• Remissinstanser: 0
    Klikkaa ja lisää väliotsikko
  • Remissinstanser: 165
    Lausunnonantajan lausunto
      • Yleiset kommentit muistioon ja sen vaikutuksiin
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastotuotannon supistaminen on huolestuttavaa erityisesti niissä tilastotuotannon kohteissa, joissa ei ole vaihtoehtoisia puolueettoman tiedon lähteitä tai muita yleisesti saatavilla olevia tietoja. Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kaikille käyttäjille avoimet tilastot muodostavat tärkeän pohjan tutkimukselle, päätöksenteolle ja tulevan kehityksen ennakoinnille. Lähtökohtaisesti tilastojen lakkauttamiselle tulisi etsiä vaihtoehtoa julkaisujen harventamisesta, tilastojen yhdistämisestä tai tietosisältöjen maltillisesta supistamisesta.
      • Ojala Satu
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tämä lausunto koskee Tilastokeskuksen työolotilastoa tutkimuksen ja työpolitiikan näkökulmasta. 1) Tutkimus: Kyseinen tilasto on jotakuinkin Euroopan ainoita korkealaatuisia aineistoja, jotka ulottuvat jopa 1970-luvulle saakka. Tällainen aineisto mahdollistaa työolojen, työn laadun ja työntekijöiden työssä jaksamisen trendien arvioimisen koko palkansaajaväestöllä, yli ajan, aivan poikkeuksellisella tavalla. Tilaston tutkijat ovat myös olleet osa kansainvälistä tutkijakokoonpanoa, jolla on paitsi seurattu kyseisiä trendejä, myös varmistettu mittariston kehitys Euroopan tasolla. Eurofoundin European Working Conditions Surveyn mittaristotyöskentely perustuukin omalta osaltaan Suomen työoloaineistoon, mikä on kansainvälisesti tunnistettu ja tunnustettu asia. Tilaston - joka on tutkimukselle myös välttämätön - lakkauttaminen olisi paitsi hirvittävä mainehaitta, myös heikentäisi dramaattisesti Tilastokeskuksen itsensä ja meidän suomalaisten tutkijoiden mahdollisuuksia osallistua Suomen tiedoilla koko Euroopan työolojen mittaamiseen ja mittariston kehittämiseen. Myös, tutkijoiden mahdollisuudet saada läpi korkeatasoisia kansainvälisiä tutkimusjulkaisuja heikkenisivät, mikäli tutkimusdataa näiden tekemiseksi ei ole. Eurooppalaisen työoloaineiston (Eurofoundin edellä mainittu EWCS-data) N ei riitä. Sen otos on ollut Suomessa vain noin tuhat. Tämä ei mahdollista pienten työntekijäsegmenttien työolojen ja työn laadun tutkimista. Mihinkään muuhun aineistoon kuin työoloaineistoon ei myöskään ole voinut kytkeä rekisteriseurantoja, jotka ovat olennaisia työolojen ja työntekijöiden työura- ja terveystulemien seuraamisessa. Korostettakoon lopuksi, että työoloaineisto on mukana kaikissa oman tutkimusryhmäni hankkeissa ja hankehakemuksissa, ja muodostamme vain yhden ryhmän Suomessa. Aineisto on essentiaalinen osa tutkimusta ja tilaston menetys tarkoittaisi, ettemme voisi toteuttaa suunniteltuja tutkimuksia tai kontribuoida niillä kansainvälisen tutkijayhteisön konferensseissa ja tiedejournaaleissa. 2) Suomi on ollut tunnettu korkeasta työn laadusta. Työn laatua on Suomessa kehitetty ohjelmallisesti monen vuosikymmenen ajan työpolitiikan eri toimijat osallistavassa työskentelyssä. Tietoa käyttävät ministeriöt ja koko lakia säätävä eduskuntalaitos arvioidessaan työelämän kehityssuuntia ja sääntelytarpeita. Työoloaineiston kaltaisella aineistolla nähdään, miten ja mistä syistä esimerkiksi sairauspoissaolot kehittyvät tiettyyn suuntaan, mitä tulee työllisten työolojen syihin ja seurauksiin. Tällainen tiedontarve ei ole paikattavissa muilla aineistoilla, koska edustavia ei ole. Varsinkin kun työmarkkinoita reformoidaan, on seurattava, miten muutokset kytkeytyvät työntekijöiden työoloihin - vain näin on tarvittaessa mahdollista tehdä korjausliikkeitä. Työn laatu on myös merkittävä kehittämisen kohde kansainvälisistä organisaatioista käsin tehtävän työn sääntelyn kannalta. ILO:n decent work, YK:n kestävä kehitys, EU:n työtä koskeva sääntely - kaikki keräävät ja tarvitsevat maista indikaattoritietoa kuvatakseen paitsi trendejä myös päästäkseen käsitykseen sääntelyn muutostarpeista. Tässä työskentelyssä on mukana TIlastokeskus itse ja tutkijayhteisö esimerkiksi job quality -tutkimuksellaan ja occupational health -kysymyksenasetteluillaan, nämä kaikki syöttävät poliittiseen prosessiin ja päinvastoin. Ei voi olla niin, että Suomesta jouduttaisiin jäämään tämän työskentelyn ja vuorovaikutuksen ulkopuolelle. Toteankin, että työoloaineistoa ei voi lakkauttaa. Tarvittaessa on haettava sille uusia rahoittajia ja vahvistettava näin rahoituspoolia, mutta lakkautus ei tule kyseeseen.
      • Forum Artis, Kosonen Hanna
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Forum Artis, 20 taiteilijajärjestön yhteistyöjärjestö vastustaa jyrkästi Kulttuuri, media ja ajankäyttötilastojen lakkauttamista. Tilastoinnin lakkauttaminen on huomattavassa ristiriidassa pääministeri Orpon hallitusohjelmassa linjattujen tietoperusteisen päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tavoitteiden kanssa. Muistutamme muiden taide- ja kulttuurialan tiedontuottajatahojen ohella: Tieto tekee näkyväksi, tiedon puute näkymättömäksi. Ei anneta kulttuurin kadota.
      • Suomen luonnonsuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomen luonnonsuojeluliitto pitää valitettavana tilannetta, jossa säästöjä joudutaan hakemaan kansallisesta tllastotuotannosta. Nyt lakkautettavissa tilastoissa on monia, jotka ovat myös luonnonsuojeluliiton käyttämiä tietolähteitä erityisesti metsiin liittyvissä vaikuttamistyössä. Kansalaisjärjestöjen mahdollisuudet seurata esimerkiksi metsävarojen kehitystä tulevat heikkenemään jos esitetty lakkautus toteutuu. Nyt esitetään lakkautettavaksi melko keskeisiä metsätilastoja, joten lausunnon pyytäminen ainakin metsäbiotalouden tiedepaneelilta olisi ollut asiallista.
      • Ruokatieto Yhdistys ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ruokatieto näkee valtiontalouden haastavan tilanteen ja ymmärtää tarpeen säästötoimille. Luotettavat ja ajantasalla olevat tilastot ovat äärimmäisen tärkeitä päätöksenteon tueksi kaikilla tasoilla ja tahoilla. Tieto tarvitaan kokonaiskuvan ja tilanteen hahmottamiseksi alalla kuin alalla mm. kansantaloudesta ja sen eri osista. Muutoksilla ei saa vaarantaa päätöksentekijöiden luotettavaa tiedonsaantia. Puutteellisen tiedon ja mahdollisesti väärien tietojen varassa tehdyt väärät johtopäätökset tulevat pahimmillaan kalliiksi koko yhteiskunnalle. Ravintotaseelle toivomme jatkoa. Mikään muu taho ei tee vastaavaa tilastointia.
      • Jyväskylän kaupunki, Seija Laitinen-Kuisma, johtaja, kulttuuri-, opisto- ja kirjastopalvelut
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Jyväskylän kaupunki kiittää Tilastokeskusta mahdollisuudesta antaa lausunto sen valmistelemista muutoksista tilastotuotantoon. Tilastokeskus suunnittelee kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistumisen tilastojen lakkautusta. Pidämme tätä suunnitelmaa epätoivottavana. Kerätyt tilastot muodostavat laajan ja jatkossakin tarpeellisen tietolähteen suomalaisesta kulttuuri- ja media-alasta ja alalla tapahtuvista muutoksista. Tietoja tarvitaan jatkossakin kuntien ja kaupunkien toiminnan suunnitteluun, arviointiin, vertailuun, tietopohjaiseen päätöksentekoon ja tapahtuneiden muutosten vaikutusten arviointiin. Tilastojen kokoamisen lakatessa menetetään mahdollisuus toiminnan kehityksen seuraamiseen. Pitkien aikasarjojen kokoamiseen on tehty paljon työtä ja yhtenäiset aikasarjat ovat erityisen arvokkaita. Niiden avulla taiteen, kulttuurin ja median tuotannon ja käytön kehitystä on voitu seurata luotettavasti ja vertailukelpoisesti. Valtioneuvoston luonnoksessa kulttuuripoliittiseksi selosteoksi korostetaan vahvasti tietoon perustuvaa kulttuuripolitiikkaa. Tilastojen lakkauttaminen olisi selkeästi strategian vastaista.
      • Tampere University, Työelämän tutkimuskeskus, Mäkikangas Anne
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskus suhtautuu suunniteltuihin tilastojen lakkautuksiin ja toiminnan supistamiseen kielteisesti. Erityisesti Työoloaineiston lakkauttamista resurssien puutteen vuoksi pidetään lyhytnäköisenä. Työoloaineisto palvelee laajasti työelämän tutkimusta ja tarjoaa mahdollisuuden seurata Suomen työelämän kehitystrendejä. Aikaisemmin on jo lakkautettu muita kansallisesti edustavia pitkittäisaineistoja, mikä korostaa Työolotutkimuksen merkitystä ja ainutlaatuisuutta. Työelämän tutkimuskeskuksen tutkijat sekä opinnäytetyön tekijät hyödyntävät aineistoa paljon. Lisäksi on huomionarvoista, että Työolotutkimukselle myönnettiin vuonna 2022 Hyvä työ! -palkinto sen merkittävästä ja laadukkaasta panoksesta Suomen työelämän hyväksi.
      • Sahateollisuus ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Sahateollisuus ry ei kannata metsien ja puukaupan tilastoinnin kaventamista. Luonnonvarakeskus tarjoaa kattavaa, neutraalia tilastotietoa metsiin liittyen ja siten päätöksenteonperusteet voisivat heiketä, mikäli näitä tietoja ei enää tuotettaisi. Lisäksi on hyvä, että kaikilla metsäsektorin toimijoilla on käytettävissä vastaavat tiedot yhtäläisesti.
      • Ålands fiskodlarförening r.f., Broström Rosita
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • I promemorian slås det fast att Finlands officiella statistik utgör en gemensam nationell tillgång och kunskapsbas med många användningsområden. Statistiken skapar förutsättningar för ett samhälleligt beslutsfattande som vilar på fakta och aktuell data, samt säkerställer en högkvalitativ lagberedning. Utan tillförlitlig statistik är det omöjligt att mäta och utvärdera effekterna och konsekvenserna av fattade beslut. Statsminister Petteri Orpos regeringsprogram betonar generellt vikten av tillförlitlig och omfattande data som grund för beslut och riktlinjer. De föreslagna nedskärningarna i statistiken är därför i direkt konflikt med regeringsprogrammets uttryckliga mål.
      • Kuvasto ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kuvasto on visuaalisen alan tekijänoikeusjärjestö, joka edustaa yli 3 400 kotimaista visuaalisen alan taiteilijaa. Kiitämme mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista. Kulttuurin, joukkoviestinnän ja vapaa-ajan osallistumisen tilastointia ei pidä lakkauttaa. Kulttuuritilastojen lakkauttaminen vaikeuttaisi kulttuuripolitiikan pitkäjänteistä kehittämistä. Se heikentäisi erityisesti kuvataidealan mahdollisuuksia osoittaa alan arvo yhteiskunnalle samoilla mittareilla, jotka ovat käytössä muilla toimialoilla. Opetus- ja kulttuuriministeriön viime vuonna lanseeraaman taidejakulttuuri.fi-verkkosivuston tapauksessa tilastojen lakkauttaminen merkitsisi tehtyjen investointien hukkaan heittämistä, sillä sivuston tietokanta perustuu Tilastokeskuksen ja kulttuurin tiedotuskeskusten työhön. Kattava tilasto- ja tietoperusta ovat edellytyksiä sille, että taide ja kulttuuri tunnistetaan omaksi toimialaksi. Puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto luovat pohjan mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle. Ne ovat olennaisia tiedolla johtamiselle paitsi päätöksenteossa myös taide- ja kulttuurialan kehittämisessä ja julkisessa keskustelussa. Kulttuuritilastoja on julkaistu Suomessa 1970-luvun lopulta lähtien. (Euroopan unionissa omaa kulttuuritilastointia ovat vailla ainoastaan Irlanti, Kypros ja Malta.) Tilastojen myötä menettäisimme sekä historiallisen jatkumon että kansainvälisen vertailtavuuden. Kehityssuunta on silloin päinvastainen kuin EU:ssa, jossa kulttuuri on yksi keskeinen aihealue ja jonka politiikkatarpeita varten tilastoja myös tuotetaan. Lakkauttamisen sijaan kulttuurialan tilasto- ja tietoperustaa sekä alan vaikuttavuuteen liittyvää monialaista tutkimusta tulee vahvistaa, kuten jo Kulttuurin tulevaisuustyöryhmän raportissa vuodelta 2022 on ehdotettu. Hallituksen hallitusohjelmassa tunnistetaan yhteiskunnallisten tietovarantojen ja tutkitun tiedon merkitys päätöksenteolle. Hallitusohjelmassa todetaan, että Tilastokeskuksen resursseja pyritään vahvistamaan, jotta yhteiskunnalliset tietovarannot saadaan nopeammin päätöksenteon ja tutkimuksen käyttöön. Myös parhaillaan lausuntokierroksella olevassa hallituksen Kulttuuripoliittisessa selonteossa on kulttuurin tietoperustan vahvistaminen otettu yhdeksi tavoitteeksi. Kulttuuritilastojen lakkauttaminen on ristiriidassa näiden tavoitteiden ja toimenpide-ehdotusten kanssa.
      • JHL, Samuli Sinisalo, Sinisalo Samuli
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry kiittää mahdollisuudesta lausua muutoksista tilastotuotantoon ja toteaa että esitetty tilastojen karsiminen on lyhytnäköinen ratkaisu, jota ei tulisi toteuttaa. Tilastotuotannon muutokset -muistion perusteella lukuisia Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskusten tuottamia tilastosarjoja joko lakkautetaan tai niiden sisältöjä tai julkaisutiheyttä karsitaan valtionhallinnon säästötavoitteiden saavuttamiseksi. Tilastokeskuksen tilastotuotannon säästöjen suuruudeksi arvioidaan 400 000 euroa, Luken vastaavasti 300 000 euroa. Valtiontalouteen ja kyseisten tilastojen käyttötarpeeseen peilattuna nämä ovat pieniä lukuja. Erityisesti laadukkaasta paikallishallinnon palkat -kokonaisaineistosta luopuminen hankaloittaa julkisten palveluiden palkoista ja työehdoista sopimista. Kun paikallishallinnon palkkasumma on yli 20 miljardia euroa, jo prosentin sadasosan epätarkkuudet sopimusten kustannuslaskennassa voivat julkisen talouden kokonaisuuden kannalta tehdä tyhjäksi kaavaillut 700 000 euron säästöt tilastotuotannossa. Suunnitellut muutokset omalta osaltaan myös heikentävät tietopohjaista työtä palkka- tasa-arvon saavuttamiseksi maassamme.
      • Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry Sunklo esittää vakavan huolensa ja vastalauseen kulttuuritilastoinnin alasajolle. Asiantuntevien viranomaisten tuottama luotettava, puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto on olennainen pohja mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Kulttuurialalla tilastointia tarvitaan alan näkyvyyden varmistamiseen, sen ilmiöiden havainnoimiseen, koko alan kehittymisen seuraamiseen ja analysointiin, kulutustottumusten ja alan toimintarakenteiden muutoksen toteamiseen. Kuten Kulttuuripoliittisessa selonteossa todetaan, on tarpeen vahvistaa kulttuurin tietoperustaa ja parantaa sen kattavuutta. Lopettamalla lyhytnäköisesti tilastointi, vaikka vain tilapäisestikin, aiheutetaan tiedon kertymiseen ajallisen jatkumon keskeytyminen, jota on mahdotonta paikata. Kulttuuritilastointia ei saa lopettaa.
      • Puutuoteteollisuus ry, Janatuinen Aila
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tuemme Luken tilastotuotannon tärkeyttä toimialallamme.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tasa-arvoasiain neuvottelukunta (Tane) kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksia koskevasta muistiosta. Tane edistää sukupuolten tasa-arvoa yhteiskunnassa, tasa-arvoa koskevaa tutkimustoimintaa ja tutkimustulosten hyödyntämistä, joten lausunto keskittyy sukupuolten tasa-arvoon liittyviin näkökulmiin. Lausuttavana olevassa Tilastotuotannon muutokset -muistiossa on kuvattu suunniteltuja muutoksia budjettirahoitteiseen tilastotuotantoon Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen osalta. Tilastoja hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, sopimuksissa ja suunnittelussa. Niiden avulla seurataan tehtyjen päätösten vaikutuksia ja ne ovat myös yleisesti käytettyjä yhteiskunnan kehitystä kuvaavia mittareita, kuten muistiossa ansiokkaasti todetaan. Huomionarvoista on myös se, että yksittäiset tutkijat ja tutkimusryhmät ovat voineet hyödyntää muistiossakin mainittuja tilastoja osana tutkimustaan. Muistiossa esitetään lakkautettavaksi sellaisia tilastoja, jotka ovat merkittäviä sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Näitä ovat esimerkiksi Kotitaloustuotannon arvo ja Työolotutkimus. Muistiossa esitetään myös muutoksia sektorikohtaisiin palkkatilastoihin. Tane katsoo, että esitetyt muutokset tilastotuotantoon uhkaavat osaltaan heikentää työtä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi erityisesti tutkittuun tietoon pohjaavan päätöksenteon ja tasa-arvoa koskevan tutkimuksen näkökulmasta. Esitetyt muutokset ovat huolestuttavia etenkin, kun huomioidaan, että Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos (THL) lakkautti valtakunnallisen Tasa-arvotiedon keskuksen 1.8.2024 lähtien, mikä jo ennestään heikentää tutkitun tiedon saatavuutta tasa-arvopolitiikan kentällä. Hallitus on hallitusohjelmassaan korostanut tiedolla johtamisen tärkeyttä. Hallitus sitoutuu hallitusohjelmassaan hyödyntämään yhteiskunnallisia tietovarantoja ja tutkittua tietoa aktiivisesti päätöksenteossaan. Tane pitää tätä tavoitetta erittäin kannatettavana ja korostaa tietovarantojen turvaamisen tärkeyttä. Tane pitää tärkeänä tasa-arvotilastojen jatkuvuuden ja riittävän resurssoinnin varmistamisen Tilastokeskuksessa myös tulevaisuudessa. Lausuttavana olevaan muistioon kirjattujen ehdotusten vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon tulee selvittää ennakkoon ja tasa-arvon asiantuntijoita kuulla asiassa. Tane muistuttaa, että tasa-arvolain mukainen viranomaisen velvoite edistää tasa-arvoa koskee kaikkia valtion, kuntien ja hyvinvointialueiden viranomaisia ja niiden kaikkia toimialoja sekä hallinnon kaikkia tasoja, ml. Tilastokeskus ja Luke. Viitaten aihealuetta 1 ja 3 koskeviin tarkempiin huomioihin, Tane ei kannata Työolotutkimuksen ja Kotitaloustuotannon arvo -tilaston lakkauttamista. Tane myös korostaa, että on tärkeää varmistaa, etteivät mahdolliset muutokset palkkatilastoihin heikennä niiden käytettävyyttä tai saatavuutta palkkatasa-arvon edistämiseksi.
      • Tulli.fi
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tulli on linjannut, että Tulli tuottaa Euroopan unionin lainsäädännön mukaiset tavaroiden ulkomaankauppatilastot. Nämä ovat myös Suomen Virallisia tilastojoja (SVT). Tullilla ei nykyisin ole muita SVT-tilastoja. Nyt kuvattujen Luonnonvarakeskuksen ja Tilastokeskuksen tilastotuotannon muutosten jälkeenkin osa näistä tiedoista on jatkossa kuukausittain saatavilla Tullin tuottamista tilastoista.
      • Women in Film & Television in Finland, WIFT Finland ry, Mykkänen Kirsti
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Women in Film and Television (WIFT) Finland korostaa tietopohjaisen päätöksenteon keskeisyyttä kaiken yhteiskunnallisen päätöksenteon perustana. Tilastoitavien alojen supistaminen tai lakkauttaminen esitetyllä tavalla heikentää yhteistä kansallista pääomaa ja sitä tukevia rakenteita, jolloin tilastot eivät enää kuvasta yhteiskunnallista todellisuutta kokonaisuudessaan. Nyt lakkautettavat tilastotuotannon aihealueet kulttuurin, median ja ajankäytön alueilla ovat syntyneet tarpeeseen, eivätkä niiden lakkauttamisella saavutettavat säästöt ole verrattavissa niiden puuttumisesta seuraavaan vahinkoon.
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto, Sarmela Matti
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomen käytetyimmän kulttuuripalvelun eli yleisten kirjastojen valtakunnallisen toimijan ja tietojohtamisen näkökulmasta sekä kulttuuritilastojen verkoston jäsenenä kritisoimme esitystä lopettaa Tilastokeskuksen kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen tuotanto. Tilastoviranomaisena Tilastokeskus on keskeinen luotettavan ja ammattimaisesti tuotetun kulttuuritilaston tuottaja ja tulkitsija. Näiden tilastojen lopettaminen vaikeuttaa merkittävästi kulttuurisektorin tietojohtamista, vaikuttavuuden arviointia ja päättäjäviestinnän onnistumista. Lisäksi on todettavaa, että lopettamisehdotus on jyrkässä ristiriidassa Kulttuuripoliittisessa selonteossa kulttuuri- ja tapahtumatuotannon seurannalle, mittaamiselle ja tietojohtamiselle asetettujen tavoitteiden kanssa: - Kulttuurin tietoperustan kattavuutta vahvistetaan ja hyödynnettävyyttä parannetaan. - Vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta sekä parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä alan vaikuttavuuden tunnistamiseksi, päätöksenteon pohjaksi ja toiminnan suuntaamiseksi. - Tuetaan kulttuurialan datalukutaitoja ja kehitetään tasa-arvoisia ja innovatiivisia tapoja tuottaa dataa alalla sekä hyödyntää sitä uusien palveluiden kehittämisessä. - Tavoitteiden konkretisointi, vaikuttavuus ja mittaaminen kulkevat käsi kädessä kulttuurin aseman vahvistamisen kanssa. Selonteolle laaditaan erillinen toimeenpanosuunnitelma ja valitaan sille sopivat mittarit. Toteutumisen seurantaa varten yhtenä toimenpiteenä esitetään luotavaksi ylivaalikautinen kulttuuri- ja luovien alojen toimielin, jonka yksi tehtävä on arvioida selonteon toteutumista.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Sosiaali- ja terveysministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista. Tilastotuotannon muutokset -muistiossa on kuvattu suunniteltuja muutoksia budjettirahoitteiseen tilastotuotantoon. Muistiossa todetaan, että Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa, ja niitä käytetään yhteiskunnassa moniin eri käyttötarkoituksiin. Tilastoja hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, sopimuksissa ja suunnittelussa. Niiden avulla seurataan tehtyjen päätöksien vaikutuksia ja ne ovat myös yleisesti käytettyjä yhteiskunnan kehitystä kuvaavia mittareita. Muistiossa esitetään lakkautettavaksi tai muutettavaksi työelämän ja sukupuolten tasa-arvotiedon kannalta relevantteja tilastoja. Lakkautettavaksi esitetään esimerkiksi työolotutkimus ja kotitaloustuotannon arvo -tilasto. Lisäksi palkkatilastoihin esitetään tilastojen yhdistämistä ja tietosisällön supistamista. Sosiaali- ja terveysministeriö hyödyntää toiminnassaan näitä tilastotietoja, ja keskitymme lausunnossamme muutosten vaikutuksiin työelämän, työsuojelun ja tasa-arvon näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysministeriö ei kannata Työolotutkimuksen ja Kotitaloustuotannon arvo -tilaston lakkauttamista. On myös varmistettava, etteivät suunnitellut muutokset palkkatilastoihin heikennä niiden saatavuutta, tarkkuutta ja kattavuutta sukupuolten palkkaeron muutosten ja samapalkkaisuuden seurannassa. Lisäksi pidämme tärkeänä Tilastokeskuksen tasa-arvotilastojen jatkuvuuden ja riittävän resursoinnin varmistamista myös jatkossa.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Sosiaali- ja terveysministeriö (Sosiaali- ja terveydenhuollon ohjausosasto) kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa. Ohjausosastolla ei ole lausuttavaa asiassa.
      • Suomen ympäristäkeskus, Lausunnonantaja: Marko Tainio, Yhdyskuntaratkaisut -yksikön johtaja, [email protected]
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomen ympäristökeskus Syke kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista. Luotettava ja ajantasainen tilastotieto on tärkeää yhteiskunnan ja ympäristön muutosten seuraamiseksi. Ilman kattavaa tilastotietoa toimenpiteiden vaikutusten arviointi vaikeutuu. Olemassa olevien tilastojen lakkauttamisen tulisikin perustua huolelliseen vaikutusarviointiin aineistojen käytöstä ja vaikuttavuudesta, jotta nykyinen ja tuleva päätöksenteontuki ei vaarannu. Taustamuistion ”Tausta ja tavoitteet” kappaleessa kirjoitetaan, että ”Loput säästöistä pyritään saavuttamaan tuotantoprosesseja automatisoimalla, muusta toiminnasta, vuokrasäästöillä ja tutkijapalveluiden kustannusvastaavuuden parantamisella.” Tutkijapalveluiden kustannusvastaavuuden parantamisessa tulee huomioida yhteiskunnan kokonaisetu niin, että tietoaineistot ovat myös kustannuksien osalta laajasti tutkijoiden ja asiantuntijoiden saavutettavissa.
      • Teollisuusliitto ry.
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Teollisuusliitto pitää suunniteltuja lakkauttamisia ja muutoksia merkittävän haitallisina. Muistutamme hallituksen suunnittelemasta sovittelujärjestelmän muutoksesta, jossa lähtökohtana on rajoittaa valtakunnan sovittelijan toimivaltuuksia ja pyrkimystä muodostaa yleinen palkkalinja koskemaan koko kansantaloutta. Tällöin kansantaloutta koskevilla faktapohjaisella tilastotiedolla on äärimmäisen suuri merkitys ja oletettavasti tiedontarve tulevaisuudessa kasvaa. Kyseinen tieto on välttämätön ja korvaamaton osa yli 2 miljoonaa palkansaajaa ja heidän palkkatasoaan koskevassa päätöksenteossa. Usein viitataan esimerkiksi Ruotsin malliin, jonka osalta on korostettu kaikkien osapuolten yhdessä muodostamaa tilannekuvaa kansantalouden kilpailukyvystä, palkkakehityksestä ja palkankorotusvarasta. Tältäkin osin Suomi näyttää menevän päinvastaiseen suuntaan pois pohjoismaisesta mallista ja hallituksen esitys on ristiriidassa sen omien tavoitteiden kanssa. Tilastotuotannon muutoksia esitetään sellaisiin Tilastokeskuksen tilastoihin, joihin suunniteltuja muutoksia ei voi pitää hyväksyttävinä. Ne ovat Teollisuusliiton toiminnan ja laajemmin koko palkansaajapuolen tiedonsaannin kannalta olennaisia. Nämä tilastot on listattu lausunnossa jäljempänä.
      • Kauppapuutarhaliitto ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ei kommenttia.
      • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Audiovisual Producers Finland – APFI ry edustaa av-alan tuotantoyrityksiä, kiitämme mahdollisuudesta lausua asiasta. Olemme erittäin huolissamme kulttuurin ja joukkoviestinnän tilastojen lakkautussuunnitelmasta. Ilman laadukasta tilastointia ei ole mahdollista suunnitella tehokkaita toimia ja mitata ja arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia ja merkityksiä yhteiskunnalle. Orpon hallitusohjelmassa korostetaan yleisesti ottaen luotettavan ja riittävän datan merkitystä tehtävien päätösten ja linjausten tukena. Tilastot mahdollistavat tietoon ja dataan perustuvan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja turvaavat laadukkaan lainvalmistelun. Muistiossa esitetyt tilastoinnin lakkautukset ovat merkittävässä ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Kulttuuritilastojen lakkautuksesta tulisi luopua. APFI yhtyy myös Luovan työn tekijät ja yrittäjät Luovat ry:n lausuntoon.
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Espoon kaupunki kiittää mahdollisuudesta lausua budjettirahoitteiseen tilastotuotantoon suunnitelluista muutoksista. Espoon kaupunki käyttää laajasti tilastoviranomaisten tuottamia aineistoja, sillä tilasto- ja tutkimustiedolla on tärkeä rooli kaupungin johtamisessa. Maksuttomien avointen tietokantojen käytön lisäksi kaupunki myös hankkii käyttöönsä tilastoviranomaisten maksullisia aineistoja, sekä rahoittaa ja osallistuu kumppanina kehittämishankkeisiin. Luotettava ja laadukas, hyödynnettävissä oleva tieto ja data sekä hyvä analytiikka ovat tänä päivänä keskeinen osa kaupungin johtamista ja mahdollistavat osaltaan asiakastarpeiden ennakoinnin, laadukkaammat päätökset, vaikuttavamman toiminnan ja paremman tuottavuuden kaupungin toiminnassa. Espoon kaupunki pitää hyvänä sitä, että Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus ovat tarkastelleet mahdollisuuksiaan kehittää toimintatapoja ja kasvattaa tilastotuotannon automaatiota, ja löytäneet kehittämiskohteita, jotka mahdollistavat sen, että huomattava osa säästötarpeista tulee katetuiksi näillä toimilla. Digitalisaatio mahdollistaa myös tilastotuotannon toteuttamista uusilla tavoilla ja sen hyödyntäminen on kannatettavaa. Tilastotuotteiden valikoiman selkiyttäminen, sisältäen myös karsimisen ja yhdistämisen tilanteissa, joissa vastaavat tiedot ovat käytettävissä toisista lähteistä, tilaston laatu tai luotettavuus ei ole riittävä, tai joissa yhteiskunnallinen muutos on vähentänyt niiden merkityksellisyyttä, on pääpiirteissään järkevää. Espoon kaupunki ei kuitenkaan voi hyväksyä laadukkaiden, sidosryhmien toiminnassaan tarvitsemien, tilastojen karsimista, niiden tietosisällön ja julkaisutiheyden heikentämistä tai niiden rahoituksen siirtämistä sidosryhmille. Lausuntopyynnössä kuvattu tilastojen tietosisältöjen supistaminen ja julkaisuaikataulujen harventaminen eivät edistä tiedolla johtamisen kehittämistä tai kuntien ajantasaiseen tilannekuvaan perustuvaa johtamista ja päätöksentekoa. Espoon kaupunki pitää erittäin harmillisena kehitystä, jossa yhteiskunnan toimintaa ja kehittämistä varten tarvittavien tilastojen tuottaminen perustuu yhä enemmän erillisrahoitukseen. Tämä kasvattaa kuntien kustannuksia eikä tue Espoon pyrkimyksiä vahvistaa vaikuttavuudella johtamista tai laajemmin tietoon ja tutkimukseen perustuvaa valmistelua, johtamista ja päätöksentekoa. Muistiossa myös mainittiin Tilastokeskuksen kokeellisten tilastojen osalta, että ”tuotannon jatkamista arvioidaan erikseen vuosisuunnittelun yhteydessä”. Näidenkin tilastojen saatavuuden tulisi olla varmistettu riittävän pitkällä aikavälillä, mikäli käyttäjiä ohjataan niiden hyödyntämiseen. Tilastojen avulla toteutettava seuranta on usein pitkäaikaista, ja niiden pohjalle tuotetaan erilaisia säännöllisiä seurantoja esimerkiksi suunnittelun ja johtamisen tarpeisiin. Sinänsä uusien, entistä ajantasaisempien tilastotyökalujen kehittäminen on erittäin kannatettavaa. Espoon kaupunki toteaa myös, että kaupunkien ja tilastoviranomaisten välisten uusien, aiempaa kehittyneempien ja tehokkaampien yhteistyömallien, analyysimahdollisuuksien ja työkalujen luominen kansallisten tietovarantojen hyödyntämiseksi lisää niistä saatavia hyötyjä ja voi parantaa julkishallinnon tuottavuutta kokonaisuudessaan. Espoon kaupunki toteaa edellä mainitun lisäksi, että lausuntopyynnössä mainittu tilastotuotannon muutoksiin liittyvä kirjaus ”Samaan aikaan velvoitteiden kasvaessa tilastotoimen resurssit supistuvat” ja Tilastotuotannon muutokset -muistiossa esitetyt muutokset ovat ristiriidassa pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman Vahva ja välittävä Suomi (20.6.2023) kirjauksen ”Tilastokeskuksen resursseja pyritään vahvistamaan, jotta yhteiskunnalliset tietovarannot saadaan aiempaa nopeammin päätöksenteon ja tutkimuksen käyttöön” kanssa.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotoiminnan muutoksista. Tilastoviranomaisten tuottama, kattava ja monipuolinen data muodostaa perustan niin poliittiselle päätöksenteolle, järjestöjen vaikuttamistyölle kuin akateemiselle tutkimuksellekin. Suomalainen tilastotoiminta on maailmanlaajuisestikin huippuluokkaa, ja erityistä kiitosta ansaitsee sukupuolinäkökulman huomioiminen läpileikkaavasti eri tilastoissa. Tilastokeskuksen tekemän pitkäjänteisen työn ansiosta olemme saaneet tasa-arvotyön ja -politiikan pohjaksi luotettavaa tietoa muun muassa sukupuolittuneista asenteista mies- ja naisjohtajia kohtaan, seksuaalisen häirinnän kokemusten yleisyydestä työelämässä, lähisuhdeväkivallan yleisyydestä suomalaisten keskuudessa, sekä palkka- ja työalojen segregaatiosta. Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry esittää huolensa suunnitelluista heikennyksistä tilastotoimintaan ja erityisesti sen mittavista vaikutuksista tasa-arvopolitiikalle, -tutkimukselle ja -työlle. Toteutuessaan leikkauksilla Tilastokeskuksen tasa-arvotiedon tuottamiseen olisi merkittäviä kielteisiä vaikutuksia tasa-arvon edistämiseksi tehtävään työhön, joka on myös hallitusohjelmassa määritelty prioriteetiksi. Niin ikään hallitusohjelmassa korostetaan tiedolla johtamisen tärkeyttä ja tutkitun tiedon hyödyntämistä aktiivisesti päätöksenteossa. Tasa-arvotilastoinnin jatkuvuuden takaaminen ja riittävä resursointi onkin sekä hallitusohjelman mukaista, että tasa-arvon edistämiseen tähtäävän päätöksenteon edellytys. Erityisen huolestuttavaa tasa-arvotiedon näkökulmasta on se, että yksi kolmesta Suomen tilastolaissa (280/2004) määritellystä tilastoviranomaisesta on jo lakkauttanut sen tasa-arvotietoa tuottavan toimijan, Tasa-arvotiedon keskuksen. Tasa-arvotiedon lakkauttaminen oli jo itsessään vakava isku tasa-arvotiedon keräämiselle ja kokoamiselle Suomessa, sekä pakotti turvautumaan entistä voimakkaammin toisen laissa määritellyn tilastoviranomaisen eli Tilastokeskuksen tuottamaan tasa-arvotilastointiin. Mikäli leikkaukset Tilastokeskuksen toimintaan toteutuvat, NYTKISin arvio on, että Suomen tasa-arvotilastointi tulee heikkenemään merkittävästi. Tasa-arvolaissa määritelty viranomaisten velvoite edistää tasa-arvoa koskee myös tilastoviranomaisia, kuten Tilastokeskusta ja Lukea. NYTKIS toivookin, että muutosehdotusten sukupuolivaikutukset arvioidaan kattavasti kunkin tilaston kohdalla ennen päätösten tekemistä, ja että asiassa kuullaan laajasti tasa-arvoasiantuntijoiden näkemyksiä.
      • Suomen Olympiakomitea, Ahva Toni
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastokeskus esittää vapaa-ajan osallistumisen tilaston lakkauttamista. Perusteena on hallituksen hallinnonaloille määrittelemät säästötavoitteet, joiden seurauksena Tilastokeskus on karsimassa sellaista tilastotuotantoa, jonka taustalla ei ole lainsäädännöllisiä velvoitteita. Vapaa-ajan osallistumisen vuositilaston tietoja on tuotettu noin 10 vuoden välein. Seuraava oli suunniteltu vuodelle 2027. Suomen Olympiakomitea suhtautuu kriittisesti vapaa-ajan osallistumisen tilaston lakkauttamiseen ja kehottaa luopumaan lakkauttamissuunnitelmasta. Olympiakomitea muistuttaa, että tilaston lakkauttaminen olisi ristiriidassa valtioneuvoston kansalaisjärjestöstrategiaa koskevan periaatepäätöksen kanssa. Selonteossa linjataan kansalaisyhteiskuntapolitiikan tietoperustan rakentamisesta ja tiedolla johtamisen vahvistamisesta. Olympiakomitea yhtyy Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANEn lausuntoon. Vapaa-ajan osallistumisen tilasto kuvaa väestön vapaa-ajan harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista, niiden kehitystä ja eri väestöryhmien osallistumista. Tilasto on ainutlaatuinen ja hyödyllinen yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan osallistumisen seurannassa pitkällä ajalla. Tilastoon on kerätty tietoa myös esimerkiksi urheiluseuratoimintaan osallistumisesta. Vapaa-aikaa sekä kansalaisyhteiskuntaa koskevaa tietoperustaa pitäisi päinvastoin vahvistaa, jotta yhteiskunnallisessa päätöksenteossa tiedolla johtaminen kehittyisi.
      • Aikakausmedia ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Aikakausmedia ry vastustaa suunnitelmaa joukkoviestintätilaston lakkauttamisesta ja viittaa Medialiitto ry:n asiassa antamaan lausuntoon. Tilasto on tärkeä mediapolitiikan tietolähde, joka on vaikeasti korvattavissa.
      • Valtioneuvoston kanslia
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Valtioneuvoston kanslia kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista. Tilastotuotannon muutoksilla on luonnollisesti merkittäviä vaikutuksia valtionhallinnon käytettävissä olevaan tietopohjaan. On kuitenkin ymmärrettävää, että vähällä käytöllä olevia tai tarkoitusperiinsä nähden usein kerättäviä tilastoja karsitaan, jos säästöjä on löydettävä ja halutaan turvata lakisääteinen tietotuotanto. Tilastotuotannon lakkauttamisen ongelma on siinä, että se johtaa tilanteeseen, jossa aikasarjat katkeavat. Tämä vastaavasti tekee ennakointi- ja skenaariotyön hankalaksi, koska menneen kehityksen selitysvoima tulevan kehityksen arvioimisessa heikkenee – tai sitä ei ole lainkaan. Toinen ongelma on, että mahdollinen tilastotuotannon uudelleen käynnistäminen tulevaisuudessa vaatii usein useamman uuden julkaisukierroksen, että aikasarjatrendeihin tulee jälleen ennustettavuutta. Näiden johdosta tilastojen lakkauttamisen pitäisi olla viimeinen vaihtoehto, jos esim. tietosisällön supistaminen tai julkistustiheyden vähentäminen eivät ole optioita.
      • Valtakunnansovittelijan toimisto, Valtakunnansovittelijan toimisto
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Työolotutkimus on toteutettu viiden vuoden välein 1970-luvulta lähtien. Sen tiedonkeruu muodostaa poikkeuksellisen pitkän aikasarjan. Sitä vastaavaa tai korvaavaa tietoa ei ole saatavana muista lähteistä. Työolotutkimus on tuottanut ainutkertaista aineistoa suomalaisesta työelämästä ja siinä tapahtuneista muutoksista ja trendeistä. Tietoja on käyttänyt laaja asiakaskunta. Näistä muutoksista voidaan todeta yleisenä seikkana esimerkiksi, että vuonna 2023 kolme neljäsosaa työllisistä työskenteli palvelualoilla ja hallinnossa. Toimialoista suurin työllistäjä oli terveys- ja sosiaalipalvelut, joissa työskenteli 16 prosenttia kaikista työllisistä. Työelämän murroksen voidaan odottaa jatkuvan. Esimerkiksi digitalisoituminen, monipaikkainen työ ja sen eri muodot (etä-, lähi- ja hybridityö), ikääntyneiden työntekijöiden työllisyysasteen nousu ja työmarkkinoille tulevien ikäluokkien pienentyminen sekä maahanmuuttajaperusteisen työvoiman yleistyminen ovat ilmiöitä, joilla on vaikutusta työoloihin, samoin kuin on pyrkimyksellä kiertotalouteen ja hiilineutraalisuuteen. Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan sisältyvät työelämän uudistukset muuttavat työmarkkinoita tavalla, josta olisi hyvä saada jatkossa tietoa. Uudistuksista työmarkkinaosapuolilla on ollut poikkeuksellisen eriäviä näkemyksiä. Näiden uudistusten vaikutuksia on syytä seurata ja tästäkin syystä työolotutkimusta on perusteltua jatkaa. Työolotutkimus tuottaa tarpeellista tietoa työelämää koskevien politiikkatoimien suunnitteluun sekä toteutettujen toimenpiteiden arviointiin. Päätöksentekijöiden ja tutkijoiden lisäksi tietoa tarvitsevat myös työmarkkinajärjestöt omassa edunvalvonnassaan. Työolotutkimuksen jatkuvuus olisi varmistettava valtion talousarvion määrärahoilla ja muulla mahdollisella rahoituksella. Yhtenä vaihtoehtona voisi olla sen selvittäminen, voidaanko vastedes joitakin osia työolotutkimuksesta toteuttaa pohjoismaisena tutkimuksena pohjoismaisella rahoituksella. Vertaa esim.: Arbetsmiljöundersökningen 2024 - Arbetsmiljöverket (av.se) Edellä mainitun lisäksi on syytä huomauttaa, että EU:n vähimmäispalkkadirektiivi lisää jäsenvaltioiden raportointivelvoitteita komission suuntaan (direktiivin 10 artikla). Velvoite koskee lähinnä vähimmäispalkkoja eri aloilla sekä työehtosopimusten kattavuutta, mutta sisältää myös yleisvelvoitteen: ”Jäsenvaltioiden on toteutettava asianmukaiset toimenpiteet sen varmistamiseksi, että käytössä on toimivia tiedonkeruuvälineitä vähimmäispalkan suojan seurantaa varten.” Työolotutkimus antaisi tässä tarkoituksessa hyvää taustatietoa työolojen kehityksen seuraamiseksi.
      • Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto, FiCom ry, Ussa Elina
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • FiComin lausunto tilastotuotannon muutoksista; joukkoviestintätilaston lakkautus FiComin mielestä on järkevää kohdentaa valtiontalouden säästötavoitteista johtuvia Tilastokeskuksen tilastotuotannon supistuksia sellaisiin tilastoihin, joiden taustalla ei ole lainsäädännöllisiä velvoitteita. FiComille keskeisin karsittaviksi esitetyistä tilastokokonaisuuksista on joukkoviestintätilasto: • Joukkoviestintämarkkinat Suomessa • Median seurantaan käytetty aika Suomessa • Televisiomarkkinat Suomessa • TV-talouksien vastaanottotavat Suomessa TV-talouksien vastaanottotavat Suomessa on ollut keskeisessä roolissa, kun lainsäädännön vaikutuksia on arvioitu. Tilastolle on edelleen tarvetta kaapelitelevisioverkon ja antennitelevisioverkon käyttäjämäärän jakautumisen osalta. On toivottavaa, että tätä tilastointia voidaan jatkaa jonkun muun sopivan tilastoinnin osana. Sen sijaan Joukkoviestintämarkkinat Suomessa ja Mediaan käytetty aika Suomessa eivät ole oleellisia FiComin jäsenyritysten kannalta, eikä niillä ole myöskään merkitystä FiComin edunvalvontatyön tukena. Televisiomarkkinat Suomessa on ollut jopa ongelmallinen tilasto FiComin edustaman toimialan näkökulmasta. Tilastossa käytetty luku oli Tilastokeskuksen tekemä arvio, joka perustui FiComin julkaisemaan tietoon kaapeli-tv:n tilaajamääristä sekä operaattoreiden verkkosivuilta kerättyihin tietoihin liittymis- ja vuosimaksuista. Kaapelitelevisioliittymien lisäksi lukuihin sisältyivät myös iptv-liittymät. Tilaston antama kuva ei vastannut todellisuutta. Liittymismaksuja ei käytännössä juuri peritä, joten operaattoreiden kaapeli-tv:n toiminnasta keräämä tuotto on ollut huomattavasti Tilastokeskuksen arviota pienempi. Kaapelitelevisioverkko on nykyisen digitelevision aikana täysin antenniverkkoon rinnastuva tekninen jakeluverkko, jossa tv-signaalin rinnalla toimii myös laajakaistaliikenne. Kaapeliverkon maksuissa on siis kyse verkon teknisestä ylläpidosta, jota ei alun perinkään olisi pitänyt sisällyttää joukkoviestintätilastoon televisiotoiminnan tuotoista. Valitettavasti Tilastokeskuksen televisiomarkkinoiden arviota on hyödynnetty julkisuudessa eri yhteyksissä FiComin jäsenyritysten kannalta haitallisella tavalla, esimerkiksi tekijänoikeuslain uudistusta sekä kaapelitelevisioverkon siirtovelvoitetta koskevissa lausunnoissa. Tilastokeskus onkin viimeisimmässä, 24.11.2023 julkaistussa joukkoviestintätilastossa muuttanut arviotaan kaapelitelevisio-operaattorien perimistä liittymis- ja vuosimaksuista. Muutos on tehty takautuvasti vuosille 2015–2020, ja vuodesta 2021 luvut perustuvat uuteen laskentatapaan, jossa liittymis- ja vuosimaksut raportoidaan operaattoreilta kerätyn datan perusteella. Vaikka tilasto onkin yhteisymmärryksessä saatu vastaamaan todellista markkinatilannetta, tilasto voidaan FiComin mielestä lopettaa.
      • STTK ry.
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastot ovat olennainen työkalu monilla eri aloilla, ja ne tarjoavat perustan tietoon pohjautuvalle päätöksenteolle, ilmiöiden ymmärtämiselle ja yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiselle. Ilman tilastoja olisi vaikeaa tehdä tarkkoja, objektiivisia ja luotettavia johtopäätöksiä monista tärkeistä kysymyksistä. Maan hallituksen tekemät julkisiin menoihin kohdistuvat säästöt osuvat myös tilastotuotantoon. Tilastotoimen määrärahojen leikkaukset voivat johtaa tilastojen kattavuuden ja laadun heikkenemiseen, mikä vaikeuttaa tietoon perustuvaa päätöksentekoa ja heikentää mahdollisuuksia seurata ja arvioida yhteiskunnallisia muutoksia. Tämä voi vaikuttaa haitallisesti sekä kansalliseen että kansainväliseen tutkimukseen ja politiikan suunnitteluun. Tilastotoimen leikkaukset voivat vaikuttaa myös Suomen kilpailukykyyn heikentävästi. Jos tutkijoiden käytössä olevaa data vähenee, se voi hidastaa tutkimuksen etenemistä ja innovaatioiden syntymistä. Jos taas tilastojen laatu ja kattavuus heikkenevät, Suomen kyky osallistua kansainväliseen tutkimukseen ja arviointiin voi heikentyä. Myös kansalaisten ja päätöksentekijöiden luottamus tilastoihin ja niiden tuottajiin voi heikentyä, jos tilastotiedon laatu heikkenee. Tämä voi vaikuttaa negatiivisesti julkiseen keskusteluun ja yleiseen yhteiskunnalliseen luottamukseen.
      • Suomen tietokirjailijat ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomen tietokirjailijat ry kiittää mahdollisuudesta lausua Tilastokeskuksen valmistelemista muutoksista tilastotuotantoon. Yhdistys edistää suomalaista tietokirjallisuutta, valvoo tietokirjailijoiden tekijänoikeudellisia ja taloudellisia etuja, tukee tietoteosten kirjoittajia sekä edistää jäsentensä ammattitaitoa ja -etiikkaa. Suomen tietokirjailijat ry on Suomen suurin kirjailijajärjestö, joka edustaa yli 3 300 tieto- ja oppikirjailijaa. Suomen tietokirjailijat ry on huolestunut Tilastokeskuksen Kulttuuri, media ja ajankäyttö -tilastojen lakkauttamisesta. Kyseessä on poikkeuksellisen laaja ja arvokas tietolähde suomalaisesta kulttuuri- ja media-alasta sekä kulttuurin ja median kulutuksesta. Jos Tilastokeskuksen tuottamat kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastot lakkautetaan osana valtionhallinnon säästötoimia, luovaa alaa koskevat kulttuuri-, talous- ja elinkeinopoliittiset päätökset eivät voi Suomessa jatkossa perustua tutkittuun tietoon, eikä päätösten vaikutusten arviointia voida tehdä tietoperusteisesti. Tilastoinnin lakkauttaminen on myös huomattavassa ristiriidassa pääministeri Orpon hallitusohjelmassa linjattujen tietoperusteisen päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tavoitteiden kanssa. Asiantuntevien viranomaisten tuottamaa luotettavaa tilastotietoa tarvitaan sekä alan sisällä että alaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa: Tilastokeskuksen tuottamat tilastot luovat perustan luovan alan toimijoiden omaan kehitys- ja seurantatyöhön, ne turvaavat tutkittuun tietoon pohjaavan arvioinnin ja antavat aineksia faktoihin perustuvalle poliittiselle päätöksenteolle niin valtion, kunnan kuin kaupunkienkin tasolla. Toista koko toimialan tiedot säännöllisesti kokoavaa toimijaa ei ole. Kulttuurin, joukkoviestinnän ja vapaa-ajan osallistumisen tilastointia ei tule lakkauttaa. Se olisi hyvin lyhytnäköinen toimenpide kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta.
      • Espoon kaupunki, kulttuurin tulosyksikkö, Koskela Kaisa
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastotuotannon muutosten yhteydessä on suunniteltu lakkautettavaksi Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja liittyen kulttuuriin, mediaan ja ajankäyttöön (tilastot 3.4.). Lakkautusuhan alla ovat seuraavat tilastot: kulttuuri, joukkoviestintä ja vapaa-ajan osallistuminen. Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikkö vastustaa näitä lakkautuksia.
      • Naisasialiitto Unioni ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Naisasialiitto Unioni kiittää mahdollisuudesta lausua hallituksen esitykseen tilastotuotannon muutoksista Naisasialiitto Unioni vastustaa hallituksen esitystä tilastotuotannon muutoksista. Naisasialiitto Unionin pohjaa toimintaansa ja vaikuttamistyötään tutkittuun tietoon ja esitetyt tilastotuotannon supistukset vaikuttavat täten Unionin toimintaan erityisellä tavalla. Kuten muistiossa todetaan (s. 3) ” Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa, ja niitä käytetään yhteiskunnassa moniin eri käyttötarkoituksiin. Tilastoja hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, sopimuksissa ja suunnittelussa. Niiden avulla seurataan tehtyjen päätösten vaikutuksia ja ne ovat myös yleisesti käytettyjä yhteiskunnan kehitystä kuvaavia mittareita.
      • Kuntoutussäätiö, Shemeikka Riikka
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kuntoutussäätiö kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista. Suomen tilastotuotannon korkea laatu ja laaja kattavuus on maallemme kansainvälisesti keskeinen vahvuustekijä. Ennen kaikkea sillä on keskeinen rooli tietoon perustuvassa yhteiskunnallisessa kehittämisessä ja päätöksenteossa. Tämän vuoksi tilastotuotannon muutoksia tulee harkita perusteellisesti ja niiden vaikutukset huomioon ottaen.
      • Kansaneläkelaitos
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Taustoituksessa Tilastokeskus ja Luke ovat todenneet, että toimintatapojen ja automaation kehittämisellä he eivät saa riittäviä säästöjä, vaan joutuvat karsimaan tilastotuotantoa. Suoraan Kelan toimintaan tilastotuotannon karsimisella ja lakkautettavilla tilastoilla on vain vähäisiä vaikutuksia. Energiatilaston julkaisutiheyden harvennuksella on vaikutusta Kelan aktuaaritoiminnassa. Toisaalta etenkin SVT-tilastojen tuotannon tulee olla jatkuvaa ja laadukasta. SVT-sarjaan kuuluvien tilastojen lakkautus tulisi tuoda vielä SVT-neuvottelukunnan hyväksyttäväksi. Näin varmistetaan SVT-tilastojen säilyminen riittävän kattavina, eikä tietokatveita pääse syntymään.
      • Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Laadukkaat ja monipuoliset tilastot ovat olleet Suomen ylpeydenaihe, ja tilastotietoa on hyödynnetty laajasti merkittävien yhteiskunnallisten ilmiöiden seurannassa sekä politiikkatoimien valmistelussa ja kehittämisessä. Tilastotuotannon supistaminen ja karsiminen tulee heikentämään tietopohjaisen päätöksenteon mahdollisuuksia.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Urrila Penna
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • EK pitää tilastotuotantoon nyt esitettyjä supistuksia valitettavina, koska luotettavat tilastot ovat perusedellytys laadukkaalle yhteiskunnalliselle päätöksenteolle. Tilastojen lakkauttaminen, supistaminen ja ilmestymistiheyden harventaminen heikentävät väistämättä ainakin jossain määrin yhteiskunnallisen päätöksenteon tietopohjaa. Koko julkiseen hallintoon kohdistuu kuitenkin merkittävä säästötarve, joten on ymmärrettävää, että tilastojenkin tuottamisen laajuuteen ja kustannuksiin on suhtauduttava kriittisesti. Lausuntopyynnön kohteena oleva suunnitelma tilasto-ohjelman supistamisesta eräiden muiden tilastojen osalta on elinkeinoelämän näkökulmasta kokonaisuutena kohtalainen. Lakisääteiset ja käyttäjämäärältään suuret tilastot on priorisoitu, ja valtaosalla esitetyistä muutoksista on melko rajalliset vaikutukset käyttäjiin. Elinkeinoelämän keskusliiton näkökulmasta ongelmallisimmat tietosisällön supistukset kohdistuvat yleisesti mm. yritysten kehityksen dynamiikkaa kuvaaviin tilastoihin (esimerkiksi tilastot aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, konkursseista ja yrityssaneerauksista). Lisäksi eräiden Suomen talouden kannalta toimialojen, mm. elintarvikealan ja koko luonnonvaroja hyödyntävän sektorin, tilastopohja kapenee merkittävämmin. EK korostaa myös vaihtoehtoisten talouden tasapainottamiskeinojen tarpeellisuutta. Esimerkiksi mahdollisuus kerätä aiempaa enemmän tuloja tilastojen käyttäjiltä on syytä analysoida tarkkaan.
      • Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry, Saveljeff Anne
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry pitää työelämään ja kulttuuriin liittyvän tilastoinnin heikentämistä ja lakkauttamista kestämättömänä. Tilastokeskuksen työelämää koskevat tilastot ovat korvaamattoman tärkeät työelämää koskevassa päätöksenteossa sekä työelämän kehittämisessä ja seurannassa. Tilastot ovat keskeinen työkalu mm. poliitikoille, päättäjille, työmarkkinaosapuolille, työelämän tutkijoille ja kehittäjille. Kulttuuritilastoinnin merkitys on korvaamaton. Tilastot tekevät taiteen ja kulttuurin yhteiskunnallisen vaikutttavuuden näkyviksi.
      • Vantaan kaupunki, Matti Ruusula, talous- ja strategiajohtaja
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa (20.6.2023) Vahva ja välittävä Suomi todetaan, että ”Tilastokeskuksen resursseja pyritään vahvistamaan, jotta yhteiskunnalliset tietovarannot saadaan aiempaa nopeammin päätöksenteon ja tutkimuksen käyttöön”. Tämä kirjaus on ristiriidassa käsillä olevassa lausuntopyynnössä mainitun kirjauksen ”Samaan aikaan velvoitteiden kasvaessa tilastotoimen resurssit supistuvat” ja Tilastotuotannon muutokset -muistiossa esitettyjen muutosehdotusten kanssa. Tilasto- ja tutkimustiedolla on keskeinen rooli kaupungin johtamisessa ja toiminnan kehittämisessä. Laaja tietopohja on edellytys sille, että päätöksenteko perustuu ajantasaiseen toimintaympäristötietoon. Laadukkaan tilastotiedon tarvetta on vaikea rajata yksiselitteisesti. Riittävän laaja ja vertailun mahdollistava tietopohja antaa mahdollisuuden arvioida, mitä toimintaoja kannattaa kehittää. Tilastojen tietosisältöjen karsiminen ja julkaisuaikataulujen harventaminen eivät tue tavoitteena olevaa tiedolla johtamisen kehittämistä eivätkä ajantasaiseen tilannekuvaan perustuvaa johtamista ja päätöksentekoa. Kehitys, jossa yhteiskunnan toiminnassa ja kehittämisessä tarvittavien tilastojen tuotanto nojaa yhä enemmän erillisrahoitukseen lisää kuntien kustannuksia eikä edesauta Vantaan pyrkimyksiä parantaa tietoon ja tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa ja päätöksiin liittyvien vaikutusten arviointia. Huomioitavaa on, etteivät kustannukset rajoitu pelkästään suoriin kustannuksiin tilastojen hankkimisesta vaan myös erilaisiin transaktiokustannuksiin, kuten sopimushallintaan ja neuvotteluihin. Erillishankinnat johtavat myös siihen, ettei tieto ole käytettävissä juuri silloin kun sitä ensisijaisesti olisi tarvittu. Yhteiskunnalle ei synny säästöjä, jos kustannuksia vain siirretään toimijalta toiselle. Luonnollisesti tilastotoiminnan kehittäminen voi tarkoitta tilastojen karsimista ja yhdistämistä. Tämä on järkevää, jos tilastojen käyttö on vähäistä tai aineistot eivät ole enää relevantteja. Toivottavaa kuitenkin olisi, että karsimisen sijaan ensisijaisesti tarkasteltaisiin laajemmin esimerkiksi uusien digitaalisten menetelmien kuten tekoälyn mahdollisuuksia tehostaa tilastotuotantoa.
      • Kulttuurintutkimuksen seura ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Lausuntomme koskee tilastoja Kulttuuri ja Vapaa-ajan osallistuminen luokassa "Kulttuuri, media ja ajankäyttö" (3.4). Kulttuuri- ja vapaa-ajantilastointia on toteutettu Suomessa 1970-luvulta lähtien, ja siitä on tullut tärkeä tietopohja tutkijoille, toimittajille ja kulttuurialan päätöksentekijöille. Kulttuuritilastoihin liittyvä tutkimus, esimerkiksi tilastososiologia, on tärkeä suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa tarkasteleva tutkimusalue, joka tuottaa tietoa alan toimijoista, rakenteesta, työllisyydestä ja muutoksista. Kymmenen vuoden välein toteutettava vapaa-ajantutkimus tuottaa tietoa kulttuurin kulutuksesta ja kansalaisten kulttuurikäyttäytymisestä. Kulttuurintutkimuksen seuran jäsenet hyödyntävät tilastoja säännöllisesti työssään, emmekä siten hyväksy kulttuuri- ja vapaa-ajan tilastoinnin lakkauttamista. Jos kulttuuritilastointi Suomessa lopetetaan kokonaan, Suomesta tulee ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole kulttuurialan systemaattista ja säännöllistä tilastointia. Jopa Ahvenanmaalla ja Färsaarilla ylläpidetään kulttuurialan tilastointia, ja Eurostatin mukaan EU-maista vain Irlannilla, Kyproksella ja Maltalla ei ole omaa kulttuuritilastointia.
      • Suomen Yrittäjät ry, Malinen Petri
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomen Yrittäjät pitää haitallisena sitä, että tilastotuotantoa joudutaan heikentämään. Se heikentää edellytyksiä tietoon perustuvaan päätöksentekoon ja vaikeuttaa yritysten mahdollisuuksia havaita toimintaympäristön muutoksia. Samaan aikaan tunnistamme kuitenkin julkisen talouden haastavan tilanteen. Näkemyksemme mukaan Suomessa ei tuoteta turhaa tilastotietoa. Sen vuoksi pidämme ensiarvoisen tärkeänä sitä, että tilastojen julkaisusta luopumista vältettäisiin. Katsomme, että vähemmän haitallista olisi lakkautusten sijaan julkistustiheyden harventaminen, tietosisällön supistaminen (esim. karkeampi toimialajako) ja tilastojen yhdistäminen. Lisäksi esitämme huolemme kokeellisten tilastojen puolesta, vaikka niitä ei tässä vaiheessa esitetä lakkautettaviksi. Kokeellisten tilastojen kuvatessa uusia ilmiöalueita, hyödyntäessä uudenlaista dataa tai perustuessa uusiin laskentamenetelmiin, ne eivät luonnollisestikaan voi olla lakisääteisiä tilastoja. Niiden merkitys nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä on kuitenkin kasvava ja niiden avulla voidaan havaita sellaisia toimintaympäristön muutoksia, joita perinteisemmät tilastot havaitsevat hitaasti.
      • Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Hallitus esittää erinäisten tilastojen lakkauttamista, yhdistämistä tai harventamista säästösyistä. Olemme huolissamme siitä, että tällainen osaoptimointi voi tuottaa kokonaisuuden kannalta negatiivisen vaikutuksen. Tutkijat ja asiantuntijat käyttävät tilastoja tutkimusten tekemisessä, lausunnoissa ja erillisselvityksissä. Jos tilastoja ei tehdä, tarvittavat tiedot täytyy hankkia muilla keinoin ja kustannukset nousevat tietojen hankinnassa ja tuottamisessa. Osa lakkautettavista tilastoista on tuottanut merkittävää historiallista, vertailukelpoista aikasarjaa, jota ei voi korvata muilla keinoin. Tällainen on erityisesti työelämää laajasti seuraava työssäolot-tilasto.
      • Rovaniemen kaupunki / Vapaa-ajanpalvelut
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Rovaniemen kaupungin hyvinvointilautakunnan lausunto koskien kulttuuri- ja vapaa-ajan osallistumisen tilastopalvelun lakkauttamissuunnitelmia Luotettava tilastotieto, joka perustuu asiantuntevien viranomaisten työhön, on tiedolla johtamisen työkalu kulttuuritoimijoille ja -organisaatioille, eritoten kunnille sekä kuntien demokraattiselle päätöksenteolle. Yhteiskuntapolitiikan näkökulmasta on aivan olennaista tietää, miten ihmiset elävät ja käyttävät aikaansa. Päättäjät ovat kiinnostuneita siitä, miten ihmiset arkeaan viestivät.
      • Mediakasvatusseura ry, Lauri Palsa, Mediakasvatusseuran hallituksen puheenjohtaja, Palsa Lauri
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Mediakasvatusseura kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista. Mediakasvatusseura kantaa huolta lakkautettavien tilastojen vaikutuksesta demokraattisen yhteiskunnan läpinäkyvyyteen sekä ihmisten kriittistä medialukutaitoa edistävän mediakasvatuksen toimintaedellyksiin. Mediaa ja median käyttöä koskevien tilastojen lakkauttamiset haastavat laadukkaan ja systemaattisen mediakasvatuksen suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista. Disinformaation ja informaatiovaikuttamisen uhkien kasvaessa tulisi yhteiskunnassa pitää huolta ja vahvistettava yhdenvertaisia mahdollisuuksia medialukutaidon edistämiseksi. Mediakasvatuskentän poikkisektoriaalisuuden vuoksi suunnitelmat tilastojen lakkauttamisesta vaikuttavat laajasti toimijoihin eri toimialoilla. Luotettavan tilastotiedon saatavuus on erityisen tärkeää kansalaisjärjestöille, joilla ei välttämättä ole itsellään resursseja tuottaa vastaavaa tietoa. Tilastojen lakkautus ei vähennä tiedon tarvetta. Mediakasvatusseura kannustaa pidättäytymään suunnitelluista Tilastokeskuksen joukkoviestintää ja vapaa-ajan osallistumista koskevien tilastojen lakkauttamisesta ja toivoo pikemminkin näitä teemoja koskevan tutkimuksen ja tiedon tuotannon edellytysten vahvistamista.
      • Music Finland
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Lausuntopyynnön kohteena olevassa Tilastotuotannon muutokset -muistiossa esitetään kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen lakkauttamista. Kulttuuritilastot sisältävät tietoa kulttuurin eri aloilta, ja musiikin alalta ne sisältävät koottua tietoa esimerkiksi muusikoista, konserteista, äänitemarkkinoista ja äänitteiden kuuntelemisesta. Kulttuuritilastojen lisäksi myös lakkautusuhan alla olevat joukkoviestintä– ja vapaa-aikatilastot tuottavat musiikkialalle tärkeää tietoa muun muassa radio- ja televisiotoiminnasta tai kulttuuriharrastuksista. Tilastot mahdollistavat pitkän aikavälin muutosten tarkastelun sekä kulutustottumusten ja toimintarakenteiden muutosten tai alan suhdanteiden ja kasvun todentamisen. Mainitut tilastot ovat keskeistä tietopohjaa kulttuurin tuottamisesta, jakelusta ja kuluttamisesta Suomessa. Tietoa tarvitaan niin alan toiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa kuin vaikuttavuuden arvioinnissa. Tietoa ja tilastoja kulttuurialasta tuottavat monet eri tahot, mutta Tilastokeskuksella on ollut keskeinen rooli tietojen koostamisessa ja luotettavuuden varmistamisessa. Osana Suomen virallista tilastoa kulttuuritilastot on jo arvioitu yhteiskunnallisesti tärkeiksi, ja virallisia tilastoja hyödynnetään esimerkiksi yhteiskunnan kehitystä seuraavina mittareina. Kulttuurialan tietopohjaa on kehitetty viime vuosina opetus- ja kulttuuriministeriön sekä kulttuurialan toimijoiden yhteisin toimin, mutta moniulotteisen alan tietojen yhteen sitomisessa tällä virallisella tietopohjalla on keskeinen merkitys. Ilman yhtenäisen tilastoinnin tuomaa jatkuvuutta alan tietopohja fragmentoituu ja tietoon pohjautuva päätöksenteko ja ennakointi vaikeutuu. Tilastoinnin jatkuvuus myös tulevaisuudessa tulisi turvata säästöpaineista huolimatta.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, Milko Tietäväinen
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Muistiossa todetaan mm. tilastojen sääntöperusteita, käyttötarkoituksia ja kokonaiskustannuksia. Muistossa on käsitelty asetetut säästötarpeet ja ehdotettu niiden kohdistuminen. Muistiossa on lueteltu muutettavia ja lakkautettavia tilastoja. Kokonaan lakkautettavien tilastojen osalta vaikutukset tilaston käyttäjiin tai korvaavien tilastojen käyttömahdollisuudet jäävät osittain käsittelemättä. Julkiset ja yksityiset organisaatiot tarvitsevat luotettavaa ja objektiivista tietoa toiminnan lyhyen ja pitkän aikavälin suunnitteluun sekä toiminnan arviontiin. Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen ylläpitämät tilastot ovat tällaisia tietoja.
      • Suomela Iiris, Musiikin luova alkutuotanto (Suomen Musiikintekijät, Suomen Musiikkikustantajat, Suomen Säveltäjät, Säveltäjäin Tekijänoikeustoimisto Teosto)
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suunnitellut muutokset budjettirahoitteiseen tilastotuotantoon koskettavat useiden eri alojen tilastotuotantoa. Lakkautusuhan alla ovat kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastot, jotka eivät ole lakisääteisiä. Musiikin luovan alkutuotannon kannalta keskeisin esitys koskee Tilastokeskuksen kulttuuritilaston lakkauttamista, joten tämä lausunto keskittyy pääosin tähän osaan lausuntopyynnön alaisesta kokonaisuudesta. Lausunto ei käsittele lainkaan Luonnonvarakeskus Luken tilastotuotantoa. Suomessa kulttuuritilastoja on julkaistu 1970-luvun lopulta lähtien. Tilasto kuvaa kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurin aloilla. Nyt tätä osaa Tilastokeskuksen tilastotuotannosta esitetään lakkautettavaksi, millä olisi laaja-alaiset vaikutukset suomalaiseen kulttuuripolitiikkaan, alan omaan kehittämistyöhön sekä alan yrityksiin. Kulttuuritilaston lakkauttamisen vaikutukset Laadukasta, luotettavaa ja helposti saavutettavaa tilastotietoa tarvitaan päätöksenteon tueksi niin julkisella sektorilla kuin järjestöissä ja luovan alan yrityksissä. Kulttuuritilaston lakkauttaminen heikentäisi mahdollisuuksia tietopohjaiseen päätöksentekoon merkittävällä tavalla. Tilastojen lakkauttamisen myötä kadottaisimme näkymän kulttuurialan ilmiöiden ajallisiin kehityssuuntiin, ihmisten kulutustottumuksiin sekä alan toimintarakenteiden kehitykseen. Ajantasaisen, luotettavan tiedon puute taas heikentäisi taiteen, kulttuurin ja luovien alojen mahdollisuuksia kasvuun ja strategiseen kehittämiseen, jolloin tilastollisen seurannan lopettaminen vaikuttaisi negatiivisesti työllisyyteen, talouskasvuun ja suomalaisen kulttuurin elinvoimaan. Luovat alat ovat yksi nopeimmin kasvavista toimialoista maailmassa. OECD:n raportti “The Culture Fix: Creative People, Places and Industries” kertoo, että koronapandemiaa edeltäneellä vuosikymmenellä kulttuurin ja luovien alojen (CCS) yritysten määrä että työllisyys kasvoi nopeammin kuin muun liiketoimintatalouden. Alalla on merkittävä kasvupotentiaali, jonka realisoitumista tilastotuotannon lakkauttaminen haittaisi merkittävästi. Kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja hyödynnetään erilaisissa analyyseissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lakkautuksen toteutuessa Suomesta tulisi yksi ainoastaan kolmesta EU-maasta Irlannin, Kyproksen ja Maltan lisäksi, jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime vuonna kolmivuotisen kehittämisprojektin tuloksena taidejakulttuuri.fi -verkkosivuston ja -tietokannan, jossa monet meistä toimimme tiedontuottajina yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Samanaikaisesti Kuntaliitto on kehittänyt Kuntien kulttuuritilastot -raportointialustaa. Leikkaukset vaikuttavat myös näiden hankkeiden jatkoon ja rapauttavat jo tehdyn työn arvoa. Lausuntopyynnön yhteydessä esitetyn muistion mukaan “osa kulttuuritiedoista sisältyy muihin Tilastokeskuksen tilastoihin. Joitakin tietoja on löydettävissä myös taidejakulttuuri.fi-palvelusta ja tietojen tuottajilta.” Huomionarvoista kuitenkin on, että nämä muut tilastotiedon lähteet eivät riitä kuvaamaan kattavasti taide- ja kulttuurikentän ajantasaista tilaa - etenkään nyt, kun myös nämä muut tilastotietoa tuottavat tahot ovat merkittävien leikkausten kohteena. Muut toimijat nojaavat myös omassa tutkimustyössään Tilastokeskuksen tuottamiin perustilastoihin. Toista koko toimialan tiedot säännöllisesti keräävää toimijaa ei ole. Tilastokeskuksen kulttuuritilaston rooli onkin alalle keskeinen eivätkä muut tilastot pysty mitenkään korvaamaan Tilastokeskuksen tilastotuotantoa. Ristiriidat tietopohjaisen päätöksenteon vahvistamisen kanssa Esitetty lakkautus on ristiriidassa niin alan oman kehittämistyön kuin maan hallituksen linjausten kanssa. Ohjelmassaan Petteri Orpon hallitus korostaa useaan kertaan tietoperustaista päätöksentekoa. Hallitusohjelman mukaan hallitus hyödyntää yhteiskunnallisia tietovarantoja ja tutkittua tietoa aktiivisesti päätöksenteossaan ja pyrkii vahvistamaan Tilastokeskuksen resursseja. Lisäksi hallitus seuraa asettamiensa tavoitteiden toteutumista mittareiden avulla. Kulttuuritilastojen lakkauttaminen olisi siis kulttuuripolitiikan osalta hallitusohjelman vastainen toimenpide. Myös eduskunta on toistuvasti edellyttänyt tietopohjaisen päätöksenteon vahvistamista. Tämä linjaus sisältyy myös parhaillaan lausuntokierroksella olevaan, hallituksen laatimaan Kulttuuripoliittiseen selontekoon, joka tähtää toimenpiteillään vuosikymmenten päähän. Visioiden tavoitevuodeksi esitetään vuotta 2040. Sen yhdeksi toimenpiteeksi onkin nostettu kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja kattavuuden parantaminen. Tämä toimenpide kannattelee koko muuta selontekoa sekä siinä esitettyjä tavoitteita, sillä kulttuuripolitiikan systemaattinen strateginen kehittäminen ei ole mahdollista ilman laadukasta, ajantasaista ja kattavaa tietopohjaa. Kultturialan tilastotuotannon lakkauttaminen uhkaakin vesittää kulttuuripoliittisen selonteon edellytykset toimia tehokkaana ja mielekkäänä päätöksenteon välineenä. Tilastotuotannon muutoksia koskevassa muistiossa Tilastokeskus arvioi kaikkien esitettyjen tilastotuotannon muutosten johtavan yhteensä noin 400 000 euron vuosittaisiin säästöihin. Tavoiteltu säästö on verrattain pieni suhteessa lukuisten tilastojen lakkauttamisen aiheuttamiin merkittäviin haittoihin. Vaihtoehdoksi koko tilastotuotannon lakkauttamiselle Tilastokeskuksen asiantuntijat ovat ehdottaneet esimerkiksi tilastotietojen päivitysvälien harventamista. Tämä olisikin pienempi paha kuin kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastojen lakkauttaminen kokonaan.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Maakuntien liittojen tilasto- ja tutkimusvastaavien yhteinen lausunto, verkoston puheenjohtajana toimii Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitosta
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastotuotannon muutoksia koskevassa muistiossa tilastojen lakisääteisyyden perustelu on liian suppea: se ei huomioi muiden julkisten toimijoiden, kuten kuntien, lakisääteisiä tehtäviä esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden osalta. Kunnat käyttävät suoraan ja välillisesti Tilastokeskuksen tuottamia kulttuurin, joukkoviestinnän ja vapaa-ajan osallistumisen tilastoja palveluita tuottaessa, arvioitaessa ja kehitettäessä. Tilastokeskuksen tilastot ovat keskeinen tietolähde aluekehityksen seurannassa ja on tärkeää, ettei säästöjen takia lakkauteta mitään keskeisiä aluetason tilastoja. Erityisesti maakuntataso on tärkeä, mutta monissa tilastoissa myös kuntatason tiedot ovat oleellisia. Maakuntien liitoilla on tilasto- ja tietopalvelutehtäviä, jolloin tietopyyntöjä tulee laajasti eri teemoihin liittyen alueen eri toimijoilta, erityisesti kunnilta. Muita sidosryhmiä ovat esimerkiksi kuntien luottamushenkilöt, tiedotusvälineet ja hankkeet. Tilastojen julkistustiheyden harveneminen vaikeuttaa ennakointi- ja seurantatyötä, jossa mahdollisimman tuore ja ajankohtainen tieto on oleellista. Maakunnan liitot analysoivat ja visualisoivat alueellisia tilastotietoja laajoille käyttäjäjoukoille, jolloin käyttäjämäärät itse tilastotietokannoissa voivat näyttäytyä alhaisempina, mitä todellinen tarve ja käyttömäärät ovat.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry., Pykäri Martti
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tässä lausunnossa otetaan kantaa tilastotuotannon ja erityisesti Tilastokeskuksen säästötoimenpiteisiin yleisellä tasolla. Yksittäisten tilastojen sijaan kommentti keskittyy resurssien kohdentamisen yleisiin periaatteisiin ja prioriteetteihin. Ajantasaiset ja laadukkaat tilastotiedot ovat talouden seurannassa ja analyysissä välttämättömiä. Esitetyt säästötavoitteet ovat merkittäviä, minkä vuoksi on tärkeää pyrkiä kohdentamaan ne niin, että Tilastokeskus pystyy ylläpitämään nykyisen korkean laatu- ja luotettavuustason. Säästöjen oikein kohdentaminen vaatii myös priorisointia, jotta tilastotuotanto pysyy relevanttina. Nykyisen, jo olemassa olevan tilastotuotannon karsiminen on aina vaikeaa, koska jokaisella tiedolla on käyttäjänsä. Lähtökohtaa, jossa tilastoja arvioidaan käyttäjämäärien ja -tarpeiden pohjalta voidaan pitää perusteltuna. Tiedontuotannon kokonaisuus on hyvä huomioida arvioimalla vaihtoehtoiset ja mahdollisesti osin päällekkäiset tietolähteet. Säästöjä haettaessa on ensisijaisesti syytä tarkastella vanhaa, kenties nykyajassa vähemmän relevanttia tilastotuotantoa ja siihen käytettäviä resursseja, kuin luopua pyrkimyksestä vastata nykyhetkessä olennaisiin tietotarpeisiin ja kuvata tämän hetken taloudellisia rakenteita. Taloudellisen toiminnan ja talouden rakenteiden muutos ajassa ovat keskeisiä tilastotuotannon haasteita. Nämä ovat omiaan myös lisäämään tietotarpeita etenkin, jos mistään ei luovuta tai toimintaa ei pystytä tehostamaan. Yksi viime vuosikymmenien merkittävistä tilastotuotantoakin haastaneista muutoksista on talouden palveluvaltaistuminen. Esimerkiksi palvelutuotanto ja palveluiden työllisyysosuus ovat kasvaneet huomattavasti. Palveluliiketoiminnan tilastoinnissa ja esimerkiksi palvelutoimialojen erittelyssä osana tilastojulkaisuja on edelleen parantamisen varaa. Panostukset tällä saralla ovat erittäin hyvin perusteltuja palveluiden kokonaistaloudellisen merkittävyyden näkökulmasta. Lisäksi. Säästötavoitteista huolimatta on toivottavaa, että Tilastokeskus pyrkii panostamaan myös uusien menetelmien hyödyntämiseen ja uusien sisältöjen tuottamiseen. Kokeelliset tilastot, kuten Arvonlisäpohjainen ulkomaankauppa ja Koko talouden pikaestimaatti, ovat hyviä esimerkkejä tilastoista, jotka tarjoavat arvokasta ja ainutlaatuista tietoa talouden rakenteista ja kehityksestä.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Aluehallintovirastojen kirjastotoimi
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Aluehallintovirastojen kirjastotoimi kiittää mahdollisuudesta lausua. Aluehallintovirastojen kirjastotoimen yhteinen lausunto koskee muistion kohdassa 3.4. ”Kulttuuri, media ja ajankäyttö” mainittuja tilastoja. Kirjastotoimi katsoo, että kulttuuri-, vapaa-ajan osallistumisen- ja joukkoviestintätilastojen lakkautus vaikeuttaisi merkittävästi kulttuurialoja koskevaa, tietoon perustuvaa poliittista päätöksentekoa ja heikentäisi erityisesti kulttuuria koskevan datan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta ja alojen vaikutusten arviointia.
      • Elintarviketeollisuusliitto ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Elintarviketeollisuusliitto ry (ETL) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto tilastotuotannon muutoksista. Olemme yleisesti ottaen huolissamme tilastojen lakkauttamisen ja julkaisutiheyden supistamisen seurauksista. Esitetyt tilastotuotannon leikkaukset heikentävät merkittävästi elintarvikealan tietopohjia. Tilastotietojen lakkauttaminen on myös ristiriidassa käytännön tietotarpeiden kanssa, sillä luotettavalle tilastotiedolle on suuri ja kasvava kysyntä. Tilastoja tarvitaan niin julkisen sektorin päätöksenteossa kuin tutkimuksien toteuttamisessa. Tilastoilla on tärkeä merkitys Suomen erityispiirteiden esilletuomisessa. Esimerkiksi ilman riittävän yksityiskohtaista tilastotietoa EU-vaikuttaminen on mahdotonta. Ennen muutoksia tulee vielä arvioida jokaisen tilaston osalta erikseen, mitkä ovat muutosten kokonaisvaikutukset. Esimerkiksi mikä merkitys on sillä, että tutkijat joutuvat kokoa-maan saman tiedon erikseen jokaista tarvetta varten, jolloin päällekkäinen työ lisääntyy ja tilastotuotannon automatisointia ei ole mahdollista hyödyntää. Myöskään aikasarjojen hyödyntäminen ei olisi enää samalla luotettavuudella mahdollista.
      • Kansalaisareena
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kansalaisareena vastustaa vapaa-ajan osallistumisen tilaston lakkauttamista. Järjestökenttä edustaa merkittävää kolmatta sektoria, jota koskevien päätösten tulee perustua luotettavaan tietoon. Tätä luotettavaa tutkimustietoa tarvitaan juuri nyt, kun leikkaukset kohdistuvat järjestötyön lisäksi moneen toimialaan. Koko kansalaisyhteiskunta tarvitsee nyt vaikuttavuustietoa toimintansa todentamiseksi. Järjestökenttä tarvitsee oman toimintansa näkyväksi tekemiseksi ja vaikutusten kuvaamiseksi sekä omaa tiedon tuotantoa että Tilastokeskuksen kattavaa, perusteellista ja asiantuntevaa tilastointia. Miten vapaaehtois- ja järjestökenttään kohdistuvien päätösten vaikutuksia ja merkitystä yhteiskunnalle on mahdollista vastaisuudessa mitata ja arvioida, jos alan keskeiset tilastot nyt lakkautetaan? Tässä yhteiskunnallisessa murrosvaiheessa on kaikista tärkeintä saada tutkimukseen perustuvaa tietoa erilaisten päätösten vaikutuksista sekä kansalais- ja vapaaehtoistoiminnan tilanteesta. Kansalaisareena vaatii, ettei vapaa-ajan tilastoa lakkauteta. Katsomme, että se on yksi keskeinen tilasto vapaaehtois- ja järjestökentälle. Tilaston avulla saadaan selville keskeistä tietoa osallistumisesta vapaa-ajalla. Tilastossa selvitetään väestön vapaa-ajan harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista, näiden kehitystä ja eri väestöryhmien osallistumista. Lisäksi saadaan tietoa työn ja vapaa-ajan suhteesta, ihmisten sosiaalisista suhteista ja eri elämänpiirien tärkeydestä. Lausuntopyyntöön on merkitty, että ajankäyttötutkimus osittain korvaisi vapaa-ajan tutkimuksen keräämää tietoa. Tarkemmin ei kerrota, että mitä tietoa se korvaisi. Vuositilaston tietoja on tuotettu noin kymmenen vuoden välein. Seuraava oli suunniteltu vuodelle 2027. Kansalaisreenalle on tärkeää saada luotettavaa ja tutkittua tietoa väestön vapaa-ajankäytöstä erityisesti tulevina vuosina, koska katsomme, että väestön vapaa-ajan käyttö ja harrastuneisuus tulee olemaan entistä tärkeämmällä sijalla kaikissa ikäryhmissä. Osallistuminen vapaaehtoistyöhön ja järjestötoimintaan lisää luottamusta yhteiskuntaan, resilienssiä ja kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksia myös taloudellisesti haastavina aikoina ja siksi on tärkeää seurata niitä tilastotutkimuksilla tulevaisuudessakin.
      • Suomen Pankki
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomen Pankki kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista ja ymmärtää yleisen valtiontalouden sopeuttamis- ja säästötarpeet. Kattava ja luotettava tilastotuotanto on tietoyhteiskunnan peruspilareita ja sen supistaminen on haastava tehtävä. Yhteiskunnan muutokset luovat sekä tarpeita uusille tietoaineistoille että uusia käyttötarkoituksia vanhoille aineistoille. Tästä näkökulmasta on valitettavaa, että tilastotuotannon supistuksia joudutaan tekemään. Suomen Pankki näkee yleisesti, että tilastotuotantoon suunnitellut muutokset ovat rahapolitiikan ja rahoitusvakauspolitiikan valmistelun ja analyysin kannalta kohtuullisia, vaikka ne sisältävätkin heikennyksiä nykytilanteeseen verrattuna. Yksittäisten tilastojen supistamisen ohella Suomen Pankki näkee, että dokumentissa esitetyllä ehdotuksella tutkijapalveluiden kustannusvastaavuuden parantamisesta saattaa olla haitallisia vaikutuksia Tilastokeskuksen nykyisin hyvin toimivan tutkijapalveluiden käytön määriin. Suomen Pankki kannustaa Tilastokeskusta jatkamaan tutkijapalveluiden aineistojen kattavuuden parantamista ja prosessien tehostamista. Laajan ja monipuolisen mikroaineistotutkimuksen mahdollistaminen on tärkeä edellytys tehokkaalle viranomaistyölle, politiikkavalmisteluille ja -analyyseille sekä yleiselle yhteiskunnan kehittämiselle.
      • Pro Kala ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Pro Kala pitää erittäin tärkeänä, että luotettavaa tilastotietoa on käytettävissä ja näin ollen erittäin valitettavana suunnitelmaa useiden kalatalouden tilastojen lopettamiseksi.
      • Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kirjallisuuden vientikeskus FILI, Strandén Tiia
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastokeskuksen kulttuuritilastojen kokonaan lakkauttaminen olisi lyhytnäköistä ja haittaisi merkittävästi kulttuurialan luotettavaa mittaamista ja sen pohjalta tehtävää kehitystyötä. Kulttuuritilastoja tulee päinvastoin kehittää ja laajentaa tuottamalla myös eri alojen ylittäviä syväanalyyseja. Jos kokonaisia aloja kattavat tilastot lakkautetaan tiedon ristiin hyödyntäminen vaikeutuu olennaisesti ja jäljelle jää yksittäiset ja irralliset numeraaliset tiedot niiltä tahoilta jotka tuottavat oman toimintansa tietopohjia. Kirjallisuuden vientikeskus FILI tuottaa säännöllisesti tietoa ja tilastoja Suomen kirjallisuuden kansainvälisestä näkyvyydestä, mutta viennin kehittämistä varten tarvitsemme myös vertailukohteita ja eri toimialat kattavaa laajaa kontekstia ymmärtääksemme alan kehitystarpeet ja pullonkaulat. Näin voimme kohdentaa tarvittavat toimenpiteet oikea-aikaisesti sinne, minne niitä tarvitaan. Suomen kirjallisuus kuuluu maailmankartalle, mutta se ei pääse sille eikä pysy siellä ilman jatkuvaa valpasta kehittämistä ja kasvua. Tilastokeskuksen tuottama objektiivinen ja riippumaton tietopohja on välttämätön, jos haluamme yhdessä kehittää Suomen kulttuuria yhä kilpailukykyisemmäksi myös viennin näkökulmasta.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Maatalous
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • MTK kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutosesityksistä ja esittää lausuntonaan seuraavaa: MTK ymmärtää valtiontalouden haastavan tilanteen ja tarpeen säästötoimille. Tilastotuotannon muutoksilla (säästöillä) ei kuitenkaan tule vaarantaa esimerkiksi päätöksentekijöiden kansantaloudesta ja eri sektoreista saatavan tilannekuvan muodostumista, jotta tulevien päätösten vaikutuksia pystytään arvioimaan riittävän luotettavasti päätöksenteossa kaiken aikaa ja kaikissa tilanteissa. Väärien päätösten taloudelliset vaikutukset voivat olla monikymmenkertaisia nyt esitettyihin tilastotuotannon säästöihin verrattuna. Tilastolain mukaisesti maataloustilastojen tuottajat ovat vuosittain tavanneet MTK:ta tiedonantajien edustajina koskien tiedonkeruuta maanviljelijöiltä. Tämä yhteistyö on tietääksemme sujunut ongelmitta vuosikymmeniä ja samalla tilastojen tuottajat ovat raportoineet erityisesti maatalouden taloudellisen tilanteen kehityksestä. Nyt esitetyt tilastotuotannon muutokset eivät saa vaarantaa kokonaiskuvan muodostamista maatalouden kulloisestakin tilanteesta. Maatalouden osalta tilastotuotannon muutoksista ollaan päättämässä hankalaan ja oikeastaan väärään aikaan. Elinkeino on vasta toipumassa Ukrainan sotaa edeltävästä ja sodan alkuvaiheessa tapahtuneesta poikkeuksellisesta kustannusnoususta. Voimakkaimman kustannusnousun aikana päätettiin joidenkin tilastojen julkaisuvälin tihentämisestä neljännesvuosittaisista kuukausittaisiksi. Tämä muutos osoittautui nopeasti hyödylliseksi ja kuukausittainen tilastojulkaisu on edelleen tarpeellinen. Ei pelkästään tiettyjen maataloustilastojen ja vaan koko elintarvikeketjuun liittyvien tilastojen osalta. Lisäksi hallitusohjelmassa on vahva kirjaus alkutuottajan sopimusaseman parantamisesta elintarvikeketjun eri osien tilastoinnin kehittämisellä. Suora lainaus hallitusohjelman tekstistä: Alkutuottajien sopimusasemaa parannetaan avoimella, elintarvikeketjun eri osien kustannuksia kuvaavalla tilastoinnilla ja edistämällä kustannusindeksien käyttöönottoa osapuolten välillä elintarvikemarkkinavaltuutetun ehdotuksen mukaisesti sopimusvapautta loukkaamatta. Edellä mainitun kirjauksen lisäksi hallitusohjelman liitteessä B on tätä toimenpidekokonaisuutta varten varattu lisämäärärahoja. Maa- ja metsätalousministeriö 7.6.2024 asettanut tätä kehittämistyötä varten työryhmän, jonka toimikausi kestää vuoden 2026 loppuun. Koska työryhmä on vasta aloittanut työnsä, niin MTK pitää perusteettomana tehdä tässä vaiheessa esitetyn laajuisia päätöksiä maataloustilastoinnin supistamisesta. MTK arvioi lausuntonsa yksityiskohtaisissa kommenteissa aihealueessa neljä eri tilastojen tarpeellisuutta edellä kerrotuista lähtökohdista, siis alkutuottajan sopimusaseman parantamisen ja elintarvikeketjun tilastointityöryhmän toimeksiannon pohjalta.
      • LiveFIN ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastokeskus supistaa tilastotuotantoaan määrärahoihin kohdistuvan leikkauksen vuoksi. Tämän myötä myös Tilastokeskuksen kulttuuritilastot ovat joutumassa lakkautuslistalle. LiveFIN ry esittää kulttuuri- ja vapaa-ajan tilastojen lakkauttamisen peruuttamista. Asiantuntevien viranomaisten tuottama luotettava tilastotieto luo perustan kulttuurin vaikutusten arvioinnille. Puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto on olennainen pohja mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Suomessa kulttuuritilastoja on julkaistu 1970-luvun lopulta lähtien. Tilasto kuvaa kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurin aloilla. Kulttuuritilastojen lakkauttaminen vaarantaisi tämän pitkittäisotannan suomalaisen kulttuurin tietopohjasta. Tilastoinnin lopettamisen aiheuttama vahinko olisi peruuttamaton ja se jättäisi paikkaamattomissa olevan aukon kulttuurin tietopohjaan. Tilastokeskuksen tilastot ovat korvaamaton tiedonlähde paitsi kulttuuria koskevaan päätöksentekoon, myös kulttuurialan organisaatoille itselleen, jotka kehittävät omaa ja koko edustamansa toimialan toimintaa tietoon perustuen. Kulttuurialan järjestöt, myös LiveFIN ry tuottavat usein ainutlaatuista tietoa ja tilastoja omista toimialoistaan ja siten vahvistavat osaltaan kulttuurialan tietopohjaa. Nyt myös kulttuurialan järjestöihin kohdistuu säästötoimenpiteitä kulttuurin rahoituksen leikkausten vuoksi. Myös järjestöissä on jatkossa mietittävä tarkkaan, millaiseen tiedontuotantoon näillä on resursseja. Haitallista on myös vapaa-ajan osallistumista koskevan tilaston lakkautus. Kyseinen tilasto piirtää esiin kulttuuritapahtumiin osallistumisen sosiaalista ja yhteiskunnallista merkittävyyttä. Merkittävyys on toki tunnistettavissa myös muilla mittareilla, kuin tilastoilla, mutta ilman tilastoa osallistumisen muutoksia esimerkiksi eri sukupolvien välillä ei pystytä seuraamaan. Tilastojen lakkautuksilla ja muutoksilla tavoitellaan kokonaisuudessaan 400 000 euron säästöä vuositasolla. Raha on suuruudeltaan valtiontalouden kannalta merkitykseltään erittäin vähäinen ja jo yksittäiset poliittiset päätökset, joita tehdään sokkona ilman tilastojen tarjoamaa tietoa, aiheuttavat helposti vastaavansuuruisia kansantaloudellisia vaikutuksia. Tilastojen lakkautus olisi LiveFIN ry:n näkökulmasta huonosti perusteltu, taloudellisilta vaikutuksiltaan jopa haitallinen ja tiedon tuotannon ja säilyttämisen näkökulmasta tuhoisa.
      • Ympäristöministeriö, Laura Höijer koordinoinut vastauksen yhteistyössä ministeriön osastojen kanssa, Höijer Laura
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ympäristöministeriö tarvitsee luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi, ennakointiin, raportointeihin ja seurantaan sekä säädösvalmisteluun. Ympäristöministeriö hyödyntää laajasti tutkittua tietoa toiminnassaan. Riittävän kattava ja laadukas tietopohja ja tietoaineistot varmistavat laadukkaan valmistelun. Myös osa ministeriön toimintaa tukevasta tutkimus- ja selvitystoiminnasta toiminnasta on riippuvainen laadukkaista tilasto- ja tietoaineistoista. Ministeriön valmistelutyössä myös pitkillä aikasarjoilla on suuri merkitys. Ympäristöministeriö vastaa valtioneuvoston ja eduskunnan käsittelyyn tulevien asioiden valmistelusta, jotka koskevat yhdyskuntia, ilmastoa, rakennettua ympäristöä, asumista, luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä ympäristönsuojelua. Valmistelun lähtökohtana on kokonaisvaltaisesti sosiaalisen, taloudellisen, ekologisen ja kulttuurisen kestävyyden näkökulmat. Tilastojen lakkauttamisen pitäisi olla hyvin harkittu päätös, ja perustua huolelliseen vaikutusten arviointiin sekä vuorovaikutteisesti toteutettuun tarkasteluun tietopohjan aineistojen saatavuutta ja jatkuvuutta turvaavista muista tunnistetuista ja toteutettavissa olevista keinoista.
      • Työelämän tutkimusyhdistys ry, Vuorenmaa Hertta
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Lausunto lakkautettavista ja supistettavista työelämätilastoista Työelämän tutkimusyhdistys haluaa tuoda esiin näkemyksensä tilastojen lakkauttamisesta ja niiden vaikutuksista tiedon saatavuuteen, tutkimukseen sekä käytännön toimintaan. Ehdotettujen tilastojen lakkauttamisella ja supistamisella olisi merkittäviä vaikutuksia niin tutkimuksellisesti kuin käytännön tiedontarpeiden näkökulmasta. Erityisesti työelämään liittyvien tilastojen rooli on keskeinen monella ja monelle sektorille. Palkkatilastojen ja Työolotutkimuksen lakkauttaminen vie pohjan laadukkaalta tutkimukselta, jota Suomessa on tehty vuosikymmeniä. Hyvä Työ! -palkinto luovutettiin Työolotutkimukselle vuonna 2022 ja tutkijoina käytämme näitä työhön liittyviä palkkatilastoja jatkuvasti. Niiden lakkauttaminen vaarantaa yhteiskunnalle tärkeän tiedontuotannon. Työolotilaston tuottamien tietojen avulla on myös voitu kehittää työhyvinvointiohjelmia ja työsuojelukäytäntöjä, jotka ovat parantaneet työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta. Ilman tätä tietoa, tutkimus ja työelämän kehittäminen joutuisivat nojautumaan epäluotettavampiin lähteisiin, mikä voi johtaa puutteellisiin toimenpiteisiin työolojen parantamiseksi. Yhteenveto Yhteensä ehdotetut tilastojen lakkautukset ja supistukset heikentävät merkittävästi tiedonkeruun kattavuutta, mikä vaikuttaa suoraan tutkimukseen ja sitä kautta myös päätöksentekoon eri aloilla. Lakkautettavien tilastojen osalta on myös syytä huomioida, että tiedonkeruun ja tilastojen supistaminen tulorekisteripohjaiseen tietoon ei välttämättä täytä kaikkia tiedontarpeita, erityisesti silloin, kun on kyse yksityiskohtaisista palkkarakenteista ja ammattiryhmien eroista. Erityisesti työolotilaston lakkauttaminen on huolestuttavaa, koska se tuottaa ainutlaatuista ja korvaamatonta tietoa suomalaisen työelämän laadusta ja työhyvinvoinnista. Erityisesti työolotilastojen merkityksellisyys pitää huomioida ja säilyttää, sillä työelämän kehityksestä on saatava jatkossakin kattavaa tietoa. Helsingissä 20.9.24 Työelämän tutkimusyhdistyksen puolesta, Hertta Vuorenmaa Puheenjohtaja Työelämän tutkimusyhdistys ry
      • Naisjärjestöjen Keskusliitto
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastotuotannon supistamisella on sukupuolittuneita vaikutuksia. Sektorikohtaisten palkkatilastojen lakkauttaminen heikentää tarkkojen ja yksityiskohtaisten palkkatietojen saatavuutta, mikä vaarantaa palkkatasa-arvon seuraamisen ja on ristiriidassa EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kanssa. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle (Eurostat) vuosittain ajantasaiset kansalliset tiedot tasoittamattoman sukupuolten välisen palkkaeron laskemiseksi. Kyseiset tilastotiedot on esitettävä sukupuolen, toimialan, työajan (kokoaikainen/osa-aikainen työ), taloudellisen määräysvallan (julkinen/yksityinen omistus) sekä iän mukaan eriteltyinä, ja ne on laskettava vuositasolla. Jos sektorikohtaisia tietoja ei enää julkisteta erikseen, voi olla vaikeampaa seurata palkkaeroja eri sektoreilla ja arvioida tarkasti, miten tasa-arvotoimenpiteet vaikuttavat. Direktiivin keskeinen tavoite on lisätä avoimuutta, jotta työntekijät voivat tietää, onko heidän palkkansa yhdenvertaisuusperiaatteen mukainen. Vähentynyt tietojen julkistaminen voi rajoittaa tavoitteen saavuttamista. Tilastoja voidaan hyödyntää myös palkkasyrjinnän osoittamisessa. Direktiivin mukaan työntekijöitä ei pidä estää vetoamasta muihin tosiseikkoihin, kuten tilastoihin tai muihin saatavilla oleviin tietoihin, joiden perusteella voidaan olettaa, että syrjintää on tapahtunut. Näin voitaisiin puuttua tehokkaammin eriarvoisuuteen sukupuolen mukaan eriytyneillä aloilla ja ammateissa, kuten hoitoala. Tilastoja voidaan käyttää myös saman tai samanarvoisen työn todistamisessa, jos palkkojen vertailukohdetta ei voida muuten määrittää. Tasa-arvotiedon keskus lakkauttamisen jälkeen tasa-arvotiedon tila Suomessa on heikko. Kotitaloustuotannon arvon lakkautus lopettaisi ainoan tilaston Suomessa, joka mittaa palkatonta kotitaloustyötä. Se ei näy bruttokansantuotteessa eikä sitä tilastoida muulla tavalla, joten lakkautuksen jälkeen se ei näkyisi enää missään. Tasa-arvotilastot ovat tärkeitä kaikelle muulle tutkimukselle eikä niitä voi korvata muulla tutkimuksella, varsinkaan, kun valtion tutkimus- ja selvitystoiminta lakkautettiin. Työolotilaston lakkautus vaikeuttaa työolojen seurantaa, ja myös näissä on eroja sukupuolten välillä. Julkisten menojen hintaindeksin supistaminen voi taas vaikuttaa julkisen sektorin palkkakehityksen seurantaan.
      • Prologos ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Viestinnän ja vuorovaikutuksen tieteellinen yhdistys Prologos ry edistää viestinnän ja vuorovaikutuksen tutkimusta ja opetusta Suomessa. Prologos ry tukee täysimääräisesti Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry:n lausuntoa. Mevi ry:n lausunto: "Tilastokeskus esittää kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen lakkauttamista tämän vuoden lopussa osana valtionhallinnon säästötoimia. Suunnitelma lopettaa joukkoviestintätilaston laatiminen ja julkaiseminen haittaisi viestinnän tutkimusta ja opetusta, viestintäpolitiikkaan liittyvää päätöksentekoa sekä kansainvälistä tilastoyhteistyötä. Esitämmekin, että Tilastokeskus pidättäytyisi säästöjä etsiessään hätiköidystä ratkaisusta. Joukkoviestinnän tilastoa on julkaistu säännöllisesti vuodesta 1987 alkaen."
      • Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kuten muistiossa itsessäänkin todetaan, Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa, ja niitä käytetään yhteiskunnassa moniin eri käyttötarkoituksiin. Tilastoja hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja lainvalmistelussa, ja lisäksi niiden avulla voidaan seurata tehtyjen päätösten vaikutuksia ja ne ovat yhteiskunnan kehitystä kuvaavia mittareita. Tietoon perustuvan, avoimen yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi tarvitaan laadukasta ja kattavaa tilastotietoa jatkossakin. Kulttuuriperintöön ja arkkitehtuuriin liittyvän tilastotiedon julkaisemisen lopettamisella tai vähentämisellä voi olla useita haittavaikutuksia eri yhteiskunnan osa-alueilla. Tilastotieto on keskeinen väline päätöksenteossa niin julkisella sektorilla, akateemisessa tutkimuksessa kuin yksityiselläkin sektorilla. Päätöksenteon tietopohjan heikentyminen johtaa pahimmillaan siihen, että arkkitehtuuriin ja kulttuuriperintöön liittyvät investoinnit voivat jäädä kohdentumatta oikein tai niiden määrä jää riittämättömäksi. Tilastotiedon vähentyminen tai lakkauttaminen tekee kehityksen ja muutosten seurannan mahdottomaksi. Ilman tilastotietoa on vaikeaa tutkia kulttuuriperinnön ja arkkitehtuurin merkitystä yhteiskunnalle ja taloudelle, tai sen sosiaalisia ja kulttuurisia hyötyjä. Myös alan toimijoiden kannalta on tärkeää, että tilastoitua tietoa on kaikkien saatavilla. Lisäksi kansainvälinen vertailu hankaloituu, jos Suomesta ei ole saatavilla riittävästi tilastotietoa. Kansainvälisen vertailun tekeminen on ehdottoman tärkeää kaikille toimialoille. Yhteenvetona voidaan sanoa, että tilastotiedon vähentäminen kulttuuriperinnöstä ja arkkitehtuurista heikentää päätöksentekoa, tutkimusta, taloudellista toimeliaisuutta ja kulttuuriperinnön arvostusta, millä voi olla pitkät negatiiviset vaikutukset. Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ei kannata kulttuuritilaston lopettamista, vaan näkee sen sijaan parempana esimerkiksi tilastotiedon julkaisuvälin pidentämisen, jotta tulevaisuudessakin merkittävien yhteiskunnallisten päätösten tueksi on saatavilla tärkeää tilastotietoa.
      • Ammattiliitto Pro ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ammattiliitto Pro kiittää mahdollisuudesta lausua suunnitelluista Tilastokeskuksen ja Luken tilastotuotannon muutoksista, jotka koskevat eräiden tilastojen julkistustiheyden tai tietosisältöjen muuttamista sekä tilastojen lakkauttamista tai yhdistämistä. Lausuntomme koskee erityisesti Työolotutkimusta. Laadukasta kansallista tilastotuotantoa tarvitaan monien yhteiskunnallisten ilmiöiden ja kehityssuuntien seuraamiseen. Tilastotuotannon leikkaaminen pelkästään säästötavoitteiden takia on lyhytnäköistä politiikkaa, joka voi haitata yhteiskunnallista päätöksentekoa ja kehittämistyötä jatkossa monella tapaa. Tilastotuotannon muutoksien yhteydessä on tärkeää, että rahallisten säästöjen lisäksi arvioidaan myös niitä tietomenetyksiä, joita toimet tuottavat, ja etsitään vaihtoehtoisia ratkaisuja.
      • GRK Suomi Oy, Sami Immonen, Johtaja, tekniset palvelut, GRK Suomi Oy
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Vaikutukset teollisuuteen lienevät jääneet vähälle pohdinnalle.
      • Sivistysala ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastokeskus on esittänyt kulttuurin tilastointia lopetettavaksi säästösyistä. Suomessa päätöksenteon halutaan perustuvan yhä enemmän tietoon. Keskeisen tilastoinnin lakkauttaminen taide- kulttuuri- ja käytännössä luovilta aloilta on lyhytnäköinen ehdotus, joka olisi ristiriidassa tietoon perustuvan päätöksenteon tavoitteen kanssa. Kulttuuri- ja luovat alat sekä näihin keskeisesti kytkeytyvä tapahtuma-ala luovat aineetonta arvoa, jonka kasvupotentiaali on Suomessa suuri. Siksi lakkauttamisen sijaan päinvastoin luovien alojen tilastoinnin kehittäminen olisi erittäin tärkeätä. Tilastoinnin ja tiedon avulla luovien alojen kasvupotentiaali tulee näkyväksi. Alan toimijoille on tärkeätä kyetä osoittamaan alojen työllisyys- ja talousvaikutukset uskottavasti. Luovien alojen ekosysteemin ja kokonaisuuden tunnistaminen on Suomessa kesken ja tilastointi monin osin myös hajautunutta. Myös siksi olisi tärkeää, että tilastotuotantoa päinvastoin kehitettäisiin. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa on tavoiteltu kulttuuri- ja luoville aloille tulevaisuusnäkymää juuri lausunnoilla olevan kulttuuripoliittisen selonteon ja luovien alojen kasvustrategian myötä. Kulttuuritilastojen lakkauttaminen olisi täten ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Kulttuuria koskevan tilastoinnin lakkautus nykyisellä tarkkuudella ja uskottavuudella olisi alalle yksi lisäheikennys korona-ajan vaikeuksien sekä valtionavustusten leikkausten lisäksi.
      • Taike, Taike/Tietohallinto, tieto- ja tapahtumapalvelut, Hakola Eva-Maria
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Taiteen edistämiskeskus kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista. Taiteen edistämiskeskus pitää kulttuuritilastoinnin kokonaisuuden lakkauttamisesitystä erityisen huolestuttavana lakkauttamisesta johtuevien hyvin laajalle ulottuvien epäedullisten vaikutusten johdosta suhteessa arvioituun säästöön.
      • Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT (jatkossa KT) kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Yleisenä kommenttina KT toteaa, ettei neljänsadantuhannen euron vuosittainen säästötavoite Tilastokeskukselle ole suuren suuri ja se voitaisiin myös kompensoida tuloja lisäämällä eli laskuttamalla tietojen käyttäjiltä aikaisempaa suurempia asiakasmaksuja. Ainakin osalla muutoksen alla olevista tilastoista on suurta kysyntää ja yhteiskunnallista merkittävyyttä, jonka vuoksi tilastotiedon käyttäjillä lienee halua maksaa aikaisempaa suurempia asiakasmaksuja virallisen tilaston edelleen tuottamisesta.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tämä on maa- ja metsätalousministeriön yhteinen lausunto, johon on koottu luonnonvara- ja ruokaosaston kannat lausuntoaineistossa esitettyihin ehdotuksiin. Tiedolla johtaminen on keskeinen osa ruoka- ja luonnonvarasektorin politiikan ja päätöksenteon valmistelua. Tavoitteena on, että laadukas tutkimus, kehittyvä paikkatieto ja tiedon käytettävyys luovat vahvan tietopohjan päätöksenteolle ja ennakoinnille. Hallitusohjelmassa on mainittu erikseen tilastoinnin kehittäminen, esim. alkutuottajien sopimusasemaa parannetaan avoimella, elintarvikeketjun eri osien kustannuksia kuvaavalla tilastoinnilla. Tilastoita on tarkasteltava politiikan suunnittelun, markkinavaikutusten ja huoltovarmuuden näkökulmasta. Yhteiskunnallinen merkitys esim. lehdistö ja järjestöt jakavat tietoja edelleen maatalous- maaseutu- ja elintarvikeyrityksille sekä kuluttajille. Käyttäjämäärä voi klikkausten perusteella näyttää pieneltä, mutta edelleen jaettuna tieto koskettaa laajempaa käyttäjäkuntaa. Tilastokeskuksen ja Luken muistiossa todetaan, että “Tilastokeskus ja Luke joutuvat karsimaan tilastotuotantoa niiltä osin kuin se ylittää lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten vaatimukset”. Maa- ja metsätalousministeriö on tehnyt 18.4.2024 sopimuksen Maaseutuindikaattoreiden toimittamisesta avoimena tietokantapalveluna. Tietokannan sisältö on kuvattu ao. sopimuksessa. Maaseutuindikaattori-tietokantapalvelun sisältö ei saa vaarantua Tilastokeskuksen asiakirjassa mainitun tilastotuotannon karsimisen seurauksena. Mikäli sopimuksen mukaisen palvelun sisältä heikentyy karsimistoimien seurauksena, tulee sopimusta tarkastella uudelleen. Metsävaroja ja niiden käyttöä koskevan tilastoinnin vähentäminen tai osin lopettaminen on vastoin Kansallisen metsästrategian 2035 asettamaa päämäärää ja heikentää mahdollisuuksia seurata toimintaympäristössä tapahtuvia muutoksia. Samoin muutos olisi hallitusohjelman sekä MMM:n strategian vastainen (vrt. Metsähallituksen lausunto). Tilastojen kustannukset eivät ole kokonaisuuden kannalta kovin merkittäviä. Lisäksi jatkossa tilaston puuttuminen voi luoda isompia kustannusvaikutuksia. Olisi hyödyllistä saada rivikohtainen tieto, paljonko kullakin toimella säästetään.
      • Frame Finland
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Nykytaiteen tiedotuskeskus Frame Contemporary Art Finland vastustaa Tilastokeskuksen esitystä kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastojen lakkauttamisesta. Luovat kulttuurialat ovat merkittäviä kasvualoja, joiden tilastollisen seurannan lopettaminen olisi strateginen virhe sekä työllisyyden, talouskasvun että kansallisen kulttuurin kannalta. Puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto on olennainen pohja mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Jos kulttuuritilastointi lakkautetaan, taide- ja kulttuurialaan kohdistuvien päätösten ja kehittämistoimien vaikutuksia ja merkitystä yhteiskunnalle on erittäin hankalaa vastaisuudessa mitata ja arvioida. Jos tilastot kerran lakkautetaan, tilastoimatta jäävää dataa ei saada koskaan takaisin. Tilastokeskuksen kulttuuritilastot ovat korvaamaton tiedonlähde myös meille, kulttuurialan organisaatioille, jotka kehitämme toimialaamme eri tavoin. Tuotamme tietoa ja tilastoja omilta taiteenaloiltamme ja täydennämme osaltamme kulttuurialan tietopohjaa. Asiantuntevien viranomaisten tuottama luotettava tilastotieto luo perustan muille tiedontuottajille, päättäjille ja muille yhteiskunnan sektoreille kuten medialle. Samanaikaisesti myös omien organisaatioidemme toimintaan kohdistuu säästötoimenpiteitä kulttuurin rahoituksen leikkausten vuoksi. Myös meidän on mietittävä jatkossa tarkkaan, millaiseen tiedontuotantoon meillä toimijoina on resursseja. Kehityssuunta on huolestuttava. Tilastojen myötä kadottaisimme näkymän kulttuurialan ilmiöiden ajallisiin kehityssuuntiin, ihmisten kulutustottumuksiin sekä alan toimintarakenteiden kehitykseen. Samalla taide ja kulttuuri vähitellen hiipuisivat näkymättömiin koko yhteiskunnallisesta tarkastelusta. Demokraattisessa yhteiskunnassa niin kansalaisten ja kaikkien yhteiskunnan toimijoiden pääsy luotettavan tiedon äärelle on taattava. Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime vuonna taidejakulttuuri.fi -verkkosivuston ja -tietokannan, jossa monet meistä toimimme tiedontuottajina yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Leikkaukset vaikuttavat myös näiden hankkeiden jatkoon ja rapauttavat jo tehdyn työn arvoa. Tilastoja tulisi päinvastoin kehittää strategisesti ja samansuuntaisesti eri hallinnonalojen, virastojen ja toimijoiden kesken. Parhaillaan lausuntokierroksella oleva, hallituksen laatima Kulttuuripoliittinen selonteko tähtää toimenpiteillään vuosikymmenten päähän. Sen yhdeksi toimenpiteeksi on nostettu kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja kattavuuden parantaminen. Kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastojen lakkauttaminen on tämän tavoitteen kanssa täysin ristiriitainen. Vaikea kuvitella, että vuosikymmenten kehitystyö voisi toteutua ilman alaa koskevaa tietoa ja sen tarkastelemista pitkinä ajallisina jatkumoina. Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmassa todetaan, että hallitus hyödyntää yhteiskunnallisia tietovarantoja ja tutkittua tietoa aktiivisesti päätöksenteossaan. Hallitusohjelmassa todetaan, että Tilastokeskuksen resursseja pyritään vahvistamaan, jotta yhteiskunnalliset tietovarannot saadaan aiempaa nopeammin päätöksenteon ja tutkimuksen käyttöön. Sekä Tilastokeskukselle asetetut säästötavoitteet että niiden saavuttamiseksi nyt esitetyt tilastojen lakkauttamiset ovat ristiriidassa näiden hallitusohjelman kirjausten kanssa. Tieto tekee näkyväksi, tiedon puute näkymättömäksi. Ei anneta kulttuurin kadota.
      • Suomen Isännöintiliitto ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Isännöintiliitto ei kannata tilastotuotannosta säästämistä. Yhteiskunnallisen päätöksenteon ja lainvalmistelun tueksi tarvitaan kattavia tilastoaineistoja. Tiedolla johtaminen hankaloituu, mikäli luotettavasta julkisesta tiedontuotannosta lähdetään karsimaan. Suomen tilastoekosysteemi on arvioitu maailman parhaaksi ja päättäjien tulisi pyrkiä pitämään tästä asemasta kiinni.
      • Präktig Paula, yksityishenkilö, musiikkialan freelancer ja pedagogi, demokratian puolustaja
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Se mihin lakkautukset osuvat, vaikuttaa valitettavan ideologiselta. Tiedän että tämä lausuntoni ei ole akateemisen tyyni ja hieno, mutta minullakin lie on oikeus avata suuni (ainakin toistaiseksi).
      • Suomen Taiteilijaseura
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomen Taiteilijaseura on kuvataiteen vaikuttaja- ja asiantuntijaorganisaatio, joka edustaa yli 3 000 ammattikuvataiteilijaa. Kulttuuritilastojen lakkauttaminen vaikuttaisi heikentävällä tavalla suomalaisen kulttuurikenttään. Oman toimintamme kannalta tilaston lakkauttaminen heikentäisi erityisesti kuvataiteilijoiden ja kuvataiteen alan mahdollisuutta osoittaa toimintansa arvo yhteiskunnalle. Toiminnan arvon näkeväksi tekeminen on lähtökohta sille, että taiteen ja kulttuurin asemaa voidaan kehittää. Tilastotiedon kautta saamme tietoa myös alan elinkeinopoliittisista vaikutuksista, kuten työllisyydestä, tuotoksesta ja BKT-osuudesta. Kuvataiteen toimialan rakenteet ovat tutkitusti puutteelliset (lähde: Visuaaliset taiteet Suomessa, Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore 2023). Tilastotiedot ovat alan vaikuttamistyössä osoittautuneet erittäin tehokkaaksi tavaksi tuoda päättäjille, ministeriölle sekä alan organisaatioille esiin kuvataiteen rakenteellisia kehittämistarpeita. Kulttuuriin osuvat monet muut hallituksen säästö- ja sopeutustoimet: suorien kulttuurileikkausten lisäksi kulttuurialan ammattilaisiin vaikuttavat veropäätökset (arvonlisäveron ja alv:n alennetun kannan korotukset sekä arvonlisäveron alarajahuojennuksen poistuminen), säästöt sosiaaliturvaan sekä yksityisen kopioinnin hyvityksen leikkaus. Se, että myös Tilastokeskuksen sopeutustarvetta osoitetaan kulttuuriin, on kokonaiskuvan kannalta kohtuutonta. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa hallituksen Kulttuuripoliittisessa selonteossa on otettu yhdeksi tavoitteeksi kulttuurin tietoperustan vahvistaminen. Kulttuuritilastojen lakkauttaminen kokonaan on suorassa ristiriidassa tämän tavoitteen kanssa. Opetus- ja kulttuuriministeriö puolestaan on julkaissut juuri viime vuonna taidejakulttuuri.fi -verkkosivusto, jonka tietokanta nojaa Tilastokeskuksen ja kulttuurin tiedotuskeskusten työhön. On epäjohdonmukaista, jos uusi alusta, johon juuri on panostettu, ajettaisiin leikkauksen vuoksi alas.
      • Keva, Tutkimusjohtaja, Pekkarinen Laura
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Työolot-tilaston lakkauttamisen kustannussäästöt eivät perustele sen lakkauttamista suhteessa tilaston tuottamaan hyötyyn. Tiedonkeruun jatkamista perustelee sen pitkä aikasarja (vuodesta 1977) ja työolotutkimuksen tuottamat tärkeät kyselypohjaiset tilastotiedot, joista hyötyy moni asiantuntijataho. Tilastotietoa käytetään laajasti tutkimuslaitoksissa ja yliopistoissa ja sen avulla seurataan sisällöllisesti työolojen kehittymistä. Tilastoa ja siitä tuotetuttuja materiaaleja on hyödynnetty työolojen kehittymisen seurannassa sekä julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajien vertailussa. Työolot-tilaston sisältö on varsin laaja ja kattaa lähes kaikki työoloja koskevat tekijät. Tilasto on luotettava, koska se toteutetaan virallisena tilastotoimintana. Sen suunnitteluun osallistuu poikkeuksellisen laaja asiantuntijaryhmä, joka koostuu mm. tutkimustahoista, työelämän kehittäjistä sekä eläkealan asiantuntijoista. Samanaikaisesti korostuu tarve edistää Työolot-tilaston käyttöä uusin tietomateriaalein, jotka ovat suoraan hyödynnettävissä eri toimijoilla. Kyselypohjaisen ja pitkäaikaisen tilaston lakkauttamisen vahinkojen laajuutta on vaikea arvioida etukäteen, koska tulevaisuudessa työelämää koskevaa tietoa voidaan tarvita yllättävissäkin tilanteissa. Kun tilasto on kerran lakkautettu, on sen aikasarjan käynnistäminen uudestaan hankalaa.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Opetus- ja kulttuuriministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista. (Lausuntopyyntö TK/2330/00.07/2024). Opetus- ja kulttuuriministeriö katsoo, että esitetyt muutokset heikentävät merkittävältä osin sen hallinnonalaa koskevaa tietopohjaa ja siten tietoon pohjautuvan päätöksenteon edellytyksiä. Ministeriö katsoo, että tilastotointa on ensisijaisesti kehitettävä valtionhallinnon yhteisenä, kaikkia hallinnonaloja palvelevana kokonaisuutena. Koska Tilastokeskuksella on lakiin perustuva oikeus kerätä tietoja tilastotarkoituksiin tiedonantovelvollisuuden perusteella, sillä on usein muita vaihtoehtoja paremmat edellytykset kattavien tilastotietojen keräämiseen. Tämän linjan mukaisesti kulttuuritilastoinnin ja joukkoviestintätilastoinnin kehittämisen ja laatimisen tehtävät ja niihin liittyvät resurssit siirrettiin vuonna 2008 opetus- ja kulttuuriministeriöltä Tilastokeskukselle. Opetus- ja kulttuuriministeriö tiedostaa, että Euroopan tilastolainsäädännön ja muiden direktiivien kautta tulevat tilastotuotannon velvoittavuudet ovat kasvaneet vuosittain ja tulevat kasvamaan myös tulevaisuudessa. Ministeriö kuitenkin katsoo, että Tilastokeskus on tuottanut merkittäviä tilastoaineistoja, joista ei ole määrätty lainsäädännössä. Nyt lausuttavana olevan suunnitelman mukaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä hallinnonalan kannalta keskeisestä tilastoinnista ollaan luopumassa, koska tehtävänsiirron yhteydessä siirtyneitä tehtäviä ei vahvistettu lainsäädännössä. Toimintatapa voi vähentää hallinnonalojen halua keskittää tilastotuotantoa Tilastokeskukseen, koska mahdollisesti saavutettavien tehokkuushyötyjen vastapainona on vaara, että hallinnonalan kannalta keskeisen tietopohjan jatkuvuutta ei varmisteta. Ministeriön käsityksen mukaan tilastotoimen kyky tuottaa kattava tilastollinen tilannekuva Suomen yhteiskuntaoloista mm. opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla heikkenee olennaisesti, jos tilastotuotantoa rajataan esitetyllä tavalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö kommentoi erityisesti aihealueisiin 3.4 Kulttuuri, media ja ajankäyttö sekä 3.2 Työ, palkat ja toimeentulo esitettyjä muutoksia.
      • Jyväskylän yliopisto, Kulttuuripolitiikan professori Miikka Pyykkönen sekä ekologian ja evoluutiobiologian professori Juha Karjalainen
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Leikkauslistalla on tilastoja, joiden turvana ei ole lakia. Tilastokeskuksen suunnitelma vaikuttaa lyhytnäköiseltä ja voi vaarantaa kulttuurialan kehittämistä Suomessa. Kulttuuritilastot ovat keskeisiä, kun pyritään arvioimaan paljon kysyttyä tietoa kulttuurin taloudellisista ja työllistävistä vaikutuksista. Ne tarjoavat tärkeää tietoa väestön osallistumisesta kulttuuritoimintaan ja kulttuurin kulutustottumuksista. Tällainen tietoperusta on välttämätön kulttuuripolitiikan suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa ja arvioinnissa. Tilastokeskuksen kulttuuritilastot edustavat riippumatonta ja monitahoista tiedontuotantoa. Niiden lakkauttaminen heikentäisi merkittävästi kulttuuripolitiikan tietopohjaa Suomessa, supistaisi tutkimuksen, median ja kansalaisten tietoresursseja sekä vaikeuttaisi kulttuuripoliittisten päätösten arvioimista ja vaikuttavuuden seurantaa. Tilastokeskuksen Kulttuuri- ja vapaa-aikatilastot, kuten taloutta ja kestävää kehitystäkin koskevat tilastot, ovat ensiarvoisen tärkeitä yliopistoissa tehtävälle tutkimukselle ja siellä annettavalle opetukselle. Ne ovat tarjonneet laajoihin ja luotettaviin datoihin perustuvan tietopohjan, joita on käytetty molemmissa em. perustehtävissä laajalti ja usein. Esimerkiksi tutkimushankkeiden suunnittelun ja toteutuksen kohdalla ne ovat tarjonneet pohjatietoa, jonka perusteella on muodostettu hankkeissa uutta tutkimustietoa samalla kulttuuria koskevaa tietopohjaa kumuloiden ja syventäen. Kulttuuri- ja vapaa-aikatilastot ovat siis kulttuurin ja kulttuuripolitiikan kehittämisen lisäksi elintärkeitä myös alan tutkimuksen ja opetuksen kehittämisen kannalta. Kalataloustilastoja suunnitellaan karsittavaksi viiden tilaston osalta. Tuotannosta poistuvat tilastot kokoavat yhteen tuotanto- ja talouslukuja (kalatalouden kannattavuus, kalansaalis ja tuotanto yhteenveto, kalan kulutus, kalajalosteiden tuotanto, ulkomaankauppa) eli yhdistävät perustilastoja. Poistuvat tilastot jättävät aukon kalatalouden alan kehitystä tarkasteltaessa ja analysoitaessa. Perustilastot kalastuksen ja vesiviljelyn tuotantomääristä sekä kalastuksen määrän muutoksista ilmeisesti kuitenkin säilyvät ja se on ehdoton edellytys tämän uusiutuvan luonnonvaran kestävän hyödyntämisessä. Kalastuslaki edellyttää tietopohjaista kalavarojen hyödyntämistä ja tilastotuotannolla on siten lakiin ja EU velvoitteisiin liittyvä perusta.
      • Turun yliopisto, Tilastotieteen oppiaine (matematiikan ja tilastotieteen laitos)
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luken) ehdottamat tilastotuotannon muutokset tilastojen lakkautuksista sekä mm. tilastotietojen julkaisutiheyden muutoksista vaikuttavat yleisellä tasolla perustelluilta, kun otetaan annettuna tehdyt päätökset resurssien leikkaamisesta. Toimintatapojen uudistaminen, kuten tilastotuotannon automaation kasvattaminen sekä joidenkin tilastojen kohdalla myös aiempaa vahvempi yhteistyö Tullin ja Ruokaviraston kanssa on kaikin puolin järkevää tarkoituksenmukaisen ja lakisääteisen tilastotuotannon varmistamiseksi jatkossa. Tilastojen lakkautuksilla ja muutoksilla tavoitellaan vuositasolla muutamien satojen tuhansien eurojen säästöjä. Voi perustellusti kysyä, onko kyseinen summa todella niin merkittävä valtiontalouden isossa kuvassa, että sinänsä varsinkin tietyille asiantuntijatahoille tärkeitä tilastotietoja ei enää julkaista aiempaan tapaan? Tämä lausunto lähtee siis siitä, että näitä säästöjä ja muutoksia on tehtävä joka tapauksessa. Tässä lausunnossa keskitytään arvioimaan tehtävien muutosten vaikutusta yleisellä tasolla Turun yliopistossa tehtävään tutkimukseen. Näyttää siltä, että nyt lakkautettavat ja muokattavat tilastot eivät sisällä tilastotietoja juuri sellaisista yksityiskohdista, joita akateemisessa tilastotieteellisessä ja menetelmiä korostavassa tutkimustyössä käsiteltäisiin kovin usein. Sikäli vaikutukset Turun yliopiston tutkimustoimintaan ovat todennäköisesti melko vähäiset. Toisaalta vaikuttaa selvältä, että esim. Luken tutkimustoimintaan sekä myös eräisiin yksityisen sektorin toimijoihin ehdotettavilla muutoksilla on huomattavasti suurempi ja merkittävämpi vaikutus. Haluamme myös yleisellä tasolla mainita akateemisen tutkimukseen liittyvästä aiempien (historiallisten) tilastotietojen saatavuutta koskevasta yksityiskohdasta mitä suunniteltavissa toimenpiteissä ei mainita. Eri tilastojen kohdalla ei ole pelkästään kysymys tilastotietojen saatavuudesta ja julkaisutiheydestä. Erityisesti aikasarjojen käyttökelpoisuuteen (akateemisen) tutkimuksen näkökulmasta liittyy kasvavaa tarvetta saada käytettäväksi niiden koko reaaliaikainen historiatietokanta eli kyseisen tilaston kaikki aiemmat julkistukset. Tyypillinen esimerkki tällaisesta tietokannasta ja tilastotietojen myöhemmästä tarkentumisesta (”revisioitumisesta”) liittyy bruttokansantuotteen aikasarjoihin. Vastaavaa tarvetta voi ilmetä myös nyt käsiteltävien tilastojen kohdalla. Koko historiatietokannan hallinnointi ja lopulta julkiseksi saattaminen (mikäli mahdollista) tulisi olla pidemmällä aikavälin tavoite kaikkien virallisten tilastojen kohdalla.
      • Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomen Ammattikalastajaliitto (SAKL) toteaa lausuntonaan seuraavaa. Luonnonvarakeskus esittää useita kalatalouden tilastoja lakkautettavaksi. SAKL ei kannata esitystä (tarkemmin kohdassa 4).
      • Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, Leo Nea
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry vastustaa Tilastokeskuksen esitystä kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastojen lakkauttamisesta. Tällä hetkellä lausuntokierroksella olevassa hallituksen kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksessa yhdeksi tärkeäksi kehittämistoimenpiteeksi on nostettu kulttuurin ja luovien alojen tietoperustan vahvistaminen ja kehittäminen. Alan kannalta keskeisten kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastojen lakkauttaminen on tämän tavoitteen kanssa täysin ristiriitainen. Taide- ja kulttuuriala on laajasti työllistävä ja kasvava elinkeinonala, jota koskevien päätösten tulee perustua luotettavaan tietoon. Ala tarvitsee sekä omaa tiedontuotantoa että ulkopuolisen viranomaisen tuottamaa luotettavaa tietoa. Taide- ja kulttuurialan tiedontuottajien omat tilastot täydentävät, mutta eivät voi korvata Tilastokeskuksen kattavaa, perusteellista ja asiantuntevaa tilastointia. Kuten lausuntopyynnön liitteenä olevassa muistiossa todetaan, tilastot luovat perustaa alan kehittämiselle, antavat itseymmärrystä ja perusteluja päätöksenteolle ja julkiselle keskustelulle. Ne mahdollistavat tietoon ja dataan perustuvan päätöksenteon sekä varmistavat laadukkaan lainvalmistelun. Miten taide- ja kulttuurialaan kohdistuvien päätösten vaikutuksia ja merkitystä yhteiskunnalle on mahdollista vastaisuudessa mitata ja arvioida, jos alan keskeiset tilastot nyt lakkautetaan? Huomautamme, että Petteri Orpon hallitus on hallitusohjelmassaan todennut, että hallitus hyödyntää yhteiskunnallisia tietovarantoja ja tutkittua tietoa aktiivisesti päätöksenteossaan. Lisäksi hallitusohjelmassa todetaan, että Tilastokeskuksen resursseja pyritään vahvistamaan, jotta yhteiskunnalliset tietovarannot saadaan aiempaa nopeammin päätöksenteon ja tutkimuksen käyttöön. Sekä Tilastokeskukselle asetetut säästötavoitteet että niiden saavuttamiseksi nyt esitetyt tilastojen lakkauttamiset ovat räikeässä ristiriidassa näiden hallitusohjelman kirjausten kanssa. Kaikista EU-maista vain kolmella ei tällä hetkellä ole omaa kulttuuritilastointia. Toivomme, että Tilastokeskus harkitsee uudestaan esitystään alallemme tärkeiden tilastojen lakkauttamisesta, eikä Suomi liity neljänneksi tuohon joukkoon. Kuten taide- ja kulttuurialan tiedontuottajatahot kannanotossaan kiteyttävät: Tieto tekee näkyväksi, tiedon puute näkymättömäksi. Ei anneta kulttuurin kadota.
      • Finland Festivals ry
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Finland Festivals vastustaa voimakkaasi ehdotusta kulttuuritilastojen lakkautuksesta. Ajatus siitä, että kulttuuripolitiikan kannalta keskeiset tilastot lakkautetaan, on erittäin huonosti harkittu. Jos ehdotus toteutuu, kulttuuripolitiikkaa ei enää tehdä tiedon perusteella, ja se on sivistysvaltiossa mahdoton ja täysin vastuuton ajatus. Suomella ei ole varaa ajautua tilanteeseen, jossa kulttuuripoliittisia päätöksiä tehdään ilman ammattimaista, kokonaisvaltaista ja neutraalia tietopohjaa. Lisäksi lakkautus merkitsisi sitä, että Suomi pudotettaisiin pois yhteiseurooppalaisista kulttuuritilastoista.
      • Suomen Kirjailijaliitto, Villacis Ilmi
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Suomen Kirjailijaliitto vastustaa esitettyä muutosta. Taide- ja kulttuurialan tulevaisuutta ei saa vaarantaa tiedontuotannosta säästämällä. Suomen Kirjailijaliitto on suomenkielisten kaunokirjailijoiden valtakunnallinen järjestö. Liitto on perustettu vuonna 1897, ja sillä on noin 900 kirjailijan ammatissa toimivaa jäsentä. Viittaamme parhaillaan lausuntokierroksella olevaan hallituksen laatimaan Kulttuuripoliittiseen selontekoon, joka tähtää toimenpiteillään vuosikymmenten päähän. Sen yhdeksi toimenpiteeksi on nostettu kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja kattavuuden parantaminen. Samaan aikaan Pääministeri Orpon hallituksen kehysriihessä 16.4.2024 asetettiin säästötavoitteita, joista johtuen Tilastokeskus ja Luke ovat nyt karsimassa tilastotuotantoa, jonka taustalla ei ole lainsäädännöllisiä velvoitteita, kuten yllä mainitut kulttuurin tilastot.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM:n lausunnon laatimiseen ovat osallistuneet kaikki TEM:n osastot/koordinaatio Johanna Alatalo/OHJY
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Tilastojen lakkauttamisen pitäisi olla erittäin hyvin harkittu päätös, koska muutaman vuoden jälkeen tilaston mahdollinen päivittäminen maksaa yleensä enemmän kuin tilaston jatkuva ylläpito. On erittäin valitettavaa, että tilastoinnin rahoitusta leikataan. Luotettavaa tietoa tarvitaan enemmän kuin koskaan päätöksenteon tueksi, eri raportointeihin ja seurantaan sekä luonnollisesti myös tutkimuskäyttöön. Suomen elinkeinorakenne on vuosien ja vuosikymmenten mittaan muuttunut niin paljon, että voi perustellusti kysyä, onko hyvin seikkaperäinen maa-, metsä ja kalatalouteen liittyvien tietojen kokoaminen ja tilastointi tätä päivää. Tästä näkökulmasta useiden tämän aihealueen tilastojen lakkauttaminen tai julkistamisen harventamien on perusteltua. Toisaalta luonnonvarojen ja erityisesti metsien ja puun käyttöä koskeva tilastotieto on entistäkin tärkeämpää; metsävaroihin ja puun käyttöön liittyviä tilastoinnin muutoksia kommentoidaan tarkemmin kohdassa 4.
      • Helsingin kaupunki, Helsingin kaupunginhallitus 16.9.2024 § 566
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa (20.6.2023) Vahva ja välittävä Suomi todetaan, että ”Tilastokeskuksen resursseja pyritään vahvistamaan, jotta yhteiskunnalliset tietovarannot saadaan aiempaa nopeammin päätöksenteon ja tutkimuksen käyttöön”. Tämä kirjaus on ristiriidassa käsillä olevassa lausuntopyynnössä mainitun kirjauksen ”Samaan aikaan velvoitteiden kasvaessa tilastotoimen resurssit supistuvat” ja Tilastotuotannon muutokset -muistiossa esitettyjen muutosehdotusten kanssa. Tilasto- ja tutkimustiedolla on keskeinen rooli kaupungin johtamisessa. Laadukkaalla tiedolla, yhteen toimivalla datalla ja siihen nojaavalla analytiikalla ennakoidaan asiakastarpeita, toimitaan vaikuttavammin ja parannetaan kaupungin päätösten ja toimien vaikuttavuutta sekä tuottavuutta. Helsinki hyödyntää toiminnassaan tilastoviranomaisten tuottamia aineistoja laajasti. Lisäksi Helsingin kaupunki toimii tilastoviranomaisten kumppanina useissa kehittämishankkeissa ja myös rahoittaa näitä hankkeita sekä hankkii käyttöönsä tilastoviranomaisten maksullisia aineistoja. Kehitys, jossa yhteiskunnan toiminnassa ja kehittämisessä tarvittavien tilastojen tuotantonojaa yhä enemmän erillisrahoitukseen lisää kuntien kustannuksia eikä edesauta Helsingin pyrkimyksiä parantaa tietoon ja tutkimukseen perustuvaa päätöksentekoa ja päätöksiin liittyvien vaikutusten arviointia. Lisäksi tilastojen tietosisältöjen karsiminen ja julkaisuaikataulujen harventaminen eivät tue tavoitteena olevaa tiedolla johtamisen kehittämistä eivätkä ajantasaiseen tilannekuvaan perustuvaa johtamista ja päätöksentekoa. Digitalisaatiokehitys tuo jatkuvasti mukanaan uusia ja aiempaa tehokkaampia mahdollisuuksia myös tilastotuotantoon. Onkin hyvä, että Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus ovat käyneet läpi mahdollisuuksia kehittää toimintatapoja ja kasvattaa tilastotuotannon automaatiota ja myös löytäneet kehittämiskohteita, joiden avulla voidaan kattaa merkittävä osa säästötarpeesta. Myös tilastotuotteiden karsiminen ja yhdistäminen on yleisellä tasolla järkevää, mikäli vastaavat tiedot löytyvät toisista lähteistä ja ovat siten joka tapauksessa käytettävissä, mikäli tilastojen relevanssi on jäänyt vähäiseksi yhteiskunnan muuttuessa tai mikäli tilaston hyödyntäminen laatu- tai luotettavuussyistä jää vähäiseksi. Sen sijaan laadukkaiden ja sidosryhmien toiminnassaan tarvitsemien tilastojen karsimista, niiden tietosisällön ja julkaisutiheyden heikentämistä tai niiden rahoituksen siirtämistä sidosryhmille Helsinki ei voi hyväksyä. Helsingin kaupunki toteaa lisäksi, että kehittämällä tilastoviranomaisten ja kaupunkien välille uudenlaisia nykyistä pidemmälle meneviä ja kansallisten tietovarantojen hyödyntämisen tehokkaammin mahdollistavia yhteistyömalleja voidaan lisätä paitsi kansallisista tietovarannoista saatavia hyötyjä myös julkishallinnon tuottavuutta kokonaisuutena.
      • Työn ja talouden tutkimus LABORE, Suhonen Tuomo
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Koska Suomessa lukuisat talouden ja yhteiskunnan seurantaa ja tutkimusta tekevät tahot ovat riippuvaisia tilastoviranomaisten keräämistä tiedoista, voi esitetyistä tilastotuotantoon tehtävistä heikennyksistä aiheutua merkittävää vahinkoa suhteessa niistä koituviin vähäisiin kustannussäästöihin. Tämän vuoksi suhtaudumme näihin muutoksiin lähtökohtaisesti kriittisesti. On kuitenkin tapauskohtaista, missä määrin tietyn tilaston lakkauttamisesta aiheutuu merkittävää vahinkoa tietopohjalle. Mikäli lakkautettava tilasto perustuu esimerkiksi yksilö- tai yritystason rekisteriaineistoon, jonka tuottamista jatketaan ja joka on saatavilla tutkimuskäyttöön, voi tiedon tuotanto usein jatkua ulkopuolisten tutkimusorganisaatioiden toimesta. Tällöin lakkauttamisesta ei todennäköisesti aiheudu suurta vahinkoa. Mikäli tilasto ja sen pohjalla oleva esimerkiksi kyselypohjainen tiedonkeruu puolestaan lakkautetaan yhtä aikaa, voi vahinko olla merkittävä . Tällaisten vahinkojen laajuutta on vaikea arvioida etukäteen, koska tilastoilla saattaa olla tulevaisuudessa ennakoimattomia käyttötarkoituksia. Esimerkiksi Etla, Labore ja E2 laativat Suomen nykyisen hallituksen ohjelman mukaisen TYÖ2030 –kehittämisohjelmaan kuuluvien tulevaisuusvuoropuhelujen osana viime keväänä elintarvikealan tulevaisuutta koskevan selvityksen, jossa hyödynnettiin mm. ravintotasetilastoa. Tämän selvityksen laatu olisi heikentynyt, jos ehdotettuihin tilastotuotannon muutoksiin kuuluva päätös ravintotasetilaston lopettamisesta olisi toteutettu aikaisemmin. Jos ehdotetut tilastojen lakkautukset johtavat tulevissa tutkimuksissa ja selvityksissä tarvittavien aikasarjojen katkeamisiin, tällaiset lakkautuksista aiheutuvat mutta tällä hetkellä tuntemattomat vahingot voivat olla huomattavia suhteessa niiden avulla saavutettujen varsin pieniin kustannussäästöihin. Arviomme mukaan esitettyjen muutosten kokonaisvaikutus yhteiskunnan tietopohjaan on luultavasti vähäinen. Esityksessä on kuitenkin mukana selvästi haitalliseksi arvioimiamme toimenpiteitä (työolot-tilaston lakkautus) ja myös joitain puollettavia toimenpiteitä, joita kommentoimme tarkemmin seuraavissa kohdissa.
      • Sanasto ry
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Tekijänoikeusjärjestö Sanasto on Suomen suurin kirjallisuuden tekijöitä edustava järjestö. Kiitämme mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista ja esitämme lausuntonamme seuraavaa: Taiteella ja kulttuurilla on merkittävän itseisarvonsa lisäksi myös mitattavia arvoja. Tilastokeskuksen tuottamat tilastot kertovat, mihin käytämme vapaa-aikaamme, mitä arvostamme ja mikä on kulttuurin ja luovien alojen vaikutus kansantaloudellemme. Tilastot kuvaavat laajasti kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta. Luovat alat ovat myös nopeita kasvualoja, eikä Suomella ole varaa olla se maa, joka kääntää selkänsä tälle kasvulle ja sanoo, ettei tutkittu tieto näiden alojen tuottavuudesta, työllisyydestä ja vaikuttavuudesta monilla eri mittareilla kiinnosta. Jos Tilastokeskuksen tuottamat kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastot lakkautetaan osana valtionhallinnon säästötoimia, luovaa alaa koskevat kulttuuri-, talous- ja elinkeinopoliittiset päätökset eivät voi Suomessa jatkossa perustua tutkittuun tietoon, eikä päätösten vaikutusten arviointia voida tehdä tietoperusteisesti. Tilastoinnin lakkauttaminen on myös huomattavassa ristiriidassa pääministeri Orpon hallitusohjelmassa linjattujen tietoperusteisen päätöksenteon ja tiedolla johtamisen tavoitteiden kanssa. Asiantuntevien viranomaisten tuottamaa luotettavaa tilastotietoa tarvitaan sekä alan sisällä että alaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa: Tilastokeskuksen tuottamat tilastot luovat perustan luovan alan toimijoiden omaan kehitys- ja seurantatyöhön, ne turvaavat tutkittuun tietoon pohjaavan arvioinnin ja antavat aineksia faktoihin perustuvalle poliittiselle päätöksenteolle niin valtion, kunnan kuin kaupunkienkin tasolla. Toista koko toimialan tiedot säännöllisesti kokoavaa toimijaa ei ole. Kulttuurin, joukkoviestinnän ja vapaa-ajan osallistumisen tilastointia ei tule lakkauttaa. Se olisi hyvin lyhytnäköinen toimenpide kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen kannalta.
      • Suomen elokuvasäätiö sr.
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Suomen elokuvasäätiö haluaa esittää jyrkän vastalauseen Tilastokeskuksen ehdotukselle kulttuuritilastojen lakkauttamisesta. Ehdotuksen toteuttaminen olisi merkittävä takaisku kulttuuripolitiikan kehittämiselle Suomessa.
      • Kulttuuripoliittisen tutkimuksen edisämissäätiö
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto Suomen virallisten tilastojen tuotannon muutoksia koskevista suunnitelmista. Lausunnossamme tuomme esiin Cuporen tutkimustoimintaa ja laajemmin suomalaisen kulttuuripolitiikan tietoperustaa koskevia näkemyksiä. Cupore on yksityisen säätiön ylläpitämä tutkimuslaitos, jonka tehtävänä on tuottaa ja välittää tutkimustietoa kulttuurin kentän toimijoiden ja kulttuuripolitiikan päätöksentekijöiden käyttöön. Tilastokeskuksen tilastotuotanto ja asiantuntemus kulttuurin toimialalla ovat Cuporen työskentelyn keskeisiä yhteiskunnallisia edellytyksiä. Kulttuuritilastojen StatFin-tietokantataulukot ja laaja, pitkiä aikasarjoja sisältävä taulukkopalvelu ovat olennaisia resursseja päivittäisessä työssämme. Arvostamme tilastoviraston asiantuntijoiden kirjoittamia artikkeleita ja katsauksia, jotka selventävät aineistoja ja tiivistävät trendejä, sekä heidän neuvojaan tilastotiedon hankinnassa ja käytössä. Kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-aikatilastotuotanto on korvaamaton osa suomalaisen kulttuuripolitiikan tietoperustaa. Tilastokeskus tarjoaa objektiivista tietoa, joka on välttämätöntä kulttuuripolitiikan prosessin eri vaiheissa: suunnittelussa, päätöksenteossa, toteuttamisessa, seurannassa, arvioinnissa ja ennakoinnissa. Systemaattinen, pitkäjänteinen tilastointi antaa mahdollisuuden seurata toimialan kehitystä ajassa. Tärkeää on myös vertailu muihin sektoreihin samassa yhteiskunnallis-taloudellisessa kehyksessä. Kulttuuritilastot ovat luonteeltaan kokoomatilasto, johon aineistoa hankitaan sekä tilastoviraston sisältä että sen ulkopuolelta. Koonti tarjoaa kattavan kuvan kulttuurista Suomessa. Kulttuurialan tilastoja julkaistaan viraston ulkopuolella runsaasti, mutta niiden tuotanto on hajanaista ja epäyhtenäistä ja monesti toimijoiden omiin intresseihin sidottua. Tilastokeskus varmistaa näiden tietojen laadun ja laaja-alaisen käytettävyyden. Kulttuuriala aktivoitui ja verkostoitui tilastotuotannossa koronavuosina ja tarvitsee Tilastokeskukselta tukea tämän toimintansa vakiinnuttamisessa ja harmonisoimisessa. Kulttuuria kuvaavien tilastojen tuottaminen ja kehittäminen vuorovaikutuksessa kotimaisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa on yksi viraston vuosien mittaan kehittämistä erityisasiantuntemusalueista. Politiikkanäkökulmasta tilastotuotannon laajentamiselle on tarvetta, esimerkiksi tapahtuma-alan ja luovien alojen tilastointikehysten luomisessa ja tiedontuotannon käynnistämisessä. Tämä edistäisi näiden alojen tunnistamista elinkeinopolitiikassa ja tukisi niiden tietopohjaista kehittämistä. Cupore tutkii myös luovia aloja ja tapahtuma-alaa. Vapaa-aikatutkimusta tulisi lakkauttamisen sijaan laajentaa tuottamaan tietoa myös maahanmuuttajataustaisesta väestöstä. Toistuvasti tehtävä tutkimus tuottaa väestöpohjaista tietoa taiteen ja kulttuurin harrastamisesta ja antaa mahdollisuuden tarkastella niiden yhteyksiä esimerkiksi osallisuuteen ja luottamuksen kokemuksiin, yhteisölliseen toimintaan tai yhteiskunnalliseen ja poliittiseen aktiivisuuteen. Tutkimuksen aineisto on arvokasta oikeudenmukaisen, tasa-arvoisen ja demokraattisen kestävän kehityksen ja kestävyysmurroksen toteutumisen ja tutkimisen kannalta. Toivomme, että Tilastokeskus selvittäisi keinoja säästää kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-aikatilastojen kustannuksissa tuotantoa tehostamalla. Tämä voisi tapahtua esimerkiksi rakenteisen datan ja automatisoidun tiedonhaun avulla tai harventamalla tietojen päivitysrytmiä ja karsimalla yksityiskohtia. Henkilöresursseista ei näissä tilastoissa voida kokonaan luopua vaarantamatta laatua ja tilastotiedon luotettavuutta. Kulttuurialoilla standardiluokitukset ja päättelysäännöt voivat tuottaa yllättäviä tuloksia, mikä edellyttää asiantuntemusta tunnistaa poikkeamat ja käsitellä niitä kriittisesti kontekstissaan. Tilastokeskus on kartoittanut säästökohteita tilastoista, joiden tuotanto ylittää lakisääteiset velvoitteet tai kansainväliset sopimukset. Euroopan unionissa kulttuuripolitiikka on pääosin jäsenvaltioiden vastuulla, ja unionin toimivalta kulttuurin alalla on rajallinen. EU-tason sääntelyä kulttuuritilastoinnista ei todennäköisesti ole tulossa, joten näiden tilastojen tuotantoa tulee arvioida kansallisten tietotarpeiden pohjalta. Regulaation puuttumisesta huolimatta lähes kaikissa jäsenmaissa (poikkeuksena Irlanti, Kypros ja Malta) julkaistaan kulttuuritilastoja. Vetoamme Tilastokeskukseen, että se harkitsisi uudelleen suunnitelmaansa lakkauttaa kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-aikatilastot. Näiden tilastojen lopettaminen heikentäisi peruuttamattomasti kulttuuripolitiikan tietoperustaa ja tiedolla johtamisen mahdollisuuksia. Lausuntokierroksella oleva Kulttuuripoliittinen selonteko korostaa toimialan tietopohjan merkitystä. Lakkauttaminen olisi vakava isku kulttuuripolitiikan tutkimuksen ja opetuksen infrastruktuurille.
      • Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Lämsä Hanna
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Ymmärrämme Tilastokeskuksen säästöpaineen. On kuitenkin todettava, että kulttuuritilastojen lakkauttaminen olisi katastrofi alalle. Huolta syventää myös vapaa-aikatilastojen ja joukkoviestintätilastojen lakkauttaminen samaan aikaan. Ilman luotettavaa, riippumatonta ja tilastotiedon tuotannon asiantuntijoiden tuottamaa tietoa Suomen kulttuurialasta tulee yhteiskunnallisesti ja kansainvälisesti näkymätön. Kuten muistiossa todetaan, Suomen virallisista tilastoista suurta osaa tuotetaan myös Euroopan unionin politiikkatarpeita varten Euroopan unionin tilasto-ohjelman ja tilastojärjestelmän (ESS) vaatimusten mukaisesti. Ilman vertailukelpoista tietoa Suomesta Eurooppalainen yhteistoiminta kulttuurialan kehittämiseksi vaikeutuu. Se, että kulttuuri ei kuulu EU:n toimivaltaan ei tarkoita, etteikö yhteistyötä tehdä tai olisi syytä tehdä. Kulttuuri on keskisuuri toimiala ja sen merkitys Euroopan yhteisen kehittymisen – talouden, demokratian, kokonaisturvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta on aivan keskeinen. Suomi ei ole saari ja kansainvälisyys on kulttuurialan kehittymisen kannalta keskiössä. Kansainvälisestä kulttuuriyhteistyöstä vastaavista Suomen 17sta kulttuuri-ja tiedeinstituutista 13 sijaitsee Euroopassa. Eurooppalaisessa yhteistyössä ja sen tiivistämisessä Suomea koskevien tiedon ja tilastojen merkitys on olennainen. Suomi kiinnostaa maailmalla ja myös kulttuuritilastojen avulla kuvaa on mahdollista monipuolistaa ja laajentaa sekä tehdä siitä vakuuttavampaa. Tilastotiedon keräämistä kulttuurin kansainvälisyyden näkökulmasta olisi varaa kehittää.
      • Kansalliskirjasto, Nina Hyvönen, palvelujohtaja, HY/Kansalliskirjasto
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Vuodesta 1980 lähtien koottu Kulttuuritilasto on syventänyt muiden julkaisutilastojen sisältämiä tietoja mm. nostamalla esiin tärkeitä kirja-alan kohderyhmiä ja tilastoimalla kotimaisen käännöskirjallisuuden alkuperää. Hallituksen säästötoimien johdosta lasten-, nuorten- ja koulukirjojen tilastointi on vaarassa kadota kokonaan Kulttuuritilastoon kohdistuvien muutospaineiden seurauksena. Kansalliskirjaston mielestä tilastoinnin lakkautus antaisi väärän signaalin niin julkaisijoiden kuin suuren yleisönkin suuntaan ko. kirjallisuuden arvostuksesta. Lasten lukutaito on heikentynyt, ja osaamiserot ovat kasvussa. Asia on tunnistettu myös hallitustasolla ja nykyisen hallitusohjelman mukaan lasten ja nuorten lukutaitoa vahvistetaan. Tavoitteena on myös jatkaa lukutaitostrategian toimeenpanoa ja laajentaa Lukuliikettä, jonka pyrkimyksenä on kaikenikäisten lukutaidon edistäminen. Tätä taustaa vasten Kulttuuritilastoihin kohdistuvat kaavaillut muutokset vaikuttavat harkitsemattomilta ja ristiriitaisilta hallituksen omiin tavoitteisiin nähden. Ehdotus siitä, että tietojen tuottajat jatkossa ylläpitäisivät tai tuottaisivat nyt lakkautettavia tilastoja on ongelmallinen käytettävyyden ja vertailtavuuden näkökulmista sekä vaikeuttaisi tilastojen käyttöä tutkimusaineistona jatkossa. Tilastojen lakkauttaminen päättäisi myös niihin liittyvän kansallisen ja kansainvälisen koordinoinnin ja kehittämistyön, mikä pitkällä aikavälillä heikentäisi tilastojen laatua. Tietojen tulisi jatkossakin olla samasta lähteestä pitkinä jatkumoina luotettavasti koottuja.
      • Suomen Metsäyhdistys
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Lausuntomme koskee Luonnonvarakeskuksen tuottamaa tilastotuotantoa ja valtakunnan metsien inventointia koskevaa tilastointia, joita Suomen Metsäyhdistys käyttää nuoriso-, vaikuttaja- ja yleisviestinnässään Suomen metsäalalta kotimaassa ja kansainvälisesti.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Konserniohjausosasto, Tervonen Juha
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua otsikon asiassa. Tilastokeskus ehdottaa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle erityisen tärkeiden tilastojen lakkauttamista (maarakennuskustannusindeksi ja joukkoviestintätilasto) sekä ajantasaista tietoa tarjoavien tilastojen julkaisutiheyden harventamista (energian hinnat, kauppalaivasto, kotimaan vesiliikenne ja ulkomaan meriliikenne). Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että lakkauttamiset vaikeuttaisivat hallinnonalan virkatyötä usein eri tavoin. Maarakennuskustannusindeksin lakkauttaminen suoraan heikentäisi hallinnonalan taloudellista valmistelua ja päätöksentekoa. Joukkoviestintätilaston lakkauttaminen jättäisi alaa koskevan valmistelun keskeisiä tilastotietoja vaille. Liikenne- ja viestintäministeriön kanta on, ettei maarakennuskustannusindeksiä voida lakkauttaa. Edelleen, joukkoviestintätilasto on hallinnonalalle keskeinen lähde ja sen jatkumista pidetään tärkeänä. Liikenne- ja viestintäministeriö arvioi, että julkaisutiheyden harventamiset voisivat lisätä tietojen pyyntöjä ja kuormitusta alkuperäistietoa kokoavista viranomaisrekistereistä vastaavissa virastoissa sekä voisivat johtaa laadultaan heikompien korvaavien tiedonlähteiden käyttöön. Liikenne- ja viestintäministeriö nostaa esille automatisoinnin hyödyntämisen vaihtoehtona säästää toimintamenoja tilastotuotannon vähentämisen sijaan.
      • Metsäteollisuus ry
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Pyydettynä lausuntona tilastotuotannon muutoksista Metsäteollisuus ry toteaa seuraavaa: Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen tilastotuotantoon on suunniteltu muutoksia. Suunnitellut muutokset ovat tietyiltä osin erittäin huolestuttavia. Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen rooli tiedontuottajina ja ylläpitäjinä Suomessa on tärkeä ja näiden organisaatioiden kyky tarjota ajantasaista ja kattavaa tietoa on harkitun ja tasapainoisen päätöksenteon ja julkisen keskustelun kannalta keskeinen. Kokeellisia tilastoja koskevat huomiot ovat huolestuttavia. Kokeellisista tilastoista etenkin arvolisäpohjaisen ulkomaankauppatilaston tuotannon jatkaminen nähdään Metsäteollisuus ry:ssä erittäin tärkeänä, ellei välttämättömänä. Arvolisäpohjaisen ulkomaankaupan tilastointi tuo arvokasta lisätietoa tavallisiin vientitilastoihin verrattuna, koska se kuvastaa nimenomaan sitä osaa viennin kotimaisesta arvolisäyksestä, mikä hyödyttää Suomen taloutta. Tämänkaltainen tieto on erityisen tärkeää maalle, jonka taloudellinen rakenne pohjautuu pitkälti vientiin. Metsäteollisuus ry ja lukuisat muut toimijat käyttävät tilaston tietoja laajasti kuvaamaan viennin merkitystä Suomelle. Arvolisäpohjaisen ulkomaankaupan tilastointi vaatii laajoja yritystason aineistoja, kansantalouden tilinpidon tietoja, ulkomaankaupantilastojen sekä tarjonta- ja käyttötaulukoiden tietoja ja asiantuntemusta. Laajoista käytetyistä aineistoista ja menetelmien kehityksestä johtuen muilla toimijoilla ei ole samanlaista mahdollisuutta tuottaa vastaavia estimaatteja itse. Täten Metsäteollisuus ry kokee arvolisäpohjaisen ulkomaankauppatilaston jatkon erittäin tärkeänä.
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, Kirkon tutkimus ja koulutus
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Kirkon tutkimus ja koulutus on käyttänyt nyt lakkautettavaksi ehdotettuja vapaa-ajan osallistumisen ja kulttuuritilastoja omassa toiminnassaan. Niiden lakkautuksen tai yhdistymisen vaikutusta kirkon tutkimuksen ja koulutuksen tutkimustoimintaan on vaikea arvioida, koska lakkaamisen jälkeisten muutosten sisältöä ei ole yksityiskohtaisesti eritelty. Kirkon tutkimus ja koulutus pitää tärkeänä, että näitä tietoja kootaan jatkossakin ja suhtautuu kielteisesti tilastojen keruun ja julkaisujen lopettamiseen.
      • föreningen Luckan r.f, Lerche Eva
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • UTLÅTANDE RÖRANDE STATISTIKINSAMLING Vi motsätter oss kraftigt nedskärningar som berör insamling av statistik och uppfattar detta som ett bakslag för hela civilsamhället . Insamling av statistik som berör verksamheter - kultur, kreativa branscher, fritid och media - är avgörande för att kunna hänvisa till fakta och evidens som krävs för behovskartläggningar, utvärdering av verksamheters samhällsverkningar, bidragsansökningar som referens mm. Relevant data i form av statistikunderlag och numeriska siffror kan vara avgörande då det gäller motiveringar, identifiering av prioriteringar för olika målgrupper och aktiviteter samt centrala beslut för de olika sektorerna, anslag och bidrag - ej endast statliga stöd - utan också EU och nordiska stöd, regionala och lokala bidrag, privata understöd mm. Samtidigt vill vi poängtera att insamlingen också fortsättningsvis behöver beakta separat/suveränt de båda nationella språken och dess statistikuppföljning. Föreningen Luckan r.f
      • Suomen Kuntaliitto ry, Selkee Johanna
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Julkisen talouden säästöpaineet pakottavat Tilastokeskusta supistamaan toimintaansa. Tilastokeskus suunnittelee karsivansa sellaista tilastotuotantoa, jonka taustalla ei ole eurooppalaista tai kansallista asetuspohjaa. Tilastokeskuksen lausuntopyynnössä todetaan, että sidosryhmien näkemykset ovat keskeisessä roolissa, kun tilastotuotannon jatkosta päätetään. Palautetta toivotaan erityisesti mahdollisten tilastolakkautusten ja -supistusten vaikutuksesta omaan toimintaan. Suomen Kuntaliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotantoon suunnitelluista muutoksista. Tässä lausunnossa otamme kantaa erityisesti talous, vapaa-aika- ja kulttuuritilastointiin. Tilastotuotannon muutokset-muistiossa (30.8.2024) ehdotetaan lakkautettavaksi useita tilastoja. Lakkautettaviin tilastoihin sisältyvät mm. aloittaneet ja lopettaneet yritykset (https://stat.fi/tilasto/aly), maanrakennusindeksi (https://stat.fi/tilasto/maku), kulttuuritilastot (Kulttuuri, https://stat.fi/tilasto/klt) sekä vapaa-ajan osallistumistilasto (Vapaa-ajan osallistuminen, https://stat.fi/tilasto/vpa). Tämän lisäksi useiden tilastojen julkaisutiheyttä harvennettaisiin ja tuotettaisiin karkeammalla tietotasolla. Lausuntopyynnössä todetaan, että tilastotuotannon muutostarpeiden kartoituksessa on huomioitu tilastojen lakisääteisyyden lisäksi niiden käyttömääriä sekä tietojen mahdollista saamista muista lähteistä. Kuntaliitto näkee lakisääteisyyden perustelun olevan Tilastokeskuksen perustelumuistossa olevan liian kapea-alainen, sillä se ei huomioi muiden julkisten toimijoiden kuten kuntien lakisääteisiä tehtäviä esimerkiksi kulttuurissa, liikunta- ja nuorisopalveluissa. Muistiossa kuitenkin korostetaan, että Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista omaisuutta ja tietopohjaa, joita hyödynnetään monin eri tavoin yhteiskunnassa. Tilastot mahdollistavat tietoon ja dataan perustuvan päätöksenteon sekä varmistavat laadukkaan lainvalmistelun. Ilman riittäviä ja korkealaatuisia tilastoja emme voi mitata tai arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia ja merkitystä yhteiskunnalle. Lisäksi Hallitusohjelma korostaa tutkimustiedon ja sen saatavuuden merkitystä kansallisen kilpailukyvyn perustana. Tätä taustaa vasten Kuntaliitto pitää lausunnolla olevia muutosesityksiä väärän suuntaisina.
      • Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Palvelualojen ammattiliitto PAM vastustaa muistiossa esitettyä työolotutkimuksen lakkauttamista sekä muutoksia palkkatilastointiin. Suomalaisen työelämän ja työntekijöiden hyvinvoinnin kehittäminen edellyttää tulevaisuudessakin luotettavaa tietopohjaa, jota Tilastokeskuksen työoloja ja palkkoja koskevat tiedot ovat tarjonneet. Työelämästä saatavan luotettavan tiedon merkitys jatkossa korostuu entisestään, kun muutokset työn tekemisen, työn tuottavuuden ja työn teettämisen malleissa ovat jatkuvassa muutoksessa teknologian hyödyntämisen yhä laajentuessa eri toimialoille ja työtehtäviin. Työelämäkeskustelu voi tarpeettomasti polarisoitua, mikäli työelämää koskevaa tietopohjaa nakerretaan lopettamalla tai kaventamalla sitä koskevaa tiedontuotantoa. Työolotutkimus Työolotutkimuksen avulla on ollut saatavilla tarpeellista tietoa esimerkiksi teknologian ja digitalisaation vaikutuksista työhön. Työyhteisöltä saatava tuki ja arvostus sekä esihenkilötyötä koskevat tiedot eri vuosilta ovat tarjonneet pohjaa vertailuille esimerkiksi sosioekonomisten asemien välillä. Myös kouluttautumista ja itsensä kehittämistä koskevat aihepiirit aikasarjoineen ovat lisänneet ymmärrystä työelämän kehityskuluista. Palvelualojen työ on parhaillaan keskellä murrosta algoritmisten ja tekoälyavusteisten johtamisjärjestelmien yleistyessä vauhdilla. Mikäli tämän murroksen vaikutuksista ei ole tarjolla luotettavaa tutkimustietoa, jonka työolotutkimuksen tilastot osaltaan mahdollistavat, on sitä mahdotonta ohjata suuntaan, jossa uudet teknologiat parantavat työntekijöiden hyvinvointia ja yritysten tuottavuutta. PAM näkee myös yleisellä tasolla, että työelämää koskeva keskustelu tarvitsee työolotutkimuksen tietosisältöjä, jotta sitä koskevat linjaukset ja päätökset vastaavat aidosti havaittuja tarpeita. Kuten muistiossa todetaan, ei vastaavia tietoja ole saatavilla hallinnollisista aineistoista. Työolotutkimuksen aineistoa on kerätty pitkään, joka on mahdollistanut työelämän muutoksien havainnollistamisen. Palkkatilastot PAM vaatii, että palkkatilastointia tulisi saada nykyistä tarkemmaksi ja sellaiseksi, että sillä voitaisiin paremmin palvella esimerkiksi työmarkkinaosapuolien vuoropuhelua. Yhteinen tieto palkoista luo pohjaa luottamukselliselle ansioiden ja työmarkkinoiden kehittämiselle. Tarkan palkkatilastoinnin merkitys kasvaa entisestään, jos työriitalainsäädännössä säädetään ns. vientivetoisesta palkkamallista, sillä malli nojaa vahvasti ns. yleisen linjan mukaiseen kustannusvaikutusten arviointiin. Palkkatilastoinnin heikentäminen kaventaa puolestaan työmarkkinoilla mahdollisten palkkaratkaisujen skaalaa ja saattaa lisätä työtaistelutoimia, kun sovun löytyminen pitkittyy. Palkkatilastointiin muistiossa kaavaillut muutokset uhkaavat heikentää niiden luotettavuutta. Tulorekisteritietojen hyödyntäminen on suotavaa, mutta on selvää, ettei niiden tietosisällöt mahdollista riittävän luotettavaa palkka-aineistoa. Tulorekisteriin kerätyt palkkatiedot ovat osoittautuneet epäluotettaviksi mm. ammattinimikkeiden, palkkaerien erittelyn sekä tehdyn työajan suhteen. PAM ei kannata muistiossa ehdotettuja muutoksia työelämätietoon.
      • Puntala Marika, Kuntien kulttuuritoiminnan kehittäjäverkoston puolesta
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Tilastotuotannon muutosten yhteydessä on suunniteltu lakkautettavaksi Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja liittyen kulttuuriin, mediaan ja ajankäyttöön (tilastot 3.4.). Lakkautusuhan alla ovat seuraavat tilastot: kulttuuri, joukkoviestintä ja vapaa-ajan osallistuminen. Kuntien kulttuuritoiminnan kehittäjäverkostona olemme suunnitelmista äärimmäisen huolissamme. Lakkautussuunnitelma tulisikin kiireellisesti perua ja päinvastoin turvata näiden tilastojen jatkuvuus sekä rahoitus. Verkostoon kuuluvat laissa kuntien kulttuuritoiminnasta (166/2019) § 6 määritellyt, parhaillaan käynnissä olevat valtakunnalliset ja alueelliset kehittämistehtävät taustatahoineen sekä osa jo päättyneiden tehtävien taustaorganisaatioista.
      • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Näyttelijäliitto pitää erittäin huolestuttavana Tilastokeskuksen esitystä lakkauttaa kulttuuritilastot. Kulttuuritilastojen lakkauttamisesta saatava säästö on valtiontalouden mittakaavassa mitättömän pieni verrattuna tilastoinnin lopettamisesta aiheutuviin haittoihin. Säästöjen seurauksena ei saa olla, että merkittävä elinkeinon ala katoaa kokonaan tilastoista. Kulttuuritilastointi tulee jatkossakin hoitaa Tilastokeskuksessa. Kulttuurialan tilastot ovat tärkeä pohja yhteiskunnalliselle päätöksenteolle ja päätösten vaikutusten seuraamiselle sekä alan kehityksen seuraamiselle. Kulttuuriala on osa perusoikeuksien mm. sanan- ja ilmaisuvapauden toteutumista. Ilman luotettavaa tilastointia tietoon perustuva päätöksenteko on vaarassa. Lausuntokierroksella olevassa valtioneuvoston antamassa luonnoksessakin Kulttuuripoliittiseksi selonteoksi korostetaan kulttuurin ja luovien alojen tietoperustan vahvistamista ja kehittämistä, minkä kanssa kulttuuritilastojen lakkauttaminen olisi räikeässä ristiriidassa.
      • Suomen museoliitto ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Suomen museoliiton lausunto tilastotuotannon muutoksista Tilastokeskuksen Kulttuuritilasto kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Lausunnolla olevassa tilastotuotannon muutosesityksessä esitetään Kulttuuritilaston lopettamista. Suomen museoliitto katsoo, että Tilastokeskuksen tuottamaa kulttuuritilastoa ei voi lakkauttaa. Kulttuurin tuottaminen ja jakelu sekä kulttuuriperinnön vaaliminen, näyttelyiden tuottaminen ja yhteisöjen kanssa tehtävä työ ovat ammattimaista toimintaa ja siten osa elinkeinopolitiikkaa. Kulttuurialalla kuten muillakin yhteiskunnan sektoreilla tarvitaan johtamisen tueksi, toiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi sekä käytettävien varojen oikean kohdentamisen varmistamiseksi tietoa, jota Kulttuuritilasto säännöllisellä julkaisemisella tuottaa. Museoliitto pitää olennaisena, että Tilastokeskus tuottaa edelleen kulttuurialasta tilastotietoa alan käyttöön. Tilastotietoa tarvitaan kulttuurialan mutta myös laajasti yhteiskuntapoliittisen, tietoon perustuvan päätöksenteon lähtökohtana. Veli-Markus Tapio Lakimies Suomen museoliitto ry
      • Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta, Taina Susiluoto, puheenjohtaja, Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Oikeusministeriön yhteydessä toimiva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE suhtautuu hyvin kriittisesti ehdotukseen lakkauttaa vapaa-ajan osallistumisen tilasto osana tilastotuotantoon suunniteltuja muutoksia. KANE kehottaa perumaan suunnitelman vapaa-ajan osallistumisen tilaston lakkauttamiseksi. Vapaa-ajan osallistumisen tilasto kuvaa väestön vapaa-ajan harrastuksia ja yhteiskunnallista osallistumista, niiden kehitystä ja eri väestöryhmien osallistumista. Ainutlaatuinen tilasto on erittäin hyödyllinen yhdistys- ja vapaaehtoistoimintaan osallistumisen seurannassa pitkällä ajalla. Vastaavaa väestötasoista seurantatietoa ei ole saatavissa muualta. Tilastoa ei voida korvata esimerkiksi kansalaisjärjestöjen tuottamalla tiedolla tai jättää erillisten tutkimushankkeiden varaan. Kesäkuussa hyväksytty valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöstrategiasta linjaa kansalaisyhteiskuntapolitiikan tietoperustan rakentamisesta ja tiedolla johtamisen vahvistamisesta. Ehdotus vapaa-ajan osallistumisen tilaston lakkauttamisesta on ristiriidassa strategian kanssa, ja murentaisi toteutuessaan jo entisestään hajanaista kansalaisyhteiskuntapolitiikan tietoperustaa. KANE huomauttaa, että kulttuuritilaston lakkauttamissuunnitelmaan liittyy vastaavanlainen ristiriita, koska kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksessa esitetään, että kulttuurin tietoperustan kattavuutta vahvistettaisiin ja hyödynnettävyyttä parannettaisiin. OECD korostaa kansalaisyhteiskunnan säännöllistä seurantaa esimerkiksi valmisteilla olevassa oppaassaan The Practical Guide for Policy Makers on Protecting and Promoting Civic Space, joka julkaistaan loppusyksyllä 2024. OECD tunnistaa vapaaehtoistoimintaan osallistumisen yhdeksi indikaattoriksi suunnittelemassaan barometrissä Citizen Participation Barometer, joka julkaistaan myöhemmin ensi vuonna. Vapaa-ajan osallistumisen tilaston lakkauttaminen heikentäisi Suomen kykyä seurata kansalaisyhteiskunnan tilassa tapahtuvia muutoksia tai raportoida esimerkiksi demokratiakehityksestä ja myös vapaasta mediasta osana sitä. Kulttuurin, median ja ajankäytön tilastointi vahvistaa tiedon luotettavuutta, kun Suomi osallistuu raportointiin Euroopan unionissa (esimerkiksi European Social Survey ESS). Kansalaistoiminta on toimivan demokratian ja osallisuuden lisäksi tärkeä tekijä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa ja kriisinkestävyydessä eli resilienssissä, mikä tunnistetaan myös yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa, jota päivitetään parhaillaan. Jos vapaa-ajan osallistumisesta ml. vapaaehtoistoiminnasta ei olisi jatkossa saatavissa tilastotietoa, kansallisten strategioiden seuranta vaikeutuisi. Kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan mielestä kansalaisyhteiskuntaa koskevaa analysointia ja raportointia pitäisi päinvastoin kehittää julkishallinnossa. Kansalaistoiminnasta tarvittaisiin myös lisää akateemista tutkimusta, mitä tilastojen lakkauttaminen vaikeuttaisi entisestään.
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Akava kiittää mahdollisuudesta lausua otsikkoasiassa. Akavan pitää välttämättömänä, että Suomessa on myös tulevaisuudessa tarjolla laadukasta tietoa laajasti yhteiskunnan eri osa-alueilta, jolla tuetaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa. Edellytämme, että Tilastokeskukseen kohdistuvat leikkaukset kohdennetaan muulla tavalla kuin lakkauttamalla laadukkaita tilastotuotannon ydinprosesseja. Monen tilaston kohdalla selvitään onneksi julkaisutiheyden muutoksella. Joidenkin tilastojen tuotanto puolestaan loppuu, mutta sama tieto löytyy toisesta tilastosta, ainakin karkeammalla tasolla. Sellainen muutos tuntuu kohtuullisemmalta kuin tuotannon lopettaminen kokonaan. Mainittakoon jo tässä, että suurin huolemme koskee Työolot-tilaston lakkauttamista. Vastustamme sitä ja perustelemme kantamme tarkemmin kohdassa 3.
      • Suomen Assitej ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Yhdymme Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n ja muiden kulttuurialan järjestöjen ilmaisemaan huoleen kulttuurialaa koskevien tilastojen lakkauttamisesta. Tieto tekee alan näkyväksi ja ilman luotettavaa tiedonkeruuta alaa koskevat päätökset ovat mahdottomia tehdä. Lapsille ja nuorille suunnatun esittävän taiteen järjestö Suomen Assitej katsoo, että tilastoinnin resursseja tulisi pikemminkin lisätä kuin vähentää. Parhaillaan lausuntokierroksella oleva luonnos hallituksen esitykseksi kulttuuripoliittiseksi selonteoksi esittää nimenomaan tilastoinnin kehittämistä. Lapset ja nuoret nostetaan usein poliittisessa keskustelussa keskiöön ja tarvitsemmekin kattavaa tilastotietoa, jotta tulevaisuudessakin voidaan tehdä lapsia ja nuoria hyödyttäviä kulttuuripoliittisia päätöksiä ja jotta ymmärtäisimme paremmin kulttuurin merkityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnissa.
      • Suomen Arkkitehtiliitto
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Suomen arkkitehtiliitto on tutustunut lausuntoaineistoihin ja lausuu niistä seuraavasti. Rakennuskanta muodostaa huomattavan osuuden kansallisvarallisuudestamme ja on osa identiteettiämme. Kulttuuriympäristöillä on keskeinen osa ihmisten hyvinvoinnin ja kulttuurisen kestävyyden vaalimisessa. Niitä koskevaa tilastotietoa tarvitaan laadukkaan ympäristön pitkäjänteiseen ja tietoon perustuvaan ylläpitoon ja kehittämiseen.
      • SAK ry, Näätänen Ari-Matti
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Kommenttimme koskevat esitystä, jonka mukaan Työ, palkat ja toimeentulo-tilastoa karsittaisiin ja Työolo-tilasto lopetettaisiin. SAK vastustaa molempia esityksiä alakohdassa 3 Yhteiskunta ja yhdenvertaisuus esitetyillä perusteilla. Suomalaisten työorganisaatioiden tuottavuuden ja työntekijöiden hyvinvoinnin kehittämisen kannalta on ensisijaista, että työelämästä on saatavilla laadukasta, laajaa ja eri osapuolien kunnioittamaa tietoa. Ilman uskottavaa aineistoa työelämästä ja sen kehityksestä ei voida tehdä tutkimusta, eikä näin ollen myöskään tehdä tutkimukseen perustuvia suosituksia työelämän ja sen laadun kehittämiseksi. Vastakkainasettelujen aikakaudella laadukkaan tutkimustiedon merkitys kaikkia palkansaajia koskevissa työelämäasioissa korostuu entisestään. Tilastokeskuksen keräämät työelämäaineistot kuten palkkatilastot ja työolotutkimus ovat vastanneet osaltaan aikamme työelämänkehittämisen keskeiseen vaatimukseen, jossa korostuu oikean ja väärän tiedon erottaminen toisistaan. Työolotutkimuksen pitkä aikasarja on ainutlaatuinen, se antaa luotettavan kuvan työolojen muutoksista Suomessa.
      • Suomen metsäkeskus
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Suomen metsäkeskus kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto. Metsäkeskus on sitä ohjaavan lainsäädännön mukaan metsien kestävää hoitoa ja käyttöä sekä niiden monimuotoisuuden säilyttämistä ja metsiin perustuvien elinkeinojen edistämistä koskevia tehtäviä hoitava koko maan kattava kehittämis- ja toimeenpano-organisaatio. Metsäkeskuksen tehtävänä on metsiin perustuvien elinkeinojen edistäminen, metsiä koskevan lainsäädännön toimeenpano ja metsätietoihin liittyvien tehtävien hoitaminen. Yleiset kommentit muistioon ja sen vaikutuksiin Metsäkeskuksen tehtäviin kuuluu seurata monipuolisesti metsien hyödyntämistä ja mm. alueellisten metsäohjelmien seurannan kautta muodostaa metsäalan tilanne- ja kehityskuvaa sekä kehittää metsien monipuolista ja kestävää hyödyntämistä yhdessä koko metsiä hyödyntävän yhteiskunnan kanssa. Tässä tehtävässä tarvitaan laajaa ja monipuolista tietotuotantoa ja eri tietolähteiden hyödyntämistä. Yleisellä tasolla Metsäkeskus näkee, että aiotut tilastotuotannon heikennykset heikentävät edellytyksiä muodostaa metsäalan tilannekuvaa erityisesti taloudellisten mittareiden osalta.
      • Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.
        Uppdaterad:
        18.9.2024
      • Turun kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala, Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus/kaupunkirakentaminen
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Tilasto- ja tutkimustiedolla on keskeinen rooli kaupungin johtamisessa. Laadukkaalla tiedolla, yhteen toimivalla datalla ja siihen nojaavalla analytiikalla ennakoidaan asiakastarpeita, toimitaan vaikuttavammin ja parannetaan kaupungin päätösten ja toimien vaikuttavuutta sekä tuottavuutta. Tilastojen tietosisältöjen karsiminen ja julkaisuaikataulujen harventaminen eivät tue tavoitteena olevaa tiedolla johtamisen kehittämistä eivätkä ajantasaiseen tilannekuvaan perustuvaa johtamista ja päätöksentekoa.
      • Suomen Sinfoniaorkesterit ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Suomen Sinfoniaorkesterit ry (Suosio) kiittää mahdollisuudesta lausua Tilastokeskuksen esitykseen tilastotuotannon muutoksista. Suomen Sinfoniaorkesterit ry on jäsentensä vuorovaikutukseen perustuva erilaisten orkestereiden yhdenvertainen yhteisö. Yhdistys edistää orkesterien edunvalvontaa, koulutusta ja tiedonvaihtoa, johon sisältyy keskeisenä myös tilastotuotanto. Tilastokeskus suunnittelee muutoksia tilastotuotantoon, jonka taustalla ei ole eurooppalaista tai kansallista asetuspohjaa. Muutokset tarkoittaisivat näiden tilastojen tietosisällön supistamista tai yhdistämistä, julkaisutiheyden harventamista tai lakkauttamista. Puolueeton ja säännöllinen asiantuntevien viranomaisten tuottama tilastotieto on olennainen perusta mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Pidämme erittäin tärkeänä, että Tilastokeskuksen kaltainen vakaa ja asiantunteva toimija voisi jatkossakin tuottaa laadukasta tietoa ja siihen pohjautuvia analyyseja koko kulttuuritoimialan nykytilasta, merkityksellisyydestä ja suhdanteista. Suomen Sinfoniaorkesterit ry pitää esitystä kulttuurin, joukkoviestinnän ja vapaa-ajan osallistumisen tilastoinnin lakkauttamisesta huolestuttavana kehityssuuntana koko suomalaisen kansalaisyhteiskunnan etua ajatellen. Kulttuuri- ja vapaa-aikatilastojen mahdollinen lakkauttaminen heikentäisi tiedonsaantia koko kulttuurin kentällä ja sitä kautta myös tietopohjaisen vaikuttamistyön tekemistä.
      • Purhonen Semi, Tampereen yliopisto, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Kiitän mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista omastani ja Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa toimivan tutkimusryhmämme Tampere Group for Sociology of Culture puolesta. Muun muassa Tapahtumateollisuus ry (13.9.2024) ja Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry (16.9.2024) ovat tuoneet jo hyvin esiin kolmen kulttuuripolitiikan keskeisen tilaston – kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen-tilastojen – lakkauttamisen järjettömyyden. Lakkautuspäätös paitsi romuttaisi tietoperustaisen kulttuuripolitiikan tekemisen mahdollisuuden Suomessa, jättäisi myös kansantaloudellisesti ja hyvinvointivaikutuksiltaan merkittävän kulttuurisektorin yhteiskunnallisen tiedontuotannon ja sen myötä elinkeinopolitiikankin katveeseen. Haluan lisätä tähän kokonaiskuvaan vielä oman, akateemisen tutkimuksen tekijän ja ohjaajan näkökulmani. Viime aikoina olemme tutkimusryhmämme kanssa käyttäneet erityisesti vapaa-ajan osallistuminen -aineistoja, joita on kerätty Suomessa 1980-luvun alkupuolelta saakka (keruuvuodet 1981, 1991, 2002, 2017; suunniteltu uusi keruu 2027). Tällaisen useita vuosikymmeniä kattavan ja ajan yli vertailukelpoisen aineiston analyysi on käytännössä lähes ainoa tapa, jolla voi adekvaatisti tutkia yhteiskunnallisia muutoksia ja trendejä arkielämää, kulttuurisia mieltymyksiä, osallistumista ja vapaa-ajan viettotapoja koskien. Vastaavia ja osin vertailukelpoisia, yhtä korkealaatuisia aineistoja on kerätty vain muutamissa muissa maissa, esimerkiksi Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Kysymyksessä on kullanarvoinen aineisto, ja tälläkin hetkellä tutkimusryhmäni jäsenet valmistelevat useita vertaisarvioitavia tieteellisiä tutkimuksia aineistoa käyttäen, osaa niistä yhteistyössä yhdysvaltalaisten tutkijoiden kanssa. (Vastaava, myös esitettyjen lakkautusten uhan alla oleva aivan toisen alan pitkittäisaineisto on yliopistonlehtori Pasi Pyöriän omassa lausunnossaan [7.9.2024] mainitsema työolot-tilasto, jota on Suomessa kerätty vuodesta 1977 alkaen.) Esitetyt muutokset romuttaisivat jatkossa mahdollisuuden kuvatun kaltaiseen akateemiseen perustutkimukseen. Ilman tällaista systemaattisiin tilastoihin perustuvaa tutkimustietoa ei puolestaan voida luoda ymmärrystä tavallisten suomalaisten elinolojen ja elämäntapojen muutoksesta ja tulevaisuuden näkymistä tai Suomen asemoitumisesta kansakuntana näiden osalta muihin maihin verrattuna. Ehkä kaikkein hämmästyttävin seikka esitetyissä tilastontuotannon muutoksissa on mainittu summa, joka kaikkien listattujen tilastojen keräämättä jättämisellä voitaisiin säästää: Tilastokeskuksen osalta sen sanotaan olevan 400 000 euroa vuosittain. Summa on todella pieni, ja herää kysymys, onko esityksen taustalla jonkinlainen perustavaa laatua oleva mittakaavavirhe tai väärinymmärrys. Näkemykseni mukaan yksinomaan kuvailemani vapaa-ajan osallistuminen -tilaston (tai mainitun työolot-tilaston) kaltaisen pitkittäisaineiston arvo jo olemassa olevana tietovarantona on samaa suuruusluokkaa tavoitellun säästön kanssa, ja yhdessä kaikkien leikkausuhan alla olevien tilastojen arvo on aivan varmasti monin- tai mahdollisesti kymmeniä kertoja suurempi kuin tavoiteltu vuosittainen säästö. Vuosikymmenien yli karttuneen pitkittäisaineiston arvon laskeminen ei ole tietenkään helppoa, ja voi olla pientä liioiteltua sanoa sitä ”mittaamattomaksi”, mutta aivan varmasti arvo on kuitenkin suurempi kuin hinta, joka syntyisi yhtä monen aineiston keräämisestä kuin aikasarja sisältää nykyhetkessä, ainakin niin kauan kuin aikakonetta ei ole keksitty. Mitä vanhempi vertailukelpoinen aineisto ja mitä useammalta aikapisteeltä aineistoa on kerätty, sitä arvokkaampi aineisto on. Näin ollen tilastojen jatkokeruun lakkautusesitystä voi verrata puutarhuriin, joka hätiköiden ”säästääkseen” päättää olla hoitamatta tulevina vuosina miljoonien arvoista hedelmätarhaansa, vaikka se merkitsee jatkossa paitsi vuotuisen sadon menettämistä myös hedelmäpuiden kasvun lakkaamista, ja jonka seurauksena hedelmätarhan puut ovat lopulta pelkkiä pystyyn kuolleita keloja vailla muuta arvoa kuin muistutus menneestä suuruudesta. Muun muassa näistä syistä ehdotettuja tilastontuotannon muutoksia ei pidä toteuttaa; vielä on mahdollisuus tehdä toisin kuin ”hullu puutarhuri”, josta Tuomari Nurmio kirjoitti levyllään vuonna 1992: ”Hullu puutarhuri hosuu isot sakset käsissään Leikkaa joltain jalan, joltain nenän Joltain koko pään Maahan raudan kyntämään se kylvää myrkkyjään Eikä säästä yhtäkään joka tielle osuu” Semi Purhonen, sosiologian professori, Tampereen yliopisto
      • Nortela Mikko, Kulttuuripäällikkö
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Tilastot ovat välttämätön osa tiedolla johtamista. Kulttuurin ja vapaa-ajan tilastointi kertoo keskeisiä tietoja kulttuurin talous- ja työllisyysvaikutuksista, koulutuksesta ja kulttuurin merkityksestä vapaa-ajan harrastuksissa. Nämä ovat keskeisiä tietoja ihmisten aktiivisuudesta ja osallisuudesta, ne kertovat hyvinvoinnista, syrjäytyvyyden estämisestä ja kulttuurin yhteiskunnallisesta merkityksestä pelkän rahan lisäksi. Myös joukkoviestinnän tilastoinnit ovat tärkeitä selvitettäessä, mistä ihmiset saavat tietonsa, välineensä ongelmien ratkaisuun ja myös kulttuurisisältönsä. Näiden tilastojen lakkauttaminen ei kerro tarpeesta säästää vaan tarpeesta hiljentää tietoon perustuvat argumentit, joilla vastustetaan yhteiskunnan ja demokratian kannalta keskeisten toimintojen supistamista.
      • Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Maataloustuotteiden ja vilja-alan raaka-ainevirtojen läpinäkyvyyden sekä markkinoiden tapahtumien seuraamisen ja liiketoiminnan kannalta on elintärkeää, että julkisia tilastoja julkaistaan myös jatkossa ja julkaisuja tehdään useita vuoden aikana. Ajankohtainen tieto sekä ennakkotiedot ennen virallisen tilaston julkaisua ovat oleellinen osa pienten yritysten markkinatilanteen seurantaa ja toiminnan suunnittelua.
      • Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, Laura Haarala / toiminnanjohtaja / Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry (jäljempänä SOA ry) kiittää mahdollisuudesta lausua Tilastokeskuksen ja Luonnonvarakeskus Luken tilastotoimien supistamista. SOA ry tukee kokonaisuudessaan alla olevaa Tapahtumateollisuus ry:n lausuntoa, joka on jätetty 13.9.2024.
      • Suomen Kotiseutuliitto
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Suomen Kotiseutuliitto arvostaa suomalaisten tilastoviranomaisten tärkeää ja laadukasta työtä ja kiittää siitä lämpimästi. Ymmärrämme, että valtiontalouden säästöpaineiden johdosta muutoksia työhön on pakko tehdä. Toivomme, että supistusten ja lakkautusten jälkeenkin kansalaisilla ja organisaatioilla on myös jatkossa käytettävissään laadukasta tilastoaineistoa laajasti yhteiskunnan eri sektoreilta, vaikkakin hieman harvemmin tai suppeammalla tietosisällöllä tuotettuna.
      • Bioenergia ry, Salo Hannu
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Bioenergia ry tunnistaa yleisen valtiontalouden säästötarpeen ja sopeuttamisen tavoitteen. Keinojen ja kohteiden tulee kuitenkin olla kokonaisuudessaan sellaisia, jotka ovat yleisemmin perusteltavissa ja voivat tuottaa myös dynaamisten vaikutusten kautta suurimman hyödyn. Tässä tapauksessa näemme ehdotuksessa mainitut säästöt varsin vähäisiksi suhteessa menetettyyn hyötyyn. Tilastojen tuottaminen riippumattomasti ilman taloudellisia kytköksiä alasta, joita ne koskevat, on yleisen luottamuksen suhteen kannatettavaa ja edistää yhteiskunnallisen ja yritysten päätöksenteon hyvää laatua. Suomen virallinen tilasto (SVT) koostuu laajasti yhteiskuntaa kuvaavista, noin 250 tilastosta. Kuten muistiossa todetaan, nämä ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa, jota hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, sopimuksissa ja suunnittelussa. Niiden avulla seurataan tehtyjen päätöksien vaikutuksia ja ne ovat myös yleisesti käytettyjä yhteiskunnan kehitystä kuvaavia mittareita. Muutosehdotuksista tilastojen julkistustiheyden muutokset koskevat 15 tilastoa, tietosisältöjen supistamiset kuutta (6) tilastoa, 22 tilastoa lakkautettaisiin (joista seitsemän (7) Tilastokeskuksen ja 15 Luken tilastoa) ja lisäksi yksi (1) tilasto yhdistettäisiin toiseen tilastoon. Muistiossa todetaan, että EU:n käytännesäännöt korostavat tilastoviranomaisten ammatillista riippumattomuutta politiikasta, sääntelystä tai hallinnosta vastaavista muista yksiköistä ja elimistä sekä yksityisen sektorin toimijoista. Tämä tulee pitää mielessä suhteessa ehdotettujen säästöjen suuruusluokkaan, 400.000 euroa Tilastokeskuksen ja 300 000 € LUKEn osalta. Muistiossa ei perustella mitenkään tilastotuotannon supistamisen ja lakkautusten kohdentamista. Ihmettelemme miksi supistaminen kohdistetaan erityisesti aiheisiin ”talous ja globalisaatio” sekä osittain ”kestävä kehitys ja ympäristö”.
      • Kopiosto ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Tekijänoikeuksien yhteishallinnointiorganisaatio Kopiosto ry (Kopiosto) kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista. Kopiosto on Suomen luovaa alaa kattavimmin edustava tekijänoikeuksien yhteishallinnointiorganisaatio. Kopiosto edustaa yli 80 000 kotimaista luovan alan tekijää, kustantajaa ja esittävää taiteilijaa sekä kansainvälisten sisarjärjestöjensä kanssa tehtyjen edustavuussopimusten kautta ulkomaalaisia tekijöitä, kustantajia ja esittäviä taiteilijoita. Lausuntomme keskittyy kulttuurin ja joukkoviestinnän tilastoinnin lakkauttamiseen. Kulttuurin ja joukkoviestinnän säännöllisen tilastoinnin lakkauttaminen olisi strategisesti ja myös alan toiminnan seurannan ja kehittämisen näkökulmasta suuri virhe. Tällä hetkellä kulttuuritilasto julkaistaan neljä kertaa vuodessa ja se kuvaa tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Joukkoviestintätilasto puolestaan kuvaa joukkoviestinnän eri sektoreiden taloutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta, yleisöjä ja työvoimaa. Kuten muistiossa todetaan (s. 3) ” Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa, ja niitä käytetään yhteiskunnassa moniin eri käyttötarkoituksiin. Tilastoja hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, sopimuksissa ja suunnittelussa. Niiden avulla seurataan tehtyjen päätöksien vaikutuksia ja ne ovat myös yleisesti käytettyjä yhteiskunnan kehitystä kuvaavia mittareita.” Kulttuurin ja joukkoviestinnän tilastoja käytetään niin alan sisällä kuin yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja lainvalmistelussa keskeisenä tiedonlähteenä ja vaikutusten arvioinnin pohjana. Tilastokeskuksen suunnitelma lakkauttaa kulttuurin ja joukkoviestinnän tilastoinnin vaikuttaa lyhytnäköiseltä ja voi vaarantaa kulttuurialan kehittämistä Suomessa. Kulttuuritilastot ovat keskeisiä kulttuurin taloudellisten ja työllistävien vaikutusten arvioinnissa. Tilastotieto tulee olla riippumatonta ja virallista. Tilastokeskuksen kokoamat kulttuurin ja joukkoviestinnän tilastot antavat tärkeän ja välttämättömän tietoperustan kulttuuripolitiikan suunnitteluun, toteutukseen, seurantaan ja arviointiin. Parhaillaan lausunnoilla oleva luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi (https://www.lausuntopalvelu.fi/FI/Proposal/Participation?proposalId=b8fc6c3c-c129-4cd4-98f1-663bec4c8fef&respondentId=00000000-0000-0000-0000-000000000000&proposalLanguage=da4408c3-39e4-4f5a-84db-84481bafc744) korostaa vahvasti tietoon perustuvaa kulttuuripolitiikkaa. Tämä edellyttää luotettavan ja virallisen tilastoinnin olemassaoloa, jonka tuottaman tietopohjan perusteella pystytään tekemään kulttuuripoliittisia päätöksiä sekä seuraamaan ja analysoimaan päätösten vaikutuksia sekä siten myös kehittämään kulttuurialaa. Kulttuuritilastoinnin lakkauttaminen olisi selkeässä ristiriidassa hallituksen laatiman kulttuuripoliittisen selonteon kanssa. Kulttuuri- ja luova-ala on yksi nopeimmin kasvavista toimialoista, jossa on paljon taloudellista potentiaalia. Luova-ala eli media-, kulttuuri-, peli- ja viihdeala on merkittävä työllistäjä ja talouskasvun lähde. Tilastollisen seurannan lopettaminen olisi siten suuri virhe myös kasvun ja työllisyyden kannalta. Viranomaisten tuottama luotettava tilastotieto luo perustan kaikille tiedontuottajille. Luovan alan organisaatiot käyttävät näitä tilastoja myös oman tutkimuksensa ja analyysinsa pohjana. Petteri Orpon hallitus myös korostaa hallitusohjelmassaan tietoperustaista päätöksentekoa ja yhteiskunnallisten tietovarantojen ja tutkimuksen aktiivista hyödyntämistä sekä asettamiensa tavoitteiden seuraamista mittareilla. Kulttuuri- ja joukkoviestinnän tilastoinnin lakkauttaminen olisi myös hallitusohjelman vastainen toimenpide.
      • Suomen Teatterit ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Suomen Teatterit ry esittää huolensa Tilastokeskuksen esityksestä lakkauttaa kulttuuritilastot, vapaa-aikatilastot ja joukkoviestintätilastot, jotka kaikki ovat aivan keskeisiä kulttuuripolitiikan ja alojen toiminnan tilastollisen seuraamisen kannalta. Tilastokeskuksen kokoamat kulttuuritilastot ja niistä tehdyt analyysit ovat tärkeä lähde kulttuurialojen luotettavan tietoperustan luomisessa. Kulttuuri ja luovat alat ovat merkittävä osa yhteiskuntaa sekä elinkeinoala, jossa on kasvupotentiaalia. Ilman luotettavaa alojen tilastointia tietoon perustuva päätöksenteko on vaarassa. Kulttuuritilastojen lakkauttamisesta saatava säästö on valtiontalouden mittakaavassa mitättömän pieni verrattuna tilastoinnin lopettamisesta aiheutuviin haittoihin. Esimerkiksi lausuntokierroksella olevassa valtioneuvoston antamassa luonnoksessa Kulttuuripoliittiseksi selonteoksi korostetaan kulttuurin ja luovien alojen tietoperustan vahvistamista ja kehittämistä, minkä kanssa kulttuuritilastojen lakkauttaminen olisi räikeässä ristiriidassa. Mikäli Suomi lakkauttaisi kulttuuritilastointinsa, olisimme yksi neljästä EU-maasta (ainoa Pohjoismaa – säännöllistä omaa kulttuuritilastointia ylläpidetään jopa Ahvenanmaan ja Färsaarten itsehallintoalueilla), jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. Suomen Teatterit ry painottaa, että Suomen on jatkossakin huolehdittava kulttuuritilastoinnista Tilastokeskuksessa. Suomen Teatterit ry yhtyy muilta osin kaikkeen mitä aiheesta todetaan Kulttuurin ja taiteen keskusjärjestö KULTA ry:n, Sirkuksen ja Tanssin tiedotuskeskus ry:n ja Teatterin tiedotuskeskus ry:n lausunnoissa.
      • Luonnonvarakeskus
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Keskitymme lausunnossa erityisesti Luonnonvarakeskuksen tilastotoiminnan suunniteltuihin muutoksiin. Yleisenä huomiona voidaan kuitenkin todeta kaiken tilastotoiminnan supistamisen olevan ristiriidassa käytännön tietotarpeiden kanssa, sillä tarve luotettavalle tilastotiedolle ei ole vähenemässä, vaan päinvastoin kasvamassa. Tutkimuksen ohella luotettava tieto ja tilastot ovat edellytys myös pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Päätöksenteko ja ennakointi perustuvat suurelta osin luotettaviin ja riittävän laadukkaisiin tilastoihin, joita ilman myös osa tutkimustoiminnasta hankaloituu tai muuttuu mahdottomaksi. Esitetyt tilastotuotannon leikkaukset heikentävät merkittävästi maa- ja elintarvike-, metsä- ja kalatalouden tietopohjia. Lain ruoka- ja luonnonvaratilastoista (562/2014) 2 §:ssä todetaan, että Luonnonvarakeskuksen tehtävänä on tuottaa ja julkaista tilastoja, jotka koskevat 1) maatalouden rakennetta, tuotantomenetelmiä ja -panoksia, peltokasvi-, puutarha- ja kotieläintuotantoa, tuotannon vaikutuksia ympäristöön sekä maataloustuotteiden hintoja; 2) metsien taloudellista hyödyntämistä, puumarkkinoiden toimintaa, metsien hoitoa ja metsien suojelua; 3) kalastusta, vesiviljelyä, kalataloutta ja kalastustuotteiden markkinoita; 4) elintarvikkeiden turvallisuutta. Kun leikkausten perusteena mainitaan muiden kuin lakisääteisten tilastojen lopettaminen ja karsiminen, on aiheellista pohtia, missä määrin lain 562/2014 2 §:n velvoitteet jatkossa täyttyvät. Suunniteltuja leikkauksia ja tilastomuutoksia perustellaan varautumisella julkisen talouden säästötavoitteisiin sekä uusien ja nykyisten lakisääteisten tehtävien laadukkaalla hoitamisella. Samalla todetaan, että tilastotuotantoon suunnitelluilla muutoksilla ei tavoitella henkilöstövaikutuksia ja että tilasto-ohjelman supistuksista vapautunut työaika Luonnonvarakeskuksessa ohjataan lakisääteisiin tehtäviin, tuottavuutta parantaviin kehitysponnistuksiin sekä asiakasrahoitteiseen toimintaan. Kokonaistaloudelliset vaikutukset jäävät kuitenkin epäselviksi. Useat karsintalistalla olevat tilastot tuotetaan jo nyt tehokkaasti valmiista aineistoista ja toiminnot on automatisoitu. Esimerkiksi Tullin ulkomaankauppatilastojen vieminen Luonnonvarakeskuksen tilastoportaaliin ei vaadi merkittävää henkilötyöpanosta säännöllisesti toistuvana työnä, kun tarvittava tietotaito ja rutiinit ovat jo olemassa. Luonnonvarakeskuksen tilastoja käytetään laajasti talon sisällä tutkimusten tekemisessä, lausunnoissa ja erillisselvityksissä. Joidenkin tilastojen lakkauttaminen tarkoittaisi käytännössä, että samoja tilastoja koostettaisiin, mutta merkittävästi hitaammin, tutkijavoimin. Samalla tavalla eri sidosryhmät joutuisivat koostamaan tarvittavia tietoja itse puutteellisella osaamisella, mikä vaarantaisi päätöksenteon tietopohjaa. On syytä huomata, että näin on jo käynyt esimerkiksi aiemmin lakkautettujen metsäteollisuustilastojen osalta. Metsäteollisuuden tuotantolukuja ja niiden aikasarjoja ei ole enää saatavilla järkevässä muodossa Metsäteollisuus ry:n sivuilta tai muista lähteistä, ja käytännössä Luonnonvarakeskuksen tutkijat päivittävät omia tiedostojaan pyytämällä tarvittavia lukuja henkilökohtaisesti Metsäteollisuus ry:n tilastovastaavilta. Kokonaisuutena yhden yksikön osaoptimointi kustannusten säästämiseksi lisäisi kustannuksia ja työmäärää sekä Luonnonvarakeskuksen sisällä että muualla yhteiskunnassa. On ymmärrettävää, että säästöjä suunnitellaan tiukan taloustilanteen vuoksi, mutta olisi kuitenkin syytä arvioida uudelleen, missä määrin suunnittelut leikkaukset tilastotuotannossa todellisuudessa tasapainottavat Luonnonvarakeskuksen taloutta ja mikä vaikutus niillä on Luonnonvarakeskuksen muuhun toimintaan, sidosryhmiin ja laajemmin koko yhteiskunnan tuottamiin palveluihin. Tilastotuotanto on erittäin kustannustehokas ja nopea tapa tuottaa luotettavaa tietoa päätöksentekoon.
      • Teatterin tiedotuskeskus ry.
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Kommenttimme koskee kulttuuritilastointia (kohta 3.4. Kulttuuri, media ja ajankäyttö), jota ehdotetaan lakkautettavaksi. Muistutamme muiden taide- ja kulttuurialan tiedontuottajatahojen ohella: Tieto tekee näkyväksi, tiedon puute näkymättömäksi. Ei anneta kulttuurin kadota.
      • Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Tilastokeskukselle ASIA: LAUSUNTO TILASTOTUOTANNON MUUTOKSISTA VIITE: TILASTOKESKUKSEN LAUSUNTOPYYNTÖ 2.9.2024 DNRO TK/2330/00.07/2024, LUKE/2820/07 00 02 00/2024 Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry kiittää mahdollisuudesta lausua Tilastokeskukselle tilastotuotannon muutoksia koskevasta muistiosta, ja lausuu kunnioittaen seuraavaa. Lausunnonantajasta Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry on yleishyödyllisten ja omakustannusperusteella toimivien vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimialajärjestö, joka toimii jäsentensä edunvalvonta-, palvelu- ja yhteistyöjärjestönä. KOVAn jäsenet omistavat normaaleja vuokra-asuntoja, erityisryhmien vuokra-asuntoja tai asumisoikeusasuntoja. KOVAlla on 133 jäsenyhteisöä. Niiden pysyvässä omistuksessa on yhteensä yli 330 000 vuokra- ja asumisoikeusasuntoa, joissa asuu yli 500 000 henkilöä. KOVAn jäsenet toimivat noin 150 kunnassa. KOVAn jäsenet omistavat noin 85 prosenttia rajoituksenalaisista normaaleista ARA-vuokra-asunnoista, noin 70 prosenttia kaikista rajoituksenalaista ARA-vuokra-asunnoista Suomessa ja noin 85 prosenttia asumisoikeusasunnoista Suomessa. KOVAn jäsenet aloittavat vuonna 2024 yhteensä noin 6 200 kohtuuhintaisen vuokra- ja asumisoikeusasunnon rakennuttamisen. KOVA edustaa pitkäjänteisiä, pysyviä ja turvallisia vuokra- ja asumisoikeusasuntojen omistajia ja vuokranantajia. KOVA kehittää vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöjen toimintaedellytyksiä tekemällä vuokratalo- ja asumisoikeusyhteisöille Suomen parasta edunvalvontaa. KOVAn jäsenistö toimii siten, että pienituloisillakin ihmisillä on varaa laadukkaaseen ja kohtuuhintaiseen asumiseen. KOVA haluaa huomauttaa, ettei KOVA kuulunut lausuntopyynnön jakeluun. Lausuntopyyntö ei tullut myöskään yhdellekään kiinteistöalan toimijalle. KOVA pyytää Tilastokeskusta kiinnittämään huomiota lausuntopyyntöjen jakeluun, jotta KOVA saisi jatkossa lausuntopyynnöt, jotka koskevat rakentamisen ja asumisen tilastointia. Helsingissä 17.9.2024, Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry Jouni Parkkonen Toimitusjohtaja Lisätietoja: Tekninen johtaja Sami Ylenius, puh. 044 359 5816, [email protected]
      • Suomen elokuvateatteriliitto - SEOL ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Suomen elokuvateatteriliitto - SEOL ry toteaa, että Kulta ry:n on lausunnossaan oikeassa: "Pidämme poskettomana ajatuksena, että kaikki kolme kulttuuripolitiikan kannalta keskeistä tilastoa lakkautetaan. Kulttuuripolitiikka ei voisi jatkossa perustua tietoon, jos sekä kulttuuritilastot, vapaa-aikatilastot että joukkoviestintätilastot lakkautetaan. " Elokuvateatteriliitto tukee Kulta ry:n lausuntoa myös muilta osin. Kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastoja ei voi lakkauttaa.
      • Uudenmaan liitto, maakuntajohtaja Telén Tuija
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Tilastokeskus ja Luke ovat käyneet läpi mahdollisuuksiaan saavuttaa niille kehysriihessä asetetut säästötavoitteet karsimalla tilastotuotantoa, jonka taustalla ei ole lainsäädännöllisiä velvoitteita. Peräti 22 tilastoa lakkautettaisiin, joista 15 on Luonnonvarakeskuksen tilastoja. Tämän lisäksi useiden tilastojen julkaisutiheyttä harvennettaisiin. Uudenmaan liitossa pidetään arvokkaana, että luotettavien tutkimusorganisaatioiden tuottamaa tietoa on saatavilla maakuntaliittojen käyttöön. Lakkautettavista tilastoista erityisesti Luonnonvarakeskuksen tuottamat metsävaratiedot ovat tärkeitä maakunnan metsien tilan ja kehityksen seurannassa. Uudenmaan liitto on käyttänyt metsävaratietoja muun muassa metsien kasvun, biomassan määrän, lahopuumäärien ja useiden muiden metsien rakennepiirteiden kehityksen seurantaan. Nämä tiedot auttavat maakuntatasolla saamaan kuvaa niin metsien hiilensidonnan kuin metsäluonnon tilanteista. Metsävaratiedon kerääminen Suomessa jatkuisi tilaston lakkauttamisesta huolimatta. Uudenmaan liitto katsoo, että julkisin varoin kerätyn tiedon tulisi olla jatkossakin avoimesti ja ilmaiseksi saatavilla, koska tiedon arvo syntyy, kun tietoa käytetään.
      • Suomen Kalankasvattajaliitto ry, Sankelo Janne
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Muistiossa todetaan, että Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa. Niitä käytetään yhteiskunnassa eri käyttötarkoituksiin. Tilastot mahdollistavat tietoon ja dataan perustuvan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja turvaavat laadukkaan lainvalmistelun. Ilman riittävää ja laadukasta tilastointia ei ole mahdollista mitata ja arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia ja merkityksiä yhteiskunnalle. Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa korostetaan luotettavan datan merkitystä tehtävien päätösten ja linjausten tukena. Muistiossa esitetyt tilastoinnin lakkautukset ovat näin ollen ristiriidassa voimassa olevan hallitusohjelman kanssa.
      • ProAgria Keskusten Liitto ry, Mäkivuokko Harri
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Sirkuksen ja tanssin tiedotuskeskus ry, Rekola Sanna
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Nykyaikaisen yhteiskuntapolitiikan pitäisi perustua tutkimuksiin, tietoon, tilastoihin ja niiden analyysiin – ja toki myös arvoihin ja arvovalintoihin. Tiedolla johtaminen on usein toistettu periaate ja tavoite, joka on tällä hetkellä monellakin tavalla uhanalainen. Ilman tutkimusta ja tietoa yhteiskunnan kehittäminen on politiikan nopeiden syklien armoilla. Vankka tietopohja on entistäkin tärkeämpää näinä aikoina, kun leikkaukset kohdistuvat lähes kaikkiin yhteiskunnan sektoreihin. Tilastokeskuksen tuottamat kulttuuritilastot, vapaa-aikatilastot joukkoviestintätilastot ovat nyt lakkausuhan alla. Yhteiskuntapolitiikka ja sen osana kulttuuripolitiikka niin valtion, kuntien kuin alueidenkin toteuttamana tarvitsee säännöllisen, pitkiä aikasarjoja sisältävän tilastoinnin. Tilastokeskus perustelee, että joitain tietoja on löydettävissä myös taide- ja kulttuuri.fi -palvelusta ja tietojen tuottajilta. Monet alan toimijat, jotka ovat tuottaneet esimerkiksi esitys-, katsoja- ja taloustietoa omalta alaltaan, ovat jo olleet ja hyvin todennäköisesti ovat tulevien määrärahaleikkausten kohteena. Taiteen alojen tiedontuotantoa tekevät organisaatio joutuvat miettimään millaiseen ja miten laajaan tiedontuotantoon niillä on jatkossa mahdollisuus. Taide- ja kulttuuri.fi-sivusto on hyödyntänyt sekä Tilastokeskuksen että taidealojen organisaatioiden tilastoja. Se ei siis voi korvata nyt suunniteltujen leikkausten tiedontuotantoa. Vaikuttavuuden todentamisen tarve ulottuu kaikkiin julkisesti tuettuihin yhteiskunnan toimintoihin. Taide- ja kulttuuriala tarvitsee itsensä näkyväksi tekemiseen ja vaikutusten kuvaamiseen sekä omaa tiedontuotantoa että ulkopuolisen viranomaisen tuottamaa luotettavaa tietoa. Tilastot luovat perustaa alan kehittämiselle, antavat itseymmärrystä ja perusteluja päätöksenteolle ja julkiselle keskustelulle. Myös poliittiset päättäjät niin valtion, kuntien ja alueiden tasolla tarvitsevat tilasto- ja muuta tietoa päätöksenteon tueksi. Mitä vaikeammat päätökset esimerkiksi rahoitusleikkauksen kyseen ollessa, sitä enemmän päättäjät toivovat voivansa tukeutua tutkittuun tietoon. Hallinto ja poliittisten päätösten valmistelu kaikilla em. yhteiskunnan tasoilla toimisivat sokkona ilman luotettavaa tietopohjaa niin taloudellisten resurssien kohdentamiseen kuin muuhunkin kehittämiseen. Luovat kulttuurialat ovat merkittäviä kasvualoja, joiden tilastollisen seurannan lopettaminen olisi strateginen virhe sekä työllisyyden, talouskasvun että kansallisen kulttuurin kehittämisen kannalta. Vastikään on julkistettu luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi. Selonteon tuottaminen on osa nykyistä hallitusohjelmaa. Siinä tavoitteeksi on asetettu kulttuurialaa koskevan tietopohjan ajantasaisuuden, kattavuuden ja yhteentoimivuuden vahvistaminen sekä tiedon hyödynnettävyyden parantaminen vaikuttavuuden tunnistamiskesi, päätöksenteon pohjaksi ja toiminnan suuntaamiseksi. Nyt suunnitteilla olevat tilastoinnin leikakkaukset ovat räikeässä ristiriidassa selonteon tavoitteiden kanssa.
      • Jaakkola Simo, Koneyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Tilastoilla on merkittävä rooli muun muassa markkinoiden kehityksen seuraamisessa ja niihin vaikuttavan politiikan tekemisessä. Luotettavien ja riippumattomien tekijöiden kuten Tilastokeskus ja Luonnonvarakeskus Luke tuottamat tilastot toimivat niin poliitikkojen, eturyhmien kuin tavallisten kansalaistenkin vakaana yhteisenä ja luotettuna tietolähteenä. Tilastot yleensä ovat syntyneet tarpeeseen, joten tilastotuotannon lopettamiseen tai ajantasaisten tilastojen julkaisemisen harventamiseen täytyy suhtautua hyvin kriittisesti. Yhteisillä verovaroilla tuotetut tilastot ovat välttämättömiä yhteisen tilannekuvan luomiseksi. Ne takaavat eri osapuolille niiden omista resursseista riippumatta tasapuolisesti tietopohjaa. Esimerkiksi voidaan ottaa Tilastokeskuksen ylläpitämät konekustannusindeksit. Niitä ei ole ehdotettu lopetettavan. Niillä on jo yli 30 vuoden historia ja ne ovat ajan saatossa muodostuneet konetyöalojen yhteiseksi luotetuksi konetyöalojen kustannuskehitystä kuvaaviksi tietolähteiksi, joita säännöllisesti ajantasaistetaan. Ennen konekustannusindeksien luomista markkina- ja tutkimustieto oli vahvasti keskittyneen asiakastahon käsissä. Palveluiden tuotanto oli ja on pienyrittäjien tekemää. Kustannusindeksit tuottavat nyt samanlaista informaatiota kaikille markkinaosapuolille. Tilastojen puuttuessa harvainvalta vahvistuu. Laadukas tieto on markkinoiden hyvän toimivuuden edellytys. Nyt lopetettaviksi tai harvemmin julkaistaviksi ehdotetuissa tilastoissa on samoja hyviä piirteitä kuin edellä mainitulla indeksillä. Koneyrittäjille tärkeitä ovat siis konekustannuksia kuvaavat tilastot. Lisäksi Luken tuottamat metsäalan markkinoita kuvaavat monipuoliset tilastot ovat myös tärkeitä, koska ne antavat mahdollisuuden seurata markkinoiden kehittymistä hyvinkin ajantasaisesti, mutta ne antavat myös suht´ tarkan kuvan pitkällä aikavälillä tapahtuneesta kehityksestä. Ti-lastojen valossa nähdään trendejä. Tilastojen tiheä tuotantotahti on tietenkin kallista verrattuna tilaston tuottamiseen kerran vuodessa tai harvemmin, mutta karsittaessa tuotantotiheyttä samalla menetetään tilaston hyödynnettävyys ja vaikuttavuus. Esimerkkinä tästä tilanteesta voidaan mainita, vaikka puun markkinahakkuiden tilasto, johon ei tosin esitetä isoja muutoksia. Jos puun markkinahakkuiden tilastoa julkaistaisiin vain kerran vuodessa tai harvemmin kuin kuukausittain emme tietäisi markkinahakkuiden vaihtelua vuoden eri aikoina, vaikka hakkuiden kokonaisvolyymi ja sen muutos saataisiin selville. Tilaston perusteella tiedämme vaihtelun olevan erittäin suurta, mutta tiedämme myös, että vaihtelua on saatu vähennettyä. Tieto vaihtelusta on merkityksellistä, kun hahmotellaan, kuinka puunkorjuu sitoo resursseja. Puunkorjuun vaatimista henkilöistä ja konekalustosta on oma tilastonsa, joka olisi lähes hyödytön ilman kuukausiseurantaa. Puun markkinahakkuut-tilaston avulla voidaan tuottaa aikasarja kuukausittaisista puunkorjuumääristä ja havaita vuosittainen ja vuodenaikojen välinen vaihtelu. Kun haluamme vähentää korjuun kausivaihtelua, tarvitaan toimenpiteitä ja niiden vaikutusten seurantaa. Isot asiakkaat (metsäteollisuusyritykset) tuottavat omista toiminnoistaan paljon tietoa, mutta se ei ole muiden käytettävissä.
      • Ylikoski Matleena, Tampereen yliopisto
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Annan lausunnon EU-laajuisen Media Pluralism Monitor -tutkimuksen (MPM) Suomen osahankkeen nykyisenä tekijänä. Media Pluralism Monitor -tutkimus kartoittaa laajalla otteella median moniarvoisuuteen liittyviä riskejä kaikissa EU-maissa tutkimusmetodologialla, jota on kehitetty 10 vuotta. Suomessa tutkimusta on tehty vuodesta 2015/2016 lähtien. Tutkimusta johtaa European University Instituten Centre for Media Pluralism and Media Freedom (CMPF) -tutkimuskeskus. MPM-tutkimusraportin tietoja on käytetty mm. keväällä 2024 voimaan astuneen European Media Freedom Act -lain valmisteluun. Suomessa tämä tutkimus tuottaa ainutlaatuisen tietovarannon median moniarvoisuuteen liittyvistä riskeistä ja kehityskuluista. Tämän tutkimuksen toteuttamiseen on keskeisesti tarvittu Tilastokeskuksen joukkoviestintätilastoja, ja vastustan ehdottomasti näiden tilastojen lakkauttamista.
      • Suomen Filmikamari ry
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Koko Suomi on taiteella ja kulttuurilla rakennettu kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Se on yhteiskunnan ytimessä, sille perustuu koko olemassaolomme. Ilman vankkaa tietopohjaa kulttuurista, muuttuu yhteiskuntamme kehittäminen hapuiluksi pimeässä. Suomen Filmikamari ry tukee täysimääräisesti Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry:n lausuntoa.
      • Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry edistää median ja viestinnän tutkimusta ja tekee sitä tunnetuksi tiedeyhteisössä ja sen ulkopuolella. Mevi ry esittää lausuntonaan seuraavaa: Tilastokeskus esittää kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen lakkauttamista tämän vuoden lopussa osana valtionhallinnon säästötoimia. Suunnitelma lopettaa joukkoviestintätilaston laatiminen ja julkaiseminen haittaisi viestinnän tutkimusta ja opetusta, viestintäpolitiikkaan liittyvää päätöksentekoa sekä kansainvälistä tilastoyhteistyötä. Esitämmekin, että Tilastokeskus pidättäytyisi säästöjä etsiessään hätiköidystä ratkaisusta. Joukkoviestinnän tilastoa on julkaistu säännöllisesti vuodesta 1987 alkaen.
      • Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Valta Aleksi
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Tilastoista leikkaaminen on merkki sivistysvaltion rappeutumisesta. Kulttuuripolitiikka ei voi jatkossa perustua tietoon, jos sekä kulttuuritilastot, vapaa-aikatilastot että joukkoviestintätilastot lakkautetaan. Tilastot tuottavat tilannekuvaa päätöksenteon eri tasoille. Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa, ja niitä käytetään yhteiskunnassa moniin eri käyttötarkoituksiin. Kulttuuritilastoja hyödyntävät päätöksenteossaan ministeriöiden lisäksi myös maakunnat ja kaupungit, jotka tekevät päätöksiä siitä, mihin investoidaan. Tieto kansalaisyhteiskunnasta ja arjesta on päättäjille olennaista. Myös joukkoviestintätilaston lakkauttaminen poistaa päätöksentekijöiltä kulttuurialaa koskevaa olennaista tietoa, sillä etenkin mediakasvatus ja medialukutaito ovat kulttuuripoliittisia tavoitteita, joita koskevien päätösten pitäisi jo luonteensa vuoksi perustua tietoon, ei luuloon. Valtion tavoitteena on ollut kehittää tilastoja, ei lakkauttaa niitä. Tilastokeskus on itse ollut mukana luovien alojen ekosysteemejä kartoittavassa valtioneuvoston kanslian tutkimushankkeessa, jossa esitettiin yhtenä toimenpiteenä alan tilastoinnin kehittämistä. Luonnoksessa kulttuuripoliittiseksi selonteoksi kulttuuripolitiikalle asetetaan useita keskeisiä tehtäviä, joiden vaikutusten arviointi käy mahdottomaksi, mikäli Suomi ei kykene tuottamaan alasta tilastotietoa.
      • ProAgria Keskusten Liitto ry, Kasvintuotanto
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • On hyvä, että eri tilastointien tarpeellisuutta on arvioitu, vaikkakin se on tapahtunut tässä säästövelvoitteiden aktivoimana. Toimintaympäristön muuttuessa on luonnollista, että tietyt tilastointitarpeet muuttuvat ja uusia mahdollisesti syntyy. Tässä esityksessä ei otettu kantaa, onko syntymässä uusia tilastointitarpeita. Niitäkin on hyvä aika ajoin tarkeastella.
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Pidämme poskettomana ajatuksena, että kaikki kolme kulttuuripolitiikan kannalta keskeistä tilastoa lakkautetaan. Kulttuuripolitiikka ei voisi jatkossa perustua tietoon, jos sekä kulttuuritilastot, vapaa-aikatilastot että joukkoviestintätilastot lakkautetaan. Koko Suomi on taiteella ja kulttuurilla rakennettu kansakunnaksi kansakuntien joukkoon. Se on yhteiskunnan ytimessä, sille perustuu koko olemassaolomme. Ilman vankkaa tietopohjaa kulttuurista, muuttuu yhteiskuntamme kehittäminen hapuiluksi pimeässä.
      • Tapahtumateollisuus ry
        Uppdaterad:
        13.9.2024
        • Tapahtumateollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua tilastotuotannon muutoksista ja esittää lausuntonaan seuraavaa: Tapahtuma-ala on hyvin vastikäisesti tunnistettu toimiala, joka monen eri tahon tekemien tutkimusten perusteella tuottaa liikevaihtoa noin kolme miljardia euroa ja vastaa 1,2 prosenttia kansantuotteesta. Koska alan tunnistaminen on vielä kesken niin elinkeinopolitiikassa ja sääntelyssä kuin tilastotuotannossakin, on alan kannalta keskeistä, että tilastotuotantoa kehitetään ja tilastot ovat esimerkiksi mahdollisimman hienojakoisia, jotta pitkin toimialaluokitusta hajautunutta toimialaa koskevaa tietoa on mahdollista kerätä. Tätä taustaa vasten Tapahtumateollisuus ry pitää tilastotuotantoon esitettäviä muutoksia monilta osin hätiköityinä ja taloudellisen kasvun kannalta oikeanlaisten politiikkatoimien arvioinnin näkökulmasta haitallisina. Esimerkiksi aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä koskevan tilastojaon karkeajakoisuus estää tunnistamasta tapahtuma-alan yritysten syntymistä ja piilottaa alaa jälleen kerran marginaaleihin. Niin ikään kulttuuria koskevan tilaston lakkautus tulee estämään kulttuuritapahtumien työllisyys- ja talousvaikutusten osoittamisen nykyisellä tarkkuudella ja uskottavuudella. Näin ei voida jatkossa osoittaa aikasarjoissa kulttuuria koskevien poliittisten päätösten vaikutuksia, mikä tuntuu osin jopa tarkoitukselliselta. Kolmantena Tapahtumateollisuus ry nostaa esiin vapaa-ajan osallistumista koskevan tilaston lakkautuksen, jolla hävitetään tietoa tapahtumien sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Tapahtumien moninaiset positiiviset ulkoisvaikutukset yhteenkuuluvuuden lisäämisestä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen tunnistaa jokainen, mutta ilman tilastoa tuon osallistumisen muutoksia esimerkiksi eri sukupolvien välillä ei pystytä seuraamaan. Tilastojen lakkautuksilla ja muutoksilla tavoitellaan kokonaisuudessaan 400 000 euron säästöä vuositasolla. Raha on suuruudeltaan valtiontalouden kannalta merkitykseltään erittäin vähäinen ja jo yksittäiset poliittiset päätökset, joita tehdään sokkona ilman tilastojen tarjoamaa tietoa, aiheuttavat helposti vastaavansuuruisia kansantaloudellisia vaikutuksia. Siksi edellä mainittujen tilastojen lakkauttaminen on huonosti perusteltu ja taloudelliselta vaikutukseltaan jopa haitallinen.
      • Tampereen yliopisto, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Viestintätieteiden yksikkö., Ala-Fossi Marko
        Uppdaterad:
        12.9.2024
        • Tampereen yliopiston viestintätieteiden yksikkö lausuu tilastotuotannon muutoksista seuraavaa. Ajankohtaiset ja oikeasisältöiset julkisella rahoituksella tuotetut tilastot ovat yksi toimivan parlamentaarisen päätöksenteon ja yhteiskunnallisen keskustelun perustoista. Suunnitelma lopettaa joukkoviestintätilaston laatiminen ja julkaiseminen aiheuttaisi tuntuvaa haittaa sekä viestintätieteiden alan tutkimukselle ja opetukselle että myös viestintäpolitiikkaa koskevalle päätöksenteolle ja pohjoismaiselle sekä laajemmin eurooppalaiselle tilastoyhteistyölle. Myös kulttuuri- ja vapaa-ajan osallistumisen tilastojen lakkautuksesta koituisi vastaavaa haittaa. Sivistysvaltiossa päätöksiä tehdään tutkimus- ja tilastotiedon pohjalta.
      • Helsingin yliopisto, Dosentti, tiedekasvatusverkoston johtaja
        Uppdaterad:
        12.9.2024
        • Kommenttini koskee Kulttuuri- ja vapaa-aika tilaston lakkautusaikeisiin. Tilastoa käytetään hyvin paljon tutkimustarkoituksiin. On hyvin vaikeaa tuottaa luotettavaa ja kansainvälisesti vertailukelpoista tutkimustietoa kultuurin eri lajeusta ja vapaa-ajan käyttötavoista ilman aihepiirin tilastointia. "Vapaa-aikatutkimus on 10–15 vuoden välein tuottanut arvokasta väestöpohjaista tietoa taide- ja kulttuuriharrastuksista sekä niiden yhteyksistä esimerkiksi osallisuuteen, luottamukseen ja yhteiskunnalliseen aktiivisuuteen. Lakkauttamisen sijaan olisi selvitettävä mahdollisuuksia laajentaa tutkimus kattamaan maahanmuuttajataustaiset väestöryhmät." Näin kirjoitti dos. Sari Karttunen Cuporesta ja olen samaa mieltä. Yhteiskunnassamme muutenkin saa liikaa näkyvyyttä ajattelu, jossa kulttuuri nähdään jonain kuorrutuksena, siis taloudellisesti vaikeampina aikoina ensimmäisten leikkausten kohteena. Jos kulttuurin arvoa ei ymmärretä, niin puhukaamme sitten kulttuurista toimialana, joka työllistää ja tuottaa tuloja myös välillisesti erittäin paljon esimerkiksi matkailun myötä. Tähän liittyvän suunnittelun pohjaksi tarvitaan tietoa kulttuurin eri lajeista ja sen käyttäjistä, samoin vapaa-ajan käyttötavoista eri puolilla Suomea. Toivon että harkitsette asiaa uudelleen, toiminnan tehostamisen kauttakin voidaan saada säästöjä tarvittaessa.
      • Metsähallitus
        Uppdaterad:
        12.9.2024
        • Metsähallitus ottaa lausunnossaan kantaa esitettyihin muutoksiin lausuntopyynnön liitteen aihealueen 4. metsätalouden tilastojen osalta. Hallitusohjelma korostaa tutkimustiedon ja sen saatavuuden merkitystä kansallisen kilpailukyvyn perustana. Myös hallitusohjelman metsätaloutta koskevat kirjaukset edellyttävät tutkittuun tietoon perustuvaa kehittämistä ja johtamista. Lisäksi tiedolla johtaminen on yksi kansallisen metsästrategian päämääristä, jonka osalta tavoitteena on, että laadukas tutkimus, kehittyvä paikkatieto ja tiedon käytettävyys luovat vahvan tietopohjan päätöksenteolle ja ennakoinnille. Vastaavasti maa- ja metsätalousministeriön strategia korostaa sitä, että digitaaliset ratkaisumme ja tietovarantomme ovat turvallisia hyvin käytettäviä, yhteentoimivia ja niitä hyödynnetään tehokkaasti. Tätä taustaa vasten Metsähallitus pitää lausunnolla olevia muutosesityksiä osin väärän suuntaisina ja erityisesti metsävaratiedon julkaisemisen lopettamisen osalta hyvin kielteisinä.
      • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry, Kotilainen Kalle
        Uppdaterad:
        10.9.2024
        • Kuten muistiossa todetaan, Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa, ja niitä käytetään yhteiskunnassa moniin eri käyttötarkoituksiin. Tilastot mahdollistavat tietoon ja dataan perustuvan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja turvaavat laadukkaan lainvalmistelun. Ilman riittävää ja laadukasta tilastointia ei ole mahdollista mitata ja arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia ja merkityksiä yhteiskunnalle. Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa korostetaan yleisesti ottaen luotettavan ja riittävän datan merkitystä tehtävien päätösten ja linjausten tukena. Muistiossa esitetyt tilastoinnin lakkautukset ovat merkittävässä ristiriidassa hallitusohjelman kanssa. Kulttuuritilastojen lakkautus heikentää jo entisestään kulttuurialan vaikeaa tilannetta ja näkymää tulevaisuuteen. Kulttuuritilastojen lakkautuksesta tulisi luopua.
      • Pirkanmaan ELY-keskus
        Uppdaterad:
        9.9.2024
        • Pirkanmaan ELY-keskuksen osalta tilastotieto aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärän muutoksista on ollut arvokasta tietoa. Tilaston lopettamisen sijaan esimerkiksi kerran vuodessa oleva luku antaisi riittävän informaation tilanteen osalta. Konkurssien lukumäärätilaston säilyttäminen oli hyvä asia. Tilanneanalyysin kannalta tilaston merkittävyys suurehko.
      • Nordicom, Göteborgin yliopisto, Jaakkola Eliasson Maarit
        Uppdaterad:
        9.9.2024
        • Nordicom on Göteborgin yliopistossa sijaitseva pohjoismaisen mediatutkimuksen keskus, jonka tehtävänä on välittää tutkimuspohjaista tietoa media- ja viestintäalan rakenteista kaikissa Pohjoismaissa päätöksenteon, tutkimuksen ja yhteiskuntien kehittämisen perustaksi. Tärkeänä perustana työssä on kansallinen tilastopohjainen tiedontuotanto, jota on tällä hetkellä kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa tiedontuotanto median, viestinnän, kulttuurin ja vapaa-ajan rakenteiden kehityksestä on Tilastokeskuksen vastuulla. Tilastokeskuksen tuottamien media- ja kulttuuritilastojen käytöllä Pohjoismaissa on pitkät perinteet. Nordicom – Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoittama pohjoismaisen yhteistyön strateginen yhteistyökumppani, joka on perustettu 1970-luvun lopussa – on hyödyntänyt työssään joukkoviestinnän tilastoinnin ja myöhemmän Joukkoviestintätilaston julkaisuja 1980-luvulta eli alusta alkaen. Myös kulttuuri- ja vapaa-ajan osallistumisen tilastot ovat toimineet tärkeänä täydentävänä lähteenä. Vuosikymmenten aikana Nordicom on julkaissut säännöllisesti erilaisia kansallisiin tilastointeihin perustuvia raportteja ja muita julkaisuja sekä pitänyt yllä avointa tutkimustietokantaa, johon kootaan tietoja esimerkiksi mediankäyttötottumuksista, mediayhtiöiden omistuksesta ja hallitusrakenteista. Tietoja on hyödynnetty laajasti ja säännöllisesti Ruotsin ja muiden Pohjoismaiden kansallisissa viranomaisraporteissa ja -selvityksissä sekä kansainvälisissä vertailuissa. Kansallinen tilastotuotanto on varmistanut, että tiedot ovat oikeita ja varmistettuja sekä että ne on asetettu oikeaan kontekstiin. Tilastointityö on myös tuottanut ainutlaatuista kompetenssia, josta on ollut hyötyä pohjoismaisia ja kansainvälisiä analyyseja tehtäessä. Työtä on tukenut Pohjoismaissa 1990-luvulla perustettu pohjoismaisen tilastotyön verkosto, joka oli pitkään Nordicomin johdettavana ja jossa Suomi on ollut mukana Tilastokeskuksen edustamana. Viime vuosina pohjoismaisen tilastoinnin käytänteitä on purettu kaikissa maissa, ja mahdollisuudet vertailukelpoisten tilastojen rakentamiseen ovat heikentyneet. Mediayritysten avoimuus on kaventunut, mikä tarkoittaa, ettei riippumatonta ja yhdenmukaistettua tietoa media-alan toimijoista ja rakenteista ole enää entiseen tapaan saatavilla. Viranomaisten luopuminen tilastoinnista heikentää edelleen tällaisen tiedon saatavuutta. Tiedonsaannin heikentyminen vaikuttaa poliittisen päätöksentekoon, tutkimukseen, koulutukseen ja oppimiseen laajamittaisesti ja kauaskantoisesti. Viranomaisten, liike-elämän ja kansalaisyhteiskunnan lisäksi keskeinen kansallisen tilastoinnin tulosten hyödyntäjä on akateeminen yhteisö. Tutkijat kaikkialla maailmassa tarvitsevat faktatietoja Pohjoismaiden kehityksestä. Media- ja kulttuuritilastot ovat merkittävä demokratian mittari, ja niiden avulla on mahdollista osoittaa Pohjoismaiden erityislaatuisuutta, johtavaa asemaa demokratian kehityksessä ja Pohjoismaita yhtenäisenä alueena. Jos koottua, helposti saatavilla olevaa kokoomatietoa ei ole, myös tutkimuksen on entistä vaikeampi perustella pohjoismaisia vertailuja ja nimenomaan Pohjoismaihin tai Suomeen kohdistuvaa tutkimusta. Seurauksena saattaa olla, että tutkimusasetelmat keskittyvät esimerkiksi vain Skandinaviaan, josta tilastollisia aikasarjoja on saatavilla. Pidämme median, kulttuurin ja ajankäytön tilastojen lakkauttamista erittäin epätoivottuna päätöksenä, joka vaikuttaa Suomen asemoitumiseen pohjoismaisissa ja kansainvälisissä konteksteissa. Jos faktapohjaista tietoa Suomen media-alan markkinoiden rakenteista ja kulttuurinkulutuksesta ei ole käytettävissä, Suomea on entistä vaikeampi tehdä näkyväksi pohjoismaisessa kehyksessä, millä on sekä symbolisia vaikutuksia (esim. maakuva, tunnettuus, tietoisuus ulkomailla) että käytännöllisiä ja poliittisia vaikutuksia (esim. Suomen pois jääminen kansainvälisistä vertailuista, yhteispohjoismaisen päätöksenteon ja yhteistyön vaikeutuminen).
      • Pyöriä Pasi, Sosiologian yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
        Uppdaterad:
        7.9.2024
        • Tilastotuotannosta säästäminen on huonoa politiikkaa. Yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi tarvitaan laadukkaita ja kattavia tilastoaineistoja.
      • Nals oy
        Uppdaterad:
        4.9.2024
        • Kantorahatulot, yksityismetsätalouden liiketulos ja metsä sijoituskohteena ovat hyvin tärkeitä tilastoja. Suoranaisesti Nals oy:llä on niistä riittävät tiedot, mutta median, metsänomistajien ja poliittisen päätöksentekoon luotettava julkinen tieto on todella tärkeää. Sillä estetään väärä tai tarkoituksella vääristelty informaatio. Luke on ainoa puolueeton toimija tuottamaan tiedot. Nals oy on metsäalan konsultointiyhtiö ja sen osakkuusyhtiöt ovat merkittäviä metsäalan toimijoita.
      • Suomen Sijoitusmetsät Oy, Anola-Pukkila Aapo
        Uppdaterad:
        4.9.2024
        • Olen opiskellut metsätieteitä ja työskentelen metsäalalla joten eniten minulla on sanottavaa metsään liittyvien tilastojen tuotantoon liittyen. Tästä syystä lausuntoni kohdistuu erityisesti aihealueeseen neljä mutta moni näistä ajatuksista pätee kahteen muuhunkin aihealueeseen. Toivottavasti näiden alueiden asiantuntijat ovat lausuneet viisaasti ja aktiivisesti niidenkin puolesta. Niin kuin kaikessa toiminnassa, erityisesti veronmaksajien rahoittamassa toiminnassa, kannattaa asioita tehdä tehokkaasti. Kannattaa kohdistaa rajoitetut resurssit sinne missä niistä saadaan eniten hyötyä. Jos jollain tilastolla ei ole hyödyntäjiä eikä niitä nähdä yhteiskunnan toimintaa edistävinä, on lakkauttamista syytä harkita. Kuitenkin, tässä tilanteessa merkityksellisen tietotuotannon rajoittaminen aiheista kuten talous ja metsäsektori on mielestäni vahingollista Suomelle yhteiskuntana. Tarvitsemme tarkkaa, objektiivista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille. Kysymyksessä on esimerkiksi Suomen talouden kasvu, ilmastonmuutos, biodiversiteettikysymykset sekä näihin liittyvien toimenpiteiden taloudellinen, ekologinen ja sosiaalinen kestävyys.
      • Kommentit aihealueen 1. Talous ja globalisaatio tilastojen muutoksiin
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Maanrakennuskustannusindeksiä ei tule lakkauttaa, sillä sen merkitys yhdyskuntarakentamisen sektorilla on tärkeä ja sille ei ole olemassa korvaavaa tietolähdettä. Indeksiä käytetään laajasti yhdyskuntarakentamisen toimialalla muun muassa hintojen tarkistusperusteena rakentamista ja kunnossapitoa koskevissa sopimuksissa.
      • Ruokatieto Yhdistys ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • On huomattava, että Ravintotaseen tietoa leviää hyvin mm. Tietohaarukan välityksellä laajasti myös kansainvälisessä työssä ja vaikuttamisessa. Ruokatieto Yhdistys on erityisen huolissaan siitä, että Ravintotase on lakkautuslistalla. Ravintotaseen lakkauttaminen olisi merkittävä virhe, sillä se tarjoaa oleellisen tiedon kotimaisesta tuotannosta, kulutuksesta, tuonnista ja viennistä. Tämä tieto on välttämätöntä elintarvikealan kaikille toimijoille pellolta pöytään myös tulevaisuuden suunnittelun ja pitkän ajan trendien seurannassa. Ravintotasetilaston julkaisemista tulee ehdottomasti jatkaa. Lakkauttamisen sijaan tulee harkita tarkkaan muita säästötoimenpiteitä. Nykyteknologiaa, tekoälyä ja digianalytiikkaa hyödyntämällä voidaan saada aikaan tehokkuutta ja kustannussäästöjä tilastojen tuotannossa
      • Jyväskylän kaupunki, Seija Laitinen-Kuisma, johtaja, kulttuuri-, opisto- ja kirjastopalvelut
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • JHL, Samuli Sinisalo, Sinisalo Samuli
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kuten Tilastotuotannon muutokset -muistiossa todetaan, useita karsittavista tilastoista hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, työehtosopimusneuvotteluissa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Niiden avulla seurataan tehtyjen päätöksien vaikutuksia ja ne ovat yleisesti käytettyjä yhteiskunnan kehitystä kuvaavia mittareita. Julkaisuaikataulun harventaminen ja tietosisältöjen karsiminen olisivat näille käyttötarkoituksille haitallisia.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kotitaloustuotannon arvo -tilasto on kansantalouden tilinpitoa täydentävä kokonaisuus, joka kuvaa kotitalouksien omaan käyttöön tuottamien tavaroiden ja palveluiden rahallista arvoa. Sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta tilasto kuvaa merkittävällä tavalla nk. palkattoman työn arvoa ja tekee näkyväksi muun muassa sukupuolen mukaan jakautunutta palkatonta kotityötä ja hoivaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyseinen tilastotieto antaa arvokasta täydentävää tietoa päätöksenteon tueksi palkattoman työn määrästä ja jakautumisesta yhteiskunnassa.
      • Tulli.fi
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tullilla ei ole kommentoitavaa aihealueeseen.
      • Suomen ympäristäkeskus, Lausunnonantaja: Marko Tainio, Yhdyskuntaratkaisut -yksikön johtaja, [email protected]
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ei kommentoitavaa.
      • Teollisuusliitto ry.
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Konkurssit ja yrityssaneeraukset (Tilastokeskus) Tämän tilaston osalta ei ole syytä muuttaa julkaisutiheyttä. Tilasto on hyvä suhdannemittari, ja se on käytössä Teollisuusliitossa ja yleisesti. Muutos julkaisutiheyteen heikentää tiedonsaantia merkittävästi.
      • Kauppapuutarhaliitto ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ei kommenttia.
      • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kansantalouden tilaa ja kehitystä kuvaavista tilastoista erityisesti kansantalouden tuottavuusmittarit sekä veroja ja veroluonteisia maksuja kuvaavat tilastot ovat Espoolle tärkeitä ja niihin suunnitellut heikennykset ovat valitettavia. Heikennysten haitat toiminnalle jäävät kuitenkin vähäisiksi, mikäli erityisesti kansantalouden tuottavuusmittareiden ja veroja ja veroluonteisia maksuja kuvaavien tietojen julkaiseminen kerran vuodessa osana vuositilinpidon tietoja turvataan. Yritystilastot ovat Espoossa erittäin käytettyjä ja tärkeitä. Niihin suunnitellut heikennykset aiheuttaisivat merkittävää haittaa kaupungin toiminnalle. Yrityskentän muutokset ovat usein nopeita ja tarvetta olisi jopa nykyistä neljännesvuosiseurantaa tiiviimmälle, kuukausittaiselle seurannalle. Vuosittain julkaistava tilasto ei palvele kaupungin tarpeita yritystoiminnan kehityksen seurannassa. Yrityskentän muutokset indikoivat osaltaan muutoksia verotuloissa, työllisyystilanteessa ja näin ollen laajasti myös muissa kuntapalveluissa. Esimerkiksi aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilasto, joka sisältää myös yrityskantatiedon on Espoon kaupungille erittäin tärkeä. Näitä tietoja ei myöskään ole ollut saatavilla muista tietolähteistä riittävän ajantasaisena. Tilastotuotannon muutokset -muistiosta ei ilmene, millä tavoin korvaava tilasto tulee poikkeamaan lakkautettavasta tilastosta, vaan siellä viitataan aloittaneet ja lopettaneet yritykset tilaston osalta sen julkaisemiseen ”nykyistä karkeammalla tietotasolla”. Espoon kaupungin näkökulmasta tiedot tulee julkaista vähintään kunnittain, maakunta- tai seutukuntatason tiedot eivät kuvaa tilannetta ja kehitystä riittävästi. Myös konkursseja ja yrityssaneerauksia koskeva kuntatasoinen tieto mahdollisimman ajantasaisena on tärkeää yritysten tilanteen seurannassa. Espoon kaupunki pitää julkisten menojen hintaindeksiin suunniteltuja heikennyksiä valitettavina. Kuntien peruspalveluiden hintaindeksi tulisi tuottaa myös jatkossa. Maarakennuskustannusindeksiä on käytetty aktiivisesti Espoon kaupungin infrarakentamisen ja yleisten alueiden kunnossapidon kustannusarvioissa ja urakkasopimuksissa vuosikymmeniä. Pidempiaikaiset ja kustannuksiltaan merkittävät urakkasopimukset sidotaan usein MAKU-indekseihin. Lisäksi maarakennusindeksin alaindeksejä käytetään pitkien urakkasopimusten ja hankepäätösten indeksisidonnaisuuksien määrittämiseen. Suunnitelmien kustannusarvioiden määrittämiseen MAKU-indeksillä on erityisen tärkeä rooli ja lähes kaikki Suomessa tehtävät infrahankkeet on suunnitteluvaiheen kustannuksia määriteltäessä kiinnitetty MAKU-indeksiin. Tämä on erityisen tärkeätä infrahakkeissa sillä yleensä infrahakkeet kestävät helposti vuosikausia siitä, kun suunnitelmat ovat valmistuneet johtuen mm. suunnitelmien hallinnollisen käsittelyn vaatimista välillä pitkistäkin käsittelyajoista. Espoon kaupunki tilaa infrarakentamista yli 100 miljoonalla ja yleisten alueiden kunnossapitoa yli 30 miljoonalla eurolla vuodessa. Vastaavia tietoja ei ole saatavilla muualta, joten Espoon kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että maarakennuskustannusindeksiä ja sen alaindeksejä ei lakkauteta, vaan niitä ylläpidetään myös jatkossa.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • NYTKIS on huolissaan erityisesti kotitaloustuotannon arvoa kartoittaneen tilaston lakkauttamisesta. Kyseinen tilasto on tehnyt näkyväksi mm. palkatonta kotityötä ja hoivaa sekä niiden arvoa suomalaisessa yhteiskunnassa, mitkä hyvin suurilta osin edelleen kasautuvat naisille. Tilaston lakkauttaminen tarkoittaa, että tilanteen kehittymistä suuntaan tai toiseen on mahdotonta seurata Suomessa, mikä myös vaikeuttaa tilanteen edistämistä mm. poliittisen päätöksenteon keinoin merkittävästi. Tilaston lakkauttaminen on peruttava.
      • Valtioneuvoston kanslia
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Julkisten menojen hintaindeksiin ym. kohdistuvilla toimilla, josta siis tilastotuotannon supistamista vastaavia tietoja ei ole saatavilla, voi olla vaikutusta mm. digitalisaation avulla lähivuosina tavoiteltavien säästöjen tehokkaaseen kohdentamiseen ja mittaamiseen (erityisesti kunta- ja sotesektori, joka on sekä palvelujärjestämisen että erityisesti digitalisaation kannalta varsin kompleksinen kokonaisuus).
      • STTK ry.
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kotitalouksissa tehtävän tuotannon arvoa koskeva tilasto on antanut hyödyllistä tietoa kotona tehdyn työn arvosta. Tämä on tasa-arvon näkökulmasta tärkeää tietoa, sillä naisten tekemän kotitaloustyön arvo on suurempaa kuin miesten vastaava. Kotitaloustyön arvoa koskeva tilasto on ilmestynyt kolmen vuoden välein, mikä sinänsä on jo melko pitkä aika. Nyt tehdyn esityksen mukaan se lakkautettaisiin kokonaan. Lakkautuksen myötä menetettäisiin paljon vertailukelpoista tietoa, kun vanhoihin aikasarjoihin ei enää saataisi uusia tietoja. STTK haluaa, että kotitaloustyötä koskeva tilasto säilytetään.
      • Suomen tietokirjailijat ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kulttuuritilastoinnin lakkauttaminen olisi strateginen virhe työllisyyden, talouskasvun sekä kansallisen kulttuurin kannalta. Kulttuuritilasto kuvaa kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta eri taiteen ja kulttuurin aloilla. Ilman luotettavaa tilastotietoa on vaikea tehdä asiantuntevia päätöksiä kulttuurin tukemisesta. Tilastoja hyödynnetään laajasti myös muussa päätöksenteossa, sopimuksissa ja suunnittelussa sekä tehtyjen toimien vaikutusten arvioinnissa. Kulttuuritilastoinnin lopettaminen veisi Suomen poikkeavaan asemaan muihin EU-maihin nähden. Kaikilla muilla EU-mailla on oma kulttuuritilastointi paitsi Irlannilla, Kyproksella ja Maltalla. Kulttuuri- ja joukkoviestinnän tilastoinnin kokonaan lakkauttaminen heikentäisi merkittävästi kulttuuripolitiikan tietopohjaa Suomessa. Se myös supistaisi alan toimijoiden, median, tutkijoiden ja kansalaisten tietoresursseja sekä vaikeuttaisi kulttuuripoliittisten päätösten arvioimista ja vaikuttavuuden seurantaa, jotka ovat aivan keskeistä kulttuuripoliittisessa päätöksenteossa. Tilastot ovat tärkeitä erityisesti poliittisten päätösten ja lainsäädännön näkökulmasta. Tilastot antavat päätöksentekijöille arvokasta tietoa media- ja kulttuurialan rakenteesta ja tilasta. Tilaston lakkauttaminen vähentäisi päättäjien mahdollisuutta tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä. Esimerkiksi parhaillaan lausuntokierroksella olevassa kulttuuripoliittisessa selonteossa nostetaan yhdeksi toimenpiteeksi kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja sen kattavuuden parantaminen. Samoin hallitusohjelmassa mainitut lukutaidon vahvistamistoimet tarvitsevat tuekseen luotettavaa tietoa median ja kirjallisuuden kulutuksesta. Vaikka tilastointi ei ole ollut lakisääteistä, Tilastokeskuksen lakisääteinen oikeus saada tietoa on mahdollistanut kattavan tilastoinnin. Yritysten on kilpailullisista ja kilpailuoikeudellisista syistä vaikeampi luovuttaa tietojaan jollekin muulle tilastotoimijalle silloinkin, jos rahoitus tilastointiin saataisiin järjestettyä muuta kautta.
      • Naisasialiitto Unioni ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Naisasialiitto Unioni on huolissaan erityisesti kotitaloustuotannon arvoa kartoittaneen tilaston lakkauttamisesta. Erityisesti tilastot liittyen kotitaloustuotantoon mittaavat usein työtä, joka ei näy bruttokansantuotteessa. Kyseinen työ on tyypillisesti sukupuolittunutta. Suomalainen yhteiskunta pyörii naisvaltaisen hoivan varassa – niin palkallisen kuin palkattomankin. Naiset hoitavat lapset, vanhukset ja sairaat. Naiset tekevät enemmistön kotitöistä. Naiset pitävät suurimman osan perhevapaista, ja enemmistö omaishoitajista on naisia. Sen vuoksi pidämme tärkeänä, ettei näihin tilastotuotantoihin tehdä supistuksia.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Urrila Penna
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Yritysten kehityksen dynamiikkaa kuvaavien tilastojen (esimerkiksi tilastot aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, konkursseista ja yrityssaneerauksista) muutokset ovat EK:n kannalta selvän kielteisiä ja heikentävät tietopohjaa Suomen talouden ja yrityskentän rakennemuutoksista.
      • Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry, Saveljeff Anne
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Luovat alat on merkittävä työllistäjä ja nopeasti kasvava toimiala, jonka taloudellista kasvua tulee seurata. Seuranta ja vertailu on merkittävä talouspoliittinen työkalu, minkä mahdollistaa vain ammattimainen tilastointi.
      • Vantaan kaupunki, Matti Ruusula, talous- ja strategiajohtaja
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Yritystilastot ovat Vantaalle tärkeitä. Elinvoimatehtävä on kaupungeille hyvin keskeinen ja siitä saatava tieto perustuu hyvin vahvasti tilastokeskuksen aineistoihin. Elinvoimatoimintojen vaikuttavuuden seurantaa on hankalaa perustaa muihin aineistoihin. Yritystilastoilla on merkitystä myös siksi, että yrityskentässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat työllisyyteen ja verotuloihin. Lisäksi Tilastotuotannon muutokset -muistiosta ei käy tarkemmin ilmi, millaisia muutoksia aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilaston julkaiseminen ”nykyistä karkeammalla tietotasolla” tarkoittaa käytännössä. Aluetiedon osalta tiedot tulee julkaista vähintään kuntatasoisina. Vantaa pitää tärkeänä, että maarakennuskustannusindeksi julkaistaan jatkossakin. Se on säännöllisesti kuntien infrahankkeissa käytössä ja tärkeä apuväline budjetoinnissa ja kustannusmuutosten seurannassa. Indeksi on muodostanut luotettavan tietoperustan infrarakennuttajille, jotka eivät voi suoraan soveltaa esimerkiksi rakennuskustannusindeksiä, koska infrarakentamisen panoskustannukset muodostuvat talonrakentamisesta olennaisesti poikkeavalla tavalla. Indeksin lakkauttaminen vaikuttaisi kielteisesti mahdollisuuksiin tehostaa julkisten varojen käyttöä, koska kuten Tilastokeskuskin on tunnistanut, tietoa ei ole saatavissa muista lähteistä. On otettava huomioon, että vaikka maarakennuskustannusindeksin käyttäjämäärät (joita lausuntoaineistossa ei ole esitetty) saattavat olla monia muita indeksejä vähäisemmät, käyttäjien indeksiin tarjoamaan tietoon osin nojautuvat taloudelliset päätökset ovat kansantaloudessa huomattavan suuria.
      • Suomen Yrittäjät ry, Malinen Petri
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suhtaudumme varauksellisesti Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilaston lakkautukseen, sillä toistaiseksi on epäselvää, kuinka hyvin Yritysdemografiatilasto tulee täyttämään tietotarpeet aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten osalta. Maarakennuskustannusindeksistä luopuminen heikentää alan toimijoiden toimintaedellytyksiä, koska vastaavaa tietoa ei ole saatavissa muualta. Investointien suunnittelussa ja ohjelmoinnissa maarakennuskustannusindeksi on ollut tärkeä taustatieto.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, Milko Tietäväinen
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tampereen kaupungin rakennuttamisen ja ylläpidon palveluryhmä lausuu muistiossa esitettyyn maarakennuskustannusindeksin lakkauttamiseen 2024 seuraavaa: Tampereen kaupungin sekä Tampereen kaupunkikonsernin yhtiöiden yhdyskuntatekniikan tai infrastruktuurin rakentamisen ja ylläpidon vuosittainen taloudellinen arvo on vähintään 150 milj. euroa. Sekä rakennusinvestoinneissa että kunnossapidossa käytettävissä sopimuksissa on pieniä ja lyhytkestoisia sopimuksia lukuun ottamatta pääsääntöisesti tuotantopanoskustannusten muutosten huomioimiseksi indeksiehto. Indeksin käytöllä pyritään siihen, että pitkäkestoisen kiinteähintaisen urakkasopimuksen hintaan ei ole tarpeen sisällyttää merkittävän suurta panoskustannusten nousuvarausta, joka varsinkin viime vuosina olisi ollut ajoittain merkittävän suuri. Kiinteähintaiseen sopimukseen sisältyvä suuri kustannusten nousuvaraus nostaisi tarpeettomasti hintoja. Toisaalta panoskustannusten merkittävä nousu ilman sopimuksen indeksiehtoa voi käynnistää vaikean sopimusriidan. Tampereen kaupungin urakkakohteissa indeksiehtona käytetään Tilastokeskuksen maarakennuskustannusindeksiä tai sen osaindeksiä kokonaan tai osittain. Vähäistä suurempien infrastruktuurihankkeiden kustannusarviot ilmoitetaan siten, että kustannusarvio sidotaan ajanhetken kustannusindeksiin. Yleensä indeksinä käytetään maarakennuskustannusindeksiä. On tavallista, että hankepäätöksen yhteydessä hyväksytyn kustannusarvion ja rakennustyön käynnistymisen välissä on ajallinen usein vuosiakin kestävä viive. Varsinkin suurissa hankkeissa kustannusten ajallisessa tarkastelussa luotettava kustannustason muutosta kuvaava indeksi on erittäin tärkeä. Indeksin vaikutus ajallisessa tarkastelussa voi olla miljoonia euroja yksittäisen hankkeen osalta. Kustannusarvioiden hallintajärjestelmissä (kustannussuunnitteluohjelmistot) on indeksin käyttö osa normaalia suunnitteluprosessia. Tampereen kaupunki käyttää pitkäkestoisissa kunnossapitosopimuksissa kustannustason muutosten mekanismina Maarakennuskustannusindeksin kunnossapidon osaindeksiä. Päällystystöiden urakkasopimuksissa indeksin käyttö on vakiintunut normaali tapa. Tampereen kaupunki käyttää maarakennuskustannusindeksin kunnossapidon osaindeksiä myös esimerkiksi katujen talvikunnossapidon tuottavuuden ja laadun arvioinnissa noin 10–20 vuoden aikajakson analyyseissä. Vastaavalla tavalla esimerkiksi kaupunkien kunnossapitokustannusten vertailuissa eri vuosien kustannukset korjataan indeksillä, jotta tuottavuuden kehittymisen osalta voidaan panoskustannusten muutoksen vaikutus ottaa huomioon. Tampereen kaupungin rakennuttaminen ja ylläpito-palveluryhmä pitää erittäin tärkeänä, että Tilastokeskus jatkaa maarakennuskustannusindeksin ylläpitoa myös tulevaisuudessa, koska indeksin lopettamisella on välittömät merkittävän negatiiviset vaikutukset käynnissä oleviin ja käynnistyviin urakkasopimuksiin, joissa sopimushinta on sidottu Tilastokeskuksen maarakennuskustannusindeksiin tai sen osaindeksiin. Tämän lisäksi voidaan suurella varmuudella arvioida, että esitetyn lakkautettavan maarakennuskustannusindeksin korvaavan luotettavan, objektiivisen ja eri osapuolien hyväksymän indeksin luominen ja ylläpito aiheuttavat julkisille tilaajille, esimerkiksi valtio ja kunnat merkittävästi suuremmat kustannukset kuin lakkautettavan maarakennuskustannusindeksin säästöt olisivat.
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Maakuntien liittojen tilasto- ja tutkimusvastaavien yhteinen lausunto, verkoston puheenjohtajana toimii Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitosta
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kaikkien muutosten osalta muutossuunnitelmaluonnoksesta ei käy ilmi, mitä aiottu muutos todella tarkoittaa. Esimerkiksi aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten tilasto on tarkoitus lopettaa kokonaan. Jatkossa tullaan julkaisemaan aloittaneiden ja lopettaneiden yritysten lukumäärä Eurostatin yritysdemografian määritelmien mukaisesti aiempaa karkeammalla alue- ja toimialaluokituksella. Tilastoinnin kansainvälinen vertailtavuus on lähtökohtaisesti kannatettavaa. Suunnitelmissa oleva toimialatiedon lopettaminen alueellisista yritysdemografiatiedoista on kuitenkin erittäin haitallista alueellisen elinkeinorakenteen muutosten ajantasaisen analysoinnin kannalta. Yritysdemografisen tilastoinnin tulee ehdottomasti sisältää kirjaintason toimialatieto vähintään maakuntatasolla. Kuntien elinkeinotoiminnan näkökulmasta kunnittaisen yritystilastoinnin monipuolisuus ja kattavuus on kuitenkin myös erittäin tärkeää, etenkin kun kuntien rooli työvoima- ja elinkeinopolitiikassa kasvaa TE-palveluiden siirtyessä kuntien vastuulle 1.1.2025 alkaen. Siirron tavoitteena on, että kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla, niin TE-palvelut tukevat tehokkaammin nopeamman työllistymisen tavoitetta. Maarakennusindeksi on rakentamisen ja väyläinvestointien eri ajankohtina tehtyjen kustannusarvioiden ajantasaistamisen ja vertailukelpoisiksi saamisen kannalta keskeinen tieto. Vuositason tiedot ovat välttämättömiä. Lisäksi viime vuosien kehitys on osoittanut, että kustannukset saattavat muuttua nopeastikin, joten myös kuukausitason tieto olisi tärkeä.
      • Suomen Pankki
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomen Pankki käyttää julkisten menojen vuositason hintaindeksiä valtiontalouden ylätason menolajien ja kuntien peruspalvelujen hintaindeksin osalta kahdesti vuodessa (huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa) julkisen talouden ennustetta laatiessaan. Neljännesvuositason hintaindeksien lakkauttaminen suunnitellulla tavalla ei tuottaisi merkittävää vahinkoa Suomen Pankin ennusteprosessille, mutta edellä mainittu vuositason hintaindeksien lakkauttaminen olisi Suomen Pankille haitallista. Suomen Pankki käyttää talouden seurantaan aktiivisesti maanrakennuskustannusindeksiä. Indeksi tuottaa tärkeää ja täydentävää sekä ennakoivaa tietoa koko rakennusalan ja erityisesti maanrakennuksen kustannusten kehityksestä. Se on hyödyllistä tietoa myös inflaatio- ja asuntojen hintojen kehityksen arvioimisessa. Mikäli kyseisen tilaston tuotanto joudutaan lopettamaan, se ei aiheuta kriittistä ongelmaa, mutta se olisi valitettavaa. Myös rahoitusvakausanalyysin osalta yrityssaneeraustilaston frekvenssin harventaminen kvartaalista vuoteen sekä aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilaston lakkautus on valitettavaa. Nämä tilastot ovat tärkeitä indikaattoreita yritysten tilanteeseen etenkin heikossa suhdannetilanteessa.
      • HSL Helsingin seudun liikenne, Liikennejärjestelmäyksikkö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • HSL:n lausunto koskee erityisesti suunnitelmaa talous ja globalisaatio -kokonaisuuden alla olevan maarakennuskustannusindeksin (MAKU) lakkauttamisesta. Tilastokeskuksen mukaan maarakennuskustannusindeksi kuvaa niiden kustannusten muutoksia, joita maarakennusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä. Maarakennuskustannusindeksistä tuotetaan pistelukuja osaindekseittäin sekä panosryhmittäin. Suomen tilastoviranomaisten tuottamista tilastoista merkittävä ja kasvava osuus pohjaa Euroopan unionin tilastoasetusten asettamiin vaatimuksiin sekä muihin kansainvälisiin sitoumuksiin. Samanaikaisesti kuitenkin esimerkiksi Tilastokeskuksen vuotuinen budjettirahoitus on valtiovarainministeriön muutosjohtamisen tukiryhmän ehdotuksen perusteella supistumassa hallituskauden aikana yli 7 %:lla. Tietoon perustuvan päätöksenteon näkökulmasta suunnitelma maarakennuskustannusindeksin lakkauttamisesta vaikuttaa kestämättömältä. Tilaston lakkauttaminen rapistuttaisi merkittävällä tavalla Suomen infra-alan ja liikennejärjestelmäsuunnittelun tietopohjaa. Pitkän aikasarjan muodostavalla indeksillä on elimellisen tärkeä ja poikkileikkaava merkitys läpi liikenteen toimialan. Maarakennusindeksiä hyödynnetään laajalti kaikissa suuremmissa infrahankkeissa. 2020-luvun alun inflaatiokehitys on osoittanut Tilastokeskuksen tuottaman laadukkaan kustannusindeksoinnin merkityksen. Maarakennusindeksin korvaavaa tietoa ei ole käytettävissä, myöskään esimerkiksi rakennuskustannusindeksi ei infranhankkeiden kustannusseurantaan sovellu. Vuositasolla infrarakentamisessa on kyse miljardiluokan investoinneista, joiden rahoituksesta yli puolet on julkista. Maarakennuskustannusindeksin lakkauttamisen aiheuttama tietopohjan heikkeneminen vaikuttaisi negatiivisesti suoraan infrarakentamisen kustannushallinnan laatuun ja sitä kautta Suomen talouteen laajemminkin. Ilman maarakennuskustannusindeksiä infrastruktuurin kustannusohjattu suunnittelu ja infrarakentamisen kustannusriskien hallinta vaikeutuvat merkittävästi. Lisäksi on mahdollista, että osan infrahankkeista toteuttamisedellytykset heikkenevät. Myös jo rakenteilla olevat infrahankkeet on sidottu kyseiseen indeksiin, jolloin tilaston lakkauttamisella olisi näihin potentiaalisesti laajemminkin ongelmallisia vaikutuksia.
      • Turun Raitiotie Oy, Saarikoski Juha
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Maanrakennuskustannusindeksi on laajasti hyödynnetty alalla toimivien rakennuttajien, suunnittelijoiden ja rakentajien toimesta. Sen lakkauttaminen johtanee väistämättä tilanteeseen, jossa mm. eri julkishallinnon rakennuttajat joutuvat tilastoimaan vastaavia tietoja itsenäisesti. Tämä hukkaa yhteiskunnan sekä myös julkishallinnon resursseja merkittävään päällekkäiseen työhön.
      • Ympäristöministeriö, Laura Höijer koordinoinut vastauksen yhteistyössä ministeriön osastojen kanssa, Höijer Laura
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • -
      • Työelämän tutkimusyhdistys ry, Vuorenmaa Hertta
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Työelämän tutkimusyhdistys haluaa tuoda esiin näkemyksensä tilastojen lakkauttamisesta ja niiden vaikutuksista tiedon saatavuuteen, tutkimukseen sekä käytännön toimintaan. Ehdotettujen tilastojen lakkauttamisella ja supistamisella olisi merkittäviä vaikutuksia niin tutkimuksellisesti kuin käytännön tiedontarpeiden näkökulmasta. Yhteiskunnallisen kehityksen kulmakivenä tulisi toimia laadukas tieto ja näiden tilastojen lakkauttaminen uhkaa tietoon pohjaavaa kehitystyötä.
      • GRK Suomi Oy, Sami Immonen, Johtaja, tekniset palvelut, GRK Suomi Oy
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kohdassa 1.4 on nostettu Maarakennuskustannusindeksi (https://stat.fi/tilasto/maku), jonka statukseksi olisi tässä merkitty "tilastoa ei vuoden 2024 jälkeen julkisteta". Tilasto on sopimusehtona suuressa osassa kuntien ja valtion infrarakentamisen tuotantosopimuksia sekä yksityisiä infrarakentamisen sopimuksia. Indeksistä alaindekseineen on muodostunut rakentamisessa yleisesti hyväksytty tapa käsitellä aikasidonnaisia kustannustason muutoksia. Sopimusmuutos indeksin poistuessa aiheuttaisi merkittävän määrän muutoksia käynnissä oleviin ja tuleviin hankkeisiin, koska vastaavaa ei ole tarjolla. Esityksestä ei käy ilmi, miten esitys vaikuttaa mahdollisiin alaindekseihin ja tuottamiseen. Indeksin tuottamisesta ei tule luopua.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Präktig Paula, yksityishenkilö, musiikkialan freelancer ja pedagogi, demokratian puolustaja
        Uppdaterad:
        20.9.2024
      • Turun yliopisto, Tilastotieteen oppiaine (matematiikan ja tilastotieteen laitos)
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ei tarkempaa lausuttavaa.
      • Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, Leo Nea
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • -
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM:n lausunnon laatimiseen ovat osallistuneet kaikki TEM:n osastot/koordinaatio Johanna Alatalo/OHJY
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • 1.1 Kansantalous/Kansantalouden tuottavuusmittarit Kansantalouden tuottavuusmittarit – julkaisutiheyden muutos kertaan vuodessa on huononnus tiedon ajantasaisuuteen, mutta tuottavuuden muutos on hidasta, joten julkaisutiheyden muutos ei välttämättä tuota suuria heikennyksiä tilannekuvan ylläpitoon. 1.2 Yritykset Aloittaneet ja lopettaneet yritykset on tärkeä ja keskeinen tilasto, jota hyödynnetään monella tavoin. Tämän vuoksi olisi hyvä saada tiedot kattavasti. Aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilastoa hyödynnetään myös aluekehityksen seurannassa, ja tiedot tulee jatkossakin saada kunnittain, sillä maakunta- tai seutukuntatason tiedot eivät anna riittävän tarkkaa kuvaa kehityksestä. Jatkossa tuotettaisiin vastaavaa tietoa osana yritysdemografiatilastoja neljännesvuosittain, mutta nykyistä karkeammalla tietotasolla. Ilmeisesti siirtyminen Eurostatin yritysdemografia-tilaston määritelmään tarkoittaisi myös sitä, että kaksinumerotason sijaan tiedot tuotettaisiin ns. kirjaintasolla. Ilmeisesti tällöin edes koko maan tasolla ei enää saataisi toimialakohtaista kaksinumerotason tietoa. Myös tämä on huononnus nykyiseen tilanteeseen. Konkursseja ja yrityssaneerauksia koskeva tilasto on tärkeä paitsi yhtenä suhdanneindikaattorina, myös yritysten tilannetta kuvaavana tilastona. Lisäksi se on osoittautunut tärkeäksi myös erilaisissa poikkeustilanteissa. Konkurssien määrä viime vuonna oli ennätyksellinen, ei tosin vielä finanssikriisin tasolla, ja esim. koronakriisin aikaan konkursseja oli tarve seurata jopa viikkotasolla tilannekuvan ylläpitämiseksi ja tukitoimien oikein mitoittamiseksi. Voi tulla aikoja, jolloin tiheää ja yksityiskohtaista seurantaa taas tarvitaan; tällaisissa tilanteissa mm. tieto yrityssaneerauksista on tärkeää ja täydentää olennaisesti konkurssitietoja. Siten konkurssit ja yrityssaneeraukset – tilaston (yrityssaneerauksia koskevan osion) julkaiseminen vuositasolla neljännesvuositietojen sijaan on selkeä huononnus, joka heikentää tilaston käyttökelpoisuutta. Yrityssaneerauksia koskeva tieto täydentää konkursseja koskevaa tietoa ja näiden kahden tiedon julkaiseminen toisistaan poikkeavalla tiheydellä heikentää tilastojen hyödynnettävyyttä.
      • Helsingin kaupunki, Helsingin kaupunginhallitus 16.9.2024 § 566
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Kansantalouden tilaa ja kehitystä kuvaavat tilastot, erityisesti kansantalouden tuottavuusmittarit sekä veroja ja veroluonteisia maksuja kuvaavat tilastot, ovat Helsingin kannalta tärkeitä. Niihin suunnitellut heikennykset ovat valitettavia, mutta eivät aiheuta merkittävää haittaa toiminnalle, mikäli erityisesti kansantalouden tuottavuusmittareiden ja veroja ja veroluonteisia maksuja kuvaavien tietojen julkaiseminen turvataan kerran vuodessa osana vuositilinpidon tietoja. Yritystilastot ovat Helsingin kannalta erittäin tärkeitä ja niihin suunnitellut heikennykset aiheuttaisivat merkittävää haittaa toiminnalle. Yrityskentässä tapahtuvat muutokset vaikuttavat paitsi kuntien verotuloihin myös esimerkiksi työllisyystilanteeseen ja sitä kautta laajasti muihin kuntapalveluihin. Muutokset tapahtuvat usein nopeasti, minkä vuoksi muutoksia tulisi voida seurata jopa nykyistä neljännesvuosittaista seurantaa ajantasaisemmin, esimerkiksi kuukausittain julkaistavien tilastojen pohjalta. Vuosittain julkaistuna ajantasainen seuranta ja nopeisiin muutoksiin reagointi ei ole mahdollista. Lisäksi Tilastotuotannon muutokset -muistiosta ei käy tarkemmin ilmi, millaisia muutoksia aloittaneet ja lopettaneet yritykset -tilaston julkaiseminen ”nykyistä karkeammalla tietotasolla” tarkoittaa käytännössä. Aluetiedon osalta tiedot tulee julkaista vähintään kuntatasoisina. Julkisten menojen hintaindeksiin suunnitellut heikennykset ovat valitettavia, mutta erityisesti on varmistettava, että kuntien peruspalveluiden hintaindeksi tuotetaan myös jatkossa. Maarakennuskustannusindeksiä käytetään aktiivisesti Helsingin kaupungin infrarakentamisen ja yleisten alueiden kunnossapidon urakkasopimuksissa. Urakkasopimukset sidotaan indekseihin. Lisäksi maarakennusindeksin alaindeksejä käytetään pitkien urakkasopimusten ja hankepäätösten indeksisidonnaisuuksien määrittämiseen sekä suunnitelmien kustannusarvioiden vertaamiseen urakkahintoihin. Helsingin kaupunki tilaa infrarakentamista yli 400 miljoonalla ja yleisten alueiden kunnossapitoa n. 100 miljoonalla eurolla. Vastaavia tietoja ei ole saatavilla muualta, joten Helsingin kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että maarakennuskustannusindeksiä ja sen alaindeksejä ei lakkauteta, vaan niitä ylläpidetään myös jatkossa.
      • Työn ja talouden tutkimus LABORE, Suhonen Tuomo
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Taloutta ja globalisaatiota koskevien tilastojen julkaisutiheyden vähentäminen voi olla perusteltu tehostamistoimi etenkin sellaisissa tapauksissa, joissa samat tiedot julkaistaan alustavina ja lopullisina kaksi kertaa vuodessa. Kansantalouden tuottavuusmittarit -tilasto poikkeaa miltei kaikista muista Tilastokeskuksen tuottamista tilastoista sikäli, että se esittelee yksittäisen matemaattisen mallin (työn tuottavuuteen vaikuttavia tekijöitä kuvaavan kasvulaskennan) tuloksia eikä vain niitä tilastollisia tosiseikkoja, jotka toimivat mallilaskelmien perustana. Kansantaloutta kuvaavien matemaattisten mallien Suomeen soveltaminen ei kuulu Tilastokeskuksen ydintehtäviin. Tilastokeskuksen tekeminä kasvulaskennan alaan kuuluvat mallilaskelmat voivat olla suorastaan haitallisia, jos ne saavat osan kansalaisista, tutkijoista ja muista tietoa tarvitsevista uskomaan, ettei työn tuottavuuskehitykselle olisi olemassa vaihtoehtoisia ja kasvulaskennan tuloksista poikkeavia tuloksia tuottavia malleja. Tämänhetkisistä säästötarpeista riippumattomista syistä Tilastokeskus voisikin harkita kansantalouden tuottavuusmittarit -tilaston lakkauttamista. Kotitaloustuotannon arvo -tilaston lakkauttamisella voi sen sijaan olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia, koska tilasto tarkastelee talous- ja yhteiskuntatieteiden näkökulmasta tärkeää aihetta. Sikäli kun tilaston lopettamista voidaan perustella, perusteena voisi olla kotitaloustuotannon arvon mittaamisen vaikeus.
      • Sanasto ry
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastoja (aihealue 3.4) ei tule lakkauttaa, jotta jatkossakin pystytään ymmärtämään ja seuraamaan arvojen ja kulutustottumuksien muutoksia, sekä todentamaan kulttuurin ja luovien alojen elinkeinopoliittiset vaikutukset ja investoinnin tarpeet. Luovat alat, kuten media-, kulttuuri-, peli- ja viihdeala, ovat merkittäviä työllistäjiä. Näillä aloilla myös talouskasvu on voimakasta. Suomi tarvitsee tätä kasvua, ja siksi näiden alojen tilastollisen seurannan lakkauttaminen olisi iso virhe. Asiantuntevien viranomaisten tuottamaa luotettavaa tilastotietoa tarvitaan sekä luovan alan sisällä että alaa koskevassa poliittisessa päätöksenteossa, julkisessa keskustelussa ja alan kehittämistoimien vaikuttavuuden seurannassa. Kulttuuritilastoja hyödyntävät päätöksenteossaan eduskunnan ja ministeriöiden lisäksi myös maakunnat ja kaupungit, jotka tekevät päätöksiä siitä, mihin investoidaan ja millä perusteella. Tilastot mahdollistavat tietoon ja dataan perustuvan yhteiskunnallisen päätöksenteon ja turvaavat laadukkaan lainvalmistelun. Ilman riittävää ja laadukasta tilastointia ei ole mahdollista mitata ja arvioida tehtyjen päätösten vaikutuksia ja merkityksiä yhteiskunnalle. Lisäksi, kuten muistiossa todetaan, Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa. Parhaimmillaan jo 1970-luvulta asti jatkunut tilastointi antaa arvokkaan taustan pitkäaikaisen kehityksen ymmärtämiseksi. Jos tilastointi katkeaa säästösyistä, menetämme myös mahdollisuuden arvioida ja ymmärtää näitä kehityslinjoja.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Konserniohjausosasto, Tervonen Juha
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Liikenne- ja viestintäministeriö toteaa, että maarakennuskustannusindeksin (MAKU) lakkauttaminen olisi vakavasti haitallista hallinnonalalle sekä hallinnonalan ja yksityisen sektorin väliselle yhteistyölle. MAKU-indeksiä ja sen osaindeksejä hyödynnetään erittäin laajasti liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan hankkeiden ja ohjelmien suunnittelussa sekä talousarviovalmistelussa. Indeksiä hyödynnetään muun muassa määrärahojen käytön ja kustannustasojen arvottamiseen eri ajankohtien välisissä vertailuissa ja arvioitaessa tulevien toimenpiteiden toteutuskustannuksia sekä määrärahojen tarvetta ja riittävyyttä. Indeksiä hyödynnetään myös hallinnonalan arviointiohjeiden laatimisessa ja päivittämisissä. Indeksiä voidaan käyttää osana julkisten hankintasopimusten korvausehtoja ja ehtona myös yritysten välisissä sopimuksissa. MAKU-indeksin lakkauttaminen voisi johtaa sopimusten uusimistarpeeseen ja korvausperusteiden uudelleen määrittelyyn. Läheisimmän vaihtoehtoisen indeksin, talonrakentamisen kustannuskehitystä kuvaavan rakennuskustannusindeksin käyttö korvaavana kustannustasojen vertailun välineenä vääristäisi eri käyttökohteissa laadittavia arviointeja maarakennuskustannusten todelliseen kehitykseen nähden. Samoin se voisi vääristää julkisten hankintojen korvausperusteita.
      • Metsäteollisuus ry
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Ei lausuttavaa
      • föreningen Luckan r.f, Lerche Eva
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Att ha tillgång i form av adekvat data och fakta i form av statistik är ett nödvändigt signifikant redskap för ett hållbart civil- och medborgarsamhälle; ekonomiskt och socialt.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Selkee Johanna
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Yritystilastot (aloittaneet ja lopettaneet) ovat kuntien ja kaupunkien johtamisen perustietovarantoa, joita seurataan ja joista raportoidaan säännönmukaisesti muun toimintaympäristöä koskevan raportoinnin osana. Se sisältää merkittävää tietoa kunnittain ja tarkalla toimialatasolla ja tietojen päivittyminen neljännesvuosittain on merkittävä asia. Kyseinen tilasto on ainoa, josta saadaan kuntatasolla tietoa yritysdynamiikasta nopealla aikasyklillä. Se on erittäin tärkeä seurantatieto kunnille elinvoima- ja elinkeinopolitiikan toteutuksen näkökulmasta, mihin suuntaan yritysperustanta ja yrityskanta kehittyy. Liitteestä ei käy tarkasti ilmi, mitä tilastojen julkaiseminen karkeammalla tietotasolla tarkoittaa. Toimialarakenteet kuitenkin ovat varsin erilaisia (eri kaupungeissa ja kunnissa) ja siksi on keskeistä kyetä jatkossakin tunnistamaan nimenomaan sektorikohtainen kehitys myös yritystoiminnan osalta. Kuntaliitto korostaa, että tiedot tulee saada edelleen kuntatasolla ja vähintään päätoimialatasolla (2 nro-tasolla). Kuntaliitto pitää tärkeänä, että maarakennuskustannusindeksi julkaistaan jatkossakin. Se on säännöllisesti kuntien infrahankkeissa käytössä ja tärkeä apuväline budjetoinnissa ja kustannusmuutosten seurannassa. Indeksi on muodostanut luotettavan tietoperustan infrarakennuttajille, jotka eivät voi suoraan soveltaa esimerkiksi rakennuskustannusindeksiä, koska infrarakentamisen panoskustannukset muodostuvat talonrakentamisesta olennaisesti poikkeavalla tavalla. Indeksin lakkauttaminen vaikuttaisi kielteisesti mahdollisuuksiin tehostaa julkisten varojen käyttöä, koska kuten Tilastokeskuskin on tunnistanut, tietoa ei ole saatavissa muista lähteistä. On otettava huomioon, että vaikka maarakennuskustannusindeksin käyttäjämäärät (joita lausuntoaineistossa ei ole esitetty) saattavat olla monia muita indeksejä vähäisemmät, käyttäjien indeksiin tarjoamaan tietoon osin nojautuvat taloudelliset päätökset ovat kansantaloudessa huomattavan suuria.
      • Puntala Marika, Kuntien kulttuuritoiminnan kehittäjäverkoston puolesta
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue, kaupunkitekniikan palvelut
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Kuopion kaupungin lausunto Tilastokeskuksen suunnittelemista muutoksista tilastotuotantoon Tilastokeskus esittää muutoksia tilastotuotantoon, ja yhtenä ehdotuksena on Maarakennuskustannusindeksin lakkauttaminen. Taustalla on pääministeri Orpon hallituksen kehysriihessä 16.4.2024 asetetut säästötavoitteet hallinnonaloille. Säästötavoitteiden saavuttamiseksi tilastoviranomaisista Tilastokeskus ja Luke ovat käyneet läpi mahdollisuuksiaan kehittää toimintatapoja sekä kasvattaa tilastotuotannon automaatiota edelleen. Yhtenä ehdotuksena on Maarakennuskustannusindeksin lakkauttaminen. Kuopion kaupunki pitää mahdollista lakkauttamista vahingollisena koko maa- ja yhdyskuntarakentamisen toimialalle. Maarakennuskustannusindeksiä käytetään aktiivisesti Kuopio kaupungin infrarakentamisen ja yleisten alueiden kunnossapidon urakkasopimuksissa. Urakkasopimukset sidotaan usein maarakennuskustannusindeksiin tai sen alaindekseihin. Lisäksi indeksejä käytetään hankkeiden kustannusarvioiden määrittämiseen ja niiden pitämiseen ajan tasalla sekä suunnitelmien kustannusarvioiden vertailuun mm. urakkahintojen osalta. Vastaavia tietoja ei ole saatavilla muualta, joten Kuopion kaupunki pitää erittäin tärkeänä, että maarakennuskustannusindeksiä ja sen alaindeksejä ylläpidetään myös jatkossa. Kuopion kaupungin käsitys asiassa on myös, että maarakennuskustannusindeksin ja sen alaindeksien ylläpito on välttämättömän tärkeää myös muille kunnille ja alan eri toimijoille, eikä indeksejä tule missään tapauksessa lakkauttaa.
      • Nippala Eero, Tampereen ammattikorkeakoulu, rakennustuotannon tiimin vetäjä + VM rakentamisen suhdanteet -raportin infratekstiosuuden kirjoittaja
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Kommentit aihealueen 1. Talous ja globalisaatio 1.4. Asuminen ja rakentaminen Maarakennuskustannusindeksiä tulee ehdottomasti jatkaa. Jatkamisen keskeisin peruste on indeksin merkitys julkisen ja yksityisen sektorin rakennusurakkasopimuksiin. Sopimukset koskevat n. 10 mrd. euron toimintaa vuositasolla. Tästä pääosa on maa- ja vesirakentamisen toimialalta ja pieni osa tulee teollisuuden (teollinen tuulivoima sekä kaivos-avaukset) sekä talonrakentamisen maa- ja vesirakennustöistä (esim. talojen pohjavahvistus ja pihatyöt). Syyskuussa 2024 soitin 20 kunnan teknisen toimen päälliköille ja tiedustelin maarakennuskustannusindeksin käytöstä. 19 / 20 kysytystä kunnasta käyttää maarakennuskustannusindeksiä maa- ja vesirakentamisen kaikissa ylivuotisissa urakkasopimuksissa. Kunta joka ei käyttänyt MAKU indeksiä, kertoi perusteluksi, että teetetyt urakat ovat olleet lyhyitä ja siksi MAKU indeksiä ei ole käytetty. Kaikki indeksiä käyttävät kunnat ilmoittivat etteivät käytä MAKU indeksiä lyhyissä urakoissa. Kun 2022 alkuvuodesta kustannukset nousivat rajusti, ilman indeksiehtoa kunnat saivat liian korkeita tarjoushintoja. Kun sopimuksiin lisättiin MAKU indeksiehtoja, tilanne normalisoitui. Olin yhteydessä syyskuussa 2024 myös VÄYLÄ virastoon ja tiedustelin MAKU indeksin käytöstä. Kaikki neljä VÄYLÄn hankinta-aluetta käyttävät MAKU indeksiä pitemmissä urakkasopimuksissa.
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Onko nyt oikea aika karsia julkisten menojen hintaindeksien tuotantoa? Julkisen talouden rahoitusongelmat pysyvät ajankohtaisina vielä pitkään. Tiedon tarve pysyy akuuttina menojen kehityksen osalta. Kyse on sekä volyymien että hintojen kehityksestä. Sen vuoksi kannattaa vielä pohtia, onko nyt oikea aika karsia julkisten menojen hintaindeksien tuotantoa. Riittäisikö pelkkä julkaisutahdin harventaminen?
      • Suomen Assitej ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Ei lisättävää muiden kulttuurialan järjestöjen lausumiin.
      • Suomen metsäkeskus
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • - ei kommentteja
      • Turun kaupunki Kaupunkiympäristötoimiala, Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus/kaupunkirakentaminen
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Maarakennuskustannusindeksiä käytetään kaikissa Turun kaupungin infrarakentamisen ja yleisten alueiden kunnossapidon urakkasopimuksissa. Infra-alan urakkasopimukset sidotaan lähtökohtaisesti aina maanrakennuskustannusindeksiin ja/tai sen alaindekseihin. Lisäksi maarakennusindeksin alaindeksejä käytetään pitkien urakkasopimusten ja hankepäätösten indeksisidonnaisuuksien määrittämiseen sekä suunnitelmien kustannusarvioiden vertaamiseen urakkahintoihin. Turun kaupungin päätöksenteon tukena on vahvasti tilastokeskuksen uskottava indeksitieto kulloisenkin ajanhetken vallitsevasta rakennuskustannusten kustannustasosta, jota perustellaan maku-indeksillä ja siinä tapahtuneilla muutoksilla. Turun kaupunki tilaa vuositasolla infrarakentamista yli 150 miljoonalla eurolla ja yleisten alueiden kunnossapitoa n. 40 miljoonalla eurolla. Vastaavia kustannusindeksitietoja ei ole saatavilla muualta, joten Turun kaupunki pitää täysin välttämättömänä, että maarakennuskustannusindeksiä ja sen alaindeksejä ei lakkauteta, vaan niitä ylläpidetään myös jatkossa. Lisäksi Turun kaupunki haluaa lausua, että tilastojen tietosisältöjen karsiminen ja julkaisuaikataulujen harventaminen eivät tue tavoitteena olevaa tiedolla johtamisen kehittämistä, eivätkä ajantasaiseen tilannekuvaan perustuvaa johtamista ja päätöksentekoa. Maanrakennusindeksin lakkauttaminen vaikuttaisi kielteisesti mahdollisuuksiin tehostaa julkisten varojen käyttöä, koska kuten Tilastokeskuskin on tunnistanut, tietoa ei ole saatavissa muista lähteistä.
      • Nortela Mikko, Kulttuuripäällikkö
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Elämykset ja aineettomat sisällöt ovat sekä kansainvälisesti että Suomessa nopeimmin kasvava talouden ala. Tapahtumatuotanto, sisältötuotanto, soveltavat kulttuuripalvelut ja matkailu ovat taloudellisesti tuottavimpia aloja kehittyneissä talouksissa. Vertailukelpoinen tieto sekä muihin talouksiin että historiaan ja muihin tuotannonaloihin on välttämätöntä, jotta kehitystä voidaan johtaa tiedolla kestävämpään ja tuottavampaan suuntaan.
      • Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, Laura Haarala / toiminnanjohtaja / Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Osana valtiontalouden säästöjä Tilastokeskukselle on osoitettu määrärahaleikkaus, jonka seurauksena Tilastokeskus on joutumassa supistamaan tilastotuotantoaan. Joillain esitettävien tilastojen lakkautuksista on suora vaikutus siihen, kuinka hyvin tapahtuma-ala vastaisuudessa pystytään tunnistamaan. Muun muassa kulttuurialaa koskeva tilastointi ollaan alas ajamassa nyt tehtävien säätötoimenpiteiden myötä. Tapahtuma-ala on hyvin vastikäisesti tunnistettu toimiala, joka monen eri tahon tekemien tutkimusten perusteella tuottaa liikevaihtoa noin kolme miljardia euroa ja vastaa 1,2 prosenttia kansantuotteesta. Koska alan tunnistaminen on vielä kesken niin elinkeinopolitiikassa ja sääntelyssä kuin tilastotuotannossakin, on alan kannalta keskeistä, että tilastotuotantoa kehitetään ja tilastot ovat esimerkiksi mahdollisimman hienojakoisia, jotta pitkin toimialaluokitusta hajautunutta toimialaa koskevaa tietoa on mahdollista kerätä. Tätä taustaa vasten Tapahtumateollisuus ry pitää tilastotuotantoon esitettäviä muutoksia monilta osin hätiköityinä ja taloudellisen kasvun kannalta oikeanlaisten politiikkatoimien arvioinnin näkökulmasta haitallisina. Esimerkiksi aloittaneita ja lopettaneita yrityksiä koskevan tilastojaon karkeajakoisuus estää tunnistamasta tapahtuma-alan yritysten syntymistä ja piilottaa alaa jälleen kerran marginaaleihin. Niin ikään kulttuuria koskevan tilaston lakkautus tulee estämään kulttuuritapahtumien työllisyys- ja talousvaikutusten osoittamisen nykyisellä tarkkuudella ja uskottavuudella. Näin ei voida jatkossa osoittaa aikasarjoissa kulttuuria koskevien poliittisten päätösten vaikutuksia, mikä tuntuu osin jopa tarkoitukselliselta.
      • Bioenergia ry, Salo Hannu
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Bioenergia ry ei kannata esitettyä ”Aloittaneet ja lopettaneet yritykset, https://stat.fi/tilasto/aly” tilaston lakkautusta ja korvaamista pelkästään neljännesvuosittaisella yritysdemografiatilastolla varsinkaan tässä taloudellisessa tilanteessa ja ottaen huomioon myös hallitusohjelman kirjaukset. On tärkeää saada ajantasaista tietoa yritysten tilanteesta jatkuvasti ja puolueettomasti, ja neljännesvuositilasto viiveineen ei tätä korvaa. Emme kannata myöskään ”maarakennuskustannusindeksin, https://stat.fi/tilasto/maku” tilaston lakkautusta kokonaan. Maanrakennuskustannusindeksi on toiminut pohjana muille, myös elinkeinoelämän maksamille kustannusindekseille, joten nousee kysymys, millä tietopohjalla näitä jatkossa tehdään ja paljonko niiden kustannukset esim. metsäkonekustannusindeksin osalta nousevat, kun sitä tukevaa tilastoa ei enää tuoteta?
      • Luonnonvarakeskus
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • KOVA pitää maanrakennuskustannusindeksin lopettamista erittäin huonona päätöksenä, huomioiden viime vuosien voimakkaat kustannusmuutokset ja epävarma taloustilanne. Infrarakentamisella on suuri kansantaloudellinen merkitys ja merkittäviä hankkeita tehdään verovaroin niin kuntien ja kaupunkien kuin valtion investointeina. KOVA pitää tilastotiedon tuottamista ja hyödyntämistä erityisen tärkeänä sellaisella toimialalla, jossa käytetään paljon julkista pääomaa. Maanrakennuskustannusindeksi on tärkeä työkalu suhdannekehityksen ja tulevien hankkeiden kustannusarvioinnissa. Infrahankkeet ovat usein monivuotisia ja sen vuoksi sopimuksissa olevat maksuerät sidotaan indeksin kehitykseen. Tilastossa olevia tietoja ei ole saatavissa muualta. KOVA ei kannata maanrakennuskustannusindeksin lopettamista. KOVA vaatii, että jos tilasto päätetään lakkauttaa nykymuodossaan, tulisi sen tuottamista kuitenkin jatkaa toistaiseksi ja pyrkiä mahdollisimman nopeasti löytämään esimerkiksi jokin kaupallinen toimija tuottamaan vastaavaa tilastoa.
      • Rakennusteollisuus RT ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Tilastokeskuksen, Luken ja Tullin tuottamista tilastoista merkittävä osa perustuu Eu-roopan unionin tilastoasetusten vaatimuksiin sekä muihin kansainvälisiin sitoumuksiin ja näiden osalta velvoitteet tulevat jatkossa kasvamaan merkittävästi. Saman aikaisesti tilastoinnin resurssit supistuvat ja lausunnolla on muistio suunnitteluista muutoksista. Rakennusteollisuuden näkökulmasta keskeisin ehdotuksista on maarakennuskustannusindeksi (MAKU-indeksi) lakkauttaminen vuoden 2024 aikana. Maarakennus-kustannusindeksi, MAKU, kuvaa niiden kustannusten muutoksia, joita maarakennusalan yrittäjälle koituu panosten ostamisesta ja käyttämisestä. Maarakennusalalta kustannusindeksejä on julkaistu vuodesta 1964 alkaen, kun tierakennuskustannusindeksin tuotanto aloitettiin. Tierakennuskustannusindeksin rinnalle tuli maarakennuskustannusindeksi 1980-luvun alussa. Kymmenen vuotta myöhemmin aloitettiin maarakennusalan konekustannusindeksin tuotanto. Vuonna 1990 Suomen Maarakentajien Keskusliitto ja Tilastokeskus uudistivat maarakennus-kustannusindeksi täysin. Samalla luovuttiin myös erillisestä tierakennuskustannus-indeksin tuotannosta. Maarakennuskustannusindeksiä on uudistettu säännöllisesti. Tilastokeskus toteutti 2020=100 määrävuosiuudistuksen vuonna 2022. Indeksit julkaistiin uudella perus-vuodella helmikuussa 2023. Uudistuksessa päivitettiin indeksin painorakenteet sekä hintanimike- ja tiedonantajaotokset. Maarakennuskustannusindeksin osalta tilastoa tulee jatkaa. Jatkamisen keskeisin peruste on indeksin yhteiskunnallinen merkitys. Infrarakentamisen kokonaisarvo Suomessa on noin 10 miljardia euroa vuodessa ja 55 % tehdään julkisin varoin. Pitkäkestoisemmissa urakoissa indeksin käyttäminen on todella yleistä ja sen avulla varmistetaan kustannustason muutosten huomiointi. Esimerkiksi maarakennuskustannusindeksi oli yksi keskeisimmistä tekijöistä Ukrainan sodan aiheuttaman kustannustason muutosten huomioimisessa infrarakentamisessa. Suomessa on vuodesta 1964 alkaen olemassa katkeamaton tieto maarakennusalan kustannustason muutoksista ja indeksi tarjoaa luotettavan keinon seurata kustan-nusten kehittymistä. Toisaalta jo käynnissä olevia useita vuosia kestäviä rakennushankkeita on sidottu indeksiin, joten tilaston lakkauttaminen aiheuttaisi haasteita myös käynnissä olevissa hankkeissa.
      • ProAgria Keskusten Liitto ry, Mäkivuokko Harri
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Jaakkola Simo, Koneyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Talous ja globalisaatio -kokonaisuuden tilastomuutosehdotuksista vastustamme maarakennuskustannusindeksin lopettamista. Maarakennuskustannusindeksi jatkamisen perusteena on indeksin yhteiskunnallinen merkitys. Infrarakentamisen kokonaisarvo Suomessa on noin 10 miljardia euroa vuodessa ja 55 % siitä tehdään julkisin varoin. Pitkäkestoisissa, usein julkisrahoitteisissa urakoissa indeksin käyttäminen on erittäin yleistä ja sen avulla varmistetaan kustannustason muutosten huomiointi. Tälläkin hetkel-lä on käynnissä useita vuosia kestäviä rakennushankkeita, jotka on sidottu tähän indek-siin. Tilaston lakkauttaminen aiheuttaa siis vaikeuksia käynnissä olevissa hankkeissa. Lisäksi toteamme, että tilaston lopettaminen katkaisee vuodesta 1964 alkaen olemassa olevan tiedon maarakennusalan kustannustason muutoksista ja hävittää luotettavan keinon seurata toimialan kustannusten kehittymistä, koska vastaavia tietoja ei ole saatavilla muualta.
      • Ylikoski Matleena, Tampereen yliopisto
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • -
      • Metsähallitus
        Uppdaterad:
        12.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Kommentit aihealueen 3. Yhteiskunta ja yhdenvertaisuus tilastojen muutoksiin
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että työoloja koskevaa tutkimusta jatketaan. Työoloja koskevalla tutkimuksella on voitu seurata työn tekemisen muotojen ja työympäristötekijöiden muutosta. Nopeasti muuttuvassa työelämässä muutosten seuraaminen säännöllisesti toteuttavalla poikkileikkaustutkimuksella on perusteltua. Haastattelututkimuksella kerättyä tietoa ei ole mahdollista korvata muista tietolähteistä saadulla tiedolla. Kulttuuri- ja joukkoviestintätietoihin liittyvien tilastojen tuotantoa ei tulisi lakkauttaa. Nämä tilastot eivät ole korvattavissa muista lähteistä saaduilla tiedoilla. Tilastot tulisi jatkossakin julkaista vuositilastoina. Vapaa-ajan osallistumisen tilasto on tärkeä tietolähde ajankäyttöön liittyvien muutosten seuraamisessa. Esitämme, että tilasto sulautettaisiin ajankäyttötutkimuksen tiedonkeruuseen siten, että ajankäyttötutkimuksesta olisi tunnistettavissa jatkossa tarkemmin myös vapaa-ajan osallistumisen muodot.
      • Jyväskylän kaupunki, Seija Laitinen-Kuisma, johtaja, kulttuuri-, opisto- ja kirjastopalvelut
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kulttuuritilaston tuottama tieto tuotannosta, tarjonnasta, taloudesta, julkisesta tuesta, työvoimasta, koulutuksesta, harrastamisesta ja kulutuksesta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla ovat kunnan näkökulmasta erittäin tärkeää tietoa. Tilastotietoa käytetään kunnan linjausten ja päätöksenteon valmistelua tukevana aineistolähteenä. Kulttuuritilastot ovat myös vaikuttavuuden arvioinnin kulmakivi.
      • JHL, Samuli Sinisalo, Sinisalo Samuli
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • JHL:n kannalta erityisen ongelmallista on Paikallishallinnon ja valtion palkat -tilastojen lakkauttaminen ja korvaaminen suppeammalla tulorekisteripohjaisella aineistolla. Suomen kunnista on 1970-luvulta lähtien (ja hyvinvointialueilta vuodelta 2023) kerätty tarkka ja laadukas kokonaisaineisto palkoista ja työsuhteista. Myös valtion työmarkkinalaitokselta on toimitettu Tilastokeskukselle erittäin kattavat tiedot valtiosektorin työntekijöiden ansioista. Sinällään JHL ei vastusta tilastojen tuotantotavan uudistamista, mutta esitetyssä muutoksessa on keskeisiä puutteita, jotka ovat erittäin haitallisia yhteiskunnan yhteiselle tietopääomalle ja työehtosopimustoiminnalle. Esimerkiksi uudessa tilastossa eri ansiokäsitteitä ei eritellä peruspalkkaan, säännöllisen työajan ansioihin ja kokonaisansioihin, ja erilaiset lisät tulisivat nykyistä karkeammalla tasolla. Peruspalkan, palkanlisien ja työaikatiedon puuttuminen tekee sopimusten kustannusvaikutusten laskennasta mahdotonta samalla tarkkuudella kuin tähän asti on neuvottelujen yhteydessä tehty. Lisäksi uudessa järjestelmässä usea palvelussuhdetta koskeva tieto, kuten tieto sopimusalasta ja hinnoittelutunnuksesta, työsuhteen vakituisuus vs. määräaikaisuus, työn koko- tai osa-aikaisuus, palkkausmuoto ja työsuhteen aloituspäivämäärä ovat ilmoittajalle vapaaehtoisia sisältöjä. Vaikka lähtötilanteessa näillä tiedoilla on hyvä kattavuus, on oletettavaa, että ajan myötä näiden muuttujien tietosisällöt tulevat ajan myötä heikkenemään ja siten heikentävät uudella tavalla tuotettujen tilastojen laatua merkittävästi. Näitä tietosisältöjä siis tarvittaisiin myös tulevaisuudessa julkisen sektorin työehtosopimusneuvotteluissa. Karsittavien lakkautettavien tilastojen osalta esimerkiksi Työolot-tilasto on tuonut laadullista syvyyttä ja ymmärrystä suomalaiseen työelämään
      • Kulttuurihyvinvointipooli, sihteeri, Rosenlöf Anna-Mari
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Lausuntopyynnön kohteena olevassa Tilastotuotannon muutokset -muistiossa esitetään kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen lakkauttamista. Tämä merkitsisi sitä, että kaikki Tilastokeskuksen ylläpitämät kulttuuritilastot lakkautettaisiin. Nämä tilastot ovat kansallisia tietolähteitä, jotka kertovat mm. suomalaisten vapaa-ajankäytöstä, kulttuuriammattilaisten työllistymisestä ja kulttuurin taloudellisista vaikutuksista. Kulttuurialalta odotetaan jatkuvasti ja enenevissä määrin alan tietopohjan, tiedolla ohjaamisen ja johtamisen kehittämistä sekä alan ja sen toimien vaikutusten ja vaikuttavuuden arviointia sekä mittareiden ja indikaattoreiden kehittämistä. Alan tietopohja on sirpaleinen ja puutteellinen, ja useat selvitykset, hankkeet sekä raportit, mukaan lukien lausuntokierroksella parhaillaan oleva kulttuuripoliittinen selonteko, ovat suosittaneet kulttuurialan tietoperustan vahvistamista sekä kehittämistä. Muun muassa vapaa-ajan osallistumisen tilasto antaa merkittävää tietoa suomalaisten vapaa-ajan käyttäytymisestä, joka on yhteydessä väestön hyvinvointiin. Tilastokeskuksen kulttuuritilastojen lakkauttaminen heikentäisi merkittävästi myös vertailua ja alan kehityksen seuraamista EU:n sisällä ja Pohjoismaissa. EU:ssa vain Irlannilla, Kyproksella ja Maltalla ei ole kulttuuritilastointia. Haluamme myös tuoda ilmi, että säästötavoite tilastojen lakkauttamisessa on suhteellisen pieni, ja kustannussäästöjä voidaan saada myös tarkastelemalla uudelleen esimerkiksi tiedonkeruiden jaksotuksia. Näin ollen, sekä yhtyen mm. KULTA ry:n lausuntoon, Kulttuurihyvinvointipoolin ohjausryhmä toteaa, ettei kulttuurialan tilastoja (3.4. Kulttuuri, media ja ajankäyttö) tule lakkauttaa. Päin vastoin alan tiedonkeruuta tulee kehittää ja vähentää tietoperustan puutteita tietoon pohjautuvan päätöksenteon ja ohjaamisen mahdollistamiseksi. Tiedonkeruussa tulee kiinnittää huomiota sellaisen tietoperustan kehittämiseen, joka palvelee kulttuurialan sekä joukkoviestinnän toimijoita sekä kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden ja joukkoviestinnän käyttäjiä entistä paremmin. Esimerkiksi kävijätilastojen rinnalle tarvitaan tilastoja, jotka kokoavat tietoa kulttuuripalveluiden käytön yhteydestä koettuun hyvinvointiin tai osallisuudesta kulttuuriin.
      • Mallenius Seppo, Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta / Kulttuuria kaikille -palvelu
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta r.y / Kulttuuria kaikille -palvelulle on erittäin tärkeää, että Tilastokeskus pitää yllä puolueettomia ja vertailukelpoisia kulttuuritilastoja, jotta saadaan kattavaa ja luotettavaa tietoa kulttuurin saavutettavuudesta ja osallistumisesta Suomessa. Nämä tilastot auttavat tunnistamaan mahdollisia esteitä eri ryhmien, kuten vähemmistöjen, vammaisten tai maaseudun asukkaiden, osallistumiselle kulttuuriin. Tilastojen avulla voidaan myös arvioida kulttuuripolitiikan vaikutuksia ja suunnitella paremmin kulttuuripalveluja, jotka tukevat tasa-arvoa ja osallisuutta. Kulttuuritilastojen ylläpitäminen on tärkeää myös kulttuurihyvinvoinnin näkökulmasta, sillä tilastot tarjoavat tietoa siitä, miten kulttuuri vaikuttaa ihmisten elämänlaatuun, terveyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen. Kun tiedetään, millä tavoin ja missä määrin kulttuuripalvelut edistävät hyvinvointia, voidaan paremmin kohdentaa resursseja ja kehittää palveluja, jotka lisäävät koko väestön hyvinvointia. Ilman kattavia tilastoja kulttuurihyvinvoinnin edistämisessä jäädään usein arvailujen varaan, ja resurssit saattavat jakautua epätasaisesti tai tehottomasti. Vaihtoehtoiskustannukset ovat merkittäviä: ilman tietopohjaista suunnittelua kulttuuripalvelut eivät välttämättä tavoita niitä, joilla on eniten tarvetta, ja tämä voi johtaa syrjäytymisen ja eriarvoisuuden lisääntymiseen. Samalla menetetään mahdollisuuksia kulttuurihyvinvoinnin tuottamien taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen maksimoimisessa, kuten terveydenhuoltokulujen pienentämisessä tai yhteisöllisyyden vahvistamisessa. Kulttuuria kaikille -palvelu on mukana tuottamassa kulttuurihyvinvointiin liittyvää tilastoa mm. OKM:n kujlttuuripoliittisen tilastoinnin työryhmässä ja näiden tietojen saaminen kuntien ja hyvinvointialuiden päätöksentekoon on ollut yksi päätavoite mm. OKM:n ja STM:n rahoittamissa Kaikukortti-hankkeissa, joita Kulttuuria kaikille -palvelu tuottaa.
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastokeskuksen työolotutkimuksella mitataan palkansaajien työoloja ja työhyvinvointia sekä niissä tapahtuneita muutoksia. Tiedonkeruu toteutetaan verkkokyselynä. Tutkimus on toteutettu viiden vuoden välein 1970-luvulta lähtien, joten tiedonkeruu muodostaa poikkeuksellisen pitkän aikasarjan. Työolotutkimus esitetään lakkautettavaksi muistiossa. Lisäksi muistiossa esitetään sektorikohtaisten vuosittaisten palkkatilastojen julkistamisen lakkauttamista omina julkaisuinaan. Sektorikohtaisia palkkatietoja olisi jatkossa saatavilla vuosittain julkaistavasta palkkarakennetilastosta yhteneväisillä käsitteillä. Samalla lakkautuu erilliset tiedonkeruut, tilasto tuotetaan tulorekisterin tietojen pohjalta. Sukupuolten tasa-arvo on ollut pitkään yksi työelämän kehittämisen keskeisistä teemoista. Sukupuoleen liitetyt odotukset ylläpitävät sukupuolen mukaista eriytymistä, mikä näkyy koulutusvalinnoissa ja työmarkkinoiden voimakkaassa segregaatiossa. Suomalaiseen työelämään ja työoloihin liittyy edelleen merkittäviä tasa-arvohaasteita koskien esimerkiksi naisten työmarkkina-asemaa, palkkaeroja, työn ja perheen yhteensovittamista sekä alojen ja tehtävien jakautumista sukupuolen mukaan. Muutokset työelämän tasa-arvon osalta ovat kehittyneet hitaasti. Työolotutkimus on vuosikymmeniä tuottanut merkittävää tilastotietoa sukupuolittain työelämän tasa-arvoon, työn ja perheen yhteensovittamiseen sekä hoivatyön ja kotitöiden jakamiseen liittyen, mikä mahdollistaa tutkittuun tietoon perustuvan työelämän kehittämisen. Tilastojen lakkauttamisella olisi vaikutusta sukupuolten tasa-arvon edistämiseen työelämässä. Työolotutkimus toteutetaan yhteistyössä laajan viranomaistoimijoista ja tutkijoista koostuvan asiantuntijaryhmän kanssa ja se on mahdollistanut työolotutkimuksen kohdentumisen erilaisiin yhteiskunnallisiin tietotarpeisiin. Esimerkiksi vuonna 2019 julkistettu työolotutkimus keskittyi digitalisaation vaikutuksiin työelämässä ja työoloissa. Tilastokeskuksen työolotutkimus on myös kansainvälisesti arvostettu tutkimusjärjestelmä ja se tuottaa tietoa Euroopan työolotutkimukseen (Eurofound). Lakkauttamalla pitkäaikainen tilastotutkimus menetetään myös arvokas työelämän kehittämisen asiantuntijaverkosto. Tane huomauttaa, että teknologinen murros ja globalisaatiokehitys muokkaavat merkittävällä tavalla nykyistä ja tulevaa työelämää, johon kytkeytyy useita muita käynnissä olevia yhteiskunnallisia muutoksia ja kriisejä, kuten ikääntyvä väestö ja ilmastonmuutos. Työelämän rakenteellinen murros edellyttää entistä enemmän myös tutkimusta työelämän muutosten vaikutuksista työoloihin ja työelämän tasa-arvoon.
      • Tulli.fi
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tullilla ei ole kommentoitavaa aihealueeseen.
      • Nordenstreng Kaarle
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Lausunto kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen lakkauttamisen johdosta (TK/2330/00.07/2024) Osallistuttuani Suomen joukkoviestinnän rakennetta koskevien oppikirjojen laatimiseen vuodesta 1971 lähtien pyydän kiinnittämään huomiota seuraaviin kahteen näkökohtaan: Ensinnäkin joukkoviestinnän tilastointi sellaisena, joksi se on Tilastokeskuksessa kehittynyt, on perustavanlaatuista alan koulutusta ja tutkimusta ajatellen. Ilman sitä ei olisi tältä osin kansainvälisesti pitävää pohjaa oppimateriaaleille ja sitä kautta journalistien ja muiden media-ammattilaisten koulutukselle. Joukkoviestintätilaston laatiminen kulttuurin ja vapaa-ajan tilastoimmin rinnalla muodostaa erittäin arvokkaan kokonaisuuden. Tästä syystä näiden tilastojen lakkauttaminen olisi historiallinen takaisku sille tietotaidolle, jota Suomessa on media-alalle rakennettu kohta vuosisadan ajan; journalistikoulutushan alkoi meillä Yhteiskunnallisessa Korkeakoulussa vuonna 1925, ensimmäisenä Pohjoismaissa. Kansainväliselle huipulle nousseelle ammattialalle kansallisen tilastoinnin lakkauttaminen merkitsisi vakavia ongelmia, mainehaitasta puhumattakaan. Toiseksi Suomen mediamaiseman kuvaus sellaisena, joksi se on tämännimisen oppikirjan uusien painosten myötä kehkeytynyt, on osoittautunut ongelmalliseksi, koska painettu oppimateriaali (e-kirjanakin) ei pysty ketterästi seuraamaan alan nopeita muutoksia. Siksi on virinnyt ajatus alan korkeakouluyksiköiden ja Tilastokeskuksen välisestä yhteistyöstä, jossa tuotettaisiin perustiedot Suomen mediamaisemasta avoimeen tietokantaan perinteisen oppikirjamallin sijasta. Ajatusta ei ole vielä kehitetty pitemmälle, mutta se on nopeasti tehtävissä – edellyttäen että joukkoviestintätilaston jatko on periaatteessa turvattu. Tampereella 20. syyskuuta 2024 Kaarle Nordenstreng Tiedotusopin emeritusprofessori, Tampereen yliopisto
      • Women in Film & Television in Finland, WIFT Finland ry, Mykkänen Kirsti
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • 3.4 Kulttuuri, media ja ajankäyttö/Kulttuuri Tilastoinnin puutteet kulttuuri- ja media-alalta haittaavat laissa määritellyn tasa-arvon ja yhdenvertaisen työelämän toteutumista. Tilastoinnin heikentäminen ja lakkauttaminen on myös ristiriidassa kansainvälisen Naisten oikeuksien sopimuksen, Euroopan ihmisoikeuksien sopimuksen sekä Pekingin ja Istanbulin sopimusten tavoitteiden kanssa. Kansainvälistä, eurooppalaista ja kansallista yhteistyötä voidaan edistää, kun käytettävissä on vertailtavaa, tutkittua tietoa kansallisen kulttuurin ja median vaikuttavuudesta. Julkiset tilastot mainitaan keskeisinä kehittämiskohteina ja velvoitteina kansainvälisissä sopimuksissa, kuten YK:n ja EU:n työelämän tasa-arvoa edistävissä sopimuksissa (2006/54/EY, (37); 26 § Syrjinnän ehkäiseminen). Audiovisuaalinen kulttuuri on sekä kulttuuria että mediateollisuutta, jonka tilastointia velvoitetaan näissä mainituissa sopimuksissa sekä lainsäädännössä toteuttamaan. Tilastointi on kansallisen ja eurooppalaisen elinkeinoelämän johtamisen työkalu julkisen rahoituksen vaikutusten seurantaan ja arviointiin kansallisella tasolla sekä julkisen rahoituksen kohdentumiseen . Taide ja kulttuuri, niiden tuotanto, toimintaedellytykset ja kulutus ovat eksistentiaalisen tärkeitä yhteiskunnan elinvoiman, hyvinvoinnin, talouden,kansainvälisen kilpailukyvyn, kehityksen ja koko tulevaisuuden kannalta. Tilastotuotanto tukee Suomen ja Euroopan kilpailukykyä kansallisen ja kansainvälisen toimintaympäristön analyyttista tarkastelua ja aineettomien oikeuksien hallintaa globaalien mediajättien paineessa. Kestävää taloutta edistävä vertailtava, julkinen tilastointi mahdollistaa kulttuuri- ja mediateollisuuden sekä yritysten ekosysteemejä sekä niiden kehittymistä, kasvua ja kilpailukykyä. Ilman laadukasta tilastotietoa taiteen, kulttuurin, median ja ajankäytön faktoista niiden vaikutuksesta, tuotosta, kustannuksista ja tuesta ei voida tehdä laadukkaita arvioita, eikä käydä faktoihin perustuvaa mielekästä keskustelua
      • Helsingin kaupunginkirjasto - valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto, Sarmela Matti
        Uppdaterad:
        20.9.2024
      • Sosiaali- ja terveysministeriö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kommentit aihealueeseen 3.2 Työ, palkat ja toimeentulo Tilastokeskuksen työolotutkimus mittaa palkansaajien työoloja ja niiden muutoksia. Se kattaa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työympäristötekijät. Tutkimus on toteutettu noin viiden vuoden välein vuodesta 1977 lähtien, joten tiedonkeruu muodostaa poikkeuksellisen pitkän aikasarjan. Tiedonkeruutapana oli vuoteen 2018 asti käyntihaastattelu, joka muuttui verkkokyselyksi vuonna 2023. Vaikka tämä aiheutti aikasarjojen katkeamisen, uusi vertailukelpoinen aikasarja on alkanut vuodesta 2023, pohja verkkokyselylle ja sen toteuttamiselle on jo valmiiksi luotu, mikä osaltaan perustelee tutkimuksen jatkamista edelleen. Työolot-tilasto on Suomen merkittävin ja laajasti käytetty työoloja kuvaava tilasto, joka on saanut tunnustusta myös kansainvälisesti. Työolotutkimukset ovat muodostaneet yhtenäisen, poikkileikkaustiedoista koostuvan SVT-aikasarjan, joka on mahdollistanut työelämän muutoksen kuvaamisen vuosina 1977–2018. Työolotutkimus on ainoa näin laaja työoloja eri näkökulmasta tarkasteleva tilasto, jolla on kartoitettu suomalaisten palkansaajien työoloja laajasti. Sen avulla on pystytty seuraamaan työolojen kehittymistä pitkällä aikavälillä. Työ- ja elinkeinoministeriön vuodesta 1992 alkaen toteuttama työolobarometri, on otoskooltaan ja sisällöltään työolotutkimusta suppeampi ja tarkastelee lyhyen aikavälin muutoksia. Siten työolobarometri täydentää, mutta ei korvaa työolotutkimusta. Työolotutkimus on luotettu ja luotettava tilasto, jota on käytetty laajasti työpoliittisen päätöksenteon tukena, työelämää koskevan lainsäädännön valmistelussa sekä työelämän tutkimuksessa. Työolotutkimuksen keräämän tiedon ja analysoinnin tuloksia on hyödynnetty esimerkiksi hallitusohjelmiin ja kansallisiin työelämän kehittämisohjelmiin liittyen sekä seuraamaan ILO:n edellyttämän Suomen työsuojelun linjausten tavoitteiden saavuttamista. Työolotutkimuksen toteutuksen yhteydessä on pyritty myös aina nostamaan uusia ilmiöitä lähemmin tarkasteluun ja niiden vaikutuksia työelämään viimeisempänä työelämän ekologinen kestävyys. Useat tutkimuslaitokset ja yliopistot käyttävät laajasti työolotutkimuksen aineistoa Suomalaisen työelämän tutkimiseen. Se tarjoaa paitsi oman tutkimusaineistonsa, myös vertailuaineistoa ala-, yritys- ja aluekohtaiselle työelämän tutkimukselle Suomessa. Työterveyslaitos tuottaa työelämätietoa hyödyntäen laajasti tietoa ministeriölle. Työolotutkimuksen aineistoa on alettu hyödyntää enemmän myös työsuojeluvalvonnassa. Työsuojeluvalvonnassa tietoa halutaan käyttää jatkossa selvittämään painopistealueita, joilla työsuojeluvalvonnan painopisteitä voitaisiin määrittää yhdistäen työolotutkimuksen tietoa myös työsuojeluvalvonnan omaan tietoaineistoon. Työolotutkimuksessa on keskeistä tietoa myös sukupuolten tasa-arvosta työelämässä. Se sisältää laajalti tietoa palkansaajien kokemasta syrjinnästä ja on toiminut välineenä työelämän sukupuoleen liittyvän syrjinnän seurannassa. Työolotutkimusta voi pitää kattavimpana työsyrjintää koskevana tutkimuksista. Tilastotieto on varsin luotettavaa, sillä tutkimuksen otoskoko on suuri, vastausosuus verrattain korkea ja kysymykset ovat testattuja. Syrjintää on kartoitettu monitahoisesti, ja siinä huomioidaan useita syrjintäperusteita. Työolotutkimuksen ansiona on myös se, että syrjintää selvitetään sekä kokemuksena että havaintoina. Työolotutkimuksen tarjoama syrjintätieto on myös olennainen osa tasa-arvon seurantajärjestelmän hyödyntämää tietoa, jota ei voi vastaavanlaisesti saada muista tietolähteistä. Tasa-arvon seurantajärjestelmä on osa voimassa olevaa eduskunnan hyväksymää Tasa-arvopoliittista selontekoa ja sitä tarvitaan sekä selonteon edistymisen seurantaan että myös sukupuolten tasa-arvon edistymisen seurantaan Suomessa laajemmin. Työolotutkimuksen lakkauttaminen vaikuttaisi heikentävästi seurannan laatuun keskeisiltä painopistealueilta. Suomessa työmarkkinat ovat vahvasti jakautuneet sukupuolen mukaan, ja tämän segregoitumisen purkaminen on yksi keskeisistä työelämän tasa-arvon tavoitteista. Työolotutkimusta on hyödynnetty seurantavälineenä segregaation purkamisen toimenpiteissä ja esimerkiksi samapalkkaisuusohjelmissa. Työelämän tasa-arvoa ja syrjintää koskeva aikasarja on pitkä, eikä täysin korvaavaa tietoa ole muualta saatavilla. Tiedot on kerätty suoralla tiedonkeruulla, eikä vastaavia tietoja ole kerättävissä hallinnollisista aineistoista. Työolotutkimuksen avulla on voitu kattavasti seurata palkansaajien työolojen muutoksia sukupuolen mukaan, esimiestyötä sekä miesten ja naisten osuutta esimiestehtävissä. Muistiossa esitetään lakkautettavaksi myös Kotitaloustuotannon arvo -tilasto. Se on kansantalouden tilinpitoa täydentävä kokonaisuus, joka kuvaa kotitalouksien omaan käyttöön tuottamien tavaroiden ja palveluiden rahallista arvoa. Sukupuolten tasa-arvon ja päätöksenteon näkökulmasta tilasto on tärkeä, koska se kuvaa palkattoman työn taloudellista arvoa ja tekee näkyväksi erityisesti naisten tekemää palkatonta koti- ja hoivatyötä. Tilasto on kansainvälisestikin merkittävä, ja se antaa konkreettista tietoa talouden ohjauksen ja siinä käytettyjen erilaisten mittareiden kehittämisen pohjaksi. Lisäksi muistiossa esitetään palkkatilastojen yhdistämisiä ja tietosisällön supistamista. Muutokset liittyvät Tilastokeskuksen palkkatilastoinnin uudistamiseen ja uuteen sektoriluokitukseen. Nykyisten useiden alakohtaisten palkkatilastojen sijaan tiedot julkaistaan jatkossa yhden tilaston alla. Suunnitellun muutoksen mukaan työnantajasektorikohtaisia palkkatilastoja ei enää julkaistaisi vuosittaisten erikseen omina julkaisuinaan. Jatkossa sektorikohtaiset palkkatiedot olisivat saatavilla vuosittain julkaistavasta palkkarakennetilastosta yhdenmukaisilla käsitteillä, jonkin verran päivitetyn sektoriluokituksen mukaan. Lisäksi palkkatietoja ei enää kerättäisi eri lähteistä vaan ne saataisi tulorekisteristä. Uudistuksella on vaikutuksia esimerkiksi ansiotasoindeksiin, jonka tietolähteenä käytetään palkkatilastoja ja jota Sosiaali- ja terveysministeriö hyödyntää sukupuolten palkkaerojen ja samapalkkaisuuden seurantaan. Sosiaali- ja terveysministeriö ei kannata Työolotutkimuksen ja Kotitaloustuotannon arvo -tilaston lakkauttamista. On myös varmistettava, etteivät suunnitellut muutokset palkkatilastoihin heikennä niiden saatavuutta, tarkkuutta ja kattavuutta sukupuolten palkkaeron muutosten ja samapalkkaisuuden seurannassa. Lisäksi pidämme tärkeänä Tilastokeskuksen tasa-arvotilastojen jatkuvuuden ja riittävän resursoinnin varmistamista myös jatkossa.
      • Suomen ympäristäkeskus, Lausunnonantaja: Marko Tainio, Yhdyskuntaratkaisut -yksikön johtaja, [email protected]
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • On varmistettava, että etätyön yleisyydestä ja määrästä kerätään jatkossakin tietoa, vaikka työolotutkimus lopetetaan. Etätyötietoja käytetään muun muassa monipaikkaisuuden, liikenteen sekä alueiden elinvoiman tutkimuksessa ja vaikutusten arvioinnissa.
      • Teollisuusliitto ry.
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Yksityisen sektorin tuntipalkat (Tilastokeskus) Muutos kohdistuu kaikkiin sektorikohtaisiin palkkatilastoihin, joista Teollisuusliiton kannalta olennaisin on yksityisen sektorin kuukausipalkat -tilasto. On hyvä, että palkkarakennetilastoja on saatavana yhtenäisellä käsitteistöllä. Erillisten tiedonkeruiden lakkauttamista tulee harkita huolella. Käytännössä EK:n tiedonkeruu tuottaa sen perustiedon, jolle palkkarakenneaineistot perustuvat. Lisätiedonkeruita tekee Tilastokeskus pk-yritysten piiristä. Tarkkoja palkkatietoja, työaikamääriä ja muita työsuhteeseen (ja yksittäisen työntekijän tilinauhaan) sisältyviä tietoja on mahdollista saada parhaiten juuri työnantajilta. Heillä on kaikki tieto. Eri asia on, ilmoittavatko työnantajat tietonsa tiedonkerääjille tai Tulorekisteriin. Ja jos työnantajat nämä tiedot ilmoittavat, onko tieto oikeellista. Jos on vähäinenkin epäily siitä, että kaikkea tarpeellista palkkatietoa palkkarakenneaineistojen tuottamiseen ei saada Tulorekisteristä, ei kuukausipalkkatilastojen koontitapaa tule muuttaa. Teollisuusliitossa on ollut käytössä Tulorekisteriaineistot liiton toimialoilta vuoden 2023 alkupuolelta. Tulorekisterin ongelmina ovat juuri virheelliset tai varmistamattomat tulotiedot. Lisäksi palkkarakenneaineiston muodostamiseksi on olennaista saada tietoa myös työntekijän tekemästä työajasta. Ja vielä tarkemmin: tehdystä normityöajasta, ylitöistä ja lisätöistä. Nykyisin työaikatietoja ei kirjata Tulorekisteriin. Tulorekisteriä tulisi kehittää siten, että työnantajat velvoitetaan kirjaamaan työaikatiedot tarkalleen rekisteriin laittamalla ko. kohta pakolliseksi. Lisäksi Tulorekisteriin vietävien palkkatietojen tulisi olla oikeellisia ja tarkkoja. Tällä Teollisuusliitto tarkoittaa, että Tulorekisteritiedoista voidaan tuottaa palkkatietoja sentilleen per tunti tarkalleen. Joten jos tiedontuottamista aiotaan muuttaa, olisi Tulorekisteriä kehitettävä edellä esitettyyn suuntaan. Muuten tieto sumenee, ja siihen jää virheitä ja puutteita. Tulorekisterin tietojen ilmoittamista ja käyttämistä säätelee laki tulotietojärjestelmästä. Näin ollen tätä lakia tulisi täsmentää pakollisten tietojen osalta. Lisäksi laajempi ongelma liittyy ylipäätään työntekijäpuolen mahdollisuuteen saada palkkatietoja. Moni työnantajapuolen neuvottelukumppani ei näitä tietoja jaa työntekijäpuolen kanssa. Näin on myös monien Teollisuusliiton työehtosopimusneuvottelukumppanien kohdalla. Epäsuhta on melkoinen: työnantajapuolella on kaikki palkka- ja työaikatieto, työntekijäpuolella vain se, mitä on saatavana tai ostettavissa. Tällainen epäsuhtainen asetelma ei edistä yleissitovien eikä yrityskohtaisten työehtosopimusten neuvottelemista. Ylipäätään palkkatiedon luotettavuuden ja saatavuuden heikentäminen eivät myöskään edistä palkka-avoimuutta. EU:n palkka-avoimuusdirektiivin tarkoituksena on edistää palkitsemisen läpinäkyvyyttä ja sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Jos saatavana olevat palkkatiedot ovat epätarkkoja, ovat myös palkkatasa-arvoa koskevat laskelmat epätarkkoja. Palkka-avoimuusdirektiivi ei Suomessa ole osa kansallista lainsäädäntöä, mutta vuoden 2027 mennessä se tulee saattaa voimaan. Orpon hallitusohjelmassa todetaan, että palkkatasa-arvoa tullaan kehittämään minimimäärässään. Toisin sanottuna palkkauksen avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja tasa-arvoa naisten ja miesten välillä edistetään niin vähän kuin vain direktiivi antaa mahdollisuutta. Palkka-avoimuutta ei tule heikentää, eikä palkkatasa-arvon seuraamista haitata. Myöskään työntekijäpuolen mahdollisuutta saada luotettavaa palkkarakennetietoa ei tule vähentää. Näkisimme Teollisuusliitossa, että sektorikohtaisten tuntipalkkatietotilastojen tuottaminen on edellä mainituista syistä pidettävä ennallaan. Muutos ilman edellä esiin nostettuja edellytyksiä heikentää tiedonsaantia merkittävästi. Koska niistä ei ole varmuutta, Teollisuusliitto ei kannata palkkarakennetilastojen heikentää tiedonsaantia merkittävästi Työolot (Tilastokeskus) Työolot-tilasto on tuotettu viiden vuoden välein. Sen tarkoituksena on seurata palkansaajien työolojen muutosta. Tilasto kattaa fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset työympäristötekijät, joiden avulla voidaan mitata työelämän muutosta ja työn kuormitustekijöitä. Työolot-tietoja hyödynnetään niin työsuojelutoimia suunniteltaessa kuin erilaisista kriisitilanteista opittaessa. Esimerkiksi etätyön yleistyminen koronakriisin myötä on esimerkki poikkeustilanteesta, joka on laajasti vaikuttanut suomalaisten työntekoon työpaikoilla. Teollisuusliitossa työolotietoja hyödynnetään muun muassa työsuojelukyselyjen laadinnassa. Mitään muuta tai vastaavaa tietoa työoloista ei ole saatavana. Vaikka Työolot-tilaston tekemistä ei edellytetä laeilla, ei sitä tule lakkauttaa. Toki tilaston keruutapaa voidaan kehittää, mutta lakkauttaminen tarkoittaa pysyvää aukkoa suomalaisten työpaikkojen työolojen seurantaan. Lakkauttaminen heikentää tiedonsaantia merkittävästi.
      • Kauppapuutarhaliitto ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ei kommenttia.
      • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Espoon kaupunki toteaa, että on hyvä, etteivät muistiossa esitetyt lakkautukset ja supistukset kohdistu Tilastokeskuksen tuottamiin väestö- ja yhteiskuntatilastoihin, joita hyödynnetään Espoossa laajasti ja jotka ovat kaupungin toiminnan kannalta välttämättömiä. Samoin on hyvä, että supistukset ja lakkautukset eivät kohdistu kaupungin toiminnan näkökulmasta erittäin keskeiseen koulutuksen ja tutkimuksen tietokokonaisuuteen tai terveys- ja sosiaaliturvan tietokokonaisuuteen. Kuntasektorin ja paikallishallinnon, valtion ja yksityisen sektorin palkkatilastoja käytetään kaupungin toiminnassa ja ne ovat tärkeitä. Mikäli vastaavat tilastot, joiden käsitteet ovat yhteneväiset nykyisten kanssa, ovat jatkossakin käytössä osana palkkarakennetilastoa, niin suunnitellut muutokset eivät suuresti vaikuta Espoon kaupungin toimintaan. Erillisistä tiedonkeruista luopuminen ja tilaston tuottaminen tulorekisterin tietojen pohjalta on hyvä kehitysaskel. Työolotilasto tarjoaa hyödyllistä taustatietoa työolojen pitkän aikavälin kehityksestä Suomessa. Tämä melko harvoin julkaistava tilasto ei kuitenkaan tarjoa kaupunkitasoista mahdollisuutta ajantasaisen tilannekuvan muodostamiseen, eikä sen lakkauttamisella ole merkittävää haittaa kaupungin toiminnalle. Joukkoviestintätilaston lakkauttamisella ei olisi merkittäviä vaikutuksia Espoon kaupungin toimintaan. Harvoin julkaistava vapaa-ajan osallistuminen -tilasto tarjoaa kiinnostavaa taustatietoa yhteiskunnallisesta kehityksestä, mutta sen lakkautuksella ei olisi merkittäviä vaikutuksia Espoon kaupungin toimintaan.
      • Naisjärjestöt Yhteistyössä NYTKIS ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Aihealueen 3 muutokset ovat tasa-arvotilastoinnin näkökulmasta erityisen huolestuttavia. Erityisen tärkeää tietoa tasa-arvotyötä tekeville on tarjonnut viiden vuoden välein julkaistava työolotutkimus, joka ollaan muutosten myötä lakkauttamassa kokonaan. Kuten myös muistiossa todetaan, vastaavia tietoja ei ole saatavilla hallinnollisista aineisoista. Kyseinen tilasto on toiminut tärkeänä tietolähteenä työolojen sukupuolittuneisuudesta ja tarjonnut esimerkiksi tärkeää tietoa seksuaalisen häirinnän yleisyydestä työelämässä. Tilaston lakkauttaminen on peruttava. Lisäksi NYTKIS esittää huolensa sektorikohtaisen palkkatilastoinnin heikentämistä kohtaan. Sukupuolten palkkakuilun umpeen kuromisen ehtona on, että ajantasaista ja tarkkaa tietoa eri alojen palkkakehityksestä julkaistaan säännöllisesti. Kuntasektorin ja paikallishallinnon palkkoja, valtion kuukausipalkkoja ja yksityisen sektorin tuntipalkkoja koskevat tilastot ja niiden julkaisutahti olisikin syytä säilyttää ennallaan, eikä heikentää palkka-avoimuuden ja -tasa-arvon näkökulmasta tärkeän tiedon saatavuutta supistamalla tietosisältöjä ja yhdistämällä tilastoja.
      • Valtioneuvoston kanslia
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Valtioneuvoston kanslia tunnistaa kulttuuritilaston lakkautuksessa riskejä, sillä sen tiedoilla voisi tukea mm. lausunnoilla olevan kulttuuripoliittisen selonteon jalkauttamista käytäntöön. Valtioneuvoston kanslian kestävyysarviointityössä kulttuurin kestävyys on identifioitu yhdeksi viidestä kestävyyden pääosa-alueesta, jolloin tämän osa-alueen mittaaminen heikkenee. Kulttuuripalveluiden saatavuuden seurannan avulla pystytään muun muassa lisäämään kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia, aktiivista osallistumista sekä demokraattista tietoisuutta sekä tukemaan sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rakentumista, jotka kaikki ovat yhtenäisen, demokraattisen yhteiskunnan rakennusosasia. On valitettavaa, jos tähän kytkeytyvät tilastolliset tiedot kansallisesti menetetään.
      • STTK ry.
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ehdotuksessa on Työolotutkimuksen lakkauttaminen. Työolotutkimusta on tehty noin 5 vuoden välein vuodesta 1977 lähtien. Sen lopettaminen olisi erittäin vahingollista, koska samalla menetettäisiin pitkien aikasarjojen vertailumahdollisuudet. Työelämän tutkimusyhdistys myönsi vuonna 2022 Hyvä Työ! -palkinnon Tilastokeskuksen työolotutkimukselle, joka on tarjonnut ainutlaatuisen mahdollisuuden kartoittaa työelämän muutoksia ja murroksia. Työolotutkimus on tarjonnut paitsi tietoa julkisen keskustelun ja poliittisen päätöksenteon tueksi myös korvaamattomat aineistot suomalaiseen työelämän tutkimukseen ja kehittämiseen. Tilastolla on ollut merkittävä rooli työelämää koskevassa tietopohjaisessa päätöksenteossa. Tietoja on hyödynnetty esimerkiksi lainsäädäntöuudistuksiin liittyvässä taustatyössä sekä monissa valtakunnallisissa ohjelmissa. STTK vastustaa Työolotutkimuksen lakkauttamista osana Tilastokeskuksen säästöohjelmaa.
      • Suomen tietokirjailijat ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastoinnin jatkaminen on tärkeää, jotta yhteiskunnallista tietovajetta ei synny. Nämä tilastot tuovat esiin kulttuurin moninaisen vaikutuksen yhteiskuntaan. Lakkauttamisen sijaan olisi suuri tarve huomattavasti tarkemmalle ja laajemmallekin tilastotiedolle. Tämä todetaan myös juuri nyt lausuntokierroksella olevassa kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksessa. Yksi selonteon asettamista tavoitteista on se, että ”vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta sekä parannetaan tiedon hyödynnettävyytta alan vaikuttavuuden tunnistamiseksi, päätöksenteon pohjaksi ja toiminnan suuntaamiseksi”. Nyt suunnitteilla olevat tilastoinnin leikkaukset ovat vahvassa ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Hallitusohjelmatavoitteiden mukaisessa selonteossa kulttuuripolitiikalle asetetaan myös useita tehtäviä, joiden vaikutusten arviointi on mahdotonta, jos Suomessa ei tuoteta jatkossa alasta virallista tilastotietoa. Kuten muistiossa mainitaan, tilastoja tuotetaan myös Euroopan unionin politiikkatarpeisiin. Kulttuuri on yksi keskeinen aihealue EU:ssa, ja jäsenmaista pyritään tuottamaan vertailukelpoista tilastotietoa. Vaikka luotettavaa ja jäsenneltyä tietoa kootaan myös esimerkiksi järjestökentällä, se on sirpalemaista ja hyvin toimialakohtaista eikä pysty korvaamaan tilastoviranomaisten tuottamaa ja koko alan yhteiset luvut riippumattomasti kokoamaa tilastoa tai kansalaisten arvostukseen ja ajankäyttöön liittyvien kehityslinjojen tilastoja. EU-jäsenmaiden osalta tiedon tuottajia sitovat myös varsin tiukat säännöt riippumattomuudesta. Tilastointi ei rajoitu pelkästään kulttuuri- ja media-alan tietopohjaan, vaan sitä hyödynnetään myös koulutuksen ja yhteiskuntasuunnittelun sektoreilla. Esimerkiksi nuorison ajankäytön seuranta on keskeistä oppimistulosten muutosten syvälliselle ymmärtämiselle. Ilman tällaista tilastointia esimerkiksi päätöksenteko kirjastoista ja muista yhteiskunnallisista palveluista ei voisi perustua todellisten tarpeiden tunnistamiseen. Edellä mainituista syistä yhdistyksemme toivoo, että Tilastokeskus harkitsisi asiaa uudestaan ja päättäisi rahoittaa Kulttuuri-, media- ja ajankäyttötilastoja myös jatkossa.
      • Espoon kaupunki, kulttuurin tulosyksikkö, Koskela Kaisa
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Espoon kaupungin kulttuurin tulosyksikkö vastustaa esitettyjä muutosehdotuksia kulttuurialan tilastojen tuotantoon. Kansallisesti kulttuuripolitiikan päätöksenteon, tutkimuksen ja seurannan tueksi on viime vuosina kehitetty tietoja kokoavia tilastoalustoja. Kultti-palvelu kuvaa kuntatasoa. Kansallinen taidejakulttuuri.fi-alusta kokoaa koko maata koskevasti kulttuuritilastoja yhteen. Kummatkin tilastoalustat tulevat tarpeeseen ja hyödyntävät Tilastokeskuksen aineistoja. Esimerkiksi Kultti käyttää kulttuuritilastoista suoraan alueellisen saatavuuden tietoja kirjastoista, elokuvateattereista, teattereista ja museoista. Osaa näistä tilastoista ei saada mistään muualta. Kulttuurin alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden kysymykset ovat – nyt ja tulevaisuudessa – aivan kriittisiä. Kehittäjät ja päättäjät tarvitsevat näitä tietoja pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvien esitysten ja ratkaisujen tueksi. Tilastotuotannon muutoksia koskevassa perustelumuistiossa kerrotaan taustatietoina tarkastellun lakisääteisyyden ohella tilastojen käyttömääriä. Lakkautettavaksi esitetään ilmeisesti tilastoja, joiden käyttömäärät olisivat vähäisempiä – tämä ei tosin selviä muistiosta suoranaisesti. On huomioitava, että kunnat ovat käyttäneet aktiivisesti uusia kulttuurin tietokantoja (Kultti ja taidejakulttuuri.fi), mutta eivät ole hakeneet tietoa enää suoraan Tilastokeskuksen tietokannoista. Siksi Tilastokeskuksen tuottamien kulttuuritilastojen käyttömääristä ei voidakaan vetää suoria johtopäätöksiä niiden tarpeellisuudesta. Kulttuuritilastojen lakkautus murentaisi kaiken kaikkiaankin tietoperustaa, joka on elintärkeä kulttuuritoiminnan suunnittelussa, toteutuksessa, seurannassa, arvioinnissa ja päätöksenteossa. Kulttuuritilastoilla on merkittävä rooli myös kulttuurin aluetaloudellisten vaikutusten esiintuonnissa. Säännöllisesti ja yhtenäisesti tuotetut tilastot tarjoavat tärkeää vertailudataa tiedolla johtamisen tueksi. Kulttuuri on toimiala, jonka suoraa vaikuttavuutta on vaikeaa mitata rahassa ja joka linkittyy hyvin vahvasti muihin toimialoihin. Kulttuuritilastoilla voidaan tuoda esiin kulttuurin moniulotteisuutta ja sen yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä esimerkiksi työllisyysvaikutuksia. Kulttuuripoliittinen selonteko on Orpon hallituksen kulttuuripolitiikan keskeisin asiakirja, jonka luonnos on juuri lausunnoilla. Selonteon luonnoksessa todetaan yhtenä toimenpiteenä, että ”Vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteensopivuutta sekä parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä alan vaikuttavuuden tunnistamiseksi (s.24).” Tilastokeskuksen suunnittelemat lakkauttamiset eivät tue kulttuuripoliittisen selonteon toteutusta ja siihen liittyviä tietotarpeita. Vaikka kulttuuritilastot eivät ole lakisääteisiä, kuntien lakisääteisenä velvoitteena on järjestää kulttuuritoimintaa ja tuottaa siihen liittyvää tietoa ja arvioida omaa toimintaansa (kuntien kulttuuritoimintalaki, 8§). Tilastokeskus on tähän asti koonnut kuntiin liittyvää kulttuuri- ja vapaa-aikatietoa, jota kuntakenttä on voinut hyödyntää oman toimintansa seurannassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Arvioimisen ja päätöksenteon tueksi tarvitaan kansallisesti koottua ja julkaistua tietoa, joka on tähän asti ollut Tilastokeskuksen tehtävänä kansallisena tilastoviranomaisena. Tarvitsemme jatkossakin viranomaisten monipuolisesti tuottamaa luotettavaa, puolueetonta ja säännöllistä tilastointia.
      • Naisasialiitto Unioni ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Elämme maassa, jossa huolestuttavan moni ihminen, erityisesti tyttö, nainen ja muunsukupuolinen joutuu kokemaan häirintää, jossa äidit ovat uupuneimpia maailmassa, jossa työmarkkinat ovat sukupuolittuneesti jakautuneemmat kuin useimmissa Euroopan maissa ja jossa liki puolet naisista on kokenut väkivaltaa. Naisasialiitto Unioni pitää tärkeänä sitä, että tilastotoimen resurssit pysyvät ennallaan ja että tilastot sukupuolittuneista käytännöistä eivät katoa. Tilastotietojen ylläpitäminen on osa yhteiskunnallista läpinäkyvyyttä, joiden varassa tehdään Suomessa yhteiskunnallisia päätöksiä. Petteri Orpon hallitus myös korostaa hallitusohjelmassaan tietoperustaista päätöksentekoa ja yhteiskunnallisten tietovarantojen ja tutkimuksen aktiivista hyödyntämistä sekä asettamiensa tavoitteiden seuraamista mittareilla. Olemme huolissamme miten tämä kirjaus voi toteutua kun tiedon saatavuutta samalla heikennetään. Erityisen tärkeää tietoa tasa-arvotyötä tekeville on tarjonnut viiden vuoden välein julkaistava työolotutkimus, joka ollaan muutosten myötä lakkauttamassa kokonaan. Kuten myös muistiossa todetaan, vastaavia tietoja ei ole saatavilla hallinnollisista aineistoista. Viimeisimmän työolotutkimuksen mukaan lähes joka viides nainen (18 %) kertoi kokeneensa työpaikallaan seksuaalista häirintää työuransa aikana. Naisasialiitto Unionin työssä olennaisessa roolissa on nostaa keskusteluun naiserityisiä poliittisia kysymyksiä ja tilastotiedot ovat yksi tärkeä tiedon lähde.
      • Kuntoutussäätiö, Shemeikka Riikka
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Työolotutkimuksella on suuri merkitys työelämän kehityskulkujen ja keskeisten työhön liittyvien yhteiskunnallisten kehittämishaasteiden tunnistamisessa. Näiden haasteiden ratkaisemisella on pääsääntöisesti erittäin suuri vaikutus sekä maamme kestävään taloudellisen kehitykseen että työssä käyvien kansalaisten hyvinvointiin. Koska työolotutkimuksia on tehty pitkään lähes samoilla kysymyspohjilla, tarjoaa se tietoa pitkän aikavälin kehityksestä ja sitä voidaan hyödyntää myös yhteiskunnallisten päätösten vaikutusten arvioinnissa. Työolotutkimus tuottaa tietoa palkansaajien työoloista ja työhyvinnoista. Koska kysely toistetaan aina viiden vuoden välein, kertoo tutkimus myös työolojen muutoksesta. Työolotutkimuksesta saatu tutkimustieto on tärkeää palkansaajien työolojen kehittämisen näkökulmasta. Tilaston kehittämiseen on osallistunut ja jatkossakin osallistuu työelämän asiantuntijoista monipuolisesti koottu asiantuntijaryhmä, joka takaa tilaston laadukkaan kehittämisen. Tilastokeskus tarjoaa Työolotutkimuksen aineistoa tutkimuskäyttöön kohtuullista maksua vastaan myös tahoille, jotka eivät ole kyseisen tutkimuksen rahoittajia. Näin ollen Työolotutkimus hyödyttää myös laajempaa tutkimuksen kenttää. Tilastokeskuksella on useimpia tutkimuslaitoksia paremmat mahdollisuudet tuottaa laajoja kyselyitä korkealla vastausprosentilla. Työolotutkimuksen lakkauttaminen heikentäisi työolojen tutkimusta siis myös laajemmin kuin vain Tilastokeskuksessa.
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Tuomo Alasoini, TTL
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Muistion kohdassa 3.2 esitetään, että määräajoin toteutettu suomalaisten palkansaajien työoloista ja niiden muutoksista monipuolisesti tietoa tuottava Työolotutkimus lakkautettaisiin. Työolotutkimusta on toteutettu säännöllisin väliajoin vuodesta 1977 alkaen. Työolotutkimus muodostaa tärkeän sekä Suomen oloissa ja kansainvälisesti ainutlaatuisen tietolähteen kerättävien tietojen kattavuutensa ja pitkäaikaisuutensa johdosta niin tutkijoiden, viranomaisten, poliittisten päätöksentekijöiden kuin tietoa työelämästä välittävien medioiden näkökulmasta. Euroopasta ei käsityksemme mukaan löydy toista maata, jossa olisi olemassa laadullisesti samantasoinen työoloja ja niiden muutosta koskeva tilastollisesti edustavaan aineistoon perustuva tietopohja. Työolotutkimusta hyödyntäen suomalaiset tutkijat ja viranomaiset ovat pystyneet profiloitumaan eurooppalaisessa ja muussa kansainvälisessä keskustelussa tarjoamalla luotettavaa ja tilastollisesti edustavaa tietoa työelämästä käytävän keskustelun ja sitä koskevien politiikkapäätösten tueksi. Työolotutkimuksen aineistoja hyödyntäen on julkaistu lukuisia tieteellisiä ja muita opinnäytteitä sekä tutkimusjulkaisuja ja pysytty harjoittamaan myös muuta työelämää ja työoloja koskevia viestintää. Työolotutkimuksen tarjoama tietopohja on mahdollistanut tutkimusnäyttöön perustuvan keskustelun työelämää koskevista ilmiöistä auttaen torjumaan julkisuudessa usein esitettäviä populistisia tai yksipuolisen virheellisiä käsityksiä työelämän eri ilmiöistä. Työelämän nopeasti muuttuessa olisi entistäkin tärkeämpää, että suomalaisilla olisi oikeus saada työelämästä ja siellä tapahtuvista muutoksista luotettavaan tietoon perustuva käsitys. Aikaväli, jolla työolotutkimus on viime vuosina toteutettu (noin viisi vuotta), on sekin ollut työelämän nykyinen muutos huomioon ottaen, turhan lyhyt. Työolotutkimus on ollut tietoa työelämästä tuottavana välineenä myös joustava työelämän ilmiöiden muutoksille. Työolotutkimuksen sisältöä on vuosien varrella uudistettu ja monipuolistettu työelämän muuttuessa. Onnistuneita esimerkkejä tästä ovat mm. digitalisaatiota, epävarmuuskokemuksia, mielenterveyttä ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia koskevat kysymykset. Samalla siitä on karsittu kysymyksiä ilmiöistä, joiden relevanssi on työelämän muuttuessa pienentynyt. Oma roolinsa työolotutkimuksella on myös ollut tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuspolitiikan tukena. Työolotutkimus on tarjonnut ainutlaatuista tietoa muun muassa mies- ja naispalkansaajien sekä sosioekonomiseltaan asemaltaan (työntekijät, alemmat toimihenkilöt, ylemmät toimihenkilöt) eroavien palkansaajien työolojen välisistä eroista. Työolotutkimuksen lakkauttaminen olisi merkittävä menetys suomalaiselle tutkimukselle ja suomalaisesta työelämästä käytävän julkisen keskustelun sisällölle sekä merkittävä kolaus Suomen kansainväliselle profiilille työoloja koskevan tiedon ja tutkimuksen tuottamisessa. Näyttöön perustuvan politiikkaohjauksen kannalta lakkauttaminen merkitsisi merkittävää tietopohjan heikentymistä, koska käytettävissä olevien rekisteritietojen tai erillisten kysely- ja haastattelututkimusten avulla ei päästä kiinni suomalaisten palkansaajien kokemuksiin ja näkemyksiin luotettavalla ja kattavalla tavalla. Lisäksi olennaiset muutokset työelämää ja työoloja koskevissa arvioissa eivät tule päättäjien tietoon, koska tutkittua tietoa ei olisi tarjolla. Esimerkiksi toimialojen tai työelämäsektorien tilannekuva jäisi hyvin paljon kapeamman tietopohjan varaan. Samalla myös tulevaisuuden kannalta arvokas tutkimustieto esimerkiksi tekoälyn tuottamasta muutoksesta palkansaajien työssä tai uusien työkykyä tukevien toimenpiteiden vaikuttavuudesta jäisi saamatta. Lähin vertailukohde työolotutkimuksella on työ- ja elinkeinoministeriön vuodesta 1992 alkaen vuosittain toteutettu työolobarometri. Työolobarometrilla on vuosittaisen tiedon tuottamisen välineenä omat ansionsa, mutta se ei millään muodoin korvaa työolotutkimusta tiedon lähteenä johtuen kattamansa temaattisen alueen ja otoskoon suppeudesta. Työolobarometri on lähtökohtaisesti myös suunniteltu yksipuolisemmin hallintoa ja viranomaisia palvelevaksi tiedon keruun välineeksi kuin työolotutkimus. Näillä kaikilla perusteilla Työterveyslaitos vastustaa jyrkästi muistion sisältämää esitystä työolotutkimukseen perustuvan tiedon ja tilastotuotannon lakkauttamisesta.
      • Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Työolotutkimuksen lakkauttaminen olisi erittäin valitettavaa, sillä tämä tilasto on tuottanut pitkiä aikasarjoja ja tärkeää tietoja työolojen seurantaan. Työolotutkimuksen tietoja on käytetty laajasti eri tahojen toimesta; tietoa ovat hyödyntäneet niin tutkijat, virkakunta ja päätöksentekijät kuin työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestötkin. Tutkimuksen lakkauttaminen aiheuttaa merkittävän tietoaukon, jota on mahdoton täyttää muiden tahojen kuten yliopistojen tuottamalla tutkimuksella. Lakkauttamalla työolotutkimus heitetään hukkaan pitkään rakennettu asiantuntemus ja tietopohja monista työelämän keskeisistä laatutekijöistä, joista ei ole saatavilla rekisteritietoa. Työolotutkimus kannattaa säilyttää, vaikka sitten rahoituspohjaa laajentamalla.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Urrila Penna
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kulttuuria koskevan tilaston lakkautus on toimialatasolla merkittävä heikennys. Palkkatilastoihin esitetyt muutokset ovat EK:n näkökulmasta ennustettavia eivätkä vaikuta oleellisesti työmarkkinoiden kehityksen seurantaan.
      • Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto Teme ry, Saveljeff Anne
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastokeskuksen tilastointi on luotettava tietoperusta, jota tarvitaan monissa eri tarkoituksissa yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, sopimuksissa ja investoinneissa. Suomalaisen työelämän tietopohjaa tulee kehittää, ei heikentää. Työmarkkinaosapuolille Tilastokeskuksen työelämää koskeva tilastointi on keskeinen juridinen instrumentti. Niitä käyttää myös mm. Sosiaali- ja terveysministeriön yleissitovuuslautakunta päättäessään Suomen työehtosopimusten yleissitovuudesta. Palkkatilastointi on keskeinen työelämän kehittämisessä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Työ, palkat ja toimeentulo-tilastoa ei pidä karsia eikä Työolo-tilastoa lopettaa. Kulttuuripolitiikka perustuu tilastotietoon. Jos kulttuuritilastoja ei olisi, kulttuurin toimialan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, kuten työllistävyys, perustuisi arvioihin. Useiden pienten toimijoiden tiedontuotanto ei korvaa Tilastokeskuksen luotettavaa ja laajaa tilastointia työelämän ja kulttuurin parissa. Kulttuuritilastoinnin lakkauttaminen on räikeässä ristiriidassa hallituksen kulttuuripoliittisen selonteon kanssa. Lausunnolla oleva selonteko korostaa tietoon perustuvaa kulttuuripolitiikkaa. Miten luotettavaa tietoa saadaan, jos tilastointia ei ole? Teatteri- ja mediatyöntekijöiden liitto ry yhtyy SAK:n, PAM:n, Kopioston, Suomen Teatterit ry:n, KULTA ry:n ja Teatterin tiedotuskeskus ry:n lausuntoihin.
      • Vantaan kaupunki, Matti Ruusula, talous- ja strategiajohtaja
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Muistiossa esitetyt muutoksista merkittävimmät kohdistuvat kulttuuritilastoihin. Kulttuuritilaston lakkauttaminen olisi valitettavaa, koska se on kattavin tilasto kulttuuritoiminnan alueelta. Lakkauttamisesta huolimatta kulttuuritilastoja olisi löydettävissä muista lähteistä. Kokonaisuudessaan tilaston lakkauttamisen merkitystä on vaikea arvioida. Tilastokeskus on kuitenkin keskeinen tietoa kokoava taho. Se on myös keskeinen tietolähde kaikille, jotka eivät tunne tai osaa hyödyntää muita kulttuuritiedon lähteitä.
      • Kulttuurintutkimuksen seura ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kulttuurin tilastoja ei tule lakkauttaa. Myöskään vapaa-ajantilastoja ei tule lakkauttaa. Tilastokeskus on jo nyt esittänyt tilastonkeruuta tehostavia muutoksia, jotka alentavat keruun kustannuksia.
      • Suomen Yrittäjät ry, Malinen Petri
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Työelämän muuttuessa yhä kiihtyvämmällä tahdilla pidämme harmillisena, että Työolot -tilastosta luovutaan. Tässä tilanteessa olisi tärkeää, että viranomaisyhteistyössä pyrittäisiin varmistamaan se, että keskeiset tietosisällöt voitaisiin tuottaa jonkun viranomaisen toimesta. Erityisen huolen esitämme Kulttuuritilaston lakkautuksen vuoksi. Vaikka kulttuurialan tilastotietoja löytyy jatkossa osittain muista tilastoista, ovat ne hajallaan ja siten vaikeasti hyödynnettävissä. Katsomme, että tietojen laajan hyödynnettävyyden näkökulmasta olisi tärkeää, että kaikki tiedot löytyvät kootusti yhdestä paikasta.
      • Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Työssäolot-tilasto on merkittävä työelämään liittyvän tiedon lähde, joka on vertailukelpoinen vuosikymmeniä taaksepäin. Sen lakkauttaminen olisi suuri virhe. Työelämän uudistuessa tarvitsemme tämän tilaston tuottamaa tietoa jopa enemmän kuin aiemmin.
      • Rovaniemen kaupunki / Vapaa-ajanpalvelut
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kulttuuritilastot Kulttuuriin ja taiteeseen on viime aikoina kohdistunut monia taloudellisia paineita. Parhaillaan odotetaan viimeisimpiä valtionhallinnon leikkauspäätöksiä. Toisaalta kulttuurin tärkeät elinvoima- ja vetovoimavaikutukset tunnistetaan ja tunnustetaan. Kulttuuri on vaikuttavaa, sillä se muun muassa työllistää, edistää hyvinvointia ja rikastuttaa matkailijoille tarjottavia palveluja. Kulttuurin vaikuttavuutta todennetaan kunnissa erityisesti Tilastokeskuksen tuottaman tiedon avulla. Kulttuuritilastojen tuottamista ei pidä lakkauttaa, vaan päinvastoin: kulttuurin, taiteen ja luovien kasvualojen merkitystä tulee tutkimuksen avulla vahvistaa. Jos puolueetonta tutkimusta, tietoa ja ja tiedon tulkintaa ei ole, on erittäin vaikeaa arvioida kulttuuripalveluiden vaikutuksia sekä vaikuttavuutta, selvittää palveluiden kohdentumista, saatavuutta ja saavutettavuutta eri kohderyhmille sekä valita strategisia painopisteitä ja tärkeitä kehittämiskohteita. Suomi, suomalaiset kaupungit ja eri kulttuuriorganisaatiot ansaitsevat päivittyvät kulttuuritilastot, joiden avulla tiedon luo pääsevät kaikki, joille luotettava tieto on tärkeä osa työn ja kulttuuripalvelujen kehittämistä. Huomionarvoista on myös se, että Tilastokeskuksen tuottamaa tietoa käytetään monien raportointialustojen aineistoina, esimerkkinä Kuntaliiton Kuntien kulttuuritilastot, johon myös Rovaniemen kaupunki tuottaa tietoa. Laadimme parhaillaan lausuntoa hallituksen Kulttuuripoliittisesta selonteosta. Lausunossa korostuu tiedolla johtamisen merkitys, mikä luonnollisesti edellyttää vahvaa tietoperustaa ja tiedon tarkastelemista pitkältä ajalta. Siihen tarvitsemme Tilastokeskuksen säännöllisesti tuottamaa tietoa, joka mahdollistaa myös vertailutiedon hyödyntämisen. Vapaa-ajan osallistuminen Vapaa-ajan ja vapaa-ajan palveluiden merkitys on kasvanut nykypäivän ihmisten elämässä, minkä johdosta vapaa-ajan palvelujen kehittyminen ja kehittäminen tarvitsevat ajankohtaista tutkittua tietoa. Vapaa-ajan osallistuminen -tilasto kuvaa tärkeitä väestön vapaa-ajan harrastuksia sekä yhteiskunnallista osallistumista ja niiden kehitystä. Olennaista kunnan näkökulmasta on myös tieto, joka kuvaa eri-ikäisten kuntalaisten osallistumista. Vapaa-ajan osallistuminen -tilastopalvelua ei pidä lakkauttaa, sillä Tilastokeskuksen julkaisuissa yhdistyvät kaikki kunnan vapaa-ajan palvelujen kehittämisen kannalta tärkeät elementit: tutkimus, tieto ja tulkinnat.
      • Mediakasvatusseura ry, Lauri Palsa, Mediakasvatusseuran hallituksen puheenjohtaja, Palsa Lauri
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Mediakasvatusseuran näkökulmasta tulisi ehdottomasti pidättäytyä sekä joukkoviestintätilaston että vapaa-ajan osallistumisen tilastojen lakkauttamisesta. Mediaa ja median käyttöä koskevaa tiedon tuotantoa tulisi median ja mediankäytön merkityksen kasvaessa sekä disinformaation ja informaatiovaikuttamisen aikakaudella pikemminkin vahvistaa. Suunnitellut lakkautukset vaikuttavat merkittävästi mediakasvatuksen toteuttamisen edellytykseen yhteiskunnan eri sektoreilla ja siten vähentävät yhteiskunnallista resilienssiä ja tiedon huoltovarmuutta. Mediakasvatuksen avulla kehitetään kaiken ikäisten ihmisten medialukutaitoja. Yhdenvertaiset medialukutaidot ovat keskeinen osa digitaaliseen ja informaatioon pohjautuvaan yhteiskuntaan osallistumista. Medialukutaidot ehkäisevät disinformaation negatiivisia vaikutuksia sekä vahvistavat resilienssiä, osallisuutta ja demokratiaa. Mediakasvatusta edistetään ja toteutetaan yhteiskunnan kaikilla sektoreilla. Laadukas mediakasvatus pohjautuu luotettavaan ja tutkittuun tietoon, jossa tilastotutkimukset ovat keskeisessä asemassa. Mediaa koskevat tiedot ovat osa läpinäkyvää demokratiaa. Suomi on saanut kansainvälistä mainetta mediakasvatuksen edelläkävijänä. Tähän on vaikuttanut myös mediakasvatusta edistävät ja ihmisten yhdenvertaisia medialukutaitoja tukevat yhteiskunnalliset rakenteet, joihin matalalla kynnyksellä saatavilla oleva luotettava tieto ehdottomasti kuuluu. Mediakasvatuksen kenttä on laaja ja moninainen. Luotettava tilastotieto on tukenut mediakasvatuksen suunnittelua, kehittämistä ja toteuttamista muun muassa opetuksen, kulttuurin, kansalaisyhteiskunnan sekä nuorisotyön konteksteissa. Lakkauttamisella on vaikutusta toimintaedellytyksiin eri kentillä. Erityisen tärkeää tämä on aikuisten parissa tehtävän mediakasvatuksen kannalta, jolla pystytään tukemaan kaiken ikäisten ihmisten mahdollisuuksia osallistua yhä digitalisoituvaan yhteiskuntaan. Aikuisten mediakasvatuksen kehittämiseksi Suomessa on ehditty tehdä vasta vähän aikaa ja pitkäaikaiset prosessit vaarantuvat, mikäli saatavilla ei ole riittävästi tietoa. Aikuisten mediakasvatusosaaminen on tärkeässä roolissa myös, kun puhutaan lasten ja nuorten mediakasvatuksesta. Kasvattajat, niin ammattilaiset kuin vanhemmatkin, ovat avainroolissa lasten ja nuorten mediakasvatuksen ja mediataitojen vahvistamisessa. Median kehittyessä on tärkeää, että huolehditaan riittävästä osaamisesta ja mahdollisuuksista sen päivittämiseen. Tilastoihin pohjautuva kansallisten tason tieto auttaa suunnittelemaan ajankohtaista, tavoittavaa ja siten vaikuttavaa työtä. Tilastojen lakkauttaminen vaikuttaa heikentävästi laadukkaan, tietoon pohjautuvan ja systemaattisen mediakasvatuksen toteuttamiseen, jolloin se heikentää opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisemien (2019) kansallisten mediakasvatuslinjausten toteuttamisen mahdollisuuksia. Tietoon pohjautuva toiminta on ajankohtaista, oikein suunnattua sekä tehokasta. Suunnitelmat lakkauttaa mediaa (osana joukkoviestintätilastoa) sekä mediankäyttöä (osana vapaa-ajan osallistumistilastoa) koskevat tilastot heikentävät merkittävästi mediakasvatuksen toteuttamisen edellytyksiä ja siten altistavat ihmiset sekä yhteiskunnan eri kenttiä informaatioajan laajasti tunnistetuille uhkille. Mediataitojen tärkeys tunnistetaan myös nyt lausunnolla olevassa kulttuuripolittisessa selonteossa. Mediakulttuuri on kiinteä ja tärkeä osa yhteiskuntaamme sekä hyvinvointiamme. Näiden asioiden tilastoiminen edistää sekä yhdenvertaisuuden toteutumista että sen tunnistamista sekä auttaa tarttumaan aiheisiin, jotka ilman tilastointia jäisivät huomaamatta. Joukkoviestintää ja mediankäyttöä (osana vapaa-ajan osallistumista) koskeva tieto on oleellisen tärkeää informaatiovaikuttamisen ja disinformaation aikakaudella. Tilastojen lakkauttaminen heikentää yhteiskunnallisen informaatioresilienssin toteutumista. Tämä osaltaan vaikuttaa yhteiskunnalliseen luottamukseen sekä kokonaisvaltaiseen demokratiakehitykseen. Nämä tilastot ovat median ympäröimässä maailmassa ensiarvoisen tärkeitä. Mediaa sekä median käyttöä koskevaa tiedontuotantoa tulisi tässä ajassa pikemminkin vahvistaa, ei heikentää.
      • Music Finland
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Lausuntopyynnön kohteena olevassa Tilastotuotannon muutokset -muistiossa esitetään kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen lakkauttamista. Kulttuuritilastot sisältävät tietoa kulttuurin eri aloilta, ja musiikin alalta ne sisältävät koottua tietoa esimerkiksi muusikoista, konserteista, äänitemarkkinoista ja äänitteiden kuuntelemisesta. Kulttuuritilastojen lisäksi myös lakkautusuhan alla olevat joukkoviestintä– ja vapaa-aikatilastot tuottavat musiikkialalle tärkeää tietoa muun muassa radio- ja televisiotoiminnasta tai kulttuuriharrastuksista. Tilastot mahdollistavat pitkän aikavälin muutosten tarkastelun sekä kulutustottumusten ja toimintarakenteiden muutosten tai alan suhdanteiden ja kasvun todentamisen. Mainitut tilastot ovat keskeistä tietopohjaa kulttuurin tuottamisesta, jakelusta ja kuluttamisesta Suomessa. Tietoa tarvitaan niin alan toiminnan suunnittelussa, päätöksenteossa kuin vaikuttavuuden arvioinnissa. Tietoa ja tilastoja kulttuurialasta tuottavat monet eri tahot, mutta Tilastokeskuksella on ollut keskeinen rooli tietojen koostamisessa ja luotettavuuden varmistamisessa. Osana Suomen virallista tilastoa kulttuuritilastot on jo arvioitu yhteiskunnallisesti tärkeiksi, ja virallisia tilastoja hyödynnetään esimerkiksi yhteiskunnan kehitystä seuraavina mittareina. Kulttuurialan tietopohjaa on kehitetty viime vuosina opetus- ja kulttuuriministeriön sekä kulttuurialan toimijoiden yhteisin toimin, mutta moniulotteisen alan tietojen yhteen sitomisessa tällä virallisella tietopohjalla on keskeinen merkitys. Ilman yhtenäisen tilastoinnin tuomaa jatkuvuutta alan tietopohja fragmentoituu ja tietoon pohjautuva päätöksenteko ja ennakointi vaikeutuu. Tilastoinnin jatkuvuus myös tulevaisuudessa tulisi turvata säästöpaineista huolimatta.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, Milko Tietäväinen
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • -
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Maakuntien liittojen tilasto- ja tutkimusvastaavien yhteinen lausunto, verkoston puheenjohtajana toimii Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitosta
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen lakkautuslistalla ovat kulttuurin, joukkoviestinnän ja vapaa-ajan osallistumisen tilastot (3.4. kulttuuri, media ja ajankäyttö). Tämä on valitettavaa, sillä kulttuurialalla on viime vuosina kehitetty voimallisesti alaa käsitteleviä tietokantoja. Vuonna 2023 niitä julkistettiin kaksi: taidejakulttuuri.fi ja kuntien kulttuuritilastot Kultti. Esimerkiksi Kultti-palvelu käyttää yhtenä tietolähteenään Tilastokeskuksen kulttuuritilastoa ja sieltä muun muassa alueellisen saatavuuden tietoja kirjastoista, elokuvateattereista, teattereista ja museoista. Osaa näistä tilastoista ei ole saatavilla mistään muualta. Tilastotuotannon muutoksia koskevassa perustelumuistiossa kerrotaan taustatietoina tarkastellun muun muassa tilastojen käyttömääriä. On huomioitava, että esimerkiksi kunnat ovat käyttäneet em. kulttuurin tietokantoja mutta eivät ole välttämättä hakeneet tietoa suoraan Tilastokeskuksen sivuilta, jolloin näiden tilastojen käyttömäärät eivät kerro tilastojen tarpeellisuudesta riittävästi. Kulttuurialan tilastointia tulisikin yksittäisten lakkautusten sijaan kehittää kokonaisuutena paremmin alan toimijoita ja sen kehittämistä palvelevaksi. Alan tilastoinnin kattavuus on jäljessä monista muista aloista, eikä sen toiminnan vaikuttavuutta ole mahdollista tarkastella pelkkien taloudellisten mittarien avulla. Aikasarjojen lyhytjänteisten katkaisujen sijaan tilastotuotantoa tulisi kehittää kokonaisvaltaisesti, mitä peräänkuulutetaan myös pääministeri Orpon hallituksen kulttuuripoliittisessa selonteossa. Kulttuuriala on monessa maakunnassa voimakkaasti kehittyvä toimiala, jonka tilastoseurantaa on alettu vasta viime aikoina tehdä alueilla säännöllisemmin. Jatkossa alueellinen tietotarve kasvaa huomattavasti.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirast, Aluehallintovirastojen kirjastotoimi
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Aluehallintovirastojen kirjastotoimi vastustaa kulttuuri-, vapaa-ajan osallistumisen- ja joukkoviestintätilastojen lakkauttamista. Avin kirjastotoimi katsoo, että kulttuuri-, vapaa-ajan osallistumisen- ja joukkoviestintätilastojen lakkautus vaikeuttaisi merkittävästi kulttuurialoja koskevaa, tietoon perustuvaa poliittista päätöksentekoa ja heikentäisi erityisesti kulttuuria koskevan datan näkyvyyttä ja vaikuttavuutta. Tilastokeskus on luotettava asiantuntijataho, jonka tuottamat laadukkaat ja puolueettomat tiedotteet, katsaukset ja analyysit ovat tuottaneet keskeistä tietopohjaa sekä luoneet aloilta tilannekuvaa. Avin kirjastotoimen työn kannalta erityisesti vapaa-aikatutkimus on tarjonnut tärkeää, pitkän ajanjakson vertailutietoa esimerkiksi suomalaisten kirjaston käytöstä ja lukemisharrastuksen – ja sitä kautta lukutaidon – tilasta. Tutkimuksessa kerättyä tietoa ja sen pohjalta tuotettuja analyyseja on hyödynnetty esimerkiksi avin lakisääteisissä kirjastotoimen kirjastoalaa koskevissa arvioinneissa ja alan täydennyskoulutuksessa. Sekä kulttuuri- että vapaa-ajantilastot ovat kirjastokentällä osa tiedolla johtamisen tietoperustaa, joka kertoo mm. kirjastojen toimintaympäristön muutoksista ja tulevaisuudennäkymistä. Esityksestä ei käy ilmi, onko jo koottu data tulevaisuudessakin haettavissa Tilastokeskuksen hakupalveluissa siinä tapauksessa, että kulttuuritilastot lakkautetaan. Suomen yleisiä kirjastoja koskevia tilastoja on mukana kulttuuritilastoissa. Aikasarjat ovat poikkeukselliset pitkiä (osa tilastoista 30-luvulta), eikä samanlaisia kokonaista aikasarjoja ole digitaalisesti muualla saatavilla. OKM:n kirjastotilastopalvelussa on kirjastotilastoja saatavilla aikaisintaan vuodesta 1999. On tärkeää, että jo kerätyt tilastotiedot säilyvät helposti saatavissa ja haettavissa jatkossakin. Katsomme kulttuuri-, vapaa-ajan osallistumisen -tilastojen lakkauttamisesityksen olevan ristiriidassa lausuntokierroksella olevan kulttuuripoliittisen selonteon kanssa, jossa linjauksien, tavoitteiden ja toimenpiteiden on sanottu perustuvan laajaan kulttuurin tutkimus- ja tilastoaineistoon. Selonteossa todetaan mm. jo tiivistelmässä seuraavaa: "Tavoitteiden saavuttamiseksi on kuvattu tarvittavat yhteiset linjaukset ja toimenpiteet, joiden pohjana on puolestaan laajaan tutkimus- ja tilastoaineistoon, asiantuntijalausuntoihin, yleisökeskusteluihin ja kuulemisiin perustuva tilannekuva". Luvussa 3.1. (s.24) Kulttuurin perusta tulevaisuuskestäväksi listataan yhdeksi toimenpiteeksi seuraavaa: "Vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta sekä parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä alan vaikuttavuuden tunnistamiseksi, päätöksenteon pohjaksi ja toiminnan suuntaamiseksi”. Selonteon sivulla 35. kirjoitetaan "Yhteiskunnan tietovaltaistuminen asettaa haasteita myös kulttuuri- ja luovien alojen tiedonkeruulle ja tilastoinnille, joissa on edelleen puutteita. Vaikka kulttuuri- ja luovat alat ovat saman arvoketjun osia, kokonaiskuvan tarkastelemista ei tapahdu missään eikä sitä ole vastuutettu millekään taholle." Selonteon seurannassa painopisteeksi on mainittu "tutkimuksen ja tietopohjan vahvistaminen". Kulttuurin tietopohjaan kohdistuva vahinko olisi huomattavasti pienempi, jos lakkauttamisen sijasta päivitysvälejä harvennettaisiin. Lakkauttaminen katkaisee aikasarjat ja tilastollisen jatkumon, niitä ei saa korjattua vaikka tilastointi aloitettaisiin myöhemmin uudestaan.
      • Kansalaisareena
        Uppdaterad:
        20.9.2024
      • Ympäristöministeriö, Laura Höijer koordinoinut vastauksen yhteistyössä ministeriön osastojen kanssa, Höijer Laura
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ympäristöministeriö vastaa muun muassa kulttuuriympäristöä, maisemaa ja rakennusperintöä koskevan lainsäädännön valmistelusta. Niitä koskevaa tilastotietoa tarvitaan laadukkaan ympäristön pitkäjänteiseen ja tietoon perustuvaan ylläpitoon ja kehittämiseen. Lakkautettavaksi esitettävät kulttuuritilastot sisältävät myös kulttuuriympäristöjä koskevia tilastoja. Nämä ovat keskeisiä ympäristöministeriön työlle. Ainakin osa niistä saattaa olla mahdollista toteuttaa jatkossa uuden rakennetun ympäristön tietojärjestelmän (Ryhti) kautta, jos käytetyt muuttujat saadaan. Ympäristöministeriö toivoo, että Tilastokeskus ennen lakkauttamista keskustelee Ryhti-järjestelmää ylläpitävän Suomen ympäristökeskuksen ja Museoviraston kanssa mahdollisista päällekkäisyyksistä ja kartoittaa, miten aikasarjoja voidaan jatkaa.
      • Työelämän tutkimusyhdistys ry, Vuorenmaa Hertta
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Lausunto lakkautettavista ja supistettavista työelämätilastoista Työelämän tutkimusyhdistys haluaa tuoda esiin näkemyksensä tilastojen lakkauttamisesta ja niiden vaikutuksista tiedon saatavuuteen, tutkimukseen sekä käytännön toimintaan. Ehdotettujen tilastojen lakkauttamisella ja supistamisella olisi merkittäviä vaikutuksia niin tutkimuksellisesti kuin käytännön tiedontarpeiden näkökulmasta. Erityisesti työelämään liittyvien tilastojen rooli on keskeinen monella ja monelle sektorille. Palkkatilastojen ja Työolotutkimuksen lakkauttaminen vie pohjan laadukkaalta tutkimukselta, jota Suomessa on tehty vuosikymmeniä. Hyvä Työ! -palkinto luovutettiin Työolotutkimukselle vuonna 2022 ja tutkijoina käytämme näitä työhön liittyviä palkkatilastoja jatkuvasti. Niiden lakkauttaminen vaarantaa yhteiskunnalle tärkeän tiedontuotannon. 1. Kuntasektorin/paikallishallinnon palkat Kuntasektorin ja paikallishallinnon palkkatilastojen lakkauttaminen omina julkaisuinaan siirtää palkkatiedot yleisempään palkkarakennetilastoon. Tämä muutos vähentää tietojen saatavuutta kuntasektorin erityispiirteiden osalta. Kuntasektorilla toimivat työntekijät edustavat monipuolista ammattikenttää, ja näiden työntekijöiden palkkatiedot tarjoavat arvokasta tietoa palkkaeroista ja -kehityksestä. Tiedonkeruun poistaminen ja siirtyminen tulorekisterin pohjalta tuotettuihin tilastoihin voi myös vähentää mahdollisuuksia saada yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi ammattiryhmittäisistä eroista, jotka ovat tärkeitä työmarkkinatutkimuksen ja paikallishallinnon kehittämisen kannalta. 2. Valtion kuukausipalkat Valtion kuukausipalkkatilaston lakkauttaminen vähentää tiedon saatavuutta valtionhallinnon työntekijöiden palkkarakenteesta. Valtionhallinnon työntekijät muodostavat suuren ja monipuolisen ryhmän, joiden palkkatiedot ovat olleet hyödyllisiä esimerkiksi työmarkkinaneuvotteluissa ja palkkausuudistuksissa. Palkkatilastojen yhdistäminen ja siirtyminen tulorekisteripohjaiseen tietoon saattaa vähentää tiedon yksityiskohtaisuutta ja pitkän aikavälin vertailtavuutta, mikä hankaloittaa valtionhallinnon kehityksen arviointia. Tämä voi olla erityisen ongelmallista tilanteissa, joissa tarvitaan tarkkoja tietoja esimerkiksi sukupuolten välisistä palkkaeroista tai eri ammattiryhmien palkkakehityksestä. 3. Yksityisen sektorin kuukausipalkat ja tuntipalkat Yksityisen sektorin kuukausi- ja tuntipalkkatilastojen lakkauttaminen omina julkaisuinaan heikentää merkittävästi tietopohjaa yksityisen sektorin palkkakehityksen seuraamisessa. Yksityisen sektorin palkkatiedot ovat olleet keskeisiä monilla aloilla, erityisesti työmarkkinatutkimuksessa, joka tarkastelee palkkaeroja eri toimialojen ja ammattiryhmien välillä. Tilastojen yhdistäminen palkkarakennetilastoon ja tulorekisteripohjaiseen tietoon siirtyminen vähentää mahdollisuuksia saada yksityiskohtaista tietoa esimerkiksi tiettyjen ammattialojen palkkaeroista. Tämä voi heikentää työmarkkinaosapuolten neuvotteluasemaa ja vaikuttaa myös työnantajien palkkausstrategioihin. 4. Työolotilasto Työolotilasto on erityisen kriittinen ja keskeinen tietolähde suomalaisen työelämän laadun, työhyvinvoinnin ja työntekijöiden kokemusten tutkimuksessa. Se tarjoaa ainutlaatuista tietoa muun muassa työolosuhteista, työn kuormittavuudesta ja työntekijöiden työhyvinvoinnista. Työolotilaston lakkauttaminen olisi merkittävä menetys, sillä vastaavia yliajan kerättyjä tietoja ei ole saatavilla hallinnollisista aineistoista. Työolotilaston tiedot ovat olleet tärkeitä monille tutkimusaloille, kuten työhyvinvoinnin, työsuojelun ja työelämän kehittämisen osalta. Kotimaiset tutkimuslaitokset kuten vaikkapa Työterveyslaitos nojaavat myös tutkimuksessaan näihin tilastoihin. Tilaston poistaminen vaikeuttaisi merkittävästi pitkäjänteistä tutkimusta ja heikentäisi merkittävästi mahdollisuuksia seurata työelämän laadun kehitystä. Lisäksi työelämän murroksessa, jossa etätyö ja hybridityömallit yleistyvät, työolosuhteiden ymmärtäminen on koko ajan keskeisempää sekä työntekijöiden että organisaatioiden kannalta. Työolotilaston tuottamien tietojen avulla on myös voitu kehittää työhyvinvointiohjelmia ja työsuojelukäytäntöjä, jotka ovat parantaneet työntekijöiden hyvinvointia ja tuottavuutta. Ilman tätä tietoa, tutkimus ja työelämän kehittäminen joutuisivat nojautumaan epäluotettavampiin lähteisiin, mikä voi johtaa puutteellisiin toimenpiteisiin työolojen parantamiseksi.
      • Prologos ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Prologos ry tukee täysimääräisesti Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry:n lausuntoa. Mevi ry:n lausunto: "Joukkoviestintätilasto (aihealue 3.4) on merkittävä useille toimijoille, ja tilastointia ei tulisi lopettaa. Tilastot ovat keskeisiä muun muassa seuraavista syistä: 1. Pohjoismaisen mediatutkimuksen keskus Nordicom julkaisee vertailevia tilastoaineistoja, joita käytetään myös laajaan kansainväliseen levitykseen. Tilastokeskuksen joukkoviestintätilastot on pohjana Nordicomin Suomesta keräämälle aineistolle. Jos tilastointi lopetetaan, Suomesta ei saada pohjoismaisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoista dataa. 2. Joukkoviestintätilastoa tarvitaan viestintäpoliittisen päätöksenteon ja lainvalmistelun ja näihen liittyvän tutkimuksen ja selvitystyön pohjaksi. Päätöksenteossa ja päätösten vaikutusten seurannassa tarvittavan tärkeän tiedon saanti on syytä turvata. 3. Joukkoviestintätilaston lakkautus heikentäisi alan tutkijoiden työskentelymahdollisuuksia Suomessa. Joukkoviestintätilasto tarjoaa vuosittain arvion Suomen mediamarkkinan koosta, ja palvelusta saa yleiskuvan Suomen mediamaisemasta ja kehityssuunnista. Tilastointi ja tiedon saanti on jo vuosia kaventunut, ja joukkoviestintätilaston lakkauttaminen heikentäisi tietojen saatavuutta edelleen hyvin merkittävästi. Tutkijoilla ei itsellään ole resursseja kerätä vastaavaa, kattavaa tietoa vuosittain. 4. Joukkoviestintätilaston puuttuminen poistaisi merkittävän tietolähteen korkeakoulujen opetustyöstä. Joukkoviestintätilasto ei ole Suomessa lakisääteinen. Tilastoinnille on kuitenkin jatkuva tarve ja uusia tietotarpeita tulee mm. toukokuussa 2024 voimaan tulleen eurooppalaisen medianvapaussäädöksen (EMFA) vuoksi. EMFA ei suoraan muuta kansallista lainsäädäntöä tilastoinnin osalta. EMFA kuitenkin tuo EU:ssa media-alan markkinoiden keskittymiseen ja omistussuhteisiin liittyviä uusia tietovaatimuksia ja velvoitteita, joiden toteuttamiseen tarvitaan kattavaa tilastotietoa. Joukkoviestintää koskevalle tilastoinnille on siis tarvetta edelleen."
      • Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
      • Ammattiliitto Pro ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ammattiliitto Pro vastustaa Työolot-tilaston (3.2. Työ, palkat ja toimeentulo) lakkauttamista. Työolotutkimuksen tulokset ovat tarjonneet meille korvaamatonta luotettavaa tietoa koko Suomen työelämän tilasta ja sen muutoksista, mitä tarvitaan yhteiskunnallisessa keskustelussa työelämän kehittämiseen. Tilastokeskuksen Työolotutkimus on kansainvälisesti vertaillen ainutlaatuinen ja korkeatasoinen aineistokokonaisuus, jota on kerätty vuodesta 1977. Työolotutkimuksen laaja tietosisältö kattaa työolojen keskeisiä muuttujia, joiden avulla voidaan tutkia muun muassa monia ajankohtaisia työelämän kysymyksiä, kuten työn laatua ja tuottavuutta sekä työssä jaksamista ja työurien pidentämisen edellytyksiä. Suuri osa työolotutkimuksen kysymyksistä on toistettu samanlaisina tutkimuskerrasta toiseen niin, että työolojen ja niiden kokemisen aikasarja kattaa jo 46 vuotta. Tällaisten aikasarjojen olemassaolo on kansainvälisestikin varsin poikkeuksellista. Työolotutkimuksen tiedot kerätään suoralla tiedonkeruulla, eikä vastaavia tietoja ole saatavissa hallinnollisista aineistoista. Monet yhteiskunnalliset toimijat tutkivat työoloja pienimuotoisemmin koskien tiettyjä aloja tai ammattiryhmiä. Nämä erilliset tutkimukset eivät voi kuitenkaan tarjota vastaavanlaista koko Suomen työelämää kattavaa tietoa eikä myöskään pitkää aikasarjaa ilmiöiden kehityksestä. Työolotutkimuksen suuri otoskoko on mahdollistanut myös alaryhmien tutkimisen. Lisäksi tutkimuksella on voitu selvittää erillisiä kulloinkin ajankohtaisia kansallisia erityisteemoja yhteydessä laajempaa työolo-tarkasteluun. Tilastokeskuksessa on viimeisintä huippuosaamista ja asiantuntemusta työolojen tutkimiseen. Tämä näkyy muun muassa siinä, että tutkimuksen teemat ovat seuranneet aikaansa, ja usein teemat ovat jopa ennakoineet tulevaa työelämän kehitystä. Alusta alkaen työoloja on tarkasteltu laajemmin kuin vain perinteisinä fyysisen työympäristön kysymyksinä. Myös psyykkiset ja sosiaaliset työympäristötekijät sekä teknologian kehittyminen ovat olleet tutkimuksen kohteena. Työolotutkimuksen lopettaminen uhkaa katkaista sen korvaamattoman tiedon tuottamisen ketjun, jota tarvitaan työelämän tilan seuraamiseen, sen kehittämiseen ja ajankohtaisten työelämäkysymysten ratkaisemiseen. Säästöpaineissa kertakaikkisen lopettamiseen sijaan olisi syytä tarkistella millaisilla vaihtoehtoisilla tavoilla tutkimusta voitaisiin jatkaa. Esimerkiksi uudet teknologiset ratkaisut voivat alentaa kustannuksia seuraavaan työolotutkimuksen tekemiseen mennessä vuonna 2028. Tutkimuksen rahoittamiseen tulee myös etsiä uusia mahdollisuuksia. Maria Mäkynen Tapio Rissanen johtaja tutkija
      • Lastenkirjainstituutti
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Lastenkirjainstituutti vastustaa esitettyä muutosta koskien Kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-aikatilastojen lakkauttamista. Kuten asiaa koskevassa muistiossa todetaan, viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa, ja niitä käytetään yhteiskunnassa moniin eri käyttötarkoituksiin, mm. laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, sopimuksissa ja suunnittelussa. Huolestuttavaa on, jos kulttuurin alueella ei ole saatavilla virallista, vertailukelpoista tilastoaineistoa päätöksenteon tueksi ja tutkimuksen käyttöön. Huolta aiheuttaa etenkin lasten-, nuorten- ja koulukirjojen tilastoinnin katoaminen kokonaan. Kuten Kansalliskirjastonkin lausunnossa todetaan, se antaa väärän signaalin kyseisen kirjallisuuden arvostuksesta. Kun lasten ja nuorten lukutaito on tutkitusti heikentynyt ja sen tukeminen on mainittu hallitusohjelmassa, on alan tilastoinnin lakkauttamissuunnitelma vahvasti ristiriidassa tämän kanssa. Tilastoinnin lakkauttaminen vaikuttaa Lastenkirjainstituutin toimialalla tilastotiedon käyttöön niin lasten- ja nuortenkirjallisuuden tutkimuksessa, kirjastoissa kuin lukutaidon tukemiseen liittyvässä toiminnassa.
      • Taike, Taike/Tietohallinto, tieto- ja tapahtumapalvelut, Hakola Eva-Maria
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomessa kulttuuriin liittyvä tilastointi on pirstaloitunutta ja monentasoista. Tilastokeskuksen kulttuuriin liittyvä tilastointi tuottaa ainoana laajempaa ja luotettavaa tilastokokonaisuutta kulttuurin toimialalle. Viranomaisena, jonka lakisääteiseen tehtävään liittyy tilastotiedon kokoaminen, sillä on myös parhaimmat edellytykset saada, tai muodostaa, riippumatonta ja laadullisesti pätevää tilastointia. Perusteluissa mainittua Taidejakulttuuri.fi -palvelua ei voi pitää edes osin korvaavana järjestelmänä Tilastokeskuksen kulttuuritilastoille; järjestelmä hakee rajatuin valinnoin tietoja juuri Tilastokeskuksen kulttuuritilastoista. Tilastokeskuksen Kulttuuritilastojen lakkauttaminen merkitsisi ensimmäisessä kehitysvaiheessaan olevan Taidejakulttuuriti.fi – järjestelmän taantumusta, ja edellyttäisi ennakoimatonta uutta kehittämistyötä järjestelmän toimintalogiikkaan. Kehitystyölle ei tällä hetkellä ole löydettävissä määrärahoja. Taidejakulttuuri.fi -järjestelmällä ei ole edellytyksiä paikata kulttuuritilastojen lakkauttamisesta aiheutuvaa aikasarjojen menetystä tai toimia samassa laajuudessa kokoavana järjestelmänä, joten tämä halvaannuttaisi myös jatkossa ennakointitiedon muodostamista toimialasta. Taiteen edistämiskeskus on erityisen huolestunut tilastojen lakkauttamisen pidemmistä ja laajemmista välillisistä vaikutuksista kulttuurin toimialalle. Erityisesti juuri nyt, kun taiteen ja kulttuurin rahoituksiin kohdistuu leikkauksia, tilanne edellyttää tarkkaa seurantaa ja erityisesti aikasarjoja. Näiden avulla tunnistetaan muutokset ja tehdään tietoon perustuvia päätöksiä. Lisäksi Taiteen edistämiskeskus kantaa huolta lakkauttamisen laajemmasta seurauksesta, taiteen ja kulttuurin tunnistamisesta, aiempaa huonommin yhteiskunnallisesti merkittävänä toimialana, koska sen mittakaavasta olisi entistä hankalampaa tai mahdotonta muodostaa vertailutietoa eri toimialojen suhteen. Lakkauttaminen herättää kysymyksiä välittömien säästöjen todellisesta hyödystä, koska Tilastokeskus ensisijaisesti kerää tilastoja erilaisten tilastojen laatijoilta sen sijaan, että tuottaisi ne alusta pitäen omana tuotantonaan. Taiteen edistämiskeskus suosisi säästöratkaisuina esimerkiksi julkaisuvälien harventamista sekä uudenlaisten verkostomaisten yhteistyömuotojen pohtimista mm. viranomaisten välille, joilla resursseja ja kustannuksia voisi jakaa, vältyttäisiin päällekkäisiltä toimenpiteiltä ja silti varmistettaisiin laatu, riittävä tiedontaso ja saatavuus. Vaikka kulttuuritilastot eivät ole tällä hetkellä lakisääteisiä eikä EU:nkaan säätelemiä, niitä keräävät kaikki Euroopan maat kolmea (Irlanti, Malta, Kypros) lukuun ottamatta. Myös Ahvenanmaa ja Färsaaret tuottavat kulttuuritilastointia. Taiteen edistämiskeskuksessa pidetään varsin todennäköisenä, että lähivuosina kulttuuriin liittyvää tilastointia ryhdytään edellyttämään myös EU:n puolelta. Tilastoinnin käynnistäminen uutena, verraten olemassa olevan pohjan muokkaamiseen, lienee pitkässä juoksussa työläämpää ja tulee sen vuoksi todennäköisesti kalliimmaksi toimenpiteeksi.
      • Kunta- ja hyvinvointityönantajat KT
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • KT nostaa esille itselleen tärkeän tilaston eli kuntasektorin/ paikallishallinnon palkat -aineiston. Sitä on kerätty virallisena tilastona yli 50 vuotta ja se on nykylaajuudessaan ja -kattavuudessaan tänä päivänä yhteiskunnallisesti hyvin merkittävä aineisto. Nyt kun hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa, on paikallishallinnon palkka- ja palvelussuhdeaineistolle erittäin suuri kysyntä. Nykyinen aineisto tarjoaa sekä kuntien että hyvinvointialueiden henkilöstöstä ja palkoista yhdenmukaista tietoa, jota eri tiedonkäyttäjät ja poliittiset päättäjät tarvitsevat päätöstensä ja toimien tueksi. Siksi suunnitelma yhdistää ja supistaa tietotuotantoa tältä osin on hyvin harkitsematonta eikä siihen tulisi mennä. Tulorekisteriin pohjautuvat tilastot eivät tule jatkossa riittämään tältä osin. Tilaston nykyisiä käyttäjiä ovat KT:n lisäksi ainakin muun muassa eri ammattijärjestöt ja STM/THL. Myös OKM tietämän mukaan kiinnostunut tilaston käytöstä. Lisäksi VM on hyödyntänyt sitä tietoa, mitä KT tämän aineiston pohjalta tuottaa, esimerkiksi paikallishallinnon työvoimakustannusten muutoksista
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Präktig Paula, yksityishenkilö, musiikkialan freelancer ja pedagogi, demokratian puolustaja
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kulttuurin tilastoinnin täysi lakkautus on lyhytnäköistä ja sillä saatavaan säästöön nähden erittäin suuri haitta. Paitsi alallemme, myös koko yhteiskunnalle. Kulttuurialalla tarvitaan ehdottomasti numeraalista tietoa, sillä kulttuurin vaikutukset yhteiskunnassa ovat muutoin immateriaalisia ja vaikeasti hahmotettavissa. Kulttuuri lisää empatiaa ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, sekä moninaisuutta ja uusia tapoja nähdä. Kaikki asioita, joita tarvitsemme tässä maassa kipeästi. Leikkaukset kulttuurialalle ovat olleet jo nyt aivan karmeita ja epäreiluja. Olen syvästi, syvästi huolissani nykyisen politiikan suunnasta ja siitä ilmapiiristä, joita näillä "pakollisilla" (läpinäkyvän ideologisesti kohdennetuilla) säästötoimilla nyt luodaan. Suoraan sanoen selkäpiitäni karmii. Mieleen tulee väistämättä 1930-luvun Saksa. Minä haluan elää jatkossakin Suomessa, jossa päätösten on pohjauduttava oikeaan, validiin tietoon. Muuten kuka tahansa voi väittää mitä tahansa! Ala on suuri ja tuottava, ja silti sitä vähätellään jatkuvasti. Kulttuurialan voima ja potentiaali on erittäin suuri, mutta arvostus siihen nähden hämmästyttävän pieni. En voi olla ihmettelemättä, miksi näin on, ja miksi sitä halutaan edelleen pienentää. Tilastokeskus on tässä paljon vartijana. Tehkää viisaasti.
      • Keva, Tutkimusjohtaja, Pekkarinen Laura
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kommentti koskee Työolot-tilaston lakkauttamista: Kyselypohjaisen ja pitkäaikaisen tilaston lakkauttamisen vahinkojen laajuutta on vaikea arvioida etukäteen, koska tulevaisuudessa työelämää koskevaa tietoa voidaan tarvita yllättävissäkin tilanteissa. Kun tilasto on kerran lakkautettu, on sen aikasarjan käynnistäminen uudestaan hankalaa. Tilastoa ja siitä tuotetuttuja materiaaleja on hyödynnetty työolojen kehittymisen seurannassa sekä julkisen ja yksityisen sektorin palkansaajien vertailussa. Työolot-tilaston sisältö on varsin laaja ja kattaa lähes kaikki työoloja koskevat tekijät. Tilasto on luotettava, koska se toteutetaan virallisena tilastotoimintana. Sen suunnitteluun osallistuu poikkeuksellisen laaja asiantuntijaryhmä, joka koostuu mm. tutkimustahoista, työelämän kehittäjistä sekä eläkealan asiantuntijoista. Samanaikaisesti korostuu tarve edistää Työolot-tilaston käyttöä uusin tietomateriaalein, jotka ovat suoraan hyödynnettävissä eri toimijoilla.
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • 3.4 Kulttuuri, media ja ajankäyttö Opetus- ja kulttuuriministeriö vastustaa kulttuuritilaston sekä joukkoviestintätilaston lakkauttamista. Kulttuuritilastot kuuluvat Suomen virallisten tilastojen kokoelmaan ja tosiasiassa ovat yli 50 vuotta toimineet kivijalkana ja keskeisimpänä tietoperustana toimialalla, joka on poikkeuksellisen monimuotoinen ja laaja-alainen, mutta samalla pirstoutunut käsittäen julkishallinnon lisäksi laajan yksityisoikeudellisten toimijoiden joukon. Kulttuuritilastoinnin ja joukkoviestintätilastoinnin kehittämisen ja laatimisen tehtävät siirrettiin opetus- ja kulttuuriministeriöstä Tilastokeskukseen ja samalla tehtävään liittyvät resurssit, 100 000 euroa, siirrettiin ministeriön pääluokasta Tilastokeskuksen talousarviomomentille. Tehtävien ja resurssien siirrolla haluttiin varmistaa kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoinnin tason jatkuvuus. Nyt lausuttavana olevan suunnitelman mukaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä hallinnonalan kannalta keskeisestä tilastoinnista ollaan luopumassa, koska tehtävänsiirron yhteydessä siirtyneitä tehtäviä ei vahvistettu lainsäädännössä. Lakkautusesityksessä olevat kulttuuritilastojen historia ulottuu 1970-luvulle. Kulttuuritilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa ja niitä käytetään yhteiskunnassa moniin eri tarkoituksiin. Toisin kuin kulttuurialan toimijoilla, Tilastokeskuksella on lakiin perustuva oikeus kerätä tietoja tilastotarkoituksiin tiedonantovelvollisuuden perusteella. Kulttuuritilastojen lakkauttaminen esitetyllä tavalla heikentäisi kulttuurialan kansallisen kehittämisen ja verkostoyhteistyön edellytyksiä alan keskeisin tietopohjan kadotessa. Kansainvälinen tilastoyhteistyö Pohjoismaiden ja niissä olevien tutkimuslaitosten, eurooppalaisten toimijoiden ja globaalin tason toimijoiden kesken vaurioituisi voimakkaasti ja olisi omiaan lakkaamaan kokonaan, kun Suomella ja suomalaisilla toimijoilta puuttuisi tietopohja. Tietopohjan puuttuminen vaikeuttaisi kulttuurialan tutkimusta ja tutkijoiden työtä sekä kulttuurialaa koskevaa tietopohjaista päätöksentekoa. Vastaavat huomiot koskevat myös joukkoviestintätilastoita, joukkoviestinnän taulukkopalveluita ja vapaa-ajan osallistuminen-tilastoa. Erityisesti vapaa-ajan osallistumisen tilastoiden pitkät aikasarjat auttavat hahmottamaan yhteiskunnan murrosta ja harrastamisen mahdollisuuksia ja vaikutuksia yhteiskunnassa. Vapaa-aikatutkimus on toteutettu vuosina 1977, 1981, 1991, 2002 ja 2017. Liikunnan kannalta tutkimuksen merkittävyys liittyy siihen, että se tuottaa pitkää aikasarjaa väestön liikunnan harrastamisesta ja liikuntatottumuksista (esimerkiksi liikunnan harrastamisen tiheys ja harrastetut lajit) sekä osallistumisesta liikunnan yhdistystoimintaan. Vastaavia muita pitkiä aikasarjoja liikunnasta ei ole juurikaan olemassa. Vapaa-aikatutkimuksen lopettaminen heikentäisi mahdollisuuksia seurata pitkän aikavälin kehitystä esimerkiksi väestön liikunnan harrastamisessa ja liikunnan yhdistystoimintaan osallistumisesta. Näistä teemoista on olemassa liikuntasektorilla lähinnä yksittäisiä tutkimuksia, jotka kohdistuvat monesti vain tiettyyn väestöryhmään (esimerkiksi lapsiin ja nuoriin) ja joita ei ole toistettu tietyin määräajoin. Näin ollen niistä ei ole saatavissa samalla tavalla tietoa pitkäaikaisen seurannan tueksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö pitää esitettyä ratkaisua periaatteellisesti merkityksellisenä, koska Tilastokeskuksen tuottamat tilastot ovat monelta vaikeasti ja kalliisti korvattavissa. Ministeriö ei pidä perusteltuna, että hallinnonalat ryhtyisivät kehittämään omia erillisiä tilastotoimiaan sen varmistamiseksi, ettei alan tietopohjaa voida ilman ministeriön myötävaikutusta ratkaisevasti heikentää. 3.2 Kuntasektorin/paikallishallinnon palkat Opetus- ja kulttuuriministeriö haluaa tuoda esiin sen, että paikallishallinnon palkkatiedustelulla (ent. kuntasektorin palkkatiedustelu) on kerätty myös OVTES:n mukainen tieto palkanmaksun hinnoittelutunnuksesta. Opetushenkilökunnan kohdalla tätä hinnoittelutunnusta voidaan käyttää opettajan kelpoisuuden määrittelemiseksi, jolloin aineistoa voidaan käyttää esimerkiksi sen arvioimisessa, kuinka suuri osuus kuntasektorin opettajista täyttää tehtäviensä kelpoisuusvaatimukset. Opettajien kelpoisuus on keskeinen seikka opetuksen laadun varmistamisessa, ja kelpoisuuden arviointi eri opettajaryhmissä on osa hyvän koulutuspolitiikan tietopohjaa. Hinnoittelutunnusta ei ole saatavilla mistään muusta rekisteristä tai tiedonkeruusta, ja laajemminkin tietopohja opetushenkilökunnan kelpoisuuksien osalta on jo nykyiselläänkin ohut. Opetus- ja kulttuuriministeriö toivoo, että vaikka palkkatilastot tuotettaisiin jatkossa tulorekisterin tietojen pohjalta, Tilastokeskus löytäisi ratkaisun, jolla jatkaa vastaavaa tiedonkeruuta, jotta tämä opettajien kelpoisuutta kuvaava tietosisältö olisi käytettävissä jatkossakin
      • Turun yliopisto, Tilastotieteen oppiaine (matematiikan ja tilastotieteen laitos)
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ei tarkempaa lausuttavaa.
      • Finland Festivals ry
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Lakkauttaminen tekisi lähes mahdottomaksi kulttuurin ja taiteen yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten sekä merkitysten arviointia. Kulttuuritilastoja käyttävät päätöksenteossaan ministeriöiden lisäksi myös maakunnat ja kaupungit, jotka tekevät päätöksiä siitä, mihin investoidaan. Ilman tilastotietoa nämä päätökset syntyisivät joko arvailujen tai tehokkaiden edunvalvojien toimesta, eivät neutraalin ja luotettavan tietovarannon perusteella. Lakkauttaminen vaikeuttaisi myös alan toimijoiden kehitystyötä ja tulevaisuuden investointien arvioimista. Ironista ehdotuksessa on se, että se tulee julkisuuteen samaan aikaan, kun hallitus on tehnyt esityksen kulttuuripoliittiseksi selonteoksi. Selonteossa esitetään tilastoinnin kehittämistä, joten lakkauttaminen olisi selonteon kanssa räikeässä ristiriidassa. Selonteon luonnoksessa todetaan, että ”vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta”.
      • Suomen Kirjailijaliitto, Villacis Ilmi
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • On mahdotonta ja kestämätöntä, että valtion vuosikymmenten päähän tähtäävä strateginen kehitystyö voisi toteutua ilman alaa koskevaa tietoa ja sen tarkastelemista pitkinä ajallisina jatkumoina. Luovat kulttuurialat ovat merkittäviä kasvualoja, joiden tilastollisen seurannan lopettaminen olisi strateginen virhe sekä työllisyyden, talouskasvun että kansallisen kulttuurin kannalta. Puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto on olennainen pohja taidealaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Suomessa kulttuuritilastoja on julkaistu 1970-luvun lopulta lähtien. Tilasto kuvaa kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurin aloilla. Tilastokeskuksen tilastot ovat korvaamaton tiedonlähde myös meille taidealan organisaatioille, jotka kehittämme ja vahvistamme toimialaamme eri tavoin. Kirjailijaliitto tuottaa mm. tietoa ja tilastoja kirjailijoiden toimeentulosta, jota suhteutamme Tilastokeskuksen tuottamaan tietoon. Demokraattisessa yhteiskunnassa on taattava päättäjien, kansalaisten ja kaikkien yhteiskunnan toimijoiden pääsy luotettavan tiedon äärelle. Kulttuuri- ja joukkoviestintätilastoja hyödynnetään erilaisissa analyyseissä sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Lakkautuksen toteutuessa Suomesta tulisi EU:ssa Irlannin, Kyproksen ja Maltan lisäksi maa, jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. Teemme töitä ainutlaatuisella ja pienellä kulttuurialueella. Kotimainen taide ja kulttuuri ovat osa kansallista ydintoimintaa. Ymmärrystä ja tietoa sen kokonaisrakenteista ja -volyymista ei saa vaarantaa ajamalla sitä koskeva tilastotuotanto alas.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM:n lausunnon laatimiseen ovat osallistuneet kaikki TEM:n osastot/koordinaatio Johanna Alatalo/OHJY
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • 3.2 Työ, palkat ja toimeentulo Kuntasektorin, valtion, yksityisen sektorin kuukausipalkat – Tietojen yhdistäminen palkkarakennetilastoon ja tiedonkeruun pohjaaminen tulorekisteriin vaikuttaa hyvältä – olettaen, että tulo-rekisterin laatu on riittävä tilaston tuottamiseen. Laatumuutoksista olisi hyvä saada enemmän tietoa. Ammattikohtainen palkkadata tarjoaisi mahdollisuuksia työvoimapulan ja työmarkkinoiden tasapainon seurantaan. Nykyisellään data valmistuu liian pitkällä viiveellä (2024 saatavissa 2022 tiedot). Tuotanto olisi hyvä pyrkiä nopeuttamaan. Tarjoaisiko tulorekisteri tähän mahdollisuuksia? TEM pitää tärkeänä, että nämä palkkatiedot ovat jatkossakin saatavilla ammattikohtaisesti ja että palkat voidaan erottaa muista kokonaisansioista. Työolot-tilasto on kansallisesti merkittävin palkansaajien työoloja kuvaava tilasto, jossa on pitkät aikasarjat: 1977-2018 ja vuodesta 2023 eteenpäin. Tilasto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen ja arvostettu. Työolot-tilaston tuottamaa tietoa käytetään työpoliittisessa päätöksenteossa, työelämän kehittämisessä sekä työelämää koskevan lainsäädännön valmistelussa. Työelämän tutkimuksessa tilasto on korvaamaton, sillä sen tietosisältö on laaja ja ajankohtainen, otoskoko on riittävä myös eri palkansaajaryhmien analysointiin ja aineistoon voidaan liittää rekisteritietoja. Työelämässä on parhaillaan voimakkaita muutoksia, mm. digitalisaatio, puhdas siirtymä, hybridityö, työssä olevien osaamisen kehittämisen muutokset sekä psyykkisen ja kognitiivisen kuormituksen korostuminen, joiden vaikutuksista palkansaajiin tarvitaan tietoa ja tutkimusta päätöksenteon tueksi jatkossakin (vuonna 2028). Työolot-tilasto on tässä aineistona keskeinen. Lisäksi työolot-tilaston lakkauttaminen tulee pidemmällä aikavälillä heikentämään vaikutusarvioiden laadintaa, sillä osa työsuhteita koskevista tiedoista saadaan vain työolot- tilastosta, joista viimeisin on viime vuodelta. 3.4 Kulttuuri, media ja ajankäyttö Kulttuuritilastojen lakkauttaminen olisi merkittävä huononnus luovien alojen kannalta. Toisaalta nykyisten tilastojen lakkauttaminen mahdollistaa myös uudenlaisen tilastoinnin synnyttämisen. Valmistelu edellyttää toki resurssointia sekä useamman toimijan (esim. Tilastokeskus, Cupore) yhteistyötä. Lisäksi esim. VTT:lla on vahvaa osaamista luovien alojen tilastointiin. Liiketoiminnan näkökulma on jatkossa hyvä nostaa paremmin myös kulttuuritilastoihin. Kulttuurilla on merkitystä alueiden identiteetille ja elinvoimaisuudelle, ja erityisesti luovien alojen liiketoiminnan kehittämisellä on vaikutusta paikalliseen, alueelliseen ja kansalliseen talouteen ja työllisyyteen. Ja jotta luovia aloja voidaan kehittää, tarvitaan tietopohjaa.
      • Kuittinen Pertti
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Kohtaan 3.4. Kulttuuri, media ja ajankäyttö: Mediakulttuurin ja viestinnän opettajana Itä-Suomen yliopistossa pidän erittäin tärkeänä, että joukkoviestintätilastot ovat jatkossakin saatavilla. Olen näitä tietoja hyödyntänyt ja käyttänyt opetuksessani lukuisia vuosia. Kansalaisten mediamaiseman ja sen erilaisten muutosten hahmottamisen kannalta on ensisijaisen tärkeää, että taustalla on luotettavasti koostettua tilastotietoa. Oppiaineemme on osa kulttuurintutkimusta ja tästä näkökulmasta joukkoviestintätilaston lisäksi myös kulttuuri- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastot tarjoavat oleellista tietoa ja vankkaa pohjaa alan opetukselle.
      • Helsingin kaupunki, Helsingin kaupunginhallitus 16.9.2024 § 566
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Tilastokeskuksen tuottamat väestö- ja yhteiskuntatilastot ovat Helsingin kaupungin toiminnan kannalta erittäin tärkeitä ja niitä hyödynnetään laasti. On hyvä, että muistiossa esitetyt lakkautukset ja supistukset eivät kohdistu näihin tilastoihin. Kuntasektorin/paikallishallinnon, valtion ja yksityisen sektorin palkkatilastoja ovat tärkeitä ja kaupungin toiminnassa hyödynnettyjä tietoja. Näihin tilastoihin suunnitelluilla muutoksilla ei ole kuitenkaan merkittäviä vaikutuksia Helsingin kaupungin toimintaan, mikäli vastaavat tiedot on jatkossa saatavilla palkkarakennetilastosta yhteneväisillä käsitteillä. On kannatettavaa, että erillisistä tiedonkeruista luovutaan ja tilasto tuotetaan jatkossa tulorekisterin tietojen pohjalta. Työolotilaston lakkauttamisella ei ole merkittäviä vaikutuksia Helsingin kaupungin toimintaan vaikkakin tilasto antaa hyödyllistä taustatietoa työolojen kehityksestä Suomessa pitkällä aikavälillä. Tietoa työoloista ja niiden kehityksestä saadaan kuitenkin myös muista lähteistä. Lisäksi tilasto julkaistaan harvoin ja koko Suomen tasolla, jolloin tilasto ei anna riittävän tarkkaa ja ajantasaista tilannekuvaa Helsingin tilanteesta. Koulutusta ja tutkimusta koskeva tilastokokonaisuus on Helsingin kaupungille erittäin tärkeä väestön koulutustason, alueen koulutussektorin sekä koulutuksesta valmistuneiden sijoittumisen seurannan ja kansallisen vertailutiedon saamisen kannalta. On siis hyvä, ettei muistiossa esitetyt lakkautukset ja supistukset eivät kohdistu näihin tilastoihin. Kulttuuritilaston lakkauttaminen olisi valitettavaa, sillä tilastokokonaisuus kokoaa yhteen hyödyllistä tietoa laajalta kulttuuritoiminnan alueelta. Tilaston lakkauttamisella ei olisi kuitenkaan merkittäviä vaikutuksia Helsingin kaupungin toimintaan, sillä kaupungin toiminnan kannalta keskeisiä tietoja on saatavilla muiden tiedontuottajien ylläpitämistä lähteistä ja kaupungin omista järjestelmistä. Helsingin kaupunki kerää myös itse säännöllisesti tietoa kulttuurin kuluttamisesta. Kulttuuritilaston tiedot ovat pääosin valtakunnallisia ja lisäksi yksittäisiin tilastotietoihin liittyy tunnistettuja puutteellisuuksia, jolloin tilaston alueellinen tarkkuus ja tilaston laatu eivät riitä ajantasaisen tilannekuvan muodostamiseen Helsingin osalta. Joukkoviestintätilaston lakkauttamisella ei olisi merkittäviä vaikutuksia Helsingin kaupungin toimintaan. Vapaa-ajan osallistuminen -tilaston lakkautus olisi valitettavaa, mutta sillä ei olisi merkittäviä vaikutuksia Helsingin kaupungin toimintaan. Helsingin kaupunki kerää itse säännöllisesti tietoa helsinkiläisten harrastustoimintaan osallistumisesta. Vapaa-ajan osallistuminen -vuositilaston tietoja on tuotettu noin 10 vuoden välein, mikä on liian harva julkaisuväli riittävän ajantasaisen tilannekuvan muodostamiseen Helsingin osalta. Terveyteen ja sosiaaliturvaan liittyvät tilastot ovat Helsingin kannalta erittäin tärkeitä ja laajasti käytettyjä. On hyvä, että muistiossa esitetyt lakkautukset ja supistukset eivät kohdistu näihin tilastoihin.
      • Ammattiliitto Jyty
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Ammattiliitto Jyty vastustaa Tilastokeskuksen suunnitelmaa lakkauttaa paikallishallinnon palkat -tilaston julkistamista. Paikallishallinnon palkkatilastoaineistoa tarvitaan kunta- ja hyvinvointialojen työmarkkinaneuvottelujen keskeisenä tietopohjana alan työntekijöiden palkkauksen tasavertaisen edistämisen näkökulmasta. Nykymuotoisen paikallishallinnon palkkatilastoaineiston puuttuminen jatkossa vaikeuttaisi kunta- ja hyvinvointialueiden työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluiden pohjaksi tehtävää työmarkkinatutkimusta ja heikentäisi kunta- ja hyvinvointialueiden työllisyyteen vaikuttavaa päätöksentekoa. Paikallishallinnon palkkatilastot ovat vuosikymmenten ajan tarjonneet todenmukaisen, ajankohtaisen ja kattavan kuvan paikallishallinnon palkkauksen tilasta työmarkkinaneuvottelujen pohjaksi. Tilastotuotannon muutokset -muistiossa sanotaan: ”Tilastoviranomaisen lakisääteisenä tehtävänä on tilastojen laatiminen ja sillä on lakiin perustuva oikeus kerätä tietoja tilastotarkoituksiin tiedonantovelvollisuuden perusteella.” Tämän perusteella Tilastokeskuksen tulisi jatkossakin olla se viranomainen, joka vastaa Suomen paikallishallinnon palkkatilastojen tuottamisesta. Rahoitus tämän tilastokokonaisuuden toteuttamiseen tulisi turvata, jotta paikallishallinnon työntekijöiden palkkakehityksestä neuvotteleminen on luotettavan tietopohjan myötä turvattu jatkossakin.
      • Työn ja talouden tutkimus LABORE, Suhonen Tuomo
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Labore vastustaa ehdottomasti Tilastokeskuksen työolotutkimuksen lakkauttamista. Työolotutkimus on kansainvälisesti verrattuna ainutlaatuinen ja korkeatasoinen aineistokokonaisuus, jota on kerätty vuodesta 1977 lähtien. Se on koko palkansaajakuntaa edustava kyselytutkimus, jonka avulla seurataan työoloja ja niiden muutosta palkansaajien näkökulmasta. Työolot käsitteenä sisältää niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaaliset työympäristötekijät. Lisäksi tutkimus sisältää tietoa muun muassa työn ja perheen yhteensovittamisesta, palkansaajien eläkeaikeista ja työhistoriasta. Näin ollen se tuottaa hyvin monipuolista tietoa palkansaajien työoloista. Samoina tutkimuksesta toiseen pysyvien kysymysten ohella työolotutkimuksen sisällössä on otettu huomioon työelämän uudet nousevat teemat. Vastaavaa, monipuolista tietoa suomalaisesta työelämästä ja sen muutoksista ei ole saatavilla mistään muusta aineistosta ja siksi se on korvaamaton aineisto tutkijoille. Siksi on ensiarvoisen tärkeää turvata tämän aineiston rahoitus ja jatkuvuus. Työolotutkimuksen aineistot ovat aktiivisesti ja hyvin laajasti monitieteisessä tutkimuskäytössä suomalaisessa työelämätutkimuksessa. Työolotutkimus tarjoaa myös suoraan tietoa julkiseen keskusteluun suomalaisen työelämän tilasta. Työolotutkimuksella ja siihen pohjaavalla tutkimuksella on ensiarvoisen tärkeä merkitys työelämän kehittämistyön, työelämäpolitiikan ja päätöksenteon tukena.
      • Sanasto ry
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastoinnin (aihealue 3.4) jatkaminen on tärkeää, jotta yhteiskunnallista tietovajetta ei synny. Nämä tilastot tuovat esiin kulttuurin moninaisen vaikutuksen yhteiskuntaan. Lakkauttamisen sijaan olisi suuri tarve huomattavasti tarkemmalle ja laajemmallekin tilastotiedolle. Tämä todetaan myös juuri nyt lausuntokierroksella olevassa kulttuuripoliittisen selonteon luonnoksessa. Yksi selonteon asettamista tavoitteista on se, että ”vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta sekä parannetaan tiedon hyödynnettävyytta alan vaikuttavuuden tunnistamiseksi, päätöksenteon pohjaksi ja toiminnan suuntaamiseksi”. Nyt suunnitteilla olevat tilastoinnin leikkaukset ovat vahvassa ristiriidassa näiden tavoitteiden kanssa. Hallitusohjelmatavoitteiden mukaisessa selonteossa kulttuuripolitiikalle asetetaan myös useita tehtäviä, joiden vaikutusten arviointi on mahdotonta, jos Suomessa ei tuoteta jatkossa alasta virallista tilastotietoa. Kuten muistiossa mainitaan, tilastoja tuotetaan myös Euroopan unionin politiikkatarpeisiin. Kulttuuri on yksi keskeinen aihealue EU:ssa, ja jäsenmaista pyritään tuottamaan vertailukelpoista tilastotietoa. Vaikka luotettavaa ja jäsenneltyä tietoa kootaan myös esimerkiksi järjestökentällä, se on sirpalemaista ja hyvin toimialakohtaista eikä pysty korvaamaan tilastoviranomaisten tuottamaa ja koko alan yhteiset luvut riippumattomasti kokoamaa tilastoa tai kansalaisten arvostukseen ja ajankäyttöön liittyvien kehityslinjojen tilastoja. EU-jäsenmaiden osalta tiedon tuottajia sitovat myös varsin tiukat säännöt riippumattomuudesta. Kulttuurin tilastot ovat osa yhteiskunnan kehitystä kuvaavista mittareista. Voiko valtiota edes kutsua sivistysvaltioksi, jos kulttuurin ja luovien alojen kehityssuuntien, alan rakenteiden ja ajallisten ilmiöiden sekä kansalaisten kulutustottumusten seuraamista ei pidetä tilastoimisen arvoisena?
      • Suomen elokuvasäätiö sr.
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Kulttuuritilastot, vapaa-aikatilastot ja joukkoviestintätilastot muodostavat keskeisen osan kulttuuripolitiikan tietopohjaa. Näiden tilastojen lakkauttaminen tarkoittaisi sitä, että päätöksenteko ja kulttuuripolitiikan kehittäminen jäisivät vaille vankkaa ja objektiivista perustaa. Tämä heikentäisi merkittävästi mahdollisuuksia seurata kulttuuripolitiikan vaikutuksia, mikä puolestaan haittaisi kulttuurialan kehitystä ja resursointia. Tilastokeskuksen tuottamat kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan tilastot ovat olennainen osa myös Suomen elokuvasäätiön tukitoiminnan vaikuttavuuden arviointia sekä kehittämistä. Tarvitsemme oman toimintamme tueksi luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa koko kulttuurikentästä sekä suomalaisten ajankäytöstä, jotta osamme kohdistaa vähenevät tukivarat mahdollisimman tehokkaasti. Vapaa-aikatilastot tarjoavat kattavaa tietoa kansalaisyhteiskunnan ajankäytöstä ja kulttuurin roolista arjessa. Kansalaisyhteiskunnan ymmärtäminen ja kehittäminen edellyttää tarkkaa tietoa siitä, miten ihmiset käyttävät aikaansa. Tilastokeskus on ollut mukana valtioneuvoston kanslian tutkimushankkeessa, jossa on esitetty kulttuurialan tilastoinnin kehittämistä. Myös hallituksen esityksessä kulttuuripoliittiseksi selonteoksi korostuu tilastoinnin kehittämisen tarve. Tilastojen lakkauttaminen olisi suoraan ristiriidassa näiden kehittämistavoitteiden kanssa. Kulttuuri on olennainen osa suomalaista yhteiskuntaa ja identiteettiä. Kulttuuritilastot auttavat hahmottamaan kulttuurialan tilaa ja kehityssuuntia, mikä on oleellista, jotta voimme turvata kulttuuritoiminnan jatkuvuuden ja vaikuttavuuden. Suomen elokuvasäätiö vaatii, että Tilastokeskus harkitsee ehdotustaan uudelleen ja löytää vaihtoehtoisia ratkaisuja kulttuuritilastojen ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.
      • Suomen kulttuuri- ja tiedeinstituutit ry, Lämsä Hanna
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Perusteluna lakkauttamiselle esitetään, että “tilasto on julkistettu vuosittain. Osa kulttuuritiedoista sisältyy muihin Tilastokeskuksen tilastoihin. Joitakin tietoja on löydettävissä myös taidejakulttuuri.fi-palvelusta ja tietojen tuottajilta. “ Lakkauttaminen johtaisi alaa koskevan yhteisen tiedon katoamiseen. Koko alan tarvitsema tiedolla johtaminen ja tietoon perustuva kehittäminen sekä vaikuttavuuden edistäminen tulevat käytännössä mahdottomaksi. Hallituksen luonnoksessa kulttuuripoliittiseksi selonteoksi kulttuuripolitiikalle asetetaan useita keskeisiä tehtäviä, joiden vaikutusten arviointi käy mahdottomaksi, mikäli Suomi ei kykene tuottamaan alasta tilastotietoa. Nämä tehtävät liittyvät muun muassa kulttuurivientiin ja taloudelliseen kasvuun. Olennaista on tiedostaa, että alan organisaatiot ovat esim. taidealakohtaisia ja kulttuurialan kehittämiseksi tarvitaan nimenomaan yhteistä, koko alaa koskevaa tietoa. Organisaatiot tarvitsevat myös itse tilastokeskuksen tuottamaa tietoa. Niiden tuottama tieto on täydentävää, esimerkiksi juuri taidealakohtaista tai projektikohtaista, ei korvaavaa. Yleisesti voisi todeta, että erityisesti laadullista tietoa vaikuttavuudesta tarvitaan lisää ja voisi olla järkevää työnjakoa, että alan organisaatioissa, jossa on asiantuntemusta sekä sisällöstä, toimijoista että rakenteista, keskityttäisiin tulevaisuudessa erityisesti siihen. Esimerkiksi Suomen instituuttiverkosto on kehittänyt toimintansa vaikuttavuuden osoittamiseen sekä kehittämiseen vaikuttavuusarviointimallin, joka otetaan käyttöön vuoden 2024 lopulla. Samanaikaisesti valtion säästötoimet kohdistuvat myös alakohtaista tietoa tuottaviin organisaatioihin kulttuurin rahoituksen leikkausten vuoksi. Lisäksi tietoa tarvitsevat myös muut, kuten kunnat, maakunnat ja yksityinen sektori. Toimenpiteen ajankohta olisi kauhistuttava: - Valtio leikkaa kulttuurilta suhteellisesti enemmän kuin muilta aloilta - Parhaillaan lausuntokierroksella oleva luonnos hallituksen esitykseksi kulttuuripoliittiseksi selonteoksi esittää tilastoinnin kehittämistä. Lakkauttaminen olisi tämän asiakirjan kanssa ilmeisessä ristiriidassa. “Vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta”, sanotaan luonnoksessa kulttuuripoliittiseksi selonteoksi. - Korona-aika toi esiin ymmärtämättömyyttä kulttuurialan yhteiskunnallisesta merkityksestä mm. päätöksentekijöiden keskuudessa. Kulttuurialan yhteiskunnallista asemaa koskevan muutoksen taustalla on myös kulttuurin rahoituspohjan muuttuminen – aiemmin Veikkausvoittovaroin tuettu ala on nyt osa valtion yleiskatteellista budjettia. - Kultuuritilastojen ja tiedon tuottamisen lopettamisella tässä vaiheessa, kun alan organisoituminen on muutosvaiheessa, olisi dramaattisia seurauksia koko alalle – tietoon pohjautuva kulttuurialaa koskeva päätöksenteko on jatkossa mahdotonta ilman luotettavaa, objektiivista tietoa, jonka tuottamisesta ja kokoamisesta vastaavat tiedon käsittelyn ammattilaiset. Emme kannata myöskään vapaa-aikatilastojen tai joukkoviestintätilastojen lakkauttamista. Yhteiskunta on laajempi kokonaisuus kuin valtio ja vapaan kansalaisyhteiskunnan merkitys demokratian kannalta on aivan olennainen. Jälleen: ilman tietoa kansalaisyhteiskunnasta, se jää näkymättömiin ja sen kehittäminen spekuloinnin ja mielipiteiden varaan. Vapaa-ajan tilasto on ainoa kattava tieto kansalaisyhteiskunnan ajankäytöstä. Se on tärkeä kansalaisyhteiskuntapolitiikan väline, koska se tuo esiin pitkät linjat. Myös se tuottaa eurooppalaisesti vertailukelpoista tietoa. Myös joukkoviestintätilaston lakkauttaminen poistaa päätöksentekijöiltä kulttuurialaa koskevaa olennaista tietoa, sillä etenkin mediakasvatus ja medialukutaito ovat kulttuuripoliittisia tavoitteita, joita koskevien päätösten pitäisi jo luonteensa vuoksi perustua tietoon, ei luuloon. Mediakasvatus ja medialukutaito ovat juuri nyt, dis- ja misinformaation aikana Suomen vahvuuksia, joista muut maat ovat ottaneet mallia eli niillä on myös merkitystä Suomen maakuvan kannalta. Olisi outoa, jos Suomi itse ei osoita kiinnostusta vahvuuksiinsa.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Konserniohjausosasto, Tervonen Juha
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Joukkoviestintätilastoa hyödynnetään liikenne- ja viestintäministeriössä muun muassa media- ja viestintäpolitiikkaan liittyvässä lainvalmistelussa ja radio- ja televisio-ohjelmistotoimilupia koskevassa valmistelussa sekä EU-vaikuttamisessa ja tutkimushankkeissa. Tilastokeskuksen joukkoviestintätilasto on Suomessa ainut joukkoviestinnän markkinoiden arvoa kootusti kuvaava tilasto. Lisäksi se kerää yhteen sektoreiden taloutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta, yleisöjä ja työvoimaa koskevia tilastoja ja pidemmän aikavälin kehitystä kuvaavia tietosarjoja. Joukkoviestintätilaston lakkauttaminen muuttaisi tietojen keräämisen tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa varten huomattavasti raskaammaksi ja osa nykyisellään saatavissa olevista tiedoista saattaisi kadota kokonaan. Etenkin media-alaa koskevissa hankkeissa nykyisin haasteena on alaa koskevan tutkimus- ja tilastotiedon puutteellisuus, joka on tuotu esiin muun muassa median keskittymistä ja mediasisältöjen moninaisuutta Suomessa tarkastelleessa tutkimusraportissa (https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165517). Sääntely ja sitä kautta lainvalmistelussa tarvittavat tietotarpeet ovat kasvaneet viime vuonna EU-sääntelyn keskittyessä aikaisempaa enemmän mediamarkkinoiden sääntelyyn. Jatkossa EU-sääntely velvoittaa jäsenmaat muun muassa arvioimaan media-alalla tapahtuvien yrityskauppojen vaikutuksia median moninaisuuteen. Arviointien tekeminen edellyttää, että Suomen mediamarkkinoista on olemassa kattavasti tilastotietoa. Näin ollen media- ja viestintäaloja koskeva tiedon tarve ei liikenne- ja viestintäministeriön näkökulmasta tulevaisuudessa vähene, vaan pikemminkin lisääntyy.
      • Metsäteollisuus ry
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Ei lausuttavaa
      • Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus, Kirkon tutkimus ja koulutus
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Vapaa-ajan osallistuminen -tilasto Kirkon tutkimus ja koulutus käsittelee tutkimuksissaan laaja-alaisesti suomalaisten asenteita, arvoja ja osallistumista. Vapaa-ajan osallistuminen -tilastot tuottavat tutkimushankkeissa tarvittavaa vertailutietoa muun muassa suomalaisten yhteiskunnallisesta osallistumisesta, arvoihin ja elämäntapaan liittyvistä teemoista sekä sosiaalisten suhteiden muutoksista. Uskonnollisuuden ulottuvuuksia on tuotu esiin osassa muuttujista. Vapaa-ajan tilastot tuottavat suomalaisen yhteiskunnan kannalta tärkeää tietoa muun muassa osallisuudesta. Tilaston lakkauttamisen vaikutuksia ei ole mahdollista ennakoida, koska muistiossa ei ole mainittu, mitä tilaston tietoja on jatkossa löydettävissä ajankäyttötilastosta ja millä tasolla. Kulttuuritilasto Kirkon tutkimus ja koulutus on käyttänyt kulttuuritilastoja ennakointi-, tutkimus- ja kehittämistoiminnassa. Tutkimustoiminnassa käytetään kulttuurin monimuotoisuus -alaluokan tiedoista erityisesti niitä, joissa on muuttujina uskonnollisuus (1.4) sekä muita väestömuuttujia (1.1- 1.3). Tilastotietoja on jatkossa vaikea löytää ja hyödyntää, koska lakkautuksen jälkeen ne muistion mukaan hajautuvat Tilastokeskuksen muihin tilastoihin tai muiden tietojen tuottajien tilastoihin.
      • föreningen Luckan r.f, Lerche Eva
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Att fortsättningsvis likvärdigt ha tillgång branschinriktat till statistik såväl på svenska som finska är en förutsättning för jämställdhet och likabehandling i landet. Statistikinformation och data utgör ett centralt, "neutralt, faktaelement i sammanhanget.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Selkee Johanna
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Kulttuuritilastot jakautuvat muualta saataviin tietoihin, sekä Tilastokeskuksen omaan tuotantoon ja ne kuvaavat kulttuurin tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta, harrastusta ja kulutusta eri taiteen- ja kulttuurinaloilla. Tiedot julkaistaan neljä kertaa vuodessa. Vapaa-ajan osallistumistilaston viimeisin julkaisu oli vuodelta 2017 ja seuraavaa on suunniteltu vuodelle 2027. Tilasto on julkaistu 10 vuoden välein. Kuntaliitto ylläpitää ja kehittää kuntien kulttuuritilastot Kultti-palvelua. Kultissa tuotetaan kuntakohtaista tietoa kuntien kulttuuritoiminnasta, taloudesta, tarjonnasta, käynneistä, alueellisesta saatavuudesta jne. Tietoja saadaan eri lähteistä, muun muassa Tilastokeskuksen kulttuuritilastoista, joista suoraan käytämme muun muassa alueellisen saatavuuden tietoja kirjastoista, elokuvateattereista, teattereista ja museoista. Kulttuuripoliittinen selonteko on Orpon hallituksen kulttuuripolitiikan keskeisin asiakirja, jonka luonnos on juuri lausunnoilla. Selonteon luonnoksessa todetaan yhtenä toimenpiteenä, että ”Vahvistetaan kulttuurialaa koske-van tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteensopivuutta sekä parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä alan vaikuttavuuden tunnistamiseksi (s.24).” Tilastokeskuksen suunnittelemat lakkauttamiset eivät tue kulttuuripoliittisen selonteon toteutusta ja siihen liittyviä tietotarpeita. Kansallisesti kulttuuripolitiikan päätöksenteon ja tutkimuksen ja seurannan tueksi on viime vuosina kehitetty tietoja kokoavia tilastoalustoja. Kultti-palvelu kuvaa kuntatasoa. Kansallinen taidejakulttuuri.fi-alusta kokoaa koko maata koskevasti kulttuuritilastoja yhteen ja hyödyntää siinä Tilastokeskuksen aineistoja. Kuntaliitto vastustaa esitettyjä ehdotuksia ja toteaa, että Tilastokeskuksen suunnitelmat lakkauttaa kulttuuritilastot eivät edistä yllä mainittujen kansallisten tavoitteiden eteenpäin viemistä. Tilastojen lakkauttaminen vaikeuttaisi Kuntaliiton ja kuntien toimintaa kulttuurista ja väestön vapaa-ajan vietosta saatavan laadukkaan tiedon vähenemisen vuoksi. Kulttuuritilastojen lakkauttaminen estäisi Kuntaliittoa ylläpitämästä yhtä keskeistä tilasto-osiota Kuntien kulttuuritilastot-palvelussa (Kultti-palvelu), joka kuvaa koko kuntakenttää ja tarjoaa Tilastokeskuksen aineistojen kautta tärkeää tietoa siitä, miten lähellä tai etäällä asukkaista keskeiset taide- ja kulttuurilaitokset sijaitsevat. Näitä tietoja ei saada muualta. Niitä tarvitaan saatavuuden ja saavutettavuuden kysymyksissä, jotka ovat nyt ja tulevina vuosina keskeisiä kulttuuripoliittisia tavoitteita ja politiikan tekemisen kohteita kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Kuntien lakisääteisenä velvoitteena on järjestää kulttuuritoimintaa ja tuottaa siihen liittyvää tietoa ja arvioida omaa toimintaansa (kuntien kulttuuritoimintalaki, 8§). Vastaavalla tavalla kunnissa tarvitaan tietoa nuorisolain toteuttamiseksi nuorten kasvu- ja elinoloista, kansalaistoiminnasta, harrastamisesta ja vapaa-ajan vietosta huomioiden myös liikuntapalvelut, jotka ovat osa kuntien vapaa-ajan palveluita eri ikäryhmille. Tilastokeskus on tähän asti koonnut kuntiin liittyvää kulttuuri- ja vapaa-aikatietoa, jota kuntakenttä on voinut hyödyntää oman toimintansa seurannassa, kehittämisessä ja päätöksenteossa. Vastaavia velvoitteita on monella muullakin taholla. Arvioimisen ja päätöksenteon tueksi tarvitaan kansallisesti koottua ja julkaistua tietoa, joka on tähän asti ollut Tilastokeskuksen tehtävänä kansallisena tilastoviranomaisena.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Joukkoviestintätilasto ehdotetaan lakkautettavaksi. Muistiossa todetun mukaisesti tilasto on julkistettu vuosittain. Osa joukkoviestintätiedoista sisältyy Tilastokeskuksen muihin tilastoihin. Joitakin tietoja on löydettävissä myös tietojen tuottajilta. Joukkoviestintätilasto kuvaa joukkoviestinnän eri sektoreiden taloutta, yritysrakenteita, sisältöjä, kulutusta, yleisöjä ja työvoimaa. Tiedot kerätään useista eri lähteistä ja julkaistaan joukkoviestintätilaston taulukkopalvelussa. Joukkoviestintätilasto on Suomessa ainoa joukkoviestinnän markkinoiden arvoa kootusti kuvaava tilasto ja sitä hyödynnetään laajalti muun muassa media- ja viestintäpolitiikkaan liittyvässä lainvalmistelussa ja radio- ja televisio-ohjelmistotoimilupia koskevassa valmistelussa. Tilaston lakkauttaminen hankaloittaisi sitä koskevaa tietoa hyödyntävää päätöksentekoa tilanteessa, jossa haasteena on muutoinkin alaa koskevan tutkimustiedon puutteellisuus. Mediamarkkinoita koskevan EU-sääntelyn myötä media- ja viestintäalaa koskevalle luotettavalle tiedolle on kasvavaa tarvetta myös tulevaisuudessa. Esimerkkinä voidaan mainita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2024/1083 mediapalvelujen yhteisestä kehyksestä sisämarkkinoilla ja direktiivin 2010/13/EU muuttamisesta (eurooppalainen medianvapaussäädös), joka velvoittaa jäsenmaat arvioimaan media-alalla tapahtuvien yrityskauppojen vaikutuksia median moninaisuuteen. Asetuksen mukaisten arviointien tekeminen edellyttää, että kansallisella tasolla on kattavasti tätä koskevaa tietoa saatavilla. Olisi valitettavaa, jos jo olemassa oleva media- ja viestintämarkkinoihin kohdistuva tiedonkeruu- ja julkaisumekanismi lakkautettaisiin.
      • Puntala Marika, Kuntien kulttuuritoiminnan kehittäjäverkoston puolesta
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Tilastotuotannon muutosten yhteydessä on suunniteltu lakkautettavaksi tilastoviranomaisena toimivan Tilastokeskuksen tuottamia tilastoja liittyen kulttuuriin, mediaan ja ajankäyttöön (tilastot 3.4.). Lakkautusuhan alla ovat tarkemmin määriteltynä seuraavat tilastot: kulttuuri, joukkoviestintä ja vapaa-ajan osallistuminen. Ne sisältävät tietoa muun muassa kulttuurin taloudellisista ja työllistävistä vaikutuksista, kulttuuriosallistumisesta ja kulttuurin kulutustottumuksista. Tilastojen lakisääteisyydestä Tilastotuotannon muutoksia koskevassa muistiossa on lakkautusten yhdeksi perusteeksi linjattu lakisääteisyys. Toisin sanottuna ei-lakisääteisiksi katsotuista tilastoista – mukaan lukien kulttuuri-, joukkoviestintä ja vapaa-ajan osallistuminen – luovutaan, koska niitä ei itsessään ole kirjattu lakisääteisiksi. Kuntien kulttuuritoiminnan kehittäjäverkosto katsoo tilastojen lakisääteisyyden (per se) perustelun olevan liian suppea, sillä se ei tällaisenaan huomioi muiden julkisten toimijoiden kuten kuntien lakisääteisiä tehtäviä esimerkiksi kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalveluiden tarjoamiseen liittyen. Kuntien kulttuuritoiminnasta annettu laki (166/2019) § 8 velvoittaa kuntia nimittäin tuottamaan tietoa ja myös arvioimaan toimintaansa. Kulttuurialan näkökulmasta näiden itsessään ei-lakisääteisten tilastojen lakkautus olisi jälleen yksi isku lisää kulttuurialalle, jota on lyöty viime vuosina niin koronapandemian kuin valtiontalouden säästöpaineiden alla. Kulttuuriala toivoi vuosikausia tilastoinnin kehittämistä ja yhteisiä tietokantoja kehittämisen tueksi. Näitä tietokantoja on vastikään saatu perustettua, sillä loppuvuodesta 2023 verkossa avautuivat sekä taidejakulttuuri.fi että kuntien kulttuuritilastot Kultti-palvelu. Molemmat hyödyntävät yhtenä tietolähteenään juuri Tilastokeskuksen tuottamia kulttuuritilastoja. Esimerkiksi Kultti käyttää kulttuuritilastoista suoraan alueellisen saatavuuden tietoja kirjastoista, elokuvateattereista, teattereista ja museoista. Osaa näistä tilastoista ei saada mistään muualta. Laissa kuntien kulttuuritoiminnasta määritellään kunnan tehtäväksi järjestää kulttuuritoimintaa. Tämän tehtävän toteuttamiseksi kunnan tulee § 3 ensimmäisen momentin mukaan “edistää kulttuurin ja taiteen yhdenvertaista saatavuutta ja monipuolista käyttöä”. Kulttuuripalveluiden alueellista saatavuutta koskevat tilastot ovat tämän tehtävän toteuttamisessa avainasemassa. Kehittäjät ja päättäjät tarvitsevat muun muassa alueellista saatavuutta koskevia tietoja pitkälle tulevaisuuteen suuntautuvien pohdintojen ja päätösten tueksi. Tämä koskee niin paikallisen, alueellisen kuin kansallisen kulttuuripolitiikan tasoa. Tilastojen käyttömääristä Tilastotuotannon muutoksia koskevassa perustelumuistiossa kerrotaan taustatietoina tarkastellun lakisääteisyyden ohella tilastojen käyttömääriä. Lakkautettavaksi esitetään ilmeisesti tilastoja, joiden käyttömäärät olisivat vähäisempiä – tämä ei tosin selviä muistiosta suoranaisesti. On huomioitava, että esimerkiksi kunnat ja maakuntien liitot ovat käyttäneet aktiivisesti uusia kulttuurin tietokantoja (Kultti ja taidejakulttuuri.fi), mutta eivät ole hakeneet tietoa enää suoraan Tilastokeskuksen tietokannoista. Siksi Tilastokeskuksen tuottamien kulttuuritilastojen käyttömääristä ei voidakaan vetää suoria johtopäätöksiä niiden tarpeellisuudesta. Tilastojen merkittävyydestä Kulttuuriin, joukkoviestintään ja vapaa-ajan osallistumiseen liittyvät tilastot tarjoavat tärkeää tietoa alueellisesta saatavuudesta mutta myös osallistumisesta ja kuluttamisesta. Edellä mainitut tilastot ovat äärimmäisen tärkeitä eriarvoistumista ja osallisuutta tutkittaessa sekä tätä tutkimustietoa kulttuurialan kehittämistyöhön sovellettaessa. Suomessa on tutkimusten mukaan (mm. Riie Heikkilä 2022: Understanding Cultural Non-Participation in an Egalitarian Context) nähtävillä selvää eriytymistä eri väestöryhmien välillä kulttuuriin ja taiteeseen osallistumisessa sekä joukkoviestimien käyttämisessä. Taloudellisesti paremmin toimeen tulevat kuluttavat kulttuuria ja medioita yhä monipuolisemmin, kun taas huonommassa taloudellisessa ja sosiaalisessa tilanteessa olevien kulttuurin ja median käyttö kapeutuu yhä enemmän. Tilastojen avulla päästään käsiksi tietoon, joka kuvastaa demokraattisen, tasa-arvoisen yhteiskunnan tilaa ja näiden arvojen toteutumista tai toteutumattomuutta yhteiskunnassamme. Ilman tilastotietoja ei voida kehittää kulttuurialaa ja -palveluita tukemaan omalta osaltaan yhä paremmin näiden perustavanlaatuisten arvojen toteutumista. Kulttuurin vaikuttavuuden mittareista on keskusteltu alalla pitkään ja niidenkin kehittäminen on käynnissä. Perinteinen talouteen tuotto-panos-hyötysuhteen kautta keskittyvä tarkastelutapa ei yksistään riitä kulttuurin ja laajemmin luovien alojen vaikuttavuuden mittaamiseen. Runsailla ja laaja-alaisilla kulttuuritilastoilla voidaan kuitenkin tuoda esiin kulttuurin moniulotteisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Niiden tarjoamaa tietoa hyödynnetään kuntien ohella aluekehittämisessä, jossa tarkastellaan paitsi kuntien sisäisiä myös alueiden välisiä suhteita. Maakuntastrategiat ja maakuntien kulttuuristrategiat / -suunnitelmat ponnistavat nykytilaa kuvastavalta tilastopohjalta suunnaten toivottuun tulevaisuuteen. Mutta päämäärien saavuttamistakin seurataan juuri tilastojen avulla. Säännöllisesti ja yhtenäisesti tuotetut tilastot ovat tärkein seurantamittari. Tilastotuotannon muutosten ristiriita kulttuuripoliittiseen selontekoon Lausuntokierroksella on parhaillaan myös Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti laadittu kulttuuripoliittinen selonteko. Lausuntoluonnoksen mukaan nykytilanteesta parhaaseen tulevaisuuteen päästään muun muassa vahvistamalla kulttuurin perustaa tulevaisuuskestäväksi. Tämän takaavana toimenpiteenä “vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta sekä parannetaan tiedon hyödynnettävyyttä alan vaikuttavuuden tunnistamiseksi, päätöksenteon pohjaksi ja toiminnan suuntaamiseksi” (s. 24). Kuntien kulttuuritoiminnan kehittäjäverkosto näkee räikeän ristiriidan kulttuuripoliittiseen selontekoon kootun yhteisen tahtotilan ja nyt suunniteltujen Tilastokeskuksen tilastolakkautusten välillä. Kulttuuritilastojen lakkautus murentaisi merkittävästi tietoperustaa, jota selonteon mukaan tulisi päinvastoin vahvistaa entisestään. Tarvitsemme jatkossakin viranomaisten monipuolisesti tuottamaa luotettavaa, puolueetonta ja säännöllistä tilastointia yhteiskunnan eri aloilta. Tilastokeskuksen tuottamat kulttuuri-, vapaa-aika- ja joukkoviestintätilastot ovat edustaneet kulttuurialalle tätä kaikkea. Vetoamme tilastoviranomaisiin, jotta näiden tilastojen suunnitellut lakkautukset perutaan ja päinvastoin niiden jatkuvuus turvataan nyt ja tulevaisuudessa.
      • Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue, kaupunkitekniikan palvelut
        Uppdaterad:
        19.9.2024
      • Suomen Näyttelijäliitto - Finlands Skådespelarförbund ry., Kuusikko Elina
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Kulttuuritilastot sisältävät tietoja kulttuurin tuotannosta, jakelusta, välityksestä ja koulutuksesta sekä rahoituksesta. Tilastojen dataa tarvitaan alan säännölliseen seurantaan, yhteiskunnallisen keskustelun ja demokraattisen päätöksenteon pohjaksi. Luotettavaa tietoperustaa tulee tarpeeseen tulevina vuosina etenkin kulttuurin kenttään kohdistuvien suurten vaikutusten seuraamiseen, esimerkiksi siihen, miten alan työllisyyden käy tai mitä tapahtuu kulttuuripalvelujen saavutettavuudelle. Tilastotuotannon muutoksen kuvauksessa lukee, “Joitakin tietoja on löydettävissä myös taidejakulttuuri.fi -palvelusta ja tietojen tuottajilta.” Haluamme huomauttaa, että kymmenien pienten tiedontuottajien omat tilastointikeruut eivät korvaa Tilastokeskuksen koottuja tilastoja alasta. Tiedontuottajien – kuten Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) – yleisavustuksiin on kohdistunut niin ikään toistuvia leikkauksia, eikä vastuuta kulttuuritilastojen koostamisesta voida siirtää muualle. Taidejakulttuuri.fi -palvelun tietosisältö on alan toimijoiden tuottamaa, mutta koottua tietoa koko kulttuurialasta ei sieltä ole mahdollista saada. Palvelua ylläpidetään, mutta ymmärtääksemme rahoituksen päätyttyä sivustoa ei kehitetä. Tilastokeskus on näin ainoa toimija, joka kootusti pystyy tuottamaan tietoa kulttuurin alasta. Keväällä 2024 Suomen tietojärjestelmä nousi ykkössijalle 186 maan joukosta toisen peräkkäisen kerran Maailmanpankin arviossa maailman tilastojen laadusta. Mikäli Suomi lakkauttaisi kulttuuritilastointinsa, olisimme yksi neljästä EU-maasta (ainoa Pohjoismaa – säännöllistä omaa kulttuuritilastointia ylläpidetään jopa Ahvenanmaan ja Färsaarten itsehallintoalueilla), jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. 1970-luvulta lähtien julkaistuja kulttuuritilastoja tulisi jatkossakin julkaista, jotta pystymme havaitsemaan eri yhteiskunnallisten murroskohtien vaikutuksia alaan, joka Tilastokeskuksen oman tiedon mukaan työllistää noin 130 600 ihmistä (2023). Kts. Kulttuuriammateissa työskentelevien määrä supistui vuonna 2023 - Tilastokeskus (stat.fi)
      • Yleisradio Oy, Holopainen Janne
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Yleisradio ehdottaa, että Tilastokeskus jatkaa joukkoviestintätilaston julkaisemista. Tilasto on korvaamaton tietolähde mediatoimialan kehityksen arvioinnin välineenä sekä mediayritysten omassa toiminnassa että mediapolitiikan suunnittelussa. Tilaston tärkeys korostuu mediatoimialaa vahvasti muuttavan internetpohjaisen globaalin kehityksen aikana. Tilastolla on merkitystä myös tiedon huoltovarmuuden turvaamisessa, kun arvioidaan suomalaisten mediayritysten edellytyksiä toimia kriisiaikoina. Jos Tilastokeskus ei kykenisi jatkamaan tilaston tuottamista, niin on välttämätöntä että joku muu taho jatkaa tilaston tuottamista.
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Akava vastustaa Työolot-tilaston lakkauttamista. Työolot-tilasto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, kattava tietolähde, jonka avulla on mahdollista seurata palkansaajien työoloja, työn laatua, työhyvinvointia, työssä jaksamista ja monia muita työolotekijöitä. Tämä aineisto on laajasti työelämän tutkijoiden ja kehittäjien käyttämä, sillä se tarjoaa merkittävän aikasarjan (vuodesta 1977) suomalaisten työoloista. Ilman tätä aineistoa vastaavaa tietoa ei ole saatavissa. Työelämää kuvaavan datan tarve kuitenkin vain kasvaa jatkossa, kun työurien odotetaan pidentyvän ja työelämä muuttuu nopeasti. Työolot -tilasto on välttämätön lähde tietoon nojaavalle päätöksenteolle. Työelämän laadullisten ilmiöiden ja niihin liittyvien syy-seuraussuhteiden ymmärtämisen tärkeys korostuu Suomessa, jossa esimerkiksi kansantaloudellinen tilanne ja väestön demografiatrendi asettavat ennennäkemättömiä paineita työelämän kehittämiselle ja työn tuottavuuden lisäämiselle.
      • Suomen Assitej ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Ei lisättävää muiden kulttuurialan järjestöjen lausumiin.
      • Suomen Arkkitehtiliitto
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Lakkautettavaksi esitettävät kulttuuritilastot sisältävät muun muassa seuraavat kulttuuriympäristöjä ja arkkitehtuuria koskevat tilastot: - Suomalaiskohteet Unescon kansainvälisissä kulttuuriperinnön rekistereissä - Kulttuuriympäristöt ja kulttuurikohteet - Kulttuuriympäristöt ja kulttuurikohteet maakunnittain - Suomen rakennuskanta käyttötarkoituksen, sijainnin ja rakentamisvuoden mukaan - Suomen Arkkitehtiliiton arkkitehtuurikilpailut Kulttuuriympäristöjä ja arkkitehtuurikilpailuja koskeva tilastotieto hyödyttää merkittävästi arkkitehtuurin tutkimusta ja kehittämistä. Arkkitehtuurikilpailujen avulla on toteutettu jo 150 -vuoden ajan Suomen merkittävimpiä rakennuksia ja ympäristöjä. Kulttuuritilastoa ei tule lakkauttaa, jotta arkkitehtuuria ja kulttuuriympäristöjä koskevaa laadukasta tilastotietoa on saatavilla myös tulevaisuudessa. Mikäli kulttuuritilasto lakkautetaan kokonaisuudessaan, tulee arkkitehtuuria ja kulttuuriympäristöjä koskeva tilastotieto kerätä muun soveltuvan tilaston yhteydessä.
      • SAK ry, Näätänen Ari-Matti
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Tilastokeskuksen työolotutkimus on kiinteä osa sitä välineistöä, joilla suomalaisen työelämän tutkijat ja kehittäjät ovat voineet luotettavasti seurata esimerkiksi digitalisaation, koronan ja globalisaation aiheuttamien muutosten vaikutuksia työorganisaatioiden tuottavuudelle ja työntekijöiden hyvinvoinnille. SAK ei kannata Tilastokeskuksen työolotutkimuksen lakkauttamista. SAK arvioi, että suomalaisen työelämän kehittämisen tietopohja heikkenisi oleellisesti, mikäli esimerkiksi viimeisimpien työelämämuutosten vaikutuksia ei voitaisi luotettavasti arvioida yli sektorirajojen laadukkaiden ja pitkien aikasarjojen avulla. SAK katsoo, että saatavilla olevien aineistojen vähentyminen Tilastokeskuksen työolotutkimuksen poistumisen myötä heikentäisi suomalaisen työelämän tutkimusta ja kehittämistä, millä on negatiivisia seurauksia työorganisaatioiden tuottavuudelle ja työntekijöiden hyvinvoinnille pitkällä aikavälillä. Näillä heikennyksillä on negatiiviset seurausvaikutukset työn tarjontaan ja jopa työurien pituuteen. SAK:n näkemyksen mukaan palkkatilastointia tulisi yhdistämisen tai lakkauttamisen sijaan kehittää tarkempaan ja kattavampaan suuntaan. Näiden tilastojen rooli on yhteiskunnallisesti tärkeä. Yhteinen ja luotettava käytössä oleva tilastoaineisto on ehdoton edellytys luottamuksen ja sopimisen mahdollistamiseen esimerkiksi työ- ja virkaehtosopimusneuvotteluissa. SAK on huolissaan siitä, että ansioiden laajempi ja kattavampi tilastointi heikkenee suunnitellun muutoksen myötä. Tulorekisteriin kerättävät taustatiedot ovat puutteellisia. Tästä syystä SAK pitää tärkeänä, että tulorekisterin lisäksi myös muita jo aiemmin hyödynnettyjä tietolähteitä tullaan jatkossakin käyttämään palkkatilastojen tuottamisessa. SAK ei kannata muistiossa esitettyjä leikkauksia työelämätietoon.
      • Suomen metsäkeskus
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • - ei kommentteja
      • Suomen Sinfoniaorkesterit ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Tilastokeskuksen tilastot ovat korvaamaton tiedonlähde kulttuurialan organisaatioille, jotka kehittävät ja vahvistavat toimialojaan eri tavoin. Kaikki mahdollinen lisätieto ja tilastoalan ammattilaisten tekemä analyysi alaltamme on ensiarvoisen tärkeää laajemman tilannekuvan hahmottamiseksi ja toimintaympäristöanalyysin tekemiseksi. Lisäksi Suomen Sinfoniaorkesterit ry:n jäsenorkesterien toiminta on saanut laajempaa näkyvyyttä osana kulttuurin tilastointia. Suomen Sinfoniaorkesterit ry on tehnyt omaa orkesterialan tilastointiaan yhtäjaksoisesti vuodesta 1975 lähtien. Kokoamamme tiedot täydentävät toimialamme osalta kaikille yhteistä kulttuurin tietopohjaa. Lisäksi olemme toimineet mm. opetus- ja kulttuuriministeriön kehittämisprojektissa taidejakulttuuri.fi tiedontuottajina yhdessä Tilastokeskuksen kanssa. Tämän kaltaiset tilastotuotannon piirissä käynnissä olleet hankkeet eivät kykene nykyisellään korvaamaan Tilastokeskuksessa tehtävää työtä. Jäsenorkesterien toiminnan ja talouden tilastointi ja sen pohjalta tehtävät analyysit ovat yksi yhdistyksen keskeisistä tehtävistä. Lisäksi Suomen Sinfoniaorkesterit ry jakaa Tilastokeskuksen analyyseista tietoa jäsenistölleen. Tiedosta on hyötyä myös toimintaympäristöanalyysin laadinnassa. Työ vaikeutuu ja seurannan pitkäjänteisyys häviää tilastotuotannon mahdollisesti päättyessä. Kulttuurin, joukkoviestinnän ja vapaa-ajan osallistumisen tilastoja hyödynnetään erilaisissa selvityksissä ja analyyseissa sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Tilastokeskuksen tuottamat kulttuuritilastot ja Kulttuurin satelliittitilinpito saavat omissa verkostoissamme toistuvasti erityistä kiitosta esittävän taiteen eurooppalaisilta toimijoilta. Suomea on pidetty kulttuurin tilastoinnissa jopa edelläkävijämaana. Kulttuurin yleistä faktapohjaa tarvitaan. Yksi hallituksen kulttuuripoliittisen selonteon toimenpiteistä onkin kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja kattavuuden parantaminen. Suomen Sinfoniaorkesterit ry katsoo, että kulttuurialan tilastotietojen saatavuutta tulisi päinvastoin tukea ja vahvistaa lakkauttamisen sijaan. Tiedosta hyötyvät poliittiset päättäjät, tutkijat, alan toimijat ja suomalainen demokratia. Toivomme, että kulttuurin, joukkoviestinnän ja vapaa-ajan osallistumisen tilastointi tehtäisiin eurooppalaista yhteistyötäkin ajatellen lakisääteiseksi. Näin varmistaisimme sen, että meillä on tulevaisuudessakin riittävästi laadukasta tietopohjaa suomalaisesta kulttuurista, vapaa-ajasta ja joukkoviestinnästä vaikuttamistyön ja päätöksenteon tueksi haastavinakin aikoina.
      • Nortela Mikko, Kulttuuripäällikkö
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Kulttuurin hyvinvointivaikutukset, demokratiaa ja yhdenvertaisuutta tukevat vaikutukset ja sitä kautta yhteiskunnan kehitystä tukevat vaikutukset ovat kiistattomia. Riippumaton, sisällöltään luotettava ja muodoltaan ymmärrettävä joukkoviestintä on välttämätön osa läntistä demokratiaa ja keskustelevaa yhteiskuntaa. Kulttuuri luo tätä keskustelua syventävää ja avartavaa sisältöä, jonka yhdenvertainen saatavuus maan eri puolilla ja eri yhteiskuntaluokissa on tärkeä osa yhteiskunnan toimintaa. Lisäksi kulttuurin hyvinvointivaikutukset ja sen luoma kokemus osallisuudesta aktivoivat ja tukevat ihmisten tasa-arvoisuutta ja kykyä toimia rakentavasti yhteiskunnassa. Ilman tilastotietoja yksilöiden kokemuksista voidaan saada yksittäisten toimijoiden keräämää tietoa, joka ei ole kattavaa ja jonka luotettavuus voi vaarantua esimerkiksi otannan koon ja kysymyksenasettelun takia.
      • Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry, Laura Haarala / toiminnanjohtaja / Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Kolmantena Tapahtumateollisuus ry nostaa esiin vapaa-ajan osallistumista koskevan tilaston lakkautuksen, jolla hävitetään tietoa tapahtumien sosiaalisesta ja yhteiskunnallisesta merkittävyydestä. Tapahtumien moninaiset positiiviset ulkoisvaikutukset yhteenkuuluvuuden lisäämisestä yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseen tunnistaa jokainen, mutta ilman tilastoa tuon osallistumisen muutoksia esimerkiksi eri sukupolvien välillä ei pystytä seuraamaan. Tilastojen lakkautuksilla ja muutoksilla tavoitellaan kokonaisuudessaan 400 000 euron säästöä vuositasolla. Raha on suuruudeltaan valtiontalouden kannalta merkitykseltään erittäin vähäinen ja jo yksittäiset poliittiset päätökset, joita tehdään sokkona ilman tilastojen tarjoamaa tietoa, aiheuttavat helposti vastaavansuuruisia kansantaloudellisia vaikutuksia. Siksi edellä mainittujen tilastojen lakkauttaminen on Tapahtumateollisuus ry:n näkökulmasta huonosti perusteltu ja taloudelliselta vaikutukseltaan jopa haitallinen. Suomen Ohjelmatoimistot ja Agentit ry nostaa myös esille, että Tilastokeskuksen kulttuurialaa koskevan tilastoinnin alas ajo on räikeässä ristiriidassa hallituksen kulttuuripoliittisen selonteon kanssa, mikä on lausuntokierroksella. Sen tarkoituksena on tuottaa kunnianhimoinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa Suomen taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteisen kehittämisen. Kulttuuritilastoinnin alas ajo ei tätä tulevaisuuskuvaa tue vaan päinvastoin heikentää taide- ja kulttuuripolitiikan pitkäjänteistä kehittämistä.
      • Suomen Kotiseutuliitto
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Kotiseutuliitto kiinnittää huomiota teeman 3.4 Kulttuuri, media ja ajankäyttö -osioon, jonka alta ollaan lakkauttamassa niin kulttuurin, joukkoviestinnän kuin vapaa-ajan osallistumisen tilastot. Kulttuurialan kansalaistoiminnan laajuutta ja vaikuttavuutta olisi lakkauttamisen jälkeen entistä hankalampi osoittaa numeerisesti. Samaan aikaan julkisen talouden ja järjestöjen valtionavustusten leikkausten jälkeen myös moni aiemmin tietoja kerännyt järjestö joutuu supistamaan tai lopettamaan tiedonkeruunsa. Lakkauttaminen on räikeässä ristiriidassa esimerkiksi vastikään julkaistun kansalaisjärjestöstrategian tietopohjan vahvistamisen ja tiedolla johtamisen tavoitteen kanssa ja lausuntokierroksella olevan kulttuuripoliittisen selonteon kanssa. Lakkauttamisen sijaan esitämme näiden tilastojen osalta esimerkiksi julkistustiheyden muutosta tai tietosisältöjen jonkinasteista supistamista.
      • Kopiosto ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Kulttuuritilastoinnin lakkauttaminen olisi strateginen virhe työllisyyden, talouskasvun sekä kansallisen kulttuurin kannalta. Kulttuuritilasto kuvaa kulttuurialan tuotantoa, tarjontaa, taloutta, julkista tukea, työvoimaa, koulutusta sekä harrastusta ja kulutusta eri taiteen ja kulttuurin aloilla. Ilman luotettavaa tilastotietoa on vaikea tehdä asiantuntevia päätöksiä kulttuurin tukemisesta. Tilastoja hyödynnetään laajasti myös muussa päätöksenteossa, sopimuksissa ja suunnittelussa sekä tehtyjen toimien vaikutusten arvioinnissa. Tilastoinnin kokonaan lopettamisen sijasta voisi harkita julkaisuvälin harventamista, jos tilaston tuottaminen nykyisellä julkaisuvälillä ei olisi säästösyistä mahdollista. Kulttuuritilastoinnin lopettaminen veisi Suomen poikkeavaan asemaan muihin EU-maihin nähden. Kaikilla muilla EU-mailla on oma kulttuuritilastointi paitsi Irlannilla, Kyproksella ja Maltalla. Kulttuuri- ja joukkoviestinnän tilastoinnin kokonaan lakkauttaminen heikentäisi merkittävästi kulttuuripolitiikan tietopohjaa Suomessa. Se myös supistaisi alan toimijoiden, median, tutkijoiden ja kansalaisten tietoresursseja sekä vaikeuttaisi kulttuuripoliittisten päätösten arvioimista ja vaikuttavuuden seurantaa, jotka ovat aivan keskeistä kulttuuripoliittisessa päätöksenteossa. Lausunnoilla olevan hallituksen kulttuuripolittiisen selonteon yhtenä toimenpiteenä on kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja kattavuuden parantaminen. Tähän nähden kulttuuritilaston lakkauttaminen olisi täysin päinvastainen toimi. Kulttuurin ja alan vuosien kehitystyötä ei voida toteuttaa ilman alaa koskevaa tilastoitua tietoa ja sen tarkastelemista pitkinä ajallisina jatkumoina. Luovat kulttuurialat ovat merkittäviä kasvualoja, joiden tilastollisen seurannan lopettaminen olisi siis strateginen virhe sekä työllisyyden, talouskasvun että kansallisen kulttuurin kannalta.
      • Suomen Kustannusyhdistys, Sakari Laiho, johtaja
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Suomen Kustannusyhdistys kiittää Tilastokeskusta mahdollisuudesta antaa lausunto sen valmistelemista muutoksista tilastotuotantoon. Suomen Kustannusyhdistys vastustaa Tilastokeskuksen Kulttuuri, media ja ajankäyttö -tilastojen lakkauttamista. Kyseessä on poikkeuksellisen laaja ja arvokas tietolähde suomalaisesta kulttuuri- ja media-alasta sekä kulttuurin ja median kulutuksesta. Luovat kulttuurialat ovat merkittäviä kasvualoja, joiden tilastollisen seurannan lopettaminen olisi strateginen virhe sekä työllisyyden, talouskasvun että kansallisen kulttuurin kannalta. Toimialan yrityksille tilastot ovat vertailukohta, jota ne voivat hyödyntää liiketoimintastrategioidensa kehittämisessä. Lakkautuksen toteutuessa Suomesta tulisi yksi harvoista EU-maista Irlannin, Kyproksen ja Maltan lisäksi, jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. Erityisen arvokkaita ovat ko. tilastojen pitkät aikasarjat. Niiden avulla alan ja vapaa-ajankäyttötottumusten kehitystä voidaan tarkastella ainutlaatuisella tavalla, joka on arvokas alan kehityksen ja muutosten ymmärtämiseksi. Tilastokeskus on koonnut palveluun myös muiden toimijoiden tuottamia tietoja, jolloin suuri osa toimialan tilastoista on ollut saatavilla samasta palvelusta. Tilastot tarjoavat luotettavan ja vertailukelpoisen tavan seurata kehitystä vuosi vuodelta eri näkökulmista. Puolueeton ja säännöllinen tiedontuotanto on olennainen pohja mitä tahansa alaa koskevalle päätöksenteolle, kehittämiselle ja julkiselle keskustelulle. Tilastojen lakkauttamisen jälkeen alan tiedontuotanto olisi yksinomaan alan toimijoiden omissa käsissä, mikä vähentäisi oleellisesti tietojen luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta. Kulttuurialan toimijoiden rahoitukseen kohdistuvat leikkaukset myös heikentävät jatkossa niiden mahdollisuuksia kannatella alan tietopohjaa. Tilastot ovat tärkeitä erityisesti poliittisten päätösten ja lainsäädännön näkökulmasta. Tilastot antavat päätöksentekijöille arvokasta tietoa media- ja kulttuurialan rakenteesta ja tilasta. Tilaston lakkauttaminen vähentäisi päättäjien mahdollisuutta tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä. Esimerkiksi parhaillaan lausuntokierroksella olevassa kulttuuripoliittisessa selonteossa nostetaan yhdeksi toimenpiteeksi kulttuurin tietoperustan vahvistaminen ja sen kattavuuden parantaminen. Samoin hallitusohjelmassa mainitut lukutaidon vahvistamistoimet tarvitsevat tuekseen luotettavaa tietoa median ja kirjallisuuden kulutuksesta. Vaikka tilastointi ei ole ollut lakisääteistä, Tilastokeskuksen lakisääteinen oikeus saada tietoa on mahdollistanut kattavan tilastoinnin. Yritysten on kilpailullisista ja kilpailuoikeudellisista syistä vaikeampi luovuttaa tietojaan jollekin muulle tilastotoimijalle silloinkin, jos rahoitus tilastointiin saataisiin järjestettyä muuta kautta. Edellä mainituista syistä Suomen Kustannusyhdistys vetoaa Tilastokeskukseen, jotta se harkitsisi asiaa uudestaan ja päättäisi rahoittaa Kulttuuri-, media- ja ajankäyttötilastoja myös jatkossa. Suomen Kustannusyhdistys Sakari Laiho Johtaja
      • Luonnonvarakeskus
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Teatterin tiedotuskeskus ry.
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Kulttuuritilastot sisältävät tietoja kulttuurin tuotannosta, jakelusta, välityksestä ja koulutuksesta sekä rahoituksesta. Tilastojen dataa tarvitaan alan säännölliseen seurantaan, yhteiskunnallisen keskustelun ja demokraattisen päätöksenteon pohjaksi. Luotettavaa tietoperustaa tulee tarpeeseen tulevina vuosina etenkin kulttuurin kenttään kohdistuvien suurten vaikutusten seuraamiseen, esimerkiksi siihen, miten alan työllisyyden käy tai mitä tapahtuu kulttuuripalvelujen saavutettavuudelle. Tilastotuotannon muutoksen kuvauksessa lukee, “Joitakin tietoja on löydettävissä myös taidejakulttuuri.fi -palvelusta ja tietojen tuottajilta.” Haluamme huomauttaa, että kymmenien pienten tiedontuottajien omat tilastointikeruut eivät korvaa Tilastokeskuksen koottuja tilastoja alasta. Tiedontuottajien – kuten Teatterin tiedotuskeskuksen (TINFO) – yleisavustuksiin on kohdistunut niin ikään toistuvia leikkauksia, eikä vastuuta kulttuuritilastojen koostamisesta voida siirtää muualle. Taidejakulttuuri.fi -palvelun tietosisältö on alan toimijoiden tuottamaa, mutta koottua tietoa koko kulttuurialasta ei sieltä ole mahdollista saada. Palvelua ylläpidetään, mutta ymmärtääksemme rahoituksen päätyttyä sivustoa ei kehitetä. Tilastokeskus on näin ainoa toimija, joka kootusti pystyy tuottamaan tietoa kulttuurin alasta. Keväällä 2024 Suomen tietojärjestelmä nousi ykkössijalle 186 maan joukosta toisen peräkkäisen kerran Maailmanpankin arviossa maailman tilastojen laadusta. Mikäli Suomi lakkauttaisi kulttuuritilastointinsa, olisimme yksi neljästä EU-maasta (ainoa Pohjoismaa – säännöllistä omaa kulttuuritilastointia ylläpidetään jopa Ahvenanmaan ja Färsaarten itsehallintoalueilla), jolla ei ole omaa kulttuuritilastointia. 1970-luvulta lähtien julkaistuja kulttuuritilastoja tulisi jatkossakin julkaista, jotta pystymme havaitsemaan eri yhteiskunnallisten murroskohtien vaikutuksia alaan, joka Tilastokeskuksen oman tiedon mukaan työllistää noin 130 600 ihmistä (2023). Kts. Kulttuuriammateissa työskentelevien määrä supistui vuonna 2023 - Tilastokeskus (stat.fi) Pyydämme, että kulttuuritilastoja ei lakkautettaisi, vaan Tilastokeskukselle annettaisiin aikaa kehittää ja tehostaa tiedonhakua uusilla digitaalisilla menetelmillä.
      • Förbundsarenan rf
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Fakta är avgörande för utveckling och Förbundsarenan anser att det är oförlåtligt att lägga ner statistikinsamling kring fritidsdeltagande. Statistik och forskning kring civilsamhällets förutsättningar är redan nu på en mycket låg nivå om man jämför med t.ex. övriga Norden och att vart tionde år samla in fakta om befolkningens fritidsintressen och samhällsengagemang och utvecklingen av dessa är redan det för sällan och för lite. I den nyligen antagna strategin för civilsamhällsorganisationer nämns kunskapsgrund och ett av målen är att bygga upp en kunskapsgrund för civilsamhällespolitiken och utnyttja den i beslutsfattandet. Att lägga ner den här insamlingen går tvärtemot strategin.
      • Villi Mikko, Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen journalistiikan oppiaine
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Jyväskylän yliopiston kieli- ja viestintätieteiden laitoksen journalistiikan oppiaine pitää Tilastokeskuksen media- ja kulttuuritilastojen tuotantoon suunniteltuja muutoksia epätoivottavina. Joukkoviestintä ja journalismi ovat yksi demokraattisen yhteiskunnan tukijaloista, yhteiskunnallisen keskustelun ja toiminnan perusinfrastruktuuria. Joukkoviestintätilastoinnin lopettamisen myötä menettäisimme olennaista tietoa tämän keskeisen yhteiskunnallisen sektorin toiminnasta. Viestintä- ja mediapolitiikka menettäisivät pohjaansa ja myös media-alan opetus ja tutkimus kärsisivät merkittävästi. Tietoa media-alan työstä ja rakenteista on saatavilla vähemmän kuin aiemmin. Esimerkiksi tutkijoiden mahdollisuudet tehdä kyselyitä journalistien parissa ovat heikentyneet huomattavasti (ks. Journalisteille tehtävät kyselytutkimukset ja niiden tulevaisuus Suomessa, https://mediaviestinta.fi/mevi2020/wp-content/uploads/2024/08/Journalisteille-tehtavat-kyselytutkimukset-ja-niiden-tulevaisuus-Suomessa-.pdf). Lisäksi eurooppalainen medianvapaussäännös (EMFA) kasvavasti edellyttää media-alaa koskevan päätöksenteon pohjaksi ajantasaista ja kattavaa tietoa median tuotannosta ja kulutuksesta. Tähän tilanteeseen Tilastokeskuksen tilastoihin suunnitellut leikkaukset istuvat entistä huonommin. Tiedon tarve media-alasta lisääntyy, mutta samalla tiedontuotantoa kansallisella tasolla aiotaan nyt vähentää.
      • Neogames Finland ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Kulttuurituotannon tilastojen (3.4) lakkauttaminen vaikeuttaisi olennaisesti kulttuurin ja luovien alojen yhteiskunnallisten, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten arviointia. Tilastotuotannon lakkauttaminen vaikeuttaisi valtionhallinnon tietoperustaista päätöksentekoa, ja sen puuttuminen haittaisi myös kulttuurialojen omaa kehittämistyötä. Tilastotuotannon lakkautus yhdistettynä kulttuurituotannon mittaviin leikkauksiin vaarantaisi Suomen kulttuurialojen kehitystyön sekä niiden potentiaalin täysimääräisen hyödyntämisen. Vaikka kulttuurituotannon tilastointi ei ole lakisääteistä, sen luoma tietopohja on käytössä lähes kaikissa Euroopan maissa, muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Kulttuurilla, kuten myös siihen liittyvällä tietopohjalla, katsotaan siis olevan kansallista arvoa. Tämä on ollut myös Suomessa aiempi näkemys, ja kulttuuritilastoja on pyritty 1970-luvulta lähtien kehittämään kulttuurin laaja-alaisten vaikutusten arviointia varten. Nykyinen kehityssuunta on erittäin huolestuttava, ja se hämärtää kulttuuripääoman vaikutuksen hahmottamista tavalla, joka voi jatkossa mahdollistaa sen kansallisen arvon sivuuttamisen päätöksenteossa. Kilpailluilla globaaleilla markkinoilla oman kulttuuripääoman aliarviointi voi helposti johtaa tilanteeseen, jossa kulttuurisen pohjan merkitys hämärtyy, ja sen kyky rakentaa kansallista hyvinvointia heikkenee. Tämä tuskin on tavoiteltava lopputulos.
      • ProAgria Keskusten Liitto ry, Mäkivuokko Harri
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Jaakkola Simo, Koneyrittäjät ry
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Ei kommentoitavaa
      • Medialiitto ry, Paasivirta Olli-Pekka
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Medialiitto kiittää Tilastokeskusta mahdollisuudesta antaa lausunto sen valmistelemista muutoksista tilastotuotantoon. Medialiitto vastustaa Tilastokeskuksen joukkoviestintätilaston lopettamista. Kyseessä on poikkeuksellisen laaja ja arvokas tietolähde suomalaisesta media-alasta, jolla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Joukkoviestintätilasto sisältää vuosittain julkaistavan joukkoviestintämarkkinatilaston sekä laajan taulukkopalvelun. Joukkoviestintämarkkinatilasto on ainoa Suomessa julkaistava tilasto, joka antaa kokonaiskuvan joukkoviestintämarkkinoiden rakenteesta. Koska tilasto ulottuu vuodesta 1997 nykypäivään, se mahdollistaa joukkoviestintämarkkinassa tapahtuneiden muutosten tarkastelun ainutlaatuisella tavalla. Tilaston lakkauttaminen katkaisisi pitkän aikasarjan, joka on arvokas alan kehityksen ja muutosten ymmärtämiseksi. Taulukkopalvelu kokoaa puolestaan yhteen suuren valikoiman media-alan tilastoja kattaen niin lehdistön, radion, television kuin mainosmarkkinat. Tilastokeskus on koonnut palveluun myös muiden toimijoiden tuottamia mediatilastoja, jolloin suuri osa toimialan tilastoista on ollut saatavilla samasta palvelusta. Tilastot tarjoavat luotettavan ja vertailukelpoisen tavan seurata media-alan kehitystä vuosi vuodelta eri näkökulmista. Medialiitto käyttää tilastoja jatkuvasti sekä toimialan edunvalvontatyössä että media-alaa koskevissa analyyseissä, joita se tuottaa niin jäsenistölleen kuin laajasti eri sidosryhmille. Toimialan yrityksille tilastot ovat vertailukohta, jota ne voivat hyödyntää liiketoimintastrategian päivittämisessä. Tilastot ovat tärkeitä erityisesti mediapoliittisten päätösten ja lainsäädännön näkökulmasta. Tilastot antavat päätöksentekijöille arvokasta tietoa media-alan rakenteesta ja tilasta. Tilaston lakkauttaminen vähentäisi päättäjien mahdollisuutta tehdä tutkittuun tietoon perustuvia päätöksiä. Vaikka tilastointi ei ole ollut lakisääteistä, Tilastokeskuksen lakisääteinen oikeus saada tietoa on mahdollistanut kattavan tilastoinnin. Yritysten on kilpailullisista ja kilpailuoikeudellisista syistä vaikeampi luovuttaa tietojaan jollekin muulle tilastotoimijalle silloinkin, jos rahoitus tilastointiin saataisiin järjestettyä muuta kautta. Edellä mainituista syistä Medialiitto vetoaa Tilastokeskukseen, jotta se harkitsisi asiaa uudestaan ja päättäisi rahoittaa joukkoviestintätilastoa myös jatkossa. Medialiitto ry
      • Ylikoski Matleena, Tampereen yliopisto
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Joukkoviestintätilasto on ollut keskeisessä roolissa Media Pluralism Monitor -tutkimushankkeen toteuttamisessa. Tutkimusmetodologiassa on 200 tutkimuskysymystä, joista arviolta 20:ssä on hyödynnetty joukkoviestintätilaston tuottamia tietoja. Erityisen tärkeitä ovat olleet joukkoviestintämarkkinoiden kokoa ja eri mediasektoreiden (TV, radio, lehdet, verkko) markkinaosuuksia kuvaavat tilastot. Jotkut MPM-tutkimuksen osa-alueista ovat Suomessa kärsineet tiedonpuutteesta. Tällaisia alueita ovat esim. julkisen sektorin varojen käyttö mediassa julkaistuihin ilmoituksiin ja mainoksiin (ns. state advertisenment) sekä vaalien aikaisen mediajulkisuuden tasapuolinen jakautuminen puolueiden kesken erityisesti TV-kanavilla. Toisaalta jotkut tutkimuksen osa-alueista, kuten esimerkiksi Transparency of media ownership -osio ovat johdonmukaisesti indikoineet Suomessa korkeaa riskiä, koska Suomessa lainsäädäntö ei velvoita keräämään keskitettyä ja läpinäkyvää tietoa median omistajista. EMFA-lainsäädäntö puuttuu nyt näihin puutteisiin ja käsittääkseni ko. lainsäädännön toteuttamiseksi esimerkiksi median omistajatietoja täytyy Suomenkin ruveta tuottamaan, mahdollisesti myös muita median moniarvoisuuteen liittyviä tietoja. Tästäkin näkökulmasta olemassa olevien joukkoviestintätilastojen lakkauttaminen tuntuu erittäin lyhytnäköiseltä, kun lainsäädäntö on tuottamassa alueelle uusia velvoitteita. Kaiken kaikkiaan joukkoviestintätilastojen lakkauttamisen sijaan olisi järkevää tarkastella tuotettavia joukkoviestintätilastoja uudelleen ja päättää, mitä tilastoista kannattaa säilyttää ja mitkä tietosarjat voisi lakkauttaa. Tämän työn rinnalla kannattaa katsoa, millaisia tilastointivelvoitteita EMFA-lainsäädännöstä Suomelle tulee.
      • Media- ja viestintätieteellinen seura Mevi ry
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Joukkoviestintätilasto (aihealue 3.4) on merkittävä useille toimijoille, ja tilastointia ei tulisi lopettaa. Tilastot ovat keskeisiä muun muassa seuraavista syistä: 1. Pohjoismaisen mediatutkimuksen keskus Nordicom julkaisee vertailevia tilastoaineistoja, joita käytetään myös laajaan kansainväliseen levitykseen. Tilastokeskuksen joukkoviestintätilastot on pohjana Nordicomin Suomesta keräämälle aineistolle. Jos tilastointi lopetetaan, Suomesta ei saada pohjoismaisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoista dataa. 2. Joukkoviestintätilastoa tarvitaan viestintäpoliittisen päätöksenteon ja lainvalmistelun ja näihen liittyvän tutkimuksen ja selvitystyön pohjaksi. Päätöksenteossa ja päätösten vaikutusten seurannassa tarvittavan tärkeän tiedon saanti on syytä turvata. 3. Joukkoviestintätilaston lakkautus heikentäisi alan tutkijoiden työskentelymahdollisuuksia Suomessa. Joukkoviestintätilasto tarjoaa vuosittain arvion Suomen mediamarkkinan koosta, ja palvelusta saa yleiskuvan Suomen mediamaisemasta ja kehityssuunnista. Tilastointi ja tiedon saanti on jo vuosia kaventunut, ja joukkoviestintätilaston lakkauttaminen heikentäisi tietojen saatavuutta edelleen hyvin merkittävästi. Tutkijoilla ei itsellään ole resursseja kerätä vastaavaa, kattavaa tietoa vuosittain. 4. Joukkoviestintätilaston puuttuminen poistaisi merkittävän tietolähteen korkeakoulujen opetustyöstä. Joukkoviestintätilasto ei ole Suomessa lakisääteinen. Tilastoinnille on kuitenkin jatkuva tarve ja uusia tietotarpeita tulee mm. toukokuussa 2024 voimaan tulleen eurooppalaisen medianvapaussäädöksen (EMFA) vuoksi. EMFA ei suoraan muuta kansallista lainsäädäntöä tilastoinnin osalta. EMFA kuitenkin tuo EU:ssa media-alan markkinoiden keskittymiseen ja omistussuhteisiin liittyviä uusia tietovaatimuksia ja velvoitteita, joiden toteuttamiseen tarvitaan kattavaa tilastotietoa. Joukkoviestintää koskevalle tilastoinnille on siis tarvetta edelleen.
      • Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto, Valta Aleksi
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto jäsenorganisaatioineen vastustaa Tilastokeskuksen kaavailemaa säästötoimenpidettä, joka lakkauttaisi Kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen keräämisen ja koostamisen tilastovuoden 2024 jälkeen. Suomen lastenkulttuurikeskusten liitto ja sitä edeltänyt lastenkulttuuritoimijoiden verkosto on kerännyt ja toimittanut tähän tilastoon tietoa lastenkulttuuritoiminnasta säännöllisesti vuodesta 2012 lähtien. Esitys lakkauttaa kulttuuritoimintaa, viestintää ja viestintäkäyttäytymistä sekä vapaa-ajan osallistumista eli kansalaisaktiivisuutta kartoittavien tilastojen kerääminen kansallisella tasolla on äärimmäisen lyhytnäköinen. Nämä tilastot rakentavat kuvan suomalaisten arvoista ja arvostuksista. Ne kertovat siitä, miten käytämme vapaa-aikamme, miten suomalainen kulttuuri- ja mediakenttä voi ja mikä on näiden alojen vaikutus kansantalouteen. Nämä tilastotiedot antavat kattavan kuvan toimialojen nykytilasta, mahdollistavat tutkimuksen ja luovat pohjan poliittiselle päätöksenteolle. Ilman dataa päätöksenteko siirtyy yhä ohuemmalle tietopohjalle. Saavutettava valtakunnallinen tilastotieto on paikallisen päätöksenteon ja toiminnan kehittämisen väline. Lastenkulttuurin tilastointi on tärkeää myös jokaiselle yksittäiselle lastenkulttuurikeskukselle. Oman toiminnan positiointi suhteessa muihin toimijoihin on mahdollista, kun vertailukelpoista tilastotietoa on saatavilla. Lisäksi muiden kulttuuritilastojen, kuten museoiden ja orkestereiden, kokoaman datan saatavuus auttaa hahmottamaan koko kulttuurialan kehitystä ja yksittäisen toimijan roolia kokonaisuudessa paikallisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti. Lastenkulttuuri joutuu alana jatkuvasti perustelemaan olemassaoloaan. Tässä tilastotieto on avainasemassa: se on täsmällistä ja selkeästi määriteltyihin kriteereihin perustuvaa. Päätöksentekijöiltä saamme jatkuvasti vaatimuksia siitä, että kulttuurialan pitäisi kyetä tarjoamaan heille parempaa tutkimustietoa, vaikuttavuusarviointia, kulttuurin talousvaikutusten ja hyvinvointivaikutusten mittaamista sekä tietoa ylipäätään. Valtakunnalliselle lastenkulttuurikeskusten liitolle tilastotieto on kaikkein arvokkain vaikuttamisen väline. Ilman tilastotietoa verkostomme vaikuttavuudesta kertominen jää kuvailevan tiedon varaan ja tulkinnanvaraiseksi. Julkisten palveluiden tiedon saavutettavuus on demokratialle tärkeää: tilastotieto maastamme on yhteistä kansallista pääomaa. Mikäli kulttuuritilastojen kokoaminen lakkautetaan, kulttuuritoimijat tuskin lakkaavat tilastoimasta toimintaansa, mutta ilman tilastotiedot kokoavaa toimijaa saatavilla oleva tieto pirstaloituu yhä useampiin tiedonlähteisiin. Kulttuuritilaston kokoamisen lisäksi kulttuuritilastoon liittyvät keskeisesti tilastoalan ammattilaisten laatimat koosteet ja artikkelit tilastodatasta. Ne avaavat tilastotietoa ja sen suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan ja edistävät tiedon saavutettavuutta edelleen. Mikäli kulttuuritilaston kokoaminen lakkautetaan, myös tämä tiedon avaaminen ja levittäminen lakkaa. Tilastokeskus on ollut osallisena valtioneuvoston kanslian tutkimushankkeessa, joka kartoitti luovien alojen ekosysteemejä ja ehdotti yhtenä toimenpiteenä alan tilastoinnin kehittämistä. Kulttuuritilastojen kehittämiseen on jo nyt panostettu huomattavasti yhteiskunnan resursseja Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyössä. Luonnos kulttuuripoliittisesta selonteosta nostaa tulevaisuuden tarpeeksi kulttuurialan tietoperustan ajantasaisuuden, kattavuuden ja yhteentoimivuuden kehittämisen. Tämä on selkeässä ristiriidassa Tilastokeskuksen kulttuuritilaston lakkautusesityksen kanssa. Lakkauttamiselle on olemassa vaihtoehtoja. Kulttuuritilastojen tuotantoa voidaan tehostaa hyödyntämällä automatisointia ja tekemällä entistä tiiviimpää yhteistyötä tiedon tuottajien kanssa. Koottujen tilastojen laajuutta voidaan supistaa ja päivitysväliä harventaa. Kulttuuritilastoinnin asiantuntijoita tarvitaan yhä varmistamaan, että tilastoluokitukset, päättelysäännöt ja analyysimallit tulkitaan oikein. Kultturitilastojen kokoamisen lakkauttamisella olisi kauaskantoisia ja rapauttavia vaikutuksia kulttuuritoimintaan, -rahoitukseen, kulttuurialan tutkimukseen ja alan yleiseen arvostukseen. Vaadimme, että tätä ehdotusta harkitaan vielä vakavasti ja sen pitkäaikaisvaikutukset selvitetään.
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Kuten muistiossa todetaan, Suomen virallisista tilastoista suurta osaa tuotetaan myös Euroopan unionin politiikkatarpeita varten Euroopan unionin tilasto-ohjelman ja tilastojärjestelmän (ESS) vaatimusten mukaisesti. Myös kulttuuritilastojen pihvi on tuottaa Suomesta vertailukelpoista tietoa päätöksenteon tueksi. Kulttuuri on keskeinen EU-politiikan alue, vaikka kuuluukin kansalliseen kompetenssiin vapaan luonteensa vuoksi. Kulttuurin tilannekuva on olennaista koko Euroopalle, jossa kulttuurin avulla pyritään luomaan koheesiota ja ylipäänsä uusintamaan eurooppalaisuutta. Kulttuurihan on vastaavanlainen inhimillisen toiminnan alue kuin armeijakin: sellainen aina maasta löytyy. Oma tai toisten. Suomen viralliset tilastot ovat yhteistä kansallista pääomaa ja tietoperustaa, ja niitä käytetään yhteiskunnassa moniin eri käyttötarkoituksiin. Tilastoja hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, sopimuksissa ja suunnittelussa. Niiden avulla seurataan tehtyjen päätöksien vaikutuksia ja ne ovat myös yleisesti käytettyjä yhteiskunnan kehitystä kuvaavia mittareita. Kulttuuritilastoja hyödyntävät päätöksenteossaan ministeriöiden lisäksi myös maakunnat ja kaupungit, jotka tekevät päätöksiä siitä, mihin investoidaan. Ilman tilastotietoa päätökset perustuisivat arvailuihin. Laadukas tietoperusta on ainoa mahdollisuus tietoon perustuvalle päätöksenteolle. Kulttuurialan osalta toinen keskeinen tilasto varsinaisen kulttuuritilaston lisäksi on vapaa-ajan tilasto, joka on ainoa kattava tieto kansalaisyhteiskunnan ajankäytöstä. Tätä tilastoa on julkaistu kymmenen vuoden välein, ja se on tärkeä kansalaisyhteiskuntapolitiikan väline, koska tuo esiin pitkät linjat. Myös se tuottaa eurooppalaisesti vertailukelpoista tietoa. Yhteiskuntapolitiikan kannalta on aivan olennaista tietää, miten ihmiset elävät ja käyttävät aikaansa. Valtio ei muodosta koko yhteiskuntaa, ja päättäjien on saatavat tietoa myös ihmisten arjesta. Myös joukkoviestintätilaston lakkauttaminen poistaa päätöksentekijöiltä kulttuurialaa koskevaa olennaista tietoa, sillä etenkin mediakasvatus ja medialukutaito ovat kulttuuripoliittisia tavoitteita, joita koskevien päätösten pitäisi jo luonteensa vuoksi perustua tietoon, ei luuloon. Tilastokeskus on itse ollut mukana luovien alojen ekosysteemejä kartoittavassa valtioneuvoston kanslian tutkimushankkeessa, jossa esitettiin yhtenä toimenpiteenä alan tilastoinnin kehittämistä. Kulttuuritilastojen kehittämiseen on jo nyt käytetty merkittävästi yhteiskunnan resursseja Tilastokeskuksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön yhteistyönä. Myös parhaillaan lausuntokierroksella oleva luonnos hallituksen esitykseksi kulttuuripoliittiseksi selonteoksi esittää tilastoinnin kehittämistä. Lakkauttaminen olisi tämän asiakirjan kanssa ilmeisessä ristiriidassa. “Vahvistetaan kulttuurialaa koskevan tietoperustan ajantasaisuutta, kattavuutta ja yhteentoimivuutta”, sanotaan luonnoksessa kulttuuripoliittiseksi selonteoksi Luonnoksessa kulttuuripoliittiseksi selonteoksi kulttuuripolitiikalle asetetaan useita keskeisiä tehtäviä, joiden vaikutusten arviointi käy mahdottomaksi, mikäli Suomi ei kykene tuottamaan alasta tilastotietoa.
      • Tampereen yliopisto, Informaatioteknologian ja viestinnän tiedekunta, Viestintätieteiden yksikkö., Ala-Fossi Marko
        Uppdaterad:
        12.9.2024
        • Muistiossa tilastotuotannon muutoksista esitetään kohdassa 3.4 kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistumisen tilastojen lakkautusta. Joukkoviestintätilasto on vuosittainen, vapaa-ajan osallistumisen tilastoa on julkaistu 10 vuoden välein. Uusimmat vapaa-ajan tilastot ovat vuodelta 2017. Joukkoviestintää on ehdottoman tärkeää tilastoida. Tilastotietoa vapaa-ajankäytöstä olisi myös oltava, etenkin, koska tilastotiedon pohjalta voidaan perustella julkisten kulttuuripalveluiden ja taidetoiminnan merkitystä ja seurata vapaa-ajan käytön muutoksia, kuten sitä, miten digitaaliset palvelut ovat viime vuosikymmeninä vallanneet enenevässä määrin ihmisten vapaa-aikaa. Kerran kymmenessä vuodessa koottavien tilastojen tekemättä jättämisestä syntyvät säästöt ovat minimaalisia, mutta kansalaisyhteiskunnan kehittämisen ja puolustamisen kannalta niillä on iso merkitys. Näihin tilastointiin jälleen kohdistuvat lakkautussuunnitelmat ovat osin seurausta siitä, etteivät kyseiset tilastot ole Suomessa lakisääteisiä. Esimerkiksi joukkoviestinnän tilastoihin liittyvät tietotarpeet ovat kuitenkin jatkuvia ja niitä tulee myös EU:n tasolta lisää. Toukokuussa 2024 voimaan astunut eurooppalainen medianvapaussäännös (EMFA) ei suoraan muuta tilastointia koskevaa kansallista lainsäädäntöä, mutta se asettaa jäsenvaltioille sellaisia uusia tietovaatimuksia ja velvoitteita koskien mm. mediapalvelujen omistajuutta ja media-alan markkinoiden keskittymistä, joiden toteuttaminen on käytännössä mahdotonta ilman kattavaa tilastotietoa media-alasta. Median keskittymisen arviointia moniarvoisuuden näkökulmasta ei ole mahdollista tehdä ilman vankkaa tilastollista dataa koko media-alasta sekä eri mediatoimialojen taloudesta, resursseista, kulutuksesta ja sisällöistä. Joukkoviestintätilastoista ja niihin liittyvistä julkaisuista on tullut korvaamaton työkalu ja apuväline: Ensinnäkin joukkoviestintätilasto tuottaa vuosittain arvion Suomen mediamarkkinan koosta ja ylläpitää laajaa joukkoviestintätilaston taulukkopalvelua, joka piirtää yleiskuvaa Suomen mediamaisemasta. Asiantuntevasti ja monipuolisesti toimitetut tilastot pitkine aikasarjoineen ovat muodostuneet media- ja viestintätutkimuksen peruslähteeksi, joka on tarjonnut perustiedot niin mediateknologian, mediatalouden kuin mediasisältöjenkin muutoksista. Tilaston myötä katoaisi merkittävä tietopohja, mikä vaikeuttaisi satojen tutkijoiden työskentelyä Suomessa. Tilastoja on käytetty viime vuosina esimerkiksi seuraavissa tutkimuksissa ja julkaisuissa: Ylikoski, M. & Ala-Fossi, M. 2024. Monitoring media pluralism in the digital era: application of the media pluralism monitor in the European member states and in candidate countries in 2023. Country report: Finland. https://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-202408067919 Lehtisaari, K. ym. 2024. Median keskittyminen ja mediasisältöjen moninaisuus Suomessa. Helsinki: Valtioneuvoston kanslia. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja; Vol. 6/2024. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-383-168-1 Ala-Fossi, M. ym. 2020. Media- ja viestintäpolitiikan seurantaraportti 2019. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö, Vol. 4/2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-243-581-1 Ala-Fossi, M. ym. 2018. Media- ja viestintäpolitiikan nykytila ja mittaaminen. Loppuraportti. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö, Vol. 4/2018. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160714/04_18_Media-%20ja-viestintapolitiikan-nykytila.pdf Joukkoviestintätilastoja käytetään opetuksen apuna yliopistoissa. Tilastot antavat opiskelijoille ja opetuskäyttöön ajantasaista tietoa Suomen mediasta ja sen kehityksestä, aikasarjoineen. Tilastojen puuttuminen heikentäisi opetuksen tietopohjaa kohtuuttomasti. Tilastokeskuksen joukkoviestintää koskeva tilastointi muodostaa myös perustan sille Suomea koskevalle aineistolle, jota pohjoismainen viestinnän dokumentaatiokeskus Nordicom kokoaa pohjoismaisesta mediasta ja viestinnästä sekä julkaisee laajaan kansainväliseen levitykseen. Tilastoinnin alasajo kaventaisi Suomea koskeva dataa, joka näin menettäisi pohjoismaisen ja kansainvälisen vertailukelpoisuutensa. Joukkoviestintätilasto muodostaa keskeisen informaatioperustan myös Liikenne- ja viestintäministeriön piirissä tehtävälle viestintäpoliittiselle selvitystyölle, suunnittelulle ja päätöksenteolle. Esitämme, että Tilastokeskus jatkaisi joukkoviestintää ja vapaa-ajan osallistumista koskevaa tilastointia mahdollisimman laajana. Tilastotarve on jatkuvaa ja esimerkiksi EMFAn myötä kasvavaa.
      • Metsähallitus
        Uppdaterad:
        12.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Musiikkituottajat - IFPI Finland ry, Kotilainen Kalle
        Uppdaterad:
        10.9.2024
        • Kulttuuritilastojen lakkautus heikentää jo entisestään kulttuurialan vaikeaa tilannetta ja näkymää tulevaisuuteen. Kulttuuritilastojen lakkautuksesta tulisi luopua.
      • Pirkanmaan ELY-keskus
        Uppdaterad:
        9.9.2024
        • Alueellisten tilastojen merkitys kasvaa joten näiden osalta syytä harkita tarkkaan muutoksia.
      • Kansanelakelaitos, Perhoniemi Riku
        Uppdaterad:
        9.9.2024
        • Työolotutkimus (3.2. Työ, palkat ja toimeentulo) on oman tutkijaurani aikana tarjonnut vertaansa vailla olevaa tietoa nimensä mukaisesti suomalaisten työoloista. Olen käyttänyt sitä sekä tutkiessani suomalaisten työhyvinvointia, työkykyä, että työn tulokseliisuutta. Tilaston tarjoama tieto on ollut tärkeää työelämän kehittämiseksi tuottavampaan ja yhdenvertaisempaan suuntaan. Ehdotan tilaston lakkauttamisen sijaan sen keventämistä esimerkiksi rajaamalla kyselyn vastaustavaksi sähköistä vastaamista, rajaamalla aihealueita, tai harventamalla kyselyväliä esim 7 vuoteen.
      • Nordicom, Göteborgin yliopisto, Jaakkola Eliasson Maarit
        Uppdaterad:
        9.9.2024
        • Luokkaan Kulttuuri, media ja ajankäyttö (3.4) kuuluvilla tilastoilla "Kulttuuri", "Joukkoviestintätilasto" ja "Vapaa-ajan osallistuminen" on ollut tärkeä merkitys Nordicomin tekemälle pohjoismaiselle media- ja kulttuuritilastointityölle. Olemme sitä mieltä, että näitä tilastoja ei tulisi lakkauttaa, vaan niistä syntyviä kustannuksia tulisi pyrkiä madaltamaan automatisointi- ja systematisointipyrkimyksin. Median rakenteet ja ehdot sekä kulttuurin kuluttaminen ja vapaa-ajan osallistuminen ovat tärkeitä demokratiasta kertovia indikaattoreita. Tilastot muodostavat tärkeän pohjan pohjoismaisten valtioiden kehityksen seurannalle. Viime vuosina Nordicom on käyttänyt näitä Tilastokeskuksen aineistoja muun muassa seuraavissa julkaisuissa: - Vertailevat tietoiskut (faktablad) muun muassa pohjoismaisista radiomarkkinoista, mediankäyttötottumuksista ja televisionkatselusta, https://www.nordicom.gu.se/sv/fakta-analys/norden/faktablad - Lindberg, Tobias (2023): Nordic News Media in Global Competition – The Conditions for News Journalism in the Digital Platform Economy (Nordiska nyhetsmedier i global konkurrens – Nyhetsjournalistikens villkor i den digitala plattformsekonomin), https://www.norden.org/en/publication/nordic-news-media-global-competition Lisäksi aihealueen 3 tilastoja hyödynnetään laajamittaisesti Suomessa ja maailmalla tehtävässä akateemisessa tutkimuksessa. Nordicomin ylläpitämässä avoimessa pohjoismaisen mediatutkimuksen asiantuntijatietokannassa on tällä hetkellä 1090 rekisteröitynyttä media- ja viestinnäntutkijaa. Pohjoismaisen NordMedia-konferenssin osallistujamäärä on nousussa, mikä kertoo media- ja viestintäalan tutkimuksen suosion ja merkityksen kasvusta. Myös kulttuurintutkijoille ja muiden medioituneiden ilmiöiden tutkijoille tilastot ovat merkittävä perustietolähde.
      • Pyöriä Pasi, Sosiologian yliopistonlehtori, Tampereen yliopisto
        Uppdaterad:
        7.9.2024
        • Vastustan Työolot-tilaston lakkauttamista. Tilastoa on tuotettu vuodesta 1977, ja se muodostaa kansainvälisestikin ainutlaatuisen aikasarjan suomalaisten palkansaajien työoloista. Työolot-tilasto on välttämätön palkansaajien työolojen ja työn laadun seuraamiseksi ja kehittämiseksi. Ilman tätä aineistoa ei ole kattavaa tietoa työhyvinvoinnista ja monista muista palkansaajien työolotekijöistä. Työolot-aineisto on ehdottoman välttämätön työn laadun, työn tuottavuuden, työssä jaksamisen ja työurien pidentämisen kannalta. Työolot-aineisto on ollut laajasti työelämän tutkijoiden ja kehittäjien käytössä, ja sitä tarvitaan jatkossakin työelämän kehittämiseksi.
      • Kommentit aihealueen 4. Kestävä kehitys ja ympäristö tilastojen muutoksiin
      • Keskuskauppakamari
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Muistiossa on esitetty energian hintoja koskevan neljännesvuositilaston julkaisutiheyden muutosta vuosittain päivitettäväksi. Keskuskauppakamari pitää tärkeänä, että jatkossakin polttonesteiden, sähkö, kaasun, kaukolämmön ja muiden energiatilastojen yksittäisten energialähteiden hintaa seurataan kuukausitasolla. Muistiossa on esitetty karsittavaksi useita Luonnonvarakeskuksessa Tullin tilastoista tuotettavia säännöllisiä ulkomaankauppaa koskevia tilastoja, jotka ovat olleet toimijoiden käytössä helppotulkintaisempina kuin Tullin tilastokannan tiedot. Emme pidä näitä toimia perusteltuna, sillä tietojen irrottaminen Tullin tilastokannasta on Luonnonvarakeskuksessa kustannustehokasta ja pitkälle automatisoitua, joten tilastojen lakkautuksesta ei syntyisi merkittävää kustannussäästöä. Muistiossa on esitetty kauppalaivaston, kotimaan vesiliikenteen ja ulkomaan meriliikenteen tilastojen julkaisutiheyden harventamista kuukausitilastoista neljännesvuositilastoiksi. Tilastointiväliä ei tule näissä tilastoissa harventaa, sillä kuukausitasoinen seuranta on tärkeää kuljetuskysynnän muutosten seurannassa. Tarve on mahdollisimman ajantasaiselle tiedolle. Koska tilastot valmistuvat vasta noin kaksi kuukautta tilastointijakson päätyttyä, neljännesvuosittainen tilasto ei kuvaisi luotettavasti kysynnän muutoksia.
      • Suomen luonnonsuojeluliitto ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Metsien hoidon ja käytön kestävyyden osalta Suomessa on paljon parannettavaa. Jatkuvalla, avoimesti kaikkien saatavalla luotettavalla tilastotiedolla metsävaroista sekä puuvirroista on tärkeä rooli metsien käytön ja siihen liittyvien ohjauskeinojen vaikuttavuuden seuraamisessa. Suomen tulee tehdä paljon toimia erityisesti esimerkiksi metsien hiilinielujen kasvattamiseksi. Luonnonsuojeluliitto on huolissaan siitä, miten nyt tehtävät lakkautuspäätökset tulevat vaikuttamaan mahdollisuuksiin tehdä ja seurata metsien käyttöön liittyviä päätöksiä ja niiden vaikutuksia.
      • Ruokatieto Yhdistys ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ravintotaseen julkaisemista ei pidä lopettaa vaan jatkaa. Ravintotaseen tuotanto- ja kulutustiedot ovat erityisen tärkeitä, sillä näitä tietoja ei Suomessa seuraa ja tilastoi mikään muu taho. Ravintotaseen sisältämä tieto on erittäin keskeistä tietoa elintarvikesektorista, sen toiminnasta ja tuloksista. Tilastoja hyödynnetään elintarvikesektorilla, ruokajärjestelmässä, yhteiskunnassa monipuolisesti. Ravintotaseen tilastotietoa levitetään kattavasti suuremmalle yleisölle mm. klassikkojulkaisuissa Maatalouskalenteri (ProAgria) ja Tietohaarukka (Ruokatieto), jolloin ne tavoittavat kymmeniä tuhansia alan ammattilaisia. Julkaisut nostavat tilastojen tärkeän annin esiin laajalle kohderyhmälle elintarvikesektorin ammattilaisia pellolta pöytään. Myös median kannalta Ravintotaseen tiedot ovat tärkeitä. Ruoka on tärkeä aihe koko yhteiskunnalle, alan ammattilaisille ja kuluttajille ja ansaitsee hyvän ja kattavan tilastoinnin jatkossakin.
      • Jyväskylän kaupunki, Seija Laitinen-Kuisma, johtaja, kulttuuri-, opisto- ja kirjastopalvelut
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Ålands fiskodlarförening r.f., Broström Rosita
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • För fiskodlingsbranschen är det viktigt att förmedla forskningsbaserad kunskap om fiskerinäringens strukturer som grund för beslutsfattande, livsmedelsproduktion och utveckling av försörjningsberedskapen. Den åländska statistiken över fiskerinäringarna sammanställs lokalt, men inkluderas även i den nationella statistiken. De nationella statistiksammanställningarna ger en helhetsbild av branschens tillstånd och utveckling som är mycket värdefull även på lokal nivå. Vi behöver noggrann, objektiv och tillförlitlig information som stöd för beslutsfattandet, både inom den privata och den offentliga sektorn. Om myndigheterna avstår från att samla in statistik försvåras tillgången till viktig information. Detta kommer då att påverka politiskt beslutsfattande, forskning och utbildning i stor omfattning och med långtgående negativa konsekvenser. Den inbesparing som initialt görs genom att avsluta statistikproduktionen går då om intet på längre sikt. Vi anser därför att den löpande statistiksammanställningen över fiskerinäringen bör fortsätta som tidigare eller åtminstone i betydande omfattning. Särskilt viktig statistik är: fiskerinäringens lönsamhet, fiskfångst och produktion, fiskkonsumtion samt produktion av fiskprodukter. Enligt det nuvarande regeringsprogrammet ska konsumtionen, tillgängligheten och exporten av inhemsk fisk öka. Dessutom ska genomförandet av det inhemska fiskfrämjande programmet och vattenbruksstrategin fortsätta. Målet med dessa program är att tredubbla den årliga produktionen av inhemskt odlad fisk. Även den åländska vattenbruksstrategin innehåller ambitiösa målsättningar om en ökad produktion och ökade intäkter från vattenbrukssektorn. Om sammanställd och lättillgänglig information om fiskerinäringen saknas, blir det också svårt för statliga myndigheter att följa genomförandet av dessa program och strategier. Om faktabaserad information om Finlands fiskerinäring och marknadsstrukturer inte finns tillgänglig, blir det svårare att göra Finland synligt även i internationella sammanhang, eftersom Finland då utesluts från internationella jämförelser. Detta innebär exempelvis att EU:s beslutsfattande inte tar hänsyn till Finlands unika naturförhållanden och att det internationella samarbetet försvåras.
      • JHL, Samuli Sinisalo, Sinisalo Samuli
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kuten Tilastotuotannon muutokset -muistiossa todetaan, useita karsittavista tilastoista hyödynnetään laajasti yhteiskunnallisessa päätöksenteossa, lainvalmistelussa, työehtosopimusneuvotteluissa ja tieteellisessä tutkimuksessa. Niiden avulla seurataan tehtyjen päätöksien vaikutuksia ja ne ovat yleisesti käytettyjä yhteiskunnan kehitystä kuvaavia mittareita. Julkaisuaikataulun harventaminen ja tietosisältöjen karsiminen olisivat näille käyttötarkoituksille haitallisia.
      • Puutuoteteollisuus ry, Janatuinen Aila
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Edunvalvontamme on perustunut Suomessa tähän saakka tuotettuun tietoon. Toivomme erityisesti Kantorahatulot, puun kulkuvirrat, metsävarat ja metsäteollisuuden ulkomaankauppa -tilastojen säilymistä ennallaan. Tiedot antavat meille mahdollisuuden seurata mm. puutuotetoimialan (olemme tukin käyttäjä) merkitystä sekä metsänomistajille että myös kantorahatulojen jakautumista alueittain. Puun kulkuvirrat -kuvalla ja metsävaratiedolla voimme osoittaa miten paljon puuta on käytettävissä ja mihin se ohjautuu, myös sivuvirtojen osalta. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatilasto on hyvä kooste, joka kertoo toimialojen kokoluokkia ja mm. viennin arvon jakautumisen.
      • Tulli.fi
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Luonnonvarakeskuksen tuottamien tilastojen "Maataloustuotteiden ulkomaankauppa", Metsäteollisuuden ulkomaankauppa" ja "Kalan ulkomaankauppa" lakkautus eivät tietojen käyttäjien osalta merkittävästi muuta nykytilanneta, koska tiedot ovat jatkossakin kuukausittain saatavissa Tullin tilastoista. Tilastokeskuksen tuottaman "Ulkomaan meriliikenne" -tilaston julkaisutiheyden muutos kuukausittaisesta neljännesvuosittaiseen ei tietojen käyttäjien osalta merkittävästi muuta nykytilannetta, koska vastaavat tiedot tavaroiden osalta ovat jatkossakin kuukausittain saatavissa Tullin tilastoista.
      • Suomen ympäristäkeskus, Lausunnonantaja: Marko Tainio, Yhdyskuntaratkaisut -yksikön johtaja, [email protected]
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ravintotase-tilaston lakkauttaminen vaikeuttaa merkittävästi eri ruoka-aineiden kulutuksen seurantaa, joka puolestaan vaikeuttaa kestävämpiin elämäntapoihin ohjaavien ohjauskeinojen suunnittelua ja arviointia niin kansanterveyden kuin ympäristökestävyyden osalta. Tilaston lakkauttaminen vaikeuttaa myös huoltovarmuuden arviointia. Lisäksi tietyt metsätalouden tilastojen lakkauttamiset vaikeuttavat muun muassa maankäyttösektorin hiilinielujen arviointia. Tällainen on esimerkiksi puun kulkuvirtatilasto, jonka avulla voidaan arvioida puubiomassan päätymistä erilailla hiiltä sitoviin tuotteisiin.
      • Teollisuusliitto ry.
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Luken tilastot Tilastotuotannon lakkautuksia tai muutoksia esitetään sellaisiin Tilastokeskuksen tilastoihin, joihin emme Teollisuusliitossa soisi kajottavan. Teollisuusliiton jäsenistä osa työskentelee metsätaloudessa ja puutuotealoilla kotimainen puu on keskeinen raaka-aine. Näihin liittyvät tilastot ovat olennainen osa, kun muodostetaan kokonaiskuvaa niin metsätalouden kehityksestä kuin puutuoteteollisuuden tuotantoon liittyvistä asioista. Nämä tilastot ovat: Yksityismetsätalouden liiketulos (Luke) Tätä tilastoa käytetään alan työehtosopimusneuvotteluissa eli tilasto on tärkeä metsätalouden tulonjaon kannalta. Teollisuusliitto ei kannata tämän tilaston lakkauttamista, sillä se heikentäisi tiedonsaantia merkittävästi. Metsä sijoituskohteena (Luke) Tälle tilastolle on käyttöä, sillä metsänhakkuut ja ilmastotoimet ovat politiikkatoimien kohteena. Vihreän siirtymän edistämisessä on saatava myös oikeaa tietoa metsänomistuksesta. Jos tilasto lakkautetaan, niin vastaavaa tietoa ei ole muualta saatavana. Tilaston lakkauttaminen heikentää tiedonsaantia merkittävästi. Energiapuun kauppa (Luke) Tämän tilaston osalta ei ole syytä muuttaa julkaisutiheyttä. Tilastolle on käyttöä Teollisuusliitossa energia- ja metsätalouskeskustelussa. Muutos julkaisutiheyteen heikentää tiedonsaantia merkittävästi.
      • Kauppapuutarhaliitto ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kauppapuutarhaliitto ry kiittää mahdollisuudesta lausua suunnitelmia tilastotuotannon muutoksista. Luonnonvarakeskuksen Ravintotase on oleellisen tärkeä tilasto suomalaisten ravitsemuksesta. Sen avulla voidaan seurata suomalaisten ravintotottumuksia ja niiden muutoksia. Ravintotase on tärkeä tilasto, joka kokoaa yhteen kotimaisen tuotannon, tuonnin ja tosiasiallisen kulutuksen. Mikään muu tilasto ei kokoa tietoa yhteen kuten Ravintotase ja se on tärkeä työkalu koko suomalaiselle ruokaketjulle. On tärkeää saada luotettavaa tietoa suomalaisten ravitsemuksesta jo kansanterveyden näkökulmasta katsottuna. Esimerkiksi kasvisten ja vihannesten kulutuksen osalta ravitsemussuosituksissa on nostettu suosituksia. Ravintotaseesta voidaan seurata miten suositukset vaikuttavat suomalaisten ravitsemukseen. Kauppapuutarhaliitto ry katsoo, että tästä kerran vuodessa julkaistavasta tilastosta ei tule säästää. Maataloustuotteiden ulkomaankauppa -tilasto on suhteellisen uusi tilastopalvelu Luonnonvarakeskukselta. Tilasto on erittäin käyttäjäystävällinen verrattuna Tullin tilastoihin. Tilasto toiminee suhteellisen automaattisesti kun se on kerran perustettu. Hallitusohjelmassa nostetaan suomalaisen alkutuotannon kannattavuuden parantamisen työkaluksi vienti. Ulkomaankauppatilastot on tärkeä mittari elintarvikkeiden viennin seuraamiseen ja Luonnonvarakeskus on tehnyt arvokasta työtä tilastojen saavutettavuuden parantamiseksi aloittaessaan tilaston julkaisun ja Kauppapuutarhaliitto ry katsoo, että tilaston julkaisua tulisi jatkaa edes harvemmalla julkaisuaikataululla. Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne -tilaston osalta yksi julkaisu vuodessa on varmasti riittävä tiheys. Mutta tuoko tämä tosiasiassa merkittäviä säästöjä?
      • Audiovisual Producers Finland - APFI ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Energian hinnat tilastoon suunniteltu julkaisutiheyden muutos heikentäisi sen hyödyntämismahdollisuuksia merkittävästi, sillä ajantasaisen tilannekuvan muodostaminen vaikeutuisi. Espoon kaupunki pitää ympäristöön ja luontoon liittyviä kysymyksiä ja niihin liittyvän tilastoinnin kehittämistä erittäin tärkeänä. Olisi tarpeellista saada tämän aihealueen tilastoja jatkossa myös kuntatasoisesti. On siis hyvä, että supistukset ja lakkautukset eivät kohdistu tähän aihealueeseen. Maa-, metsä ja kalatalouden tilastoihin suunnitelluilla muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia Espoon kaupungin toimintaan. Liikenteen ja matkailun tilastot, joihin on suunniteltu muutoksia ovat käyttökelpoisia, vaikka ne julkaistaisiin jatkossa neljännesvuosittain. Suunnitelluilla muutoksilla ei ole suuria vaikutuksia Espoon kaupungin toimintaan.
      • Valtioneuvoston kanslia
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • LUKE:n tilastotuotantoa koskevilla toimilla voi olla vaikutuksia mm. huoltovarmuuteen liittyvien systeemisten riskien tunnistamiseen sekä arviointiin. Valtioneuvoston kanslian kestävyysarvioinnin näkökulmasta tilastojen lakkautukset voivat vaikuttaa esimerkiksi ruokahuollon kestävyyden (esim. maa- ja kalatalous) arviointiin. Metsätalouden tilastojen karsiminen voi taas vaikeuttaa esim. ekologisen kestävyyden arviointia.
      • STTK ry.
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tilasto on julkistettu neljännesvuosittain, jatkossa tiedot julkistetaan vuosittain. Julkaisutiheyden muutos energiahintojen osalta on valitettavaa, sillä nähtävissä on energiahintojen vaihtelujen kasvu ja myös energian hinnan taloudellisen merkityksen kasvu niin elinkeinoelämälle, julkisyhteisöille kuin kansalaisillekin. Puun kulkuvirrat ja metsävarat tilastot on julkistettu kerran vuodessa, jatkossa ne lakkautetaan. Tilastojen lakkautus on valitettavaa, koska metsien merkitys sekä Suomen taloudelle ja ilmastopolitiikan onnistumiselle on aivan keskeinen. Vaikka tilastoja saisi osaltaan muualta, kuten metsämaan omistuksen osalta, haittaa tilastojen lakkautus tietoon perustuvaa yhteiskunnallista keskustelua sekä päätöksentekoa metsien eri vaikutuksista ja merkityksestä. Lisätietoja Seppo Nevalainen, ekonomisti [email protected] Jaakko Haikonen, asiantuntija, ilmasto- ja energiapolitiikka [email protected]
      • Naisasialiitto Unioni ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Sosiaalisesti kestävän kehityksen tarkoitus on turvata ihmisille tasavertaiset mahdollisuudet voida hyvin, käydä töissä, saavuttaa perusoikeudet, hankkia elämän perusedellytykset ja mahdollistaa osallistuminen päätöksentekoon omassa maassaan ja maailmanlaajuisesti. Naisasialiitto Unioni pitää tärkeänä, etteivät tilastotuotannon muutokset vaaranna suomalaisessa yhteiskunnassa sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan mittaamista ja seuraamista. Sosiaalisesti kestävä työelämä pitää sisällään sukupuolten palkkakehityksen. Kuntasektorin ja paikallishallinnon palkkoja, valtion kuukausipalkkoja ja yksityisen sektorin tuntipalkkoja koskevat tilastot ja niiden julkaisutahti olisikin syytä säilyttää ennallaan.
      • Kansaneläkelaitos
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kelan eläkkeensaajien asumistuen normien laskemisessa on käytetty Tilastokeskuksen kuukausitilastoja energian hinnoista. Yleensä on käytetty joko kesä- tai heinäkuun lukuja. Energian hintojen tilasto on tarkoitus julkaista jatkossa vain kerran vuodessa, jolloin näitä kuukausittaisia tilastoja ei välttämättä ole samalla tavalla saatavilla.
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Urrila Penna
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Erityisesti LUKE:n tuottamiin tilastoihin ehdotetaan varsin merkittäviä supistuksia. Nyt esitetyt muutokset olisivat haitallisia erityisesti toimialatasolla ja ne heikentäisivät selvästi myös taloudellista tietopohjaa monilla Suomen talouden kannalta keskeisillä sektoreilla.
      • Suomen Yrittäjät ry, Malinen Petri
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Maa-, metsä- ja kalataloustilastojen osalta pidämme harmillisena useiden tilastojen lakkautuksia, sillä tilastojen radikaali vähentäminen vaikeuttaa tietoperusteista keskustelua maa-, metsä- ja kalataloudessa.
      • Luonnon-, ympäristö- ja metsätieteilijöiden liitto Loimu ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Luonnonvarakeskuksen tilastojen osalta olemme huolissamme tilastosäästöjen vaikutuksesta Lukessa tehtävään tutkimustyöhön. Onko säästöjä katsottu riittävästi kokonaisuuden kannalta? Metsäteollisuuden vientitilastoja tarvitaan säännöllisesti suhdannekatsauksissa, erilaisissa vaikutusarvioinneissa ja lausunnoissa. Jos puun kulkuvirtatilasto lopetetaan, emme enää kattavasti tiedä, millaisiin käyttökohteisiin hakattu puuaines lopulta päätyy. Bioenergian osalta suunnitellut muutokset aiheuttavat suhdannetiedotteen- ja katsauksen bioenergiaosion loppumisen, jos ennakkotietoja ei julkaista. Kalakantojen arvioinneissa merialueelta tarvitaan edelleen joka kevät edellisen vuoden alustavaa laji- ja aluekohtaista saalisarviota ICES-työhön. Lakkautukset vievät Luken työtä myös eri suuntaan kuin mitä EU tai MMM ovat linjanneet, vaikkapa tarkemman tiedon saamiseksi sisävesien kalastuksesta.
      • Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunki, Kaupunkiympäristön palvelualue, Kaupunkiympäristön rakennuttaminen ja ylläpito, Milko Tietäväinen
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • -
      • Etelä-Pohjanmaan liitto, Maakuntien liittojen tilasto- ja tutkimusvastaavien yhteinen lausunto, verkoston puheenjohtajana toimii Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitosta
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Ilmasto- ja kiertotalouteen liittyvän maakunnallisen tilastotiedon tarve on kasvanut. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan liitolla on Etelä-Pohjanmaan ilmasto- ja kiertotaloustiekartta, jonka toteutumista pyritään seuraamaan vuosittain. Seuranta on täysin riippuvaista siitä, mitä alueellista tilastotietoa on saatavilla. Resursseja tietojen keruuseen kunnista ei ole. Maakunnittaisten tilastotietojen löytyminen organisaatioiden nettisivustoilta on tärkeää. Tällaisia ovat esimerkiksi Traficom, Luke, Suomen metsäkeskus, Motiva, Energiateollisuus, Suomen biokierto ja biokaasu ry sekä Suomen tuulivoimayhdistys. Päästökehitystä seurataan Suomen ympäristökeskuksen hiilineutraalisuomi.fi-sivustolta. On todella tärkeää, että sivusto on olemassa, mutta laskentamallissa on vielä kehitettävää. Laskenta perustuu käyttöperusteiseen laskentamalliin ja esim. Etelä-Pohjanmaan osalta tarve olisi saada vuosittaiset tiedot kulutusperusteisella mallilla laskettuna. Maatalousvaltaisessa maakunnassa tämä on ilmastotyön kannalta keskeistä. Kiertotalouden ja aluesuunnittelun toimenpiteiden mittaaminen ja seuranta on haasteellista, koska indikaattorilukuja ei ole saatavilla maakunnallisesti. Indikaattoritietojen kerääminen edellyttäisi tietojen keräämistä esim. kuntien rakennusvalvonnasta tai muista lähteistä. Ilmastonäkökulmasta kaavoituksen ja rakentamisen maakunnalliselle tilastotiedolle olisi suuri tarve. Esimerkkeinä purettavien, korjattavien ja uusien rakennusten määrä tai kerrosneliöt sekä puurunkoisten julkisten rakennusten ja kerrostalojen määrä. Myöskään metsäkadon seurantaan ei ole maakunnallista tilastotietoa. Käytössä ovat olleet Metsäkeskuksen tiedot, jotka perustuvat metsäkäyttöilmoituksiin, mutta niissä ei näy metsän poistuma kaavoitetuilla alueilla. Jos valtakunnallista metsävarojen vuotuista inventointia jatketaan, ei varmaankaan saavutettaisi suuria säästöjä siinä, että tietojen julkistaminen lakkautettaisiin, niin kuin suunnitelmassa nyt on esitetty. Kerätty tieto on tärkeää myös julkistaa ja hyödyntää. Maakuntien liittojen lakisääteisenä tehtävänä on laatia merialuesuunnitelma Suomen merialueille (MRL 19 §, MRL 67 a § ja 67 b §). Yhtenä keskeisenä tarkasteltavana elinkeinona merellä on kalastus. Kalastus on sekä vapaa-ajankalastusta että ammattikalastusta. Kalansaalis ja tuotanto -tilastoa on esitetty lakkautettavaksi, samoin Kalatalouden kannattavuus -tilastoa. Edellä mainitut tilastot antavat kuitenkin hyvän yleiskuvan elinkeinosta ja sen tilasta ja kehityksestä sekä tarkastelevat kalataloutta laajemmin kuin esim. pelkästään Kaupallinen kalastus merellä -tilasto. Kalan kulutus- ja Kalajalosteiden tuotanto -tilastot puolestaan kuvaavat suoraan, miten MMM:n asettama Kotimaisen kalan edistämisohjelma toteutuu. Kalastusta ja kalaelinkeinoa koskevia tilastoja ei tule lakkauttaa. Ulkomaan meriliikenteen kuukausittainen tilastointi tarjoaa tällä hetkellä erinomaisen nopean seurantavälineen viennin kansallisesta kehityksestä ja eri alueiden painopisteiden muutoksista viennin kehityksessä. Ulkomaan meriliikenteen kuukausittaisesta tilastoinnista luopuminen heikentäisi merkittävästi viennin seurannan ajantasaisuutta. Ainakin viennin ja tuonnin volyymin tilastointi tulisi säilyttää kuukausitasolla. Tilastointia voidaan tarvittaessa karkeistaa luopumalla esimerkiksi eri tavaralajien tilastoinnista kuukausitasolla.
      • Elintarviketeollisuusliitto ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Olemme erityisen huolissamme esitetyistä Luken tuottamien ulkomaankaupan tilastojen ja Ravintotaseen lakkauttamisista. Ulkomaankaupan tilastoinnin kautta seurataan hallitusohjelman kirjausten mukaista tavoitetta. On tärkeää, että tämä turvataan yhdessä Tullin kanssa, jotta mittaristo tavoitteille on selkeä. Ravintotase on käytännössä ainoa julkinen tilasto, jonka perusteella voidaan arvioida eri elintarvikkeiden keskimääräistä kulutusta henkeä kohti Suomessa. Lisäksi Ravintotaseella on tärkeä rooli tuotanto-omavaraisuuden laskennassa elintarvikeryhmittäin. Lisäksi olemme erittäin huolissamme julkaisutiheyden muutoksista, joilla on vaikutusta ruokaketjun toimivuuden seurantaan. Seurannassa on tärkeää, että on saatavilla ajankohtaiset tilastot niin alkutuotannon, teollisuuden kuin kaupan tilastoista. Näiden tilastojen julkaisutiheyden hidastuminen haittaa ruokaketjun toimivuuden seurantaa ja vähentää läpinäkyvyyttä ruokaketjussa.
      • Suomen Pankki
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Suomen Pankki näkee, että useat supistamisen kohteena olevat kestävään kehitykseen ja ympäristöön liittyvät tilastot saattaisivat olla tarpeellisia tulevaisuudessa, mikäli makrovakauspolitiikan työkalut laajenevat arvioimaan ilmastonmuutoksesta tulevia rahoitusvakaudellisia riskejä. Riskinketjujen ymmärtämiseksi kaikki listatut maa- ja metsätaloustilastot kuuluvat tähän luokkaan. Esimerkiksi ”Metsämaan omistus” ja ”Metsävarat” tilastoja käytetään parhaillaan eräässä rahoitusvakausnäkökulmasta tehtävässä tutkimusprojektissa. Ilmastonmuutoksen riskien analyysi kärsii jo nyt vakavista datavajeista ja suunta tilastojen karsimiseen on erittäin valitettava.
      • Pro Kala ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kalatalouteen liittyviä tilastoja käyttävät päätöksenteon ja hallinnon lisäksi toimialan kehityksen seurannassa ja tulevan toiminnan suunnittelussa kala-alan järjestöt. Luotettavat, ajantasaiset ja pitkän aikasarjan sisältävät tilastot antavat realistisen kuvan toimialasta ja varmistavat, että toiminnan suunnittelu, seuranta ja päätöksenteko pohjautuu luotettavaan ja objektiiviseen tietoon. Luonnonvarakeskuksen tilastotuotanto on viime vuosina kehittynyt toimialan tarpeita kuunnellen ja tämän tilastotuotannon ja kehityksen tulee ehdottomasti jatkua. Kotimaisen kalan edistämisohjelman ja EMKVR käyttösuunnitelman tavoitteisiin on kirjattu kotimaisen kalan kulutuksen, tarjonnan ja viennin huomattava kasvu. Näiden tavoitteiden saavuttamista on hyvin vaikea seurata ilman luotettavaa tilastotietoa. Pro Kala toivoo, että kalatalouden tilastoja ei lakkauteta.
      • Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK r.y., Maatalous
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • 4.1. Energia Energian, erityisesti polttoöljyn ja sähkön, osuus maatalouden ja koko elintarvikesektorin muuttuvista kustannuksista on merkittävä ja välilliset vaikutukset huomioiden jopa yksi keskeisimmistä ostopanoksista maatiloilla. Jotta elintarvikeketju pystyy toimimaan läpinäkyvästi ja kustannusmuutokset pystytään perustellusti siirtämään koko ketjussa eteenpäin, niin energian hinnasta tulee olla saatavilla ajantasainen tieto. Tilastojulkaisun muuttaminen neljännesvuosittaisesta vuosittain julkaistavaksi on aivan liian harva ajatellen elintarvikekaupan nykyisiä hintajaksoja. Neljännesvuosittain julkaistavalla tilastotiedolla on vielä mahdollisuus toimia, mutta tosiasiallinen tarve olisi julkaista tilastoa kuukausittain. 4.3. Maa-, metsä- ja kalatalous Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto on ainoa kuntatasolle saakka maataloudesta taloudellisesta tietoa tuottava tilasto. Lisäksi tilastoa on tuotettu katkeamatta noin 50 vuoden ajan, joten pitkä aikasarja tuottaa luotettavimman tiedon maatalouden taloudellisesta tilanteesta ja kehityksestä eri puolilla Suomea. Taloustilastoa pystytään myös täydentämään Luken eri tilastoilla, jolloin esimerkiksi Luke pystyy hyödyntämään ja täydentämään taloustilastolla omia tilastojaan ja julkaisuja. Taloustilasto, yhdistettynä maatalouden rakennekehitykseen, kertoo osaltaan alkutuottajan taloudellisen tilanteen lisäksi sopimusaseman kehittymisestä elintarvikeketjussa ja eri puolilla Suomea. Ymmärtääksemme nyt esitetty yhdistäminen kansantalouden tilinpitoon tarkoittaa taloustilaston totaalista lakkauttamista, koska kansantalouden tilinpidon julkaisujen tietosisältö on säädösohjattua. Edellä mainituin perustein MTK ei hyväksy maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston yhdistämistä osaksi kansantalouden tilinpidon tietoja. Ruokaperunan varastotilasto Ruokaperunan varastotilasto on julkaistu kaksi kertaa vuodessa. Tilasto perustuu alkutuottajille lähetettävään varastokyselyyn. Varastotilasto vaikuttaa myös alkutuottajan sopimusasemaan elintarvikeketjussa. Jos tilasto lakkautetaan kokonaan, se vaikeuttaa myös alkutuottajan tilannetta ketjussa ja kokonaiskuvan muodostamista markkinatilanteesta. MTK pitää tärkeänä jatkaa lokakuu puolivälissä tehtävän varastokyselyn ja kyselyyn perustuvan tilaston tekemistä. Ravintotase Alkutuottaja saa tällä hetkellä elintarvikeketjun kautta heikosti tietoa kulutustottumusten muutoksista ja erilaisista kuluttajatrendeistä, mikä vaikeuttaa yritystasolla maatilan kehittämistä ja tuotantoon liittyvien strategisten vaihtoehtojen vertailua. Ravintotase on ainoita tilastoja, joka kertoo yleisellä tasolla kulutustottumusten muutoksista, joten MTK näkee tilaston säilyttämisen erittäin tarpeellisena. Maatalous- ja puutarhayritysten rakenne Maatalouden rakenteen kehittyminen on Suomen koko EU-jäsenyyden ajan noudattanut hyvin vakiintunutta kehitystä. Kulloisellakin markkinatilanteella ja maatalouspolitiikalla on todettavissa oleva, mutta ennustettava, vaikutus rakennekehitykseen. Ennakkotilastolla ei ole merkittävää vaikutusta viljelijän sopimusasemaan, joten tilastossa on perusteltua siirtyä yhteen tilastojulkaisuun vuodessa. Käytössä oleva maatalousmaa Kuten muiden lausunnonantajien lausunnoista on havaittavissa, käytössä olevan maatalousmaan julkaisusta mahdollisimman aikaisin ovat kiinnostuneita toimijat, jotka eivät ole alkutuottajia. On perusteltu syy olettaa, että käytössä olevan maatalousmaan julkaisulla on myös vaikutuksia, jotka vaikuttavat ja nykymuodossa ehkä jopa heikentävät alkutuottajan sopimusasemaa. Tästä syystä MTK pitää perusteltuna ennakollisen tilastojulkaisun lopettamista ja siirtymistä vuosittaiseen lopullisen tilaston julkaisemiseen. Kotieläinten lukumäärä Kuten jo maatalouden rakenteen kehittymisen osalta tuli lausuttua, on myös kotieläinten lukumääränkehitys ollut hyvin vakiintunutta. Kuten maatalouden rakenteessa, myös kotieläinten määrässä kulloisellakin markkinatilanteella ja maatalouspolitiikalla on todettavissa oleva, mutta myös jollain tavalla ennustettava vaikutus. Ennakkotilastolla ei ole merkittävää vaikutusta viljelijän sopimusasemaan, joten tilastossa on perusteltua siirtyä yhteen tilastojulkaisuun vuodessa. Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien osto-, käyttö- ja varastotilastot Nykyisin tilasto julkaistaan neljännesvuosittain ostojen, käytön ja varastojen osalta. Tilasto julkaistaan noin puolitoista kuukautta jakson päättymisen jälkeen. Jos ajatellaan alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa nykyisen julkaisutiheyden näkökulmasta, niin tilaston tietoa ostomäärien osalta voi pitää vanhentuneena jo julkaisuhetkellä. Tällöin tieto kulloisestakin markkinatilanteesta ajatellen ostoja ja ostotarvetta on täysin ostajalla. Käytön ja varastojen osalta nykyinen julkaisutiheys palvelee kohtaisesti alkutuottajaa, joten kylvöpäätöksiä keväällä ja syksyllä voidaan osin perustaa kulloiseenkin varastotilanteeseen. Jos tilaston julkaisussa siirrytään puolivuosittaiseen julkaisuun, niin varastoihin liittyvä tilastotieto menettää huomattavan osan luotettavuuttaan alkutuottajan päätöksenteossa ja heikentää edelleen asemaa elintarvikeketjussa. Edellisen lisäksi, perustuen lausunnon yleisiin kommentteihin, MTK pitää hallitusohjelman kirjausten toteutumisen näkökulmasta erittäin tärkeänä ja oleellisena ostomäärien tilaston julkaisutiheyden muuttamista neljännesvuosittaisesta kuukausittaiseen. Tällä muutoksella olisi merkittävä alkutuottajan sopimusasemaa parantava vaikutus.
      • Ympäristöministeriö, Laura Höijer koordinoinut vastauksen yhteistyössä ministeriön osastojen kanssa, Höijer Laura
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Esitetyt leikkaukset muun muassa heikentäisivät ilmastopolitiikan tietopohjaa (erilaiset hiililaskennat, LULUCF). Luken lausunnosta käy hyvin ilmi, miten osa Luken tuottamista tilastoista (kuten puun kulkuvirrat, ulkomaankauppatilastot) toimivat suoraan ilmastopolitiikan tietopohjan tukena. Maankäyttösektorin ilmastotavoitteisiin ja politiikkatoimiin liittyvä tutkimus on hyvin keskeistä ympäristöministeriölle. Ravintotase-tilasto tuo myös arvokasta tietoa päätöksenteon tueksi, ml kulutustottumusten muutosten seuranta (mm. väestön ruokatottumukset ja ruoan kulutus esim. kasvispainotteisuus).
      • Työelämän tutkimusyhdistys ry, Vuorenmaa Hertta
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Työelämän tutkimusyhdistys haluaa tuoda esiin näkemyksensä tilastojen lakkauttamisesta ja niiden vaikutuksista tiedon saatavuuteen, tutkimukseen sekä käytännön toimintaan. Ehdotettujen tilastojen lakkauttamisella ja supistamisella olisi merkittäviä vaikutuksia niin tutkimuksellisesti kuin käytännön tiedontarpeiden näkökulmasta. Yhteiskunnallisen kehityksen kulmakivenä tulisi toimia laadukas tieto ja näiden tilastojen lakkauttaminen uhkaa tietoon pohjaavaa kehitystyötä.
      • Luonnonvarakeskus, Luonnonvarakeskus/Biotalous ja ympäristö -yksikkö, Niemi Jyrki
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto Yhdeksi säästökohteeksi on ehdotettu Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastoa, joka tuottaa erittäin tärkeätä pohjatietoa, kun arvioidaan maatalousyritysten tulorakennetta. Käytämme kyseistä tilastoa monipuolisesti talousanalyyseissamme, kun arvioimme maatalousyritysten kokonaistulovirtoja. Viime vuosina maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tietoaineistoja on lisäksi yhdistetty Luken maatalous- ja puutarhayritystilastoon vuosien 2004-2021 osalta. Näitä tietoja ryhdyttiin julkaisemaan Luken Taloustohtori -sivustolla Maatalousyrittäjien tulokehitys -palvelussa: taloustohtori.luke.fi/maatalousyrittajien-tulokehitys. Tämä työ on tuottanut entistä monipuolisemman kuvan maatilakotitalouksien tulorakenteesta ja maatilatalouden taloudellisesta merkityksestä maatilakotitalouksien kokonaistuloissa. Tämän työn on ollut tarkoitus jatkua ja tiivistyä. Jatkosuunnitelmissa on, että osa maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston tiedoista tulisi osaksi Taloustohtori -sivuston tietosisältöä (taloustohtori.luke.fi). Myös maatilayritysten osaamisverkosto AgriHubin kannalta tilaston säilyminen on tärkeää. Edellä mainittu Taloustohtorin suunniteltu palvelukokonaisuus vahvistaisi merkittävästi maa- ja puutarhatilojen ja heille palveluita tarjoavien toimijoiden mahdollisuuksia tehdä tilojen taloudellista vertailua aiempaa tarkemmin. Maatilojen liikkeenjohto-osaamisen ja siten tilakohtaisen kannattavuuden parantamiseksi on tutkimuksessa tunnistettu taloudellinen vertailutieto erittäin merkittäväksi välineeksi. Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastoa on tuotettu yhtäjaksoisesti noin 50 vuotta, joten tilaston lakkauttamisen ja pitkän aikasarjan katkeamisen myötä menetettäisiin paljon sellaista tietoa, jota on mahdotonta korvata. Pidämme tilastoa erittäin tarpeellisena ja esitämme sen julkaisemisen jatkamista.
      • Maa- ja metsätalousministeriö
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston yhdistäminen kansantalouden tilinpitoon voi olla haastavaa. Kansantalouden tilinpidossa julkaistava tietosisältö pohjautuu SNA ja ESA säädöksiin, josta ei voida poiketa. Käytännössä on vaarana, että maa- ja metsätalousyritysten taloustilastoa ei tästä syystä voisi julkistaa jatkossa. Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto perustuu verotustietoihin ja pitää sisällään näin ollen koko viljelijäväestön eikä vastaavaa tietoa voida luotettavasti selvittää esimerkiksi kyselyjen avulla. Taloustilastoa on hyödynnetty laajasti politiikkavalmistelun tukena. Tilastoa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi maatalouden rakenteen kehittymisen sekä politiikan vaikuttavuuden analysoinnissa. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala hyödyntää Maa- ja metsätalousyritysten taloustilastoa monipuolisesti. Tilaston oleellisin tehtävä on tuottaa tilasto siitä, mistä viljelijäperheiden verotettavat tulot koostuvat. Maatalouden taloudellista menestymistä tilastoidaan ja mitataan maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston lisäksi maatalouden kannattavuuskirjanpitoaineiston avulla (FSDN). Kannattavuuskirjanpito perustuu otantaan. Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto perustaa verotustietoihin ja pitää sisällään näin ollen koko viljelijäväestön eikä vastaavaa tietoa voida luotettavasti selvittää esimerkiksi kyselyjen avulla. Taloustilastoa on hyödynnetty laajasti politiikkavalmistelun tukena. Esimerkiksi CAP 2023-2027 kauden valmistelun yhteydessä taloustilastoa hyödynnettiin uudelleenjakotulotuen tarpeen analysoinnissa. Tilastoa voidaan hyödyntää myös esimerkiksi maatalouden rakenteen kehittymisen sekä politiikan vaikuttavuuden analysoinnissa. Tilaston hyödynnettävyyttä lisää jo käynnistetty kehitystyö, jossa tietoja yhdistetään maatalouden kirjanpitotietoihin (FSDN). Eri tilastojen yhdistäminen luo uuttaa mielenkiintoista lähestymiskulmaa, joka on arvokasta hallinnolle ja luo mahdollisuuksia tieteen tekemiseen. Maataloutta tuetaan julkisin varoin, joten on tärkeää, että sen vaikuttavuutta voidaan seurata ja arvioida. Tämä edellyttää tilastojen jatkuvuutta sekä kehittämistä siten, että politiikan vaikuttavuuden luotettava arviointi on mahdollista. Maa- ja metsätalousyritysten taloustilaston kehittäminen on siksi tärkeää. Maa- ja metsätalousministeriö katsoo, että tilaston lopettaminen ei tuottaisi lopulta säästöä julkiseen talouteen. Vastaavien tietojen hankkimisen kustannukset olisivat todennäköisesti korkeammat muulla tavoin hankittuna. Tilaston kehittäminen on monin tavoin perustellumpaa kuin lopettaminen. Ruokaperunan varastotilasto on huoltovarmuuden, varautumisen sekä markkinoiden seurannan kannalta merkittävä tieto. Tarve korostuu huoltovarmuustilanteissa. Se on puolueetonta ja luotettavaa tietoa markkinoiden tilanteesta alkutuotannolle. Ravintotase tulisi säilyttää myös jatkossa. Se on ainoa tilasto, - joka kertoo miten elintarvikkeita kulutetaan, viedään ja varastoidaan Suomessa. - joka kertoo suomalaisten syömisestä ja sillä on paljon yhteiskunnallista merkitystä esim. kansalaisten ravitsemuksen ja huoltovarmuuteen liittyen kotimaisuusasteen seurannan kannalta. Tilasto antaa tietoja kulutuskäyttäytymisen muutoksesta, myös yritysten tuotekehityksen tarpeisiin. Esim. Ruokatiedon Tietohaarukka –kooste käyttää paljon ao. tilaston tietoja. Sidosryhmät ovat päinvastoin esittäneet, että Ravintotase –tilastoa kehitettäisiin. Tilastosta saatu tieto voi olla muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa erityisen tärkeä. Maataloustuotteiden ulkomaankauppatilasto tulisi säilyttää myös jatkossa. Hallitusohjelmassa tavoitellaan elintarvikeviennin kaksinkertaistamista ja siihen liittyen on käynnissä ruoka-alan strategian laadinta ja kasvuohjelman toimeenpano. Tilasto on erittäin merkittävä hallitusohjelmakirjauksen seurannan kannalta ja on ohjelman tärkein vaikuttavuusindikaattori. Tilastoa hyödynnetään ministeriön talousarvioesityksessä ja hallituksen vuosikertomuksessa. Tullin tilasto ei ole sellaisenaan käyttökelpoinen ministeriön tarpeisiin vaan vaatii jatkokäsittelyä. ETL:n julkaisema vastaavan tyyppinen dokumentti ei ole sisällöltään aivan sama eikä se ole virallinen tilasto. ETL:n julkaisun jatkuvuudesta ei ole varmuutta. Käytössä olevan maatalousmaan tilasto tulisi säilyttää myös jatkossa. Kotieläinten lukumäärää koskeva tilasto tulisi säilyttää ainakin osittain myös jatkossa. Julkistus ennakollisista tiedoista priorisoitava. Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien osto-, käyttö- ja varastotilastot tulisi säilyttää myös jatkossa. Huoltovarmuuden, varautumisen sekä markkinoiden seurannan kannalta merkittävä tieto. Tilastossa puolueetonta ja luotettavaa tietoa markkinoiden tilanteesta alkutuotannolle. Tilasto tulisi edelleen saada neljännesvuosittain mm. syksyllä mahdollisimman nopeasti satokauden tulos. Yhtenä mahdollisuutena on julkaista tieto osin epävirallisena. Yksityismetsätalouden liiketulos on selkeä ja havainnollinen tilasto, joka kuvaa puuntuotannon tulojen ja menojen kokonaisuutta Suomessa ja sen eri osissa. Ajantasainen, pitkän aikasarjan tilasto on yhä hyvin tarpeellinen. Metsä sijoituskohteena -tilaston koostaminen muista lähteistä keräillen on käyttäjälle hyvin haastavaa ja epävarmaa. Tilasto kuvaa käyttökelpoisella tavalla vuotuista vaihtelua puuntuotannon sijoitustuotoissa osatekijöittäin maan eri osissa. Ajantasainen, pitkän aikasarjan tilasto on yhä hyvin tarpeellinen. Kantorahatulot -tilastoa ei tule lakkauttaa ainakaan nykyisellä metsästrategiakaudella. Kantorahatulot ovat selkeä tilamittari Kansallinen metsästrategia 2025:n seurannassa. Kyseessä on siis juuri seurantaan otettu KMS2035-mittari, jonka Luke raportoi. Metsämaan omistus -tilasto: Mikäli vastaava ja vertailukelpoinen tilasto on saatavilla Metsäkeskuksen sivuilta, ei Luken tilastopalveluissa ole välttämätöntä tietoa tuottaa, mutta käytettävyyden kannalta keskeiset tiedot olisi hyvä löytyä myös Luken sivuilta. Puun kulkuvirrat -tilasto: Metsäpoliittisen päätöksenteon kannalta on tärkeää tietää, kuinka paljon ainespuuta käytetään eri käyttökohteissa. Tilaston lakkauttamisen sijasta tulisi harkita vaihtoehtona tilaston julkaisuvälin harventamista. Metsävaratietoa hyödynnetään runsaasti politiikkavalmistelussa. Tätä kokonaisuutta ei tule poistaa julkaistavista tilastoista, sillä se tekisi politiikkavalmistelusta ja viestinnästä heikkolaatuisempaa ja epätasaisempaa, mikä tarkoittaa myös käyttäjälle vaikeampaa tiedon luotettavuuden seurantaa ja arviointia. Jos tietoja ei julkaista tilastona vastaavat tiedot olisi saatava jostakin toisesta verkkopalvelusta. MMM:n tiedossa ei ole onko eri verkkopalvelujen VMI tiedonhakumääristä tarkempaa tietoa ja mistä palvelusta niitä nyt haetaan. Jos tiedot siirtyisivät eri palveluun, olisi varmistettava että käyttäjät löytävät tiedot, kun he ovat nyt tottuneet hakemaan ne stat.luke.fi-palvelusta. Metsäpuiden siemen- ja taimitilastoja tarvitaan sekä kotimaassa että EU- ja kv-tasolla. Tietoja hyödynnetään maa- ja metsätalousministeriön siemenviljelysten perustamisohjelman seuraamisessa ja päivittämisessä sekä Luken Metsänjalostusohjelman tulosten käytäntöön viemisen seurannassa sekä KMS-seurannassa. EU:ssa on käsiteltävänä asetus metsänviljelyaineiston tuotannosta ja kaupasta, jonka tämänhetkisen luonnoksen mukaan siemen- ja taimituotannon vuosittainen määrä on raportoitava jatkossa EU:n komissiolle. Lisäksi tiedot on toimitettava NordGenille sekä OECD:lle. Tietoja käyttävät myös tutkijat ja muut metsäalan toimijat. Metsäpuiden siemen- ja taimitilastoja tarvitaan sekä kotimaassa että EU- ja kv-tasolla. Tietoja hyödynnetään maa- ja metsätalousministeriön siemenviljelysten perustamisohjelman seuraamisessa ja päivittämisessä sekä Luken Metsänjalostusohjelman tulosten käytäntöön viemisen seurannassa sekä KMS-seurannassa. EU:ssa on käsiteltävänä asetus metsänviljelyaineiston tuotannosta ja kaupasta, jonka tämänhetkisen luonnoksen mukaan siemen- ja taimituotannon vuosittainen määrä on raportoitava jatkossa EU:n komissiolle. Lisäksi tiedot on toimitettava NordGenille sekä OECD:lle. Tietoja käyttävät myös tutkijat ja muut metsäalan toimijat. Ruokavirasto kokoaa tiedot ja Luke on julkaissut ne osana muita metsänhoito- ja metsänparannustilastoja. Luken aikomus lopettaa Ruokaviraston tuottamien siemen- ja taimitietojen julkaisu tilastotietokannassaan on valtion kokonaisedun kannalta huono asia. Ruokavirastolla ei ole tilastotietojen julkaisuun soveltuvaa valmista julkaisualustaa ja sellaisen tekemiseen tarvitaan erillisiä resursseja Ruokavirastossa. Maa- ja metsätalousministeriön näkökulmasta olisi järkevämpää julkaista metsätilastot jo olemassa olevassa paikassa, eikä luoda erillistä julkaisualustaa, joka olisi irrallinen muista metsätilastoista. Hakkuukertymä ja puuston poistuma: Mikäli lopullisen tilaston julkaisua voidaan aikaistaa lähelle nykyistä ennakkotilastoa, on yhden julkaisukerran tekeminen mahdollista. Nykyisellään 2-4 kuukautta ennen lopullista tilastoa julkaistava ennakko helpottaa seurantaa sekä ennakointityötä ja aika on siten merkityksellinen. Mikäli lopullinen tilasto julkaistaan vasta kesällä, tulee se ainoana tilastona liian myöhään. Energiapuun kauppatilastoa hyödynnetään tukijärjestelmien valmistelussa mm. tukitason määrittämisessä, vaikutusten selvittämisessä ja seurannassa. Kansallinen metsästrategia 2035 seuraa metsäteollisuuden ja puupohjaisen energiatuotannon kotimaisen puun ja tuontipuun käyttömääriä alatoimialoittain vuosittain. Kalatalouden kannattavuus: EU:n lainsäädäntö edellyttää kalatalouden kannattavuustietojen keräämistä ja raportointia. Kalatalouden kannattavuus on keskeinen vaikuttavuusmittari Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa. Tietoa tarvitaan Suomen EMKVR - ohjelman tukien suuntaamisessa sekä politiikkatoimien valmistelussa. Tilastotoimintaa voidaan harkita kevennettäväksi siirtymällä harvempaan julkaisuväliin. Vaihtoehtoisesti on tarpeen varmistaa muulla tavalla, että tieto yritysten kannattavuuden kehittymisestä on saatavilla hallinnon ja rahoitusohjelman arvioitsijan käyttöön. Kalatalouden kannattavuustietojen keruu tapahtuu tällä hetkellä käsittääksemme Suomen EMKRV-ohjelmasta rahoitetun kalatalouden EU-tiedonkeruuhankkeen puitteissa. Tämän vuoksi olisi tärkeää arvioida miten tästä tiedontuotantoprosessin syntyvä tieto saadaan sellaiseen muotoon, että se on kansallisesti hyödynnettävissä. Lisäksi Lukea pyydetään huomioimaan, että EU-säädösten edellyttämä EU:n kalatalouden tiedonkeruun taloudellisen aineiston raportointi perustuu Tilastokeskuksen aineistoon ja Luke saa tämän aineiston suoraan tilastolain nojalla. Jos kalatalouden kannattavuustilasto lakkautetaan, niin vaarana on, että EU:lle raportoitavan pakollisen tiedon kerääminen hankaloituu tai vaarantuu. Se voi nostaa myös siihen liittyviä kustannuksia esim., mikäli Luke joutuu siirtymään Tilastokeskuksen tarjoamien tutkijapalveluiden käyttöön, kun vastaavaa aineistoa ei saada enää Luken käyttöön tilastolain nojalla. Kalansaalis ja tuotanto: Kyseessä kooste säilytettävistä tilastojulkaisuista: vapaa -ajankalastus, kaupallinen kalastus ja vesiviljely. Tällaisen yhdistelmätiedon julkaisemisesta voidaan luopua. Kalan kulutus on keskeinen tavoite ja vaikuttavuusmittari valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyssä Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa. Tietoa tarvitaan Suomen EMKVR - ohjelman tukien suuntaamisessa sekä politiikkatoimien valmistelussa. Lisäksi se liittyy kansallisten ravitsemussuositusten seurantaan. Kalan kulutuksen kehittymistä koskeva tieto on yksi keskeisimmistä seurattavista asioista. Tämän vuoksi on varmistettava, että tieto kalan kulutuksen kehittymisestä Suomessa on saatavissa. MMM:n käsityksen mukaan kalan kulutuksen kehityksen laskenta perustuu pitkälti ainakin osin säilytettäviksi jääviin tilastoaineistoihin, mutta on varmistettava, että tämä tieto saadaan vuosittain koottua ja raportoitua hallinnon käytettäväksi. Kalajalosteiden tuotanto: Keskeinen vaikuttavuusmittari Kotimaisen kalan edistämisohjelmassa. Tietoa tarvitaan Suomen EMKVR - ohjelman tukien suuntaamisessa sekä politiikkatoimien valmistelussa. Keskeisintä on, että kalanjalosteiden tuotannosta saadaan säännöllisesti tietoa politiikka- ja tukitoimien vaikutusten arviointiin ja niiden suuntaamiseen. Kalatalouden jalostustietojen keruu tapahtuu tällä hetkellä käsittääksemme Suomen EMKRV-ohjelmasta rahoitetun kalatalouden EU-tiedonkeruuhankkeen puitteissa. Tämän vuoksi olisi tärkeää arvioida miten tästä tiedontuotantoprosessin syntyvä tieto saadaan sellaiseen muotoon, että se on kansallisesti hyödynnettävissä. Kalan ulkomaankauppa: Kotimaisen kalan edistämisohjelman keskeinen tavoite on kalatuotteiden viennin edistäminen ja kauppataseen tasapainottaminen. Tämän vuoksi se on yksi keskeisimmistä vaikuttavuusmittareista. Tietoa tarvitaan Suomen EMKVR - ohjelman tukien suuntaamisessa sekä politiikkatoimien valmistelussa. Tilastotoimintaa voidaan harkita kevennettäväksi siirtymällä vuosittaiseen julkaisuväliin. Mikäli vuosittaista julkaisua ei voida säästöpaineista johtuen toteuttaa, niin keskeistä on varmistaa, että luotettava tieto on hallinnon ja Suomen EMKVR-ohjelman arvioijien saatavissa. On totta, että ko. tiedot voi hankkia Tullin tietokannasta, mutta Tullin koodeissa tapahtuu muutoksia, jotka voi johtaa virheisiin. Lisäksi Tullin käyttöliittymä on työläs verrattuna Luken X-webiin. Tämän vuoksi olisi keskeistä, että Luke koostaisi kalan ulkomaankauppatiedot Tullin tilastoista sellaiseen muotoon, että ne olisivat luotettavia ja helposti saatavissa Luken X-webin kautta hallinnon ja arvioitsijan käytössä. Tämä palvelisi myös kalatalouden yrityksiä, jotka harjoittavat kansainvälistä liiketoimintaa. Kaupallinen kalastus merellä: EU:n lainsäädäntö edellyttää merialueen saalistietojen keräämistä ja raportointia. Tietoa tarvitaan EU -raportoinnin lisäksi EU -vaikuttamisessa, kansallisten politiikkatoimien suunnittelussa, Suomen EMKVR - rahoituksen suuntaamisessa, strategioiden valmistelussa ja seurannassa, talousarvioesityksen mittareina. Ennakkotietojen julkistamista voidaan luopua, kunhan lopulliset toteutuneet tiedot julkaistaan.
      • Präktig Paula, yksityishenkilö, musiikkialan freelancer ja pedagogi, demokratian puolustaja
        Uppdaterad:
        20.9.2024
      • Kantar Agri Oy
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Lisäyksenä aiemmin annettuun kirjaukseen lausunto liittyen Ravintotase-tilastoon. Ravintotasetta käytetään ruokasektorilla laajasti kertomaan suomalaisten ruokailun ja ravitsemuksen muutoksista vuosien varrella. Teemme ravintotaseesta erilaisia trendimallinnuksia, joita kymmenet elintarvikesektorin asiakkaamme käyttävät suunnitellessaan toimintaansa. Ravintotaseen avulla on pystytty tekemään realistisia johtopäätöksiä suomalaisten ruokailusta ja siihen perustuvia investointipäätöksiä toimialalla. Pyydämme että tilaston julkaiseminen jatkuu entisessä muodossa ja laajuudessa. Lisäksi kannamme samaa huolta maa- ja metsätalouden tilastotuotannon supistamisen vaikutuksista kuin mitkä on kirjattu Luonnonvarakeskuksen lausuntoon . 17.9. Moni tarpeellinen ja arvokas aikasarja uhkaa esitetyillä supistuksilla katketa tai harvennettuna julkistavana niiden käyttökelpoisuus heikkenee.
      • Turun yliopisto, Tilastotieteen oppiaine (matematiikan ja tilastotieteen laitos)
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Tässä aihealueessa on eniten ehdotettuja muutoksia ja lakkautettavia tilastoja. Kohta sisältää monin paikoin tilastoja, joiden käyttöaste menetelmiä korostavassa akateemisessa tutkimuksessa on hyvin rajallinen. Tässäkin tapauksessa täsmällisemmän kyseistä toimialaa koskevan tutkimuksen kannalta tehtävät muutokset voivat kuitenkin olla huomattavan haitallisia. Näitä keskeisiä lakkautettaviksi suunniteltuja tilastoja voivat olla mm. kalatalouteen liittyvät useat tilastot sekä kantorahatuloihin, puun kulkuvirtoihin ja metsävaroihin liittyvät tilastot. Tässä kategoriassa olevaan tilastoon ”Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien osto-, käyttö- ja varastotilastot” huomiona, että tutkimustoiminnan näkökulmasta siirtyminen neljännesvuosihavainnoista puolivuotiseen tilastotietojen tuottamiseen on merkittävä muutos. Puolivuotisaineistot eivät kuitenkaan ole tyypillisiä tutkimuksessa hyödynnettäviä aineistoja. Tästä kulmasta katsoen siirtyminen suoraan vuotuisiin tilastotietoihin puolivuosittaisten sijaan voisi myös olla perusteltua, mutta puolivuosittaisia tilastotietoja saattavat puoltaa muut tilastokohtaiset seikat.
      • Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry
        Uppdaterad:
        20.9.2024
        • Kalatalouteen liittyviä tilastoja käytettään laajasti, poliittisessa päätöksenteossa, hallinnossa, tutkimuksessa ja kalatalouden järjestöissä elinkeinokalatalouden kehityksen seurannassa ja tulevan toiminnan suunnittelussa. Luotettavat ja ajantasaiset tilastot mahdollistavat osaltaan mahdollisimman laadukkaan päätöksenteon. Luonnonvarakeskus on myös esimerkiksi ansiokkaasti viime vuosina kehittänyt kalatalouden kalamarkkinakatsauksia ja niiden laadinnassa tilastot ovat olleet keskeinen väline. Tilastojen lakkauttaminen merkinnee huomattavia heikennyksiä kalatalouden kehityksen seurannalle sekä kansallisesti että EU-tasolla. Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston Suomen ohjelman (2021–2027) toimeenpano edellyttää, että meillä on luotettavaa tietoa elinkeinojen kehityksestä. Seuraavan ohjelmakauden suunnitteluun ja laadintaan tarvitaan myös vastaavia tietoja. Kalatalouden järjestöissä ja yrityksissä käytetään tilastoja ja niistä tehtäviä aineistoja elinkeinon ja yritysten kehittämisen tukena ja elinkeinosta tiedottamiseen. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa painotetaan tiedon merkitystä. Nyt esitetyt toimet eivät ole linjassa hallitusohjelman peruslinjausten kanssa. Ilman luotettavaa tilastotuotantoa hapuillaan pimeässä. SAKL ei kannata esitettyjä kalatalouden tilastojen karsintatoimia.
      • Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry, Leo Nea
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • ks. kohta yleiset kommentit
      • Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM:n lausunnon laatimiseen ovat osallistuneet kaikki TEM:n osastot/koordinaatio Johanna Alatalo/OHJY
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • 4.1 Energia On hyvä, ettei energiatilastoiden osalta ole muita supistuksia suunnitteilla kuin yksi energian hintatilastoja koskeva siirtyminen neljännesvuositiedoista vuositietoihin. 4.3 Lakkautuslistalla ovat mm. Luken tuottamat Puun kulkuvirrat, Metsävarat ja supistuksen kohteena Puun markkinahakkuut, Energiapuun kauppa. Maankäyttösektorin ilmastotavoitteisiin ja politiikkatoimiin kohdistuvan julkisen keskustelun ja poliittisen paineen kannalta on yllättävää, että nämä metsätalouden tilastot ovat näinkin laajasti säästötoimenpiteiden kohteena.
      • Helsingin kaupunki, Helsingin kaupunginhallitus 16.9.2024 § 566
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Energian hinnat tilastoon liittyvät muutokset olisivat valitettavia, sillä toteutuessaan ne heikentäisivät mahdollisuuksia ajantasaisen tilannekuvan muodostamiseen. Julkaisutiheyden muutos heikentäisi tilaston hyödyntämismahdollisuuksia merkittävästi. Ympäristöön ja luontoon liittyvät kysymykset ovat erittäin tärkeitä myös Helsingin kaupungin kannalta. On hyvä, että muistiossa esitetyt lakkautukset ja supistukset eivät kohdistu näihin tilastoihin. Sen sijaan Helsingin kaupungin kannalta on tärkeää, että ympäristötilastoja kehitetään edelleen ja tietoja julkaistaan jatkossa myös kuntatasoisesti. Maa-, metsä ja kalatalouden tilastoihin suunnitelluilla muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia Helsingin kaupungin toimintaan. Liikenteen ja matkailun tilastoihin suunnitelluilla muutoksilla ei ole merkittäviä vaikutuksia Helsingin kaupungin toimintaan. Tilastot, joihin muutoksia on suunniteltu, ovat edelleen käyttökelpoisia, vaikka ne julkaistaisiin jatkossa neljännesvuosittain.
      • Sanasto ry
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Kulttuuri-, joukkoviestintä- ja vapaa-ajan osallistuminen -tilastojen (aihealue 3.4) lakkauttaminen olisi kestävän kehityksen periaatteiden vastaista. Kestävän kehityksen määritelmän mukaisesti päämäärä on turvata nykyisille ja tuleville sukupolville hyvät elämisen mahdollisuudet. Siihen kuuluvat ekologisen kestävyyden lisäksi taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys. Kulttuurilla ja luovilla aloilla on merkittäviä vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin monella eri mittarilla mitattuna. Kuten pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa todetaan: ”Kulttuurialan kasvu tukee koko yhteiskuntaa vahvistaen sen hyvinvointia, luovuutta ja kestävyyttä.” Tilastojen lakkauttamisen myötä katoaisivat näkymät kulttuurialan ilmiöiden kehityssuuntiin ja luovien alojen toimintarakenteiden kehitykseen. Tilastokeskuksen tuottamien tilastojen kautta on pystytty osoittamaan vaikutuksia, ennustamaan tulevaisuuden suuntaviivoja ja tekemään myös tarpeellisia korjausliikkeitä. Pahimmillaan taide ja kulttuuri muuttuisivat näkymättömiksi yhteiskunnallisessa tarkastelussa. Ei ole kestävän kehityksen periaatteen mukaista luopua yhden keskeisen kansalaisten hyvinvointia edistävän toimiala-alueen tilastoinnista.
      • Suomen Metsäyhdistys
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Suomen Metsäyhdistys käyttää luonnonvarakeskuksen tuottamaa tilastotietoa mm. puun kulkuvirrat, VMI tulokset tilastona ja kantorahatulot perustietona viestinnässään tärkeille kohderyhmille mm. Päättäjien Metsäakatemia ja forest. fi tilastot. Valtakunnan metsien inventointi tuottaa tärkeää faktatietoa metsistä, jolle on yhä enemmän kysyntää. Tätä tilastotietoa tarvitaan koko metsäalan toiminnan turvaamisessa. Sen saatavuus on siten varmistettava selkeässä muodossa. Toivomme, etteivät suunnitellut supistukset kohdistu em. tilastotuotantoon.
      • Liikenne- ja viestintäministeriö, Konserniohjausosasto, Tervonen Juha
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Energian keskihintatietojen julkaisutiheyden harventaminen vuositasolle ei olisi sujuvasti korvattavissa kuluttajahintaindeksin avulla, kuten Tilastokeskus ehdottaa. Liikenteen käyttövoimien keskihinnoista tarvitaan usein ajantasaista euromääräistä tietoa nopeasti. Viranomaisen tuottaman tiedon puuttuminen voi johtaa siihen, että lähteenä nojaudutaan epävirallisiin tiedonkeruupalstoihin ja epäsystemaattisiin keskihinnan muodostamisen tapoihin. Tilastokeskuksen hintatietojen julkistamisen harventaminen on hyväksyttävissä, mikäli ajantasaisen tiedon saantiin voidaan osoittaa esimerkiksi luotettava ja avoin EU-lähde. Kauppalaivaston, kotimaan vesiliikenteen ja ulkomaan meriliikenteen tilastojen julkaisutiheyden harventaminen voisi heikentää mahdollisuuksia tuottaa ajantasaista tietoa nopeita päätöksiä vaativiin tilanteisiin ja päätösten vaikutusten seurantaan kuljetusten toiminnan osalta. Ajantasaisia tietoja alettaisiin todennäköisesti pyytää viranomaisrekistereiden ylläpitäjiä kuormittavasti. Nopeaa tilannetietoa kuljetuksista on tarvittu esimerkiksi viime vuosien kansainvälisten kriisien vaikutusten todentamiseen Suomen kauppamerenkulussa.
      • Metsäteollisuus ry
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Metsät ovat Suomen tärkein luonnonvara. Luotettava ja ajantasainen tieto on laadukkaan päätöksenteon keskeinen elementti. Tilastoja sekä tietoa metsätaloudesta tarvitaan päätöksenteon tueksi niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Luonnonvarakeskuksen keräämät ja julkaisemat riippumattomat tiedot ovat avainasemassa metsätalouden pitkän aikavälin kehityksen kuvaamisessa. Metsäteollisuus ry pitää tärkeänä, että VMI-tietojen julkaisemista jatketaan. Tämä on tunnettu, paljon käytetty pitkän aikasarjan tilasto, josta voidaan saada tietoa metsien tilasta ja kehityksestä. Kerättyjen VMI-tietojen tulee olla jatkossakin saatavissa avoimesti ja maksutta. Metsäteollisuus ry:n mielestä kantorahatulojen tilastointi vuositasolla tulee säilyttää. Tilasto kuvaa hyvin metsistä saatavien puunmyyntitulojen määrää ja vaikutusta sekä koko kansantalouteen että alueellisesti. Puun markkinahakkuiden sekä hakkuukertymän ja puuston poistuman osalta ennakkotietojen julkaisun lopettaminen on perusteltua. On kuitenkin tärkeää, että markkinahakkuiden osalta kuukausitilastointi säilyy kuten myös hakkuukertymän ja puuston poistuman vuositason lopullinen tilasto. Energiapuun kaupan osalta Metsäteollisuus ry katsoo, että kvartaalitason tieto tulisi säilyttää. Puun kulkuvirrat -tilasto antaa hyvää ja selkeää faktaa puunkäytöstä, minkä vuoksi tilastoinnin jatkaminen olisi Metsäteollisuus ry:n mielestä kannatettavaa. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa - tilaston julkistukset ja tietokantataulukot ovat hyödyllisiä. Metsäteollisuus ry saa suomalaisen metsäteollisuuden ulkomaankauppaa koskevat tiedot suoraan Tullin tilastoista. Tästä huolimatta Metsäteollisuus ry toivoo, että Luonnonvarakeskus jatkaa tilastointia. Metsäteollisuuden ulkomaankauppatiedot ovat hyvin kysyttyjä ja niitä käytetään paljon. Luonnonvarakeskuksen koostamat tilastot ja nykyisenkaltaiset selkeästi koostetut ja lisäarvoa tuovat julkistukset vastaavat monen eri tahon tietotarpeisiin. Tilasto toimii hyvin myös tilastotietojen validoinnin välineenä, koska Tullin tietosisältöjen määrittely vaatii jatkuvaa työtä. Tilastot yksityismetsätalouden liiketuloksesta sekä metsä sijoituskohteena antavat yleiskuvaa metsätalouden kannattavuudesta sekä siihen vaikuttavista tekijöistä, jonka vuoksi Metsäteollisuus ry katsoo, että tilastot olisi hyvä säilyttää.
      • Liikenne- ja viestintävirasto
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Kauppalaivastotilaston, Kotimaan vesiliikennetilaston ja Ulkomaan meriliikennetilaston julkaisutiheyttä ehdotetaan muutettavan siten, että tilaston tiedot julkistettaisiin jatkossa EU:n asetusvaatimusten mukaisesti neljännesvuosittain. Tällä hetkellä tilastot julkistetaan kuukausittain. Muutos tehtäisiin kahdessa vaiheessa eli Kauppalaivasto- ja Kotimaan vesiliikenne-tilastojen osalta muutos tapahtuisi tilastovuoden 2025 alussa ja Ulkomaan meriliikennetilaston osalta tilastovuoden 2026 alussa. Kauppalaivastotilasto sisältää tietoja ulkomaanliikenteen kauppa-alusluetteloon merkityistä aluksista. Tiedot saadaan Liikenne- ja viestintäviraston alusrekisteristä ja Ahvenanmaan valtionviraston alusrekisteristä. Ulkomaan meriliikennetilasto sisältää tiedot meritse tapahtuvasta tavaroiden ja matkustajien kuljetuksista aluksilla Suomen ja ulkomaiden välillä sekä tiedot ulkomaanliikenteessä Suomen satamissa käyneiden alusten määristä. Tilastokeskus saa kaikki ulkomaan meriliikennetilaston tuottamista varten tarvitsemansa tiedot Portnet-järjestelmästä Liikenne- ja viestintäviraston kautta. Tiedot tarkastetaan ja niitä täydennetään satamaviranomaisten lähettämistä kuukausiraporteista Liikenne- ja viestintävirastossa. Kotimaan vesiliikennetilasto kuvaa tavaroiden ja matkustajien aluskuljetuksia, joiden sekä lähtö- että määräpaikka ovat Suomessa. Tiedot kerätään eri lähteistä. Tilastokeskus saa pääosan tiedoista Portnet-järjestelmään tallennetuista tavaraliikenteen perustiedoista ja Väyläviraston sisävesiyksikön keräämistä liikennöintitiedoista Liikenne- ja viestintäviraston kautta. Tiedot tarkastetaan ja niitä täydennetään satamaviranomaisten lähettämistä kuukausiraporteista Liikenne- ja viestintävirastossa. Sen, että Tilastokeskus muuttaisi julkaisutiheyttä neljännesvuosittaiseksi, arvioidaan lisäävän Liikenne- ja viestintävirastolle tulevia tietopyyntöjä ja näihin liittyviä tehtäviä, sillä erilaiset sidosryhmät ja asiakkaat hyödyntävät Tilastokeskuksen tilastotietokannoissa julkaistavia tietoja laajalti kuukausitasolla. Viime vuosina vaatimukset saatavissa olevan tiedon ajantasaisuudelle ovat pikemminkin korostuneet. Liikenne- ja viestintävirasto pitää tärkeänä, että liikennetilastoja koskevat tiedot julkaistaan edelleen kuukausitasolla. Mikäli julkaisutiheyttä muutetaan neljännesvuosittaiseksi, tulisi kuitenkin varmistaa, että näiden julkaisujen sisältö olisi eritelty edelleen kuukausitasolla.
      • Puntala Marika, Kuntien kulttuuritoiminnan kehittäjäverkoston puolesta
        Uppdaterad:
        19.9.2024
        • Ei lausuttavaa.
      • Akava ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Luonnonvarakeskuksen tilastot Luken tilastojen osalta pitää pohtia, mihin lakkauttaminen johtaa. Jos esimerkiksi puun kulkuvirtatilasto lopetetaan, tiedämmekö enää riittävän hyvin, mihin käyttökohteisiin hakattu puu lopulta päätyy? Merialueiden kalakantojen arvioinneissa tarvitaan edellisen vuoden alustavaa laji- ja aluekohtaista saalisarviota.
      • Suomen Assitej ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Ei lisättävää muiden kulttuurialan järjestöjen lausumiin.
      • Suomen metsäkeskus
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Suomen metsäkeskuksen toimialaan kuuluu kohta 4.3. Maa-, metsä- ja kalatalous. 1. Metsä sijoituskohteena Tilasto on käytetty, tarpeellinen ja tilaston poisto johtaisi vakavaan puutteeseen metsien taloudellisen merkityksen seurannassa. Esitämme tilaston tuottamisen jatkamista. Alueellisten metsäohjelmien seurantamittarina on käytetty kannattavuutta ja seurannassa on Luken tiedoista sijoitustuotto. https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsien-kehitys-maakunnittain/metsien-merkitys-taloudessa 2. Kantorahatulot Tilasto on laajasti käytetty, kiinnostava ja tarpeellinen. Tilaston poisto johtaisi vakavaan puutteeseen metsien taloudellisen merkityksen seurannassa. Esitämme tilaston tuottamisen jatkamista. Tilastoviranomaisen keräämä tilasto on ainoa puolueeton valtakunnallinen seurantatilasto. Alueellisten metsäohjelmien seurantamittarina on käytetty kannattavuutta ja seurannassa on Luken tiedoista kantorahatulot ja liiketulos. https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsien-kehitys-maakunnittain/metsien-merkitys-taloudessa 3. Metsämaan omistus Metsäkeskuksella on käytössään riittävät tiedot metsänomistukseen liittyen. Niitä on julkaistu mm. verkossa osoitteessa https://www.metsakeskus.fi/fi/avoin-metsa-ja-luontotieto/tietoa-metsien-omistuksesta . Metsänomistajatutkimuksissa (seuraavaksi Metsäomistus 2030) Luke toivottavasti kuitenkin on jatkossakin mukana. 4. Puun kulkuvirrat - ei kommentteja 5. Metsävarat Alueellisissa metsäohjelmissa seurataan puuston kasvua ja poistumaa VMI-tuloksista ja Luonnonvarakeskuksen puuston poistumatilastosta. Tiedot muodostavat keskeisen tiedon metsävarojen riittävyydestä ja muodostavat perustan niiden käytön suunnittelulle. Kun inventointia tehdään jatkossakin ja tietojen julkistaminen muodostaa hyvin pienen osan kustannuksista, on perusteltua julkaista ne jatkossakin. VMIn tiedot muodostavat tärkeän tietopohjan yhteiskunnalliselle keskustelulle metsien käytöstä. Tilasto on siis käytetty, tarpeellinen ja tilaston poisto johtaisi vakavaan puutteeseen metsien taloudellisen merkityksen seurannassa. Esitämme tilaston tuottamisen jatkamista. https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsien-kehitys-maakunnittain/metsien-ja-metsatalouden-tila 6. Metsänhoito- ja metsänparannustyöt: siemen- ja taimitilasto Ei kannaltamme kriittinen, jos ne löytyvät jatkossa Ruokaviraston tietokannoista. 7. Metsäteollisuuden ulkomaankauppa - ei kommentteja 8. Puun markkinahakkuut Tilasto on käytetty ja tarpeellinen. Se, että tiedot julkaistaisiin jatkossa vain kerran vuodessa, riittää seurantatiedoksi. https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsien-kehitys-maakunnittain/metsien-hakkuut 9. Hakkuukertymä ja puuston poistuma Tilasto on käytetty ja tarpeellinen. Se, että tiedot julkaistaisiin jatkossa vain kerran vuodessa, riittää seurantatiedoksi. https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsien-kehitys-maakunnittain/metsien-hakkuut 10 Energiapuun kauppa Tilasto on käytetty ja tarpeellinen. Se, että tiedot julkaistaisiin jatkossa vain kerran vuodessa, riittää seurantatiedoksi, vaikka julkaisurytmin muutos on toki heikennys ilmiön seurantaan. https://www.metsakeskus.fi/fi/metsan-kaytto-ja-omistus/metsien-kehitys-maakunnittain/puun-kaytto
      • Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f.
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Svenska lantbruksproducenternas centralförbund SLC r.f. tackar för möjligheten att ge utlåtande om ändringar i statistikproduktionen. 4.3 Jord- och skogsbruk samt fiske En bred överblick av statistik inom jord- och skogsbruk ger både beslutsfattare och verksamhetsutövare en bättre förståelse över sektorn och dess utveckling. Statistiken används brett av en rad olika aktörer, så som producenter och skogsägare, forskare, myndigheter, beslutsfattare, organisationer, företag och konsumenter. Uppdaterad statistik inom naturbruket är till nytta för uppföljningen av bland annat vår beredskap, olika hållbarhetsmål, marknadens utveckling inom import och export och den expanderande strukturomvandlingen. Beslut, såväl de politiska som de som görs i praktiken, skall basera sig på fakta och kunskap. Den statistik som Naturresursinstitutet (Luke) samlar in och publicerar är en ytterst viktig del av Finlands jord- och skogsbrukspolitik, beslutsfattande och utvecklingen av näringen. SLC ser därför gärna att statistikföringen fortsätter med samma nivå som tidigare och att allt slopande av kunskapsgrunden på sikt försämrar utvecklingen av våra naturresurser och nyttjandet av dem. SLC vill även lyfta fram att jord- och skogsbruksministeriet nyligen har satt till en statistikarbetsgrupp för livsmedelskedjan och föreslagna ändringar i statistiken bör behandlas i den. Statistikproduktionen inom livsmedelsbranschen borde dessutom utvecklas så den blir enhetlig och att relevant information finns på ett och samma ställe, inte splittrad som den är i dagsläge. Jordbruksstatistik Statistiken inom de publikationer som föreslås läggas ned eller publiceras mer sällan, är sådan information som används av bland annat lantbrukskalendern och faktagaffeln. Dessa informationspublikationer är uppskattade och används flitigt av både producenter, konsumenter och övriga inom livsmedelskedjan på såväl finskt som svenskt håll. SLC är bekymrad över de statistikpublikationer som planeras läggas ned i sin helhet, dvs. statistik över lagren av matpotatis, näringsbalansen och utrikeshandel med jordbruksprodukter. Av dessa anser SLC specifikt att näringsbalansen inte bör läggas ned, på grund av viktig information över den inhemska produktionen, konsumtionen, importen och exporten. Det är dessutom information som intresserar alla inom livsmedelsbranschen. SLC anser därmed att nedläggningen bör övervägas på nytt och sparåtgärderna omlokaliseras. I dagens läge kunde eventuellt även digital intelligens vara till kostnads- och tidsmässigt effektiv hjälp inom arbetet med statistik. Av de statistikpublikationer som föreslås att minska i antal från preliminär och slutlig statistik till endast en gång per år, är SLC speciellt oroliga över publikationerna om utnyttjad jordbruksareal och antalet husdjur. De förändras i snabb takt på grund av strukturomvandlingen och statistiken är till nytta för hela sektorn. SLC anser att en nedgång i antalet publiceringar per år inom dessa områden därmed lätt kan leda till utnyttjande av föråldrad information. Detta kan i värsta fall leda till felaktiga beslut och ställningstaganden. Statistiken baserar sig i dessa fall på förvaltningens djurregister samt jordbruks- och trädgårdsföretagsregistret och borde därmed inte vara varken speciellt tids- eller kostnadskrävande att uppdatera kontinuerligt. Den nuvarande publikationsfrekvensen för statistik över inköp, användning och lagring av spannmål samt protein och oljeväxter ger också tillgång till färsk information som är till nytta för hela livsmedelskedjan. Skoglig statistik Ur SLC:s synvinkel är det allra viktigast att Naturresursinstitutet också framöver sammanställer veckovisa virkespriser och volymer som tidigare. Enligt SLC är det främst – förutom ovan nämnda virkespriser och volymer - information om Rotprisinkomsterna samt statistiken över Privatskogsbrukets rörelseresultat som är av vikt och som används bland annat i våra och våra skogsvårdsföreningars årsrapporter, information med mera. De här bör kvarhållas. En annan ytterst viktig del av den skogliga infrastrukturen som stöd för beslutsfattandet är informationen om Skogsresurser. Riksskogstaxeringen (RST) och publiceringen av de detaljerade resultaten på ett mångsidigt, detaljerat och lättillgängligt sätt är av största betydelse. I beslutsunderlaget sägs det ”Att lägga ner statistiken innebär inte att framställningen av RST-uppgifterna läggs ner, utan enbart att publiceringen av dessa uppgifter som en del av Lukes statistik läggs ner”, det blir oklart vad det här betyder i praktiken. En lättillgänglig statistik är även i framtiden ytterst viktig. Ägande av skogsmark är en ytterst viktig information för oss. Visserligen ändrar den inte så snabbt och i beslutsunderlaget står det att ”Motsvarande information finns på Skogscentralens webbplats.”. Det är viktigt att försäkra sig om att så faktiskt är fallet och att de uppgifter Skogscentralen publicerar baserar sig på en korrekt grund. Flödet av träsubstans är nyttig information för att förstå sammanhangen i nyttjande av virke och skog. Det är en information som är viktig då man presenterar finländskt skogsbruk för studeranden, personer från andra länder eller de som inte är involverade i skogssektorn. Vi ser därför gärna att den här statistikföringen och publicerandet av den också fortsätter. SVENSKA LANTBRUKSPRODUCENTERNAS CENTRALFÖRBUND SLC R.F. Jonas Laxåback verksamhetsledare Cecilia Nyholm sakkunnig
      • Nortela Mikko, Kulttuuripäällikkö
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Kulttuuri ja joukkoviestintä ovat työvoimavaltaisia ja vähän luonnonvaroja vaativia tuotannonaloja. Ne ovat myös korkean jalostusasteen aloja, jotka voivat jopa vähentää energia- ja materiaalivaltaisten palveluiden tarvetta. Tämän lisäksi riippumaton journalismi ja useat kulttuurin sisällöntuottajat lisäävät tietoisuutta kestävästä kehityksestä ja ympäristön tilasta. Tästä saatava luotettava tilastotieto on selkein keino tukea päätöksentekoa.
      • Vilja-alan yhteistyöryhmä VYR ry
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Ennakollinen tieto käytössä olevasta maatalousmaasta on julkaistu vuosittain kylvöjen valmistuttua. Tämä tieto on erittäin tärkeä kaikille alkutuotannon kanssa työskenteleville tuotantopanosten myyjistä elintarviketeollisuutteen. Pinta-alatietojen avulla pystytään laskemaan kyseisen satokauden potentiaalinen sato ja tekemään liiketoiminnallisia suunnitelmia hankinnan suhteen. Tuottajat pystyvät tietojen perusteella suunnittelemaan seuraavaa vuotta ja kasvivalintaansa potentiaalisen markkinatilanteen ja liikkeellä olevan viljan määrän suhteen. Lopullinen tilasto, joka julkaistaan vasta seuraavan vuoden keväällä, on tässä auttamatta myöhässä. Yhdistyksemme viestii ennakollisista aloista kannustaen alkutuottajia tekemään markkinointipäätöksiä alatietoon perustuen. Tietoa käytetään tehdessä ensimmäisiä Viljatasearvioita kuluvalle kaudelle. Tiedon avulla ensimmäisissä taseissa esitetään laskennalliset satotiedot ja sen perusteella käyttö ja varastotiedot. Ennakollinen pinta-ala tieto on siis erittäin oleellinen vilja-alalle taseiden ja liiketoiminnan kannalta. Viljan sekä valkuais- ja öljykasvien osto-, käyttö- ja varastotilasto kertovat tärkeää tietoa viljan liikkeistä ja sen saatavuudesta kotimaan markkinoilla. Tietoa auttaa selvittämään varastotilanteen, minkä avulla yritykset ohjaavat omaa toimintaansa ja tuottajat pystyvät tekemään suunnitelmia tulevan vuoden kasvivalintojen suhteen sekä tuotteiden myynnin suhteen. Ajantasainen tieto neljännesvuosittain lisää koko viljaketjun läpinäkyvyyttä. Myös viljan sekä valkuais- ja öljykasvien osto-, käyttö- ja varastotilastoa käytetään viljatasearvion tekemisessä. Se antaa kuvaa siitä, mitä viljamarkkinoilla tapahtuu, ovatko varastotasot korkeat tai matalat ja millainen on kysynnän tilanne. Näiden tietojen avulla nähdään markkinoiden toimivuus ja voidaan tehdä suunnitelmia tulevia vuosia varten. Harvennettu julkaisuväli heikentää etenkin pienten yrittäjien asemaa markkinoilla.
      • Liikkanen Mirja, Tilastokeskuksen vuonna 2018 lakkautetun, yli 30 vuotta toimineen kulttuuri ja ajankäyttö- vastuualueen viimeinen esihenkilö, VTL
        Uppdaterad:
        18.9.2024
        • Kulttuuri- ja joukkoviestintätilastojen ja Vapaa-ajan osallisuus (ent. Vapaa-aikatutkimus) tilaston eli haastattelututkimuksen lakkauttamisuhka Lakkautusuhan alla on koko se kulttuuritilastollisen kokonaisuus, jota Tilastokeskuksessa on kehitetty ja tuotettu lähes 40 vuoden ajan yhteistyössä ministeriöiden, kulttuuri- ja viestintäalan toimijoiden ja tutkimusmaailman kanssa sekä heidän tarpeitaan palvellen. Paitsi hallinnolle, alan ammatillisille toimijoille ja tutkimukselle tilastoja tuotetaan erityisesti kansalaisille ja heidän yhteiskuntaa koskevaan tiedontarpeeseensa. Ensimmäinen Kulttuuritilastoja koskeva, Tilastokeskuksen suunnitteluosastolla laadittu suunnitelma julkaistiin kuntien kulttuuripolitiikkaa koskevan mietinnön liitteenä 1970-luvun alussa. Ensimmäinen kulttuuritilastollinen kokoomajulkaisu ilmestyikin sen pohjalta vuonna 1977 ja seuraava 1981. Alusta lähtien työssä on seurattu Unescon suositusten mukaista laajaa kulttuurin määritelmää, jossa kulttuuriin lasketaan niin taide- kuin populaarikulttuuri, kirjallisuus ja lukeminen, joukkoviestintä, taiteen ammatillinen että harrastuksena tekeminen, liikunta, käsityöt, järjestöissä toimiminen, kulttuuriperintö jne. Keskeistä on tuottaa tietoa myös väestön sisällöllisten valintojen kehittymisestä ja oman arkensa kokemisesta Kulttuuriharrastus- ja vapaa-aikatutkimus on ollut ja on olennainen osa kulttuuritilastojärjestelmää. Sen tiedot kerättiin alkuun kokoomajulkaisujen yhteydessä, omaksi tutkimuksekseen se itsenäistyi vuonna 1991 nimellä Vapaa-aikatutkimus. 1980-luvun lopulla myös joukkoviestintätilasto eriytettiin omaksi tilastokseen. Vapaa-aikatutkimuksen vahvuus on laaja-alaisuuden lisäksi se, että otospohja kattaa koko väestön 10-vuotisista vanhoihin ihmisiin ilman yläikärajaa. Viimeksi mainittu tosiasia antaa ainutlaatuiset mahdollisuudet tutkia vanhenevan väestömme toimintaa, kiinnostuksia, toimintakykyä ja oman arkensa kokemista. EU ohjaa omalla lainsäädännöllään tilastotointa monin tavoin, ja vaikka kulttuuritilastoja ei toistaiseksi koskekaan sitova eurooppalainen lainsäädäntö, Eurostatin puitteissa kokoontuu säännöllisesti kaikki maat kokoava KulttuuritilastoWG. EUROSTAT myös julkaisee säännöllisesti Euroopan laajuisia tilastotietoja niin kulttuurista kuin liikunnastakin. Kaiken kaikkiaan kulttuuri- ja joukkoviestintä tilastojen kehittäminen on alusta alkaen ollut sidoksissa kansainväliseen kehittämistyöhön. Kulttuuritilastot ovat tärkeä osa myös YK:n ja UNESCO:n tilastotointa. Ennen EU:n aktivoitumista 1990-luvun puolivälissä, UNESCOn puitteissa oli laajoja kulttuuritilastojen kehittämishankkeita, joihin myös Tilastokeskus osallistui. UNESCO julkaisi meilläkin ahkerassa käytössä olleen tilastokehikkosuosituksen vuonna 1986, ja uuden päivitetyn suosituksen 2000-luvun alkupuolella. Se on ollut esimerkiksi kulttuurin työllisyyttä koskevan tilastoinnin pohjana TK:ssa. Suomella on ollut edustus myös UNESCOn myöhemmissä kehittämishankkeissa 2000-luvulla sekä tehnyt Maailmanpankin hankkeesseen liittyneen UNESCOn viimeisimmän suosituksen konsultoinnin Kirgisiassa. Kansainvälisiltä toimijoilta tulee myös säännöllisesti erilaisia tieto- ja tilastopyyntöjä, joihin on kyettävä vastaamaan. Kulttuuritilastot ovat lähes kaikissa maailman maissa osa kansallista tiedontuotantoa ja ne ovat myös olennainen osa kaikkien Euroopan maiden tilastotointa. Tämä kävi ilmi viimeistään, kun asiaa kartoitettiin laajojen EU:n kulttuuritilastoinnin kehittämisprojektien yhteydessä 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alkupuolella. Kulttuuriosallistumisen osalta Suomen Vapaa-aikatutkimusta pidettiin esimerkillisenä ja sitä käytettiin kehittämisen pohjana juuri sen laaja-alaisuuden takia, joka mahdollistaa kulttuuriosallistumisen tai -osallistumattomuuden hahmottamisen ja ymmärtämisen osana ihmisten koko muuta toimintaa ja arkea. Tilastokeskus on kansallinen tilastovirasto, jonka tehtävänä on ennen kaikkea suomalaisen yhteiskunnan kuvaaminen ja myös täällä asuvien ihmisten palveleminen. Keskeistä on tuottaa tietoa koko väestön toiminnasta, myös työelämän ulkopuolella. EU lainsäädännön lisääntyminen ei poista Tilastokeskuksen kansallista vastuuta itsenäisenä ja autonomisena kansallisena ja kansallista tietoa tuottavana tilastovirastona. Sillä on myös kansallinen koko tilastotoimen koordinaatiotehtävä, ja tämä koskee myös kulttuuritilastoja. Samalla, kun kulttuuria ja joukkoviestintää koskevia niin Tilastokeskuksen kuin muiden toimijoiden tuottamia tietoja kootaan ja muokataan Tilastokeskuksessa yhteen paikkaan kansalaisten ja alan toimijoiden helposti löydettäviksi, keskeistä on yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa käydä keskustelua ja yhtenäistää käytettyjä käsitteitä, tilastollisia kuvauksen tapoja ja lisätä siten tietojen luotettavuutta ja ymmärrettävyyttä. Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö ovat osallistuneet kulttuuritilastojärjestelmään sisältyvien tilastojen ja tutkimusten rahoitukseen alusta lähtien. 2000-luvun alussa Tilastokeskuksen toivomuksesta yhteistyörahoitus kulttuuri- ja joukkoviestintätilastojen osalta lopetettiin. Tilastokeskus sai kummaltakin ministeriöltä yhteistyörahoitusta vastaavan budjettisiirron ja Tilastokeskuksen sitoutui jatkamaan oman budjettinsa puitteissa kulttuuri- ja joukkoviestintätilastojen tuottamista entisessä laajuisuudessa. Tilastojen lakkauttaminen merkitsisi tämän sitoumuksen rikkomista. Tilastollisen tietämisen keskeinen arvo ja merkitys on ajallisen muutoksen seuraaminen. Jos kulttuuritilastokokonaisuus lakkautetaan, menetetään samalla myös ainutlaatuinen ja valtava tietovaranto sekä vuosikymmenten aikasarjat. Menetetään mahdollisuus jatkaa ja käyttää niitä Suomen kulttuurisen kehityksen seuraamisen ja ymmärtämisen pohjana ja suhteuttajana sekä tietopohjaisen kulttuuripolitiikan suuntaajana. Lakkautuksen seurauksena Suomi putoaa näiltä osin sivistysmaiden joukosta ja pitkään jatkuneet kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet romuttuvat. Toivon sydämestäni Tilastokeskuksen johdolta viisautta perua nämä tuhoisat leikkaukset!
      • Bioenergia ry, Salo Hannu
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Tilasto ”Energian hinnat, https://stat.fi/tilasto/ehi” on julkaisutiheydeltään syytä säilyttää edelleen neljännesvuosittaisena eikä harventaa kerran vuodessa julkaistavaksi. Perusteluna viittaus kuluttajahintaindeksiin ei ole riittävä. Energian hintaindeksiä käytetään laajasti sopimusten pohjana lämmönmyynnissä ja päinvastoin tarve on saada tilasto kuukausittaiseksi. LUKEn julkaisema kantorahatulot-tilasto (https://www.luke.fi/fi/tilastot/kantorahatulot) tulee ehdottomasti säilyttää, koska se on indikatiivinen monelle päätökselle ja myös suhteellisen edullinen. Ei voida ajatella, että tilaston nauttima puolueettomuus säilyisi, jos sitä alettaisiin kerätä maksullisena tai siihen tulisi katkos. Sama koskee tilastoja Metsämaan omistus ja Puun kulkuvirrat. Puun markkinahakkuut -tilaston julkaisutiheys tulee säilyttää edelleen. Erityisen valitettavaa olisi Metsävarat https://www.luke.fi/fi/tilastot/metsavarat -tilaston julkaisemisen päättyminen. VMI-tietojen julkaiseminen LUKEn verkkosivuilla ei korvaa puuttuvaa julkaisua varsinkaan, kun sen kokoaminen Luken jo kokoamasta tiedosta ei tuottaisi suurtakaan vaivaa tai lisäkustannusta. Hakkuukertymä ja puuston poistuma -tilastot ja Energiapuun kauppa -tilastot tulisi edelleen julkaista sekä ennakollisina että lopullisina. Hakkuukertymä ja puuston poistuma -tilaston yhteiskunnallinen painoarvo on vain kasvanut mm. biotalouden kehitykseen ja hiilinieluihin liittyvän keskustelun myötä. Vuoden välein tehtävät kauppatilastot eivät palvelisi toimialaa lainkaan, sillä tiedot olisivat jo hyvin vanhentuneet, eivätkä kuvaisi sen hetkistä hintatilannetta. Päinvastoin näemme tarpeen saada tilastoja kuukauden välein, jotta niillä on merkitystä. Kauppatilastoilla on erityisesti merkitys lähivuosina, kun energiapuun kauppa on muuttunut.
      • Luonnonvarakeskus
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Maa- ja elintarvike-, metsä- ja kalatalouteen liittyy useita eri suunniteltuja tilastotuotannon lakkautuksia sekä julkistamistiheyden muutoksia, joilla on merkittävää negatiivista vaikutusta Luonnonvarakeskuksen projektitoimintoihin. Maa- ja elintarvike- sekä metsätalouden tutkimuksessa Luonnonvarakeskuksen julkaisemat maa- ja metsätalouden ulkomaankauppatilastot sekä kuukausi- että vuositasolla ovat erittäin tärkeitä. Yksityismetsätalouden tilastot paikkaavat laajan yksityismetsänomistajakunnan informaatiovajetta ja toimijoiden epäsymmetristä informaatiotilannetta. Metsäsektorin sekä maa- ja elintarvikesektorin suhdannekatsauksia ja -tiedotteita ei käytännössä pystytä tuottamaan ilman näitä tilastoja. Useat politiikkaohjelmat, kuten Kansalliset metsästrategiat, käyttävät tilastoja tavoitteidensa toteutumisen seurannassa. Myös kalan ulkomaankauppatilastot ovat tärkeitä, sillä ulkomaankaupalla on keskeinen merkitys kalan kulutukseen ja Suomen kalamarkkinoihin. Ilman ulkomaankauppatilastoja ei pystytä seuraamaan kalamarkkinoiden kehitystä eikä tuottamaan vuosittaista kalamarkkinakatsausta. Lisäksi ulkomaankauppatilastot palvelevat elinkeinoelämää, esimerkiksi kalatalouden toimijat seuraavat kalamarkkinoiden kokonaiskehitystä tilastojen avulla. Luonnonvarakeskuksen ulkomaankauppatilastojen käyttöliittymä on toimiva ja äärimmäisen selkeä Tullin tavaroiden ulkomaankaupan tilastotietokantaan (Uljas) verrattuna, kun jopa kymmenien CN-nimikkeiden aggregointi on tehty järkeviksi kokonaisuuksiksi. Vaikka Luonnonvarakeskuksen ulkomaankauppatilasto on niin sanottu läpivirtaustilasto, jonka tiedot on mahdollista etsiä muista lähteistä, helpottaa Luonnonvarakeskuksessa tehtävä tietojen aggregointi huomattavasti tiedonetsijää. Lisäksi Luonnonvarakeskuksen keskitetysti koostamat tiedot takaavat, että yhteiskunnan eri toimijoiden käyttämät tiedot ovat keskenään harmonisoituja. Luonnonvarakeskuksen tilastoportaalista löytyvät myös ulkomaankauppatilastojen pitkät aikasarjat. Näitä ei ole valmiina Tullin Uljaksessa, sillä tuotteiden CN-nimikkeet voivat muuttua ajan kuluessa. On myös huomattava, että Luonnonvarakeskuksen ulkomaankauppatilastoissa nimikkeiden yksiköille on tehty tilastojen käytettävyyttä merkittävästi parantavia muunnoksia suhteessa Uljakseen. Esimerkiksi raakapuun ulkomaankauppamääriin on lisätty kuori niille ajankohdille, jolloin Uljaksessa raakapuu on tilastoitu ilman kuorta. Ulkomaankauppatilastoja hyödynnetään laajasti myös erilaisissa erillisselvityksissä ja Luonnonvarakeskuksessa tehtävissä lausunnoissa. Ulkomaankauppatilastoja on hyödynnetty myös Luonnonvarakeskuksen eri sidosryhmille tekemissä ulkopuolisen rahoituksen hankkeissa sekä yhteiskunnallisesti tärkeiksi katsottavissa Suomen ilmasto- ja luonnonvarapolitiikkaa tukevissa hankkeissa (mm. erilaiset hiililaskennat, kuten HIISI-, PEIKKO-, MISU-laskennat ja tulevaisuuteen tähtäävät skenaariotyöt). Yhteenveto kokonaisuuksista, joissa Luonnonvarakeskuksen taloustutkijat hyödyntävät maa- ja metsätalouden ulkomaankauppatilastoja: • Lyhyen ja pitkän aikavälin ennakointityö, mm. suhdannekatsaukset ja politiikkatuki (ilmasto- ja politiikkatoimet) • Erillisselvitykset • Lausunnot ja mediahaastattelut • Ulkopuolisen rahoituksen projektit Toiveemme on, että maa- ja elintarvike-, metsä- ja kalataloutta koskevat ulkomaankauppatilastot sekä kuukausi- että vuositasolla säilytetään Luonnonvarakeskuksessa yhtenä tärkeänä osana tilastotuotantoa. Bioenergian osalta suunnitellut muutokset aiheuttavat Luonnonvarakeskuksen julkaisemien metsäsektorin suhdannetiedotteen ja -katsauksen bioenergialuvun loppumisen, mikäli ennakkotietoja ei julkaista. Lopulliset tilastot valmistuvat vuoden lopussa ja ovat suhdannenäkökulmasta liian vanhaa tietoa, kun esimerkiksi puun energiakäytöstä edellisen vuoden tiedot olisivat saatavilla vasta loppuvuodesta. Samasta syystä suunnitelmat lopettaa energian hintojen sekä energiapuun kaupan neljännesvuositilastot ovat vahingollisia. Viive viiteajankohdan ja julkaisuhetken välillä on yksi perinteisistä keskeisistä tilastoinnin laadun mittareista. Puun kulkuvirtatilastosta, joka on myös lakkautusuhan alla, on tullut runsaasti positiivista palautetta eri sidosryhmiltä. Kyseisen tilaston tiedot käytetyn puubiomassan jakautumisesta eri käyttökohteisiin voidaan katsoa keskeiseksi metsäsektorin perustiedoksi, jota mikään muu taho ei tuota. Puun kulkuvirrat on keskeinen tilasto puun ohjautumisesta eri käyttötarkoituksiin (ympäristötilinpidon metsätilinpito) ja sitä käytetään myös EU:n European Forest Accounts -metsätilinpidon laskennassa. Sen avulla voidaan myös arvioida metsien käytön merkitystä maankäyttösektorin hiilinielun osana (LULUCF, puutuotteet). Metsätalouden kannattavuuteen liittyvät muista metsätilastoista johdetut tilastot perustettiin 1990-luvulla korvaamaan kalliiksi arvioitua kirjanpitomuistiinpanoihin perustuvaa yksityismetsätalouden tilatason kannattavuusseurantaa. Näistä tilastoista kaikkia metsänomistajaryhmiä koskevat Kantorahatulot ovat osa kansantalouden tilinpitoa. Olemassa olevia tilastoja (mukaan lukien metsävarat) yhdistämällä on voitu edelleen tuottaa myös Yksityismetsätalouden liiketulos ja Metsä sijoituskohteena -tilastoja. Näitä tietoja käytetään yksityismetsätalouden kannattavuuden ennustamiseksi metsäsektorin suhdanne-ennusteissa, joten tilastojen lopettaminen tarkoittaisi ennusteidenkin loppumista. Ilman näitä tilastoja esimerkiksi maankäytön muutoksiin liittyvät taloudelliset tutkimukset ja selvitykset hankaloituisivat merkittävästi. Niissä arvioidaan muiden muassa metsien suojelun ja raivauksen taloudellisia vaikutuksia. Verohallinnon aineistoja hyödyntävä Metsämaan omistus -tilasto perustettiin seuraamaan metsäpoliittista tavoitetta yksityismetsätalouden metsätilakoon kasvattamiseksi, ja sillä voidaan arvioida myös uusien metsänomistajaryhmien, kuten metsäkiinteistörahastojen, kehitystä. Metsämaan omistus -tilaston laskenta-aineisto sisältää paitsi metsät myös maatalousmaat, ja aineistoa voidaan siten käyttää näiden molempien maankäyttömuotojen analyyseihin ja kyselytutkimusten otantaan. Tilaston laskenta-aineistolla on lisäksi tarkoitus täydentää EU:lle raportoitavia maatilojen maankäyttötietoja erityisesti metsien osalta. Vaikka Metsävarat -tilaston tiedot voivat olla saatavissa myös valtakunnan metsien inventoinnin julkaisuina, niiden tarjoaminen tilaston muodossa helpottaa ja tehostaa metsävaratietojen käyttöä huomattavasti. Tilastotuotanto myös nopeuttaa metsävaratietojen saattamista käyttäjilleen. Myös Ravintotase -tilasto, jossa lasketaan vuosittain tärkeimpien elintarvikeryhmien kotimainen tuotanto, varaston muutos, vienti ja tuonti sekä kotimainen käyttö jakautuen eläinrehuun, siemenkäyttöön, teollisuuden raaka-aineisiin sekä ruokakäyttöön, on lakkautusuhan alla. Tämä tilasto on tällä hetkellä käytännössä ainoa tilasto, jonka perusteella voidaan arvioida eri elintarvikkeiden keskimääräistä kulutusta henkeä kohti Suomessa. Ravintotase mahdollistaa ainoana julkisena tilastona myös ruoan tuotanto-omavaraisuuden laskennan elintarvikeryhmittäin. Yhteiskunnallinen keskustelu elintarvikkeiden kulutuksesta, kulutuksen ohjauksesta ja ruoan huoltovarmuudesta viime vuosina on entisestään lisännyt tarvetta tällaiselle tilastotiedolle, joten ravintotase kaipaisi lakkautuksen sijasta edelleen kehittämistä, lisäpanostusta ja priorisointia. On ollut Suomen rikkaus, että maastamme löytyy pitkiä elintarvikekulutuksen tilastosarjoja, jotka ovat yhtä perinteikkäät, mutta huomattavasti syvällisemmät ja yksityiskohtaisemmat kuin FAO:n kansainväliset kulutustilastot. Ravintotasetta on koottu 1960-luvulta saakka ja se on mahdollistanut ruoan ja eri tuoteryhmien kulutustrendien analysoinnin. Ravintotaseen tilastoja on hyödynnetty lukuisissa eri tietotarpeisissa, kuten vuosittaisissa elintarvikealan suhdannekatsauksissa, markkinoiden seurannassa sekä skenaarioiden ja ennusteiden tekemisessä. Parasta aikaa käydään kiivasta julkista keskustelua tarpeesta siirtää Suomen väestön ruoankulutus kasvipainotteisempaan suuntaan, millä on selkeitä kansantaloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Tavoitteena on entistä terveempi väestö. Kulutustottumusten seuranta, analysointi ja ennakointi ei ole mahdollista ilman Ravintotase -tilastoa. Yhtenä konkreettisena ja tuoreimpana esimerkkinä on syyskuussa 2024 Luonnonvarakeskuksen julkaisema raportti, jossa on ensimmäistä kertaa laskettu elintarvikeproteiinin kulutus- ja omavaraisuuslaskelmat Suomessa ja on luotu tiekartta vuoteen 2040 asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tilaston rooli todettiin tiekartan edellytyksissä keskeiseksi: ”On myös tärkeää varmistaa Suomen ruoantuotannon ja kulutuksen kannalta avainasemassa olevien tilastoaineistojen jatkuvuus. Suomen proteiinituotannon ja -kulutuksen sekä proteiiniomavaraisuuden laskeminen tuoteryhmittäin ei olisi ollut tässä selvityksessä mahdollista ilman Ravintotasetta. Pystyäksemme seuraamaan eri tuoteryhmien proteiinin tuotannon ja kulutuksen kehitystä, on välttämätöntä, että Ravintotase-tietokanta on jatkossakin saatavilla.” Joidenkin kalatalousalan tilastojen lopettaminen vaarantaa tutkimusprojektien toteuttamisen rahoittajan hyväksymien suunnittelemien mukaisesti. Esimerkiksi vuoteen 2028 jatkuva Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahaston arviointi- ja ennakointiprojektia ei pystytä viemään läpi ilman pitkiä kalan ulkomaankauppatilastoja ja kalatalouden toimialakatsauksen tietoja. EU:n taloudellisen tiedonkeruun yhteydessä kerätty ja julkaistu tieto kalatalouselinkeinoista ei ole kansallisella tasolla käyttökelpoista eikä se sovellu Suomen kalatalouselinkeinojen taloudellisen kehityksen seurantaan eikä Euroopan meri-, kala- ja vesiviljelyrahaston Suomen toimintaohjelman toimenpiteiden arviointiin. Myös kalatalouden jalostustilastoja hyödynnetään rahaston toimenpiteiden arviontiin, mutta jalostustilastoa ei ole tarpeen jatkaa nykyisessä laajuudessa. Jalostustilasto on hyvä säilyttää muutaman vuoden välein toteutettavana poikkileikkaustilastona. Eräisiin maa- ja elintarviketalouden tilastoihin (kuten maa- ja puutarhayritysten rakenne, käytössä oleva maatalousmaa, viljan sekä valkuais- ja öljykasvien osto- käyttö- ja varastotilanne) esitetään julkistustiheyden muutosta. Mikäli tämä julkistustiheyden muutos tehdään niin, että säilytetään ennakkojulkaisu ja julkaistaan seuraavan vuoden ennakon julkaisun yhteydessä edellisen vuoden tarkennettu tieto, tutkimustarpeiden kannalta tämä ei ole erityisen suuri ongelma. Eroavaisuudet ennakon ja lopullisen välillä ovat olleet perinteisesti varsin pieniä. Jos sen sijaan luovutaan ennakkotiedon julkaisusta ja tehdä vain virallinen lopullinen tilasto, muodostuu viive nykyisten tutkimustarpeiden kannalta aivan liian pitkäksi. Lausuntoa ovat olleet laatimassa seuraavat Luonnonvarakeskuksen maa- ja elintarvike-, metsä- ja kalatalouden tutkijat (nimet aakkosjärjestyksessä): Emmi Haltia, erikoistutkija Csaba Jansik, erikoistutkija Hanna-Maija Karikallio, tutkimuspäällikkö Matleena Kniivilä, tutkimuspäällikkö Jussi Leppänen, tutkija Antti Mutanen, erikoistutkija Jyrki Niemi, tutkimusprofessori Tuomas Niinistö, tutkija Johanna Routa, tutkimuspäällikkö Kaija Saarni, tutkija Jari Viitanen, erikoistutkija
      • Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat - KOVA ry
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • KOVA pitää valitettavana, että energian hintoja käsittelevän tilaston julkaisutiheyttä ehdotetaan harvennettavaksi neljännesvuodesta vain yhteen kertaan vuodessa. Energiamarkkinat ovat mullistuneet viime vuosien aikana nopeasti ja energian hintaan liittyy aiempaa suurempia vaihteluita. Tästä syystä KOVA vaatii, että luotettavan ja kattavan tilastotiedon tuottamista energian hinnoista tulee jatkaa nykyisellä tasollaan. Myös metsäalaan liittyvää tilastotuotantoa ehdotetaan supistettavaksi merkittävällä tavalla. Erityisen huolissaan KOVA on puun kulkuvirtoihin liittyvän tilaston lakkauttamisesta. Suomessa on käyty merkittävää yhteiskunnallista keskustelua siitä, onko nykyinen metsätalous kestävää ja voidaanko suomalaisia metsiä hyödyntää esimerkiksi energian- tai kartongin ja sahatavaran tuotantoon nykyisissä määrin. Suomi tavoittelee huomattavaa päästövähenemää vuoteen 2035 mennessä ja yhdeksi toimenpiteeksi tähän pääsemiseksi on esitetty puurakentamisen ja puupohjaisten rakennusmateriaalien käytön lisäämistä. KOVA pitää puun kulkuvirtoihin liittyvän tilastoinnin lakkauttamista täysin vääränä toimenpiteenä tämän muutoksen tukemiseksi. Tilasto on antanut kattavaa tietoa Suomessa tuotetun puun raaka-aineen käytöstä ja jalostuksesta sekä sivuvirroista. Uudistuvan rakentamisen sääntelyn myötä rakennushankkeissa tullaan tulevaisuudessa arvioimaan myös rakennushankkeen hiilikädenjälkeä. Hiilikädenjälkiväittämän todentamiseksi tullaan tarvitsemaan mahdollisimman laajaa tilasto- ja tutkimustietoa puun kokonaiskäytöstä, metsien kasvusta ja kyvystä sitoa hiiltä. Tästä syystä KOVA ei kannata puun kulkuvirtojen tilastoinnin lakkauttamista.
      • Luonnonvarakeskus, Eläinten hyvinvointikeskus, Raussi Satu
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Eläinten hyvinvointikeskuksen (EHK, elaintieto.fi) työn tavoitteena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen. Raportoimme eläinten hyvinvoinnin tilasta Suomessa säännöllisesti. Käytämme raportteihin avointa, riippumatonta ja julkista tilastotietoa, joka liittyy eläinten hyvinvoinnin tilaan Suomessa. Nyt lakkautettavaksi ehdotetuista tilastoista olemme käyttäneet raporteissamme kalansaalis ja tuotanto-, kalan kulutus- sekä ravintotase- tilastoja. Tarvitsemme näiden tilastojen tietoja raportoidessamme jatkossakin, joten on harmittavaa, mikäli nämä tilastot lakkautetaan.
      • Suomen Kalankasvattajaliitto ry, Sankelo Janne
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Kalankasvattajaliiton mielestä on tärkeää välittää tutkimuspohjaista tietoa kalatalousalan rakenteista päätöksenteon, ruoantuotannon ja huoltovarmuuden kehittämisen perustaksi. Tärkeää työssä on kansallinen tilastopohjainen tiedontuotanto. Tilastotuotanto on varmistanut, että tiedot ovat oikeita ja varmistettuja ja ne on asetettu oikeaan kontekstiin. Viranomaisten luopuminen tilastoinnista heikentää tällaisen tiedon saatavuutta. Tiedonsaannin heikentyminen vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoon, tutkimukseen, koulutukseen ja oppimiseen laajamittaisesti ja kauaskantoisesti. Kalankasvattajaliitto pitää kalatalouden tilastojen lakkauttamista epätoivottuna päätöksenä. Erityisen tärkeitä tilastoja toimialalle ovat kalatalouden kannattavuus, kalansaalis ja tuotanto, kalankulutus sekä kalajalosteiden tuotannon tilastot. Tarvitsemme tarkkaa, objektiivista ja luotettavaa tietoa päätöksenteon tueksi niin yksityiselle kuin julkisellekin sektorille. Näillä on vaikutusta Suomen talouden kasvuun, huoltovarmuuteen, ruoan omavaraisuuteen sekä näihin liittyvien toimenpiteiden taloudelliseen, ekologiseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Nykyisen hallitusohjelman mukaan kotimaisen kalan kulutusta, saatavuutta ja vientiä lisätään. Lisäksi jatketaan kotimaisen kalan edistämisohjelman ja vesiviljelystrategian toimeenpanoa. Näiden ohjelmien tavoitteena on kotimaisen kasvatetun kalan vuosituotannon kolminkertaistaminen. Jos koottua, saatavilla olevaa kokoomatietoa kalataloudesta ei ole, on vaikea seurata näiden ohjelmien ja strategioiden toteutumista. Riittävän faktapohjaisen tiedon puuttuessa Suomen kalataloudesta ja markkinoiden rakenteista, on riski, että Suomi jää pois kansainvälisistä vertailuista, jolloin esimerkiksi EU:n päätöksenteossa ei ole käytettävissä riittävää tietoa Suomen kalatalouden erityispiirteistä.
      • ProAgria Keskusten Liitto ry, Mäkivuokko Harri
        Uppdaterad:
        17.9.2024
        • Aihealueen tilastoinnin muutokset eivät aiheuta haasteita alan toimijoille.
      • Ylikoski Matleena, Tampereen yliopisto
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • -
      • ProAgria Keskusten Liitto ry, Kasvintuotanto
        Uppdaterad:
        16.9.2024
        • Esitykset maataloustilastojen julkistusyklien harventamisesta ja osan tilastoinnin yhdistämisestä muuhun tilastointiin tai lopettamiseta (esimerkiksi ruokaperunan varastotilasto) ovat perusteltuja Käytössä oleva maatalousmaa -tilastoinnin osalta kuitenkin on tärkeää, että tilastoinnin supistuessa yhteen julkistukseen, sen julkistus tehtäisiin kuitenkin samassa aikataulussa kuin nykyinen ennakollinen julkistus, joka aikataulullisesti sijoittuu heti tukihaun jälkeen. Virallinen tieto maatalousmaan käytön muutoksista heti tukihaun jälkeen kasvukauden alussa hyödyttää eri toimijoita ja esimerkiksi neuvontaa kaikkein eniten mahdollistaen eri viljelykasvien kokonaistuotantomäärien ja taseiden arvioiden tekemisen, sääolosuhteiden vaikutusten tarkastelun tuotantomääriin sekä pellon käytön muutosten suuntausten arvioinnin. Tämän vuoksi käytössä oleva maatalousmaa -tilastointi tulisi julkistaa jatkossa samassa aikataulussa kuin ennakollinen tieto on tällä hetkellä julkistettu. Tilaston julkistaminen tukihaun päättymistä selkeästi myöhemmin ei palvele enää käyttäjiä.
      • Kantar Agri Oy
        Uppdaterad:
        13.9.2024
        • Maa- ja metsätalousyritysten taloustilasto Tämä tilasto tuottaa erittäin tärkeää pohjatietoa, kun arvioidaan maatalouden aluetaloudellisia vaikutuksia sekä maatalousyritysten tulorakennetta. Käytämme kyseistä tilastoa monipuolisesti kunnittaisissa, alueittaisissa ja tuotantosuunnittaisissa talousanalyyseissä mm. kun arvioimme maatalousyritysten tulovirtoja. Myös maatalouden kustannusten seurannassa aineisto tuottaa korvaamattoman tarkkaa dataa, jolla pystymme arvioimaan koko yhteiskunnan huoltovarmuuden kannalta keskeisen sektorin toimintaedellytyksien kehittymistä. Kantar Agri pitää tilastoa erittäin tarpeellisena ja esittää sen julkaisemisen jatkamista.
      • Metsähallitus
        Uppdaterad:
        12.9.2024
        • Metsävarat Luken metsävaratilastot muodostavat kattavan ja helppokäyttöisen kuvauksen Suomen metsävaroista. Metsähallitus käyttää Luken verkkosivujen metsävaratilastoja hyvin paljon ja monipuolisesti. Metsähallituksen käsityksen mukaan metsävaratilastot ovat myös yleisemmin hyvin laajassa käytössä. Kun VMI-tietoja kerätään, niin ei tunnu perustellulta, että tietoja ei julkaistaisi käyttäjille. Luken sivuilla VMI-tietojen osalta ohjataan asiakkaat käyttämään VMI-tietoja nimenomaan tämän tilastopalvelun kautta. Metsähallitus vastustaa edellä todetuin perustein metsävaratilastojen julkaisemisen lopettamista osana Luken tilastoja. Yksityismetsätalouden liiketulos Metsähallitus pitää tilastoa hyödyllisenä ja esittää sen julkaisemisen jatkamista. Kantorahatulot Metsähallitus pitää tilastoa hyödyllisenä ja esittää sen julkaisemisen jatkamista. Puun kulkuvirrat Metsähallitus pitää tilastoa hyödyllisenä ja esittää sen julkaisemisen jatkamista.
      • Pirkanmaan ELY-keskus
        Uppdaterad:
        9.9.2024
        • Ympäristöön ja sen hyvinvointiin liittyvien tietolähteiden merkitys kasvaa jatkossa.
      • Suomen Sijoitusmetsät Oy, Anola-Pukkila Aapo
        Uppdaterad:
        4.9.2024
        • Erityisen tärkeänä pidän Metsä sijoituskohteena sekä Metsävarat (VMI) tilastoja, näitä tilastoja käytämme aktiivisesti yritystoiminnassa ja tiedän että niin käyttävät muutkin tahot. Metsien arvo, tuotto ja puusto ovat äärimmäisen tärkeitä asioita kun halutaan tehdä perusteluja päätöksiä metsäsektorilla. Metsätalouden lisäksi nämä ovat aivan oleellisia tietoja kun puhutaan metsien biodiversiteetistä, hiilinieluista ja -varastoista, ekosysteemipalveluista ja näiden kaikkien vaikutuksista metsänomistajiin, yrityskenttään sekä julkiseen sektoriin. Mielestäni kuitenkin kaikki lähes kaikki tässä aihealueessa metsään liittyvät tilastot ovat hyödyllisiä, esimerkiksi puun hintatason kehitykseen liittyvät tilastot.