieraantuneen, jos sallimme tekoälyn puuttua arviointiin.
        • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • EU:n tekijänoikeussääntelyn päivitys on tarpeen, sillä tekijänoikeuksissa on ilmennyt ongelmia tekoälyn yhteydessä. Lisäksi tekoälyä koskeva työelämädirektiivi on tarpeellinen. Sen tulisi koskea muun muassa työturvallisuutta, työntekijöiden valvontaa ja tietosuojaa, mutta myös vastuullisuuskysymyksiä, kuten tekoälyllä tehtyjen toimien vaikutukset luonnolle tai kolmansille osapuolille.
        • Mikkelin kaupungin liitelaitos Otavia
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Ei lausuttavaa.
        • Vantaan kaupunki / Kasvatus ja oppiminen
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • AU AI Act käsittääksemme velvoittaa opettajat (ja oppijat) ymmärtämään tekoälyä tietyllä tasolla. Tämä näkökulma tekstistä nähdäksemme puuttuu ja pohdimme, mitä se käytännössä tarkoittaa ja kuka vastaa tämän ymmärryksen lisäämisestä. Tähän sisältyy myös mm. se, miten oppijat ymmärtävät tekoälyyn perustuvien järjestelmien haitallisuuden (kuten somepalveluiden algoritmit). Tietosuojan vaikutustenarvioinnissa tekoälyjärjestelmien jäljelle jäävä riski on käytännössä suurempi kuin muissa sovelluksissa tai järjestelmissä. Minkälainen riski on vielä hyväksyttävissä oleva? Miten AI Act vaikuttaa tietosuojan vaikutustenarviointien tekemiseen yleisesti ottaen? Suurriskisten järjestelmien osalta on tehtävä käyttöönottoon liittyvä perusoikeuksien arviointi. Miten tämä OPH:n näkemyksen mukaan tulisi toteuttaa?
        • Oriveden kaupunki /varhaiskasvatus
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • On hyvä, että johdannossa velvoitetaan käyttämään vain koulutuksen järjestäjän virallisesti hyväksymiä tekoälyjärjestelmiä kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa.
        • Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • 1. Tekoälyasetusta koskevan kappaleen sisällöt on kirjoitettu valikoivasti ja niitä tulisi siten täydentää, selkiyttää tai tarkentaa. a. Suositusluonnoksessa ei esimerkiksi mainita sitä, että tekoälyjärjestelmien käyttöönottoa koulutuksessa perustellaan asetuksessa esimerkiksi sillä, että niiden avulla antaa oppijoille ja opettajille mahdollisuus kehittää medialukutaitoa. (56) Käsite on käytännön kehittämisen kannalta oleellinen, joten se tulisi tuoda esiin myös kansallisissa suosituksissa. b. Osassa EUn tekoälyasetusta koskevassa kappaleessa jää epäselväksi, mitkä velvoitteet perustuvat suoraan asetukseen ja mitkä puolestaan on suositusluonnoksen tekijät ovat itse kirjoittaneet. Asetuksessa ei velvoiteta esimerkiksi siihen, että koulutuksen järjestäjä virallisesti hyväksyy tekoälyjärjestelmät ja henkilöstöä velvoitettaisiin käyttämään vain näitä järjestelmiä, kuten asiakirjan sivulla 11 todetaan. i. Esimerkiksi sivulla 13 kuvataan velvoitteita kasvatus- ja koulutustoimijoille mutta ei aukikirjoiteta, että mihin velvoitteet pohjautuvat. c. Tekoälyasetusta koskeva kappale voi aiheuttaa epäselvyyttä, sillä siinä kohderyhmien määrittely on epämääräistä. Tekoälyasetuksella on omat kohderyhmänsä, siinä annetaan velvoitteita järjestelmien tarjoajille ja käyttöönottajille, kansallisessa asiakirjassa tulisi kuitenkin tehdä perusteellisempaa valmistelua siinä, että keskitytään niihin kohtiin, jotka koskevat asiakirjan kohderyhmänä erityisesti koulutuksen järjestäjiä ja käytetään niiden kohdalla selkeitä kuvauksia. Näin voidaan luopua esimerkiksi epäselvistä ilmauksista, kuten ”käyttöönottaja”. i. Sivulla 14. kuvataan sitä, millaisia velvoitteita tekoälyasetuksessa asetetaan mallin tarjoajille. Epäselväksi jää, millä tavalla tarjoajille suunnatut velvollisuudet liittyvät kansallisen asiakirjan kohderyhmille, esim. koulutuksen järjestäjille? 2. Asiakirjan tekstit ovat paikoin epämääräisiä ja niiden yhteys kohderyhmän näkökulmaan on epäselvä. a. Sisällöissä tuodaan esiin tietoa, jotka eivät suoraan koske koulutuksen järjestäjiä tai niiden merkitystä ei tarpeeksi selkeästi avata. Riskinä on, että koulutuksen järjestäjät joutuvat tulkitsemaan asiakirjan tekstiä liikaa, jolloin se voi aiheuttaa turhaa epäselvyyttä tai ylimääräistä kuormitusta. Ehdotamme, että asiakirjan tekstin tarkastellaan kriittisesti kohderyhmän, eli koulutuksen järjestäjän näkökulmasta ja keskitytään niihin asioihin, jotka heitä erityisesti koskettavat. Lisäksi ne asiat, jotka asiakirjaan päätetään sisällyttää, kuvataan tarpeeksi selkeästi niin, että koulutuksen järjestäjät tietävät tarkasti, että mitä heiltä asiakirjan perusteella odotetaan ja millä perusteella. b. Mikäli esimerkiksi asetuksen voimaan tuloa kuvataan, tulisi selventää, mitkä vaiheet koskevat koulutuksen järjestäjää ja millä tavalla (s. 11). c. Epäselväksi jää myös, millä tavalla järjestelmien riskiluokitukset tulisi ottaa huomioon koulutusta järjestettäessä (kappale 4.2.1.). Matalariskisiin järjestelmiin esimerkiksi annetaan velvoitteita kasvatus- ja koulutustoimijoille mutta suuririskisiin ei (s. 13). d. Asetusta koskevassa kappaleessa puhutaan järjestelmien tarjoajista ja käyttöönottajista. Selkeyden vuoksi olisi tärkeää tarkentaa, että missä kohdin tekstissä esiin tuodut velvoitteet ja kuvaukset koskevat erityisesti koulutuksen järjestäjiä. 3. Yleisenä huomiona todettakoon, että asiakirjan kieli on pääosin vaikeaselkoista ja sävyltään teknistä sekä lakiteknistä. Asiakirja edustaa tältä osin niin kutsuttua juridifikatiivista lähestymistapaa koulutukseen, jossa kasvatuksen kysymyksiä lähestytään lakiteknisenä kysymyksenä. a. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että tekoälyasetusta koskevassa kappaleessa kielennykset otetaan pitkälti alkuperäisestä asetuksesta, eikä kieltä ole kontekstoitu tarpeeksi asiakirjan ensisijaisesti kohderyhmille. Tämä asettaa koulutuksen järjestäjät eriarvoiseen asemaan, sillä ei voida olettaa, että tekoälyasetuksen kieli olisi yleisesti ymmärrettävää ja siten yhtälailla hyödynnettävissä. b. Mikäli siitä tehdään kansallisia ohjeistuksia, tulisi ohjeistuksiin panostaa niin, että kieli olisi mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää. Näin sen ymmärrys ja tulkinta ei olisi riippuvainen lakiteknisestä osaamisesta, joka edellyttää sellaisia resursseja, joita esimerkiksi kaikissa kunnissa ei ole yhdenmukaisesti. Kasvatuksen ja koulutuksen järjestämistä koskevaa kieltä tulisi tasa-arvon perusteella pikemminkin selkiyttää, ei monimutkaistaa. 4. Asiakirjassa annetaan paljon velvoitteita koulutuksen järjestäjille, ilmaissut velvoitteet usein kuitenkin suurpiirteisiä, ristiriitaisia ja osin mahdottomia. Mikäli velvoitteita annetaan, niitä tulisikin tarkentaa sen suhteen, kenelle velvoitteet on suunnattu ja mitä velvoitteet edellyttävät. a. Sivulla 13 esimerkiksi ei määritellä, a) ketä tarkoitetaan ”varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoille”, b) millä tavalla suuririskisten tekoälyjärjestelmien listaus tulisi ottaa huomioon ”kaikessa toiminnassaan”. b. Sivulla 13 todetaan ”käyttöönottajien” tulisi tehdä ”perusoikeuksien arviointi” ennen järjestelmien käyttöönottoa. Kohdassa tulisi tarkentaa, että a) ketä käyttöönottajat (esim. opettaja, koulu vai koulutuksen järjestäjä) ovat ja b) mitä perusoikeuksien arviointi tarkoittaa. c. Sivulla 13. kuvataan velvoitteita matalariskisten järjestelmien osalta. Lista ei ole kuitenkaan kattava, vaan siinä kuvataan velvoitteita ”muun muassa”. Mitä muita velvoitteita toimijoilla on suhteessa matalariskisiin järjestelmiin? Mitä velvoitteita muiden riskiluokitusten järjestelmiin liittyy? d. Asiakirjassa tuodaan esiin, että henkilöstön tulee käyttää vain koulutuksen järjestäjän virallisesti hyväksymiä tekoälyjärjestelmiä. Päteekö tämä siis myös asetuksessa määriteltyihin vähäriskisiin tai riskittömiin järjestelmiin, kuten videopeleihin ja roskapostisuodattimiin? e. Vähäriskisiä tai riskittömiä tekojärjestelmiä saa s. 14 ohjeistuksen mukaan unionin alueella ”käyttää vapaasti”. Päteekö tämä myös opettajiin vai rajoitetaanko opettajien käyttöä ohjeistuksen mukaisesti niihin, jotka koulutuksen järjestäjä on ”virallisesti hyväksynyt” (s.11)? f. Sivulla 14 kerrotaan, että ”tekoälyä hyödynnettäessä” tulee huomioida EU-tason ja kansallisen tason muu digilainsäädäntö. Johon kuuluu lakeja ”kuten”: o hallintolaki, o julkisuuslaki, o tietosuoja-asetus, o tietosuojalaki, o tiedonhallintalaki, o laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta, o tekijänoikeuslaki sekä o soveltuvat kasvatuksen ja koulutuksen hallinnonalan lainsäädäntö kuten o varhaiskasvatuslaki, o perusopetuslaki, o lukiolaki, o laki ammatillisesta koulutuksesta, o laki tutkintokoulutukseen valmentavasta koulutuksesta ja o laki vapaasta sivistystyöstä. Ilmaisu jättää kuitenkin epäselväksi, että a) missä vaiheessa tekoälyn hyödyntämistä lainsäädäntö tulisi huomioida, b) mitä huomiointi tarkoittaa, c) kenen olisi tarkoitus huomioida ja d) mikäli nämä ovat vain osa digilainsäädäntöä, mitä muita lakeja huomioitavaan digilainsäädäntöön kuuluu? g. Koulutuksen näkökulmasta epäselväksi jää, millaisia käytännön vaikutuksia asetuksen eri riskiluokituksilla oletetaan olevan. Miten esimerkiksi opettajan tai koulutuksen järjestäjän tulisi riskiluokitus ottaa huomioon omassa toiminnassaan?
        • Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Kehittämispalvelut
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Luku 4.2 olisi hyvä esittää aikajanana. Tässä luvussa on paljon suoraa lainausta EU:n tekoälyasetuksesta. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista. Tekoälyasetuksen näkökulmasta opetustoiminta luetaan korkean riskin toiminnaksi tekoälyn suhteen. Ohjeessa olisi hyvä selkiyttää, mitä tämä tarkoittaa käytännön tasolla, etenkin tekoälyasetuksen liite III kohdan 3 osalta. Myös tähän lukuun olisi hyvä koota loppuun lainsäädännöstä nousevat velvoitteet ja opetushallituksen suositukset (vastaavasti kuten luku 5.4.1 ja 5.4.2.)
        • Helsingin yliopisto
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tähän kohtaan ei ole kommentteja.
        • Valkeakosken kaupungin koulutus- ja hyvinvointikeskus, Syvänen Antti
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tekoälyasetuksenmukaisuuden tarkistamisen realistisuus koulutuksenjärjestäjän toimesta - saisiko tähän jotain resurssiarviota siitä, mitä uskottava asetuskatselmointi edellyttää? Tuskin halutaan tilannetta, jossa koulutuksenjärjestäjä kuittaa asian tehdyksi, ilman resurssia ja prosessia. Mitkä ovat seuraamukset tekoäly-palveluntuottajalle, jos tekoälyasetusta ei noudateta? Tuleeko palveluntuottajan pystyä demonstroimaan, että järjestämä toimii asetuksen mukaisesti? Onko EU:ssa jokin tarkastajataho nyt tai tulevaisuudessa, joka verifioi tekoäly-palveluiden asetuksenmukaisuuden? Kuka valvoo paikallisesti tekoälyasetuksen toteutumista?
        • Äidinkielen opettajain liitto ry, Davies Terhi
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tekoälyasetus velvoittaa sellaisenaan kaikkia toimijoita. Miten varmistetaan, että kaikilla toimijoilla on tarvittavat tiedot ja taidot?
        • Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Lukiolaisten Liitto Ry
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • SLL näkee, että EU:n tekoälyasetusta käsittelevä luku on selkeä ja informatiivinen.
        • Vammaisfoorumi ry, Ignatius Katri
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Vammaisfoorumilla ei ole kommentoitavaa.
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, JHL:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan tiimi, Takolander Hanna
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Elokuussa 2024 voimaan astuneen EU:n tekoälyasetuksen vaatimukset ja velvoitteet ovat kannatettavia, mutta niin koulutuksen kuin varhaikasvatuksenkin järjestäjät tarvitsevat selkeää tietoa ja yhdenmukaista ohjeistusta asetuksen käytännön soveltamisessa. Uusi lainsäädäntö tuo lukuisia uusia velvoitteita, joiden soveltamiseen tarvitaan tukea. Myös tietosuojaa koskevan vaikutustenarvioinnin soisi tulevan säännölliseksi osaksi kasvatus- ja opetuspalveluja tarjoavien organisaatioiden toimintakulttuuria. It-alan asiantuntijoita sekä säädösten tulkintaosaamista tullaan jatkossa tarvitsemaan aiempaa enemmän. Miten työnantaja on varautunut tähän?
        • Porin kaupunki
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tekstissä kuvataan selkeästi EU tekoälyasetuksen keskeiset vaatimukset ja riskiluokitukset yleisellä tasolla. Koulutuksen järjestäjille annetaan yleistasolla selkeät velvoitteet tekoälyjärjestelmien käyttöönottamiseksi. Suositusten lukija haluaa varmasti hieman yksityiskohtaisempaa käsittelyä. EU:n tekoälyasetuksen ja sen edellyttämien toimenpiteiden osuus on aika pieni. Varmaan näin kuuluu ollakin suosituksissa, mutta käytännössä tämä edellyttää hyvää tukimateriaalia.Tekoälysääntelyllä tulee luultavasti olemaan vastaavanlainen vaikutus kuin EU:n tietosuoja-asetuksella on ollut vuodesta 2018 lähtien. Iso osa opetuksen järjestäjistä on vieläkin vaiheessa pyrkiessään kohti asetuksen edellyttämää turvallista toimintaympäristöä. Ohjeistuksessa voisi myös tarkemmin avata käytännön esimerkein, miten erilaiset tapausesimerkit tekoälyn soveltamisesta opetuksessa tippuvat eri riskikategorioihin ja miten niitä pitäisi kuratoida käyttöönottovaiheessa. Kentällä tarvitaan selkeitä ohjeita, miten esimerkiksi tekoälyasetus ja kaikki muut tekoälyn käyttöön liittyvät vaatimukset kohdataan. Ohjeeksi ei käy toimintatapa, jossa linkillä ohjataan tutustumaan EU:n tekoälyasetukseen kaikkine liitteineen. Tukimateriaaleihin tarvitaan ohjeistusta siitä, kuinka koulutuksen järjestäjät voivat käytännössä toteuttaa tekoälyjärjestelmien riskinarvioinnin ja miten siihen voi saada tukea. Suosituksissa tai oheismateriaalissa pitäisi myös tarjota koulutuksen järjestäjille konkreettisia esimerkkejä siitä, mihin riskiluokkiin eri järjestelmät ja palvelut kuuluvat ja millaisia järjestelmiä pidetään suuririskisinä?
        • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Texten ger en god förståelse för hur olika AI-system kan kategoriseras, men saknar konkretisering. Rekommendationer och tydliga listor över vilka ändamålsenliga AI-system som uppfyller kraven bör bifogas, så att det inte faller på utbildningsanordnarens ansvar. Dessutom gynnar sådana rekommendationer eller listor enhetligheten inom utbildningen.
        • Järvenpään kaupunki, Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Koulutuksenjärjestäjän tasolla tulee huolehtia laitteiden ja sovellusten turvallisuudesta. Koulutuksenjärjestäjän tulee sovellushallinnan avulla tarjota turvallinen digitaalinen toimintaympäristö, jossa toimipisteissä uskalletaan turvallisin mielin hyödyntää tekoälyratkaisuja. Siksi riskiarvio ei voi ainakaan kokonaan jäädä yksittäisen työntekijän tietotaidon varaan. Koulutuksenjärjestäjänä on vastata myös osaamisen kehittämistarpeeseen kaikilla tasoilla. Riskiarvioon ja järjestelmien riskijaotteluun tarvitaan ohjeistusta ja kansallista tukea. Esimerkiksi oppimisprosessin ohjaamiseksi varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa käytettävät järjestelmät luokitellaan suurriskiksi, mutta niiden käyttö on kuitenkin sallittua. Nämä järjestelmät voivat tukea oppijan oppimisprosessia tehokkaasti ja uudella tavalla, mutta turvalliseen ja tarkoituksenmukaiseen käyttöön tarvitaan selkeää ohjausta ja ohjeita.
        • Kotkan kaupunki, opetustoimi, opetustoimen hallinto
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tämä oli selkeä osio.
        • Etelä-Savon Koulutus Oy
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tarvitaan käyttäjäryhmäkohtaista (koulutuksen järjestäjät eri koulutusasteilla) tarkempaa ohjeistusta asetuksen käytännön soveltamisessa. Tekstin ymmärrettävyyttä lisäisi, jos riskiperusteisista tekoälyjärjestelmistä /-sovelluksista voisi antaa konkreettisia esimerkkejä.
        • Muuramen kunta, hyvinvoinnin ja palveluiden toimiala
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tiivistys: mitä yksittäisen opetuksen järjestäjän konkreettisesti pitäisi tehdä, että koulutuksen järjestäjän toimintamallit olisivat tämän EU:n tekoälyasetuksen mukaiset. Nyt teksti on epäselvää kapulakieltä.
        • Espoon kaupunki, kasvun ja oppimisen toimiala, Harri Luttinen, digikehittämispäällikkö
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • EU AI ACT on tällä hetkellä hyvin abstraktilla tasolla. Oikeastaan ainoa suht opetuksenjärjestäjän näkökulmasta ymmärrettävä osa-alue ovat yleiskäyttöiset tekoälyt, eli GPT-mallien käyttö. Koska opetukseen liittyvien sovellusten osalta mennään hyvin helposti/varsin todennäköisesti korkeariskisten järjestelmien tasolle, tulisi asiakirjan toisaalta sanoa tämä selkeästi, jos tarpeen on ja toisaalta antaa opetuksenjärjestäjälle konkreettisempaa ohjetta, kuinka tällöin tulee toimia. AI ACT on tällä hetkellä vielä lainsäädännön tulkinnan näkökulmasta ”oma saarekkeensa”, vielä ei ole täysin jäsentynyt opetuksenjärjestäjän näkökulmasta mitä yhteyksiä sillä on muihin lainsäädäntöihin ja kuinka se näkyy käytännön toimenpiteinä ja jopa resursointeina. Ts. tehdäänkö täysin uutta työtä vai pitääkö jo olemassa olevaa työtä tehdä laajemmin kuin aiemmin. On myös suunniteltava, miten velvoitteet toteutetaan. Lisäksi koulutuksen järjestäjän täytyy arvioida tekoälyjärjestelmää hankittaessa myös muut lainsäädännöstä tulevat velvoitteet ja se, miten ne toteutetaan” -> valtava työ, edellyttää laajaa ja syvällistä asiantuntijuutta organisaatiossa -> resursointi vs. säästötoimenpiteet (VVM), kuinka varmistetaan ja tuetaan kuntia ja opetuksenjärjestäjää? Menevätkö resurssit pelkästään säätelyn vaatimien toimenpiteiden toteuttamiseen ja loppuuko kehittämistoiminta myös opetuksenjärjestäjillä, jos resurssit eivät riitä muuhun. On yhteiskunnallinen riski, jos osaamista ei voida kehittää ja osaamisvaje lopulta voi näkyä esimerkiksi innovaatioiden ehtymisenä.
        • Ylöjärven kaupunki, Varhaiskasvatus
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Eu.n teköälyasetus on uusi, joten järjestäjä tarvitsee tämän soveltamiseen tukea esim. kansallisen tason ohjausta.
        • Suomen Kansanopistoyhdistys-Finlands Folkhögskolförening ry
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Miten ja millä prosessilla koulutuksen järjestäjä voi arvioida eri järjestelmien riskejä ja huolehtia siitä, että tekoälyasetuksen mukaisia määräyksiä noudatetaan? Tekoälyasetus lähestyy järjestelmien arviointia erilaisten riskien näkökulmasta. Niitä tunnistetaan mittava määrä. Yksittäisen koulutuksen järjestäjän tehtävänä erilaisten riskien arviointi on todella laaja ja kohtuutonkin. Kansallisen valmistelun edetessä tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että koulutuksen järjestäjät saavat riittävästi tukea asetuksen velvoitteiden täytäntöönpanoon ja erilaisten järjestelmien arviointiin.
        • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • EU:n elokuussa 2024 voimaan astuneen tekoälyasetuksen vaatimukset ja velvoitteet ovat kannatettavia, mutta ammatillisen koulutuksen järjestäjät tarvitsevat tietoa ja ohjeistusta asetuksen käytännön soveltamisessa. Tekstin johdannossa on myös listattu lainsäädäntöön perustuvia velvoitteita, joiden soveltamiseen tarvitaan niin ikään tukea.
        • Rastor-instituutti
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Suurriskiseksi järjestelmäksi mainitaan järjestelmät, joiden avulla arvioidaan oppimistuloksia, myös silloin kuin tuloksia käytetään oppimisprosessin ohjaamiseksi. Tämä olisi sinällään järkevä käyttötapaus (myös aiemmin kuvattuihin oppimisanalytiikan mahdollisuuksiin liittyen), mutta millä reunaehdoilla koulutuksen järjestäjä voi tätä tehdä, eli mitä edellytetään käytännössä?
        • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Euroopan unionin tekoälyasetusta käsitellään määrällisesti sopivasti suhteessa muuhun tekstiin. Asetusta käsittelevä osuus erottuu kuitenkin kokonaisuudesta ja voisi hyötyä esimerkiksi erilaisista esimerkeistä ja asetuksen lähestymistavan (riskiperustainen) avaamisesta. Luettavuuden kannalta oli tärkeää avata kaikki tekstissä käytetyt termit kuten esimerkiksi ”subliminaaliset tekniikat”.
        • Kansanvalistusseura sr.
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • - Tekoälyasetuksen voimaantulo on esitetty selkeästi. - Osio sisältää juridista tekstiä ja voi sen vuoksi olla vaikeaselkoista osalle suositusten käyttäjistä.
        • Loviisan kaupunki, Sivistys- ja hyvinvointikeskus/ Koulutus
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Onko suunnitteilla kansallista tekoälyasetuksen mukaista testausta/testaajaa tarjolla olevista tekoälyjärjestelmistä vai tarkasteleeko jokainen opetuksen järjestäjä itsenäisesti asetuksen läpäisyn, järjestäjän velvoitteet ja velvoitteiden toteutuksen? Riittääkö jokaisella koulutuksen järjestäjällä tähän tarkasteluun resursseja ja osaamista?
        • Tampereen kaupunki Sivistyspalvelut, Pormestari Kalervo Kummola
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat toimineet ripeästi ja nostaneet materiaalissa oikeita asioita esille. Kuitenkin osa vaikeimmista kysymyksistä jää liikaa opetuksen järjestäjän pohdittavaksi. Tiettyihin asioihin tulisi saada suoraan kansallinen ohjaus ja malliarvioita. Yksi näistä asioista on niin kutsuttu perusoikeuksien vaikutustenarviointi. Tekoälyasetuksen alkuperäiskielellä puhutaan FRIA-arviosta (fundamental rights impact assessment). Perusoikeuksia, joita on kymmeniä, on määritelty sekä Suomen perustuslaissa että EU-tasoisessa ihmisoikeusjulistuksessa. On epäselvää, mitä perusoikeuksia ja miten vaikutustenarviointiin pitäisi sisällyttää, kun otetaan käyttöön suuririskistä tekoälyratkaisua. Lisäksi tarvittaisiin konkreettiset esimerkit, että mitkä prosessit/ratkaisut ovat käytännön tasolla oppilaitoksissa suuririskisyyden piiriin kuuluvia. Tekoälyasetus käsittelee asiaa aika ylätasolla eli määrittelee suuririskiseksi käytöksi esimerkiksi sen kun: ”arvioidaan oppimistuloksia, myös silloin kun kyseisiä tuloksia käytetään henkilöiden oppimisprosessin ohjaamiseksi varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa”
        • Sanoma Media Finland Oy, Tämä lausunto on annettu Sanoma Pro:n toimesta, joka on Sanoman oppimateriaalikustantamisen liiketoimintayksikkö. Sekä Sanoma Pro että Sanoma Media Finland ovat kokonaan Sanoman omistamia tytäryhtiöitä., Wiklund Marcus
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Erityisesti tulisi varmistaa, että koulutuksen järjestäjillä on riittävä ymmärrys asetuksen velvoitteista ja vaikutuksista. Asetus vilisee myös vaikeasti ymmärrettäviä käsitteitä, joiden tulkinnassa tulisi ohjeistaa (esim. subliminaalisia tekniikoita hyödyntävät tekoälyjärjestelmät).
        • STTK ry.
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • -
        • Siuntion kunta
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Tekoälyasetus ja sen voimaantulo on esitetty selkeästi. Lisävastauksille ei tarvetta.
        • Vaasan kaupunki
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • o Osio on selkeä, mutta sellaiselle henkilölle, joka ei ole perehtynyt asiaan, teksti voi olla vaikeaselkoista. o Miten palveluntarjoajat ottavat vastuuta esimerkiksi henkilötietojen käsittelyyn liittyen? o Palveluiden arviointiin tarvitaan konkreettisia malleja.
        • Kotkan varhaiskasvatus
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Ei tunnisteta vielä sitä, mitä tarvitsee tietää lisää.
        • Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi, Henriksson John
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Detta kapitel känns riktat till kommuners ledning. Ur ett externt perspektiv känns texten avskräckande snarare än skriven för att gynna ibruktagandet av AI. En mer central fråga är också om dessa utredningar skall ligga på kommunnivå eller om detta borde utredas och rekommenderas nationellt? Här finns en stor risk för ojämlikhet mellan kommuner om tolkningar eller resurser varierar kraftigt. En fråga som är obesvarad är huruvida användningen av AI för att bedöma elevers eller studerandes inlämningar är tillåtet, rekommenderat eller förbjudet och var gränserna går. Jfr förbjudna system punkt 3: system för social poängsättning... och AI system med hög risk punkt 2: För att utvärdera läranderesultat... Listan på lagar i andra stycket i 4.2.2. finns även i 4.1 och upprepningen är onödig.
        • Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, dekaani Tiina Silander, apulaisprofessori (Associate Professor), opettajankoulutus Tomi Jaakkola, yliopistonlehtori, (varhaiskasvatus) Arttu Mykkänen
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Kuka / mikä taho ylläpitää ja päivittää listaa sallituista tekoälysovelluksista? On odotettavaa, että markkinoille tulee jatkuvasti uusia ja erilaisia sovelluksia. Miten toimitaan tilanteessa, jossa esim. opettaja löytää uuden, omiin pedagogisiin tarkoitusperiinsä sopivan sovelluksen, jota ei löydy listalta?
        • Vehmaan Kunta
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Minulla ei ole tällä hetkellä lisäkysymyksiä tai asioita, joihin kaipaisin vastausta.
        • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Luonnos sisältää kuvauksen EU:n tekoälyasetuksesta ja sen sisällöstä koulutuksen kontekstissa. Teksti on sinänsä selkeää, mutta myös hyvin juridista, mikä toisaalta on ymmärrettävää. Selkeyttä ja ymmärrettävyyttä voisi kuitenkin parantaa havainnollistavilla esimerkeillä kielletyistä ja suuririskisistä tekoälyjärjestelmistä.
        • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Luku on riittävän laaja ja EU:n tekoälyasetuksesta on nostettu esiin sopivasti koulutuksen järjestäjää koskevaa asiaa.
        • Workseed Oy, Ratkaisuasiantuntija
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Pitäisi lukea "suurriskisiä": Asetuksen luvussa III ei kielletä suurriskisten järjestelmiä, vaan asetetaan niiden käytölle ja toiminnalle käyttörajoituksia ja velvoitteita.
        • Muhoksen lukio
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Mitkä tekoälysoftat oph katsoo turvallisiksi, jotta niitä voidaan oikeasti luvallisesti käyttää esim. lukioissa? Mihin ohjelmiin opiskelijat voisivat turvallisesti kirjautua kunnan antamilla tunnuksia? Mitä ohjelmia opettaja voisi käyttää tuotosten esitarkastamiseen? Miten eri kouluasteilla tekoälyä on mielekästä käyttää?
        • Partanen Hanna-Maria, luokanopettaja, Renkomäen koulu / Lahden kaupunki
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • 1) Teksti on selkeää ja ymmärrettävää, mutta vaatii asiaan perehtyneisyyttä. Sivujen 13 ja 14 tekstit on pääosin kursivoitu, sivulla 12 tätä on osittain. Julkaisun aiemmissa osioissa kursiivia on käytetty vain väliotsikoissa. Tekstissä käytettyjä tyylejä voisi avata, jos niiden käytössä piilee oleellinen merkitys lukijalle. 2) Luku sisältää johdannon, asetuksen ja sen sisällön sekä toimeenpanoon liittyvät huomiot. Tämä luku vaatii lukijalta enemmän hallinnollista osaamista ja ymmärrystä sekä syväosaamista, kun pureudutaan lakeihin ja tekoälyjärjestelmien riskiperustaisuuteen. Linkitykset lisämateriaaleihin hyviä. Linkki tekoälyasetukseen on luvun sisällä kaksi kertaa (alussa ja lopussa), eri osoite linkeissä. 3) Mitä jos koulutuksen järjestäjä ei tee arviota ja suunnitelmaa käyttöönottoa suunniteltaessa tai käyttöönoton jälkeen? Onko riskiperustaisista tekoälyjärjestelmistä mahdollista antaa konkreettista esimerkkiä kuvauksen oheen opetus- ja kasvatuspuolelta (ei yksityishenkilön käytössä)?
        • Turun kaupunki, Kasvatus- ja opetusjohtaja 14.10.2024 § 100
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Asian haastavuuden vuoksi on hyvä, että sitä yritetään avata ja kansantajuistaa tässä dokumentissa. Toimeenpanon edetessä tarvitaan koulutusta sekä toivotaan opetuskontekstiin tarkennettuja tulkintaohjeita tyypillisesti ja laajasti opetuksessa käytettävien järjestelmien riskitasoarvioista, kun järjestelmät ja riskit ovat lähtökohtaisesti hyvin samantyyppisiä.
        • Sonkajärven kunta, Suanto Eveliina
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Erityyppisiä riskejä voisi selkeyttää otsikoinnoilla. Onko riskejä tuotu tekstissä riittävästi esiin tietosuojan kannalta?
        • Suomen Lähilukioyhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Vastaajan kompetenssin puute ja käytettävissä oleva aika eivät salli kommentoida.
        • Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Miten varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden on mahdollista varmistua siitä, että oppijat ja henkilöstö tunnistavat aina esimerkiksi tekoälyjärjestelmällä tuotetun tekstin tai sisällön? Tulisiko vaatimuksia kirjata konkreettisemmiksi?
        • Akava ry
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Akava korostaa tiedon ja osaamisen merkitystä tekoälyn yhteydessä. Tekoäly on erittäin tietointensiivinen ja merkitsee edelleen harppausta kohti tietotaloutta. Työntekijöiden koulutus, osaamisen kehittäminen ja uudelleenkoulutus, tekoälyn rooli kaikessa oppimisessa ja koulutuksessa ovat ratkaisevan tärkeitä. Tekoälytaidot ovat mahdollisesti merkittävä tekijä yksittäisten työntekijöiden, yritysten ja kansantalouden kilpailukyvylle. Akava on lausunut toisaalla EU:n tekoälyasetuksesta ja tuonut lausunnossaan esille tarpeen ryhtyä muun muassa seuraaviin toimiin: 1. Tekijänoikeudet ovat kohdanneet ongelmia tekoälyn yhteydessä. EU:n tekijänoikeussääntelyn päivitys on tarpeen. Tekijänoikeuksien suojaamista etenkin virtuaalisten luomusten osalta tulisi tehostaa. Sääntelyä tulisi myös voida mukauttaa joustavasti, jotta se voi seurata nopeasti kehittyviä alan tapahtumia. 2. EU:n tulisi mukauttaa toimintaansa siten, että Euroopan jälkeenjääneisyys teknologisten työpaikkojen, yritysten ja kasvun luomisessa paranee huomattavasti. Tämä tarkoittaa investointeja tutkimukseen, innovaatioihin, startup-yrityksiin, työntekijöiden osaamiseen ja vastaaviin asioihin. Erityisesti yksityisiä investointeja tulisi kannustaa sen sijaan, että raha siirtyisi julkisten toimijoiden välillä. 3. Edellisen kohdan jatkona EU:n tutkimus- ja koulutusohjelmien osuutta unionin budjetista on lisättävä merkittävästi. 4. Oikeudenmukainen siirtymä on tähän mennessä nähty osana vihreää siirtymää. Eikö oikeudenmukaisen siirtymän (esimerkiksi työntekijöiden kouluttamisen ja uusien työpaikkojen investointien) tulisi koskea myös muita talouden ja työmarkkinoiden siirtymiä? Tekoälyn ottaminen osaksi normaaleja työtehtäviä tulisi nähdä osana normaalia kaksinkertaista siirtymää ja sen digitaalista osaa. 5. Tekoäly tukee muutosta kohti kestävää taloutta ja puhdasta vihreää siirtymää. Uusiutuva energia ja resurssien, kuten veden, kestävä käyttö ovat olennaisia. 6. Tekoälyä koskeva työelämädirektiivi on tarpeellinen. Sen tulisi koskea esimerkiksi työturvallisuutta, työntekijöiden valvontaa ja tietosuojaa. Vastuuasioita, kuten tekoälyllä tehtyjen toimien aiheuttamat vahingot luonnolle, kolmansille osapuolille jne., tulisi myös käsitellä. 7. Vaikka EU:n tekoälyä koskeva sääntely on juuri tullut voimaan, sitä on selkeytettävä ja todennäköisesti päivitettävä tulevaisuudessa nopeasti. Sama koskee alustatyödirektiiviä ja sen algoritmiosioita. 8. On olemassa lukuisia toimiala- ja ammattikohtaisia mahdollisuuksia, haasteita ja ongelmia, joita voitaisiin käsitellä erityisesti EU:n työmarkkinajärjestöjen välisessä sosiaalisessa vuoropuhelussa. Käyttökohteita ovat muun muassa koulutus, teknologia, teollisuus, terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut, monet julkiset palvelusektorit, oikeudelliset kysymykset, kielten kääntäminen ja niin edelleen.
        • Kopiosto ry
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Tämä osio on osittain melko juridinen ja saattaa olla osalle opettajista sen vuoksi vaikeaselkoinen. Esimerkit ja kontaktipinta opetusympäristöön eririskisten tekoälymallien ja niihin liittyvien velvoitteiden kohdalla voisi auttaa ymmärrystä siltä osin, kuin on opettajan näkökulmasta tarpeen. Tekoälyasetus edellyttää, että käyttäjän, joka tuottaa tai manipuloi tekoälysovelluksella sellaista kuva-, ääni- tai videosisältöä, joka selvästi muistuttaa aitoja henkilöitä, esineitä, paikkoja, muita objekteja tai tapahtumia, on ilmoitettava, että sisältö on keinotekoisesti tuotettu tai manipuloitu. Tämä olisi hyvä näkyä tekoälyasetusta koskevassa osiossa. Tekoälyasetus edellyttää tekoälymallien kehittäjiltä ja palveluntarjoajilta riittävän yksityiskohtaisen tiivistelmän laatimista ja julkaisemista niistä sisällöistä, joita on käytetty tekoälymallin kouluttamiseen. Tekoälyasetuksen johdantokappaleissa on nostettu esille, että tekijänoikeudella suojatun aineiston käyttäminen edellyttää oikeudenhaltijan lupaa, ellei jokin tekijänoikeuden rajoitus tai poikkeus sovellu käyttöön. Myös nämä olisi hyvä nostaa tässä osiossa esille.
        • Kauniaisten kaupunki / Sivistystoimi
          Uppdaterad:
          12.10.2024
          • Hyvä, että tätä nostetaan esille, koska aivan tuore asia ja mielenkiintoista lukea, miten tekoälysovellukset luokitellaan riskiperustaisesti neljään kategoriaan.
        • Suomen Kustannusyhdistys, Johtaja Sakari Laiho
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • Teksti on hyvä esitys aiheesta. Kuten dokumentissa tuodaan esille, EU:n tekoälyasetus lähestyy asiaa riskiperusteisesti. Voisi olla tarpeellista tuoda esille, joitakin seikkoja, joihin se käytännön tasolla anna vastauksia. Toistaiseksi voidaan joutua turvautumaan lainsäädäntöön, jota säädettäessä ei ole voitu huomioida tekoälyä. Tällainen kysymys on esimerkiksi teoskynnyksen ylittäminen käytettäessä tekoälyä. Kuinka paljon opettajan tai oppilaan omaa luovuutta ja millä tavoin ilmentyen tulee kuvassa tai tekstissä olla, jotta hän voi pitää sitä omanaan?
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • - Luvussa 4.2. puhutaan korkean riskin tekoälyjärjestelmistä. Tarkoitetaanko tällä samaa kuin suurriskinen järjestelmä? - Onko mahdollista, että tekoälyn riskien arviointiin käytettäisiin yhtenäistä kansallista pohjaa? (Vrt. DPIA tietosuojan vaikutustenarvioinnin eroavaisuudet). Käytännön toteutukseen olisi hyvä olla kansallisia malleja ja pohjia. - Onko mahdollista, että DPIA:han tulee tekoälyn käyttöön liittyen vain joku lisäosa? Näin voitaisiin varmistaa, että tekoälyn käyttöön liittyvät riskiarvioinnit ja tietosuojaan liittyvät vaikutusten arvioinnit olisivat samaa kokonaisuutta ilman ristikkäisiä ja päällekkäisiä elementtejä.
        • Kuusamon kaupunki, Kuusamon kaupunki / Kasvatus- ja sivistystoimiala, Denisova Natalia
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • Luvun 4.2.1. sisällä on vaihtelevasti kursivoituja kohtia. Onko tarkoitus, että eri järjestelmätasot ovat kursivoituja, kuten kielletyt järjestelmät -kohdassa, ja sen jälkeen kursivointi poistuu? Kursivoinnin tyyli kannattaa tarkistaa ja yhtenäistää muuhun dokumenttiin. Tekstissä on pieni kirjoitusvirhe virkkeessä: “Asetuksen mukaan yleiskäyttöiset tekoälyjärjestelmät voivat olla suuririskisiä tekoälyjärjestelmä itsessään tai ne voivat olla muiden suuririskisten tekoälyjärjestelmien komponentteja.” Sanan tekoälyjärjestelmä pitäisi olla muodossa tekoälyjärjestelmiä.
        • Liedon kunta, Laila Mäkelä, toimialajohtaja, sivistyspalvelut ja varhaiskasvatuksen tvt-vastaava Elina Helin
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • - Kappale itsessään on tärkeä, jotta tiedetään, mihin kaikki perustuu.
        • Imatran kaupunki
          Uppdaterad:
          10.10.2024
          • -Miten vastuutetaan palveluntarjoajat esimerkiksi henkilötietojen käsittelyyn ja säilyttämiseen liittyen? Tarvitaan konkreettiset reunaehdot mitä palveluntarjoajan tulee noudattaa (esim. palveluntarjoaja solmii DPA:n, ei käsittele henkilötietoja palvelun kehittämiseen tms.). -Konkreettisia esimerkkejä, mitkä ovat kiellettyjä järjestelmiä? -Velvoitteisiin ja arviointiin tarvitaan koulutusta ja valmiita malleja.
        • Raision kaupunki, Sivistystoimiala
          Uppdaterad:
          7.10.2024
          • -
  • Remissinstanser: 73
    5. Tietosuoja ja yksityisyys
      • Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia?
      • Jyväskylän kesäyliopisto
        Uppdaterad:
        18.10.2024
      • Laru Jari, Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto + Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Generation AI hanke
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tässä osiossa ongelmaksi asettuu se, että on kovin eritasoisia tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia ja palveluita. Tekoäly integroituu yhä useammin osaksi toisen ohjelmiston toimintaa, eikä näin ollen ole mikään erillinen palvelu. Tässä tulisi jotenkin huomioida tämä ulottuvuus. Esim. Microsoft Immersive Reader on tekoälypohjainen työkalu, samoin lukuisat muut vastaavat työkalut eri ekosysteemeissä. Selkeyden vuoksi tulisi kertoa, että mitä tekoälyä hyödyntäviä sovelluksia luvussa käsitellään. Tarkoitetaanko tässä tekoälypalvelulla jälleen kerran vain suuria kielimalleja eli esim. ChatGPT/Copilot tyyppisiä palveluita tai erilaisia oppimisanalytiikkaa hyödyntäviä työkaluja? Toisaalta on myös sellaisia tekoälysovelluksia, joita voi käyttää ilman huolta tietosuojasta ja yksityisyyden tarkastelusta. Se olisi myös nostettava esille. Tällaisia ovat esim. Generation AI hankkeessa kehitetyt opetettava kone ja somekone. On iso ongelma, että välillä tekoäly on tässä suosituskokonaisuudessa vain tekoäly, välillä se on tekoälypalvelu, välillä..
      • Business College Helsinki
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Ohjeissa korostetaan usein varovaisuutta ja rajoituksia, mikä voi hidastaa AI:n täyden potentiaalin Vaikka ohjeet korostavat varovaisuutta tekoälyn käytössä, erityisesti tietosuojaa ja yksityisyyttä koskevissa kysymyksissä, liian tiukat rajoitukset voivat estää tekoälyn täysimittaisen hyödyntämisen opetuksessa. Erityisesti tieto- ja viestintätekniikan sekä liiketoiminnan koulutuksessa on tärkeää käyttää uusimpia työelämässä käytössä olevia teknologioita. Liian rajoittava suhtautuminen tekoälyyn saattaa haitata oppijoiden mahdollisuuksia oppia työmarkkinoilla vaadittavia taitoja ja työkaluja. Tietosuojaa koskevien ohjeiden tulisi mukautua koulutusalojen erityistarpeisiin, jotta tekoälyn potentiaali voidaan hyödyntää tehokkaasti ja ajantasaisesti.
      • Itä-Suomen koulu
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Kuinka varmistutaan siitä, ettei arkaluontoisia tietoja päädy tekoälysovelluksien haltuun. Tekoälyn käytössä viehättää sen helppous ja nopeus verrattuna ihmisen toimintaan.
      • Sivistysala ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Sivista esittää, että tämä kokonaisuus siirrettäisiin heti alkuun johdannon jälkeiseksi kappaleeksi, jotta aineiston lukijalle jää selvä käsitys siitä, mitkä ovat yksilötasolla huomioitavia ja merkittäviä asioita. Tekoälyn käytössä erityisesti eettiset periaatteet ovat huomionarvoisia. Tämän kappaleen sijoittuminen dokumentin alkuun vahvistaisi myös käsitystä siitä, kuinka mittava rooli tekoälyllä on tämän päivän oppimisessa ja kasvun tukemisessa sekä millaisia riskejä sen käyttöön liittyy.
      • Suomen konservatorioliitto - Finlands konservatorieförbund r.y.
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Kaipaamme vielä tarkemmin tukea koulutuksen järjestäjille siihen, miten hallita mittavaa vastuuta tekoälyn käyttöönoton prosesseissa ja dokumentaatiossa. Tarvitaan tietoa konkreettisista keinoista, joilla toiminnan lainmukaisuuden pystyy varmistamaan. Ohjeistyksen linkitykset Opetushallituksen tietosuojaoppaaseen ja muihin materiaaleihin eivät toimineet kunnolla.
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tekoälysovellusten käytössä on erityisen tärkeää huomioida tietosuoja ja yksityisyyden suoja. Tämä on laadukasta tiedonhallintaa, joka on avainasemassa myös tekoälyä käytettäessä. KT:n tekoälykyselyssä tunnistettiin myös riskinä tietosuojaan liittyvän osaamisen puuttuminen. Tähän on kiinnitettävä huomiota.
      • Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Valmistelijana pedagoginen johtajan lisäksi digipedagogi Sanni Suominen., Herranen Jatta
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Yhteiset dokumenttipohjat Toivomme valtakunnallisia, yhteisiä dokumenttipohjia tietosuojan ja yksityisyyden suojan toteuttamiseen ja koulutuksen järjestäjille asetettuihin velvoitteisiin, ettei jokaisen koulutuksen järjestäjän tarvitse itse selvittää näitä erikseen. Toki jotain yhteistä on olemassa jo tietosuojaoppaassa. Mutta toimintaohjeen laatimiseen voisi olla yhteinen pohja käytettävissä koskien erilaisten tekoälypalveluiden paikallista käyttöönottoa, niiden lainmukaisuuden varmistamista ja prosessin dokumentointia.
      • Suomen ympäristöopisto Sykli
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Dataa, automaattista päätöksentekoa ja koneoppimista hyödynnetään myös erityisen paljon markkinoinnissa; tietojen luovuttamisessa muihin tarkoitukseen kuin ehkä annetaan ymmärtää. Yksilön vapaus ja tietosuoja pitäisi olla korostettuna. Mitä dataa meistä kerätään ja mihin sitä käytetään. On myös tärkeää, että tekoälyn käyttäjät ymmärtävät, mitä tietoa voidaan syöttää tekoälylle, ja mitä ei - samoin, miten varmistetaan tietosuoja tekoälyä hyödynnettäessä eri toiminnoissa.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • -
      • Rovaniemen kaupunki, Varhaiskasvatus- ja koulutuspalvelut, Kainulainen Jussi
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Edelleen on ratkaistava olemassa olevat tietosuojakysymykset datan ja lokitietojen pysymisestä EU-alueella. Mikäli tekoälyn tarjoaja on amerikkalainen toimija, tulee samat ongelmat kuin pilvipalveluiden kanssa.
      • Lahden kaupunki, sivistystoimiala, Perusopetus
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Kuinka koulutuksen järjestäjät voivat arvioida ja minimoida henkilötietojen käsittelyn aiheuttamia riskejä?
      • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • OSKU pitää tekstiä selkeänä ja ymmärrettävänä. Teksti huomioi hyvin keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat.
      • Suomen eOppimiskeskus ry, Suomen eOppimiskeskus ry;n jäsenistö yhdessä Digikilta-verkoston kanssa
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Miten koulutuksen järjestäjät voivat käytännössä varmistaa tekoälypalveluiden lainmukaisuuden ja tietosuojan? Tarvitaanko erillisiä sopimuksia tai lupia tietosuoja-asetuksen (GDPR) lisäksi, kun otetaan käyttöön uusia tekoälyjärjestelmiä? Miten tietosuojan vaikutustenarviointia tulisi soveltaa tekoälypalveluihin, ja milloin se on pakollista? Miten varmistetaan, että oppilailla ja heidän huoltajillaan on riittävä ymmärrys tekoälyn käyttöön liittyvistä tietosuojakysymyksistä ja heidän oikeuksistaan? Tämä on erityisen tärkeää läpinäkyvyyden ja luottamuksen rakentamiseksi tekoälyä käyttäviin oppimisympäristöihin. Miten koulutuksen järjestäjät voivat saada käytännön tukea ja ohjeistusta tietosuojan toteuttamiseen tekoälypalveluissa? Onko saatavilla valmiita malleja, työkaluja tai koulutuksia, jotka helpottavat prosessia ja takaavat tietosuoja-asetusten noudattamisen? Miten opetushenkilöstöä koulutetaan tunnistamaan ja käsittelemään tietosuojaan liittyviä riskejä tekoälyn käytössä? Koulutuksen merkitys korostuu erityisesti oppilastietojen käsittelyssä ja tietoturvauhkien ehkäisemisessä. Kuka vastaa oppilaiden omilla laitteillaan käyttämien tekoälysovellusten tietosuojasta? Onko koulutuksen järjestäjän vastuulla ohjata myös oppilaiden laitteilla käytettävien sovellusten tietosuojaa ja turvallisuutta? Miten tekoälypalvelut tulisi sisällyttää hankintaprosessiin, ja miten varmistetaan tietosuojanäkökulmien huomiointi jo varhaisessa vaiheessa? Tarvitaanko erityisiä hankintakriteereitä tai sertifikaatteja, jotka osoittavat, että palvelut täyttävät tietosuojavaatimukset? Miten koulutuksen järjestäjät voivat arvioida tekoälypalveluiden tarjoajien luotettavuutta ja tietosuojakäytäntöjä? Onko olemassa suosituksia tai sertifikaatteja, joihin koulutuksen järjestäjät voivat tukeutua arvioidessaan palveluntarjoajien tietosuojaosaamista? Miten oppimisanalytiikassa käytettävän datan laatu ja määrä varmistetaan? Datan oikeellisuus ja laatu ovat avainasemassa luotettavien analyysien tekemisessä, joten tarvitaan konkreettisia keinoja, joilla vinoumat voidaan havaita ja korjata. Miten varmistetaan, että oppimisanalytiikkaa käytetään nimenomaan oppimisen tukemiseen, eikä se johda oppilaiden profilointiin tai syrjintään? Miten estetään tilanteet, joissa analytiikan pohjalta tehtävät päätökset kaventavat oppilaiden mahdollisuuksia?
      • Aalto-yliopisto
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset -linjaukset eivät poikkea nykyisistä jo käytössä olevista tietosuojaviranomaisten antamista tietosuojan tulkitsemisohjeista. Tietosuojan osalta on ensisijaisesti Euroopan tietosuojaneuvoston tehtävänä tarkentaa tietosuojan ohjeistusta AI-tekoälyjärjestelmien/-sovellusten, tekoälymallien ja/tai niiden komponenttien riskien arvioimisen osalta. Euroopan tietosuojaneuvosto valmistelee jo lausuntoa tekoälymalleista (EDPB – European Data Protection Board, https://www.edpb.europa.eu/edpb_en). Vasta tietosuojaviranomaisten ohjeistuksen pohjalta voidaan tarkentaa Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen ohjeistusta.
      • Taiteen perusopetusliitto TPO ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Kappaleessa 5.2 viitataan mm. vaikutustenarvioinnin laatimisen yhteydessä Opetushallituksen tietosuojaoppaaseen ja linkin takaa löytyviin mallipohjiin. Linkit johtavat lopulta Tietosuojavaltuutetun toimiston sivulle, joten olisi hyvä linkittää polku selkeästi perille asti. Tämä helpottaisi käyttäjän työtä.
      • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry, Ylivuori Tarja-Leena
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry kiittää Opetus- ja kulttuuriministeriötä ja Opetushallitusta tulossa olevasta kansallisesta tekoälyyn liittyvästä tukimateriaalista. Tarve tällaiselle materiaalille kouluissa ja varhaiskasvatuksessa on suuri. Lausuntonaan MAOL ry toteaa seuraavaa: Miten selkeää ja ymmärrettävää teksti on Teksti on pääosin selkeää, mutta siinä on paljon yksityiskohtia, virallista kieltä ja teknistä sanastoa, mikä tekee siitä vaikeasti ymmärrettävän. Selkeyttä voisi parantaa yksinkertaistamalla termejä ja selittämällä niitä konkreettisten esimerkkien avulla. Tukimateriaalin alkuosan selkeyttä voisi parantaa myös tekstin rakennetta muokkaamalla. Nyt rakenne tekee materiaalista sekavan ja vaikeasti tulkittavan. Luvut 4 ja 5 ovat sisällöltään päällekkäisiä lukujen 1, 2 ja 3 kanssa. Lukijalle jää epäselväksi, mikä on lukujen 4 ja 5 suhde luvussa 1 esitettyihin velvoitteisiin ja suosituksiin. Onko tarkoitus tarkentaa vai taustoittaa? Lukujen 4 ja 5 tyylilaji on vähemmän määräävä kuin lukujen 1, 2 ja 3. Tämä aiheuttaa ristiriitaa. Tukimateriaalin teksti on paikoin varauksettoman optimistista. Tukimateriaalissa olisi tärkeää erottaa selkeästi se, mihin tekoäly pystyy nykyhetkellä ja mitä siltä voidaan odottaa tulevaisuudessa; mikä on faktaa ja mikä on Opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen visio tulevaisuudesta. Materiaalin tarve on ilmeinen; mainostekstiä ei ole tarpeen tässä yhteydessä tuottaa. Miten hyvin tekstissä on huomioitu keskeiset näkökulmat ja olennaiset asiat? Tekstissä on huomioitu kattavasti otsikoiden aihepiirien keskeisiä näkökulmia. Erityisesti luku 3 on sisällöltään erinomainen. Tukimateriaalin nyt lausuntokierroksella oleva ensimmäinen osa on melko yleisluontoinen. MAOL ry toivoo tukimateriaalin jatko-osan keskittyvän huomattavasti konkreettisempiin kysymyksiin.
      • Joroisten kunta
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tietosuojan vaikutustenarviointiin.
      • Humppila kunta
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • - Selkeä ja yhteinen ohjeistus olisi tarpeen sekä koulutusta - yhteinen "pohja" olisi hyvä. - Tarvitaan osaamisen lisäämistä aiheesta - Miten osaaminen saadaan? - Miten saadaan huolehditaan siitä, ettei tehdä päällekkäistä työtä aiheen ympärillä?
      • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • -
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Työelämässä eri osapuolten vastuita tulee selkeyttää. Työnantajan on vastattava siitä, että tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna työntekijöiden yksityisyyttä. Tämä koskee erityisesti jaettuja laitteita tai tilanteita, joissa työntekijöiden henkilökohtaiset tiedot voivat siirtyä järjestelmän kautta muihin tarkoituksiin kuin mihin ne on alun perin tarkoitettu. Tekoälyn käytön tulee olla läpinäkyvää paitsi työntekijöille myös varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa oleville lapsille. Ohjeistus velvoittaa varmistamaan, että työntekijät ja lapset ovat aina tietoisia siitä, milloin tekoälyä käytetään, mitä tietoja sen avulla kerätään tai analysoidaan ja mihin heistä kerättyjä tietoja käytetään. On varmistuttava siitä, ettei lasten tai työntekijöiden henkilötietoja tai muita heidän tekoälylle syöttämiään tietoja käytetä mihinkään muuhun kuin lakisääteisiin käyttötarkoituksiin, ja että kaikki tekoälysovellukset ovat tietosuojalainsäädännön mukaisia.
      • Mikkelin kaupungin liitelaitos Otavia
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • "tekoälypalvelun lainmukaisuus on tarkistettava, vaikka kyse olisi lyhyestä hankkeesta tai kokeilusta." Jos yksittäisten työkalujen tarkistaminen jää koulutuksenjärjestäjän vastuulle ilman OPH:n tarkempaa ohjausta, tämä hillitsee kaikenlaisia kokeiluhaluja tehokkaasti.
      • Vantaan kaupunki / Kasvatus ja oppiminen
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Miten määritellään "riittävästi asiantuntemusta” tietosuojan suhteen ja miten varmistetaan, että palveluiden tarkistamiseen osallistuvilla on riittävästi asiantuntemusta? Jos todetaan, että kunnilla ei ole riittävästi asiantuntemusta, miten varmistetaan koulutuksen, materiaalien ja/tai ohjauksen keinoin asiantuntemuksen riittävä taso. Tai vastaavasti, miten varmistetaan, että työhön ei käytetä kuntatasolla jopa liikaa resurssia. Pohdimme, mikä on tekoälypalvelun kriteeristö? Hyvin moni palvelu sisältää eri tyyppistä tekoälyä. Mihin tässä siis viitataan?
      • Oriveden kaupunki /varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Jotenkin tulisi taata kaikille kunnille resurssit siihen, että vaikutustenarviointi ja riskienarviointi olisivat mahdollista toteuttaa. Voisiko tähän luoda kansallisen pohjan, jossa huomioitaisiin eri koulutusasteiden tarpeet? Tällä hetkellä jokaisessa kunnassa joudutaan tekemään samaa työtä toisistaan erillään.
      • Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Kehittämispalvelut
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tämä luku oli kokonaisuutena selkeä ja velvoitteet ja suositukset oli esitetty hyvin.
      • Helsingin yliopisto
        Uppdaterad:
        18.10.2024
        • Tekoälyn osalta on hyvin tärkeää käsitellä tietosuojaa ja yksityisyyttä. Tässä luvussa voisi korostaa sitä, että koulutuksen järjestäjä päättää ja myös vastaa siitä, minkälaisia digitaalisia palveluita käytetään. Henkilötietojen käsittelyä voisi konkretisoida ja olisi hyvä tuoda ilmi, että palveluita käytettäessä henkilötietoja voidaan käsitellä toisaalta niin, että palvelu kerää sen käyttäjistä tietoa tai niin, että palveluun syötetään henkilötietoa. Erityisesti ensimmäinen näkökulma jää usein vähemmälle huomiolle. Luvussa voisi käsitellä tarkemmin tekijänoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, kuten esimerkiksi aineistojen luovuttamista ulkopuoliselle palveluntarjoajalle (muulle kuin koulutuksen tarjoajan hyväksymälle) ilman oikeuksien haltijan lupaa. Käyttötapauksia ovat esimerkiksi oppikirjamateriaalin käyttäminen syötteenä kielimallille opetusmateriaalin tuottamiseksi tai oppimisen tueksi, tai oppilaiden tuotosten käsittely kielimallilla tai kuvangenerointiohjelmalla.
      • Valkeakosken kaupungin koulutus- ja hyvinvointikeskus, Syvänen Antti
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Meillä on nyt aika pureva koulutuksen tietosuoja-asetus ja sitä myös valvotaan. Voisiko tekoälyasetuksen kytkeä tarkemmin osaksi tietosuojaa ja yksityisyyttä? Tietosuojassa on tiedonkeruun tarkoituksenmukaisuus-osio, voisiko sitä laajentaa tekoälyn läpinäkyvyyteen, toiminnan ja hyödyntämisen tarkoituksenmukaisuuteen?
      • Äidinkielen opettajain liitto ry, Davies Terhi
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Suurin ongelma opetuksen ja oppimisen kannalta on se, että kaupallisia sovelluksia ei voida laillisesti käyttää oppituntien aikana opetuksen järjestäjän hallinnoimilla koneilla. Koulutuksen järjestäjien tulee ratkaista, miten tekoälysovelluksia otetaan käyttöön. Tekoälykehityksen vauhdissa pysyminen on erittäin vaikeaa, koska tietosuojalainsäädäntö velvoittaa koulutuksen järjestäjiltä tekoälypalveluiden hankinnassa monimutkaista ja kattavasti dokumentavaa prosessia.
      • Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Lukiolaisten Liitto Ry
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • SLL näkee, että tietosuojaa ja yksityisyyttä koskeva luku on selkeä ja informatiivinen.
      • Vammaisfoorumi ry, Ignatius Katri
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Vammaisfoorumilla ei ole kommentoitavaa.
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, JHL:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan tiimi, Takolander Hanna
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Työnantajan on vastattava siitä, että tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna työntekijöiden yksityisyyttä. Tämä koskee erityisesti jaettuja laitteita tai tilanteita, joissa työntekijöiden henkilökohtaiset tiedot voivat siirtyä järjestelmän kautta muihin tarkoituksiin kuin mihin ne on alun perin tarkoitettu. Tekoälyn käytön tulee olla läpinäkyvää niin työntekijöille kuin varhaiskasvatuksessa ja opetuksessa oleville lapsille. Ohjeistus velvoittaa varmistamaan, että niin työntekijät kuin lapsetkin ovat aina tietoisia siitä, milloin tekoälyä käytetään, mitä tietoja sen avulla kerätään tai analysoidaan, ja mihin heistä kerättyjä tietoja käytetään. On varmistuttava siitä, ettei lasten tai työntekijöiden henkilötietoja tai muita heidän tekoälylle syöttämiään tietoja käytetä mihinkään muuhun kuin lakisääteisiin käyttötarkoituksiin, ja että kaikki tekoälysovellukset ovat tietosuojalainsäädännön mukaisia. JHL muistuttaa myös, että tietosuojaa koskeva vaikutustenarviointi (DPIA) tulee matalalla kynnyksellä soveltaa esimerkiksi koulutusvalintoihin ja -tuloksiin liittyvässä päätöksenteossa, sekä esimerkiksi henkilöstörekrytoinnissa kandidaattien arviointiin liittyvissä asioissa ja päätöksissä henkilöstön suoriutumisesta ja ylennyksistä. Korkean riskin AI-palveluiden käyttöön voi koulu- ja päiväkotimaailmassa liittyä riskejä mm. arkaluontoisten asioiden käsittelyssä tai käsiteltäessä heikommassa asemassa olevien henkilötietoja, tai varhaiskasvatuksessa esimerkiksi palvelujen piiriin pääsemistä koskevassa arvioinnissa.
      • Suomen Vanhempainliitto ry, Finlands Föräldraförbund rf
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Tekoälyn käyttöön liittyy monenlaisia oppijoiden tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyviä kysymyksiä, joissa tulee huomioida alaikäisten lasten huoltajien vastuut, velvollisuudet ja päätäntävalta tietyissä lapsen koulunkäyntiä koskevissa asioissa. Nämä tulisi huomioida ja niitä tulisi avata tukimateriaalissa.
      • Suomen Kuntaliitto, Lindberg Minna
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Koska kyseessä on varsin laaja kokonaisuus, jossa tietosuoja-asiat ovat merkittävässä roolissa, Kuntaliitto kysyy, onko suosituksista pyydetty lausuntoa tietosuojavaltuutetun toimistolta tai tullaanko virastoa konsultoimaan. Ohjeessa on viitattu lyhyesti tekoälyn mahdollisuuksiin opetus- ja kasvatustyön suunnittelun tukena. Tässä yhteydessä tulisi käsitellä myös yleisiä tiedonhallintaan kohdistuvia vaatimuksia. Laadukas tiedonhallinta on olennainen tekijä tietosuojan ja tietoturvan varmistamisessa. Tiedonhallinnassa tuleekin noudattaa hyviä käytäntöjä.
      • Porin kaupunki
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Olisi ehkä syytä täsmentää, miten koulutuksen järjestäjät voivat varmistaa, että ulkopuolisten tekoälypalvelujen tietosuoja vastaa lainsäädäntöä ja tietosuojan vaatimuksia. Lisäksi tarvitaan selkeitä toimintaohjeita koulutuksen järjestäjille siitä, miten tietosuojan vaikutustenarviointeja käytännössä toteutetaan tilanteessa, jossa otetaan tekoälyjärjestelmiä käyttöön opetuksessa.
      • Finlands Svenska Skolungdomsförbund FSS rf, Blomfelt Simon
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Det behövs konkreta ramar och rekommendationer för AI-systemen. Det är inte att rekommendera att varje utbildningsanordnare skilt för sig förväntas utreda vilket AI-system som är mest lämpligt. Detta skapar enbart onödig byråkrati, dubbelt arbete samt ökar risken för ibruktagandet av ett osäkert system.
      • Järvenpään kaupunki, Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Osio on kirjoitettu kattavasti ja se tukee koulutuksenjärjestäjää toiminnan järjestämisessä. Tekoälystä voisi olla myös hyötyä tietosuojamielessä, jos se esimerkiksi huomauttaa käyttäjää käyttäjän tuotoksissa olevista tietosuojariskeistä.
      • Kotkan kaupunki, opetustoimi, opetustoimen hallinto
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Tietosuoja- ja tietoturva-asiat voisivat olla oma kokonaisuutensa irrallaan velvoitteista ja suosituksista. Kokonaisuuden pitäisi sisältää selkeä ohjeistus järjestäjätaholle. Miten huomioidaan EU:n ulkopuolisten tahojen pääsy dataan ja aiheuttaako se tietoturvapoikkeamaa?
      • Muuramen kunta, hyvinvoinnin ja palveluiden toimiala
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Voisiko olla selkeä yleisohjeistus, jossa luetellaan muutama keskeinen kohta, mitä koulutuksen järjestäjän pitää tehdä.
      • Espoon kaupunki, kasvun ja oppimisen toimiala, Harri Luttinen, digikehittämispäällikkö
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Tietosuojan ja yksityisyyden osalta asiakirja kuvaa haasteita ja velvoitteita, mutta opetuksenjärjestäjän näkökulmasta tästä puuttuu konkreettiset keinot, joilla lainmukaisuuden pystyy varmistamaan. Tässä kiteytyy koko tietosuojan ongelma tällä hetkellä vrt. Espoon kaupungin Tietosuojavaltuutetun toimistolta ja hallinto-oikeudelta saama päätös, joka odottaa tietoa ottaako kho asian käsittelyyn. Niin pitkään, kun on olemassa tietynlainen epävarmuus, mikä tietosuoja-asetuksen käsittelyperuste on soveltuva opetuskäyttöön, puuttuu tietosuojalainsäädännön näkökulmasta kivijalka teknologian opetuskäytölle. Tekoälyn ja siihen liittyvien käyttötapausten kehityksen nopeus on tällä hetkellä valtava. Jos/kun opetuksenjärjestäjälle tulee olemaan valtava ponnistus resursoida pelkästään tekoälyn ensimmäisten käyttöaskelten osalta juridisten velvoitteiden täytäntöönpano, kuinka samalla yrittää pysyä mukana kehityksessä. On aiheellinen huoli, putoavatko julkiset toimijat kehityksen kyydistä kokonaan. On selvää, että julkisen toimijan vastuu on suurempi kuin yksityisellä puolella, mutta tämän hetkinen kehitysvauhti ja osittain jäsentymätön toimintaympäristö lisää toimintaan ja tietosuojaan liittyvää riskiä. Kuinka tuetaan ja toteutetaan kansallisesti ja paikallisesti ja varmistetaan mahdollisimman matalariskinen, turvallinen tekoälyn hyödyntäminen laajalle/moninaiselle oppijoiden ja henkilöstön kohderyhmälle?
      • Ylöjärven kaupunki, Varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Tietosuoja ja yksityisyys on erittäinen ajankohtainen aihe ja siihen liittyvät tarpeet ovat jatkuvassa muutoksessa. Hyvä, että kokonaisuutta käsitellään myös tässä asiakirjassa.
      • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Tietosuojaan ja yksityisyyteen liittyvät kysymykset askarruttavat ammatillisen koulutuksen järjestäjiä. Tukimateriaali täydennettynä Opetushallituksen tietosuojaoppaalla antaa viitekehyksen, jonka pohjalta kysymyksiä noussee käytännön työn myötä, esimerkiksi tietosuojaan liittyvien vastuukysymysten tiimoilta.
      • Rastor-instituutti
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Tekoälyn käyttö ei rajoitu uusiin hankittaviin tekoälyjärjestelmiin, on huomioitava myös laajennokset jo olemassa olevien järjestelmien lisäoptiona. Osassa järjestelmistä tekoäly integroidaan jo olemassa oleviin oikeuksiin. Osassa sen käyttöönottaminen edellyttää lisenssioikeuden laajentamista ja esimerkiksi tiedon siirtoon liittyvien asetusten läpikäyntiä tekoälyn näkökulmasta. Oppilaitosten on hyvä huomioida, että tämä vaatii merkittävää panostusta jo olemassa olevien järjestelmien ja sovellusten uudelleenarviointiin. Ohjeistuksessa todetaan, että tekoälyn käytön on oltava aina tietoista ja läpinäkyvää. Mikä on oppilaitoksilta odotettava informoinnin taso huomioiden käytön laajuuden, kohdentumisen, tekoälytyypin ja hyödyntämistavan? Jos generatiivista tekoälyä hyödynnetään esimerkiksi oppimateriaalien laadinnassa, missä laajuudessa tekoälyn käytöstä tulee informoida?
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus
        Uppdaterad:
        17.10.2024
        • Tietosuoja ja yksityisyys -luvussa todetaan (s. 17), että ”Koulutuksen järjestäjä vastaa niiden tekoälypalveluiden lainmukaisuudesta, jotka koulutuksen järjestäjä on hankkinut käytettäväksi koulutuksessa ja joita käytetään koulutuksen järjestäjän laitteilta. Opiskelijan oman laitteen käytöstä päättää huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt opiskelija. Oman laitteen tietosuojasta vastaa huoltaja ja opiskelija.” Edellä kerrottu tiivistää monessa kohtaa tekstissä ilmenevän haasteen vastuista ja velvoitteista sekä niiden kohdentamisesta käytännössä. Konkreettiset kysymykset, joihin toivotaan vastauksia: • Kuinka tekstissä ilmaistut vastuut ja velvoitteet toteutuvat tilanteessa, jossa opettaja ohjaa oppijaa käyttämään omaa laitettaan tekoälypalveluiden osalta? Erilaisten tiiviiden esimerkkien hyödyntäminen tuottaisi selkeitä tulkintarajauksia käytännön toiminnassa hyödynnettäväksi. • Mitkä ovat alaikäisen lapsen tai nuoren ja hänen huoltajansa tekijänoikeudet tekoälyn avulla tuotettuun materiaaliin? • Miten tietosuojataan lapsen kehityksestä tai persoonallisuuden piirteistä tekoälyn avulla tehtävät havainnot? Esimerkiksi tekoälyn tekemä johtopäätös lapsen päättelytaidosta sen pohjalta, millä logiikalla ja millä tavalla hän käyttää tekoälyä.
      • Loviisan kaupunki, Sivistys- ja hyvinvointikeskus/ Koulutus
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Tekstissä tuli hyvin esiin kunnan vastuu tietosuojan osalta, mutta säädös voisi vielä painottaa syitä minkä takia tietosuojasta huolehditaan ja mitkä ovat seuraamukset, jos säädöstä ei noudateta.
      • Tampereen kaupunki Sivistyspalvelut, Pormestari Kalervo Kummola
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Yleisesti tietosuojaan liittyen olisi suotavaa, jos Opetushallitus pienryhmätyöskentelyn avulla laatisi tekoälyn käyttöön liittyvän tietosuojan vaikutustenarvioinnin (DPIA) ja työryhmään saataisiin mukaan myös työ- ja elinkeinoministeriön ja Tietosuojavaltuutetun toimiston edustus. Tietosuojakysymyksiä liittyy yhtäläisesti oppilaiden ja heidän huoltajiensa henkilötietojen käsittelyyn kuin myös työntekijöiden ja työnhakijoiden henkilötietojen käsittelyyn. Olisi hyvä, jos näihin saataisiin malliriskitaulukoita ja ”tee nämä asiat”-listoja valmiiksi asiantuntijatyöryhmän pohtimana eikä niin, että jokainen kunta tai muu opetuksenjärjestäjä koittaa pohtia jokaisen käyttötapauksen ja riskit omatoimisesti. Esimerkiksi jo nyt on tullut kysymyksiä siitä, voiko tekoälyllä käydä läpi sijaisopettajien työhakemukset ja suoraan valikoida sieltä sopivimmat ehdokkaat. Myös se on epäselvää tietosuojamielessä, pitääkö joihinkin asioihin kysyä oppilaalta/huoltajalta/työntekijältä/työnhakijalta suostumus, ennen kuin tekoälyratkaisulla voidaan käsitellä heidän henkilötietojaan. Oppilaiden osalta on myös ikärajakysymyksiä suostumuksien antamiseen. Lisäksi pitäisi pohtia etukäteen se, miten toimitaan, jos suostumusta ei saada tai suostumus perutaan kesken kaiken. Sivu 11, Johdannon viimeinen lause: “Henkilöstön tulee käyttää vain koulutuksen järjestäjän virallisesti hyväksymiä tekoälyjärjestelmiä kasvatuksessa, opetuksessa ja koulutuksessa”. --> Kuka valitsee järjestelmät ja määrää niiden käytön? Miten ikärajat otetaan huomioon? Miten voidaan käyttää varhaiskasvatuksesta alkaen? Voivatko pedagogit vaikuttaa järjestelmien valintoihin?
      • Lehtoranta Jukka, tekoälykouluttaja, jatko-opiskelija UEF
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Ohjeistuksessa ei mainita eikä huomioida mitenkään avoimia palveluita, jotka toimivat käyttäjän omalla laitteella ilman internet-yhteyttä. Mitkä asetuksen kohdat tulee silloin huomioida?
      • STTK ry.
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Mitkä ovat riskialttiita tai riskiä lisääviä tilanteita eri ikäisten käyttäjien kohdalla, kuten varhaiskasvatusikäisten lasten eri ikäryhmien tai peruskouluikäisten ikäryhmien kohdalla.
      • Siuntion kunta
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Oppilastietojen käsittely tulee olemaan erityisen haastavaa. Vasta käytäntö tuonee ajankohtaiset kysymykset esiin, joten tässä vaiheessa ohjeistus on riittävä.
      • Vaasan kaupunki
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        •  Miten taataan joka kunnalle resurssit vaikutustenarviointiin ja jatkuvaan oikean tiedon ylläpitoon?
      • Kotkan varhaiskasvatus
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • On erittäin hyvä, että tietosuoja ja yksityisuuden suoja nousevat vahvasti esiin myös tekoälyn kohdalla. Tekoäly on teemana vielä niin vieras, ettei nouse konkreettisia kysymyksiä, joihin toivotaan lisää vastauksia.
      • Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi, Henriksson John
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • 5.1 denna mening "Det är viktigt att observera att situationer där en sådan AI-tjänst utvecklas, utbildas och används ofta förutsätter att personuppgifter behandlas på något sätt." Ersätt "utbildas" med "tränas". En central fråga är i vilket skede ett samtycke från vårdnadshavare behövs? Denna besvaras inte riktigt klart. Denna mening i 5.3: "Beslutet om användning av elevens egen enhet fattas av vårdnadshavaren eller en elev som har fyllt 15 år." Meningen är oklar och vad exakt har en 15 åring rätt att samtycka till? AI-tjänsternas egna åldersgränser som anges av utvecklare nämns ingenstans. Hur skall dessa beaktas?
      • Inkoon kunta, Kasvatuksen ja Opetuksen toimiala, Kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija / Sakkunnig i Fostran och Utbildning och Sivistystoimenjohtaja / Utbildningschef, Honkanen Piritta
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • OPH alleviivaa ja tuo esiin ansiokkaasti sen, että koulutusosaamisessa keskeistä varhaiskasvatus- ja koulutustoimijoiden kyvykkyys matalariskisten järjestelmien osalta varmistaa ja tunnistaa se, että oppijat ja henkilöstö tietävät, milloin he keskustelevat tekoälyjärjestelmän, kuten chatbotin, kanssa ja että he tunnistavat tekoälyjärjestelmällä tuotetun tekstin tai muun sisällön. OPH suosittaa, että koulutuksen järjestäjällä tulisi olla laadittuna prosessi ja toimintaohjeet sille, miten erilaisia tekoälypalveluita voidaan kasvatuksessa ja koulutuksessa ottaa käyttöön. Toisaalta tämä voisi olla suosituksen sijaan selkeästi kuvattu määräys, jotta varmistettaisiin jokaisen koulutuksen järjestäjän yhdenvertainen ja eettinen tekoälypalvelun käyttöön liittyvien riskien arvioinnin prosessi. Erityisen relevantiksi tämä nousee henkilötietojen käsittelyn osalta, josta voi aiheutua haittaa lapsille ja heikommassa asemassa oleville henkilöille.
      • Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, dekaani Tiina Silander, apulaisprofessori (Associate Professor), opettajankoulutus Tomi Jaakkola, yliopistonlehtori, (varhaiskasvatus) Arttu Mykkänen
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • -
      • Vehmaan Kunta
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Minulla ei ole tällä hetkellä lisäkysymyksiä tai asioita, joihin kaipaisin vastausta.
      • Opetusalan ammattijärjestö OAJ ry
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Kuten edellä, lainsäädännön vaatimusten kuvailun lisäksi tarvitaan konkreettisia esimerkkejä siitä, miten nämä asiat voivat näkyä koulutuksenjärjestäjän arjessa. Teksti sisältää tiiviin luettelon lainsäädännöstä johtuvista velvoitteista ja niiden pohjalta koulutuksen järjestäjälle annetuista suosituksista. OAJ haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota näiden velvoitteiden ja suositusten vaativuuteen etenkin pienempien koulutuksen järjestäjien osalta. Esitämme, että suositusten osana laadittaisiin tukimateriaali, joka sisältäisi mallipohjan koulutuksen järjestäjän prosessille ja toimintaohjeille tekoälypalveluiden käyttöönottoon.
      • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Luku on kattava ja tarkoituksenmukainen. Kaikki velvoitteet ja suositukset eri luvuista voisivat olla koottuna vielä erikseen ohjeistuksen loppuun selkeyden vuoksi.
      • Workseed Oy, Ratkaisuasiantuntija
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Huomauttaisin, että tietosuojan osalta dokumentissa mainitaan, että "Palveluiden tarkistamiseen onkin tärkeää varata aikaa sekä varmistaa, että siihen osallistuvilla on riittävästi asiantuntemusta tietosuojasta ja arvioinnin kohteena olevasta tekoälystä." Tässä puhutaan pelkästään tietosuojan osalta tarkastamisesta, johon ymmärretään vaadittavan merkittävästi aikaa. Miksi tämä siis jaetaan toteutettavaksi jokaisessa oppilaitoksessa erikseen? Nämä resurssit voitaisiin käyttää mieluummin opiskelijoiden kohtaamiseen kuin byrokratiaan.
      • Muhoksen lukio
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • Jos opettaja syöttää anonyymi muodossa opiskelijan tekstin esiarvioitavaksi tekoälysovellutukseen ja huoltaja puuttuu asiaan, kuka on vastuussa? Kuka on vastuussa kunnan linjauksista, jos opettajat joutuvat kunnan linjaukset laatimaan tai vastaavasti koulu ei uskalla edetä ja ICT-tuki kieltää koulun antamilla opiskelijatunnuksilla kirjautumisen. Jos opettajilla ei ole osaamista, kuka on vastuussa? Tarvitaan oph:n ilmaisia ja ilman matkustamista Utsjoki-Helsinki alueen opettajille tarjottavia koulutuksia. Tekoälyn isot linjaukset ja edes näennäisesti turvallisen tekoälyohjelman valinta ei voi jäädä kunnalle = opettajille. Jo nyt on ollut opettajille suunnattua virheellistä tekoälykoulutuksia, joissa on käsketty syöttää opiskelijan tuotos ohjelmaan tai kouluttaja on jopa laittanut kustantajan materiaalia tekoälysovellutukseen! Oph:n on syytä ymmärtää, kuinka lapsenkengissä turvallinen käyttö on...jos uskalletaan opetustyössä edes käyttää.
      • Partanen Hanna-Maria, luokanopettaja, Renkomäen koulu / Lahden kaupunki
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • 1) Teksti on selkeää ja ymmärrettävää, mutta vaatii asiaan perehtyneisyyttä. 2) Luku käsittelee koulutuksen järjestäjälle suunnattuja huomioita velvoitteista. Hienoa, että tietosuojaan liittyvät lisämateriaalit linkitetty. Huomiona, että edellä olevat linkitykset on tehty osoitteen paljastaen ja tässä luvussa linkit on leivottu tekstin sisään. 3) Hankintaan ja sen suunnitelmallisuuteen liittyen nousee kysymys rooleista ja vastuista sekä siitä, toteutuvatko hankinnat kunnassa / sivistyspalveluissa suunnitelmallisesti ja siilot ylittäen? Pienessä organisaatiossa haasteena on, että yksi henkilö voi vastata useammasta roolista, jolloin luvussa listatut tekoälyn käyttöön liittyvät velvoitteet ovat liian suuria haltuunotettavaksi ja toteutettavaksi. Mitä jos koulutuksen järjestäjä ei hoida velvoitteitaan hallinnon puolella?
      • Turun kaupunki, Kasvatus- ja opetusjohtaja 14.10.2024 § 100
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • -
      • Sonkajärven kunta, Suanto Eveliina
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • Ei tarvetta lisätiedolle.
      • Suomen Lähilukioyhdistys ry
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • -
      • Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • Koulutuksen järjestäjän prosessit ja toimintaohjeet tekoälypalveluiden käyttöönottoon sekä riskienarviointiin olisi hyvä ohjeistaa tarkoin ja tarjota siihen malleja.
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • Akavalla ei ole lisättävää tekstiin.
      • Kauniaisten kaupunki / Sivistystoimi
        Uppdaterad:
        12.10.2024
        • Kuten ylläolevassa kappaleessa kirjoitimme, toivoisimme jonkinlaista OPH:lle keskitettyä tarjontaa hyväksytyistä tekoälyjärjestelmistä, koska koulutuksenjärjestäjillä ympäri Suomea on laajasti käytössä suunnilleen samat palvelut, joiden arviointi ja sopimustekninen puoli täytyy muuten jokaisessa kunnassa tehdä erikseen.
      • Suomen Kustannusyhdistys, Johtaja Sakari Laiho
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • Tämä lienee koulutuksen järjestäjien kannalta ensin vastaantuleva sekä kaikkein hankalimmin ymmärrettävä osuus. Voisi olla hyödyllistä pyrkiä kertomaan missä kulkee oppilaiden tietojen käsittelyssä korkean riskin tietojen ja matalan riskin tietojen raja. (Tällä on kytkentä tekoälyasetusta koskevaan lukuun.) Vaarana on, että koulutuksen järjestäjä ajautuu hankaliin ja kalliisiin järjestelyihin, jos käyttää tarpeettoman raskaita turvatoimia tilanteessa jolloin näitä ei tarvittaisi. Näin käy esimerkiksi jos tietoturvapäivystyksen henkilöresurssivaatimukset tai loginpidon vaatimukset viritetään terveydenhoidossa vaadittavalle tietoturvatasolle.
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • Voisiko OPH tehdä pohjan, joka huomioisi sekä tietosuojan vaikutustenarvioinnin sekä tekoälypalveluiden riskiarvioinnin? Kuntien tulisi liittää tekoälypalveluiden käyttöönottoprosessit ja toimintaohjeet osaksi normaalia palveluiden käyttöönottoprosessia. Tulevaisuudessa tekoäly on todennäköisesti mukana lähes kaikissa palveluissa tavalla tai toisella.
      • Kuusamon kaupunki, Kuusamon kaupunki / Kasvatus- ja sivistystoimiala, Denisova Natalia
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • Luvussa 5.3. Todetaan, että “Koulutuksen järjestäjä vastaa niiden tekoälypalveluiden lainmukaisuudesta, jotka koulutuksen järjestäjä on hankkinut käytettäväksi koulutuksessa ja joita käytetään koulutuksen järjestäjän laitteilta. Opiskelijan oman laitteen käytöstä päättää huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt opiskelija. Oman laitteen tietosuojasta vastaa huoltaja ja opiskelija.” Miten vastuu jakautuu, jos opettaja ohjeistaa oppijoita käyttämään tekoälypalveluita omilla laitteillaan, varsinkin jos palveluiden käyttö on esimerkiksi tietosuojasyistä estetty koulutuksen järjestäjän laitteilla? Voiko huoltajan lupa tai 15 vuotta täyttäneen oppilaan oma päätös mahdollistaa käytön tässä tapauksessa? Siirtyykö vastuu tällöin koulutuksen järjestäjältä huoltajille/ oppijoille? Miten koulutuksen järjestäjä voi varmistaa, että oppilaat käyttävät tekoälypalveluita vastuullisesti ja tietosuojaa kunnioittaen myös omilla laitteillaan? Millaisia ohjeita ja suosituksia tulisi antaa opettajille, oppilaille ja huoltajille tekoälypalveluiden käytöstä oppilaiden omilla laitteilla? Voisitteko lisätä dokumenttiin tietoa siitä, millaisia sopimuksia tai lupia koulutuksen järjestäjä voi käyttää varmistaakseen tekoälypalveluiden vastuullisen käytön oppilaiden omilla laitteilla?
      • Liedon kunta, Laila Mäkelä, toimialajohtaja, sivistyspalvelut ja varhaiskasvatuksen tvt-vastaava Elina Helin
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • - Tässäkin olisi hyvä olla kansallinen yhteinen valmis pohja, jotta dpia:n voi tehdä jokainen omilla painotuksillaan. - Teemme turhaan päällekkäistä työtä samojen ja samansisältöisten dokumenttien kanssa. Kunnissa ei välttämättä ole edes tarvittavaa osaamista. - Tässä tarvitaan selkeää ohjeistusta ja yhteiset raamit. - Henkilöstölle tulee järjestää riittävä määrä koulutusta ja myös työaikaa kouluttautumiseen. - Tietosuoja ja yksityisyys lähtee käyttäjästä eikä asiakirjoista. Nämä ovat suurimmat riskit. Kasvatus- ja opetushenkilöstön taidoissa on vielä puutteita tietosuojan ja tietoturvan perustaidoissa.
      • Tehy ry
        Uppdaterad:
        10.10.2024
        • Mitkä ovat riskialttiita tilanteita varhaiskasvatusikäisten lasten kohdalla.
      • Imatran kaupunki
        Uppdaterad:
        10.10.2024
        • -Miten palveluntarjoajia vastuutetaan tietoturvaan liittyvissä kysymyksissä? -Mihin hyviä käytänteitä, malleja ja dokumentteja voi koota kaikkien yhteistä hyödyntämistä varten (valtakunnallisella tasolla)?
      • Opetushallitus, Kasvatus- ja ohjausalan työelämätoimikunta
        Uppdaterad:
        7.10.2024
        • Tietosuojasta ja yksityisyydestä se, että sinne ei laiteta mitään henkilökohtaisia tietoja, eikä mitään tarkkoja dokumentteja / strategioita. Tekoälyllä ei ole tekijänoikeuksia, mutta tiedot leviävät ja ovat yhteiskäytössä eli mitä kirjoitat sinne, on muiden käyttäjien käytettävissä - erityisesti ehkä siitä näkökulmasta myös, että miten lapsille muutenkin opetetaan mitä jaetaan ja mitä ei. Huomioitava alaikäisten vanhempien/huoltajien päätäntävalta ja vastuu. Eettinen näkökulma on tärkeä, samoin arviointi. Koulutuksen järjestäjä määrittelee, miten tekoälyä käytetään ja opastaa tähän. On pidettävä huoli siitä, että kaikki työntekijät saavat koulutusta tekoälyn käyttöön, jo ennen käyttöönottoa. Tekoälyn ja sen järjestelmien arvomaailman on vastattava suomalaisen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen arvoja.
      • Raision kaupunki, Sivistystoimiala
        Uppdaterad:
        7.10.2024
        • Tarvitaan hyvin konkreettisia kysymyksiä, joihin pitää etsiä DPIA:ssa (laaja vaikutustenarviointi) ja TIA:ssa (tiedonsiirron vaikutusten arviointi) vastauksia. DPIA:n tekemiseen löytyy taulukkopohja, vastaava tulisi saada TIA:ta varten. Konkreettisia ohjeita tai mallilauseita tietosuoja-asioihin. On turhaa, että jokainen organisaatio joutuu alusta asti luomaan dokumentit, joissa osoitetaan, että tietosuoja-asiat ovat kunnossa. Kyseessä on kuitenkin samat ohjelmat ja vastaavanlainen käyttö.
    • Remissinstanser: 72
      Mitä muita mahdollisia huomioita haluat tuoda esiin?
        • Kirjoita huomiosi tähän kenttään.
        • Laru Jari, Jari Laru, KT, yliopistonlehtori, teknologiatuettu oppiminen ja opetus, kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta, Oulun yliopisto + Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama Generation AI hanke
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Kiitos mahdollisuudesta antaa lausunto koskien kansallisia tekoälysuosituksia. Toivon, että suositusten sanomaa terävöitetään kohderyhmän mukaiseksi. Turhaa teknologista jargonia kannattaa välttää ja mahdollisimman selkokielistä ja ymmärrettävää kerrontaa tulee suosia. Käytännön esimerkit ja tapaukset selventäisivät lukijalle mistä suositusten sisällöissä on kyse. Pyrkisin myös tiivistämään tätä pakettia rajusti. Tässä on nyt paljon toisteisuutta ja väljää tekstiä. Mitä lyhemmät suositukset ovat, sitä selkeämmin ydinsanoma tulee lukijalle selväksi. Odotan, että näissä suosituksissa huomoidaan myös tekoäly- ja datalukutaito sekä datatoimijuus. Käsittääkseni nämä suositukset laaditaan kuitenkin opetusalan henkilöstölle, eikä esim. kirjastojen henkilöstölle tai vaikka insinööreille. Myös media- ja informaatiolukutaitoa tulisi käsitellä, koska niiden merkityst tulee kasvamaan rajusti lähitulevaisuudessa. Tässä suosituskokonaisuudessa kerrotaan myös häviävän vähän siitä kuinka kehittää koulujen tekoäly- ja turvallisuuskasvatuksen perustaa. Siis suositustenhan tulisi antaa myös suosituksia siitä, kuinka tekoälyä ilmiönä tulisi käsitellä lasten ja nuorten kanssa! Tämä on Generation AI hankkeen peruskauraa ja kehitämme juuri sen tueksi välineitä, menetelmiä ja sisältöjä.
        • Business College Helsinki
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tiukat säädökset ja vaatimukset voivat estää innovatiivisten tekoälysovellusten kokeilemisen. Oppilaiden henkilötietojen suojaaminen on tärkeää, mutta sen ei tulisi estää tekoälyn käyttöönottoa opetuksessa. Joustavammat suositukset voisivat auttaa saavuttamaan tekoälyn täyden potentiaalin ja parantaa oppijoiden mahdollisuuksia harjoitella ja oppia ajantasaisilla työkaluilla, joita työelämässä käytetään.
        • Sivistysala ry
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Sivistysala ry:n (Sivista) kiittää mahdollisuudesta lausua suosituksista. Sivistan tavoitteena on, että Suomi on parhaiten koulutettujen ihmisten hyvinvoiva, avoin ja vetovoimainen maa, jossa osaamisella ja luovuudella tehdään parempaa maailmaa. Digitaalisuus on yksi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa (2022) mainituista laaja-alaisen osaamisen alueista ja on tärkeää, että digikasvatuksen painotetaan olevan osa varhaiskasvatusta. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (2014) taas mainitsee oppijoiden tarvitsevan opastusta järkeviin teknologisiin valintoihin. Digitaalisuuden ja siihen liittyvien sisältöjen ja taitojen oppimista tulee siis tapahtua koko koulutuspolulla. Sivista pitää tärkeänä, että varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjille on tarjolla riittävä määrä tietoa helposti omaksuttavassa ja selkeässä muodossa. Sivista ehdottaa, että suosituksista laadittaisiin myös selkokielinen tiivistelmä. Tekoälyn käytön ei tule edellyttää uusia, yksikkökohtaisia suunnitelmia, jotka lisäävät hallinnollisen työn määrää.
        • Suomen konservatorioliitto - Finlands konservatorieförbund r.y.
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Suomessa on suuri määrä hyvin eri kokoisia ja muotoisia koulutuksen järjestäjiä ja monet toimijoista ovat varsin pieniä hallintorakenteiltaan. Esimerkiksi Suomen konservatorioliiton jäsenistä useat hoitavat sekä taiteen perusopetuksen että ammatillisen koulutuksen tehtäviä. Tällöin ohjeistuksia täytyy soveltaa eri koulutusasteisiin samalla kertaa. Juridinen pohdinta vastuista tuntuu korostuvan tekoälyyn liittyvässä ohjeistuksessa, mikä voi johtaa pessimistiseen suhtautumiseen tekoälyn hyödyntämisessä. Teknologian kehitys ei ole koulutussektorille kuitenkaan uhka vaan mahdollisuus niin pedagogisella kuin hallinnollisella sektorilla. Valtionhallinnossa kansallisella tasolla olisikin tärkeää tukea tätä kehitystä keskittymällä tekoälyn uhkien torjumiseen ja kannustaa koulutuksen järjestäjiä löytämään ja hyödyntämään sen mahdollisuuksia. Velvoitteet tekoälyn käyttöönotossa ovat kuitenkin varsin mittavia ja huomioon tulee ottaa useita lakeja ja asetuksia. Ohjeistus on laadittu varsin yleisellä tasolla eikä se ota huomioon eri koulutusasteiden erilaisia tarpeita. Ohjeistukseen kaivataan tästä syystä lisää toimenpidemalleja eri koulutusasteille ja toimijatyypeille sekä konkreettisia esimerkkejä. Tarvitaan myös lisää kansallista tukea ja koulutusta koulutuksen järjestäjille, jotta ohjeistuksen edellyttämä osaamisen taso saavutetaan ja käytännöt pysyvät valtakunnallisesti yhtenäisinä. Tekoälyyn liittyvä toimintakenttä myös kehittyy vauhdilla, joten tämä tulee ottaa huomioon ohjeistuksen sisällöissä sekä rakententeessa - miten varmistetaan, että ohjeistus pysyy ketterästi ajantasaisena? Onko syytä siirtää joitain materiaaleja esim. kevyemmin päivitettävissä oleviksi liitteiksi.
        • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • KT pitää tärkeänä, että kuntien tietohallinto ja koulutuksen järjestäjät tekisivät aktiivista yhteistyötä liittyen tekoälyyn liittyviin kysymyksiin, ohjeistuksiin ja riskiarviointeihin. Lisäksi olisi tärkeää, että olisi luoda tilannekuvaa tekoälyyn liittyen eri ministeriöiden, EU-tason säädösten, koulutusten järjestäjien ja muiden kuntatoimijoiden kesken. Nopeaa kehitystä tapahtuu monella taholla, mutta riskinä ilman yhteistä tilannekuvaa on, että tehdään päällekkäistä työtä ja hukataan resursseja.
        • Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Valmistelijana pedagoginen johtajan lisäksi digipedagogi Sanni Suominen., Herranen Jatta
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Ohjeet suuririskisten tekoälyjärjestelmien hyödyntämiseen EU:n tekoälyasetuksen kansallisen toimeenpanon yhteydessä olisi syytä laatia valtakunnalliset, konk-reettiset ohjeet suuririskisten tekoälyjärjestelmien hyödyntämisestä opetuksessa ja oppimisessa, jos sitä ylipäänsä suositellaan.
        • Suomen ympäristöopisto Sykli
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Opettajille suunnattua koulutusta tekoälystä tulisi painottaa enemmän, jotta he pystyvät paremmin ymmärtämään ja hallitsemaan tekoälyjärjestelmien käyttöä. Tämä olisi olennainen osa tekoälyn vastuullista käyttöönottoa, sillä ilman riittävää koulutusta opettajien voi olla mahdotonta havaita tekoälyn virheitä tai epäjohdonmukaisuuksia. Suosituksissa ei myöskään ole juurikaan mukana toimintaympäristön arviointia. Esim. opiskelijoista yhä suurempi osa käyttää tekoälyä opiskelussaan. Olisiko opettajien syytä jotenkin tukea tai opastaa/ohjeistaa tässä. Nyt koko näkökulma tuntuu puuttuvan - miten opettaja voi tukea tai ohjeistaa opiskelijoita jotta tekoälyn käyttö on oppimista tukevaa.
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • -
        • Suomen Opiskelija Allianssi - OSKU ry, Härkönen Onni
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Suomen Opiskelija-Allianssi – OSKU ry kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta. Pidämme tärkeänä, että opetus- ja kulttuuriministeriö ja Opetushallitus ovat tarttuneet toimeen tekoälyn kansallisten suositusten luomisessa varhaiskasvatukselle, opetukselle ja koulutukselle. Tekoäly on alati kehittyvä ala, joka asettaa koulutuksen järjestäjät, oppilaitosten henkilökunnan ja opiskelijat uusien haasteiden eteen. OSKU suhtautuu positiivisesti tekoälyn käytön opetukseen ja sen mahdollisuuksien hyödyntämiseen osana opintoja, kuitenkin koulutuksen oppimis- ja osaamistavoitteiden saavuttaminen ja opiskelijan tietosuoja ja yksityisyyden suoja turvaten. Lisätietoja: Edunvalvonnan asiantuntija Onni Härkönen, 0447050474 [email protected]
        • Taiteen perusopetusliitto TPO ry
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tukimateriaalin käyttöä helpottaisi loppuun, tai jokaisen kappaleen loppuun, koottu linkkilista asiakokonaisuuksien mukaan ryhmiteltynä ja siten, että linkit vievät ns. perille asti, eivät ainoastaan uuteen oppaaseen tai säädökseen, josta tulisi etsiä oikea kohta tai tieto. Toki linkkilistat vaativat jatkuvaa päivitystä, mutta alussa todettiin, että aiheesta johtuen valmisteltava tukimateriaali on jatkuvasti päivittyvä joka tapauksessa. Mahdollisimman pitkälle käyttäjää eteenpäin auttava materiaali antaa parhaan tuen etenkin, kun aihe on vielä tuore, eikä aiempaa kokemusta ja tietotaitoa välttämättä vielä ole kertynyt.
        • Matemaattisten Aineiden Opettajien Liitto MAOL ry, Ylivuori Tarja-Leena
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Mihin konkreettisiin kysymyksiin toivotte vielä vastauksia? 1) Onko tulossa kansallisia linjauksia siitä, mitkä tekoälysovellukset ovat turvallisia ja luotettavia? Nyt tukimateriaalissa velvoitetaan koulutuksen järjestäjää: ”Koulutuksen järjestäjän on arvioitava tekoälyjärjestelmää hankittaessa muut lainsäädännöstä tulevat velvoitteet ja miten ne toteutetaan.” Ongelmana on se, että koulutuksen järjestäjällä ei ole tähän resursseja eikä osaamista. Tarvitaan kansallisia linjauksia tai luotettava sertifiointijärjestelmä. 2)Tullaanko tukimateriaalissa myöhemmin avaamaan tarkemmin sitä, mitä tarkoitetaan tekoälyn toimintaperiaatteen riittävällä ymmärtämisellä? Nyt tukimateriaalissa suositellaan, että ennen tekoälysovelluksen käyttöönottoa on sekä opettajilla että oppijoilla oltava riittävä ymmärrys tekoälyn toimintaperiaatteesta. Ei ole itsestään selvää, että koulutuksen järjestäjillä ja opettajilla on yhteneväinen käsitys siitä, mitä tällä tarkoitetaan. 3) Tarvitaanko opetussuunnitelmamuutoksia? Nähdäänkö tekoäly uutena työkaluna, jonka käyttöön ottaminen tai ottamatta jättäminen on koulutuksenjärjestäjän asia vai halutaanko käyttöön velvoittaa? 4) Miten varmistetaan opettajien riittävä täydennyskoulutus ja mitä riittävällä täydennyskoulutuksella tarkoitetaan?
        • Valtonen Teemu, Itä-Suomen yliopisto, Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Teksissä on suuria vaatimuksia koulutuksen järjestäjille. Toiuvottavasti näiden vaatimusten toteuttamiseen löytyy resursseja ja yhteistyötä läpi Suomen.
        • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti, Mediakasvatustiimi, Leinonen Sasu
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Opettajien näkökulmasta dokumentista voisi löytyä vielä enemmän konkreettisia esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voi hyödyntää opetuksessa.
        • Joroisten kunta
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Ei ole.
        • Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene ry
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Ammattikorkeakoulut ovat päivittäneet alkusyksystä 2024 yhteiset tekoälysuosituksensa. Ammattikorkeakoulujen yhteiset tekoälysuositukset ovat pohjana ammattikorkeakoulujen omien tekoälysuositusten teolle. Tekoälysuositukset löytyvät osoitteesta: https://arene.fi/ajankohtaista/ammattikorkeakoulut-paivittivat-tekoalysuosituksensa-yhdessa-kohti-pedagogisesti-kestavaa-tekoalyn-hyodyntamista/
        • Humppila kunta
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Hyvä, että yhteisiä ohjeistuksia tehdään.
        • Bildningsalliansen rf
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Generellt är texten väl genomarbetad och tillräckligt informativ. När det gäller riskbedömning finns det inget specifikt nämnt om vuxnas lärande. En fråga är därför om det finns specifika risker att ta i beaktande, respektive inte behöva ta i beaktande när det gäller vuxna deltagare. Det kunde också finnas lite mera reflektikon kring etiska principer.
        • Työväen Sivistysliitto, Juntumaa Inari
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Lausuntopyynnössä todetaan suositusten ensisijaisesta kohderyhmästä: ”Tukimateriaali on laadittu ensi sijassa koulutuksen järjestäjille huomioiden myös opetus- ja kasvatusalan henkilöstö.”   Aineisto on jo sellaisenaan melko karsittua, mikä helpottaa materiaaliin perehtymistä. Materiaalia voisi kuitenkin edelleen tekstillisesti selkeyttää, tiivistää ja jakaa helposti luettaviksi ranskalaisiksi viivoiksi. Lisäksi selkeyttä lisätään lisäämällä kappalejakoja. Näin voitaisiin vielä paremmin huomioida opetus- ja kasvatushenkilöstön tiedonsaanti ja ajankäyttö. Myös uudet ja vaikeat käsitteet tulisi selittää auki. Tekstiä voisi tällaisin tavoin selkeyttää erityisesti luvuissa 1, 2, 3 ja 5.
        • Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • -
        • Seinäjoen kaupunki varhaiskasvatus ja esiopetus
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tarvitaan täydennyskoulutusta, hankerahoitusta ja opetussuunnitelmien tarkastelua
        • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Tekoälyn käyttöönotto ei tuo pelkästään uusia mahdollisuuksia, vaan myös lisää työtaakkaa ja vastuuta. Työntekijöiden tulee hallita uusia tekniikoita ja teknologioita ja heidän on oltava valmiita soveltamaan näitä taitoja jatkuvasti työssään. Tämä lisää työn monimutkaisuutta ja vaatimuksia, Tekoälyn hyödyntäminen esimerkiksi oppimisanalytiikan tai monikielisten ryhmien opetuksen tukena vaatii työntekijöiltä paitsi teknisiä taitoja, myös kykyä arvioida kriittisesti tekoälyn tuottamia tuloksia. Työntekijäin osaaminen tulee siis päivittää sellaisin koulutuksin, joka kattaa niin tekniset taidot kuin eettiset ja tietosuojakysymykset. Tekoälyn ja sen sovellusten kehittyessä nopeasti, vaatii työntekijöiden osaaminen myös ylläpitävää, päivitettyä koulutusta säännöllisesti. Uuden osaamisen hankkiminen, jatkuva oppiminen ja työn vastuiden lisääntyminen haastaa paitsi työmarkkinoita myös koulutuksen tarjontaa.
        • Mikkelin kaupungin liitelaitos Otavia
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Sisällöstä lausunnon antaminen on haasteellista, koska muiden tulevien lukujen sisällöt eivät ole tarkemmin tiedossa. Suositusasiakirjasta on kuitenkin tulossa laaja ja paikoin raskaslukuinen. Onko jossain esimerkiksi viisivuotissuunnitelma tai prosessikuvausta siitä, millä askelin käyttöönottoa pitäisi tehdä? Kaaviot, tarkistuslistat ja selkokielistäminen voisivat tiivistää ja helpottaa suosituksen sisäistämistä ja käyttämistä. Suositukset koskevat laajasti eri koulutusasteita, mikä johtaa siihen, että teksti jää hyvin yleiselle tasolle. Lakien tulkintavelvollisuus ja lainmukaisuuden varmistaminen jätetään koulutuksenjärjestäjälle, tai vastuu jätetään avoimeksi, mikä johtaa vaihteleviin käytäntöihin oppilaitos- ja koulutuksenjärjestäjätahoilla. Odotetaanko koulutuksenjärjestäjätasolla kuitenkin konkreettisempaa käyttöopasta tai käsikirjaa? Tulisiko suositusasiakirjan tavoite ja kohderyhmä aukikirjata selkeämmin? Suosituksista olisi hyvä saada oikeita esimerkkejä. Yksittäisenä asiana olisi hyvä, että OPH määrittelisi, mikä on tekoälytyökalun käyttöönottoa. Jos tehtävässä ohjeistetaan opiskelijaa käyttämään tekoälypalvelua, onko koulutuksenjärjestäjä ottanut sen käyttöön? Tai jos oppimateriaalissa on vinkki, kuinka opiskelija voi harjoitella jotain asiaa tekoälyllä? Entä jos opettaja käyttää tekemissään oppimateriaaleissa henkilökohtaisella käyttäjätunnuksella tekoälypalveluja, jotka auttavat esim. videon tekstittämisessä, pitääkö niistä tehdä arvioinnit vai riittääkö, että käyttäjälle kerrotaan että kyse on tekoälyllä luodusta sisällöstä?
        • Vantaan kaupunki / Kasvatus ja oppiminen
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Pohdimme tämän asiakirjan roolia ja funktiota yleisesti. Tulkitsemme, että tällä on ohjaavan asiakirjan rooli koulutuksen järjestäjälle, mutta nähdäänkö asiakirjalla myös koulutusmateriaalin rooli opettajalle? Pohdimme myös asiakirjan suhdetta opetussuunnitelmaan niiltä osin, kun siinä käsitellään siihen kytkeytyviä teemoja (kuten medialukutaito ja ohjelmointiosaaminen).
        • Jyväskylän yliopisto, Opettajankoulutuslaitos
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Suositusluonnokset olisi hyvä käydä kauttaaltaan läpi tarkastellen niissä käytetyn kielen todellisuuskuvauksia. “Tekoälyn kiihtyvällä kehittymisellä on vaikutuksia yhteiskunnassa tarvittavaan osaamiseen sekä työelämän rakenteisiin, joita on luonnosteltavasti tarkasteltava vuorovaikutuksessa opetuksen tavoitteiden ja sisältöjen sekä oppimisen ja osaamisen arvioinnin kanssa.” (ks. myös sivu 1: “jatkuvasti kehittyviin teknologioihin”) Ote sisältää implisiittisen oletuksen, että tekoäly kehittyy lineaarisesti. Kuitenkin nykyistä “tekoälykevättä” on edeltänyt kaksi “tekoälytalvea” 1974–1980 ja 1987–2000. Lisäksi VTT ennakoi kolmannen tekoälytalven alkavan 2020-luvun alussa, kunnes LLM:t muuttivat tilannetta. Toisin sanoen, teknologinen kehitys on usein epälineaarista, joten pidättäytyisimme ennustusten tekemisestä. “Kehittämällä näitä elementtejä koulutus voidaan tuoda tekoälyn digiaikaan kestävästi ja tehokkaasti sekä mahdollistaa tekoälyn vastuullinen ja turvallinen käyttö.” Väite, että koulu ei eläisi “tekoälyn digiajassa” on tyypillistä ns. koulutusteknolgiapuheelle, jossa koulu esitetään ajastaan jälkeen jääneenä organisaationa. Tämän konnotaation välttämiseksi, otetta voisi tiivistää seuraavalla tavalla: “Kehittämällä näitä elementtejä voidaan mahdollistaa tekoälyn vastuullinen ja turvallinen käyttö koulutuksessa”. Toivoisimme myös, ettei linjausten kieli esittäisi tekoälyä toimijana edes implisiittisesti. Esim. osion avauskappaleen kohtaa “Käyttäjän kannalta tekoälyä voivat olla kaikki sovellukset, jotka osallistuvat ihmisille tyypillisiin, älykkäisiin toimintoihin” voisi muokata seuraavaan suuntaan: “Käyttäjän kannalta tekoälyä voivat olla kaikki sovellukset, joita käytetään toimintoihin, joihin on perinteisesti vaadittu ihmisen älykkyyttä”. Osioissa 1 ja 2 on päällekkäisyyksiä sekä sisällön että otsikoinnin tasolla (Tarvitsemme uusia taitoja / Tekoälyn hyödyntäminen edellyttää uudenlaisia taitoja), joita tulee karsia.
        • Helsingin kaupunki, kasvatuksen ja koulutuksen toimiala, Kehittämispalvelut
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Toivoisimme, että koko asiakirjasta saa tiivistelmän, joka sisältää keskeiset määritelmät, lainsäädännöstä nousevat velvoitteet ja opetushallituksen suositukset.
        • Helsingin yliopisto
          Uppdaterad:
          18.10.2024
          • Lainsäädännöstä johtuvat velvoitteet ja suositukset On tärkeää, että myös lainsäädännölliset velvoitteet ja suositukset on nostettu dokumenttiin. Pakottavana olisi hyvä nostaa esiin myös organisaation henkilöstön tekoälylukutaidon varmistaminen. Riskienarviointi koskien heikommassa asemassa olevia henkilöitä on mainittu suosituksena, mutta se tulisi mainita pakottavana vaatimuksena. Pakottavuuden puolesta puhuu se, että tietosuoja-asetuksesta on johdettavissa, että riskienarviointiin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jos henkilötiedon käsittelyn kohteena on heikommassa asemassa olevat henkilöt. Helsingin yliopisto katsoo, että kokonaisuudessaan dokumentissa on tehty laadukasta työtä uuden ja tärkeä aihealueen osalta. Monelta osin dokumentissa on onnistuttu hyvin vaikeissakin määrittelyissä. Yksi koulutuksen kannalta keskeinen asia on henkilöstön osaamisen kehittäminen vastaamaan sitä odotustasoa, jota dokumentissa kuvataan. Tämä vaatii panostuksena aikaa ja muita resursseja. Lausuntoa ovat valmistelleet Helsingin yliopiston tekoälyn ja koulutuksen asiantuntijat. Viitteet Montrealin julistus: https://montrealdeclaration-responsibleai.com/the-declaration/
        • Valkeakosken kaupungin koulutus- ja hyvinvointikeskus, Syvänen Antti
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tekstissä suhtaudutaan tekoälyyn liian fatalistisesti asiana, jonka toteutumiseen ei pystytä vaikuttamaan. Tämä suhtautuminen tekoälyyn on peräisin tekoälyn markkinoinnista, eikä sillä ole mitään tekemistä todellisen kehityksen kanssa. Tekoälyn kehityssuuntia ja -tahtia ei pystytä ennakoimaan, ainoa näkyvä keino ennakoida on tekoälyyn kasvavat investoinnit. Nämä myös osaltaan luovat tilanteen, jossa tekoälyä on pakkokin ottaa käyttöön hukkainvestointien uhkan vuoksi. Opetuksen ja koulutuksen tarkoituksena on mahdollistaa asiantiloja ja osaamista, jolla kehityskulkua on mahdollista ohjata. Tätä suhtautumista tuleviin kehityskulkuihin tarvitaan, etenkin kun kyseessä on ekosysteemin ja sosiaalisten järjestelmien kannalta myös hyvin haitallinen ratkaisu.
        • Äidinkielen opettajain liitto ry, Davies Terhi
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Monilukutaitoa on korostettava kaikilla koulutusasteilla. Myös opetussuunnitelmassa tulisi ottaa huomioon, minkä oppiaineen sisältöihin esim. tekoälyn etiikka liitetään. Koulun tasolla on luotava selkeä työnjako myös siihen, miten keskeisimmät tekoälytaidot opetetaan. Koulutuksen järjestäjiä tulisikin rohkaista yhteistyöhön, jotta sopivimmat tekoälysovellukset olisivat yhdenvertaisesti opettajien ja oppijoiden saavutettavissa kaikkialla maassa. Koulutuksen järjestäjän tulisi kuulla myös opettajia valitessaan sovellusta koulujen käyttöön. Sovellus voi olla helppokäyttöinen, mutta samalla se voi loukata tekijänoikeuksia keräämällä ja taltioimalla tietoa. Tekijänoikeuskysymykset onkin selvitettävä huolellisesti.
        • Suomen Lukiolaisten Liitto, Suomen Lukiolaisten Liitto Ry
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • SLL toteaa, että lausuminen on haastavaa, kun lausuttavana on vain ensimmäinen osa tukimateriaalista. On oletettavasti perusteltua, että ensimmäisessä osassa keskitytään lainsäädännölliseen kehykseen ja käsitteenmäärittelyyn, jolloin ensimmäinen osa jää melko teoreettiseksi. SLL toivoo tukimateriaalilta jatkossa ennen kaikkea konkreettisia suosituksia siitä, miten opettajat ja opiskelijat voivat hyödyntää tekoälyä opetuksessa ja opinnoissa turvallisesti, eettisesti ja siten, että käyttö tukee oppimistavoitteiden saavuttamista ja kouluttaa opiskelijoita tulevaisuuden työelämään, jossa tekoälyn käyttö lisääntyy hyvin nopeaa vauhtia. SLL toivoo tukimateriaalista myös suosituksia järjestelmistä ja sovelluksista, jotka on turvallisesti ja eettisesti käytettävissä opetuksessa. SLL ehdottaa, että materiaalin loppuun lisättäisiin käsitelista, jossa kaikki haastavat käsitteet olisi määritelty. Tekoälyyn liittyvissä tiedoissa ja osaamisessa on oletettavasti merkittäviä eroja, joiden umpeen kuromiseksi yhdestä paikasta löytyvät käsitteenmäärittelyt voisivat auttaa.
        • Vammaisfoorumi ry, Ignatius Katri
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Vammaisfoorumi on 28 valtakunnallisen vammaisjärjestön yhteistyöjärjestö, jonka tarkoituksena on YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan sopimuksen mukaisesti edistää vammaisten ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisen osallistumisen mahdollisuuksia yhteiskunnassa. Vammaisfoorumi edustaa jäsenjärjestöjensä kautta noin 223 000 vammaista ja pitkäaikaissairasta ihmistä. Kiitämme lausuntopyynnöstä ja toteamme valmisteilla olevaan ”Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa” tukimateriaaliin liittyen edellisten kohtien lisäksi seuraavaa: Yhdenvertaisuus on keskeistä tekoälyn suunnittelussa ja sen käyttämisessä koulussa ja varhaiskasvatuksessa. Tekoäly mahdollistaa erilaisten oppijoiden tukemisen ja yksilöllisesti sopivien materiaalien ja opetusmetodien käytön. Jos tätä tehdään vastuullisesti eri käyttäjät ja oppijat huomioiden, tekoäly toimii yhdenvertaisuuden edistäjänä. Materiaaleissa olisi tärkeä mainita YK:n vammaissopimus ja sen mukainen velvollisuus huomioida vammaiset henkilöt tekoälyn käyttäjinä ja kohteina. Kumpaankaan rooliin ei saa kohdistua syrjintää. Sopimuksen artiklan 4.3 mukaan kehittämisessä (esim. algoritmit) tulee osallistaa vammaisia henkilöitä ja vammaisjärjestöjä. Vammaisfoorumi ry Veera Florica Rajala Anni Kyröläinen puheenjohtaja pääsihteeri p. 045 217 4936 [email protected]
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, JHL:n koulutuspoliittisen edunvalvonnan tiimi, Takolander Hanna
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tekoälyn käyttöönotto ei tuo pelkästään uusia mahdollisuuksia, vaan myös lisää työtaakkaa ja vastuuta. Työntekijöiden tulee hallita uusia tekniikoita ja teknologioita, kuten tekoälyn promptausta ja analysointia, ja heidän on oltava valmiita soveltamaan näitä taitoja jatkuvasti työssään. Tämä lisää työn monimutkaisuutta ja vaatimuksia, mikä on huomioitava myös tehtävänkuvan vaativuuden arvioinnissa. Uuden osaamisen hankkiminen, jatkuva oppiminen ja työn vastuiden lisääntyminen on syytä kompensoida oikeudenmukaisesti. Tekoälyn tuomat mahdollisuudet ovat merkittäviä, mutta niiden onnistunut hyödyntäminen edellyttää huolellista suunnittelua ja ammattitaitoista IT-osaamista. Työnantajalla on keskeinen vastuu varmistaa, että työntekijöillä on riittävä osaaminen ja resurssit käyttää tekoälyä turvallisesti ja eettisesti. Tekoälyn tuomat uudet vastuut ja lisätyöt on huomioitava työntekijöiden palkkauksessa ja työtehtävien suunnittelussa, ja osaamisen ylläpitämisestä tulee huolehtia. JHL korostaa, että työnantajan on varmistettava sekä työntekijöiden oikeuksien että tietosuojan toteutuminen kaikissa tilanteissa.
        • Pelastakaa Lapset ry, Digitaalinen lapsuus, Ohlsson Anna-Maija
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tärkeä huomioitava asia on lapsen oikeus suojeluun. Tekoälyjärjestelmät mahdollistavat lapsiin kohdistuvan väkivallan aivan uudella ja tehokkaalla tavalla. Jo nyt on nähtävissä kansainvälisesti tekoälyllä tuotetun, lapsiin kohdistuvaa seksuaaliväkivaltaa todistavan kuvamateriaalin räjähdysmäinen kasvu. Toisaalta Suomessa on nähtävissä se, kuinka lapset itse luovasti käyttävät tekoälysovelluksia kiusaamiseen. Lapset ovat myös erityisen herkkiä radikalisoituneiden ääriryhmien propogandalle, mitä tuotetaan deep fake-teknologian avulla. Suosituksissa olisi tärkeää huomioida lasten turvataitojen opettaminen, jotta lapset oppivat käyttämään tekoälyä vastuullisesti ja turvallisesti. Tekoälyn käyttötaitoihin ja sen hyödyntämiseen liittyy myös vahvasti tasa-arvo- ja yhdenmukaisuuskysymykset. Tiedämme, että erityisen haavoittuvassa asemassa olevat lapset ovat erityisen haavoittuvia myös digitaalisissa ympäristöissä ja niissä tarvittavien (turva)taitojen osalta. Tekoälytaidot ovat myös tärkeitä tulevaisuustaitoja, joiden tulee jakautua tasaisesti eri oppilasryhmille, taustoista riippumatta. Opetuksen tärkeä tehtävä onkin tasata polarisaatiota taitojen karttumisen osalta, ja varmistaa, etteivät erityisen haavoittuvassa asemassa olevat oppijat jää paitsi tässä yhteiskunnallisessa murroksessa.
        • Suomen Kuntaliitto, Lindberg Minna
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Koko opetustoimen digitalisaatiokenttä on varsin laaja ja kirjava kokonaisuus, jossa tällä hetkellä tapahtuu paljon kehitystä vilkkaassa tahdissa. Kuntaliitto pohtii millä tavalla eri ministeriöiden linjaukset ja lainsäädäntö sekä EU tason säädökset (esim. kybertuva, tietosuoja tietoturva) ovat keskenään linjassa, onko jollakin taholla kokonaiskuvaa ja miten kuntia tuetaan kokonaisuuden hallinnassa? Ohjeessa ei viitata oikeastaan mitenkään laajemman kuntaorganisaation toimintaan. Puhutaan vain koulutuksen järjestäjäviranomaisesta ja siihen kohdistuvista vaatimuksista. Jokaisessa kunnassa voisi olettaa yleishallinnon ja sen alla tietohallinnon käsittelevän tällä hetkellä aktiivisesti tekoälyyn liittyviä kysymyksiä, ohjeistuksia, riskiarviointeja jne. Siksi koulutuksen järjestäjän ja tietohallinnon välillä tulisi olla saumatonta yhteistyötä turhan ylimääräisen työn ja ristiriitaisuuksien välttämiseksi. Dokumentin sivulla 17 todetaan, että opiskelija itse tai hänen huoltajansa päättää opiskelijan laitteen käytöstä. Voisi olettaa, että käytännössä kouluissa tulee vallitsemaan todellisuus, jossa lainsäädäntö rajoittaa koulutuksen järjestäjän mahdollisuuksia käyttää tekoälysovelluksia kun taas oppilaat ikään katsomatta (ja opetushenkilöstö omalla ajallaan) voivat käytännössä hyödyntää tekoälysovelluksia paljon pidäkkeettömämmin. Tähän liittyvää problematiikkaa ja sen ratkaisuja arjessa ei avata dokumentissa tarkemmin. Kuntaliitto haluaa myös osoittaa valmisteleville tahoille kiitokset siitä, että Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset kokonaisuutta on valmisteltu vuorovaikutuksessa useiden toimijoiden kanssa.
        • Porin kaupunki
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Teksti ja esitystapa on selkeää ja suositukset toimivat hyvänä esittelynä tekoälyyn. Mutta kuinka hyvin suositukset antavat käytännön toimintaohjeita opetuksen järjestäjille, on eri asia. Tekoälypalveluita (analytiikkajärjestelmät, opettajien henkilökohtaiset tekoälyavustajat, eri tehtäviin suunnitellut botit, pedagogiset käyttötapaukset, GenAi -kielimallien valinta) käyttöön ottavan organisaation on tunnettava erilaiset tekoälyn käyttöönottoon kohdistuvat vaatimukset hyvin. Tukimateriaalia tarvitaan. Voisiko suositukset sisältää myös jonkinlaisen kannanoton siihen, kuuluuko opetushenkilöstöllä olla mahdollisuus tekoälyn käyttöön opetuksessa, oppimateriaalin tuottamisessa, opetuksen ideoinnissa, eriyttämisen tukena jne. Pelkona on, että kenttä eriarvoistuu vahvasti tekoälyn käytön mahdollisuuksien näkökulmasta.
        • Järvenpään kaupunki, Opetuksen ja kasvatuksen palvelualue
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Lasten ja nuorten tulee olla myös tekoäly-ympäristössä valtakunnallisesti yhdenvertaisessa asemassa. Siksi kansallinen ohjaus, ohjeistus ja koulutus ovat välttämättömiä.
        • Kotkan kaupunki, opetustoimi, opetustoimen hallinto
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Käyttäjälle (opettajalle) tarvitaan tämän lisäksi käytännön ohjeistusta, joka on selkeää ja mahdollisimman käytännönläheistä ja konkreettista. Parhaita olemassa olevia käytäntöjä voisi myös kuvata (esim. toimivia esimerkkejä). Tekoälyn käyttö saattaa luoda toisistaan poikkeavia käytäntöjä opetuksen kenttään, jos asiassa edetään ilman yhteistä ohjeistusta. Mitä paremmin asiaa ohjeistetaan ja linjataan valtakunnallisesti, sitä paremmin syntyy yhteneväisiä käytänteitä.
        • Muuramen kunta, hyvinvoinnin ja palveluiden toimiala
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Opetuksen ja koulutuksen järjestäjistä suurin osa tuottaa esi- ja perusopetuksen ja toisen asteen koulutuspalveluita. Erittäin todennäköisesti eri koulutuksen järjestäjillä on hyvin samanlaiset tarpeet tämän tekoälyasian kanssa. Kannattaisi luoda yhteinen konkreettisia toimenpiteitä sisältävä ohjepohja, jota eri koulutuksen järjestäjät voivat muokata omiin tarpeisiinsa. Tämä palvelisi merkittävästi varsinkin pienempiä ja vähemmän resursoituja koulutuksen järjestäjiä tämän asian kanssa. Esimerkiksi koulutuksen järjestäjän mahdolliseen tekoälyn käyttöönottoa koskevaan toimintaohjeeseen voisi laatia OPH:n taholta rungon tai check listin, jota seuraamalla varmistuisi, että kaikki keskeiset velvoitteet tulee täytettyä.
        • Espoon kaupunki, kasvun ja oppimisen toimiala, Harri Luttinen, digikehittämispäällikkö
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Opetuksenjärjestäjän velvoitteet, jokainen kunta alkaa tekemään itsenäisesti. Valtava määrä työtä, mihin ei ole resursseja eikä välttämättä osaamista tällä hetkellä. Mitä asiassa voisi tehdä kansallisesti. Oppijat käyttävät vapaa-ajalla hyvin erilaisia työvälineitä kuin koulussa ja hyvin erilaisilla ehdoilla. Toisaalta jo tällä hetkellä opetuksenjärjestäjä näkee, kuinka perheet toivovat hyvin erilaisia tapoja hyödyntää teknologiaa koulussa tai halutaanko sitä hyödyntää lainkaan. Tuoko tekoäly tähän yhden komponentin, mikä voi entisestään heikentää oppijoiden välistä yhdenvertaisuutta. Säätelyllä on hyvä tarkoitusperä, mutta se voi asettaa oppijat hyvin eriarvoiseen asemaan riippuen heidän taustoistaan. Opetuksen resurssit eivät tule kasvamaan tulevaisuudessa. Onko varaa jättää käyttämättä esimerkiksi tekoälyn mahdollisuudet oppimisen personoinnissa? Säätelyä on rakennettu EU- ja kansallisella tasolla. Toisaalta pitäisi pystyä innovaatiokehityksen osalta pysymään mukana globaalissa kehityksessä.
        • Ylöjärven kaupunki, Varhaiskasvatus
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Varhaiskasvatuksen järjestäjällä on vastuu tietoturvakokonaisuudesta. Hyötyisimme kansallisen tason yhteisistä ohjeistuksista, koska osaamien ja resurssit näissä asioissa on usein rajalliset.
        • Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • Tietosuojan vaikutustenarvionnin osalta olisi hyvä syventää tukimateriaalin sisältöä. Ammatillisen koulutuksen järjestäjät tarvitsevat kuvausta prosesseineen ja toimintaohjeineen. On olennaista selventää, missä tilanteissa ja miten arviointi on käynnistettävä. Lisäksi on hyvä huomioida, että tukimateriaali on laadittu varsin laajalle kohderyhmälle, jolloin alakohtaisia toimintaohjeita ei ole käsitelty.
        • Kansanvalistusseura sr.
          Uppdaterad:
          17.10.2024
          • - Suositukset ovat pitkät (17 sivua). Lisäksi seuraavat kaksi osaa suosituksista ovat tulossa lausuntokierrokselle vasta myöhemmin. Kiireisessä opetus- ja kasvatusalan työssä napakka tiivistelmä/huoneentaulu suosituksista olisi tarpeen. Tällöin suositukset varmemmin jalkautuisivat käyttöön. Sopiva muoto voisi olla esimerkiksi verkkosivuille upotettu ThingLink tai muu vastaava digitaalinen esitystapa, joka olisi helppo pitää ajantasaisena. - Suositukset ovat kovin yleistasolla ja paikka paikoin vielä melko abstraktit. Seuraavassa vaiheessa mukana olisi hyvä olla enemmän konkreettisia esimerkkejä. - Suosituksissa tulisi huomioida myös tekoälyn käyttö etä- ja verkko-opetuksessa, esim. o Miten oppilaiden tekoälyn väärinkäyttöä estetään/minimoidaan etäopetuksessa? o Miten tekoäly voi auttaa opettajaa/oppilasta etäopetuksessa? (Esim. oppimisanalytiikka, monikieliset oppijat, oppimispolkujen personointi, opetuksen räätälöinti ja eriyttäminen, henkilökohtainen tuki)
        • Loviisan kaupunki, Sivistys- ja hyvinvointikeskus/ Koulutus
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Tekstissä viitataan usein hankintaprosessin riittävään dokumentointiin eli mikä on riittävää, mihin nämä kirjaukset on tehtävä ja kuinka kauan niitä on säilytettävä?
        • Tampereen kaupunki Sivistyspalvelut, Pormestari Kalervo Kummola
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Kokonaisuudessaan oikein hyvä ja tarpeellinen materiaalipaketti. On hyvä, että tekoälyn käytöstä saadaan kaikkia koskevat suositukset, joiden mukaan toimia. Koottu materiaali on hyvää ja todella selkeää. Monilla muilla toimialoilla kunta- ja hyvinvointialuepuolella ei ole vielä saatu mitään vastaavaa tehdyksi. Jo pelkästään tämä materiaali herätti paljon ajatuksia ja ideoita. Materiaalia voidaan hyödyntää jo kaupungin sisäisissä ohjeissa, mistä kiitos Opetushallitukselle ja opetus- ja kulttuuriministeriölle. Tekijänoikeusasioihin tarvittaisiin ohjausta. Tästä esimerkkinä seuraava, eräällä luennolla kerrottu tulkinta, jonka oikeellisuutta ei ole varmistettu. Esimerkki: Jos opettaja tiivistää tekoälyn avulla (esim. Copilotin avulla) jonkun oppimateriaaliksi laaditun teoksen suppeammaksi materiaaliksi ja käyttää sitä opetuksessa, on se tekijänoikeuslainsäädännön alainen asia, johon lähtökohtaisesti pitää olla tekijänoikeuden omistavan tahon erillinen suostumus. Kun ikärajat ovat K13/K16/K18: Miten voidaan varmistaa, että oppija saa kokemuksia tekoälyn käytöstä? Tarkoittaako tämä esim. kustantajien rakentamia tekoälyratkaisuja? Onko koulutuksen järjestäjän vastuulla rakentaa turvallisia tekoälyratkaisuja? Haluamme että tekoälyn käyttöön kannustetaan ja rohkaistaan. Tekoälyn käyttö on elämän taito, opiskelutaito, työelämätaito ja tärkeä osa lukutaitoja. Toivomme että suositus kannustaa eikä pelottele koulutuksen järjestäjää kieltämään tekoälysovelluksien käyttöä. Tekoälyasetuksessa tulee myös huomioida sen jatkuva päivitystarve ja vuoropuhelu sekä koulutuksen järjestäjien että palveluntuottajien kanssa. Tekoäly kehittyy jatkuvasti erittäin nopeasti ja on vaara, että laaditut säännöt ja asetukset vanhenevat todella nopeasti
        • Lehtoranta Jukka, tekoälykouluttaja, jatko-opiskelija UEF
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Kokonaisuutena suositusten tämä osio tarjoaa paljon hyviä aihioita toimiviin suosituksiin, mutta kokonaisuudessa paistaa keskeneräisyys, näköalattomuus ja ajantasaisuuden puute. Suurimpana puutteena on se, että sisällön kohderyhmä vaihtuu monta kertaa tekstin aikana ja se vähentää kokonaisuuden käyttökelpoisuutta huomattavasti. Myöskään tekoälyn suurimpia käyttökohteita (sisällöntuotanto) ja viime aikaisia kehitysaskeleita (avoimet ja paikallisesti toimivat mallit) ei huomioida.
        • Sanoma Media Finland Oy, Tämä lausunto on annettu Sanoma Pro:n toimesta, joka on Sanoman oppimateriaalikustantamisen liiketoimintayksikkö. Sekä Sanoma Pro että Sanoma Media Finland ovat kokonaan Sanoman omistamia tytäryhtiöitä., Wiklund Marcus
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Jatkotyössä tulisi luoda puitteet hallintomallille, miten esim. oppimateriaalikustantaja pystyy kehittämään AI-malleja käyttämällä oikeaa dataa, jotka sillä on hallinnassa prosessorin roolissa.
        • STTK ry.
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • STTK pitää erittäin tärkeänä yhteisten tekoälysuositusten laatimista, koska tekoälyn hyödyntäminen osana opetusta ja kasvatusta lisääntyy väistämättä. Ohjeistuksella on pyritty vastaamaan kasvatuksen ja opetuksen toimialan tarpeisiin ja toiveisiin. Se onkin hyvä ensimmäinen askel tekoälyyn liittyvän tiedon lisäämiseen ja tekoälyn käytön suunnittelun aloittamiseen. STTK katsoo, että tekoälyä ei voi käyttää oppimistavoitteiden kustannuksella tai ristiriidassa muun kasvatusta ja opetusta koskevan lainsäädännön kanssa. Tekoälyä hyödynnettäessä ensisijainen velvollisuus on varmistaa, että lapsi/oppilas saavuttaa opetussuunnitelman oppimistavoitteet ja oppiminen on oppijan kannalta turvallista ja hänen yksityisyyden suojaansa kunnioittavaa. Tekoäly voi toimia ainoastaan oppimistavoitteita tukevana mahdollistajana, mikäli käyttöympäristöt ovat turvallisia ja suojattuja, ja käyttö selkeärajaista. Nykymuodossaan kokonaisuus ei palvele suosituksena kasvatuksen ja oppimisen arjessa. Esimerkiksi päiväkodin arjen strategioihin kokonaisuus antaa hyviä vähän konkreettista hyödynnettävää. Käytännön hyötyjen saavuttaminen edellyttäisi myös järjestämistä suunnittelevalta toimijalta erittäin hyvää käsitystä tekoälyn hyödyntämisen lainmukaisista mahdollisuuksista sekä aktiivista kykyä soveltaa ymmärrystään käytännön työhön. Kokonaisuuteen sisältyvä taulukko on taiten laadittu, mutta sitä tulisi täydentää toiminnan arkea lähellä olevilla esimerkeillä. Tämä tulisi huomioida valmistelun jatkotyössä. Lisätietoja: Taina Vallander, johtaja [email protected]
        • Siuntion kunta
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • On erittäin hyvä, että tämä ohjeistus on tulossa. Jo tällaisenaan se tukee kasvatus- ja opetushenkilöstöä. Ilmainen koulutus ja hankerahoitus on myös tärkeää näin isossa aiheessa.
        • Vaasan kaupunki
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          •  Erittäin hyvä, että saamme jatkuvasti päivittyvän ohjeistuksen tekoälystä kasvatuksen ja opetuksen tueksi.  Dokumentin lopuksi voisi olla kooste, jossa näkyisi selkeästi vastuut eri ryhmille. Konkretia tukee käytännön työtä selkeästi.  Oppijoilla tulee olla tasa-arvoiset mahdollisuudet digitaalisen osaamisen ja tekoälyosaamisen kehittymisen kehittymiseen. Tämä vaatii opetushenkilöstön osaamisen kehittämistä yhdenvertaisesti kaikissa kunnissa. Toteutuuko tämä, jos vastuu on pelkästään koulutuksen järjestäjällä?
        • Centret för livslångt lärande vid Åbo Akademi, Henriksson John
          Uppdaterad:
          16.10.2024
          • Vi saknar en Tldr-version av dokumentet. De viktigaste rekommendationerna i punktform, klart och tydligt formulerade och ansvarsfördelningen tydligt avgränsad. Mängden av text behövs sedan för motiveringen av dessa men är inte det man behöver se först.
        • Inkoon kunta, Kasvatuksen ja Opetuksen toimiala, Kasvatuksen ja opetuksen asiantuntija / Sakkunnig i Fostran och Utbildning och Sivistystoimenjohtaja / Utbildningschef, Honkanen Piritta
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Digitaalisten osaamistaitojen kuvausten mukaisesti varhaiskasvatusikäisten lasten kanssa opetellaan, että teknologia on luonteva osa oppimisympäristöä. Avainasemassa on varhaiskasvatuksen henkilöstö, joka näyttää arjen toiminnassa esimerkkiä teknologian tarkoituksenmukaisesta käytöstä. Nyt laadittava tukimateriaali on ansiokkaasti huomioinut myös kasvatusalan henkilöstön ja siihen liittyvän osaamisvaateen.
        • Tampereen yliopisto, kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta, dekaani Tiina Silander, apulaisprofessori (Associate Professor), opettajankoulutus Tomi Jaakkola, yliopistonlehtori, (varhaiskasvatus) Arttu Mykkänen
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Dokumentti sisältää paljon kirjoitus- ja kielioppivirheitä. Dokumentti on luonteeltaan yleissivistävä. Siten olisikin toivottavaa, että tämä tai vastaava teksti olisi kaikkien opettajien ja opetuksen kanssa tekemisissä olevien saatavilla.
        • Vehmaan Kunta
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Ei muita huomioita.,
        • Raision seudun koulutuskuntayhtymä
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Kursiivin käyttö EU-luvussa ei ole johdonmukaista. Dokumentissa on jonkin verran kirjoitusvirheitä.
        • Workseed Oy, Ratkaisuasiantuntija
          Uppdaterad:
          15.10.2024
          • Dokumentissa esitetään ylimalkaisia vaatimuksia siitä, että jokaisen opettajan olisi käytävä jonkinlainen koulutus tekoälyyn liittyen. Koulutuksen ja vaaditun osaamisen tasoa ei kuitenkaan määritellä mitenkään, jolloin annetaan pahimmillaan "avoin shekki" konsulteille keksiä tälle jokin hinta jonka taas jokainen koulutuksen järjestäjä joutuu maksamaan erikseen. Oman näkemykseni mukaan tässä dokumentissa käsiteltiin aihetta normaalin opettajan käytön kannalta riittävällä tarkkuudella. Ehdotankin, että tämän koulutuksen voisi tämän dokumentin pohjalta tuottaa Opetushallitus itse oppilaitosten henkilöstölle maksuttomana.
        • Muhoksen lukio
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Toistan. On aika hurjaa, että asiakirjassa tekoälyn käytön vastuut sälytetään nyt täysin koulutuksen järjestäjille ja käytännössä opetushallitus tällä asiakirjalla vetäytyy vastuusta ja organisoimisesta. Käytännön linjaukset pitäisi hoitaa muun työn ohella opettajien, joilla ei ole lakitiedon koulutusta...ja joka kunnassa vielä erikseen! Ei kuntien ICT-tuella ole resursseja/aikaa/taitoa tehdä näitä linjauksia. Työ jää kouluille, mikä taas kuormittaa uuvuttaa opetushenkilöstä tai asiassa vaan ei uskalleta edetä. Tältä osin opetushallituksen teksti on absurdi, jopa vastuuton. Opetushallituksen on syytä ottaa vastuu ja tehdä tarkemmat linjaukset, hakea suljettuja tekoälysovellutuksia, joihin opettaja voi syöttää ilman nimeä opiskelijan tuotosta alustavasti arvioitavaksi tai alaikäinen opiskelja voi luvallisesti ja turvallisesti kirjautua kunnan antamilla tunnuksilla. Tarvitaan myös koulutusta, miten eri kouluasteilla tekoälyä on mielekästä käyttää. Avainsanat: oph:n tarkat linjaukset ja ohjaus turvallisiin ohjelmin sekä opettajien ilmaiset koulutukset. Asialla on jo kiire. Siispä konkretiaa s. 1-4.
        • Partanen Hanna-Maria, luokanopettaja, Renkomäen koulu / Lahden kaupunki
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Julkaisun nimi on "Tekoäly varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa – lainsäädäntö ja suositukset". Julkaisun läpi lukemisen jälkeen huomaa, että velvoitteita lainsäädännön pohjalta on paljon ja suosituksia lopulta niihin verrattuna vähemmän. Olisiko velvoite hyvä mainita myös otsikossa? Koulutuksen järjestäjä on terminä iso ja teknologiaosaamiseen liittyen kunnissa nostellaan välillä käsiä pystyyn siinä, kenelle vastuu kuuluu ja kuka maksaa kulut. Välillä näyttää siltä, että on helpompi olla ottamatta käyttöön välineitä ja palveluita, koska niihin liittyy niin paljon vastuuta ja työtä. Digitalisaatioon liittyvä työ voi vieläkin näyttäytyä kunnissa irrallaan olevana ja esim. lisenssin hankintana tai kertaluontoisena koulutuksena, vaikka se on läsnä päivittäin ja vaatisi kompetensin omaavat ihmiset toteuttamaan oppimisympäristöjen ympärillä tehtävää pitkäjänteistä työtä niin kentällä kuin hallinnossa. Kun luodaan julkaisuja jotka ovat korkealla tasolla, niiden toteutuminen konkreettisella tasolla voi hämärtyä, koska niissä ei ole selvästi mainittuna ketä velvoitteet ja vaatimukset koskettavat sekä mitä niiden noudattamatta jättäminen tarkoittaa.
        • Turun kaupunki, Kasvatus- ja opetusjohtaja 14.10.2024 § 100
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Seuraavaksi kommentoitavaksi tuleva osio tekoälyn opetuskäytöstä, oppimisen ja osaamisen arvioinnista jne. on toiminnan kannalta tärkeä. Hyödyllisyys korostuu, mikäli osiossa huomioidaan erityisesti henkilöstö ja päästään riittävään konkretian tasoon, jolloin se antaa esimerkiksi opettajalle omaan työhön mahdollisimman käyttövalmiita suuntaviivoja.
        • Oikeusministeriö
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Oikeusministeriö ilmoittaa kohteliaimmin, ettei se anna asiassa lausuntoa.
        • Sonkajärven kunta, Suanto Eveliina
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Tekstiä on päivitettävä usein, koska ala kehittyy nopeasti. Tiedotuksen kunnille ja opetuksenjärjestäjille täytyy olla ajantasaista.
        • Suomen Lähilukioyhdistys ry
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Toivottavasti ylimitoitettu byrokratia, turvatoimet ja raportointivelvoitteet eivät hankaloita tekoälyn käyttöönottoa. On erityisesti huolehdittava, että tekoäly on tasa-arvoisesti käytettävissä kaikkialla Suomessa, kuntien ja koulujen koosta ja sijainnista riippumatta.
        • Helsingin ranskalais-suomalainen koulu
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Seuraavissa suositusosioissa varmaankin tuodaan esiin tekoälyä osana muita kasvatuksen tavoitteita ja sisältöjä. Tekoälyä varhaiskasvatuksessa ja koulutuksessa tulee käsitellä osana oppimistavoitteiden kokonaisuutta eikä irrallisena välineenä. Opetussuunnitelmia on tarkasteltava kokonaisuutena ottaen huomioon ajanmukaisen osaamisen kehittäminen ja lukutaidon osa-alueet. Suosituksissa on myös hyvä ottaa huomioon tekoälyteknologian lisääntyvä käytön ei-suunniteltu vaikutus maailmaan, kouluun, oppimiseen ja opiskeluun sekä työelämään. Teknologian olemassaolo jo itsessään muuttaa toimintaympäristöä..
        • Akava ry
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • Tekoälyä ei tulisi asettaa muiden uusien teknologioiden yläpuolelle, vaan se tulisi nähdä osana yhä nopeammin muuttuvia talous- ja työmarkkinoita. Tekoälyyn, kuten muihinkin uusiin teknologioihin, tulisi suhtautua neutraalisti, kuitenkin siihen liittyvät haasteet ja jopa vaarat on tunnustaen. Tekoälyn hyödyntämisessä henkilöstön osaaminen on keskeisessä roolissa. Jotta lapset ja nuoret osaavat hyödyntää tekoälyä tarkoituksenmukaisella tavalla, on erityisesti opettajien täydennyskoulutukseen panostettava. Tätä näkökulmaa ja siihen liittyviä suosituksia on hyvä vahvistaa tukimateriaalin laatimisen yhteydessä.
        • Kopiosto ry
          Uppdaterad:
          14.10.2024
          • On hyvä, että opettajille ja kasvattajille sekä koulutuksen järjestäjille laaditaan selkeä ja ymmärrettävä ohjeistus ja suositus tekoälyn vastuulliseen käyttöön. Ohjeistus tulee kokonaisuudessaan olemaan laaja ja kattaa keskeiset aihealueet. On hienoa, että tekoälysovellusten käyttöön liittyvät tekijänoikeuskysymykset tullaan käsittelemään ohjeistuksessa omana osionaan, joka ei vielä sisältynyt nyt lausunnoilla olevaan osioon. On tärkeää kiinnittää huomiota, ettei ohjeistuksen ja suosituksen muissa osioissa anneta käyttöesimerkkien tai muun sisällön kautta vinkkejä tai suosituksia, jotka loukkaavat toisen tekijänoikeuksia tai muuta lainsäädäntöä tai palveluiden käyttöehtoja.
        • Kauniaisten kaupunki / Sivistystoimi
          Uppdaterad:
          12.10.2024
          • Hienoa, että tekoälyn tuomiin mahdollisuuksiin suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti ja nähdään niiden tuoma lisäarvo myös oppimiseen ja opetukseen. Asioita, joihin voi ohjeistuksessa jo varautua, saattaisivat olla: Miten pitkälle opettaja voi hyödyntää arvioinnissa tekoälyä? Tekoälyn tekemien virheiden vastuu – kenelle kuuluu opetuskäytössä olevia teknologioita hyödyntäessä? Vastuukysymyksiä voisi nostaa ohjeistuksessa enemmänkin esille. Aika vähän sivuttiin myös kestävän kehityksen ja tekoälyn suhdetta – tekoälymallien kehittäminen ja ylläpito vaativat huomattavan isoja määriä energiaa, joten tekoälyn käyttöä laajennettaessa on pidettävä mielessä myös, miten se energia tuotetaan. Tästä onkin varmaan tulossa lisää juttua myöhemmissä lausuntokierroksissa, kun teksti oli jaettu kolmeen osaan. Opettajat todennäköisesti toivovat myös konkreettisia sääntöjä, millä tavalla koulutehtävissä saa hyödyntää vaikkapa generatiivisen tekstintuoton tekoälyratkaisuja
        • Suomen Kustannusyhdistys, Johtaja Sakari Laiho
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • Nämä suositukset ovat erittäin tarpeelliset ja tervetulleet. On hyvä kuulla, että niitä tullaan päivittämään. Toivomme riittävää resursointia päivitystyöhön sekä opetuksen järjestäjien tukemiseen etenkin tietosuojan sekä tekijänoikeuksien näkökulmasta. Tekoäly ei voi olla ammattimaisesti ja pedagogisesti suunniteltujen ja valmistettujen oppimateriaalien korvaaja. Se voi rikastuttaa, eriyttää ja tehostaa sekä monipuolistaa kustannettuja materiaaleja.
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • Tämä oli vain dokumentin alkuosa. Toivottavasti tulevissa osioissa on enemmän konkretiaa Toivottavasti osana kansallista ohjeistusta saamme myös tukimateriaalia tekoälyn opetuskäyttöön ja opetushenkilöstön kouluttamiseen sekä opetuksen järjestäjän velvollisuuksiin ja toimenpiteisiin.
        • Kuusamon kaupunki, Kuusamon kaupunki / Kasvatus- ja sivistystoimiala, Denisova Natalia
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • Dokumentin saavutettavuuden parantamiseksi voisiko kaikki lyhenteet kirjoittaa auki? Saavutettavuusohjeistusten mukaan tämä parantaa dokumentin ymmärrettävyyttä ja helpottaa sen käyttöä esimerkiksi ruudunlukuohjelmien avulla. Onko tulossa saataville jonkinlaisia yleisiä konkreettisia esimerkkejä esimerkiksi tekoälyn onnistuneesta hyödyntämisestä eri oppiaineissa ja eri ikäkausiryhmissä? (vrt. Uudet lukutaidot -kehittämisohjelma, joka tuotti tarjolle erilaisia materiaaleja ja ohjeistuksia) Millaisia tukipalveluita ja resursseja on tarjolla opettajille tekoälyn opetuskäytön tueksi sekä opettajan osaamisen/ täydennyskoulutuksen osalta, varsinkin kun hallitus on päättänyt, että opetustoimen henkilöstökoulutuksen erillisistä määrärahoista luovutaan kokonaan vuodesta 2025 lähtien? Tämä vaikuttaa muun muassa siihen, että aluehallintovirastot (tai tulevat uudet aluehallintojärjestelmät) eivät voi enää järjestää maksutonta täydennyskoulutusta (myös muilta toimijoilta alkanut tulla vastaavaa viestiä). Miten eduskunta / valtioneuvosto / opetus- ja kulttuuriministeriö / OPH aikoo osaltaan turvata kuntien välisen samatahtisen kehittymisen uusien teknologioiden käyttöönotossa ja hyödyntämisessä? Miten turvataan pienten kuntien kyvykkyydet vastata tekoälyjärjestelmienkin osittain monimutkaistamaan EU- ja kansallisen tason sääntelyyn? Miten valtiovalta kannustaa kuntia tekemään koulutuksen tekoälyratkaisujen hankinnassa sekä ylläpidossa yhteistyötä? Tekoälyratkaisut monimutkaistavat entisestään julkisen ja yksityisen sektorin välisiä hallintasuhteita. Onko tekoälyn kouluratkaisuihin tulossa kansalliselta tasolta kaikille saatavilla olevia ratkaisuja?
        • Liedon kunta, Laila Mäkelä, toimialajohtaja, sivistyspalvelut ja varhaiskasvatuksen tvt-vastaava Elina Helin
          Uppdaterad:
          11.10.2024
          • - Erittäin hyvä, että yhteisiä ohjeistuksia tehdään ja että niitä pääsee kommentoimaan luonnosvaiheessa.
        • Tehy ry
          Uppdaterad:
          10.10.2024
          • Tekoälyä ei voi käyttää oppimistavoitteiden kustannuksella eli pitää varmistaa, että lapsi/oppilas saavuttaa opetussuunnitelman oppimistavoitteet. Oppimistavoitteiden tukemiseen voidaan käyttää tekoälyn mahdollisuuksia. Lausunto on tehty yhteistyössä Suomen lastenhoitoalan ammattilaiset Slal ry:n kanssa.
        • Imatran kaupunki
          Uppdaterad:
          10.10.2024
          • -Miksi ei konkreettisia oppimistavoitteita ja materiaaleja? VRT. matematiikka tai muut oppiaineet. Tekoälyn (ja digitalisaation) tulisi näkyä omana oppiaineenaan myös valtakunnallisissa opetussuunnitelmissa. Näin voidaan taata yhdenvertaiset vaatimukset ja aineen opetus valtakunnallisella tasolla. -Teksti on vaatimuslistamainen luettelo asioista, joita opetuksen järjestäjän ja toteuttajan tulee hyödyntää, mutta teksti ei anna työkaluja konkreettiseen toteuttamiseen. Millä ohjelmilla ja järjestelmillä vaatimuksia voidaan toteuttaa, kun yksikään ei täytä esimerkiksi tietosuojalainsäädännön palveluille esittämiä vaatimuksia?
        • Lahden kaupunki
          Uppdaterad:
          7.10.2024
          • Koulutuksen järjestäjällä ei välttämättä yksin riitä tietotaitoa selvittämään ja arvioimaan tekoälyn reunaehtoja, siksi olisi hyvä kirjata suunnitelmaan yhteistyö kunnan/ kaupungin tietohallinnon kanssa. Hyvin on tuotu esille, että koulutuksen järjestäjällä on iso vastuu mitä hankkii ja kenen käyttöön. Myös hyvin on tuotu esille eri näkökulmat tekijänoikeuden ja tietosuojan - sekä turvan näkökulmasta. Avaava ja selkeä "opus" tekoälystä
        • Raision kaupunki, Sivistystoimiala
          Uppdaterad:
          7.10.2024
          • Yhteisiä ohjeita on jo odotettu ja ne tulevat todella tarpeeseen, koska tekoäly on jo laajasti käytössä.