• Lausunnonantajan organisaatio
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Muu
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • VideoVisit Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Oikeusministeriö, DJO, Nyholm Elina
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Monikkoperheet ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Kansaneläkelaitos, Etuuspalvelujen lakiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, jaana.laitinen@ttl.fi, Saarni Leena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • AddSecure Smart Care Oy, Ignatjew Kaj
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Järjestö
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Muu
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Helsingin kaupungin pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Farmasialiitto ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.8.2021 § 575
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muu
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Järjestö
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Järjestö
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Järjestö
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Muu
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Järjestö
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Lastensuojelun Keskusliitto, Falk Sonja
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Järjestö
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Järjestö
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Järjestö
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Järjestö
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Palveluntuottaja
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Järjestö
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Helsingin hallinto-oikeus
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Järjestö
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Järjestö
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Liikenne- ja viestintäministeriö
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Valtion viranomainen
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Järjestö
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Kunta tai kuntayhtymä
      • Oikeuskanslerinvirasto, Apulaisoikeuskansleri
        Uppdaterad:
        14.7.2021
        • Valtion viranomainen
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Palveluntuottaja
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Valtion viranomainen
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Palveluntuottaja
      • Toivomme, että kiinnitätte lausunnossanne erityisesti huomiota seuraaviin sosiaalihuoltolakia koskeviin muutoksiin:
      • 1. Ovatko kotiin annettavia palveluja koskevat säännökset (19 §, 19 a § ja 19 b §) mielestänne onnistuneita? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Kyllä
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Terminologin lämnar ännu utrymme för oklara tolkningar. Stödtjänster särskiljs från andra tjänster, företckningen över dessa bör inte vara för absolut. I praktiken finns det service som inte självklart går att definiera som antingen tjänster eller stödtjänster utan kan ha element av vardera]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Esityksessä 19 §:ssä Kotihoito on nostettu Kotipalvelun yläkäsitteeksi ja kotipalvelua on kuvattu asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan kolmella eri toteuttamistavalla tai niiden yhdistelmillä. Kohdan 1) hoito ja huolenpito yhdistelmä voisi olla myös hoiva ja huolenpito, jossa hoivan sisälle kuuluu myös hoito. SKY toteaa, että kotipalveluiden ja tukipalveluiden määrittelyssä ja sisällössä on edelleen tarkennettavaa. Järjestettävät palvelut kohteelle eli henkilölle ovat lähes samat kotihoidon ja tukipalveluiden osalta. Kotipalveluiden palvelukuvausta (sisältöä) ei ole kuvattu riittävällä tarkkuudella. Erityisesti kohtaan 2) nostaisimme terveyttä edistävän ja tukevan liikunnan. Toimintakyky on laaja käsite, joka pitää sisällään THL:n mukaan seuraavat ulottuvuudet: fyysinen toimintakyky, psyykkinen toimintakyky, kognitiivinen toimintakyky sosiaalinen toimintakyky. Palvelurakenteen osalta näitä ei ole avattu ja edotamme lyhyitä kuvauksia, jotka löytyvät THL:n sivustolta. Terminologiaa tulisi vielä tarkentaa ja palvelurakenteeseen tulisi lisätä liikunta, jota voidaan toteuttaa osana sosiaalista kuntoutusta, terveyden edistämisessä ja tukemista = terveysliikunta ja kuntouttava liikunta (emme tarkoita tällä lääkinnällistä kuntoutusta). Terveyttä edistävän ja tukevan liikunnan osalta on todettava, että liikunnalla on tutkittua vaikuttavuutta kaikilla toimintakyvyn osa-alueilla. 19 a § tukipalveluiden osalta kotiin vietävien palveluiden luetteloon esitämme lisättäväksi terveysliikunnan (liikunnan Käypähoito-> liikuntalähete/liikuntaresepti, kuntouttava liikunta, fyysistä toimintakykyä tukevat liikuntapalvelut). Hyvinvointialueiden ja kuntien palveluja sekä erityisesti tukipalveluja tulisi katsoa SOTEHY-kokonaisuutena, palvelutuottajien alustana, jossa henkilön/asiakkaan terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen rakentuvat yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Säädöskohtaisiin perusteluihin esitämme lisättäväksi esimerkkinä myös liikunnan. Liikunnan voi tuottaa esim. ohjatusti liikunta-alan koulutuksen saaneet ammattilaiset, auktorisoidut personal trainerit tai ammatillisen koulutuksen tutkinnonosia täydentämällä hankitun pätevyyden omaavat henkilöt. Palvelut voivat olla etä- ja / tai lähipalveluja hyödyttämällä uusia digitaalisia mahdollisuuksia. Liikunnan tulee olla yksi tukipalvelu palvelutarvetta arvioitaessa. Tuottajana voivat toimia esim. kunta, yritykset tai kolmannen sektorin toimijat. Palveluiden osalta maksuvalikkoon tulee rakentaa palveluseteli, henkilökohtainen budjetointi ja mahdollisuus esimerkiksi kotitalousvähennyksen, jota hallitus on nyt nostamassa. Palveluiden arvonlisäverottomuus tukipalveluiden osalta on tärkeä. Liikuntapalveluiden osalta se olisi myös kannatettavaa erityisesti ikäihmisten osalta vrt. siivouspalvelut.19 a§ on luettelo tukipalveluista, johon ehdotamme lisättävän liikuntakokonaisuuden. Hyvinvointipalveluiden sisällä on useita kotipalveluihin soveltuvia terveyttä edistäviä palveluja vrt. OPH ennakointi SOTEHY-palvelut. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/osaamisen-ennakointifoorumi_-sotehy_suositus-toimintakykyosaamisesta-2.12.2019.pdfKun tavoitteena on tukea kotona asumista ja siellä selviämistä tulee ehkäiseviin toimiin myös kiinnittää huomiota. Aktiivisen arjen ja terveyskuntoon vaikuttavilla palveluilla tavoitteisiin on mahdollista päästä.]
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Jos kotiin annettuihin palveluihin kuuluu myös kotisairaanhoitoa ja kotisairaalahoitoa, tulisi nämä eriyttää muista kotiin annettavista palveluista]
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei Pääosin säännökset ovat onnistuneita. Huoli nousee siitä, että kotihoidon ja tukipalveluiden erottelu lainsäädännössä ei tue asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa- ja huolenpitoa, vaan johtaa sekä tehtävien erotteluun, että kokonaisvastuun erotteluun.]
      • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lakiehdotuksessa eritellään kotihoito ja tukipalvelut kuten siivouspalvelu. Tukipalveluiden korostaminen on hyvä ratkaisu, sillä näistä on usein epätietoisuutta ja palveluissa on puutteita. Lisäksi yksilöllisten tarpeiden mukaisuus palveluissa on nostettu hyvin esiin. Kotihoitoa ja tukipalveluja annetaan myös vammaisuuden perusteella. Vammaisfoorumi pitää ongelmallisena esityksen kirjausten suhdetta vammaispalveluihin. Erityisesti tukipalvelujen osalta sisällöt, kuten osallisuus tai asiointi vastaavat vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun kautta järjestettäviä palvelusisältöjä, vaikka asiakkaan rooli näissä onkin luonteeltaan erilainen. Nyt esitettävän lain perusteluissa tulee näkyä, ettei kyse ole henkilökohtaisesta avusta, vaan muista yhteiskunnan tukipalveluista. Henkilökohtainen apu on eritelty YK:n vammaissopimuksen artiklassa 19. Vammaispalvelut ovat toissijaisia sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin nähden. Vammaispalvelut ovat myös maksuttomia, kun taas kotihoidosta tai tukipalveluista peritään asiakasmaksulain mukaiset maksut. Vammaisfoorumi pitää välttämättömänä, että sosiaalihuoltolain ja vammaispalvelulain keskinäinen suhde kirjataan perusteluihin selkeästi. Mikäli näin ei tehdä, on riskinä, että vammaisten ihmisten palvelut järjestetään säästösyistä tai tiedon puutteen vuoksi väärän lain perusteella. Riskinä on, että näin tapahtuu silloinkin, kun vammaisen ihmisen etu, oma mielipide ja tarpeet puoltavat vammaispalvelua. Erityisen tulkinnanvaraisia ovat tilanteet, joissa asiakas on ikääntynyt vammainen ihminen. Myös vammaispalvelulaissa säädetään palveluasumisesta. Vammaispalvelulain tarkoittamina maksuttomina erityispalveluina voidaan pitää kaikkia niitä palveluja ja tukitoimia, jotka edesauttavat henkilön selviytymistä kotona hakijan vamman vuoksi (Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö 2017, s. 545.) Käytännöt etenkin kotiin järjestettävän palveluasumisen suhteen eivät ole yhdenmukaisia. Lakiuudistus voi lisätä entisestään epätietoisuutta, milloin palvelut tulee järjestää maksuttomina. Asiakasmaksulakia ja lain perusteluja on tämän vuoksi täsmennettävä. Lisäksi kotihoitoa ja tukipalveluja koskevien säännösten perusteluissa on aiheellista avata vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden keskinäistä suhdetta kotihoitoa ja tukipalveluja järjestettäessä. Asiaa on vammaisten ihmisten palveluasumisen osalta käsitelty esimerkiksi KHO:n vuosikirjaratkaisussa KHO:2020:156 ja palveluasumiseen sisältyvän henkilökohtaisen avun hakemisen osalta ratkaisussa KHO 16.12.2005/3369. Korkeimman hallinto-oikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan palveluasumisen myöntämisen edellytysten täyttyessä vammaispalvelulain 4 §:n 1 momentin säännös lain toissijaisuudesta väistyy, eikä kunta voi syrjäyttää henkilön oikeutta saada vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisen palveluasumiseen liittyviä palveluja järjestämällä hänelle palveluja sosiaalihuoltolain perusteella maksullisina palveluina. Vammaisfoorumin näkemyksen mukaan samoin perustein on tulkittava henkilökohtaisen avun ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden suhdetta silloin, kun on kyse samantyyppisestä arjessa tarvittavasta avusta. Vammaispalvelulain uudistamisen yhteydessä tulee vahvistaa vammaisten ihmisten oikeutta yksilöllisiin palveluihin nimenomaan vammaispalvelulain nojalla. Jos vammainen ihminen (iästä riippumatta) täyttää vammaispalvelulain mukaisen palvelun myöntämisedellytykset, palvelut on yksiselitteisesti järjestettävä vammaispalvelulain perusteella. Positiivista on, että lakiesityksessä on erillisessä pykälässä otettu huomioon lapsiperheet. Vammaisfoorumi pitää välttämättömänä, että laadittava lainsäädäntö ja perustelut ovat selkeitä. YK:n vammaissopimuksen 19 artikla käsittelee itsenäistä elämää ja sopimus edellyttää sopimusvaltioilta tehokkaita toimia vammaisten ihmisten itsenäisen elämän helpottamiseksi. Selkeä lainsäädäntö on yksi helpottamisen keino. Sen avulla voidaan edistää oikea-aikaisten ja vammaisen ihmisen yksilöllisten tarpeiden mukaisten palvelujen saantia.]
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Saamelaisen asiakkaan tarpeen mukaisia palveluja määriteltäessä on huomioitava hänen kielestään ja kulttuuristaan aiheutuvat erityistarpeet, eikä niitä tule määritellä pelkästään samoilla kriteereillä kaikille. Nämä tulee huomioida myös kotipalvelun ja kotihoidon määrittelyn kriteereissä (19§). Kotona asumista tulee tukea mahdollisimman pitkälle, jotta saamelaisen ikäihmisen yhteisölliset siteet säilyvät. Tämä tarkoittaa saamenkielisiä ja kulttuurin mukaisia kotiin annettavia palveluja. Saamelaisten ikääntyneiden kohdalla saamenkielisen ja kulttuurilähtöisen osaamisen tarve korostuu erityisesti kotiin annettavissa palveluissa. Saamelaisten ikäihmisten tarpeisiin kehitetyt kulttuuriset toimintamallit (Veahkki, Auttaja-Aslak, Kylätyöntekijä) viedään uusiin malleihin ja suosituksiin. Kotiin annettavissa palveluissa asiakkaan tarve saamenkieliseen ja kulttuurinmukaiseen palveluun on turvattava, ja niitä tulee kehittää helpommin saataviksi. Kotihoidon järjestämistä koskevissa säädöksissä on huolehdittava myös kielellisten oikeuksien toteutumisesta. Erityisesti kohdassa 19 a § Tukipalvelut kohta 6) osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää tai tukevaa palvelua on huomioitava asiakkaiden kulttuurilliset taustat. Kotiin annettavissa tukipalveluissa on turvattava yhdenmukainen saatavuus pitkistä ja haastavista välimatkoista huolimatta.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tehdyt esitykset jättävät edelleen tulkinnanvaraisuutta palveluiden määrittelyyn ja siksi emme pidä esitettyjä säännöksiä täysin onnistuneina. Nyt luonnostelu kokonaisuus pitää sisällään merkittävän riskin siitä, että asiakkaiden aidot tarpeet ja saadut palvelut eivät kohtaa ja että yhä huonompikuntoisemmat ja iäkkäämmät ihmiset eivät saa niitä palveluja, joihin heillä on oikeus. Ikääntyneen henkilön tulee saada palvelut oikea-aikaisesti ja yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Lainsäädännöllä tulisi vahvistaa ihmisoikeuksia ja turvata arvokas vanheneminen. Palvelujen järjestämisessä on varmistettava, että ikääntyneitä ihmisiä ei pidetä kotiin annettavien palvelujen piirissä liian huonokuntoisina, niin että asiakkaalle ei järjestetä ympärivuorokautisia palveluja, vaikka hänellä olisi niihin tarvetta esimerkiksi muistisairauden edetessä. Muistisairaiden elämänlaatua ja turvallisuuden tunnetta voi heikentää myös se, jos kotona käyvien henkilöiden joukko tekee liian kapealaisia tehtäviä ja kokonaisuuden toteuttamiseen tarvitaan useita eri henkilöitä. Palvelukokonaisuus tulee ratkaista asiakaslähtöisesti, niin että jokaiselle ikääntyneelle turvataan hänen yksilöllisiä tarpeitaan parhaiten vastaavat palvelut, joita tarkistetaan ja lisätään elämäntilanteen ja terveydentilan muuttuessa. Hoiva-asumista koskevassa erillisessä säännöksessä (tai esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa) tulee luoda kansalliset kriteerit subjektiiviseen oikeuteen saada hoiva-asumisen palveluja. Vain määritelmiä tarkentamalla ja kriteeristön kansallistamalla voidaan välttää riskit ja selvät väärinkäytökset siitä, että moni- ja muistisairas iäkäs ihminen ei saa kunnalta päätöstä hoiva-asumisen palveluihin esimerkiksi kunnan taloudellisista syistä johtuen.]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoito ja kotisairaanhoito toimivat yhdessä hyvin, mutta 3 momentin kotisairaalahoidon yhdistäminen ei ole hyvä. Kotisairaala on terveydenhuoltolain alaista toimintaa ja siellä voidaan hoitaa asiakkaita eri elämänkaaren tilanteissa. Pitäisimme kotisairaalan omana toimintayksikkönä, myös tulevaa hyvinvointialuetta ajatellen. Lapsiperheiden kotihoidon pitäisimme perhepalveluissa.]
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoito kotiin annettavien palveluiden kokonaisuuden ( ei erittelyä kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon). 19a§: Haastellista julkisessa palvelutuotannossa, tukipalvelut asiakkaiden ja palveluntuottajien välisiksi (ohjaus- ja neuvontavelvollisuus julkisella puolella). 19b§: Lasten kotiin annettavat palvelut kokonaisuutena perhepalveluihin.]]
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pääsääntöisesti säännökset ovat onnistuneet. 19§ Yhdistetty palvelurakenne koskien kotisairaanhoidon ja kotipalvelun tuottamista on hyvä ratkaisu ja nyt esitetty säädös vastaa pitkälti jo nykyistä todellisuutta. Kotisairaalahoito on osin luokiteltu säännöksessä olevassa sivulauseessa kotisairaanhoidon piiriin kuuluvaksi. Terveydenhuoltolaissa kotisairaalahoidon on määritelty olevan määräaikaista tehostettua kotisairaanhoitoa. Selkeä erottelu näiden kahden välillä olisi yksinkertaisempaa palvelujen tuottamisen näkökulmasta. Asiakkaan tarpeesta johtuva palveluntarve palvelujen myöntämisen perusteena on hyvä tarkennus, eli esim. diagnoosi yksin ei ole riittävä peruste palvelujen saamiseen/myöntämiseen, vaan asiakkaan heikentynyt toimintakyky kokonaisuutena tulee huomioida. RAI:n käyttö velvoittavana on hyvä asia säännöksissä, kiinnittää huomiota palvelutarpeen moninaisuuteen ja tarvittaviin osakokonaisuuksiin toimintakyvyn ylläpidon osalta sekä tuottaa lisäksi tärkeää tietoa asiakasrakenteesta ja palveluiden kohdentumisesta. 19a §, Tukipalveluiden osalta esitetty luonnos esim. palveluiden asiakaskohtaisesti toteutetusta räätälöinnistä vaikuttaa epärealistiselta näkemykseltä, esim. siivouspalveluiden osalta. Tukipalvelut ovat useimmiten ostopalveluina hankittu täysin ulkoistettuna omasta tuotannosta ja myönnetty asiakkaalle irrallisena palveluna riippumatta muusta tarpeesta suhteessa kotisairaanhoito tai kotipalveluihin. Tällöin myös henkilöstön osaaminen on kohdennettu ja kotihoidon resurssit käytössä hoitotyöhön. Tukipalveluissa on mainittu erikseen sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen mm. päivätoiminnan avustuksella. Sosiaalisen elementin lisäksi tulisi kytkeä erikseen myös fyysisen kuntoutuksen elementti, joka on tärkeä ja tavoitteellinen näkökulma tässä kohtaa, joka tukee kokonaisvaltaista asiakkaan hyvinvointia ja kotona asumista. Lapsiperheiden palveluille on erotettu oma pykälänsä 19b§, sisältyen edelleen kotisairaanhoidon järjestämisvastuulle. Olisiko lainsäädännöllisesti ja käytännön kannalta parempi ratkaisuna siirtää esim. perhekeskuksen alle. Lähtökohdat palveluiden tuottamiseen ja tarjoamiseen ovat hyvin erilaiset niin ajallisesti kuin sisällöllisestikin.]
      • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ehdotettuun 19 § a:ään sisältyvä turvapalvelun käsite on syytä tarkastella uudelleen. Nyt turvapalvelu kattaa vain apukutsujärjestelmän. Ikääntyneiden kotona asumisen turvallisuuden varmistaminen edellyttää laaja-alaisempaa turvallisuusnäkemystä ja turvallisuuspalvelua, kuin mitä nyt on esitetty. Vielä vuoden 2012 vanhuspalvelulain hallituksen esityksessä (HE 160/2012 vp, s. 43) todetaan turvallisuudesta sen merkitsevän paitsi sitä, että iäkäs henkilö tietää saavansa tarvitsemaansa välttämätöntä apua kohtuullisessa ajassa, myös sitä, että hänen asuinoloissaan on otettu huomioon muun muassa paloturvallisuuden vaatimukset. Voisiko käsite olla esimerkiksi suojelupalvelu, joka kattaisi turvapalvelun lisäksi muut asumisen turvallisuuden kannalta välttämättömät, asiakkaan palvelutarpeeseen perustuvat ratkaisut?]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälästä jää epäselväksi, koskevatko kotipalvelut myös muita asiakasryhmiä, kuten vammaisia ihmisiä. Jos pykälä ei koske muita asiakasryhmiä, olisi oleellista selvittää, kuinka vammaisten ihmisten kotihoidon resursseja ja laatua vahvistetaan hallitusohjelman kirjausten mukaisesti. Tavoitteena on oltava yhdenvertainen lainsäädäntö, joka edistää ihmisoikeuksia kauttaaltaan. Kohtaan 19 a § ehdotamme lisäyksenä tukipalveluihin ulkoilupalvelua tai vastaavaa elinympäristössä tai lähiluonnossa liikkumista tukevaa palvelua. Lapsiperheiden kotihoidon siirtäminen omaksi 19 b § on kannatettavaa, samoin kuin synnytyksen lisääminen tukipalvelun saannin edellytyksiin.]
      • Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoito ja tukipalvelut vammaisten palveluna Lakiehdotuksessa eritellään kotihoito ja tukipalvelut kuten siivouspalvelu. Tukipalveluiden korostaminen on hyvä ratkaisu, sillä näistä on usein epätietoisuutta ja palveluissa on puutteita. Kotihoidon ja tukipalvelujen erottaminen toisistaan voi synnyttää kentällä kysymyksiä, miltä osin palvelut ovat maksuttomia osana vammaispalvelulain mukaista palvelusasumista. Vammaispalvelulain mukainen palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat vaikeavammaiselle henkilölle maksuttomia. Lain tarkoittamina maksuttomina erityispalveluina voidaan pitää kaikkia niitä palveluja ja tukitoimia, jotka edesauttavat henkilön selviytymistä kotona hakijan vamman vuoksi (Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö 2017, s. 545.) Käytännöt varsinkaan kotiin järjestettävän palveluasumisen suhteen eivät ole yhdenmukaisia. Lakiuudistus voi lisätä entisestään epätietoisuutta, milloin palvelut tulee järjestää maksuttomina. Asiakasmaksulakia ja lain perusteluja on tämän vuoksi täsmennettävä. Käsittelemme tätä enemmän tämän lausuntopyynnön kohdassa 19. Kotihoitoa ja tukipalveluja koskevien säännösten perusteluissa on tarve avata vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden keskinäistä suhdetta kotihoitoa ja tukipalveluja järjestettäessä. Asiaa on vammaisten palvelusasumisen osalta käsitelty esimerkiksi KHO:n vuosikirjaratkaisussa KHO:2020:156 ja palveluasumiseen sisältyvän henkilökohtaisen avun hakemisen osalta ratkaisussa KHO 16.12.2005/3369. Korkeimman hallinto-oikeuden vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan palveluasumisen myöntämisen edellytysten täyttyessä vammaispalvelulain 4 §:n 1 momentin säännös lain toissijaisuudesta väistyy, eikä kunta voi syrjäyttää henkilön oikeutta saada vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisen palveluasumiseen liittyviä palveluja järjestämällä hänelle palveluja sosiaalihuoltolain perusteella maksullisina palveluina. Heta-liiton mukaan samoin perustein on tulkittava henkilökohtaisen avun ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden suhdetta silloin, kun on kyse samantyyppisestä arjessa tarvittavasta avusta. Vammaispalvelulain uudistamisen yhteydessä tulee vahvistaa vammaisten oikeutta yksilöllisiin palveluihin nimenomaan vammaispalvelulain nojalla. Jos vammainen henkilö täyttää vammaispalvelulain mukaisen palvelun myöntämisedellytykset, palvelut on yksiselitteisesti järjestettävä vammaispalvelulain perusteella. Tukipalvelut ja hoidollinen osaaminen Myös tukipalveluiden kuten asiointipalvelun yhteydessä saatetaan tarvita hoidollista osaamista yksittäisissä tehtävissä. Vammaisten palveluissa on välttämätöntä mahdollistaa kodin ulkopuolella liikkuminen ja esimerkiksi matkustaminen. Lain perusteluissa voitaisiin korostaa, että tukipalvelut tulee järjestää kodin ulkopuolellekin, vaikka henkilöllä olisi tarve hoidolliselle osaamiselle kodin ulkopuolella liikuttaessa. Hyvinvointialue ei siis voisi järjestää palveluja yksinomaan henkilön kotiin sillä perusteella, että tukipalveluissa ei ole riittävää osaamista. ]
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lain 19 §:än kotihoidon kuvaukseen tulee lisätä kirjaus moniammatillisesta kotikuntoutuksesta. Kotikuntoutus tulee mahdollistaa iäkkäille kotihoidon asiakkaille. Turvapalveluja ei voi Tehyn näkemyksen mukaan rinnastaa tukipalveluihin, joita ovat esityksen mukaan esimerkiksi ateria- ja siivouspalvelut sekä vaatehuolto (19 a §). Turvapalveluissa arvioidaan iäkkään henkilön äkillisen kiireellisen avun tarve ja annetaan hänelle kiireellistä apua, tarvittaessa ympäri vuorokauden. Turvapalveluissa lakiesityksen mukaan kiireellisen avun arvioitsijan tulee olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Tehyn näkemyksen mukaan myös avun antajan tulee olla sote-ammattihenkilö. Turvapalvelut tulee lukea osaksi varsinaista kotihoitoa, ja niistä tulee säätää osana kotihoitoa koskevaa sääntelyä. Niiden tulee olla viranomaisvalvonnan piirissä. 19 b § pykälään tulee kirjata ennenaikaisen synnytyksen riski yhdeksi oikeudeksi lapsiperheelle saada kotipalvelua. Esimerkiksi pikkulapsiperheessä raskaana olevan äidin voi olla mahdotonta levätä riittävästi ja välttää taakkojen nostamista tilanteessa, jossa on lääketieteellisesti todettu ennenaikaisen synnytyksen riski. Tällöin voidaan tarvita kotiapua perheen muiden lasten hoitamiseen. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Terminologin lämnar ännu utrymme för oklara tolkningar. Stödtjänster särskiljs från andra tjänster, företckningen över dessa bör inte vara för absolut. I praktiken finns det service som inte självklart går att definiera som antingen tjänster eller stödtjänster utan kan ha element av vardera.]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vastataan ei, vaikka säännöksissä nähdään myös onnistuneita kohtia, sillä muuten tarkempi kommentointi ei ole mahdollista. Ehdotamme poistettavaksi 19 ja 19 a §:stä korkean iän toimintakykyä alentavana seikkana. Korkea ikä yksin ilman jotakin sairautta tai vammaa ei alenna toimintakykyä. Ehdotetun 19 § 4 momentin viimeisen virkkeen mukaan kotihoitoa järjestettäisiin henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta. Tämä on kannatettava ehdotus, jonka myötä toivottavasti asiakkaiden turvattomuus vähenee, palvelujen oikea-aikainen saaminen parantuu ja asiakkaiden yksilöllisen rytmin ja tarpeiden huomioiminen helpottuu. Nykymuotoinen pistemäinen, lyhyistä käynneistä koostuva kotihoito soveltuu kuitenkin huonosti esimerkiksi muistisairaiden ihmisten palveluksi. Turvattomuutta ja erilaisia asiakasturvallisuutta vaarantavia tilanteita torjumaan tarvittaisiin heille kotiin järjestettävinä palveluja, joissa työntekijä olisi asiakkaan luona pitkäkestoisesti. Eri vuorokauden aikoina toteutettava kotihoito voi lievittää näitä ongelmia, muttei poista niitä. Kuvaavaa on, että turvapalvelujen tarve keskittyy esityksen mukaan tilanteisiin, joissa asiakas on poistunut asunnostaan eikä tämän olinpaikka ole tiedossa. Olisi tärkeää pohtia, millaisilla palveluilla asiakkailla ei olisi tarvetta lähteä yksin yön selkään, ennemmin kuin sitä, millä konstein heidät sieltä etsitään. Nykymuotoisen kotihoidon käyttäminen tilanteissa, joihin se ei sovellu, johtaa vaaratilanteisiin ja kestämättömiin käytäntöihin. Suomen pelastusalan keskusliitto teetti selvityksen toimintakyvyltään alentuneiden henkilöiden asumisturvallisuudesta SuPerin jäsenille osoitetun kyselyn pohjalta. (https://issuu.com/spek_ry/docs/spek_puheenvuoroja_10?fr=sZjY4NjMyNjUxODg) Väittämään ”Ovia joudutaan lukitsemaan tai asiakkaan liikkumista muuten rajoittamaan asiakkaan turvallisuuden parantamiseksi” kotihoidossa työskentelevistä vastaajista 16 prosenttia ilmoitti olevansa täysin ja 26 prosenttia jokseenkin samaa mieltä. Tällainen toiminta aiheuttaa monenlaisia uhkia sisään lukitun henkilön hengelle ja terveydelle. Lukitsemisen ja muun liikkumisen estämisen käyttäminen näinkin laajalti kotihoidossa myös osoittaa, että nykyinen tapa järjestää kotihoitoa uhkaa etenkin muistisairaiden asiakkaiden perustuslaillisia oikeuksia, kuten oikeutta henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen. Perustuslain 19 §:n 3 momentin 2 virkkeessä taataan jokaiselle, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Lisäksi saman pykälän 1 momentti takaa jokaiselle oikeuden välttämättömään huolenpitoon. Ihmisoikeuskeskuksen käsityksen mukaan asiakkaalla tulisi olla subjektiivinen oikeus yksilöllisen tarpeensa edellyttämään kotihoitoon lapsiperheiden kotipalvelua vastaavalla tavalla. Kotihoidon sisältöä tulisi kehittää niin, että se palvelisi niitä ikääntyneitä henkilöitä, jotka sitä eniten tarvitsevat, ja se olisi resursoitava kunnolla. Henkilöstöllä tulee olla mahdollisuus käyttää ammattitaitoaan. Ilman resurssien lisäystä kotihoidon laatu ja henkilöstön riittävyys eivät tule kohenemaan.]
      • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [NÄE esittää että pykälätasolla määriteltäisiin tarkemmin myös ikääntyville suunnatun kotipalvelun sisältöä. On mainio asia, että pykälässä korostetaan yksilöllisiä tarpeita ja niihin vastaamista, mutta esityksen perusteluissa olisi hyvä tarkentaa mitä toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta voisi olla. Edelliseen liittyen, NÄE esittää että kotihoidon työntekijöiden ikääntyneen asiakkaan silmälasien ja muiden optisten apuvälineiden käytössä tukeminen ja tarvittaessa niiden ajantasaistamiseen liittyviin palveluihin ohjaaminen tulee nähdä pykälässä määriteltynä toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävänä toimintana. NÄE toteaa, että ikäihmisten palveluissa tulee nykyistä paremmin tunnistaa näkemiseen ja silmäterveyteen liittyvät ongelma ja sen mukana tuomat haasteet ikääntyneen toimintakykyyn. Ikääntyneen hyvästä näkemisestä ja silmäterveydestä huolehtimalla edistetään ikääntyneen muistia ja toimintakykyä ja mahdollisuuksia selviytyä arjesta omassa ympäristössään.]
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tässä yhteydessä ei ole käytetty termiä kotikuntoutus, ja se nähdään puutteena. Sisällöllisesti kotikuntoutus on kuitenkin säännöksissä, esim. sen voidaan katsoa kuuluvan määritelmään ”toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta”. Toimintaterapeuttiliitto esittää, että kotikuntoutus lisätään yhtenä kotiin annattavien palvelujen muotona hallituksen esitykseen. On kannatettavaa, että kotihoito on jatkossa sateenvarjotermi, jonka alle erotetaan toisistaan kotisairaanhoito ja kotipalvelu. Tähän rinnalle tulee lisätä myös kotikuntoutus. Kotikuntoutus pitää nostaa lainsäädännössä samalle tasolle sairaanhoidollisten palveluiden rinnalle eikä alistaa sitä tukipalveluihin kuuluvaksi. Kun kuntoutus on samalla tasolla em. palvelujen kanssa, mahdollistuu kotikuntoutuksen asiakkuus vailla kotisairaanhoidon tai kotipalvelun asiakkuutta. Arkikuntoutus, joka on tieteellisesti tutkittu pohjoismainen kotikuntoutuksen malli, on mainittu taustamateriaalissa liittyen kuvaukseen Tanskan järjestelmästä. On hyvä, että kotihoidon toimintaympäristöä on laajennettu myös kodin ulkopuolella tapahtuvan toiminnan tukemiseen. s. 65 toinen kpl: "Pykälän 2 momentin 2 kohdassa mainittuun toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävään ja ylläpitävään sekä 3 kohdassa mainittuun muuhun henkilön suoriutumista tukevaan toimintaan voisi sisältyä myös sellaisia tehtäviä, jotka olisivat lakiehdotuksen 19 a §:ssä tarkoitettuja tukipalveluja, jos ne tuotettaisiin kotipalveluista erikseen". > Kuntoutuspalvelut pitää nostaa omaksi palvelukokonaisuudeksi, eikä se ole vain yksi tukipalveluiden muoto. Palveluiden sisällön käsittelyssä tulee huomioida kotikuntoutuksen merkitys ikääntyneiden toimintakyvylle, sillä se on keskeinen ja yhä kasvava osa ikääntyneiden kuntoutuspalveluita. s. 65 "Toimintakykyä alentavien syiden luetteloon lisättäisiin selvyyden vuoksi maininta korkeasta iästä, vaikka se asiallisesti sisältyy voimassa olevan säännöksen tarkoittamaan “muuhun vastaavaan syyhyn”. Muutos on perusteltu, koska korkeasta iästä johtuva toimintakyvyn aleneminen on käytännössä yleisin kotihoidon saannin peruste." > Tulee selventää, mitä tarkoitetaan korkealla iällä. Tukipalveluissa osallisuuden edistäminen ja tukeminen on hyvin nostettu siivous- ja pyykkipalveluiden ym. kodinhoidollisten palveluiden rinnalle. Yksilöllinen palvelusuunnitelma tarvitaan myös tukipalveluiden järjestämiseen, jotta em. asiat toteutuvat.]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Suuressa osassa kuntia kotipalvelut ja kotisairaanhoito on jo tällä hetkellä yhdistetty kotihoidoksi. Kotihoidon asiakkaiden toimintakyvyn ja terveydentilan seuranta, terveydentilan muutosten havaitseminen ja niihin reagointi sekä näitä tarpeita tukevien toimintatapojen suunnittelu ja toteuttaminen edellyttävät asiakkaan kokonaisvaltaista arviointia sekä seurantaa ja saumatonta yhteistyötä sekä tiedonkulkua eri toimijoiden kesken. Kotihoidon asiakkaat ovat monisairaita ja monilääkittyjä, minkä vuoksi kotipalvelun työntekijöillä tulee olla tiivis sairaanhoidollinen tuki. Riittämätön tai liian etäinen tuki voi johtaa esim. päivystyskäyntien lisääntymiseen. Ehdotetun 19 § (mahdollisuus järjestää kotipalvelu ja kotisairaanhoito erikseen) sijaan tulisi edellyttää toimintamalleja, jotka mahdollistavat asiakkaiden hoidon tavoitteiden asettamista ja toteuttamista yhdistetyn kotihoidon toteuttamana. Kotihoidon tukipalvelut ovat jo nyt pitkälti oma palvelumuoto erillään muusta kotihoidosta ja tukipalvelujen järjestämisestä huolehtivat myös muut kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt. Lakiehdotus vahvistaa kyseistä eroa. Vaarana on palvelujen pirstaloituminen ja kotihoidon asiakkaan kokonaistilanteen hahmottamisen vaikeutuminen, hoidon tavoitteiden hämärtyminen ja tiedonkulun heikentyminen toimijoiden lukumäärän lisääntyessä. Tämän vuoksi tulee käytännönläheisesti määrittää omatyöntekijän velvoitteet palvelujen järjestämisen koordinoijana, palvelujen tuottajien ja asiakkaan välisenä yhdyshenkilönä sekä asiakkaan kokonaistilanteen seurannassa. Laki ei myöskään saa estää joidenkin tukipalvelujen järjestämistä kotihoidon työntekijöiden toimesta osana muuta kotihoitoa, mikäli se asiakkaan näkökulmasta on tarkoituksenmukaista. Erityisesti tässä korostuvat muistisairaan tarpeet hoidon keskittämiseen mahdollisimman rajatulle määrälle työntekijöitä sekä asiakkaan kuntoutumistarpeet toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai palauttamiseksi esim. akuutin sairauden jälkeen. Lakitekstissä mainittu osallisuuden edistämisen ja tukemisen velvoite mahdollistaa iäkkään aktiivista roolia arkensa sisällön muodostajana eikä vain passiivisena palvelujen käyttäjänä ja on perusteltu lisäys.]
      • Kansaneläkelaitos, Etuuspalvelujen lakiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Esitysluonnoksen mukaan ”kotihoitoon voisi kuulua kotisairaanhoidon tehtäviä. Kotisairaanhoito sisältää myös kotisairaalahoidon, joka on terveydenhuoltolain 25 §:n mukaan määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa.” Terveydenhuoltolain 25 §:n mukaan kotisairaalahoidon yhteydessä annettavat lääkkeet ja hoitosuunnitelman mukaiset hoitotarvikkeet sisältyvät hoitoon. Jää epäselväksi, vaikuttaako esitetty kotihoidon määritelmän muutos siihen, mikä taho kotisairaalahoidossa hankkii ja kustantaa asiakkaan lääkkeet tai minkä suuruinen asiakasmaksu asiakkaalta peritään.]
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ikääntyneen henkilön tulee saada palvelut oikea-aikaisesti ja yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti. Kotiin annettavien palvelujen yhteensovittamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Lisäksi palvelukokonaisuudessa on syytä hyödyntää sosiaali- ja terveysjärjestöjen tarjoamat palvelut, joilla voidaan tukea toimintakyvyn ylläpitämistä ja siten parhaimmillaan myöhentää kotiin annettavien palvelujen tarvetta tai mahdollistaa asiakkaan selviytymistä kotona mahdollisimman pitkään. Lakiin tulisi lisätä myös ikääntyneen henkilön oikeus saada tarvitsemansa välttämättömät kotipalvelut ja tukipalvelut. Lainsäädännöllä tulisi vahvistaa ihmisoikeuksia ja turvata arvokas vanheneminen. Palvelujen järjestämisessä on varmistettava, että ikääntyneitä ihmisiä ei pidetä kotiin annettavien palvelujen piirissä liian huonokuntoisina, niin että asiakkaalle ei järjestetä ympärivuorokautisia palveluja, vaikka hänellä olisi niihin tarvetta esimerkiksi muistisairauden edetessä. Muistisairaiden elämänlaatua ja turvallisuuden tunnetta voi heikentää myös se, jos kotona käy useita eri henkilöitä. Palvelukokonaisuus tulee ratkaista asiakaslähtöisesti, niin että jokaiselle ikääntyneelle turvataan hänen yksilöllisiä tarpeitaan parhaiten vastaavat palvelut, joita tarkistetaan ja lisätään elämäntilanteen ja terveydentilan muuttuessa. .]
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Säännöksen sanamuodoissa on epätarkkuuksia. Mm. korkea ikä ei automaattisesti aiheuta toimintakyvyn alenemista. Myös tukipalveluita koskevat säännökset ovat liian velvoittavia. Lapsiperheiden palvelut laajenevat, joka sinänsä on varhaisen tuen ja peruspalveluiden kannalta järkevää. Valtion tulee korvata kunnille laajenevista palveluista aiheutuvat kustannukset. ]
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [19§: Kotihoito sisältää ihmisen kokonaispalvelutarpeen, ei enää erittelyä kotipalveluun ja kotisairaanhoitoon. 19a§: Ei realismia julkisessa palvelutuotannossa, tukipalvelut selkeitä asiakkaan ja palveluntuottajan välisiä. 19b§: Lasten palvelut siirrettävä kokonaisuutena perhepalveluihin.]
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [§14 kohdassa ikääntyneillä on eroteltu ja määritelty kunnan järjestämisvastuulla olevat kotipalvelu ja tukipalvelut eri tavoin kuin mitä se on kuvattu lapsiperheillä. Yhdenvertaisuuslain lain nojalla tätä voidaan pitää syrjivänä ja ageistisena. Kotipalveluihin tulisi sisällyttää asiakirjan taustatekstissä usein korostettu toimintakyvyn tukeminen, osallisuus ja sosiaalinen tuki arjessa (=elämänlaatu) konkreettisemmin ja selkeämmin lisäämällä tekstiin kotikuntoutuksen/arkikuntoutuksen käsitteet (vrt. muiden Pohjoismaiden käytännöt). Sama ristiriita tulee suhteessa laatusuositukseen. Tämä myös mahdollistaisi sosiaalihuoltolain mukaisten päihde- mielenterveys ym. palvelujen järjestämisen ikääntyneille. §19 kohtaan tulisi tehdä vastaavat tarkennukset ja lisäykset, kuin mitä edellä on kuvattu. Lisäksi koko kotihoidon teksti on täysin erityylinen kuin esim. palveluasumisen tai hoiva-asumisen kuvaukset => jos näihin kohtiin lisättäisiin kohdalle kotihoito, toiminta olisi huomattavasti enemmän arvokasta, turvallista ja laadukasta kotona asumista korostavaa sekä asiakaslähtöinen näkökulma korostuisi. Kotihoidon järjestäminen henkilön tarpeen mukaan on kannatettava lisäys, mutta suhteessa laatusuositukseen, tarpeiden määrittelyt jäänevät RAI-mittarin kriteerien varaan. Rinnalle tulisi ottaa enemmän aging in place -ajattelua, jossa ikääntyneen hyvä elämä on sidottu kotikokemukseen (esim. Ascot-mittari). Tämä olisi myös sosiaalihuollon hengen mukaista. Tukipalvelujen luettelo on hankala, koska siitä edelleen puuttuu koti- ja arkikuntoutuksen (gerontologisen monialaisen kuntoutuksen) kohta. Koko lakipaketissa on kuntoutus, kuntouttava työ, sosiaalinen kuntoutus kuvattu epäloogisesti ja ilman tarkempaa määrittelyä, miksi juuri näitä käsitteitä käytetään. Samalla toimintakyvyn käsite näyttäytyy epäselvältä eri kohdissa. vrt. peruspalvelut ja tukipalvelut: ks. §19 kohta 2 versus §19a kohta 6 => tämän voisi tulkita niin, että osallisuus on toimintakykyyn kuuluva osa-alue tai sitten ei, miten kunnat/järjestäjät tämän tulkitsevat? ]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [19§: Kotihoidon yöhoidon järjestäminen harvaan asutuilla alueilla haastavaa ja vie paljon resursseja. Sen velvoittavuus ei ole onnistunut ehdotus. Harvaan asutuilla alueilla yöhoitoa tarvitseville asiakkaille ensisijainen palvelu olisi tehostettu palveluasuminen (ehdotuksen mukaan hoiva-asuminen). Tiheään asutuilla alueilla voi säilyä mahdollisuus tarjota yöhoitoa myös omaan kotiin, mutta ei velvoittavana. Teknologian käyttö erityisesti myös yöhoidon tukena on kannatettava ehdotus. Se lisää asiakkaan ja omaisten turvallisuutta, vähentää käyntitarvetta ja siten mahdollistaa asiakkaan keskeytyksettömät yöunet. Hoitajamäärä kunnissa ei tule riittämään yöhoidon toteuttamiseen, lisäksi yötyön määrän lisääminen heikentää henkilöstön jaksamista, lisää entisestäänkin kotihoidon työn kuormittavuutta ja vaikeuttaa henkilöstön saatavuutta kotihoitoon. Yöhoidon vaikutusta arvioinnissa käytettyihin kustannusvaikutuksiin olisi syytä tarkastella uudestaan. Säännöksen 19a§ tukipalvelujen listasta poistettaisiin pyykkipalvelu ja siivouspalvelu. Säännöksen ensimmäisessä momentin kuvausta siitä mitä tukipalveluilla tarkoitetaan olisi tarkennettava. Tukipalvelut on tarkoitettu tilanteisiin kun asiakas ei kykene asioimaan kodin ulkopuolella. Nyt momentti ohjaa järjestämään tukipalveluja asiakkaille, joiden toimintakykyä ylläpitäisi paremmin vaikkapa kauppa-asiointi avun turvin ja ateriointi kodin ulkopuolella. Turvapalvelu tukipalveluna on hyvä asia. Jotta tulkintaongelmilta vältyttäisiin on selkeästi kuvattava minkä tasoista ja minkälaisella koulutuksella turvapalveluun kuuluva arviointi kotona tehdään esim. palvelun vasteaika harvaan asutulla alueella ei voi olla sama kuin taajamassa. Säännöksistä 19§, 19a§ ja 19b toteamme yleisesti, että henkilöstön saatavuus on erittäin haasteellista koko maassa ja kaikesta lainsäädännöstä, joka lisää ja tiukentaa velvoitteita palvelujen järjestämiseen ja käytännön toteuttamiseen tulisi pidättäytyä. ]
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [19 § Kotihoito: Valtion liikuntaneuvosto kannattaa 19 §:n muutosehdotusta, jossa kotipalvelun toteuttamistapoja laajennetaan toimintakyvyn ylläpidosta myös toimintakykyä edistävään toimintaan. Liikuntaneuvosto esittää säädöskohtaisiin perusteluihin seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen sisältyy esimerkiksi kotiaskareiden tekemistä tai LIIKKUMISTA yhdessä asiakkaan kanssa TAI ASIAKKAAN LIIKUNNAN OHJAUSTA.” Lisäys on tärkeä, jotta kotipalvelussa huomioitaisiin fyysisen aktiivisuuden tukeminen ja sitä kautta toimintakyvyn ylläpitäminen sekä edistäminen. 19 a § Tukipalvelut: Valtion liikuntaneuvosto kannattaa 19 a §:n muutosehdotusta, jossa tukipalveluihin voisi jatkossa kuulua muutakin kuin lain 2. momentissa erikseen mainittuja palveluita, kuten liikunnanohjaajan palveluita. Kuten ehdotuksen perusteluissa todetaan, kunnat ovat järjestäneet kotihoidon asiakkaille esimerkiksi liikunnanohjaajan palveluja, joita nykyisen lain tukipalvelujen käsite ei kata. Valtion liikuntaneuvosto esittää 19 a §:n toiseen momenttiin kuitenkin seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”6) osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä SEKÄ FYYSISTÄ TOIMINTAKYKYÄ edistävää tai tukevaa palvelua.” Lisäksi liikuntaneuvosto esittää, että säädöskohtaisissa perusteluissa nostetaan esille liikunta yhtenä toimintamuotona (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Sosiaalisen kanssakäyminen sekä FYYSISTÄ TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄ TAI TUKEVA PALVELU tarkoittaa erilaisia yhteisöllisen toiminnan muotoja kuten päivätoimintaa sekä yhteisiä retkiä sekä LIIKUNTA- JA kulttuuri-harrastuksia.” Lakiehdotuksen perusteluiden mukaan tukipalveluiden keskeinen tavoite olisi luoda ja ylläpitää asiakkaan kodissa edellytyksiä sille, että asiakas suoriutuu jokapäiväisen elämän toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti ja tuntee olonsa turvalliseksi. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää riittävää fyysistä toimintakykyä, joka on myös tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallisuuden mahdollistaja. Liikuntaneuvoston esittämät lisäykset kannustaisivat järjestämään tukipalveluina iäkkäiden fyysistä ja sosiaalista toimintakykyä edistävää liikuntatoimintaa. ]
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoidon ja tukipalveluiden erottelu lainsäädännössä ei tue asiakkaan kokonaisvaltaista tarkastelua ja johtaa ei vain tehtävien erottelun vaan myöskin kokonaisvastuun erotteluun. Kotihoidon järjestäminen vuorokauden ajasta riippumatta vesittää 1.10.2020 voimaan astuneen vanhuspalvelulain. • Esitämme, että 19a § Tukipalvelut poistetaan kokonaan ja muutetaan 19§ 2 momentti ”3) muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta” muotoon 3) tukipalvelut • 19§, 3 momentti ”Kotihoitoa järjestetään henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta.” muutetaan muotoon ”Säännöllinen kotihoito järjestetään päiväsaikaan kello 7-21 välillä. Kotihoitoa voidaan satunnaisesti ja tilapäisesti järjestää yöaikaan henkilön tarpeen mukaan.”]
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [ Kuuloliitto näkee, että on hyvä, että pykälätasolla määritellään tarkemmin myös ikääntyneille suunnatun kotipalvelun sisältöjä. On hyvä, että pykälässä korostetaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaamista eri keinoilla. Kuuloliitto näkee, että esityksen perusteluissa olisi hyvä tarkentaa, mitä toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta voisi olla. Kuuloliitto esittää, että kotihoidon työntekijöiden ikääntyneen asiakkaan kuulon apuvälineen käytössä tukeminen tulee nähdä pykälässä määriteltynä toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävänä toimintana. Parhaillaan STM:n toimeksiantamana on käynnissä Valtakunnallisten yhtenäisten kuntoutukseen ohjautumisen perusteiden luominen. Osana tätä työskentelyä on käynnissä myös kuulon kuntoutuksen työryhmä. Työryhmän kokoontumisissa on tullut näkyviin se, että ikääntyneet tarvitsevat enemmän tukea ja ohjausta kuulon apuvälineiden käytön tukemisessa. Kuulonkuntoutuksen resurssit eivät yksinään riitä tähän työhön vaan olisi hyvä, että myös muut ikääntyneiden kanssa työskentelevät ammattiryhmät, kuten kotihoidon työntekijät, osaisivat tukea ikääntyneen kuulon apuvälineiden käyttöä. Esimerkiksi kuulokojeen laittaminen korvaan aamulla ja ottaminen pois illalla vastaa kuulovammaisen ikäihmisen kohdalla toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävää ja ylläpitävää toimintaa. Kuuloliitto yhtyy kuitenkin monen tahon esittämiin näkemyksiin siitä, että erikseen määritellyt tukipalvelut pykälässä 19 a voivat tuoda ongelmia lain soveltamisen kohdalla. Erityisesti tämä koskee tukipalveluihin kirjattua osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää tai tukevaa palvelua. Mitä sillä konkreettisesti tarkoitetaan? Kuuloliitto esittää, että kuulon ja muiden apuvälineiden käytössä tukeminen tulee kuulua kotihoidon kotipalveluiksi määriteltyyn toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävään ja ylläpitävään toimintaan. Ikääntyneen kuulon apuvälineiden käytössä tukemisesta ei saa laskuttaa erikseen, vaan sen tulee kuulua kotihoidon ikääntyneelle antamaan kotipalveluun. Pykälässä todetaan, että kotihoitoa järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sairauden, korkean iän, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn taikka erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Kotihoitoa järjestetään henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta. Kuuloliitto näkee, että ikäihmisten palveluissa tulee nykyistä paremmin tunnistaa kuulovamma ja sen mukana tuomat haasteet ikääntyneen toimintakykyyn. Kuuloliitto esittää, että tilanteessa, jossa ikäihmisellä on kuntoutusta vaativa kuulovamma, hänen tulee saada kotihoitoa, jos hän ei omatoimisesti kykene laittamaan kuulokojetta korvaansa tai ottamaan sitä pois. Tutkimukset osoittavat, että ikääntyneiden hoitamaton kuulovamma voi nopeuttaa ikääntyneen kognitiivisen toimintakyvyn heikentymistä. Ikääntyneen kuuloa kuntouttamalla ja kuulon kuntoutusta tukemalla, edistetään ikääntyneen muistia ja toimintakykyä ja mahdollisuuksia toimia omassa ympäristössään. ]
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Sosiaalihuoltolain muutosehdotus 19 § kotihoidon sisältökuvaus ja palvelun myöntämisperusteet ovat pääosin tarkoituksenmukaisia. Kotihoidon palvelun tulee sisältää terveydenhuoltolain 25 §:n mukaiset kotisairaanhoidon tehtävät. Muutosten toimeenpanon yhteydessä tulee tarkentaa palvelun järjestäjän roolia ja vastuuta huolehtia henkilön selviytymisestä asuinympäristössään. Mitä käsite asuinympäristö pitää sisällään? 19 b § yleis- ja yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi hyvä täsmentää tukipalveluiden suhdetta erityisesti SHL 18§ mukaiseen perhehoitoon. Omaishoito ja perhehoitoa ei ole erikseen huomioituna, vaikka ne ovat erittäin inhimillisiä tapoja järjestää iäkkään henkilön hoito, hoiva ja huolenpito. Sosiaalihuoltolain 19a § tukipalveluiden toteuttamista koskeva kirjaus on selkeä ja tarkoituksenmukainen. Tukipalveluiden tulee tukea henkilön itsenäistä kotona selviytymistä ja mahdollistaa turvallisuuden tunteen kokeminen. Tukipalveluiden yhtenä ulottuvuutena mainitaan elämään hyvinvointia tuottava sisältö. Sosiaalisen osallisuuden edistämisen kirjaus on kannatettava. Sosiaalisen osallisuuden käsite tulisi nähdä laajasti. Tukipalveluiden toteutuksessa tulee arvioida henkilön kyky hyödyntää tukipalveluita ja perusteluosan 1 mom. kirjaus yksilöllisestä palvelutarpeen arvioinnista, ohjauksesta ja neuvonnasta palvelun alkaessa sekä palvelun jatkuessa on tarkoituksenmukainen. Haasteena toteutuksessa tulee olemaan tukipalveluiden laitteiston hankinta ja käytön aikainen ylläpito. Onko palvelun järjestäjillä (ml. yksityinen palvelutuotanto) riittävää osaamista ja resurssia tukipalveluiden hankintaan, toteuttamiseen ja riittävään käytön aikaiseen ohjaukseen ja neuvontaan? ]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Eri toimijoita liikaa, varsinkin muistisairaiden koteihin. Hoiva-avustajien roolin selkiyttäminen.]
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto VALLI ry (jatkossa VALLI ry) katsoo, että säännösten laadinnassa kehityssuunta on oikea, mutta toimenpiteet eivät välttämättä ole vielä riittävällä tasolla turvattaessa vanhojen ihmisten palvelujen ja tuen saanti. Todella suurena haasteena VALLI ry näkee koulutetun henkilökunnan riittävän saatavuuden. Tästä näkökulmasta on hyvä asia, että henkilökuntamäärässä on joustoa, mutta jokin minimimäärä olisi hyvä olla. Mikäli henkilökuntaa ei palkata riittävästi, tulee se heijastumaan myös hoivan laatuun. Laadun varmistamiseen sisältyy myös inhimillisen kohtaamisen toteutuminen ja kokonaisvaltaisuus. Järjestöjen asiantuntijuus ja osaaminen on huomioitava entistä paremmin, kun asiakkaan kanssa suunnitellaan tarvittavia palveluita, hoivaa ymv. Järjestöt ovat tärkeä yhteistyökumppani julkiselle taholle ja järjestöt tuovat eri toiminnoillaan sisältörikasta elämää vanhoille ihmisille. Esityksessä on hyvää se, että työhyvinvointiin ja alan vetovoimaan kiinnitetään huomiota, mutta käytettävissä olevien keinojen riittävyys saattaa jäädä liian alhaiseksi. Tarvitaan vielä järeämpiä keinoja, kuten palkkauksen ja työolojen parantamista. VALLI ry näkee hyvänä myös sen, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistyvät. Tämä tuo enemmän joustoa työtehtäviin ja mahdollistaa paremmin sen, että työntekijöiden vaihtuvuus asiakkaan luona on vähäisempää. Vanhoille ihmisille on turvattava hyvä arki ja laadukas elämän sisältö. Digitaalisten palvelujen sisällöt tulevat entistä enemmän ja vahvemmin toimintoihin mukaan. Sitä tehdään myös yhteistyössä järjestöjen kanssa. On keskeistä, että digitaaliset palvelut eivät ole ainoastaan valvonnan näkökulmasta mietittyjä ratkaisuja, vaan ne myös tuottavat erilaista hyvinvointia lisäävää sisältöä. Digitaaliset palvelut eivät saa olla esteenä tai korvaavina vaihtoehtona sille, että ihmisiä ei kohdattaisi muulla tavoin. Työn suunnittelun ja järkevän ajankäytön vaatimus nähdään hyvänä. Tukipalvelujen tulee kuulua kotihoidon kanssa samaan kokonaisvaltaiseen huomioimiseen. Huomioitavaa on myös se, että eri palvelujen osa-alueiden pitää olla tasapainossa ja käydä dialogia keskenään. Vanhan ihmisen on saatava mahdollisimman suuri määrä tarvitsemiaan palveluja yhdestä paikasta, ja kokonaisvastuu seurannasta ja suunnitelman päivittämisestä on oltava yhdellä taholla. On tärkeää huomioida myös vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta, sillä yksinäisyys laskee toimintakykyä ja vaikuttaa palveluntarpeeseen. Tukipalveluihin tulisi vielä selkeämmin tuoda esiin myös muu päivittäinen ohjaaminen, jota esimerkiksi muistisairaiden kohdalla tehdään paljon. Se on sanallista ohjausta ja tukea, vaikka henkilö paljon pystyisikin itse tekemään ja huolehtimaan. Tällaista läsnäoloa ja sanallista ohjausta voisi tehdä esimerkiksi muistisairauksista koulutusta saanut kotiavustaja. Palveluasuminen ympäristönä olisi silloin sopiva paikka jatkuvaa pientä ohjausta tarvitsevalle henkilölle. ]
      • AddSecure Smart Care Oy, Ignatjew Kaj
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Sinänsä on hyväksyttävää, että kotiin annettavat palvelut ovat ensisijainen palvelumuoto. Tulee kuitenkin varmistaa, ettei muodostu kohtuuttomia tilanteita kuten esimerkiksi silloin, että muistisairaita hoidetaan pitkään kotona, jossa useita eri henkilöitä käy tämän kotona. Tämä on omiaan lisäämään muistisairaan ahdistusta ja turvattomuuden tunnetta. Kotiin annettavat palvelut eivät voi muodostua stressitekijäksi asiakkaalle. Paljon palveluita käyttävien henkilöiden kohdalla on palveluiden eriyttäminen erityisen merkittävä stressin aiheuttaja. Kun asiakkaan luona asioi eri palvelujen suhteen useita eri henkilöitä, vaikeuttaa tämä kotirauhan säilymistä ja toisaalta aiheuttaa asiakkaalle hankaluuksia eri henkilöjen tunnistamisessa. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU haluaa nostaa esiin juuri heikoimmin pärjäävien ikääntyneiden aseman palveluiden kohteena. Mikäli heillä on palvelusuunnitelmaan kirjattu useiden eri kotipalvelujen antaminen, voi juuri edellä mainittu riski palveluista muodostua stressitekijäksi. Asiakkaalla ei monessa tapauksessa ole vain yksittäistä palvelun tuottajaa, vaan hänellä voi olla käytössä useita tukipalveluita. Myös merkittävänä riskinä kotiin annettavien palveluiden ensisijaisuudessa on palvelun tuottajien keskinäinen yhteydenpito. Asiakkaalla voi ilmetä eri vuorokauden aikoina tai eri päivinä erilaisia huolta aiheuttavia tilanteita, joten tulisi olla mahdollisuus saada tieto tällaisista tilanteista viipymättä kaikille olennaisille palveluntuottajille. Palveluita tarvitsevia ei saa laittaa iän perusteella eriarvoiseen asemaan, vaan iäkkäillä ihmisillä on oltava vastaava subjektiivinen oikeus välttämättömiin kotihoidon palveluihin ja tukipalveluihin kuin lapsiperheillä. ]
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tehdyt esitykset jättävät edelleen tulkinnanvaraisuutta palveluiden määrittelyyn ja siksi emme pidä esitettyjä säännöksiä onnistuneina. Tukipalveluiden osalta ehdotetaan palveluiden toisistaan erottamista. Esityksessä on esitetty palveluluetteloita ja niiden osalta pidämme tärkeänä, että käytännön vaihtelevat tilanteet huomioidaan. Käytännössä voi olla myös palveluita, jotka eivät ole selkeästi kumpaakaan? Sisältyvätkö esimerkiksi kauppa- ja apteekkipalvelut tukipalveluihin? Voimassa olevan sosiaalihuoltolain 19 §:n 3 momentin mukaisia tukipalveluja ovat ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut. Ehdotuksen mukaan tukipalveluiksi katsottaisiin edellisten lisäksi osallisuuden edistäminen tai tukeminen. Tukipalveluihin kuuluisi pykälän 2 momentin 4 kohdan mukaan myös turvapalvelu. Esityksen mukaan tukipalvelu erotettaisiin kotipalvelusta erilliseksi sosiaalipalveluksi. Kokonaisuuteen kuuluisi edelleen myös lapsiperheiden oikeus kotipalveluihin ja tukipalveluihin. Tukipalvelut olisivat kotipalveluista erillisinä tuotettuja palveluja, jotka kohdistuvat ensisijaisesti kodin olosuhteisiin. Tukipalvelujen keskeinen tavoite olisi luoda ja ylläpitää asiakkaan kodissa edellytyksiä sille, että hän suoriutuu jokapäiväisen elämän toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti ja tuntee olonsa turvalliseksi. Lisäksi tavoitteena olisi tarjota hyvinvointia tuottavaa sisältöä asiakkaan elämään. Pykälän 3 momentissa säädettäisiin tukipalvelujen saannin edellytyksistä. Ne olisivat täsmälleen samat kuin 19 §:n 3 momentin mukaiset kotihoidon saannin edellytykset ja kyse on siitä näkökulmasta asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelman mukaisista palveluista. Valviran ohjeen mukaan ilmoituksen varaisista palveluista ilmoitus tehdään sen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jossa palveluja tuotetaan. Rekisteröitävien palvelujen osalta kunta lähettää ilmoituksen aluehallintovirastoon Yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujenantajien rekisteriin (Valveri) vietäväksi. Kotipalvelun tukipalveluja ei rekisteröidä Valveriin. Tukipalvelujen laadun valvojana (ja rekisteriviranomaisena) toimii tällä hetkellä pääasiallisesti kunta. Valmistelussa olisi huomioitava lakiesityksen suhde yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin ja tulevaan (ministeriössä valmistelussa olevaan) valvonnan uudistamiseen. Esityksellä on ilmeisesti vaikutuksia lupahallintoon (ml. ilmoituksenvaraisten palvelujen rekisteröinti). Tämän lakiluonnoksen perusteella jää epäselväksi toimijoiden lupa- ja ilmoitusmenettelyn yksityiskohdat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuun siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023 lähtien. Nyt kommentoitavana oleva luonnos sisältää ristiriitaisuutta turvapalvelun rekisteröinnin osalta (esimerkiksi onko turvapalvelu Valveri-rekisteriin merkittävää palvelua ja jos on, niin onko se sitä kokonaisuudessaan vai tietyiltä osin). Lisäksi avoimeksi jää missä aikavälissä tällä hetkellä rekisterissä olevien toimijoiden rekisteritiedot muutetaan vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä ja mitä siirtymäaikoja noudatetaan. Miten menettelyt tulisivat muuttumaan jos aluehallintovirastojen lupa- ja valvontayksiköiden tehtävät siirretään valtakunnalliseen organisaatioon? Palveluiden sisältöjen tulee olla selkeitä, jotta ne voidaan rekisteröidä viranomaisen rekisteriin. Jos lakimuutokset toteutetaan nyt esitetyllä tavalla, olisi rekisterissä ilmeisesti jatkossa eriytettävä lapsiperheiden kotipalvelu ja muille asiakasryhmille tarjottava kotihoito? Lisäksi jo tehtyjen rekisteröintien osalta olisi termistö muutettava vastaamaan lakimuutoksessa esitettyjä käsitteitä? Lupien osalta lain vaikutusarvioinnissa ei ole otettu huomioon sitä, että yksityisillä toimijoilla on nyt ns. tavallisen palveluasumisen lupia, joissa edellytetään 0,3 mitoitusta. Esimerkiksi näiden lupien osalta tulee tilannetta selkiyttää ja luoda järjestelmä, jossa yksityisiä ja julkisia toimijoita kohdellaan selkeästi tasavertaisella tavalla. Tukipalveluiden rekisteröinti valvovan viranomaisen rekisteriin on palveluiden arvonlisäverottomuuden edellytys. Tämä on tärkeä asia loppuasiakkaiden kannalta (lisätäänkö loppuasiakkaan maksettavaksi tulevaan laskuun arvonlisävero vai ei). Korostamme, että tämän lakiesityksen tavoitteena ei ole muuttaa asiakkaille tuotettavien palveluiden verokohtelua. Lakiehdotuksen mukaan tukipalveluiden saannin edellytykset ovat samat kuin kotihoidon saannin edellytykset. Kotihoidon koulutetusta henkilöstöstä on tällä hetkellä vakava puute ja tilanteen ei odoteta korjaantuvan lähitulevaisuudessa. Hyvinvointiala HALI ry pitää tarkoituksenmukaisena, että kotihoidosta erillisesti tuotettavia tukipalveluita voitaisiin tuottaa myös sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitutkintoa alemmalla koulutuksella soveltuvin osin. Vaatimuksena olisi tehtävän edellyttämä osaaminen. Esimerkiksi hoiva-avustajien käyttöä ja toimenkuvaa tulee yleisesti laajentaa. Tukipalveluiden työntekijöiden osalta työnantaja arvioisi työntekijän osaamisen ja perehtyneisyyden suhteessa työtehtäviin työkokemuksen, työnantajan haastattelun ja koeajan arviointien perusteella. Työntekijän osaaminen voi olla eri tavoin hankittua, kuten aiemman koulutuksen tai esimerkiksi työnantajan antaman koulutuksen perusteella. Keskeistä on työntekijöiden osaamisen tunnistaminen ja valvovien viranomaisten valtakunnallisesti linjatut toimintamallit ilmoituksia hyväksyessään. Kiireisen avuntarpeen ja jatkohoitotarpeen arvioinnissa turvapalvelujen osalta vaadittaisiin sosiaali- ja terveysalan tutkinnon suorittaminen. Vammaispalvelulain mukainen palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat vaikeavammaiselle henkilölle maksuttomia. Lain tarkoittamina maksuttomina erityispalveluina voidaan pitää kaikkia niitä palveluja ja tukitoimia, jotka edesauttavat henkilön selviytymistä kotona hakijan vamman vuoksi (Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö 2017, s. 545.) Käytännöt varsinkaan kotiin järjestettävän palveluasumisen suhteen eivät ole yhdenmukaisia. Lakiuudistus voi lisätä entisestään epätietoisuutta, milloin palvelut tulee järjestää maksuttomina. Asiakasmaksulakia ja lain perusteluja on tämän vuoksi täsmennettävä. Kotihoitoa ja tukipalveluja koskevien säännösten perusteluissa on tarve avata vammaispalvelulain ja sosiaalihuoltolain mukaisten palveluiden keskinäistä suhdetta kotihoitoa ja tukipalveluja järjestettäessä. Myös tukipalveluiden kuten asiointipalvelun yhteydessä saatetaan tarvita hoidollista osaamista yksittäisissä tehtävissä (esimerkiksi vaikeavammaiset). Vammaisten palveluissa on välttämätöntä mahdollistaa kodin ulkopuolella liikkuminen ja esimerkiksi matkustaminen. Lain perusteluissa voitaisiin korostaa, että tukipalvelut tulee järjestää kodin ulkopuolellekin, vaikka henkilöllä olisi tarve hoidolliselle osaamiselle kodin ulkopuolella liikuttaessa. Hyvinvointialue ei siis voisi järjestää palveluja yksinomaan henkilön kotiin sillä perusteella, että tukipalveluissa ei ole riittävää osaamista. ]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pidämme esitystä kotiin vietävien palveluiden osalta pääosin onnistuneena sekä nykyistä tilannetta selkeyttävänä kokonaisuutena pl. ympärivuorokautinen kotihoito, johon otamme kantaa kysymyksessä kaksi. Erityisesti katsomme, että lainsäädännön termistö on selkeytynyt. Myönteistä on myös, että ikääntymisen käsite on tuotu mukaan kotiin annettaviin palveluihin oikeuttavana tekijänä. Pykälässä 19a on eritelty erilaisia kotiin annettavia palveluita. Pidämme “muuta kotona asumista tukevaa palvelua” muotoiluna, joka tarjoaa palveluiden järjestäjälle tapaus- ja aluekohtaista liikkumavaraa kannatettavalla tavalla. Esitämme kuitenkin harkittavaksi, tulisiko myös laajenevat kauppa-apupalvelut mainita omana erillisenä palvelunaan. Pykälässä mainitut asiointipalvelut jäävät esityksessä määritelmältään epäselväksi ja kohtaa olisi hyvä tarkentaa muun muassa sen osalta, mitä kaikkea siihen sisällytetään. Auki jää esimerkiksi se, kuuluvatko apteekkipalvelut tulevaisuudessa tukipalveluiden vai kotiin annettavien palveluiden piiriin. ]
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [ Kohta "3) muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta" ei ole hyvä määritelmä! Ei myöskään kohta "7) muuta kotona asumista tukevaa palvelua." Jos jotain muuta on, niin pitäisi kertoa, mitä ne ovat. Uusi ehdotus eriarvoistaa. Toisessa kunnassa saatetaan antaa jotain, jota toisessa ei saa. Enkä pidä hyvänä, kun puhutaan korkeasta iästä. Missä se raja muka kulkisi? Jos kotona asuva pyytää kotiinsa esim. vain päivittäisen ruoan, niin se pitää antaa. Ei saa vaatia, että ensin pitää olla jostain muusta syystä kotipalvelun asiakas.]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [(VAstaus on kyllä) - Siivous ja vaatehuoltopalvelut tulisi järjestää pääsääntöisesti muulla tavoin kuin osana kotihoitoa siksi sen erottaminen omaksi tukipalveluiksi on hyvä asia. Tukipalvelujen asiakasmaksujen tulisi kattaa syntyvät kustannukset. Kotitalousvähennyksen mahdollisuus osana tukipalvelukokonaisuutta tulisi huomioida ja erityisesti pienituloisten osalta siihen soveltuva toimintamalli]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen erottaminen omaksi palvelukokonaisuudekseen johtaa palvelujen pirstoutumiseen ja vastuiden hämärtymiseen. Tällöin palvelukokonaisuuteen voi kuulua monia tuottajia, ja palvelujen koordinaatio on hankalaa. Kun asiakkaan palvelutarve on monimuotoista ja säännöllistä, tulee myös tarvittavien tukipalvelujen sisältyä asiakassuunnitelmaan ja kunnalla tulee olla selkeä järjestämisvelvollisuus. Esimerkiksi iäkkäiden ohjaaminen palvelumarkkinoille hankkimaan nämä palvelut itse ei ole ainakaan isomman tuen tarpeessa olevien eikä pienituloisten osalta kestävä ratkaisu. On hyvä, että turvapalvelut on sisällytetty tukipalveluihin, mutta niiden osalta neuvonta ja ohjaus, kiireellisen avun antaminen ja valvontakysymykset tulisi miettiä tarkemmin ja säädellä selvemmin. Olisi myös pohdittava sitä, kuinka pitkälle eri tukipalvelumuodot yksilöidään laissa, sillä niiden tarve eri asiakasryhmillä voi olla erilainen. Olennainen asia olisi vahvistaa ja selventää asiakkaiden oikeuksia kaikkiin palveluihin, mutta tässä yhteydessä etenkin kotiin annettaviin palveluihin. Kansalliset kriteerit olisivat erinomainen askel eteenpäin, mutta ennen RAI-järjestelmän käyttöön ottoa koko maassa 4/2023 ei tähän liene teknisiä mahdollisuuksia vaikka tahtoa olisikin. Tätä porrastamista tulisi alkaa miettiä jo nyt, mutta jo tässä lakiuudistuksessa tulisi korostaa asiakkaan oikeutta saada sellaista kotihoitoa, joka takaa hänelle turvallisen asumisen kotona ja siihen tarvittavan riittävän tuen ja avun, sekä tarvitsemansa terveydenhoidon. Myös laki yksityisestä terveydenhuollosta tulisi olla mukana, sillä kotisairaanhoito on luvanvaraista palvelua. Lisäksi kotona tapahtuva saattohoito ja palliatiivinen hoito tulisi huomioida, ja tästä kotihoidossa kaivataan myös lisää tietoa ja koulutusta. Asiakasmaksujen osalta tulisi ottaa huomioon, että suurin palvelutarve tutkimusten mukaan keskittyy pienituloisiin, ja he joutuvat tinkimään palveluistaan ja lääkkeistään. Kun asiakkaan palvelutarve todetaan asianmukaisen arvioinnin perusteella, on hänelle järjestettävä tarvittava palvelukokonaisuus tai paketti, ja maksuja määritellessä on asiakkaan maksukyky syytä ottaa huomioon niin, etteivät liian korkeat maksut estä palvelujen käyttöä. Olisi ihanteellista, että säännöllisen kotihoidon ja sen tueksi säännöllisesti tarvittavien tukipalvelujen kustannukset sisältyisivät maksukattoon. ]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lähtökohtaisesti kotihoidoissa kotipalvelun ja tukipalveluiden erottaminen on kannatettavaa. Tukipalvelujen eriyttäminen omaksi palvelukseen saattaa lisätä matalan kynnyksen avun tarjoamista ja vastaanottamista (joissakin kunnissa usein näin jo onkin). Lain perusteluihin tulisi tarkentaa, että omahoitajalla on velvollisuus arvioida säännöllisesti sitä, että palveluiden kokonaisuus ei kuitenkaan pirstaloidu palveluiden eriyttämisen vuoksi ja estä asiakkaan toimintakyvyn tukemista kokonaisvaltaisesti. Arvioinnista tarvitaan kirjaukset asiakkaan suunnitelmaan. Tukipalveluissa toimiva henkilöstö, jonka asiakas kohtaa, on monelle sosiaalihuollon ikääntyneelle asiakkaalle tärkeä sosiaalinen kontakti ja edistää osallisuutta, tukipalveluihin liittyvän henkilöstön toiminta ei ole siten vain teknistä. Kun tukipalveluita hankitaan monilta palveluntuottajilta, on pirstaloitumisen mahdollisuus ilmeinen. Vaarana on lisäksi, että kodeissa käy jatkossa entistä enemmän eri henkilöitä auttamassa. Asiointipalveluilla voi olla tärkeä tehtävä asiakkaan osallisuuden edistämisessä ja itsemääräämisoikeuden toteutumisessa omien asioidensa hoitajana. Siksi asiointipalvelun määrittely tukipalveluksi vaatii erityistä huomioita, jotta ei muodostu esteeksi asiakkaan kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnin tukemisessa. On hyvä, että lasten hoito ja kasvatus lisätään kotipalvelua koskevaan 19 b §:ään ja asiointi sekä siinä avustaminen osaksi tukipalveluja. Useat omaishoitoperheet tarvitsevat näitä palveluja, erityisesti ne perheet, jotka ovat väliinputoajia esimerkiksi vammaispalveluiden osalta. ]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [ Positiivista on, että laissa määritellään yläkäsitteeksi kotihoito, joka voi pitää sisällään sekä kotipalvelua että kotisairaanhoitoa. Tämä vastaa huomattavasti paremmin nykyisiä käytänteitä toiminnan organisoimisessa. Myös tukipalvelujen erottaminen omaksi kokonaisuudekseen on sinänsä hyvä asia, mutta tukipalvelujen osalta esitys on liian velvoittava. Julkisen järjestäjän roolia tukipalveluiden järjestämisessä, rahoittamisessa ja/tai tuottamisessa ei ole tarkoituksenmukaista vahvistaa, vaan lainsäädännön tulee mahdollistaa tukipalveluiden järjestäminen vapaammin. Asiakkaan neuvonnasta ja palveluohjauksesta tulee tarpeen mukaan huolehtia myös näiden palveluiden osalta. 19 § 2 momentin 3. kohdassa määritellään toteuttamistavaksi ”muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta”, mikä jää hyvin laveaksi määrittelyksi. Tätä tulee tarkentaa. 19 § 4 momentissa säädetään kotihoidon saannin edellytyksistä. Lakiehdotuksen perustelutekstissä todetaan, että mikään 4 momentissa luetelluista syistä ei sellaisenaan ole peruste kotihoidon saannille ja että kotihoidon saanti edellyttää aina, että kyseinen syy aiheuttaa toimintakyvyn alenemisen ja siitä johtuvan avun tarpeen. Kuitenkin jo tässä vaiheessa lakiluonnokseen liittyen julkisuudessa on esillä erilaisia tulkintoja siitä, määrittyykö kotihoidon saaminen subjektiiviseksi oikeudeksi uuden lainsäädännön myötä. 19 a § luetellaan erilaiset tukipalvelut. Valtakunnallisesti kehityssuunta tukipalveluiden osalta on ollut kuntalaisten/asiakkaiden ja heidän läheistensä vastuun lisääminen tukipalveluiden järjestämisessä ja rahoittamisessa. Esimerkiksi siivous- ja pyykkipalvelut ovat pääsääntöisesti asiakkaan ja yksityisen palveluntuottajan välisiä sopimuksia ja asiakas voi hyödyntää mm. kotitalousvähennystä näissä palveluissa. Osallisuuden ja sosiaalisen kanssakäymisen edistämiseksi tulee vahvistaa vapaaehtoistoimintaa. ]
      • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pidämme hyvänä sitä, että tukipalveluiden määrittelyssä on huomioitu sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut sekä osallisuuden edistäminen tai tukeminen. Pidämme erittäin hyvänä myös sitä, että sosiaalisen kanssakäymisen määrittelyssä on erikseen mainittu kulttuuriharrastukset, mutta muuttaisimme kulttuuriharrastukset-sanan muotoon kulttuuriharrastukset ja -toiminta, joka käsittää kulttuuriin osallistumisen harrastustoimintaa laajemmin. Kulttuuriharrastuksilla ja -toiminnalla tulee ymmärtää sekä taiteen ja kulttuurin kokeminen että itse tekeminen ja osallistuminen erilaisiin kulttuuritapahtumiin asiakkaan omien mieltymysten mukaisesti.]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Palveluvalikoima jättää kokonaan huomioimatta kotona tuotettavat kuntoutuspalvelut. Kotipalvelut on hyvä yläkäsite, mutta sen alla tulee rinnakkain kulkea sekä kotisairaanhoito että kotiin tuotettavat kuntoutuspalvelut (ns. kotikuntoutus), jotka eroavat palvelujen tuottajien, sisällön ja tarkoituksen osalta merkittävästi toisistaan. Nykyinen sosiaalihuoltolaki ei riittävästi velvoita kuntoutuksen järjestämiseen ja sosiaalihuoltolakia nyt uudistettaessa on keskeistä nostaa kuntoutus osaksi kotipalveluiden kokonaisuutta. Suurin osa ikääntyneistä kotipalveluita tarvitsevista kansalaisista tarvitsee kuntoutusta, mutta sitä järjestetään huonosti, eikä sosiaalihuoltolaki turvaa kuntoutuspalveluita käytännössä lainkaan. Sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatio tulisi toteuttaa jo tässä lakiuudistuksessa kytkemällä sosiaalihuoltolain 39 § mukaiseen asiakassuunnitelmaan myös kokonaisvaltainen kuntoutustarpeen arviointi (ei ainoastaan sosiaalisen kuntoutuksen tarpeen arviointi). Sosiaalihuoltolaki tunnistaa nykyisellään terveydenhuoltopalveluista vain sairaanhoidon palvelut ja hoivapalvelut, joka on riittämätöntä erityisesti ikääntyneen toimintakyvyn tukemiseksi. Sosiaalihuoltolain 40 § velvoite sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteistyöstä ei käytännössä toimi, eikä ole riittävä velvoite kuntoutuksen järjestymiseksi. Sosiaalihuolto ei nykyisellään tunnista kuntoutustarvetta riittävästi, eikä 41 § velvoita riittävästi kuntoutusalan ammattilaisten käyttöön sosiaalihuollon yksiköissä. Kuntoutuksella on mahdollista vähentää kotisairaanhoidon tarvetta ja siten säästää kokonaiskustannuksissa. Kuntoutus ei ole uuden sosiaalihuoltolain 19 a § tarkoitettu tukipalvelu, vaan se kuuluu kotisairaanhoidon rinnalle selkeäksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluksi. Ehdotamme 19 § muutettavaksi siten, että 2. momentin listaukseen lisätään kohdaksi 2) kuntoutuspalvelut ja nykyinen kohta 2) (toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta) muutetaan muotoon "muu toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta". Kuntoutuspalveluita tuottavat kuntoutusalan ammattilaiset (esim. fysioterapeutit), joita ei voida terveydenhuollon laillistettuina ammattihenkilöinä rinnastaa 19 a § kuvattujen palvelujen tuottajiin. Lisäksi 19 a § 2.mom listaukseen tulisi lisätä "terveysliikuntapalvelut", koska ikääntyneiden kohdalla fyysinen aktiivisuus on vähäistä ja monella ikääntyneellä on merkittäviä rajoitteita terveysliikunnan harrastamismahdollisuuksissa. Terveysliikunnan mahdollistuminen parantaa ikääntyneiden toimintakykyä ja vähentää siten kotisairaanhoidon palveluiden tarvetta.]
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen osalta järjestämisvastuu siivouspalvelusta, asiointipalvelusta ja vaatehuoltopalvelusta on haasteellinen etenkin siksi, ettei lainsäädännön tasolla tarkemmin yksilöidä näiden palvelukokonaisuuksien laajuutta. Esimerkiksi siivouksen osalta, tarkoitetaanko ylläpitosiivousta, perussiivousta, suursiivousta tai koskeeko siivous välittömästä asumisessa käytettäviä tiloja vai myös varastoja ja vierashuoneita. Jo tähän asti palvelun järjestäjillä on ollut hyvin tiukat palvelun myöntämisperusteet siivoukseen, vaatehuoltoon ja asiointiin liittyen. Asiakasohjaus on neuvonut ja ohjannut yksityisten palveluntuottajien, kotitalousvähennyksen ja tukipalvelun arvonlisäverottomuutta. Niukkenevat henkilöstöresurssit on voitava suunnata hyvän ja toimintakykyisen arjen turvaamiseen kotona asuville. ]
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Säännösten mukaisten palvelujen sisällöistä ja keskinäisistä eroista tulisi säännellä tarkemmin, koska esityksessä viitataan samoilla käsitteillä erityyppisiin/eri pykälissä säänneltyihin palveluihin. Esimerkiksi kotihoitoon kuuluu kotipalvelu, joka on ”vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta”, kun taas tukipalvelua on ”osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä palvelu”. Määrittely pykälissä kuvattujen palvelujen toiminnan edellytyksistä jää myös liian väljäksi. Kotihoidon (19 §) tehtävät on vakiintuneesti katsottu olevan lähtökohtaisesti sote-ammatillista osaamista vaativia palveluja. Kotihoitoon tulisi määritellä asiakas- ja potilastyöhön osallistuvat henkilöstöryhmät (vrt. vanhuspalvelulain muutoksen 3 a § tehostettu palveluasuminen/pitkäaikainen laitoshoito). Tukipalvelut ovat olennainen osa asiakkaan hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukemista turvaavia palveluja. Osaamisvaatimukset tukipalvelujen tuottamiselle jäävät epäselviksi. Esityksen mukaan yksityiset tukipalvelut eivät ole voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti esimerkiksi yksityisten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajien Valveri -rekisteriin kuuluvaa palvelua. Tukipalvelujen suhdetta kotihoitoon olisi syytä tarkentaa. Valvontahavaintojen perusteella aikaisemmin ns. tukipalveluksi luettavaa palvelua on laajennettu sellaisiin tehtäviin, jotka edellyttävät vahvaa sote-ammattihenkilön osaamista. Turvapalvelut tulisi esityksessä kuvattuna (46 a §) palveluna siirtää osaksi kotihoitoa koskevaa sääntelyä. Turvapalveluihin sisältyy mm. käynnit asiakkaan luona ja kiireellisen avun arviointi (kts. tarkemmin kohtien 8. ja 9. kommentit) palvelun ollessa ympärivuorokautista, ennakoimatonta ja kiireellistä. Turvapalvelu poikkeaa toiminnan luonteeltaan muista esityksessä tukipalveluiksi luettavista palveluista. Kotipalvelua voidaan esityksen mukaan toteuttaa mm. hoitona (19 §:n 2 mom. 1 kohta) voimassa olevaa sääntelyä vastaavasti. Hoito -käsite on lavea, ja sitä käytetään erityisesti terveydenhuollon palveluissa ja niitä koskevassa lainsäädännössä. Esityksessä olisi syytä tarkentaa, mitä hoidolla osana kotipalvelua (sosiaalihuollon palvelu) tarkoitetaan. Jo nykysääntelyn valossa ongelmallisena on nähty rajanveto terveydenhuollon toteuttamiseen kotipalvelussa: minkälaista terveydenhuollon toimintaa kotipalveluun voi sisältyä (esim. lääkehoito) ja minkälaista osaamista henkilöstöltä tulisi edellyttää. Kotisairaanhoito on osa avoterveydenhuoltoa, mutta asiakkaan/potilaan tarvitsema hoito vain toteutetaan hänen kotonaan. Esityksessä kotisairaanhoito yhdessä kotipalvelun kanssa muodostaa kotihoidon kokonaisuuden, mutta niitä koskee eri lainsäädäntö. Käytännössä on vaikeaa tehdä jakoa siitä, mitä kotisairaanhoitoon sisältyviä tehtäviä voisi sisältyä kotihoitoon/kotipalveluun, ja missä tilanteessa. Kotisairaanhoidon tulisikin jatkossa säilyä terveydenhuollon palveluna kokonaisuudessaan. Lisäksi kotisairaanhoidon johtaminen edellyttää terveydenhuollon vahvaa osaamista, joten kotisairaanhoidon tulisi jatkossakin olla laillistetun terveydenhuollon ammattihenkilön (käytännössä lääkärin tai sairaanhoitajan) johtamaa. Kotisairaanhoidon tuottaminen yksityisesti on luvanvaraista (laki yksityisestä terveydenhuollosta), kun taas voimassa olevan lain mukainen kotipalvelu ilmoituksenvaraista palvelua; on vaikeaa määrittää, miltä osin kotisairaanhoitoa voisi toteuttaa ilman lupaa. On myös huomioitava, että luvaton yksityinen terveydenhuollon palvelujen tuottaminen on säädetty rikoslaissa rangaistavaksi. Sosiaalipalveluista ei vastaavaa sääntelyä ole. Nykykäytännön mukaan yksityisten toimijoiden osalta kotipalvelu on rekisteröity yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain nojalla ja kotisairaanhoidon palvelulle myönnetty lupa yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain nojalla. Epäselvä sääntely ja toiminnan edellytykset eri palvelujen välillä voi johtaa valvontaviranomaisten (ml. kunnat, jatkossa hyvinvointialueet) kesken eriäviin näkemyksiin toiminnan edellytyksistä lupa- ja rekisteröintiharkinnassa, ja edelleen toiminnan aikaisessa valvonnassa. Sääntelyn selkeys eri palvelualojen sisällöistä on tärkeää; myös tulevan sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalainsäädännön näkökulmasta.]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [19 § Muistiliitto näkee myönteisenä, että kotihoito mahdollistetaan henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta. Muistiliitto haluaa kuitenkin muistuttaa, että muistisairailla henkilöillä sairaus on etenevä ja henkilön toimintakyky omaehtoiseen avun kutsumiseen voi muuttua nopeastikin. Muistisairas henkilö ei välttämättä hyödy täysimääräisenäkään kotiin vietävistä palveluista, mutta voi sairauden edetessä tarvita ympärivuorokautista seurantaa vaaratilanteiden välttämiseksi. Kun kotiin annettavat palvelut eivät enää riitä, ei kynnys siirtyä ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan piiriin saa olla liian korkea. Lausuttavassa laissa kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Muistiliitto on huolissaan muistisairaiden ihmisten tilanteesta ja siitä, kuinka laki tukee yksilöä, kun koti ei enää ole paras tai turvallisin paikka asua. Ensisijaisuus voi aiheuttaa kohtuuttomia tilanteita, joissa muistisairasta henkilöä pyritään pitämään kotona, vaikka vanha koti ja palvelut eivät enää vastaa henkilön tarpeisiin. Muistiliitto myös huomauttaa, että muistisairailla henkilöillä sairauden tunne voi olla alentunut, joten tarvitaan tiivistä yhteistyötä eri toimijoiden ja läheisten kuulemiseksi, jotta arviot oikeasta ja turvallisesta asumisesta voidaan tehdä. Erityisesti yksin asuvien muistisairaiden kohdalla tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja tilanteen arvioimista. Muistiliiton toteuttamassa kyselyssä (Muistipaneeli 3 / 2021, n=39) muistisairaat henkilöt, läheiset ja ammattilaiset kokivat, että kotiin vietävien palveluiden ympärivuorokautisuus on jossain määrin parempi vaihtoehto kuin asumisyksikköön siirtyminen. Muistisairauteen itse sairastuneet vastasivat kuitenkin omaisia ja ammattilaisia useammin, että ympärivuorokautiseen asumisyksikköön siirtyminen olisi parempi vaihtoehto kuin kotiin vietävien palveluiden ympärivuorokautisuus. Muistiliitto haluaa huomauttaa, että taustamateriaaleissa on huomioitu vain sairaanhoitajien ja lähihoitajien koulutuspaikkojen lisääminen ja kustannusvaikutukset, ei muiden sote-/kuntoutusalojen vaikutuksia. Kotihoidon tavoitteissa kuitenkin mainitaan toimintakyvyn ylläpitäminen keskeisenä tavoitteena, joten jää avoimeksi, miten moniammatillisuus huomioidaan kotihoidossa ja sen palveluissa? 19 a § Lausuttavana olevassa kokonaisuudessa tuodaan esille, että kotihoidon asiakkaalla saattaa ilmetä säännöllisten yöaikaisten kotikäyntien lisäksi äkillistä vuorokauden ajasta riippumatonta avun tarvetta. Näihin avuntarpeisiin ajatellaan vastattavan 19 a §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla turvapalvelulla. Muistisairaus on etenevä neurologinen sairaus, joka rappeuttaa aivoja ja vaikuttaa kognitiiviseen toimintakykyyn. Edetessään sairaus heikentää laaja-alaisesti yksilön kykyä selviytyä itsenäisesti arjen tilanteissa. Muistiliitto haluaa huomauttaa, ettei kaikilla muistisairailla ole kykyä hälyttää itsenäisesti apua tai henkilön kyky käyttää turvalaitteita voi muuttua hyvinkin nopeasti sairauden edetessä. Muistiliiton Muistipaneelissa (3/2021, n=39) muistisairaat ihmiset, läheiset ja ammattilaiset arvioivat, että turvapalvelun käyttäminen ja avun hälyttäminen onnistuu muistisairaalta ihmiseltä huonosti. Kotiin vietävien palveluiden tuottaminen eri ammattiryhmien toimesta lisää kotona käyvien eri henkilöiden määrää ja tämä nähdään erityisesti muistisairaan henkilön kohdalta ongelmallisena ja mahdollisesti pelkotiloja lisäävänä tekijänä. Alan vetovoiman kannalta on positiivista, että työntekijät voivat toteuttaa kotihoidossa omaa ammatillista osaamistaan. Työvuorosuunnittelulla tulisi kuitenkin pyrkiä mahdollistamaan samojen henkilöiden käynti samojen asiakkaiden luona. Tämä tukisi etenkin muistisairaan henkilön arjen ja kotona-asumisen sujumista. Omaishoitajien tuen toteutumista tulee seurata lainsäädäntöuudistuksen rinnalla, jotta omaishoitajien jaksaminen turvataan. Merkittävä osa omaistaan hoitavista ei ole kunnan sopimusomaishoitajia ja myös heidät tulisi huomioida ja tarjota tukea arjessa jaksamisen turvaamiseksi. Lausuttavassa lainsäädännössä kotona asumisen turvallisuutta halutaan parantaa mm. turvapalveluilla ja teknologisia ratkaisuja kehittämällä. Muistiliitto esittää, että lainsäädäntöä toimeenpantaessa kiinnitetään enemmän huomiota teknologisten ratkaisujen soveltuvuuteen ja käyttöön muistisairailla henkilöillä. On myös huomioitava, että teknologiset ratkaisut eivät sovellu kaikille. Käyttöön otettavien laitteiden osalta tulisi määritellä tarkemmin laitteiden soveltuvuus muistisairaalle. Tällaisia ovat vaatimus laitteiden soveltavuudesta/käytettävyydestä, kirjaus kuinka turvapalveluiden käyttöä seurataan, miten maksut määräytyvät (ylimääräiset soitot ja maksujen määräytyminen) ja miten vastuunjako määrittyy (kuka vastaa laitteistosta, ylläpidosta, osaamisesta, koulutuksesta, päivityksestä ym). Palveluntarjoajilla tulee olla tietoa ja kokonaisvaltaista ymmärrystä muistisairaudesta sekä muistisairaan kohtaamisesta, ymmärtämisestä ja tulkitsemisesta. ]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Uusi hallituksen esitys käytännössä kiristää kotihoidon järjestämisen velvoitteita mm. ympärivuorokautisuuden osalta. Myös kotihoidon järjestämisen velvoittavuutta on kiristetty aikaisemmasta, joka näkyy esim. 19§ 3 mom muotoilussa. Kuitenkin kotihoidon järjestäminen perustuu edelleenkin asiakkaan tarpeen arviointiin, joihin vastaamiseen vaikuttaa palvelujen määrärahasidonnaisuus ja palvelun järjestäjän määrittelemä tarpeiden priorisointi. Lakiluonnoksen kirjaukset vievät kyseisiä palveluja subjektiivisten oikeuksien suuntaan. Kotihoito on esityksessä kirjattu siten, että sen turvin asiakas suoriutuu jokapäiväiseen elämään liittyvistä toiminnoissa kodissaan ja asuinympäristössään. Perusteluissa sanotaan, ettei palvelu rajoitu vain asiakkaan kodin seinien sisälle, vaan voi ulottua myös kotia ympäröivälle alueelle. Epäselväksi jää, miten asuinympäristö määritellään (esim. laajuus) ja mitä ovat ne kotihoidon palvelut, joilla tuetaan nimenomaa asiakkaan asuinympäristössä suoriutumista? Käytännössä tukipalvelut ovat olleet niitä palveluita, joilla nimenomaa vaikutetaan esim. asuinympäristöön osana kotona pärjäämistä (esim. lumi- ja pihatyöt) ja nyt tämän esityksen mukaan tukipalvelut eivät ole kotihoitoa. Tältä osin kirjaus kotihoidon laajentamista asuinympäristöön ei ole onnistunut muutos, vaan voi aiheuttaa käytännön tulkinnassa sekaannusta. Myös asiakkaan asuinympäristön laajuus olisi hyvä tuoda vähintään perusteluissa esille. Päätöksenteon kannalta on syytä tarkentaa, tehdäänkö asiakkaalle palvelupäätös jatkossa kotihoidosta vai kotipalvelusta, mikäli asiakas ei saa lainkaan kotisairaanhoidon palvelua? Sinänsä on hyvä, että kotihoito ja tukipalvelut on eriytetty selkeästi erikseen ja että ne nyt ovat yhteneväisiä asiakasmaksulain kanssa. Myös turvapalveluiden nostaminen lainsäädäntöön yhtenä tukipalveluna selkeyttää niiden osalta palvelujen järjestämistä. Kannatettavaa on myös se, että luettelo tukipalveluista on avoin, mikä antaa palvelujen järjestäjille mahdollisuuden asiakastarpeet huomioiden kehittää ja ottaa käyttöön uusia tukipalveluja. Tämä osaltaan voi mahdollistaa myös uudenlaisen pk-yritystoiminnan syntymistä tukipalvelujen monipuolistuessa. Tukipalvelujen luettelon avonaisuus mahdollistaisi myös sen, että luettelosta poistettaisiin siivouspalvelu ja vaatehuoltopalvelu, joiden järjestämistä erillisenä tukipalveluna ei enää juurikaan tehdä. Listauksesta poistaminen ei tarkoittaisi kuitenkaan sitä, että mikäli asiakkaan hyvinvointi, terveys tai turvallisuus vaarantuisi ilman kyseisen palvelun järjestämistä, sitä ei järjestettäisi yksilöllisen tarpeen perusteella. Tukipalvelujen kirjaaminen omaksi kokonaisuudekseen nostaa velvoitetta niiden järjestämiseen. Tällä hetkellä tukipalveluja on kuitenkin tarjottu pitkälti henkilöille, jotka muutenkin ovat kotihoidon asiakkaita. Pelkkiä tukipalveluja tarvitsevat ovat käyttäneet yksityisiä tai kolmannen sektorin palveluja ja mahdollisesti hyödyntäneet kotitalousvähennystä tai palvelujen arvolisäverottomuutta. Jos tukipalvelut määritellään omaksi itsenäiseksi palveluksi, on, aiemmin esitetty huomioiden, turvattava se, että palvelun järjestäjä voi edelleenkin tarjota palvelua resurssien puitteissa tarpeet priorisoiden. Tämä tarkoittaa sitä, että tukipalvelut voidaan suunnata jatkossakin pelkästään kotihoidon asiakkaille, mikäli palvelujen järjestäjä näin päättää. Tukipalvelujen erillisyyden ei pidä kuitenkaan johtaa siihen, että tietyt työntekijät, kuten esim. hoiva-avustajat, voisivat toimia pelkästään tukipalvelutehtävissä. 19 a §:ssä on viitattu tukipalveluihin kotihoidosta erillisinä tuotettuina palveluina. Kirjaus on selkeämpi muodossa, että kyse on kotihoidosta erillisinä järjestettävistä palveluista. Lisäksi perusteluissa s. 64 on käsite-epätarkkuutta, kun kyseiseen kohtaan viittaavana puhutaan kotipalveluista erillisistä palveluista. Nämä voivat aiheuttaa lain toimeenpanossa hämmennystä. Hallituksen esityksessä lapsiperheiden kotipalvelut ja tukipalvelut on eriytetty omaksi 19b pykäläkseen. Pykälän toinen momentti jää epäselväksi siltä osin, mitä lapsen hoidon ja kasvatuksen tukemisella tosiasiassa tarkoitetaan eikä sitä ole avattu myöskään yksityiskohtaisissa perusteluissa. Sen vuoksi esitetään, että toinen momentti jätetään kokonaan pois. Kyseisessä pykälässä jää myös epäselväksi, keneen ”toimintakyky” -käsite viittaa.]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lain perusteluissa 19 § kohdalla sanotaan: ”Voimassa olevan säännöksen maininta toimintakyvyn ylläpidosta muutettaisiin muotoon “toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta”. Vuorovaikutus tarkoittaa asiakkaan kohtaamista, joka ei rajoitu pelkästään mahdollisimman nopeisiin fyysisiin hoitotoimenpiteisiin. Toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen voisi sisältyä esimerkiksi kotiaskareiden tekemistä yhdessä asiakkaan kanssa.” ”Pykälän 2 momentin 2 kohdassa mainittuun toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävään ja ylläpitävään sekä 3 kohdassa mainittuun muuhun henkilön suoriutumista tukevaan toimintaan voisi sisältyä myös sellaisia tehtäviä, jotka olisivat lakiehdotuksen 19 a §:ssä tarkoitettuja tukipalveluja, jos ne tuotettaisiin kotipalveluista erikseen.” Tulkitsemme, että tämä tarkoittaa kotihoidon tuottamien tehtävien lisääntymistä tilanteessa, jossa fyysisitä perustarpeista aiheutuvien käyntien toteutuminen voi vaarantua henkilöstöpuutteista johtuen. Lainsäätäjän tahtotilana vaikuttaa olevan hoiva-avustajien lisääminen kotihoidossa, mutta tällä hetkellä suurin osa kotihoidon asiakkaista tarvitsee apua lääkehoitonsa toteuttamisessa, mikä asettaa vaatimukset henkilökunnan osaamiselle. Käytännössä reittien suunnittelu siten, että asiakaskäynnit eivät sisältäisi lääkehoitoa on hyvin haasteellista toteuttaa. Tästä johtuen esitettyä vuorovaikutusta edistävää ja ylläpitävää toimintaa tulisivat käytännössä toteuttamaan lähi- ja sairaanhoitajakoulutuksen saaneet kotihoidon työtekijät, mikäli se lisättäisiin kotihoidolle kuuluviin tehtäviin. Tämä ei ole järkevää resurssien käyttöä. Siksi ehdotamme, että vuorovaikutuksen edistäminen ja ylläpitävä toiminta lisätään lakiin osana toimintakykyä edistävää toimintaa, mutta ei erillisenä toteuttamistapana, esim. muodossa toimintakyvyn edistäminen ja ylläpitävä toiminta vuorovaikutusta tukein. Lain perusteluissa sanotaan, että ”Mikään 4 momentissa luetelluista syistä ei sellaisenaan olisi peruste kotihoidon saannille. Kotihoidon saanti edellyttäisi aina, että kyseinen syy aiheuttaa toimintakyvyn alenemisen ja siitä johtuvan avun tarpeen.” Avun tarve näkökulma tulisi lisätä lakipykälään: Kotihoitoa järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä sairauden, korkean iän, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn taikka erityisen perhe- tai elämäntilanteen aiheuttaman avun tarpeen perusteella. Samoin avuntarve tulee mainita tukipalvelujen kohdalla. Korkean iän lisäämien yhdeksi kuvaukseksi siitä, kenelle kotihoitoa järjestetään, on hyvä lisäys.]
      • Helsingin kaupungin pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lain valmistelussa olisi syytä arvioida, voisiko kotihoidon annettavissa palveluissa huomioida asukkaiden turvallisuus myös palo- ja poistumisturvallisuuden osalta. Keskeisiä huomioitavia asioita ovat palovaroittimen toimintakunto, turvallisen poistumisen mahdollisuudet asunnosta, kaatumisten ennaltaehkäisy ja kotihoidon työntekijän reagointi asukkaan riskialttiiseen toimintaan, kuten ruoanlaittoon, tulen käyttöön tai tupakointiin vuoteessa.]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lisättävä säännös, jonka perusteella iäkkäällä ihmisellä on subjektiivinen oikeus saada tarpeensa mukaiset välttämättömät kotihoidon palvelut ja tukipalvelut, vrt. 19 b § lapsiperheen oikeudesta. Samoja palveluita tarvitsevia ihmisiä ei iän perusteella voi asettaa eriarvoiseen asemaan keskenään]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen osalta epäselvyyttä voi aiheutua siitä, milloin tukipalvelun katsotaan sisältyvän kotihoitoon ja milloin se on asiakkaan itse (omalla kustannuksella) hankittava. Eritysesti asiointipalvelun siirtyminen tukipalveluihin voi kohtuuttomasti estää kotihoidon asiakasta käyttämästä tarvitsemaansa apua asiointitilanteissa.]
      • Suomen Farmasialiitto ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tukipalveluihin olisi hyvä kuulua myös lääkehoidon arviointi osana asiakkaan kokonaisvaltaista hoitoa. Moniammatillinen lääkehoidon arviointi, jossa farmasian ammattilainen tarkastaa ajantasaisen lääkityslistan ja potilastietojen avulla sekä asiakkaan haastattelun avulla kokonaislääkityksen haitta- ja yhteisvaikutukset, indikaatiot, annokset esim. munuaisten vajaatoiminnassa, ottoajankohdat, päällekkäisyydet, puuttuvat lääkkeet ja hoitoon sitoutumisen lääkärin päätöksenteon tueksi. Toimintamalli edistää iäkkään kotona selviytymistä, kun lääkehoidossa olevat ongelmat on saatu moniammatillisesti ratkaistua. Tästä on monia tutkimustuloksia.]
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen irrottaminen kotihoidosta johtaa todennäköisesti palvelujen pirstaloitumiseen, joka haittaa kokonaisvaltaisen hoivan järjestämistä. Nykyinen muotoilu tukee osaltaan myös tukipalvelujen ulkoistamista, joka edelleen pirstaloisi palvelukokonaisuutta ja heikentäisi sen. Kansalaisten yhdenvertaisuuden näkökulmasta on myös erittäin kyseenalaista ja mahdollisesti perustuslain vastaista, että yhdelle tietylle palvelujen käyttäjäryhmälle (lapsiperheille) myönnetään kyseisiin palveluihin oikeus, mutta muille käyttäjäryhmille (esim. vanhuksille) tätä oikeutta ei myönnetä. Myös tukipalvelut tulee turvata vuorokaudenajasta riippumatta.]
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [19 § Kotihoito: kotihoitoa järjestetään esityksen mukaan henkilölle, joka tarvitsee sitä esimerkiksi vamman vuoksi. Huomioitava, että iäkäs vammainen henkilö tai ikääntyneenä vammautunut henkilö tarvitsee palveluita vammaislainsäädännön perusteella. Kotihoitoon mainitaan kuuluvan vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta, joten on huomioitava asiakkaan tarve ja oikeus omankieliseen, esim. viittomakieliseen, palveluun. Viittomakielisten kielellisiä oikeuksia ei ole tässäkään uudistuksessa kuitenkaan huomioitu. 19 a) Voiko tukipalveluiden kohta 6, ”osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä ja tukeva palvelu” tosiasiassa toteutua? Erityisesti viittomakieltä käyttävän asiakasryhmän kohdalla palvelu edellyttää viittomakielentaitoista henkilöstöä. Tukipalveluiden kohdalla voi olla haastavaa erottaa palveluita toisistaan. Jokin päivittäistoimi voi mennä useamman tukipalveluotsikon alle. Voiko esim. vaatehuoltoa ja siivouspalveluita erottaa toisistaan ilman, että kokonaisuudesta tulee asiakkaalle epäsopiva? Tai ateriapalvelu – asiointi? ]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Liikaa eri toimijoita, varsinkin muistisairaiden koteihin. Hoiva-avustajat ovat hyvä tuki ikäihmisten terveellisen ja turvallisen arjen tukena. ]
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [• Valtaosin onnistuneita, mutta ”toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta” on hyvin lähellä tukipalvelua ”osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävää tai tukevaa palvelua”. Miten voidaan käytännössä varmistaa se, että ”toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta on osa kotihoitoa eikä sitä tarvitse ostaa erikseen tukipalveluna, jonka tuottaa myös joku toinen taho?  Tukipalveluiden muotojen ja sisältöjen kasvaminen voi merkitä sitä, että esim. muistisairautta sairastavan kotona käy lyhyesti joka päivä monta eri henkilöä paitsi kotihoidosta myös eri tukipalveluista sen sijaan, että hän saisi tarvitsemansa avun yhdeltä tai kahdelta henkilöltä vuorokaudessa. Vaikka palvelutuottajan näkökulmasta tämä voi olla toimiva säännös, on vaarana heikommassa tilanteessa olevien kotihoidon asiakkaiden hyvinvoinnin heikkeneminen. ]
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [edellyttää tarkennuksia. Sähköinen asiointi ja sen opastaminen olisi myös tukipalvelua, samoin sosiaalisen kanssakäymisen edistäminen virtuaalisesti. Osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä tai tukeva palvelu on (19a§) on tervetullut palvelu, mutta soteammattilaiset tarvitsevat yhteistyötä kolmannen sektorin vapaaehtoistyön kanssa, koska sote ammattilaisten panos on rajallinen. Jo nykyään esim. tukihenkilötoimintaan rekrytointi on haasteellista. Lapsiperheiden subjektiivinen oikeus kotipalveluun ja tukipalveluihin voi haastaa järjestävän tahon. Huom. erityyppinen tarve palvelun sisällöllä kuin ikäihmisillä. Esim. ympärivuorokautisen lapsen hoidon järjestäminen voi olla haasteellista - resurssien erilaisen tarpeen takia. ]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [KylläTHL kannattaa sitä, että säädökset ovat osin eri pykälissä. Muutostarve lapsiperheiden kotipalvelun ja tukipalveluiden osalta aiheutuu siitä, että kotiin annettavia palveluja koskevien sosiaalihuoltolain säännösten rakenne esitetään uudistettavaksi siten, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistetään kotihoidoksi. Tukipalvelu erotettaisiin kotipalvelusta erilliseksi sosiaalipalveluksi. Tästä muutoksesta aiheutuu tavallaan välillisesti tarve tehdä tekninen muutos myös lapsiperheiden kotipalvelua ja tukipalveluita koskevaan säädökseen, joka eriytettäisiin omaksi pykäläkseen (19 b §). Ehdotettu uusi pykälä (19 b §) vastaisi asiasisällöltään pääosin nyt voimassa olevan sosiaalihuoltolain säännöksiä. Pykälän 1 momentin mukaan lapsiperheellä olisi oikeus kotipalveluun ja tukipalveluihin, jotka ovat välttämättömiä lapsen huolenpitotehtävän turvaamiseksi. Subjektiivisena oikeutena muuta nykytilaa juurikaan, koska kotipalvelun sisältö, laajuus ja subjektiivinen oikeus niiden saamiseen ehtojen täyttyessä ei muutu. Lisäksi THL pitää hyvänä, että 19 § 2 momentti lapsiperheen kotipalveluun sisältyy myös lapsen hoidon ja kasvatuksen tukeminen. Ikääntyneiden kohdalla herää huoli palveluiden pirstaloitumisesta myönnettävän lapsiperheiden kotipalvelujen sisältöä ja laajuutta ei siis muuteta. Näin ollen kuntien (tulevien hyvinvointialueiden) velvoitteet eivät muutu eikä kustannusvaikutuksia lain muutoksesta synny. Lapsiperheiden näkökulmasta tämä lakiesitys ei siis entisestään, tiedonkulusta eri palveluiden välillä sekä siitä, kuka kantaa kokonaisvastuun asiakkaan hyvinvoinnista.]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Esitettyyn kotihoitoa koskevaan 19 §:n 2 momenttiin on kirjattu, että kotihoitoon kuuluu kotipalvelu, jota järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: 1) hoito ja huolenpito 2) toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta; 3) muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta. Pykälän 3 momentin mukaan kotihoitoon voi lisäksi kuulua terveydenhuoltolain 25 §:ään sisältyviä kotisairaanhoidon tehtäviä. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että ehdotetun lain 19 §:ssä säädettäisiin kotihoidosta, joka yläkäsitteenä sisältäisi kotipalvelun ja johon voisi kuulua myös kotisairaanhoito. Nykylainsäädännön mukaisten kotipalvelun, kotipalvelun tukipalvelun ja kotisairaanhoidon käsitteet ovat valvontahavaintojen perusteella hämärtyneet, mikä on johtanut siihen, että kotipalveluna on toteutettu asiakasturvallisuutta vaarantaen myös selkeästi terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtäviin ja kotisairaanhoitoon kuuluvia tehtäviä. Ehdotuksen mukainen kotihoitoa koskeva sääntely, jossa vakiintuneen terminologian sisältöä muutetaan, sisältää riskin siitä, että tuotettavan palvelun käsite ja sen sisältö aiheuttavat epäselvyyttä palveluntuottajille ja -järjestäjille sekä palvelun käyttäjille. Säännöskohtaisissa perusteluissa on tuotu esiin, että ehdotettu 19 § mahdollistaisi kuitenkin kotipalvelun ja kotisairaanhoidon järjestämisen ja toteuttamisen erillään toisistaan, jos tällainen järjestely nähdään edelleen tarkoituksenmukaiseksi. Asiaa on kuitenkin syytä täsmentää, että kotisairaanhoidon ja kotipalvelun tuottaminen erillisinä palveluina koskee myös yksityisiä palveluntuottajia. Selkeyden vuoksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää, että kotihoidon kokonaisuuden osalta noudatettaisiin voimassa olevan lain mukaista muotoilua. Mikäli päädytään ehdotettuun 19 §:n mukaiseen muotoiluun, tulisi se Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan muotoilla seuraavasti: Kotihoitoon kuuluu palvelu, jota järjestetään asiakkaan yksilöllisen tarpeen mukaan seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: 1) hoito, hoiva ja huolenpito 2) toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta; 3) muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta; 4) terveydenhuoltolain 25 §:n mukainen kotisairaanhoito Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei pidä esityksen mukaista 19 §:n 3 momentin mukaista kotisairaanhoidon tehtävät -käsitettä sopivana, sillä terveydenhuoltolain (1326/2010) 25 § ei erikseen määrittele kotisairaanhoidon tehtäviä. Kotisairaanhoidon tehtävä on käsitteenä epämääräinen, eikä kotisairaanhoitoa tulisi nähdä tai käsitellä vain erillisinä tehtävinä. Kotisairaanhoito on asiakkaan kokonaisvaltaista lääketieteellisin perustein tapahtuvaa terveyden- ja sairaanhoitoa, jossa tehdään jatkuvaa, jokaisella käynnillä tapahtuvaa asiakkaan/potilaan hoidon tarpeen arviointia. Näin ollen 19 §:n 3 momentin kohdalla tulisi viitata vain terveydenhuoltolain 25 §:n mukaiseen kotisairaanhoitoon kotisairaanhoidon tehtävien sijaan. Ehdotetun 19 §:n 3 momentin säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että kotisairaanhoito sisältää myös kotisairaalahoidon, joka on terveydenhuoltolain 25 §:n mukaan määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa. Kotisairaalahoito on perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon tai niiden yhdessä järjestämää toimintaa terveydenhuoltolain 25 §:n 2 momentin säädösten mukaisesti. Kotisairaalahoito on lääkärijohtoista, ja lyhytaikaista ympärivuorokautista kotihoitoa, joka korvaa osastohoidon. Erona kotisairaanhoitoon on kotisairaalahoitoa tarvitsevan potilaan hoitotarpeen akuuttius ja lyhytkestoisuus. Kotisairaalassa toteutetaan sairaanhoitoa esimerkiksi suonensisäistä antibioottia vaativien infektioiden ja hankalien haavojen hoitoon sekä diabeteksen tasapainottamiseen, verensiirtoon, saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon. Näin ollen Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kotisairaalahoidon ei tulisi olla kotihoitoon sisältyvää palvelua. Hallituksen esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa on kotihoitoa koskevan 19 §:n osalta todettu, että pykälän 2 momentin 2 kohdassa mainittuun toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävään ja ylläpitävään sekä 3 kohdassa mainittuun muuhun henkilön suoriutumista tukevaan toimintaan voisi sisältyä myös sellaisia tehtäviä, jotka olisivat lakiehdotuksen 19 a §:ssä tarkoitettuja tukipalveluja, jos ne tuotettaisiin kotipalveluista erikseen. Esityksen mukaan tukipalveluista säädettäisiin sosiaalihuoltolain 19 a §:ssä. Pykälän 2 momentin kohdissa 1-7 on lueteltu, mitä tukipalveluita henkilölle voidaan järjestää yksilöllisen tarpeen mukaan. Esityksen perusteella edellä mainittujen kotihoitoa ja tukipalveluita koskevien pykälien osalta jää epäselväksi esimerkiksi se, sisältyykö peseytymisessä avustaminen tukipalveluihin muuta kotona asumista tukevaa palvelua tarkoittavaan kohtaan vai sisältyykö se kotihoitoon. Asiaa tulisi Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tarkentaa. On tärkeää määritellä, mihin peseytymisessä avustaminen kuuluu, sillä se on keskeinen palveluntarvetta aiheuttava tekijä erityisesti ikääntyneillä asiakkailla. Etelä- Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan asiakkaan tarvitessa apua hygieniasta huolehtimisessaan, se tulisi toteuttaa osana kotihoitoa, sillä peseytymisessä avustaminen saattaa usein sisältää myös esimerkiksi asiakkaan ihon kunnon tarkkailua fyysisen avustamisen rinnalla. Tukipalveluita koskevan 19 a §:n 2 momentin 7 kohdan mukaan tukipalveluina voidaan järjestää muuta kotona asumista tukevaa palvelua. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että tukipalvelujen luettelo ei siten olisi nykyiseen tapaan tyhjentävä, vaan palvelujen järjestäjä voisi sisällyttää tukipalveluihin muitakin kuin 2 momentissa erikseen mainittuja palveluja. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan peseytymispalvelu voisi olla tukipalveluksi katsottavaa muuta kotona asumista tukevaa palvelua niissä tilanteissa, joissa palveluntarve johtuu puutteellisista peseytymismahdollisuuksista /-tiloista asiakkaan kotona ja palvelu toteutetaan muualla kuin asiakkaan kotona. Tukipalvelujen osalta esityksessä tulee Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan selkeästi korostaa kunnan järjestämisvelvollisuutta myös tukipalveluita koskien, kun palvelutarpeen arvioinnissa on todettu asiakkaalle olevan tukipalveluita koskeva tarve, ja se on kirjattu asiakassuunnitelmaan. Käytännössä nykytilanteessa on päädytty tilanteisiin, joissa kunnat ohjaavat asiakkaita tekemään sopimuksen suoraan palveluntuottajan kanssa, ja asiakkaat maksavat palvelunsa palveluntuottajalle. Koko esityksen päätavoite on edistää iäkkäiden henkilöiden edellytyksiä elää kodissaan turvallisesti sekä saada tarpeitaan vastaavat kotiin annettavat palvelut oikea-aikaisina, riittävinä ja laadukkaina. Esityksessä on myös korostettu iäkkäiden oikeutta riittäviin sosiaalipalveluihin. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää puutteellisena sitä, että esityksessä ei ole tuotu riittävällä tavalla esiin asiakkaiden oikeutta riittäviin ja laadukkaisiin terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin erityisesti kotiin vietävien palvelujen osalta. Esityksessä olisi myös tärkeää määritellä, että kotihoito sisältää myös terveydenhuoltolain 25 §:ssä tarkoitetun kotisairaanhoidon, mikäli asiakkaan tarve sitä edellyttää. Jotta kotihoidon asiakkaiden oikeus riittäviin ja laadukkaisiin terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin tulisi selkeästi kirjattua lakiin, Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää kotihoitoa koskevan 19 §:n 1 momenttia täsmennettäväksi seuraavasti ”Kotihoidolla tarkoitetaan palvelua, jolla huolehditaan, että henkilö suoriutuu jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista kodissaan ja asuinympäristössään, ja saa tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut”. Esityksessä ei oteta myöskään huomioon, että kotihoitoon kuuluva kotisairaanhoito on säädetty terveydenhuollon tehtäväksi. Kotisairaanhoito on terveydenhuollon toimintayksikön ulkopuolella tapahtuvaa asiakkaan tarpeen mukaista sairaanhoitoa ja näin ollen osa perusterveydenhuoltoa. Asiakkaan/potilaan tarvitsemat sairaanhoidon palvelut järjestetään kotisairaanhoitona silloin, jos asiakas/potilas ei voi käyttää avoterveydenhuollon palveluita. Kotisairaanhoidossa voidaan toteuttaa myös vaativaa sairaanhoitoa esimerkiksi saattohoidossa, leikkauksesta kotiutumisen jälkeen ja haavahoidoissa. Esityksessä tuodaan kotihoidon osalta vahvasti esiin ikääntyneet, mutta siinä tulisi selkeämmin tuoda esiin, että kotisairaanhoitoa voivat saada myös muun ikäiset, mukaan lukien lapset. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää puutteena sitä, että esityksen perusteluissa on huomioitu laki yksityisistä sosiaalipalveluista, mutta ei yksityisestä terveydenhuollosta annettua lakia (152/1990). Esityksestä ei käy ilmi kotisairaanhoitoa ja kotisairaalaa koskevat lupamenettelyt. Kotisairaanhoito on yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain tarkoittamaa terveyden- ja sairaanhoitoa, joka edellyttää yksityisesti tuotettaessa kyseisen lain tarkoittamaa lupaa. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden tuottaminen ilman lupaa on myös säädetty rikoslain 44 luvun 3 §:n nojalla rangaistavaksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää asiaa täsmennettäväksi esityksessä. Valvontahavaintojen perusteella kotihoidossa on jo tällä hetkellä todettu suuria puutteita esimerkiksi asiakkaiden lääkehoidon toteuttamisessa, minkä vuoksi on oleellista, että kotisairaanhoitoa koskeva lupamenettely on osa ennakollista valvontaa.]
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Ei [Osittain. Lisäksi toivomme huomiota kotihoidon ja kotisairaalapalveluiden lääkäripalveluiden oikea- aikaisuus ja resurssointi. Lisäksi toivotaan tukipalvelujen tähdentämistä esim. kotisaattohoidon yhteydessä. Palvelujen yhtenevät nimikkeet vähentävät epäselvyyksiä.]
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Lastensuojelun Keskusliitto, Falk Sonja
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Ei [Kyseisen pykälän osalta säännöskohtaisissa perusteluissa todetaan, että sääntelyn kokonaisuus ehdotetaan uudistettavaksi kokonaan. Ehdotetun lain 19 §:ssä säädettäisiin kotihoidosta, joka yläkäsitteenä sisältäisi kotipalvelun ja johon voisi kuulua myös kotisairaanhoito. Tukipalveluista säädettäisiin lain uudessa 19 a §:ssä. Lapsiperheen oikeudesta kotipalveluun ja tukipalveluihin säädettäisiin lain uudessa 19 b §:ssä. Pykälän uudistaminen ja selkeyttäminen on tarpeen, jotta lapsiperheet saavat kansallisesti yhdenvertaisesti tarvitsemaansa lapsiperheiden kotipalvelua. On selkeää, että lapsiperheen oikeudesta kotipalveluun säädetään omassa kohdassaan, ja tältä osin uudistus on kannatettava. Kotihoito kokonaisuuden yläkäsitteenä on kuitenkin lapsiperheiden palveluiden näkökulmasta jossain määrin harhaanjohtava, sillä kotihoito ei koske lapsiperheiden palveluita. Lisäksi kokonaisuus on rakennettu selkeästi ikääntyneiden palvelutarpeista käsin. Uudistus ei näin ollen välttämättä vastaa lapsiperheiden palveluiden kehittämisen tarpeeseen riittävällä tavalla. 19 b §:ssä todetaan, että lapsiperheellä on oikeus saada perheen huolenpitotehtävän turvaamiseksi välttämättömät 19 §:n 2 momentissa tarkoitetut kotipalvelut ja 19 a §:ssä tarkoitetut tukipalvelut, jos lapsen hyvinvoinnin turvaaminen ei ole mahdollista synnytyksen, sairauden, vamman tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn taikka erityisen perhe- tai elämäntilanteen vuoksi. Viittaus 19 a §:n tukipalveluihin koskee ikääntyneille tyypillisesti tarjottavia tukipalveluja. 19 a §:ssä listatut ateriapalvelut, vaatehuoltopalvelut tai turvapalvelut eivät ole tyypillisiä lapsiperheiden palveluita. Säännöskohtaisissa perusteluissa ei kerrota, onko pykälän 19 b viittaus 19 a:n tukipalveluihin mietitty lapsiperheiden tarpeiden kannalta tarkoituksenmukaiseksi. On tarpeen tarkastella, ovatko mainitut ikääntyneille tarkoitetut tukipalvelut juuri niitä palveluita, joita toivotaan jatkossa tarjottavan lapsiperheille. Lapsiperheiden osalta olisi tarpeen kirkastaa, mitkä ovat juuri heille tarkoituksenmukaiset tukipalvelut, jotka lainsäädännössä olisi tarpeen mainita.]
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen eriyttäminen omaksi pykäläksi on kannatettava. Kunnan velvollisuus järjestää kotihoidon palvelut tarpeen mukaan ympärivuorokauden ajasta riippumatta tulisi muuttaa muotoon mahdollisuuksien mukaan. Lain kohta voidaan tulkita subjektiivisena oikeutena 24/7 kotihoidon palveluihin. Tukipalvelujen myöntämiselle tulee kuntien edelleen voida määritellä omat myöntämisperusteet.]
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Kotipalvelun sisältö vaatisi täsmennystä (”muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta” tulisi jättää pois). Kotipalvelua ei ole riittävän täsmällisesti määritelty. Tämä aiheuttaa haasteita lupahallinnon ja yksityisen toiminnan kannalta.]
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [• Millä kunnissa ko palveluita järjestetään, jos laissa tiukasti säädetään? Lain tulkinnassa voi ymmärtää tukipalvelun hyvin laajasti, jolloin palveluita tulisi olla “laidasta laitaan”. Miten sosiaalisen kanssakäymisen palvelut koordinoidaan? • Turvapalvelu on nostettu tukipalveluun, joka voi vaikuttaa myös koulutetun henkilöstön koulutustasoon. Tämä taas osaltaan voi vaikuttaa siihen, kuinka osataan arvioida asiakkaan hoidon tarvetta. • Tukipalvelut omana pykälänään on hyvä asia. Toisaalta valvonnan osalta tämä voi tuoda omat haasteensa, millaisissa vaatimuksilla tukipalveluhenkilöstön osaaminen varmistetaan. ]
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [- Yleisesti ottaen Attendo yhtyy Hyvinvointiala HALI ry:n lausuntoon ja toteaa lisäksi seuraavaa. - Säännöksessä oleva määritelmä sisältää merkittävän riskin asiakkaiden saamien palveluiden oikeasuhtaisuuden kannalta. Säännös ”oikeuttaa” nykyistä selkeämmin kuntia tarjoamaan iäkkäälle ihmiselle palvelut ainoastaan tämän kotiin, vaikka asiakkaan palvelujen tarve olisi jo ympärivuorokautista. Erityisesti yksityiskohtaisten perusteluiden luonnoksessa (s. 65) olevat kohdat ”… kotihoito ei välttämättä vastaa… ja ”… hoiva-asuminen saattaisi silloin olla parempi…” eivät ole riittäviä määrittelyjä turvamaan iäkkään ihmisen oikeutta saada hoiva-asumisen palveluja, vaan päinvastoin saattavat viedä nämä palvelut kauemmas niitä tarvitsevilta ikäihmisiltä. - Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee voimakkaammin tuoda esiin tällaisen järjestelyn poikkeuksellisuus ja korostaa hoiva-asumisen ensisijaisuutta kaikissa niissä tilanteissa, missä ikäihmisellä on jo yöhoidon tarvetta. - Attendo näkee merkittävänä riskinä, että yhä huonompikuntoisemmat ja iäkkäämmät ihmiset eivät saa niitä palveluja, joihin heillä on oikeus. Riskinä on se, että tilanne pahenee entisestään. - Yöhoidon palveluiden lisääminen kotihoitoon lisää henkilöstötarvetta (on pois jostain muualta), ja meillä on jo nyt Suomessa pula osaavista ja koulutetuista hoitajista. - Hoiva-asumista koskevassa erillisessä säännöksessä (tai esityksen yksityiskohtaisissa perusteluissa) tulee luoda kansalliset kriteerit subjektiiviseen oikeuteen saada hoiva-asumisen palveluja. Vain määritelmiä tarkentamalla ja kriteeristön kansallistamalla voidaan välttää riskit ja selvät väärinkäytökset siitä, että moni- ja muistisairas iäkäs ihminen ei saa kunnalta päätöstä hoiva-asumisen palveluihin esimerkiksi kunnan taloudellisista syistä johtuen.]
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Säännösehdotukset eivät ole kaikilta osin onnistuneita. Riskinä on käsitteistön sekavuus, kun samoilla termeillä voitaisiin jatkossa viitata sisällöltään erilaisiin palveluihin. Nykyisin kotihoito vakiintuneena käsitteenä sisältää aina sekä sosiaalihuoltolain mukaisen kotipalvelun että terveydenhuoltolain mukaisen kotisairaanhoidon, mutta säännösehdotuksen mukaan jatkossa kotihoidolla tarkoitettaisiin joko pelkkää kotipalvelua tai - kuten nykyisinkin - kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistelmää. Lisäksi ns. uutena sosiaalipalveluna 14 §:ään lisättäisiin lapsiperheen kotipalvelu ja tukipalvelut. Lapsiperheen kotipalvelu poikkeaa 19 b §:n mukaan määritelmältään muiden asiakasryhmien kotipalvelusta, sisältäen myös lapsen hoidon ja kasvatuksen tukemisen. Kotihoito- ja kotipalvelu -käsitteiden edellä kuvatut, vaihtelevat sisällöt ovat omiaan aiheuttamaan sekaannusta ja mm. hankaloittamaan aluehallintovirastoissa tehtävää palvelujen rekisteröintiä valtakunnallisten palvelujen antajien Valveri-rekisteriin. Rekisterissä olisi ilmeisesti jatkossa eriytettävä lapsiperheiden kotipalvelu ja muille asiakasryhmille tarjottava kotihoito sekä mahdollisesti muutettava jo tehtyjä rekisteröintejä vastaamaan lakimuutoksessa esitettyjä käsitteitä. Tukipalveluista ehdotetaan säädettäväksi 19 a §:ssä ja yhtenä tukipalveluna mainitaan turvapalvelu. Nähdäksemme turvapalvelu vastaa sisällöltään pitkälti "kiireellistä kotihoitoa" ja siitä tulisi säätää 19 §:ssä osana kotihoitoa (esim. 2 momentissa jo mainittujen kohtien 1-3 lisäksi). Turvapalvelua järjestetään vuorokauden ajasta riippumatta, kuten kotihoitoakin, ja tästäkin syystä turvapalvelusta olisi luontevaa säätää kotihoidon yhteydessä. Muut 19 a §:ään sisältyvät tukipalvelut eivät ole vuorokauden ajasta riippumatta järjestettäviä palveluja, eikä niiden toteuttaminen lähtökohtaisesti edellytä sosiaali- tai terveydenhuoltoalan koulutusta (vrt. turvapalvelu, jossa ainakin kiireellisen avun tarpeen arvioivan henkilön tulee olla sote-ammattihenkilö).]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan 19 §:n 3 momentin kohdassa tulisi määritellä, edellytetäänkö kotihoidon palveluntuottajilta erillistä terveydenhuollon lupaa kotisairaanhoidon tuottamiseen, vai voidaanko osana kotihoitoa toteuttaa myös kotisairaanhoidon tehtäviä, mikäli hoitohenkilöstöön kuuluu sairaanhoitajia. Aluehallintovirasto näkee tarpeellisena asian selkiyttämisen, koska tällä hetkellä eri aluehallintovirastojen välillä on sekä terveydenhuollon lupavaatimuksista että sosiaalihuollon rekisteröintimenettelystä eriäviä näkemyksiä. Esityksen perusteella edellä mainittujen kotihoitoa ja tukipalveluita koskevien pykälien osalta jää epäselväksi se, sisältyykö peseytymisessä avustaminen tukipalveluihin vai sisältyykö se kotihoitoon. Käytännön havaintojen perusteella asia tulisi aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tarkentaa, koska asiasta on eriäviä näkemyksiä ja ohjauksen tulisi olla valtakunnallisesti yhtenäistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan peseytymisessä avustaminen tulisi lisätä tukipalveluluetteloon. Mikäli asiakkaalla on myös kotihoidon tarve, voitaisiin peseytymisessä avustaminen järjestää osana kotihoitoa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tukipalvelujen järjestämisvelvollisuus tulisi selkeästi määritellä sosiaalihuoltolaissa. Useiden valvontahavaintojen perusteella kunnat ohjaavat asiakkaat itse ostamaan tarvitsemansa tukipalvelut, vaikka palvelutarpeen arvioinnin perusteella asiakkaalla on selkeä tukipalvelujen tarve. ]
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [Kotihoidon nykyisten palvelujen laajentamisesta on kyse, jos laissa on mukana asuinympäristö kodin lisäksi. Ei nähdä perusteltuna siivous-, vaatehuolto- ja asiointipalveluiden tuottamista kotihoidon toimesta. Palveluiden piiriin ohjaaminen olisi osa vanhuspalveluiden mukaista neuvontaa. Muutoin lakiteksti on onnistunut. ]
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [VANE tarkastelee pykäliä erityisesti vammaisten ihmisten ja heidän oikeuk-siensa näkökulmasta. Kotihoitoa ja tukipalveluja annetaan myös vammai-suuden perusteella. VANE pitää pykäliä pääsääntöisesti onnistuneina ja esimerkiksi yksilöllisten tarpeiden mukaisuus palveluissa on nostettu hyvin esiin. Ongelmallisena VANE näkee kuitenkin edelleen suhteen vammaispal-veluihin. Erityisesti tukipalvelujen osalta sisällöt, kuten osallisuus tai asiointi vastaavat vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun kautta järjestettäviä pal-velusisältöjä, vaikka asiakkaan rooli näissä onkin luonteeltaan erilainen. Vammaispalvelut ovat toissijaisia sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin nähden. Vammaispalvelut ovat myös maksuttomia, kun taas kotihoidosta tai tukipalveluista peritään asiakasmaksulain mukaiset maksut. Voidaan olettaa, että palveluja myönnetäänkin mieluummin tukipalveluna kuin vammaispalve-luna silloinkin, kun vammaisen ihmisen etu, oma mielipide ja tarpeet puoltai-sivat vammaispalvelua. Erityisen tulkinnanvaraisia ovat tilanteet, joissa asia-kas on ikäääntynyt vammainen henkilö. VANE katsookin, että perusteluissa olisi hyvä avata lakien keskinäistä suhdetta. YK:n vammaisyleissopimuksen 19 artikla käsittelee itsenäistä elämää ja sopimus edellyttää sopimusvaltioilta tehokkaita toimia vammaisten ihmisten itsenäisen elämän helpottamiseksi. Selkeä lainsäädäntö on yksi helpottamisen keino, sillä voidaan edistää oikea-aikaisten ja nimenomaan tarpeen mukaisten, yksilöllisten palvelujen saantia. VANE pitää kannatettavana lapsiperheiden huomioimista omassa pykäläs-sään.]
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [§ 19 mom. 4 sanamuodosta saa käsityksen, että korkea ikä tai sairaus/vamma on edellytys kotihoidon saamiselle. Määritelmää tulee selkeyttää, tällaisenaan liikaa tulkinnanvaraisuutta. On selkeää, että kotihoito ja tukipalvelut on eroteltu toisistaan. Tukipalvelujen sisältö (esim. siivous ja vaatehuolto) jää epäselväksi, minkä laajuisena se käsitetään? Lapsiperheiden kotipalvelun osalta säännökset onnistuneita. Perheillä mahdollisuus saada varhaisemmassa vaiheessa tukea lapseen hoitoon ja kasvatukseen. Lisää tarvetta ja vaatii lisää resursointia.]
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kyllä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Ei [19 a § - viittaus myös uuteen asiakasmaksulakiin ja suositus siitä, että mm. vanhukset ym. käyttäisivät enemmän kotitalousvähennystä. Tulee huomioida pienituloiset ikääntyneet esim. asiakkaita, jotka ovat pelkällä kansaneläkkeellä. Lapsiperheiden kotipalvelu ja tukipalvelu 19b.. Palvelun järjestämisen tulee perustua palvelutarpeenarviointiin sekä selkeisiin kansallisiin palvelukriteereihin. Palvelusta tulee voida periä tuloperusteinen, asiakasmaksulain mukainen maksu. Subjektiivisena oikeuteta ilman em. kriteerejä palvelun tuottaminen vaihtelee alueittain. Palvelun tuotantoon tarvittavan henkilöstön saatavuus on tällä hetkellä haastavaa. Lapsiperheiden tukipalveluihin on lakiluonnoksessa määritetty osin samansisältöistä palvelua (osallisuus ja kanssakäymistä edistävä palvelu) , joka on laissa tällä hetkellä määritetty erityistä tukea tarvitsevan lapsen palveluksi. Tältä osin palvelu laajenee erityisen tuen palvelusta kaikkien perheiden palveluksi, jos lakiluonnos etenee tässä muodossa päätöksentekoon. Lakiluonnoksessa kuvatut palvelut lisäävät perheiden varhaista tukea ja peruspalvelua, jolla on vaikutusta perheiden arkeen ja jotka voivat lisätä perheiden hyvinvointia. Valtion tulee korvata kunnille lain velvoitteista aiheutuneet kulut täysimääräisesti, koska palvelun vaikuttavuus esim. erityispalveluihin ohjautumisen vähenemisen osalta tapahtuu vaiheittain ja kunnille muodostuu päällekkäisiä kustannuksia . Säännösehdotuksen termiä erityinen perhe- tai elämäntilanne on syytä avata yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkemmin myös]. ]
      • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Tukipalvelujen osalta lakiteksi luonnos on liian velvoittava, esim siivouspalvelujen ja asiointipalvelut ]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Säännökset ovat pääosin onnistuneita. 19 a §:n 1 momentissa tukipalvelujen yhtenä ulottuvuutena mainitaan elämään hyvinvointia tuottava sisältö. Hyvinvoinnin tuottamisen ulottuvuus myös osana kotihoitoa on tarpeen sisällyttää 19 §:n kotihoitoa koskevan säännöksen yksityiskohtaisiin perusteluihin erityisesti 2 momentin 2 kohdan toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävän ja ylläpitävän toiminnan osalta, koska sosiaalisia suhteita ja toimintakyvyn eri osatekijöitä edistävä ja ylläpitävä toiminta liittyy keskeisesti nimenomaan yksilöiden hyvinvointiin. 19 b §:n yleis- tai yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi hyvä täsmentää lapsiperheiden kotipalvelun ja tukipalvelujen suhdetta erityisesti SHL 18 §:n mukaiseen perhetyöhön sekä osin myös lastensuojelulain nojalla annettaviin palveluihin. ]
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Ei
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Ei [Lähtökohtaisesti esitetyt säännökset ovat onnistuneita. Kuitenkin 19 §:n 4 momentin sanamuotoon sekä sen esitöihin liittyy epätarkkuuksia. Säännöksen sanamuodosta saa sen käsityksen, että sairaus, korkea ikä tai vamma alentavat aina toimintakykyä. Säännöksen alun sanamuodon voisi muuttaa seuraavasti: ”Kotihoitoa järjestetään henkilölle, joka tarvitsee sitä toimintakykyä alentavan sairauden, korkean iän, vamman jne…”. Säännöksen mukaan kotihoitoa myönnetään sairauden, korkean iän… tai muun vastaavan toimintakykyä alentavan syyn taikka erityisen perhe- tai elämäntilanteen perusteella. Säännöskohtaisissa perusteluissa sivulla 65 todetaan, että mikään 4 momentissa luetelluista syistä ei sellaisenaan olisi peruste kotihoidon saannille. Kotihoidon saaminen edellyttää aina, että kyseinen syy aiheuttaa toimintakyvyn alenemisen ja siitä johtuvan avun tarpeen. Säännöksen sanamuodon mukaan perhe- tai muu elämäntilanne on erillinen niistä tekijöistä, joiden aiheuttama toimintakyvyn aleneminen oikeuttaa kotihoidon saamiseen. Perustelujen ja säännöstekstin sanamuodon välillä on ristiriita, joka pitää korjata. Muutostarve koskee myös 19 a §:n 3 momenttia. Säännösehdotuksen termiä ”erityinen perhe- tai elämäntilanne” on syytä avata yksityiskohtaisissa perusteluissa esimerkein.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Ei [• SuPer ehdottaa poistettavaksi 19 sekä 19 a §:stä toimintakykyä alentavien syiden luettelosta korkean iän. Palvelutarvetta tehdessä on kirjattava toimintakyvyn alentumiseen johtaneet todelliset syyt ja näistä johtuvat tuen tarpeet on kirjattava tarkasti.]
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Ei [ Mielestämme tarkennettava mihin rajautuu; muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta ? ]
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Ei [Nykyisin käytetään joko kunnan järjestämää kodinhoitoa tai tehostettua palveluasumista. Asiakkaan kotikuntoisuuden arviointi perustuu lähinnä näihin kahteen kategoriaan. Nykyisessä muodossakaan ei tueta välimaastoa tai yhteistyötä asiakkaan kuntoutustarpeen ylläpitämiseksi. Toinen mikä kiinnitti huomiota on henkilöstön hyvinvointi ja jaksaminen, se mainitaan mutta ei mainita keinoja. Lisäisin pakolliseksi työnohjauksen joka ei voi olla oman organisaation joku työntekijä.]
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Ei [Kotipalvelun sisältö, joka ei ole kotihoitoa eikä tukipalvelua, jää esityksessä tulkinnanvaraiseksi.]
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 2. Kotihoitoa ehdotetaan järjestettäväksi vuorokaudenajasta riippumatta (19 §:n 3 mom.). Onko tämä mielestänne kannatettava ratkaisu?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Kyllä
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Det finns en risk att i upphandlingar inkluderas nattservice vilket gör det omöjligt att delta som en liten producent på små orter. Samfundet Folkhälsan vill utöver detta betona att bristen på behörig svenskspråkig personal i synnerhet i huvudstadsregionen är betydligt svårare än på finskt håll. Personalbristen inom hela sektorn nationellt är ett stort problem.]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Jos kotihoidon saaja on niin huonokuntoinen, että tarvitsee apua ympäri vuorokauden, katson ettei hänen paikkansa ole enää kotona. Mitkään kotihoidon resurssit eivät tähän riitä. ]
      • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ikääntyneiden kotona pärjäämisen edistäminen on hyvä tavoite ja lähtökohtaisesti ikääntyneillä tulee olla niin halutessaan mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Monet kunnat toteuttavat kotiin vietäviä palveluita jo nyt ympärivuorokautisesti. Ongelmallisin tilanne lienee pienissä kunnissa, joissa saattaa olla vain muutamia yöhoitoa tarvitsevia asiakkaita pitkien etäisyyksien päässä. Tällä hetkellä on hoitohenkilökunnasta huutava puute kaikkialla Suomessa. Yöhoidon lisääminen tulee pahentamaan tilannetta. ]
      • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoitoa pitää antaa myös lapsiperheiden kotipalveluna vuorokauden ajasta riippumatta.]
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotona asumista on kotihoidon järjestämisellä tuettava mahdollisimman pitkälle, mutta sen järjestäminen vuorokaudenajasta riippumatta lienee mahdotonta saamelaisalueella, jossa kotihoitoa tarvitsevia on eripuolilla vähän, jolloin siirtymät asiakkaiden välillä tulisivat pitkiksi. Ratkaisu on kannatettava, mutta mahdoton toteuttaa. Välimatkojen, sääolojen ja resurssien vuoksi kotihoidon toteuttaminen vuorokaudenajasta riippumutta on mahdoton toteuttaa saamelaisalueella. Tällä hetkellä esimerkiksi Utsjoen kunnassa kotihoitoa saa päivittäin seitsemänä päivänä viikossa. Inarin kunnassa ympärivuorokautista hoitoa saa ainoastaan Ivalon kylällä ja sen ympäristössä, eikä se kunnan viranomaisen mukaan tälläkään hetkellä toteudu yhdenvertaisena. Lausuntoesityksessä sivulla 32 kirjoitetaan: ”Paikallisesti yökotihoidon järjestäminen edellyttää suurta sitä tarvitsevien asiakkaiden volyymiä, joten pienillä alueilla ja pitkillä etäisyyksillä sitä ei ole ollut välttämättä mahdollista kustannustehokkaasti järjestää. Mahdollisten hyvinvointialueiden myötä järjestämismahdollisuudet paranevat.” Kustannustehokkuuden lisäksi saamelaisalueella paikallisesti järjestetyn vuorokauden ajasta riippumattoman kotihoidon haasteena on ammattitaitoisen henkilökuntaresurssin saaminen. Hyvinvointialueiden myötä vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy kuntia suuremmalle organisaatiolle. Esimerkiksi Lapissa se tarkoittaa koko maakunnan kattavaa hyvinvointialuetta. Keskustelut kuntien edustajien kanssa osoittavat, että tulevaisuudessa oleva vastuun siirtyminen hyvinvointialueille ei kannusta kuntia nyt tekemään muutoksia ja uudistuksia omiin työtapoihinsa.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ikääntyneiden kotona pärjäämisen edistäminen on hyvä tavoite ja lähtökohtaisesti Wilhelmiina Palvelut pitää oikeana, että asiakkailla on niin halutessaan mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Ehdotus ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että vuorokauden ajasta riippumattomalla kotihoidolla myöhennetään huonokuntoisten henkilöiden siirtoa ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan piiriin. Samalla suurena haasteena on, miten työvoimapulasta kärsivälle alalle saadaan riittävästi työntekijöitä. Tällä hetkellä on hoitohenkilökunnasta huutava puute kaikkialla Suomessa. Yöhoidon lisääminen tulisi entisestään pahentamaan tilannetta. Esityksen perusteluiden mukaan kyse on 654 henkilötyövuodesta lisää. Työvoiman saatavuusongelma ei tule poistumaan, vaikka vastuu kotiin vietävistä palveluista siirtyy vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueille. Uusi aluejako ei tule muuttamaan maamme maantiedettä tai logistisia olosuhteita. Työvoiman saatavuutta varmistaviin keinoihin tulee kiinnittää nyt esitettyä enemmän huomiota.]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoidon yöhoidon järjestäminen ei ole mahdollista kaikilla alueilla eikä mahdollista resurssien osalta (velvoittavuus?!)Teknologian käyttö yöhoidon tukena/järjestämisessä on kannatettava ehdotus.]
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kyllä. Säännöksessä ehdotetulla tavalla kyetään vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeisiin eri vuorokaudenaikoina. Mahdollisesti näin pystytään huomioimaan osaltaan myös työntekijöiden resurssointia laajemmille aikaikkunoille ja lisäämään henkilöstön työtyytyväisyyttä esim. aamuihin kohdistuvan paineen vähenemiselle. Selkeä tarve alueilla ollut nähtävillä mm. yöaikaiselle kotisaattohoidolle ja palvelutarpeen painopisteen olevan terveydenhuollollinen painopiste. Palveluiden järjestämistä ei kuitenkaan tulisi säätää toteutettavan vain fyysisinä asiakaskäynteinä, vaan toteuttamisessa voidaan hyödyntää erilaisia tapoja, kuten digitaaliset etäpalvelut. Onnistuneesti toteutetut palvelut hidastavat raskaampiin palveluihin siirtymistä.]
      • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoidon ja palveluasumisen välillä näyttäisi keskeisenä erona olevan se, että kotihoidossa ”suoriudutaan” jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista henkilön kodissa ja asuinympäristössä. Palveluasumisessa taas asuinympäristö olisi ehdotetun sääntelyn mukaan turvallinen, mitä se ei kotihoidossa kotihoitoa koskevan pykälän perusteella välttämättä ole. Mikäli ihmisen palvelun tarve on yöaikainenkin, tässä olisi viimeistään syytä olla rajapyykki asumispalveluiden ja kotihoidon välillä. Muutoin on todellinen riski siitä, että hyvinkin vaativa hoidon tarve on vielä ”kotihoitoa”. SPEKin ja SuPerin yhteistyössä tekemän tutkimuksen (Ojala Tarja (2020). Toimintakyvyltään heikentyneiden henkilöiden asumisturvallisuus, hoivahenkilöstön työturvallisuus ja turvallisuuskoulutus lähihoitajien kokemana. SPEK Puheenvuoroja 10. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö. https://issuu.com/spek_ry/docs/spek_puheenvuoroja_10?fr=sZjY4NjMyNjUxODg) mukaan hoitohenkilöstö on jo nyt merkittävästi useammin huolissaan kotihoidon asiakkaan turvallisuudesta kuin potilas- tai asiakasturvallisuudesta muissa hoivamuodoissa. Tämän vuoksi kotihoidon asiakkaiden turvallisuutta tulee kehittää myös lainsäädännön vaatimusten kautta. ]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vastauksessamme tarkastelemme ehdotusta kotihoidon henkilöstön näkökulmasta. Jotta lainsäädäntöön voidaan säätää velvoite ympärivuorokautisesta kotihoidosta, niin ensin täytyy valtakunnan tasolla ratkaista kotihoidon nykyinen henkilöstöpula. Kotihoitoon tarvitaan lisää ammattihenkilöitä nykyisen työntekijävajeen korjaamiseksi ja väestön ikääntymisen aiheuttaman hoidon tarpeen kasvun vuoksi sekä korvaamaan eläkkeelle siirtyvät työntekijät. Kotihoidon palveluja ei voida enää jättää sen varaan, että henkilöstö venyy ja joustaa. Hallituksen esityksen jatkovalmistelussa tulee Tehyn näkemyksen mukaan kiinnittää erityistä huomiota siihen, miten kotihoidon henkilöstön saatavuus ja riittävyys voidaan varmistaa. HE sivun 22 mukaan: ’kotihoito on pitkään ollut niin niukasti resursoitua, että siitä on tullut ei-toivottu työpaikka.’ Tämä epäkohta on korjattava. Kotihoidon työ on resursoitava siten, että sinne halutaan töihin ja työssä myös jaksetaan jatkaa. Yksin asiakkaan kotona työskentelyyn ja yötyöhön liittyy työsuojelullisia ja terveydellisiä riskejä. Kotihoidossa työskentelevien työntekijöiden terveys ja turvallisuus on pystyttävä takaamaan. Ympärivuorokautisen kotihoidon lisääminen ei saa johtaa siihen, että työntekijöitä nykyisin edellytettävää koulutustaso lasketaan. Asiakkailla on oikeus saada laadukkaita palveluja vuorokauden ajasta riippumatta. Asiakkaiden näkökulmasta voi olla positiivista, että kotihoidon palvelua voi saada tarvittaessa ympäri vuorokauden. Jos asiakas haluaa asua kotona, ympärivuorokautinen kotihoito voi myöhentää tarvetta siirtyä asumispalvelujen piiriin. Yöaikaisen kotihoidon lisääminen ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että iäkäs henkilö ei pääse asumispalvelujen piiriin niitä tarvitessaan. Jo nyt Suomessa hoidetaan kotona liian paljon ikäihmisiä, jotka eivät siellä enää tosiasiallisesti pärjää.]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Det finns en risk att i upphandlingar inkluderas nattservice vilket gör det omöjligt att delta som en liten producent på små orter. Samfundet Folkhälsan vill utöver detta betona att bristen på behörig svenskspråkig personal i sinnerhet i huvudstadsregionen är betydligt svårare än på finskt håll. Personalbristen inom hela sektorn nationellt är ett stort probelm.. ]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vastataan ei, jotta on mahdollista kommentoida. Ihmisoikeuskeskus kuitenkin kannattaa ehdotusta. Yöaikainen kotihoito ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että esimerkiksi muistisairaat ihmiset, jotka kokevat turvattomuutta ja joutuvat vaaratilanteisiin kotonaan, joutuvat jäämään sinne vielä nykyistäkin huonokuntoisempina. Yöllisten käyntien osalta esitys jättää lukijan hieman epävarmaksi siitä, miten on tarkoitus erotella toisistaan yöaikainen kotihoito, turvapalvelu ja hoiva-asumiseen liittyvä yöllinen käynti. Koska esimerkiksi henkilöstön koulutusvaatimuksissa on eroa, rajanveto olisi kuitenkin tärkeä tehdä selväksi. Muuten palvelun järjestäjille syntyy kannustin käyttää halvinta järjestämistapaa, joka ei välttämättä ole palvelun käyttäjän edun mukainen.]
      • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ehdotus on hyvä, mutta samalla haasteena on, miten työvoimapulasta kärsivälle alalle saadaan riittävästi työntekijöitä. Lisäksi on olennaista, että ehdotus ei johda siihen, että vuorokauden ajasta riippumattomalla kotihoidolla myöhennetään huonokuntoisten henkilöiden siirtoa ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan piiriin.]
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei realismia harvaan asutulla alueella.]
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tämä on kannatettavaa, mutta samalla haasteellista, jos kotihoidon käytännöt ja hoivapainotusta korostava työ ei muutu, henkilöresursseista puhumattakaan. Miten tämä konkreettisesti mahdollistetaan?]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [On ehdottoman tärkeää, ettei suunnitteilla oleva lakiuudistus johda siihen, että 1.10.2020 voimaan tullut Vanhuspalvelulaki vesitetään. Tämä on riskinä, mikäli Hoiva-asumisen kriteereitä kiristetään osana uudistusta – ja samalla laajennetaan yöhoidon mahdollisuutta palveluasumisen yksiköissä, kun kotihoidon yöhoitovelvollisuus laajenee. Palveluntuottajat ja viranomaiset näkevät nyt jo merkkejä siitä, että tilaajat välttävät asukkaiden siirtämistä tehostettuun palveluasumisen piirin ja luovat mieluummin välimalleja, johon sijoitetaan asukkaat, joita olisi aikaisemmin sijoitettu tehostettuun palveluasumiseen. Valvira ja aluehallintavirastot kirjoittavat yhteisessä ohjauskirjeessä seuraavalla tavalla: Valvontaviranomaisten havaintojen perusteella valitettavana ilmiönä on viime aikoina ollut se, että tehostetun palveluasumisen toimintayksiköitä on ryhdytty muuttamaan kevyemmän palvelun sekayksiköiksi ns. ”hybridiyksiköiksi”, vaikka asiakkaiden palvelujen tarve ei olisi tosiasiallisesti muuttunut. Valvontaviranomaiset ovatkin selvittäneet useita valvontatapauksia, joissa vanhusten tehostetun palveluasumisen sekä tavallisen palveluasumisen järjestämiseen ja tuottamiseen on samassa sekayksiköksi muutetussa toimintayksikössä liittynyt merkittäviä asiakasturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Lisäksi moniin valvontatapauksiin on liittynyt vanhusten perusoikeuksien toteutumisen laiminlyöntejä. Toinen asia hyvin kuvastava esimerkki on EKSOTEn meneillään oleva kilpailutus. Eksote on nostanut palveluasumisen mitoitusvaadetta tasoon 0,45 ja lisänneet vaatimuksen mahdollisesta yöhoidosta. Palveluntuottajana näemme tässä riskin sille, että sen sijaan, että luodaan kevyempiä välimalleja, niin ollaan luomassa ns. raskasta palveluasumista. On olemassa iso riski sille, että tällaiseen ”raskaan palveluasumiseen” pyritään sijoittamaan asukkaita, joille kuuluisi palvelutarpeidensa puolesta tehostettua palveluasumista. Iäkkäille pitää turvata heille kuuluvat palvelut. Uudistus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa hoiva-asumisesta (21 c §) tulee vain vanhan määritelmän mukaan raskasta tehostettua palveluasumista ja näin hoiva-asuminen laitosmaistuu, ja luodaan raskasta palvelu-asumista korvamaan vanha tehostettu palveluasuminen. Silloin vanhuspalvelulain uudistus ei ole muuta kuin silmänkääntötemppu ja olemme takaisin lähtötilanteessa – ja iäkkäät eivät saa sen enempää tukea kuin ennen uudistusta. EHDOTUS: Jotta vältyttäisiin yllä kuvatusta tilanteesta, ehdotamme seuraavaa: 19 § rajataan yö-hoidon laajuus: Pykälän mukaan palvelujen järjestämisvastuu on ympärivuorokautinen. Vastaava säännöstä ei löydy voimassa olevassa laissa. Perusteluissa on kirjattu, että mikäli asukas tarvitsee runsaasti kotihoidon käyntejä eri vuorokauden aikoina, kotihoito ei välttämättä vastaa hänen palvelutarpeisiinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Lause on tulkinnanvarainen ja antaa järjestäjille käytännössä mahdollisuuden järjestää palvelut aina kotihoitona. Vahva suosituksemme on, että perustelut ja lakipykälä muutetaan siten, etteivät jatkuvan ympärivuorokautisen hoivan tarpeessa olevat henkilöt voi olla lakiuudistuksen jälkeen kotihoidon piirissä. Muutoksella vältetään tilannetta, jossa järjestäjä voi aina perustella asukkaan kuuluvan ns. raskaan palveluasumisen tai kotihoidon piiriin.]
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kyllä ja ei]
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry:n mukaan tämä on tärkeä ja kannatettava ratkaisu. Malli sisältää kuitenkin myös riskejä. Onko realistista, että hoito toteutuu riittävässä määrin ja palvelun tarpeen mukaisesti? Keskeistä on tarjota oikea-aikainen ja riittävä hoiva. VALLI ry:n mukaan tarkoituksena ei voi olla se, että vanhat ihmiset ovat kotihoidossa liian pitkään, entistä huonommassa kunnossa. Haasteena nähdään se, että ellei palveluasumisen yksiköissä velvoiteta olevan omaa henkilökuntaa lainkaan, niin kuinka lyhytaikainen yö- hoidon käynti onnistuu realistisesti? Aikaa kuluu myös asiakkaiden välisten matkojen kulkemiseen, välimatkat voivat olla pitkiäkin. On huomioitava myös se, että tarve hoivaan ja tukeen saattaa tulla hyvinkin nopeasti. Esimerkiksi asiakkaan tarve WC:ssä käyntiin ei tule öisin, kuten ei päivälläkään aina samaan aikaan. Olisi tavoiteltavaa, että asiakas saa oikea-aikaisen avun, ja henkilökuntaa on riittävän lähellä avustamassa. Osa vanhoista ihmisistä kokee kotona asumisen turvattomaksi, ja he elävät jatkuvassa pelossa sekä yksinäisyydessä. Tavoitteena on oltava turvallisuuden tunteen aikaansaaminen kaikissa tilanteissa elävillä ihmisillä.]
      • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ikääntyneiden kotona pärjäämisen edistäminen on hyvä tavoite ja lähtökohtaisesti Hyvinvointiala HALI ry pitää oikeana, että asiakkailla on niin halutessaan mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Monet kunnat toteuttavat kotiin vietäviä palveluita jo nyt ympärivuorokautisesti. Ongelmallisin tilanne lienee pienissä kunnissa, joissa saattaa olla vain muutamia yöhoitoa tarvitsevia asiakkaita pitkien etäisyyksien päässä. Tällä hetkellä on hoitohenkilökunnasta huutava puute kaikkialla Suomessa. Yöhoidon lisääminen tulee pahentamaan tilannetta. Esityksen perusteluiden mukaan kyse on 654 henkilötyövuodesta lisää. Työvoiman saatavuusongelma ei tule poistumaan, vaikka vastuu kotiin vietävistä palveluista siirtyy vuoden 2023 alusta lähtien hyvinvointialueille. Uusi aluejako ei tule muuttamaan maamme maantiedettä tai logistisia olosuhteita. Työvoiman saatavuutta varmistaviin keinoihin tulee kiinnittää nyt esitettyä enemmän huomiota.]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kannatettavaa kyllä, mutta toteuttamisen kanssa tulee vaikeuksia!]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [ Pääsääntöisesti kannatettava, mutta tulee ottaa huomioon ne alueet, joissa tuottaminen aiheuttaa suuria lisäkustannuksia. Järjestelyjen tulisi olla joustavia ja mahdollistaa myös muiden kuin sote-alan ammattilaisten osallistumisen palvelujen toteuttaiseen harva-alueilla ja haja-asutusalueilla.Toteutuksessa tulisi voida hyödyntää esim. sopimuspalokuntia yhteistyössä hyvinvointialueiden sote-ammattilaisten kanssa. ]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kotona asumisen tukeminen kaikkina vuorokauden aikoina on lähtökohtaisesti hyvä asia. Samanaikaisesti kotihoidon henkilöstön riittävyys on turvattava ja varmistettava, että yöaikainen hoito ei johda siihen, että entistä huonokuntoisemmat ikääntyneet henkilöt joutuvat sinnittelemään kotona yöaikaisen kotihoidon turvin. Kun kyseessä on omaishoitoperhe, jolla on runsaasti avuntarvetta eri vuorokauden aikoina, on riskinä sälyttää hoivakuormaa omaisten harteille. Kun-asumista tuetaan mahdollisimman pitkään kotona, piilee myös vaara, että yhä huonokuntoisemmat asuvat kotona, vaikka tarvitsisivat jo hoiva-asumista. Usein kaikki palvelut kotona-asumisen mahdollistamiseksi käytetään ennen hoiva-asumiseen siirtymistä, mutta samalla toisinaan pitkitetään kohtuuttomasti kotihoitoa. Säännöllisesti on arvioitava, milloin kotona-asuminen ei ole enää turvallista tai elämänlaadun kannalta mielekästä niin hoivaa tarvitsevan henkilön kuin omaishoitajan/muiden lähiomaisten kannalta. ]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kotihoitoa järjestetään jo tällä hetkellä useissa paikoissa ympärivuorokautisesti, myös Hämeenlinnassa. Tämä olisi kuitenkin velvoittavana lainsäädäntönä merkittävä uusi velvoite julkiselle järjestäjälle. Yöaikainen kotihoito ei aina ole toiminnallisesti tai taloudellisesti mahdollista eikä nykyisen henkilöstösaatavuuden puitteissa tarkoituksenmukaista, esimerkiksi asiakkaan asuessa kymmenien kilometrien päässä lähimmästä taajama-alueesta. Kotona asumisen tukemiseksi ja edistämiseksi yöaikainen kotihoito on merkittävä asia, mutta järjestäjän tulee pystyä tekemään myös tarvittavia rajauksia sen tarjoamiseen.]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lakiesityksessä on kannatettavaa se, että kotihoitoa ehdotetaan järjestettäväksi vuorokaudenajasta riippumatta. Tämä on välttämätön uudistus, joka tukee ikäihmisten kotona asumista tarpeellisella tavalla. Lakiesityksen riskinä on, että pykälän myötä kynnys asumispalveluihin voi olla entistä korkeampi ja entistä heikkokuntoisemmat vanhukset asuvat kotonaan, vaikka heidän hyvinvointinsa kannalta olisi parempi olla asumispalveluiden piirissä. Kotona ei pitäisi asua, ellei se ole ihmisen hoivan, turvallisuuden ja ihmisarvoisen elämän kannalta paras ratkaisu. Lisäksi vaarana on, että esimerkiksi nopeasti sairaalasta kotiutettujen tueksi annetaan kotihoidon yöaikaista kotihoitoa, vaikka hoiva-asuminen olisi turvallisempaa ja soveliaampaa. Yöaikainen kotihoito voi sinällään, jos henkilöstöä saadaan, olla hyvä ajatus ja tuoda turvaa kotona asuville iäkkäille. Esitys ei kerro, miten tällainen kehityskulku on mahdollista estää. Kotihoidon turvin itsenäisesti asuvien ikääntyneiden ihmisten tarvetta päästä oikea-aikaisesti hoiva-asumisen piiriin ei tule käytännössä rajoittaa tarjoamalla hoiva-asumisen sijaan kotihoidon palveluja tilanteissa, joissa henkilö on tosiasiassa hoiva-asumisen tarpeessa ja jolloin kotihoito ei ole enää asiakasturvallista. Tärkeää myös se, että kotihoidon osalta korostetaan asiakkaan kanssa käytettävän ajan merkitystä ja mahdollisuutta esim. yhteiseen ateriointiin. Työtehtävien ja käyntien suunnittelun rinnalla tarvitaan kuitenkin konkreettisesti lisäresursseja tämän toteuttamiseksi.]
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kyllä muilta osin, mutta kotihoidon toteuttamisessa tulee voida hyödyntää myös etähoivan ja digitaalisuuden tuomat mahdollisuudet.]
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Vastaus lähtökohtaisesti kyllä, mutta lisäkommentit pystyi lisäämään vain valitsemalla ei, eli: Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa niihin palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Vuonna 2013 voimaan tulleen nk. vanhuspalvelulain (980/2012) jälkeen kotiin annettavien palveluiden piirissä olevien asiakkaiden määrä on kasvanut. Kotiin annettavia palvelua tulee pystyä tarjoamaan asiakkaalle erilaisista tilan-teista ja palvelujen tarpeista riippuen kaikkina vuorokauden aikoina. Lähtökohtaisesti kotona asumisen tukemista on pidettävä kannatettavana, mutta vain siinä tapauksessa, että asiakkaan riittävät ja oikea-aikaiset palvelut ja ylipäänsä hyvinvointi kyetään sitä kautta turvaamaan. Vanhustenhuollon palvelujen painopisteen siirtyminen kotiin annettaviin palveluihin voi sisältää myös riskejä. Edellä mainittu on aiheuttanut sen, että palvelujen piirissä olevat henkilöt ovat aikaisempaa huono-kuntoisia ja enemmän palveluita tarvitsevia. Sääntely ei saisi johtaa siihen, että tehostettua palveluasumista (esityksessä hoiva-asuminen) järjestettäisiin entistä harvemmin ja ns. tiukemmin kriteerein. Valvontahavaintojen mukaan sote-palvelujen piirissä työskentelevän henkilöstön koulutus- ja osaamisvaatimuksia on joissain tilanteissa heikennetty erityisesti öiseen aikaan. Asiakkaalle on voimassa olevan vanhuspalvelulain nojalla turvattava jokaisessa tilanteessa oikea-aikaiset, laadukkaat ja turvalliset palvelut: yöaikaisen palvelun sisältö voi epätarkoituksenmukaisesti heikentyä, mikäli osaamisen tasoa lasketaan. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 7 §:n mukaan yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista. Kotihoitoa tuotetaan nykyäänkin likimain ympärivuorokautisesti, mutta lupakäytännössä on katsottu, että kyse ei ole ympärivuorokautisesta edellä mainitussa laissa tarkoitetusta luvanvaraisesta toiminnasta siitä huolimatta, että asiakkaan luona käydään myös yöaikaan. Nykyisen käytännön mukaan kyse on siis ilmoituksenvaraisesta palvelusta. Esitetyn pykälän mukaan ”kotihoitoa järjestetään henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta”. Pykälässä tai sen esitöissä olisi hyvä selkeyttää, onko nykyistä lupa- ja rekisteröintikäytäntöä tarkoitus muuttaa ko. muutosesityksen johdosta.]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Velvoite järjestää kotihoito henkilön tarpeen mukaan vuorokauden ajasta riippumatta on uusi velvoite kunnille. Vaikutusten arvioinnissa ei ole pystytty arvioimaan tietoon perustuen tosiasiallisia uuden velvoitteen taloudellisia ja toiminnallisia vaikutuksia. Suurimmat taloudelliset vaikutukset kohdentuvat niille palvelujen järjestäjille, jotka eivät ole pystyneet turvaamaan kotihoidon palvelua ympärivuorokautisesti esimerkiksi laajojen syrjäseutujen, pitkien etäisyyksien tai saaristo-olosuhteiden vuoksi. Tämän vuoksi uuden velvoitteen kustannusvaikutus (36,1 M€) on arvioitu todennäköisesti liian alhaiseksi. Ympärivuorokautisen kotihoidon järjestämisen mahdollisuuksiin vaikuttavat rajalliset määrärahasidonnaiset taloudelliset ja henkilöstön liittyvät resurssit. Muutaman syrjäseudulla toisistaan kaukana asuvan asiakkaan yökotihoidon järjestäminen voi sitoa suuren osan kotihoidon henkilöstöresurssista, joka voi tarkoittaa sitä, että joillekin asiakkaille ei kotihoitoa pystytä järjestämään ja näille asiakkaille tehdään kielteisiä päätöksiä sillä perusteella. Edellä mainituin perustein pykälään ehdotetaan lisättäväksi viimeisen momentin viimeiseen lauseeseen ”mahdollisuuksien mukaan”. ]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kaupungin pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pääosin on kannatettavaa järjestää kotihoitoa ympärivuorokautisesti. Erityistä huomiota on kuitenkin kiinnitettävä siihen, miten henkilöstö selviää tilanteessa, jossa jo nyt kotihoidon henkilökunnasta on valtava pula. Jotta jatkossa henkilöstö saadaan riittämään on tärkeää, että hoiva-avustajien, lähihoitajien ja sairaanhoitajien välinen työnjako selkeytetään. Tilapäinen ympärivuorokautinen kotihoito esimerkiksi sairaalasta kotiuttamisen jälkeen on kannatettavaa, mutta erityisesti jatkuvan ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan kohdalla tulee huolellisesti tarkastella sitä, onko kotihoito asiakkaan kannalta enää paras vaihtoehto vai voidaanko kotihoidon tavoitteet (hoito ja huolenpito, toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta sekä muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta) toteuttaa paremmin hoiva-asumisen kautta. Tilanteissa, joissa käyntejä on runsaasti/ympärivuorokautisesti on todennäköisesti myös tukipalvelujen tarve suuri. Tällöin on otettava huomioon myös asiakkaan tosiasiallinen mahdollisuus hankkia (ja maksaa) tarvittavia tukipalveluita itselleen erityisesti, kun myös turvapalvelu kuuluu 19 a § esitetyn säännökseen mukaan tukipalveluihin.]
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Suomen Kuurosokeat ry kannattaa ympärivuorokautista kotihoitoa. Tämä ei kuitenkaan saa johtaa siihen, että asiakas saa itselleen tärkeää palvelua epätarkoituksenmukaisena aikana (esim. iltalääkitys yön puolella, wc-käynnit vain tiettynä kellonaikana)]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Kyllä THL kannattaa ehdotusta kotihoidon järjestämistä vuorokaudenajasta riippumatta. Ilmeisimmin nämä säännökset koskevat myös lapsiperheitä, jolloin ne mahdollistaisivat paremmin lapsiperheille myös iltaisin ja yöaikaan tapahtuvan kotipalvelun esimerkiksi, kun perhe tarvitsee kotipalvelua tukemaan vanhempia lapsen unirytmin korjaamisessa (kotipalvelu tapahtuu ilta- ja yöaikaan kotioloissa). Perheen kannalta tämä on inhimillisempi ratkaisu ja myös palvelujen järjestämisestä vastaavan näkökulmasta on ratkaisu kustannustehokkaampi, kuin ongelman hoitaminen esimerkiksi erikoissairaanhoidossa. Erityisesti ikääntyneille mahdollisuus yöaikaiseen kotihoitoon jaksottaa kotihoidon käynnit asiakaslähtöisemmin ja pitkät viiveet viimeisen iltakäynnin sekä ensimmäisen aamukäynnin välillä voidaan tarvittaessa lyhentää. THL huomauttaa kuitenkin, että lain toimeenpanossa voi tulla esimerkiksi pitkien välimatkojen vuoksi haasteita. Lain toimeenpanossa pitää huolehtia siitä, että yöaikainen palvelu voidaan hankkia esimerkiksi ostopalveluna lähempänä olevalta palveluntuottajalta. ]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Ei [Asia on hyvä, mutta on huomioitava maantieteelliset haasteet ja käytössä olevat resurssit, jotka voivat hankaloittaa toteutusta.]
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Kunnan velvollisuus järjestää kotihoidon palvelut tarpeen mukaan ympärivuorokauden ajasta riippumatta tulisi muuttaa muotoon mahdollisuuksien mukaan ja asiakkaan kokonaispalvelun tarve huomioiden. Sinänsä asian nosto lakiin on hyvä, mutta vaatii tarkennusta. Lain kohta voidaan tulkita subjektiivisena oikeutena 24/7 kotihoidon palveluihin. ]
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Sinänsä ikääntyneiden kotona pärjäämisen edistäminen on hyvä tavoite ja lähtökohtaisesti voidaan pitää oikeana, että asiakkailla on niin halutessaan mahdollisuus asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kotihoidon ympärivuorokautisuuteen sisältyy kuitenkin merkittäviä riskejä sen suhteen, että olisiko iäkäs ihminen jo hoidettavuutensa puolesta oikeutettu saamaan hoiva-asumisen palveluja kuten kohdassa 1 on tarkemmin esitetty. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tällä hetkellä valtaisa pula osaavasta ja koulutetusta työvoimasta. Henkilöstöpulaa on ratkaistava yhdessä valtakunnallisesti eikä siten, että jokainen toimija erikseen yrittää ratkaista koko alan vaikeimman ongelman.]
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [Nykyisillä järjestäjillä ei ole kyvykkyyttä järjestää hoivaa ympärivuorokautisesti liittyen tosiasialliseen henkilöstösaatavuuteen erityisesti harvaanasutuilla alueilla.]
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Ei [Pitkien matkojen päähän yöaikainen palvelu on haastavaa järjestää. Kustannukset voivat nousta kohtuuttomaksi.]
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Kyllä
      • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Periaatteessa kyllä, mutta pitkien matkojen päässä oleville esim. yökäynnit eivät ole kustannuslaatu huomioiden mahdollista]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Ei [• SuPerin mielipide on, että ensin on ratkaistava kotihoidon houkuttelevuus työpaikkana ja siitä johtuva työntekijäpula. Esityksessä on todettu useaan kertaan kotihoidon veto- ja pitovoiman ongelmat. Esitetty lakimuutos lisää tosiasiallisesti työvoiman tarvetta. Nykytilanteessa, se tarkoittaa työntekijöiden siirtämistä aamu- ja ilta-vuoroista yövuoroon. Tämä aiheuttaisi lisäongelmia asiakkaiden palveluiden toteutumiseen, jotka ovat jo nyt uhattuna. Lisäksi kolmivuorotyö heikentää kotihoidon työntekijöiden veto- ja pitovoimaa. • Nykytilanne kotihoidon vetovoimaisuudessa työpaikkana on todella kriittinen. Suuressa määrässä kuntia on täyttämättömiä lähi- ja sairaanhoitajan toimia. Tilanne on jo vaarantanut asiakas- ja työturvallisuuden. Lainsäädäntöuudistuksen tulisi tukea tämän tilanteen korjaamista, ei heikentää sitä entisestään. ]
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Kyllä
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Kyllä
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Kyllä
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 3. Ovatko ns. tavallista palveluasumista koskevat säännökset (21 b §) mielestänne onnistuneita? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Ei [Asumisen ja palveluiden erottaminen selkeästi toisistaan on hyvä ratkaisu toisaalta Pykälän 1. momentissa määritellään, että palveluasumisen tulee tarjota yhteisölliseen toimintaan soveltuva ympäristö. Tässä ei kuitenkaan edellytetä, että siellä järjestettäisiin yhteisöllistä toimintaa. ]
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Samfundet Folkhälsan anser att det finns en fara att det sk omsorgsboendet blir det nya anstaltsboendet men en personal dimensionering på 0,7 medan det vanliga serviceboende blir en boendeform som motsvarar dagens resurserande serviceboende där man skulle höja personaltätheten.]]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Rakentamisessa ja peruskorjauksissa on tärkeä tunnistaa esteettömyys niin sisä- kuin piha-alueella sekä palvelu- ja hoiva-asumisessa. Suunnittelussa tulee huomioida myös fyysistä toimintakykyä kehittävä ympäristö. Yhteisten tilat olisi hyvä rakentaa monitoimitiloiksi, joihin voidaan tuottaa mm. liikuntapalveluita alan paikallisten yritysten toimesta.]
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Miksi palveluasumista ei voitaisi järjestää myös asiakkaan kotona kotihoidon tuella.]
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei Muutosehdotuksissa on paljon hyvää, mutta Hoitokoti Päiväkumpu yhtyy tässä Halin lausuntoon: Valvonnan näkökulmasta haasteita tuottaa ”rakennuskokonaisuuden” määrittely ja siihen liittyvät seikat. Asia tulee käytännössä esiin valvontaviranomaisten kuten Valviran ja aluehallintovirastojen tarkastusten yhteydessä. Valvovien viranomaisten tulkinnat maan eri puolilla poikkeavat toisistaan ja tämän vähentämiseksi ja estämiseksi tulee säännöksiä edelleen selkiyttää mm. määrittelemällä selkeästi mikä on rakennuskokonaisuus. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee tuoda selkeästi esille, että samassa rakennuskokonaisuudessa olevaa hoiva-asumisen henkilökuntaa saa käyttää myös palveluasumisen asukkaiden (vähäisiin) yöhoidollisten tarpeiden hoitamiseen. Lain perusteluissa tulee todeta, että palveluasuminen ei lähtökohtaisesti ole yövalvottua palvelua; nyt kunnat olettavat palveluntuottajien hoitavan tavallisessa palveluasumisessa kaikki yökäynnit riippumatta niiden lukumäärästä. ]
      • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Saamelaisilla ikäihmisillä kulttuurinmukainen elämäntapa ja yhteyden säilyttäminen omaan yhteisöön ovat merkittäviä hyvinvointia edistävä tekijöitä. Niiden on havaintojen ja alustavien tutkimustulosten mukaan todettu myös osaltaan ylläpitävän ikäihmisen toimintakykyä merkittävällä tavalla sekä muistisairaan henkilön orientaatiota ja arjessa pärjäämistä. Esimerkiksi Norjan Karasjoella, jossa on perustettu saamelaiskulttuurin mukainen hoivapalveluyksikkö, on todettu, että muistisairaat saamelaisasiakkaat kokevat olonsa turvallisemmaksi tutussa ympäristössä, mikä näkyy mm. levottomuuden ja käytösongelmien vähenemisenä ja hyvinvoinnin lisääntymisenä (Utviklingssenter for sykehjem og hjemmestjenester til den samiske be-folkningen (USHT)). Tähänkin asti ympärivuotokautinen hoidon tarve on tarkoittanut saamelaisille ikäihmisille muuttoa kyläkeskuksiin palveluasumispalveluiden lähelle. Palveluasumismuotojen järjestämisessä tulisi huomioida mahdollisuus valita palveluasunto tai tuetun asumisen paikka läheltä perhettä ja sukua. Tällä hetkellä saamelaisalueen kunnissa hoivapalvelut järjestetään keskitetysti kyläkeskuksissa, mikä voi tarkoittaa muuttoa kymmenien kilometrien päähän. Palveluasumisen järjestämisessä tulisi huomioida kuntien maantieteellinen laajuus, ja vaihtoehtoisesti tarjota palveluasumista muuallakin kuin suurimmissa kyläkeskuksissa.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Muutosehdotuksessa on paljon hyvää. Ikääntyneiden palveluissa on suuri tarve tuoda uudenlaisia palvelumalleja ja niitä tukevia asumisratkaisuja kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välille. Esityksessä tavallinen palveluasuminen pyrkii vastaamaan tähän tehtävään. Tavoitetilan tulisi olla, että ns. tavallisen palveluasumisen erilaisilla palveluilla pystytään vastaamaan yksilöllisimmin erilaisiin tarpeisiin, tällöin esimerkiksi muistisairaan henkilön ei välttämättä tarvitse muuttaa palvelutarpeen lisääntyessä (välimuotoisen asumisen ratkaisut). Suomessa asuville ikäihmisille on nykyisin selkeä tarve sellaiselle palvelulle, missä iäkäs ihminen muuttaa palvelutaloon sieltä saatavan yhteisöllisyyden ja turvan vuoksi, vaikka hän ei vielä muuttohetkellä välttämättä ole palveluasumisen tai hoiva-asumisen tarpeessa. Aluehallintovirastot sekä Valvira eivät kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista tätä, koska lainsäädännössä asiaa ei ole tunnistettu. Toiveet ja ideaali ikääntymisestä omassa kodissa pikkuhiljaa, yksilöllisesti kasvatettavien palvelujen ja myös mahdollisesti itsenäistä asumista tukevien teknologiaratkaisujen avulla on kuitenkin vaarassa vesittyä käytännössä. Siirtyminen joustavasti, samassa asunnossa asuen erilaisten määriteltyjen palvelukokonaisuuksien välillä ei välttämättä käytännössä onnistu, koska palvelukokonaisuuksia ja niiden tuottamista määrittelevät erilaiset säännökset ja kriteerit. Näin ollen palveluntuottajan voi olla mahdotonta toteuttaa kannattavalla ja joustavalla tavalla tarpeisiin räätälöityä, joustavaa kokonaisuutta. Ehdotuksessa tuodaan esiin, että ns. ”rakennuskokonaisuuteen” voi kuulua myös asuntoja, jotka ovat muiden henkilöiden kuin palveluasumisen tai hoiva-asumisen asiakkaiden käytössä. Tässä jää kuitenkin epäselväksi, voiko kotihoidon palveluita tuottaa samassa fyysisessä rakennuksessa. Avoimeksi jää myös se, miten nämä asiat pitää järjestää rakennuksen ominaisuuksien/tilojen suunnittelun kannalta Ns. ”rakennuskokonaisuuden” määrittelyyn ja siihen liittyviin seikkoihin liittyy myös valvonnan näkökulmasta haasteita. Asia on tullut esiin käytännössä esiin valvontaviranomaisten kuten Valviran ja aluehallintovirastojen tarkastusten yhteydessä. Valvovien viranomaisten tulkinnat maan eri puolilla poikkeavat toisistaan ja tämän vähentämiseksi ja estämiseksi tulee säännöksiä edelleen selkiyttää mm. määrittelemällä selkeästi mikä on rakennekokonaisuus. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee tuoda selkeästi esille, että samassa rakennuskokonaisuudessa olevaa hoiva-asumisen henkilökuntaa saa käyttää myös palveluasumisen asukkaiden (vähäisiin) yöhoidollisten tarpeiden hoitamiseen. Lain perusteluissa tulee todeta, että palveluasuminen ei lähtökohtaisesti ole yövalvottua palvelua.]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Katso kohta 4]
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kyllä, asumisen ja palveluiden irrottaminen toisistaan vastaa tätä päivää ja nykyistä käytäntöä. Pohtia voisi, tuleeko palveluasumista nykyisessä muodossaan järjestää, vai voisiko palveluna olla vain kotona asumista kotihoidon avuin asuinpaikasta riippumatta? Nyt jo on sama maksukategoria asiakasmaksulaissa kotihoidon ja palveluasumisen maksuissa. Järjestämisvastuu säilyisi edelleen kunnalla. Omaishoidon myöntäminen palveluasumiseen mahdollistaisi yksilöllisen ratkaisun, mutta tätä tulisi arvioida tarkoin ns. tuplapalvelun syntymiseksi. Ensisijainen järjestely tämän ei tulisi olla, koska hoitovastuu pääsääntöisesti kuitenkin on talon hoitajilla, ei omaishoitajalla.]
      • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Merkittävin ehdotettu muutos nykyiseen sääntelyyn verrattuna olisi se, että ehdotuksessa mainitut palvelut eivät enää olisi kiinteä osa palveluasumisen käsitettä, vaan asuminen ja palvelut järjestettäisiin erikseen. Asumisen turvallisuuden kannalta sekä asuminen että palvelut nivoutuvat kuitenkin sillä tavalla toisiinsa, että näiden erottaminen johtaa vakaviin haasteisiin arvioitaessa sitä, kenellä on kokonaisvastuu asiakkaan turvallisesta asumisesta. Lakiesityksessä käytetään esimerkiksi käsitteitä ” asuntokohteen ylläpitäjä ja palveluasumista järjestävä kunta”. Palveluasumista koskevan pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että asumisympäristön olisi oltava myös esteetön ja turvallinen. Esimerkkeinä mainitaan, että turvallisuutta voisivat varmistaa esimerkiksi lukitusjärjestelmät, kameravalvonta ja vartijapalvelut. Perusteluissa esitetty security-painotteinen näkökulma turvallisuuteen on liian suppea. Turvallisuuden eri osa-alueet on otettava laaja-alaisemmin huomioon. Näyttäisi esimerkiksi siltä, että ikääntyneillä on selvästi suurempi riski kuolla tulipalon kuin henkirikoksen uhrina. Palokuoleman riski on kohonnut nimenomaan kotihoidossa.]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lakiesityksessä yhdeksi tavoitteeksi mainitaan se, että säädökset mahdollistaisivat jatkossa nykyistä paremmin erilaisten asumispalvelumuotojen toteuttamisen samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa. Lainsäädännöstä puuttuvat kuitenkin tarkemmat säädökset siitä, millainen henkilöstön määrän ja rakenteen tulisi olla kokonaisuuksissa, jossa tarjotaan erilaisia asumispalvelumuotoja (esim. palveluasumista sekä tehostettua palveluasumista). Henkilöstömitoituksen määrittely ja henkilöstön riittävyyden arviointi on ollut ns. ’hybridiyksiköissä’ vaikeaa, jonka myös valvovat viranomaiset ovat nostaneet esille. Jotta asiakasturvallisuus, palvelujen yhdenvertaisuus ja palvelujen laatu voidaan taata riippumatta siitä, millaisessa asumispalvelussa asiakas asuu, henkilöstömitoituksesta ja rakenteesta tulee olla selkeät säädökset. Palveluasumisen kokonaisuus tulee selkeyttää HE:en jatkotyöstämisessä. Jos palveluasumisella tarkoitettaisiin HE:n mukaisesti asunnon järjestämistä asiakkaalle ja palvelu voitaisiin toteuttaa omaishoitona, niin onko tosiasiallisesti kyse palveluasumisesta ja sosiaalihuollon palvelusta? Esityksestä ei käy ilmi, miten tällainen tilanne eroaa tavallisesta vuokra-asumisesta. Tai jos asiakkaalle järjestetään asunto ja palvelut tuotetaan kotihoitona, niin miten tilanne eroaa ’tavallisesta’ kotihoidon palvelusta? Jos taas henkilö olisi HE:n mukaisesti siirtynyt oma-aloitteisesti asumaan 1 momentissa tarkoitettuun tai vastaavanlaiseen asuntoon, niin kyse ei tässä tapauksessa olisikaan palveluasumisesta. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Samfundet Folkhälsan anser att det finns en fara att det sk omsorgsboendet blir det nya anstaltsboendet men en personal dimensionering på 0,7 medan det vanliga serviceboende blir en boendeform som motsvarar dagens resurserande serviceboende där man skulle höja personaltätheten.]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palveluasumista koskeva säännös on hyvin vaikeasti aukeava. Vaikuttaa siltä, että esitetyssä säännöksessä kunnan järjestämisvelvollisuus rajoittuu jonkinlaisen yhteisöllisen toiminnan mahdollistavan asunnon järjestämiseen henkilölle. Esitys jättää avoimeksi, mitä asumisen järjestäminen käytännössä tarkoittaa, kuka huolehtii yhteisöllisen toiminnan järjestämisestä, ja syntyykö kunnalle ylipäätään mitään pysyvää toimintavelvoitetta palveluasumispäätöksen tuloksena. On myös epäselvää, miksi palveluasumista ei ole se, jos henkilö hakeutuu yhteisölliseen asumiseen itsenäisesti. Entä eikö ole tarkoitus enää lainkaan järjestää asiakkaille sellaista, tehostettua palveluasumista kevyempää asumista, jossa palvelut tulisivat asumisyksiköstä? Asumisympäristön olisi esityksen mukaan oltava esteetön ja turvallinen. Esityksen mukaan turvallisuutta voisivat varmistaa esimerkiksi lukitusjärjestelmät, kameravalvonta ja vartijapalvelut. Kun otetaan huomioon Suomen suhteellinen turvallisuus maana, herää kysymys, minkälaista vaaraa tässä on ajateltu, ja kenen siihen on tarkoitus reagoida. Jos vaara koskee asiakasturvallisuutta, siihen vastaaminen kuuluisi kunnalle palvelun järjestäjänä. Ongelmana kuitenkin on, että kunta järjestää asunnon, ei asuntoon kuuluvaa palvelua. Jos taas kyse on rakennetun ympäristön turvallisuudesta, asia ei varsinaisesti liity sosiaalihuoltoon. Esityksen mukaan uudet pykälät mahdollistaisivat aiemmasta poiketen omaishoidon tuen myöntämisen sosiaali- ja terveydenhuollon yksikköön. On kuitenkin vaikea mieltää, miten voidaan sanoa, että henkilö asuu sosiaali- ja terveydenhuollon yksikössä, jos palvelut tulevat kokonaisuudessaan muualta kuin yksiköstä. ]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tarvitsee selkeyttämistä asunnon järjestämisen määrittelyn kohdassa. Ehdotuksessa todetaan, että asunto voisi olla kunnan, yksityisen tai kolmannen sektorin ylläpitämä. Lakimuutos tarkoittaa sitä, ettei erityisryhmien palveluasumista voi enää järjestää asiakkaan omaan kotiin. Erityisryhmillä tarkoitetaan mielenterveys- ja päihdeasiakkaita, kehitysvammaisia ja vammaisia. Jatkossa tarkoitus on järjestää asumispalvelut ensisijaisen lainsäädännön perusteella. Erityisryhmien asiakkaita ei ole riittävästi huomioitu esityksessä. Määritelmä palveluasumisen saamiselle poissulkee erityisryhmien asiakkaat: ”ei kykene itse järjestämään itselleen sellaista heikentyneen toimintakykynsä vuoksi”. Erityisryhmien palveluasumisen tarve johtuu asiakkaiden tarpeesta saada riittävät palvelut omaan kotiin. Asiakkailla on oma asunto, johon he tarvitsevat päivittäistä tukea asumisen onnistumiseksi. Jos edellytykseksi palveluasumisen saamiselle tulee se, ettei asiakas kykene järjestämään lakiesityksessä kuvattua asumisjärjestelyä, heikkenee erityisryhmien asiakkaiden mahdollisuus palveluasumisen saamiseen. Riskinä on, että asiakkaat siirtyvät raskaampiin palveluihin. Kustannusvaikutus pelkästään mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden siirtymisestä raskaampaan palveluun on noin 3,7 M€ Oulun kaupungissa. Palveluasumisen käsite muuttuisi niin, että asuminen ja palvelut (esim. kotihoito, omaishoito) eriytettäisiin toisistaan. Ikäihmisten näkökulmasta tämä on hyvä uudistus, jossa asiakas saisi tarpeenmukaiset palvelut kotihoitona, omaishoitona tai muuna sosiaalipalveluna. Kohteessa ei edellytettäisi omaa henkilöstöä. Tämä on hyvä asia, mutta toisaalta herättää kysymyksen, miten yhteisöllisyyttä tuetaan. Asuinympäristön tulee soveltua yhteisölliseen toimintaan. Palveluasumisen kohdalla tämä tarkoittaa lain perusteluiden mukaan asukkaiden yhteiseen käyttöön soveltuvia tiloja, joita he voivat käyttää esimerkiksi liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan. Palveluasumisen saannin edellytyksiin katsottaisiin, että asiakas tarvitsee ko. asumisjärjestelyn, muttei pysty sitä itse järjestämään toimintakykynsä vuoksi. Hyvä, että laissa todetaan, että mikäli asiakas omaehtoisesti hakeutuu ko. asumismuotoon, niin sitä ei katsota sosiaalihuoltolain mukaiseksi palveluasumiseksi. Valvonnan sisältöä tulisi tarkentaa. Nyt esityksessä valvonta kohdistuu ainoastaan tiloihin ja kotihoidon palveluun. Lakiesityksessä ei käy ilmi, kuka valvoo kotipalvelun tukipalvelut ja muita kotiin annettavia palveluita, jotka sisältyvät palveluasumisen palveluun. Edelleen voimassa olevan sosiaalihuoltolain (710/1982) 5. luvun säännösten sanamuodot tulee muuttaa vastaamaan esitettyjä käsitteitä. Sosiaalihuoltolain (710/1982) 42 b §:n mukaan vastuu kunnan päätökseen perustuvaan perhehoidon, laitoshoidon tai asumispalvelujen tosiasiallisista kustannuksista säilyy aiemmalla kotikunnalla. Lakiesityksessä ei käy ilmi, mihin kaikkiin asumismuotoihin kunnan laskutusoikeus ulottuu.]
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Totean, että ehdotetussa muodossa pykälä on niin vaikeaselkoinen, että se on joko poistettava esityksestä tai sitä on korjattava ennen eduskuntakäsittelyä. Pykälän sisältöä on vaikea ymmärtää, vaikka yhdessä pykälän kanssa lukisi yksityiskohtaisia perusteluja. Pykälän 2 momentin mukaan henkilön tarvitsemat sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään erillisinä siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Ymmärrän lauseen siten, että palvelu voisi olla esimerkiksi kotihoito ja se ei sisältyisi pykälän tarkoittamaan palveluasumiseen vaan olisi siitä irrallinen palvelu. Tätä käsitystä tukee myös pykälän 1 momentti, jossa palveluasumisen sisältö on määritelty kuvaamalla sitä asumisena esteettömässä ja turvallisessa asuinympäristössä, missä henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Asuinympäristön pitäisi myös olla yhteisölliseen toimintaan soveltuva. Perustelutekstien perusteella henkilö voisi itse hankkia kyseisenlaisen asunnon tai se voisi olla hänen oma asuntonsa tai hänelle voitaisiin järjestää kyseisenlainen asunto. Jos henkilön käytössä oleva asunto ei vastaisi 1 momentin kuvausta se ei olisi pykälässä tarkoitettua palveluasumista, vaikka henkilö saisi esimerkiksi kotihoitoa. Tämä ilmeisesti tarkoittaisi, että hänellä ei olisi palveluasumista, jos asunto ei vastaisi hänen tarvettaan tai se ei olisi esteetön tai se ei sisältäisi yhteisöllisyyttä tukevia elementtejä. Pykälätekstin ja perustelujen perusteella olisi mielestäni hankalaa arvioida, milloin kyseessä olisi palveluasuminen ja milloin tavallinen vuokra-asuminen esimerkiksi iäkkäille henkilöille suunnitelluissa asunnoissa, joiden lähellä on heille soveltuvia yhteisöllisiä palveluja. Pykälän 3 momentti on vaikeaselkoisin. Pelkän pykälätekstin perusteella on pääteltävissä, että säännöksen tarkoituksena on rajata nykyisestä niiden henkilöiden määrää, joilla olisi oikeus saada palveluasumista. Luonnoksen perusteella on mielestäni vaikea saada selvää, kenelle jatkossa myönnettäisiin palveluasumista. Luettuani kohdan 5.1 ymmärsin, että tarkoituksena olikin säilyttää nykyinen tilanne ennallaan. En ole kuitenkaan aivan varma, mitä on ollut tarkoitus säätää. Mitä tarkoitetaan asumisen järjestämisellä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa. Tarkoittaako se, että kunta auttaa järjestämään asuntoon palveluja vai että kunta auttaa saamaan 1 momentissa tarkoitetun asunnon vai molempia? Miten tämä sopii yhteen sen kanssa, että käsite palveluasuminen ei 1 momentin mukaan tarkoita asuntoon annettavia palveluja. Kiinnitän huomiota siihen, että palvelun nimen tulisi vastata sen sisältöä. Jos palvelu nimeltä palveluasuminen ei sisällä palveluja ei nimi ole oikea. Luonnoksessa oleva pykälä ja sen perustelut herättävät useita avoimia kysymyksiä. Kuuluuko asunnon järjestäminen ”siinä merkityksessä, että henkilöä autetaan hankkimaan asunto” käsitteen palveluasuminen piiriin? Mitä tarkoitetaan sillä, että joku tarvitsee kunnan apua? Tarkoittaako se, että henkilön toimintakyky on alentunut eikä hän itse pysty hankkimaan mitään palveluja vai tarkoittaako se henkilöä, jolla ei ole sukulaisia eikä edunvalvojaa? Miten määritellään, että henkilö tarvitsee säännöllisesti jotain palvelua? Pidän sinänsä myönteisenä sitä, että rajaus kahden asumispalvelun välillä ei enää perustuisi pelkästään siihen, onko palvelujen tarve ympärivuorokautista. Sääntely edellyttää kuitenkin selkeyttämistä. Sisällöstä riippumatta korostan, että pykälän sisällön pitäisi käydä itse pykälästä ilmi niin selvästi, että sekä asiakkaat että heidän omaisensa sekä palvelun järjestäjät ja tuottajat ymmärtäisivät sisällön yksinomaan pykälätekstin perusteella. Olen kirjoittanut esiin nousevia kysymyksiä siinä tarkoituksessa, että pohdintani auttaisivat pykälän kirjoittamisessa niin kuin se on tarkoitettu. Lausuntopyyntöön sisältyvän kysymyksen 4 perusteella pykälän epäselvyys on tiedossa ja se on tarkoitus korjata. ]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kuvaus on kaunista ja jopa laadukkaampaa kuin kotihoidon kohdalla, miksi näin? Erityisesti tulisi korostaa palveluasumisen prosessin laatua ja siirtymisvaiheita, joissa mm. asiakkaan toimintakyky laskee nykyisten käytäntöjen vuoksi (hakeminen, asumisen käynnistyminen, kotiutuminen ja toimintakyvyn ylläpitäminen jne.).]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Valtion liikuntaneuvosto pitää hyvin tärkeänä, että palveluasumisen ominaisuuksissa korostaan esteettömyyttä ja turvallisuutta, joilla on keskeinen merkitys asiakkaiden liikkumiselle. Erityisesti arjessa ja asuinympäristön lähellä tapahtuva liikkuminen on tärkeää ikääntyneille. Valtion liikuntaneuvosto nostaa kuitenkin esille, että esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi asuinympäristön (esimerkiksi piha-alue) tulisi olla myös liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustava, mikä tukisi asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämistä ja edistämistä. Liikuntaneuvosto esittää Palveluasumisen 21 b § 1 momenttiin seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisölliseen toimintaan soveltuvassa, TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄSSÄ, esteettömässä ja turvallisessa asuinympäristössä, missä henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto.” Valtion liikuntaneuvoston näkee myös hyvin tärkeänä vaatimuksen, että asuinympäristön tulee soveltua yhteisölliseen toimintaan. Lain perusteluiden mukaan palveluasumisen kohdalla tämä tarkoittaa asukkaiden yhteiseen käyttöön soveltuvia tiloja, joita he voivat käyttää esimerkiksi liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan. Yhteisölliset tilat tarjoavat muun muassa yhdistyksille ja kunnan liikuntapalveluille mahdollisuuden tuottaa liikuntaa edistäviä palveluita hyvin matalan kynnyksen toimintana lähellä palveluasumisen asukkaita. Liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan soveltuvien yhteisöllisten tilojen lisäksi olisi tärkeää tukea myös palveluasumisen ja hoiva-asumisen asiakkaiden arkiliikkumista. Liikuntaneuvosto esittää Palveluasumisen 21 b § 1 momentin perusteluihin seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Asuinympäristön olisi sovelluttava yhteisölliseen toimintaan. Se tarkoittaa, että siellä on asukkaiden yhteiseen käyttöön soveltuvia tiloja, joita he voivat käyttää esimerkiksi oleskeluun, liikuntaan, muuhun harrastustoimintaan, ruoanlaittoon ja ruokailuun. MYÖS ASUINYMPÄRISTÖN MUIDEN TILOJEN JA TOIMINTAVÄLINEIDEN SEKÄ LÄHIYMPÄRISTÖN TULISI KANNUSTAA ARJESSA TAPAHTUVAAN LIIKKUMISEEN SEKÄ MAHDOLLISTAA TURVALLINEN JA ESTEETÖN LIIKKUMINEN.” Liikuntaneuvosto nostaa esille, että esimerkkiä palvelu- ja hoiva-asumisen ympäristön säätämisestä voi hakea muun muassa Varhaiskasvatuslaista, jonka 10 §:ssä säädetään varhaiskasvatuksen ympäristöstä. Pykälän mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen. Myös toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava terveellisiä, turvallisia ja asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys. Toimintavälineet kattavat esimerkiksi erilaiset leikki- tai liikuntavälineet. Vastaavanlaisesta terveyttä ja hyvinvointia edistävästä ympäristöstä tulisi säätää myös sosiaalihuoltolaissa palveluasumisen ja hoiva-asumisen kohdalla.]
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Uudessa lakiesityksessä asuminen ja palveluntuottaminen on mahdollista erottaa toisistaan. Samaan aikaan kotihoitoa ollaan esittämässä ympärivuorokautiseksi. Lisäksi Lakiesityksessä esitetään, että samassa rakennuskokoisuudessa voi olla useampi palvelumuoto sekä myös suoria vuokralaisia ilman palveluita. Tavoitteena on, että asiakas ei tarvitse muuttaa palveluntarpeen ja hoiteisuuden lisääntyessä. Palveluasuminen 21 b§ jää näin ollen hyvin tulkinnanvaraiseksi ja mahdollistaa kaikkia palveluita kotihoidosta hoiva-asumiseen ja siltä väliltä. Tämä vesittää täysin 1.10.2020 voimaan tulleen Vanhuspalvelulain. Uudistus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa hoiva-asumisesta (21 c §) tulee vain vanhan määritelmän mukaan raskasta tehostettua palveluasumista ja näin hoiva-asuminen laitosmaistuu, ja luodaan raskasta palvelu-asumista korvamaan vanha tehostettu palveluasuminen. Silloin vanhuspalvelulain uudistus ei ole muuta kuin silmänkääntötemppu ja olemme takaisin lähtötilanteessa – ja iäkkäät eivät saa enempää tukea kuin ennen uudistusta. Ehdotamme 21 b § seuraavat muutokset • Selkeytetään 21 b § perustelut, siten että kuvataan selkeästi milloin palveluja ei voida järjestää palveluasumisen ja kotihoidon yhdistelmänä. Muutoksella vältetään tilannetta, jossa järjestäjä voi aina perustella asukkaan kuuluvan ns. raskaan palveluasumisen piiriin. • Lisäksi ehdotamme, että yksityisten palvelutuottajien lupamenettelyä uudistetaan siten, että kiinteistökohtaiset mitoitusvaatimukset poistetaan ja sovelletaan asukas/asiakaskohtaisia vaatimuksia sekä palvelu, että hoiva-asumisessa. Palveluntuottajat ja viranomaiset näkevät nyt jo merkkejä siitä, että tilaajat välttävät asukkaiden siirtämistä tehostettuun palveluasumisen piirin ja luovat mieluummin välimalleja, johon sijoitetaan asukkaat, joita olisi aikaisemmin sijoitettu tehostettuun palveluasumiseen. Valvira ja aluehallintavirastot kirjoittavat yhteisessä ohjauskirjeessään seuraavalla tavalla: Valvontaviranomaisten havaintojen perusteella valitettavana ilmiönä on viime aikoina ollut se, että tehostetun palveluasumisen toimintayksiköitä on ryhdytty muuttamaan kevyemmän palvelun sekayksiköiksi ns. ”hybridiyksiköiksi”, vaikka asiakkaiden palvelujen tarve ei olisi tosiasiallisesti muuttunut. Valvontaviranomaiset ovatkin selvittäneet useita valvontatapauksia, joissa vanhusten tehostetun palveluasumisen sekä tavallisen palveluasumisen järjestämiseen ja tuottamiseen on samassa sekayksiköksi muutetussa toimintayksikössä liittynyt merkittäviä asiakasturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Lisäksi moniin valvontatapauksiin on liittynyt vanhusten perusoikeuksien toteutumisen laiminlyöntejä. Toinen asiaa hyvin kuvastava esimerkki on EKSOTEn meneillään oleva kilpailutus. Eksote on nostanut palveluasumisen mitoitusvaadetta tasoon 0,45 ja lisännyt vaatimuksen mahdollisesta yöhoidosta. Palveluntuottajana näemme tässä riskin sille, että sen sijaan, että luodaan kevyempiä välimalleja, niin ollaan luomassa ns. raskasta palveluasumista. On olemassa iso riski sille, että tällaiseen ”raskaan palveluasumiseen” pyritään sijoittamaan asukkaita, joille kuuluisi palvelutarpeidensa puolesta tehostettua palveluasumista. Iäkkäille pitää turvata heille kuuluvat palvelut. ]
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Sosiaalihuoltolain muutoksen 21a §(tuettu asuminen), 21b § (palveluasuminen) ja 21c §(hoiva-asuminen) sisältökirjaukset ovat tarkoituksenmukaisia sekä asumisen ja palvelun järjestämisen eriyttäminen on selkeä. Palvelurakenteen muutos etenee kansallisella tasolla ja tulevaisuudessa tuettu asuminen ja palveluasuminen sisällöllisesti ovat lähellä toisiaan. Haasteena on, kun asuntokohteen ylläpitäjillä ja järjestämisevastuussa oleville kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen niin miten asiakasturvallisuuden näkökulmasta voidaan varmistaa asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi. Vanhustyönjohtajat ja -asiantuntijat esittää, että hoidon ja huolenpidon lisäksi myös sosiaalisen hyvinvoinnin varmistamiseen osana palveluasumista kiinnitetään hallituksen esityksen perusteluissa huomiota.]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry näkee, että mikäli henkilökunnan ei vaadita olevan paikalla, niin asiakas ei välttämättä saa tarvittaessa tukea ja apua oikea-aikaisesti. Laatutekijöiden riittävän tason varmistaminen on oltava keskiössä. Tärkeänä nähdään myös se, että yksityiset palveluntuottajat voivat edelleen myydä myös kokonaisuuksia, palvelupaketteja muillekin, kun yksityisesti, kokonaan itsemaksavina tuleville. Uhkana nähdään se, että yksityiset alkavat myydä vain palvelupaketteja, jos toiminnan kannattavuutta ei muutoin voida varmistaa. Tärkeää on se, kuinka julkinen sektori tulee kilpailuttamaan palveluasumisen sisältöjä jatkossa. Vanhojen ihmisten oikeudet on voitava huomioida entistä paremmin esimerkiksi asuinpaikkaa valittaessa. Ei voida toimia niin, että julkinen taho yksipuolisesti osoittaa paikan, mihin vanhus joutuu menemään. Vanhojen ihmisten omat mielipiteet olisi hyvä kirjata myös näkyviin, ei ainoastaan omaisten tahtoa. Asiakkaat ovat eriarvoisessa asemassa, riippuen missä päin maata hän asuu. Hyvänä asiana VALLI ry näkee sen, että asiakas saa valita palveluasumisessa kotihoidon tuottajan. Palvelutalon toimijoiden näkökulmasta haasteena ja riskinä koetaan tilanteet, joissa palvelutalossa käy usean eri toimijatahon työntekijöitä, esimerkiksi nyt koronatilanteessa. Myös laadun arviointi on tällöin haastavaa. ]
      • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Valvonnan näkökulmasta haasteita tuottaa ”rakennuskokonaisuuden” määrittely ja siihen liittyvät seikat. Asia tulee käytännössä esiin valvontaviranomaisten kuten Valviran ja aluehallintovirastojen tarkastusten yhteydessä. Valvovien viranomaisten tulkinnat maan eri puolilla poikkeavat toisistaan ja tämän vähentämiseksi ja estämiseksi tulee säännöksiä edelleen selkiyttää mm. määrittelemällä selkeästi mikä on rakennekokonaisuus. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee tuoda selkeästi esille, että samassa rakennuskokonaisuudessa olevaa hoiva-asumisen henkilökuntaa saa käyttää myös palveluasumisen asukkaiden (vähäisiin) yöhoidollisten tarpeiden hoitamiseen. Lain perusteluissa tulee todeta, että palveluasuminen ei lähtökohtaisesti ole yövalvottua palvelua; nyt kunnat olettavat palveluntuottajien hoitavan tavallisessa palveluasumisessa kaikki yökäynnit riippumatta niiden lukumäärästä. ]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Yksi selkeä tarve ikääntyneiden palveluissa on ollut synnyttää ns. Välimuotoisen asumisen palveluita kotihoidon ja tehostetun palveluasumisen välille. Esityksessä tavallinen palveluasuminen pyrkii vastaamaan tähän tehtävään. Käytännössä tavallinen palveluasuminen on kuitenkin esitetyssä muodossa toimiluvallista asunnonvuokrausta, joka ei sisällä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden palveluita, vaan nämä palvelut hankintaan erillisinä. Muutos AVI:n nykyiseen valvontakäytäntöön on erittäin suuri, sillä nykyisen tulkintakäytännön mukaan monissa palveluasumisen yksiköissä on tosiasiallisesti edellytetty merkittävästi palveluiden järjestäjän kilpailuttamia palveluita laajempaa henkilöstömitoitusta (0,3) ja palveluiden tuottaminen on siten muodostunut käytännössä taloudellisesti mahdottomaksi. Mikäli tavallinen palveluasumisen esitetyssä muodossa toteutuu, tulee lainsäädännön perusteluissa todeta selkeästi se, ettei palvelu sisällä hoitohenkilökuntaa - päivä eikä yöaikaan - ja tämän tulee koskea myös aiemmin toimintansa aloittaneita yksiköitä. ]
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kyllä pitäisi vielä selkeyttää. Jos asuu kotona ja saa palveluja kotiin (luvataan jopa ympärivuorokautisesti), niin omanlaistaan palveluasumista sekin on!! ]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Hyvää esityksessä on asumisen ja palvelujen eriyttäminen. Palvelujen tulisi perustua asiakkaan tarpeisiin ja asukkaalla tulisi olla mahdollisuus asua asunnossaan toimintakyvyn heikentyessä niin halutessaan. Tulevalla hyvinvointialueella asumisen järjestäminen osana kuntien normaalia asuntotuotantoa voisi nousta vahvemmin esille. Kuntalaisten asumisolot ovat keskeisiä kunnan tehtäviä ja sosiaalihuollon rooli on sitä tukeva. Toimiva yhteistyö kunnan ja tulevan hyvinvointialueen välillä on keskeistä asumisen ja palvelujen yhteensovittamisessa. Onko tarvetta eritellä tuettua ja palveluasumista? Voisiko olla vain tuettuasuminen, jossa tuen tarve ratkaisee palvelut. Tuetussa asumisessa voisi perushenkilöstönä olla esimerkiksi olla ohjaaja päivittäin ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tulevat kotihoidon kautta. Jos talossa olisi esim. tarvetta lisätä yöaikaista turvallisuutta, voisi talossa olla tilapäisesti tai jatkuvasti yövartija, jolla ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon koulutusta.]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Koko termistö (kotipalvelu, kotihoito, tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen) on sekava, eikä tämä lakiuudistus pysty tätä kokonaisuutta selkiinnyttämään hyvästä tavoitteestaan huolimatta. Jokaisen ihmisen tulisi saada asua jossakin paikassa, jota voi kutsua kodikseen, mutta pelkkä asunnon tarve ei tarkoittane sote-palvelun tarvetta vaan kyse on aina asunnon ja palvelut sisältävästä palvelupaketista. Palvelu voi tosin olla alentuneeseen toimintakykyyn vastaavan esteettömän asunnon hankinnassa auttamista silloin kun asiakas ei itse siihen kykene, mutta tällöinkin siihen liittynee asumista tukeva ohjaus, neuvonta ja sosiaalityö tai asiakkaan tarpeen mukaan määräytyvä muu palvelupaketti, joka voi olla kevyempi tai raskaampi. Etenkin kun myös kotihoitoa tulee asiakkaan tarvitessa järjestää 24/7, voi kotiin annettava paketti olla hyvinkin paljon palvelua sisältävä. Kysymys on hankala, koska koko palvelujärjtelemämme on monimutkainen eri nimikkeineen ja monine tuottajineen. Olennaista lienee ensin miettiä, mitä koko palvelutarjotin sisältää ja miten palvelut porrastuvat. Tutkimusten mukaan iäkkäillä tarve usein alkaa IADL-avun tarpeesta, ja siihen vastataan usein tukipalveluin. Kun ADL-avun tarve kasvaa ja sairaanhoidon tarve lisääntyy, siirrytään kotihoitoon. "Tavalliseen palveluasuntoon" muutetaan kirjavista syistä, jos niitä on tarjolla, ja tehostettuun" palveluasumiseen on yleensä vaikea päästä joitakin kuntia lukuunottamatta. Olennaiseksi nousee kysymys. mitä tarkoittaa "välimuotoinen" asuminen. Jos kyse on kodin ja laitoksen väliin sijoittuvista palveluista, tällöin mieleen tulevat ensiksi erilaisiet intervallihoidon ja päivähoidon muodot. Mutta jos "tavallinen palveluasunto" on asunto, johon saadaan tarpeen mukaisia koti- ja tukipalveluja, millä tavoin se eroaa kotiin annettavista palveluista tai vammaispalvelulain mukaisesta palveluasumisesta kotona? Ja jos vielä palveluasumisesta irrotetaan palvelut niin, että valvonta kohdistuu vain palveluasunnon mahdolliseen soveltuvuuteen myöhemmin hoivakäyttöön, miten käy asiakkaan palvelukokonaosuuden, johon sisältyvät tarpeen mukainen asunto ja palvelut? Jos palveluasuminen on sote-palvelua, sen tulee kokonaisuudessaan palveluineen päivineen olla luvanvaraista toimintaa, jota valvontaviranomaiset myös valvovat. "Säännöllinen palvelujen tarve" on kriteerinä epäselvä ja altis tulkinnoille, joten tätä on selkeytettävä. Entä mihin kuuluvat asunnon muutostyöt? Niillä on tutkimusten mukaan merkittävä rooli asunnon liikunta-ym. esteistä johtuvien palvelutarpeiden ehkäisemisessä. Olisi ehkä tärkeintä tässä uudistuksessa ratkaista kysymys, olisiko palveluasuminen yhtä kuin tuettu asuminen asiakkaan tarpeen mukaan muuntuvine palveluineen, vai onko kaikki kotona asumista tukeva palvelu palveluasumista, jolloin myös tuki- ka kotihoidon palvelut kuuluisivat tähän ja asiakkaan palvelutarve määrittää palvelun intensiteetin.]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Esityksen perusteluissa on kirjattu olennaisesti, että omaishoidon tuen tulee aina perustua hoidettavan yksilöllisiin tarpeisiin ja hoitajan vapaaehtoisuuteen. Kuitenkin sitä perusteluiden lähtökohtaa, että palveluasumista ei käytetä omaishoitotilanteessa, tulee muokata väljemmäksi, koska muutoin perusteluiden kirjaus saattaa ohjata sulkemaan automaattisesti ulos omaishoidon palveluasumisessa yhtenä hoivan järjestämisen vaihtoehdoista. Omaishoito palveluasumisessa voi edistää erityisen hyvin ikääntyneen henkilöiden sosiaalista toimintakykyä. Palveluasumisessa saattaa olla yksinkertaisempaa järjestää tarvittavat tukipalvelut omaishoitoperheelle riittävässä laajuudessa. Tässä tulee ymmärtää laajasti perhesuhteet ja muutkin vaihtoehdot kuin puoliso-omaissuhde, omaishoitoperheen niin halutessa. Lisäksi hoitovastuun ottaminen omaishoitajana palveluasumisessa voisi myös alentaa asiakasmaksuja, sillä palveluasuminen saattaa olla perheen maksukykyyn nähden kallista.]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pidämme erittäin tärkeänä ja onnistuneena muutosta, jolla asuminen ja palvelut eriytetään toisistaan. Tämä parhaimmillaan edesauttaa iäkkään osalta pysyvän kodin ja palvelutarpeen muutosten myötä muuntuvat palvelut ilman, että iäkkään tarvitse muuttaa. Tarkentumatta jää se, miten tavallinen palveluasuminen käytännössä eroaa tavallisesta asumisesta esimerkiksi yhteisöllisessä asuinympäristössä, jossa kukin asukas saa tarvitsemansa palvelut yksikölliseen palvelutarpeen arvioon ja palvelusuunnitelmaan perustuen – tai eroaako se tai pitäisikö sen erota? Epäselväksi jää myös se, mitä tarkoitetaan kunnan avulla asumisen järjestämisessä. Tavallista palveluasumista ei ole tarjolla kaikkialla, vaan kuntalaisten asumisen ja palvelujen tarpeisiin on voitu vastata yhteisöllisen asumisen ja yksiköllisen palvelukokonaisuuden kautta.]
      • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pidämme tärkeänä sitä, että asuinympäristön on sovelluttava yhteisölliseen toimintaan, kuten taide-esitysten seuraamiseen, taiteen ja kulttuurin kokemiseen sekä ryhmämuotoiseen harrastustoimintaan. Tämä tarkoittaa sitä, että asuntojen yhteydessä on oltava riittävän kokoisia viihtyisiä yhteistiloja. On tärkeää, että asukkaat voivat järjestää asuinympäristössään tai sen läheisyydessä yhteistä toimintaa omaehtoisesti tai osallistua esimerkiksi järjestöjen, kuntien tai muiden toimijoiden tuottamaan toimintaan. Ehdotamme, että asuntokohteen ylläpitäjällä tai järjestäjällä olisi lakisääteinen velvollisuus yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen. Toiminta voidaan järjestää joko asuntokohteen ylläpitäjän/järjestäjän toimesta tai/ja ulkopuolisten palveluntuottajien kanssa yhteistyössä. ]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ehdotamme täydennystä 21 b § 2. momenttiin: muutos toiseen lauseeseen: ”Henkilön tarvitsemat muut sosiaali-, kuntoutus- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Muutos on tarpeen kuntoutuspalveluiden aseman vahvistamiseksi. Vaikka lääkinnällinen kuntoutus kuuluu terveydenhuoltolain mukaan osaksi terveyspalveluita, ei ikääntyneitä käytännössä ohjata näihin palveluihin. Kuntoutuspalvelut ovat lääkinnällistä kuntoutusta laajempi kokonaisuus, jonka vuoksi on tärkeää, että sosiaalihuoltolaki osaltaan vahvistaa kuntoutustarpeen tunnistamista ja ikääntyneiden ohjautumista asianmukaisiin kuntoutuspalveluihin.]
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Valvira pitää lähtökohtaisesti hyvänä, että yhteisöllisiä asumisen ratkaisuja kehitetään, mutta asiakokonaisuuteen liittyy keskeisesti laadukkaiden ja turvallisten palvelujen järjestäminen ja tuottaminen. Voimassa olevan lainsäädännön mukaan palveluasuminen on palvelua, jossa asiakas tarvitsee sekä asunnon että palvelut. Esityksen mukainen palvelun sisällön kuvaus (asunnon järjestäminen) suhteessa pykälän otsikkoon (palveluasuminen) on harhaanjohtava ja voi jatkossa aiheuttaa epäselvyyksiä. Palvelu -sana tulisi otsikosta poistaa, mikäli säännös sisältää vain asumisen järjestämisen. Esityksen mukaan palveluasuminen olisi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 11 §:ssä tarkoitettua ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kohdistuisi palveluasumisen osalta vain tilojen asianmukaisuuteen. Esityksen mukaan palveluasuminen tulisi rekisteröidä, mikäli tilat olisivat asianmukaiset. Edellä esitetty muutos on ongelmallinen. Voimassa olevan lain mukaan rekisteröintivelvollisuus koskee myös tuotettavia palveluja (mm. viranomaiselle toimitettavat tiedot rekisteröintiä varten henkilöstön määrästä, asiakasmäärästä jne.). Asunnon järjestämisestä asiakkaalle ei ole kyseessä enää rekisteröitävästä sosiaalipalvelusta. Epäselvät kysymykset liittyvät mm. palvelujen tuottajan määritelmään; onko palvelujen tuottaja kiinteistön omistaja, vuokralainen, vai joku muu sekä johtamiskysymyksiin; tuleeko vastuuhenkilöä nimetä ja sovelletaanko häneen sosiaalihuoltolain mukaisia johtajan kelpoisuusvaateita, ja mistä vastuuhenkilö ko. palveluissa vastaa. Tähän mennessä palveluasuminen on rekisteröity voimassa olevan sosiaalihuoltolain mukaisesti edellä mainitusti. Esityksestä jää epäselväksi, miten palveluasuminen eroaa vuokra-asumisesta, joihin järjestetään kotihoidon palvelua. Edelleen esimerkiksi tiloille asetetut kriteerit jäävät epäselviksi; onko palvelua koskevien toimintaedellytysten osalta eroja tilanteissa, joissa asiakas ohjataan kunnan kautta palveluasumiseen tai asiakas muuttaa itsenäisesti ko. rakennukseen. Vastuukysymysten osalta sääntelyä esitetään tarkennettavan, eli kuka esimerkiksi palveluasumisen yhteisöllisestä toiminnasta ja palvelukokonaisuudesta vastaa, ja miten tiloja valvotaan. Kun uusia asumismuotoja otetaan käyttöön ja terminologisesti määritellään, on lainvalmisteluvaiheessa syytä varmistaa, miten muu lainsäädäntö ohjaa palveluja toimitilojen osalta. Esimerkiksi paloviranomaiselta olisi hyvä tarkistaa poistumisturvallisuussuunnitelman sisällöstä; minkälaisia edellytyksiä toiminnalle asetetaan, mikäli toimintayksikössä asuu asiakkaita, jotka eivät pääse sieltä itsenäisesti ulos tulipalotilanteessa.]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Muistiliitto näkee positiivisena, että lakiin kirjattaisiin palveluasumisen asuinympäristölle asetettavat vaatimukset, kuten esteettömyys, turvallisuus ja yhteisöllisyys. Kun ns. tavallisen palveluasumisen erilaisilla palveluilla pystytään vastaamaan yksilöllisimmin erilaisiin tarpeisiin, tällöin muistisairaan henkilön ei välttämättä tarvitse muuttaa palvelutarpeen lisääntyessä (välimuotoisen asumisen ratkaisut). Palveluasuminen sosiaalipalveluna käsittäisi kunnan velvollisuuden järjestää asuminen. Edellytyksenä olisi, että henkilö tarvitsee asunnon palveluasumisen edellytykset täyttävässä asuinympäristössä ja että hän ei itse pysty sellaista hankkimaan heikentyneen toimintakykynsä vuoksi. Muistiliitto on huolissaan erityisesti niiden muistisairaiden tilanteesta, jotka eivät itse tai omaisen/läheisen avustuksella pysty ilmaisemaan omia tarpeitaan. Palvelutarpeen arvioinnista vastaavilla tulee olla kokonaisvaltainen käsitys muistisairauksista ja niiden vaikutuksista henkilön toimintakykyyn. Lainsäädäntöä uudistettaessa ja käyttöönotettaessa on kiinnitettävä erityistä huomioita siihen, ettei lain tulkinnoista aiheudu kuntakohtaisia eroja ja käytäntöjä, joissa kynnys saada hoiva-asumista (tehostettua palveluasumista) nousee liian korkeaksi.]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Perustelut seuraavassa kohdassa]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Asunnon järjestäminen ja palvelujen järjestäminen erotetaan toisistaan, jonka seurauksena palvelut saattavat pirstaloitua asukkaan kannalta hallitsemattomaksi kokonaisuudeksi. Palvelut voivat myös jakautua monen tuottajan tuottamiksi, mikä voi olla palveluntuottajille kannattamaton tilanne. Pirstaloituminen voi myösmerkittävällä tavalla heikentää asukasturvallisuutta ja asukkaiden palvelun saantia äkillisesti muuttuvissa arjen tilanteissa. ]
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lain perusteluissa lähdetään siitä, että palveluasumisessa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan (21 b §). Tämän perusteella kunnan avustuksella tai itsenäisesti palveluasumiseen hakeutuneiden asukkaiden erottaminen palveluasumisen asiakasryhmästä ei vaikuta perustellulta ja aiheuttaa sekaannusta, jos molemmat ryhmät saavat samanlaisia palveluja samanlaisessa asumisyksikössä asuessaan. Nyt lakiesityksessä oleva palveluasuminen edellyttäisi kahdenlaista valvontaa. Palveluasuminen olisi ilmoituksen varaista sosiaalipalvelua, mutta sen valvonta kohdistuisi vain tilojen asianmukaisuuteen. Ehdotuksen mukaan palveluasumisen asiakkaille tuotetut kotihoidon palvelut olisivat myös ilmoituksenvaraisia, mutta niitä valvottaisiin erillisinä (vaikka talon henkilökunta tuottaisi palvelut). Erilliset valvonnat ei edesauta kokonaiskuvan muodostumista asiakkaiden saaman palvelun osalta ja valvonnassa palvelun laadun ja sisällön osuus jää epäselväksi. Olisiko selvyyden vuoksi hyvä, että eri asumismuodoilla olisi jokin yläkäsite vai onko tarkoituksellisesti haluttu erottaa nämä yksittäisiksi palveluiksi? Mielenterveys ja päihdepalveluiden näkökulmasta säännökset ovat epäselviä, milloin henkilön ajatellaan olevan palveluasumisessa ja milloin kotiin vietävien palveluiden piirissä. Aiemmin palveluasumisen mitoitusta ei ole määritetty. Kun laki ei edellyttäisi omaa henkilöstöä kohteessa, miten henkilöstön riittävyyttä ja mitoitusta on ajateltu seurattavan? Palvelujen järjestäminen ilman että kohteessa on henkilökuntaa, tuo kysymyksen myös siitä, mikä olisi tuetun asumisen ja palveluasumisen ero? Palveluasuminen on jo asiakasmaksulain muutosten myötä tullut lähemmäksi kotiin vietäviä palveluita, miten palveluasuminen eroaisi tuetusta asumisesta, jos palvelut ovat rakennettavissa asuntoon kotihoidon, sosiaalipalveluiden ja tukipalveluiden avulla. Tätä tulisi tarkastella määritelmissä tarkasti. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujat tarvitsevat palveluasumisessa usein ennalta arvaamattomasti henkilökunnan tukea ja ohjausta, jolloin palveluasumisen järjestämisessä henkilökunnan riittävyyden arviointi korostuu. Miten valvonnassa mitataan riittävyyttä, jos henkilöstö ei ole saatavilla, kun tarve ilmenee? Palveluiden järjestämiseen tämä esitys tuo asiakkaan kannalta toki mahdollisuuksia paremmin asua samassa asunnossa ja tukea voidaan joustavasti lisätä ja vähentää, mutta kuntiin voi tulla hyvin erilaisia käytänteitä siitä, mikä on palveluasumisen “valikko”, koska käytännössä esitys ei kerro miten henkilöstömitoitusta lasketaan. Tämä tuo valvontaan myös ison haasteen. Muutoksessa valvonnasta kirjattu näin: ”Asiakkaan tarvitsemat palvelut järjestettäisiin erikseen kotiin annettavia palveluja koskevien säännösten mukaan ja niiden valvontaan sovellettaisiin kyseisiä palveluja koskevia säännöksiä riippumatta siitä, ovatko palvelut erillisten kotihoitoyksiköiden vai esimerkiksi asumisyksikön tuottamia. Nykyisestä poiketen palvelut tai osa niistä voitaisiin toteuttaa myös omaishoitona.” Valvonnan osalta asiakaan saaman palvelun kokonaisuus sirpaloituu. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa muutos toisi alalle tarvetta saada lisää henkilökuntaa kotihoitoon ja sosiaalipalveluihin, ja sen riittävyydessä on jo nyt puutteita. Mielenterveys- ja päihdepalveluissa toivotaan selkeyttä perustelujen kohtaan, jossa sanotaan ”Kyseessä ei olisi sosiaalihuoltolaissa tarkoitettu palveluasuminen, jos henkilö omatoimisesti hakeutuu vastaavaan asumismuotoon.” Miten tämä kuuluu tulkita? Vammaispalveluiden näkökulmasta tuetun asumisen ja palveluasumisen raja on osin keinotekoinen ja tuettua asumista voisi laajentaa ikääntyneiden palveluissa ja palveluasumisessa jopa siten, ettei erillistä palveluasumista enää ehkä tarvittaisi. Käytännössä kyseessä olisi silloin tuettua asumista erilaisin palveluin.]
      • Helsingin kaupungin pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Palveluasumisen määritelmää on syytä tarkentaa. Sääntelyssä olisi syytä ottaa huomioon yhtenevät käsitteet pelastuslain ja rakentamisen lainsäädännön kanssa. Lisäksi tulee arvioida, millaisia vaikutuksia pelastuslaki sekä rakennuslainsäädäntö asettavat luonnoksessa esitetyille palvelu-, hoiva-, ja tukiasumiselle sekä laitospalveluille. Näitä voivat olla muun muassa pelastussuunnitelman ja poistumisturvallisuusselvityksen laatiminen sekä rakennuksen tai tilojen suojaaminen automaattisella sammutuslaitteistolla sekä muita rakenteellisia ja paloteknisiä ratkaisuja. Sääntelyssä olisi syytä huomioida tarkemmin minkälaisissa rakennuksissa palveluasumista voi harjoittaa. ]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Säännökset ovat epäselviä siltä osin, miten asuminen järjestetään. Palveluasuminen edellyttää 21 b § 3 mom mukaan sitä, että henkilön toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluita. Kuitenkin perusteluteksteissä todetaan, että palveluasumiseen kuuluu ainoastaan asunnon järjestäminen ja muut mahdolliset palvelut (kotihoito, tukipalvelut, muut sosiaalipalvelut) järjestetään erikseen asiakkaan tarpeen mukaan. Kuitenkin palveluasumisen piiriin pääseminen edellyttää jo toimintakyvyn alenemista, mikä tarkoittaa samalla myös em. palvelujen tarvetta. Epäselvä tilanne myönnettävien palvelujen osalta on myös silloin, jos henkilö oma-aloitteisesti hakeutuu palveluasumisen kriteerit täyttävään 1 mom tarkoitettuun asuntoon. Kuitenkin 21 c § mukaan on mahdollista, että hoiva-asumiseen hankkiudutaan omatoimisesti]
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [SAMS önskar att förhållandet till handikappservicelagen öppnas (bl.a. personlig assistans och serviceboende).]
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ei. Säädökset eivät ole selkeitä tai onnistuneita. Pyrkimys eriyttää palvelut ja asuminen toisistaan kyseenalaistaa koko palveluasumisen käsitteen. Mikä erottaa palveluasumisen tavallisesta asumisesta, jos palveluasumisessa palvelut järjestetään aivan samalla tavoin (esim. kotihoidon toimesta) kuin tavanomaisessa asumisessa? On myös erittäin ongelmallista, jos palveluasumisella on vanhuspalvelulaissa ja sosiaalihuoltolaissa erilainen sisältö. Nyt ehdotettu palveluasuminen-termi ja sille esitetty sisältö tulevat toteutuessaan aiheuttamaan huomattavaa sekaannnusta eivätkä ratkaise nykyisen, myöskin ongelmallisen ”tavallinen palveluasuminen”-termin epäselvyyksiä. Pyrkimys erottaa tämä asumismuoto ja hoiva-asuminen on sinänsä kannatettava, mutta nykyiset muotoilut eivät ole lainkaan onnistuneita. Ei ole myöskään uskottavaa, että palveluasuminen, jossa henkilökunta ei ole saatavilla koko aikaa, voisi vähentää hoivakotiasumisen tarvetta. Suurin osa niistä, jotka kotihoidon turvin eivät kykene asumaan tavallisessa kodissaan, tarvitsee hoitopaikan, jossa apua on saatavilla tarvittaessa koko ajan. Lakiehdotuksen kuvaus palveluasumisesta kertoo, että siellä näin ei ole. ]
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Sosiaalihuoltolain mukainen palveluasuminen täytyy selkeästi erottaa vammaispalvelulain mukaisesta palveluasumisesta. Kuulonäkövammaisten / kuurosokeiden kohdalla on usein tilanne, jossa sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut eivät vastaa asiakkaan palvelutarpeisiin – edes ikääntyessä. Kuulonäkövammaisten / kuurosokeiden henkilöiden palveluasumista järjestettäessä on aina huomioitava esteetön asuminen, henkilöstön kieli- ja kommunikaatiotaidot, sekä erityisvaatimukset asunnonmuutostöihin (valaistus, hälytinjärjestelmät) ja apuvälineisiin liittyen.]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Selkiytettävä asiakkaaksi siirtymä sosiaalihuollon palveluihin.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Ehdotetun 21 b §:n 1 momentin mukaan palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisölliseen toimintaan soveltuvassa esteettömässä ja turvallisessa asuinympäristössä, missä henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Säännöskohtaisissa perusteluissa sivulla 68 on osin todettu, että turvallisuutta voisivat varmistaa esimerkiksi lukitusjärjestelmät, kameravalvonta ja vartijapalvelut. Tältä osin säännöskohtaisten perusteluja olisi hyvä tarkentaa asiakkaiden perusoikeuksien turvaamiseksi. Kameravalvonnan kohdalla tulee muun muassa kiinnittää huomiota asiakkaan yksityisyyden suojaan ja lukitusjärjestelmien sekä vartijapalveluiden kohdalla tulee huomioida se, ettei asiakkaan liikkumista rajoiteta lainvastaisesti. Haasteeksi voi tulla myös palveluasumisen laadun valvonta ja se, kuka siitä viime kädessä vastaa. ]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää hyvänä ja selkeänä sitä, että ehdotetussa lakiluonnoksessa eri asumispalvelumuotoja koskevat säännökset on eritelty omiksi pykäläkohdikseen. Ehdotetun palveluasumista koskevan 21 b §:n 2 momentin mukaan henkilön tarvitsemat muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Säännöskohtaisten perustelujen mukaan laissa ei säänneltäisi sitä, miten palveluasumisen asiakkaan tarvitsemat palvelut olisi organisoitava. Palvelujen tuottajana voisi olla kunnan kotihoidon yksikkö tai yksityinen palvelun tuottaja. Palvelut voitaisiin toteuttaa joko asuntokohteen oman henkilöstön avulla tai tuoda talon ulkopuolelta. Ehdotetulla palveluasumista koskevalla sääntelyllä, jossa asuminen ja palvelut erotetaan toisistaan, palveluasumisen kokonaisuudesta katoaa nykyisenlaiset toimintayksiköt, jotka ovat selkeästi johdettuja toiminnallisia kokonaisuuksia. Edellä mainittuun liittyen Etelä- Suomen aluehallintovirasto ilmaisee huolensa siitä, että asunnon ja palveluiden erottaminen toisistaan saattaa johtaa siihen, että yhdessä asuntokohteessa palveluja tuottavat useat eri toimijat. Tällöin palvelujen kokonaisuus muodostuu helposti hajanaiseksi, ja eri toimijoiden vastuut voivat hämärtyä tietyn palveluasumiseksi rekisteröidyn kohteen sisällä. Pykälän 3 momentin mukaan palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua asumisensa järjestämisessä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että pykälän 3 momentin mukaan kunnan olisi järjestettävä asuminen henkilölle, joka tarvitsee 1 momentissa tarkoitetun asunnon mutta ei pysty sitä omatoimisesti hankkimaan. Lisäedellytyksenä olisi, että asunnon omatoimisen hankkimisen esteenä on henkilön toimintakyvyn aleneminen siten, että hän tarvitsee myös hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluja. Esityksestä ei käy selkeästi esiin, mitä säännöllisellä hoitoa ja huolenpitoa sisältävien palvelujen tarpeella tarkoitetaan. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan säännöllinen palvelujen tarve tulee tarkentaa, jotta asiakkaat eivät ole eriarvoisessa asemassa esimerkiksi asuinkunnan säännöllisyyden määritelmän mukaan. Esityksessä ei ole myöskään huomioitu tilannetta, jossa asiakkaan asunto ei mahdollista itsenäistä selviytymistä esimerkiksi pesutilanteissa, mutta asiakkaalla ei kuitenkaan ole hoidon ja huolenpidon tarvetta. Asiakkaalla ei välttämättä ole edellytyksiä hankkia omatoimisesti tarpeitaan vastaavaa asuntoa normaalista asuntokannasta, jolloin kunnan vastuulla olisi avustaa asunnon hankinnassa.]
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Muutosehdotuksissa on paljon hyvää, mutta Attendon vastaus on ”Ei” osittain siitä syystä, että kohtaan pääsee kirjoittamaan tarkemmat kommentit ja lisäysehdotukset. - Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee tuoda selkeästi esille, että samassa rakennuskokonaisuudessa olevaa hoiva-asumisen henkilökuntaa saa käyttää myös palveluasumisen asukkaiden (vähäisiin) yöhoidollisten tarpeiden hoitamiseen. - Lain perusteluissa tulee todeta, että palveluasuminen ei lähtökohtaisesti ole yövalvottua palvelua; nyt kunnat olettavat palveluntuottajien hoitavan tavallisessa palveluasumisessa kaikki yökäynnit riippumatta niiden lukumäärästä. Käytännössä kunnat viivyttävät tällä hetkellä tavallisen palveluasumisen avulla hoiva-asumiseen siirtymistä hyvinkin laaja-alaisesti esimerkiksi määrittämällä, että säännöllisiä yökäyntejä pitää olla kahden viikon ajalla joka yö ennen kuin voidaan edes aloittaa arviointi hoiva-asumiseen siirtymisestä. - Määritelmiä tulee tarkastella asiakkaiden ja välimuotoisten palveluiden osalta. Suomessa asuville ikäihmisille on nykyisin selkeä tarve sellaiselle palvelulle, missä iäkäs ihminen muuttaa palvelutaloon sieltä saatavan yhteisöllisyyden ja turvan vuoksi, vaikka hän ei vielä muuttohetkellä välttämättä ole palveluasumisen tai hoiva-asumisen tarpeessa. Aluehallintovirastot sekä Valvira eivät kuitenkaan tällä hetkellä mahdollista tätä, koska lainsäädännössä asiaa ei ole tunnistettu. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi kotihoidon palveluiden saamista palvelutaloympäristössä tai tilannetta, missä samassa hoivakodissa on senioriasumista ja hoiva-asumista. - Ehdotetussa 46 c §:ssä tuodaan esille, että 1 momentissa tarkoitettuun ”rakennuskokonaisuuteen” voi kuulua myös asuntoja, jotka ovat muiden henkilöiden kuin palveluasumisen tai hoiva-asumisen asiakkaiden käytössä. Jää epäselväksi, voiko kotihoidon palveluita tuottaa samassa fyysisessä rakennuksessa ja jos voi, miten tämä pitää tarkalleen ottaen järjestää rakennuksen ominaisuuksien/tilojen suunnittelun kannalta. - Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee hyvin selvästi todeta, mahdollistavatko määritelmät kotihoidosta ja palveluasumisesta esimerkiksi muiden kuin palveluasumisen tai hoiva-asumisen palveluiden piirissä olevien asukkaiden asumisen palvelutalossa, missä asukkaalle on järjestetty asunto. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee muodostaa selkeä määritelmä sille, mitä rakennuskokonaisuudella tarkoitetaan. - Lausuntopyynnössä viitataan myös kysymykseen siitä, että tuleeko turva-auttajan olla sote-alan koulutettu henkilö. Tältä osin on syytä tässä yhteydessä todeta, että satunnaisiin yökäynteihin tulee myös tavallisen palveluasumisen piirissä olla oikeus käyttää sote-alan kouluttamatonta henkilökuntaa. Nykyinen käytäntö kotihoidon osalta on se, että mikäli kyseessä on suunnittelematon ja satunnainen yöhoitokäynti, suorittaa tämän käynnin yleensä joku muu kuin sote-alan koulutettu työntekijä.]
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Sinänsä asumisen ja palvelun erottaminen toisistaan on kannatettavaa, mutta pykälän 2 momenttiin olisi hyvä selvyyden vuoksi lisätä kyseeseen tulevat palvelun järjestämisen tavat (julkinen tai yksityinen kotihoito, toimintayksikön oma henkilöstö, omaishoito). Myös 1 momentin käsitettä "asuinympäristö" tulisi avata tarkemmin, erityisesti suhteessa 21 c §:ssä käytettyyn käsitteeseen "asumisyksikkö". 21 b §:n muotoilu esitetyllä tavalla jättää epäselväksi sen, mikä on turvallisen ja esteettömän asuinympäristön ero suhteessa 21 c §:ssä tarkoitettuun, turvalliseen ja esteettömään asumisyksikköön. Jos ja kun koko lakiesityksen tavoitteena on mm. se, että jatkossa asiakas voisi siirtyä palveluasumisesta hoiva-asumiseen ilman muuttamista asunnosta toiseen, tulisi palveluasumisen ja hoiva-asumisen tiloilta edellyttää lainsäädännössä samoja asioita, eli palveluasumisen tilojen tulisi olla alunperinkin myös hoiva-asumiseen soveltuvat. Asialla on vaikutusta myös palvelujen rekisteröintiin; ts. lupaviranomaisen olisi rekisteröidessään palveluasuminen (=toimitilat) arvioitava tilojen soveltuvuutta myös hoiva-asumiseen, sikäli kun tilojen tulee voida palvella myöhemmin myös hoiva-asumisen tarpeita. Tällöin myös palveluasumisen tilojen tulisi lähtökohtaisesti mahdollistaa toimintayksikön oman henkilöstön ympärivuorokautinen läsnäolo, tiloissa tulisi olla lääkehuone keskistetysti toteutettavaa lääkehuoltoa varten ja tilojen tulisi muutoinkin kaikilta osin vastata ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan tarpeisiin.]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Aluehallintovirasto näkee asiakkaiden näkökulmasta riskinä sen, että yhteen palveluasumisen yksikköön palveluja voivat tuottaa useat eri toimijat. Tällöin jää epäselväksi se, kuka vastaa yksikön yhteisöllisen toiminnan järjestämisestä ja palvelukokonaisuudesta. Esityksen mukaan palveluasuminen olisi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 11 §:ssä tarkoitettua ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kohdistuisi palveluasumisen osalta vain tilojen asianmukaisuuteen. Esityksen mukaan palveluasuminen tulisi rekisteröidä, mikäli tilat olisivat asianmukaiset. Aluehallintovirasto näkee esityksen erittäin ongelmallisena, koska yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteriin tulee rekisteröidä tuotettavat palvelut, ei pelkkiä tiloja. Täten palveluasumisen rekisteröinnin yhteydessä tulisi määritellä kyseisen palveluasumisen toimintayksikön palvelujen järjestäjä ja palvelujen järjestämistapa kotihoitona, yksikön johtaminen sekä yksikön henkilöstö. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan myös palveluasumisen yksiköissä tulee olla yksi vastuullinen palveluntuottaja, jotta palvelujen laadusta ja riittävyydestä voidaan varmistua. Mikäli on mahdollista, että palveluja tarjoaa usea eri taho, kyseessä on ns. tavallinen vuokra-asuminen, johon asiakkaat saavat tarvittaessa kotihoidon palveluja. Mikäli palveluasumisella tarkoitetaan asunnon järjestämistä asiakkaalle, ei kyseessä ole enää sosiaalihuollon palvelu. Lisäksi aluehallintovirasto kokee asiakkaan näkökulmasta erittäin epäedullisena määritelmän, jonka mukaan kysymys ei ole palveluasumisesta, jos henkilö on oma-aloitteisesti siirtynyt asumaan kyseiseen asuntoon. Tällöin asiakkaan voi olla haastavaa saada tarvitsemiaan palveluja kunnan järjestämänä, vaikka palvelutarpeen arvioinnin perusteella hänellä olisi oikeus kyseisiin palveluihin. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan esitetty palveluasumisen malli tällaisena on turha, koska jos palveluntuottajaa ei palveluasumisen yksikköön selkeästi määritellä mm. rekisteröintimenettelyn yhteydessä, kyseessä on ns. senioriasuminen, jossa asiakkaiden tarvitsemat palvelut voidaan tuottaa kotihoitona. ]
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [Pykälä vaatii selventämistä. Mitä tarkoittaa järjestäminen? Asuntojen jälleenvuokraamista ei pidetä järkevänä eikä se ole sosiaali- ja terveydenhuollon ydintehtävää. ]
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [VANE pitää kannatettavana, että erilaiset asumisen muodot on eroteltu omiin pykäliinsä ja perusteluissa tuodaan hyvin esiin asumisen vaihtoehtojen ero-ja. Perusteluissa on myös viitattu omaishoidon mahdollisuuteen palveluasu-misessa. VANE pitää tätä kannatettavana, mutta toivoisi myös avausta suh-teessa vammaispalveluihin (palveluasuminen/henkilökohtainen apu).]
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kyllä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Kyllä
      • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Ei [Säännökset ovat sopivia. Sen sijaan perusteluissa muutama erikoinen kohta. Ensinnäkin, miksi asunnottomat ja asuntoviranomaiset mainitaan perusteluissa. Tämä on epärelevantti ja tarpeeton maininta asumispalvelujen kannalta, koska kyseessä on sosiaalihuoltolaki ja sosiaalipalvelujen järjestäminen yleisesti. Kun kyse on sosiaalipalvelujen tarpeesta ja asumispalveluista (palveluasumisesta, tuetusta asumisesta, asumisen ohjauksesta ja tuesta) myös asumisen järjestäminen on soten tehtävä tai toteutetaan yhteistyössä soten ja asuntoviranomaisten kanssa. Monilla asunnottomilla henkilöillä on psyykkisiä ja kognitiivisia sairauksia ja myös päihdeongelmia, ja siksi he tarvitsevat sosiaalipalveluja ml. asumispalveluja. Toisaalta perustuslain lain mukaan yhteiskunnan tulee tukea asumisen omatoimista järjestämistä tarvittaessa. Suomessa ei ole kuitenkaan oikeutta asuntoon muuta kuin muutaman sosiaalihuollon erityislain perusteella. Valtion tukemassa asuntotuotannossa asunnottomat ovat etusijalla, sillä asukkaat valitaan ns. ARA-asuntojen asukasvalintakriteereiden perusteella, jotka ovat asunnontarve, tulot ja varallisuus. Pienituloinen kiireellisessä asunnon tarpeessa oleva henkilö tai perhe on etusijalla. ]
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Säännökset ovat pääosin onnistuneita. Voimassa olevassa laissa (21 § 4 mom.) palveluasumisella tarkoitetaan hoidon ja huolenpidon ohella muun muassa osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluja. Ehdotetussa 21 b §:n 3 momentissa palveluasumisen järjestämisen edellytykset on rajattu toimintakyvyn alentumiseen niin, että henkilö tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluja ja siksi tarvitsee kunnan apua asumisena järjestämisessä 21 b §:n 1 momentissa ehdotetussa asunnossa. Kun säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan, että asuntokohteen ylläpitäjillä ja järjestämisvastuussa olevilla kunnilla ei ole lakisääteistä velvollisuutta yhteisöllisen toiminnan järjestämiseen, niin riskiksi asiakasturvallisuuden näkökulmasta muodostuu se, miten säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien palveluasumisen asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi palveluasumisessa voidaan varmistaa. Voidaanko olettaa, että mahdollisesti tukipalveluna järjestettävät osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät ja tukevat palvelut ovat esimerkiksi yksinasuvien toimintakyvyltään heikentyneiden asiakkaiden näkökulmasta riittäviä varmistamaan heidän sosiaalinen hyvinvointinsa, mikäli asiakkaat eivät omatoimisesti kykene yhteisöllistä toimintaa järjestämään tai siihen osallistumaan? Talentia esittää, että hoidon ja huolenpidon lisäksi myös sosiaalisen hyvinvoinnin varmistamiseen osana palveluasumista kiinnitetään hallituksen esityksen perusteluissa huomiota. Tämä on tärkeää uuden säätelyn ohjausvaikutuksen varmistamisessa osana toimeenpanoa. 21 a §:n 1 momentin mukaan tuetulla asumisella tarkoitetaan sosiaaliohjauksella sekä tarvittaessa sosiaalisella kuntoutuksella ja muilla sosiaalipalveluilla tuettua itsenäistä asumista. Asiakkaiden tarpeiden ja edun mukaisten sosiaalipalvelujen järjestämisen ja toteuttamisen ja siten asiakasturvallisuuden varmistamiseksi Talentia ehdottaa, että 21 a §:n 1 momentissa viitattaisiin nyt käytetyn muotoilun sijaan voimassa olevan sosiaalihuoltolain 15 – 17 §:ien säännöksiin sosiaalityöstä, sosiaaliohjauksesta ja sosiaalisesta kuntoutuksesta. Huomiota on kiinnitettävä lisäksi siihen, että tuetun asumisen piiriin lukeutuu myös erityisen tuen tarpeessa olevia henkilöitä, joiden omatyöntekijän (SHL 42 §) sekä palvelutarpeen arvioinnista (SHL 36 §) ja tuen tarpeisiin vastaavien päätöksien (SHL 46 §) tekemisestä vastaavan henkilön on oltava sosiaalityöntekijä.]
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Ei [Asumisen ja palvelujen erottaminen selkeyttää kokonaisuutta. Näin palveluista saadaan paremmin muuntojoustavia asiakkaan palvelutarpeen kasvaessa. Toivottavaa on, että palvelut joustavat ja asiakkaan ei tarvitse muuttaa palvelujen perässä. Koska asuminen ja palvelut erottaan toisistaan, niin pohdittavaksi jää, tarvitaanko lainsäädännössä enää palveluasumista käsitteenä ollenkaan vai voidaanko ajatella, niin, että tuettu asuminen muuntojoustavine palveluineen korvaa sen. Toisaalta voidaan nähdä niin, että kaikki lakiesityksessä oleva asuminen on palveluasumista, mutta palvelujen määrä joustaa ja määrittelee palvelun raskauden. Omaishoidon yhdistämistä palveluasumiseen ei nähdä hyvänä, koska omaishoitolain mukaiset vapaapäivien järjestelyt voivat aiheuttaa vaikeita tilanteita. Omaishoitoperheiden asuminen ja palvelut voidaan järjestää esim. senioriasumisessa. ]
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Kyllä
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Ei [Mielestämme tulisi tarkentaa eroa ns. tavallisen asumisen ja palveluasumisen välillä. Mitä käytännössä tarkoittaa kunnan apu asumisen järjestämisessä?]
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Kyllä
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Kyllä
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 4. Onko tavallista palveluasumista koskeva pykälä tarpeeksi selkeästi muotoiltu? Jos ei, miten sitä voisi muuttaa?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Ei [Pykälän 3 momentista saa sen kuvan, että kaikki säännöllistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevat voivat päästä palveluasumisen piiriin. Tarkennusehdotus pykälään ”… joka tarvitsee kunnan apua tarpeitaan vastaavan/soveltuvan asumisen järjestämiseksi”. Asia on sanottu hiukan monimutkaisesti, ja yhden lauseen sijaan voisi asia olla kerrottu lyhyissä lauseissa. Ehdotus muotoiluksi: Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua tarpeitaan vastaavan asumisensa järjestämiseen 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa. ]
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Samfundet Folkhälsan vill att man ytterligare förtydligar att rätten till serviceboende skall bygga på funktionsförmåga. De klienter som själva, eller med hjälp av anhöriga, klarar av att ordna sitt boende och sin service på ett serviceboende bör behandlas jämställt med de som behöver kommunens hjälp med att ordna sitt boende i ovannämnda serviceform. ]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tavallisen ja tehostetun palveluasumisen raja tarvitsee selkeyttää, jos niitä järjestetään samassa yksikössä, eli ketkä ovat oikeutettuja kuhunkin palveluun.]
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei Asumisen sisältävien palveluiden osalta tarvitaan selkeä kirjaus siitä, mikä on viranomaisen vastuulla ja mikä ihmisen omalla vastuulla. ]
      • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälän 1 momentista voi saada käsityksen, että asuminen tapahtuu ensi sijassa ”ympäristössä”, vaikka ensi sijassa asutaan asunnossa. Asunto sijaitsee jossain ympäristössä, jossa voi olla myös yhteisöllisiä tiloja. Vammaisfoorumi esittää, että momentti muutetaan kuulumaan seuraavasti: Palveluasumisella tarkoitetaan asumista henkilön hallinnoimassa ja hänen tarpeitaan vastaavassa asunnossa, joka sijaitsee yhteisölliseen toimintaan soveltuvassa, esteettömässä ja turvallisessa ympäristössä. Tämä muotoilu korostaa enemmän ihmisen kotia suhteessa rakenteisiin. Momentin 2 ehdotus erottaa pykälätasolla asuntoja palvelut on kannatettava.]
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palveluasumista koskevassa pykälässä olisi huomioitava kautta linjan mahdollisuus saada saamenkielistä ja kulttuurinmukaista palvelua.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Asumisen sisältävien palveluiden osalta tarvitaan selkeä kirjaus siitä, mikä on viranomaisen vastuulla ja mikä ihmisen omalla vastuulla. Tämä palvelulupaus edistää kansalaisten tasa-arvon toteutumista. Wilhelmiina Palvelut yhtyy tässä Hyvinvointiala HALI ry esitykseen tarkennuksesta säännöksen 3. momenttiin seuraavalla tavalla: “Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä ei-ympärivuorokautisia palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua asumisensa järjestämisessä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa”]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Asumisen muodot: välimuotoinen asuminen, tuettu asuminen, palveluasuminen (ryhmämuotoinen), tehostettu palveluasuminen tulee pitää omina muotoina. Omaishoitajuuden sekoittaminen sekoittaa palveluasumisen idean, koska roolit eivät tahdo pitää. Työntekjöiden riittävyyteen idea hyvä, mutta ei käytännössä onnistu. ]
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palveluasumista koskevassa pykälässä (21 b § 1 momentti) on mainittu lyhyesti vaatimus asuinympäristön esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää, että säännöksen yksityiskohtaisin perusteluihin lisätään seuraava lause: Pykälässä noudatettavaksi edellytetyistä esteettömyysvaatimuksista säädetään tarkemmin voimassa olevassa maankäyttö- ja rakennuslaissa, valtioneuvoston asetuksessa rakennusten esteettömyydestä sekä yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista, erityisesti sopimuksen 9 artiklassa. Viittaus pykälätasolla sekä perusteluissa esteettömyyteen ja turvallisuuteen olisi syytä sisällyttää myös tuettua asumista koskevaan 21 a §:ään. Yhdenvertaisuusvaltuutetulle tulleiden yhteydenottojen perusteella on selvää, että tuetun asumisen piirissä voi kuitenkin olla esteettömän asumisen tarpeessa olevia vammaisia ihmisiä, jotka eivät kuitenkaan tarvitse palveluasumista tai hoiva-asumista. Nykyinen lainsäädäntö ei kuitenkaan selkeästi velvoita kuntaa järjestämään esteetöntä asuntoa tällaisille vammaisille ihmisille. Muutosehdotus 21 a §: Tuetulla asumisella tarkoitetaan itsenäistä esteettömässä ja turvallisessa asunnossa tapahtuvaa asumista, jota tuetaan sosiaaliohjauksella sekä tarvittaessa sosiaalisella kuntoutuksella ja muilla sosiaalipalveluilla.]
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lisäys: “Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka ARJEN toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä palveluja.” Perustelu: Mitattu ja testattu toimintakyky voi erota todella paljon todellisesta tilanteesta, erityisesti muistisairailla tai muilla henkilöillä, joiden kognitiiviset kyvyt ovat alentuneet. Tällöin on oleellista huomioida arjesta selviytyminen.]
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Viittaamme kysymyksen 3 vastaukseen. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Samfundet Folkhälsan vill att man ytterligare förtydligar att rätten till serviceboende skall bygga på funktionsförmåga. De klienter som själva, eller med hjälp av anhöriga, klarar av att ordna sitt boende och sin service på ett serviceboende bör behandlas jämställt med de som behöver kommunens hjälp med att ordna sitt boende i ovannämnda serviceform. ]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälästä ei selviä, miten palveluasuminen eroaisi vuokra- tai omistusasumisesta, johon järjestetään kunnallista kotihoitoa. Kunnan järjestämisvelvollisuuden sisältö jää avoimeksi. Pykälästä ja esityksestä ei siis käy ilmi, mitä asiakkaalle myönnetään, kun hänelle myönnetään palveluasuminen. Ks. tarkemmin vastaus edelliseen kysymykseen.]
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Asumisen ja palveluiden eriyttäminen antaa enemmän ns. liikkumavaraa asiakkaalle. Moni ikääntynyt ihminen hyötyy palveluasunnosta esim. palvelutalossa, vaikka ei tarvitse tehostetun palveluasumisen tasoista hoitoa. Itsenäinen asuminen omassa kodissa on ollut haastavaa esim. turvattomuuden kokemusten ja yksinäisyyden vuoksi. Asuminen palvelutalossa, jossa palvelut ovat lähellä, on tuonut turvaa ja yhteisöllinen asuinympäristö on kohentanut ikääntyneen psyykkistä toimintakykyä. Myös omaan kotiin annettua tehostettu palveluasumista tulee esityksessä selkeästi kuvata yhtenä ns. välimuotoisena asumisen ratkaisuina.]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei ole riittävän selkeästi muotoiltu (kts. kohta 3 vastaus). ]
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tuetun asumisen ja palveluasumisen sisällöllinen ero ja perusteet pitää näitä kahtena eri toimintona jäävät epäselväksi. Nähdäksemme suurella osalla sosiaalista tukea tarvitsevia on samanaikaisia pitkäaikaissairauksia, toiminnanvajeita tai niiden riski, ja siten tarve palveluasumisen yhteydessä kuvattuja tarpeita. Voisiko tuettu asuminen olla yksi palveluasumisen muoto, johon tietyt palvelut liittyvät (mutta muuntyyppinen tuki on yhtä lailla mahdollista)? ]
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Olen käsitellyt pykälän sisältöä ja kirjoitusasua edellä kohdassa 3. Pykälän sisältö ei vastaa otsikkoa. Mielestäni koko lakiehdotuksen pykälissä ja perusteluissa ei ole riittävällä tavalla otettu huomioon tehostettua palveluasumista koskevan henkilöstömitoituksen ja asiakasmaksulain uudistuksen vaikutuksia. Mainituilla uudistuksilla on pyritty parantamaan tehostetun palveluasumisen laatua sekä kohtuullistamaan perittäviä asiakasmaksuja. Uuden lainsäädännön aiheuttamat kustannusvaikutukset aiheuttavat kuitenkin sen, että palveluja järjestävälle taholle on taloudellisesti edullisempaa järjestää palveluja muutoin kuin tehostettuna palveluasumisena. Minun on vaikea ymmärtää, miksi tässä tilanteessa lainsäädäntöä lähdettäisiin muuttamaan siten, että palvelunjärjestäjien olisi mahdollista lähteä toteuttamaan tehostettua palveluasumista vastaavia palveluja siten, ettei henkilöstömitoituksia, eikä asiakasmaksulain tehostettua palveluasumista koskevia säännöksiä tarvitsisi noudattaa. Ehdotetussa muodossa säännökset heikentäisivät asiakkaan asemaa ja johtaisivat keinotekoisiin ja epätarkoituksenmukaisiin järjestelyihin palvelujen tuottamisessa. Ehdotuksen perusteluissa korostetaan asiakkaan edun toteutumista siten, että hänellä olisi mahdollisuus asua samassa palveluasumisyksikössä, vaikka hänen palvelutarpeensa muuttuisi asumisen aikana. Sen lisäksi, että henkilö voi asua hankkimassaan asunnossa käyttäen kotiin annettavia palveluja, on perustelujen mukaan tarvetta myös sellaiselle palvelumuodolle, jossa asuminen ja kevyemmät palvelut toteutetaan saman yksikön toimesta. Mielestäni on hyvä, jos lainsäädäntö mahdollistaa joustavasti erilaisten palvelumuotojen käyttämisen, mutta samalla on pidettävä huoli siitä, että lainsäädäntö ei mahdollista niiden lainsäännösten kiertämistä, jotka on säädetty asiakkaan suojaksi. Toisin kuin esityksen perustelutekstistä saattaisi päätellä, voimassa olevat sosiaalihuoltolain säännökset eivät kiellä järjestämästä ns. tavallista palveluasumista samassa yksikössä kuin tehostettua palveluasumista. Valvontatoiminnassa havaitut epäkohdat ovat liittyneet siihen, ettei yksiköillä ole ollut aluehallintoviraston lupaa molempien palvelumuotojen toteuttamiseen tai siihen, että henkilökunnan on ollut vaikeaa erottaa palvelutarpeen perusteella, minkälainen päätös asiakkaalle on tehty. Ns. tavallisessa palveluasumisessa olevia asukkaita on avustettu ympärivuorokautisesti vastaavasti kuin tehostetussa palveluasumisessa olevia asiakkaita. Näkisin, että mikäli pykäliä halutaan uudistaa, olennaista olisi, että rajanveto ns. tavallisen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen välillä olisi mahdollisimman selkeä, jotta väärinkäytöksiltä vältyttäisiin. Luonnoksessa ehdotettu malli, jonka mukaan ns. tavallisessa palveluasumisessa sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina ohjaisi palveluntuottajia ja -järjestäjiä toteuttamaan palvelut erillisinä, jotta tehostettua palveluasumista koskevia normeja ei tarvitsisi noudattaa. Luonnoksessa olevien säännösten perusteella tehostettua palveluasumista vastaava palvelukokonaisuus olisi aina mahdollista rakentaa järjestämällä erillisiä palveluja asumisen lisäksi. Perustelujen mukaan valmistelun kuluessa on mietitty vaihtoehtoa, jossa palvelun järjestämisestä olisi säädetty omassa pykälässään. En pitäisi tällaista sääntelymallia ongelmallisena. Olennaista on, että säännökset ovat selkeitä ja niiden otsikot vastaavat sisältöä. Ottaen huomioon, että voimassa olevassa 19 §:ssä säädetään paitsi eri asumispalvelumuodoista myös tukemisesta asumisen järjestämisessä, voisi vaihtoehto olla toimiva. Kommentoin eri säännösten sisältöä ja palveluja koskevia termejä jäljempänä kohdissa 5 ja 6.]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Säännöksen mukaan palveluasumiseen kytkeytyy samat palvelut kuin normaaliin vuokra-asumiseen, joten säännös on siltä osin epäselvä.]
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [§21 eri asumis- ja palvelumuotojen kuvaukset ovat epäsuhteisia, esim. missä on toimintakyvyn tukeminen esim. lyhytaikaisessa asumisessa (ks. seuraava kohta).]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälässä puhutaan palveluasumisen järjestämisestä. Sana viittaa liiaksi asunnon välittäjänä toimiseen, joka ei ole sosiaalihuollon tehtävä. Tuettua asumista voisi laajentaa niin, että palveluasumisen termiä ei enää tarvitisisi. Käytännössä tämä tarkoittaisi tuettua asumista erilaisin palveluin. Asumisen järjestämisen sijaan vahvistuisi asumisen ohjaus. ]
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Esitämme säännöksen 3. momenttiin seuraavaa muutosta: “Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä ei-ympärivuorokautisia palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua asumisensa järjestämisessä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa Ehdotamme, että ehdotuksessa otetaan mukaan alkuperäinen muoto: Kysymys ei ole pykälässä tarkoitetusta palveluasumisesta, jos henkilö on oma-aloitteisesti siirtynyt asumaan 1 momentissa tarkoitettuun tai vastaavanlaiseen asuntoon. Siinä tapauksessa hänelle voidaan järjestää kotihoitoa, tukipalveluja ja muita palveluja normaaliin tapaan, jos hänellä on näitä palveluja koskevien säännösten mukaan edellytykset palvelujen saamiseen]
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [ks. edellinen vastaus]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry:n mukaan haasteena on se, kuinka pitkiksi odotusajat muodostuvat hoivaa tarvitsevan vanhan ihmisen kohdalla, jotta hän pääsee tarvitsemaansa palveluasumiseen. Mahdollisen jonotuksen on oltava riittävän läpinäkyvää ja asiakkaan palvelut on voitava poluttaa niin, ettei jonotusaika voi olla missään tapauksessa yli kolme kuukautta. Sekin aika on pitkä hoivaa tarvitsevalle vanhalle ihmiselle. Myös pohdittava sitä, mikäli vanha ihminen hakeutuu itsenäisesti ennakoivasti palveluasumiseen, jääkö häneltä mahdollisesti saamatta joitain tukia. Kohtelun on oltava oikeudenmukaista, ja on varmistettava, ettei esityksen mukaan muodostu riski siihen, että itse palveluasumiseen hakeutuneet joutuisivat heikompaan asemaan, jos esim. vointi huononee. Tarvittaessa on voitava varmistaa asiakkaalle se, että hän voi halutessaan asua samassa paikassa lopun elämäänsä. Tämä asia jäi esityksessä VALLI ry:n mukaan epäselväksi. VALLI ry katsoo, että paljon apua tarvitsevalle asiakkaalle palveluseteli ei ole välttämättä hyvä vaihtoehto. Lakiesityksessä puhutaan siitä, että tavallisen palveluasumisen malleja pitäisi olla enemmän, ja tämä on hyvä välimalli, mutta vaihtoehtoja olisi mietittävä myös kustannusten näkökulmasta, miten palvelut kustannetaan. Kotihoidon maksuilla olisi haastava tätä toteuttaa onnistuneesti. ]
      • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Asumisen sisältävien palveluiden osalta tarvitaan selkeä kirjaus siitä, mikä on viranomaisen vastuulla ja mikä ihmisen omalla vastuulla. Tämä palvelulupaus edistää kansalaisten tasa-arvon toteutumista. Hyvinvointiala HALI ry esittää säännöksen 3. momenttiin seuraavaa tarkennusta: “Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä ei-ympärivuorokautisia palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua asumisensa järjestämisessä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa” Myös sitä, saavatko palveluihin oikeutetut asiakkaat riittävät palvelut, pitäisi valvoa nykyistä tehokkaammin.]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tässäkin olisi selkeämpää kuin käytettäisiin sanaa palvelutalo. Tai mieluummin palvelukoti. Yksityinen tai kunnan. ]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Vastaus on kyllä.Ks edellien kysymyksen vastaus. Pykälän sisältö tukee tuetun ja palveluasumisen määrittelyn yhdistämistä. ”Henkilön tarvitsemat muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään”]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ks. edellinen vastaus. Olisi mietittävä tarkkaan, millaista palvelukokonaisuutta ja -tarjotinta maahan halutaan ja miten siihen päästään nykytilanteesta. Mahdollisesti ns. hoitajamitoitus on nykyisen esityksen taustalla, kun ns. "tavallisessa palveluasunnossa" ei mitoitusta tarvitse noudattaa. Tässä on sama vaara kuin oli aiemmin palveluasumista tuotaessa palveluvalikkoon. Tavoitteena oli lisätä kodinomaista ja turvallista asumista ja vähentää perinteistä laitoshoitoa. 30 vuoden aikana vanhainkoti- ja terveydenhuollon pitkäaikaishoito ovat miltei korvautuneet palveluasumisella. Aluksi kuitenkin usein vain nimike "vanhainkoti" muutettiin "palvelutaloksi" toiminnan sen kummemmin muuttumatta. Lisääntyneet hoivan tarpeet yhtäältä ja ulkoistukset ja säästöpaineet toisaalta ovat johtaneet nykytilaan, jossa on tehty jako "tavalliseen" ja "tehostettuun" palveluasumiseen, koska etenkään iäkkäät ja sairaat vanhukset eivät pärjänneet muualla kuin "tehostetussa" palveluasumisessa. Laitosympäristöjä toki saatiin kodinomiastettua. Nyt vaarana on, että "tehostettua" muutetaan "tavalliseksi" ,kunnes ollaan taas samankaltaisessa tilanteessa. Nyt olisi viisasta katsoa eteenpäin ja miettiä mitä tulevaiuudelta halutaan. Jos halutaan tukea kotona asumista turvallisesti, lisätään tuettua asumista joko kotihoitona tai palveluasumisena, ja palvelun intensiteetti muuttuu asiakkaan tarpeen mukaan. Lisätään myös asuntojen esteettömyyttä ja ilmastonmuutoksen edellyttämää viilennystä uusiin asuntoihin ja vanhojen remontoinnissa. Näin ajatellen palveluasuminen tarkoittaa asiakkaan kotiin (oli se sitten tavallisessa asunotokannassa, senioriasunnossa, palvelutalossa) annettavia ja tarpeen mukaan muuntuvia palveluja, ja joihin tarvittaessa liittyy myös soveltuvan asunnon järjestäminen. ]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [ Vrt. edellinen vastaus kysymyksessä 3.]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ks. perusteet edellisestä kohdasta.]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Esitetyt pykälät ovat pääosin tarkoituksenmukaisia ja kannatettavia. Lakiesityksestä jää kuitenkin jossain määrin epäselväksi palveluasumisen saannin edellytykset. Mitä käytännössä tarkoitetaan sillä, että ihminen ei itse kykene järjestämään itselleen palveluasumista heikentyneen toimintakykynsä vuoksi. Palveluasumisen kriteerit ovat jo ennestään olleet hyvin tiukat, jolloin lakiesityksen perusteella jää epäselväksi, miten ikääntyneen henkilön etua arvioidaan palveluasumisen ja myös mahdollisesti hoiva-asumiseen siirtymisen yhteydessä. Lisäksi epäselväksi jää, huomioidaanko tässä myös esim. taloudelliset resurssit. Yksityiskohtaisten perustelujen s. 68 todetaan, että kyse ei olisi laissa tarkoitetusta palveluasumisesta, mikäli ihminen hakeutuu oma-aloitteisesti asumisen yksikköön. Rajaus kyllä selkeyttää yksityisen ja kunnallisen toiminnan eroja ja sulkee ns. ohituskaistan. Samalla se voi aiheuttaa käytännön pulmia esimerkiksi sen osalta, velvoitetaanko kuntaa kuitenkin järjestämään kotihoitoa ja miten siirtyminen palveluasumiseen mahdollistetaan siinä vaiheessa, kun ihmisen toimintakyky sitä jossain vaiheessa edellyttää. Sosnet ehdottaa harkittavaksi, että hoidon ja huolenpidon lisäksi myös sosiaalisen hyvinvoinnin varmistamiseen osana palveluasumista kiinnitetään hallituksen esityksen perusteluissa huomiota. ]
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kts. kohdan 3 vastaukset]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lakiehdotuksen mukaan asiakkaan tarvitsemat palvelut järjestettäisiin erikseen kotiin annettavia palveluja koskevien säännösten mukaan ja niiden valvontaan sovellettaisiin kyseisiä palveluja koskevia säännöksiä riippumatta siitä, ovatko palvelut erillisten kotihoitoyksiköiden vai esimerkiksi asumisyksikön tuottamia. 21 b §:n toisessa momentissa todetaan, että henkilön tarvitsemat muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Muistiliitto esittää, että pykälämuotoilua tarkennetaan kohdan ”tai muussa laissa” osalta. Nykyisellä muotoilulla laki on liian lavea eikä selkiytä nykyisessä laissa olevaa epäkohtaa mm. henkilöstömitoitukseen liittyvät tai muiden valvonnan epäkohtien osalta. Muistiliitto pitää tärkeänä, että lakia toimeenpantaessa palveluasumiseen liittyvät maksut ja hinnoittelu tuodaan asiakkaalle ja hänen läheiselleen selkeästi esille. Palveluista kerrottaessa on käytettävä selkokielistä materiaalia, mutta myös terminologian selkeyteen ja yhdenmukaisuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota, jotta asiakkaat ymmärtävät mitä palvelut tarkoittavat ja mitä se heiltä edellyttää. ]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lakimuutoksen tavoite eli palveluasumisen käsitteen selkeyttäminen siten, että asuminen ja palvelut on eriytetty toisistaan, on sinänsä hyvä. Pykälä on kuitenkin sekava. Pykälän mukaan palveluasuminen sisältää asumisen järjestämisen mom 1:n mukaisessa asunnossa ja asiakkaan tarvitsemat muut sote-palvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisenä palveluna. Epäselväksi jää, mitä asumisen järjestäminen tarkoittaa eli onko kyseessä ns. asumisen välitystoiminta tietyn tyyppisiin asuntoihin ja minkälaista päätöksentekoa siihen liittyy. Ilmeisesti kuitenkin tietyn tyyppisessä asunnoissa asuvan asiakkaan palveluista tehdään erilliset päätökset (esim. säännöllinen kotihoito, ateriapalvelu jne.). Epäselväksi siis jää, onko palveluasuminen itsessään palvelu vai asumista mahdollistava palvelu vai tietynlainen yhteisöllinen, esteetön ym. asumisen muoto, jossa voidaan järjestää asiakkaille tarpeen mukaista palvelua? Järjestäjän velvollisuutena voisi korostaa asumisen ohjausta asumisen järjestämisen sijaan. Se sisältää myös velvoitteen yhteistyöhön eri toimijoiden kanssa soveltuvien asuntojen löytymiseksi. Ilmeisesti myös valmistelussa on tunnistettu palveluasumisen käsitteen epäselvyyttä, sillä sekä hallituksen esityksen vaikutusten arvioinnissa että tässä lausuntolomakkeessa palveluasumisesta käytetään käsitettä tavallinen palveluasuminen. Uusi 21 b § sisältää oletuksen, että palvelujen järjestäjän on tarjottava alueellaan asuntoja, jotka ovat yhteisölliseen toimintaan soveltuvissa esteettömissä ja turvallisissa asuinympäristöissä, jotta palveluasumista voidaan järjestää. Aikaisemmassa 21 §:ssä on viitattu vain soveltuvaan asuntoon. Pykälän 21 b §:n muotoilu tarkoittaa käytännössä sitä, että palveluasumisen asuntotuotantoa, joka pitkälti on markkinaehtoista (eli ilman keskitettyä asuntotuotannon ohjausta), ohjataan sosiaalihuoltolailla. Epäselväksi jää, mikäli kunnassa ei ole lainkaan markkinaehtoisesti syntyneitä palveluasuntoja, antaako pykälä uusia velvoitteita kunnalle palveluasuntojen rakennuttamiseen? Tavoite selkeyttää asumisen ja palvelujen erillisyyttä toteutuisi, vaikka itse palveluasumisen muotoa ei määriteltäisi niin tarkasti, kun nyt esityksessä on tehty. Aikaisempi 21 §:n määritelmä soveltuvasta asunnosta tukee paremmin monimuotoisen asumiskannan kehittymistä ja siten palveluasumisen järjestämistä. Asumisen järjestämisen sekä uudenlaiset asumisen määrittelyt tulee selkeyttää myös yleisen asumistukilain näkökulmasta. Jo nykyisenkin lainsäädännön aikana on esiintynyt tulkintoja, joiden mukaan myös palveluasumisen yhteydessä asumisen järjestäminen ja toteuttaminen kuuluvat palveluun vastaavaan tapaan kuin laitoshoidossa. Se, että palveluasumisessa voidaan järjestää palvelu myös omaishoitona, on kannatettava asia. ]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kun asunnon järjestäminen ja palvelut ovat täysin erillään toisistaan, miten turvataan asumisen jatkuvuus lain edellyttämällä tavalla?]
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lain perusteluissa esitetään, että asumisyksikön tulee olla esteetön ja turvallinen. Turvallisuuden varmistamisen kohdalla lain perusteluissa on mainittu esimerkkeinä lukitusjärjestelmät, kameravalvonta ja vartijapalvelut. Lakiin / lain perusteluihin toivotaan tarkempaa kuvausta, miten ao. menetelmät voisivat olla erilaisia kuin ns. tavallisessa taloyhtiössä ja kenen liikkumista näillä järjestelmillä tai palveluilla voitaisiin seurata tai estää. Lain perusteluissa sanotaan ”…omaishoidon tuki ei olisi tarkoituksenmukainen palvelumuoto iäkkäille puolisoille silloin, kun he asuvat palveluasumiseen kuuluvassa asunnossa yhdessä, ja toinen toistaan tukien selviytyvät vähemmillä palveluilla kuin ilman toisen tukea. Tämä voisi edelleen olla lähtökohta. Monissa muunlaisissa tilanteissa omaishoidon tuella toteutettu hoito voisi täydentää myös palveluasumisen asiakkaan palveluvalikoimaa.” Miksi omaishoidon tuen saajista rajattaisiin ulos palveluasumisessa asuvat puolisot nyt kun lakiesityksen mukaan palveluasumisesta erotetaan palvelut kokonaan asumisesta?]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ilmaisu "asuminen yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa tai siihen soveltuvassa asumisympäristössä jne." on epätäsmällinen. Ehdotamme ilmaisua "Palveluasumisella tarkoitetaan usean henkilön asumisyksikköä, jossa henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto"]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ei, ks. edellisen kysymyksen vastauksemme. Kyseisen pykälän pitäisi pystyä erottelemaan palveluasuminen hoiva-asumisen lisäksi selvästi myös tavallisesta asumisesta, mitä se ei tällä hetkellä tee.]
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Mitä tarkoittaa ”säännöllinen”? Tarvitaanko tarkennusta siihen, mikä taho vastaa esim. tarvittavista muutostöistä (valaistus, hälyttimet)? Mikä on ”tarpeita vastaava asunto”? Määrittelijän tulee tunnistaa ja huomioida asiakkaan tarpeet. Tämä edellyttää moniammatillista yhteistyötä. ]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [THL kannattaa asumisen monimuotoistumista vanhuspalveluissa, sillä se lisää palvelujärjestelmän asiakaslähtöisyyttä. THL kannattaa asumisen ja palveluiden erottamista selkeästi toisistaan. Asumispalveluiden monimuotoistuessa niiden jako tavalliseen palveluasumiseen ja hoiva-asumiseen tulee monimutkaisemmaksi. Siksi laissa tulisi tarkemmin määritellä, mitä tavallisella palveluasumisella tarkoitetaan. Erityisesti erilaiset sekamuotoiset palvelut lisääntyvät THL:n seurannan mukaan. Samassa toimintayksikössä voidaan tarjota sekä tavallista palveluasumista että hoiva-asumista. Hoiva-asumista koskee henkilöstömitoitusvaade, kun taas tavallista palveluasumista se ei koske. ]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Ehdotetun palveluasumista koskevan 21 b §:n 1 momentin mukaan palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisölliseen toimintaan soveltuvassa esteettömässä ja turvallisessa asuinympäristössä, missä henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Pykälän 2 momentin mukaan palveluasuminen sisältää asumisen järjestämisen 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa. Henkilön tarvitsemat muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina siten kuin tässä tai muussa laissa säädetään. Ehdotetun palveluasumisen 21 b §:n säännöskohtaisissa perusteluissa on tuotu esiin, että laissa ei säänneltäisi sitä, miten palveluasumisen asiakkaan tarvitsemat palvelut olisi järjestettävä. Palvelujen tuottajana voisi olla kunnan kotihoidon yksikkö tai yksityinen palveluntuottaja. Palvelut voitaisiin toteuttaa joko asuntokohteen oman henkilöstön avulla tai tuoda talon ulkopuolelta. Mikäli asiassa päädytään ehdotettuun sääntelyyn, tulisi säännöskohtaisissa perusteluissa tulla selkeämmin esiin, että asiakkaan on mahdollista valita tarvitsemansa palvelut kunnalta tai toiselta yksityiseltä palveluntuottajalta myös siinä tilanteessa, jossa hän asuu tietyn yksityisen toimijan asumispalveluksi rekisteröimässä asuntokohteessa. Asumisen ja palveluiden erottaminen toisistaan saattaa myös aiheuttaa haasteita siinä, millaiseksi asumispalvelu kansalaisten mielessä mielletään. Kaikille ei välttämättä ole selkeää, että asumispalveluyksikkö ei itsessään pidä automaattisesti sisällään palveluita, vaan ne on hankittava erikseen. Asiassa korostuu asiakasohjauksen merkitys. Samoin myös omatyöntekijän rooli korostuu asiakkaan palvelujen kokonaisuuden yhteensovittamisessa, mikäli asuminen ja palvelut ovat erillään. Palveluasumista koskevan 21 b §:n säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että palveluasuminen olisi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) 11 §:ssä tarkoitettua ilmoituksenvaraista sosiaalipalvelua. Yksityisten sosiaalipalvelujen valvonta kohdistuisi palveluasumisen osalta vain tilojen asianmukaisuuteen. Edelleen säännöskohtaisten perustelujen mukaan, jos laissa tarkoitettu lupaviranomainen toteaa asumiseen ja yhteisölliseen toimintaan tarkoitetut tilat asianmukaisiksi, sen on merkittävä palveluasuminen lain 25 §:ssä tarkoitettuun yksityisten palvelujen antajien rekisteriin. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että aluehallintovirastot merkitsevät jatkossa yksityisten palvelun antajien rekisteriin palveluasumisen osalta pelkästään kiinteistöt, jotka toimivat palveluasumisen tarkoituksessa. Lisäksi asiakkaalle järjestettävät palvelut olisivat erikseen rekisteröitävää toimintaa. Esityksen mukainen pelkän palveluasumisen asunnon rekisteröiminen vaatii tarkennusta, sillä pelkkä toimitila ei lähtökohtaisesti ole sosiaalipalvelua. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ehdottaa, että mikäli palveluasumisen osalta päädytään ehdotettuun sääntelyyn, kunta olisi se taho, joka toteaa, että kiinteistö on asianmukainen ja palveluasumisen tarkoitukseen sopiva.]
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Vielä enemmän voisi korostaa, että palveluasuminen on yleiskäsite eri muotoisille asumisympäristöille ja asumisratkaisuille, joita yhdistää pykälässä esitetyt vaatimukset. Kunnan järjestämänä maininta on sisällöltään epäselvä.]
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Kunnan velvollisuus palveluasumisen järjestämiseen perusteluosassa esitetyin edellytyksin tulisi pykälässä ilmaista esitettyä yksiselitteisemmin.]
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Pykälästä ei selviä mm omaishoidon myöntämisen perusteet palveluasumiseen. • Henkilöstömitoituksen järjestäminen palveluasumisessa on epäselvä, koska pykälä erityttää kokonaan asumisen omaksi pykäläkseen. Lainsäädännön osalta tulkinta voi olla epäselvää mm valvonnalle (AVI – vrt nykyisen henkilöstömitoituksen vaade 0,3). ]
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Ks. ylempi vastaus. - Lisäksi esitämme pientä tarkennusta (korostettuna) säännöksen 3. momenttiin: “Palveluasumista järjestetään henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut niin, että hän tarvitsee säännöllisesti hoitoa ja huolenpitoa sisältäviä ei-ympärivuorokautisia palveluja, ja joka tästä syystä tarvitsee kunnan apua asumisensa järjestämisessä 1 momentissa tarkoitetussa asunnossa”.]
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Ks. edellä kohta 3.]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Aluehallintovirasto näkee palveluasumisen määritelmän erittäin puutteellisena, koska määrittelyn mukaan palveluasuminen on ainoastaan asiakkaalle soveltuva asunto. Palveluasumisen saamisen edellytyksenä tulisi jatkossakin olla myös hoidon ja huolenpidon tarve, joka tulee määritellä pykälässä. Esityksestä on vaikea hahmottaa, miten palveluasuminen eroaa vuokra-asumisesta, johon järjestetään kotihoidon palvelua. Esityksessä ei varmistuta siitä, kuka palveluasumisen yhteisöllisestä toiminnasta ja palvelukokonaisuudesta vastaa. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan selkeintä olisi, että palveluasumisessa asuminen ja palvelut muodostaisivat jatkossakin kiinteän kokonaisuuden. ]
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [Missä kulkee palvelun järjestämisen ja palveluun ohjaamisen raja. Palveluasumisen määritelmä on epäselvä. ]
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [Pykälän 1 momentissta voi saada käsityksen, että asuminen tapahtuu ensisi-jassa ”ympäristössä”, vaikka asunto on kuitenkin se missä asutaan ja se puo-lestaan sijaitsee jossain ympäristössä, jossa voi olla yhteisöllisiä tiloja. Voisiko momentin tekstin kääntää esim. muotoon palveluasumisella tarkoitetaan asumista henkilön hallinnoimassa ja hänen tarpeitaan vastaavassa asunnos-sa, joka sijaitsee yhteisölliseen toimintaan soveltuvassa, esteettömässä ja tur-vallisessa ympäristössä. Näin ihmisen ”koti” korostuisi enemmän suhteessa rakenteisiin. 2 momentin ehdotus erottaa pykälätasolla asuntoja palvelut, on kannatettava.]
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kyllä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Kyllä
      • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kyllä
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Ei [Asumisen kytkeminen sosiaali- ja terveydenhuollon (hyvinvointialueen) tehtäväksi jää epäselväksi, kun asumiseen on kytketty samat palvelut kuin tavalliseen vuokra-asumiseen, johon asiakas itse hakeutuu ]
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Kyllä
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Ei [kts. edellinen vastaus 3]
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Ei [Hyvänä on, että luodaan erilaisia asumisen muotoja. Jos niitä ei osata määritellä kunnolla niin aikaan ei niitä tunnista kun lupaa haetaan. ]
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Ei [Kunnan velvollisuus palveluasumisen järjestämiseen perusteluosassa esitetyin edellytyksin tulisi pykälässä ilmaista esitettyä yksiselitteisemmin.]
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 5. Ovatko hoiva-asumista koskevat säännökset (21 c §) mielestänne onnistuneita? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Kyllä
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Vi vill betona att så kallat omsorgsboende skall vara en verksamhetsform som skall ha endast socialtillstånd. Ett system där även medicinskt tillstånd krävs ökar byråkratin och omöjliggör upprätthållandet för små producenter. ]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palvelutarpeen arviointiin on tulossa RAI-mittarit. Mittaristoon tulisi saada myös terveyttä edistävän liikkumisen osuus.]
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Nykyinen hoivakotihoito nimike on parhain kuvaamaan ympärivuorokautista hoitoa]
      • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Olennaista on turvata yhdenmukaisesti jokaisen ikääntyneen ihmisen mahdollisuudet päästä ympärivuorokautisten hoivapalvelujen piiriin siinä vaiheessa, kun henkilö tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa. Riskinä on, että kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus johtaa siihen, että hoivan piiriin pääsyn kriteerit ovat liian tiukat ja hyvin huonokuntoiset ihmiset jäävät kotiin annettavien palvelujen varaan, mikä heikentää entisestään toimintakykyä ja elämänlaatua aiheuttamalla mm. yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta. Muistisairaiden henkilöiden turvallisuus kotihoidossa voi vaarantua jo siitä syystä, että riski karkaamisiin, eksymisiin ja niiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin kasvaa täysin eri suuruiseksi kuin ympäri vuorokauden valvotussa hoiva-asumisessa. Hoiva-asumiseen pääsyn yhtenäiset, valtakunnalliset kriteerit vahvistaisivat yhdenvertaista pääsyä hoiva-asumispalveluun. Kriteereissä olisi tärkeää ottaa huomioon, että vaikka esim. muistisairaalla ei olisikaan säännöllisiä yökäyntejä, voivat yksilölliset olosuhteet (esim. yksinäisyys) tai sairauden aiheuttamat käytöstavat (esim. karkailun aiheuttamat vaaratilanteet) aiheuttaa hoiva-asumisen tarpeen.]
      • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Myös tässä määrittelyssä korostuu enemmän yksikkö kuin itse asunto/koti. Määrittely lähtee samalla tavoin yksiköstä kuin kysymyksen 4 kohdalla. Vammaisfoorumi esittää, että kirjaus muutetaan kuulumaan seuraavasti: Hoiva-asumisella tarkoitetaan asumista henkilön tarpeita vastaavassa asunnossa, joka sijaitsee yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa. ]
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asuminen tulee olemaan saamelaisalueen ympärivuorokautisen palvelun tarvitsijoille yleisin asumismuoto, sillä “päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista”. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta tuettaessa on tärkeätä, että ikäihmisten neuvonnassa ja asiakasohjauksessa varmistetaan saamenkielisen ja kulttuurinmukaisen palvelun saatavuus. Asiakkailla ja heidän omaisillaan tulee olla äidinkielellään riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden toteutusmahdollisuuksista. Palvelutarpeen määrittely ja toimintakyvyn arvioinnin testaukset tulee tapahtua asiakkaan äidinkielellä ja hänen kulttuuritaustansa huomioon ottaen.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tehostettu palveluasuminen on selkeä käsite]
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asumista koskevassa pykälässä (21 c § 1 momentti) on mainittu lyhyesti vaatimus hoivakodin / asumisyksikön esteettömyydestä ja turvallisuudesta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu esittää, että säännöksen yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään seuraava lause: Pykälässä noudatettavaksi edellytetyistä esteettömyysvaatimuksista säädetään tarkemmin voimassa olevassa maankäyttö- ja rakennuslaissa, valtioneuvoston asetuksessa rakennusten esteettömyydestä sekä yleissopimuksessa vammaisten henkilöiden oikeuksista, erityisesti sopimuksen 9 artiklassa.]
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asuminen käsite viittaa asiakkaan olevan toiminnan kohde, ei aktiivinen toimija. Asumisen tulee olla toimintakykyä edistävää ja tukea yksilöllistä , oman näköistä elämää. Käsitteestä puuttuu lisäksi kuntoutuksellinen näkökulma ja asiakkaan omat voimavarat. Soveltuuko käsite myös mielenterveys-ja päihdekuntoutujille...]
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei. Kyllä pääsääntöisesti, mutta asiakkaan tarpeita vastaavan asunnon lisäksi olisi tärkeää määrittää tarvittavat apuvälineet ja niiden järjestämistaho sekä velvollisuudet. Terveydenhuollon palveluiden järjestäminen ja vastuutahot tulisi olla kirjattuna hoito-ja palvelusuunnitelmassa selkeästi epäselvyyksien välttämiseksi ja olla esim. palveluntarjoajan omavalvontasuunnitelmassa kerrottuna.]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asumista koskevaan säännökseen 21 c § tulee lisätä kuntoutus osaksi hoiva-asumisen palvelua. Valviran ja aluehallintovirastojen valvontahavaintojen (12/2019) perusteella vanhustenhuollon palveluasumisen lääkäripalvelujen järjestämisessä on ollut puutteita. Lainsäädännöllä tulee varmistaa se, että kaikille tehostetun palveluasumisen asiakkaille taataan terveydenhuollon (sisältäen suun terveydenhuollon) palvelut, ja lääkäripalvelut ovat asianmukaiset. Tehostettua palveluasumista järjestetään ikäihmisten lisäksi esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille sekä kehitysvammaisille henkilöille. Tehyn näkemyksen mukaan säädökseen 21 c § tulee lisätä seuraavat kohdat HE:n perustelutekstistä: ”Hoiva-asumista tuottavassa hoivakodissa tai muussa vastaavassa asumisyksikössä tulee olla henkilöstöä paikalla ympärivuorokautisesti. Jos asumisyksikössä tarjotaan hoiva-asumista pääasiassa iäkkäille henkilöille, henkilöstön mitoitus määräytyy vanhuspalvelulain säännösten mukaan.” Asukkaiden asumisen ja päivittäisten toimintojen mahdollistamiseksi tarvittavat apuvälineet (esim. nukkuminen, siirtyminen/ siirtäminen, peseytyminen/ peseminen, ulkoilu) tulee lisätä 21 c §:hen. Näin työnjako apuvälineiden luovutuksessa terveydenhuollon ja hoiva-asumisen välillä olisi jatkossa selkeämpi ja hoiva-asumisessa olisi riittävästi tarvittavia apuvälineitä käytössä asumisen ja päivittäisten toimintojen mahdollistamiseksi. Tällä hetkellä Apuvälineiden valtakunnallisissa luovutusperusteissa (STM 2020:23) kuvattua työnjakoa ei aina noudateta. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vi vill betona att så kallat omsorgsboende skall vara en verksamhetsform som skall ha endast socialtillstånd. Ett system där även medicinskt tillstånd krävs ökar byråkratin och omöjliggör upprätthållandet för små producenter. ]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asumista koskevissa säännöskohtaisissa perusteluissa on käsitelty terveydenhuollon järjestämistä asiakkaille. Kohdassa todetaan, että terveydenhuollon järjestämisestä vastaaville toimijoille kuuluu vastuu myös hoiva-asumisen asiakkaille järjestettävistä terveydenhuollon palveluista. Tämä on erittäin tärkeää ja lisännee myös asukkaiden yhdenvertaisuutta valtakunnallisesti. Järjestämisvastuu tulisi näkyä myös säännöksessä.]
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vastataan ei kommentointimahdollisuuden saamiseksi, vaikka pykälässä on myös hyvää. 21 c §:n 1 momentin muotoilu on kuitenkin epäselvä: ”Hoiva-asumisella tarkoitetaan (…) jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa.” Sanan ”myös” käyttäminen pykälässä ilman, että se viittaa mihinkään, on ongelmallista, sillä lakitekstin pitäisi pyrkiä mahdollisimman suureen täsmällisyyteen. Pykälän 1 momentti saattaisi toimia paremmin näin: ”Hoiva-asumisella tarkoitetaan (…) jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä hänelle palvelutarpeen arvioinnin pohjalta tehdyn päätöksen mukaiset palvelut sekä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa.” Ihmisoikeuskeskus katsoo, että koska perustuslain 19 § edellyttää välttämättömän huolenpidon järjestämistä sitä tarvitseville, ehdotetun pykälän sanamuotoa tulisi muuttaa siten, että iäkkäille henkilöille säädettäisiin edellytysten täyttyessä subjektiivinen oikeus päästä hoiva-asumiseen (nyk. tehostettu palveluasuminen). ]
      • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [NÄE pitää hyvänä, että pykälässä on yksilöity se, että hoiva-asumisessa on huolehdittava, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut. NÄE korostaa, että tähän tulee sisältyä myös näönhuollon peruspalvelut]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Käsitemäärittely ja sisältö vastaavat nykyistä tehostettua palveluasumista muutoin, mutta lähtökohtana on ensin asuminen ja sitten hoiva. Miten menetellään, jos puolisoista toinen tarvitsee hoiva-asumista ja toinen ei, mutta haluavat asua yhdessä. Hoiva-asuminen voi pitkäaikaista tai lyhytaikaista. Vanhuspalvelulain henkilöstömitoitus ei sovellu erityisryhmien asiakkaiden palveluun. Erityisryhmien tehostetussa asumispalveluissa on laaja-alainen vaihteluväli 0,5 – 1,7 henkilöstömitoituksessa asiakkaiden palvelutarpeen mukaisesti.]
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ehdotetun 21 c §:n 3 momentin mukaan hoiva-asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee 1 momentissa tarkoitetun asumisen lisäksi päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista. Näkemykseni mukaan ehdotetun pykälän sanamuotoa tulisi muuttaa siten, että iäkkäille henkilöille säädettäisiin edellytysten täyttyessä subjektiivinen oikeus päästä hoiva-asumiseen (nyk. tehostettu palveluasuminen). Perustelen kantaani seuraavasti. Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetun mukaisesti, jos asumisyksikössä tarjotaan hoiva-asumista pääasiassa iäkkäille henkilöille, henkilöstön mitoitus määräytyy asiaa koskevien vanhuspalvelulain säännösten mukaan. Totean myös, että asiakasmaksulain säännökset ovat erilaiset riippuen siitä asuuko henkilö tehostetun palveluasumisen (hoiva-asumisen) vai muuten järjestetyn palveluasumisen piirissä. Tehostetussa palveluasumisessa (hoiva-asumisessa) maksut määräytyvät vastaavasti kuin laitosmaksut ja asiakkaalle jää laissa säännelty käyttövara. Sääntelytapa aiheuttaa sen, että palvelun järjestäjälle on merkittävästi edullisempaa järjestää palvelu palveluasumisena kuin hoiva-asumisena. Ehdotetussa muodossa sääntelyyn sisältyy vaara, että haavoittuvassa asemassa oleva asiakas ei saa tarpeensa mukaista palvelua ja joutuu maksamaan siitä enemmän kuin vastaavassa tilanteessa oleva asiakas, jolle palvelu järjestetään hoiva-asumisena. Yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan seuraavaa: ”Kolmantena hoiva-asumisen saannin edellytyksenä olisi, että hoitoa ja huolenpitoa ei ole mahdollista tai henkilön edun mukaista järjestää kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla. Tämän edellytyksen täyttymistä on syytä punnita palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä erityisen huolellisesti, jotta hoiva-asumiseen pääsevät ne, joille tämä palvelu on paras vaihtoehto.” Käsitykseni mukaan ehdotuksessa ei ole riittävällä tavalla turvattu, että vanhukset pääsevät tarvitessaan tehostettuun palveluasumiseen/hoiva-asumiseen. Säännöksiä tulisi täsmentää sekä siten, että asiakkaalle määritellään oikeus päästä hoiva-asumiseen, että siten, että selkeämmin käy ilmi, milloin ja millä edellytyksillä oikeus hoiva-asumiseen syntyy. Kuten edellä olen todennut vastaavasti tulisi määritellä milloin ja millä edellytyksillä iäkkäillä henkilöillä olisi oikeus saada kotiinsa kotihoitoa ja tukipalveluja ilman että hänen tarvitsisi muuttaa omasta asunnostaan muualle. Pidän sinänsä myönteisenä sitä, että palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen (hoiva-asumisen) erona ei pidettäisi jatkossa ainoastaan ympärivuorokautisen hoidon tarvetta. Kun samalla korostetaan mahdollisuutta järjestää palveluja laajasti eri tavoin esimerkiksi siten, että asumiseen yhdistetään kotihoito, jota voitaisiin antaa myös öisin ja asuminen voidaan toteuttaa samoissa yksiköissä, on näitä palvelumuotoja vaikea erottaa toisistaan. Kuten edellä olen todennut, jos ehdotetun mukaisesti ratkaisevana perusteena on se, että toisessa palvelut järjestää ulkopuolinen taho, ohjaisivat säännökset hankkimaan palveluja yksikön ulkopuolelta, jotta tehostettua palveluasumista koskevia säännöksiä ei tarvitsisi noudattaa. Olen jo nyt laillisuusvalvonnassa kohdannut toimintaa, jossa asiakkaita on lähdetty siirtämään tehostetusta palveluasumisesta palveluasumiseen ja myös esimerkkejä siitä, että saman asumisyksikön tiloja on annettu asukkaille vuokralle ja niihin on yhdistetty kotihoitoa. Järjestely voi olla asiakkaan edun mukainen, mutta se voi myös olla hänen etujensa vastainen siten, että palveluissa käytetty henkilöstömäärä ei ole riittävä ja maksut ovat suhteessa korkeammat kuin samassa yksikössä toteutetussa tehostetussa palveluasumisessa (ehdotuksen mukaan hoiva-asumisessa). ]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Olennaista on turvata yhdenmukaisesti jokaisen ikääntyneen ihmisen mahdollisuudet päästä ympärivuorokautisten hoivapalvelujen piiriin siinä vaiheessa, kun henkilö tarvitsee jatkuvaa huolenpitoa. Riskinä on, että kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus johtaa siihen, että hoivan piiriin pääsyn kriteerit ovat liian tiukat ja hyvin huonokuntoiset ihmiset jäävät kotiin annettavien palvelujen varaan, mikä heikentää entisestään toimintakykyä ja elämänlaatua aiheuttamalla mm. yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta. Muistisairaiden henkilöiden turvallisuus kotihoidossa voi vaarantua jo siitä syystä, että riski karkaamisiin, eksymisiin ja niiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin kasvaa täysin eri suuruiseksi kuin ympäri vuorokauden valvotussa hoiva-asumisessa. Hoiva-asumiseen pääsyn yhtenäiset, valtakunnalliset kriteerit vahvistaisivat yhdenvertaista pääsyä hoiva-asumispalveluun. Kriteereissä olisi tärkeää ottaa huomioon, että vaikka esim. muistisairaalla ei olisikaan säännöllisiä yökäyntejä, voivat yksilölliset olosuhteet (esim. yksinäisyys) tai sairauden aiheuttamat käytöstavat (esim. karkailun aiheuttamat vaaratilanteet) aiheuttaa hoiva-asumisen tarpeen.]
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälässä 22 kuvattu kuntoutus tulee nyt tässä kohden vahvasti esille, miksi ei jo muissa edellä kuvatuissa kohdissa? Tarkoittaako tämä niitä sosiaali- ja vanhuspalvelujen yksikköjä kunnissa/kaupungeissa (esim. arviointi- ja kuntoutusyksiköt), joissa tarjotaan jo nyt kuntoutusjaksoja esim. kotihoidon asiakkaille ilman lähetettä (asiakasohjaajan tai kotihoidon kautta) tai terveyspuolen (esh, pth) lääkinnällisen kuntoutuksen jatkoksi tulevaa kuntoutusjaksoa perinteisesti lääkärin lähetteillä? Miten tämä tulee muuttumaan/integroitumaan uudessa sote-mallissa? Onko vaarana, että uusi vanhuspalvelujen monialainen arki- ja kotikuntoutus joutuu alistumaan kapeaan lääkinnällisen kuntoutuksen perinteeseen? Kuinka näissä prosesseissa toteutuu yhdenvertaisuus ikääntyneiden kuntoutuksessa?]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asuminen on käsitteenä viittaa holhoavaan ja asukasta hoivan kohteena pitävään ajatteluun. Sen sijaan asukkaiden tulee pystyä elämään oman näköistä arkea ja heidän itsemääräämisoikeutta tulee kunnioittaa hoivaamisen näkökulman sijaan. Hoiva-asuminen käsite sisältää ajatuksen säilyttävästä palvelusta. Sen sijaan asumisen tulee olla toimintakykyä edistävää ja tukea yksilöllistä elämänlaatua. Hoiva-asumisenkin asukkaan palvelun lähtökohtana ei ole hoiva vaan asukkaan arkeen ja elämään kuuluvat tarpeet ja toiveet. ]
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Valtion liikuntaneuvosto pitää hyvin tärkeänä, että hoiva-asumisen ominaisuuksissa korostaan esteettömyyttä ja turvallisuutta, joilla on keskeinen merkitys asiakkaiden liikkumiselle. Erityisesti arjessa ja asuinympäristön lähellä tapahtuva liikkuminen on tärkeää ikääntyneille. Valtion liikuntaneuvosto nostaa kuitenkin esille, että esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi asuinympäristön (esimerkiksi piha-alue) tulisi olla myös liikkumiseen ja fyysiseen aktiivisuuteen kannustava, mikä tukisi asiakkaiden toimintakyvyn ylläpitämistä ja edistämistä. Liikuntaneuvosto esittää myös Hoiva-asumisen 21 c § 1 momenttiin vastaavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Hoiva-asumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa, TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄSSÄ esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa.” Valtion liikuntaneuvoston näkee myös hyvin tärkeänä vaatimuksen, että asuinympäristön tulee soveltua yhteisölliseen toimintaan. Liikuntaan ja muuhun harrastustoimintaan soveltuvien yhteisöllisten tilojen lisäksi olisi tärkeää tukea myös hoiva-asumisen asiakkaiden arkiliikkumista. Liikuntaneuvosto esittää Hoiva-asumisen 21 c § 1 momentin perusteluihin seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Asumisyksikön olisi oltava esteetön ja turvallinen. Lisäksi asumisyksikössä olisi oltava tarjolla asukkaille järjestettyä yhteisöllistä toimintaa, KUTEN SOSIAALISTA, PSYYKKISTÄ JA FYYSISTÄ TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄÄ TOIMINTAA.”]
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ehdotamme seuraavaa.: 21 c § kriteeristöä tarkennetaan, siten että • Luovutaan sanasta vaativaa, kohdassa ”Vaativaa ammatillista hoitoa” pykälän momentissa • Luovutaan sanasta jatkuva, kohdassa ”jatkuvaa huolenpitoa” pykälän momentissa • Lisätään kriteeristöön objektiivinen arvio hoiva-tarpeesta. Esim. mikäli RAI-arvioinnin (käyttäen Valviran VAHU-taulukkoa) mukaan henkilön hoivatarpeen mitoitus ylittää 0,5. Muutoksilla vältetään tilannetta, jossa järjestäjä voi aina perustella asukkaan kuuluvan ns. raskaan palveluasumisen piiriin. • Tarkennettava ”…, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut” i. Palvelutuottaja velvollisuuksia tuottaa palvelut tulee rajata ottaen huomioon, että palvelutuottajat toimivat sosiaalihuollon luvan alla ii. Tärkeää, että kunnalle/terveydenhuollon järjestäjälle kuuluu asukkaan terveydenhuollon järjestäminen ja henkilöstön lääkehoidon lupien allekirjoittaminen, hoitolinjausten tekeminen, saattohoitopäätösten tekeminen, annosjakelulääkkeiden kirjoittaminen, Marevan-hoitojen seurannan järjestäminen, IMO-rajoitustoimien tekeminen ja seuranta Yleisinä perusteluina tähän viittaamme Esperin antamiin perusteluihin 2. kysymykseen.]
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kuuloliitto näkee hyvänä, että pykälässä on yksilöity se, että hoiva-asumisessa on huolehdittava, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut. Kuuloliitto korostaa, että tämän tulee sisältää myös kuulonkuntoutuksen palvelut ja kuulon kuntouttamisen kuulokojeella. ]
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Sosiaalihuoltolain 21c §:ssä hoiva-asumisen saantikriteerit ovat riittävän selkeät ja tarkoituksenmukaiset pääosin. Vanhustyönjohtajat ja -asiantuntijat esittävät, että yksityiskohtaisia perusteluita täydennetään huolenpidon ja hoidon lisäksi myös hoivan käsitteellä, joka liittyy nimenomaan arjen toiminnoista suoriutumisen tukemiseen ammatillisesti. Lisäksi vanhustyönjohtaja- ja asiantuntijat esittävät, että henkilön palvelutarpeen arviointiin tulisi lisätä RAI- arviointijärjestelmän käyttö kokonaisvaltaisessa palvelutarpeen arvioinnissa. ]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry:n mukaan tässä ei havaittu paljon muutosta aiempaan. Kotiavustajan tekemät työtehtävät olisi VALLI ry:n mukaan laskettava mukaan mitoitukseen. Tämä voisi hieman helpottaa haastavaa henkilökunnan saantia. Kotiavustajilla voi olla jo vuosien työkokemus esim. eläkkeelle jo jääneet työntekijät, jotka vielä haluaisivat tehdä osin töitä esimerkiksi sijaisuuksia. ]
      • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Henkilön oikeutta hoiva-asunnon saannille on täsmennettävä. Sen sijaan että henkilöllä on ”mahdollisuus” saada tarvitsemansa asunto, tulisi olla ”oikeus”.]
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hyvinvointiala HALI ry pitää luontevana, että kansallisiksi ja yhteneväisiksi palvelutarpeen arviointityökaluksi otetaan RAI -mittarit, jotka tulevat vanhuspalvelulain muutosten myötä valtakunnallisesti käyttöön viimeistään 1.4.2023 lähtien. Tämän lisäksi palvelutarvetta ja asiaakkaan kokonaistilannetta tulee kuvata sanallisesti. Jos asiakkaalla on runsaasti vuorokautisia käyntejä, voidaan myös tätä pitää yhteneä perusteluna ympärivuorokautisen hoivan tarpeelle. Tämä todetaan myös lakiesityksen perusteluissa s. 70: ”hoiva-asumisen saannin edellytykset voivat täyttyä, vaikka henkilöllä ei olisi säännöllistä yöaikaista avun tarvetta, jos hänen päivittäinen huolenpidon tarpeensa on runsasta ja jatkuvaa.” Hyvinvointiala HALI ry pitää yhden luvan järjestelmää tarkoituksenmukaisena ottaen huomioon, että ympärivuorokautisen hoivan piirissä on aina jonkin verran myös terveydenhuollon tehtäviä. ]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Keskeistä on varmistaa, että hoiva-asumisen kriteerit eivät muodostu liian tiukoiksi tai ainakaan nouse nykyisestä tasosta, jolla hoiva-asumisen paikan saaminen on jo tosiasiallisesti henkilöstömitoituksen myötä noussut. Inhimillisestä näkökulmasta hoiva-asumisen piiriin pääsyn hankaloituminen entisestään on erittäin haitallinen kehityskulku. Pääsy ympärivuorokautiseen hoivaan asumisyksikössä tulee taata kaikille sitä tarvitseville ja kaikissa tilanteissa lähtökohtana tulee olla ikääntyneen henkilön riittävien palveluiden turvaaminen. Myönteistä on esityksessä tehty huomio siitä, että hoiva-asumisen saannin edellytykset voivat täyttyä myös silloin, kun henkilöllä ei ole säännöllistä yöaikaista avun tarvetta, mikäli päivittäinen huolenpidon tarve kuitenkin on runsas ja jatkuva. Säännöksen sisältämät käsitteet, kuten ”jatkuva huolenpito” ja ”vaativa ammatillinen hoito”, nostavat kuitenkin todennäköisesti puolestaan kynnystä päästä hoiva-asumisen piiriin. Tätä kynnystä ovat jo nyt tosiasiallisesti nostaneet henkilöstömitoituksen tuomat lisäkustannukset palveluiden tuottamiseen. ]
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tulee olo, että laki ja asetus on ahdettu samaan pykälään! ]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Turvapalvelun tulisi kuulua osana hoiva-asumisen palveluja vaikka se muissa asumisen muodoissa voisi olla erillinen tukipalvelu ]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ei sovellu kaikille asiakasryhmille kuten vammaisille. Terveydenhuollon palvelut ja oma lääkäri turvattava. Kriteerit palveluun pääsyyn ovat nyt liian epämääräiset. Olisi saatava kansalliset kriteerit sille, milloin ihminen on oikeutettu hoivakotipaikkaan. Kun RAI tulee koko maassa käyttöön, tämä on mahdollista. Sitä ennen tulisi esim. lain perusteluissa antaa asiasta ohje (esim. ADL + MMSE ym.)]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Selvempiä kriteereitä tarvitaan siihen, miten jatkuvan huolenpidon ja vaativan ammatillisen hoidon tarve arvioidaan, ja erityisesti asiakkailla, joilla toimintakyky vaihtelee jopa päivittäin (esim. monet aivojen sairaudet). Koska omaishoidon tuen järjestämisessä on ongelmia mm. omaishoitajan vapaissa, tulisi lakipykäliin kirjata eikä vain perusteluihin, että lyhytaikainen hoiva-asuminen voi olla yksi muoto omaishoidon vapaan järjestämiseen, mikäli se on sopiva vaihtoehto hoidettavalle ja hoitajalle.]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pidämme tärkeänä sitä, että asumisyksiköissä olisi oltava tarjolla asukkaille järjestettyä yhteisöllistä toimintaa, jonka tulee olla asiakkaiden mieltymysten mukaista. Yhteisöllinen toiminta, toimintakykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävä toiminta pitävät kaikki sisällään kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistumisen, itse tekemisen ja kokemisen. Näiden järjestämiseen ja hankkimiseen tulee olla koulutusta ja osaamista henkilöstöllä sekä johdon tuki. Henkilöstöllä ja johdolla tulee olla kyky ja osaamista yhteistyöhön näitä palveluita tuottavien kuntien, järjestöjen ja yritysten sekä osuuskuntien kanssa.]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [21 c § toista momenttia ehdotetaan muutettavaksi ensimmäisen lauseen osalta seuraavasti: Hoiva-asuminen sisältää henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisen vuorokaudenajasta riippumattoman hoidon ja huolenpidon, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän kuntoutuksen, ateriat, vaatehuollon, siivouksen sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan. Muutos on tarpeen kuntoutuspalveluiden integroitumiseksi osaksi ikääntyneen asumispalveluita. Lääkinnällisen kuntoutuksen toteutuminen palveluasumisessa olevilla ikääntyneillä on olematonta ja kuntoutuspalveluita ei käytännössä ole sen enempää julkisen sektorin palveluasumisyksiköissä kuin ulkoistetuissa yksityisen tai kolmannen sektorin yksiköissä, ellei asiakas hanki niitä itse omalla kustannuksellaan. Kuntoutuspalveluiden tulee olla kiinteä osa palveluasumista, sitä ei ole tarkoituksenmukaista käsitellä erillään esim. hoiva- tai hoitopalveluista. Kuntoutuksen tulee kuulua palveluasumiseen samalla tavalla kuin hoitopalveluiden. Kuntoutustarve on arvioitava osana asiakkaan palvelusuunnitelman laatimista. Tämä tukee osaltaan palveluasumisyksiköiden kuntouttavaa työ- ja toimintakulttuuria ja palveluasumisen piirissä olevien toimintakyky säilyy mahdollisimman hyvänä ja hoitoisuusluokitus (hoitopalvelujen tarve) mahdollisimman pienenä. Julkinen terveydenhuolto ei tällä hetkellä järjestä ikääntyneiden palveluasumisen piirissä olevien kuntoutusta käytännössä lainkaan, ei edes silloin kun kyse on akuutin sairastumisen tai vammautumisen jälkeisestä kuntoutuksesta. Hoiva-asumisen toimintakulttuuria on muutettava mikäli kokonaiskustannuksia halutaan vähentää. Kuntoutuksen kiinnittäminen kiinteäksi osaksi hoiva-asumista on keskeistä sekä ihmisarvoisen ikääntymisen, että kustannusten hallinnan näkökulmasta.]
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tarkoitetaanko lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden terveydenhuollon palvelujen osalta järjestäjän vai tuottajan vastuuta.]
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Valvira esittää, että pykälässä palvelun määrittelyssä korostettaisiin, että kyseessä on asiakkaan koti, jossa myös perusoikeudet tulee toteutua kuten muillekin ihmisille. Samantyyppistä määrittelyä voisi lisätä muihinkin asumista koskeviin pykäliin. Asumispalveluissa asiakas asuu vuokralla, jolloin sovellettavaksi tulee myös huoneenvuokralain mukaiset oikeudet (mm. irtisanomisaika jne.). Kyseessä on asiakkaan yksityiskoti, edellä mainittua ei usein huomioida palveluja järjestettäessä. Jäljempänä on kommentit hoiva-asumisen-termistä osana sosiaalihuoltolakia.]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Muistiliitto esittää, että pykälämuotoilussa ja perusteluteksteissä on kiinnitettävä erityistä huomioita siihen, ettei lain tulkinnoista aiheudu kuntakohtaisia eroja ja käytäntöjä, joissa kynnys saada hoiva-asumista (tehostettua palveluasumista) nousee liian korkeaksi. Pykälämuotoilun termi jatkuva huolenpito tulee avata perusteluteksteissä. Asiakkaan etua määriteltäessä on kuultava asiakasta ja muistisairaan ihmisen kohdassa myös omaista / läheistä. Lausuttavana olevassa lakiuudistuksessa hoiva-asumisen asiakas on oikeutettu Kelan tukiin. Muistiliitto haluaa huomauttaa, että muistisairaalla henkilöllä tai hänen läheisellään ei aina ole edellytyksiä tai kykyä huolehtia mahdollisesta tukien hakemisesta. Lainsäädäntöä muutettaessa tulisi kiinnittää huomioita niiden hoiva-asumisen asiakkaiden tilanteeseen, joilla ei ole edellytyksiä huolehtia itse tukien hausta. Edunvalvonnasta vastaavan henkilön tulee tuntea päämiehen tarpeet ja olla tietoinen tilanteesta. Laissa hoiva-asumista tuottavan toimintayksikön olisi huolehdittava siitä, että asiakkaiden lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden terveydenhuollon palvelujen tarve välittyy näiden palvelujen järjestäjätaholle ja että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada hänelle tarjolla olevat palvelut. Muistiliitto haluaa huomauttaa, että terveydenhuollon palveluiden tulee sisältää myös mm. henkilön ravitsemustilan arvioinnin, suun terveyden tarkistamisen ja hampaiden hoidon, fysioterapian, toimintaterapian, puheterapian sekä tarvittavien apuvälineiden saannin. ]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lääkinnällisen kuntoutuksen nostaminen erikseen terveydenhuollon palveluista on tarpeetonta. Pykälän kakkosmomentin viimeinen lause on riittävä muodossa: ”Lisäksi on huolehdittava, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa terveydenhuollon palvelut”. ]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Vanhustenpalveluiden näkökulmasta hoiva-asumista koskevat säännökset ovat onnistuneita. Mielenterveys- ja päihdepalvelussa sen sijaan vanhuspalvelulaissa säädetty henkilöstömitoitus ei vaikuta järkevältä. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asiakasryhmää ajatellen syyt yölliseen henkilökunnan tukeen ei ole lainkaan pääasiallisesti hoivatarve, vaan psyykkiset syyt. Mikäli kaikkiin yksiköihin tulisi 0,7 henkilöstömitoitus, se ei toisi mahdollisuuksia erilaisiin yksiköihin. Mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarvitaan profiililtaan erilaisia yksiköitä, koska asiakkaiden tuen tarpeet vaihtelevat. Ennemminkin pitäisi saada erilaisilla henkilöstömitoituksilla olevia yksiköitä, esimerkiksi mitoitus 0,5 – 0,7 välillä. Mikäli kaikkiin yksiköihin tulee 0,7 mitoitus, ei se henkilöstöresurssin kohdentamisen osalta ole kustannustehokasta asiakkaiden tarpeisiin nähden. Osa asiakkaista, jotka tarvitsevat yöllistä tukea olisivat liian tuetussa palvelussa 0,7 mitoituksella. Nykyisillä resursseilla ei pystyttäisi vastaamaan tähän muutokseen. Mikäli tehostettu palveluasuminen jää pois termistöstä on se huomioitava myös THLn palvelutehtäväluokituksessa.]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Perusteluiden mukaan edellytys hoiva-asunnon saannille on, että henkilö tarvitsee päivittäin vuorokauden ajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa. Tämän kriteerin perusteella ilmaisu ”henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa …” on liian tulkinnan varainen. Siten 2 momentissa tulee säätää ”henkilö saa tarvitsemansa …”]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Hoiva-asumisen piirissä olevat henkilöt tarvitsevat jatkuvaa ympärivuorokautista hoivaa tai hoitoa. Pykälän perustelutekstin mukaan hoiva-asumisen asiakkaat ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja voivat tarvita runsaasti terveydenhuollon palveluja. Pykälää tulisi täydentää siten, että siitä selkeämmin kävisi ilmi myös annettavat terveydenhuollon palvelut siten, että ne sisältyvät hoiva-asumiseen. Nyt 3 mom mukaan todetaan, että ’---hoiva-asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee ---- jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa’. Tämä tulisi selkiyttää siten, että tarvittava hoito, hoiva ja terveydenhuollon palvelut sisältyvät hoiva-asumiseen. ]
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Hoiva-asumisen käsite ei voi missään tapauksessa koskea vammaisuudesta johtuvaa avuntarvetta, mutta nykyinen muotoilu ei tee tätä selväksi. ON syytä säätää tarkemmin terveydenhuollon palveluista. Kun vanhainkodit lopetetaan ja terveydenhuollon laitosmaista pitkäaikaishoitoa vähennetään, hoivakodeissa asuu entistä sairaampia ihmisiä. ON syytä selvästi säätää, että hoivakodilla tulee olla selkeä sopimus terveydenhuollon kanssa ja vakituinen lääkäri. Muussa tapauksessa on vaarana lääketieteellisen hoidon laiminlyönti, epäasiallinen lääkitys ja lukuisat ambulanssimatkat ensiapuasemille. ]
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Säännöllisesti toistuva lyhytaikainen hoiva-asuminen pitää lähtökohtaisesti toteuttaa samassa hoiva-asumisyksikössä. Asiakkaan erityistarpeet tulevat paremmin huomioiduksi, kun paikka ja henkilökunta ovat tuttuja. ]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Aiempi tehostetun palveluasumisen, nyt hoiva-asumisen, kokonaisuus on selkeä ja asiakkaiden palvelutarve on muodostunut THL:n seurannan mukaan melko vakiintuneeksi. Erillistä kansallista kriteeristöä ei näin ollen THL:n näkemyksen mukaan tarvita. Eniten asiakkaina on vaikeasti muistisairaita henkilöitä tai sairaanhoidollisesti paljon palvelua tarvitsevia. Hoiva-asumisessa asiakkaiden saattohoidon tarve tulee huomioiduksi henkilöstömitoituksen noustessa. Näin vanhuspalvelujen lakiuudistukset parantavat selvästi hoivan laatua. Lakiehdotuksen 21 c §:n 3 momentin mukaan hoiva-asumista järjestetään muun muassa silloin, kun asiakkaan huolenpitoa tai hoitoa ei voida järjestää omaishoitona. ]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Ehdotetun hoiva-asumista koskevan 21 c §:n 2 momentin mukaan hoiva-asuminen sisältää henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisen vuorokaudenajasta riippumattoman hoidon ja huolenpidon, toimintakykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan, ateriat, vaatehuollon, siivouksen sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan. Hoivaasumista on toteutettava niin, että henkilön yksityisyyttä kunnioitetaan ja hänen osallisuuttaan tuetaan. Lisäksi on huolehdittava, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että erityisesti vanhusten saattohoito ja palliatiivinen hoito eivät ole Suomessa asianmukaisella tasolla. Saattohoitoa ja palliatiivista hoitoa kuitenkin toteutetaan merkittävissä määrin erityisesti vanhusten ympärivuorokautisessa hoidossa. Kyseisiä asioita ei ole kuitenkaan tuotu esiin hoiva-asumista koskevassa pykälässä, eikä säännöskohtaisissa perusteluissa. Tähän liittyen Etelä-Suomen aluehallintovirasto ehdottaa edellä mainittua 2 momenttia tarkennettavaksi siten, että se ottaa huomioon myös saattohoidon ja palliatiivisen hoidon järjestämisen hoiva-asumisessa. Kyseistä momenttia tarkennettaisiin seuraavasti ”Lisäksi on huolehdittava, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut, mukaan lukien lääkäripalvelut, saattohoito ja palliatiivinen hoito”. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että vastaava tarkennus tulisi tehdä myös kotihoitoa koskevaan 19 §:ään. Edelleen Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan esityksen perusteluihin tulisi lisätä maininta ”Palvelun järjestäjän on huolehdittava siitä, että asiakkaan asianmukaisen saattohoidon ja palliatiivisen hoidon järjestämiseksi hoiva-asumisen yksikössä on oltava käytettävissä asianmukaiset laitteet ja tarvikkeet, saattohoitoon ja palliatiiviseen hoitoon koulutettu henkilökunta, ympärivuorokautinen lääkärin konsultaatiomahdollisuus, riittävä sairaanhoidollinen osaaminen sekä riittävä määrä henkilökuntaa kaikkina vuorokauden aikoina”. Hoiva-asumisen asiakkaiden terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen liittyen asiaa tulee Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan täsmentää niin, että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada tarvitsemansa palvelut esimerkiksi lääkäripalvelut, eikä niitä voida rajata tietyin väliajoin saataviksi.]
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Säännös voi aiheuttaa palveluiden hajautumista, kun säännöksessä kuvattu hoiva-asuminen rajautuu vain sosiaalipalveluksi ja säännöksen ulkopuolelle jäävät terveyspalvelut, joita useimmat palveluasumista tarvitsevat myös. Hoiva-asumisen tulisi sisältää myös terveydenhuollon palvelut. Palveluiden eriyttäminen voi johtaa myös asukkaiden asiakasmaksujen kasvuun.]
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Muutosehdotuksissa on paljon hyvää, mutta Attendon vastaus on ”Ei” osittain myös siitä syystä, että kohtaan pääsee kirjoittamaan tarkemmat kommentit ja lisäysehdotukset. - Erityisen onnistuneena voi pitää yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 70) olevaa mainintaa siitä, että hoiva-asumisen saannin edellytykset voivat täyttyä, vaikka henkilöllä ei olisi säännöllistä yöaikaista avun tarvetta, jos hänen päivittäinen huolenpidon tarpeensa on runsasta ja jatkuvaa. - Erityisen tärkeää on korostaa hoiva-asumista koskevassa säännöksessä sekä myös säännöksen yksityiskohtaisissa perusteluissa, että ainoana kriteerinä hoiva-asumisen saamiselle ei voi olla ympärivuorokautinen, mutta ei myöskään runsas palvelujen tarve. Säännöstä ja sen perusteluja tulee ”rautalankaistaa”, jotta vielä paremmin vältettäisiin ne tilanteet, missä asiakas ei saa kunnalta päätöstä esimerkiksi kotipalvelun tai tavallisen palveluasumisen palvelun piiristä hoiva-asumiseen siirtymiseen siitä ainoasta syystä, että kunta ei katso hoidon tarpeen olevan vielä ympärivuorokautista tai runsasta. Lisäksi kyseistä kohtaa tulisi harkita nostettavaksi suoraan pykälätasolle - Säännöksen sisältämät harhaanjohtavat määritelmät ”jatkuvasta huolenpidosta” ja ”vaativasta ammatillisesta hoidosta”, nostavat kynnystä päästä kunnan sijoittamana hoiva-asumisen piiriin. Ottaen huomioon vanhuspalvelulakiin jo tehdyt muutokset henkilöstön määrää koskevaan vähimmäismitoitukseen, joka eittämättä nostaa palvelun hintaa. Kunnat toisin sanoen tekevät “kaikkensa”, jotta hoiva-asumisen palvelupäätöstä siirretään mahdollisimman pitkälle. Käytettyjä sanamuotoja tulee tarkastella kriittisesti siitä näkökulmasta, muodostuuko yksittäisen asiakkaan oikeudesta saada tarvitsemansa hoiva-asumisen palvelut hankalaa tai liki mahdotonta. - Edellä mainitusta syystä yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee luoda kansalliset, yhtenevät kriteerit subjektiivisesta oikeudesta saada hoiva-asumisen palveluja. Sanallisien kriteerien osalta runsas ympärivuorokautisen hoivan tarve (eli että asiakkaalla on säännöllisiä yökäyntejä) on yksinään riittävä kriteeri hoiva-asumisen päätökselle. Lisäksi yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee olla muitakin sanallisia sekä mittareihin perustuvia kriteerejä, jotka oikeuttavat hoiva-asumiseen. - Lain perusteluissa tulee huomioida, että hoiva-asumiseen tulee olla oikeus myös niillä lukuisilla muistisairailla ikäihmisillä, jotka sinänsä nukkuvat yönsä rauhallisesti, ja joiden hoidontarve ei ole runsasta, mutta jotka tarvitsevat ryhmäkotimaisen turvallisen ja valvotun asuinympäristön (esim. eksyminen, karkailu ja näistä aiheutuva hengenvaara). Valvonta tällaisissa tapauksessa vaatii ympärivuorokautisen henkilöstöresurssin. - Laissa tai sen perusteluissa ei ole huomioitu lainkaan sitä tosiasiaa, että muistisairaiden määrä ja heidän yksinäisyys lisääntyy, ja hoiva-asumisesta on tehty niin teknistä ja juridista, että tällaiset, enemmän inhimilliset tekijät, unohtuvat kokonaan. Kotihoidossa on jo nyt tiedossa lukemattomia tilanteita, missä kotihoidon palvelujen piirissä olevat iäkkäät ihmiset kokevat olevansa yksin ja turvattomia. Tärkeää tällaisille ihmisille olisi nimenomaan asuinympäristöön liittyvät seikat, ja liian tekninen tai juridinen lainsäädäntö ei saisi estää tällaisen asiakkaan siirtymistä hoiva-asumisen palveluiden piiriin. - Määritelmässä velvoitetaan myös huolehtimaan asianmukaisen kuntoutuksen ja muiden terveydenhuollon palvelujen saamisen mahdollisuudesta. Kohta jää Attendon näkemyksen mukaan avoimeksi. Oikeuttaako se esimerkiksi vaatimaan kunnilla hoivakotiin asianmukaiset lääkäripalvelut ja jos oikeuttaa, niin millaisella palvelusisällöllä? ]
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Esitetyn 21 c §:n 2 momentin mukaan hoiva-asumisessa on huolehdittava, että henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa lääkinnällinen kuntoutus ja muut terveydenhuollon palvelut. Perusteluissa todetaan, että ”Terveydenhuollon järjestämisestä vastaaville toimijoille kuuluu vastuu myös hoiva-asumisen asiakkaille järjestettävistä terveydenhuollon palveluista. Hoiva-asumista tuottavan toimintayksikön olisi kuitenkin osaltaan huolehdittava siitä, että asiakkaiden lääkinnällisen kuntoutuksen ja muiden terveydenhuollon palvelujen tarve välittyy näiden palvelujen järjestäjätaholle ja että asiakkaalla on tosiasiallinen mahdollisuus saada hänelle tarjolla olevat palvelut”. Eikö hoiva-asumisen yksikön voida siis edellyttää tarjoavan mitään terveydenhuollon palvelua ns. omana toimintana? Lääkehoitokin on terveydenhuoltoa ja sitä sekä muita terveydenhuollon toimenpiteitä toteutetaan esim. vanhustenhuollon toimintayksiköissä jatkuvasti ja päivittäin. Lupahallinnossakin on edellytetty tehostetun palveluasumisen yksiköissä olevan sairaanhoidollista osaamista. Kun lakiesityksen perusteluissa on hoiva-asumisen osalta kirjoitettu terveydenhuoltopalveluista edellä kuvatulla tavalla, voidaan tätä tulkita niin, ettei hoiva-asumiseen itsessään sisältyisi mitään terveydenhuoltopalvelua. Tämä tuskin voi olla lain tarkoitus, ottaen huomioon että sosiaalihuoltona toteutettava ikääntyneiden laitoshoito ollaan samaan aikaan lakkauttamassa ja hoiva-asumisessa tullaan hoitamaan yhä monisairaampia asiakkaita. Nähdäksemme 21 c §:ää tulisi muuttaa niin, että hoiva-asumiseen itsessään sisältyisi tiettyjä terveydenhuoltopalveluja palveluntuottajan tarjoamina.]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [Myös tässä määrittelyssä korostuu enemmän yksikkö kuin itse asunto/”koti”, kun määrittely lähtee ”yksiköstä”. Voisiko tässäkin harkita rakenteen kääntä-mistä esim.: Hoiva-asumisella tarkoitetaan asumista henkilön tarpeita vastaa-vassa asunnossa, joka sijaitsee yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettö-mässä ja turvallisessa hoivakodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, ja jos-sa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riip-pumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa. ]
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kyllä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Kyllä
      • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Säännökset ovat pääosin onnistuneita. Talentia esittää, että 21 c §:n 3 momenttia ja sen yksityiskohtaisia perusteluja täydennetään huolenpidon ja hoidon lisäksi myös hoivan käsitteellä, joka liittyy nimenomaan arjen toiminnoista suoriutumisen tukemiseen ammatillisesti. ]
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Ei [Perustelujen mukaan (s. 69) voimassa olevan lain 21 §:n 2 ja 3 momentista ilmenee, että tavallisen palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen erona on ainoastaan se, että tehostettua palveluasumista annetaan henkilöille, joilla hoidon ja huolenpidon tarve on ympärivuorokautista. Viittauksen pitää olla 3 ja 4 momenttiin. Perustelujen mukaan 2 momentin viimeinen virke vastaa voimassa olevan lain 21.5 §:ää hieman eri tavoin muotoiltuna. Kyseinen momentti velvoittaa kunnioittamaan asumispalveluissa henkilön yksityisyyttä ja oikeutta osallistumiseen. Kuitenkin ehdotetun 21 c §:n 2 momentin viimeinen virke koskee asiakkaan oikeutta saada lääkinnällinen kuntoutus ja toiseksi viimeinen virke oikeutta yksityisyyteen. Edellä todetut asiat on syytä korjata.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Ei [• SuPer ehdottaa, että hoiva-asumisen tulee sisältää myös terveydenhuollon palvelut. Nyt pykälässä mainittu ”hoito” on liian epämääräinen. Tämä voi aiheuttaa käytännössä kestämättömiä taloudellisia vaikutuksia asukkaalle itselleen. On huomioitava, että ympärivuorokautisessa hoidossa asukkaat ovat monisairaita ja tarvitsevat hoivan lisäksi lääke- sekä muuta sairaanhoidollista apua. ]
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Kyllä
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Ei [Ikäihmisille on paljon terveydellisiä pulmia ja lääkkeitä. Tässä mallissa yksikkö on sosiaalihuollon yksikkö jolla ei tarvitse olla terveydenhuollon lupaa, tätä ei tässä mainita. Asiakkaiden terveydenhuollon kustannukset ja maksut lisääntyvät Tältä osin huomattavasti. Jos yksikössä ei tarvitse tuottaa terveydenhuollon palveluita tällöin hoito prosessi pirstaloituu ja asiakas hoito vaarantuu. Lisäisin selkeämmin terveydenhuollon henkilöstön ko.yksiköihin vastuullisiksi työntekijöiksi, heillä on myös kuntoutuksen sekä sosiaalisen kuntoutuksen osaamista. Toinen mikä kiinnitti huomiota oli asuminen itsessään, puhutaan vaan asunnosta? Mitä tämä konkreettisesti tarkoittaa, omaa yksiötä vai huonetta? Tulee huomioida että ikäihmiset tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa (olipa se hoiva asumista tai muuta) siinä vaiheessa kun ovat todella heikossa kunnossa, esim. Täysin toisen autettavissa, syötöissä,pesuissa ja ovat tällöin jopa khden hoitajan hoidettavia. Tässä muodossa asiakasta hoidetaan sosiaalisen asumisen yksikössä jossa terveydenhuollon osaamista ei ole mainittu. Tai tähän tulisi lisätä missä hoitoluokituksessa olevia voidaan hoitaa hoiva yksiköissä.]
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Kyllä
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 6. Löytyisikö tehostettu palveluasuminen –termin korvaajaksi jokin parempi ehdotus kuin hoiva-asuminen? Mikä?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Hoiva-asuminen on selkeä termi ja se myös kirkastaa eroa tavalliseen palveluasumiseen paremmin kuin edeltäjänsä tehostettu palveluasuminen. Käsitteenä hoiva-asuminen on jo melko vakiintunut, joten muutos tähän tulisi olemaan luonteva. Pyydämme kiinnittämään huomiota myös tässä kohtaa ruotsinkieliseen termistöön. Kysymys kuuluu: Finns det ett bättre förslag än omsorgsboende i stället för termen serviceboende med heldygnsomsorg? Omsorgsboende ei mielestämme sovi tähän asiayhteyteen ollenkaan koska se vie ajatusta erityishuoltoon ja serviceboende med heldygnsomsorg on pitkä ja monimutkainen määritelmä. Ehdotamme käytettäväksi effektiverat, resurserat tai intensifierat serviceboende ja siten, että valittava termi on mahdollisimman sopusointuinen suomenkielisen vastaavan kanssa.
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Samfundet Folkhälsan anser att termen “omsorgsboende” inte är ett ord som är förenligt med en modern syn på en person som jämbördig medborgare trots nedsatt funktionsförmåga. Ordet kopplar till en objektsyn på klienten. Vi skulle istället föreslå termen “boende med dygnet runt omsorg”. Vi anser att detta skulle vara en bättre beskrivning för den service som avses.
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei ehdotusta.
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Hoiva-asuminen on terminä sinänsä hyvä. Hoivakoti korostaisi sitä, että jokainen asuu kotona ja palvelut tukevat tätä asumista.
      • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei kantaa.
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Yleisesti ottaen kaikkien termien kohdalla tulisi miettiä niiden vastineet Suomessa puhutuille saamen kielille, jotta kun lakia sovelletaan saamelaisalueella, ei tulisi sekaannuksia saamenkielisten termien kanssa.
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ehdotuksen termistö on edelleen jonkin verran haasteellinen, mutta pidämme hoiva-asuminen termiä käyttökelpoisena ja huomattavasti nykyistä tehostetun palveluasumisen termiä parempana. Termin voisi vielä paremmin vahvistaa ikääntyneen oikeutta asua ”kotona” elämänsä loppuun asti riippumatta palvelujen tarpeen laajuudesta ja minkälaisen muodon koti saa, tai missä se sijaitsee. ”Koti”- sanan näkyminen termissä olisi siten kannatettavaa.
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Hyvää ja selkeää ei kannata muuttaa.
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Termi palveluasuminen korvaamaan tehostetun palveluasumisen ja ehdotetun hoiva-asumisen. Nykyinen palveluasuminen korvattaisiin sanalla kotihoito/kotiin annettavat palvelut. Toimisi tällöin myös samalla tavalla kuten vammaispalvelut nykyisin; kotiin annettavat palvelut, tarpeen mukaan järjestettynä Hoiva-asumisen nimityksen soveltuvuus kaikkiin asiakasryhmiin on myös hiukan kyseenalaista sekä kuntoutuksellinen näkökulma puuttuu koko termistä, passivoiva nimitys asiakaskunnalle?
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Tehyn näkemyksen mukaan käsite ’hoiva-asuminen’ ei parhaalla mahdollisella tavalla kuvaa esimerkiksi mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tehostettua palveluasumista. Käsitettä ’hoiva’ ei ole hallituksen esityksessä määritelty. Termiä tulisi vielä pohtia.
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Samfundet Folkhälsan anser att termen “omsorgsboende” inte är ett ord som är förenligt med en modern syn på en person som jämbördig medborgare trots nedsatt funktionsförmåga. Ordet kopplar till en objektsyn på klienten. Vi skulle istället föreslå termen “boende med dygnet runt omsorg”. Vi anser att detta skulle vara en bättre beskrivning för den service som avses.
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Hoiva-asuminen johtaa ajattelemaan hoivan kohteena olemista. Se on käsitteenä varsin kaukana ajatuksesta ikääntyneistä ihmisistä (tai vaikkapa mielenterveys- tai päihdekuntoutujista) yhteiskunnan täysipainoisina jäseninä toimintakyvyn rajoitteista huolimatta. Ihmisoikeuskeskus katsoo, että nykyinen termi tehostettu palveluasuminen on neutraalimpi ja kuvaa palvelua paremmin kuin hoiva-asuminen.
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Termillä ei ole merkitystä, kun tiedetään mitä sillä tarkoitetaan ja sen sisältö on kaikille toimijoille selkeä.
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ehdotetaan hoiva-asumisen tilalle käsitettä ympärivuorokautinen palveluasuminen, joka olisi kuvaavampi. Terminä hoiva-asuminen ei sovellu ympärivuorokautiselle asumispalvelulle. Hoiva-asuminen käsite voidaan myös sekoittaa entiseen hoivahoidon käsitteeseen. Erityisryhmien asumispalveluiden rakennemuutoksen myötä, jossa asumispalvelut järjestetään normaalissa asuntokannassa, hoiva-asumisen termi ohjaa yksikkörakenteisen asumisen järjestämiseen. Lisäksi hoiva-asumisen termi vie fokuksen pois kuntoutumisen ja palveluiden keventämisen sekä normaaliusperiaatteiden tavoitteista. Hoiva-asuminen käsitteenä vähentää kuntoutumisen ja taitojen harjoittelemisen tarvetta, joka liittyy erityisryhmien asiakkaiden asumiseen. Asumispalvelun tarkoituksena tulee olla huolenpidon ohessa myös taitojen lisääminen ja kehittäminen ja asiakkaan itsenäisempään selviytymiseen valmentaminen.
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Hoiva-asuminen palvelumuodon nimenä on erittäin epäonnistunut. Ympärivuorokautisessa hoidossa tavoitteena on kaikkien toimintakyvyn osa-alueiden ja omatoimisuuden sekä osallisuuden tukeminen ja vahvistaminen pyrkien siihen, että asukas on omien voimavarojensa puitteissa keskeinen toimija eikä hoivan kohde. Henkilökunnan tehtävä on toiminnallaan tukea tätä tavoitetta. Termi hoiva-asuminen on tätä ajatusta vastaan ja ohjaa passivoivaan ajattelumalliin, josta tulee jo päästä eroon. Huomionarvoista on myös se, että tehostetun palveluasumisen asiakkailla on merkittäviä hoidollisia (ei vain hoivallisia) tarpeita pitkäaikaissairauksien vuoksi. Näemme lisäksi vaarana sen, että sanaan hoiva liittyvät käsitykset tekevät vanhustenhoidosta nykyistäkin vähemmän haluttavan työpaikan vaikeuttaen alalle rekrytointia samalla kun hoitajien tarve kasvaa. Ymmärrämme nimeämisen vaikeuden. Yksi ratkaisu voisi olla puhua palveluasumisesta tuettuna asumisena (yhdistäen tuettu asuminen ja palveluasuminen, ks. kohta 4) ja tehostetusta palveluasumisesta palveluasumisena tai vaihtoehtoisesti hyödyntää vakiintunutta ilmaisua ympärivuorokautinen hoito.
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Hoiva-asuminen terminä ei ole onnistunut, sillä se soveltuu ikääntyneille, mutta ei muille asiakasryhmille (esim. vammaiset, päihde- ja mielenterveyskuntoutujat). Tehostettu palveluasuminen -termi sopii kaikille asiakasryhmille.
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä. Mielestäni olisi suositeltavaa edelleen käyttää termiä tehostettu palveluasuminen. Toisin kuin hoiva-asuminen se soveltuu käytettäväksi kaikille asiakasryhmille. Mahdollista olisi myös se, että nimitys palveluasuminen kattaisi jatkossa tilanteet, joissa on kyse palvelusta, jota luonnoksessa on nimitetty hoiva-asumiseksi (nykyinen tehostettu palveluasuminen). Nykyinen ns. tavallinen palveluasuminen voisi olla nimeltään tuettua asumista. Tämä edellyttäisi, että tuetun asumisen käsitettä laajennettaisiin jonkin verran nykyisestä. Tämä voisi edistää myös iäkkäille tarjottavien palvelujen monimuotoisuutta esityksen tavoitteiden mukaisesti. Iäkkäiden henkilöiden kohdalla tuettu asuminen voisi kattaa tilanteet, joissa iäkkäät henkilöt tarvitsevat mahdollisesti hoivan ohella tukea esimerkiksi vaikean elämäntilanteen, psyykkisen sairauden tai päihteiden käytön vuoksi, johon liittyy tai jonka lisäksi henkilöllä on asumisen järjestämisen tarve. Tämä turvaisi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien, esim. kaltoinkohtelua kokeneiden tai maahanmuuttajataustaisten iäkkäiden tarpeita.
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Hoiva-asuminen kuvaa toiminnan sisällön hyvin.
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Termin tulisi vahvistaa ikääntyneen oikeutta asua ”kotona” elämänsä loppuun asti riippumatta palvelujen tarpeen laajuudesta. ”Koti”- sanan näkyminen termissä olisi siten kannatettavaa.
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Hoiva ei käsitteenä ole paras mahdollinen, koska tuo helposti ajatuksen, että asiakas on kohde eikä henkilö, jolla on yksilölliset palvelutarpeet.
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Miksi muuttaa tehostettu palveluasuminen -käsite, selkeä, totuttu, kuvaava.
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Jos käsite pitää muuttaa, hoiva-asuminen vaikuttaa hyvältä korvaajalta.
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Käsitteillä ei ole merkitystä, jos vanha toimintakulttuuri jatkaa elämäänsä. Ikääntyneiden kodeissa toteutetaan jatkuvasti ns. tehostettua palveluasumisen ja hoiva-asumisen kriteerit täyttävää palvelua jo nyt, vaikka asiakas on kotihoidon asiakas. Seinät siis määrittelevät prosessin, eivät asiakkaan tarpeet?
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Vaihtoehtoisen termin löytäminen pohdinnoista huolimatta vaikeaa.
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei tarvetta muuttaa. Minkä lisäarvon termin muutos tuo? Hoiva-asuminen viittaa puolesta tekemiseen, joten ei ole hyvä vaihtoehto tehostetun palveluasumisen termin korvaajaksi. Vanhahtava käsite tuo mieleen holhoavia mielleyhtymiä.
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • -
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Hoito- ja huolenpito asuminen
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Hoiva-asuminen terminä hyvä, hyvä myös, että asumisen yhteisöllisyys ja asumistarpeiden ennakointi on huomioitu lain perusteluosassa, nämä tulisi kirjata selkeästi myös itse lakiin.
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Terminologia ei ole tällä hetkellä riittävän selkeä. Hoiva-asuminen saatetaan ymmärtää laitoshoitona. Terminologian selkiyttäminen on oma iso kokonaisuus, jonka uudistaminen vaatii laajempaa työtä.
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ehdotuksen termistö on edelleen jonkin verran haasteellinen, mutta pidämme hoiva-asuminen termiä käyttökelpoisena. Termistön osalta tulee ottaa huomioon kaikki asiakasryhmät, kuten mielenterveys- ja päihdeasiakkaat sekä vammaisasiakkaat.
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Pidämme hoiva-asumista käsitteeni kohtuullisen onnistuneena ja kuvaavana.
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Hoivakoti olisi hyvä ja selkeä nimi kuvaamaan sitä, kun henkilö on 24 -tuntisesti henkilökunnan hoidon ja hoivan tarpeessa.
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ehdotus uudeksi termiksi ”Hoivakotiasuminen” Jos termejä muutetaan, tulee muutokset viedä kaikkiin tiedonhallinnan määrittelyihin (luokitukset, asiakirja-aineisto, tietojärjestelmät). Muutos koskisi kaiken ikäisiä, joille on myönnetty sosiaalihuoltolain nojalla asumispalveluja. Toisaalta voisiko asumispalvelutermit olla samat myös muussa lainsäädännössä, esim. vammaislainsäädännössä (sama sosiaalipalveluluokitus), jolloin tietojen hallinnointi toisiokäytössä ja tietojen vertailtavuus olisi helpompaa.
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Hoiva-asuminen ei ole palvelu, hoito ja palvelu hoivakodissa on. Hoivakoti -termi on hyvä tässä yhteydessä.
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Myös hoiva-asumisessa on kysymys ihmisten kodista ja pyrkimys tulee olla järjestää mahdollisimman normaalia elämää sinne. Hoiva-asuminen -termistä saattaa välittyä mielikuva ihmisestä passiivisena hoivan kohteena. Se myös soveltuu huonosti erityisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tai kehitysvammaisten palveluihin. Omaishoitajaliitolla ei ole kuitenkaan parempaa termi-ehdotusta.
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Hoiva-asuminen on parempi termi kuin tehostettu palveluasuminen. Hoiva-asuminen saattaa synnyttää mielikuvia ns. passiivisesta toiminnasta tai asiakkaista hoivan objekteina, mikä ei ole hyvä asia, mutta parempaa termiä on vaikea keksiä.
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Hoiva-asuminen on käsitteenä passivoiva ja ihmisarvoa alentava. Runsaasti palveluita tarvitseva ikääntynyt tai vaikeasti invalidisoitunut kansalainen ei tarvitse passiivista hoivaa, vaan palveluita jotka tukevat jäljellä olevaa toimintakykyä. Tehostettu palveluasuminen on käsitteenä parempi kuin ehdotettu hoiva-asuminen.
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • On hyvä, että lakiesityksellä pyritään selkeyttämään käsitteitä (tehostettu palveluasuminen --> hoiva-asuminen). Myönteistä on lisäksi se, että mukana on välimuotoisia asumispalveluja, sillä tuen tarpeet hyvin moninaisia ja "eri tasoisia". Sosnet ehdottaa harkittavaksi sitä, että laissa puhuttaisiin kodista: esimerkiksi tilapäinen koti, tuettu koti, palvelukoti, hoivakoti. Ainakin hoivakoti olisi lähellä englanninkielistä care home -ilmaisua. Haasteena tässä on sovittaa terminologiaa yhteen palvelujen kanssa, jota laki pääosin käsittelee.
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Hoiva-asuminen on kuvaava termi
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Sosiaalihuoltolakia sovelletaan yleislakina kaikkien asiakasryhmien osalta, joten 21 c §:n mukainen hoiva-asuminen-termi ei sovellu kaikkien asiakasryhmien palveluihin. Muiden kuin vanhusten kohdalla kyse ei useinkaan ole hoidosta ja huolenpidosta, vaikka avun tarvetta olisikin myös öisin. Vakiintuneesti te-hostetusta palveluasumisesta on puhuttu myös ympärivuorokautisena asumispalveluna, vaikka sekin määritelmänä on aiheuttanut tulkintaongelmia. Esityksestä ei käy ilmi, mitkä perusteet tehostetun palveluasumisen käsitteestä luopumiselle ovat.
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Muistiliitto haluaa nostaa esille, että termiä mahdollisesti muutettaessa ja käyttöönotettaessa on kiinnitettävä huomiota termien selventämiseen ja siihen että ihmiset oppivat ja osaavat etsiä oikeita palveluita.
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Hoiva käsitteenä sisältää vahvan yhteyden huolenpitoon, joka taas liittyy huolehtimiseen. Hoiva-käsite luo mielikuvaa, että asiakas on hoivan ja huolenpidon kohde, joka ei ole nykyisen asiakaskäsityksen mukainen olipa kyseessä sitten ikäihminen, päihde- tai mielenterveyskuntoutuja tai kehitys-vammainen henkilö. Hoiva-asuminen palveluna kuulostaa holhoavalta ja vanhahtavalta eikä tue mielikuvaa asiakkaan omien voimavarojen ja itsenäisen suoriutumisen tärkeydestä, vaikka hän hoitoa ja apua päivittäisissä toimissa ja tilanteissa tarvitsisikin. Tämän vuoksi jopa aikaisempi käsite tehostettu palveluasuminen on parempi. Mikäli halutaan tuoda esille nimenomaa palvelun turvaaminen jatkuvana ja ympärivuorokautisena, palvelun nimi voisi olla ympärivuorokautinen palveluasuminen.
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Iäkkäille hoiva-asuminen sopii, mutta vammaispalveluiden tai mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaille termi ei välttämättä ole soveltuva. Mielenterveys ja päihdepalveluiden mielestä tehostettu palveluasuminen on parempi kuin hoiva-asuminen. Tulisi arvioida mitä lisäarvoa termimuutos tuottaa suhteessa siitä aiheutuvaan hallinnolliseen lisätyöhön.
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Hoiva on vaikeasti määriteltävä ja laaja-alainen käsite. Hoiva-sana viittaa apuun, palveluihin ja toimiin tilanteessa, jossa ihminen ei itse kykene huolehtimaan itsestään. Hoiva-asumismuodoissa tulisi välttää henkilön mieltämistä passiivisena hoivan kohteena ja korostaa ihmisen jäljellä olevan toimintakyvyn aktiivista ylläpitoa yhdessä hänen kanssaan. Lakiehdotuksessa hoiva-asumisella tarkoitetaan eniten tuettua asumismuotoa. Siten ehdotamme ilmaisua "Vahvasti tuettu asuminen".
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Hoiva-asuminen ei kuvaa hyvin tilannetta, jolloin palvelua saa myös muun kuin iän perusteella. Hoiva antaa myös vaikutelman asiakkaasta hoivan kohteena eikä aktiivisena toimijana, mikä lienee kuitenkin myös yksi tavoite. Ympärivuorokautinen palveluasuminen on kuvaavampi.
      • Suomen Farmasialiitto ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
      • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.8.2021 § 575
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Sosiaalihuoltolain muutosehdotuksen kotihoitoon ja palveluasumiseen sekä hoiva-asumiseen liittyvät säännökset (19 §, 19 a §, 19 b §, 21 b § ja 21 c §) ovat pääosin onnistuneita. Kotihoidon osalta 19 § 1 momentissa käytetty asuinympäristöön liittyvä ilmaisu jää kuitenkin epäselväksi. Mitä sellaisia palveluja kuuluu kunnan järjestämisvastuulle, joissa huolehditaan henkilön suoriutumisesta asuinympäristössään? Olisiko tämän ilmaisun sijasta voinut käyttää toteutettavaa palvelua kuvaavaa ilmaisua? Säädöstekstiin ei voi tässä ehdottaa muutoksia, koska on epäselvää, mitä palveluja viittauksella asuinympäristöön tavoitellaan. Säädöstekstissä käytettyä hoiva-asuminen –termiä pidetään onnistuneena. Sen sijaan palveluasuminen –termi saattaa luoda mielikuvan asumisesta, johon liittyy automaattisesti palveluja. Herää kysymys, synnyttääkö termin käyttö kansalaisille väärän mielikuvan palveluasumisen todellisesta sisällöstä erityisesti, jos palvelua tarjotaan ainoastaan asumisen järjestämiseen. Terminologiaan liittyen ehdotetaan, että lakiesityksen palveluasuminen ja hoiva-palvelu –termit otetaan käyttöön myös THL:n julkaisemassa kansallisessa koodistopalvelussa.
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Hoivakoti ja hoivakotiasuminen. Sanan tulisi olla sellaista muotoa, joka taipuu kielessä asuinpaikaksi. Hoivakotiasuminen ei ole asuinpaikka, hoivakoti on. Samoin palveluasunto vs. palveluasuminen.
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Akavan sairaanhoitajat ja Tajan mielestä hoiva-asuminen on hyvä termi.
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Hoito- ja huolenpito asuminen.
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        •  Hyvä, että tehostetusta palveluasumisesta luovutaan. Ehdotamme hoivakoti -termiä, sillä se kertoo pysyvästä asumisesta eli kodista ja hoivan tarpeesta. Se myös korostaisi tarvetta asua kodikkaassa ympäristössä myös silloin, kun tarvitsee paljon muiden apua ympäri vuorokauden. Arvokas elämä, johon toisaalla säädöksissä viitataan edellyttänee sen, että ihmisellä on koti, hän ei ole koditon. Hoivakoti viestii myös yksityisyydestä eli osaltaan itsemääräämisen kunnioittamisesta silloin, kun omat kyvyt puolustaa sitä ovat erittäin vähäiset.
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Hoivakoti on ehdottamamme nimike, eroaisi palveluasumisesta (joka olisi ns. kattokäsite). Perusteluna: kodeissa saadaan luontaisesti palvelua, tukea, ohjausta, hoitoa, hoivaa ympärivuorokauden. Hoiva-asuminen terminä viittaa laitosmaisuuteen, jälleen.
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • THL kannattaa hoiva-asumista terminä, koska asumiseen kytkeytyy hoiva vs. palveluasuminen, jossa asuminen ja palvelut ovat erikseen. Huomioitavaa on kuitenkin se, että tehostetun palveluasumisen asiakkaina on lisäksi myös mielenterveys- ja päihdekuntoutujia sekä vammaisia henkilöitä, joten valitun termin tulee olla soveltuva myös tästä näkökulmasta. Lisäksi vaikka termi hoiva-asuminen on ollut aiemminkin käytössä, termi ei ole TEPA-termipankissa
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Nykylainsäädännön mukaiset käsitteet palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen eivät avaudu tavalliselle kansalaiselle riittävällä tavalla. Käytännössä palveluntuottajien sähköisissä ja painetuissa materiaaleissa tehostetun palveluasumisen käsitettä on avattu kuvaamalla sitä, että palvelu on ympärivuorokautista. Tehostetun palveluasumisen tavoin myös hoiva-asumisen käsite saattaa näyttäytyä kansalaisille vaikeasti ymmärrettävänä. Ympärivuorokautinen palveluasumisen käsite loisi selkeämmän käsityksen siitä, että toimintayksikössä on kyse ympärivuorokautisesta toiminnasta ja mahdollisuudesta saada palveluja vuorokaudenajasta riippumatta.
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Palvelukoti, Hoivakoti Perusteluna ehdotuksillle se, että jokaisella on oikeus asua kodissa. Suotavaa on, että nimessä näkyy koti.
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Hoiva-asuminen on hyvä termi.
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Keskusta pitää hyvänä, että palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen terminologista sekoittumista pyritään ehkäisemään termin muutoksella. Hoiva-asuminen terminä sopii hyvin ikäihmisten palveluasumiseen, mutta ympärivuorokautista tukea ja hoivaa tarvitsevat myös muut ryhmät, kuten vammaiset sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat, joiden kohdalla hoiva-asuminen termi ei välttämättä ole yhtä toimiva.
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Hoiva-asuminen ohjaa ajattelussa asiakkaan helposti hoivan kohteeksi. Ehdotus on, että tehostettu palveluasuminen-termi säilytetään paremmin palvelun sisältöä kertovana.
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Hoiva-asumisen käsite kuvaa hyvin palveluita. Hoiva-asuminen olisi hyvä yleinen käsite, mutta käsitettä voisi kuitenkin tarkentaa eri asiakasryhmien osalta.
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Hoiva-asuminen terminä on hyvä.
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • -
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Näkemyksemme mukaan termi hoiva-asuminen soveltuu huonosti mielenterveys- ja vammaisasiakkaiden palveluihin, mutta meillä ei ole ehdotusta korvaavaksi termiksi.
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • -
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Täyspalveluasuminen. Jos tulevaisuudessa apua vähän tai paljon tarvitsevat voisivat asua palveluasumiskeskuksissa omissa asunnoissaan, niin miksi oikeastaan asumismuotoa halutaan eritellä? Eikö vain hoito- ja hoivapalvelujen tulisi vaihdella asiakkaan tarpeen mukaan? Joku tarvitsee osan palveluja ja osa täyden palvelun ja jokaisella olisi oikeus omaan kotiin? Hoiva-asuminen-termi tavallaan leimaa ihmistä toisen holhouksen alla olevaksi. Olisiko "täyspalveluasuminen" parempi, termi, jos asumismuotoa nykyisen tilanteen takia halutaan vielä luokitella? Hoiva- ja hoitokodit kuitenkin edustavat "vanhakantaista" vanhainkotiajattelua, joissa itsenäiseen asumiseen kykenemättömiksi luokitellut ihmiset suljetaan seinien sisäpuolelle. Näissä "kodeissa" huolimatta siitä, että monet ovat hyvin kodinomaisia kuitenkin ihmiset laitetaan asumaan ventovieraiden ihmisten kanssa. Kuinka moni hoivakotien asiakkaista pärjäisi esim. ideaalissa ja hyvin suunnitellussa palveluasumiskeskuksessa omassa yksiössään, jossa olisi myös täyspalvelu tarjolla tarvittaessa?
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • -
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Hoiva-asuminen on parempi ja kuvaavampi käsite kuin tehostettu asuminen.
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Hoiva-asuminen on käsitteenä huono, sillä se saattaa mieltää asiakkaan hoivan kohteeksi eikä huomioi asiakkaan tarpeita ja toiveita. Korvaavaa termiä vaikea määritellä.
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Mieluummin tehostettu palveluasuminen kuin hoiva-asuminen. Hoiva-asumisen nimestä välittyy asiakasta passivoiva mielikuva.
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Ympärivuorokautinen palveluasuminen. Hoiva käsitteenä ei ole paras mahdollinen.
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Hoiva-asuminen soveltuu kuvaamaan moninaisia toimintakyvyn alenemiin liittyviä tarpeita, joihin formaaliin hoivaan kuuluvalla palvelukokonaisuudella vastataan.
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Hoiva-asuminen on käsitteenä haasteellinen. Tämä käsite korvaa lakiesityksessä tehostetun palveluasumisen. Hoiva-asuminen käsite ohjaa ajattelua siihen, että asiakas on palvelun, hoivan kohde, vaikka ikääntynyt henkilö tulisi nähdä elämänsä loppuun asti henkilönä, jolla on yksilölliset palvelutarpeet ja hänen toimintakykyään tulisi tukea kaikin keinoin. Korvaavaa suomenkielistä käsitettä on vaikea löytää. Toisaalta voidaan nähdä niin, että kaikki lakiesityksessä oleva asuminen on palveluasumista, mutta palvelujen määrä joustaa ja määrittelee palvelun raskauden.
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Ei
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • • SuPerin mielestä hoiva-asuminen on hyvä termi.
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Iäkkäille hoiva-asuminen on sopiva termi, mutta soveltuuko sama termi esim. mielenterveys-/päihdekuntoutujille, jotka tarvitsevat ympärivuorokautista asumispalvelua?
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Palveluasumisen, tehostetun palveluasumisen ja hoiva-asumisen myöntämisen perusteissa keskeistä on asiakkaan toimintakyky -ei asumiskyky - joten palveluiden nimeäminen asumiseen liittyviksi hämärryttää sitä, että kysymys on toimintakykyä tukevista sosiaalipalveluista. Jotta palveluprosessi olisi johdonmukainen, myönnettävän palvelun tulisi viitata palvelun myöntämisen perusteisiin, jolloin käytettäsiin sen kaltaisia käsitteitä kuten toimintakyvyn tuki tai toimintakyvyn tehostettu/erityinen tuki. Erityisesti, koska asumista ja palveluita on tarkoitus eriytyttää ja lisätä monimuotoisia asumisratkaisuja, sosiaalipalveluita koskevien palvelukäsitteiden tulee kuvata palvelun sisältöä, ei asumisen järjestämisen tapaa.
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Termillä "tehostettu palveluasuminen" tarkoitetaan varsinkin yksityisillä palveluntuottajilla tarkoitettuja ympärivuorokautista ikääntyneiden asumispalveluita. Laissa esiintyy, ks. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista: 7 b § (30.12.2020/1201) sekä sosiaalihuoltolain 21 §:n 4 momentti Oikeuskäytännössä esiintyy termi useasti, esi merkiksi: Vanhainkoti, jossa A asui, oli remontin yhteydessä muutettu kolmeksi tehostettua palveluasumista tarjoavaksi kodiksi, ks koko asia https://finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2016/201600802
      • 7. Ovatko ehdotetun hoiva-asumispykälän palvelun saantikriteerit tarkoituksenmukaisia ja tarpeeksi selkeitä? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Kyllä
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Samfundet Folkhälsan anser att det finns en fara för att, det som vi vill kalla boende med dygnet runt omsorg, blir det nya anstaltsboendet om klienternas CPS värde är högre än 3 för att bli beviljad boende med dygnet runt omsorg. Medelvärdet i landet för CPS enligt RAI-LTC är idag 3,1. Redan nu kommer klienterna i ett alltför sent skede till dygnet runt boende. Om kriterierna för beviljandet av boende med dygnet runt omsorg är allt strängare anser vi att det finns en reell fara för att det vanliga serviceboendet blir en boendeform som motsvarar dagens resurserande serviceboende, där den ursprungliga avsikten var att höja personaldimensioneringen till 0,7. Detta leder till att kommunerna kan spara genom att en del av de klienter som idag bor på resurserat serviceboende i framtiden skulle bo på vanligt serviceboende med mindre personalresurs och endast ett fåtal personer med högt CPS på boende med dygnet runt omsorg med 0,7 dimensionering]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lakiluonnoksen riskinä on että kaikki eivät saa tarvitsemiaan palveluita, kun korostetaan kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuutta -> kotihoidossa liian paljon apua tarvitsevia, joiden olisi tarkoituksenmukaista olla hoiva-asumisen piirissä]
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälän toteuttaminen ratkaisee. Riskinä on, että tasavertaisuus palvelujen saannin osalta ei toteudu ja kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus johtaa siihen, että hoivan piiriin pääsyn kriteerit ovat liian tiukat ja hyvin huonokuntoiset ihmiset jäävät kotiin annettavien palvelujen piiriin. Säännöksessä ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee luoda kansalliset ja yhtenevät mittarit subjektiiviselle oikeudelle saada hoiva-asumisen palveluja (esimerkiksi RAI -mittareiden perusteella). Näin voidaan varmistaa, että iäkkäitä moni- ja muistisairaita ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti, eivätkä heidän kohteluunsa vaikuta nykyisessä määrin kunta- tai aluekohtaiset erot tai esimerkiksi eroavaisuudet kunnan SAS-työryhmän sijoituskriteereissä ja jopa yksittäisten henkilöiden päätökset. Kriteeristö ei saa kuitenkaan olla joustamaton; kyseessä on pääsääntöisesti erittäin iäkkäät henkilöt, joiden kohdalla on tarkasteltava kokonaistilannetta ja kyse on elämän viimeisistä kuukausista. Kuntien/hyvinvointialueiden talous tulee olemaan haasteellinen ja työvoiman saatavuudessa on jo erittäin merkittäviä ongelmia kautta maan, jota mitoituslainsäädännön eteneminen vaikeuttaa entisestään . Nämä voivat luoda painetta päättäjille ja luovat uhkakuvaa siitä, että ikäihmiset eivät aidosti pääse tarvitsemiensa palveluiden piiriin.]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [7. Edellä mainitussa SPEKin ja SuPerin yhteistyössä tehdyssä tutkimuksessa (Ojala 2020) on havaittu, että niin kotihoidossa kuin palveluasumisessakin lukitaan asuin- tai potilashuoneiden ovia tai muutoin rajoitetaan henkilöiden liikkumista esimerkiksi karkailun tai potilaiden välisen väkivallan ehkäisemiseksi. Myös Eduskunnan oikeusasiamies on valvonnan yhteydessä havainnut, että ikääntyneiden liikkumista rajoitetaan ja lausunut rajoitustoimenpiteiden kriteereistä. Nyt esitetyssä sääntelyssä ei ole huomioitu liikkumisen rajoittamista ihmisen välttämättömänä ”palveluna”. Selkeyden vuoksi on aivan välttämätöntä jo tässä yhteydessä säätää, että liikkumisen rajoittaminen ei saa tapahtua minkään muun kuin hoiva-asumisen piirissä. Mikäli ihmisen liikkumista joudutaan rajoittamaan, on hän tulipalo- ja muissa onnettomuustilanteissa täysin muilta henkilöiltä saatavan avun varassa. Tämä edellyttää, että palvelu on tällöin ympärivuorokautista. Tämä tulisi vähintäänkin vahvasti todeta lakiesityksen perusteluissa. ]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Käytetty käsitteistö ei ole kaikilta osin selkeää. Esimerkiksi, mitä konkreettisesti tarkoittaa ’jatkuva huolenpito’ tai ’vaativa ammatillisen hoidon tarve’? Käsitteistöä tulisi jatkotyöstää. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Samfundet Folkhälsan anser att det finns en fara för att, det som vi vill kalla boende med dygnet runt omsorg, blir det nya anstaltsboendet om klienternas CPS värde är högre än 3 för att bli beviljad boende med dygnet runt omsorg. Medelvärdet i landet för CPS enligt RAI-LTC är idag 3,1. Redan nu kommer klienterna i ett alltför sent skede till dygnet runt boende. Om kriterierna för beviljandet av boende med dygnet runt omsorg är allt strängare anser vi att det finns en reell fara för att det vanliga serviceboendet blir en boendeform som motsvarar dagens resurserande serviceboende, där den ursprungliga avsikten var att höja personaldimensioneringen till 0,7. Detta leder till att kommunerna kan spara genom att en del av de klienter som idag bor på resurserat serviceboende i framtiden skulle bo på vanligt serviceboende med mindre personalresurs och endast ett fåtal personer med högt CPS på boende med dygnet runt omsorg med 0,7 dimensionering]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hoiva-asumista järjestettäessä tulee asiakasta tosiasiallisesti kuulla ja selvittää hänen mielipiteensä häntä koskevissa asioissa. ]
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [On epäselvää, mitä tarkoitetaan sillä, että henkilö ”tarvitsee 1 momentissa tarkoitettua asumista”. Viitataanko siihen, että henkilö tarvitsee yhteisöllistä asumista, vai siihen, että hänelle saattaa syntyä odottamattomia avuntarpeita? Toinen epäselvä asia on vaativan ammatillisen hoidon käsite. Tarkoitetaanko sillä kenties terveydenhuollon toimia? Entä, jos henkilö tarvitsee jatkuvasti välttämättä apua, mutta avun sisältö ei ole ammatillisesti erityisen vaativaa? Viitataanko vaativuudella fyysiseen tai psyykkiseen raskauteen, ammattitaitovaatimuksiin vai kenties sitovuuteen? Katsomme, että avun saamisen kriteerien tulisi olla yhteydessä sosiaalihuollon päämääriin ja perustuslain 19 §:ään. Jos palvelutarpeen arvioinnissa kävisi ilmi, että henkilö tarvitsee vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvasti tai usein toistuvasti toisen henkilön antamaa huolenpitoa/apua selviytyäkseen jokapäiväisestä elämästä ja ollakseen osallisena yhteiskunnassa, eikä sitä voida riittävällä tavalla asiakkaan edun mukaisesti muuten järjestää, hänellä tulisi olla subjektiivinen oikeus hoiva-asumiseen. Viittaus asiakkaan edun määrittelyyn sosiaalihuoltolain 4 ja 5 §:n mukaisesti olisi hyvä lisätä pykälään tai ainakin perusteluihin.]
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kriteerit ovat osittain tarkoituksenmukaisia. Selkeytystä toivotaan eri asumisvaihtoehdoista. Joustava siirtyminen palveluasumisesta hoiva-asumiseen on tärkeää. Asiakas voisi halutessaan hakeutua kevyempien palvelujen palveluasumisen piiriin jo aiemmin ja toimintakyvyn heikentyessä siirtyä joustavasti hoiva-asumisen palveluihin. Tämä mahdollisuus hoiva-asumispaikan saamiseen mainitaan saantiedellytyksissä, mahdollisuutta ikääntyä omassa kodissaan (aging in place) voisi korostaa enemmän.]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ottaen huomioon sen, että perustuslain tasolla on säädetty oikeudesta välttämättömään huolenpitoon ja että ne iäkkäät henkilöt, jotka tarvitsevat ympärivuorokautisia palveluja, eivät käytännössä tule toimeen ilman palveluja, katson että lakiehdotuksessa tulisi säätää kriteerit täyttävän henkilön oikeudesta päästä palveluun. Jos laissa olisi säädetty subjektiivinen oikeus saada palvelun tarpeen perusteella ympärivuorokautista hoivaa tehostetussa palveluasumisessa/hoiva-asumisessa, voitaisiin estää useita edellä mainitsemiani ongelmia. Tällöin asiakkaan edun mukaisesti hänelle voitaisiin räätälöidä palvelut usean eri palvelun avulla, mutta jos hänen hoivantarpeensa edellyttäisi asumista tehostetun palveluasumisen yksikössä hänellä olisi oikeus saada tämä palvelu. Viittaan myös edellä kotihoidon osalta esittämääni. Ehdotuksen taloudellisissa vaikutuksissa on arvioitu niitä kustannusvaikutuksia, joita syntyy siitä, että henkilöitä siirtyisi terveydenhuollon laitoksiin sen jälkeen, kun sosiaalihuollon laitoksia ei esityksen mukaan enää olisi. Mielestäni taloudellisissa vaikutuksissa olisi syytä arvioida se taloudellinen säästö, mikä aiheutuisi siitä, että nykyisin pitkiä aikoja sairaaloiden vuodeosastoilla tehostetun palveluasumisen paikkaa odottavat henkilöt saisivat nopeammin odottamansa tehostetun palveluasumisen (hoiva-asumisen). ]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälän toteuttaminen ratkaisee. Riskinä on, että tasavertaisuus palvelujen saannin osalta ei toteudu ja kotiin annettavien palvelujen ensisijaisuus johtaa siihen, että hoivan piiriin pääsyn kriteerit ovat liian tiukat (hyvin huonokuntoiset ihmiset jäävät kotiin annettavien palvelujen piiriin). ]
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Mitä on vaativa ammatillinen hoito tässä tapauksessa. Kuka arvioi asiakkaan edunmukaisuuden?]
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lainsäädännössä viittaus RAI-toimintakykyarvioon millä saamisen perusteet mitataan.]
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Onko mahdollista järjestää jatkossa hoiva-asumista omassa kodissa => lisäisi nyk. tilanteessa kotihoidon laatua näillä asiakkailla? Tästä näkökulmasta teksti on hyvä. HUOM: tekstin sanamuodot antavat käsityksen myös ns. asiakkaan subjektiivisesta oikeudesta saada näitä. Miten kunnan tulkitsevat näitä käsitteitä ”tulee saada” jne. Onko siis pakko järjestää? Yhdenvertaisuuden toteutuminen? Kovaäänisimmät saavat palveluja?]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [• Lähtökohtaisesti ehdotetun luonnoksen suurin haaste on, että siinä menevät sekaisin kiinteistöpohjainen määrittely tehostetussa palveluasumisessa ja yksilöriippuvainen määrittely kotipalveluissa, mitä näiden välissä? • Palveluasuminen tulisi liittää 3 momentin listalle. Säännöllinen kotihoito 7-21 useammin kuin 2 kertaa vuorokaudessa ohjaa asiakkaan palveluasumiseen; Toistuva palvelu tai valvontatarve 21-7 ohjaisi asiakkaan tehostettuun palveluasumiseen • On ehdottoman tärkeätä, ettei suunnitteilla oleva lakiuudistus johda siihen, että 1.10.2020 voimaan tullut Vanhuspalvelulaki vesitetään. Tämä on riskinä, mikäli Hoiva-asumisen kriteereitä kiristetään osana uudistusta – ja samalla laajennetaan yöhoidon mahdollisuutta palveluasumisen yksiköissä, kun kotihoidon yöhoitovelvollisuus laajenee. Palveluntuottajat ja viranomaiset näkevät nyt jo merkkejä siitä, että tilaajat välttävät asukkaiden siirtämistä tehostettuun palveluasumisen piirin ja luovat mieluummin välimalleja, johon sijoitetaan asukkaat, joita olisi aikaisemmin sijoitettu tehostettuun palveluasumiseen. Valvira ja aluehallintavirastot kirjoittavat yhteisessä ohjauskirjeessään seuraavalla tavalla: Valvontaviranomaisten havaintojen perusteella valitettavana ilmiönä on viime aikoina ollut se, että tehostetun palveluasumisen toimintayksiköitä on ryhdytty muuttamaan kevyemmän palvelun sekayksiköiksi ns. ”hybridiyksiköiksi”, vaikka asiakkaiden palvelujen tarve ei olisi tosiasiallisesti muuttunut. Valvontaviranomaiset ovatkin selvittäneet useita valvontatapauksia, joissa vanhusten tehostetun palveluasumisen sekä tavallisen palveluasumisen järjestämiseen ja tuottamiseen on samassa sekayksiköksi muutetussa toimintayksikössä liittynyt merkittäviä asiakasturvallisuuteen liittyviä ongelmia. Lisäksi moniin valvontatapauksiin on liittynyt vanhusten perusoikeuksien toteutumisen laiminlyöntejä. Toinen asia hyvin kuvastava esimerkki on EKSOTEn meneillään oleva kilpailutus. Eksote on nostanut palveluasumisen mitoitusvaadetta tasoon 0,45 ja lisänneet vaatimuksen mahdollisesta yöhoidosta. Palveluntuottajana näemme tässä riskin sille, että sen sijaan, että luodaan kevyempiä välimalleja, niin ollaan luomassa ns. raskasta palveluasumista. On olemassa iso riski sille, että tällaiseen ”raskaaseen palveluasumiseen” pyritään sijoittamaan asukkaita, joille kuuluisi palvelutarpeidensa puolesta tehostettua palveluasumista. Iäkkäille pitää turvata heille kuuluvat palvelut. Uudistus ei saa johtaa tilanteeseen, jossa hoiva-asumisesta (21 c §) tulee vain vanhan määritelmän mukaan raskasta tehostettua palveluasumista ja näin hoiva-asuminen laitosmaistuu, ja luodaan raskasta palvelu-asumista korvamaan vanha tehostettu palveluasuminen. Silloin vanhuspalvelulain uudistus ei ole muuta kuin silmänkääntötemppu ja olemme takaisin lähtötilanteessa – ja iäkkäät eivät saa enemmän tukea kuin ennen uudistusta. EHDOTUS: Jotta vältyttäisiin yllä kuvatusta tilanteesta, ehdotamme seuraavaa.: 21 c § kriteeristö tarkennetaan, siten että i. Luovutaan sanasta vaativaa, kohdassa ”Vaativaa ammatillista hoitoa” pykälän momentissa ii. Luovutaan sanasta jatkuva, kohdassa ”jatkuvaa huolenpitoa” pykälän momentissa iii. Lisätään kriteeristöön objektiivinen arvio hoiva-tarpeesta. Esim. mikäli RAI-arvioinnin (käyttäen Valviran VAHU-taulukkoa) mukaan henkilön hoivatarpeen mitoitus ylittää 0,5. Muutoksilla vältetään tilannetta, jossa järjestäjä voi aina perustella asukkaan kuuluvan ns. raskaan palveluasumisen piiriin.]
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [ks. kohta 5]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry: n mukaan ympärivuorokautiseen hoivapalveluun pääsy ei saa vaikeutua liiaksi. On kiinnitettävä huomio oikea-aikaiseen ja oikeatasoiseen hoivaan ja palveluun. Ei voi olla niin, että vanhat ihmiset joutuvat olemaan omassa kodissa ilman riittävän tasoista hoivaa, koska ympärivuorokautiseen hoivapalveluun ei pääse. Esimerkkinä se, ettei ole sama asia, että öisinkin voi saada kotihoitoa, kun ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa on tuttu henkilökunta lähellä ja saatavilla myös öisin. On keskeistä, etteivät ympärivuorokautiseen hoivapalveluun pääsyn kriteerit liikaa tiukkene. VALLI ry näkee hyvänä sen, että toimeenpanoaika lyhenee. Hyvänä nähdään myös se, ettei ihmisiä ”makuuteta” vuodeosastoilla vaan pyritään saamaa asianmukainen hoitopaikka ja oma huone, mihin omaistenkin on mukava tulla kylään. ]
      • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [ks. kohta 5]
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Säännöksessä ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee luoda kansalliset ja yhtenevät mittarit subjektiiviselle oikeudelle saada hoiva-asumisen palveluja (esimerkiksi RAI -mittareiden perusteella). Näin voidaan varmistaa, että iäkkäitä moni- ja muistisairaita ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti, eivätkä heidän kohteluunsa vaikuta nykyisessä määrin kunta- tai aluekohtaiset erot tai esimerkiksi eroavaisuudet kunnan SAS-työryhmän sijoituskriteereissä ja jopa yksittäisten henkilöiden päätökset. Kriteeristö ei saa kuitenkaan olla joustamaton; kyseessä on pääsääntöisesti erittäin iäkkäät henkilöt, joiden kohdalla on tarkasteltava kokonaistilannetta ja kyse on elämän viimeisistä kuukausista. Myös esimerkiksi maantieteelliset olosuhteet pienissä kunnissa voivat vaikuttaa palveluihin ja niiden järjestämiseen nyt ja myös hyvinvointialueiden aloitettua toimintansa. Kuntien/hyvinvointialueiden talous tulee olemaan haasteellinen ja työvoiman saatavuudessa on jo erittäin merkittäviä ongelmia kautta maan. Uhkakuvana on, että hoiva-asumisesta tulee nykyistä laitoshoitoa vastaava palvelu ja palveluasuminen kehittyy nykyisen tehostetun palveluasumisen tyyppiseksi toiminnaksi. ]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kts. Yllä kysymys 5. Keskeistä on, ettei hoiva-asumisen piiriin pääsyyn saa muodostua liian korkeaa kynnystä. ]
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kts. edellä.]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [ks. edellinen vastaus. Tarvitaan valtakunnalliset ja yhtenevät kriteerit. Iäkkäiden osalta RAI mahdollistaa tämän huhtikuusta 2023, sitä ennen pitää perusteluissa antaa ohje.]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Henkilöstöpula ja kuntatalouden haasteet aiheuttavat painetta kiristää kriteerejä hoiva-asumiseen pääsyssä, ja myös jos paikkoja ei ole riittävästi saatavilla. Jo nyt on yhtäältä monissa kunnissa ja palveluntuottajilla on ongelmia ammatillisen henkilöstön saatavuudessa ja toisaalta kunnissa ylipäätään on ongelmia riittävässä resurssoinnissa pitkäaikaiseen hoitoon niin ympärivuorokautisessa kuin avohoidossa ml. omaishoito. Saatavuusongelmat heijastuvat suoraan paineena omaisille ja omaishoitoon. Painotamme, että omaishoitajalle ja hoidettavalle on aina turvattava mahdollisuus luopua omaishoidosta. Heidän on voitava luottaa siihen, että tarvittaessa hoidettava voi siirtyä joustavasti hoiva-asumiseen, mikäli hänen hoitonsa ja huolenpitonsa sitä edellyttävät. Kenenkään ei pidä joutua omaishoitajaksi kunnan /hyvinvointialueiden resurssipulan vuoksi. Hyvää hoiva-asumisen saantikriteereissä on se, että hoiva-asumisen edellytykset voivat täyttyä, vaikka henkilöllä ei olisi säännöllistä yöaikaista avun tarvetta. Tarpeeksi selvää ei ole kuitenkaan, mitä tarkoitetaan esim. vaativalla ammatillisella hoidolla. Hoiva-asumiseen kuuluvat asiat myös terveydenhuollon palvelut tulisi määritellä täsmällisemmin.]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Saantikriteerit ovat pääosin selkeitä, mutta niissä tulisi tarkentaa se mitä tarkoitetaan asiakkaan edun mukaisuudella ja kuka/miten sitä arvioidaan.]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [21 c § kolmatta momenttia ehdotetaan muutettavaksi seuraavasti: Hoiva-asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee 1 momentissa tarkoitetun asumisen lisäksi päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa, vaativaa ammatillista hoitoa tai intensiivistä kuntoutusta, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista. Muutoksella vahvistetaan hoiva-asumisen toimintakulttuurin muuttamista kuntouttavaksi. Erityisesti lyhyitä hoiva-asumisen jaksojen (ns. intervallijaksot) tulisi mahdollistaa toimintakykyä parantava intensiivinen kuntoutus, joka parantaa ikääntyneen mahdollisuuksia asua kodissaan ja toisaalta helpottaa läheisten tai omaishoitajien työtä. Nykytilanteessa ikääntyneiden toimintakyky ennemmin heikkenee kuin vahvistuu intervallijaksojen aikana, koska asumispalveluihin kuuluu ainoastaan välttämättömät hoito- ja hoivapalvelut (joiden resursointi on niukkaa), eikä lainkaan kuntoutusta. Intervallijaksoilla on merkittävä potentiaali parantaa ikääntyneiden toimintakykyä, jos niihin integroidaan asianmukainen ja riittävän intensiivinen kuntoutus. Tämä vaatii kuntoutusalan ammattilaisten työskentelyä asumisyksiköissä.]
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Esitetty pykälä on pääosin kannatettava. 21 c §:n 3 momentissa korostetaan tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan edun mukaista ratkaisua hoiva-asumisesta järjestettäessä. Lakiesityksestä saa käsityksen, että hoiva-asuminen on ns. viimesijainen ratkaisu tilanteeseen, jossa ihmisen asumista ja palveluja ei voida järjestää muulla tavoin. Näin ollen esim. hoiva-asumiseen ei pääse, jos perhehoitoa on saatavilla ja se sopii asumisen ja palvelun muodoksi tarpeiden näkökulmasta. Palveluasumisen kriteerit ovat jo ennestään olleet hyvin tiukat, jolloin lakiesityksen perusteella herää huoli hoiva-asumiseen pääsyn kriteereistä. ]
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lakiin voisi lisätä maininnan, että tarpeen arvioinnissa käytettävä RAI:ta]
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Hoiva-asumisen saantikriteerit eivät ole selkeitä. Säännöksen seuraavat määritelmät pykälässä ja säännöskohtaisissa perusteluissa tulisi avata ja määritellä tarkemmin; ”viipymättä ja äkillinen”, ”jatkuva huolenpito” ja ”vaativa ammatillinen hoito”. Ammatillinen hoito -käsite viittaa terveydenhuollon palveluun. Tältä osin olisi syytä tarkentaa, edellyttäisikö hoiva-asumisen palvelun tuottaminen myös terveydenhuollon luvan/jatkossa rekisteröinnin palvelualana. Edelleen tulisi avata konkreettisemmin, minkälaisia vaikutuksia ko. sääntelyllä olisi nykytilaan. Pykälän 4 momentissa säännellään tilapäisestä tai säännöllisesti toistuvasta hoiva-asumisesta. Esityksessä jää epäselväksi, miten lakia sovelletaan suhteessa muuhun asumiseen (esimerkiksi 21 § tilapäinen asuminen). Tilapäisestä asumisesta ei voimassa olevassa laissa säännellä omassa pykälässään.]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Hoiva-asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee 21 c § 1 momentissa tarkoitetun asumisen lisäksi päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista. Muistiliitto on huolissaan muistisairaiden asemasta ja siitä, kuinka hoiva-asumisen saantikriteerit määräytyvät ja kuka määrittää asiakkaan edun. Pykälää ja lain perustelutekstiä olisi syytä tarkentaa, jotta lakia sovellettaessa olisi velvoite kuulla henkilöä itseään sekä omaisia ja ottaa heidän näkemyksensä huomioon asiakkaan etua arvioitaessa. Muistiliitto esittää, että pykälään 21 § c lisätään kohta: Asiakkaan etua arvioitaessa on kuultava hänen omaa tahtoaan sekä omaisten arvio tilanteesta. Perusteluteksteissä olisi myös syytä määritellä kuinka pykälää tulkitaan, mikäli henkilö itse tai omaiset kokevat, ettei jatkuva huolenpito tai vaativa ammatillinen hoito toteudu muilla tavoilla. Hoiva-asumista järjestetään henkilön tarpeen mukaan pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti. Lyhytaikainen hoiva-asuminen voi olla tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa. Mikäli kotiin vietävät palvelut eivät vastaa asiakkaan tarpeisiin, pysyvien hoiva-asumisen päätösten sijaan asiakkaan lyhytaikaista hoiva-asumista ei tulisi kuitenkaan pitkittää, mikäli se ei ole muistisairaan ja omaisen edun mukaista. Muistiliitto haluaa muistuttaa, että muistisairaalle henkilölle paikan vaihdokset voivat vaikuttaa toimintakykyä alentavaksi. Myös lyhytaikaisen hoiva-asumisen tulee olla muistisairaan toimintakykyä tukevaa, ei laitostavaa ja passivoivaa, jolloin omaishoitajan tilanne kotiin palattaessa kuormittuu entisestään. ]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Saantikriteerit ovat sinällään hyviä, mutta niiden järjestystä toivotaan muutettavan siten, että laissa ensimmäisenä saantikriteerinä mainittaisiin asiakkaan palvelutarve. Toisena kriteerinä olisi lakiluonnoksessa kuvattu tilanne, jossa asiakkaalle ei voida järjestää hänen palveluaan muilla keinoin hänen kotonaan kuin asiakkaan muutolla hoiva-asumiseen. Kolmas saantikriteeri olisi, että asiakas tarvitsee hoiva-asumisen asunnon.]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ks. kohta 5: Perusteluiden mukaan edellytys hoiva-asunnon saannille on, että henkilö tarvitsee päivittäin vuorokauden ajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa. Tämän kriteerin perusteella ilmaisu ”henkilöllä on mahdollisuus saada tarvitsemansa …” on liian tulkinnan varainen. Siten 2 momentissa tulee säätää ”henkilö saa tarvitsemansa …”]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pykälän 3 mom todetaan kriteerit, joiden perusteella hoiva-asumista järjestetään. Momentissa todetaan, että hoiva-asumista järjestetään, mikäli mm kotihoito ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista. Vaarana voi olla tilanne, jossa kotihoitoa pyritään järjestämään silloinkin, kun asiakkaan yleinen tilanne edellyttäisi hoiva-asumista. Erityisesti jos kotihoitoa voidaan säännöllisesti antaa ympärivuorokautisena, voi palvelun järjestäjälle olla taloudellisista syistä kannattavampaa pitää asiakas kotihoidossa. Perusteluteksteissä todetaan, että palvelutarpeen yhteydessä tulee tehdä huolellista punnintaa tarkoituksenmukaisemman palvelun järjestämiseksi. On olennaisen tärkeää, että palvelumuotoa valittaessa ensisijaisen kriteerin on oltava asiakkaan etu. ]
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Suomen Kuurosokeat ry:n mielestä saantikriteerit vaativat tarkempaa määrittelyä, erityisesti, mitä tarkoittavat ”jatkuva huolenpito ja vaativa ammatillinen hoito”. Asiakkaan etu on huomioitava, ja määritelmiä täsmennettävä. Korostamme tässäkin yhteydessä sitä, että henkilöstöllä tulee olla riittävät kieli- ja kommunikaatiotaidot (esim. viittomakieli, taktiili viittominen, sekä erilaiset puhetta tukevat ja korvaavat kommunikaatiomenetelmät).]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Saantikriteerit ovat tarkoituksenmukaisia, mutta tulkitaanko ne samoin eri alueilla tai toimipaikoissa. Tämä on toimeenpanon kannalta olennainen asia. ]
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [KYLLÄ THL pitää hoiva-asumisen saantikriteereitä tarkoituksenmukaisina ja selkeinä, sillä se sisältää joko jatkuvan huolenpidon tai vaativan ammatillisen hoidon, joiden järjestäminen muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista.]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Ehdotetun 21 c §:n 3 momentin mukaan hoiva-asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee 1 momentissa tarkoitetun asumisen lisäksi päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmaisee huolensa siitä, että tarkkojen määrittelyjen puuttuessa kuntien saantikriteerit hoiva-asumisen järjestämiseksi vaihtelevat. Etelä- Suomen aluehallintovirasto esittää, että perusteluosassa määriteltäisiin suuntaa antavasti, mitä tarkoitetaan jatkuvalla huolenpidon tarpeella. Myös edellä mainitun momentin kirjaus ”muulla tavalla” järjestettävästä vuorokauden ajasta riippumattomasta jatkuvasta huolenpidosta jää esityksen perusteella epäselväksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmaisee asiaan liittyen huolensa siitä, että mikäli kirjaus ”muulla tavalla” jätetään sellaisenaan voimaan, se antaa laajan mahdollisuuden kokeilla erilaisia jopa asiakasturvallisuutta vaarantavia ratkaisuja ennen kuin ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitseva asiakas pääsee hoiva-asumisen palvelun piiriin. Valvontahavaintojen perusteella nykytilanteessakin ongelmana on asiakkaiden saamien palvelujen oikeaaikaisuuden toteutuminen. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan edellä mainittua momenttia tulee tarkentaa asiakasturvallisuuden ja laadukkaan palvelun näkökulmilla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa myös, että hoiva-asumista tarvitsevilla asiakkailla, kuten esimerkiksi muistisairailla, on vuorokaudenajasta riippumattoman huolenpidon lisäksi myös vuorokauden ajasta riippumatonta valvonnan tarvetta. Näin ollen Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan hoiva-asumista koskevan 21 c §:n 3 momenttia tulee edellä mainituin perustein tarkentaa seuraavasti ” Hoiva-asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee 1 momentissa tarkoitetun asumisen lisäksi päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa, valvontaa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei asiakasturvallisuuden ja laadukkaan palvelun varmistamiseksi ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista”. Säännöskohtaisia perusteluja tulee pykälän tarkennuksen mukaisesti täydentää siten, että hoiva-asumisen saannin edellytyksiin lisätään myös valvonta päivittäisen vuorokaudenajasta riippumattoman jatkuvan huolenpidon ja vaativan ammatillisen hoidon rinnalle. Riittävää olisi, että henkilöllä olisi jokin edellä mainituista tarpeista. Kyseisen 21 c §:m 3 momentin kirjaus vaativasta ammatillisesta hoidosta jää myös epäselväksi, eikä sitä ole avattu tarkemmin säännöskohtaisissa perusteluissa. Etelä- Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan vaativan ammatillisen hoidon käsite vaatii selvennystä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa myös, että kriteereissä tulisi lisäksi korostaa, että arvioinnin tulee perustua yksilölliseen arviointiin, asiakkaan mielipide ja toiveet on kuultava sekä kuuleminen tulee kirjata. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ehdottaa edellisten kriteerien lisäksi, että käyttöön otetaan tarkemmat RAI-toimintakykyarviointiin perustuvat kriteerit.]
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [- Vaikka säännöksessä sekä sen perusteluissa on paljon hyvää, jättävät määrittelyt kuitenkin avoimeksi tulkinnan siitä, milloin iäkkäällä ihmisellä on oikeus saada hoiva-asumisen palveluja. - Säännöksessä ja sen yksityiskohtaisissa perusteluissa tulee luoda kansalliset ja yhtenevät mittarit subjektiiviselle oikeudelle saada hoiva-asumisen palveluja. Näin voidaan varmistaa, että iäkkäitä moni- ja muistisairaita ihmisiä kohdellaan tasavertaisesti, eivätkä heidän kohteluunsa vaikuta nykyisessä määrin kunta- tai aluekohtaiset erot tai esimerkiksi eroavaisuudet kunnan SAS-työryhmän sijoituskriteereissä ja jopa yksittäisten henkilöiden päätökset. - Perusteltua on, että lain yksityiskohtaisissa perusteluissa muodostetaan ja määritetään subjektiivinen oikeus hoiva-asumiseen, jolloin kaikilla ihmisillä olisi Suomessa yhtäläinen oikeus kunnan SAS-työryhmän arvioinnista tai sijaintipaikastaan riippumatta päästä hoiva-asumisen palvelujen piiriin. Muuttuneen vanhuspalvelulain vähimmäismitoituksen sekä hoiva-asumisen määritelmiin tehtyjen kriteerien vuoksi aitona huolena on se, että hoiva-asumista tulee uusi laitoshoito ja palveluasumisesta tulee uusi tehostettu palveluasumisen. Näitä kriteerejä esityksemme mukaan olisivat seuraavat: o CPS ja/tai ADLH 4 tai enemmän o MMSE alle 17 o MAPLe väh. 4; tai o Muu tehostetun hoivan tarvetta ilmentävä seikka (esim. asiakkaan kuunteleminen, kun asiakas kokee yksinäisyyttä, turvattomuutta, yksin ulkona liikkumisen pelkoa) Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa hoiva-asumisen määritelmää tulee Attendon täsmentää lisäksi seuraavalla tavalla: ”Palvelu on tarkoitettu asiakkaille, joilla on sairauksista ja ikääntymisestä johtuvia toimintakyvyn rajoitteita ja haasteita sekä usein myös keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta, mikä estää asiakkaan itsenäisen selviytymisen. Asiakkaat tarvitsevat useissa päivittäisissä toiminnoissaan aikaa vievää, joka päivä ympärivuorokauden paikalla olevan hoitohenkilöstön apua, ohjausta ja valvontaa. Asiakkaat tarvitsevat yhden tai kahden hoitajan apua”. Tällaisessa määritelmällä palvelujen saamisen oikeutta ei sidottaisi yksinomaan asiakkaan tarvitsemaan ympärivuorokautiseen palveluun, vaan siihen, että tällaisessa palvelussa henkilökuntaa on paikalla ympärivuorokautisesti. - Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa olisi Attendon näkemyksen mukaan myös tarkoituksenmukaista ohjata järjestämisvastuussa olevia tahoja arvioimaan oikeasuhtaista palvelun tarvetta hoidontarpeen arviossa. Esimerkkeinä voisivat olla seuraavat ohjaavat lauseet: o ...”vaativaa päivittäistä hoivaa tarvitseva henkilö, joka nukkuu yöt rauhallisesti, kuuluu hoiva-asumisen piiriin” tai o ”kolmen (3) kuukauden aikaraja ei tarkoita sitä, että esimerkiksi 21c hoiva-asumisen paikkaa odottava ikäihminen sijoitettaisiin odotusajaksi 21b palveluasumiseen, vaan hänet tulee sijoittaa suoraan siihen palvelumuotoon, jota palvelupäätös koskee eli hoiva-asumiseen”.]
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Pykäläluonnoksen mukaan hoiva-asumisen edellytyksenä on, että henkilö tarvitsee vuorokauden ajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa tai vaativaa ammatillista hoitoa. Nähdäksemme on sinänsä hyvä asia, ettei asiakkaan säännöllinen yöaikainen avun tarve olisi säännöksen perustelujen mukaan edellytyksenä hoiva-asumisen myöntämiselle. Pykälä jättää kuitenkin avoimeksi, mitä tarkoitetaan vaativalla ammatillisella hoidolla. Pykälän perusteluissa viitataan tämän osalta päivittäiseen, runsaaseen ja jatkuvaan huolenpidon tarpeeseen, mutta nähdäksemme runsas huolenpidon tarve ei välttämättä ole sama asia kuin vaativa ammatillinen hoito. Asiaa tulisikin nähdäksemme avata perusteluissa tarkemmin.]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan epäselväksi jää, mitä tarkoitetaan vaativalla ammatillisella hoidolla. Aluehallintovirasto esittää, että saantikriteereitä täydennetään ja muokataan seuraavasti: ”Hoiva-asumista järjestetään henkilölle, joka tarvitsee 1 momentissa tarkoitetun asumisen lisäksi päivittäin vuorokaudenajasta riippumatta jatkuvaa huolenpitoa, valvontaa tai vaativaa ammatillista hoitoa, joiden järjestäminen kotihoitona, omaishoitona, perhehoitona tai muulla tavalla ei ole mahdollista tai asiakkaan edun mukaista”.]
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kyllä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Ei [Mitä tarkoittaa vaativa ammatillinen hoito? Tarkennettava, esim. vaikeasti muistisairaat, kenellä on käytösoireita ja tarvitsevat ympärivuorokautista palvelua, hoivaa ja hoitoa]
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [21 c §:n 3 momentissa korostetaan tarkoituksenmukaisella tavalla asiakkaan edun mukaista ratkaisua hoiva-asumisesta järjestettäessä. 21 c §:n 3 momenttia ja sen yksityiskohtaisia perusteluja on kuitenkin täydennettävä hoivan käsitteellä kuten jo edellä kohdassa 5 on esitetty. ]
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Ei [On tärkeä huolehtia, että asiakkaalle ei tule hoiva-asumiseen subjektiivista oikeutta. Kohta ”ei ole asiakkaan edun mukaista” voi aiheuttaa tulkintaongelmaa erityisesti siinä, kuka arvioi asiakkaan etua. Hallituksen esityksessä / perusteluissa asia on selkeästi esitetty mutta pykälässä asia on hiukan tulkinnan varainen. ]
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Kyllä
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Ei [Mielestämme tulee tarkentaa kohdat vaativa ammatillinen hoito sekä asiakkaan edun mukaisuus]
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Ei [Eivät ole selkeitä.]
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Kyllä
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 8. Ovatko turvapalvelun toteuttamista koskevat säännökset (46 a §) mielestänne onnistuneita? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Ei [Muutosehdotus: Kiireellisen avun antajan, mikäli kyseessä on joku muu kuin 3 momentissa tarkoitettu ammattihenkilö, on pyydettävä ja saatava auttamistilanteessa neuvoja ja ohjausta 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulta ammattihenkilöltä. ]
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Förslaget innehåller flera goda element. Trygghetsservice är ändå varken myndighetsutövning eller utövande av offentlig makt . Det är viktigt att komma ihåg att det hos kunderna går ett flertal olika serviceproduceters personal, såväl kommunala som privata, dessa kan också bruka olika tekniska hjälpmedel och system som inte nödvändigtvis är koordinerade. Att åstadkomma en bättre koordinering och systematisk planering för hur bl.a. tekniska hjälpmedel används skulle vara viktigt.]]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Turvapalvelukokonaisuuteen on kehitetty uusia toimintamalleja ja - kokonaisuuksia. Asiakkaan tulee saada turvan tuova opastus ja ohjeistus sekä käyttökoulutus. Liikkuminen tulee olla osana kotipalveluiden suunnitteluprosessia. suunnittelussa tule ottaa huomioon digittalisten palveluiden mahdollistamat etäpalvelut unohtamatta aitoja kohtaamisia. ]
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Turvalaitteiston toimiminen huonoilla kuuluvuusalueilla on varmistettava. Samoin tasapuolisuuden ja yhdenvertaisuuden toteutuminen turvapalvelun saapumisajoissa pitkien välimatkojen päähän.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [8. Turvapalvelun tulisi kattaa myös asunnon paloturvallisuuden kannalta välttämättömän avun. Kaikissa tilanteissa sen tulisi esimerkiksi sisältää palovaroittimien toimintakunnosta ja poistumisturvallisuudesta huolehtimisen. Turvapalveluun tulisi myös sisältyä muut paloturvallisuutta tukevat toimenpiteet, kuten liesivahti ja toimintakyvyltään siinä määrin rajoittuneille, että he eivät itsenäisesti kykene poistumaan palotilanteessa, huoneistokohtainen automaattinen sammutuslaitteisto. SPEK on hiljattain tutkinut asuntoihin asennettavien turvallisuuslaitteiden kustannushyötyjä. Yhteiskunnan kannalta kustannustehokasta olisi korkeamman riskin kohteisiin, joissa asuu tavanomaista suurempi määrä ikääntyneitä, muistisairaita, päihdekuntoutujia ja muita toimintakyvyltään rajoittuneita, toteuttaa seuraavat toimenpiteet: Kaikki asunnot varustetaan palovaroittimin, joiden huollosta ja kunnossapidosta vastaa kiinteistön omistaja (tai palveluntarjoaja); kaikki asunnot varustetaan liesivahdein (joiden huollosta ja kunnossapidosta vastaisi kiinteistön omistaja/palveluntarjoaja osana palovaroitinten kunnossapitoa); lisäksi korkean riskin kohteisiin, jotka on tarkoitettu erityisryhmien asumiseen, joissa henkilöllä ei todennäköisesti ole kykyä poistua itsenäisesti palon sattuessa, suositellaan automaattista sammutuslaitteistoa myös kustannus-hyötynäkökulmasta. Ks. Laine Tuomas, Telaranta Kari, Lehto Lauri, Leino Ilpo & Pouta Jari (2021). Vuokratalojen turvallisuuden parantaminen teknisin ratkaisuin. Vaihtoehtojen kustannushyödyt. SPEK Tutkii 24. Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö & Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. https://issuu.com/spek_ry/docs/spek_tutkii_24?fr=sYTYzZDMyNjUxODg Edellä mainitut tekniset ratkaisut - palovaroitinten kunnossapito, liesivahdit ja automaattiset sammutuslaitteistot tulisi mainita asumista tukevina turvapalveluina. Turvapalvelun käsitteen voisikin harkita laajennettavaksi esimerkiksi suojelupalveluksi. ]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ensimmäiseen kappaleeseen lisäys sivulla 70: Teknologian kehittyessä on edettävä kohti turvalaitteita, jotka eivät vaadi asiakkaan omaa toimintaa hälytyksen tekemiseksi, kuten siirtyminen nappihälytysrannekkeista älylaitteisiin. Tämä on suositeltavaa myös lihasvoimaltaan tai koordinointikyvyltään heikkojen vanhusten kannalta. Lisäys sivulla 92:“2) turvalaitteisto täyttää sille asetetut laatuvaatimukset JA SITÄ HUOLLETAAN SÄÄNNÖLLLISESTI, JOTTA laite toimii jatkuvasti tarkoitustaan vastaavalla tavalla”]
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälässä 46 a § tulee säätää, että kiireellisen avun tarpeen arvioijan ja kiireellisen avun antajan tulee olla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Förslaget innehåller flera goda element. Trygghetsservice är ändå varken myndighetsutövning eller utövande av offentlig makt . Det är viktigt att komma ihåg att det hos kunderna går ett flertal olika serviceproduceters personal, såväl kommunala som privata, dessa kan oskcå bruka olika tekniska hjälpmedel och system som inte nödvändigtvis är koordinerade. Att åstadkomma en bättre koordinering och systematisk planering för hur bl.a. tekniska hjälpmedel används skulle vara viktigt.]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [On pääsääntöisesti kannatettavaa, että turvapalvelun toteuttamisesta säädetään tarkemmin laissa. Turvapalvelua toteutettaessa tulee varmistaa tarpeellinen tiedonkulku eri toimijoiden kesken. Lisäksi tulee huolehtia siitä, että tarvittava tieto välittyy myös asiakkaan läheisille ja omahoitajalle asiakkaan palvelusuunnitelman mukaisesti.]
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [46 a §:n 3 momentin mukaan kiireellisen avun antajan on tarpeen mukaan pyydettävä ja saatava auttamistilanteessa neuvoja ja ohjausta 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulta ammattihenkilöltä. Käytännössä siis kiireellisen avun antajan on tehtävä ensisijainen arvio itse ja päätettävä, onko tarvetta neuvoihin ja ohjaukseen. Kun kiireellinen apu usein liittyy erilaisiin kriisitilanteisiin (kaatuminen, eksyminen ja siihen liittyvät mahdolliset traumat ja onnettomuudet, sekavuustilat), olisi oleellisen tärkeää, että ensimmäisenä asiakkaan luo tuleva henkilö ja se, joka tekee arvion mahdollisten neuvojen tarpeesta, olisi itse sote-ammattihenkilö. ]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ks. kohta 9.]
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Säännöksen yksityiskohtaisten perustelujen mukaan pykälässä tarkoitettu kiireellisen avun tarpeen arviointi ei ole julkisen vallan käyttöä sisältävää viranomaistoimintaa. Perusteluissa on selostettu millä tavoin se eroaa viranomaistoimintana toteutettavasta kiireellisen avun tarpeen arvioinnista, josta säädetään voimassa olevan lain 36 §:n 1 momentissa. Mainittu säännös velvoittaa kunnallisen sosiaalihuollon palveluksessa olevan henkilön huolehtimaan kiireellisen avun tarpeen arvioinnista välittömästi, kun hän on saanut tietää sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä. Palvelun myöntämisestä palvelun arvioinnin perusteella on tehtävä lain 45 §:ssä tarkoitettu hallintopäätös. Kiireellisessä tapauksessa päätös on tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella viipymättä siten, ettei asiakkaan oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Totean, että henkilö, joka osallistuu turvapalvelun toteuttamiseen saattaa tehtävässään saada tietoa, jonka perusteella hänen olisi syytä tehdä sosiaalihuoltolain 35 §:n tai vanhuspalvelulain 25 §:n mukainen huoli-ilmoitus. Huoli-ilmoituksen perusteella syntyy edellä kuvattu velvollisuus asian arviointiin ja päätöksen tekemiseen. Huomioni kiinnittyy siihen, ettei perusteluissa ole viitattu turvapalvelun yhteydessä mahdollisesti syntyvään oikeuteen tai velvollisuuteen tehdä huoli-ilmoitus. Käsitykseni mukaan olisi perusteltua, että molemmissa mainituissa laeissa olisi säädetty, että kyseessä on velvollisuus. Sääntelyyn tarvittava sanamuoto on riippuvainen siitä, miten turva-auttajan koulutus ehdotetussa laissa määritellään. Totean, että vaikka esitystä muutettaisiin siten, että toimijat voisivat olla ainoastaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä, ei ilmoitusvelvollisuus voimassa olevien säännösten mukaan olisi kattava. Pykälän 4 momentin mukaan hälytysten vastaanottopisteessä toimivan ammattihenkilön olisi varmistettava, että tieto asiakkaan mahdollisesta auttamistilanteen jälkeisestä hoidon ja huolenpidon tarpeesta ohjautuu viipymättä sellaiselle taholle, jolla on valmius ottaa kokonaisvastuu asiakkaan tilanteesta. Yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu 4 momentin osalta seuraavaa: ”Kriittisimmässä tilanteessa se merkitsisi yhteydenottoa hätäkeskukseen. Palvelun tuottajan ja tilaajan väliseen sopimukseen olisi hyvä kirjata, mihin tahoon tai keille henkilöille ensisijaisesti olisi tiedotettava asiakkaan tilanteesta. Kysymykseen voisivat tulla esimerkiksi asiakkaan omahoitaja, omatyöntekijä tai asiakkaan lähiomainen.” Ymmärrän perustelutekstin siten, että siinä on mainittu tahoja, joilla voidaan arvioida olevan eri tilanteissa säännöksen mukaisesti valmius ottaa vastuu asiakkaan tilanteesta. Totean, että perustelutekstissä mainituista tahoista ainoastaan omatyöntekijä on henkilö, jolla olisi lain mukaan tarvittaessa mahdollisuus arvioida asiakkaan tilannetta myös sosiaalihuoltolain 36 §:n mukaisesti. Mielestäni olisi perusteltua, että laissa olisi säädetty, että tieto saatettaisiin aina tiedoksi myös omatyöntekijälle. Tämän lisäksi edellä esittämäni mukaisesti laissa tulisi säätää siitä, että kiireellisessä tilanteessa tieto saatetaan tarvittaessa toiselle päivystävälle henkilölle siten kuin sosiaalihuoltolain 35 §:ssä ja vanhuspalvelulain 25 §:ssä on säädetty.]
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lakiluonnoksessa lukee näin: " Hälytyksen johdosta palvelupisteessä arvioidaan asiakkaan kiireellisen avun tarve ja huolehditaan siitä, että asiakas saa tarvitsemansa kiireellisen avun vuorokauden ajasta riippumatta. " Muuttaisin virkettä niin, että huolehtimisen sijaan puhuttaisiin varmistamisesta. ]
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Esitys on ristiriitainen, momentin 4. kohdassa sanotaan, että kiireellisen avun antajan ei tarvitse olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Pykälän kolmannen momentin mukaan tukena tulee silti olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. Ehdotus johtaa kehäpäätelmiin, ja sitä on hankala tulkita. Silti vastuu avun antajalla, ammattihenkilöllä ja palvelun tuottajalla.]
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kuuloliitto näkee pykälän tavoitteet hyvänä mutta esittää tarkennuksia sen perusteluihin. Pykälässä todetaan, että turvapalvelun tuottaja vastaa siitä, että: 1) asiakas saa käyttöönsä yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuvan turvalaitteiston sekä riittävästi opastusta ja neuvontaa sen käytössä. Kuuloliitto korostaa, että tämän tulee sisältää myös kuulovammaisille soveltuva turvalaitteisto. Turvapalvelua tuottavien palveluntarjoajien on tunnistettava huonokuuloisuuden yleisyys ikääntyneillä ja huolehdittava, että turvalaitteisto soveltuu myös kuulovammaiselle ikäihmiselle. Kuulokojeen käyttö ei tee ikäihmisestä normaalikuuloista vaan hänellä voi silti olla vaikeuksia saada selvää puheesta, jos turvalaitteistosta tuleva ääni ei ole riittävän selkeä. ]
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vanhustyönjohtajien ja -asiantuntijat esittää, että sosiaahuoltolain 46a 3 § mukainen kiireellisen palvelutarpeen arviointia toteuttavalla henkilöstöllä tulee olla laaja-alainen osaaminen myös sosiaalihuollon osa-alueelta (sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi). Ehdotusta turva-auttajasta myös muuna kuin kuin sote-ammattihenkilönä ei ole esitysluonnoksen perusteluissa arvioitu asiakasturvallisuuden näkökulmasta.]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ammattihenkilöstön on varmistettava kiireellisen avun jälkeen hoito tai huolenpito sellaiselle taholle jolla on valmius ottaa vastuu hoidosta.]
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry näkee esityksessä hyvänä sen, että turvapalvelu on otettu mukaan tukipalveluihin, koska muutoin se saattaa jäädä hoitamatta. Turvapalvelu olisi otettava esille osana kokonaisuutta, eikä erillisenä ”palana”. Hyvänä nähdään se, että turvapalvelu tulee mukaan palvelusuunnitelmiin, ja olisi näin osa kokonaisuutta, ja käytettävissä myös yhdessä yöhoidon kanssa. ]
      • AddSecure Smart Care Oy, Ignatjew Kaj
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Yksityisen ylläpitämä hälytysten vastaanottotoiminta olisi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukaista toimintaa, joka olisi merkittävä lain 25 §:ssä tarkoitettuun yksityisten palvelujen antajien rekisteriin." Kohta on ristiriidassa myöhemmin olevan maininnan kanssa, että tukipalveluita ei tarvitse rekisteröidä. Mahdollisen ristiriitaisen tilanteen sijaan olisi hyvä, että laki ottaisi kantaan onko turvapalveluiden hälytysten vastaanottopiste osa tukipalvelua, jota ei tarvitse rekistöröidä vai osa kotipalvelua, joka tulee rekistöröidä. Sama kannanotto olisi hyvä olla turva-auttajapalvelun tuottamisesta, kumpaa palvelua (rekisteröitävää/tukipalvelua) turva-auttajapalvelu on. Näkemyksemme mukaan sillä ei ole merkitystä kumpaan luokitteluun turvapalvelu kuuluu. Olennaista on, että luokittelu on selkeä, eikä tulkinnan varainen. Puhuttaessa kiireellisestä toiminnasta tulee tehdä laissa ero hätäkeskuksen (112) tuottamaan kiireelliseen palveluun ja sosiaalihuoltolain mukaiseen turvapalveluun.]
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Momenttia 4 pitää tarkentaa. Säännöksen tarkoitus jää epäselväksi kuten myös vastuu ja velvollisuudet eri toimijoille.]
      • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palveluja järjestettäessä tulisi olla äärimmäisen tärkeää turvapalveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen. Esimerkiksi kotiin annettavien turvapalveluiden henkilöstöllä tulisi olla normaalista turva-alan työntekijöiden univormusta poikkeava työvaatetus tai muu nopea tapa tunnistaa tämä sosiaalihuollon edustajaksi. Muistisairaiden iäkkäiden kodeissa asioidessa työasuinen turvahenkilö voi aiheuttaa merkittävän määrän stressiä asiakkaalle, joka ei välttämättä joka tilanteessa ymmärrä asiointikäynnin tarkoitusta. Samoin on riskinä palveluiden eriytyminen, jolloin asiakkaan kodissa asioi eri ihmisiä eri tarkoituksissa.]
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kokonaisuutenaan pidämme turvapalvelun toteuttamisesta annettuja ehdotuksia pääosin hyväksyttävinä. Kiinnitämme huomiota siihen, että turvapalvelun 24/7 palvelupiste ei ole viranomaistoimintaa eikä julkisen vallan käyttöä. Sen sijaan hälytyskeskustoiminta on viranomaistoimintaa ja se arvioi kiireellisen hoidon tarpeen. On tärkeää, että näiden kahden palvelun välillä on saumaton yhteistyö. Turva-auttamisen tilanteet edellyttävät pääsääntöisesti asiakkaan jatkohoidon tarpeen arviointia. Tämän vuoksi katsomme, että käytettävän henkilöstön tulee olla pääsääntöisesti sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöstöä. Pienillä paikkakunnilla, jossa viipeet saattavat olla pitkiä, on syytä miettiä turva-auttamisen toteuttaminen myös siitä näkökulmasta, että mikä taho voi olla ns. ensivaste. Asiakkaan luona olevien teknisten laitteiden käyttöönopastus ja toimivuuden ylläpito pitää olla suunnitelmallisesti järjestetty. Asiakkaan luona käy useimmiten useamman palveluntuottajan työntekijöitä (kunta ja yksityinen), joten vastuukysymykset tulee määritellä. Asiakkaan kotona saattaa olla myös useita erilaisia teknisiä laitteita.]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tässäkin tulee olo, että laki ja asetus on ahdettu samaan pykälään.]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Muutoin hyvä, mutta sekä neuvonta, ohjaus ja käytön tuki että kiirreellisen avun anto on määriteltävä tarkemmin niin, että asiakasturvallisuus toteutuu ja sitä voidaan valvoa.]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Säädöksissä on epäselvyyttä. Viimekätinen kokonaisvastuu sosiaalihuollon asiakkaalle annettavista turvapalveluista tulee olla julkisella toimijalla, ei turvapalvelun tuottajalla. Kiireellisen avun antajan on oltava sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on myös ammatin tuoma eettinen vastuu. Vasteaika, eli hälytyksestä maksimiaika avun ja tuen saamiseen paikan päällä tulisi määrittää, jolla laadultaan ja sisällöltään riittävä apu saadaan asiakkaalle. Asiakkaalla voi olla kyseessä henkeä uhkaavia tilanteita, kuten sairauskohtaus, tapaturma, vaaratilanne. Turvapalveluiden periaatteista ja eettisistä kysymyksistä tarvitaan laajempaa keskustelua ja seurantaa, koska ala kehittyy ja elää koko ajan. Olennaista on, ettei asiakkaan yksinäisyyttä ja turvattomuutta lisätä turvapalveluteknologialla eikä sillä korvata tarvittavaa ammatillista hoivatyötä, johon kuuluu olennaisena osana vuorovaikutus asiakkaan kanssa. Hoidon ja henkilöstön hallintoon liittyvää työtä voidaan tehostaa teknologian avulla. Myös instrumentaalista apua saadaan laitteista hoitotyöhön, mutta tarvitaan viranomaisten toimesta kansallisellakin tasolla perusteellista arviointia ja linjauksia siihen, milloin turvapalveluita käytetään ja milloin ei. Kysymys on myös asiakkaan itsemääräämisoikeudesta (valvontakysymyksissä).]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Turvapalveluista ei ole voimassa olevaa sääntelyä, mutta ns. turvapalvelua/turvapuhelinpalvelua koskevia valvonta-asioita on käsitelty sekä aluehallintovirastoissa että Valvirassa. Turvapalvelu ei terminä sovellu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöön, koska se viittaa enemmänkin vartijapalveluihin. Huomioitavaa on SHL:n soveltamisalan ulottuminen kaikkiin asiakasryhmiin, ns. turvapalveluja tarjotaan ikäihmisten lisäksi myös mm. kehitysvammaisille ja mielenterveyskuntoutujille. Turvarannekkeet/teknologiset ratkaisut eivät sovellu kaikille asiakkaille, ja ko. palvelujen sopivuus kullekin asiakkaalle on selvitettävä ja varmistettava palvelutarpeen arviointia tehtäessä. Edellä mainittu asia olisi syytä nostaa jo itse turvapalveluja koskevaan pykälään. Valvontahavaintojen mukaan kunnissa ei ole ollut selkeitä kriteerejä turvapalvelujen järjestämisestä asiakkaalle, ja se myönnetään ns. automaationa. Valvontahavaintojen mukaan aikaisemmin tukipalveluja tuottavat yritykset (hälytys- ja välityspalvelut) ovat alkaneet tuottaa selkeästi sote -palveluiksi luettavia palveluja. Valvira ja aluehallintovirastot ovat linjanneet ns. turvapuhelinpalveluista siten, että palvelu, joka sisältää hälytyksen vastaanottamisen, varsinaisen asiakaskontaktin, hoidon- ja huolenpidon tarpeen arvioinnin, sekä mahdollisia hoitoon ja huolenpitoon liittyviä toimenpiteitä, ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammatillista osaamista vaativia palveluja. Esityksessä kuvattu turvapalvelu tulisi Valviran ja aluehallintovirastojen linjauksen mukaisesti olla kokonaisuudessaan (avun arviointi ja asiakaskäynnit) osa kotihoitoon kuuluvaa palvelua edellyttäen sote-ammattihenkilön osaamista ja ollen viranomaisvalvonnan piirissä kokonaisuudessaan. Ns. turvapalveluja voidaan tuottaa monenlaisin eri toimintamallein, ja kuten esityksessäkin todetaan, teknologiset ratkaisut lisääntyvät jatkossa. Ko. sääntelymuutos vaikuttaa keskittyvän yhdenlaiseen mal-liin, mutta sääntelyä olisi tarkasteltava yleisemminkin eri toimintamallien kautta. Valvonnassa arvioitavana olleissa toimintamalleissa on ollut kyse nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon integroidusta palvelusta. Valvonnassa esiin tulleissa tilanteissa esim. turvarannekkeen välityksellä tulevat tilannearvioinnit ja asiakkaan luona käynnit ovat ennakoimattomia ja yllättäviä, hyvin usein sote-ammattihenkilön osaamista ja koulutusta vaativia. Vastaavia tilanteita on saattanut tulla vastaan päiväsaikaan, joiden käynnit on hoitanut kotihoidon henkilöstö (pääsääntöisesti ammattihenkilöitä). Hälytysten johdosta tehtävät auttamiskäynnit voivat liittyä esim. asiakkaan terveydellisistä syistä johtuviin kaatumistilanteeseen. Toisaalta hälytykset voivat liittyä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin: itsetuhoisuus (mielenterveysongelmat), yksinäisyys, muu kriisi/hätä, ahdistuneisuus. Henkilöstön tulee tuntea asiakkaiden taustat, tilanne ja palvelujen tarve: nämä korostuvat erityisesti kiireellisissä ja ennakoimattomissa tilanteissa. Myös esityksessä palvelua kuvataan lähtökohtaisesti kiireellisenä. Turvarannekkeisiin liittyvissä palveluissa hälytyksiä vastaanotettaessa on osattava ottaa huomioon asiakkaan yksilöllinen tilanne ja tarpeet sekä hänen kykynsä ilmaista avuntarve. Lähtökohtana on pidettävä, että asiakkaan luokse mennään selvittämään ja arvioimaan tilannetta. Valvontahavainnoista yhtenä esimerkkinä voidaan nostaa esiin ikäihmisten kaatumistilanteet, joissa riskinä on oikea-aikaisen avun saamisen viivästyminen ns. tilannearvion epäonnistuessa. Kaatumiseen liittyvät syyt tulisi aina myös selvittää tarkemmin. Kohtien 3-4 kiireellisen avun tarpeen arviointia ja kiireellisen avun antamista koskeva sääntely koulutuksesta ja osaamisesta on epäselvä, koska eriävät esityksessä toisistaan. Hyvin useissa tilanteissa nuo kaksi ”tapahtumaa” on mahdotonta erottaa toisistaan. Kiireellisen avun antaja joutuu käytännössä aina tekemään myös avun tarpeen arviointia. Valviran näkemyksen mukaan kohdan 4 sääntely kiireellisen avun antajasta ei turvaa riittävästi asiakas- ja potilasturvallisuutta. Kohtien 3 ja 4 kelpoisuus- ja osaamisvaatimuksia koskevan sääntelyn tulisi olla yhtenäinen. Esityksen 46 a §:n 2 mom. 3 kohdan (kiireellisen avun tarpeen arviointi) jää käytännössä epäselväksi, sisältääkö tehtävä kuitenkin julkisen vallan käyttämistä (palvelutarpeen arviointi), vaikka se poissuljetaan esityksen säännöskohtaisissa perusteluissa. Sääntelyssä on selkeytettävä turvapalvelujen ero sosiaalipäivystyksen ja muihin viranomaistoiminnaksi luettaviin tehtäviin; sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueita koskevassa järjestämislaissa tietyt palvelut on rajattu viranomaiselle kuuluvaksi julkisen vallan käyttämistä edellyttäviksi tehtäviksi. Valvontahavaintojenkin mukaan esityksessä kuvattu palvelu voi sisältää toiselle viranomaiselle/toimijalle kuuluvia tehtäviä ja vastuita (sosiaalipäivystys, ensihoito jne.). Lisäksi kiireelliseen avun tarpeen arviointiin viittaaminen on tässä yhteydessä ongelmallista, ja voi aiheuttaa tulkintaepäselvyyksiä suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Esitystä on syytä tarkastella suhtees-sa terveydenhuoltoa- kuten ensihoitoa koskevaan sääntelyyn (onko kiireellisyys -käsitteen käyttäminen tarkoituksenmukaista sosiaalihuoltolain tukipalveluja koskevassa sääntelyssä). Esityksen 46 a §:n 4 momentissa tulisi täsmällisemmin määritellä kiireellisen avun antamisen jälkeisestä tiedottamisvelvollisuudesta ”sellaiselle taholle, jolla on valmius ottaa vastuu asiakkaan tilanteesta”; viitataanko tässä asiakkaan sosiaalipalveluista vastaavaan tahoon, sosiaalitoimeen, omatyöntekijään, terveydenhuollon päivystykseen tmv. Edelleen turvapuhelimeen vastaavalla ja asiakkaan tilannetta arvioivalla henkilöllä (ammattihenkilö) on oltava taustatietoja asiakkaasta ja esimerkiksi tieto asiakkaan palveluista vastuussa olevasta viranhaltijasta kunnassa. Samat tiedot tulisi olla kiireellisen avun antajalla, mikäli kyseessä on eri henkilö kuin ns. hälytyksen vastaanottaja. Esityksen mukaan hälytysten vastaanottotoiminta olisi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaista Valveri-rekisteriin merkittävää toimintaa, mutta ns. auttamiskäynnit eivät olisi. Valvonta ei toteudu tarkoituksenmukaisella tavalla, jos vain osa ko. palvelukokonaisuutta olisi valvonnan piirissä. Ns. auttamiskäyntejä asiakkaan luona ei ole tarkoituksenmukaista jättää rekisteröintivelvollisuuden/valvonnan ulkopuolelle. Esityksen mukainen rekisteröintimenettely ei vastaa nykyisiä lupa- ja valvontaviranomaisten linjauksia. Esitykseen toivotaan rekisteröintiin liittyvän sääntelyn lisäämistä ja selkeyttämistä (19 a §:ssä palvelu on määritelty tukipalveluksi, mutta 46 a §:n säännöskohtaisissa perusteluissa kyse on osittain rekisteröitävästä palvelusta). Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaan toimintayksiköllä tarkoitetaan toiminnallista kokonaisuutta, jossa ko. lain mukaisia palveluja tuotetaan. Edellä mainitun lain mukaiset rekisteröinnit tehdään aluehallintovirastoissa, joiden toimivalta rajautuu ko. alueella tuotettaviin palveluihin. Rekisteröintimenettelyä olisi syytä selkeyttää turva- ja etäpalvelujen osalta myös sellaisissa tilanteissa, joissa hälytyksiä otetaan vastaan yhdessä keskuksessa (yhden avin alue), mutta johon yhteydenotot tulevat koko maan alueelta tai jopa useammasta maasta (useamman avin aluetta). Auttamistoiminta sen sijaan kohdentuu yhdelle alueelle, mikäli toimivallan määräävä tekijä on asiakkaan koti. ]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Muistiliitto esittää, että turvapalvelun toteuttamista koskeviin säännöksiin lisätään vaatimus turvahenkilöstön osaamisvaatimuksesta tai -koulutuksesta tietyistä yleisimmistä asiakasryhmistä (sis. muistisairaat ja muistisairaan kohtaaminen). Turvahenkilöstön kouluttamisen tukena voi hyödyntää olemassa olevia toimintamalleja kuten Tunteva-koulutusta sekä Muistikummituokioita (Muistikummituokio on maailmalla laajasti käytössä olevan Dementia Friends -mallin suomalainen versio. Muun muassa Hollannissa eri ammattiryhmiltä odotetaan Dementia Friends -mallin mukaista kurssin suorittamista silloin kun he toimivat ammateissa, joissa kohdataan muistisairaita henkilöitä). Myös turvapuhelinpalveluissa toimivilla ammattilaisilla tulee olla riittävä tieto ja osaaminen arvioida henkilön kokonaistilanne. Lakiesityksen mukaan turvapalvelun tuottaja vastaisi siitä, että asiakas saa käyttöönsä yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuvan turvalaitteiston sekä riittävästi opastusta ja neuvontaa sen käytössä. Muistiliitto on huolissaan siitä, kuinka varmistetaan erityisesti muistisairautta sairastavalle mutta kaikille asiakkaille riittävä alkuneuvonta ja ohjaus laitteiston käyttöön sekä tuki teknisissä ongelmatilanteissa ja muutenkin säännöllisesti. Epäselväksi jää, arvioidaanko henkilön kykyä käyttää turvalaitetta ja kuka arvion tekee, samoin arvioidaanko käyttöä säännöllisesti. ]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pykälän ensimmäisessä momentissa hälytyksen vastaanottopaikka on nimetty palvelupisteeksi. Koska hälytys voi tulla esim. tiettyinä vuorokaudenaikoina tai viikonpäivinä kotihoidon työntekijän mobiililaitteeseen, palvelupiste tulee poistaa käsitteenä ensimmäisestä momentista. Ehdotus: ”Tukipalveluna järjestettävä turvapalvelu toteutetaan käyttäen tar-koitukseen soveltuvaa turvalaitteistoa, jonka kautta tulevat hälytykset vastaanotetaan ympärivuorokautisesti”. Kakkosmomenttiin on määritelty velvoitteita turvapalvelun tuottajalle. Koska palvelun järjestäjällä on kuitenkin viimekätinen vastuu turvapalvelun laadusta, tulee myös järjestäjän rooli turvapalveluissa näkyä. Esimerkiksi se, että turvalaitteistot täyttävät vaadittavat laatuvaatimukset, tulee palvelun järjestäjän edellyttää palveluhankinnassa ja sitten valittujen tuottajien tulee vastata asian kunnossa olemisesta koko sopimuskauden ajan. Pykälän 3 momentin viittaus kakkosmomentin kolmannen kohdan ammattihenkilöön on epäselvä. Pykälästä ja perustelusta ei selviä, tarkoitetaanko momentissa nimenomaa kyseistä kiireellisen avun arvioinnin tehnyttä henkilöä vai yleensäkin sote-ammattihenkilöä? Sinänsä kiireellisen avun antajalle neuvontaa ja ohjausta antavaa henkilöä ei ole käytännön kannalta järkevä sitoa kiireellisen avun arvioivaan ammattihenkilöön, sillä neuvonnan ja ohjauksen antaja voi olla jokin muu sote-ammattihenkilö, kun juuri kiireellisen avun arvioinut henkilö. Yleisesti voidaan todeta, että koko 46 a pykälä on liian yksityiskohtaisesti kirjoitettu, mikä voi aiheuttaa ongelmia turvapalvelun käytännön järjestämisessä paikalliset olosuhteet, resurssit ja toimintamallit huomioon ottaen. Esimerkiksi viimeinen momentti sisältää liian yksityiskohtaista lakiin tulevaa määrittelyä toiminnasta, jonka järjestämisessä voi olla useanlaisia mahdollisuuksia. Turvapalvelut on myös voimakkaasti kehittyvä teknologiaa hyödyntävä ala. Lisäksi momentti on vaikeaselkoinen ja monitulkintainen. Hallituksen esityksessä on maininta, että mikäli turvapalvelu hankitaan ostopalveluna, sopimus tehtäisiin vain yhden palveluntuottajan kanssa. Tällainen rajaus ei ole relevantti. Turvapalvelut ovat voimakkaasti kehittyvä alue esim. teknologian osalta ja silloin on tärkeintä, että kokonaisuus muodostuu sekä palvelujen järjestämisen että asiakkaan kannalta parhaaksi kokonaisuudeksi. Tämä voi edellyttää mm. laitteisiin liittyvien eri tuottajien käyttöä, joka ei tarkoita välttämättä kokonaiskoordinaation puuttumista, kun turvapalvelukokonaisuus on järjestetty kokonaisuutena. ]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Jäimme pohtimaan, mahdollistavatko nykyiset asiakas- ja potilaslain säännökset riittävän ja ajantasaisen tiedonvaihdon yksityisen toimijan ja viranomaisen välillä.]
      • Helsingin kaupungin pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Turvapalvelujen toteuttamisessa tulee huomioida, miten toimitaan tilanteissa, joissa hälytyksen tehneeseen asiakkaaseen ei saada turvapalvelua tuottavan palveluntuottajan toimesta yhteyttä sekä muissa mahdollisissa epäselvissä tilanteissa. ]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [SAMS framhåller att det förblir oklart om behoven för människor som använder svenska, finskt eller svenskt teckenspråk, har hörselnedsättning eller talsvårigheter eller andra utmaningar med kommunikation kan tillhandahålla trygghetsservice. ]
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Turvapalvelujen toiminta (esim. turvarannekkeet ja yhteys hälytyskeskukseen tai vastaavaan) perustuu pitkälti siihen, että henkilö kuulee puhetta, ja pystyy keskustelemaan hälytyskeskuksen henkilön kanssa turvapuhelimen kautta. Tämä ei palvele kuulovammaisia / huonokuuloisia, ja on sen vuoksi heille esteellinen. Esimerkiksi kuulolaitteita tai sisäkorvaistutteita ei käytetä yöllä, jolloin kuuleminen ja puheesta selvän saaminen on entistä vaikeampaa. Korostamme turvapalvelun käytön riittävän opastuksen ja neuvonnan tärkeyttä, koko turvalaitteiston käyttöajan ja asiakkaan omalla kieli- tai kommunikaatiotavalla. ]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Kiireellisen avun jälkeen on ammattihenkilön varmistettava, että jälkeinen hoito tai huolenpito ohjautuu .. sellaiselle tasolle- jolla on valmius ottaa vastuu? On epäselvä!]
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Säädökset ovat pitkälti onnistuneita, mutta tulisiko säädöksiin sisällyttää teknologian toimimattomuuteen tai ennakoimattomiin ongelmiin varautumisen velvoite, jotta asiakkaalle ei koidu (vakavaa) vaaraa esim. tilanteessa, jossa hälytys ei mene perille. Sama koskee avunsaannin viipymättömyyttä. Turvapalvelun kustannusten jakautuminen asiakkaan ja kunnan kesken on myös olennainen kysymys. Tällä hetkellä vuokran lisäksi tarvittavat palvelut on usein ostettava pakettina (esim. pyykki, ruokailu, turvapalvelu), joten on tarpeen korostaa yksilöllisen tarpeen mukaan toimimista. ]
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [KYLLÄ THL kannattaa sitä, että lakiehdotuksessa määritellään turvapalvelun tuottajan vastuut, turvalaitteiston vaatimukset ja se, kuka arvioi kiireellisen avun tarpeen sekä se, miten prosessi etenee.]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Turvapalvelun toteuttamista koskevan 46 a §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan turvapalvelun tuottaja vastaa siitä, että asiakas saa käyttöönsä yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuvan turvalaitteiston sekä riittävästi opastusta ja neuvontaa sen käytössä. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä on syytä yhdessä asiakkaan kanssa arvioida turvapalvelun soveltuvuutta asiakkaalle sekä sitä, millaiset kriteerit turvalaitteiston tulisi täyttää, jotta ne soveltuisivat hänen käyttöönsä. Edelleen säännöskohtaisissa perusteluissa on tuotu esiin, että turvalaitteiston osalta tyypillisimpiä vaihtoehtoja ovat turvaranneke ja -puhelin sekä erilaiset liiketunnistimiin perustuvat järjestelmät. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmaisee huolenaan, miten erilaiset teknologiset ratkaisut ja niiden kautta kerättävä tieto turvaavat asiakkaan yksityisyyden suojan, kun esimerkiksi henkilön liikkumista seurataan kyseisillä laitteilla. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että turvalaitteiden käyttö ei aiheuta ongelmaa asiakkaan yksityisyyden suojan kannalta, mikäli asiakasta informoidaan kerättävästä tiedosta, ja asiakas kykenee ymmärtämään antamansa suostumuksen merkityksen laitteiden käyttöön ja laitteilla mahdollisesti kerättävään tietoon. Näin ollen teknologian käyttöön liittyen tulee korostaa yhdessä asiakkaan kanssa tehtävän yksilöllisen arvioinnin merkitystä palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. Ehdotetun pykälän 1 momentin mukaan tukipalveluna järjestettävä turvapalvelu toteutetaan käyttäen tarkoitukseen soveltuvaa turvalaitteistoa, jonka kautta tulevat hälytykset vastaanotetaan ympärivuorokautisesti toimivassa palvelupisteessä. Säännöskohtaisten perustelujen mukaan hälytysten vastaanottopiste voisi toimia esimerkiksi kunnallisen kotihoidon yhteydessä tai yksityisen palveluntuottajan ylläpitämänä. Yksityisten ylläpitämänä hälytysten vastaanottotoiminta olisi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (922/2011) mukaista toimintaa, joka olisi merkittävä lain 25 §:ssä tarkoitettuun yksityisten palvelujen antajien rekisteriin. Yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain muuttamista koskevan esityksen 27 §:n mukaan rekisteriin ei talleteta tietoja sellaisista palvelujen tuottajista, jotka tuottavat ainoastaan sosiaalihuoltolain 19 a §:ssä tarkoitettuja tukipalveluja tai niihin rinnastettavia palveluja. Turvapalvelut on sosiaalihuoltolakia koskevan hallituksen esityksen mukaisesti määritelty 19 a §:n 2 momentissa tukipalveluiksi. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan edellä mainittua asiaa tulisi täsmentää. Säännöskohtaisista perusteluista tulisi käydä selkeämmin ilmi, että vaikka turvapalvelut kuuluvat osaksi sosiaalihuoltolain mukaisia kuntaan rekisteröitäviä tukipalveluita, tulee hälytysten vastaanottotoiminta kuitenkin tallettaa yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajien rekisteriin. Näin pystytään ennakollisesti varmistamaan palveluntuottajan toimintaedellytykset. Turvapalvelun toteuttamista koskevassa 46 a §:n 2 momentin 3 kohdassa on kirjaus kiireellisen avun tarpeen arvioinnista, jonka tulee tehdä tehtävään soveltuva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että ehdotetussa pykälässä tarkoitettu kiireellisen avun tarpeen arviointi ei ole julkisen vallan käyttöä sisältävää viranomaistoimintaa. Tässä mielessä se eroaa olennaisesti viranomaistoimintana toteutettavasta kiireellisen avun tarpeen arvioinnista, josta säädetään voimassa olevan lain 36 §:n 1 momentissa. Vaikka säännöskohtaisissa perusteluissa on edellä mainitulla tavalla tuotu esiin ero 46 a §:n 2 momentin 3 kohdan tarkoittaman ja voimassa olevan lain 36 §:n 1 momentin tarkoittaman kiireellisen avun tarpeen arvioinnin ero, Etelä-Suomen aluehallintovirasto näkee riskinä, että samassa laissa puhutaan kiireellisen avun tarpeen arvioinnista kahdessa eri merkityksessä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan turvapalvelun toteuttamiseen liittyvän kiireellisen avun tarpeen arvioinnin käsitettä olisi syytä pohtia vielä uudelleen.]
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Perusteluissa tulisi määritellä jollakin tasolla, mikä on säännöksessä tarkoitettu sopiva koulutus ja kokemus.]
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Näkemyksemme mukaan turva-auttajan (=kiireellisen avun antajan) tulisi olla sote-alan ammattihenkilö. Asiaan on otettu kantaa mm. Valviran ns. vartijamuistiossa vuonna 2018 ja valvontaviranomaiset ovat jo useamman vuoden ohjanneet palveluntuottajia sen mukaisesti, että turvapuhelinkäyntejä tekevillä työntekijöillä tulee olla suoritettuna sosiaali- tai terveysalan tutkinto. Lakiesityksen mukaan kiireellisen avun antajan on tarpeen mukaan pyydettävä ja saatava auttamistilanteessa neuvoja ja ohjausta sote-ammattihenkilöltä, mutta nähdäksemme ns. kouluttamattomalla turva-auttajalla ei välttämättä ole edellytyksiä arvioida, milloin ja missä tilanteessa tällainen konsultointi tulisi tehdä. Ja jos arviointivirheitä tapahtuu, eivät kouluttamattomat turva-auttajat kuulu ammattihenkilövalvonnan piiriin. Edelleen tuomme 46 a §:n osalta esiin, että perustelujen mukaan yksityisen ylläpitämä hälytysten vastaanottotoiminta olisi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaista toimintaa, joka olisi merkittävä lain 25 §:ssä tarkoitettuun yksityisten palvelujen antajien rekisteriin. Kuitenkin yksityisistä sosiaalipalveluista annettua lakia koskevan muutosesityksen 27 §:n mukaan rekisteriin ei talleteta tietoja sellaisista palveluntuottajista, jotka tuottavat ainoastaan sosiaalihuoltolain 19 a §:ssä tarkoitettuja tukipalvelua (ml. siis turvapalvelu). Esitetyn sosiaalihuoltolain 46 a §:n perustelujen ja yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 27 §:n välillä on siis selkeä ristiriita, mikä tulee korjata. ]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Aluehallintovirasto näkee tarpeellisena, että 46 a §:ssä määriteltäisiin, voiko turvalaitteistoa käyttää muutoinkin kuin turvapuhelimena, eli asiakkaan voinnin tai liikkumisen seurantaan sekä kameran kautta tapahtuvaan asiakkaan tilanteen tarkastamiseen. Teknologian kehittymisen myötä monissa turvalaitteistoissa on tällaisia ominaisuuksia. Tällaisten ominaisuuksien avulla voidaan vähentää kotihoidon käyntien määrää ja mahdollistaa asiakkaan pidempään asuminen omassa asunnossaan. ]
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [Tässä määritellään, että kiireellisen avun antaja on koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella sopiva kyseessä olevaan kiireelliseen auttamistehtävään, mutta kiireellisen avun tarpeen arvioi tehtävään soveltuva sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Haastattelemamme kotisairaanhoidon ja turvapalvelun työntekijöiden mukaan ovipuhelinhälytyksistä (joita asiakas ei itse tee) valtaosa on ilmoituksia, että asiakas on poistunut asunnostaan. Jos hälytys tulee esim. turvarannekkeen hälytyksen kautta, tehdään käytännössä avun tarpeen määritys vasta paikan päällä, jos hälytys ei mene esimerkiksi syrjäseuduilla ensin jollekin lähellä asuvalle esim. omaiselle, joka pystyy tarkistamaan tilanteen. Hälytyksissä on tavallisimmin kyse yleistilan laskusta (heikotukset ja rintatuntemukset) ja kaatumisista. Hälytyksiä tehdään myös liikkumisvaikeuksien takia, jolloin asiakas ei esimerkiksi pääse ylös wc:stä, sängystä, tuolilta tms. Jonkin verran hälytyksiä tulee myös erilaisista vahingoista ja muista yksittäisistä erilaisista syistä. Myös yksinäisyys ja turvattomuus saavat asiakkaat tekemään hälytyksiä. Mielestämme olisi asiakkaan turvallisuuden kannalta tarpeen, että asiakkaan luokse menisi aina terveyden- tai sosiaalihuollon ammattilainen, ellei esimerkiksi syrjäseudulla asuvan asukkaan tuntevan omaisen tai muiden yhteyshenkilöiden käyttö tilanteen tarkistamisessa ole järkevämpää kuin avun saannin odottaminen ammattilaiselta.]
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kyllä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Kyllä
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [46 a § 2 mom. 4 kohtaa on täsmennettävä alla kohdassa 9 esitettävällä tavalla. ]
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Ei [Perusteluissa on virheellinen viittaus turvapalveluista yhtenä 19 §:n 2 momentin 4 kohdan tukipalveluista, kun tarkoitus on ilmeisesti ollut viitata 19 a §:ään. Tämä on syytä korjata. 46 a §:n 1 momentin mukaan turvapalvelu toteutetaan käyttäen tarkoitukseen soveltuvaa laitteistoa, jonka kautta tulevat hälytykset vastaanotetaan ympärivuorokautisesti toimivassa palvelupisteessä. Hälytyksen johdosta palvelupisteessä arvioidaan asiakkaan kiireellisen avun tarve. Perusteluissa todetaan, että kiireellisen avun tarpeen arviointi ei ole julkisen vallan käyttöä sisältävää viranomaistoimintaa. Tässä mielessä se eroaa olennaisesti viranomaistoimintana toteutettavasta kiireellisen avun tarpeen arvioinnista, josta säädetään voimassa olevan lain 36 §:n 1 momentissa. Perusteluissa ei ole kuitenkaan perusteltu, mikä erottaa nämä toiminnat toisistaan siten, että kyse ei olisi 46 a §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa julkisen vallan käytöstä ja 36.1 §:ssä tästä olisi kyse. Jos kunnallinen sosiaalihuolto vastaa turvapalvelusta ja hälytyksen ottaa vastaan sosiaalihuollon ammattihenkilö, kyseessä on sosiaalihuollon palveluksessa olevan siinä tehtävässä saamasta tiedosta sosiaalihuollon tarpeessa olevasta henkilöstä.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Ei [• SuPer ehdottaa muutettavaksi pykälän kohtaa 3) seuraavasti; ”kiireellisen avun tarpeen arvioi ja antaa sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö” sekä poistettavaksi pykälästä kohdan 4) • Turvapalvelussa kiireellisen avun antajan tulee olla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Kotihoidon asiakkaat ovat usein monisairaita, jolloin he tarvitsevat ammattiarvion jatkotoimenpiteiden tarpeesta. Puhelinkonsultaatio ei ole riittävä arviointimenetelmä. • Ehdotetaan lisättäväksi perusteluihin: Turvahälytyksiin tulisi olla ensisijaisesti omahenkilökuntansa, jolla on sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön pätevyys. Jos kuitenkin esim. kotihoidon työntekijät toimivat turvahälytysten vastaan-ottajina, palveluntuottajan olisi huolehdittava siitä, että avunpyyntöihin pystytään tosiasiallisesti vastaamaan. Turvahälytyksiin vastaaminen ei saa aiheuttaa käyntien kohtuutonta viivästymistä muille kotihoidon asiakkaille, eikä kuormittaa haitallisesti työntekijöitä.]
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Kyllä
      • Oikeuskanslerinvirasto, Apulaisoikeuskansleri
        Uppdaterad:
        14.7.2021
        • Ei [Esityksen mukaan sosiaalihuoltolakiin lisättäisiin uusi 46 a §, jossa säädettäisiin turvapalvelun toteuttamisesta. Pykälän 2 momentin 1 kohdan mukaan turvapalvelun tuottaja vastaisi siitä, että asiakas saa käyttöönsä yksilöllisiin tarpeisiinsa soveltuvan turvalaitteiston sekä riittävästi opastusta ja neuvontaa sen käytössä. Esityksen perustelujen (s. 71) mukaan tarkoitus on, että opastusta ja neuvontaa annettaisiin sekä laitteiston käyttöönoton yhteydessä että tarvittaessa myös sen jälkeen. Turvapalveluilla vastataan muun muassa sosiaalihuollon asiakkaiden kiireellisen avun tarpeeseen ja niiden tarkoituksena on varmistaa, että asiakas saa tarvitsemansa avun ympärivuorokautisesti. Asiakkaiden oikeuksien toteutumisen ja laadukkaiden palvelujen tuottamiseksi vuoksi on tärkeää, että asiakkaat osaavat käyttää turvalaitteistoja. Olisi syytä harkita, tulisiko säännöksestä nimenomaisesti ilmetä, että asiakkaalla tulee olla käytettävissään riittävästi opastusta ja neuvontaa koko turvalaitteiston käyttöajan, jotta säännöstä ei tulkittaisi virheellisesti siten, että riittävää olisi neuvonta ja ohjaus laitteiston käyttöönottovaiheessa. ]
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Kyllä
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Kyllä
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 9. Pitääkö turva-auttajan olla sote-ammattihenkilö, vai riittääkö että hän on koulutuksensa ja kokemuksen perusteella sopiva, kuten lakiesityksessä ehdotetaan (46 a §)?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Ei [Kysymyksen asettelu on epäselvä. Kysymys pitäisi jakaa kahtia: Pitääkö turva-auttajan olla sote-ammattihenkilö? Ei tarvitse. Riittääkö että hän on koulutuksensa ja kokemuksen perusteella sopiva, kuten lakiesityksessä ehdotetaan (46 a §)?. Perustelu: Riittää muukin kuin sote-ammattihenkilö, jos vaihtoehtona on odottaa apua esim. 3 tuntia. ]
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Den som ger brådskande hjälp borde vara en person som enligt arbetsgivaren har tillräckligt med kunnande och utbildning. Om personen inte har utbildning inom social- och hälsovård ska det ordnas möjlighet för personen att kunna konsultera social- och hälsovårdsbranschens egen utbildningspersonal i realtid. ]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei tarvitse olla sote-ammattihenkilö. Koulutus ja kokemus ratkaisevia.]
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Turva-auttajan koulutusvaatimuksesta: on hyvä, että asiakas saa tarvitsemansa avun nopeasti. Haasteeksi nousee erityisesti haja-asutusalueet, joihin sote-ammattilaisen saaminen saattaa olla haasteellista tai jopa mahdotonta. Hyvä, jos pystytään järjestämään sote-henkilö, jos muu koulutus, pitää olla mahdollisuus konsultoida sote-ammattilaista]
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Iäkkäiden saamelaisten henkilöiden palveluja järjestettäessä ja hoitomitoituksessa on turvattava saamenkielentaitoisen ja kulttuurisesti osaavan henkilöstön saatavuus. Henkilökunnan kulttuurista osaamista on vahvistettava kautta linjan. Sote-ammattilaisen toimiminen turva-auttajana olisi suositeltavaa, sillä siten turvattaisiin välittömän auttamisen mahdollisuus, eikä turva-auttajan tarvitsisi hälyttää paikalle esimerkiksi sote-henkilöä myöhemmin. Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön kielellistä ja kulttuurista osaamista tulee vahvistaa. Tämä tarkoittaa mm. kykyä kohdata eri kulttuuripiiristä tulevia asiakkaita ja toimia kunnioittavasti kulttuurisesti monimuotoisessa työympäristössä. Samanlaisten palvelujen tarjoaminen kaikille ei vastaa yhdenvertaisuuden toteutumista, kun asiakkaiden tarpeet ovat erilaiset. Sen vuoksi palveluiden laatu ja vaikuttavuus voivat edellyttää asiakkaan erityistarpeiden tunnistamista ja niiden mukaista positiivista erityiskohtelua. Asiakastyön kielelliset ja kulttuuriset ongelmat jäävät tällä hetkellä liian vähälle huomiolle. Todellisuudessa hoito- ja hoivapalvelutilanteissa voi syntyä monia potilas- ja asiakasturvallisuutta vaarantavia tilanteita, kun hoito- ja hoivahenkilöstöllä sekä asiakkaalla tai hänen omaisillaan ei ole yhteistä kieltä. Etenkin hoitoja aloitettaessa, lääkemääräyksiä annettaessa ja niiden seurannassa sekä kotiutuksen yhteydessä annettavien hoito-ohjeiden kohdalla on tärkeätä että asiakas/potilas ymmärtää annetut ohjeet, ja saa riittävästi eksaktia tietoa voidakseen noudattamaan ohjeita. Tässä mielessä kielellä voi olla myös merkittävällä tavalla hoito/palvelutapahtuman vaikuttavuuteen liittyvistä seikoista.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Turva-auttajalla tulee olla osaamista arvioida autettavan henkilön tilanne ja siirtää tilanne tarvittaessa välittömästi soteammattihenkilöstön hoidettavaksi. Prosessin selkeys ja toimintaohjeet ovat avainasemassa riittävän ja nopean tarpeenmukaisen avun saamiseksi. ]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Oikeastaan kyllä ja ei. Turva-auttajalla tulee olla hoiva-alan tutkinto, sillä näin avunsaannin kokonaisuus pysyy turvattuna. Myös asiakkaan kohtelu pysyy laadukkaampana. ]
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ehdotus on hyvä kokonaisuudessaan. Palvelulle olisi riittävää, että ammattihenkilö on konsultoitavissa ja muu ammattitaustainen henkilö käy tarkistamassa tilanteen. Helpottaa palvelun tarjoamista heikon työntekijöiden saatavuuden aikana eikä jätä turvapalvelua pois esim. haja-asutusalueilta. Näin varmistetaan ajantasainen avun saanti kaikkialle Suomessa. Konsultaatioiden esim. videoneuvottelujen hyödyntäminen paikan päältä tulisi ottaa käyttöön. Akuutteihin käynteihin on vaikea saada ammattilaisia, etenkin alueilla, joissa käyntien tarve on hyvinkin satunnaista.]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [ Tehyn näkemyksen mukaan turvapalvelussa kiireellisen avun tarpeen arvioijan ja antajan tulee olla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Kotiin annettavien palvelujen piirissä olevat iäkkäät henkilöt ovat entistä huonokuntoisempia, heillä on usein muistisairaus ja paljon lääkehoidon tarvetta. Asiakkailla on oikeus saada asianmukaisia, turvallisia ja laadukkaita palveluja, myös äkillisissä, ennakoimattomissa ja kiireellisissä tilanteissa. Hallituksen esityksen (sivu 39) mukaan kiireellisen avun antaja voisi olla koulutukseltaan esimerkiksi vartija ja palvelu voitaisiin ostaa ostopalveluna yksityiseltä turvapalveluyritykseltä. Valvira on julkaissut 1.3.2018 (4.5.2020) verkkosivuillaan linjauksen vartijapalvelujen käytöstä sosiaalihuollon tehtävissä. Valviran mukaan turvallisuusalan koulutus ei anna valmiuksia toimia sosiaalihuollossa (kuten tehostettu palveluasuminen ja kotipalvelut) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille kuuluvissa tehtävissä eikä se anna valmiuksia hoidon/hoivan tarpeen arviointiin. Vartijan vastuulle ei voida Valviran linjauksen mukaan jättää muistisairaiden tai muutoin palvelun tai avun tarvetta määrittelemään kykenemättömien asiakkaiden tarvitseman hoidon ja avuntarpeen yöaikaista määrittämistä. Tehy yhtyy Valviran edellä kuvattuun näkemykseen siitä, että esimerkiksi vartijoita tai järjestyksenvalvojia ei tule käyttää sosiaalihuollon tehtävissä. HE 46 a § pykälästä tai perustelutekstistä ei käy ilmi se, miten kiireellisen kotikäynnin toteutus kirjattaisiin kotihoidon asiakastietoihin, mikäli käynnin toteuttaisi esimerkiksi vartija. Valviran edellä mainitun linjauksen mukaan myös asiakastietojen laadukas kirjaaminen ja niiden käsittely lainmukaisesti kuuluvat olennaisena osana hyvään palveluun. Vartijat eivät ammattihenkilöitä, eikä vartijan koulutuksen voida katsoa olevan riittävä takaamaan asiakastietojen asianmukaista kirjaamista ja käsittelyä. Kysymyksessä numero 9 käytetään käsitettä ’turva-auttaja’. Tehyn näkemyksen mukaan lainsäädäntöön ei pidä tuoda uusia nimikkeitä kuten ’turva-auttaja’. Tällainen nimike ei kerro asiakkaille, omaisille tai muille sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille millä koulutuksella ja osaamisella auttaja toimii. On asiakkaita harhaanjohtavaa, jos samalla ’turva-auttajan’ nimikkeellä työskentelisi sote-ammattihenkilöitä ja esimerkiksi vartijoita. Tehy haluaa vielä muistuttaa siitä, että vartijat, hoiva-avustajat ja sote-alalle kouluttamattomat työntekijät eivät kuulu ammattihenkilövalvonnan piiriin. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Den som ger brådskande hjälp borde vara en person som enligt arbetsgivaren har tillräckligt med kunnande och utbildning. Om personen inte har utbildning inom social- och hälsovård ska det ordnas möjlighet för personen att kunna konsultera social- och hälsovårdsbranschens egen utbildningspersonal i realtid. ]
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vastataan ei, vaikka kysymykseen ei ole mahdollista vastata kyllä tai ei, jotta kommentointimahdollisuus säilyy. Turva-auttajan pitää olla sote-ammattihenkilö. Ks. tarkemmin vastaus edelliseen kysymykseen.]
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Koulutustaustaa keskeisempää on varmistaa, että asiakas saa jokaisessa palvelun vaiheessa sosiaalihuollon asiakaslain 2 luvun 4 §:n mukaista sosiaalihuoltoa. ]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hälytyksen arvioi sote-koulutettu työntekijä ja työtehtävän sisällön perusteella käynnin suorittaa sote-ammattilainen tai muu henkilö. Konsultointimahdollisuus sote-henkilölle tulee olla 24/7. Esim. Vartijapalvelun käyttö mahdollistuisi turva-auttajana, jos on etäyhteys sote-ammattilaiseen. Teknologian hyödyntäminen on välttämätöntä. ]
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Yksittäiset auttamistehtävät saattavat poiketa luonteeltaan ja vaativuudeltaan merkittävästikin toisistaan. Pelkästään vaatimus, että turva-auttaja olisi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, ei riitä takamaan, että turva-auttajan ammattikoulutus olisi riittävä jokaisessa hälytystehtävässä arvioimaan jatkotoimenpiteitten luonnetta (esim. kaatunut asiakas ja turva-auttajalla sosiaalialan koulutus). Sosiaali- tai terveydenhuollon pohjakoulutus kuitenkin antaa merkittävän lisäarvon täydennyskoulutuksen myötä toimia turva-auttajana ja tämän tulisi olla ensisijainen pyrkimys, mutta ei kuitenkaan lakiin perustuva velvoite huomioiden mm. hoitohenkilökunnan henkilöstöresurssivaje. Tilanteissa, joissa turva-auttaja ei ole sote-ammattilainen, turva-auttajien koulutusvaatimukset tulee määritellä. Lakiin perustuva velvoite, että kiireellisen avun antajalla olisi tukenaan sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön asiantuntemus on välttämätön. Oleellista on myös, että tiedot hälytyksistä sekä turva-auttajien havainnot välittyvät asiakkaan päivittäisestä hoidosta vastaaville henkilöille jatkotoimenpiteiden suunnittelua varten.]
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Arvioinnin tekemiseen tarvitaan sote-ammattihenkilö. Arvioinnin jälkeiselle käynnille voi mennä tehdyn arvioinnin perusteella muu kuin sote-ammattilainen.]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lähtökohtaisesti soveltuva sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, joka voi tarvittaessa antaa neuvoja ja ohjausta kiireellisen avun antajalle, joka on koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta sopiva k.o. tehtävään. Tässä voidaan käyttää pelastusalan henkilöstöä ja myös sote-alan järjestöjen alan koulutuksen saanutta henkilöstöä.]
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Turva-auttajalla tulee olla osaamista arvioida autettavan henkilön tilanne ja siirtää tilanne tarvittaessa välittömästi soteammattihenkilöstön hoidettavaksi. Prosessin selkeys ja toimintaohjeet ovat avainasemassa riittävän ja nopean tarpeenmukaisen avun saamiseksi.]
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Riittää, että auttaja on koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta sopiva. Koulutettu henkilöstö ei tule riittämään tukipalvelutehtäviin, kun nykyisellään on jo haastetta saada henkilöstöä tehtäviin, jossa edellytetään koulutusta.]
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei tarvitse olla sote-ammattihenkilö.]
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kyseisellä auttajalla tulisi olla edellytykset antaa jonkinlaista ensiapua, vaikka ei sote-ammattihenkilö olisikaan. Tällaisenaan lakiluonnos on liian epämääräinen osaamisvaatimusten suhteen.]
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tärkeää on osoittaa riittävä osaaminen, jotta henkilö voi yhdessä palvelupisteen asiantuntijan kanssa tehdä ne toimenpiteet, joita tarvitaan. Ammattinimikkeellä sinällään ei ole merkitystä, vaan osaamisella ja asenteella. Etäyhteyksien hyödyntäminen ja muut digitaaliset toteutustavat.]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [lakiehdotus on riittävä]
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vanhustyönjohtajien ja -asiantuntijat esittää, että sosiaahuoltolain 46a 3 § mukainen kiireellisen palvelutarpeen arviointia toteuttavalla henkilöstöllä tulee olla laaja-alainen osaaminen myös sosiaalihuollon osa-alueelta (sosiaalityöntekijä, sosionomi, geronomi). Ehdotusta turva-auttajasta myös muuna kuin kuin sote-ammattihenkilönä ei ole esitysluonnoksen perusteluissa arvioitu asiakasturvallisuuden näkökulmasta.]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Sote-ammattihenkilöistä on valtakunnallisesti pulaa, ei ole syytä edellyttää tässä tehtävässä sote-ammattihenkilön koulutusta.]
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry:n mukaan tämä ei ole riittävä, mutta koska jo nyt on suuria haasteita saada työntekijöitä edes välittömään hoitotyöhön, on tärkeää varmistua turva-auttajan muu kokemus, koulutus ja soveltuvuus vanhojen ihmisten kanssa työskentelyyn. Jatkossa on oltava tavoitteena se, että turva-auttaja on sote-ammattihenkilö, mutta nyt tätä ei nähdä realistisena. Asiaa tukee se, että avunantokohteessa autettavan henkilön terveydentilassa voi tapahtua muutoksia, joiden arviointi vaatii ammatillista osaamista. Ammattihenkilö osaa lisäksi arvioida kotona pärjäämisen edellytyksiä ja arvioida tilannetta kokonaisvaltaisesti. Kyseessä ovat turva-auttajat, joten VALLI ry korostaa soveltuvuuden tärkeyttä ja toimintaa vanhojen ihmisten turvallisuutta lisäävänä tekijänä. Hauraiden ja haavoittuvassa asemassa olevien ikääntyvien kanssa työskentelevien soveltuvuus ja kyvykkyys on varmistettava esimerkiksi rikosrekisteriotteella.]
      • AddSecure Smart Care Oy, Ignatjew Kaj
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Turva-auttajan koulutusvaatimuksesta: on hyvä, että asiakas saa tarvitsemansa avun nopeasti. Näkemyksemme mukaan, se että apu tulee nopeasti paikalle koulutuksensa ja kokemuksen perusteella sopivan auttajan toimesta on parempi kuin, että asiakas joutuu odottamaan sote-ammattilaisen saapumista paikalle. Haasteeksi nousee erityisesti haja-asutusalueet, joihin sote-ammattilaisen saaminen saattaa olla haasteellista tai jopa mahdotonta. Sote-ammattilaisten turva-auttamispalvelun hinta saattaa muodostua kustannuksiltaan kohtuuttomaksi. Näkemyksemme mielestä turvapalvelun tulee olla oma palvelunsa, eikä sitä voi sisällyttää suunniteltuun kotihoitoon. Erillisinä palveluina ollessaan voidaan varmistaa sekä kotihoidon asiakkaiden saama hoito sekä turvapalveluasiakkaiden saama apu.]
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lakiesitys jonka mukaan turva-auttajan tulee olla koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella sopiva kyseessä olevaan kiireelliseen auttamistehtävään on kannatettava. Esitys mahdollistaa olemassa olevien resurssien hyödyntämisen ja kohdentamisen sekä palvelutoiminnan kehittämisen organisaatiokohtaisesti tarkoituksenmukaisimmalla tavalla. turva-auttajatehtävissä. Auttamistilanteet ovat hyvin erilaisia, ja lisäksi maantieteelliset etäisyydet asettavat omia haasteita. Esityksen 46 a §:n 4 momentin mukaan kiireellisen avun antamisen jälkeen 3 momentissa tarkoitetun ammattihenkilön on varmistettava, että tieto asiakkaan mahdollisesta auttamistilanteen jälkeisestä hoidon ja huolenpidon tarpeesta ohjautuu viipymättä sellaiselle taholle, jolla on valmius ottaa vastuun asiakkaan tilanteesta. KT toteaa, että esitys on epäselvä ja tulkinnanvarainen. Myös eri tahojen ja ammattihenkilön vastuut hoidon tarpeen arvioinnissa ja tiedon siirtymisessä vaatii tarkennusta.]
      • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hyvinvointiala HALI ry:n näkemyksen mukaan turva-auttajatehtävissä pitää olla pääsääntöisesti sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilön tai vähintään hoiva-avustajan koulutus. Vaikeassa työvoimatilanteessa on väistämättä käytettävä myös em. koulutusta omaamattomia sijaisia ja heidän osaltaan työnantajan tulee arvioida soveltuvuus tehtävään. Turva-auttajilla tulee olla mahdollisuus konsultoida kokeneempia ammattilaisia tarvittaessa. Yksikön omavalvontasuunnitelmassa tulee kuvata tarvittava osaaminen.]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Keskeinen kysymys on se, kuka arvioi kulloinkin asiakkaan avuntarpeen ja minkälaisella koulutustaustalla ja osaamisprofiililla tämä tapahtuu. Esityksessä todetaan, että erilaisiin tehtäviin voidaan myös lähettää eri profiilin auttajia. Keskeistä on kuitenkin varmistaa se, että kuhunkin tehtävään vastaa siihen sopiva henkilö. Vaikka palveluita voivat siten antaa myös henkilöt, joilla ei ole alan koulutusta, tulee auttajaksi tilanteen vaatiessa olla aina saatavilla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö. ]
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ei tarvitse olla sote-ammattihenkilö. Kysymyksen loppuosa ok.]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Turva-auttajan tulisi olla koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella sopiva ja toimia yhteistyössä sote-ammattilaisten kanssa esim. sopimuspalokuntalaiset harva-alueella.]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kysymyksen muotoilu on hankala. Pitää sanoa selvästi, että ellei hälytyksen vastaanottaja ole sote-ammattilainen, on henkilöllä oltava todennettu koulutus ja osaaminen sekä 24/7 yhteys sote-ammattilaiseen. Asiakasturvallisuudesta tulee huolehtia.]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Silloin kun turva-auttaja on kiireellisen avun tarpeen äärellä tai todennäköisesti sellaisen äärellä, tulee hänen olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö.]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tässä on niputettu yhteen kaksi kysymystä, joihin vastaaminen tuottaa ristiriitaisen tuloksen. Mutta on siis kannatettavaa, että turva-auttaja voi olla muu kuin sote-ammattihenkilö. Tämä edesauttaa toimivan ja kattavan turva-auttajapalvelun suunnittelua ja toteuttamista jatkossa. Turva-auttajakäyntien sisältö on hyvin vaihteleva ja osan käynneistä voi hyvin toteuttaa muukin kuin sote-ammattilainen. Tärkeää on, että turva-auttaja voi tarvittaessa konsultoida sote-ammattilaista. Myös teknologiaa pitää voida hyödyntää vielä nykyistä enemmän turvapalveluiden toteuttamisessa.]
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kysymyksen muotoilu on epäselvä ja siihen vastaaminen hankalaa. On kannatettavaa, että lakiesityksellä pyritään selkeyttämään turva-auttajan tehtävää. Sosnetin näkemyksen mukaan on tarkoituksenmukaista, että turva-auttaja olisi sote-ammattihenkilö, joka on koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella sopiva tehtävä. Vaarana on, että silloin kun laissa ei erikseen määritellä millainen koulutus tai kokemus tulee tietyssä tehtävässä olla, siitä seuraa usein suuri kirjo taustojen suhteen. Tämä voi tulla vastaan etenkin tulevaisuudessa, kun alan ammattilaisista on kasvava pula. Jonkinlainen minimiosaaminen olisi hyvä alalta edellyttää. Lisäksi on tärkeää, että kiireellisen avun antajien olisi myös saatava tuekseen sote-ammattihenkilöiden moniammatillinen asiantuntemus. ]
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ensimmäisen kysymyksen vastaus on kyllä ja toisen ei. Kysymyksessä viitataan turva-auttajaan, joka terminä ei ilmene pykälässä tai sen säännöskohtaisissa perusteluissa. Yleisperusteluissa viitataan eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisuun, jossa ko. termiä on käytetty. Termillä viitattaneen tässä yhteydessä säännösesityksen mukaiseen kiireellisen avun antajaan (46 a §: 2 mom. 4 kohta). Esityksestä saa käsityksen, että turvapalvelu on lähtökohtaisesti aina kiireellistä; ”hälytyksen johdosta palvelupisteessä arvioidaan asiakkaan kiireellisen avun tarve ja huolehditaan siitä, että asiakas saa tarvitsemansa kiireellisen avun vuorokauden ajasta riippumatta”. Esityksessä ei säännellä muusta kuin kiireellisten hälytysten ja yhteydenottojen toiminnan edellytyksistä. Tältä osin esitystä olisi hyvä täydentää ja selkeyttää, mikä turvapalvelu voisi olla muutakin kuin kiireellistä. Valvontahavaintojen mukaan esityksessä kuvattu turvapalvelu on rinnastettavissa sosiaali- ja terveydenhuollon integroiduksi palveluksi, joissa vastataan kotona tai palveluasumisyksikössä asuvien asiakkaiden äkillisiin ja ennakoimattomiin tilanteisiin. Edellä mainituissa tilanteissa henkilöstön ammatillisen osaamisen tärkeys korostuu. Riittävän selkeä ja asiakas- ja potilasturvallisuutta varmistava osaamis- ja koulutusvaatimusten määrittely laissa on tärkeää. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa kiireellisyys -terminä jo viitannee siihen, että palvelu edellyttää nimenomaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön osaamista. Säännöskohtaisten perustelujen mukaan kiireellisen avun antajan tulisi lähtökohtaisesti olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, koska pääsääntöisesti näin on jo ollut. Pykälässä sääntely jätetään kuitenkin väljäksi, jolloin arviointi osaamisen tasosta ja edellytyksistä voi johtaa erilaisiin tulkintoihin. Toisaalta esityksen mukainen osaamisvaatimus turvapalvelujen osalta ei voi olla ristiriidassa tai syrjäyttää muun lainsäädännön edellytyksiä esim. kiireellisen palvelun/hoidon tarpeen arvioinnista ja niiden tekijästä. Valvontaviranomaiset ovat viime vuosina vastaanottaneet useita kantelu- ja epäkohtailmoituksia nk. turvapalveluista, jotka ovat liittyneet mm. henkilöstön osaamisen puutteisiin. Jatkossa lainsäädännöllisesti on hyvä varmistaa, että asiakas- ja potilasturvallisuuden vaarantuminen ei johdu sääntelyn väljyydestä/keventämistä. Kyse on myös asiakas- ja potilasturvallisuusriskien ennalta ehkäisystä. Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa hoitoon/palveluun liittyvä avun tarpeen arviointi tulee tapahtua sosiaali- ja/tai terveydenhuollon ammattihenkilön toimesta (ei vain kiireellisissä tilanteissa, vaan aina) riippumatta tavasta, jolla arvio tehdään. Valvira pitää ongelmallisena, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin tuodaan henkilöstöstä termejä, joiden koulutusta tai osaamista ei ole lainsäädännöllisesti tai muutoinkaan yleisesti määritelty. Tilanne ei ole yhdenvertainen turvapalvelujen piirissä olevien asiakkaidenkaan näkökulmasta, jos samansisältöisiä palveluja tuotetaan joko sote-ammattihenkilön tai muun henkilön toimesta. Huomioitavaa on myös se, että aluehallintovirastolla/Valviralla ei ole toimivaltaa valvoa muita kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä; näin ollen käytännössä ns. kiireellisen avun antajina toimivat ei -sote-ammattihenkilöt jäisivät valvonnan ulkopuolelle (vaikka toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävissä). Valvira ja aluehallintovirastot ovat valvoneet tiiviisti esimerkiksi vartijoiden käyttämistä osana turvapuhelinpalvelujen asianmukaista järjestämistä. Valvonnassa on saatu aikaan hyviä tuloksia mm. siltä osin, että vartijoita on korvattu sote-ammattihenkilöillä. Palvelujen laadun ja turvallisuuden voitaneenkin katsoa parantuneen. Jos sääntelyä osaamisvaatimusten osalta lähdetään nyt ”löysäämään”, voi se johtaa palvelujen sisällön heikentymiseen. Lisäksi säännöskohtaisten perustelujen mukaan (s. 72) hälytysten vastaanottopisteessä työskentelevä ammattihenkilö olisi vastuussa auttajalle antamansa ohjeistuksen sisällöstä vain siltä osin, kuin hänen auttamistilanteessa saamansa tiedot vastaavat todellista tilannekuvaa. Edellä mainittu ilmaisu jättää paljon tulkinnanvaraa, ja voi johtaa epäselvyyksiin vastuukysymysten osalta. Esityksessä viitataan myös vahingonkorvausoikeudellisten periaatteiden mukaiseen vastuuseen; sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa lähtökohtana tulee olla sääntely, joka turvaa myös riittävät ja selkeät kriteerit asiakas- ja potilasturvallisten palvelujen tuottamiselle, sekä edelleen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan toteuttamiselle. Kyse on viimekädessä heikoimmassa asemassa olevien ihmisten perusoikeuksien toteutumisen varmistamisesta. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöille on laissa säädetty ilmoitusvelvollisuus. Jos ns. turva-auttaja on sote-ammattihenkilö, toteutuisi myös esityksen mukainen (46 a § 4 mom.) tiedon kulkuun liittyvä sääntely tarkoituksenmukaisella tavalla. Turvapalvelujen asianmukaiseen toteuttamiseen liittyy oikeus kirjata asiakas- ja potilastietoja sekä laadukas kirjaaminen asiakas- ja potilastietoja koskevan erityislainsäädännön nojalla (kirjaukset tulisi tehdä hälytyksen vastaanottamisesta sekä asiakaskäynneistä). Asiakas- ja potilastietojen lainmukainen käsittely on olennainen osa toiminnan asianmukaisuutta. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen sisällön ja erilaisten hoitotilanteiden kirjaaminen vaatii ammattitaitoista henkilökuntaa (sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö), jotta asiakkaan/potilaan hoidon ja palvelun asianmukainen jatkuvuus voidaan turvata. Asiakas- ja potilastietojen kirjaaminen ammattitaidottoman henkilön toimesta voi aiheuttaa laadullisia riskejä sekä asiakas- ja potilasturvallisuutta vaarantavia tilanteita. Tiedon kulku eri toimijoiden välillä on myös keskeistä.]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kysymyksenasettelussa kaksi erillistä kysymystä, joten jää epäselväksi kumpaan kysymykseen vastataan (kysymyksen ei voi vastata kyllä/ei). Muistiliitto näkee, että oleellista on henkilöstön osaaminen ja se, pystyykö henkilö arvioimaan avuntarpeen. Turva-auttajilla tulee olla riittävä osaaminen keskeisimmistä asiakasryhmistä esim. muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta, jotta heillä on edellytyksiä arvioida missä tilanteissa heidän tulee konsultoida sote-ammattihenkilöitä. Asiakkaan näkökulmasta turvallisinta on, mikäli turva-auttaja on sote-alan ammattihenkilö.]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kysymys on huonosti muotoiltu. Turva-auttajan ei tarvitse olla sote-ammattihenkilö. Auttamispalvelun järjestäminen mm. pitkillä etäisyyksillä vaatii monipuolista mahdollisuutta hyödyntää resursseja eikä sitä pidä lainsäädännöllä rajoittaa. ]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ei tarvitse olla sote-ammattihenkilö, mutta miten varmistetaan kirjaaminen?]
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kysymyksen 9. asettelu on haasteellinen, koska se sisältää kaksi vastakkaista väittämää. Turva-auttajan ei tarvitse olla sote-ammattilainen, jos kiireellisen avun tarpeen arvioija on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on riittävä osaaminen. Riittävä osaaminen tulee lisätä lakiin, koska avun tarpeen arviointi puhelimitse on erittäin vaativaa ja pelkällä koulutuksella ei tätä voida taata.]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Turva-auttajan tulee olla sote-ammattihenkilö. Pykälän 46 a 2 momentin 3 kohdan mukaan kiireellisen avun arvioijan tulee olla sote-alan ammattihenkilö. Saman momentin 4 kohdan mukaan kiireellisen avun antajalta edellytetään, että hänen tulee olla koulutuksensa ja kokemuksensa puolesta sopiva kiireelliseen avustustehtävään. JHL katsoo, että myös kiireellisen avun antajan tulee olla sote-ammattihenkilö. Palvelutarpeet paikan päällä voivat olla moninaiset ja aina puhelimitse tehty arviointi ei ole riittävä ennakoimaan asiakkaan todellista palveluntarvetta. Asiakkaan turvallisuuden sekä myös hälytykseen vastaavan ja turvapalvelua antavan työntekijän kannalta on tärkeää, että palvelun antaa kaikissa vaiheissa sote-alan ammattihenkilö. On myös välttämätöntä, että turvapalveluun varataan erillinen riittävä resurssi. On kestämätöntä, jos ympärivuorokautista kotihoitoa käytetään myös turvapalveluissa. Tämä kuormittaisi jo nyt äärimmäisen kuormittavaa kotihoitoa entisestään ja voi johtaa entisestään pahentuvaan työvoimapulaan. ]
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kysymys on muotoiltu niin ettei siihen voi vastata kyllä tai ei. Jos kiireellisen avun antaja ei ole terveys- ja sosiaalialan ammattihenkilö, hänellä tulee muutoin olla vahva ja osoitettava koulutus työhön ja tukenaan sote-ammattilainen. ]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kysymykseen on hiukan vaikea vastata. Turva-auttajan on oltava sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen tai tarvittava koulutus ja kokemus on määriteltävä selkeästi. Esimerkiksi vartijan koulutuksen saanut henkilö ei voi toimia yksin turva-auttajana.]
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [ Pääosin säädös hyvä, mutta kun tiedämme, että turvahälytys tehdään erittäin usein turvattomuuden tunteen ja yksinäisyyden vuoksi, on olennaista, että turva-auttajilla on psykososiaalisen tuen osaamista. ]
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Ei tarvitse, koska hälytystä vastaanottavan tahon on oltava soteammattilainen ja arvioitava onko hälytyskäynnillä kävijän oltava soteammattilainen. Hälytystehtävän luonne määrittää onko turva-auttajan oltava soteammattilainen, jos tehtävä edellyttää, niin on oltava.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [THL kannattaa sitä, että riittää, että turva-auttaja on koulutuksensa ja kokemuksensa mukaan sopiva, edellyttäen, että turvapalveluissa prosessi ja tiedonkulku ovat saumatonta, kiireellisen avun antaja todella saa tarvittaessa neuvoja sekä ohjeistusta sote-ammattihenkilöltä ja auttaja huolehtii yhdessä sote-ammattihenkilön kanssa tarvittavista jatkotoimista tiedottamisen. THL kiinnittää huomiota pykälän 46 a kohtaan 1) jos turvapalvelun tuottajalla on vastuu huolehtia, että turvalaitteet ovat yksilöllisiä ja tarpeenmukaisia, on sillä oltava myös osaamista tarpeen arviointiin. Turvalaitteiden tuottajat ovat yrityksiä, joissa ei välttämättä ole ammatillista osaamista asiakkaan tarpeiden tai tilanteen arviointiin. Näemme, että vastuu pitäisi siksi olla ennemmin palvelun järjestäjällä tai ainakin niin, että järjestäjä huolehtii, että tuottajalla on tarvittavaa osaamista asiakkaan tilan ja tarpeen sekä siihen sopivien turvalaitteiden ja ratkaisuiden arviointiin.]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Ei [Turva- auttaja voi olla riittävän koulutuksen ja kokemuksen omaava, mutta yhteys myös sote- ammattilaiseen tulee olla kiinteä ja viivytyksetön jokaisessa hälytystilanteessa. Sote ammattilaisten tulee arvioida, kuka hälytykseen ensisijaisesti vastaa. Lisäksi lainsäädännössä tulisi eritellä, mitä riittävällä koulutuksella ja kokemuksella tarkoitetaan.us]
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Ei [kysymykseen ei voi vastata vain kyllä tai ei. Jos tarkoituksena on ollut kysyä, pitääkö turva-auttajan olla sote-ammattihenkilö, vastaus on, että ei tarvitse. Liittyy henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen. ]
      • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Keskusta kannattaa sote-alan koulutusta vaativien ja muiden kotihoidossa suoritettavien tehtävien selkeämpää erottamista toisistaan, emmekä edellyttäisi turva-auttajalta sote-ammattihenkilön pätevyyttä. Hänen on kuitenkin muutoin oltava tehtävään sopiva (mikäli huonosti muotoillulla kysymyksellä tarkoitettiin tätä.) Turva-auttajalla pitää olla tarvittaessa saatavilla tuekseen sote-ammattihenkilön asiantuntemusta.]
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [- Tällä hetkellä kunnat jakavat yökäynnit suunniteltuihin, säännöllisiin yökäynteihin, joita hoitaa sote-alan koulutettu työvoima (yöpartio, yökierrot) ja suunnittelemattomiin käynteihin (yleensä turvapuhelimen laukaisemat käynnit), joita hoitaa usein kouluttamattomat henkilöt (esim. taksikuskit, vartijat ym.). - Lisäksi laissa oleva ehdotus on ristiriitainen sen kanssa, että tavallisessa palveluasumisessa ja hoiva-asumisessa ei saa käyttää kouluttamatonta henkilökuntaa yöaikaisiin käynteihin (joita ei pitäisi palveluasumisessa olla, mutta joita kunnat kuitenkin vaativat tuottamaan), mutta varsinaisessa turva-auttajapalvelussa turva-auttaja voisi olla sote-alan kouluttamaton henkilö. - Kysymys siis kuuluu, että voiko sosiaalihuollon palveluntuottaja ostaa vastaavaa turva-auttajapalvelua myös yksikköönsä esimerkiksi yöaikaisen hoidon turvaamiseen? Vai onko tämä asiakasturvallisuutta vaarantavaa valvovan viranomaisen näkökulmasta? - Säännöksien tulee olla tasa-arvoisia palveluasumisessa ja kotihoidossa myös akuuttien/satunnaisten yökäyntien osalta.]
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Ks. edellä kohta 8.]
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [Riittää]
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [Esitetty kysymys on epäselvä, turva-auttajan ei tarvitse olla sote-ammattihenkilö.]
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Ei [Sopivaksi määriteltävä henkilö riittää. Reuna-alueella asuville pitkien etäisyyksien päässä voi avunsaanti viivästyä liian pitkäksi jos turva-auttajan pitää olla sote-ammattilainen. Teknologiaa pystytään myös hyödyntämään sote-ammattilaisen nopeaan konsultointiin tarvittaessa.]
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Ei [Vastaus siis kyllä eli riittää koulutuksen ja kokemuksen perusteella sopiva, moniammatillinen tiimi, tilannekeskus katsoo, tuleeko käynnin toteuttaa sote-alan ammattilainen vai riittääkö ns. sopiva, koulutettu henkilö eli käynnin syy ratkaisee. ]
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Riittävä koulutus ja kokemus riittää. Näin mahdollistetaan pitkien matkojen päässä asuville turva-auttaja käynti mahdollismman nopeaa. Lähihoitajien ei riitä joka paikkaan ]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Ehdotusta turva-auttajasta myös muuna kuin sote-ammattihenkilönä ei ole esitysluonnoksen perusteluissa arvioitu asiakasturvallisuuden näkökulmista. Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan tällaisella muulla henkilöllä olisi syytä olla tehtävän edellyttämää osaamista joko koulutukseensa sisältyvänä tai erikseen hankittuna ja hänet olisi myös syytä perehdyttää. Palvelun tuottajien vastuulla olisi varmistaa käyttämiensä kiireellisen avun antajien sopivuus tehtävään. Kiireellisen avun antajien olisi myös saatava tuekseen sote-ammattihenkilöin asiantuntemus. Palvelun tuottajalla olisi tilaajaan ja käyttäjään nähden kokonaisvastuu virheiden osalta. Talentia pitää erityisesti asiakasturvallisuuden sekä valvonnan näkökulmista välttämättömänä, että myös kiireellisen avun antajat ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Tämä selkeyttää myös turvapalvelun valvontaa. ]
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Ei [Riittää, kun on soveltuva tehtävään. vrt. ammattikoulutetun henkilöstön riittävyys nyt ja tulevaisuudessa ]
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Ei [Esitetty kysymys on epäselvä, johon ei voi vastata annetuilla vaihtoehdoilla. Jos tarkoituksena on ollut kysyä, pitääkö turva-auttajan olla soteammattihenkilö, vastaus on, että ei tarvitse.]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Ei [• (Heikosti muotoiltu kysymys, johon ei voi vastata kyllä/ei) • Turva-auttajan tulee olla sote-ammattihenkilö. • SuPerin kanta on, että turvapalvelussa kiireellisen avun antajan tulee olla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Kotihoidon asiakkaat ovat usein monisairaita, jolloin he tarvitsevat ammattiarvion jatkotoimenpiteiden tarpeesta. Puhelinkonsultaatio ei ole riittävä arviointimenetelmä. ]
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Ei [Pitää olla sote-ammattihenkilö]
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Kyllä
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Kyllä
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 10. Ovatko kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamista koskevat säännökset (46 b § ja 49 b §) mielestänne onnistuneita? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Ei [“Kyllä/Ei” 46 b § kirjatut asiat ovat lähtökohtaisesti oikeita ja korostavat kotihoidon suunnittelun tehostamisen ja kriittisenarvioinnin merkitystä toiminnan suunnittelussa. Teknologian hyödyntäminen sopivissa tilanteissa on myös kannatettava ehdotus. Henkilöstövaje on kuitenkin kotihoidossa paljon suurempi, kuin mitä näillä ehdotuksilla pystytään ratkaisemaan. Myöskään pykälässä 49 b§ luetellut toimenpiteet eivät tule ratkaisemaan henkilöstön riittävyyden ongelmaa vaan tarkentamaan esimiesten/henkilöstöhallinnon vastuita henkilöstökysymyksissä. “Kyllä” Säännökset sinällään ovat hyvät, mutta ne eivät riitä ratkaisemaan ongelmia. Teknologia voi etenkin alkuvaiheessa lisätä resurssitarvetta. Lakisääteiset konkreettiset toimenpiteet, jos ei yrityksistä huolimatta saada tarpeellista henkilömäärää. ]
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Förslaget utgår från striktare bestämmelser (§20) vilka nog i praktiken skulle leda till att arbetsuppgifterna delas upp på fler personer , vilket ökar antalet personer som går hos klienten. Man kan tyvärr också anta att detta skulle innebära ett ökat behov av personal. Bristen på personal inom branschen har överlag inte uppmärksammats tillräckligt i lagförslaget. Specifika åtgärder krävs i synnerhet för att man skall kunna trygga klienternas språkliga rättigheter,]]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ennakoinnin tulosten osalta sote-henkilöstön työvoimapula tulee olemaan vaikea. Yhtenä keinona tulee miettiä osaamisen /pätevöitymisen rakentamista taydennyskoulutuksella täydentämällä omaa osamista vaaadittvilla tutkinnonosilla. Osa tukipalveluista voitanee asiakkaan palvelutarpeen arvoinnin kautta tuottaa myös laadukkasti muiden kuin sote-ammattilaisten toimesta. Tämä edelyttää hyvää ammattimaista tiimi- ja palvelujohtamista.]
      • VideoVisit Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Muutetaan 46 b § 2 momentti: "Kotihoitoon kuuluvia kotikäyntejä voidaan toteuttaa osittain virtuaalisesti, jos sellainen palvelujen toteuttamistapa soveltuu asiakkaalle ja jos virtuaalinen kotikäynti vastaa sisällöltään asiakkaan palvelutarvetta." Muotoon: "Kotihoitoon kuuluvia kotikäyntejä voidaan toteuttaa virtuaalisesti, jos sellainen palvelujen toteuttamistapa soveltuu asiakkaalle ja jos virtuaalinen kotikäynti vastaa sisällöltään asiakkaan palvelutarvetta." eli poistetaan "osittain" sana. Perustelut: Kotihoidon asiakaskunta laajenee jatkuvasti ja asiakkaiden teknologinen osaaminen paranee. Uudet teknologiat mahdollistavat myös merkittävästi paremmin kotihoidon toimenpiteiden virtuaalisen seurannan ja toteutuksen. On todennäköistä, että kotihoitoa pystytään jatkossa toteuttamaan täysin virtuaalisesti tietyille asiakasryhmille. Siksi mielestämme on tarpeetonta rajoittaa palvelua lain tasolla vain osittain virtuaaliseksi, koska momentti vaatii jo muutenkin palvelun toteuttamistavan asiakaskohtaisen soveltuvuuden arviointia. ]
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [säännökset kyllä riittäviä, mutta riittävätkö taloudelliset ja henkilöstöresurssit turvaamaan palveluja.]
      • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Työvoiman saatavuus uhkaa palvelun toteuttamista. Henkilöstöpula-asiaan kaivataan toimenpiteitä valtion taholta, kuntien taholta kuin myös palveluntuottajien taholta. Tämän lakiesityksen perusteluissa ei osoiteta mitään keinoja tilanteen ratkaisemiseksi. Yöhoito, lääkehoidon vaatimusten tiukentamiset, ym. lisäävät resurssitarvetta entisestään. Voisiko pohtia lievennystä, esim. valmiiksi annosteltujen lääkkeiden osalta? Miten eri ammattiryhmiä voidaan hyödyntää (esim. hoiva-avustajat)? Päiväkumpu ei kannata numeerisen mitoituksen käyttöönottoa (tehostettu palveluasuminen), vaan on tarkoituksenmukaista huomioida asiakkaan tarve, käytössä oleva teknologia (jonka asiakas osaa käyttää) sekä muut apuvälineet. Myönnetyt tunnit suhteutetaan työntekijöiden työtunteihin. ]
      • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suhonen Riitta
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Osaamisen vastaavuus: Tulisiko laittaa tähän keskeisiä tehtäviä, joissa on erityisiä vaatimuksia, esimerkiksi lääkehoidon osaamisen vaatimustaso kotihoidossa on erittäin suuri, tarvitaan arviointitaitoja ja seurantaa lääkehoidon toteutussuunnitelman mukaisesti - jotakin eriyttävää osaamisesta]
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Henkilöstön riittävyydestä ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen haaste kotiin vietävien palvelujen toimivuuden kannalta. Työvoiman saatavuus on tärkein laadukasta palvelua uhkaava tekijä. Sen osalta asiaan on kiinnitettävä valtion taholta vakavaa huomioita ja tilanteen korjaamiseksi on osoitettava riittävät resurssit pikaisesti. Kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma.Tämän lakiesityksen perusteluissa ei kiinnitetä tähän asiaan riittävästi huomiota, eikä osoiteta keinoja asian korjaamiseksi. Esitystä on täydennettävä mm. määrittelemällä keinot ja parantamalla vaikutusarviointia tältä osin ennen kuin lakiesitystä voidaan viedä eteenpäin. Sekä julkisen että yksityisen henkilöstön tehokas käyttö ja tuottavuuden kehittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä, jotta olemassa olevan henkilöstön panos saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Teknologian hyödyntäminen toiminnanohjauksessa ja työn suunnittelussa on tärkeää. Työntekijällä on oltava aikaa hyvän hoidon antamiseen ja mahdollisuus suorittaa kotikäynnit ammattieettisesti. Asiakkaalla on oltava oikeus saada tarvitsemansa hoito sopimuksen mukaisesti, esim. päivittäiset lääkkeet määräajallaan. Teknologian hyödyntäminen asiakaskontakteissa on yksi ratkaisu ja auttaa uusien toimintamallien suunnittelussa, mutta se edellyttää myös sitä, että ikääntyneillä henkilöillä on osaamista ja välineitä teknologian hyödyntämiseen. Tällä hetkellä tämä ei toteudu riittävästi. Muistisairaat eivät pysty hyödyntämään sairauden edetessä edes aiemmin opittua teknologiaa, vaan tarvitsevat henkilökohtaisen, turvallisen kontaktin hoitohenkilöstöön. Esityksessä ehdotetaan lääkehoidon vaatimusten tiukentamista (§20). Tämä tulee entisestään lisäämään työvoiman tarvetta ja riskinä on, että se pirstaloi tehtävää työtä lisäämällä asiakkaan luona käyvien eri henkilöiden määrää. Tämän on hyvä mietittä lievennyksiä esimerkiksi valmiiksi annosteltujen lääkkeiden jakamisen osalta. Lisäksi hoiva-avustajien esitystä laajempi käyttö tulee mahdollistaa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työntekijöiden ilmoitusvelvollisuudesta henkilöstön määrään liittyvien puutteiden osalta. Tämän osalta on kriittistä miettiä, mikä on ilmoitusten rooli. Ilmoitukset puutteista eivät lisää hoitajien määrää, vaan siirtävät lakimuutoksesta johtuvaa lisääntynyttä painetta esimiehille ja muille vastuuhenkilöille.]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Liittyen henkilöstöä koskevaan sosiaalihuoltolain pykälään 49 a yhdenvertaisuusvaltuutettu kiinnittää huomiota asiakasyhteydenottojen perusteella ilmi tulleeseen yhdenvertaisuusongelmaan koskien vammaisten asumisyksiköissä asuvia (myös iäkkäitä) vammaisia ihmisiä. Heidän osaltaan laista puuttuu täsmällisempi henkilöstömitoitus. Asia on mahdollista korjata lisäämällä asiaa koskeva 4 momentti sosiaalihuoltolain 49 a §:ään seuraavasti (lisäys kursivoitu). Uusi täsmällisempi 4 momentti on yhdenvertaisuuden näköjulmasta tarpeellinen, koska ehdotettu 3 momentti on varsin yleisluontoinen. Uuden momentin pohjana on käytetty esityksessä olevaa vanhuspalvelulain 20 § 2 momentin muutosehdotusta: 49 a § (22.4.2016/292) Henkilöstö Sosiaalihuollon toimeenpanoon kuuluvia tehtäviä varten kunnan käytettävissä tulee olla riittävästi sosiaalihuollon ammattihenkilöitä sekä muuta asiakastyöhön osallistuvaa henkilöstöä. Jokaisen kunnan käytettävissä tulee olla asiakastyöhön osallistuvan virkasuhteisen sosiaalityöntekijän palveluja. Sosiaalipalveluja tuottavassa toimintayksikössä on oltava henkilöstö, jonka määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien henkilöiden määrää ja palvelun tarvetta Toteutettaessa lain vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (3.4.1987/380) mukaista asumispalvelua tai lain kehitysvammaisten erityishuollosta (23.6.1977/519) mukaista asumista tai laitoshoitoa toteutuneen henkilöstömitoituksen on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti silloin, kun palvelua toteutetaan sosiaalihuoltolain 21 c §:ssä tarkoitetussa hoiva-asumisen toimintayksikössä, jolla on yhteiset toimitilat ja oma työvuorosuunnittelu ja joka toimii yhden esimiehen alaisuudessa, tai 22 §:ässä tarkoitetussa laitoksessa. Toteutunut henkilöstömitoitus tarkoittaa toimintayksikössä paikalla olevien välitöntä asiakastyötä tekevien lain ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 3 a §:ssä tarkoitettujen työntekijöiden työpanosta suhteessa toimintayksikössä kolmen viikon seurantajakson aikana olevien asiakkaiden määrään. Välillistä työtä ei oteta huomioon henkilöstömitoituksessa.]
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ei sisällä esitystä keinoista, miten turvata riittävät resurssit]
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [46 b § uusi kohta 4) ja 5) väliin: Työntekijälle tulee varata riittävästi aikaa työpäivästään potilastietojen kirjaamiseen sekä potilastietoihin perehtymiseen. Potilasturvallisuuden ja työntekijän turvan vuoksi kirjaamiseen tulee pyrkiä mahdollisimman pian käynnin jälkeen. Laadukas, turvallinen ja oikein kohdentuva kotihoito edellyttää, että ammattihenkilöllä on ajantasainen tieto potilaan tilanteesta ja voinnista. Omavalvontaa koskevaan 47 §:n 2 momenttiin lisäys: Suunnitelman toteutumista on seurattava **vähintään vuosittain sekä kunnan tai hyvinvointialueen omien että ostettujen palvelujen** asiakkailta ja heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä toimintayksikön henkilöstöltä säännöllisesti kerättävän palautteen perusteella. **Suunnitelmaan on tehtävä tarvittavat muutokset, mikäli asiakkaan tilanne muuttuu oleellisesti.** Palveluja on kehitettävä henkilöstön riittävyydenseurannan sekä 2 momentissa tarkoitetun palautteen perusteella.Huom! Vastaava tarkennus vanhuspalvelulain 23 §:ään. Perustelu: Potilasturvallisuuden lisäksi ajantasainen kirjaaminen on tärkeää myös työntekijän turvan takia, mikäli asiakkaalle tapahtuisi jotain käynnin jälkeen. Tällaisessa tilanteessa on työntekijän turva, että käynti on asianmukaisesti dokumentoitu ja huomiot potilaan voinnista käyntihetkellä on kirjattu tarkasti. Kohtaan 49 b § lisäys loppuun: Jos toimintayksikön henkilöstön vajaus on säännöllistä tai jatkuvaa, on toimintayksikössä tarkasteltava henkilöstön työhyvinvointia laajemmin ja viipymättä ryhdyttävä toimiin tilanteen korjaamiseksi.]
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tehyn näkemyksen mukaan on kannatettavaa, että pykälässä 46 b § säädetään siitä, että työntekijän tulee olla mahdollista toteuttaa kotikäynnit ammattieettiset velvollisuutensa huomioiden. Perustelutekstin mukaan ehdotettu säännös velvoittaisi työnantajaa kantamaan vastuuta työntekijöiden eettisestä kuormituksesta. Tämän velvoitteen tulee koskea kaikkia sosiaalihuollon palveluita, ei vain kotihoitoa. Perustelutekstissä tulee kuvata konkreettisia keinoja, joilla työantaja voi kantaa vastuuta eettisestä kuormituksesta. Tällaisia keinoja ovat esimerkiksi: 1. riittävän henkilöstömäärän varmistaminen jokaisessa työvuorossa, 2. ammattihenkilöllä on riittävä autonomia tehdä työtään koskevia päätöksiä, 3. ammattihenkilöllä on mahdollisuus raportoida toiminnasta vastaavalle henkilölle, mikäli ei voi toimia ammattieettisesti kestävällä tavalla. Ammattihenkilöiden oikeussuoja ei saa vaarantua ilmoituksen vuoksi, eikä ilmoituksen tehneeseen henkilöön saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia, 4. vastuuhenkilöllä on velvollisuus toimia, mikäli ammattihenkilö tuo tietoon epäkohdan, 5. omavalvontasuunnitelmassa tulee kuvata se, miten toimintayksikössä mahdollistetaan toimiminen ammattieettisten velvoitteiden mukaisesti. 46 b §:ään ja perustelutekstiin tulee lisätä se, että kotikäynnit tulee olla mahdollisuus toteuttaa myös ammattihenkilön ammattieettiset oikeudet huomioiden. Esimerkiksi sairaanhoitajien päivitetyissä eettisissä ohjeissa todetaan, että sairaanhoitajalla tulee olla oikeus yksityisyyteen ja koskemattomuuteen. Tehyn keväällä 2021 toteuttaman väkivaltaselvityksen mukaan kotihoidossa työskentelevät ammattihenkilöt kohtaavat väkivaltaa ja häirintää tai niiden uhkaa työssään. Tehy vaatii työnantajilta tehokkaampaa vaara- ja uhkatilanteiden ennaltaehkäisyä. Tehy on esittänyt valtakunnallista sote-alan työturvallisuushankkeen käynnistämistä, jossa kartoitettaisiin sote-alan väkivaltatilanne ja luotaisiin alalle toimintamalli, jolla väkivaltatilanteita voidaan konkreettisesti ennaltaehkäistä. Kotihoidon henkilöstön mitoittamisessa tulee ottaa huomioon välitön ja välillinen asiakasaika, asiakkaan palvelujen ja hoidon tarve, sekä matka-ajat. Työaikaa on varattava riittävästi myös kirjaamiseen sekä hoito- ja palvelutarpeen arviointiin ja suunnitelmien laatimiseen sekä päivittämiseen. Sairaanhoitajilla on vastuu esimerkiksi lääkehoidon toteutuksen kokonaisuudesta, joka on huomioitava työajan resurssoinnissa. Nämä edellytykset tulee kuvata selkeästi lainsäädännössä. Kotihoidon henkilöstölle pitää antaa työaikalain ja noudatettavan työehtosopimuksen mukaiset tauot ja lepoajat. 46 b § tulee lisätä seuraava kirjaus: henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaiset poissaolot korvataan sijaisilla. 49 b § pykälään tulee lisätä se, että toimintayksikön johtajan on tehtävä kotihoidon henkilöstövajauksesta kirjallinen ilmoitus Aluehallintovirastoon. Ilmoituksessa tulee kuvata toimet, joilla henkilöstövajaus tullaan korjaamaan. Näin varmistetaan, että valvovilla viranomaisilla on tieto henkilöstövajauksesta alueellaan ja mahdollinen toimintojen kriisiytyminen henkilöstövajeen vuoksi olisi nykyistä paremmin ennakoitavissa. Tehy näkee erittäin tärkeänä sen, että asiakastietojärjestelmät kaikissa kotihoidon yksiköissä kehitetään sellaiseksi, että kotihoidon päätöksissä olevia tuntimääriä voidaan vertailla asiakastyöhön käytettävissä olevien tai käytettyjen työtuntien määrään. Kotihoidon johtamisen ja resurssoinnin tulee perustua ajantasaiseen tietoon. Kotihoidossa tulee vähentää asiakkaan luona käyvien ammattihenkilöiden vaihtuvuutta. Asiakkaan kotona tulisi käydä tutut ammattihenkilöt, jotka tuntevat asiakkaat ja heidän tarpeensa.]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Förslaget utgår från striktare bestämmelser (§20) vilka nog i praktiken skulle leda till att arbetsuppgifterna delas upp på fler personer , vilket ökar antalet personer som går hos klienten. Man kan tyvärr också anta att detta skulle innebära ett ökat behov av personal. Bristen på personal inom branschen har överlag inte uppmärksammats tillräckligt i lagförslaget. Specifika åtgärder krävs i synnerhet för att man skall kunna trygga klienternas språkliga rättigheter,]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Henkilöstön riittävyyden turvaaminen on vakava haaste, jonka ratkaisemiseen tarvitaan laajamittaisia toimia valtakunnallisesti.]
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ehdotetun 46b §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan asiakkaan tulee saada palvelua se määrä, mikä hänelle on hallintopäätöksellä myönnetty. Laki, jolla säädetään, että sitovaa hallintopäätöstä tulee noudattaa, on lähtökohtaisesti hiukan ongelmallinen, mutta mahdollisesti informaatiosyistä välttämätön. Varsinainen ongelma on kuitenkin 1 kohdan loppuosa, jonka mukaan päätöstä ei tarvitsisi noudattaa, jos asiakkaan muuttuneista olosuhteista muuta johtuisi. Tällainen puuttuminen hallintomenettelyyn yksittäisen palvelun kohdalla ei ole perusteltua. Jos olosuhteet muuttuvat, hallintopäätöstä on päivitettävä. Saman momentin 5 kohdan mukaan työntekijän on oltava mahdollista toteuttaa kotikäynnit ammattieettiset velvollisuutensa huomioiden. Ammattieettinen näkökulma on tärkeä. Jos työntekijä ei kykene esim. ajanpuutteen vuoksi suoriutumaan tehtävästään kunnolla, ongelma ei kuitenkaan ole ensisijaisesti ammattieettinen vaan oikeudellinen. Silloin kunta on laiminlyönyt järjestämisvelvollisuutensa, tilanteesta riippuen joko arvioiden väärin henkilön avuntarpeen, myöntämällä tälle liian niukat palvelut tai laiminlyömällä myönnettyjen palvelujen järjestämisen. Ehdotetun 46 b §:n 3 momentin mukaan kotihoidon toteuttamisessa voidaan hyödyntää muitakin kuin 2 momentissa tai 46 b §:ssä tarkoitettuja teknologisia ratkaisuja asiakkaan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kotona suoriutumisen tueksi tai työntekijän työn helpottamiseksi, jos se tapahtuu asiakkaan yksityisyyttä kunnioittaen. Yksityisyyden kunnioittaminen on tärkeä lähtökohta. Se ei kuitenkaan ole ainoa perusoikeus, joka on huomioitava, jos ja kun teknologisia ratkaisuja käytetään. Yksi keskeinen huomioitava oikeus on esimerkiksi oikeus henkilökohtaiseen vapauteen. Ehdotetun 47 §:n mukaan omavalvontasuunnitelmaa on käytettävä myös asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden jatkuvaa seurantaa varten. Riittävyyttä arvioitaessa on muistettava, että riittävyyttä on arvioitava suhteessa asiakkaiden avuntarpeeseen, jonka ainakin pitäisi olla määritelty asiakkaan yksilöllisessä palvelutarpeen arvioinnissa, asiakassuunnitelmassa ja hallintopäätöksessä. Lisäksi riittävyyden arvioinnissa on huomioitava vanhuspalvelulain henkilöstömitoitusta koskeva sääntely. Ehdotettu 49b § sisältää itsestäänselvyyksiä, jotka eivät ratkaise henkilöstöongelmia. Lienee selvää, että jos asiakkaille kuuluva palvelu ei toteudu resurssipulan takia, organisaatiossa on ryhdyttävä toimenpiteisiin lisäresurssin saamiseksi. Yhtä selvää on, että jos ongelmana on resurssipula, ei sen korjaaminen onnistu esityksellä, joka on käytännössä arvioitu kustannusvaikutuksiltaan neutraaliksi (pois lukien yöaikainen kotihoito). Jos todella pyritään vaikuttamaan henkilöstöongelmiin, olisi tarkasteltava lakiesityksen tavoitteita ja niihin pääsyn keinoja uudelleen kriittisemmin ja realistisemmin. Yleisperustelujen mukaan ”kotihoidon riittävyyden ja laadun varmistamiseksi sosiaalihuoltolakiin lisättäisiin säännökset kotikäyntien suunnittelusta ja kotihoidon toteuttamisesta. Kotikäyntien hyvällä suunnittelulla tähdätään siihen, että asiakas saa hänelle kuuluvat palvelut ja että olemassa olevan henkilöstön työaika riittää mahdollisimman hyvin palvelujen toteuttamiseen. Työajan riittävyyttä edistäisi osaltaan myös teknologian hyödyntäminen kotihoidon toteuttamisessa.” Hyväkään suunnittelu ei paikkaa heikkoja resursseja. Kun kotihoidon epäsuosio työpaikkana johtuu esityksenkin mukaan sen niukasta resursoinnista, lienee selvää, että parempi resursointi on ainakin suuri osa ratkaisua. Kun kuitenkin ollaan yksimielisiä siitä, että resursointi on riittämätöntä, jää epäselväksi, mihin esityksellä aiotaan päästä. Lähdetäänkö siitä, että resurssit eivät kasva, jolloin myöskään kotihoidon maine työpaikkana ei parane, mutta teknologia ja työvuorojen suunnittelu ja hyvä johtaminen paikkaavat kokonaisuudessaan resurssivajauksen? Eikö kuitenkin ole niin, että jos esitys johtaa resurssivajeiden kommunikointiin ja niihin reagointiin entistä tehokkaammin, myös kustannukset nousevat? Ja eikö tämä olisi hyväksyttävä väistämättömänä?]
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palvelujen ja kulloinkin tarvittavan hoidon määrän joustavuus asiakaslähtöisesti on kannatettava asia. (vrt. palvelusuunnitelmassa määritelty minuutti- tai tuntimäärä/käyntikerta), mutta palvelutarpeen äkillisiin muutoksiin on varauduttava konkreettisesti. Henkilöstön riittävyys tulee taata myös silloin kun useammalla asiakkaalla äkillisesti palvelutarve kasvaa. Työntekijämitoituksessa tulee huomioida, että työntekijä ei käytännössä tarkoita samaa kuin tietty työmäärä. Työntekijöillä on erilainen kokemus ja myös työntekemisen rytmi, eikä mitoitusta lisäämällä saada samaa tulosta asiakastyössä. Moniammatillisessa palveluohjauksessa tulisi aina arvioida ikääntyneen kuntoutumisen mahdollisuus ennen pysyvien palvelujen käynnistymistä. Ennaltaehkäisevillä sekä esimerkiksi kuntoutuksellisen arviointijakson toteuttamisella voitaisiin edistää ikääntyneen omien voimavarojen käyttöön ottamista, siirtää pysyvien palveluiden käynnistymistä myöhemmäksi sekä jarruttaa palveluiden lisääntymistä ja niiden asiakasta passivoivia vaikutuksia. Lisäksi palvelujen käynnistymisen jälkeen tulisi säännöllisesti seurata ikääntyneen toimintakyvyn muutoksia ja toteuttaa tehostetun kuntoutuksen jaksoja niissä tilanteissa, joissa ikääntyneen toimintakyky jostain syystä muuttuu. ]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoidon suunnittelu ja kotihoidon toteuttaminen vastaa laatusuosituksen tavoitteita ja nykyistä käytäntöä. Mahdollistaa myös hoiva-avustajien käyttämisen kotihoidon soveltuvissa tehtävissä tietyin edellytyksin ja parikäynnillä eri asiakasryhmillä. Tulisi kuitenkin mahdollistaa muidenkin kuin hoiva-avustajan nimikkeen käytön. Myös kasvatuksellisilta ja ohjauksellisilta koulutusaloilta tulevien työntekijöiden käytön mahdollisuus arvioitava lapsiperheiden kotipalvelun osalta. Tärkeää on, että kotikäynnit mahdollistetaan myös virtuaalisesti eli etäkotihoidon käynteinä. Etäkotihoidon laitteistoa voidaan hyödyntää laaja-alaisesti (mm. liikkumisen tukemisessa, etäkuntoutuksessa ja kulttuurisessa hoitotyössä). Lainsäädännön valmistelussa ei ole otettu riittävästi kantaa toimenpiteisiin, miten henkilöstön riittävyys turvataan tulevaisuudessa. Tulevaisuuden osaamistarpeita ja ammattiryhmiä ei ole riittävästi arvioitu (esim. arkiliikunta ja liikunnan ohjaus, kotikuntoutuminen, teknologia). Henkilöstön saatavuus kotihoitoon on jo nykytilanteessa vaikeaa. ]
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [10. Ehdotetut muotoilut eivät anna riittävän konkreettisia ratkaisuita nykyisiin ongelmiin. Kotihoidon henkilöstön riittävyyden kannalta on oleellista, että säännöllisten palveluiden piiriin ohjautuvat vain ne, joilla on todellinen tarve palveluihin. Palveluiden myöntämisen tulee perustua huolelliseen palvelutarpeen arviointiin. Yksittäisellä arviointikäynnillä ei kuitenkaan välttämättä tunnisteta palvelutarpeen taustalla olevia asiakkaan terveydentilaan, toimintakykyyn tai kuntoutustarpeeseen liittyviä tekijöitä, joihin puuttumalla palvelujen tarve pystyttäisiin pienentämään tai poistamaan, mikä johtaa tarpeettomaan kotihoidon resurssien käyttöön. Ennen säännöllisen kotihoidon palvelujen myöntämistä pitäisi edellyttää, että asiakkaan terveydentila, kokonaistoimintakyky ja niihin vaikuttavat tekijät arvioidaan moniammatillisesti ja arvioinnin pohjalta toteutetaan tarvittavat kuntoutustoimenpiteet erillisenä arviointi- ja kuntoutusjaksona ja tämän jälkeen arvioida säännöllisen palvelun tarve uudelleen. Kotihoidossa on tällä hetkellä merkittävä henkilöstövaje, mikä johtuu henkilöstön saatavuusongelmasta. Kotihoito työskentely-ympäristönä ei ole tällä hetkellä vetovoimainen. Lakiluonnoksen tavoitteena on, että kotikäynnit sekä työntekijöiden päivittäiset työtehtävät ja työajat suunniteltaisiin niin, että työntekijän on mahdollista toteuttaa kotikäynnit ammattieettiset velvollisuutensa huomioiden. Tavoitteet toiminnan tehostamisesta, esim. toiminnanohjausjärjestelmiä hyödyntäen, saattavat kuitenkin synnyttää ylimääräistä eettistä kuormitusta työntekijälle, kun kokemus kaikesta huolimatta on, ettei pysty työskentelemään oman ammattietiikkansa periaatteiden mukaan esim. ajanpuutteen vuoksi. Tämän vuoksi pelkästään lakiin kirjattu tavoite tukea työntekijöitten mahdollisuuksia toimia ammattieettisten päämääriensä mukaisesti ei ole riittävä, vaan on laajemmin myös kuvattava keinoja tämän mahdollistamiseksi. Yksityiskohtaisen säätelyn ja velvoitteiden ohella lainsäädännön pitää myös tukea vaihtoehtoisten toimintamallien pilotointia ja käyttöönottoa. Osaltaan kotihoidon työntekijöiden kuormittuneisuus selittyy puutteellisella sairaanhoidollisella ja lääketieteellisellä tuella. Tuen puuttuessa työntekijät joutuvat käyttämään tarpeettomasti aikaa ja voimavaroja asiakkaan terveydentilaan ja sen muutoksiin liittyvien ongelmien ratkaisuun. Puutteellinen tuki näyttäytyy myös tarpeettomina päivystyskäynteinä. Olisi perusteltua lainsäädännön tai viranomaismääräysten kautta edellyttää kotihoitoon riittäviä lääkäriresursseja kotihoidon asiakkaiden akuuttien ja pitkäaikaisten sairauksien turvallisen hoidon ja toisaalta riittävän tuen kotihoidon työntekijöille varmistamiseksi. Asiakkaan näkökulmasta tehostamispyrkimykset näyttäytyvät usein monen eri kotihoidon työntekijän käynteinä hänen luonaan. Muistisairaat ovat keskeinen kotihoidon asiakasryhmä ja iso haaste on se, miten heidän kohdallaan turvallista kotona asumista pystytään tukemaan mahdollisimman pitkään elämänlaatu ja turvallisuudentunne säilyttäen. Heidän kohdallaan tavoitteena tulisi olla kokonaisvaltainen ja turvallisuudentunnetta vahvistava toimintatapa (vrt. edellä tukipalvelujen järjestäminen) mahdollisimman harvojen luotettujen ja tutuksi tulleiden työntekijöiden toteuttamana.]
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Näkemykseni on, että ehdotuksen taustalla oleva ajatus siitä, että kotihoidon asiakkaalle määritellään päätöksessä tai sopimuksessa tietty tuntimäärä ja yhteenlasketun tuntimäärän perusteella palvelun järjestäjän (kunnan eli jatkossa hyvinvointialueen) on huolehdittava siitä, että työntekijöitä on riittävästi tehtävän suorittamiseen, on sinänsä oikea. Samoin on tärkeää ottaa huomioon se, että kotipalvelun tarpeeseen sisältyy aina pientä vaihtelua ja että vaihtelua tapahtuu usein lyhyen aikavälin sisällä. Näkemykseni mukaan tavoite on saavutettavissa tarkentamalla voimassa olevia oikeusnormeja. En kuitenkaan pidä ehdotettua sääntelymallia ja siihen sisältyviä yksittäisiä säännöksiä tavoitteen saavuttamisen kannalta onnistuneina. Kaksi ongelmaa liittyy useaan ehdotukseen sisältyvään säännökseen. 1) Asiasta, josta on jo säädetty, ei ole tarkoituksenmukaista säätää uudestaan. 2) Jos sääntelyn tulisi koskea useampaa tahoa, mutta se säädetään koskemaan vain tiettyä nimettyä tahoa, syntyy vaikutelma, ettei sääntelyä tarvitse noudattaa muiden tahojen osalta. Tarkastelen seuraavassa ehdotettujen säännösten ja niihin liittyvien perustelujen yksittäisiä ongelmakohtia ja tuon esiin mahdollisia tarkennettavia kohtia. Esityksen perusteluissa todetaan, muun muassa seuraavaa. ”Tosiasiallisesti jo nykyinen lainsäädäntö edellyttää, että asiakas saa hänelle myönnetyt tunnit, ja että sitä varten on riittävä henkilöstöresurssi. Myös vanhustenhuollon laatusuosituksen mukaan kotihoidon henkilöstön vähimmäistarve määräytyy iäkkäille myönnettyjen palvelujen (tunteina) toteuttamiseen tarvittavan henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävissä olevana työaikana (tunteina). Laatusuosituksen mukainen lähestymistapa oli pitkään valmistelun pohjana. Tämän vaihtoehdon ongelmana nähtiin, että päätöksissä olevat tuntimäärät eivät kovin joustavasti mukaudu asiakkaiden nopeasti muuttuviin tarpeisiin. Suunnitellusta sääntelystä olisi lisäksi voinut aiheutua huomattava määrä hallinnollista työtä, sillä asiakastietojärjestelmät eivät kaikkialla ole vielä niin kehittyneitä, että päätöksissä olevia tuntimääriä voitaisiin kohtuullisen helposti vertailla asiakastyöhön käytettävissä olevien tai käytettyjen työtuntien määrään. Laatusuosituksessa tuntiperusteista mitoitusta on voitu suositella, koska kyse ei ole sitovasta sääntelystä, ja jokainen toimintayksikkö on voinut toteuttaa sitä omien mahdollisuuksiensa mukaisesti.” Totean, että kun lainsäädäntö edellyttää, että asiakas saa hänelle myönnetyt tunnit, ja että sitä varten on riittävä henkilöstöresurssi, on huono lähtökohta lainvalmistelulle, että tiedetään, että asiaa tulisi seurata, mutta seurantaa ei säädetä toteutettavaksi, koska sen toteuttaminen olisi hallinnollisesti hankalaa. Kiinnitän huomioita myös siihen, että ehdotuksessa ei arvioida kriittisesti nyt valitun sääntelymallin mahdollisia ongelmakohtia. Ehdotukseen sisältyvässä mallissa tiedonsaanti perustuu suurelta osin työntekijöiden keräämään tietoon. Perusteluissa korostetaan sitä, että valitun mallin avulla saadaan tuntimallia tarkemmin esiin todellinen tarvittava työaika vaihteluineen ja että toiminnanohjausjärjestelmät ovat jo laajalti käytössä kotihoidossa. Asiassa EOAK/5596/2019 asiakkailta ja työntekijöiltä saamani tiedot järjestelmän toimivuudesta eivät tue ehdotuksen perusteluja. Valvonnan kohteessa työhyvinvointi oli laskenut järjestelmän käyttöönoton jälkeen ja usea työntekijä oli vaihtanut työpaikkaa. Sekä asiakkaat että työntekijät kertoivat kokeneensa, että jatkuva kirjaaminen häiritsi asiakastyötä ja vei paljon työaikaa. Asiakkaat kokivat loukkaavana, kun työntekijä ohjeiden mukaisesti teki kirjauksia asiakkaan kotona, jotta asiakkaan luona vietettyä aikaa saataisiin lisättyä suositellulla tavalla. Järjestelmän tavoitteena oli tehostaa työajankäyttöä ja lisätä työnantajan kontrollia siitä, mihin työaikaa käytetään. Osa asiakkaista sanoi kokevansa myötätuntoa työntekijöitä kohtaan ja osa oli tuohtunut palvelun huononemisesta. Työntekijät kokivat tekevänsä työtään huonommin kuin ennen, kun esimerkiksi asiakkaan äkillisiin tarpeisiin ei voinut vastata, jos ne eivät kuuluneet ennalta suunniteltuun käynnin sisältöön ja aikatauluun. Mielestäni on erittäin tärkeää, että lainsäädäntöä uudistettaessa huolehditaan siitä, etteivät sosiaalihuollon/kotihoidon työn organisointiin liittyvät seikat, kuten toiminnanohjausjärjestelmän käyttö, määrittele asiakkaiden saaman palvelun sisältöä, vaan palvelun tarve ohjaa käyntien sisältöä. Ymmärrän, että tämä seikka on pyritty ottamaan huomioon ehdotusta valmisteltaessa, mutta en pidä valittua sääntelytapaa kaikilta osin onnistuneena. Ehdotuksen 46 b §:ssä säädetään kotikäyntien suunnittelusta ja kotihoidon toteuttamisesta. Tarkastelen seuraavassa pykälää kohdittain. 46 b 1 kohta. En pidän momentin sanamuotoa onnistuneena. Säännöksen mukaan asiakkaalle ei tarvitsisi antaa niitä palveluja, joita voimassa oleva lainsäädäntö edellyttää, että hänelle annettaisiin. Säännös antaisi luvan jättää palveluja pois määrittelemättä tarkemmin, mitä muutoksia ja millä perustein olisi oikeutettua tehdä. Lisäksi sääntelyyn sisältyy ajatus siitä, että henkilöstö kirjaa ja tekee toimistotyöt asiakkaan luona, mikä näkyy käytetyssä tuntimäärässä. Koti näyttäytyy työntekijöiden työpaikkana, jossa tehdään toimistotöitä ja asiakkaan kokemus voi olla, että hän maksaa välillisestä työstä. 46 b 2 kohta. Totean, että voimassa olevan lainsäädännön mukaan käyntien tulee ajallisesti ja sisällöllisesti vastata yksilöllistä palvelutarvetta, joka arvioidaan yhdessä asiakkaan kanssa. Katson, että jos asiasta säädetään ikään kuin uudestaan saavat työntekijät sen käsityksen, ettei lakia tarvitse noudattaa, ennen kuin asiasta on kaiken osalta säädetty kahteen kertaan. 46 b 3 kohta. Säännös on mielestäni erittäin tulkinnanvarainen. Kuka määrittelee mikä on tehtävien edellyttämä osaaminen? Jos hoiva-avustajien käyttöä halutaan lisätä, tulisi asia määritellä tarkemmin esimerkiksi viittaamalla tukipalvelutehtäviin. 46 b 4 kohta. Mielestäni tämäntyyppinen epätarkka, kuvaileva teksti ei sovellu lakitekstiin, vaan voisi olla osa perusteluja, 46 b 5 kohta. Totean, että ammattieettisistä velvollisuuksista säädetään ammattihenkilölainsäädännössä. Mielestäni on vaikeasti perusteltavissa, miksi ammattieettiset velvollisuudet tulisi huomioida ainoastaan kotihoidossa. Ehdotetun 46 b §:n 2 momentin mukaan kotihoitoon kuuluvia kotikäyntejä voidaan toteuttaa osittain virtuaalisesti, jos sellainen palvelujen toteuttamistapa soveltuu asiakkaalle ja jos virtuaalinen kotikäynti vastaa sisällöltään asiakkaan palvelutarvetta. Säännöksestä ei käy ilmi, onko kyseessä etäpalvelu, jota tekee etänä työskentelevä henkilö. Ehdotetun 46 b §:n 3 momentin mukaan kotihoidon toteuttamisessa voidaan hyödyntää muitakin kuin 2 momentissa tai 46 b §:ssä tarkoitettuja teknologisia ratkaisuja asiakkaan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kotona suoriutumisen tueksi tai työntekijän työn helpottamiseksi, jos se tapahtuu asiakkaan yksityisyyttä kunnioittaen. Kiinnitän huomioita siihen, että säännös on kirjoitettu organisaation näkökulmasta. Säännöksen perusteella olisi vaikeaa päätellä milloin on kyse apuvälineestä ja milloin muusta teknologisesta ratkaisusta. Luonnoksen perusteella sääntelyä ei ole vielä riittävästi arvioitu eettisyyden tai asiakkaan yksityisyyden ja itsemääräämisoikeuden näkökulmasta. Ehdotuksen 49 b §:ssä säädetään kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamisesta. Pykälän 1 momentti koskee toimintavelvollisuutta siinä tilanteessa, kun henkilöstön vajaus käy ilmi kotikäyntejä suunniteltaessa. Näkemykseni mukaan säännös ei sisällä mitään sellaista, mihin voimassa oleva normisto ei jo velvoittaisi. Jos kotihoidon osalta säädetään erikseen, että jokaisen yksittäisen henkilön on noudatettava lakia, syntyy vaikutelma, ettei muilla sektoreilla tarvitse noudattaa lakia, jos siitä ei erikseen säädetä jokainen sektori ja siellä töissä oleva asioista vastuussa oleva henkilöstö erikseen nimeten. Huomioni kiinnittyy siihen, ettei säännöksestä eikä sen perusteluista esimerkiksi käy ilmi, mitä eri momenteissa tarkoitetaan ”käytettävissä olevilla toimenpiteillä”. Mikäli pykälässä säädettäisiin jostakin konkreettisesta uudesta toimenpiteestä, jonka avulla voitaisiin turvata jatkuvasti riittävä henkilöstö, säännös toteuttaisi sille asetetun tavoitteen. Toimenpiteenä voisi olla esimerkiksi velvoite ylläpitää hyvinvointialueilla varahenkilöstöä, joka olisi käytettävissä eri alueiden kotihoidon henkilöstötarpeen vaihtelun tasaajana. Varahenkilöstöllä voisi olla myös muita eri toimialoille sijoittuvia tehtäviä. ]
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Henkilöstön riittävyydestä ja työhyvinvoinnista huolehtiminen on keskeinen haaste kotiin vietävien palvelujen toimivuuden kannalta. Lain toteutuminen edellyttää lisäresursointeja. Työssä jaksamiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Teknologian hyödyntäminen toiminnanohjauksessa ja työn suunnittelussa on tärkeää. Työntekijällä on oltava aikaa hyvän hoidon antamiseen ja mahdollisuus suorittaa kotikäynnit ammattieettisesti. Asiakkaalla on oltava oikeus saada tarvitsemansa hoito sopimuksen mukaisesti, esim. päivittäiset lääkkeet määräajallaan. Teknologian hyödyntäminen asiakaskontakteissa on yksi ratkaisu ja auttaa uusien toimintamallien suunnittelussa, mutta se edellyttää myös sitä, että ikääntyneillä henkilöillä on osaamista ja välineitä teknologian hyödyntämiseen. Tällä hetkellä tämä ei toteudu riittävästi. Muistisairaat eivät pysty hyödyntämään sairauden edetessä edes aiemmin opittua teknologiaa, vaan tarvitsevat henkilökohtaisen, turvallisen kontaktin hoitohenkilöstöön.]
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Lakiteksti ei turvaa henkilöstön riittävyyttä. Ilmoitusvelvollisuus ja raportointivelvollisuus ei paranna henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia, vaan asettaa esihenkilöt kestämättömään tilanteeseen.]
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälässä 46 b § ei oteta lainkaan kantaa henkilöstön riittävyyteen. Sen kohdassa 4 todetaan näin: "4) mahdollisimman suuri osa työntekijän työajasta käytetään asiakkaan luona tai hänen kanssaan tehtävään työhön." Tämä on liian epämääräisesti sanottu asiakkaan oikeusturvan näkökulmasta. Kohdassa tulisi määritellä jokin suhteellinen osuus työajasta, esim. 70 %. ]
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tärkeä nostaa tämä teema esille, mutta teksti ei tuo esille mitään konkreettista, miten tämä todellisuudessa voidaan toteuttaa. Esimiesten vastuu tuntuu kohtuuttomalta, jos taloudelliset resurssit puuttuvat ja henkilöstön saatavuus sakkaa. Onko tulossa myös vanhuspalvelujen kesken kilpailua, jossa julkinen palvelujen järjestäjä pönkittää omaa toimintaansa mm. houkuttelemalla työntekijöitä korkeammalla palkalla ja samalla alihinnoittelemalla tarvitsemansa palvelun yksityiselle palveluntuottajalle? Henkilöstön ammattieettisten velvollisuuksien mahdollistaminen on hyvä lisäys, johon henkilöstö ja esimiehet voivat vedota haastavissa tilanteissa = onko kirjoitettu sellaiseen muotoon, että on todella sitova?]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Sosiaalihuoltolain 46b§ pykälässä pyritään mahdollistamaan mm. teknologian hyödyntämistä kotihoidossa ja tuottavuuden parantamista. Kuitenkin asiakkaan toivomusten käyntien ajoituksesta johtaa siihen, että kotihoidon palvelua ei toteuteta käyntien aikakriittisyys huomioiden koko kotihoidon vaikuttavuus, vaan heikommalla tuottavuudella optimoiden käyntejä yksittäisten asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Kun toisaalla pykälässä § 49d 1 mom. 4. kohdassa edellytetään parempaa tuottavuutta. Pahimmillaan tämä johtaa siihen, että kotihoidon saantiperusteita joudutaan kiristämään henkilöstön riittävyyden ja lainsäädännön kiristymisen vuoksi koska muutoin kotihoitoa ei pystytä toteuttamaan. ]
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Valtion liikuntaneuvosto pitää tärkeänä, että kotikäynnit mahdollistetaan myös virtuaalisesti (etäkäynteinä), ja että etäkäyntejä voidaan hyödyntää liikkumisen tukemisessa ja harjoittelussa. Liikkumisen tukemiseen ja harjoitteluun liittyviä hyviä käytäntöjä tulisi levittää aktiivisesti kotikäynneistä vastaaville toimijoille. Liikuntaneuvosto nostaa kuitenkin esille, että olisi erittäin tärkeää, että liikkumisen tukemista ja harjoittelua tehtäisiin myös kasvokkaisilla kotikäynneillä. Lisäksi liikuntaneuvosto korostaa, että teknologian hyödyntämisen mahdollisuudet tulee selvittää asiakkaiden kanssa etukäteen, koska asiakkaiden kyvyissä, mahdollisuuksissa ja haluissa hyödyntää teknologiaa on suuria eroja. ]
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [• Poistetaan viittaus ammattieettisiin velvollisuuksiin kohdassa 46 b§. • Ehdotukset teknologian hyödyntämisestä ovat hyviä, mutta tulisi myös koskea palveluasumista ja hoiva-asumista. Muutoin tulevaisuuden kehitykset koskevat vain koti-hoitoa. • Resurssien riittävyys tulee olla ehdoton ja seurannasta tulee olla tarkempi kuvaus sekä aikaraja toimenpiteille. Muutoin tästä tule lauseesta tulee toimintamalli sille, että resursseja voi olla jatkuvasti alle tarpeen. • Tänne pitäisi kirjata kunnolla toimintakyvyn arviointi kotihoidossa palvelutarpeen määrittämiseksi. Tulee myös selkeästi määritellä kenen vastuulla palvelutarpeen määrittäminen ja sen vaatimat ohjelmistot ovat.]
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Ehdotuksessa esitetään poistettavaksi kotiapulaisten ja hoitoapulaisten lukeminen välittömään asiakastyöhön. Sosiaalihuoltolain 46b § kirjaus kotihoidon henkilöstön riittävyydestä tulee huomioida, että kotikäynteihin voi sisältyä myös sellaisia tehtäviä, joiden suorittamiseen riittäisi hoiva-avustajan koulutus ja lisäksi kotihoidon tehtäviin annettu perehdytys sekä mahdollisuus tehtäviä suorittaessa saada konsultoida sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiltä. Esityksestä puuttuvat keinot kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamisesta ja siitä miten kotikäynnit voidaan hoitaa ammattieettiset velvollisuudet huomioiden unohtamatta työn laatua ja työssäjaksamista tukien.]
      • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Omahoitaja järjestelmä kotihoidossa on turvattava.]
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kotihoidon myöntämisen edellytyksenä tulee olla systemaattinen palvelutarpeen arviointi ja selkeästi määritellyt kriteerit, jotta palvelun myöntäminen toteutuu tasa-arvoisesti. Lakiesitys painottaa sen sijaan yksinomaan asiakkaiden toivomuksia. Vastuu henkilöstön riittävyydestä ei ole laissa vastuutettu oikealle taholle. Toimintayksikön johtajaa ei voida vastuuttaa (edes toimivaltansa rajoissa) vastaamaan yksikön riittävästä resurssoinnista. Henkilöstön riittävyydestä vastaa palvelua järjestävä taho, tässä vaiheessa kunnat ja jatkossa hyvinvointialueet.]
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Mikäli henkilöstön mitoitusta ei saada kirjattua esitykseen, on huolena se, ettei palkata riittävästi henkilökuntaa, koska sen saatavuus on välillä erittäin haastavaa. VALLI ry näkee riskinä myös sen, että säännöksiä tulkitaan liian vapaasti, ja säästetään resursseja, jos ei ole mitään mitoitusta. Toki haasteena nähdään työntekijöiden saatavuus. VALLI ry näkee hyvänä, että palautetta aletaan kerätä ja laatua seurata. Tämän avulla saadaan lisää arvokasta tietoa myös henkilökunnan riittävyydestä. Ikääntyneiden yksinäisyyden kokemusten huomioonottaminen lakivalmistelussa on tärkeä asia. Toimistotöiden hoitaminen asiakkaan luona ei kuitenkaan ole verrattavissa asiakkaan kohtaamiseen. Osa vanhoista ihmisistä saattaa kokea työntekijän tietokoneella tehtävän työn myös loukkaavana. ]
      • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Esityksen 46 §:n tavoitteena on edistää kotihoidon henkilöstön riittävyyttä kannustamalla kotikäyntien huolelliseen suunnitteluun ja teknologian hyödyntämiseen kotihoidon toteutuksessa. KT pitää tärkeänä, että kotikäyntien huolelliseen suunnitteluun ja teknologian hyödyntämiseen kotihoidossa kiinnitetään huomiota. Kannustaminen kotikäyntien huolelliseen suunnitteluun voitaisiin kuitenkin toteuttaa muullakin tavalla kuin säätämällä suunnittelusta seikkaperäisesti laissa. Esityksen 46 §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa käsiteltyä eettistä kuormitusta KT pitää pulmallisena, koska ei ole olemassa mittareita sen arviointiin, että kotikäynnit on suunniteltu siten, että käynnit on mahdollista toteuttaa ammattieettiset velvollisuudet huomioiden. Kyseessä on aina myös jossain määrin subjektiivinen asia. Säännösehdotuksen perusluissa kotikäyntien toteuttaminen ammattieettiset velvollisuudet huomioiden kytketään eettiseen kuormitukseen. Psykososiaalisesta kuormituksesta ja sen huomioimisesta on säädetty jo työturvallisuuslaissa. Työturvallisuus- ja työterveyshuoltolainsäädännön mukaisesti työnantajan on oltava selvillä työpaikan psykososiaalisista kuormitustekijöistä ja ryhdyttävä toimiin, jos kuormitustekijöistä aiheutuu haittaa tai vaaraa työntekijöiden terveydelle. Lisäksi työnantajan on jatkuvasti seurattava työyhteisön tilaa ja reagoitava jos yksittäinen työntekijä kuormittuu terveyttään vaarantavasti työssään. Edellä mainitun perusteella selkeintä olisi ko. lainkohtaa koskevan esityksen poistaminen kokonaan. Esityksen 49 b §:ssä säädetään kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamisesta. Ehdotetussa pykälässä säädettäisiin toimenpiteistä, joihin toimintayksikössä on ryhdyttävä, jos kotihoidon henkilöstö osoittautuu riittämättömäksi. Pykälän 1 momentti koskee toimintavelvollisuutta siinä tilanteessa, kun henkilöstön vajaus käy ilmi kotikäyntejä suunniteltaessa. Työvoiman saatavuus on valtakunnallisesti iso haaste jo tällä hetkellä. Lakiin esitettävä yksittäinen säännös kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamisestä ja toimintavelvollisuudesta yksittäiselle palveluntuottajalle eivät ratkaise kysymyksiä ammattitaitoisen työvoiman saatavuudesta. KT korostaa, että työnantajalla ei välttämättä ole aina edes käytettävissään keinoja henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi työvoiman saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi. KT korostaa, että sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan yleisesti laaja-alaisia keinoja työvoiman saatavuuden turvaamiseksi mm. työperäisen maahanmuuton, koulutuspaikkojen lisäämisen yms. keinojen kautta väestön ikääntymisen, palvelutarpeen kasvun, kiristyvien mitoitusten ja henkilöstön voimakkaan eläköitymisen vuoksi. KT esittää harkittavaksi lakiesityksen yksityiskohtiin liittyen, että nyt esitetyn sijasta olisi tarkoituksenmukaisempaa, että työnantajalle säädettäisiin velvollisuus huomioida henkilöstövajaustilanne omissa varautumissuunnitelmissaan ja laatia siihen liittyvät toimintaohjeet esim. osana omavalvontasuunnitelmaa. KT korostaa kuitenkin, että työnantajalla ei ole aina keinoja edes taloudellisia tai henkilöstöresursseja kasvattamalla parantaa henkilöstövajausta työvoiman saatavuuteen liittyvistä ongelmista johtuen.]
      • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palveluja järjestettäessä tulisi olla äärimmäisen tärkeää turvapalveluiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistäminen. Esimerkiksi kotiin annettavien turvapalveluiden henkilöstöllä tulisi olla normaalista turva-alan työntekijöiden univormusta poikkeava työvaatetus tai muu nopea tapa tunnistaa tämä sosiaalihuollon edustajaksi. Pykäläehdotuksessa mainittuun turvalaitteiston käyttöön liittyen tulee luoda tiukat toimeenpano-ohjeet. Perusteena tälle on erityisesti muistisairaat asiakkaat, joilla ei ole mahdollisesti riittäviä kognitiivisia kykyjä turvalaitteiden opastuksen omaksumiseen. Ajankohdallisesti turvalaitteiston käyttöönotto ja sen opastus tulee suorittaa vain, jos on tiedossa asiakkaalla olevan kykyä omaksua uutta tietoa ja käyttää ko. laitteistoa. Turvapuhelimen kautta tulevan puhelun vastaajalla tulee olla riittävä ammatillinen asiantuntemus ja kyky vastaanottaa tällainen hätätilanteessa soitettu puhelu, ja tehdä sen edellyttämä mahdollisesti hyvinkin vaativa arviointi. Hyvä ratkaisu olisi, jos vastaaja olisi 3 momentissa tarkoitettu ammattihenkilö.Kotikäyntien toteuttamiseen virtuaalisesti tulee suhtautua pidättyvästi, ja normaalin kotikäynnin korvaaminen sellaisella edellyttää asiakkaan suostumusta. ]
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Työvoiman saatavuus on tärkein laadukasta palvelua uhkaava tekijä. Sen osalta eivät riitä kuntien tai hyvinvointialueiden toimenpiteet, vaan asiaan on kiinnitettävä valtion taholta vakavaa huomioita ja tilanteen korjaamiseksi on osoitettava riittävät resurssit pikaisesti. Kyseessä on yhteiskunnallinen ongelma.Tämän lakiesityksen perusteluissa ei kiinnitetä tähän asiaan riittävästi huomiota, eikä osoiteta keinoja asian korjaamiseksi. Esitystä on täydennettävä mm. määrittelemällä keinot ja parantamalla vaikutusarviointia tältä osin ennen kuin lakiesitystä voidaan viedä eteenpäin. Sekä julkisen että yksityisen henkilöstön tehokas käyttö ja tuottavuuden kehittäminen ovat ensiarvoisen tärkeitä tekijöitä, jotta olemassa olevan henkilöstön panos saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Esityksessä ehdotetaan lääkehoidon vaatimusten tiukentamista (§20). Tämä tulee lisäämään työvoiman tarvetta ja pirstaloi tehtävää työtä lisäämällä asiakkaan luona käyvien eri henkilöiden määrää. Tämän osalta ehdotamme mietittäväksi lievennyksiä muun muassa valmiiksi annosteltujen lääkkeiden jakamisen osalta. Lisäksi ehdotamme pohdittavaksi, että missä tilanteissa hoiva-avustajat voisivat käydä yksin käynnillä. Lisäksi hoiva-avustajien esitystä laajempi käyttö tulee mahdollistaa. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi työntekijöiden ilmoitusvelvollisuudesta henkilöstön määrään liittyvien puutteiden osalta. Tämän osalta Hyvinvointiala HALI ry toteaa, että ilmoitukset puutteista eivät lisää hoitajien määrää, vaan siirtävät lakimuutoksesta johtuvaa lisääntynyttä painetta esimiehille ja muille vastuuhenkilöille. Henkilöstömääriä arvioitaessa tulee ottaa huomioon henkilöstön matkoihin ja välillisiin tehtäviin kuluva aika. Sinänsä pidämme riittävänä henkilöstön arvioinnin työkaluna palvelusuunnitelmien myönnettyjen tuntien ja työtekijöiden työtuntien suhteuttamista toisiinsa. Emme kannata numeerisen mitoituksen (vrt. tehostettu palveluasuminen) käyttöön ottoa kotiin vietävien palveluiden osalta. ]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Kyllä, mutta toteuttamisen kanssa tulee vaikeuksia.]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ei esitetä konkreettisia keinoja parantaa nykytilaa, jossa henkilöstöä on liian vähän, työ kuormittavaa ja heikosti palkattua, johtamisessa heikkouksia, työturvallisuuden edellyttämät lakisääteiset tauot ja työntekijän ammattieettiset oikeudet eivät toteudu, ja henkilöstöä on vaikea saada. Eri tutkimuksin on todennettu, että kaikkien vanhuspalvelujen resurssit ovat Suomessa riittämättömät, ja muihin Pohjoismaihin nähden tarvittaisiin noin 0,5 miljardin euron lisäys jo yksistään kotihoidon resurssien eron kattamiseen. Tähän verrattuna lakiuudistuksessa suunniteltu lisäresurssi on mitätön. Mukana on toki hyvä asioita ja tavoitteita, mutta nämä jäävät sanahelinäksi tilanteessa, jossa tarvittaisiin selkeästi lisää rahaa ja alan koulutusta. Tarvitaan perusteellinen ja puolueeton arvio siitä, miten paljon vajetta on tällä hetkellä, miten tarpeet kehittyvät tulevaisuudessa ja mitä tämä kaikki maksaa sekä miten kokonaisuus rahoitetaan. Kunnat ja valtio ovat merkittäviä rahankäyttäjiä, koska ne sekä järjestävät että itse tuottavat palveluja. Käytetty raha on aina verorahaa, mihin liittyy erityinen yhteiskuntavastuun velvoite. Tätä vastuuta ei voi sysätä palvelujen lähijohdolle, vaan siitä kantavat ison osan ne, jotka ostavat ja myyvät palveluja. Siksi verorahoilla maksettaviin sopimuksiin tulisi aina sisältyä yhyeiskuntavastuun vaatimus, eli ostaja ostaa vain vastuullisilta tuottajilta ja vain palveluja, jotka täyttävät lain tarkoittamat hyvän palvelun ja kohtelun vaatimukset. Kotihoidolle ei nyt anneta laskennallista mitoitusohjetta vedoten siihen, ettei tämä ole mahdollista. Vaikeusaste vähenee kun RAI tulee käyttöön, jolloin voidaan määritellä erilaisiin tarpeisiin vastaavia palvelupaketteja, ja laskea niille selkeä henkilöstötarve. Tätä ennen sopii käyttää laatusuosituksen ohjetta ja tämä pitäisi tuoda esiin ainakin lain perusteluissa.]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Lakiehdotuksessa ei ole sellaisia konkreettisia ja uusia toimia, joilla henkilöstön riittävyyttä parannettaisiin. Henkilöstön vajauksesta ilmoittaminen ylemmälle taholle ei ole riittävä toimenpide henkilöstön turvaamiseksi. Yksikkötasolla ilmoitus voidaan tarvita, mutta jos on kansallisesti pula henkilökunnasta, tarvitaan järeämpiä, valtakunnallisia toimia henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi. Näiden säädösmuutosten toimeenpanossa on arvioitava tarvittavia resurssilisäyksiä niin, että lähtökohtana on otettu huomioon nykytilassa olevat merkittävät resurssivajeet ja ikääntyvien määrän kasvusta aiheutuvan palvelutarpeen edellyttämä resurssilisäys seuraavat 10-20 vuotta. Alan palkkauksen taso liittyy myös tähän kokonaisuuteen. Ilman laajamittaista resurssien lisäystä, alan koulutusmäärin lisäystä sekä palkkauksen ja muiden alan houkuttelevuustekijöiden korjaamista on vaarana, että esitetyt pykälät jäävät kuolleeksi kirjaimeksi eivätkä toteudu hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Tällaisessa laajassa strategiatyössä, ikääntyneiden henkilöiden hoivan kokonaisuudessa, on otettava huomioon myös omaishoito ja sen vaatimat resurssit niin palkkio kuin palvelut ja tarvittavat uudistukset muillakin yhteiskuntapolitiikan alueilla. Ilman laaja-alaista strategiaa kehittämiseen ja resurssien lisäystä uhkana on, että asiakastyön turvallisuus ja hoidon laatu heikkenevät, kun työntekijöitä ei ole vastaamaan lähtökohtaisesti laissa laajennettua ja parannettua palvelukokonaisuutta. Ehdotettujen säädösten mukaan toimiessa asiakastyö tulee viemään yhä enemmän työntekijän aikaa. Säädöksiin tulee myös kirjata vuorovaikutuksen ja yhdessä asiakkaan kanssa toimimisen edistäminen hänen toimintakykynsä ylläpitämiseksi. Lisäksi on luotava toimintamalli, jossa työn sisältöä ja siten laatua arvioidaan ja kehitetään sekä valvotaan. Tällä hetkellä monet kotihoidon järjestelmät perustuvat jäykkiin aikaikkunoihin ja käynnit ”nopeisiin fyysisiin suorituksiin”, joita joudutaan tekemään, kun asiakkaiden määrä ja tarpeet sekä työntekijöiden määrä eivät ole sopusoinnussa. Yöaikaiset kotikännyt tukevat kotona-asumista ja elämänlaatua, jos palveluntarpeeseen vastataan kotihoidon sekä muiden tarvittavien palveluiden turvin. Tässä on otettava huomioon myös omaishoitajan voimavarat, koska tällä hetkellä mitataan ja selvitetään usein vain hoivaa tarvitsevan henkilön toimintakykyä sekä hoivan- ja palveluntarvetta eikä omaisen tuen tarpeita ja resursseja hoivatyöhön.]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Esityksessä ei ole mitään uusia toimenpiteitä, joilla henkilöstön riittävyyttä tosiasiallisesti voitaisiin edistää tai turvata. Henkilöstön saatavuuden ongelmat ovat kansallisia, joita tulee aktiivisesti ratkoa valtion tasolla, kunnat yksinään eivät siihen pysty. 46 b § kirjausten ei saa johtaa epätarkoituksenmukaiseen käyntisuunnitteluun asiakkaiden tai palvelujen organisoinnin näkökulmasta. Asiakkaan toivomukset voivat olla ristiriidassa esimerkiksi aikakriittisten käyntien määrittelyn tai jopa hänen omien palvelutarpeidensa kanssa. Huomioitavaa on myös se, että kotihoidon asiakkaiden palvelutarpeet voivat vaihdella äkillisesti ja toistuvastikin, minkä vuoksi myös toteutettavan palvelun tulee muuntua tarpeisiin nähden ja palvelu voi toteutua eri tavoin kuin palveluja koskevassa päätöksessä tai sopimuksessa on kirjattu. Pykälän kirjaukset virtuaalipalveluista ja teknologian hyödyntämisestä ovat hyviä. Teknologialla pitää voida jatkossa täydentämisen rinnalla voida myös korvata henkilöstöresurssia, jos se on mahdollista. 49 b § kirjaukset eivät ole tarpeellisia. Lainsäädännön tasolla ei tule määritellä esim. raportointiketjuja tai vastuita, jotka ovat kunkin organisaation sisällä erikseen määriteltyjä. Pykälä ei edistä tai varmista henkilöstön saatavuutta, mikäli sitä on tässä tavoiteltu. Henkilöstön saatavuudeksi on tehty ja tehdään aktiivisesti toimenpiteitä, eikä resurssipula ratkea raportointivelvollisuuden määrittämisellä lakiin.]
      • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ehdotamme hyvänä käytäntönä kiertäviä ikäihmisten perhehoitajia, joilla olisi aikaa viettää asiakkaan kanssa pidemmän aikaa esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivinä. Näiden hoitajien osaamiseen tulisi kuulua yhteistyö kulttuurihyvinvointitoimintaa (harrastukset, kotona tapahtuva taidetoiminta, virtuaalinen kulttuuriohjelma) järjestävien tahojen kanssa sekä kulttuuri- ja taidelähtöisten menetelmien osaaminen.]
      • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [49 b § tulee täsmentää. Sosiaalihuollon yksiköissä tulee olla moniammatillista osaamista. Nykytilanteessa sosiaalipalveluja tuottavissa yksiköissä on pääsääntöisesti vain hoitoalan ammattilaisia, joka on johtanut tilanteeseen, jossa kuntoutusta tai kuntouttavaa työotetta ei ole. 49 b § tulee täydentää seuraavasti: Sosiaalipalveluja tuottavassa toimintayksikössä on oltava kuntoutusalan ammattilaisten osaamista asiakkaiden kuntoutuspalvelujen toteutumiseksi ja kuntouttavan työotteen vahvistumiseksi.]
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Henkilöstön riittävyys on tulevien vuosien ja vuosikymmenten akuuteimpia haasteita sosiaali- ja terveydenhuollossa. 46 b § ja 49 b § kirjatut asiat ovat periaatteellisesti tärkeitä ja luovat edellytyksiä laadukkaan kotihoidon toteuttamiseen ja siten myös parantaa olennaisesti henkilöstön työssäjaksamista. Samalla on kuitenkin huomioitava, että lakiesitys ei tuo mitään oleellisesti uutta resurssien ja saatavilla olevan ammattihenkilöstön osalta. Lakiesitykseen on kirjattu monia sellaisia asioita, joiden tulisi jo nykyisellään toteutua olemassaolevan lainsäädännön pohjalta. Eettisen kuormittavuuden vaikutus alan huonoon houkuttelevuuteen on tärkeä kirjaus. Tärkeä myös se, että korostetaan asiakkaan kanssa käytettävän ajan merkitystä ja mahdollisuutta esim. yhteiseen ateriointiin. Yksinäisyyden lievittäminen on tärkeä tavoite. Työtehtävien ja käyntien suunnittelun sijaan/rinnalla tarvitaan kuitenkin konkreettisesti lisäresursseja tämän toteuttamiseksi. Teknologian hyödyntämisen edistäminen kotihoidossa myönteistä, mutta samalla on tunnistettava niiden reunaehdot esim. muistisairaiden asiakkaiden kohdalla. Etäkäyntien käyttöä on aina arvioitava yksilöllisesti asiakkaan näkökulmasta. 46 § 1 mom 2 kohdassa todetaan, että asiakkaan toivomukset säännöllisten käyntien ajoituksesta otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Kotihoidon toteutumisen tulisi perustua ensisijaisesti asiakkaiden tarpeisiin ja hänen palvelusuunnitelmaan kirjattuihin asioihin, joiden yhteydessä asiakkaan näkemys ja mielipiteet on selvitetty. Pitkään on erilaisissa työhyvinvointia lisäävissä tutkimuksissa todettu, että oman työn suunnittelun mahdollistaminen lisää työhyvinvointia. Lakiesityksen perustelutekstissä korostuu nyt esimiesten, ei työntekijöiden tai työryhmien, vastuu työn ja palvelujen toteutuksen suunnittelussa. Tältä osin olisi syytä pohtia, tulisiko yksityiskohtaisissa perusteluissa tuoda selkeämmin esille työntekijöiden oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa oman työnsä suunnitteluun sekä vastaavasti myös esimiehen tai työn organisoijien velvollisuus käyttää työntekijöiden asiantuntemusta hyväksi palvelujen toteutuksen suunnittelussa. ]
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Ajatus on oikeansuuntainen. Henkilöstöä tulee olla tarpeeksi ja palveluita pitää olla asiakkaalle sen mukaisesti mitä palvelusuunnitelmassa on kirjattu. Kotihoidossa voisi välillisen ja välittömän työajan laskemisen toteuttaa samoin kuin hoiva-asumisessa, jolloin kaikki välitön työ voidaan kirjata palvelusuunnitelmaan ja asiakasmaksulain mukaisesti laskuttaa myös asiakkaalta. Lähtökohtaisesti työ tehdään asiakkaan kotona, mutta kirjaamista, konsultaatioita, yhteistyöpuheluita (ml. omaiset) yms. tehdään myös asiakaskäynnin ulkopuolella. Kaiken asiakaskohtaisen työn sisällyttäminen asiakastyöaikaan helpottaisi myös siinä, että välitön työ kokonaisuudessaan on huomioitu esimerkiksi käyntien optimoinneissa. 49b pykälän kirjaukset ovat erittäin epäonnistuneita. Lakiin ei ole tarvetta kirjata, miten eri esihenkilötaso raportoi seuraavalle tasolle. Tällaista ei ole kirjattu muihinkaan soten substanssilakeihin. Se ei ratkaise mitenkään mm. henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita. Mistä saadaan enää johtavia viranhaltijoita vanhuspalveluihin jatkossa, kun henkilöstöpula on koko valtakunnallinen ilmiö, eikä yksittäisten johtavien viranhaltijoiden ratkaistavissa.]
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Yleisenä huomiona todettakoon, että pykälän sisältö vastaa pitkälti jo voimassa olevan lainsäädännön mukaisia edellytyksiä sosiaalipalvelujen tuottamisesta (ei vain kotihoidon). Tältä osin päällekkäisen sääntelyn tarpeellisuutta tulisi vielä tarkastella. Esityksen 46 b §:n mukaan ”kotihoitoon kuuluvat kotikäynnit sekä niitä toteuttavien työntekijöiden päivittäiset työtehtävät ja työajat on suunniteltava mm. niin, että asiakas saa palvelua sen tuntimäärän, joka hänelle on myönnetty palvelua koskevassa päätöksessä, jollei hänen muuttuneista olosuhteistaan muuta johdu”. Asiakkaan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että hän saa palvelut sen mukaisina, kuin ne on hänelle myönnetty ja joista hän maksaa. Maksua ei tulisi periä, mikäli palvelua ei ole kyetty toteuttamaan annetun päätöksen mukaisesti. Esityksen 46 b § 1 mom. 3 kohdan ”kotikäyntiä toteuttavan tai siihen osallistuvan työntekijän osaaminen vastaa kotikäyntiin sisältyvien tehtävien edellyttämää osaamista” osalta on huomioitava, että hoiva-avustaja ei ole sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Valvira ei valvo hoiva-avustajien toimintaa. Esimerkiksi lääkehoidon toteuttamiseen ja hoidon tarpeen arviointiin liittyvä valvonta on ongelmallista, mikäli ko. tehtäviä lisättäisiin hoiva-avustajalle (s. 73-74 hoiva-avustajan työskentely kotihoidon asiakastyössä). Esitykseen olisi hyvä tarkentaa, että jos hoiva-avustaja tekee jossakin tilanteessa kotikäyntejä yksin (ei työparina sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihlön kanssa), miten ja mihin käynnillä toteutetut asiat dokumentoidaan. Edelleen sääntelyä on selkeytettävä vastuukysymysten osalta; esimerkiksi mikä on hoiva-avustajan vastuu kotihoidon asiakkaan tilanteesta silloin, jos/kun tilanne on käynnillä muuttunut, eikä tilannearvion tekeminen kuulu hoiva-avustajan koulutukseen. Työnantajan vastuu, hoiva-avustajan vastuu ja hoiva-avustajan oikeusturva jäävät esityksessä epäselviksi. Esityksessä tulisi määritellä tarkemmin, mitä hoiva-avustaja voi tehdä ja mitä ei, sekä ylipäänsä kaikkien palveluun/hoitoon osallistuvien tahojen vastuut. Pykälään esitetään lisäystä, jonka mukaan hoiva-avustajan yksin toimiessa hänellä täy-tyy olla kirjallisesti nimetty (työvuorokohtaisesti) sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, jota hän tarvittaessa pyytää avuksi, tai jolta hän voi pyytää apua päätöksentekoon. Valvira pitää lähtökohtaisesti 49 b § (uusi) perusteltuna. Pykälässä mainitut eri toimijat ja heidän palvelujen toteutumisen varmistamisessa jäävät kuitenkin epämääräisiksi: ”kotikäyntien suunnittelusta vastaava”, ”toimintayksikön johtaja” ja ”toimintayksikön henkilöstöpolitiikasta vastaava”. Eri toimijoiden asemaa on selkeytettävä suhteessa esityksen mukaisen 46 d §:n johtamistehtävään sekä erityisesti yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaiseen vastuuhenkilöön, joka vastaa toimintaedellytysten täyttymisestä toimintayksikössä, ja yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain mukaiseen palveluista vastaavaan johtajaan. Pykälän tarkoituksenmukaisen toimeenpanon turvaamiseksi 2 mom. ilmaisut ”käytettävissään oleviin toimenpiteisiin” ja ”välittömästi ryhdyttävä” jäävät myös liian epämääräisiksi. Pykälän tarkoituksen toteutumiseksi on erityisen tärkeää, että eri toimijoiden roolit, vastuut ja toimintakäytänteet kuvataan selkeästi järjestäjien ja tuottajien omavalvontasuunnitelmissa sekä palveluprosesseissa. ]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pykälän 1 momentin toisen kohdan mukaan asiakkaan toivomukset säännöllisten käyntien ajoituksesta otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Muistiliiton näkemyksen mukaan termi ”mahdollisuuksien mukaan” ei takaa asiakkaan toivomuksien huomioimista. Muistiliitto esittää että 1 momentin kolmannessa kohdassa tarkennetaan, että kotihoitoa ja hoivaa toteuttavien työntekijöiden tulee olla sote-ammattihenkilöitä tai hoiva-avustajia riippuen tehtävien edellyttämästä osaamisesta. Hoiva-avustaja ei ole sote-ammattihenkilö, joten pykälämuotoiluissa ja perusteluteksteissä tulisi nostaa esille, ettei hoiva-avustajat voi olla vastuussa kotikäynneistä vaan toimivat sote-ammattihenkilöiden lisänä heidän osaamistaan vastaavissa tehtävissä. ]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pykälä on jälleen erittäin seikkaperäinen, jossa halutaan säätää yksityiskohtaisella listauksella, miten käytännön kotihoidon suunnittelua ja toteuttamista tulee tehdä. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista lain säätämistä tilanteessa, jossa ollaan tekemässä merkittävää sosiaali- ja terveydenhuollon toteuttamisen uudistamista. Pykälän sisällöt ovat myös pitkälti sellaisia, että kotihoitoa on niiden suuntaisesti kehitetty jo pitkään mm. laatusuositusten ohjaamina osana kotihoidon tuottavuuden ja laadun kehittämistä. Käytännön toimeenpanon lisäksi listauksen seikkaperäisyys voi aiheuttaa haasteita myös valvonnalle. Mikäli pykälään jää velvoite mahdollisuuteen toteuttaa kotikäynnit ammattieettiset velvoitteet huomioiden, momenttiin tulee selkeyttää, mistä ja kenen määrittelemistä ammattieettisistä velvoitteista on kyse. Esimerkiksi laeissa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä eettiset periaatteet on määritelty. Kohdan perusteluja on avattu myös kohdassa ”Mitä muuta haluaisitte lausua esityksestä?” Pykälän 49 b sisältö on kirjoitettu erittäin velvoittavaan muotoon. Velvoitteissa välittömään ilmoittamiseen ja välittömään toimenpiteisiin ryhtymiseen määritetään vastuita ja käytännön toimintatapaa, joista käytännössä päätetään osana toimijan omaa johtamisjärjestelmää ja hallintoa. Pykälään kirjoitettu vahva velvoittavuus voi jälleen aiheuttaa käytännön ongelmia asian toteuttamisen ja valvonnan tulkinnan kannalta esimerkiksi käsitteen ”välittömästi” osalta. ]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [46 b ei oikeastaan liity kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamiseen. Oleellista on, että asiakkaalle myönnettävä tuntimäärä kattaa hänen palvelutarpeensa. Joko sopimusohjauksella (ostopalvelut) tai työsuunnittelulla (julkinen palvelu) varmistetaan, että asiakas saa tämän tuntimäärän. 46 b 5 ja 49 b 5 kuuluvat ennemminkin työantajan direktio-oikeuteen. 49 b ei käytännössä muuta nykytilaa]
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Palvelujen järjestämistä ja toteuttamista ohjaavat hallinto-oikeudelliset periaatteet ja hyvän hallinnon vaatimukset. Potilaiden ja sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa ja oikeuksia turvataan laeissa ja sote-henkilöstön ammattieettisisistä velvollisuuksista säädetään niin ikään erityislaeilla. Laeissa määritellään jo ne oikeudelliset periaatteet, joiden mukaan potilaita ja sosiaalihuollon asiakkaita on kohdeltava. Siksi 46 § 1 momentin työnsuunnittelun periaatteena tässä pykälässä voisi olla ainoastaan esitetyt lain kohdat 1, 3 ja 4. Pykälän toteuttaminen käytännössä on haasteellista, sillä asiakkaan toiveiden toteuttaminen ja välittömän työajan pitäminen korkealla tasolla ei ole käytännössä mahdollista kaikkien käyntien osalta. Jotta välitön työaika pystytään pitämään korkealla, on asiakkaita hoidettava koko työvuoron ajan, jolloin kaikki asiakkaat eivät voi saada esim. aamukäyntiä haluamaansa aikaan. Asiakkaiden toivomukset ovat saattaneet olla välittömän asiakasajan nostamisen esteenä. Vanhuspalvelulain 16 § palvelusuunnitelmaa koskevassa lakiesityksessä sanotaan ”Iäkkään henkilön hoitoa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ylläpitämistä turvaavat palvelut on suunniteltava niin, että ne vastaavat määrältään, sisällöltään ja ajoitukseltaan hänen tarpeitaan.” Palvelusuunnitelma on kotihoidon työsuunnittelun perusteena ja siinä on lähdetty asiakkaan tarpeista, ei toiveista, ja tämä on huomattavasti parempi ratkaisu. Jos kotikäyntien suunnittelussa toteutuvat kohdat 1 (suunnitelman toteutuminen) ja 3 (edellytetty osaaminen) sen tulee olla myös tae siitä, että käynnit pystytään toteuttamaan ammattieettiset velvollisuudet huomioiden. Asiakkaan palvelutarpeen arviointi tulee tehdä huolellisesti ja sen pohjalta tehtävä asiakkaan palvelusuunnitelman ja kotikäyntien suunnitelma tulee taata asiakkaalle hänen tarvitsemansa kotikäynnit. Miksi ylipäätään tarvitaan erityispykälä kotihoidon henkilöstölle, kun se sisältyy sosiaalihuollon henkilöstöön 49 a §:ssä? Esitetty lakipykälä 49 b § kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamisesta ei turvaa henkilöstön riittävyyttä.]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [46 b §: säännös ei edistä ja voi vaarantaa potilas- ja asiakasturvallisuutta. 2 momentissa ehdotetaan säädettäväksi, että asiakkaan toivomukset säännöllisten käyntien ajoituksesta otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon. Käyntien tulee ajoittua asiakkaan tarvetta (kuten esimerkiksi asiakkaan lääkehoidon käyttöohjeen mukainen ajoitus) vastaavalla tavalla. 6 momentissa ehdotetaan säädettäväksi virtuaalisten palveluiden käytöstä. Momenttiin tulee liittää asiakkaan mahdollisuus itse vaikuttaa siihen, soveltuko virtuaalinen kotikäynti hänelle vai ei. Ehdotamme seuraavaa muotoilua: ”Kotihoitoon kuuluvia kotikäyntejä voidaan toteuttaa osin virtuaalisesti asiakkaan salliessa ja jos virtuaalinen kotikäynti vastaa sisällöltään asiakkaan palvelutarvetta.]
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Säännökset eivät tuo mitään konkreettisia toimia henkilöstön tilanteeseen. Pykälä 46b käsittelee henkilöstön määrää suhteessa palvelun tarpeeseen ja korostaa suunnittelun ja teknologian merkitystä. Kotihoidossa on jo käynnissä toiminnanohjausjärjestelmä, jolla käyntejä suunnitellaan. Käytännössä ohjelmia käytetään väärin eli käyntejä suunnitellaan suoraan peräkkäin matka-aikoja huomioimatta ja jopa päällekkäin. Tämä on täysin kestämätöntä eikä turvaa asiakkaalle suunnitelman mukaista palvelua eikä työntekijälle mahdollisuutta tehdä työtään hyvän ammattietiikan mukaisesti. Kotihoidon käynnit tehdään pääosin yksin, jolloin yllättävä tilanne saattaa vaatia suunniteltua enemmän aikaa, mikä johtaa loppupäivän aikataulujen muuttumiseen. Vanhusten kotihoidossa käytetään jo nyt virtuaalisia palveluita kuten etävastaanottoja ja niistä saatuja kokemuksia tulee hyödyntää. JHL:n teettämässä selvityksessä vuodelta 2019 on vanhustyön työntekijöiltä tullut vahvaa palautetta siitä, että teknologia (esim. kirjaamisjärjestelmät) toimivat usein puutteellisesti, niiden käyttöön ei anneta riittävästi koulutusta eikä käyttöön varata myöskään riittävästi aikaa. Asiakkaat kokevat, että hoitaja ei ole läsnä silloin, kun tämä kirjaa tietoja mobiililaitteelle asiakkaan luona. Kirjaamiseen varattu aika ei saa olla pois varsinaisesta välittömään työhön kuuluvasta hoitotehtävästä asiakkaan luona. Perustelutekstissä esitetty ajatus siitä, että työntekijä syö yhdessä asiakkaan kanssa on kohtuuton vaatimus työntekijän kannalta. Mikäli asiakas tarvitsee apua ruokailussa tai halutaan viettää enemmän aikaa asiakkaan luona, on tähän varattava riittävästi aikaa ja resursseja. 46b§ Ensimmäisen momentin 2 kohdan osalta on otettava huomioon myös työntekijöiden mahdollisuus kohtuullisiin työaikoihin ja työvuoroihin. Momentin 3 kohdassa todetaan, että työntekijän osaamisen on vastattava tehtävän edellyttämää osaamista. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä huonokuntoisempia, mikä asettaa haasteita sekä asiakkaan että työntekijän turvallisuuden kannalta. Hoiva-avustajan käyttöä kotihoidossa voi hyödyntää, mikäli hoiva-avustajalle on annettu riittävä koulutus. Momentin perustelutekstissä todetaan, että hoiva-avustaja voi toimia työparina tai esimerkiksi ulkoilla asiakkaan kanssa. Tämä olisi erittäin toivottavaa, mutta valitettavasti hyvin epärealistista nykyisillä kotihoidon resursseilla. Hoiva-avustajien käyttöä tulisi lisätä sellaisiin tehtäviin, joissa tehtävän vaatima osaaminen vastaa hoiva-avustajan koulutusta. Henkilöstön riittävyydestä säädetään pykälässä 49 b. Säädöksen esittämät toimenpiteet eivät millään tavalla paranna henkilöstön saatavuutta. Esimiehen yhteydenotto ylemmälle taholle ei ratkaise välitöntä tarvetta saada riittävästi työntekijöitä. Kotihoidon tilanne on erittäin huolestuttava ja henkilöstön tarve kasvaa jatkuvasti. Lisäksi tehostettuun (hoiva-asumiseen) säädetty henkilöstömitoitus voi aiheuttaa kotihoidon henkilöstön siirtymistä hoiva-asumisen puolelle. Kotihoidon houkuttelevuutta saadaan nostettua vain parantamalla työhyvinvointia, mikä edellyttää riittävästi työntekijöitä ja toimivaa työnjakoa. Valtioneuvoston Laatusuosituksessa todetaan, että ’Henkilöstön hyvinvointi on keskeinen osa ikääntyneiden palveluiden tuottamista. Henkilöstön vaikutusmahdollisuudet omaan työhönsä lisäävät hyvinvointia. Toimintatapojen uudistaminen osana henkilöstön työtehtäviä tarkoittaa henkilöstölle mahdollisuutta osallistua muutosten suunnitteluun, toteuttamiseen ja seurantaan. Näihin on mahdollista liittää myös koulutuksen ja tutkimuksen tuki. Itseohjautuvien moniammatillisten tiimien toiminnasta on hyviä kokemuksia ulkomailta ja jonkin verran myös kotimaasta. Kotihoitoon on saatava sitova henkilöstömitoitus. Ensimmäisessä vaiheessa on saatava sitovaksi laatusuosituksen kaava, jonka mukaan kotihoidon henkilöstön vähimmäistarve määräytyy iäkkäille myönnettyjen palvelujen (tunteina) toteuttamiseen tarvittavana henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävissä olevana työaikana (tunteina).]
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Esityksissä ei oikeastaan esitetä mitään keinoja, joilla henkilöstön riittävyys paranisi. Teknologiaa käytetään jo nyt useissa kunnissa. Johtamisen parantaminen ja ryhdistäminen on hyvä asia, mutta kumpikaan ei voi turvata työvoiman riittävyyttä. Työhön on palkattava uusia ammattihenkilöitä ja tehtävä kohtuullisella palkalla ja kohtuullisilla työoloilla ala haluttavaksi. Tämä vaatii lisää resursseja, joita esityksessä ei ehdoteta kuin lähinnä vain ympärivuorokautisen hoidon laajentamiseen. Jotta Suomen kotihoito olisi resursseiltaan toisten Pohjoismaiden resurssien tasolla, niihin tarvittaisiin vähintään 0,5 mrd euron korotus, mihin nähden tämän ehdotuksen tavoitteet jäävät lähes mitättömiksi. Tämä esitys ei toteutuessaan tule takaamaan kotihoidon riittävyyttä ja laatua. Toimintayksikön johtajalle asetettavat uudet velvoitteet tuskin myöskään parantavat tilannetta vaan saattavat vaikeuttaa ammattihenkilöiden saamista näihin tehtäviin. Hoivayksiköiden henkilöstöresurssit päätetään tosiasiassa tarjouskilpailun perusteella tehtävässä palveluntarjoajan ja kunnan sopimuksessa, ja viime kädessä ne päätetään kuntien budjeteissa. Viime aikoina kunnat ovat halunneet tehdä taloudellisesti hyvin tiukkoja sopimuksia palveluntarjoajien kanssa. Yksikön johtajalla on siis hyvin pieni liikkumavara. On kyseenalaista, onko kunnissa ikääntyneiden palvelujen vastuuhenkilöiden liikkumavara sen suurempi. Tilannetta voi parantaa säätämällä kunnalle velvoite osoittaa riittävät resurssit sisältävien sopimusten tekemiseen palveluntarjoajien kanssa ja riittävien varojen osoittamiseen ikääntyvien hoitoon omassa budjetissaan. ]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Esitysluonnoksessa ei esitetä selkeitä henkilöstön riittävyyttä tukevia toimia. Kaikki sosiaalihuoltolain kohdassa 46 b luetellut kotihoidon työntekijöiden työn suunnitteluun liittyvät tekijät vaativat ennen kaikkea resursseja. Onnistuessaan ne varmasti lisäävät työntekijöiden ja asiakkaiden hyvinvointia. Käytännössä esitetyissä lakiuudistuksissa toimintayksikön johtajille asetetaan tehtäväksi vastata toimintayksikön riittävästä henkilöstöstä, huolehtia omavalvonnan toteuttamisesta osana päivittäistä toimintaa, huolehtia asiakastyöhön liittyvien vaatimusten täyttymisestä sekä tukea henkilöstön työhyvinvointia. Nämä ovat toki jo tähänkin asti kuuluneet johtajien ja esimiesten keskeisimpiin tehtäviin. Kun on hyvin tiedossa, että henkilökuntaa on jo nykyisellään paikoin erittäin hankala löytää, ei pelkästään johtajan vastuun lisääminen tuo tarvittavaa helpotusta. Johtaminen ei myöskään parane pelkästään vastuiden nimeämisellä, vaan johtamiselle ja esimiestyölle on löydyttävä myös resurssit ja työkalut vastuiden toteuttamiseksi. Myös johtajien ja esimiesten jaksamiseen ja työhyvinvointiin on kiinnitettävä huomiota]
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Omahoitaja järjestelmä kotihoidossa on turvattava. Huolenpidon ja hoivan kautta osallisuus elämisen arkeen. Ulkoilu, ruokailu ja hyvä henkilökohtainen hygienia. Kerran viikossa suihku, ei riitä. ]
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Hoiva-avustaja voi kotihoidossa tehdä arjen askareita yhdessä vanhuksen kanssa toimintakyvyn ja sosiaalisen kanssakäynnin vahvistamiseksi ulkoilun lisäksi. Lain voimaantuloa myöhennettävä kotihoidon osalta. Henkilöstön saatavuusongelmien takia. Mm. lapsiperheiden subjektiivinen oikeus kotihoitoon.]
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [THL pyytää huomioimaan, että kotihoidon asiakkaiden ja kotihoidon käyntien määrän voidaan olettaa tulevina vuosina kasvavan voimakkaasti. Riittävän henkilöstön varmistaminen on haasteellista. Säännösehdotuksessa on esitetty, että kotikäyntejä voidaan toteuttaa osin virtuaalisesti ja kotihoidon toteuttamisessa voidaan hyödyntää teknologisia ratkaisuja. Uusia teknologisia ratkaisuja hyödynnettäessä tulee ottaa huomioon ikääntyneiden ja muiden asiakkaiden todelliset mahdollisuudet sekä oma halukkuus hyödyntää tällaisia ratkaisuja. Asiakkaalle tulee antaa riittävä perehdytys sekä tarpeen mukainen tuki toteutettaessa kotihoitoa teknologiaa hyödyntäen. ]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Kotikäyntien suunnittelua ja kotihoidon toteuttamista koskevan 46 b §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan asiakas saa palvelua sen tuntimäärän, joka hänelle kuuluu palvelua koskevan päätöksen tai sopimuksen mukaan, jollei hänen muuttuneista olosuhteistaan muuta johdu. Säännöskohtaisissa perusteluissa on tähän liittyen todettu, että jos asiakakan olosuhteiden muutos osoittautuu pitempiaikaiseksi, päätöstä tai sopimusta olisi hyvä muuttaa vastaamaan uutta tilannetta. Asiaa tulisi Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan täsmentää siten, että päätös tai sopimus tulee muuttaa vastamaan uutta tilannetta. Tällöin se vastaisi paremmin voimassa olevan sosiaalihuoltolain 45 §:n 1 momentin mainintaa siitä, että asiakkaalla on oikeus saada kirjallinen päätös sosiaalipalvelujen järjestämisestä sekä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 6 §:ää, jonka mukaan sosiaalihuollon järjestämisen tulee perustua viranomaisen tekemään päätökseen tai yksityistä sosiaalihuoltoa järjestettäessä sosiaalihuollon toteuttajan ja asiakkaan väliseen kirjalliseen sopimukseen.Ehdotetun 46 b §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kotikäyntiä toteuttavan tai siihen osallistuvan työntekijän osaaminen vastaa kotikäyntiin sisältyvien tehtävien edellyttämää osaamista. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että kotihoidon asiakastyö edellyttää pääsääntöisesti sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilön osaamista. Kotikäynteihin voi kuitenkin sisältyä sellaisiakin tehtäviä, joiden suorittamiseen riittää myös hoiva-avustajan koulutus. Näin voi olla etenkin, jos hoiva-avustaja on koulutuksensa lisäksi saanut vahvan perehdytyksen kotihoidon tehtäviin ja jos hän tehtäviä suorittaessaan voi saada ohjausta sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Esimerkiksi ulkoilu asiakkaan kanssa hänen toimintakykynsä ylläpitämiseksi voisi hyvin soveltua hoivaavustajan tehtäväksi. Jos kotikäynnillä tarvitaan samanaikaisesti kahta työntekijää, heistä toinen voisi joissakin tapauksissa olla myös hoiva-avustaja. Valvontahavaintojen perusteella kotihoidon kokonaisuudessa työskentelee tällä hetkellä työntekijöitä hyvin erilaisilla nimikkeillä ja koulutustaustoilla. Kotihoidon kotikäyntejä toteuttavien työntekijöiden osaamista koskevan sääntelyn yhteydessä tulisi rajata muut kuin sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöt koskemaan hoiva-avustajia sekä avata hoiva-avustajilta vaadittavaa koulutusta samoin, kun vanhuspalvelulain ehdotetun 3 a §:n perusteluissa on tuotu esiin. Edellä mainittu 46 b §:n 1 momentin 3 kohdan mukainen esitys perusteluineen jättää edelleen osittain avoimeksi, mitkä kotihoidon tehtävät voidaan katsoa olevan hoiva-avustajan osaamisen kannalta mahdollisia työtehtäviä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää, että asiaa tarkennetaan esityksen perusteluissa. Asiassa tulee huomioida myös se, että asiakkaan luona käyvien työntekijöiden joukko pysyy mahdollisimman rajattuna. Kotikäyntien suunnittelua ja kotihoidon toteuttamista koskevan 46 b §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan mahdollisimman suuri osa työntekijän työajasta käytetään asiakkaan luona tai hänen kanssaan tehtävään työhön. Valvontahavaintojen perusteella nykytilanteessa välilliseen työhön kuluvaa työaikaa ei ole resursoitu riittävästi, jolloin kokonaistyöaika ei riitä. Asiaa koskevassa säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että osa kotihoidon työntekijän työajasta kuluu väistämättä muuhun kuin asiakkaan luona tehtävään työhön. Esimerkiksi asiakkaan asioiden hoitamiseen liittyvä yhteydenpito, asiakastietojen kirjaaminen sekä matka-ajat kohteesta toiseen siirryttäessä voivat vaatia huomattavan osan työntekijän työajasta. Asian täsmentämiseksi Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää, että suoraan asiaa koskevan momentin kohtaan tehdään lisäys siitä, että matka-aikaan ja muihin välillisiin töihin tulee resursoida riittävä aika. Säännöskohtaisissa perusteluissa on 46 b §:n 1 momentin 4 kohdan osalta tuotu esiin myös se, että etenkin iäkkään asiakkaiden kokemaa yksinäisyyden tunnetta voisi helpottaa, jos kotihoidon työntekijä voisi viettää asiakkaan luona aiempaa enemmän aikaa esimerkiksi hoitamalla kotikäynnin yhteydessä myös osan toimistotehtävistään ja kenties myös aterioimalla yhdessä asiakkaan kanssa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että toimistotehtävien, kuten asiakaskirjaamisen ja asiakkaan asioiden hoitamisen, suorittamisella asiakkaan luona, on mahdollista kasvattaa asiakkaan luona vietettyä aikaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ei kuitenkaan pidä mahdollisena sitä, että työntekijöitä edellytettäisiin aterioimaan asiakkaan luona yhdessä asiakkaan kanssa. Asiassa on otettava huomioon työntekijöiden oikeus omaan taukoon sekä asiakkaiden asuntojen erilaiset hygieniaolosuhteet. Asiakkaan kanssa ateriointi voisi Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan olla vain asiakkaan aterioinnin seurantaa ja valvontaa asiakkaan ruokailutilanteessa, mikä on kirjattu asiakkaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan kotihoitoon kuuluvia kotikäyntejä voidaan toteuttaa osittain virtuaalisesti, jos sellainen palvelujen toteuttamistapa soveltuu asiakkaalle ja jos virtuaalinen kotikäynti vastaa sisällöltään asiakkaan palvelutarvetta. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että kotikäyntejä voitaisiin toteuttaa osittain virtuaalisesti eli tietoverkon välityksellä niin kutsuttuina etäkäynteinä. Käytännössä virtuaalisesti toteutettavien etäkäyntien ohella tehdään paljon niin kutsuttuja tarkistussoittoja puhelimitse. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ehdottaa, että perinteiset puhelimitse tehtävät tarkistussoitot lisättäisiin virtuaalisesti toteutettavien etäkäyntien rinnalle. Näin ollen tarkistussoittojen ja etäkäyntien lisäksi 46 b §:n 3 momenttiin sisältyisi edelleen ajatus siitä, että kotihoidon toteuttamisessa voidaan hyödyntää muitakin kuin 2 momentissa tai 46 b §:ssä tarkoitettuja teknologisia ratkaisuja asiakkaan turvallisuuden, hyvinvoinnin ja kotona suoriutumisen tueksi tai työntekijän työn helpottamiseksi, jos se tapahtuu asiakkaan yksityisyyttä kunnioittaen. Edellä mainitun 3 momentin säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että teknologian avulla voidaan vapauttaa työntekijöiden aikaa rutiininomaisista ja usein myös raskaista työtehtävistä käytettäväksi välittömään asiakkaiden kohtaamiseen. Edellytyksenä teknologian käytölle olisi, että se voi tapahtua asiakkaan yksityisyyttä kunnioittaen. Teknologian mahdollisuudet vastata iäkkäiden asiakkaiden palvelutarpeisiin on aiheellista selvittää palvelutarpeiden arvioinnin yhteydessä. Kyseisen momentin ja sen säännöspohjaisten perustelujen perusteella jää kuitenkin avoimeksi, mitä tällaisella muulla teknologialla tässä yhteydessä tarkoitetaan. Asia vaatii Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan täsmentämistä. Kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamista koskevan 49 b §:n 1 momentin mukaan kotihoitoon kuuluvien kotikäyntien suunnittelusta vastaavan henkilön on välittömästi ryhdyttävä käytettävissään oleviin toimenpiteisiin henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi, jos kotikäyntejä suunniteltaessa ilmenee, että niiden toteuttaminen on vaarassa henkilöstön vajauksen vuoksi. Jos vajausta ei saada korjatuksi, kotikäyntien suunnittelusta vastaavan henkilön on välittömästi ilmoitettava asiasta toimintayksikön johtajalle. Käytännössä kotikäyntien suunnittelusta vastaa useassa organisaatiossa toimintayksikön johtajan sijaan esimerkiksi työnjakaja. Usein kyseisissä tehtävissä työskentelevillä työntekijöillä ei välttämättä ole tosiasiallista mahdollisuutta vaikuttaa henkilöstöresursseihin. Säännöskohtaisissa perusteluissa on huomioitu se, että kotikäyntien suunnittelusta voi vastata myös muu henkilö kuin toimintayksikön johtaja. Perustelujen mukaan, jos kotikäyntien suunnittelusta vastaa muu henkilö kuin toimintayksikön johtaja, hänen olisi ilmoitettava yksikön johtajalle välittömästi henkilöstön vajauksesta, jota ei ole saatu korjatuksi. Koska käytännössä työnjakajat huolehtivat usein kotikäyntien suunnittelusta toimintayksikön johtajien sijaan, tulisi säännöskohtaisten perustelujen mainintaa yhteisten käytäntöjen sopimisesta äkillisten henkilöstötarpeiden muutostilanteisiin liittyen korostaa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ehdottaa, että asia kirjattaisiin seuraavasti ”Toimintayksiköissä tulee sopia yhteisistä käytänteistä, joiden mukaan toimitaan äkillisissä henkilöstötarpeiden muutostilanteissa”. ]
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Ei [Säännös on periaatteessa hyvä. Henkilöstön saatavuuteen ja riittävyyteen liittyvät ongelmat pitäisi ratkaista ensin tai samanaikaisesti kun lainsäädännöllä asetetaan palvelujen järjestäjälle uusia velvoitteita mm. mitoituksen suhteen. Kyseessä on suurempi valtakunnallinen ongelma, sillä nykyisellään ei ole olemassa riittävästi koulutettu henkilökuntaa kotihoidon tehtäviä varten. Salon kaupunki esittää huolensa siitä, että henkilöstön saatavuus ei kohtaa esitettäviä vaatimuksia henkilöstömitoituksista.]
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi tarvitaan laajasti erilaisia toimia. Teknologia tullee vähentämään hieman henkilöstön tarvetta, mutta vasta pidemmällä aikavälillä. Keskusta pitää välttämättömänä, että kotihoidon johtamista ja omavalvontaa kehitetään alan ammattilaisten jaksamisen ja asiakkaiden turvallisuuden takaamiseksi. Ilmoitusvelvollisuus ei itsessään lisää henkilöstön määrää.]
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Kirjatut kotihoidon toteuttamistoimenpiteet ovat sinänsä hyviä ja jo nyt toimintaa ohjaavia. Esitetyt asiat eivät tuo lisäkeinoja henkilöstön riittävyyden turvaamisen näkökulmasta, ellei samanaikaisesti varmisteta, että teknologian hyödyntämisellä ja myös hoiva-avustajien käyttöä kehittämällä saada lisäpanostusta. Henkilöstön riittävyyden turvaamisen näkökulmasta 49 b-pykälän kirjaus on aivan tarpeeton. Hoiva-avustajien lisäksi moniammatillinen henkilöstön hyödyntäminen tulee olla mahdollista.]
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [Asiakkaan toiveen mukaisesti on erittäin vaikea järjestää palvelua, mieluummin tarpeen mukaisesti järjestettävää. Asiakkaan kotona ei voi kaikkea palvelua järjestää (valmisteltavat tehtävät). Henkilöstötilanne ei välttämättä yksiköstä vastaavan toimenpiteistä ole mahdollista muuttaa, jos henkilöstöä ei ole. ]
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Henkilöstön määrä olisi nostettava saatavuuden mukaan. Ammattihenkilöstön riittävyys voi myös tehostaa, teettämällä ei-ammattiavaat työt muilla.]
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Pykälän 49 b pykälän sisältö ei turvaa henkilöstön riittävyyttä millään tapaa mutta todennäköisesti on apuna tilanteissa missä riidellään siitä mikä porras on tehnyt lakisääteisen tehtävänsä henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi, mikä ei ja miksi, miten ja missä vaiheessa. Tällainen ei kuitenkaan käytännössä edistä henkilöstön saatavuutta eikä riittävyyttä vaan pykälän kuvaaman tilanteen pitäisi olla normaali menettely jokaisessa nykyaikaisessa organisaatiossa. ]
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Aluehallintovirasto näkemyksen mukaan 46 b §:n ensimmäisen momentin kohtien 1, 4 ja 5 olevan käytännössä merkityksettömiä. Ensimmäisen kohdan määritelmä siitä, että asiakkaan tulee saada hänelle myönnetty palvelu tuntimäärältään päätöksen mukaisesti, on jo lähtökohtaisesti oletus silloin, kun asiakkaalle on jokin palvelu myönnetty. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan riittävää henkilöstömäärää ja mahdollisuutta taata palvelut asiakkaille ei turvata tällä säädöksellä. Neljännen kohdan määrittely siitä, että mahdollisimman suuri osa työntekijän työajasta käytetään asiakkaan luona tai hänen kanssaan tehtävään työhön ei tuo muutosta tai vahvistusta asiakkaiden saamiin palveluihin. Vastaava säädös tulisi olla myös hoiva-asumiseen liittyen, koska valvontahavaintojen perusteella tehostetun palveluasumisen yksiköissä hoitohenkilöstö käyttää paljon työaikaansa kaikkeen muuhun kuin asiakkaiden kanssa tehtävään työhön. Viidennen kohdan määritelmä siitä, että työntekijän on mahdollista toteuttaa kotikäynnit ammattieettiset velvollisuutensa huomioiden ei liity ainoastaan kotihoitoon. Mikäli nähdään tarpeellisena ammattieettisten velvollisuuksien korostaminen, tulisi tämä huomioida sosiaalihuollon palvelujen yleisessä määrittelyssä. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan 46 b §:n ensimmäisen momentin kolmanteen kohtaan tulisi tarkentaa, että kotihoitoa toteuttavat työntekijät ovat sote -ammattihenkilöitä tai hoiva-avustajia riippuen tehtävien edellyttämästä osaamisesta. Kotipalvelun tukipalveluja tuotettaessa koulutus- ja osaamisvaatimukset eivät ole niin selkeät, mutta olisi tarpeen, että kotihoidon henkilöstön koulutus- ja osaamisvaatimukset olisi selkeästi määritelty. Esityksen säännöksen 46 §:n kolmatta momenttia tulisi tarkentaa siten, että siinä määritellään millaisia teknologisia ratkaisuja asiakkaan hoidossa voidaan käyttää. Erityisen tarpeellista olisi kuvata, voidaanko teknologisia ratkaisuja käyttää asiakkaan voinnin tai liikkumisen seurantaan etänä. Lisäksi tulisi määritellä, voidaanko asiakkaan tilanne tarkastaa kameran kautta katsomalla. Tällaisten teknologisten ratkaisujen käyttö on koko ajan yleistymässä. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan 49 b § kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamisesta on monimutkainen ja ei vastaa eri kuntien tai palveluntuottajien organisaatiorakenteita, joissa on suuria vaihteluja. Jokaisessa kunnassa tulee määritellä se, kuinka toimitaan, mikäli kotihoidossa ei ole riittävästi henkilöstöä ja kenellä on mahdollisuus vaikuttaa tilanteeseen. Riittävien toimintakäytänteiden määrittely ja kuvaaminen tulee toteuttaa omavalvonnallisesti osana omavalvontasuunnitelmaa. Aluehallintovirasto ei näe tarkoituksenmukaisena säätää asiasta lainsäädännössä tällä tavoin. ]
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [46 b § Kotikäyntien suunnittelu ja kotihoidon toteuttaminen 4) mahdollisimman suuri osa työntekijän työajasta käytetään asiakkaan luona tai hänen kanssaan tehtävään työhön Ehdotus siitä, että työntekijän aikaa asiakkaan luona lisätään sillä, että työntekijä aterioi asiakkaan kotona, on ajattelematon. Miehitys ja työn suunnittelu tulee olla sellainen, että kotihoidon työntekijä voi pitää lakisääteiset taukonsa rauhassa asianmukaisissa tiloissa. Sairaanhoitajaliittoon tulevan palautteen mukaan moni kotisairaanhoitaja syö eväitään autossa jopa ajon aikana, koska edes ruokailuaikaa ei jää aina työpäivään. Tällöin eväät eivät voi olla lämmitettäviä ruokia. Mahdollisuus asianmukaisiin taukoihin työpäivän aikana on työssä jaksamisen perusedellytys. 5) työntekijän on mahdollista toteuttaa kotikäynnit ammattieettiset velvollisuutensa huomioiden Tähän tulee ehdottomasti lisätä myös ammattieettiset oikeudet. Sairaanhoitajalla kuten muillakin kotihoidon työntekijöillä on oikeus yksityisyyteen ja koskemattomuuteen sekä oikeus tulla kohdelluksi arvostavasti. Nämä ovat sairaanhoitajien tänä vuonna päivitetyissä eettisissä ohjeissa. Kotihoidossa on paljon ratkaisemattomia turvallisuuspuutteita. Paikkoihin, joihin edes poliisi ei mene yksin, kotihoidon työntekijät saattavat joutua menemään yksin. Kotihoidon asiakkailla saattaa olla päihde- ja mielenterveysongelmia muiden sairauksiensa lisäksi. Esimerkiksi sitä, miten työntekijä voi hälyttää itselleen apua asiakkaan kotoa ilman puhelinta ei ole ratkaistu läheskään kaikissa kotihoidon yksiköissä. 49 b § Kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaaminen Työnantajan ja toimintayksikköjen vastuita ei lisätä tällä pykälällä, vaikka tiedetään, että henkilöstön riittävyyttä ei ole pystytty turvaamaan läheskään kaikkialla tähänkään mennessä. Pahenevan työntekijäpulan myötä toimintayksikön johtajalla ja henkilöstöpolitiikasta vastaavan toimijalla tulisi olla vastuu ja valtuudet henkilöstön riittävyyden turvaamisesta eikä vain toimenpiteisiin ryhtymisestä. Sairaanhoitajaliiton kyselyissä tulee jatkuvasti ilmi, että liian usein jätetään henkilöstön riittävyys suunnittelussa ”väärän idealismin” varaan, että kukaan ei sairastu eikä mitään ylimääräistä tapahdu. Toiminnan parhaiten tuntevia ei välttämättä kuulla ja ongelmia aletaan ratkoa vasta sitten, kun on jo liian myöhäistä. Henkilöstön riittävyyden turvaamista ei ole se, että todetaan, että ryhdyimme toimenpiteisiin, mutta ketään ei saatu ja näillä mennään. Henkilöstöpolitiikka tulisi olla pitkäntähtäimen ennakoivaa suunnittelua ja toiminnasta saatuihin tietoihin perustuvaa. Jatkuvat säästövaateet ovat saaneet johtajat toimimaan lyhytnäköisesti. Mitään ei uskalleta päättää hyvissä ajoin ja sitten, kun on pakko päättää, on jo myöhäistä. Työntekijöille tehdään lyhyitä ja määräaikaisia työsopimuksia ja pidetään yt-neuvotteluja samaan aikaan, kun päinvastoin pitäisi kiinnittää ja sitouttaa henkilöstöä. Henkilöstötarpeen tuntevia ei kuulla, koska säästöjä pitää saada aikaiseksi. Enemmän pitäisi kuunnella lähiesihenkilöitä ja työntekijöitä siinä, miten työ saataisiin organisoitua mahdollisimman tehokkaaksi riittävällä henkilöstömäärällä. Kotihoidossa ja ikäihmisten palveluissa toimivien ja konsultoitavissa olevien kliinisten asiantuntijasairaanhoitajien avulla voitaisiin kehittää palveluja ja lisätä osaamista ja palvelujen laatua.]
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [Kotihoidossa asiakastunteja sekä ylitetään että alitetaan, pohdittava mikä olisi tasaantumisjakso – kuukausi? Resurssin kohdentaminen aikatoiveeseen nykytyöaikalainsäädännön mukaan on mahdotonta. Tarvitaan tarkempi määrittely työntekijöistä, jotka voivat osallistua välittömään asiakastyöhön (vrt vanhuspalvelulain 3a§) ja hoiva-avustajia pitää pystyä käyttämään myös kotihoidossa. Työnantajan on mahdotonta arvioida työntekijän ammattieettisiä kokemuksia objektiivisesti, 5 mom on työnantajan vaikeasti johdettava, jos pykälässä tarkoitetaan yksittäisten työntekijöiden yksilöllisiä ammattieettisiä tuntemuksia. Työnantajalla on mahdollisuus johtaa organisaation linjauksia ammattilaisten eettisestä ammatillisesta toiminnasta. On ongelmallinen myös asiakkaiden yhdenvertaisuuden näkökulmasta. Kotihoidon järjestämisen virtuaalisesti vain osittaisena toteutuksena ei ole tarpeen rajata. Virtuaalitoiminnot on kehittyvä järjestämistapa ja hyvä olisi mahdollistaa sen täysimittaisen hyödyntämisen myös tulevaisuudessa. Onko tulevaisuudessa mahdollista olla asiakkaalle vain virtuaalisesti tuotettua palvelua asiakkaan yksilölliset tarpeet huomioiden? Organisaation hallintosääntö ja sisäinen toimintamalli henkilöstövajauspoikkeamien raportoinnista on riittävä, ei vaadi kirjausta lakiin. Henkilöstövajauksessa on kyse kansallisesta ongelmallista, lain kirjaus ei auta pulaan henkilöstöongelmissa.]
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Kyllä
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [§ 46 b:n säännökset ovat hyviä. Hyvä, että teknologian tukeminen on otettu mukaan. §:ssä 49 b ei ole mitään konkreettisia toimia, joilla riittävä henkilöstö turvataan. Lakiehdotuksessa esitetty esihenkilön raportointi seuraavalle taholle ei ratkaise kotihoidon henkilöstöpulaa. ]
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Ei [Ylemmälle taholle soittaminen ei auta akuutissa tilanteessa jos henkilöstöä ei ole saatavilla.]
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Ei [ei tuo mitään uutta kotihoidon resurssiin ja sen riittävyyteen sekä mitoituksen laskemiseen/arviointiin? Teknologian hyödyntäminen, varmistettava toimivat ratkaisut ja rajapinnat sekä välillisen ja välittömän työn osuudet, miten nämä huomioidaan riittävän resurssin laskennassa? Etäkotihoiva ja sen resurssit myös huomioitava. ]
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Laki teksti ei turvaa henkilöstön riittävyyttä. Ilmoitaminen ylemmäälle taholle ei auta, jos henkilöstöä ei ole saatavissa. 46b kohta 2 toivotaan muutettavan siten, että asiakkaan palveluntarve ratkaiseen käynnin ajankohdan. Kohta 5 on epäselvä, toivotaan tarkennettavan..]
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [46 b §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kotikäynteihin voi sisältyä myös sellaisia tehtäviä, joiden suorittamiseen riittää myös hoiva-avustajien koulutus ja lisäksi kotihoidon tehtäviin annettu perehdytys sekä mahdollisuus saada tehtäviä suoritettaessa ohjausta sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöiltä. Säännöksen yksityiskohtaisia perusteluja tulee täydentää asiakasturvallisuuden tarkastelulla sekä ohjauksella ennakolliseen riskinarviointiin näin toimittaessa. Lisäksi on tarkasteltava esihenkilöiden roolia ja vastuita ohjauksen antajina muiden sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden rinnalla. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tällaisissa tilanteissa antamaa ohjausta tulee yksityiskohtaisissa perusteluissa tarkastella siten kuin nyt ehdotetun 46 a §:n 3 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa on todettu: ”ammattihenkilö olisi vastuussa antamansa ohjeistuksen sisällöstä vain siltä osin, kuin hänen auttamistilanteessa saamat tiedot vastaavat todellista tilannekuvaa” ja että myös hoiva-avustajat ”vastaisivat omalta osaltaan siitä onko hän ymmärtänyt pyytää tarvittavaa ohjeistusta ja onko hän toiminut saamansa ohjeistuksen mukaisesti”. Valvonnan näkökulmasta olisi myös hyvä esittää joitakin arvioita. 46 b §:n 5 kohdan säännös kotikäyntien toteuttamisesta ammattieettiset velvollisuudet huomioiden on merkityksellinen ja tukee sekä työn laatua että työssä jaksamista asianmukaisesti sovellettuna. 49 b § on tärkeä kotihoidon henkilöstön työhyvinvoinnin ja siten myös laadukkaan palvelun varmistamisen kannalta. Huomattava on kuitenkin, että työssä jaksamisen ja asiakasturvallisuuden kannalta riittävyys muodostuu nimenomaan riittävästä määrästä ammattihenkilöitä eikä esimerkiksi pidentämällä ammattihenkilöiden työaikaa henkilöstövajeen vuoksi. ]
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Ei [Vanhuspalvelulain §20 tiukensi entisestään mm. lääkehoidon toteuttamista. Lainsäädännöllä pyritään mahdollistamaan mm. teknologian hyödyntämistä kotihoidossa ja tuottavuuden parantamista. Toisaalta lakiesityksessä tiukennetaan mm. lääkehoidon toteuttamisessa mahdollisuuksia hyödyntää työntekijöitä siten, ettei osa työntekijöistä saa tehdä tiettyjä jokapäiväisiä kotihoidon toimia teknologiaakaan hyödyntäen (mm. lääkehoidon toteuttaminen). Tämä tullee johtamaan kotihoidon henkilöstön pirstoutumiseen ja tuottavuuden laskuun (osaoptimointi laajan optimoinnin sijaan). Yhdellä asiakkaalla saattaa käydä tämän vuoksi optimaalista tilannetta ajatellen huomattavasti enemmän henkilöstöä. Huomion arvoista on, että sosiaalihuoltolain §46 d 1 mon 4. kohdassa edellytetään parempaa tuottavuutta = ristiriitaisuus. 49d velvoittaa ilmoittamaan työntekijöiden saantiongelmasta, mutta pelkkä ilmoittaminen ei turvaa asiakkaan hoitoa. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on nähtävissä laajaa vajetta, joten voidaan joutua tilanteeseen, jossa lainsäädännön kiristymisen vuoksi kotihoitoa ei pystytä toteuttamaan. Keskeiseksi kysymykseksi nousee se, että saako kotihoidossa väliaikaisesti käyttää esim. hoiva-avustajia tai lyhentää käyntien pituutta. Kotihoidon henkilöstön saantiongelmat ovat jo nyt niin suuret, että tähän kohtaan kaivataan kentällä muutakin kuin ilmoittamisvelvollisuutta. Raportointivelvoite ei ratkaise henkilöstön saatavuusongelmaa. ]
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Ei [Esityksessä ei ole mitään konkreettisia, uusia toimia, joilla riittävä henkilöstö turvataan. Esimerkiksi esityksessä ja perusteluissa ehdotetut optimointi ja teknologian hyödyntäminen ovat Helsingin kaupungilla jo melko laajasti käytössä ja näiden menetelmien käyttöä tehostetaan jatkuvasti, mutta ne eivät yksin ratkaise suuria henkilöstön riittävyyteen liittyviä ongelmia. Lain valmistelussa ei ole tosiasiallisesti tuotu esiin valtion aktiivisia toimenpiteitä sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön riittävyyden parantamiseksi. Kyseessä on kansallisesti kriittinen ja merkittävä asia, jota kunta ei voi yksin ratkaista. 49 b §:n osalta säännökset eivät ole onnistuneita. Lakiin ei ole tarvetta kirjata, miten eri esihenkilötaso raportoi seuraavalle tasolle henkilöstöpulatilanteissa. Johtajalle tai ”toimintayksikön henkilöstöpolitiikasta vastaavalle henkilölle” ilmoittaminen henkilöstöpulatilanteesta ei mitenkään ratkaise henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia. Ongelmat ovat johdolla ja toimintayksikön henkilöstöpolitiikasta vastaavilla henkilöillä jo erittäin hyvin tiedossa ja henkilöstön saatavuuden eteen tehdään kaikki mahdollinen. Resurssipula on jatkuva päivittäinen ongelma, joka ei ratkea asiasta eteenpäin tiedottamalla. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan valatakunnallisesti järeämpiä keinoja]
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Ei [46 b § Kotikäyntien suunnittelu ja kotihoidon toteuttaminen • Jotta kotihoidon työntekijät voivat antaa laadukasta palvelua asiakkaille, on työn organisoinnissa huomioitava työn luonne. Kotihoidon työ on luonteeltaan asiakkaan luona tehtävää työtä, mutta se sisältää myös muita tehtäviä kuten asiakkaan luota toiselle siirtymistä ja muita välillisiä tehtäviä, joita ei voida asiakkaan luona suorittaa. • SuPeriin tulevissa kotihoidon työntekijöiden yhteydenotoissa erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut koko Suomen kotihoidon osalta, että siirtymäaikoihin ei ole varattu lainkaan aikaa (asiakaskäynnit laitettu aivan peräkkäin / päällekkäin) tai aika on liian lyhyt (esim. 3 km matkalle on varattu 5 min). Edellä kuvattu on rapauttanut kotihoidon laadun ja saanut työntekijät hakeutumaan pois kotihoidon työstä. Pääsääntöisesti kotihoidon työssä on käytettävissä toiminnanohjausjärjestelmä / optimointi. Sitä käytetään kuitenkin väärin pakottamalla asiakaskäyntejä päällekkäin ja jättämällä matka-ajat pois. Tämä johtuu liian vähäisestä henkilöstömäärästä. SuPer haluaa vielä korostaa, että välillisten tehtävien hoitamatta jättäminen heikentää kotihoidon laatua huomattavasti mm. palvelusuunnitelmien päivittäminen, RAI arvioiden tekeminen, kirjaaminen (kaikkea ei pytytä kirjaamaan mobiililla), tilausten tekeminen. • Ehdotetaan poistettavaksi pykälästä kohta 4), koska tämä velvoite säädetään kohdassa 1). • Ehdotetaan lisättäväksi perusteluihin terävämmin: Kotihoidon työntekijän siirtymäaikoihin on varattava realistinen aika, joka vastaa kuljettavaan matkaan tarvittavaa aikaa. Myös muihin välillisiin tehtäviin on varattava niihin kuluva riittävä aika. Toiminnanohjausjärjestelmää ei tule käyttää niin, että asiakaskäynnit ovat päällekkäin, vaan käyntien on oltava toteutettavissa palvelusuunnitelmien mukaan. • Ehdotetaan poistettavaksi perusteluista: Aterioimalla yhdessä asiakkaan kanssa. Tämä on kohtuuton vaatimus! • Hoiva-avustajien ei tulisi työskennellä kotihoidossa koskaan yksin. Tämä on perus-teltua kotihoidon ammattitaitovaatimuksilla. Kotihoidon asiakkaat ovat entistä monisairaampia ja tarvitsevat joka käynnillä ammattihenkilön arviointiosaamista. Ehdotetaan lisättäväksi perusteluihin: Hoiva-avustaja koulutuksen saanut työntekijä, ei voi tehdä yksin kotikäyntejä, mutta voi toimia ammattihenkilön työparina. 49 b § Kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaaminen • Ehdotetaan lisättäväksi pykälän ensimmäiseksi momentiksi: Henkilöstömäärää suunniteltaessa on varmistettava, miten henkilöstön lyhyt- ja pidempiaikaiset poissaolot korvataan sijaisilla. • Ehdotetaan lisättäväksi pykälään: Toimintayksikön johtajan on tehtävä henkilöstövajauksesta kirjallinen ilmoitus Aluehallintovirastoon. Ilmoituksessa tulee kuvata toimet, joilla henkilöstövajaus tullaan korjaamaan. • Jotta asiakkaiden palvelusuunnitelmat (myönnetyt palvelut) tosiasiallisesti toteutuvat on työntekijöiden työpäivät organisoitava jo ennalta oikein. Tätä varten tarvitaan laskentakaava. SuPer ehdottaa, että kotihoidon henkilöstömitoituksen varmistamiseksi THL luo siihen tarkoitetun laskentakaavan. Siihen asti käytetään laatusuosituksesta tuttua kaavaa; Kotihoidon henkilöstön vähimmäistarve mää-räytyy iäkkäille myönnettyjen palvelujen (tunteina) toteuttamiseen tarvittavana henkilöstön välittömään asiakastyöhön käytettävissä olevana työaikana (tunteina).]
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Ei [Säännös periaatteessa hyvä, mutta miten varmistetaan käytännön toteutuminen]
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Ei [Antaa liian tulkinnan varan riittävälle hoidolla ja siirtymiselle asiakkaan luokse.]
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Kyllä
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Kyllä
      • 11. Ovatko ns. hybridiasumista koskevat säännökset (46 c §) mielestänne onnistuneita? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä?
      • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
        Uppdaterad:
        31.8.2021
        • Ei [Kyllä, mutta toteutuksessa tullee käytännön ongelmia: koska tavoitteena, ettei asuntoa tarvitse muuttaa palvelutarpeen lisääntyessä. Jo suunnitteluvaiheessa on huomioitava, miten eritasoista palvelua tarvitsevien yhteisöllinen oleskelu onnistuu esim. samoissa tiloissa. Hoiva-tasoiset asukkaat saattavat tarvita esim. turvallisuutensa takia suljetun yksikön, kun taas tuetun- ja palvelutalotasoisen hoivan asiakkaat voivat liikkua vapaasti. Miten nämä asunnot voivat sijaita naapureina? ]
      • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
        Uppdaterad:
        30.8.2021
        • Ei [Vi ser att i ett så kallat hybridboende ska det finnas möjlighet för invånare i lägenheter att använda sig av hemservice men också av serviceboende och boende med dygnet runt omsorg. I en dylik helhet är det viktigt att man ser verksamhetstillståndet som helhet och att platserna mellan de olika serviceformerna är flexibla utgående från klienternas behov. Även personalen bör kunna användas flexibelt mellan de olika serviceformerna, även nattetid. Man bör beakta i lagen att nya digitala lösningar möjliggör en säker serviceproduktion utan att personalen måste vara fysiskt på plats i enheten. ]
      • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei
      • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Eikö tällaista asumismuotoa, mikä se sitten onkin, voisi toteuttaa myös ikäihmisen kotona.]
      • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Toimilupien muuttaminen on tällä hetkellä todella hidasta, eikä näin ollen vastaa nopeisiin asukastarpeiden muutoksiin (esim. kohteessa 30 paikkaa tehostettua ja 50 palveluasumista -> jollain asiakkaalla palveluasumisen puolella palvelutarve kasvaa, joutuuko muuttamaan pois asunnosta?) Tehostetussa palveluasumisessa yöhoitajan edellytetään olevan samassa kerroksessa. Voisiko tätä valvontaa tehdä paremmin teknologian avulla? Ja mahdollistaa siten joustavampi yöhoitajan liikkuminen rakennuksessa?]
      • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälää ja perusteluja on aiheellista täsmentää. Ehdotuksessa todetaan mm.: ”Monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien edistämiseksi lakiin lisättäisiin säännökset, joilla mahdollistetaan erilaisten asumismuotojen toteuttaminen samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa. Kohteessa voisi olla palveluasumista ja hoiva-asumista sekä asumista tavalliseen asuntokantaan kuuluvissa asunnoissa. Tarkoitus on, että henkilö voi halutessaan elää loppuelämänsä samassa asunnossa…” On epäselvää, mitä tällä tarkoitetaan. Jos tarkoituksena on palveluasumisen ja hoiva-asumisen kohteiden integraation lisääminen rakennuksiin, jossa on myös tavallista vuokra- ja omistusasumista kaikenikäisille ihmisille, esitys on kannatettava. Pykälästä ja sen perusteluista voi kuitenkin saada käsityksen, että siinä kannustetaan asumisen palveluja tarvitsevien ihmisten asumisen keskittämiseen. Tämä ei ole vammaisten ihmisten näkökulmasta kannatettava eikä tavoiteltava suunta. On myös otettava huomioon, että jos asiakas haluaa muuttaa avuntarpeensa muuttuessa tai muutoin, tulisi tämänkin olla mahdollista. YK:n vammaissopimuksen 19 artiklassa todetaan, että vammaisella ihmisellä tulisi olla yhdenvertainen mahdollisuus valita asuinpaikkansa ja se, missä ja kenen kanssa asuu.]
      • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Valtion olisi turvattava, että kunnat pystyvät järjestämään asumisyksiköt asianmukaisella tavalla myös niillä paikkakunnilla, missä palveluntarvitsijoita on vähän ja välimatkat ovat pitkiä. Syrjäseuduille ja pitkien välimatkojen alueille vaihtoehdot on mietittävä erikseen. Huomioitavaa on miten hybridimalli toteutuisi, vaatisiko osittainen palveluasuminen siirtymistä osaksi aikaa kuntakeskuksiin palveluiden äärelle, sekä minkälinen rooli kolmannen sektorin toimijoilla on palveluiden järjestämisessä.]
      • Wilhelmiina Palvelut Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Muutosehdotuksessa on paljon hyvää ja nk. välimuotoisten asumismuotojen kehittämistä tukevat säännökset ovat askel oikeaan suuntaan. Esitetyn säännöksen mukaan palveluasumista ja hoiva-asumista tuottavaan rakennuskokonaisuuteen voi kuulua myös asuntoja, jotka ovat muiden henkilöiden kuin palveluasumisen tai hoiva-asumisen asiakkaiden käytössä. Tämä on erittäin hyvä ajatus. Säännöksessä sekä lain yksityiskohtaisissa perusteluissa jätetään kuitenkin avoimeksi se, mitä tarkalleen ottaen rakennuskokonaisuudella tarkoitetaan ja voiko esimerkiksi kotihoidon palveluja tuottaa samassa hoivakodissa, voiko kohteessa olla senioriasumista, ja missä tuotetaan hoiva-asumisen tai palveluasumisen palveluja. Tätä olisi syytä täsmentää lain perusteluissa eli määritellä tarkemmin. Jotta asumisen ja palveluntarpeet tulevaisuudessa voidaa toteuttaa ikäihmisen tarpeiden kasvaessa mahdollismman joustavasti, järkevästi ja samalla mahdollistaen asuminen samssa kodissa, on yllä mainittu asia on erityisen tärkeä. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tältä osin onkin todella tärkeää korostaa, että samassa rakennuskokonaisuudessa voidaan tuottaa neljää eri palvelua: kotihoitoa, tavallista palveluasumista, hoiva-asumista sekä myös senioriasumista, joihin ei vielä liity mitää palveluita. Lisäksi lain perusteluihin tulee täsmentää, että eri palvelumuodoissa olevien asukkaiden asunnot ja huoneet voivat rakennuskokonaisuudessa sijaita joustavasti, ei omina blokkeinaan. Ainoastaan tällainen malli mahdollistaa sen, että palvelutarpeen kasvaessa nk. palveluluokkaa vaihtava asukas saa lähtökohtaisesti asua samassa asukashuoneessa tai asunnossa eli omassa kodissaan. Jotta tällaiset ratkaisut voivat toimia käytännössä tarvitaan myös valvonnan toteuttamisen yhdenmukaistamista ja nykyisten lupamallien tarkastelua. Lainsäädännön tulee olla myös riippumatonta palvelun tuottajatahosta. Julkiselle ja yksityiselle toiminnalle tulee asettaa samat valtakunnalliset reunaehdot. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa jätetään kokonaan avoimeksi jää se, miten yksityisten palveluntuottajien toimiluvat suhtautuvat tilanteeseen ja tätä koskevat vaikutusarvioinnit puuttuvat. Nyt toimiluvat ovat yksityiskohtaisia ja sidottuja tiettyyn paikkaan ja tiettyihin asiakasmääriin. Jos esimerkiksi 20 asiakkaan asumisyksikössä yhdellä asiakkaalla ilmenee ympärivuorokautisen palvelun tarvetta (hoiva-asuminen), onko yksiköissä (sekä julkisissa että yksityisissä) lisättävä omaa henkilöstöä yöaikaiseen toimintaan vai voidaanko palvelut tuottaa samassa kokonaisuudessa mahdollisesti toimivan hoiva-asumisen yksikön toimesta? Erilaisten asumisyksiköiden kokonaisuuksissa tulisi toimilupaa katsoa kokonaisuutena ja paikkamäärien tulisi olla eri palvelumuotojen välillä tarpeen mukaan joustavia samoin kuin työntekijämäärien. Näin käytettävissä olevat tilat ja henkilöstö saadaan tehokkaaseen käyttöön ja mahdollisimman moni tarvitsija voi saada palveluita yksilöllisesti.]
      • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Henkilöstömitoitukseen liittyvät kuvaukset puuttuvat]
      • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Kyllä, säännökset ovat jo osa nykyistä käytäntöä. Hyötyjä palvelutarjonnassa ja asukkaiden yhteisöllisyydessä voitaisiin saavuttaa mahdollisesti enemmän yhdistämällä aidosti eri ryhmien asumismuotoja. Nykyisellään mm. ARA:n tiukat myöntämisperusteet haastavat tätä joustavan asumisen tarjontaa ja kehittämistä.]
      • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Pykälän 3 momentissa säädettäisiin asuntokohteen asukkaan siirtymisestä palveluasumisesta tai tavallisesta asumisesta hoiva-asumiseen. Muutos pitäisi ehdotuksen mukaan pyrkiä toteuttamaan niin, ettei asukkaan tarvitse siirtyä toiseen asuntoon saadakseen hoiva-asumisen palveluja. Riippumatta siitä, mihin tilaan palveluita tarjotaan, tulisi huomioida asumisen turvallisuus osana palvelutarpeen arviointia. Tästä lisää myöhemmin tässä lausunnossa.]
      • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Hybridiasumisen ajatus on itsessään hyvä, mutta on tärkeä miettiä myös, miten asumispalvelun muutos vaikuttaa henkilöstön toimintaan, jaksamiseen ja ikäihmisten asumisen laatuun. Huomioitava on ainakin henkilöstö riittävyys palvelu- tai hoivatilanteen muuttuessa sekä siirtymiin kuluva aika eli toimintojen hajanaisuus. Lisäksi on huolehdittava asukkaan siirtymiä, liikkumista ja perustoimintojen sujumista helpottavat asunnonmuutostyöt sekä apu- ja työvälineiden tarve. Lisäksi hybridiasumiseen tarkoitetuissa rakennuskokonaisuuksissa tulee esteettömyyden ja turvallisuuden lisäksi huomioida asukkaiden erilaiset ja vaihtelevat tarpeet. Erityisesti liikkumista, kuntoutusta ja toimintakykyä edistävät ja ylläpitävät sekä sosiaalista osallisuutta mahdollistavat tilat tulee olla jokaisen saavutettavissa. Toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja itsenäisen toiminnan tukemiseksi tarvittavien apuvälineiden saavutettavuus on turvattava molemmissa asumismuodoissa.]
      • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Valviran ja aluehallintovirastojen ohjauskirjeen (27.4.2021) mukaan tehostetun palveluasumisen toimintayksiköitä on muutettu kevyemmän palvelun sekayksiköiksi, ns. ‘hybridiyksiköiksi’. Muutoksia on tehty, vaikka asiakkaiden palvelujen tarve ei olisi muuttunut. Tehostetun palveluasumisen sekä tavallisen palveluasumisen järjestämiseen ja tuottamiseen on samassa sekayksikössä Valviran mukaan liittynyt merkittäviä asiakasturvallisuuteen liittyviä ongelmia ja vanhusten perusoikeuksien toteutumisen laiminlyöntejä. Tämä ongelma ei ratkea lakiesityksessä esitetyillä säädöksillä, ja se on otettava huomioon HE:n jatkotyöstämisessä. Vaikutusten arvioinnista tehdyssä muistiossa (s. 2) on seuraava kirjaus hybridiyksikköjen osalta: ”se edellyttää henkilöstön osalta jonkinlaista resurssipoolia, jotta asiakkaiden muuttuviin tarpeisiin voidaan vastata joustavasti.” Nähtäväksi jää pahenevan työvoimapulan aikana, kuinka vetovoimaisia työpaikkoja joustavat resurssipoolit olisivat ja saataisiinko niihin rekrytoitua osaavia ammattihenkilöitä. ]
      • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Vi ser att i ett så kallat hybridboende ska det finnas möjlighet för invånare i lägenheter att använda sig av hemservice men också av serviceboende och boende med dygnet runt omsorg. I en dylik helhet är det viktigt att man ser verksamhetstillståndet som helhet och att platserna mellan de olika serviceformerna är flexibla utgående från klienternas behov. Även personalen bör kunna användas flexibelt mellan de olika serviceformerna, även nattetid. Man bör beakta i lagen att nya digitala lösningar möjliggör en säker serviceproduktion utan att personalen måste vara fysiskt på plats i enheten. ]
      • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ihmisoikeuskeskus
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palveluiden on tultava asiakkaan luokse. Hybridiasumisen muodot myös lisäävät yhteisöllisen asumisen monimuotoisuutta. Mahdollisuus esimerkiksi avustaa heikomman toimintakyvyn omaavaa naapuria tuo merkityksellisyyttä ja sisältöä elämään ja sillä on toimintakykyä vahvistava vaikutus.]
      • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Miina Sillanpään Säätiö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Selkeytettävä hoitajamitoituslaskentaa, jos hybridiasumista.]
      • Työ- ja elinkeinoministeriö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Palveluasumista ja hoiva-asumista tulisi voida toteuttaa myös ikääntyneen henkilön omassa siviilikodissa, ei vain laitoksissa ja ns. seniorikortteleissa kikkailemalla koti- yms. käsitteillä.]
      • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Esperi Care Oy
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Tällä hetkellä valvovat viranomaiset ovat suhtautuneet paikoin kriittisesti muiden kuin tehostetun palveluasumisyksikön asukkaiden mahdollisuuksiin toimia tehostetun palveluasumisyksikön tiloissa. Lain esitöissä tulisi selkeästi todeta, että palveluasumisen asuinympäristölle asetettavat vaatimukset (esim. yhteisöllisyys) voivat toteutua samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa sijaitsevassa hoiva-asumisen (tehostetun palveluasumisen) tiloissa, vaikka palveluasuminen ei olisi samassa rakennuskokonaisuudessa. Eli palveluasumisen asukkaiden tulee voida järjestää omaehtoista yhteisöllistä toimintaa samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa sijaitsevassa hoiva-asumisen yksikössä SHL 46 c § Näemme erinomaisena asiana, että uudistuksessa annetaan mahdollisuus toteuttaa samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa erilaisia joustavia ja monimuotoisia asumis- ja palveluratkaisuja. Lisäksi on asukkaan edun mukaista, että kun asukkaan toimintakyky alenee ja hänellä on tarve siirtyä palveluasumisesta tai tavallisesta asumisesta hoiva-asumiseen, niin hänellä olisi mahdollisuus jäädä asumaan entiseen asuntoonsa (”Asiakkaan etu on sosiaalihuoltolain 30 §:n 2 momentin perusteella ensisijaisesti otettava huomioon, kun arvioidaan, voidaanko hoiva-asumisen palvelut tuoda asiakkaan nykyiseen kotiin vai onko olemassa jokin asiakkaan edun kannalta olennainen syy, jonka vuoksi hänen olisi siirryttävä toiseen asuntoon”). Jotta tämä lain tavoite saavutetaan käytännössä olisi laissa otettava kantaa siihen, vanhojen toimintalupien ehtojen voimassa oloon lakiuudistuksen jälkeen. Käytännön esimerkin kautta: Yksikössä A on 25 tehostetun palveluasumisen paikkaa ja 5 palveluasumisen paikkaa luvassa. Kaikki paikat ovat täynnä. Yhden palveluasumisen asukkaan toimintakyky alenee ja hänellä on tarve siirtyä palveluasumisesta hoiva-asumiseen. Voiko asukas jäädä asumaan yksikköön hoiva-asumisen asukkaana, vaikka toiminta ei silloin vastaisi lupaa? i. Vanhat luvat: Yllä olevan esimerkin lisäksi laissa olisi yleisestikin otettava kantaa vanhojen lupien ehtojen voimassa oloon. Esimerkiksi tavoite kevyemmistä asumispalveluista tai asukkaan toimintakyvyn mukaisesta mitoitetusta kotihoidosta palveluasumisen kodeissa on vaikea toteuttaa käytännössä, jos viranomaisen näkemys on, että vanhat luvat jossa palveluasumisen mitoitus on 0,3 ovat edelleen voimassa. Palveluntuottajana olemme nähneet, kuinka Vanhuspalvelulaki uudistuksen ensimmäisen vaiheen jälkeen viranomaiset pitävät kiinni vanhoista luvista, vaikka ne eivät olisi uuden lain mukaisia.]
      • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Sosiaalihuoltolain 46c § kohtaan kirjattu hybridiasumisen toteuttaminen on sinällään tarkoituksenmukainen. Asumisen toteuttaminen tulee perustua yksilölliseen ja asiakaslähtöiseen palvelutarpeen arviointiin. Hybridiasumisen toteutuksen haasteena on toiminnan järjestäminen ja valvonnan toteuttaminen. Vanhustyönjohtajat ja -asiantuntijat näkevät haasteena nykyisen lainsäädännön ja esimerkiksi ARA-määräysten soveltaminen hybridiasumiseen. Lisäksi henkilöstömitoutuksen toteutumisen seurantaa ja todentamista varten tulee laatia ohjeistusta.]
      • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Kyllä
      • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [VALLI ry näkee hyvänä sen, että vanha ihminen saa asua niin halutessaan samassa paikassa läpi kaikkien palveluvaiheiden. Mutta voiko asuminen jatkua loppuelämän ajan, jos palveluasumisen yksikössä ei vaadita omaa henkilökuntaa. Huolena on riittävän hoivan turvaaminen. Nähdään hyvänä tavoitteena, myös se, että vanhat ihmiset otetaan huomioon kaikessa asuntosuunnittelussa, kaavoituksessa, ympäristörakentamisessa, liikennesuunniteluussa jne. VALLI ry näkee tervetulleena myös sen, että kunta velvoitetaan ottamaan ikääntyneiden asuminen huomioon. Nykyisin Suomessa on vielä erilaisia alueellisia toimintatapoja, niin AVIen kuin kuntienkin toimesta. Tarvittaisiin yhtenevämpiä toimintatapoja, jotta esimerkiksi vertailukin onnistuisi paremmin. ]
      • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
        Uppdaterad:
        27.8.2021
        • Ei [Säännökset eivät ole onnistuneita lähinnä valvonnan yhdenmukaiseen toteuttamiseen liittyvien puutteiden vuoksi. Lainsäädännön tulee olla riippumatonta palvelun tuottajatahosta ja julkiselle ja yksityiselle toiminnalle tulee asettaa samat valtakunnalliset reunaehdot. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa jätetään kokonaan avoimeksi jää se, miten yksityisten palveluntuottajien toimiluvat suhtautuvat tilanteeseen ja tätä koskevat vaikutusarvioinnit puuttuvat. Nyt toimiluvat ovat yksityiskohtaisia ja sidottuja tiettyyn paikkaan ja tiettyihin asiakasmääriin. Jos esimerkiksi 20 asiakkaan asumisyksikössä yhdellä asiakkaalla ilmenee ympärivuorokautisen palvelun tarvetta (hoiva-asuminen), onko yksiköissä (sekä julkisissa että yksityisissä) lisättävä omaa henkilöstöä yöaikaiseen toimintaan vai voidaanko palvelut tuottaa samassa kokonaisuudessa mahdollisesti toimivan hoiva-asumisen yksikön toimesta? Julkisen ja yksityisen toiminnan tasavertaisen kohtelun osalta on puuttuva myös lupajärjestelmän ongelmiin kuten pitkiin käsittelyaikoihin mikäli lupaan tarvitsee tehdä muutoksia vaikkapa paikkamääriin liittyvien rajoitteiden vuoksi. Kokonaisuutenaan tilannetta helpottaisi, jos toimilupiin sisällytettäisiin liukumat paikkamäärien suhteen. Nykyisin luvat ovat hyvin jäykkiä siten, että luvassa on esimerkiksi myönnetty enintään tasan 25 paikkaa tehostettua palveluasumista ja 25 paikkaan palveluasumista (mikäli asukashuoneita on yhteensä 50). Erilaisten asumisyksiköiden kokonaisuuksissa tulisi toimilupaa katsoa kokonaisuutena ja paikkamäärien tulisi olla eri palvelumuotojen välillä tarpeen mukaan joustavia samoin kuin työntekijämäärien. Näin käytettävissä olevat tilat ja henkilöstö saadaan tehokkaaseen käyttöön ja mahdollisimman moni tarvitsija voi saada palveluita.]
      • Mehiläinen
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Esityksen mukainen tavallinen palveluasumisen on toimiluvaltaan ainoastaan palveluasumiseen soveltuvan asumisen tarjoamista. Onkin syytä huomioida, että mikäli yksikön muut sosiaali- ja terveyspalvelut tuotetaan esimerkiksi kotiin annettavina palveluina, eikä yksikössä siten ole omaa henkilöstöä, on asukkaan mahdollinen siirtymä hoiva-asumisen palveluntarpeeseen ja mitoitukseen erittäin suuri hyppäys, joka tuo mukanaan varsin merkittävät lisäkustannukset. Laista on tulkittavissa asukkaan subjektiivinen oikeus jäädä asumaan tavallisen palveluasumisen yksikköön myös palvelutarpeen muuttuessa. Näin ollen on mahdollista, että jopa yksittäistä asukasta varten tulee hankkia sekä päiväaikainen että yöaikainen jatkuva henkilöstö. Lainsäädännöstä ei käy ilmi, onko tästä tehty taloudellista vaikutusarviota ja onko huomioitu rahoituksena palveluiden järjestäjille ja tuottajille. Käytännössä tämä aiheuttaa merkittävän palveluiden lisärahoitustarpeen. Lisäksi laissa tulisi selkeämmin mahdollistaa henkilöstön hyödyntäminen ristiin tilanteessa, jossa tavallisen palveluasumisen yksikössä on omaa henkilöstöä. ]
      • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Teoriassa tämäkin ok, mutta jos tämä tarkoittaa, että rakennetaan upouusia ja hävitetään nykyiset vanhat, niin siihen ei rahat riitä.]
      • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Vastaus on kyllä. Pääosin onnistuneita. Myös tuetun asumisen määrittelyä voisi avata tähän kohtaan. Erityisen hyvää määrittely on siinä että ehdotus mahdollistaa asukkaan palvelujen järjestämisen siinä yksikössä jossa hän asuu. Näissä tilanteissa tulisi varmistaa etteivät henkilöstömitoitukset muutu koko yksikön osalta kun yksittäisten asukkaiden palvelutarpeet muuttuvat. ]
      • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tavoite on hyvä, mutta asia vielä niin keskeneräinen, että ei ole valmis lainsäädäntöön vietäväksi. Kyse on samasta problematiikasta, jonka olen nostanut esiin aiemmin palveluasumisen ja hoiva-asumisen kohdalla. Olisi mietittävä, kuuluuko tämä tässä vaiheessa ns. informatiivisiin säännöksiin, eli että tavoitteena on sekä asuntojen uudistuotannossa että vanhojen asuntojen saneeraamisessa se, että asukas voi asua asunnossaan vielä silloinkin kun hän tarvitsee paljon apua: esteettömyys ja viilennys. Olennaiseksi nousee kysymys, kuinka pitkälle on mahdollista järjestää hoito kotona ja missä vaiheessa tarvitaan hoivakotia. Onko esimerkiksi edennyt muistisairaus tai jatkuvan valvonnan tarve kriteereitä? Tavoite siis on hyvä, mutta toteutusta osana koko palvelurakennetta pitäisi vielä kirkastaa.. ]
      • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Periaatteessa hybriasumisen malli on kannatettavia. Käytännössä hybridiasumisessa saatetaan asettaa rajoja, kuka saa esimerkiksi yhteisöllistä kuntouttavaa ryhmätoimintaa yksikössä. Tämä voi luoda eriarvoisuutta hybridiasumisyhteisön asukkaiden välille.]
      • Hämeenlinnan kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Yhteisölliseen toimintaan soveltuvien, esteettömien tilojen tarve on huomioitava.]
      • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Esitetyt muutokset ovat sekavia, ja eri palvelumuotojen toiminnan edellytyksistä on säänneltävä selkeämmin. Palvelumuotojen keskinäiset erot tulisi määritellä. Palvelujen järjestämisestä tulee olla selkeä ”kehikko”. Esityksen mukaan samassa rakennuskokonaisuudessa voi olla eri palvelutarpeita omaavia asiakkaita; epäselvät kysymykset liittyvät muun muassa toimintayksikön määritelmään, toiminnan johtamiseen (mistä ja kuinka laajasta palvelukokonaisuudesta johtaja voi vastata), henkilöstön rakenteeseen ja määrään. Arvioitavaksi tulisivat myös toiminnassa tapahtuneet muutokset, minkälaisissa tilanteissa niistä tulisi ilmoittaa lupa- ja valvontaviranomaiselle, ja kuka tästä olisi ilmoitusvelvollinen. Esityksessä ei tarkasti säännellä, minkälaisia vaikutuksia muutoksilla lupa- ja valvontaviranomaisen työhön, sen ylläpitämiin rekistereihin ja mahdollisiin palvelujen tuottajilta edellytettäviin toimenpiteisiin. Haasteita toiminnalle asettaa samassa toimintayksikössä tuotettavien palvelujen moninaisuus. Palvelujen taso ja vaadittava osaaminen vaihtelee suuresti (ei minkäänlaisen palvelun piirissä olevasta asiakkaasta saattohoidossa olevaan asiakkaaseen/potilaaseen). Samassa rakennuksessa (=toimintayksikkö?) voisi asua myös ei-palvelujen piirissä olevia ihmisiä. Sosiaalihuollon asiakkuus on jo itsessään salassa pidettävä tieto, jolloin 46 c §:ää tulisi arvioida myös palvelujen piirissä olevien asiakkaiden yksityisyyden suojan näkökulmasta. Jo käytännössä toiminnan organisoitumisen tueksi tarvitaan selkeämpää ja vahvempaa sääntelyä. Toimintayksikkö -käsitettä on tarkasteltava suhteessa muuhun lainsäädäntöön (mm. yksityisistä sosiaali-palveluista annettu laki, laki yksityisestä terveydenhuollosta, vanhuspalvelulaki jne.). Toimintayksikön määritelmä on aiheuttanut tulkintaongelmia jo tällä hetkellä mm. sellaisissa toimintayksiköissä, joissa tuotetaan sekä tehostettua että ns. tavallista palveluasumista. Asia on tullut esiin toimijoiden vastatessa muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) vanhuspalvelujen tila -tutkimuksen seurantakyselyihin. Seurannan tiedot toimitetaan myös valvontaviranomaiselle mahdollisia valvonnallisia toimenpiteitä varten. Vanhuspalvelulain 20 §:n 2 momentin ”toteutuneen henkilöstömitoituksen tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikössä, jolla on yhteiset toimitilat ja oma työvuorosuunnittelu ja joka toimii yhden esimiehen alaisuudessa, on oltava vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti”. Jatkossa esimerkiksi lakisääteisen vähimmäishenkilöstömitoituksen valvonta tulee vaikeutumaan, mikäli samassa rakennuksessa tuotetut palvelut eivät ole selkeästi yksilöitävissä ja viranomaisten rekisterissä (jonka nojalla myös esimerkiksi THL:n kyselyt ohjautuvat toimijoille). Edelleen henkilöstön asianmukaisuuden valvonta kohdistuu myös muihin kuin tehostetun palveluasumisen (esityksessä hoiva-asuminen) toiminnan valvontaan. Esityksessä käytetään toimintayksikön lisäksi muitakin termejä palveluja/niihin liittyviä kokonaisuuksia kuvatessa, kuten asuinympäristö (21 b §), asumisyksikkö (21 c §) sekä rakennuskokonaisuus. Kaikki edellä mainitut termit tai samaa asiaa tarkoittavat termit tulisi yhdenmukaistaa ja määritellä selkeästi. Esityksessä käytetään myös termejä hybridiasuminen ja välimuotoinen asuminen. Lain tarkoituksen sekä sen toimeenpanon helpottamiseksi on keskeistä, että voimassa olevan asumispalveluja koskevan pykälän korvaavat esityksen mukaiset ”asumisen eri muodot” määritellään selkeästi ja yksiselitteisesti. Eri palvelumuodoille olisi määriteltävä suuntaa antava kriteeristö sekä edellytykset toiminnalle (vrt. vanhus-palvelulain 1.10.2020 voimaan tulleet säännökset). Säännöksiä olisi tarkennettava myös asiakkaille tarjottavien valtakunnallisesti yhdenvertaisten palvelujen näkökulmasta. Asiakkaalla on myös oikeus tietää saamiensa palvelujen sisällöstä tarkemmin – tietyt yhtenäiset kriteerit on oltava esimerkiksi ympärivuorokautisen palvelun järjestämisestä, vaikka päätökset tehdään aina asiakkaan yksilöllisen palvelutarpeen mukaisesti. Edelleen sääntelymuutoksia on tarkasteltava vanhusten lisäksi myös suhteessa muihin asiakasryhmiin (esimerkiksi vammaispalvelulaissa palveluasumisesta on omat säännöksensä, joiden sisältö poikkeaa nyt esitetystä). Esityksen mukainen sääntely voi aiheuttaa merkittäviä riskejä asiakas- ja potilasturvallisuudelle; sääntelyä selkeyttämällä toiminta eri toimijoiden kesken on yhdenmukaisempaa ja toiminta ennakoitavampaa (asiakas, järjestäjä, tuottaja, valvontaviranomaiset, THL jne.).]
      • Muistiliitto ry, Teiska Minna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Muistiliitto näkee positiivisena kehityssuunnan, jossa asiakkaan muuttuva palvelutarve huomioidaan niin ettei asiakkaan tarvitse muuttaa vaan ympäristö muuttuu ja tarvittavat palvelut pystytään tuomaan hänen luokseen. Myös omaisten ja läheisten oikeus samaan asumismuotoon nähdään perusteltuna ja hyvänä kehityssuuntana. Muistiliitto haluaa kuitenkin kiinnittää huomiota henkilöstömitoituksen ja asiakasturvallisuuden takaamisesta monimuotoisessa asumisympäristössä/yksikössä sekä palvelujen maksujen määräytymiseen niin, että ne ovat asiakkaalle selkeät ja ennakoitavat. ]
      • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Pykälän peruslähtökohtana on ajatus, että siirtymä palveluasumisesta olisi aina hoiva-asumiseen eli ns. raskaampaan palveluun. Sosiaalihuoltolain pykälänä 46 c koskee kuitenkin useita eri asiakasryhmiä ja siksi olisi tärkeää, että pykälässä näkyisi myös siirtymät ns. kevyempään asumisen suuntaan (esim. tuettuun asumiseen tai hoiva-asumisesta palveluasumiseen). Näin turvattaisiin edellä mainituissakin tapauksissa asiakkaalle mahdollisuus asua samassa asunnossa ilman siirtymistä toiseen asuntoon saadakseen tarvitsemansa tuen ja palvelut. Tällä voi olla suuri merkitys esimerkiksi päihde- ja mielenterveyskuntoutujille osana kuntoutumista. ]
      • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Tarkoittaako rakennuskokonaisuus myös samaa rakennusta tai kerrosta? Palvelumäärän lisääminen ilman että asukkaan tarvitsee muuttaa asuntoa on kannatettava ajatus, mutta käytännössä vaikea toteuttaa, koska hoiva-asumista tuotetaan ryhmäkotimuotoisena ja palveluasumisen asunnot ovat ns. tavallisia asuntoja eivätkä sovellu ryhmäasumiseen. Kustannukset voivat nousta hallitsemattomasti, mikäli ympärivuorokautista hoivaa tuotetaan vain muutamaan asuntoon.]
      • Espoon kaupunki
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Hybridiasuminen on hyvä tavoite. Henkilöstömitoituksen laskeminen/varmistaminen vaatii kuitenkin tarkempaa ohjeistusta siitä, miten huomioidaan sekä palveluasumisen että hoiva-asumisen asukkaiden (laskennalliset) tarpeet. ARA-säädökset voi jossain haitata muutoksia. Onko niin, että ns. kevythoitoisia asiakkaita ei voi ARA-säädösten perustella sijoittaa tiloihin, joihin on saatu ARA-tukea ns. raskashoitoisempien asiakkaiden vuoksi?]
      • Helsingin kaupungin pelastuslaitos
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Sääntelyssä olisi huomioitava, että hybridiasumiseen käytettävien rakennusten tulisi täyttää paloturvallisuusvaatimukset ja myös kuvata, millaisia nämä rakennukset ja tilat ovat rakennuslainsäädännön näkökulmasta. Säädöksessä tulisi huomioida, että samassa asunnossa tapahtuvan asumismuodon muutos saattaa vaikuttaa palo- ja poistumisturvallisuuteen ja näin ollen joissain tapauksissa myös palotekniset vaatimukset voivat olla erilaisia. ]
      • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Kyllä
      • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Hybridiasumisen säännökset ovat pääosin kannatettavia. Asiakkaan kannalta on optimaalista asua samassa paikassa, jonne hän saa palveluita oman palvelutarpeensa mukaisesti. Mikäli samassa asuinyksikössä asuu sekä palveluasumisen että hoiva-asumisen asiakkaita on varmistettava, että henkilöstömitoitus toteutuu kaikissa tilanteissa kaikkina aikoina.]
      • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Enligt FN:s funktionshinderkonventions 19 artikel ska personer med funktionsnedsättning ha jämlika möjligheter att välja boendeort och var samt med vem man bor. Enligt paragrafen och dess motiveringar blir det oklart ifall det finns en risk att man vill centralisera boendet, vilket inte är en välkommen utveckling för personer med funktionsnedsättning eller i enlighet med artikel 19. ]
      • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [Hoiva-asuminen järjestetään usein ryhmäkotimuotoisena, mikä on vaikkapa muistisairaudesta kärsivälle hyvä tapa. Esityksestä ei käy selville, kuinka palveluasumisesta voisi siirtyä hoiva-asumisen piiriin ilman muuttoa asunnosta toiseen, vaikka asunnot olisivatkin samassa rakennuskokonaisuudessa. Ei myöskään käy selville, kuinka samassa asuinpaikassa asuvat voisivat saada henkilökunnalta eri tasoista hoivaa. Sinänsä on hyvä ajatus, että hoivan tarpeen kasvaessa ei tarvitsisi muuttaa. Käytännössä se on vaikea järjestää, etenkin muistisairaille. ]
      • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
        Uppdaterad:
        26.8.2021
        • Ei [On erittäin hyvä tavoite, että ihmisen palveluntarpeen muuttuessa palveluasumisesta hoiva-asumiseen, ei henkilön tarvitse muuttaa toiseen asuntoon. Miten tämä käytännössä olisi mahdollista, jää epäselväksi. Erilaisten palveluiden toteuttaminen samassa yksikössä voi olla haasteellista.]
      • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Ikäinstituutti, Topo Päivi
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Pääosin säännökset hyvät, mutta nyt säädetään jostakin jota vasta kehitetään ja sen vuoksi jää oikeastaan epäselväksi, että mihin tässä viitataan. Toisaalta on hyvä, että lainsäädäntö ei estä uuden kehittämistä. Missä säädöksessä perhehoidon saantikriteereistä ja laadusta säädetään? Nyt säädöksiä ei juuri ole. ]
      • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [KYLLÄ THL pitää hybridiasumista koskevia säännöksiä onnistuneina, sillä asiakkaan kannalta tärkeintä on yksiportainen hoiva, jossa asiakas ei fyysisesti siirry paikasta toiseen palvelutarpeen muututtua vaan palvelut tarjotaan ja räätälöidään hänelle siinä toimintayksikössä, jossa hän kulloinkin on.]
      • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Kyllä
      • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
        Uppdaterad:
        25.8.2021
        • Ei [Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää lähtökohtaisesti hyvänä asiana asumispalvelujen toteuttamista koskevan 46 c §:n säännöskohtaisten perustelujen mukaista tavoitetta siitä, että edistetään asumismuotojen kehittymistä ja lisääntymistä, jotka mahdollistavat sen, että ihminen saa elää loppuelämänsä tutussa kodissaan. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan asiaan liittyy kuitenkin epäselvyyksiä ja tarkennettavia asioita, jotka tulee ottaa huomioon. Asumispalvelujen toteuttamista koskevan 46 c §:n 1 momentin mukaan palveluasumista ja hoiva-asumista voidaan toteuttaa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa rakennuksissa. Kyseisen ehdotuksen mukaisessa pykälässä eikä säännöskohtaisista perusteluista ei kuitenkaan ilmene, mitä rakennuskokonaisuudella tässä yhteydessä tarkoitetaan. Asia vaatii Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tarkentamista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää näkemyksenään, että samassa rakennuksessa voitaisiin toteuttaa palveluasumista, hoiva-asumista ja tavallista asumista niin, että eri asiakkaat asuvat omissa kerroksissa, ryhmäkodeissa tai muissa vastaavissa selkeissä tilakokonaisuuksissa palvelutarpeensa mukaisesti jaoteltuna. Asiakkaiden sijoittuminen sekaisin rakennuksen eri asuntoihin palvelutarpeestaan riippumatta on Etelä-Suomen aluehallinviraston näkemyksen mukaan haasteellista, sillä tavallisen asumisen, palveluasumisen ja hoiva-asumisen asiakkaiden palvelutarve sekä sosiaalisten suhteiden tarve on erilainen. Kyseiset asiat aiheuttavat myös erilaisia tarpeita rakennuksen tilojen suhteen. Asiassa on esimerkiksi otettava huomioon yhtäältä liikkumisvapauteen ja toisaalta asiakasturvallisuuteen liittyvät asiat. Tavallisen asumisen ja palveluasumisen asiakkaita ja heidän liikkumistaan ei lähtökohtaisesti tarvitse rajoittaa esimerkiksi lukituilla ovilla. Kyseisissä asunnoissa asuvilla tulee olla mahdollisuus itsenäiseen kulkemiseen rakennuksesta ulos. Toisaalta taas hoiva-asumisen usein muistisairaiden asiakkaiden turvallisuudesta joudutaan usein huolehtimaan esimerkiksi lukittujen ovien avulla niin, että he eivät pääse poistumaan henkilökunnan huomaamatta. Lisäksi hoiva-asumisen asiakkaat tarvitsevat lähtökohtaisesti ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa, jolloin asiakkaiden sijoittuminen rakennukseen sekaisin palvelutarpeestaan riippumatta ei takaa henkilökunnan välitöntä läsnäoloa ja valvontaa ympärivuorokautisesti toisin kuin esimerkiksi rajatussa hoiva-asumisen ryhmäkodissa tai kerroksessa, jossa asiakkailla on yhteiset tilat ja jossa henkilökunnan läsnäolo mahdollistuu. Asumispalvelujen toteuttamista koskevan 46 c §:n 3 momentin mukaan, jos asukkaan olosuhteet muuttuvat niin, että hänen on perusteltua siirtyä palveluasumisesta tai 2 momentissa tarkoitetusta asumisesta hoiva-asumiseen, muutos on mahdollisuuksien mukaan toteutettava niin, ettei hänen tarvitse siirtyä toiseen asuntoon saadakseen tarvitsemansa palvelut. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että kun asukkaan toimintakyky alenee niin, että hänellä on tarve siirtyä palveluasumisesta tai tavallisesta asumisesta hoiva-asumiseen, hänelle olisi tehtävä palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma sekä niihin pohjautuva hallintopäätös hoiva-asumisen myöntämisestä. Asiakkaan etu on sosiaalihuoltolain 30 §:n 2 momentin perusteella ensisijaisesti otettava huomioon, kun arvioidaan, voidaanko hoiva-asumisen palvelut tuoda asiakkaan nykyiseen kotiin vai onko olemassa jokin asiakkaan edun kannalta olennainen syy, jonka vuoksi hänen olisi siirryttävä toiseen asuntoon. Syyksi ei riittäisi pelkästään se, että järjestely on palvelun tuottajan kannalta käytännöllisin ratkaisu. Arviointia tehtäessä on otettava huomioon myös sosiaalihuoltolain 30 §:n 3 momentin säännös, jonka mukaan sosiaalihuoltoa on lähtökohtaisesti toteutettava siten, että avio- ja avopuolisoilla sekä muilla perheenjäsenillä on mahdollisuus asua yhdessä. Edellä mainitun perusteella hoiva-asumisen palvelut voitaisiin tuoda asiakkaan nykyiseen kotiin. Esitetyssä hoiva-asumista koskevassa 21 c §:ssä hoiva-asumisella tarkoitetaan asumista yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa esteettömässä ja turvallisessa hoivakodissa tai vastaavassa asumisyksikössä, jossa henkilöllä on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa hän saa asumisyksikön henkilöstöltä viipymättä ja vuorokaudenajasta riippumatta hoitoa ja huolenpitoa myös äkilliseen tarpeeseensa. Koska edellä mainitun mukaisesti hoiva-asumisella viitaan hoivakodissa tai vastaavassa asumisyksikössä tapahtuvaan asumiseen ja siihen sisältyviin palveluihin, asia näyttäytyy ristiriitaiselta ja epäselvältä sen suhteen, miten tavalliseen asuntokantaan kuuluvasta asunnosta tai palveluasumisesta siirtyminen hoiva-asumiseen voidaan toteuttaa muutoin kuin siirtymällä edellä mainitusta asunnosta hoiva-asumisen toimintayksikköön. Esityksen mukaisesti hoiva-asumista voitaisiin järjestää asiakkaan kotiin. Hoiva-asumista voitaisiin esityksen mukaan järjestää sekä tavalliseen asuntokantaan kuuluvaan asuntoon että palveluasumiseksi rekisteröityyn asuntoon sen mukaan, minkälaisessa asunnossa asiakas asuu hoiva-asumisen tarpeen ilmetessä. Tilanteessa, jossa hoiva-asumista järjestettäisiin palveluasumiseksi rekisteröityyn asuntoon, kuten ehdotetun lain 21 b §:n perusteluissa on tuotu esiin, tulee huomioida tilanteen vaikutukset lupa- ja rekisteröintimenettelyyn ja lainsäädäntöön. Nykyisen lainsäädännön mukaan (Laki yksityisistä sosiaalipalveluista, 922/2011) yksityisten sosiaalipalvelujen tuottajan, joka jatkuvasti tuottaa ympärivuorokautisia sosiaalipalveluja, on saatava lupaviranomaiselta lupa palvelujen tuottamiseen ennen toiminnan aloittamista ja olennaista muuttamista. Käytännössä tietyn toimintayksikön eri palvelujen asiakasmäärät vaihtelisivat hyvinkin nopeasti yksittäisten asiakkaiden palvelutarpeen kasvaessa. Ehdotetun 3 momentin mukaisessa tilanteessa lupa- ja rekisteröintimenettelyn kannalta palveluasumiseksi rekisteröity asunto voisi muuttua hoiva-asumiseksi asiakkaan jatkaessa asumistaan samassa asunnossa. Asiakkaiden hoiva-asumisessa asumisen aika voi olla hyvinkin lyhyt, jolloin lupa- ja rekisteröintimenettely palveluasumisesta hoiva-asumiseen tuottaa lupaviranomaiselle nykyistä enemmän työtä. Kyseinen menettely lisää myös palveluntuottajien asiointeja lupaviranomaisiin päin. Tilanne eroaa tämänhetkisestä tilanteesta, jossa yksityisellä palveluntuottajalla on rekisteröitynä tietty määrä ilmoituksenvaraisia palveluasumisen paikkoja ja lupaa edellyttäviä tehostetun palveluasumisen paikkoja, joiden puitteissa yksityisen palveluntuottajan on toimittava ja kunnan palveluita järjestettävä. Asia tulee ottaa huomioon lupa- ja rekisterikäytäntöjen osalta, mikäli päädytään 3 momentin mukaiseen ehdotukseen. Säännöskohtaisissa perusteluissa on tuotu esiin, että asiakkaan etu on sosiaalihuoltolain 30 §:n 2 momentin perusteella ensisijaisesti otettava huomioon, kun arvioidaan, voidaanko hoiva-asumisen palvelut tuoda asiakkaan nykyiseen kotiin vai onko olemassa jokin asiakkaan edun kannalta olennainen syy, jonka vuoksi hänen olisi siirryttävä toiseen asuntoon. Syyksi ei riittäisi pelkästään se, että järjestely on palvelun tuottajan kannalta käytännöllisin ratkaisu. Asia vaatii Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan kuitenkin täsmennystä. Erityisesti iäkkäät hoiva-asumisen asiakkaat ovat usein muistisairaita, jotka tarvitsevat lähtökohtaisesti ympärivuorokautista hoitoa, huolenpitoa ja valvontaa. Lisäksi heillä saattaa olla yksinäisyyttä ja turvattomuuden tunnetta, joihin voidaan vastata henkilökunnan läsnäololla. Näin ollen erityisesti muistisairaiden kohdalla hoiva-asuminen olisi tarkoituksenmukaista järjestää pienissä ryhmäkotityyppisissä yksiköissä. Lisäksi muistisairaille on tilojen hahmottamisen vuoksi usein tärkeää olla pieniä yksiköitä kuten ryhmäkoteja. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan ne ympärivuorokautisen palvelun tarpeessa olevat ikääntyneet, jotka pärjäävät ilman ryhmäkotityyppistä asumista, ovat marginaaliryhmä. Hoiva-asumisen järjestäminen tavalliseen asuntokantaan kuuluvaan asuntoon tai palveluasumiseen ei Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan ole lähtökohtaisesti kannatettavaa ympärivuorokautisen palvelun tarpeessa oleville muistisairaille asiakkaille. Sen sijaan Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että hoiva-asumista voitaisiin järjestää tavalliseen asuntokantaan kuuluvaan asuntoon tai palveluasumiseen ehdotetun 46 c §:n 3 momentin mukaisesti asiakkaille, joiden kognitiivinen toimintakyky ei ole heikentynyt, jotka tarvitsevat pääasiassa apua fyysisen toimintakyvyn heikentymisen vuoksi ja jotka kykenevät tarvittaessa hälyttämään apua. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ehdottaa säännöskohtaisia perusteluja tarkennettavaksi siten, että asiakkaan edun huomioimiseen liittyen otetaan huomioon edellä mainitut asiat. Ehdotetun 46 c §:n 3 momentin mukainen hoiva-asumisen järjestäminen asiakkaan kotiin vastaa sisällöltään Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsityksen mukaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti vammaispalvelulain käsitettä palveluasuminen kotiin. Etelä- Suomen aluehallintovirasto esittää, että hoiva-asumisen käsitettä käytettäisiin nimenomaisesti tarkoittamaan esimerkiksi muistisairaille asiakkaille tarkoitettua ryhmäkotityyppistä asumista. Vastaavasti kognitiivisesti toimintakykyisille asiakkaille hoiva-asumisen tarjoaminen kotiin vastaisi käsitteenä sitä, mitä nykylainsäädännön mukaisesti vammaispalveluissa tarkoitetaan palveluasumisella kotiin. Asiassa on kuitenkin huomioitava, että myös vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistämiseen liittyvä työ on käynnissä. Kyseisen lakimuutoksen pohjana on aiemmin annettu hallituksen esitys (159/2018), jossa puhutaan palveluasumisen sijaan asumisen tuesta. Käsillä olevan sosiaalihuoltolain muuttamisen yhteydessä on syytä ottaa huomioon myös tuleva vammaispalvelua koskeva uudistus. Etelä-Suomen aluehallintovirasto korostaa, että lakiuudistusten yhteydessä tulee erityisesti kiinnittää kokonaisuuden kannalta huomiota siihen, että sosiaalihuoltoa koskevissa eri laeissa käytettävät käsitteet ja niiden määrittelyt olisivat mahdollisimman pitkälle yhteneväiset. Asumispalvelujen toteuttamista koskevan 46 c §:n säännöskohtaisissa perusteluissa on tuotu esiin, että henkilöstön mitoitukseen on tarkoitus soveltaa vanhuspalvelulain säännöksiä ympärivuorokautisen hoidon numeerisesta vähimmäismitoituksesta siltä osin kuin kohteessa järjestetään hoiva-asumista iäkkäille henkilöille. Henkilöstön vähimmäismäärän olisi vastattava kulloistakin hoiva-asumisen asiakasmäärää. Muilta osin ei edellytettäisi, että kohteessa on asukkaiden palveluja varten erikseen palkattu henkilöstö. Palvelut järjestettäisiin erikseen esimerkiksi kotihoitoa ja tukipalveluja koskevien säännösten mukaisesti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää hyvänä, että perusteluissa on tuotu esiin hoivaasumisen osalta viittaus vanhuspalvelulain vähimmäismitoitukseen. Tilanteeseen, jossa asiakkaat sijoittuvat saman rakennuksen sisällä sekaisin palvelutarpeestaan riippumatta, sisältyy kuitenkin Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan riski siitä, että samaa henkilökuntaa käytetään sekä hoiva-asumisen että palveluasumisen asiakkaille. Tällöin haasteena on se, että vanhuspalvelulain mukaisen vähimmäismitoituksen laskeminen hämärtyy, mikäli työntekijöiden työaika jakautuu eri palvelumuotojen kesken. Valvontahavaintojen perusteella nykytilanteessa on jo päädytty tilanteisiin, joissa niin kutsutuissa hybridiyksiköissä henkilöstömitoitus on laskettu keskiarvoisena mitoituksena eri palvelumuodoissa olevien asiakkaiden kesken. Kyseisissä tilanteissa tehostetun palveluasumisen asiakkaiden vähimmäismitoitus ei ole täyttynyt, eikä yksittäisten asiakkaiden yksilöllisiä palvelutarpeita ole huomioitu mitoituksessa riittävällä tavalla. Palveluasumisessa ei tarvitse olla henkilökuntaa paikalla toisin kuin ympärivuorokautisessa hoiva-asumisessa. Ehdotettuun 46 c §:n 3 momenttiin liittyen Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmaisee huolensa siitä, että palveluasumisessa olevien asiakkaiden yöllisen palvelutarpeen lisääntyessä siihen vastataan hoiva-asumisen henkilökunnan voimin. Valvontahavaintojen perusteella nykytilanteessa on jo tehty järjestelyjä, joissa tehostetun palveluasumisen henkilökunta poistuu ryhmäkodista, tai muusta vastaavasta tehostetun palveluasumisen yksiköstä, tekemään kotihoidon tai palveluasumisen asiakkaiden yökäyntejä. Tällaisessa tilanteessa hoiva-asumisen asiakkaiden asiakasturvallisuus vaarantuu, kun he jäävät vaille ympärivuorokautista henkilökunnan läsnäoloa. Perustelutekstin sivulla 28 todetaan, että hoiva-asuminen vastaisi sisällöltään pääosin nykyistä tehostettua palveluasumista. Asiakkaalla olisi asunto yhteisöllistä toimintaa tarjoavassa yksikössä, jossa olisi henkilöstöä paikalla kaikkina vuorokauden aikoina. Henkilöstöön sovellettaisiin vanhuspalvelulaissa säädettyä henkilöstömitoitusta. Etelä- Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan edellä mainitusta voi saada käsityksen, että vanhuspalvelulain mukaista vähimmäismitoitusta olisi noudatettava kaikissa eri asiakasryhmille suunnatuissa hoiva-asumisen yksiköissä. Kuitenkin perustelutekstin sivulla 69 todetaan, että jos asumisyksikössä tarjotaan hoiva-asumista pääasiassa iäkkäille henkilöille, henkilöstön mitoitus määräytyy asiaa koskevien vanhuspalvelulain säännösten mukaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että edellä mainitut kirjaukset ovat ristiriidassa keskenään. Lisäksi maininta pääasiassa iäkkäille henkilöille suunnatuista hoivaasumisen palveluista antaa käsityksen, että samassa hoiva-asumisen yksikössä voisi olla eri asiakasryhmiä. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan eri asiakasryhmien sijoittaminen samaan yksikköön ei turvaa parasta mahdollista asiakastyön laatua, sillä eri asiakasryhmät vaativat työntekijöiltä erilaista osaamista. ]
      • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Ei
      • Salon kaupunki
        Uppdaterad:
        24.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen Keskusta rp
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Ei [ Pykälään esitetään tarkennettavaksi, että rakennuskokonaisuuksiin kuuluvien rakennusten sisällä olevassa yksikössä palvelun lisääntyessä asiakkaan ei tarvitse muuttaa. Lupakäytännöt eivät saa olla esteenä lain hengelle.]
      • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Jyväskylän kaupunki
        Uppdaterad:
        23.8.2021
        • Kyllä
      • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Ei. Muutosehdotuksissa on paljon hyvää, mutta Attendon vastaus on ”Ei” siitä syystä, että kohtaan pääsee kirjoittamaan tarkemmat kommentit ja lisäysehdotukset. - Esitetyn säännöksen mukaan palveluasumista ja hoiva-asumista tuottavaan rakennuskokonaisuuteen voi kuulua myös asuntoja, jotka ovat muiden henkilöiden kuin palveluasumisen tai hoiva-asumisen asiakkaiden käytössä. Attendo pitää tätä erittäin tervetulleena ja hyvänä muutoksena. - Säännöksessä sekä lain yksityiskohtaisissa perusteluissa jätetään kuitenkin avoimeksi se, mitä tarkalleen ottaen rakennuskokonaisuudella tarkoitetaan ja voiko esimerkiksi kotihoidon palveluja tuottaa samassa hoivakodissa, voiko kohteessa olla senioriasumista, ja missä tuotetaan hoiva-asumisen tai palveluasumisen palveluja. Tätä olisi syytä täsmentää lain perusteluissa eli määritellä tarkemmin (hyvin yksityiskohtaisesti) rakennuskokonaisuus. - Koska yllä mainittu asia on erityisen merkityksellinen, olisi lain yksityiskohtaisissa perusteluissa tältä osin kuitenkin todella tärkeää korostaa, että samassa rakennuskokonaisuudessa voi tuottaa neljää eri palvelua (kotihoitoa, tavallista palveluasumista, hoiva-asumista sekä myös “ei mitään palvelua” eli senioriasumista. Lisäksi lain perusteluihin tulee täsmentää, että eri palvelumuodoissa olevien asiakkaiden huoneet voivat rakennuskokonaisuudessa olla ns. Sekaisin, koska tämä on suora seuraus siitä, että palveluluokkaa vaihtava asiakas saa lähtökohtaisesti pysyä samassa asiakashuoneessa. - Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa jätetään kokonaan avoimeksi se, miten yksityisten palveluntuottajien toimiluvat suhtautuvat tilanteeseen. Vaikutustenarviointia ei toisin sanoen ole tehty yksityisten palvelujen tuottajien toimilupien osalta. Avoimeksi jää erityisesti kysymys siitä, että missä tilanteissa myös kotihoidon palveluja voisi antaa samassa rakennuskokonaisuudessa ja miten toimiluvat suhtautuvat siihen, että asukkaalla olisi lähtökohtainen oikeus pysyä samassa asunnossa, kun toisaalta yksityisten palveluntuottajien toimiluvat ovat hyvinkin ”betonoituja” johonkin tiettyyn yhteen paikkamäärään hoiva-asumisessa ja palveluasumisessa, eikä mitään liukumaa ole. - Ongelmaksi muodostuu yhdenvertainen kohtelu julkisen (=ei toimilupia, joten ei olemassa olevia rajoitteita paikkamäärän ja paikkojen muuntelun suhteen) ja yksityisen (=toiminta edellyttää toimilupaa, jossa yksikin ylipaikka pitää hakea jäykän, jopa useita kuukausia kestävän, muutoslupaprosessin kautta) välillä. - Yksityisten tuottajien toimilupiin tarvitaan jatkossa liukumaa eri toimilupaan myönnettyjen paikkojen välillä. Nykyisin luvat ovat hyvin jäykkiä siten, että luvassa on esimerkiksi myönnetty enintään tasan 25 paikkaa tehostettua palveluasumista ja 25 paikkaan palveluasumista (mikäli asukashuoneita on yhteensä 50). Uudessa ehdotetussa säännöksessä kuitenkin korostetaan sitä, että asukkaan ei tarvitsisi muuttaa. Tällöin palvelujen tarpeiden muutoksissa esimerkkitilanteessa olisi jatkossa 26 paikkaa tehostettua palveluasumista ja 24 paikkaa palveluasumista. Ja niin edelleen. Toimilupiin tarvitaan tältä osin joustoa nykyiseen verrattuna, ettei jokaista palvelutarpeen muutosta jouduttaisi hyväksyttämään yksityisien palvelujen tuottajien osalta useita kuukausia kestävän ja maksullisen toimilupamuutoksen kautta. Lain yksityiskohtaisissa perusteluissa (tai esimerkiksi muussa lainsäädännössä) tuleekin tehdä muutoksia sen osalta, että jatkossa toimiluvat eivät ole nykyisellä tavalla jäykkiä siten, että yhdenkin asiakkaan muutos toiseen palveluluokkaan saisi aikaan tilanteen, missä yksityinen palveluntuottaja joutuu jopa useita kuukausia kestävään maksulliseen lupamuutosprosessiin. Käytännössä tilanne on johtanut asiakkaiden näkökulmasta pakkomuuttoihin, missä toimiluvan muutoshakemuksen ratkaisua odotellaan kuukausia lupaviranomaisen käsittelyn seurauksena: asukkaan palvelutarpeen muutos sen sijaan astuu voimaan välittömästi ja tuottajan velvollisuutena on noudattaa voimassa olevaa toimilupaa. - Pykälän 1 momentin mukaan palveluasumista ja hoiva-asumista voitaisiin toteuttaa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa rakennuksissa. Tähän kokonaisuuteen voisi pykälän 2 momentin mukaan kuulua myös tavallisia asuntoja, joiden asukkailla ei vielä ole toimintakyvyn alenemisesta johtuvaa palvelujen tarvetta. o Kohdassa tulee yllä mainittujen asioiden lisäksi täsmentää, että tuleeko erilaiset palvelumuodot siis tilateknisesti eriyttää toisistaan vai asetetaanko tiloille mitään rajoitteita? - Pykälän 3 momentissa säädettäisiin asuntokohteen asukkaan siirtymisestä palveluasumisesta tai tavallisesta asumisesta hoiva-asumiseen. Muutos olisi mahdollisuuksien mukaan toteutettava niin, ettei asukkaan tarvitse siirtyä toiseen asuntoon saadakseen hoiva-asumisen palveluja. o Vaikka muutos on tervetullut, ongelmaksi tulee yksityisille palveluntuottajille määrättävät toimiluvat, missä on hyvinkin tarkkaan betonoitu määrä palveluasumisen ja hoiva-asumisen paikkoja. Jos kotihoidon piirissä samassa rakennuskokonaisuudessa oleva asukas siirtyy hoiva-asumisen piiriin ja haluaa säilyttää saman oman huoneensa, edellyttää hoiva-asumisen paikkojen ollessa täynnä tämä tilanne toimiluvan muuttamista, vaikka asukkaiden määrässä ei tapahdu samassa rakennuskokonaisuudessa muutoksia. - Hyvää ehdotetussa säännöksessä on se, että erillistä henkilöstöä ei edellytettäisi. Kuitenkin on tärkeää vielä tarkentaa epäselvyyksien välttämiseksi, että palveluasumisen asukkaiden osalta ei edellytettäisi hoiva-asumisen mitoitusvaatimuksia vaikka henkilökunta voikin olla samaa. Kohdassa tulisi ottaa vielä täysin yksiselitteinen toteamus/kanta siihen, että esimerkiksi kotihoidon palvelujen tuottaminen on sallittua samassa rakennuskokonaisuudessa. - Erityisen tervetullut on säännöksen viimeinen kohta, missä halutaan välttää kaikki tarpeeton muutto eritasoisten palvelujen välillä silloin, kun niitä jo muutenkin annetaan samassa palvelutalokokonaisuudessa. Kaiken kaikkiaan kohta on erityisen tervetullut lisä.]
      • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Kyllä
      • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
        Uppdaterad:
        20.8.2021
        • Ei [Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan määritelmä rakennuskokonaisuus on epäselvä ja tätä tulisi tarkentaa. Hoiva-asumisen (nyk. tehostetun palveluasumisen) lupamenettelyssä tulee aina määritellä toimintayksikön tiedot mm. asiakasmäärän sekä henkilöstön osalta. Jatkossakin olisi asiakkaiden tarpeiden mukaista, että hoiva-asumista toteutetaan myös ryhmäkoti -tyyppisessä asumisessa huomioiden esimerkiksi muistisairaiden asiakkaiden tarpeet. Hoiva-asumisen toteuttaminen rakennuskokonaisuudessa, jonka määritelmä on epäselvä ja asiakkaiden asunnot mahdollisesti useassa rakennuksessa tai laajalla alueella, on käytännössä erittäin haastavaa asiakkaiden hoidollisuus ja mahdollinen jatkuvan valvonnan tarve huomioiden. Aluehallintovirasto esittää, että rakennuskokonaisuuden sijaan käytettäisiin termiä kiinteistö tai kiinteistöjen muodostama kokonaisuus. Hoiva-asumiseen tarkoitettujen kiinteistöjen tulisi muodostaa selkeä kokonaisuus, joissa on riittävät yhteiset tilat ja asiakasturvallisuus voidaan taata riittävällä tavalla. Aluehallintovirasto toteaa, että tällaista hybridiasumista on mahdollista toteuttaa myös nykyisen lainsäädännön puitteissa. On olemassa kerrostalokiinteistöjä, joissa on tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti ja sen lisäksi muutama tehostetun palveluasumisen paikka sekä palveluasumisen paikkoja muissa asunnoissa. Lisäksi samassa kiinteistössä voi olla asuntoja, joiden asiakkaille palveluntuottaja ei tuota mitään palveluja tai ainoastaan kotipalvelun tukipalveluja. Lähtökohtaisesti palveluasumisen ja tehostetun palveluasumisen asiakaspaikat ovat samoissa kerroksissa/käytävillä, jolloin palveluntuottajalla on oikeasti mahdollisuus vastata asiakkaiden palvelutarpeisiin. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan toiminnan toteuttamisen kannalta olisi tärkeää, että hoiva-asumisen ja palveluasumisen asunnot olisivat esitetyissä rakennuskokonaisuuksissa samoissa kerroksissa, käytävillä tai ryhmäkodeissa. Mikäli asiakkaat sijoittuvat eri rakennuksiin, on haastavaa varmistua siitä, että asiakkaat saavat heille myönnetyt ja riittävät palvelut. Aluehallintovirasto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että tällä hetkellä yksityisten palveluntuottajien luvat ovat sitovia asiakaspaikkamäärien ja henkilöstörakenteen osalta. Mikäli tavoitteena on lisätä tällaisten useita palveluja sisältävien asumisyksiköiden määrää, tulee arvioida, onko jatkossa mahdollista yksiköiden luvissa määritellä tiukasti asiakaspaikkamäärät hoiva-asumisen osalta. Mikäli hoiva-asumisen asiakkaita on yksikössä enemmän kuin luvan mukaisia paikkoja, joudutaanko asiakkaita muuttamaan muualle vai täytyykö toimintayksiköiden lupia muuttaa asiakasmäärän kasvaessa. Lisäksi aluehallintovirasto haluaa tuoda esille, että tehostetun palveluasumisen toteuttaminen ns. kerrostaloasunnoissa on jo nyt haastavaa, koska asiakkaiden hoitoisuus on suuri. Apuvälineiden käyttö on vaikeaa, henkilöstöä ei riitä useaan asuntoon yhtä aikaa ja muistisairaille aiheutuu vaaratilanteita heidän liikkuessaan yksin asunnostaan. Aluehallintovirasto toivoo, että sosiaalihuollon käsitteet saataisiin yhdenmukaistettua ja niitä käytettäisiin kaikessa yhteydessä lainsäädännön tai lainsäädäntöesityksen mukaisesti. Täten esimerkiksi hybridiasuminen -käsitettä ei tulisi käyttää. ]
      • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Kyllä
      • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
        Uppdaterad:
        19.8.2021
        • Ei [On epäselvä. Hoiva-asumisen järjestäminen asiakastarpeen pohjalta hajautettuna on haasteellinen huomioiden muu asiaan liittyvä ohjaus ja säädökset. On ristiriitainen suhteessa 21 c §:n kirjaukseen.]
      • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [Pykälä ja perustelut kaipaavat vielä täsmennystä. Ehdotuksessa todetaan mm.: ”Monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien edistämiseksi la-kiin lisättäisiin säännökset, joilla mahdollistetaan erilaisten asumismuotojen toteuttaminen samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa. Kohteessa voisi olla palveluasumista ja hoiva-asumista sekä asumista tavalliseen asuntokan-taan kuuluvissa asunnoissa. Tarkoitus on, että henkilö voi halutessaan elää loppuelämänsä samassa asunnossa…” Jos tällä tarkoitetaan palveluasumisen ja hoiva-asumisen kohteiden integraa-tion lisäämistä rakennuksiin, jossa on myös tavallista vuokra- ja omistusasu-mista kaikenikäisille ihmisille, pitää VANE esitystä kannatettavana ja vam-maisyleissopimuksen mukaisena kehityssuuntana. Pykälästä ja perusteluista voi saada toisaalta myös käsityksen, että kannustetaan asumisen palveluja tarvitsevien ihmisten asumisen keskittämiseen, joka puolestaan ei ole vam-maisten ihmisten kannalta tavoiteltu kehityssuunta. Edelleen on syytä huo-mioida, että jos asiakas haluaa muuttaa hänen avuntarpeensa muuttuessa tai muutoin, tulisi tämänkin olla mahdollista. YK:n vammaisyleissopimukses-sa 19 artiklassa todetaan, että vammaisella ihmisellä tulisi olla yhdenvertai-nen mahdollisuus valita asuinpaikkanssa ja se, missä ja kenen kanssa asuu.]
      • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
        Uppdaterad:
        18.8.2021
        • Ei [säännökset muuten onnistuneita, mutta henkilöstömitoituksen määritteleminen on haasteellista ja siihen tarvitaan selkeä ohjeistus/työkalu.]
      • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
        Uppdaterad:
        17.8.2021
        • Kyllä
      • Essote ky
        Uppdaterad:
        16.8.2021
        • Ei [Miten määritellään HK-mitoitus käytännössä hybridiratkaisuissa? ]
      • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
        Uppdaterad:
        13.8.2021
        • Ei [Pykälässä säädettäisiin, että palveluasumista ja hoiva-asumista voidaan toteuttaa samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa rakennuksissa ja rakennuskokonaisuuteen voi kuulua myös asuntoja, jotka ovat muiden henkilöiden kuin palveluasumisen tai hoiva-asumisen asiakkaiden käytössä. Tämän pykälän tulkinta on epäselvä, mitä sillä tarkoitetaan ja miten sitä sovelletaan. Tarkoittaako tämä sitä, että palveluasumisen ja hoiva-asumisen kohteet voivat sijoittua rakennuksiin, jossa myös tavallista vuokra- ja omistusasumista kaikenikäisille ihmisille. Tämä on kannatettava tavoite ja tukee asumispalveluja tarvitsevien henkilöiden yhdenvertaisuutta muun väestön kanssa. Toisaalta tästä voi ymmärtää, että erilaisia isoja hoivakeskittymiä on hyväksyttyä rakentaa eri asiakasryhmille. Siksi perusteluissa on tarpeen selventää tulkintaa seuraavan kaltaisesti. Samassa rakennuksessa tai rakennuskokonaisuudessa ei tule kuitenkaan tarjota samanaikaisesti ryhmämuotoista hoiva-, palvelu- tai tuettua asumista erilaisille erityistä tukea tarvitseville asiakasryhmille. Useiden palveluja ja tukea tarvitsevien asiakasryhmien asumisen järjestäminen samassa rakennuksessa tai rakennuskokonaisuudessa ei vastaa yhdenvertaisuuden periaatteita eikä kansainvälisten sopimusten, kuten YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan sopimuksen periaatteita ja sitoumuksia yksilöllisestä asumisesta, oikeudesta asua kuten muutkin ihmiset ja valinnanvapaudesta. Tällainen keskittäminen lisää myös yleensä toiminnan ja kohteen laitosmaisia piirteitä. Lain säännöskohtaisissa (46 c §) perusteluissa viitataan Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn rahoitukseen ja sen ehtoihin, mikä on täysin epärelevantti viittaus. ARAn toiminta liittyy sosiaalihuollon asumispalvelujen toteuttamiseen rahoituksen osalta. Tämä kappale tulee poistaa perusteluista. Sen sijaan tärkeää lisätä perusteluihin em. kappaleen perustelut viittauksineen väestöryhmien yhdenvertaisuudesta sekä kansallisista ohjelmista ja kansainvälisistä sopimuksista (YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus ja EU:n vammaisstrategia).]
      • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Kyllä
      • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
        Uppdaterad:
        12.8.2021
        • Ei [Säännökset ovat pääosin onnistuneita. Säännösten yksityiskohtaisia perusteluja tulee täydentää asiakas- ja asumisturvallisuuden turvallisuuden näkökulmilla koskien erityisesti tilanteita, joissa rakennuskokonaisuuksiin kuulisi myös asuntoja, jotka ovat muiden henkilöiden kuin palveluasumisen tai hoiva-asumisen asiakkaiden käytössä. ]
      • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
        Uppdaterad:
        10.8.2021
        • Kyllä
      • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
        Uppdaterad:
        6.8.2021
        • Kyllä
      • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
        Uppdaterad:
        29.7.2021
        • Ei [• SuPer ymmärtää, että ajatus loppuelämän kodista on inhimillinen. Sen toteuttaminen laadukkaasti ja turvallisesti vaati vielä täsmennyksiä. Ongelmaksi muodostuu henkilöstömitoituksen sekavuus sekä asiakasturvallisuus ja asumisviihtyvyys, kun samassa yksikössä on eri sairauksien vaiheissa olevia asukkaita. • SuPer ehdottaa lisättäväksi perusteluihin: Mikäli yksikössä asuu eri palvelutarvetason asiakkaita (palveluasuminen / hoiva-asuminen), on henkilöstönmitoittamiseen kiinnitettävä yksityiskohtaista huomiota. Koko yksikön henkilöstömitoituslaskelma on oltava tehtynä ja arvioituna kirjallisesti sekä nähtävissä. • Lisäksi ehdotetaan lisättäväksi perusteluihin: Palveluntuottajan on varmistettava asiakasturvallisuus yksikössä. Tämä korostuu, mikäli asiakkaat ovat sairaudessaan hyvin eri vaiheissa. Turvallisuuden takaaminen voi olla syy asukkaan siirtymisessä toiseen asumisyksikköön.]
      • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
        Uppdaterad:
        20.7.2021
        • Ei [Miten henkilöstömitoitus määritellään käytännössä?]
      • Karvinen Tarja
        Uppdaterad:
        2.7.2021
        • Ei [Liian tulkinnan varaisia. Esim.voiko palveluasumiseen tullut asukas asua loppu ikänsä yksikössä vaikka hoidon tarve muuttuu.esim yksikössä on 8 asukasta ja yhdellä olisi tarvetta esim yhteen yölliseen käyntiin, tuleeko tällöin järjestää yksikköön yökkö vai voiko yöllä käydä esim. Kotipalvelusta ko.henkilön luona? Tuleeko käynnin järjestää palveluasumisen yksikkö vai Hyvinvointi kuntayhtymä/kunta?]
      • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
        Uppdaterad:
        21.6.2021
        • Kyllä
      • Sipoon palvelutalosäätiö sr
        Uppdaterad:
        18.6.2021
        • Ei [termi on uusi, ja käytäntö vaihtelee]
        • Toivomme, että kiinnitätte lausunnossanne erityisesti huomiota seuraaviin vanhuspalvelulakia koskeviin muutoksiin:
        • 12. Onko mielestänne pitkäaikaisen laitoshoidon lakkauttaminen sosiaalihuollon yksiköissä iäkkäiden osalta onnistunut ratkaisu (14 §, 14 a §, 15 b §)?
        • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
          Uppdaterad:
          31.8.2021
          • Kyllä
        • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
          Uppdaterad:
          30.8.2021
          • Ei [Avvecklingen av anstaltsvård är en nödvändig lösning. Det nuvarande systemet med dygnet runt vård i anslutning till terminalvård har visat sig vara bra. Vi vill dock poängtera att utmaningar finns då det kommer till bristen på svenskspråkig service för klienter som har utmanande beteende, t.ex. aggressivitet eller grava missbrukarproblem.]]
        • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Asiaa tulee arvioida asikaspaikkojen riittävyyden kautta.]
        • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Pitkäaikaista laitoshoitoa ei niin vaan voida purkaa, vaatii ainakin pitkän siirtymäajan. Epäilen, että pitkäaikaista laitoshoitoa tullaan jatkossakin tarvitsemaan.]
        • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Suhonen Riitta
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Ratkaisun osalta tulee miettiä, miten järjestely tullaan käytännössä toteuttamaan. Palveluiden tuominen asiakkaiden kotiin voi olla esim. pitkien välimatkojen vuoksi mahdotonta, siirtyvätkö palvelua tarvitsevat asiakkaat laitoshuollon yksiköihin, vaikka heidän vointinsa muuten olisi hyvä. Saamelaisten asiakkaiden kohdalla on huomioitava yhdenvertaisuuden toteutuinen niin, että saamelaisten on mahdollisuus saada palvelua omien tarpeidensa mukaisesti yhdenvertaisesti muihin nähden.]
        • Wilhelmiina Palvelut Oy
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Kyllä ehdollisena: kaikkia yksikköjä ei ole mahdollista lyhyellä aikavälillä muuttaa esim. tehostetun palveluasumisen yksiköksi ilman, että paikkamäärä pienenee. Tarvitaan riittävän pitkä siirtymäaika tai uudenlaisia säädöksi mm. 2 hengen huoneiden määrä/yksikkö]
        • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Säännös iäkkäiden pitkäaikaisen ympärivuorokautisen sosiaalihuollon laitoshoidon poistamisesta on ongelmallinen. Sosiaalihuollon asiakkaista merkittävä osa elää jo nyt ”kotona”, vaikka itsenäiseen turvalliseen asumiseen ei henkilöllä olisi edellytyksiä. Asumisellaan henkilö voi vaarantaa paitsi oman, myös saman talon muiden asukkaiden turvallisuuden, esimerkiksi paloturvallisuuden. Aiemmin nostimme esiin, että ikääntyneiden ja muistisairaiden liikkumista rajoitetaan. Nykytilanne on ongelmallinen paitsi palo- ja poistumisturvallisuuden, myös perus- ja ihmisoikeuksien (perustuslaki 7.3 § ja EIS 5 artikla) kannalta. Kun tilanne näyttää kuitenkin siltä, että liikkumista on välttämätöntä eräissä tilanteissa rajoittaa, ja joskus myös muiden potilaiden/asukkaiden suojelemiseksi yksittäiseltä potilaalta/asukkaalta, tulisi harkita, että sosiaalihuollon laitoshoito jäisi käsitteenä voimaan niihin kohteisiin, joissa on välttämätöntä käyttää rajoitustoimenpiteitä (joista säädettäisiin tulevalla lailla kiireellisesti).]
        • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Avvecklingen av anstaltsvård är en nödvändig lösning. Det nuvarande systemet med dygnet runt vård i anslutning till terminalvård har visat sig vara bra. Vi vill dock poängtera att utmaningar finns då det kommer till bristen på svenskspråkig service för klienter som har utmanande beteende, t.ex. aggressivitet eller grava missbrukarproblem.]
        • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Vastaamme ei, koska muuten ei ole mahdollista kirjata lisätietoja. Lähtökohtaisesti Ihmisoikeuskeskus kannattaa laitosasumisen purkamista. Esityksen sivulla 50 kuitenkin todetaan muutoksesta mm., että ”lääketieteellisin perustein tai potilasturvallisuusperustein pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevien osalta hoitopaikka on jatkossa sen sijaan terveyskeskuksen vuodeosasto iäkkäiden sosiaalihuollon pitkäaikaisen laitoshoidon sijaan, mikä merkitsee vähemmän kodinomaista ympäristöä. Terveydenhuollon pitkäaikaishoidossa asiakkaalla ei esimerkiksi ole käytössään omaa asuntoa. Henkilökunnan koulutus painottuu terveyskeskusten vuodeosastoilla terveydenhuollon ammattilaisiin, mikä turvaa asiakkaalle lääketieteellistä osaamista edellyttävät palvelut.” Sellainen uudistus, joka ainoastaan siirtää henkilöt yhdenlaisesta laitosasumisesta toisenlaiseen (vielä laitosmaisempaan) laitosasumiseen ei ole kannatettava. Ylipäätään kenenkään ei pitäisi joutua asumaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Ihmisoikeuskeskus esittääkin, että ennen sosiaalihuollon laitosasumisen lopettamista sen piirissä olevien ihmisten tilanne kartoitetaan huolellisesti ja varmistetaan, että heille järjestetään heille sopivat palvelut. Terveyskeskukseen siirtämisen perusteena tulisi olla ainoastaan sellainen lääketieteellinen tarve, jota ei voida toteuttaa hoiva-asumisessa. Ihmisoikeuskeskus kehottaa huomioimaan myös Euroopan uudistetun sosiaalisen peruskirjan 23 artiklan, jonka mukaan laitoksissa asuville ikääntyneille henkilöille on taattava asianmukainen tuki, kunnioittaen heidän yksityisyyttään, ja mahdollisuus osallistua elinolosuhteitaan laitoksessa koskevaan päätöksentekoon.]
        • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [12. Lakiehdotuksen mukainen pitkäaikaishoidon järjestämisen lopettaminen sosiaalihuollon yksiköissä on toivottava kehityssuunta. Sen sijaan sitä korvaamaan ehdotettu hoito terveyskeskusten sairaalaosastoilla on vastoin aiempia periaatteita, joiden mukaan kenenkään ei tarvitse asua sairaalassa ja huonokuntoisimpienkin asiakkaiden kohdalla tavoitellaan edes jonkintasoista kodinomaisuutta sosiaalihuollon laitosyksiköissä. Lakimuutos ei saa johtaa terveyskeskusten sairaalaosastojen pitkäaikaishoidon määrän lisääntymiseen. Terveyskeskusosastojen luonne on viime vuosina muuttunut huomattavasti akuuttihoidon suuntaan, mikä näkyy niin osastojen toiminnassa kuin henkilöstön osaamisessa. Laadukkaan pitkäaikaishoidon toteuttamisen edellytykset kyseisenkaltaisessa toimintaympäristössä ovat merkittävästi heikentyneet. Pitkäaikaishoitopotilaiden riskinä olisi jäädä kiireellisempää hoitoa vaativien potilaiden jalkoihin ja hoidon luonne voi muuttua säilyttäväksi laadukkaan elämän ja toimintakyvyn säilyttämisen sijaan akuuttihoidon korostuessa osastojen toiminnassa ja henkilöstön osaamisessa. On tärkeä huomata, että perusterveydenhuollon osastopaikkoja on pyritty pitkään vähentämään ja pitkäaikaiset hoitopaikkaa odottavat potilaat muodostavat jo nyt pullonkaulan, joka epätarkoituksenmukaisella tavalla lisää erikoissairaanhoidon kuormitusta, kun jatkohoitopaikkoja ei ole riittävästi. Tehostetun palveluasumisen yksiköissä lääkäritoimintaa ja hoitotyötä kehittämällä on pystytty hoitamaan huonokuntoisia, monisairaita asukkaita. Terveydenhuollon laitoshoitoon turvautumisen sijasta lainsäädännön tulisi tukea toimintatapoja, jotka mahdollistavat tämän asiakasryhmän asumisen järjestämisen riittävin resurssein tehostetussa palveluasumisessa.]
        • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Miina Sillanpään Säätiö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Vastaus on kyllä, mutta täydennyksenä, että laitoshoitoa purettaessa on oltavat korvaavat vaihtoehdot tarjolla.]
        • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [En osaa ottaa kantaa, sillä sosiaali- ja terveyspalveluiden integaatiossa ei ole erikseen sosiaalihuollon ja terveydenhuollon laitospalveluita. ]
        • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Esperi Care Oy
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Kotona asumisen ollessa ensisijaista on varmistettava, ettei kynnys saada tehostettua palvelua nouse kohtuuttomaksi. EETU kannattaa lain hengen mukaista tavoitetta ihmiselle asua kotonaan mahdollisimman pitkään, mutta haluamme korostaa myös sosiaalihuollon laitoshoidon tarpeellisuutta tilanteissa, joissa ihminen ei hyvinvointinsa kannalta voida katsoa voivan parhaiten itsenäisesti asuessaan.]
        • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Pidämme pitkäaikaisen laitoshoidon lakkautuksen aikataulua vuoteen 2025 mennessä haasteellisena, koska muutos edellyttää uusien asiakaspaikkojen rakentamista. Muistutamme, että meneillään oleva poikkeuksellinen epidemia vaikuttaa vielä pidemmän aikaa tulevaisuudessakin sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiseen. Lisäksi meneillään on 1.7.2021 voimaan astuneen lakikokonaisuuden mukainen sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollinen muutos. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa on kysymys usein saattohoidossa olevista potilaista.]
        • Mehiläinen
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Ei ole realistista purkaa sosiaalihuollon laitoshoitoa. Ja jos puretaan, niin aikataulu on aivan liian kireä. ]
        • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Periaatteessa kyllä, mutta terveuden- ja sairaanhoito pitää taata myös hoivakodissa. Kun tavoite on toteuttaa muutos luonnollisen poistuman kautta tämä tarkoittanee, ettei uusia asiakkaita saa ottaa vanhainkotiin enää xx-päivästä lähtien. Mikä tämä päivä on ja miten turvataan, että poistuma paikoissa korvaantuu hoivakotipaikoilla?]
        • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Kyllä, jos siirtymäaika on tarpeeksi pitkä. Lisäksi on varmistettava riittävä resurssointi terveydenhuollossa, koska osa nyt laitoshoidossa olevista iäkkäistä on vakavasti sairaita. Terveydenhuollon yksiköissä tulee olemaan ikääntyneitä vakavasti sairaita pitkäaikaispotilaita ikääntymiskehityksen myötä ja ikääntymisen aiheuttamat sairaudet huomioon ottaen jatkossakin Terveydenhuollon yksiköissä tulee kehittää kuntouttavaa työotetta ja rakentaa kodinomaisia olosuhteita ikääntyneille pitkäaikaispotilaille.]
        • Hämeenlinnan kaupunki
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Pienellä osalla ikääntyneitä toimintakyky saattaa olla siinä määrin alentunut, että he tarvitsevat apua kaikissa päivittäisissä toiminnoissaan, ovat täysin vuoteeseen hoidettavia ja jotka eivät enää juurikaan reagoi ympäristöönsä.. Heillä ei kuitenkaan ole jatkuvaa lääkärijohtoisen sairaalaosastohoidon tarvetta, vaan he tarvitsevat hyvän ja asiantuntevan perushoidon, joka hyvin voidaan tarjota laitoshoitoa tarjoavassa yksikössä. On raskas järjestely toteuttaa siirtyminen esim hoiva-asumisesta ja siihen liittyvien sopimusten solmimiseen esim jos henkilö on vaikeasti vammautunut laajan aivoverenvuodon vuoksi. Palvelurakenteessa tulisi sallia mahdollisuus vastata ikääntyneiden palvelutarpeeseen myös laitoshoidon keinoin pieneltä osin.]
        • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Ikäihmisten sosiaalihuoltolain mukaisen pitkäaikaislaitoshoidon lakkauttaminen sulkee jälleen yhden palvelujen järjestämisen mahdollisuuden kategorisesti pois. Järjestämisen mahdollisuuksia ei tulisi rajoittaa erityisesti tilanteessa, jossa palvelujen järjestämisen vastuu siirtyy laajemman väestöpohjan omaavalle toimijalle, jolloin voi olla tarvetta suuremman erityisen asiakastarpeen vuoksi järjestää keskitettynä sosiaalihuollon pitkäaikaisen laitoshoidon palvelua. Asumispalvelut eivät välttämättä sovi kaikille asiakkaille, ja isommassa väestöpohjassa voi olla asiakastarpeita, joihin vastaamiseksi esimerkiksi henkilökunnalta edellytetään erityisosaamista tai erityisiä tiloja ja laitteita. Vaikea on myös ymmärtää, miksi ainoana pitkäaikaisen laitoshoidon tarpeessa olevan iäkkään henkilön palveluna voisi jatkossa olla pelkästään terveydenhuollon pitkäaikaishoito, jota määrätietoisesti on pyritty vähentämään vuosien ajan sosiaalihuollon pitkäaikaishoitoa (ns. vanhainkotihoitoa) usein epäviihtyisämpänä asuinympäristönä ja toimintakulttuuriltaan laitosmaisempana palveluna. Osana ikääntyneiden palvelujen kehittymistä on käytetty sanontaa, että kukaan ikäihminen ei asu pitkäaikaisesti terveyskeskuksen vuodeosastolla. Pahimmassa tapauksessa riskinä on, että tämän lakimuutoksen vuoksi näiden paikkojen määrää aletaan lisätä. Vaikka lainsäädäntöön jätettäisi mahdollisuus järjestää sosiaalihuoltolain perusteella pitkäaikaishoitoa, voidaan perustellusti olettaa, ettei sen määrä lisääntyisi vaan jatkaisi vähenemistään, sillä vaikka laitoshoito on ollut nykyisessä lainsäädännössä, sen asiakkaiden lukumäärä on vähentynyt vuodesta 2009 vuoteen 2019 n. 23 000 asiakkaasta n. 4000 asiakkaaseen. Itsemääräämisoikeuslainsäädännön uudistamisessa voi esiin tulla tilanteita, jossa iäkästä henkilöä koskien voisi olla paras vaihtoehto järjestää hänen palvelunsa nimenomaa laitosolosuhteissa, mutta terveydenhuollon yksiköt eivät vastaa parhaiten hänen tilannettaan ja tarvettaan. Myös tämän vuoksi ei ole syytä poistaa kategorisesti sosiaalihuoltolain mukaista ikääntyneiden pitkäaikaista laitoshoitoa tässä vaiheessa lainsäädännöstä. ]
        • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Ok, mutta ei saa johtaa siihen, että hoiva-asumisen tavoitemäärä laskee niin alas, että osa ikääntyneistä henkilöistä ei saa tarvitsemaansa ympärivuorokautista hoivaa]
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Ratkaisu on osittain onnistunut ja osittain vakavia seurauksia aiheuttaen epäonnistunut. Kotihoitoon on osoitettava merkittävästi enemmän määrärahoja. Nyt harkitut 45 miljoonan euron määrärahat kohdistuvat vain uusien lisävelvoitteiden kuluihin samalla kun uudistuksen pohjalla oleva, nykyinen tilanne toimii vanhustenhuollon tarpeisiin nähden suuresti aliresurssoituna. Tarvittavaa henkilökuntaa ei saada, ellei määrärahoja lisätä merkittävästi. Tällä lailla tulisi ratkaista, että asiakas saa tarvitsemansa hoidon ja pääsee ehdotetun hoiva-asumisen piiriin. Miten tämä varmistetaan? ]
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Ratkaisu voi olla hyvä, jos hoivakoteihin taattaisiin tarpeellinen terveydenhoito. Nykyinen esitys ei sitä takaa. ]
        • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Palveluiden yhdenmukaistaminen on kannatettavaa. On kuitenkin syytä huomioida että myös hoiva-asumisessa on saatavilla riittävät hoidolliset ja lääketieteelliset palvelut ja resurssit. ]
        • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Ikäinstituutti, Topo Päivi
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Ei [Säädös periaatteessa hyvä, mutta olisiko syytä turvata säädöksellä lääketieteellisen hoidon saatavuus?]
        • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Ei [KYLLÄ THL pitää laitoshoidon lakkauttamista tarpeellisena toimenpiteenä. Useat vanhainkotien kiinteistöt ovat jo teknisen käyttöikänsä lopussa ja eivät siten vastaa nykyvaatimuksiin esimerkiksi tilojen viilennyksen osalta kesäisin. Vanhainkodeissa olevien asukkaiden palvelutarve ei THL:n RAI -vertailukehittämisen aineistossa eroa tehostetun palveluasumisen asiakaskunnasta. On perusteltua olettaa, että jatkossa hoiva-asuminen kykenee vastaamaan täysin asiakkaiden tarpeisiin.]
        • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
          Uppdaterad:
          24.8.2021
          • Kyllä
        • Salon kaupunki
          Uppdaterad:
          24.8.2021
          • Ei [Oikea vastaus on kyllä, mutta perusteluiden takia jouduttu vastaamaan ei. Perusteena on asiakkaiden yhdenvertaisuus asiakasmaksuissa ja järjestämiskustannusten jakautuminen sekä kunnille että valtiolle. Siirtymäajan pituus saattaa aiheuttaa haasteita.]
        • Suomen Keskusta rp
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
          Uppdaterad:
          19.8.2021
          • Kyllä
        • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
          Uppdaterad:
          19.8.2021
          • Ei [Pykälä on ok, mutta aikataulu on liian kireä. ]
        • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
          Uppdaterad:
          18.8.2021
          • Kyllä
        • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
          Uppdaterad:
          18.8.2021
          • Kyllä
        • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
          Uppdaterad:
          17.8.2021
          • Kyllä
        • Essote ky
          Uppdaterad:
          16.8.2021
          • Kyllä
        • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
          Uppdaterad:
          12.8.2021
          • Kyllä
        • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
          Uppdaterad:
          12.8.2021
          • Kyllä
        • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
          Uppdaterad:
          10.8.2021
          • Kyllä
        • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
          Uppdaterad:
          6.8.2021
          • Ei [Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan pitkäaikaisen laitoshoidon lakkauttaminen on sinänsä asianmukaista, mutta siirtymäajan tulisi olla pidempi rakennushankkeiden aikataulut huomioon ottaen. Kaupunki esittää siirtymäajaksi vuotta 2030.]
        • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
          Uppdaterad:
          29.7.2021
          • Kyllä
        • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
          Uppdaterad:
          20.7.2021
          • Kyllä
        • Karvinen Tarja
          Uppdaterad:
          2.7.2021
          • Ei [Ikäihmisille tulee turvata hyvä lopou elämä, nytkin olemme unohtaneet saattohoidon kokonaan jota tekevät yksiköt joilla ei ole siihen koulutusta. ]
        • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
          Uppdaterad:
          21.6.2021
          • Kyllä
        • Sipoon palvelutalosäätiö sr
          Uppdaterad:
          18.6.2021
          • Ei [Käytännössä saattaa hyvinkin olla, että ei ole tarpeeksi hoitopaikkoja tarjolla ikäihmisille eikä ikäihmistä voi kotiuttaa eri syistä (kotiolot huonot, talo huonossa kunnossa tai epäkäytännöllinen, ikäihminen vaikeasti sairas mutta ei täytä kuitenkaan pitkäaikaisen laitoshoidon kriteerejä, jne). Tämän takia on parempi pitää myös sosiaalihuollon yksiköiden paikkoja.]
        • 13. Onko lakiehdotuksessa esitetty palvelusuunnitelman sisällön täsmentäminen tarpeellista (16 §)?
        • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
          Uppdaterad:
          31.8.2021
          • Ei [Kyllä/EI Tälläkin hetkellä vanhuspalvelulaki edellyttää suunnitelmallisen, iäkkään tarpeita vastaavan hoidon järjestämisen. Palvelutarpeen arvioinnin pohjalta tehty suunnitelma ja päätös palveluista on jo nyt sitova ja kunnan on järjestettävä palvelut sen mukaisesti (18§ 1 mom). Lakiehdotuksessa täsmennys kohtuullisista aikarajoista on perusteltua. Iäkkään palvelutarve voi muuttua nopeasti. Lakiin olisikin syytä kirjata myös velvollisuus päivittää suunnitelma ja tarjottujen palveluiden kokonaisuus toimintakyvyn ja palvelutarpeen muuttuessa. Kyllä: Päivittäminen säännöllisesti, ja lisäksi aina tarpeen mukaan. ]
        • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
          Uppdaterad:
          30.8.2021
          • Ei [Hur klientplanen och serviceplanen definieras bör ses över. Då planer görs upp bör klientens och dess anhörigas önskemål och åsikter beaktas]
        • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Palvelusuunnitelman laatimisessa on tärkeä kuunnella asiakasta ja hänen lähipiiriä kokonaisuuden arvioinnissa.]
        • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Suhonen Riitta
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Wilhelmiina Palvelut Oy
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Esityksen kirjauksia ”asiakassuunnitelman” ja ”palvelusuunnitelman” osalta on syytä tarkastelle täsmällisemmin. Asiakassuunnitelma = palvelukokonaisuus ko. asiakkaan kohdalla. Palvelusuunnitelma = asiakkaan ja tuottajan välinen asiakirja palvelun toteuttamisesta. Asiakkaan suunnitelmien laadinnan yhteydessä tulee korostaa asiakkaan oman ja lähipiirin näkemysten huomioon ottamista.]
        • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Hur klientplanen och serviceplanen definieras bör ses över. Då planer görs upp bör klientens och dess anhörigas önskemål och åsikter beaktas.]
        • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Vastataan ei, jotta on mahdollista kommentoida. Ihmisoikeuskeskus kuitenkin lähtökohtaisesti kannattaa sisällön täsmentämistä. Palvelusuunnitelman täsmentämisehdotus on kannatettava. Pykälä kuitenkin kaipaa selvyyden vuoksi tuekseen viittausta sosiaalihuoltolain asiakassuunnitelmaa koskevaan sääntelyyn sekä tietoa siitä, kumpaa pykälää kulloinkin on tarkoitus soveltaa. Lisäksi, koska vanhustenhuollossa käytännön toteutuksessa usein nojaudutaan lähinnä suunnitelmiin sitovien hallintopäätösten sijaan, viittaus päätöksentekoa koskevaan pykälään olisi hyödyllinen. Täsmennykset ovat siis Ihmisoikeuskeskuksen näkemyksen mukaan sinänsä perusteltuja. Ihmetystä kuitenkin herättää, miksi käsillä olevassa esityksessä on valittu linja, jossa vahvistetaan sosiaalihuoltolain kanssa päällekkäisiä säännöksiä, kun trendinä on ollut lainsäädännön selkiyttäminen keskittämällä menettelysäännökset sosiaalihuoltolakiin.]
        • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Miina Sillanpään Säätiö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Sisällön täsmentäminen on tarpeellista ja vielä ehdotettuakin tarkemmin. Siinä tulisi ottaa huomioon palvelun monialaisuus ja se, että iäkkään henkilön ja hänen omaistensa näkemyksillä tulee olla suuri painoarvo palvelusuunnitelmaa tehtäessä. Nykyisellään esim. vastaava lääkäri voi yksi tehdä päätöksen hoivan tasosta ja sisällöstä. ]
        • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Tavoitteet, suunnitelmat ja seuranta tulee nyt hyvin esille. Kohta: Iäkkään henkilön hoitoa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ylläpitämistä turvaavat palvelut on suunniteltava niin, että ne vastaavat määrältään, sisällöltään ja ajoitukseltaan hänen tarpeitaan. Tarkoittaako tämä ns. subjektiivista oikeutta eli määräystä, jonka rikkomisesta seuraa sanktio? Miten tämä todennetaan ja järjestetään? Miksi tässä kohden ei ole kuntoutus mukana vaan se naamioidaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi? Voisiko olla: moniammatillisesti toteutetut toimintakyvyn ylläpitämistä turvaavat palvelut sisältäen mielen hyvinvoinnin ja osallisuuden?]
        • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Esperi Care Oy
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Muutos ei ole välttämätön. Lakiesityksessä esitetyt palvelussuunnitelman sisällön vaatimukset toteutuvat jo nykyisen lainsäädännön ja laatusuosituksen turvin. Tarvetta lakimuutokselle ei tässä kohdin ole]
        • Kuuloliitto ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Vanhuspalvelulain 16 § palvelusuunnitelman tarkennus on asianmukainen, iäkkään henkilön itsensä ja hänen omaisten/ läheisten kuuleminen ja näkemysten kirjaaminen palvelusuunnitelmaan on tarkoituksenmukainen. Palvelusuunnitelman laadinta tulee perustua moniammatilliseen yhteistyöhön. Nykyisellään em. yhteistyön toteutus on haasteellista tietosuojalainsäädännön johdosta. Vanhustyönjohtajat ja -asiantuntijat pitävät tärkeänä, että iäkkään henkilön asiakasturvallisuuden varmistamiseksi on tarpeen, että 16 § 1 momenttia muutetaan siten, että vastuu palvelusuunnitelman laatimisesta säädetään samoin kuin 15 § 1 momentissa. Palvelusuunnitelman arvioinnin toimintamalli ja kriteerit tulee olla määriteltynä sekä henkilöstön tiedossa. Lisäksi on tärkeää, että 16 § 2 momenttia täydennetään huolenpidon ja hoidon lisäksi myös hoivan käsitteellä samoin kuin edellä SHL 21 c §:n 3 momenttia ja sen yksityiskohtaisia perusteita.]
        • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [VALLI ry:n mukaan täsmentäminen on erittäin keskeistä. Erityisesti kotihoidon osalta on hyvä, ja tilanteen mukainen suunnittelu välttämätöntä. Tämä on myös työntekijöiden saatavuuden näkökulmasta tärkeä asia. Suunnitelman osalta on tarpeellista huomioida myös järjestöjen ja kuntien ennaltaehkäisevien muiden palvelujen, kuten vapaa-aikatoimialan välinen yhteistyö. On tärkeää, että muutokset asiakkaan, kuin myös tarvittaessa omaisen tai omaishoitajan tilanteessa otetaan huomioon, päivittäen palvelun tarvetta säännöllisesti. On aidosti kuultava asiakkaan toiveet. Vanhojen ihmisten oikeuksien mukaista ja arvostavaa toimintaa on se, että hän saa tarvitsemansa palvelut, jotka hänelle kuuluukin antaa. Nähdään hyvänä, että turvapalvelut ja muut tukipalvelut ym. sisällytetään suunnitelmaan, kuin myös asiakkaan muuttuvat tilanteet ja tarpeet. ]
        • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Esityksen kirjauksia ”asiakassuunnitelman” ja ”palvelusuunnitelman” osalta on syytä tarkastelle täsmällisemmin. Asiakassuunnitelma = palvelukokonaisuus ko. asiakkaan kohdalla. Palvelusuunnitelma = asiakkaan ja tuottajan välinen asiakirja palvelun toteuttamisesta. Asiakkaan suunnitelmien laadinnan yhteydessä tulee korostaa asiakkaan oman ja lähipiirin näkemysten huomioon ottamista]
        • Mehiläinen
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Voimassa olevan pykälän ens. momentti on ihan hyvä. Jonkunhan on vastattava siitä, että suunnitelma tehdään. Sisällön ym. voi kertoa asetuksessa.]
        • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Vanhuspalvelulaissa käytetään termiä palvelusuunnitelma. Sosiaalihuoltolaissa käytetään termiä asiakassuunnitelma. Voisiko termit yhtenäistää? Käytännössä iäkkään henkilön palvelujen suunnittelussa henkilöstö resurssia vievät erilaiset lakisääteiset suunnitelmat ja velvollisuudet tehdä näitä. Esimerkiksi kotihoidon asiakkaalle pitää käytännössä kotihoidossa tehdä asiakassuunnitelma, hoito- ja palvelusuunnitelma, kotihoidon toteuttamissuunnitelma sekä mahdollisesti kuntoutussuunnitelma. Lisäksi, jos kyse asiakkaalla on muitakin palvelutarpeita, kuten esim. Omaishoidosta, tulee näistä tehdä usein vielä erilliset suunnitelmat (omaishoidon hoito ja palvelusuunnitelma). Näkemyksemme mukaan suunnitelmien kokonaisuutta tulisi tarkastella asiakaslähtöisesti ja mahdollistaa näiden kirjaamisessa ammattilaisen harkintaa. Myös eri rekisteritietojen yli menevää palvelujen suunnittelua tulisi tukea paremmin. Esimerkiksi sote-yhteisten suunnitelmissa voisi yhdistää hoito- ja palvelu, kuntoutussuunnitelma sekä asiakassuunnitelma yhdeksi yhteiseksi suunnitelmaksi, johon eri osapuolilla on käyttöoikeudet sähköisestikin (ei vain kopioon, vaan masterdataan). Tällä hetkellä sote yhteinen suunnitelma voidaan laatia, mutta se tallennetaan sosiaalihuollon rekisteriin ja kopio voidaan tallentaa terveydenhuollon rekisteriin. Asiakkaan oman tavoitteen ja RAI- arviointitiedon sekä muun toimintakykytiedon hyödyntäminen tulisi entistä vahvemmin ohjata palvelusuunnitelmaa. ]
        • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Täsmennys on hyvä, mutta säännöllisen tarkistamisen ja päivityksen velvoite tulee sisällyttää lakiin. Palvelusuunnitelma - po. asiakassuunnielma?]
        • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Voisiko termejä yhdenmukaistaa? Voitaisiinko jatkossa käyttää pelkästään asiakassuunnitelma-termiä, joka on käytössä sosiaalihuollossa. Asiakassuunnitelmaan kirjattujen asioiden tulee olla kuntaa/hyvinvointialuetta juridisesti sitovia.]
        • Hämeenlinnan kaupunki
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Täsmentäminen on tarpeellista, mutta riittämätöntä. Palvelusuunnitelmassa tulee painavammin velvoittaa kuntoutustarpeen arviointiin ja sen tulee olla pakollinen osa palvelusuunnitelmaa. Kuntoutussuunnitelma tulee kiinnittyä selkeäksi osaksi palvelusuunnitelmaa. Nykyinen "toimintakykyä tukevat toimet" vaade on liian ympäripyöreä ja epätäsmällinen, eikä johda käytännössä tarpeellisten toimien järjestämiseen. ]
        • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Muistiliitto ry, Teiska Minna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Kohdan perusteluja on avattu kohdassa ”Mitä muuta haluaisitte lausua esityksestä?”]
        • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Suunnitelman täsmentäminen on tarpeellista. Suunnitelman on kuitenkin oltava joustava niin, että äkillisesti muuttuviin ja uusiin tarpeisiin vodaan vastata eikä vasta suunnitelman muuttamisen jälkeen. ]
        • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Ikäinstituutti, Topo Päivi
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Ei [Tähän tulisi kirjata myös oikeus perhe-elämään tai ylipäätään läheisten tapaamiseen, johon korona-aikana on tehty rajuja rajoituksia. Ne ovat olleet voimassa reilusti yli vuoden ja on riski, että rajoittavista käytänteistä ei kokonaan luovuta. Tulisiko myös säätää suunnitelman päivittämisestä ja toteutumisen seurannasta?]
        • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Ei [THL ehdottaa pykälään säilytettäväksi palvelusuunnitelman tarkistus- ja päivitysvelvoitetta ilman aiheetonta viivästystä aina, kun hänen palvelutarpeeseensa tulee vaikuttavia olennaisia muutoksia. ]
        • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
          Uppdaterad:
          24.8.2021
          • Kyllä
        • Salon kaupunki
          Uppdaterad:
          24.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Keskusta rp
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Ei
        • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
          Uppdaterad:
          19.8.2021
          • Kyllä
        • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
          Uppdaterad:
          19.8.2021
          • Ei
        • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
          Uppdaterad:
          18.8.2021
          • Kyllä
        • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
          Uppdaterad:
          18.8.2021
          • Kyllä
        • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
          Uppdaterad:
          17.8.2021
          • Kyllä
        • Essote ky
          Uppdaterad:
          16.8.2021
          • Kyllä
        • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
          Uppdaterad:
          13.8.2021
          • Kyllä
        • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
          Uppdaterad:
          12.8.2021
          • Kyllä
        • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
          Uppdaterad:
          12.8.2021
          • Ei [Palvelusuunnitelman sisällön täsmentäminen sinänsä on tarpeellista. Se vaatii myös täsmennyksiä 16 §:n 1 momenttiin ottaen huomioon se, mitä vanhuspalvelulain 15 §:n 1 momentissa on säädetty palvelutarpeen selvittämisestä. Em. 15 §:n 1 momentin mukaan kunta vastaa siitä, että iäkkään henkilön sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hänen hyvinvointiaan, terveyttään, toimintakykyään ja itsenäistä suoriutumistaan tukevien palvelujen tarve selvitetään kokonaisvaltaisesti yhdessä iäkkään henkilön ja tarvittaessa hänen omaisensa, läheisensä tai hänelle määrätyn edunvalvojan kanssa ja että selvittämisestä vastaa tarkoituksenmukainen sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, jolla on laaja-alaista asiantuntemusta. Iäkkään henkilön asiakasturvallisuuden varmistamiseksi on tarpeen, että 16 § 1 momenttia muutetaan siten, että vastuu palvelusuunnitelman laatimisesta säädetään samoin kuin 15 §:n 1 momentissa. Talentia esittää, että 16 §:n 2 momenttia täydennetään huolenpidon ja hoidon lisäksi myös hoivan käsitteellä samoin kuin edellä SHL 21 c §:n 3 momenttia ja sen yksityiskohtaisia perusteluja. ]
        • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
          Uppdaterad:
          10.8.2021
          • Kyllä
        • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
          Uppdaterad:
          6.8.2021
          • Ei [Palvelusuunnitelman sisällön täsmentäminen on perusteltua. On kuitenkin toivottavaa, että käsitteitä yhdenmukaistettaisiin ja selkiytettäisiin: Sosiaalihuoltolain 39 §:ssä käytetään termiä asiakassuunnitelma ja vanhuspalvelulaissa 16 §:ssä palvelusuunnitelma. Asiakassuunnitelman käsitettä tulisi käyttää näissä molemmissa laeissa, koska niissä tarkoitetaan suunnitelmaa, jossa määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus. Palvelusuunnitelman käsitettä tulisi käyttää silloin, kun asiakas ja palvelun tuottaja tekevät tarkemman suunnitelman yksittäisen palvelun toteuttamisen tavasta.]
        • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
          Uppdaterad:
          29.7.2021
          • Ei [Oikea vastaus KYLLÄ, mutta ei pääse kirjoittamaan perusteluja kyllä-kohtaaan. • SuPer ehdottaa lisättäväksi perusteluihin: Iäkkään henkilön oma ja hänen lähipiirinsä näkemys palveluiden järjestämisestä on ensisijainen ja sitä on kunnioitettava mahdollisuuksien mukaan.]
        • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
          Uppdaterad:
          20.7.2021
          • Kyllä
        • Oikeuskanslerinvirasto, Apulaisoikeuskansleri
          Uppdaterad:
          14.7.2021
          • Kyllä
        • Karvinen Tarja
          Uppdaterad:
          2.7.2021
          • Kyllä
        • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
          Uppdaterad:
          21.6.2021
          • Kyllä
        • Sipoon palvelutalosäätiö sr
          Uppdaterad:
          18.6.2021
          • Kyllä
        • 14. Onko lakiehdotuksessa esitetty omatyöntekijän tehtävien täsmentäminen tarpeellista (17 §)?
        • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
          Uppdaterad:
          31.8.2021
          • Kyllä
        • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
          Uppdaterad:
          30.8.2021
          • Ei [Det här är enligt vår uppfattning speciellt ett problem inom den offentliga sektorn. En annan fråga är om det överhuvudtaget är meningsfullt att införa dylika stadganden med beaktandet av den problematiska situationen inom tillgången på personal. Förslaget verkar inte realistiskt.]]
        • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Sattaa olla työvoimapulan näkokulmasta.]
        • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Omatyöntekijä nimitys ei ole riittävän selkeä, täsmentäminen tarpeellista.]
        • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Suhonen Riitta
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Mahdollistettava kielitaitoisen henkilöstön mahdollisimman tarkoituksenmukainen käyttö työnjaollisesti ja henkilöstön kohdentamisena tarpeen mukaan. Kielitaito on luettava erityisosaamiseksi ja se on huomioitava asianmukaisesti myös palkkauksessa.]
        • Wilhelmiina Palvelut Oy
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Olemme samaa mieltä siitä, että ideaalitilanne on se, että kaikilla asiakkailla on pysyvä omatyöntekijä ja tällä mallilla haluamme toimia myös tulevaisuudessa. Tosiasiallinen työvoimatilanne on kuitenkin sellainen, että emme pidä realistisena ehdotuksena omatyöntekijämääräyksien tiukentamista ja sitä kautta tulevia mahdollisia tarvittavia henkilöstölisäyksiä. ]
        • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Det här är enligt vår uppfattning speciellt ett problem inom den offentliga sektorn. En annan fråga är om det överhuvudtaget är meningsfullt att införa dylika stadganden med bekatandet av den problematiska situationen inom tillgången på personal. Förslaget verkar inte realistiskt.]
        • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Kuten monessa muussakin kohdassa, joudumme vastaamaan ei, koska muuten kommentointi ei onnistu. Täsmennykset ovat sinänsä perusteltuja. Uudistuksen yhteydessä olisi kuitenkin perusteltua säätää myös sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön velvollisuudesta ilmoittaa omatyöntekijälle asiakkaan palvelujen toteuttamiseen tai palveluntarpeeseen liittyvistä olennaisista muutoksista. Tällainen sääntely vahvistaisi asiakkaan oikeusturvaa ja ylipäätään hallintoa sosiaalihuollossa. Ihmisoikeuskeskus pitää hieman erikoisena sitä, että olevassa esityksessä on valittu linja, jossa vahvistetaan sosiaalihuoltolain kanssa päällekkäisiä säännöksiä, kun trendinä on ollut lainsäädännön selkiyttäminen keskittämällä menettelysäännökset sosiaalihuoltolakiin. Yksi vaihtoehto olisikin siirtää ehdotettu säännös sosiaalihuoltolakiin. ]
        • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [ Kirjaus kenelle omatyöntekijä nimetään ei ole riittävän selkeä vaan tulisi täsmentää kenelle iäkkäille omatyöntekijä nimetään. Puolestaan ketkä kaikki iäkkäistä henkilöistä katsotaan erityistä tukea tarvitseviksi ja siten sellaisiksi henkilöiksi, joiden omatyöntekijä on oltava sosiaalityöntekijä. Sosiaalityöntekijä eivät huomioitava sosiaalityöntekijöiden saatavuus on heikko, joten asia merkittävä työpanoksen riittävyyden näkökulmasta.]
        • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Miina Sillanpään Säätiö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Täsmentäminen on tarpeellista, mutta laissa tulisi todeta myös omatyöntekijän vaihtumisesta ja jatkuvuuteen pyrkimisestä omatyöntekijän ja ikääntyneen välillä. ]
        • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Esitetty sitovasti, ja tähän kohtaan voidaan vedota haastavissa tilanteissa]
        • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei
        • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Esperi Care Oy
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kuuloliitto ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Omatyöntekijän tehtävien täsmentäminen 17 § sinänsä ei ole tarpeellista, mutta ottaen huomioon että kyseessä on sosiaalihuollon tehtävä niin on syytä tarkastella myös SHL 42 § 2 mom. säännöstä erityisesti asiakasturvallisuuden ja valvonnan näkökulmasta arvioiden mahdolliset muutostarpeet SHL 42 § 2 momenttiin. Vanhustyönjohtajat ja -asiantuntijat arvioivat, että asiakasturvallisuus edellyttää, että sosiaalihuollon asiakkaan omatyöntekijänä toimii sosiaalihuollon ammattihenkilö. Tällöin toimintaa voidaan valvoa sosiaalihuollon ammattihenkilölain nojalla, tämä ei ole mahdollista jos tehtävää hoitaa terveydenhuollon ammattihenkilö. Huomioitavaa on, että jos terveydenhuollon ammattihenkilö tekee sosiaalihuollon tehtäviä, valvonta ei ole mahdollista terveydenhuollon ammattihenkilölain nojalla. Riskinä on, ettei valvonnassa voida lainsäädännön nojalla puuttua mahdollisiin toiminnan virheisiin tai väärinkäytöksiin.]
        • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei
        • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [VALLI ry näkee hyvänä, että yksi henkilö seuraa tilanteen kehittymistä ja vanhan ihmisen voinnin muutoksia, ja näin ollen eri palveluiden tarvetta. Esityksessä jää kuitenkin hieman epäselväksi, että miten tämä toteutetaan. ]
        • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Lähtökohtaisesti yksityisen sektorin asiakaspalvelussa omatyöntekijä -mallin soveltaminen on toteutunut jo pitkään. Viime vuosina henkilöstön merkittävä puute on vaikuttanut heikentävästi asiaan sekä julkisella että yksityisellä sektorilla, koska varahenkilöstöä joudutaan käyttämään runsaasti. Olemme samaa mieltä siitä, että ideaalitilanne olisi sekä julkisessa että yksityisessä toiminnassa, että kaikilla asiakkailla on pysyvä oma työntekijä. Tosiasiallinen työvoimatilanne on kuitenkin sellainen, että Hyvinvointiala HALI ry ei pidä realistisena ehdotuksena omatyöntekijämääräyksien tiukentamista ja sitä kautta tulevia mahdollisia henkilöstölisäyksiä. ]
        • Mehiläinen
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Voi sitä täsmentää, mutta käyttäisin sanaa omahoitaja. Ja tähän sitten täsmennystä, millaisella koulutuksella!]
        • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Tämäkin sisänsä hyvä, mutta omatyöntekijän tehtävissä tulee korostaa vastuuta asiakkaan palvelukokonaisuuden toteutumisesta. Jos ei prosessilla ole omistajaa ja on monta tuottajaa, on asiakas heikoilla varsinkin jos ei pysty puolustamaan oikeuksiaan. Omatyöntekijän tulisi olla sosiaalityöntekijä , jos mahdollista. Muistisairaat pitäisi katsoa erityisen tuen tarpeessa oleviksi, jolloin heidän omatyöntekijänsäkin olisi sosiaalityöntekijä. Pitää myös selkeyttää omahoitajan/vastuuhoitajan ja omatyöntekijän eroa. Hoivakodeissa yleensä henkilölle on nimetty omahoitaja/vastuuhoitaja, joka voinee samalla olla myös omatyöntekijä, mutta monesta eri lähteestä tulevien koti- ja tukipalvelujen ym. tuen koordinointiin tarvitaan erikseen nimetty omatyöntekijä/koordinaattori. ]
        • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Sosiaali- ja terveyspalveluja käyttävät henkilöt läheisineen elävät usein palveluviidakossa. Useiden toive on saada apua palveluiden koordinointiin samalta ammattilaiselta. Se koetaan keskeisenä palvelujen laatu- ja myös turvallisuustekijänä. Omatyöntekijän toiminta edistää kokonaisvaltaista työotetta sosiaali- ja terveydenhuollossa ja pitkällä aikavälillä myös vaikuttaa kustannuksia alentavasti, kun palvelut saadaan oikea-aikaisesti asianmukaisessa paikassa sekä hallintotyö rationoituu. Omatyöntekijällä tulisi olla valtuuksia ja mahdollisuus sektorirajoja ylittäviin toimiin. ]
        • Hämeenlinnan kaupunki
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Muistiliitto ry, Teiska Minna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Mikä suhde tällä pykälällä on sosiaalihuoltolain 42§:ään. Onko tämä tarpeellinen lisäys? Jää epäselväksi millä tavalla lainsäätäjä on tarkoittanut tehtävän poikkeavan sosiaalihuoltolain mukaisesta omatyöntekijän tehtävästä. Onko pykälässä säädetyt tehtävät esimerkinomaisia? Haluamme tuoda myös esiin apulaisoikeusasiamiehen ratkaisun todeten, että tämän tyyppiseen toimintaan ei kunnissa ole resursseja.]
        • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Nykykäytäntö on kuitenkin osoittanut, että asiakkaan asiat eivät etene silloin, kun omatyöntekijä on poissa (loma, sairastuminen tms). ]
        • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Ikäinstituutti, Topo Päivi
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Ei
        • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Ei [THL pitää omatyöntekijän tehtävien täsmentämistä tarpeellisena. Säännösehdotuksen 17 §:n 3 kohdan mukaan omatyöntekijän on oltava iäkkään henkilön suostumuksella tarvittaessa yhteydessä hänen sosiaali- ja terveyspalvelujensa järjestämisestä sekä tuottamisesta vastaaviin tahoihin, jotta palvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin iäkkään henkilön tarpeita. Iäkkään henkilön suostumuksen edellyttäminen on sinänsä asianmukaista, mutta säännöksessä tai sen yksityiskohtaisissa perusteluissa ei oteta kantaa tilanteeseen, jossa ikääntynyt henkilö ei pysty päättämään suostumuksen antamisesta esimerkiksi muistisairauden takia. Ikääntynyt henkilö, joka ei pysty päättämään suostumuksestaan tai pysty esimerkiksi vaikuttamaan palvelujensa suunnitteluun ja toteuttamiseen, on haavoittuvassa asemassa oleva asiakas. Sosiaalihuollon asiakaslain 9 §:ssä säädetään asiakkaan itsemääräämisoikeudesta erityistilanteissa. Asiakaslaissa säädetään myös salassa pidettävien tietojen antamisesta tilanteessa, jossa asiakkaan suostumusta ei voida saada. Ehdotettua säännöstä tai sen perustelujen täydentämistä tulee harkita tästä näkökulmasta. ]
        • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
          Uppdaterad:
          24.8.2021
          • Kyllä
        • Salon kaupunki
          Uppdaterad:
          24.8.2021
          • Ei [Täsmennys jää epätarkaksi. Tarkoitetaanko omatyöntekijällä palveluohjaajaa vai esim. hoidossa mukana olevaa lähihoitajaa, joka toimii asiakkaan omahoitajana? Jos tarkoitetaan omahoitajaa, niin onko lähihoitajan tehtävänkuvasta muodostumassa liian vaativa. ]
        • Suomen Keskusta rp
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Ei [Mielestämme säännöksessä olisi tarpeen mainita, että erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden kohdalla omatyöntekijän on oltava sosiaalityöntekijä.]
        • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Ei [Tässä muodossa pykälä ei tuo lisäselvennystä edelleenkin epäselvään käytännön toteutukseen.]
        • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Ei
        • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
          Uppdaterad:
          19.8.2021
          • Kyllä
        • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
          Uppdaterad:
          19.8.2021
          • Ei [Tarpeeton pykälä, jonka vaikutuksia asiakkaan palveluiden parantamiseksi on vaikea tunnistaa ja mahdoton toteuttaa. Pykälästä saa kuvan, että kyseessä on ns. kolmas taho – ei järjestäjä eikä tuottaja. Mikäli omatyöntekijä vanhuspalvelulakiin lisätään, tulee kustannus täysimääräisesti korvata kunnille. Nykyisessä henkilöstötilanteessa on väärä painopiste kohdentaa henkilöstöresursseja. ]
        • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
          Uppdaterad:
          18.8.2021
          • Kyllä
        • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
          Uppdaterad:
          18.8.2021
          • Kyllä
        • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
          Uppdaterad:
          17.8.2021
          • Ei [Resurssit eivät riitä omatyöntekijän nimeämiseen kaikille asiakkaille. Nykyisinkin pyritään siihen, että sama henkilö käsittelee asiakkaan asioita. Ennemminkin tarvitaan yhteiset sote-asiakastietojärjestelmät sujuvan työn turvaamiseksi.]
        • Essote ky
          Uppdaterad:
          16.8.2021
          • Ei [§ 42 shl, käytännön toteutuksen kannalta edelleen epäselvyyttä eikä tehtävien tarkennus vanhuspalvelulain uuteen § 17:ään tuo asiaa selkeyttä? Kuka voi toimia omatyöntekijänä? Voiko palveluntuotannon puolelta nimetä?]
        • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
          Uppdaterad:
          12.8.2021
          • Ei [Nykyisten henkilöstöresurssien näkökulmasta ei ole realistista toteuttaa omatyöntekijän nimeämistä kaikille asiakkaille]
        • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
          Uppdaterad:
          12.8.2021
          • Ei [Omatyöntekijälle esitetty tehtävien täsmentäminen on sinänsä tarpeellista. Ottaen huomioon, että kyseessä on sosiaalihuollon tehtävä, niin tässä yhteydessä on tarpeen tarkastella myös SHL 42 §:n 2 momentin säännöstä omatyöntekijästä erityisesti asiakasturvallisuuden ja valvonnan näkökulmasta sekä arvioida mahdolliset muutostarpeet myös SHL 42 §.n 2 momenttiin. Talentia katsoo asiakasturvallisuuden edellyttävän, että sosiaalihuollon asiakkaan omatyöntekijänä toimii sosiaalihuollon ammattihenkilö. Silloin toimintaa voidaan myös valvoa sosiaalihuollon ammattihenkilölain nojalla, mikä ei ole mahdollista, jos tehtävää hoitaa terveydenhuollon ammattihenkilö. Huomattava on, että mikäli terveydenhuollon ammattihenkilö tekee nimenomaan sosiaalihuollon tehtäviä, niin valvonta ei silloin ole mahdollista myöskään terveydenhuollon ammattihenkilölain nojalla. Tällöin on riski, ettei valvonnassa voida lainsäädännön nojalla puuttua toiminnan mahdollisiin virheisiin tai väärinkäytöksiin. ]
        • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
          Uppdaterad:
          10.8.2021
          • Kyllä
        • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
          Uppdaterad:
          6.8.2021
          • Ei [Nykyinen lainsäädäntö omatyöntekijöihin liittyen on jo liian tiukka. Omatyöntekijän järjestäminen kaikille ympärivuorokautisessa hoidossa oleville on iso työntekijämäärän lisäys muutenkin hyvin vaikeassa henkilöstötilanteessa. Omatyöntekijä tulisi nimetä asiakkaalle tarpeen mukaan ja tarvetta tulisi tasaisin väliajoin arvioida. Omatyöntekijä on tarpeen esimerkiksi tilanteissa, joissa omaiset eivät aktiivisesti tue asiakkaan hyvinvointia.]
        • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
          Uppdaterad:
          29.7.2021
          • Ei [Oikea vastaus KYLLÄ, mutta ei pääse kirjoittamaan perusteluja kyllä-kohtaaan. • Ehdotetaan lisättäväksi perusteluihin: Mikäli iäkkäälle on jo nimetty työntekijä (esim. omahoitaja, vastuuhoitaja / kotihoito, hoiva-asuminen), on tämän luon-nollista nimetä myös asiakkaan omatyöntekijäksi. ]
        • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
          Uppdaterad:
          20.7.2021
          • Ei [Mielestämme tulisi vielä mainita että erityisen tuen tarpeessa olevien asiakkaiden kohdalla omatyöntekijänä oltava sosiaalityöntekijä]
        • Karvinen Tarja
          Uppdaterad:
          2.7.2021
          • Kyllä
        • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
          Uppdaterad:
          21.6.2021
          • Kyllä
        • Sipoon palvelutalosäätiö sr
          Uppdaterad:
          18.6.2021
          • Kyllä
        • 15. Onko lääkehoidon toteuttamista koskeva säännös mielestänne onnistunut (20 §:n 1 mom.)?
        • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
          Uppdaterad:
          31.8.2021
          • Ei [Kyllä/Ei Lääkehoidon toteuttamista koskeva säännöksessä on hyviä täsmennyksiä ja vastuiden tarkentamista. Lääkehoidon toteuttamisen pykälä ”saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen” jättää kuitenkin varsin paljon tulkinnan varaa. Kyllä. Selkiyttää vastuuta ja toteutusta. ]
        • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
          Uppdaterad:
          30.8.2021
          • Ei [Skärpningarna av bestämmelserna är inte ändamålsenliga. Tvärt om borde man se över hur man med hjälp av teknologi kunde luckra upp bestämmelserna så att de skulle gälla per producent. Nationella tillstånd borde införas. Begränsingarna av hur de olika yrkesgrupperna behandlas är inte ändamålsenliga. Personer med utbildning inom social o hälsovård som avlagt kompletterande utbildning i läkemedelsbehandling motsvarande den närvårdare har borde ha samma rättigheter som en närvårdare har (ex fysioterapeuter,ergoterapeuter). Vårdbiträden bör även kunna dela ut mediciner om enheten avnänder sig av dosdispensering.]
        • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei
        • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [ks. vastauksemme kohdassa 19.]
        • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Ehdotus tiukentaa lääkehuollon toteuttamista ja lisää henkilöstön tarvetta ja vaikeuttaa työjärjestelyitä. Lääkehuollon ja lääkelupien osalta olisi syytä helpottaa sääntelyä. Työntekijän lääkeosaaminen ei katoa tai vanhene siinä, että hän välillä tekee esimerkiksi keikkaa tai muuta työtä saman työnantajan toisessa yksikössä. Lääkelupien tulisi olla työnantajakohtaisesti myönnettyjä. Esitykseen tulisi esimerkiksi kirjata mahdollisuus valmiiksi annosteltujen lääkkeiden jaon lievennyksiin. Ehdotetun vanhuspalvelulain mukaan lääkehoidon toteuttamiseen saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. ]
        • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Ehdotetun vanhuspalvelulain mukaan lääkehoidon toteuttamiseen saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. Ehdotettujen perustelujen mukaan virke koskee lääkehoidon koulutusvaatimusta, josta nykyisin säädetään ympärivuorokautisen hoidon osalta voimassa olevan lain 3 a §:n 4 momentissa. Ehdotettu säännös koskisi perustelujen mukaan kaikkia lääkehoitoa sisältäviä sosiaalipalveluja, joita järjestetään iäkkäille henkilöille. Sosiaalipalveluilla tarkoitettaisiin uuden määritelmän mukaan kunnallisia sosiaalipalveluja sekä muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammattihenkilöt ja muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö edistävät ja ylläpitävät yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta (SHL 3 §). Aiemmin hallituksen esityksessä HE 164/2014 myös omaishoidon on perustelujen mukaan katsottu olevan sosiaalipalvelu. Vammaisfoorumi katsoo, että henkilökohtaiseen apuun liittyvien ns. hoidollisten tehtävien sääntely on mielekkäintä ratkaista kokonaisuutena vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä. Tämä on ollut myös STM:n suunnitelmissa. Selvintä olisi tässä vaiheessa todeta vanhuspalvelulain perusteluissa, että lääkehoidon koulutusvaatimus ei koske ainakaan henkilökohtaisen avun työnantajamallia ja mahdollisesti esim. omaishoitoa, jos on tarkoitus, että vaatimus ei koske omaishoitajia. Säädöstekstiä olisi mahdollista muuttaa myös niin, että 20 §:n 1 momentin viimeinen virke sanamuodon mukaan koskisi vain toimintayksiköissä tapahtuvaa lääkehoitoa. Vammaisfoorumi ei tässä yhteydessä arvioi tuollaisen muutoksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia muiden palveluiden kannalta. ]
        • Suhonen Riitta
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Wilhelmiina Palvelut Oy
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Tässä muodossaan ehdotus tiukentaa lääkehuollon toteuttamista ja lisää siten henkilöstön tarvetta ja vaikeuttaa työjärjestelyitä. Lääkehuollon ja lääkelupien osalta olisi syytä helpottaa sääntelyä. Työntekijän lääkeosaaminen ei katoa tai vanhene siinä, että hän välillä esimerkiksi työskentelee työnantajan toisessa toimipisteessä tai jopa toisen yrityksen palveluksessa. Voimassolevan, soveltuvan lääkehoidon koulutuksen ja siihen liittyvän tentin ja suoritettujen lääkelaskujen tulisi olla riittävä osoitus henkilön lääkeosaamisesta riippumatta työskentelypaikasta. Sähköiset järjestelmät mahdollistavat näiden koulutusten rekisteröinnin, todistukset ja osaamisen ylläpidon säännöllisesti.]
        • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [ Iäkkäille henkilöille järjestettävä lääkehoito Ehdotetun vanhuspalvelulain mukaan lääkehoidon toteuttamiseen saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. Ehdotettujen perustelujen mukaan virke koskee lääkehoidon koulutusvaatimusta, josta nykyisin säädetään ympärivuorokautisen hoidon osalta voimassa olevan lain 3 a §:n 4 momentissa. Ehdotettu säännös koskisi perustelujen mukaan kaikkia lääkehoitoa sisältäviä sosiaalipalveluja, joita järjestetään iäkkäille henkilöille. Sosiaalipalveluilla tarkoitettaisiin uuden määritelmän mukaan kunnallisia sosiaalipalveluja sekä muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammattihenkilöt ja muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö edistävät ja ylläpitävät yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta (SHL 3 §). Aiemmin hallituksen esityksessä HE 164/2014 myös omaishoidon on perustelujen mukaan katsottu olevan sosiaalipalvelu. Lakiehdotuksen perusteluista ei saa tarkkaa kuvaa, koskisiko lääkehoidon koulutusvaatimus myös iäkkäälle henkilölle myönnettyjä vammaispalveluja vai ainoastaan vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain nojalla myönnettyjä palveluja. Pykälässä viitataan muissa kohdissa toimintayksiköissä tapahtuvaan työhön, joten ei ole myöskään selvää, koskisiko lääkehoidon koulutusvaatimus myös henkilökohtaisen avun työnantajamallia tai esim. omaishoitoa. Koulutusvaatimuksella voisi olla huomattavia vaikutuksia henkilökohtaisen avun käyttäjille ja alan työvoiman saatavuus heikkenisi. Muutoksen vaikutuksia henkilökohtaiseen apuun ei ole kuitenkaan lainkaan selvitetty. Olisi myös epäselvää, mikä on valvontaviranomaisten rooli ja toimintamahdollisuudet. Heta-liitto katsoo, että henkilökohtaiseen apuun liittyvien ns. hoidollisten tehtävien sääntely on mielekkäintä ratkaista kokonaisuutena vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä. Tämä on ollut myös STM:n suunnitelmissa. Selvintä olisi tässä vaiheessa todeta vanhuspalvelulain perusteluissa, että lääkehoidon koulutusvaatimus ei koske ainakaan henkilökohtaisen avun työnantajamallia ja mahdollisesti esim. omaishoitoa, jos on tarkoitus, että vaatimus ei koske omaishoitajia. Säädöstekstiä olisi mahdollista muuttaa myös niin, että 20 §:n 1 momentin viimeinen virke sanamuodon mukaan koskisi vain toimintayksiköissä tapahtuvaa lääkehoitoa. Heta-liitto ei tässä yhteydessä arvioi tuollaisen muutoksen mahdollisuuksia ja vaikutuksia muiden palveluiden kannalta. ]
        • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Tehyn näkemyksen mukaan lääkehoidon toteuttaminen ikäihmisten palveluissa on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden tehtävä. Lääkehoidon koulutus, joka voi olla esimerkiksi verkossa itsenäisesti toteutettava verkkokoulutuskokonaisuus, ei anna osaamista lääkehoidon toteuttamiseen kotihoidossa tai tehostetussa palveluasumisessa työntekijöille, jotka eivät ole sote-ammattihenkilöitä. Fimean internet-sivuilla julkaistun viranomaislinjauksen (6/2021) mukaan: ’Hoiva-avustaja ei ole sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, ja lähtökohtana tulee pitää, että hoiva-avustajat eivät osallistu lääkehoidon toteuttamiseen.’ Myös Tehyn näkemyksen mukaan hoiva-avustajien ei tule osallistua lääkehoidon toteutukseen. Myös valmiiksi jaettujen lääkkeiden antaminen asiakkaalle on lääkehoidon toteuttamista. Lääkkeet antavan työntekijän tulee osata varmistua siitä, että oikea lääke annetaan oikealle asiakkaalle ja oikeaan aikaan, oikealla antotavalla ja oikeaa reittiä pitkin. Lisäksi työntekijän täytyy ymmärtää lääkeaineiden vaikutukset ja pystyä arvioimaan lääkkeiden vaikutusta. Lääkehoitoa toteuttavan työntekijän tulee osata tarvittaessa toimia mahdollisissa komplikaatiotilanteissa. Esimerkiksi hoiva-avustajan osaaminen ei ole tähän riittävä. ]
        • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Skärpningarna av bestämmelserna är inte ändamålsenliga. Tvärt om borde man se över hur man med hjälp av teknologi kunde luckra upp bestämmelserna så att de skulle gälla per verksamhetsenhet. Nationella tillstånd borde införas. Begränsingarna av hur de olika yrkesgrupperna behandlas är inte ändamålsenliga. Personer som avlagt kompletterande utbilding för att uppnå behörighet för närvårdare borde också kunna ha samma rättigheter som närvårdare. Vårdbiträden bör även kunna dela ut mediciner då de i dag är färdigt portionerade.]
        • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Tämä aiheuttaa palveluiden järjestämisessä vaihtelua, koska kukin työnantaja voi päättää riittävästä tasosta. Asia on myös valvonnan näkökulmasta hankala. Perustelujen mukaan arvioinnissa voi hyödyntää STM:n Turvallinen lääkehoito opasta. Mielestämme tämän tulisi olla velvoite. ]
        • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Miina Sillanpään Säätiö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Mitä tarkoittaa "tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen"? Onko lääkehoidon koulutukseen olemassa jokin kriteeristö, johon voi viitata mahdollisissa valitustilanteissa?]
        • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Esperi Care Oy
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [• Muutos ei ole välttämätön. Lakiesityksessä esitetyt muutokset toteutuvat jo nykyisen lainsäädännön ja laatusuosituksen turvin. Tarvetta lakimuutokselle ei tässä kohdin ole. • Riittävän lääkehoidon koulutus on tulkinnanvarainen ja tarve vaihtelee riippuen lääkehoidon toimintamallista. Säännöllinen dosetti pohjainen lääkejakelu tai annosjakelu pitäisi pystyä toteuttamaan konsultoimalla tarvittaessa lääkeluvallista etänä.]
        • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [VALLI ry näkee muutoksen välttämättömänä, mikäli kotihoito on yhtä ja samaa toimintaa jatkossa. Olisi kuitenkin hyvä vielä tarkentaa turvallisuusnäkökulmasta asia. VALLI ry:n mukaan on varmistettava riittävästi pätevää ja soveltuvaa henkilökuntaa kotihoitoon, jotka voivat myös antaa tarvittavat lääkkeet.]
        • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Ehdotus tiukentaa lääkehuollon toteuttamista ja lisää siten henkilöstön tarvetta ja vaikeuttaa työjärjestelyitä. Hyvinvointiala HALI ry kannattaa lääkehuollon teknologian käyttöön ottoa soveltuvin osin, mutta samalla tulee muistaa, että se ei merkittävästi vähennä henkilöstön tarvetta. Lääkehuollon ja lääkelupien osalta olisi syytä helpottaa sääntelyä. Työntekijän lääkeosaaminen ei katoa tai vanhene siinä, että hän välillä tekee esimerkiksi keikkaa tai muuta työtä saman työnantajan tai toisenkin työnantajan toimipisteessä vaikkapa eri puolella maata. Lääkelupien tulisi olla valtakunnallisesti myönnettyjä (ei työyksikkökohtaisia). Jos luvat olisivat valtakunnallisia, olisi valtakunnallisilla toimijoilla myös parempi mahdollisus ajantasaisten rekistereiden ja muiden valvonta- ja seurantavälineiden käyttöön ja näin voitaisiin varmistaa lääkehoidon osaaminen nykyistä paremmin. Esitykseen tulisi esimerkiksi kirjata mahdollisuus valmiiksi annosteltujen lääkkeiden jaon lievennyksiin. Ehdotetun vanhuspalvelulain mukaan lääkehoidon toteuttamiseen saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. Ehdotettujen perustelujen mukaan virke koskee lääkehoidon koulutusvaatimusta, josta nykyisin säädetään ympärivuorokautisen hoidon osalta voimassa olevan lain 3 a §:n 4 momentissa. Ehdotettu säännös koskisi perustelujen mukaan kaikkia lääkehoitoa sisältäviä sosiaalipalveluja, joita järjestetään iäkkäille henkilöille. Sosiaalipalveluilla tarkoitettaisiin uuden määritelmän mukaan kunnallisia sosiaalipalveluja sekä muita toimia, joilla sosiaalihuollon ammattihenkilöt ja muu asiakastyöhön osallistuva henkilöstö edistävät ja ylläpitävät yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta (SHL 3 §). Aiemmin hallituksen esityksessä HE 164/2014 myös omaishoidon on perustelujen mukaan katsottu olevan sosiaalipalvelu. Lakiehdotuksen perusteluista ei saa tarkkaa kuvaa, koskisiko lääkehoidon koulutusvaatimus myös iäkkäälle henkilölle myönnettyjä vammaispalveluja vai ainoastaan vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain nojalla myönnettyjä palveluja. Pykälässä viitataan muissa kohdissa toimintayksiköissä tapahtuvaan työhön, joten ei ole myöskään selvää, koskisiko lääkehoidon koulutusvaatimus myös henkilökohtaisen avun työnantajamallia tai esim. omaishoitoa. Hyvinvointiala HALI ry katsoo, että henkilökohtaiseen apuun liittyvien ns. hoidollisten tehtävien sääntely on mielekkäintä ratkaista kokonaisuutena vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä. Tämä on ollut myös STM:n suunnitelmissa. Selvintä olisi tässä vaiheessa todeta vanhuspalvelulain perusteluissa, että lääkehoidon koulutusvaatimus ei koske ainakaan henkilökohtaisen avun työnantajamallia ja mahdollisesti esim. omaishoitoa, jos on tarkoitus, että vaatimus ei koske omaishoitajia. ]
        • Mehiläinen
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Säännös on muutoin onnistunut, mutta lääkehoitoluvan ei tulisi olla yksikkökohtainen. ]
        • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Lääkehoidon toteuttamiskohdan kirjaisin näin: Lääkehoidon toteuttamiseen saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä lääkehoidon koulutus.]
        • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Pääosin on onnistunut, mutta miten riittävyys ja osaaminen määritellään, kuka? Johtaako erilaisiin määrittelyihin eri alueilla]
        • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Pitää määritellä tarkemmin, mikä on hyväksyttävä koulutus ja voiko esim. hoiva-avustaja jakaa valmiiksi annostellut lääkkeet, myös teknologiset ratkaisut mukaan.]
        • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Henkilökunnalla on oltava riittävä koulutus ja osaaminen lääkehoitoon, ja täytyy tarkemmin määrittää mikä koulutus ja osaaminen on riittävää.]
        • Hämeenlinnan kaupunki
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Säännös on onnistunut, jos sen perusteella on yksikön lääkehoitosuunnitelmaan määritellyllä riittävällä työpaikkakouluttamisella ja osaamisen varmistamisella mahdollista osallistua lääkehoitoon, vaikka ei olisi peruskoulutukseltaan sote-ammattilainen. Myös teknologian ja etäkäyntien hyödyntäminen tulee olla maksimaalisesti mahdollista lääkehoidossa. Haastavassa henkilöstötilanteessa tulee kiinnittää huomiota enemmän sujuvan toiminnan mahdollistamiseen kuin estämiseen.]
        • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Muistiliitto ry, Teiska Minna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Muistiliitto näkee positiivisena, että lääkehoidon toteuttamiseen saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. Samoin lääkehoidon koulutusta edellytettäisiin jatkossa myös iäkkäiden henkilöiden kotihoidossa (nykyisen lain mukaan edellytys koskee vain ympärivuorokautista hoitoa). Laki jättää kuitenkin epäselväksi mikä on riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. Muistiliitto esittää, että perustelutekstiä tarkennetaan riittävän koulutuksen ja osaamisen määrittelemiseksi.]
        • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Säännös on hyvä. Pykälän mukaan lääkehoidon koulutus hankitaan ammattiin johtavien opintojen yhteydessä tai niiden lisäksi. Viime kädessä työnantajan on arvioitava koulutuksen ja osaamisen riittävyys. Säännös on hyvä, mikäli työnantaja velvoitetaan huolehtimaan tehtävässä tarvittavasta riittävästä täydennyskoulutuksesta ja osaamisen ylläpidosta.]
        • Suomen Farmasialiitto ry
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Ottamatta kantaa onko onnistunut tai ei, pyytäisimme kohteliaasti tutustumaan kohdan 19 tekstiin.]
        • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Ikäinstituutti, Topo Päivi
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Ei [Koska henkilöstöstä on paikoin puutetta, tulee ehdotusta muuttaa siten, että teknologiset ratkaisut, kuten koneellisesti jaetut lääkkeet, asiakaskohtaisesti annostellut lääkkeet tai etäyhteys hoiva-avustajaan mahdollistaisivat turvallisen lääkejakelun erityisesti kotona- ja hybridimuotoisessa asumisessa, tilanteen ja henkilöstön koulutuksen sekä kokemuksen mukaan.]
        • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
          Uppdaterad:
          24.8.2021
          • Kyllä
        • Salon kaupunki
          Uppdaterad:
          24.8.2021
          • Ei [Pitäisi ilmaista täsmällisemmin, että mikä on riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. Teknologian hyödyntämisen mahdollisuus pitäisi huomioida.]
        • Suomen Keskusta rp
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Ei [Työnantajan vastuulla ja tehtävänä on viime kädessä arvioida yksikön lääkehoitosuunnitelman mukaisesti työntekijän riittävä osaaminen ja koulutus sekä osaamisen toteaminen ja dokumentointi. ]
        • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Ei [Pääosin onnistunut, Lisäyksenä voisi olla, että riittävä osaaminen voidaan toteuttaa ja varmistaa myös teknologiavälitteisesti.]
        • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Ei [Säännös itsessään on onnistunut, mutta lisäysehdotuksen vuoksi vastasimme ”Ei”. - Lääkehuollon ja lääkelupien osalta olisi syytä helpottaa sääntelyä siitä, että lääkeluvan tulee nykyisten käytäntöjen valossa olla työyksikkökohtainen. Työntekijän lääkeosaaminen ei katoa tai vanhene siinä, että hän välillä tekee esimerkiksi keikkaa tai muuta työtä saman työnantajan tai toisenkin työnantajan toimipisteessä. Vakituiset, kiertävät sijaiset on em. syystä mahdoton toteuttaa tällä hetkellä yksityisellä sektorilla.]
        • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Ei [Mikäli säännös tarkoittaa nykytilanteen jatkumoa, missä teknologisten ratkaisujen hyödyntämismahdollisuuksista tai tehtävien sisältövaihteluista huolimatta (esim. suoneen annosteltava lääkitys vs. asianmukaisesti tarkistetun annosjakelupussin sisällön antaminen asiakkaalle) vain tietyt ammattihenkilöt voivat toteuttaa lääkehoidon eri osa-alueita, se on epäonnistunut ottaen huomioon arjen realistiset mahdollisuudet sotehenkilöstön riittävyydelle eri tehtäviin.]
        • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
          Uppdaterad:
          19.8.2021
          • Ei [Potilas- ja asiakasturvallisuuden takia tässä tulisi määrittää tarkemmin valtakunnallisesti, mikä on riittävä lääkehoidon koulutus tai kuka sitä voi järjestää. Tällä lain kohdalla nollataan ammatillisen koulutuksen antama lääkehoito-osaaminen, kun lähes kuka tahansa voi saada työnantajan määrittelemän ”riittävän” koulutuksen ja kunkin työnantajan määrittelemän ”riittävän” osaamisen perusteella suorittaa lääkehoitoa. Avuksi tähän tarvitaan valtakunnallisia linjauksia, mitkä koulutukset ja koulutussisällöt antavat pätevyyden suorittaa lääkehoidon tehtäviä. Turvallinen lääkehoito-oppaan päivityksen yhteydessä jo toimme tämän epäkohdan esille. Pidämme tärkeänä, että tämä asia korjataan lakiin, sillä kuten käytäntö on osoittanut, tätä lain kohtaa voidaan soveltaa hyvin väljästi ja jopa asiakas- ja potilasturvallisuutta mutta myös työturvallisuutta vaarantaen. On eettisesti väärin laittaa työntekijä tekemään tehtäviä, joihin hänellä ei ole asianmukaista koulutusta. Tällä hetkellä ei siis kukaan valvo, mitä lääkehoidon riittävä koulutus ja osaaminen on. Käytännössä lääkehoitoa voivat siis toteuttaa täysin lääkehoitokouluttamattomat, koska koulutus on ollut vain nimellinen (pahimmillaan nimi paperiin) tai sitten kouluttamattomille on käytetty koulutuksena lääkehoidon osaamisen varmistamiseen tarkoitettuja lääkelupatenttejä. Käytössä olevat lääkelupatentit (LOVE ym.) eivät ole tarkoitettu lääkehoitokoulutuksiksi sellaisille, joilla ei ole ammatillisessa koulutuksessaan lääkehoito-opintoja. Lääkelupakoulutukset ovat tarkoitettu lääkehoito-osaamisen varmistamiseksi sellaisille ammattilaisille, jotka ovat saaneet ammatillisessa koulutuksessaan lääkehoitokoulutuksen. Sairaanhoitajien vastuu nousee valtavaksi, jos muut tiimin jäsenet ovat sellaisia, joilla ei ole ammatillista pätevyyttä lääkehoitoon. Pitäisikö olla laissa määriteltynä, että hoiva-avustajat eivät osallistu lääkehoitoon? Pitäisikö hoiva-avustajien osuus miehityksestä olla määritelty? Emme näe hyvänä uuden matalapalkka-alan synnyttämistä hoitoalalle, mutta parempi on kuitenkin korvata hoitoapulaiset ja muut kouluttamattomat koulutetulla henkilöstöllä. Palkkatasoepätasa-arvon korjaamisella, johtamisen uudistamisella sekä työntekijöiden mukaan ottamisella toiminnan suunnitteluun saisimme Suomessa yhä pahenevan alalta paon pysäytettyä, koska työ itsessään on mielekästä. Kuitenkin yhteiskunnan haluttomuus korjata esimerkiksi sairaanhoitajien palkkatasoa ja entistä matalapalkkaisempien työntekijäryhmien kehitteleminen kuvaa sitä, että koulutettujen hoitotyöntekijöiden työtä ja koulutusta ei todellisuudessa arvosteta. Erityisen huomioitavaa on, että kotihoidossa tehtävää työtä ei kukaan pysty täysin valvomaan ja huonokuntoiset asiakkaat eivät ole kykeneviä virheitä ja poikkeamia havaitsemaan, saati niistä raportoimaan? Asiakasturvallisuuden sekä myös työturvallisuuden kannalta on eettisestikin tärkeää, että asiakkaita hoitavat koulutetut ammattilaiset. Viimeisen vuoden aikana on noussut usein esiin palautteissa se ongelma, että sairaanhoitajat eivät esimerkiksi voi nostaa epäkohtia esille ilman, että joutuvat pelkäämään oman työpaikkansa menettämistä. Omavalvonnan sensuuri voi olla myös tiukka.]
        • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
          Uppdaterad:
          19.8.2021
          • Ei [Vaatii tarkennusta, koska jää epäselväksi ja työnantajan päätettäväksi, että mikä on riittävä lääkehoidon osaaminen ja -koulutus. Tässä linjauksessa huomioitava henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat.]
        • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
          Uppdaterad:
          18.8.2021
          • Kyllä
        • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
          Uppdaterad:
          18.8.2021
          • Kyllä
        • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
          Uppdaterad:
          17.8.2021
          • Ei [Pitäisi olla nykyistä joustavammat säännökset lääkehoidon toteuttamiseksi. Esimerkiksi etähoidon avulla voitaisiin mahdollistaa hoiva-avustajalle lääkkeenantomahdollisuus valmiiksi jaetun lääkkeen. Liian tiukat säännöt vievät liikaa resurssia ja mielekkyyttä hoitotyöstä.]
        • Essote ky
          Uppdaterad:
          16.8.2021
          • Ei [Ei [Miten teknologian hyödyntäminen näkyy tässä? esim. Koneellisesti jaetut lääkkeet, tulee huomioida moniammatillisuus ja hoitohenkilöstön riittävyys vaativiin lääkehoidon toteuttamiseen.]
        • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
          Uppdaterad:
          12.8.2021
          • Ei [Lääkehoitoon kouluttamaton voi antaa MiniLopin suoritettua valmiiksi jaetut lääkkeet luonnollista reittiä käyttäen ]
        • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
          Uppdaterad:
          12.8.2021
          • Kyllä
        • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
          Uppdaterad:
          10.8.2021
          • Ei [Teknologiset ratkaisut huomioitava tuottavuuden ja lääketurvallisuuden näkökulmasta ]
        • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
          Uppdaterad:
          6.8.2021
          • Ei [Säännöskohtaisissa perusteluissa (sivulla 82) todetaan, että lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvalla työntekijällä olisi oltava tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. Koulutus hankitaan ammattiin johtaneiden opintojen yhteydessä tai niiden lisäksi. Riittävä osaaminen on koulutuksella saatujen tietojen ja taitojen jatkuvaa ylläpitämistä. Työnantajan tehtävänä on viime vaiheessa arvioida työntekijän lääkehoidon koulutuksen ja osaamisen riittävyys kunkin tehtäväkokonaisuuden osalta. Koska kotihoidon henkilöstöstä on puutetta, tulee ehdotusta muuttaa niin, että myös kotiavustajilla, joilla on soveltuva kokemus /koulutus olisi työpaikkakoulutuksen jälkeen mahdollista saada asiakaskohtaiset luvat valmiiksi annosteltujen lääkkeiden antamiseen.]
        • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
          Uppdaterad:
          29.7.2021
          • Ei [SuPerin huomioita lääkehoidon osaamisesta ja osallistumisesta • Mikäli työntekijän tutkintoon / koulutukseen ei ole sisältynyt lääkehoidon opintoja, on määriteltävä mitä käytävät lääkehoidon koulutukset ovat ja ne on oltava kirjattuna työyksikön lääkehoitosuunnitelmaan. Hyödynnetään esimerkiksi Turvallinen lääkehoito-opasta lääkehoidon koulutuksissa. • Valvira: Työnantaja vastaa siitä, että työntekijöillä on tehtäviensä suorittamiseen tarvittava osaaminen sekä siitä, että lääkehoito on asiakkaille / potilaille turvallista. Sen vuoksi työnantajan tulee huolehtia siitä, että työyksiköissä on kaikkina aikoina riittävästi lääkehoitoon koulutettua, osaavaa henkilökuntaa. • Turvallinen lääkehoito-opas: Lääkehoidon osaaminen varmistetaan lääkehoito-suunnitelmassa määritellyllä tavalla ennen kuin työntekijä voi ryhtyä toteuttamaan lääkehoitoa itsenäisesti. Esimies vastaa osaamisen varmistamisen dokumentoinnista (lääkeluvat). Osaamisen varmistaminen on edellytys lääkehoidon toteuttamiselle myös sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolisissa yksiköissä. Lääkehoito-suunnitelmassa määritellään myös, kuinka pitkän poissaolon jälkeen osaaminen täytyy varmistaa. • Arvioinnissa voi hyödyntää sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemaa turvallisen lääkehoidon opasta (Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen, Sosiaali- ja terveysministeriö 2021:6) -> • Pitäisi ehdottomasti olla esimerkiksi: suositellaan hyödynnettävän, miksi opas laaditaan viranomaisyhteistyönä ja sen julkaisee STM, jos sitä ei edes suositella noudatettavan? ]
        • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
          Uppdaterad:
          20.7.2021
          • Ei [...jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen täydennys; joka on määritelty yksikön lääkehoitosuunnitelmassa.]
        • Karvinen Tarja
          Uppdaterad:
          2.7.2021
          • Ei [Epäselvä.]
        • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
          Uppdaterad:
          21.6.2021
          • Kyllä
        • Sipoon palvelutalosäätiö sr
          Uppdaterad:
          18.6.2021
          • Kyllä
        • 16. Onko mielestänne kannatettavaa, että seurantayhteenvedot julkaistaisiin toimintayksikkökohtaisina (24 a §)?
        • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
          Uppdaterad:
          31.8.2021
          • Kyllä
        • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
          Uppdaterad:
          30.8.2021
          • Ei [Vi har väl inget emot att det syns att vi Folkhälsan följer bestämmelserna. Samtidigt är det här ett ganska detaljerat förslag. Olika enheterna har ganska olika förutsättningar att rekrytera personal. Men i sig alltså ja för öppenhet och transparens. Så som i all övervakning skulle vi önska att de privata producenterna behandlades på ett likvärdigt sätt med de offentliga. Det verkar finnas ett grundantagande om att den offentliga sektorn sköter sig och privata aktörer inte gör det. Enigt vår uppfattning finns det inte belägg för ett sådant antagande. Bristen på personal är t.ex. ett betydligt mera komplext problem än enbart arbetsgivarens juridiska status]
        • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Läpinäkyvyys on tärkää ja julkaiseminen on kannatettavaa, jos kritteeristö/arvointi ottaa huomioon erilaiset toimintaympäristöt (logistiikka, kunnan koko ym. ]
        • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Suhonen Riitta
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [”Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi julkaista 1 ja 2 momentin mukaisesti keräämiinsä tietoihin perustuvat seurantaraportit palvelujen järjestäjä- ja toimintayksikkökohtaisina salassapitoa koskevien säännösten estämättä. Seurantaraportit eivät saa sisältää sellaista tietoa, jonka perusteella toimintayksikön asiakas on suoraan tai välillisesti tunnistettavissa. ” Kun kyseessä on pieni paikkakunta, ja palvelun saajia on vähän, on erityisen tärkeä huolehtia, että raportoitavan toimintayksikön asiakkaan anonymiteetti säilyy. Saamenkielisiä palveluita saavia ja saamenkielisiä työntekijöitä on vähän, joten heidän anonymiteettiinsä on kiinnitettävä erityistä huomiota. Seuranta ja tiedonkeruu ovat tärkeä osa iäkkäiden palvelujen toteutusta. Sen lisäksi, että on tärkeä seurata palvelujen kielellistä ja kulttuurista toteutumista yhtenä laatukysymyksenä, tulee kiinnittää erityistä huomiota tietosuojaan. Tämä koskee niin palvelujen järjestäjiä kuin THL:lle säädettyä velvollisuutta kerätä tietoja, tiedontuottajien velvollisuutta antaa tietoja, tietojen julkisuutta sekä tietojen luovuttamista valvontaviranomaisille. Näitä tehtäviä toteutettaessa tulee erityisen huolellisesti toteuttaa tietosuojamääräyksiä, jotka koskevat erityisiä henkilötietoryhmiä. EU:n tietosuoja-asetuksessa (GDPR, EU 2016/679) ja Suomen tietosuojalaissa (2018/1050) säädetään henkilötietojen käsittelyn oikeusperusteesta ja erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluvien tietojen käsittelystä eräissä tilanteissa. Lähtökohtaisesti henkilötietoja, jotka ovat erityisen arkaluonteisia perusoikeuksien ja -vapauksien kannalta, on suojeltava erityisen tarkasti, koska niiden käsittelyn asiayhteys voi aiheuttaa huomattavia riskejä perusoikeuksille ja -vapauksille. Tällaisia ovat muun muassa henkilötiedot, joista ilmenee rotu tai etninen alkuperä. Säädösten mukaan näitä henkilötietoja ei pidä käsitellä, muissa kuin tietosuoja-asetuksessa määritellyissä tai kansallisessa lainsäädännössä ja erityisissä tietosuojasäännöksissä määritellyissä tapauksissa. Sellaisia ovat mm. erinäisten lakisääteisten velvoitteiden noudattamista tai yleistä etua koskevan tehtävän suorittamista tai rekisterinpitäjälle kuuluvan julkisen vallan käyttämistä varten. Erityisten henkilötietoryhmien osalta yleisiä tietosuojaperiaatteita on noudatettava tarkasti. Se tarkoittaa mm. erityisiä toimenpiteitä henkilötietojen lainmukaisen, asianmukaisen ja rekisteröidyn kannalta läpinäkyvän käsittelyn turvaamiseksi luottamuksellisesti ja tietoturvallisesti. Tietoa on kerättävä vain tarpeellinen määrä henkilötietojen käsittelyn tarkoitukseen nähden. Tietovarantoa on päivitettävä ja säilytettävä muodossa, josta rekisteröity on tunnistettavissa ainoastaan niin kauan kuin on tarpeen tietojenkäsittelyn tarkoitusten toteuttamista varten. Erityisiä henkilötietoryhmiä koskevan tiedon kerääminen, säilyttäminen ja käsittely edellyttävät tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan huolellista vaikutusten arviointia ja tietoisia toimia. Vaikutusten arvioinnissa tulee käydä läpi ja kuvata henkilötietojen käsittelyprosessit vaiheittain, arvioida käsittelyn tarpeellisuutta, oikeasuhteisuutta ja henkilötietojen käsittelystä aiheutuvia riskejä sekä suunnitella tarvittavat toimenpiteet, joilla riskejä ennakoidaan tai ongelmiin puututaan. Tavoitteena on arvioida, onko jäljelle jäänyt riski oikeutettu ja hyväksyttävissä käsillä olevissa olosuhteissa. Vaikutusten arviointi on siten välttämätön menetelmä rekisterinpitäjää tietosuojalainsäädännön vaatimusten noudattamisessa, sen dokumentoinnissa ja osoittamisessa. Sähköisiä asiakastietoja kerääville ja käsitteleville toimijoille tulisi olla selkeästi julkilausuttu ohjeistus yllä kuvattujen riskien arviointiin ja estämiseen kohdistuvien tietoisten toimenpiteiden toteuttamisesta. Tämä tarkoittaa mm. teknisten edellytysten luomista, opastusta ja valvontaa sekä muilla tavoin sen osoittamista, että rekisterinpitäjänä toimiva organisaatio ja henkilötietojen käsittelijät tiedostavat ja ovat varautuneet erityisiä henkilötietoryhmiä koskevien tietojen käsittelyyn liittyvien riskien tunnistamiseen, niiden todennäköisyyden ja vakavuuden arviointiin sekä noudattavat asianmukaisia tietoturvallisia käytäntöjä. Lisäksi on huomattava, että esim. äidinkielen luokituksen perusteella syntyneitä tiedostojen osia voidaan tietyissä tapauksissa pitää etnisiä tietoja sisältävinä rekistereinä, joiden käsittelyä koskevat erityisesti salassapitoa koskevat tietosuojavelvoitteet. Tietosuojavaltuutetun toimiston mukaan pienten väestöryhmien osalta henkilöiden välillisen tunnistettavuuden riski voi ilmetä kolmen taustatiedon esiintyessä samanaikaisesti, vaikka suorat henkilötunnisteet olisi poistettu. Tällaisten tietojen säilytyksessä ja käytössä on noudatettava erityisiä tietoturvakäytäntöjä. Esimerkiksi normaalisti käytetyt ja hyväksytyt pseudonymisointi- ja anonymisointikäytännöt eivät aina ole riittäviä pieniin väestö- ja kansanryhmiin kuuluvien henkilöiden tietosuojan turvaamiseksi. Pelkästään nimien ja muiden yksilöintitietojen poistaminen ei siis aina tarkoita, että henkilörekisterin tiedot muuttuisivat anonyymeiksi. Tähän liittyviin riskeihin tulisi kiinnittää erityistä huomiota asiakasasiakirja-aineistoja ja niistä koostuvia tietovarantoja luotaessa sekä niitä käytettäessä.]
        • Wilhelmiina Palvelut Oy
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Toimintayksikkökohtaisten tietojen julkaiseminen sinänsä on palvelujen laadun ja valvonnan kannalta tarpeellista. Kuitenkin THL:n tiedonsaantioikeus ja tietojen julkaiseminen tulisi rajoittua yksinomaan ja vain sen kysymyksen vastaamiseen/julkaisemiseen, että täyttyykö laissa säädetty vähimmäismitoitus toimintayksikössä kolmen viikon seurantajaksolla vai ei. Lisäksi korostamme, että tuottajien liike- ja ammattisalaisuuksia on suojattava hyvin laajassa merkityksessä. Myös asiakaskokemuksen mittaaminen on kannatettavaa. Asiakkaan todellinen kokemus palvelusta kertoo palvelun toteutumisesta parmemmin, kuin mikään tekninen mittari. Tässä tulee kuitenkin kiinnittää huomiota kyselyiden toteutustapaan, jotta saadaan oikeasti kattavaa ja relevanttia tietoa. Nyt toteutetut valtakunnallliset ja myös kuntien paikallisesti toteuttamat asiakaskyselyt ovat usein olleet toteutukseltaan hyvin raskaita ja kankeita. Näin saadut vastaukset voivat jäädä kattavuudeltaan heikoksi, eivätkä anna riittävää vertailutietoa. Seurantayhteenvetotietoja tulee tarkastella ko. kunnan tai alueen näkökulmasta ja ne eivät ole välttämättä vertailukelpoisia keskenään valtakunnallisesti. Esimerkiksi vaihtelevat maantieteeliset tekijät, kuntakoko, kunnan taloustilanne jne. vaikuttavat taustatekijöinä. ]
        • Haapaveden kaupunki, Sosiaali- ja terveyspiiri Helmi, Hoito- ja hoivapalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei
        • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Vi har väl inget emot att det syns att vi Folkhälsan följer bestämmelserna. Samtidigt är det här ett ganska detaljerat förslag. Olika enheterna har ganska olika förutsättningar att rekrytera personal. Men i sig alltså ja för öppenhet och transparens. Så som i all övervakning skulle vi önska att de privata producenterna behandlades på ett likvärdigt sätt med de offentliga. Det verkar finnas ett grundantagande om att den offentliga sektorn sköter sig och privata aktörer inte gör det. Enigt vår uppfattning finns det inte belägg för ett sådant antagande. Bristen på personal är t.ex. ett betydligt mera komplext problem än enbart arbetsgivarens juridiska status]
        • Ihmisoikeuskeskus
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Seurannan tavoitteena on saada vertailukelpoista tietoa toimintayksikön henkilöstöstä ja palvelujen laadusta. Seurantatietojen tuottaminen edellyttää osaavaa henkilötyöpanosta tiedon tuottamiseen. Toimintayksikköjä on hyvin erikokoisia, joten saadaanko tietoa, mikäli kyseessä on hyvin pieni yksikkö. Seurantayhteenvedot tulisi olla suurempia kokonaisuuksia kuin toimintayksikkötasoisia. THL:n toteuttamaan seurantaan tarvitaan ratkaisuja, jotka vähentävät ns. käsin tehtävää työtä. THL toteuttaisi jatkossa kahden vuoden välein asiakastyytyväisyyskyselyjä, joihin tulisi huolehtia kaikkien asiakkaiden vastausmahdollisuus. Asiakastyytyväisyyskyselyissä tulisi huolehtia, ettei ne ole kohtuuttoman pitkiä ikäihmisten vastattavaksi. Huomioitava omaisten rooli asiakastyytyväisyyskyselyissä. ]
        • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Miina Sillanpään Säätiö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Työ- ja elinkeinoministeriö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [On kannatettavaa, mutta mitä tarkoittaa "Terveyden ja hyvinvoinnin laitos voi julkaista 1 ja 2 momentin mukaisesti keräämiinsä tietoihin perustuvat seurantaraportit"? THL siis voi, mutta sen ei tarvitse julkaista mitään, jos ei niin halua?]
        • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Kyllä, mitä avoimempaa ja yksilöidympää, sen parempi, eli yhteenvedoissa voidaan todentaa yksikön toiminnan laatua ja vaikuttavuutta. Nyt seurannat tehdään kopioituina yleiskuvauksia jokaiseen kunnan yksikköön, jolloin tämä hyväkin periaate vesittyy. Seurannan tulee koskea kaikkea toimintaa ja erityisesti toimintakykyä ylläpitävää ja osallisuutta tukevaa toimintaa, henkilöstön monialaisuutta ja kehittämistyön uusia käytäntöjä.]
        • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Esperi Care Oy
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Kyllä mutta vastaamme Ei jota voimme kommentoida • Kyllä jos kaikkia palvelumuodot myös kotihoito ja palvelu-asuminen kohdellaan samalla tavalla. Asiakastyytyväisyyskyselyn kustannukset ovat mittavat ja valtakunnallinen toteutus samalla tavalla ei tuo lisäarvoa.]
        • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Tämä on pääosin kannatettava asia, jotta henkilöstön riittävyyttä ja toiminnan laatua voidaan arvioida ja resursseja kohdentaa oikein. Kotihoidon tilanne tulee saada avoimemmaksi ja läpinäkyväksi, koska kodeissa asuu todella huonokuntoisia ihmisiä ja häiriökysyntää on paljon. Joskus asiakas, ”ikään kuin” saa apua, muttei tule autetuksi tarvitsemallaan tavalla oikea-aikaisesti. Tarvetta tulee arvioida ja suunnitella, ja jonkun tulee ottaa asiasta kokonaisvastuu. Pitää myös varmistaa, että palautteen keruussa asiakkaan ääni kuullaan todella. ]
        • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Tietojen julkaiseminen nyt esitetyllä tavalla ei palvele kansalaisten luottamusta palveluihin. KT näkee että valvontaviranomaisilla tulee olla pääsy tietoihin. Sama koskee omavalvontaa. KT korostaa, että parempi vaihtoehto on että viranomaisvalvonnan yhteydessä työnantajan on osoitettava, että omavalvonnan suunnitelman toteutumista on seurattu ja ryhdytty toimenpiteisiin tarvittaessa.]
        • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Kyllä
        • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
          Uppdaterad:
          27.8.2021
          • Ei [Kokonaisuutenaan vastaus ei, koska yksityiskohdissa korjattavaa. Toimintayksikkökohtaisten tietojen julkaiseminen sinänsä on palvelujen laadun ja valvonnan kannalta tarpeellista. Kuitenkin THL:n tiedonsaantioikeus ja tietojen julkaiseminen tulisi rajoittua yksinomaan ja vain sen kysymyksen vastaamiseen/julkaisemiseen, että täyttyykö laissa säädetty vähimmäismitoitus toimintayksikössä kolmen viikon seurantajaksolla vai ei. Lisäksi korostamme, että tuottajien liike- ja ammattisalaisuuksia on suojattava hyvin laajassa merkityksessä. Esimerkiksi mitään kustannustietoja ei voida luovuttaa mm. pörssisääntelystä johtuen. Seurantayhteenvetotietoja tulee tarkastella ko. kunnan tai alueen näkökulmasta ja ne eivät ole välttämättä vertailukelpoisia keskenään valtakunnallisesti. Esimerkiksi vaihtelevat maantieteeliset tekijät, kuntakoko, kunnan taloustilanne jne. vaikuttavat taustatekijöinä. Pitkien matkojen alueilla voi suhteessa runsas työntekijämäärä johtaa harhaanjohtaviin tulkintoihin. Yleisesti toteamme, että valvonnan tulee kohdistua kaikilta osiltaan yhdenmukaisesti julkisiin ja yksityisiin yksiköihin valvojatahosta riippumatta. ]
        • Mehiläinen
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [THL kyselyiden toteutus nykyisen vanhuspalvelulain aikana on osoittautunut haasteelliseksi, sillä tietojen antaminen on erittäin työlästä ja tiedoissa voi esiintyä myös inhimillisiä tai tiedonkeruun toteutustapaan liittyviä virheitä. Osa tiedoista on luonteeltaan myös liikesalaisuuksia. Palveluiden järjestäjällä on velvollisuus valvoa palveluiden laatua ja seurata siten seurata lain toteutumista.]
        • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Kyllä, näin voidaan paremmin tarttua ja korjata epäkohtia. Tämä on tärkeää, kun omavalvontaa korostetaan. ]
        • Hämeenlinnan kaupunki
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [riippuu toiminatyksikön koosta ja t ärkeintä on, että tieto tulee enismmmäisenä toimintayksikön vastuuhenkilölle, eikä esimerkiski suoraan julkisuuteen. Tämä on tärkeä osa omavalvontaa. Toki tulosten tulee olla avoimia ja läpinäkyviä. Ei saa syntyä tilanteita, että toimittaja mediasta soittaa toimintayksikköön tuloksista, ennen kuin toimintayksikköön on tulokset tulleet. Seurantayhteenvetojen osalta voi kehittää yhteenvetoraportteja esim OIVA-raportin kaltaiseksi. Visualisointi esim "hymynaamoilla" tai liikennevaloilla.]
        • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Muistiliitto ry, Teiska Minna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Espoon kaupunki
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Henkilöstön riittävyyttä koskevat tiedot voidaan julkaista lakiesityksen mukaisesti. Asiakastyytyväisyyskyselyjen julkaiseminen toimintayksikkötasolla on erittäin hyvä tavoite, mutta nykyisellä lakiesityksellä tätä ei voi toteuttaa. Luotettavien tulosten saaminen edellyttäisi sitä, että kyselyn täyttämisessä avustaminen ja tallennustyö erotettaisiin palveluntuottajasta toisin kuin lakiesityksessä nyt esitetään. Asiakas on heikommassa asemassa häntä hoitavaan henkilökuntaan, ja hänen voi olla vaikea antaa haluamaansa palautetta häntä hoitavalle taholle, jolloin tulosten luotettavuus voi kärsiä. Myös palveluntuottajalla voi olla intressi pyrkiä vaikuttamaan asiakkaiden vastauksiin etenkin, jos laatutulosten pohjalta on saavutettavissa taloudellista hyötyä (esim. jos laatu on merkittävä kriteeri kilpailutuksessa). Palveluntuottajan ja asiakkaan välillä on selkeä epäsuhta. On epätodennäköistä, että palautteen antaminen voi ko. tilanteeseen liittyvissä olosuhteissa tapahtua ilman, että tämä epäsuhta voi vaikuttaa vastausten sisältöön.]
        • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Kyllä
        • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [Suunnitelman täsmentäminen on tarpeellista. Suunnitelman on kuitenkin oltava joustava niin, että äkillisesti muuttuviin ja uusiin tarpeisiin vodaan vastata eikä vasta suunnitelman muuttamisen jälkeen. ]
        • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
          Uppdaterad:
          26.8.2021
          • Ei [On hyvä että laatua pyritään jotenkin seuraamaan ulkopuolisen tahon toimesta, ja THL on tässä kohdin hyvä toimija. On kuitenkin hyvä huomioida, että tulosten julkisuus luo painetta toimintayksiköille saada vain tietyt laatua kuvaavat mitattavat indikaattorit näyttämään hyvältä. ]
        • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Ikäinstituutti, Topo Päivi
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Ei [Tähän vastaaminen on vaikeaa, sillä kyse paljolti myös siitä mitä ja miten kysytään. Toisaalta tämä ei myöskään saisi viedä resursseja asiakastyöltä. ]
        • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Ei [Kyllä THL pitää hyvänä, että vanhuspalvelujen toteutumista sekä laatua seurataan jatkossa säännöllisesti ja kattavasti sekä raportoidaan läpinäkyvästi. Erityisen hyvänä THL pitää vanhuspalvelujen asiakastyytyväisyyden kansallista seurantaa. Lakiehdotuksesta eikä sen yksityiskohtaisista perusteluista käy ilmi tavallisen palveluasumisen tietojen toimintayksikkökohtaisesta seurannasta ja julkaisuista. THL ehdottaa, että myös asiakkaiden palvelutarpeen, toimintakyvyn ja kliinisen hoidon laatutiedot (yksikkökohtaiset RAI arvioinnit) raportoidaan läpinäkyvästi. Tällä tavoin saataisiin parempi kuva toimintayksiköiden tilanteesta, kuin ainoastaan henkilöstöllä ja koetun laadun tietojen läpinäkyvyydellä saavutettaisiin. Lisäksi kaikkea kerättävää tietoa olisi saatava myös kansalliseen käyttöön toimintayksikkötasolla.]
        • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
          Uppdaterad:
          25.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
          Uppdaterad:
          24.8.2021
          • Kyllä
        • Salon kaupunki
          Uppdaterad:
          24.8.2021
          • Kyllä
        • Kuluttajaliitto ry, Konsumentförbundet rf
          Uppdaterad:
          24.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen Keskusta rp
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Kyllä
        • Jyväskylän kaupunki
          Uppdaterad:
          23.8.2021
          • Ei
        • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Ei [- Toimintayksikkökohtaisten tietojen julkaiseminen sinänsä on palvelujen laadun ja valvonnan kannalta tarpeellista. Kuitenkin THL:n tiedonsaantioikeus ja tietojen julkaiseminen tulisi rajoittua yksinomaan ja vain sen kysymyksen vastaamiseen/julkaisemiseen, että täyttyykö laissa säädetty vähimmäismitoitus toimintayksikössä kolmen viikon seurantajaksolla vai ei. - Tuottajien liike- ja ammattisalaisuuksia on suojattava hyvin laajassa merkityksessä. Esimerkiksi mitään kustannustietoja ei voida luovuttaa mm. pörssisääntelystä johtuen.]
        • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
          Uppdaterad:
          20.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
          Uppdaterad:
          19.8.2021
          • Kyllä
        • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
          Uppdaterad:
          19.8.2021
          • Ei [On ok, kun rakenne on arjessa toteutettavissa.]
        • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
          Uppdaterad:
          18.8.2021
          • Kyllä
        • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
          Uppdaterad:
          18.8.2021
          • Kyllä
        • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
          Uppdaterad:
          17.8.2021
          • Ei [Muutaman viikon seurantajaksot eivät välttämättä anna oikeaa kuvaa. Kokonaisuuden seuranta antaisi luotettavampaa tietoa.]
        • Essote ky
          Uppdaterad:
          16.8.2021
          • Kyllä
        • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
          Uppdaterad:
          13.8.2021
          • Kyllä
        • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
          Uppdaterad:
          12.8.2021
          • Ei [Periaatteessa voi julkaista, mutta ensin pitää varmistaa, että tietojen keruun tulokset ovat vertailukelpoisia. Nykyiset kyselyt ovat olleet vaikeasti tulkittavia.]
        • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
          Uppdaterad:
          12.8.2021
          • Kyllä
        • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
          Uppdaterad:
          10.8.2021
          • Kyllä
        • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
          Uppdaterad:
          6.8.2021
          • Kyllä
        • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
          Uppdaterad:
          29.7.2021
          • Ei [Oikea vastaus KYLLÄ, mutta ei pääse kirjoittamaan perusteluja kyllä-kohtaaan. SuPerin havaintoja henkilöstömitoitusten seurannan toteutuksesta • Henkilöstömäärien kyselyt antavat virheellisen kuvan todellisesta tilanteesta, jos laskentajakso tai laskentapäivä ilmoitetaan toimintayksiköille etukäteen. THL:n lisäksi ainakin SuPer on toteuttanut laskentoja henkilöstömääristä. SuPer on tarkastellut laskennassa pidempää ajanjaksoa ja THL tiettyä laskentapäivää. SuPerin laskelmissa henkilöstömäärät ovat osoittautuneet jonkin verran pienemmiksi kuin THL luvut ovat osoittaneet. SuPerin seurannoissa työnantaja ei ole etukäteen saanut tietoa laskenta-ajanjaksosta eikä ole työvuorosuunnittelulla pystynyt vaikuttamaan tuloksiin. • Laki Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta on ajantasainen ja antaa jo nyt riittävät työkalut tarkempaan henkilöstömitoitusten tarkasteluun. Tarkempien tulosten saamiseksi tarkastelujakso on oltava riittävän pitkä, tarkastelujakson ajankohta ei saa olla toimintayksiköissä etukäteen tiedossa ja henkilöstömäärän laskenta on perustuttava toteutuneisiin työtuntimääriin ja todellisuudessa toteutuneisiin työvuorolistoihin. Vain näin pystytään eliminoimaan laskennasta pois ne työntekijät, jotka eivät ole osallistuneet hoitotyön suorittamiseen. • Tarkastustoiminnassa annettujen tietojen todenperäisyys on varmistettava. Nyt valvontaviranomaiset saavat SuPerin havaintojen mukaan välillä tarkastustoimintaa suorittaessaan tietoja, jotka eivät vastaa todellisuutta. Väärien tietojen antamiseen olisi nykyisinkin mahdollisuus puuttua, mutta todellisuudessa näin ei tehdä. Asiakirjan väärentäminen ja viranomaisen erehdyttäminen ovat jo nyt rikoslaissa säädeltyjä rikoksia. Väärien tietojen antaminen tarkastustoiminnassa ei SuPerin havaintojen mukaan ole johtanut rikosoikeudellisiin jatkotoimenpiteisiin ja tämä heikentää mielestämme tarkastustoiminnan uskottavuutta ja tehoa. • Asiakastyytyväisyyskyselyt lisäävät avoimuutta ja ne on pystyttävä tekemään anonyymisti verkossa sekä paperilomakkeilla. Monilla ikäihmisillä ei ole taitoa vastata verkossa tapahtuviin kyselyihin. • Julkisuus on tehokas keino toiminnan laadun varmistamisen kannalta. Valvontaviranomaisten suorittamat tarkastukset ja niiden seurauksena annetut yksikön toimintaa tai tiloja koskevat korjausmääräykset on laitettava julkisesti nähtäville kuten yksikköjen omavalvontasuunnitelmatkin. • Asiakasturvallisuus ja toiminnan laadun varmistaminen ovat aina tärkeämpiä arvoja kuin yrityssalaisuuden turvaaminen]
        • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
          Uppdaterad:
          20.7.2021
          • Kyllä
        • Karvinen Tarja
          Uppdaterad:
          2.7.2021
          • Ei
        • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
          Uppdaterad:
          21.6.2021
          • Kyllä
        • Sipoon palvelutalosäätiö sr
          Uppdaterad:
          18.6.2021
          • Kyllä
          • 17. Mitä haasteita näette säännösten toimeenpanossa? Onko lakiesityksellä riskejä?
          • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
            Uppdaterad:
            31.8.2021
            • Kokonaisuutena esitys on kannatettava ja vie iäkkäille suunnattujen palveluiden kehittämistä toivottuun suuntaan. Lakiesityksen yksi keskeinen tavoite, kotihoidon resurssien vahvistaminen jää tässä kuitenkin vain nimelliseksi eivätkä muutokset tule ratkaisemaan tällä hetkellä vallitsevaa alan työvoimapulaa. Säädöksillä ei voi parantaa laatua, jos määrät ja resurssit eivät riitä. Teknologiset ratkaisut eivät yksin ratkaise nykyisessä kehitysvaiheessaan kotihoidon haasteita, yhteydenpito ja ylläpito vaatii työntekijäresursseja.
          • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
            Uppdaterad:
            30.8.2021
            • Det kan finnas risk med att man genom omdefinitionerna de facto möjliggör tolkningar som ändrar på det krav på 0,7 personal som nyligen beslutats om. Samfundet Folkhälsan vill samtidigt understryka att personalbristen, detta gäller nationellt! Även utbildningen bör uppdateras så att en så kallad “lättare” examen som vårdbiträde kan anordnas av arbetsgivaren samt att även omsorgsassistent och närvårdarexamen allt mer går mot en utbildning där man påvisar sitt kunnande praktiskt. Vi vill även påpeka att vi är eniga om att man bör bredda de utbildningar som kan godkännas. Det vill säga att t.ex. medicinstuderanden bör kunna godkännas som behöriga vikarier för närvårdare. LAgförslaget utgår ifrån en för fFinland överdriven tro på formella examina i förhållandet till visat praktiskt kunnande. Med den demografiska situation vi har och utmaningarna att få personal i dag och i framtiden borde större uppmärksamhet fästas vid hur personer med praktiskt kunnande kunde ges ett formellt erkännande.
          • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Kuntien taloustilanne, hyvinvointialueiden erilaisuus - yhteistyön rakentuminen. Henkilöstöresurssit.
          • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Resurssien riittävyyden. Pätevän työvoiman saaminen on iso riski . Samoin taloudelliset resurssit. Mistä saadaan rahat kaikelle tälle uudistukselle.
          • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Tällä hetkellä keskeisin ongelma sote-alalla on työvoiman saatavuus. Tämäkin lakiesitys lisää työvoiman tarvetta. Palkkakehitys on kovassa nousussa ja näin ollen tulee vaikuttamaan alan kustannuksiin arvioitua enemmän. Toimilupamenettely on hidas, miten toimitaan muutostilanteissa rakennuskokonaisuuksissa, jossa on eri palvelumuotoja, ettei vanhusten tarvitse muuttaa omista asunnoistaan, mikä on lain hengen tarkoituskin? Riskinä on, että kotihoidon ensisijaisuuden korostaminen johtaa siihen, että huonokuntoisia muistisairaita pidetään liian huonokuntoisina kotona, eikä siirretä hoiva-asumisen piiriin, jossa yhteisöllisyys mahdollistaa aktiviteetteja ja sosiaalisia kontakteja sekä kuntouttavaa toimintaa.
          • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Henkilöstömitoituksiin ja palvelujen saatavuuteen liittyvä sääntely on tarpeellista. Haasteena on ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koko sosiaali- ja terveydenhuollossa, mutta erityisesti ikääntyneiden ja vammaisten ihmisten tarpeisiin liittyvissä palveluissa. Tämä aiheuttaa uhkan yksilöllisten tarpeiden mukaisten palvelujen saannille. Työvoiman saatavuudella on tällä hetkellä suoria vaikutuksia vammaisten ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Vammaisten ihmisten kohdalla ikääntymiseen ja vammaisuuteen liittyy palvelujen osalta tulkintaepävarmuutta ja eriarvoisuutta. Asumisen vaihtoehtojen puute aiheuttaa myös ongelmia. Tarpeiden mukaisuus ei toteudu käytännössä, jos tosiasiallista valinnanvapautta ei ole. Lakiehdotuksessa ei ole arvioitu muutosten vaikutuksia vammaisiin ihmisiin. Vammaisfoorumi pitää tätä puutteena ja esittää, että vammaisvaikutusten arviointi tehdään ennen lakiesityksen jättämistä. Vammaisfoorumi on eduskunnan tarkastusvaliokunnan asiantuntijakuulemiseen 24.3.2021 jättämässään kirjallisessa asiantuntijalausunnossa tuonut esiin vammaisvaikutusten arvioinnin tarpeen. Kirjallisessa asiantuntijalausunnossa Vammaisfoorumi on todennut, että vammaisvaikutusten arvioinnista tulee saada normaalimenettely siten, että se tehtäisiin aina ja vähintään silloin, kun lailla on havaittavissa merkityksellisiä vaikutuksia vammaisten ihmisten oikeustilaan. Yksityiskohtana Vammaisfoorumi toteaa, että vammaisvaikutusten arviointi on tässä yhteydessä tärkeää myös siksi, että hengityshalvausstatuksen omaavien asemaa ja palvelujen järjestämisen tapaa ollaan muuttamassa tavalla, joka jo lähtökohtaisesti vaikuttaa sekä heidän taloudelliseen asemaansa että palvelujen organisoimiseen.
          • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
          • Suhonen Riitta
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Ikääntyvien henkilöiden toimintakyky määrittyy usein erilaisten terveysongelmien ja sairauksien kautta. Termin riittävä osaaminen on yleisilmaisu- ammattitutkintoihin liittyy kompetensseja, joita vain tietyn koulutuksen saaneilla on. Vaativa ja kriittinen osaaminen on arviointiosaamista, lääkehoidon toteutuksen osaamista ja auttamismenetelmien laaja-alaista hallintaa - tässä esityksessä osaaminen on yleisellä tasolla kuvattu. Tarvittava osaaminen, jotta iäkäs kotona turvallisesti voi asua, vaatii osaavan arvioijan niin yksilön kuin hänen lähiympäristönsä (ydinasuinympäristö) osalta. Johtaminen vaatii laaja-alaista, eettisesti orientoitunutta, koulutettua henkilöä, jolloin hänen osaamisensa vastaa esityksen perusteluissa esiin tulleisiin laaja-alaisiin kompetensseihin itse toiminnasta, sen perusteista, kehttämisestä, henkilöstöjohtamisesta kuin toiminnan johtamisesta ja seurannasta. Tämä johtaja on myös osaamisen johtaja, jonka vastuulla on johtamiensa henkilöiden osaamisen varmistaminen ja valvonta suhteessa työtehtävään
          • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten ikäihmisten palvelujen saatavuudessa ja laadussa on monia ongelmia, kuten viimeaikaiset tutkimukset ja selvitykset ovat osoittaneet (Heikkilä et al 2013 ja 2019, Saamebarometri 2016, Lehtola ja Ruotsala-Kangasniemi 2017). Sosiaali- ja terveydenhuollossa vain yksittäisiä saamenkielentaitoisia ammattihenkilöitä, joten omakielisen palvelun saaminen erityisesti inarin- tai koltansaameksi on heikkoa (Saamebarometri 2016). Tällä hetkellä saamelaisilla ikääntyneillä on vain vähäisessä määrin mahdollisuus käyttää omaa äidinkieltään kotiin annettavissa palveluissa, hoito- ja hoivapalveluissa, palvelutaloissa, asumispalveluyksiköissä tai muun hoitohenkilökunnan kanssa. Muistisairaiden saamelaisten määrän lisääntymisen myötä korostuvat kysymykset iäkkään ihmisen oikeudellisesta asemasta ja yhdenvertaisuudesta sekä itsemääräämisoikeudesta. Muistisairauksien diagnostiikassa tulisi käyttää menetelmiä, jotka ovat äidinkielisiä ja sisällöllisesti huomioivat tutkittavan henkilön kulttuurin ja yhteiskunnallisen aseman. Nykyisissä testeissä käytettävät ilmaisut ja kontekstit voivat olla vieraita saamelaisille ikäihmisille, mikä voi heikentää tai vääristää testin tulosta. Diagnostiikka voi myös jäädä puutteelliseksi, jolloin potilaalla ei ole mahdollisuuksia saada tarvitsemiaan muistisairauksien hoitoja. Asiakkaan itsemääräämisoikeutta tuettaessa on tärkeätä, että ikäihmisten neuvonnassa ja asiakasohjauksessa varmistetaan saamenkielisen ja kulttuurinmukaisen palvelun saatavuus. Asiakkailla ja heidän omaisillaan tulee olla äidinkielellään riittävästi tietoa eri vaihtoehdoista ja niiden toteutusmahdollisuuksista. Palvelutarpeen määrittely ja toimintakyvyn arvioinnin testaukset tulee tapahtua asiakkaan äidinkielellä ja hänen kulttuuritaustansa huomioon ottaen. Kotona asumista tulee tukea mahdollisimman pitkälle, jotta saamelaisen ikäihmisen yhteisölliset siteet säilyvät. Tämä tarkoittaa saamenkielisiä ja kulttuurin mukaisia kotiin annettavia palveluja. Saamelaisten ikääntyneiden kohdalla saamenkielisen ja kulttuurilähtöisen osaamisen tarve korostuu erityisesti kotiin annettavissa palveluissa. Saamelaisten ikäihmisten tarpeisiin kehitetyt kulttuuriset toimintamallit (Veahkki, Auttaja-Aslak, Kylätyöntekijä) viedään uusiin malleihin ja suosituksiin.
          • Wilhelmiina Palvelut Oy
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Tällä hetkellä keskeisin ongelma ja haaste käytännön toteutukselle on työvoiman saatavuus, joka jo nyt asettaa isoja haasteita. Ehdotetun lainsäädännön myötä tulevat tiukennukset eivät tule helpottamaan tilannetta vaan päinvastoin. Jo nyt on nähtävissä, että henkilöstö siirtyy kotihoidosta asumispalveluihin. Tästä seuraa riskinä se, että äkkäät moni- ja muistisairaat ihmiset eivät saa niitä palveluja, joihin heillä on oikeus. Lakiuudistus ei ratkaise tätä vakavaa ongelmaa, vaan sen oheen tarvitaan pikaisesti muita toimenpiteitä. Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa palveluja tarvitsevista ikääntyneistä asiakkaista on muistisairaita. Riskinä on, että kotihoidon ensisijaisuuden korostaminen johtaa siihen, että huonokuntoisia muistisairaita pidetään liian huonokuntoisina kotona, eikä siirretä hoiva-asumisen piiriin, jossa yhteisöllisyys mahdollistaa aktiviteetteja ja sosiaalisia kontakteja sekä kuntouttavaa toimintaa. Tämän vuoksi on tärkeää luoda hoiva-asumiseen pääsyn yhtenäiset kriteerit , jotka ottavat huomioon myös muistisairaiden jatkuvaa huolenpitoa ja valvontaa edellyttävät tilanteet. Kotihoidon ja hoiva-asumisen rinnalla tulee varmistaa nk. hybridiratkaisujen todelliset toimintaedellytykset. Kuten edellä on jo mainittu, saman rakennuskokonaisuuden määritelmä jää vielä hyvin epäselväksi. Tähän yhdistettynä jäykkä yksityisiä palveluntuottajia koskeva lupa- ja muutosmenettely voi vesittää koko hyvän ajatuksen. Vaikka samassa rakennuskokonaisuudessa tuotettavien erilaisten palvelujen määrä lisääntyisi, voi ongelmaksi muodostua näihin Valviran ja aluehallintovirastojen yksityisiä palveluntuottajia koskevan elupamenettelyn jäykkyys ja eri palveluiden siiloutuminen. Asukas ei todellisuudessa välttämättä voikaan samassa asukashuoneessa tai asunnossa asuen siirtyä vaativampien palvelujen piiriin vaan hänen täytyy muuttaa toiseen osaan rakennuskokonaisuutta. Työvoimatilanteen helpottamiseksi tarvitaan uudenlaista tarkastelua ja monipuolisia keinoja. Myös mahdollisten alalta poistuneiden takaisin saaminen on otettava nykyistä parempaan tarkasteluun. Koulutuksen ajantasaistaminen ja muut tarvittavat toimenpiteet vaativat valtion taloudellista panostusta.Toisena toimenpiteenä on myös tarkastelatava sitä voidaanko määräyksiä lievennetää eri koulutustaustaisen henkilöiden käytön joustavoittamisen kautta.
          • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Kuurojen Liitto ry kiittää siitä, että perustuslaissa ja kansainvälisissä sopimuksissa yksilöille turvatut perus- ja ihmisoikeudet sekä yhdenvertaisuuslaki otetaan huomioon sosiaalihuollon palvelujen uudistamisessa. Tavoitteena on, että iäkkäät voivat elää kodissaan ja saavat tarpeidensa mukaiset kotiin annettavat palvelut. Viittomakielisten iäkkäiden puolesta haluamme muistuttaa, että viittomakielilaki (359/2015) säädettiin PL 17.3 §:n toimeksiannon perusteella ja sen rinnalla sovelletaan YK:n vammaissopimusta. Lain ydin on sen edistämisvelvoitteessa, joka koskee kaikkia viranomaisia. Viranomaisten tulee oma-aloitteisesti ryhtyä toimenpiteisiin. Tarve viittomakielisten palveluiden parantamiseen on huomioitu myös hallitusohjelmassa. Harva viittomakielinen iäkäs saa tietoa eri palveluista omalla kielellä. Viranomaisten tieto ja taito viittomakielisistä palveluista on niukkaa (ks. Viittomakielibarometri 2020, Oikeusministeriö). Riskinä on se, että viittomakielisten iäkkäiden tarpeet perustetaan vain vamman vuoksi. Sen sijaan haluamme korostaa, että viittomakielisillä iäkkäillä on oikeus omaan kieleensä ja yhdenvertaiseen palveluun, mikä tulisi turvata säännösten toimeenpanossa.
          • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • HenkilöstönTosaavan työvoiman saatavuuteen liittyvät kysymykset
          • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Haasteena on työntekijöiden riittävyyden ja resurssien puitteissa toimiminen lakien ja sääädösten mukaisesti. Henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden ongelmat ovat merkittävät.
          • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Palvelutarpeen arvointia koskevaa säännöstöä tulisi ehdottomasti päivittää siten, että iäkkään henkilön kotona asumisen turvallisuutta arvioitaisiin RAI-mittaristoon pohjautuvalla EVAC-mittarilla. Mikäli palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä havaittaisiin EVAC-mittarin perusteella kohonnut riski siihen, että ikääntynyt henkilö ei kykene itsenäisesti poistumaan tulipalotilanteessa, tämä huomioitaisiin osana ikääntyneen henkilön palvelusuunnitelmaa. Ks. Björkgren Magnus, Borg Frank, Oksanen Tytti & Mäkinen Leila. A classification of fire evacuation ability of home care clients based on the RAI-HC instrument. Journal of Emergency Management. Vol. 18, No. 6, November/December 2020. Sivut 535-540.
          • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Lapsiperheiden kotipalvelun erottaminen omaksi pykäläksi on kannatettavaa. Toimeenpanossa on varmistettava riittävät resurssit lapsiperheiden tukemiseen. Korona on entisestään kasvattanut perheiden eriarvoisuutta ja vaikuttanut erityisesti niihin perheisiin, joissa oli haasteita jo ennen pandemiaa. Lapsiperheiden kotipalvelu on konkreettinen apu perheen arkeen. Uudistuksessa on sitouduttava lapsiperheiden hyvinvoinnin vahvistamiseen. Esityksen vaikutusarvioissa todetaan, että kotihoidon muutokset parantavat myös esimerkiksi lapsiperheiden ja kotihoitoa saavien omaishoidon asiakkaiden kotihoidon toteutumista, mutta varsinaisia muutoksia näihin palveluihin ei esitetä. Jääkin epäselväksi, mihin tällainen vaikutusarvio perustuu varsinkin kun esityksessä todetaan, että uudistuksella pyritään osaltaan vastaamaan siihen huoleen, että uudistuksen 1. vaiheessa ympärivuorokautiseen hoivaan säädetty henkilöstömitoitus vaikeuttaa kotihoidon henkilöstön saatavuutta. Riittävän ja osaavan henkilöstön turvaaminen on pystyttävä varmistamaan lain toimeenpanossa ja sen jälkeisinä vuosina.
          • Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Heta-liitto yhtyy monien muiden lausunnonantajien huoleen siitä, että sote-alan työvoimapula on keskeinen haaste, johon tulee löytää ratkaisuja. Henkilöstömitoituksiin ja palvelujen saatavuuteen liittyvä sääntely on tarpeellista, mutta uhkana on se, että vammaisten palveluihin on entistä vaikeampi rekrytoida työntekijöitä. Työvoiman saatavuudella on tällä hetkellä suoria vaikutuksia vammaisten henkilöiden perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen. Lakiehdotuksessa ei ole arvioitu muutosten vaikutuksia vammaisiin henkilöihin ja heille järjestettyihin palveluihin. Tämä on vakava puute lakiesityksessä, sillä monet vammaisten palvelut järjestetään yleislakina noudatettavan sosiaalihuoltolain nojalla tai osana vammaisen palveluasumista järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Valmisteluun sisältyy tästä syystä riski, että muutoksilla olisi ennakoimattomia vaikutuksia vammaisten palveluihin, koska niitä ei ole lainsäädäntövaiheessa kartoitettu eikä eri lakien suhdetta arvioitu. Vammaisfoorumi on eduskunnan tarkastusvaliokunnalle osoitetussa lausunnossa 22.3.2021 tuonut esiin vammaisvaikutusten arvioinnin tarpeen. Heta-liitto yhtyy Vammaisfoorumin näkemykseen siitä, että vammaisvaikutusten arvioinnista tulee saada normaalimenettely siten, että se tehtäisiin aina ja vähintään silloin, kun lailla on havaittavissa merkityksellisiä vaikutuksia vammaisten ihmisten oikeustilaan.
          • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Tehy näkee riskinä sen, erityisesti kotihoitoon ei saada rekrytoitua asiakkaiden määrään ja tarpeisiin nähden riittävää määrää sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Palkat ja työolot on Tehyn mukaan laitettava nyt kuntoon, jotta työn vetovoima ja pitovoima paranevat. Ammattibarometrin 4/2021 ja Fore-ammattipalvelun mukaan lähihoitajista ja sairaanhoitajista on tällä hetkellä työvoimapula joka puolella Suomea. THL:n Vanhuspalvelujen tila -seurannan mukaan (11/2020) ympärivuorokautisen hoidon ja kotihoidon toimintayksiköistä 80 % raportoi ajoittaisista rekrytointivaikeuksista ja 9 % jatkuvista rekrytointivaikeuksista. Hallituksen esityksen mukana olevan vaikutusten arvioinnin mukaan kotihoidossa on tällä hetkellä 2–5 prosentin henkilöstövaje (291–727 henkilötyövuotta). Ympärivuorokautisen kotihoidon toteuttamiseen tarvitaan lisää vähintään 654 lähihoitajaa. Ammattihenkilöitä täytyy rekrytoida myös asiakasmäärän kasvun vuoksi ja eläkkeelle siirtyvät työntekijät on korvattava. Jos kotihoidon vetovoima ja pitovoima eivät nykyisestä parane, tämä ei tule onnistumaan. Tehy näkee vakavia riskejä asiakasturvallisuudelle ja asiakkaiden perusoikeuksien toteutumiselle, mikäli koulutustasoa kotihoidon palveluissa lasketaan esimerkiksi lisäämällä hoiva-avustajien käyttöä tai mahdollistamalla mm. vartijoiden käyttö kiireellisen avun tehtävissä. Kotihoidon asiakkaana olevilla ikäihmisillä on paljon sairauksia ja lääkehoidon tarvetta. Kokonaisvaltaisen hoidon ja palvelun toteuttaminen sekä lääkehoito vaativat sote-ammattihenkilön osaamista. Hoiva-avustajien ja sote-alalle kouluttamattomien työntekijöiden käyttö kotihoidossa vaarantaa asiakkaan oikeuden saada kokonaisvaltaisia, laadukkaita ja asiakasturvallisia palveluja. Sosiaali- ja terveysministeriö on hoiva-avustajia koskeneessa Kuntainfossa (11/2020) suositellut, että hoiva-avustajia voitaisiin hyödyntää pääsääntöisesti tehostetun palveluasumisen yksiköissä. Hoiva-avustajat eivät voi vanhuspalvelulain (2012/980) mukaan työskennellä työvuorossa yksin ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon yksiköissä. Kotihoidossa työskennellään pääsääntöisesti yksin asiakkaan kotona. Hoiva-avustajien osaaminen ei ole riittävä itsenäistä työotetta ja päätöksentekotaitoa vaativassa kotihoidossa työskentelyyn.
          • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Det kan finnas risk med att man genom omdefinitionerna de facto möjliggör tolkningar som ändrar på det krav på 0,7 personal som nyligen beslutats om. Samfundet Folkhälsan vill samtidigt understryka att personalbristen, detta gäller nationellt! Även utbildningen bör uppdateras så att en så kallad “lättare” examen som vårdbiträde kan anordnas av arbetsgivaren samt att även omsorgsassistent och närvårdarexamen allt mer går mot en utbildning där man påvisar sitt kunnande praktiskt. Vi vill även påpeka att vi är eniga om att man bör bredda de utbildningar som kan godkännas. Det vill säga att t.ex. medicinstuderanden bör kunna godkännas som behöriga vikarier för närvårdare. LAgförslaget utgår ifrån en för fFinland överdriven tro på formella examina i förhållandet till visat praktiskt kunnande. Med den demografiska situation vi har och utmaningarna att få personal i dag och i framtiden borde större uppmärksamhet fästas vid hur personer med praktiskt kunnande kunde ges ett formellt erkännande.
          • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Pätevän, ammattitaitoisen ja osaavan henkilöstön saatavuus on paikoin hyvin haasteellista. Tähän tulee kiinnittää valtion taholta huomiota ja tilanteen korjaamiseksi osoitettava riittävät keinot ja resurssit.
          • Ihmisoikeuskeskus
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Kun ikääntyneiden palveluja koskevaa lainsäädäntöä tehdään, on lopulta kyse siitä, onko yhteiskuntamme valmis resursoimaan sellaiset palvelut, jotka turvaavat ikääntyneiden ihmisten ihmisarvon loukkaamattomuuden ja oikeuksien toteutumisen. Vapaaehtoistyötä ja läheisten apua korostava järjestelmä siirtää painopistettä poispäin hyvinvointivaltiosta ja heikentää väistämättä apua tarvitsevien ihmisten mahdollisuutta toimia riippumattomina kansalaisina oikeuksineen. On tärkeää, että kun ikääntyneiden ihmisten palveluista keskustellaan, ymmärretään, että samalla puhutaan heidän oikeuksiensa toteutumisen edellytyksistä. Esityksessä on käsitelty nykytilan kuvauksessa ansiokkaasti perustuslain perusoikeuksien merkitystä ikääntyneiden palveluissa. Myös kansainvälisiä ihmisoikeusinstrumentteja sivutaan, joskin niiden osalta lähinnä viitataan vanhuspalvelulakipaketin ensimmäiseen osaan. Yleisperustelut ovat ylipäätään varsin perusteelliset kuvatessaan ikääntyneiden palvelujen ja oikeuksien nykytilaa. Perustelujen ja pykäläehdotusten välinen yhteys on kuitenkin ohut. Lisäksi vaikutukset kotitalouksien taloudelliseen asemaan, tasa-arvovaikutukset ja erityisesti vaikutukset perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen on kuvattu pinnallisesti ja lähes vailla varsinaista vaikutusanalyysiä. Keskeinen perusoikeus, johon esitystä olisi tullut tarkemmin peilata, on perustuslain 19 §:n mukainen oikeus sosiaaliturvaan. Analyysin sijaan esityksessä kuitenkin vain lyhyesti todetaan, että lakiesitys vahvistaa perusoikeuksista erityisesti yhdenvertaisuutta ja oikeutta sosiaaliturvaan (oikeus riittäviin sosiaalipalveluihin) mahdollistamalla palvelujen saamisen alueellisen yhdenvertaisuuden ja yöllisen kotihoidon. Myös esityksen taloudellisten vaikutusten arviointi suhteessa perustuslain 19 §:ään olisi ollut oleellista, jotta lakiesityksen lukija saisi kuvan siitä, siirtyvätkö palvelut kenties sääntelyn myötä taloudellisesti osan asiakkaista ulottumattomiin. Vaikutusarvioiden taustamuistion mukaan ”pitkällä aikavälillä palveluvalikoiman monipuolisuus ja paremmin ja oikea-aikaisemmin asiakkaiden tarpeisiin vastaavat palvelut ovat kustannusvaikuttavampia. Asiakkaan näkökulmasta tämä voi lisätä palvelujen pirstoutumista ja sillä saattaa olla vaikutuksia myös asiakasmaksuihin.” Käsitteiden muuttuminen ja palvelujen pirstoutuminen voi siis vaikuttaa asiakkaiden maksurasitukseen, myös negatiivisesti, eikä esitys avaa tätä tarkemmin. Esimerkit maksujen muodostumisesta ja kohdistumisesta olisivat olleet valaisevia. Olisi ollut tärkeää arvioida lakiesitystä suhteessa mm. uudistetun Euroopan sosiaalisen peruskirjan 23 artiklaan. Kahdessa Suomea koskevassa Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitean ratkaisussa, jotka odottavat edelleen Suomen täytäntöönpanotoimia, on kyse nimenomaan artiklan 23 vastaisesta toiminnasta. Huomionarvoista on, että toinen näistä ratkaisuista koskee nimenomaan asiakasmaksujen ja niihin liittyvien käytäntöjen monimutkaisuutta ja vaihtelevuutta ja tilanteen asiakkaissa aiheuttamaa epävarmuutta. Lisäksi Suomi on saanut kansainvälisiltä valvontaelimiltä useita suosituksia, jotka liittyvät Suomen sosiaaliturvan pirstaleisuuteen ja vaikeuteen hahmottaa, miten yksittäisen ihmisen sosiaaliturva muodostuu. Yhdenvertaisuuden näkeminen alueellisena yhdenvertaisuutena taas on kovin kapea näkökulma. Alueellisen yhdenvertaisuuden lisäksi olisi tullut arvioida sitä, miten lakiesitys vaikuttaa eri ihmisryhmiin, kuten iäkkäisiin vammaisiin henkilöihin, mielenterveyskuntoutujiin tai kielivähemmistöihin ja kuinka heidät huomioidaan. Tarkastelun kohteena olisi tullut olla myös kielelliset ja kulttuuriset oikeudet. Yksityisyyden suoja on myös oikeus, joka olisi kaivannut käsittelyä. Miten sosiaalihuollon laitosasumisen lopettaminen ja ihmisten mahdollinen siirtyminen terveydenhuollon vuodeosastolle vaikuttaa heidän yksityisyyteensä? Entä kiireellisen hoivan järjestäminen esimerkiksi vartiointifirman toimesta, teknologian käyttäminen asumisympäristön turvallisuuden takaajana tai muu lisääntyvä teknologian käyttäminen? Tuleeko kotihoitoon jäämään entistä enemmän huonokuntoisia asiakkaita, ja jos näin on, miten heidän oikeutensa henkilökohtaiseen vapauteen ja turvallisuuteen voidaan toteuttaa?
          • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Toimeenpanoon tulee taata riittävät resurssit myös nykyisin käytännössä täysin puuttuvan ikääntyvien perusnäönhuollon palveluiden osalta. Toimeenpanoon- ja siihen liittyen erityisesti riittävän hyvää näkemiseen panostaminen tulee nähdä hyvinvointi-investointina, joka vaikuttaa positiivisesti ikääntyneen toimintakykyyn. Kotihoidon ammattilaisten osaamista tulee vahvistaa näkemisen ja silmäterveyden palvelutarpeen riittävän varhaiseksi havaitsemiseksi.
          • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Esitys on pääosin hyvä ja kannatettava. On kuitenkin haasteellista sijoittaa raportissa esitettyjä ehdotuksia muihin uudistuksiin ja hankkeisiin sekä niissä tehtyihin johtopäätöksiin ja vaikutuksiin. Tämä esitys tulisi myös yhdenmukaistaa ikääntyneiden palveluihin liittyvän laatusuosituksen kanssa. Toimintaterapeuttiliitto nostaa esille myös huolen kuntien kantokyvystä sille osoitettujen velvollisuuksien kasvaessa. Haasteena on henkilöstön osaamisen tunnistaminen ja saatavuus toimintaterapeuttien osalta. Esityksessä ikääntyneiden palveluja käsitellään pääasiallisesti hoito- ja hoivatyön resurssien riittävyyden kautta. Kuntoutuksen asiantuntijoiden osaaminen ikääntyneiden palveluissa tunnistetaan heikosti. Kestävien ratkaisujen löytäminen edellyttää moniammatillista lähestymistapaa ja myös toimintaterapeuttien osaamisen hyödyntämistä.
          • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Sosiaalihuoltolakia koskeva esitys on kirjoitettu pääasiallisesti ikäihmisten näkökulmasta, eikä erityisryhmien palveluntarpeita ole huomioitu. Esityksen mukaan erityisryhmien asiakkaat jäävät palveluasumisen ulkopuolelle, koska he useimmiten pystyvät hankkimaan asunnon, mutta tarve on erilaisille tukitoimille asunnon pitämiseksi ja itsenäisen elämän mahdollistamiseksi. Hoiva-asumisen termi sivuuttaa kuntoutumisen ja itsenäistymisen näkökohdat. Erityisryhmien asiakas voi tarvita tilapäisesti tehostettua palveluasumista, jonka aikana asiakas harjoittelee itsenäisen asumisen taitoja. Asiakas voi kuntoutua tai itsenäistymistaidot voivat kehittyä siten, että asiakas pääsee siirtymään kevyempään asumispalveluun tai omaan kotiin tukipalveluiden turvin. Asumispalveluiden kriteerit on kirjoitettu ikäihmisten tarpeiden näkökulmasta. Esityksessä on unohtunut ajatus palveluiden järjestämisestä asiakkaan omaan kotiin ja palveluiden järjestämisestä tavanomaisessa asuntokannassa.
          • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Henkilöstön puute jo nykyisellään on merkittävä haaste.
          • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Henkilöstön pito- ja vetovoima on haasteena kunnissa/hyvinvointialueilla ja lainsäädäntö tuo tiukentuvia velvoitteita palvelujen järjestämiseen ja käytännön toteuttamiseen. Henkilökunnan saatavuus ja riittävän koulutuksen takaaminen on tärkeää. Palvelujen myöntämisen perusteet laadittava yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi.
          • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Näkemykseni mukaan ehdotuksen mukaisten oikeusnormien toimeenpanoon sisältyisi riskejä, joita ei ole mahdollista kontrolloida yksinomaan uuden lainsäädännön huolellisella ohjeistamisella ja toimeenpanolla, vaan riskien hallinta edellyttää esityksen korjaamista. Osa ehdotetuista pykälistä tulisi korjata, osa poistaa kokonaan tai korvata muun sääntelyn avulla.
          • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Koulutetun henkilöstön riittävyys, saatavuus ja työssä jaksaminen Esityksen yhtenä tavoitteena on parantaa kotihoidon henkilöstön riittävyyttä sekä toiminnan toteuttamista ja johtamista niin, että alalle saadaan uusia työntekijöitä ja nykyiset työntekijät haluavat jatkaa työskentelyä alan tehtävissä. Tavoite on kannatettava, mutta tälläkin hetkellä ala on vaikeuksissa henkilöstön riittävyyden suhteen ja henkilöstön poishakeutuminen sote-alalta on lisääntynyt koronan myötä. Myös koulutukseen hakeutuminen on vähentynyt. Laadukaskaan johtaminen ei auta, jos henkilökuntaa ei ole riittävästi. Onko tulevaisuuden henkilöstön tarve ja saatavuus mitoitettu lakiesityksen taustapaperissa riittäväksi? Ala on kuormittava ja työntekijävaltainen, ja suurempiakin lukuja on julkisuudessa esitetty. Henkilöstömitoitus. Esityksen päätavoite on edistää iäkkäiden henkilöiden edellytyksiä elää kodissaan turvallisesti sekä saada tarpeitaan vastaavat kotiin annettavat palvelut oikea-aikaisina, riittävinä ja laadukkaina. Tavoitteen toteutuminen edellyttää, että henkilöstömitoitus on riittävä asiakkaan tarpeisiin nähden ja asiakasta hoidetaan tarkoituksenmukaisessa paikassa. Palvelutarpeen arviointi ja ajantasainen palvelusuunnitelma ovat tässä keskeisiä. Kriteerit hoiva-asumiseen voivat olla liian korkeat Palvelusopimuksissa määritellään asiakkaan henkilökohtainen palvelujen tarve. Vaarana on, että kriteerit hoiva-asumiseen määritellään niin korkeiksi, jolloin asiakas ei niitä saavuta. Tällöin hän ohjautuu palveluasumiseen tai kotihoitoon ja palvelujen purkamisen seurauksena usein osa asiakkaista tipahtaa omaishoitajien hoidettavaksi. Osa ikääntyneistä tarvitsee ympärivuorokautista hoivaa, mutta joidenkin sairausryhmien kohdalla kyse ei aina ole palveluista ja niiden saamisesta, vaan sairauden edetessä henkilö voi tarvita ympärivuorokautista seurantaa vaaratilanteiden välttämiseksi. Vanhojen ihmisten oikeuksien toteutuminen Lainsäädännön tulisi vahvistaa ihmisoikeuksia, joten palvelusuunnitelma tulisi vahvistaa sitovaksi ja asiakkaan tarpeista lähteväksi ml. turvallisuus. Turvallisuus tulee lähelle itsemääräämisoikeuden kysymystä, jonka ylikorostaminen voi toisinaan johtaa heitteillejättöön.
          • Miina Sillanpään Säätiö
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Tämän hetken suurin haaste on henkilöstön saaminen kotihoito- ja hoivapalveluihin. Työntekijäpulan ratkaiseminen on erittäin akuutti ongelma ja lakiuudistus lisää työntekijätarvetta entisestään. Niin pitkään kuin ratkaisut alan vetovoimaisuuteen ja työntekijöiden jaksamisen tukemiseen puuttuvat, asiakkaiden saamat palvelut, jopa asiakasturvallisuus, vaarantuvat. Lakiuudistus ei ratkaise tätä vakavaa ongelmaa, vaan sen oheen tarvitaan pikaisesti muita toimenpiteitä. Väestön ikääntyessä yhä suurempi osa palveluja tarvitsevista ikääntyneistä asiakkaista on muistisairaita. Riskinä on, että kotihoidon ensisijaisuuden korostaminen johtaa siihen, että huonokuntoisia muistisairaita pidetään liian huonokuntoisina kotona, eikä siirretä hoiva-asumisen piiriin, jossa yhteisöllisyys mahdollistaa aktiviteetteja ja sosiaalisia kontakteja sekä kuntouttavaa toimintaa. Tämän vuoksi on tärkeää luoda hoiva-asumiseen pääsyn yhtenäiset kriteerit, jotka ottavat huomioon myös muistisairaiden jatkuvaa huolenpitoa ja valvontaa edellyttävät tilanteet. Haasteena on myös se, miten turvataan palvelujen saamisen tasavertaisuus valtakunnallisesti.
          • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Ammattikoulutetun henkilöstön saatavuus on erittäin haasteellista tällä hetkellä. Ympärivuorokautisen hoivan mitoituksen nousu tulee vaikuttamaan koulutetun henkilöstön saatavuuteen erityisesti kotihoidossa ja tulee aiheuttamaan siirtymää asumispalveluihin. Hoiva-avustajat ja kotiavustajat on voitava huomioida mitoituksessa ja myös kotihoidon henkilöstönä. Tästä tarvitaan valtakunnallisesti yhtenäinen linjaus. Henkilöstön riittävyyttä ja saatavuutta on arvioitava ennen lain voimaantuloa. Ympärivuorokautinen kotihoito on haasteellista järjestää pitkien etäisyyksien alueilla esim. Lapin hyvinvointialueella.
          • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Edelleen lainsäädäntö kulkee erillään arjesta esim kotihoidossa missä esim sosiaalihuoltolaki, vanhuspalvelulaki, terveydenhuoltolaki kulkevat käsi kädessä muodostaen sote-kokonaisuuden kuten asiakkaiden palvelutarve elämässä edellyttää. Kotihoidon 24/7-tavoite ei ole realismia maantieteellisesti pitkien välimatkojen asuinympäristöissä vaikka digitalisaatiokin hyödynnetään. Lapsiperheiden tärkeä tukeminen tulee asemoida perhepalveluihin, pois ikäihmisten kotihoidosta missä se työmäärän ja asiakassegmentoinnin vuoksi jää jalkoihin.
          • Työ- ja elinkeinoministeriö
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Haasteet liittyvät lain pykälien tulkintoihin. Lain tahto on selkeä ja siitä ilmenee, että ikääntyneiden hoivan laatua halutaan parantaa ja saatavuutta parantaa. Kuitenkin tilanteissa, joissa asiakkaan oikeudet eivät toteudu, on joidenkin pykälien osalta riskinä, että lain rikkomista ei pystytä osoittamaan, vaikka sellainen olisi selvästi tapahtunut. Tämä vaarantaa asiakkaan oikeusturvan ja mahdollistaa "laaduttoman" palvelun tarjoamisen asiakkaille tietoisesti.
          • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Lakipaketin käsitteissä on monia ristiriitaisuuksia ja samalla tekstissä tulkinnanvaraisuutta. Monet uudet lisäykset ovat kannatettavia, mutta edelleen liian yleisellä tasolla ja tulkinnan varaisia. Riskinä on, etteivät kunnat/muut järjestäjät näitä pysty toteuttamaan.
          • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Henkilöstön saatavuus on erittäin haasteellista koko maassa ja kaikesta lainsäädännöstä, joka lisää ja tiukentaa velvoitteita palvelujen järjestämiseen ja käytännön toteuttamiseen tulisi pidättäytyä. Kunnille lainsäädännöstä tulevat uudet velvoitteet tulisi korvata kunnille täysimääräisinä valtionosuuksina. Vanhuspalvelulain 20§ on tarkennettu riittävän henkilöstön mitoitusta. Ammattihenkilöiden välittömän työn määrän laskeminen tulee aiheuttamaan erilaisia tulkintoja kuntien ja aluehallintoviranomaisten kesken. Sosiaalihuoltolain 46b§ , 49b§ ja vanhuspalvelulain 20§ välillä on ristiriitaa vaadittavan osaamisen, teknologian käytön mahdollistamisen ja tuottavuuden kesken.
          • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • • riski työvoiman saatavuudessa, koska pulaa jo nyt työvoimasta • johtamiselle määritellyt tehtävät ovat nykyisessä johtamisessa vastuutettu; johtaminen ei parane pelkästään velvoitteita lisäämällä • sosiaalihuollon ammattihenkilöstön vaatimus johtotehtävissä Kysymyksiä herättää erityisesti johtamisen vahvistaminen. Käytännössä lakiuudistusesityksessä toimintayksikön johtajille asetetaan tehtäväksi vastata toimintayksikön riittävästä henkilöstöstä, huolehtia omavalvonnan toteuttamisesta osana päivittäistä toimintaa, huolehtia omavalvonnan toteuttamisesta osana päivittäistä toimintaa, huolehtia asiakastyöhön liittyvien vaatimusten täyttymisestä sekä tukea henkilöstön hyvinvointia. Huomattava on, että jo nykyisin nämä ovat ikääntyneiden palveluissa johtajien ja esimiesten keskeisempiä tehtäviä. Kun tiedetään, että ikääntyneiden palveluihin henkilöstöä on erittäin hankala saada, ei pelkästään esimiesten vastuun lisääminen tuo tarvittavaa helpotusta. Johtaminen ei parane pelkästään vastuiden nimeämisellä, vaan johtamiselle ja esimiestyölle on löydettävä resurssit sekä työkalut vastuiden ja tehtävien toteuttamiseksi. Ikäihmisten palveluiden tehtäviin on jo nykyisin erittäin vaikea saada henkilökuntaa eikä tilanne parane yksin johtajan roolia painottamalla.
          • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, jaana.laitinen@ttl.fi, Saarni Leena
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • "Kotihoitoa ehdotetaan järjestettäväksi vuorokaudenajasta riippumatta (19 §:n 3 mom.). Onko tämä mielestänne kannatettava ratkaisu?" Asiakkaiden näkökulmasta kyllä, mutta olemme huolissamme henkilöstön jaksamisesta ja työhyvinvoinnista, koska työn kuormitustekijät lisääntyvät yötyön myötä. Tämän vaikutukset ovat myös hyvin erilaisia eri puolilla Suomessa. Vanhuspalveluissa työskentelevien työhyvinvointi on heikentynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana (Laine ym. 2011) ja heidän työkykynsä näyttäytyy heikompana kuin muualla sosiaali- ja terveydenhuollossa (Selander ym. 2021). Kotihoidon järjestäminen vuorokauden ajasta riippumatta herättää huolta työn kuormitustekijöiden lisääntymisestä entisestään ja työntekijöiden työkyvystä ja työvoiman riittävyydestä. Tutkimuskirjallisuuden mukaan kotihoidon tilanne on heikentynyt ajassa. Kotihoidon työn kuormittavuus on lisääntynyt sitä mukaa, mitä huonompikuntoisia hoidetaan kotona. Omat analyysimme osoittavat kotihoidon työhyvinvoinnin, kuormitus- ja voimavaratekijöiden olevan v 2020 loppuvuodesta samalla tasolla kuin muualla vanhuspalveluissa. Yötyö kuitenkin lisää monin tavoin työn kuormitusta. Tässä kohtaa herää huoli, miten työvoiman riittävyys turvataan ja miten pystytään ehkäisemään yötyöhön liittyvät terveyshaitat sekä turvaamaan työntekijöiden työhyvinvointi ja työkyky yhä raskaammaksi muuttuvassa työssä. Tähän liittyy myös suuria alueellisia eroja siinä, mikä on ylipäänsä mahdollista. Yötyö on erityistä sairastumisen vaaraa aiheuttava työaikamuoto, jonka terveyshaittojen hallitsemiseksi ja ehkäisemiseksi pitää työntekijöille järjestää säännölliset terveystarkastukset, joissa seurataan, ettei työ aiheuta terveyshaittaa ja toisaalta annetaan ohjausta ja neuvontaa terveyshaittojen ehkäisemiseksi. Jo työhöntulotarkastuksessa pitää arvioida työntekijän tilanne ja sopivuus yötyöhön. Omasta työkyvystä huolehtiminen yötyössä pitää sisällyttää ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi ammatillisen koulutuksen pitäisi antaa nykyistä paremmat valmiudet kohdata ja ehkäistä asiakkaiden seksuaalista häirintää, väkivaltaista käytöstä, eettistä kuormitusta, joita erityisesti nuoret työntekijät kokevat ikääntyviä työntekijöitä useammin. Alueelliset erot: jo tällä hetkellä on jo vaikea saada työntekijöitä riittävästi, etenkin harvaan asutuilla alueilla. Työvoimassa on enemmän iäkkäitä (Vanhuspalveluissa yli 50-vuotiaita on 45%, muualla sotessa vastaava luku on 38%) onko yötyöhön terveytensä puolesta työntekijöitä löydettävissä riittävästi kotihoitoon? Harvaan asutuilla alueilla matkoihin kuluu enemmän aikaan. Yöllä kulkemiseen (autoiluun haja-asutusalueella, ja jalan/polkupyörällä liikkuminen kaupungeissa) liittyy enemmän työturvallisuus- ja liikenneturvallisuusriskejä, koska yötyössä väsymys on voimakkaammin läsnä. Nuorten ammattitaito ja elämänkokemus on vähäisempää, joten yötyössä heidän tulisi voida toimia pareittain, mikä herättää jälleen kysymyksen työvoiman riittävyydestä, ja vaikuttaa kustannuksiin. Miten kotihoidon työntekijöiden taukojen pitämisen paikat/sosiaalitilat mahdollistetaan yövuoroissa? Työvuorojen aikaisilla ruoka- ja kahvitauoilla on tärkeä merkitys jo työvuoron aikaisen työstä palautumisen kannalta. Lisäksi yövuorossa työvuoron aikainen pääateria olisi hyvä olla mahdollista nauttia puoliltaöin tai viimeistään klo 01, koska aamuyön tunteina väsymys on voimakkainta ja yöruokailuun liittyy muutenkin usein vatsavaivoja. Myös ruoan ravitsemuksellinen laatu on keskeinen ehkäistäessä yötyön terveyshaittoja, kuten lihavuuden ja sydän ja verisuonisairauksien kehittymistä. Alustavien analyysiemme perusteella juuri näillä elintapoihin liittyvillä tekijöillä on tärkeä merkitys kotihoidon työntekijöiden työkykyyn, koska heidän työolonsa monin paikoin hankaloittavat terveellisten valintojen tekemistä jo nykyisellään, saati yötyössä, jolloin . Tällä hetkellä vanhuspalveluissa työskentelee hiukan iäkkäämpiä työntekijöitä kuin muualla sotessa. Iän myötä palautuminen yleensä heikkenee, yövuoro lisää työn kuormittavuutta entisestään. On tärkeää huolehtia hyvästä työvuoroergonomiasta ja mahdollistaa yhteisöllinen työvuorojen suunnittelu. Laine, M., Kokkinen, L., Kaarlela-Tuomaala, A., Valvanen, E., Elovainio, M., Keinänen, M. & Suomi, R. (2011) Sosiaali- ja terveysalan työolot 2010. Kahden vuosikymmenen kehityskulku. Helsinki: Työterveyslaitos. Selander, K., Nikunlaakso, R. & Laitinen, J. (2021) Association between work ability and work stressors: cross-sectional survey of health and social care service employees. Käsikirjoitus. Kohtaan 4.2.3.2. Vaikutukset henkilöstön hyvinvointiin – esitämme seuraavan huomion ja kannanoton: ”Vanhuspalvelulakiin lisättäisiin säännös THL:n velvollisuudesta seurata palvelujen laatua. Seurannan avulla saataisiin säännöllisesti koko maan kattavaa tietoa henkilöstön riittävyydestä sekä kotihoidon laadusta.” Pelkästään henkilöstön riittävyyden arviointi ja palvelujen laadun mittaaminen ei anna suoraan tietoa henkilöstön työhyvinvoinnista ja sen kehittymisestä. Se ei myöskään anna tietoa siitä, mihin työhyvinvoinnin edistämisessä kannattaa panostaa johtamisessa ja organisaation toiminnassa. Vanhuspalveluissa monet työn psykososiaaliset kuormitustekijät ovat huonommalla tasolla kuin muualla sotessa. Näihin ratkaisut ja hallintakeinot ovat tärkeitä asioita, jotta alalla on henkilöstön veto- ja pitovoimaa. Ehdotamme, että organisaatioita ohjattaisiin/velvoitettaisiin myös mittaamaan erikseen työhyvinvointia ja sen kehittymistä vanhuspalveluissa. Sote-henkilöstön työhyvinvoinnista tuottaa tällä hetkellä tietoa Työterveyslaitoksen Mitä kuuluu -työhyvinvointipalvelu. Se antaa vanhuspalveluissa työskentelevien tilanteesta kuvan suhteessa muuhun sote-henkilöstön työhyvinvointiin (vastaajia kaikkiaan syksyllä 2020 oli lähes 25 000). Työhyvinvoinnin säännöllinen mittaaminen antaa vastauksen siihen, mihin organisaatioiden kannattaa panostaa, sekä mahdollisuuden kehittää tietoon ja tutkimusnäyttöön perustuvia ratkaisuja ja hyödyntää tietoa strategisen työhyvinvoinnin johtamisen keinona organisaatioissa ja polittisella tasolla. Seurantamittaukset antavat tietoa tehtyjen toimenpiteiden vaikuttavuudesta ja lakimuutoksen vaikutuksista.
          • Esperi Care Oy
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Ehdotettu lakiesitykseen liittyy merkittäviä riskejä hyvästä tahtotilasta huolimatta. Riskit ovat i) Tulkintariskit ii) palvelunmuotojen eriarvoisuuteen liittyvät riskit iii) ristiriidat muun lainsäädännön kanssa iv) hallintokuluriskit ja v)Resurssiriski i) Tulkintariskit Nykymuodossaan lakiesitys antaa subjektiivisen tulkintaoikeuden palvelunjärjestäjälle ja valvoville viranomaisille monessa kohdassa. Vaatimukset ja palvelutuotannon eri muodot liukuvat yhteen ja rajanveto on erittäin vaikea. ii) Palvelutuotannon eriarvoisuuteen liittyvät riskit Kotihoidon mahdollistaminen vuorokauden ajasta riippumatta johtaa siihen, että asiakkaat jotka kuulusivat hoiva-asumiseen sijoitetaan kevyempiin palvelumuotoihin. Teknologian hyödyntäminen, lääkehoidon osaaminen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön hyödyntäminen eivät ole sidottu asukkaan tarpeisiin vaan palvelutuotannon muotoon. iii) Ristiriidat muun lainsäädännön kanssa Rakennuskokonaisuus jossa asukas voi asua samassa asunnossa vaikkakin palvelutarve muuttuu elinaikana, on hyvä tavoiteltava tavoite. Yksityisen palveluntuottajan lupamenettely ei mahdollista käytännössä tätä. Lupamenettely ja mitoitus on sidottu kiinteistöön eikä asukkaan palvelutarpeeseen. Lupaprosessi täytyy muuttaa tältä osin. Samalla asumisen vaatimukset liittyen esteettömyyteen, yhteisiin tiloihin, huonekokoon, asunnon märkätilat + wc, turvallisuuteen jne. tulee olla yhteneväiset, mikäli rakennuskokonaisuutta halutaan käyttää joustavasti iv) Hallintokuluriskit Ehdotettu lainsäädännön uudistus lisää hallinnointia ja byrokratia. (Raportointivelvollisuudet, tyytyväisyyskyselyt, eri palvelutuotannon raja-arvojen seurantamallit) v) Resurssiriski Suurin riski on kuitenkin resurssien riittävyyteen liittyvät riskit. Kotihoidon mahdollistaminen vuorokauden ajasta riippumaatta lisää hoito-henkilökunnan koknaistarvetta samaan aikaisesti kuin hoiva-asumisen vähimmäismitoitus nousee 0.55:stä 0.6:een ensi vuoden alusta.
          • Kuuloliitto ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Toimeenpanoon tulee taata riittävät resurssit. Toimeenpanoon panostaminen tulee nähdä hyvinvointi-investointina, joka tuo positiivisia muutoksia ikääntyneen toimintakykyyn. Kotihoidon ammattilaisten osaamisen vahvistamiseen kuulovammoista ja kuulon apuvälineistä.
          • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Vanhustyönjohtajat ja -asiantuntijat ovat huolissaan siitä, että iäkkäät henkilöt ovat jäämässä sosiaalihuoltolain 3§:ssä määriteltyjen erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden ja henkilöiden ulkopuolelle. Tämä asettaa iäkkäät henkilöt eriarvoiseen asemaan muiden asiakasryhmien kanssa eikä tue heidän mahdollisuuksiaan palvelutarpeiden selvittämiseen yhdessä sosiaalityöntekijöiden kanssa, mikä voi vaikuttaa heidän asiakasturvallisuuteen (ks. eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen päätös EOAK/4944/2019). Vanhustyönjohtajat ja -asiantuntijat pitävät tärkeänä, että esitysluonnoksen valmistelun yhteydessä tulee täsmentää erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden ja henkilöiden määrittelyä myös ikääntyneet henkilöt mukaan lukien. Sosiaalihuoltolaissa ei ole erityistä määritelmää ja säännöstä siitä, mitkä ammattiryhmät voivat tehdä hallintopäätöksistä sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista ja tukitoimista lukuun ottamatta sitä, että sosiaalityöntekijä vastaa erityisen tuen päätöksistä (SHL 46§). Vanhustyönjohtajat ja -asiantuntijat pitää tärkeänä iäkkäiden henkilöiden asiakasturvallisuuden näkökulmasta, että sosiaalihuoltolaissa säädetään päätöksenteosta laillistettujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnä samoin kuin on esimerkiksi säädetty palvelutarpeen arvioinnista (SHL 36§). Näin jo sosiaalihuoltolaissa iäkkäiden henkilöiden asiakkuuteen liittyvä palveluprosessi (vireille tulo, palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelma, päätöksenteko sekä tukien ja palveluiden antaminen) ja sen vastuu on kokonaisuudessaan selkeästi asettunut sosiaalihuollon laillistetuillle ammattihenkilöille, joilla on tehtäviin vaadittava koulutus ja osaaminen ja joihin kohdistyy myös sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukainen valvonta. Vanhuspalvelulakia on muutettava vastaavalla tavalla.
          • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Palvelujen saatavuus terveyden ja toimintakyvyn heikentyessä lähipalveluina. Hoitajamitoitukset lakiin myös kotihoidon osalta. Hoito ja hoiva- sekä kotihoidontyöntekijöiden määrän riittävyys. Koulutus mm. kielikoulutusta, turva-avustajien koulutusta.
          • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Toimeenpanossa haasteena palvelun myöntämiskriteereiden puuttuminen kaikista palveluista ja tästä johtuva alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen. Palvelun myöntämisen tulee perustua systemaattiseen ja mittaroituun palvelutarpeen arviointiin, joka on myös valtakunnallisesti yhdenmukainen. Haasteena toimeenpanossa on lisäksi hoitohenkilöstön saatavuuden heikentyminen erityisesti kotihoidossa.
          • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Katso kohta 19. Erityisesti työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet ovat riskitekijä.
          • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Lakiesityksen mukaisten palvelujen toteuttaminen tulee vaatimaan merkittäviä panostuksia henkilöstön lisäämiseen hoiva- ja asumispalveluissa. Nykyisellään hoitajamitoituslaki on hyvä puite, muttei takaa riittävää henkilöstöä. Suomessa on arvioitu tarvittavan väestön ikääntymisestä johtuen 30 000 uutta hoitajaa vuoteen 2030 mennessä. Palveluiden ja niihin liittyvän lainsäädännön tulee muodostaa riittävät puitteet, jotta työ houkuttelee osaajia. Samalla palveluiden toimeenpanossa tulee panostaa asiakastyytyväisyyteen ja työntekijöiden jaksamiseen. Henkilöstömitoituksessa on kuitenkin korostettava, ettei lainsäädännöllä aseteta palveluiden järjestäjille ja tuottajille sellaisia ehdottomia henkilöstömitoituksen vaatimuksia, joiden täyttäminen valtakunnallisen ammattihenkilöstöpulan takia ovat mahdottomia toteuttaa. Henkilöstöpulaa ei poisteta sillä, että palveluiden järjestäjät ja tuottajat houkuttelevat toisiltaan työntekijöitä paremmilla työehdoilla, vaan valtiovallan tulee ratkaista tarvittavan henkilöstön saamisen mahdollisuudet lisäämällä koulutusta asianomaisiin ammatteihin. Palveluiden järjestäjillä ja tuottajilla on puolestaan tehtävänään olla houkutteleva ja haluttu työnantaja, jolloin väen pako muihin tehtäviin saataisiin vähemmäksi. Vanhuspalvelulain pykälässä 24 a (ks. kysymys 16) mainituissa seurantayhteenvedoissa suosittelemme seuraamaan merkittävästi asiakastyytyväisyyden ja henkilöstön tyytyväisyyden yhteensopivuutta.
          • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Tällä hetkellä keskeisin ongelma on työvoiman saatavuus kuten edellä olemme kuvanneet. Kentällä on jo nyt konkreettisesti havaittavissa, että viime vuosinen työvoiman saatavuuden ongelmat ovat johtaneet palveluiden saatavuuden heikkenemiseen ja osin jopa kriisiytymiseen. Ehdotetun lainsäädännön myötä tulevat tiukennukset eivät tule helpottamaan tilannetta vaan päinvastoin. Jo nyt on kunnissa nähtävissä, että henkilöstö siirtyy kotihoidosta asumiapalveluihin. Tästä seuraa riskinä se, että äkkäät moni- ja muistisairaat ihmiset eivät saa niitä palveluja, joihin heillä on oikeus. Kuntien ja hyvinvointialueiden taloustilanne vaikuttaa palvelun toteuttamiseen. Yksityisiä tuottajia koskeva lupa- ja ilmoitusmenettely on kokonaisuutenaan tarkastellen jäykkä ja epätasapuolistaa tilannetta verrattuna julkiseen toimintaan. Yksityisellä lupamuutokset voivat kestää kuukausia ja aiheuttaa merkittäviä kuluja, julkinen toimija voi toteuttaa muutoksia ilman näitä ja milloin vain. Ongelma on tiedostettu pitkään ja siihen on myös esimerkiksi Kilpailuvirasto kiinnittänyt huomiota, ilman että valtiovalta olisi puuttunut asiaan vakavasti. Kotiin vietävien palveluiden toimiala on työvoimaintensiivinen palvelut. Työvoiman heikon saatavuuden vuoksi on alan palkkakehitys kovassa nousussa ja nämä palkkaliukumat sekä vuokratyövoiman käyttö tulee ottaa huomioon lakiesityksen vaikutusarviointien täsmentämisessä olemassa olevana tosiasiana. Myös yksityinen toiminta on julkisella kustannusvastuulla ja verovaroista korvattua, silloin kun kyse on kunnan järjestämisvastuulla olevista palveluista (ostopalvelu ja palveluseteli). Työvoimatilanteen helpottamiseksi on myös mahdollisten alalta poistuneiden takaisin saaminen otettava nykyistä parempaan tarkasteluun. Koulutuksen ajantasaistaminen ja muut tarvittavat toimenpiteet vaativat valtion taloudellista panostusta.Toisena toimenpiteenä ehdotamme, että määräyksiä lievennettäisiin eri koulutustaustaisen henkilöiden käytön joustavoittamisen kautta. Kuten kohdassa 1. olemme todenneet, lakiehdotuksessa ei ole arvioitu muutosten vaikutuksia vammaisiin henkilöihin ja heille järjestettyihin palveluihin. Tämä on vakava puute lakiesityksessä, sillä monet vammaisten palvelut järjestetään yleislakina noudatettavan sosiaalihuoltolain nojalla tai osana vammaisen palveluasumista järjestetään sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja. Valmisteluun sisältyy tästä syystä riski, että muutoksilla olisi ennakoimattomia vaikutuksia vammaisten palveluihin, koska niitä ei ole lainsäädäntövaiheessa kartoitettu eikä eri lakien suhdetta arvioitu.
          • Mehiläinen
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Jos määritelmät jäävät epämääräisiksi, paikalliset viranomaistahot tekevät itse linjaukset ja näiden ennakointi on mahdotonta. Tasapuolisuuden toteutuminen, kuntalaisen oikeus hänen tarvitsemiinsa palveluihin pitää perustua yksinomaisesti hänen palvelutarpeeseensa. Tasapuolisuus julkisen ja yksityinen tuottajan välillä (lupamenettelyt yms.)
          • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Kuten jo edellä totean, ei ole realistista purkaa sosiaalihuollon laitoshoitoa. Ja jos puretaan, niin aikataulu on aivan liian kireä. Takaraja vähintään vuoteen 2030 tai 2031. Ikäihminen voi olla sairas, mutta ei sellaisin diagnoosein, että terveydenhuollon laitos ottaisi hoitaakseen ja pitäisi potilaana. Jos edetään niin kuin ehdotettu on, ennustan, että jatkossa hoivapaikkoihin jumittuu asukkaita, jotka odottavat terveydenhuollon laitospaikkaa. Nimien ja nimikkeiden vaihdoilla ei pitkälle päästä. Kannattaisi muistaa, miten kävi kun vanhainkotien sairasosastoja muutettiin terveyskeskusten vuodeosastoiksi.
          • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • - pääsääntöisesti edistää ikäihmisten selviytymistä, mutta toisaalta tulee kovia velvoitteita esim. henkilöstö jos sitä ei todellisuudessa olejollain alueella saatavissa eivät sanktion auta saatavuuden parantamisessa. - Voisiko esim. hoiva-avustaja tyyppistä, toimintakykyä tukevaa henkilöstöä hyödyntää enemmän palvelujen tuottamisessa? - Voisikió myös pelastustoimen henkilstöä hyödyntää esimerkiksi haja-asutusalueella?
          • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Kyseessä on laaja kokonaisuus, joilla kuitenkin on vaikea vastata konkreettisesti niihin suuriin ongelmiin, joiden kanssa sote-palvelut nyt painivat: henkilöstön rekrytoinnin ongelmat, johtamisen ongelmat, työn heikko veto- ja pitovoima, liian niukat palvelut, palvelujen puute, talous edellä -suunnittelu ja toiminta. Lisäksi jo lain perusteluissa esitetty järjestys kuvaa nykyistä ajattlumalliamme: ensin taloudelliset vaikutukset, ja vasta viimeisten joukossa vaikutukset asiakkaisiin ja heidän läheisiinsä. Toisin päin tulisi olla ajattelumallin, eli asiakasvaikutukset ensin.
          • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Erimuotoinen ikääntyneiden ihmisten hoiva on jatkumo, jossa yhtäältä ollaan terveydenhuollon yksikössä tai toisessa ääripäässä itsenäisesti kotona. Siihen väliin tulevat hoiva-asuminen, palveluasuminen, perhehoito, kotihoito ja omaishoito. Tässä kokonaiskuvassa omaishoidon merkitystä ei ymmärretä. 80 % hoivasta on epävirallista eli lähiomaisten ja muiden läheisten varassa. Tarvitsemme ”kolmannen vaiheen” vanhuspalveluhankkeen ikääntyneiden hoivan ratkaisemiseksi; omaishoidon strategian. Vuodelta 2014 oleva kansallinen omaishoidon ohjelma vaatii päivityksen ja tarvittavat linjaukset sekä sen myötä tarvittavat lainsäädäntöuudistukset. Omaishoitajaliitto haluaa kiinnittää huomiota myös siihen, että merkittävä määrä työikäisitä, usein naisia, vastaa ikääntyneen läheisensä eri-asteisesta hoivasta. Usein omaishoitajilla on merkittävä rooli avohoidon rinnalla, vaikka omaishoitosopimusta ei olekaan. Kun haluamme vahvistaa ikääntyneiden kotona asumisen mahdollisuuksia, on mahdollistettava ja edistettävä omaishoitoa, mutta reiluilla ehdoilla, riittävillä palveluilla ja ansionmenetysten kompensoinnilla. Lähtökohtaisesti omaishoitoon ryhtymisen on aina oltava vapaaehtoinen valinta ja siitä on oltava mahdollisuus irrottautua, kun hoiva käy liian raskaaksi tai muut tekijät estävät omaishoitajana toimimisen esimerkiksi työllistyminen.
          • Hämeenlinnan kaupunki
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Esityksellä ei ratkaista kriittisintä haastetta, eli henkilöstön saatavuutta. Mikäli subjektiivista oikeutta erilaisiin palveluihin tai niiden käytännön toteuttamistapoihin lisätään tai vahvistetaan, tulee huomioida, että toimeenpanolla on aina hinta. Kustannusvaikutukset tulee kompensoida järjestäjille todellisten menojen mukaisesti.
          • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Hyvinvointi ja terveys ovat kokonaisuus. Yhteistyön erilaisten palveluiden välillä tulee olla joustavaa ja tiedon siirtyä kotihoidon, ”tavallisen palveluasumisen” ja ”hoiva-asumisen” välillä. Tämä koskee myös asiakkaan kulttuurisia tarpeita, harrastuksia ja mieltymyksiä, jotka on kirjattava osaksi hoito- ja palvelusuunnitelmaa. Ikääntyneen väestön palveluihin liittyvän lainsäädännön kehittämisessä on ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukeminen on ymmärrettävä laajasti siten, että siihen kuuluu myös iäkkäiden henkilöiden kulttuuristen oikeuksien toteutuminen. Kulttuuristen oikeuksien toteutumisessa osana iäkkäiden henkilöiden palveluja tulee huomioida iäkkäiden henkilöiden moninaisuus ja saavutettavuuteen liittyvät tarpeet, kuten tilojen esteettömyys, selkeä viestintä sekä erilaisten apuvälineiden ja tulkkauspalveluiden tarjoaminen. Kulttuuriset oikeudet kulkevat käsi kädessä yhdenvertaisuuden kanssa ja on tärkeä varmistaa, että kaikilla ikäihmisillä on yhtäläiset mahdollisuudet osallistua taide- ja kulttuurielämään. Kulttuurisilla oikeuksilla tarkoitetaan sitä, että jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti. Kulttuuriset oikeuksien toteutumisen tulee olla osa ikäihmisten arkea ja omannäköistä elämää riippumatta hänen iästään, terveydentilastaan, asuinpaikastaan, sosioekonomisesta asemastaan tai muista ominaisuuksistaan. Kulttuuristen oikeuksien toteutuminen on tärkeä osa ikääntyneen henkilön toimintakykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistäviä palveluita. Kulttuurin ja taiteen hyödyistä on olemassa vahvaa tutkimusnäyttöä esimerkiksi aivoterveyden edistämisessä ja muistisairauksien ehkäisemisessä. Muistisairauden etenemistä voidaan myös hidastuttaa taiteen ja kulttuurin keinoin. Ikääntyneillä kulttuuriosallistumisen on lisäksi havaittu vähentävän riskiä masennuksen kehittymiseen. Riskinä on, että kokonaisvaltainen hyvinvoinnin ymmärtäminen, yhteistyö ja palveluintegraatio eivät toteudu, ja kulttuuriset oikeudet jäävät huomioimatta osana ikäihmisten hyvinvointia, terveyttä, toimintakyvyn edistämistä ja osallisuutta. Kulttuuritoiminnan vaikuttavuuden mittaaminen ja vakiintuneet toimintamallit kehittyvät jatkuvasti, mutta kansallista vertailutietoa ja tietopohjaa kulttuuritoiminnan toteutumisesta ja vaikutuksista ikääntyneiden hyvinvointiin ja terveyteen osana sote-palveluita ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä ei vielä juurikaan ole. Riskinä on, että tämän kehitystyön keskeneräisyys vaikeuttaa kulttuurihyvinvoinnin huomioimista osana lakipakettia ja käytännön työtä.
          • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Henkilöstöpula ja ikäihmisten palveluihin varattujen resurssien niukkuus uhkaavat lain tavoitteiden toteutumista.
          • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Henkilöstövaje on valtakunnallinen haaste koko vanhuspalveluissa. Se aiheuttaa riskejä ja on uhka, että palveluiden kriteerejä joudutaan tiukentamaan, jolloin palveluja ei voida tarjota riittävän ajoissa ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisen ja edistämisen näkökulmasta. Kun laki säätelee hoivaa, niin tulisi sen säädellä myös ennaltaehkäisevää hyvinvointityötä. On riski, että henkilöstöä joudutaan siirtämään tärkeistä kuntouttavista ja ennaltaehkäisevistä palveluista hoivaan. Lakimuutos ei tuo selkeästi kotihoidon roolia ja merkitystä esiin palvelukokonaisuudessa ja palvelurakenteen toimivuudessa. Valtakunnallisesti tulisi vähintään suositustasolle asettaa tavoitteet palvelurakenteelle esimerkiksi kotihoidon tai hoiva-asumisen kattavuudelle suhteessa väestöön. Henkilöstön riittävyys on nostettu esille, mutta ei ole mitään laskennallista suositusta määritelty henkilöstön määrästä.
          • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Yleisesti pykäläehdotuksissa tulisi huomioida se, että pykälät eivät koske vain vanhuspalveluita, vaan kaikkia asiakasryhmiä (esim. vammaiset sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujat). Esimerkiksi teknologisten ratkaisujen käyttöönotossa on huomioitava, että sosiaalihuoltolain rinnalla sosiaalipalveluja koskevassa erityislainsäädännössä (mm. erityishuoltolaki) on tarkentavia säännöksiä rajoitustoimenpiteistä; tältä osin yleis- ja erityislainsäädäntö eivät sekaannusten välttämiseksi saisi olla keskenään ristiriidassa. Vanhuspalvelut ovat tällä hetkellä keskeinen kysymys yhteiskunnassa, koska vanhenevaa väestöä on yhä enemmän ja palveluasumisen paikkoihin pääsyn kriteerit ovat korkealla. Sosiaalihuoltolain mukaan kotiin annettavat palvelut ovat ensisijaisia suhteessa niihin palveluihin, jotka edellyttävät muuttamista ja sisältävät sekä asumisen että palvelut. Vanhustenhuollon palvelujen painopisteen siirtyminen kotiin annettaviin palveluihin on johtanut tilanteeseen, jossa palvelujen piirissä olevat henkilöt ovat entistä huonokuntoisempia, mutta osaavaa henkilökuntaa palvelujen tuottamiseen on entistä vähemmän. Kotiin annettavien palvelujen piirissä olevat (vanhus)asiakkaat ovat usein erityisen tuen tarpeessa, heikommassa ja hauraimmassa asemassa olevia, ja heitä tulee jatkossa olemaan määrällisesti yhä enemmän. Em. palveluiden piirissä on paljon ihmisiä, joiden palvelujen tarve edellyttäisi muuta. Tulevien hyvinvointialueiden on huolehdittava siitä, että palveluasumisen (tehostettua palveluasumista/hoiva-asumista) on tarjolla riittävästä. Valvontahavaintojen mukaan asiakas saattaa joutua odottamaan palveluasumisen paikkaa terveyskeskuksen vuodeosastoilla tai jopa sairaalan osastohoidossa. Riskinä voi olla terveydenhuollon kantokyvyn kuormittuminen epätarkoituksenmukaisella tavalla. Erityisesti muistisairaan asiakkaan kotona asumista, ja siihen liittyvää ensisijaisuuden periaatetta tulisi tarkastella varauksella. Määräävänä periaatteena sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä on pidettävä asiakkaan/potilaan yksilöllisiä tarpeita, jotka turvataan oikea-aikaisilla -ja sisältöisillä palveluilla. Kuntien taloudelliset paineet luovat omat haasteensa. Esityksen mukaan (s. 50) ”kotihoidon riittävyyden parantamista koskevat säännösehdotukset lisäävät haasteita valvovalle viranomaiselle ja kunnille toteuttaa valvontaa siten, että riittävyyteen liittyvä valvonta on johdonmukaista ja nopeasti vaikuttavaa. Se edellyttää myös valvojien keskinäisen yhteistyön lisäämistä. Lisäksi odotukset valvonnalle nousevat. Kansalaisten tietous omista ja omaistensa oikeuksista tulee lisääntymään, mikä aiheuttaa painetta valvontaviranomaisten ja kuntien suuntaan". Esityksen mukaisiin arvioihin valvontaviranomaisen työhön voidaan yhtyä. Muutokset tulevat lisäämään valvontaviranomaisten palveluntuottajille antaman neuvonnan ja ohjauksen tarvetta. Esityksen riskeinä voidaan pitää erilaisten termien käytöstä johtuvat sekaannukset ja tulkintaongelmat. Termien täsmällinen käyttö liittyy vahvasti muun muassa eri palvelujen toiminnan edellytyksiin, palvelujen asianmukaiseen järjestämiseen sekä valvontaan. Muuttuva lainsäädäntö aiheuttaa lisääntyvästi kysymyksiä myös valvontaviranomaisille. Kysymyksiä tulee asiakkailta, heidän omaisiltaan, tuottajilta ja järjestäjiltä. Sääntelyn on oltava mahdollisimman selkeää ja toimintakenttää ohjaavaa. Esitykseen tulee lisätä selkeämmin, mitä vaikutuksia muutoksilla on nykytilaan (esimerkiksi asiakkaalle tuotettavien palvelujen sisältö, lupa- ja valvontaviranomaisten myöntämät luvat ja rekisteröinnit yksityisistä toimijoista sekä uusien palvelumuotojen luvitus/rekisteröinti jne.) Asiakas- ja potilasturvallisuus voi vaarantua, mikäli esimerkiksi eri palvelukokonaisuuksien toimintaedellytykset jätetään sääntelemättömään tilaan. Yhtenäiset tulkinnat lainsäädännöstä eri toimijoiden kesken on keskeisin edellytys palvelujen asianmukaiselle toteutumiselle. Sosiaali- ja terveydenhuollon koulutus on olennainen osa tuotettavien palvelujen laadun ja asiakasturvallisuuden toteutumista. Henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet luovat todellisen riskin (sosiaalityöntekijät, sairaanhoitajat, lähihoitajat jne.) Henkilöstön saatavuuteen liittyvistä haasteista johtuen kouluttamattoman henkilökunnan käyttäminen kotiin annettavissa ikäihmisten, mutta myös muissa sote-palveluissa, herättää huolta valvontaviranomaisissa. Riittävä määrä osaavaa henkilöstöä on välttämätön edellytys iäkkäiden henkilöiden turvallisen ja laadukkaan palvelun takaamiseksi. Kotiin annettavien palvelujen osalta valvonnalliset haasteet korostuvat, koska työtä tehdään pääosin itsenäisesti ja yleensä työvuoroissa työskentelee yleensä vain yksi henkilö. Palveluissa korostuu koulutuksen ohessa työntekijöiden luotettavuuden varmistaminen. Palveluihin ei kohdistu esim. sairaaloiden tai asumisyksiköiden ominaispiirteisiin kuuluvaa esimiesten/työkavereiden valvontaa. Omavalvonnan ja ammatillisen osaamisen merkitys korostuu entisestään. Valvira pitääkin tärkeänä työnantajalle säädettyjä velvollisuuksia varmistaa tosiasiallisesti työntekijöiden riittävä osaaminen, perehdyttäminen ja työn seuraaminen. Sosiaalipalvelujen piirissä on yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevia ihmisiä, joiden kohdalla erityisen suojelun tarve korostuu. Sosiaalihuollon asiakkaiden palvelujen/tuen tarve lähtee ensisijaisesti palvelutarpeen selvittämisestä ja sen ajantasaisuudesta. Erityisen tärkeää olisi kotipalvelujen sisällön kehittäminen (vaikeasti) muistisairaiden tarpeisiin: Kun asiakkaalle myönnetään esimerkiksi kotipalvelua, palveluihin liittyy vahvasti asiakkaiden palvelusuunnitelmien valvonta/seuraaminen ja tarvittaessa päivittäminen vahvaa ammatillista osaamista edellyttäen. Olennaista on varmistaa asiakkaan/potilaan tilanteesta saadun tiedon oikeellisuus, oikea-aikaisten palvelujen järjestäminen ja tiedon kulku asiakkaan palveluista/hoidosta vastaavien toimijoiden kesken. Kaikkea tätä tulee tukea lainsäädännöllisesti. Erityisesti kuitenkin käytännön työssä tarkempien prosessien määrittely nimenomaan lainsäädännön nojalla on keskeistä. Palvelun toteutumisen seurantaa ei pääsääntöisesti saa jättää sosiaalihuollon asiakkaan omalle vastuulle. Esityksen (s. 51) mukaan kuntien ja yksityisten palveluntuottajien oma vastuu toiminnastaan tulee kasvamaan valvontaviranomaisen työmäärän lisääntyessä. Valtakunnallista seurantaa kehitetään niin, että se tuottaisi ja julkistaisi säännöllisesti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti yhtenäistä tietoa, mikä helpottaisi sekä valvontaviranomaisten valvontaa, että omavalvontaa. Vaikutukset pitkällä aikavälillä riippuvat kuitenkin myös valvonnan ohjauksessa ja johtamisessa tehtävistä valinnoista sekä mahdollisesta uudesta valvonnan menettelyjä muuttavasta sääntelystä. Valviran tehtävänä on asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistaminen; palvelujen järjestämisessä ja tuottamisessa lähtökohtana on lainsäädännön noudattaminen, ja sääntelyn on ensisijaisesti tuettava asiakas- ja potilastuvallisuuden toteutumista. Vahvaa viranomaisvalvontaa (hyvinvointialueet, aluehallintovirastot, Valvira) tarvitaan jatkossakin. Yhteistyö kaikkien toimijoiden kesken on tärkeää. Valvira pitää myös tärkeänä, että sote-palveluissa voidaan hyödyntää erilaisia toimintamuotoja palvelujen tuottamisen tukena. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat kuitenkin erityistä osaamista vaativaa työtä, johon tulee saada koulutettua ja motivoitunutta henkilökuntaa. Esimerkiksi henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi kaikissa sote-palveluissa erilaisia ratkaisuja on haettava poikkihallinnollisesti (erityisesti työvoima- ja koulutuspolitiikka).
          • Muistiliitto ry, Teiska Minna
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Muistiliitto on erityisesti huolissaan niiden muistisairaiden ihmisten tilanteesta, joiden tarpeisiin ympärivuorokautisella kotihoidolla ei pystytä vastaamaan, mutta jotka eivät syystä tai toisesta pysty ilmaisemaan tarpeitaan, tai heillä ei ole omaisia tai läheisiä tuomassa esiin arjen haasteita. Muistiliitto huomauttaa, että palvelusuunnitelman ajantasaisuuteen tulisikin kiinnittää erityistä huomioita etenevien sairauksien kohdalla. Toimeenpanossa haasteellista on myös etenevän muistisairauden muuttuviin palvelutarpeisiin reagoiminen. Erityisesti yksin asuvat muistisairaat voivat joutua tilanteisiin, joissa kotihoidon ja siihen liittyvien tukipalveluiden riittävyyttä ei pystytä luotettavasti tulkitsemaan. Palveluiden saamiseen voi liittyä jatkossakin kunta- ja aluekohtaisia eroja. Riskinä on, että yhtenäisten ja selkeiden kriteerien puuttuessa ja resursseista johtuen kuntien tulkinnat palveluiden myöntämisestä vaihtelevat ja sitä kautta asiakkaiden yhdenvertaisuus ei toteudu. Muistiliitto on huolissaan siitä, että heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden oikeus saada tarpeenmukaiset, yksilölliset palvelut jäävät helposti kuntien tulkintojen varaan (kuka määrittää asiakkaan edun ja miten se määritellään). Lakiesitys tällaisenaan mahdollistaa eri ammattiryhmien hyödyntämisen kotihoidossa ja tukipalveluissa. Muistiliitto on kuitenkin huolissaan toimeenpanon vaikutuksista muistisairaan arjen sujumiseen, sillä lakiesityksessä ei edellytetä eri palveluita valmistelevilta (päätöksenteko, turva) ja tuottavilta tahoilta osaamista yleisimmistä sairauksista. Erityisesti muistisairaan kotona käyviltä henkitöiltä tulisi edellyttää osaamista muistisairauksista ja muistisairaan kohtaamisesta.
          • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Suurimpana riskinä voidaan tunnistaa se, että useassa vaiheessa tehtyjen ikääntyneiden palveluiden lainsäädännön uudistamisesta puuttuu koko-naishenkilöstövaikutusten arviointi. Arviointi olisi erityisen tärkeä siksi, että ikääntyneiden palveluiden lainsäädäntömuutokset vaikuttavat samoihin ammattilaisiin, kuten lähihoitajiin ja sairaanhoitajiin, joihin on kohdistunut muutoksia myös muussa lainsäädännössä. Erittäin suurena riskinä on, että ajaudutaan tilanteeseen, jossa heikosta henkilöstön saatavuudesta johtuen palvelujen järjestäjät ja tuottajat eivät pysty täyttämään lakisääteisiä velvoitteita niiden toimista riippumattomista syistä.
          • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Suurina riskeinä Diakonissalaitos tunnistaa palvelujen pirstaloitumisen sekä palveluasumisen kustannustehottomuuden. Lain säädökset eivät käytännössä helpota henkilöstön saatavuutta tai turvaa henkilöstön riittävyyttä.
          • Espoon kaupunki
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • 19 b § Kun laissa määritellään subjektiivinen oikeus palveluun ”Kunnalla ei silloin ole harkintamahdollisuutta sen suhteen, millaisilla palveluilla asiakkaan palvelutarpeeseen vastataan. Kunnan harkintavalta rajoittuu sen arvioimiseen, täyttääkö asiakas palvelun saamisen kriteerit.” Kunnissa kotipalvelujen ja tukipalvelujen kriteerit palvelun saamiseen kuitenkin vaihtelevat. Mikäli tukipalveluita otetaan lapsiperheiden kotipalvelussa laajemmin käyttöön, ovat kustannusvaikutukset mahdollisesti merkittäviä. SHL 46b § Lakiesitys kotihoidon henkilöstön riittävyyden varmistamisesta ei johda henkilöstön saantiin. Kotihoidossa on jo pitkään toimittu laissa kuvatulla tavalla, mutta se ei lisää käytettävissä olevien hoitajien määrää. SHL 46 b § STMn selvityksen mukaan kotihoidon käyntien suunnitelmien ja toteutumisen ero on 2-3 %. Tämä ei varmaankaan ole syynä hoitajien ammattieettisiin ristiriitoihin ja siten sen umpeen kuromisella tuskin on toivottua vaikutusta työn vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Syynä suunnitelman ja toteuman väliseen eroon on henkilöstön saatavuudesta johtuvat ongelmat, ei kunnan haluttomuus toteuttaa palveluita suunnitelman mukaisesti. Herää myös kysymys, miksi eron umpeen kuromisella ei arvioida lakiesityksen kustannusarvioissa olevan kustannusvaikutuksia kunnille. SHL 47§ Tietojärjestelmät eivät mahdollista tällä hetkellä kotihoidon päätöksen mukaisen tuntimäärän ja asiakkaan toteutuneen tuntimäärän käyntikohtaista seurantaa. Tämän tiedon saaminen edellyttää muutoksia tietojärjestelmiin, joiden kehittämien vie aikaa ja resursseja eli sillä on kustannusvaikutuksia. SHL 47§ ja Vanhuspalvelulaki 23 § Toisin kuin lain perusteluissa todetaan, on omavalvontasuunnitelman toteutumista koskevien tietojen työstäminen julkaistavaan muotoon lisätehtävä kunnille. Vanhuspalvelulaki 5 § 1 momentissa sanotaan: ”Kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi.” Sote-uudistuksen myötä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestäminen ja kehittäminen siirtyy kuitenkin kunnilta HYTE-alueille. Täten suunnitelman sisältöä tulee muuttaa tulevia vastuita vastaaviksi. Vanhuspalvelulaki 24 a § Asiakastyytyväisyyskyselyjen kustannusvaikutusarvio huomioi vain vastausten tallentamiseen käytettävän ajan, mutta lakiesityksessä myös kyselyn organisointi ja asiakkaan avustamien kyselyyn vastaamisessa on esitetty kuntien vastuulle. Etenkin hoivassa ja enenevissä määrin myös kotihoidossa asiakkaat tarvitsevat tukea kyselyihin vastaamisessa ja tämä tulee huomioida kustannusarvioissa. Perusteluissa viitataan jo nyt toteutettavaan omavalvontaan ja oletetaan, että kunnat luopuvat omista asiakastyytyväisyyskyselyistä. Kuitenkin joka toinen vuosi tehtävä THLn asiakastyytyväisyyskysely ei kata omavalvonnan tarpeita, joten käytännössä lakiesitys johtaa siihen, että kunnissa on käytössä kahdenlaisia kyselyitä, joista (ainakin THLn kyselystä) seurantatietoa saadaan vain kahden vuoden välein. SHL 21 b§ Palveluasuminen: Lain perusteluissa sanotaan: ”Asukkaat voivat järjestää niissä yhteistä toimintaa omaehtoisesti tai osallistua esimerkiksi järjestöjen tai muiden toimijoiden järjestämään toimintaan. Myös asuntokohteen ylläpitäjä ja palveluasumista järjestävä kunta voisivat järjestää yhteisöllistä toimintaa, mutta niillä ei olisi lakisääteistä velvollisuutta siihen.” Yleensä tällainen toiminta ei synny itsestään, vaan vaatii kunnan organisointia, mistä syntyy kustannuksia. Siirretäänkö ko. kulut suoraan vuokraan? Lapsiperheiden kotipalvelun asiakaskäynnit ovat kestoltaan ja tiheydeltään toisenlaisia kuin vanhuspalveluissa ja siksi on tärkeää varmistaa, että asiakasmaksut muodostuvat niin, että perheillä on taloudellisesti mahdollista palvelua käyttää. Asiakasmaksuperusteet pitäisi voida määritellä erillisinä.
          • Helsingin kaupungin pelastuslaitos
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Asumisen muotojen monipuolistuessa tulee kiinnittää huomiota siihen, että uusissa asumisen muodoissa huomioidaan riittävällä tavalla palo- ja poistumisturvallisuus. Asukkaiden turvallisuustaso voi heiketä, jos palvelua-, hoiva- ja tukiasumista ei toteuteta selkeästi säädellyissä asuinympäristöissä. On huomioitava, että asumismuodon monimuotoisuuden toteuttaminen lakiuudistuksen yhteydessä ei saisi olla ristiriidassa pelastuslainsäädännön ja rakentamismääräysten kanssa.
          • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Ihmisoikeuksien toteutumisessa ilmenevät puutteet korjaantuvat vain valvontaa kehittämällä. Jatkovalmistelussa tulee paneutua valvonnan kehittämiseen. Laadun seurantaa tulee säännellä ehdotettua paremmin. Nykyiset ehdotukset eivät varmista sitä, että jokaisen asiakkaan tosiasiallinen näkemys välittyy.
          • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • JHL pitää lakipakettia sinällään oikeansuuntaisena ja tarpeellisena. Suurin riski on se, että henkilöstöä ei ole tarpeeksi turvaamaan laissa määriteltyjä palveluita. Lakiesityksessä ei riittävästi – tai oikeastaan lainkaan - tuoda esille keinoja, joilla henkilöstöä saataisiin lisää. Sote-ala on työvoimaintensiivinen ala, jossa hoivan ja hoidon laatu on riippuvainen henkilöstön määrästä ja osaamisesta. Omavalvontasuunnitelmat tai velvoite ilmoittaa ketjussa ylemmälle taholle henkilöstövajauksesta eivät ratkaise ongelmaa. Nämä käytännöt ovat jo olemassa mutta eivät toteudu. Teknologiset apuvälineet kuten toiminnanohjausjärjestelmät ovat käytössä kotihoidon käyntien suunnittelemiseksi, mutta niitä käytetään väärin. Riskinä on, että lakia ei noudateta ja asiakasturvallisuus sekä työturvallisuus vaarantuvat. Lain rikkomisesta pitää seurata riittävät ja nopeat sanktiot.
          • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.8.2021 § 575
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Turvapalvelun toteuttamista koskevat säännökset sosiaalihuoltolain 46 a §:ssä ovat tarpeen ja selventävät järjestäjän vastuuta. Palvelun järjestäjän kannalta ongelmia saattaa syntyä järjestelmän hankinnassa ja hallinnoinnissa. Onko kunnissa riittävästi osaamista tällaisten hankintojen kilpailuttamiseen siten, että kaikki laissa mainitut velvoitteet voidaan täyttää? Muiden tukipalveluiden kuin turvapalvelun tarkempi kuvaaminen olisi myös ollut tarpeen. Epäselvää on esim. mitä siivouspalveluja kunnan on järjestämisvastuullaan tarjottava ja miten palvelut voidaan toteuttaa. Sosiaalihuoltolain 46 a §:ään lisätyn turva-auttajan tulisi lähtökohtaisesti olla sote-ammattihenkilö. Ottaen kuitenkin huomioon alan henkilöstön heikko saatavuus, on välttämätöntä hyväksyä ei-soteammattilainen turva-auttajana. Ei-soteammattilaiselta turva-auttajalta tulisi kuitenkin edellyttää tehtävät ja asiakaskunta huomioon ottavaa lisäkoulutusta (esim. henkilön siirtäminen, nostaminen ja kohtaaminen). Lakiehdotukseen kirjoitettu mahdollisuus ohjaukseen ja neuvontaan sote-ammattilaiselta on tarpeellinen edellytys turva-auttajan toiminnassa. Kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamista koskevat sosiaalihuoltolain säännökset (46 b § ja 49 b §) eivät palvele niille asetettua tavoitetta. Henkilöstön määrään voi vain rajallisesti vaikuttaa, jos alalla on pulaa työntekijöistä. Laissa asetettu velvoite henkilöstön riittävyydestä ja osaamisen tasosta ei sellaisenaan lisää tekijöitä. Vaikuttavat keinot henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi puuttuvat lakiesityksestä. Lakiesityksessä jää epäsleväksi miten riittävyyttä arvioidaan ja miten eettistä kuormittavuutta mitataan. Henkilöstön saatavuuden haasteellisuus saataa näkyä myös lisääntyvinä valvontatehtävinä ja oikaisuvaatimuksina. Hybridiasumista koskeva sosiaalihuoltolain 46 c § on tarpeellinen. Malli on asiakaslähtöinen ja myös palvelujen tarjonnan näkökulmasta tarkoituksenmukainen asumismuoto. Siihen sisältyy kuitenkin joitakin toiminnan järjestämiseen ja valvontaan liittyviä ongelmia. Miten esimerkiksi seurataan henkilöstömitoituksen toteutumista? Entä toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi? Myös ARA-määräysten tulisi tukea hybridiasumismuodon toteuttamista niin, että eri asiakasryhmien asuminen olisi mahdollista samassa yksikössä kun asumisen tarve perustuu hoivan ja huolenpidon. Omatyöntekijän tehtävien täsmentäminen vanhuspalvelulain 17 §:ssä on hyvä asia. Huolta aiheuttaa kuitenkin sosiaalihuoltolain 42 §:n 2 momentin omatyötekijän pätevyysvaatimus ikäihmisten palveluissa. Miten ikäihmisten palveluissa varmistetaan, että jokaisella erityistä tukea tarvitsevalla henkilöllä on omahoitajana sosiaalityöntekijä? Myös erityistä tukea tarvitsevan henkilön tarkempi määrittely selventäisi mahdollisuutta noudattaa velvoitetta. Lääkehoidon toteuttamista koskeva vanhuspalvelulain 20 §:n 1 momentti on hyvä ja tarpeellinen turvallisen lääkehoidon toteuttamisen kannalta. Epäselväksi jää hoiva-avustajien osallistumisen määrittäminen välittömään hoitotyöhön. Lakiesitysten tavoitteena on parantaa henkilöstön riittävyyttä kotihoidossa. Lakiesityksissä ei kuitenkaan osoiteta riittävästi keinoja henkilöstön riittävyyden turvaamiseen. Tavoite uhkaa jäädä toteutumatta. Sama koskee parempaa johtamista. Lakiesityksessä on kuvattu toimintayksikön johtajalle asetettuja velvoitteita, mutta ei ole esitetty välineitä hyvän johtamisen toteuttamiseksi. Ylipäätään säännösten toimeenpanoon pitäisi osoittaa korvamerkittyä valtionosuutta, jotta kunnilla olisi riittävästi taloudellisia resursseja muutosten toimeenpanoon.
          • SAMS - Samarbetsförbundet kring funktionshinder rf
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Personalbristen av kunnig personal är ett stort problem även på den svenska sidan inom social- och hälsovården. Speciellt stort problem är detta gällande service inom äldrevården och service för personer med funktionsnedsättning. Det bör göras utbildningspolitiska åtgärder för att förbättra situationen. Det här är mycket akut, eftersom personalbristen orsakar att personer inte får sådan service som deras individuella behov förutsätter. För personer med funktionsnedsättning förekommer tolkningsosäkerhet gällande servicen för dels åldrande och funktionsnedsättning. I och med detta finns det en risk för ojämlikhet. Det är viktigt att funktionsnedsättning inte ses som naturligt åldrande i de fallen då det handlar om funktionsnedsättning. Servicen bör ges enligt det individuella behovet hos personen. Gällande hemvården (19§) är det viktigt att beakta den svenskspråkiga minoritetens särskilda geografiska utgångspunkter. En del av den svenskspråkiga befolkningen bor på glesbygden, exempelvis i skärgården. Det att hemvård ordnas enligt det personliga behovet oberoende av tiden på dygnet är bra. Det får dock inte leda till att personer som bor på glesbygden tvingas flytta dit var servicen finns trots att hälsan ännu ger möjlighet till att personen bor hemma.
          • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Säännösten tavoitteita ei voida toteuttaa ilman merkittäviä resurssilisäyksiä. Nykyiset esitykset eivät voi turvata riittävää henkilöstöä eivätkä hoidon laatua. Yksiköiden johtajien asema muodostuu kohtuuttomaksi, kun heidät asetetaan vastuuseen henkilöstön riittävyydestä, vaikka siihen ei ole osoitettu varoja. Hoivakotien terveydenhuolto, siis lääketieteellinen hoito, on turvattava säädöksin. Omavalvonta ei riitä palvelujen laadun valvontaan. Säädöksissä on tarpeen käsitellä myös virallista, ulkopuolista valvontaa. Karkeiden laatuongelmien tulisi voida johtaa myös rikosoikeudelliseen vastuuseen, ei vain toiminnan lopettamiseen.
          • Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Useimmat lakiluonnosten tavoitteista vaativat lisäresurssia. Erityisen huolestuttavana pidämme esimiesten vastuun ja tehtävien lisäämistä ilman riittäviä resursseja ja todellisia mahdollisuuksia puuttua vaadittuihin asioihin. On tärkeää pitää huolta myös vanhustyön esimiesten hyvinvoinnista ja työssä jaksamisesta.
          • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • Iäkkäiden henkilöiden terveyden ja toimintakyvyn heikentyessä tulee saada nopeasti kunnallisia palveluita ns. lähipalveluna. Turva-auttajien koulutus? esim. kielitaito ja ensihoito? Kotihoidon riittämätön henkilöstö. Aikaa riittävästi asiakaskäynteihin ja työhön tulee liittyä myös virkistys ja ulkoilu vanhuksien kanssa. Vuorovaikutus ja keskustelu ovat osa ihmisen mielenterveyttä. Ylellisyyttä olisi myös saada osallistua kotona esim. ruoan valmistukseen. Koronan vaikutukset: Myös mielen hyvinvointi on huomioitava. Yksinäisyys ahdistaa ja alentaa mielialaa ja vähäinen liikunta vaikuttaa fyysiseen kuntoon.
          • Ikäinstituutti, Topo Päivi
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            •  Työvoimapula on suurin este sekä alan huono maine siitä huolimatta, että joka päivä valtaisa joukko iäkkäitä saa tarpeidensa mukaista palvelua. Lainsäädännön riskinä on se, että se ei velvoita kuntia varaamaan riittävästi resursseja palveluiden hankintaan tai omaan tuotantoon. Kilpailutusten kriteerit säätelevät paljon alan kehittämistä tai kehittämättä jättämistä ja ennen kaikkea iäkkäiden asiakkaiden saaman palvelun laatua. Niitä pitäisi tarkemmin tutkia ja varmistaa, että kilpailutusten ehdot ovat realistiset palvelun laadukkaan tuottamisen kannalta.
          • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • Kotihoidon henkilöstön saatavuus vaikeutunut tehostetun asumispalvelun mitoitusvaateiden takia. Henkilöstön saatavuusongelmien vuoksi lakiluonnos tulisi edetä porrastetusti. Kotihoidon osalta vuoden 2024 alusta. Sähköisiä palveluja olisi hyvä korostaa enemmän.
          • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • THL näkee haasteena henkilöstön riittävyyden niin hoiva-asumisessa ja tavallisessa palveluasumisessa kuin kotihoidossakin, sillä myös kotihoidon asiakkaiden ja kotihoidon käyntien määrän voidaan olettaa tulevina vuosina kasvavan voimakkaasti. Riittävän henkilöstön varmistaminen on haasteellista. Samanaikaisesti hoitajia tarvitaan lisää myös hoiva-asumiseen, jonka mitoitus nousee. THL:n kyselyjen mukaan hoitajien rekrytointitilanne on vaikea lähes koko maassa. Henkilöstön riittävyyden säännöllinen seuranta on tarpeellinen toimenpide. Myös koulutusmäärien lisääminen ja toimenpiteet hoitotyön vetovoimaisuuden nostamiseksi ovat tarpeen. Lakiuudistuksen tueksi tarvitaan koulutuspoliittisia ja työvoimapoliittisia toimenpiteitä.
          • Espoon vanhusneuvosto, Olli Männikkö, puheenjohtaja, Männikkö Kari
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • Toimeenpanon suuria haasteita ovat henkilöstön saatavuus, työssä jaksaminen ja työn arvostus. Näihin tosiasioihin tarvitaan voimakkaita käytännön panostuksia. Pohtia pitää vielä, kyetäänkö kaikki sosiaalihuoltolain alainen laitoshoito lakkauttamaan ? Jos vanhuksella ei ole terveydellisiä syitä terveydenhuollon laitoshoitoon mutta ei pärjää hoiva-asumisen palveluilla, niin mikä on hänen oikea sijoituspaikkansa, jos muuta laitoshoitoa ei ole.
          • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että kotihoidon asiakkaalla saattaa ilmetä säännöllisten yöaikaisten kotikäyntien lisäksi äkillistä vuorokauden ajasta riippumatonta avun tarvetta. Sellaisiin tarpeisiin voitaisiin vastata lakiehdotuksen 19 a §:n 1 momentin 4 kohdassa (perustelutekstissä on viitattu 1 momenttiin, vaikka pitäisi olla 19 a §:n 2 momentin 4 kohta) tarkoitetulla turvapalvelulla, jonka toteuttamisesta säädettäisiin tarkemmin lakiehdotuksen 46 a §:ssä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää riskinä, että ympärivuorokautisen kotihoidon kirjaaminen lakiin saattaa houkutella kuntia entistä enemmän järjestämään ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevien asiakkaiden palvelut kotiin annettavina palveluina, vaikka se ei olisi enää asiakkaalle turvallista ja mielekästä, eikä palveluita pystyttäisi toteuttamaan oikea-aikaisesti. Mikäli kotihoidon ympärivuorokautisesta järjestämisestä säädetään ehdotuksen mukaisesti, tulisi asian yhteydessä säätää myös ehdotettuun hoiva-asumiseen pääsyn kriteerit. Kuntien erilaiset myöntämiskriteerit eivät saa johtaa siihen, että asiakkaita hoidetaan kotiin, vaikka asiakkaalla olisi selkeästi hoivaasumisen tarve. Turvapalvelun toteuttamista koskevan 46 a §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan kiireellisen avun antaja on koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella sopiva kyseessä olevaan kiireelliseen auttamistehtävään. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että momentin 4 kohdan mukaan kiireellisen avun antajan olisi oltava koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella sopiva kyseessä olevaan tehtävään. Ilmaisu “kyseessä oleva tehtävä" viittaa siihen, että yksittäiset auttamistehtävät voivat poiketa luonteeltaan ja vaativuudeltaan toisistaan. Eri tehtäviin voidaan siten lähettää soveltuvuudeltaan toisistaan poikkeavia auttajia. Tavoiteltavaa on, että kiireisen avun antaja olisi sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että kiireellisen avun antajien tulee olla sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Mikäli päädytään säännöskohtaisen perustelun mukaisesti siihen, että kiireisen avun antajat voivat olla muitakin kuin sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöitä, tulisi 46 a §:n 2 momentin 4 kohtaa tarkentaa seuraavasti ”Kiireellisen avun antaja on ensisijaisesti sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö, mutta kiireellisen avun antaja voi olla myös koulutuksensa ja kokemuksensa perusteella kyseessä olevaan kiireelliseen auttamistehtävään sopiva”. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo, että muiden kuin sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilöiden koulutuksen ja kokemuksen sopivuuden arviointi jää nykymuodossaan epäselväksi. Säännöskohtaisissa perusteluissa on todettu, että kiireellisen avun antajana toimivalla henkilöllä olisi syytä olla tehtävän edellyttämää osaamista sisältyvänä tai sen lisäksi hankittuna. Hänet olisi myös syytä perehdyttää muun muassa auttamistehtävissä yleisimmin esiintyvien tilanteiden hallintaan ja lisäavun tarpeen havaitsemiseen. Palvelun tuottajan vastuulla on varmistaa käyttämiensä kiireellisen avun antajan tehtäviä hoitavien henkilöiden sopivuus tehtävään. Esityksestä ei käy kuitenkaan tarkemmin ilmi, mitä säännöskohtaisissa perusteluissa tarkoitetaan yksittäisillä auttamistehtävillä eli minkälaisiin tarpeisiin ja tilanteisiin turvapalveluilla pyritään yleisesti vastaamaan. Myös perusteluissa mainittu tehtävän edellyttämä osaaminen jää epämääräiseksi. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmaisee huolensa siitä, että ilman minkäänlaista tehtävien sekä koulutuksen ja kokemuksen täsmentämistä, tilanne johtaa helposti siihen, että palveluntuottajat arvioivat työntekijöiden sopivuutta kyseisiin tehtäviin hyvin kirjavasti. Asia vaatii täsmennystä, jolloin se ohjaisi paremmin arvioimaan kiireellisen avun antajalta vaadittavaa koulutusta, kokemusta ja tehtävän edellyttämää osaamista. Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää, että perusteluosaan kirjataan esimerkinomaisesti, millaisella muulla kuin sosiaali- tai terveysalan koulutuksella kiireellisen avun antamisen tehtäviä voisi hoitaa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan säännöskohtaisiin perusteluihin tulee kirjata, että palvelun järjestäjän tulee määritellä, mihin kiireellisen avun antamisen tehtäviin voi osallistua muukin työntekijä kuin sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Asiassa tulee ottaa huomioon asiakkaan tilanne ja perussairaudet. Etelä-Suomen aluehallintovirasto katsoo myös, että säännöskohtaisissa perusteluissa tulee huomioida kiireellisen avun antamisen tehtävissä toimivien henkilöiden mahdollisuudet kirjaamiseen ja oikeudet päästä asiakastietoihin. Kiireellisen avun tehtävissä toimivien henkilöiden tulee olla kyseisen palveluntuottajan palveluksessa nimenomaisesti kiireellisen avun antamisen tehtävissä, ei esimerkiksi vartijana. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa omatyöntekijän osalta olevan tärkeää, että laissa korostetaan omatyöntekijän nimeämisen velvoittavuutta etenkin silloin, kun iäkkäällä asiakkaalla ei ole omaisia tai muuta edustajaa, joka huolehtii asiakkaan palvelujen saannista, palvelujen toteutumisesta ja yleensä palvelukokonaisuudesta. Esityksessä tulisi myös selkeämmin tuoda esiin omatyöntekijän nimeämisen velvoittavuus muistisairaalle tai henkilölle, joka ei kykene selviytymään omien asioidensa hoitamisesta alentuneen toimintakyvyn vuoksi. Voimassa olevan sosiaalihuoltolain omatyöntekijää koskevan 42 §:n 2 momentin mukaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää puutteena sitä, että vanhuspalvelulain ehdotetussa 17 §:n perusteluissa ei ole tuotu esiin sitä, että muistisairaat asiakkaat olisivat erityisen tuen tarpeessa olevia asiakkaita. Lakiuudistuksessa ei kokonaisuudessaan ole riittävällä tavalla otettu huomion sosiaalityön merkitystä ja sen saatavuutta vanhuspalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintovirasto esittää, että vanhuspalvelulakiin kirjattaisiin uudelleen siinä aikaisemmin ollut velvoite siitä, että kunnan käytettävissä tulee olla gerontologisen sosiaalityön erityisasiantuntemusta. Ehdotetun vanhuspalvelulain 20 §:n 1 momentin mukaan lääkehoidon toteuttamiseen saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. Säännöskohtaisissa perusteluissa on tuotu esiin, että koulutus hankitaan ammattiin johtaneiden opintojen yhteydessä tai niiden lisäksi. Riittävä osaaminen on koulutuksella saatujen tietojen ja taitojen jatkuvaa ylläpitämistä. Edelleen säännöskohtaisten perustelujen mukaan työnantajan tehtävänä on viime kädessä arvioida työntekijän lääkehoidon koulutuksen ja osaamisen riittävyys kunkin tehtäväkokonaisuuden osalta. Ehdotuksessa mainitun koulutuksen ja osaamisen sekä säännöskohtaisten perustelujen mukaisen työnantajan suorittaman arvioinnin lisäksi asiassa ei ole tuotu esiin osaamisen varmistamisen näkökulmaa. Osaamisen varmistamista on käsitelty sosiaali- ja terveysministeriön julkaisemassa turvallisen lääkehoidon oppaassa (Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen, Sosiaali- ja terveysministeriö 2021:6). Etelä- Suomen aluehallintovirasto pitää osaamisen arvioinnin ja ylläpitämisen näkökulmasta keskeisenä sitä, että työntekijän osaaminen myös varmistetaan säännöllisesti. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ehdottaa, että 20 § 1 momentin viimeistä lausetta täydennetään seuraavasti: ”Lääkehoidon toteuttamiseen saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen, jonka työnantaja on varmistanut”. Etelä-Suomen aluehallintovirasto toteaa valvontahavaintojen perusteella, että hybridiasuminen sisältää useita riskejä sille, että asiakkaat eivät saa tarvitsemiaan palveluja oikea-aikaisesti ja riittävällä tavalla. Riskin aiheuttaa muun muassa se, että henkilökunta ei nykyisinkään tunnista samassa yksikössä erilaisissa palvelumuodoissa olevien asiakkaiden todellista palvelutarvetta. Samassa toimintayksikössä eri palvelutarpeilla olevien yksittäisten asiakkaiden palvelujen riittävyyden ja laadun seuranta vaatii myös vahvaa panostusta omatyöntekijän roolin vahventamiseen. Omatyöntekijän nimeäminen ei ole nykytilanteessa toteutunut riittävällä tavalla. Myös lupa- ja rekisteröintikäytäntöihin tarvitaan muutoksia, jos hoiva-asumista tarjotaan asiakkaan kotiin.
          • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
            Uppdaterad:
            24.8.2021
            • Tämän hetken suurimpana haasteena on hoitohenkilöstön vähäisyys ja saatavuuden ongelmat. Toisena ongelmana on erityisesti palliatiiviseen hoitoon ja saattohoitoon liittyvät osaamisen vajeet, joka aiheuttaa paitsi asiakkaiden turhaa päätymistä sairaala- ja päivystyshoitoon, voi myös lisätä henkilökunnan eettistä kuormitusta. Toisaalta se, että henkilöstön työhyvinvointi ja eettinen kuormittuneisuus sekä asiakkaiden myönnettyjen palvelujen täysimääräinen saatavuus tehdään selkeästi näkyväksi tämän lakipaketin yhteydessä voi ajan myötä helpottaa myös henkilökunnan saatavuuteen liittyviä haasteita. Jos henkilöstön kokemaa kuormittuneisuutta, kokonaistilannetta ja saatavuutta ei saada korjattua, voi lakiesitys jäädä torsoksi. Palvelumuotojen hajanaisuus, nimitykset, tilaratkaisut eri asumismuodoissa. Erityishuomio siihen, että kotihoidon käyntiaika ja käyntien määrä ei voi määrittää kotona pärjäämistä ainoana kriteerinä. omaishoitajuuden tulee aina perustua vapaaehtoisuuteen eli jos hoitaja ei jostain syystä voi/jaksa enää hoitaa läheistään, siitä ei saa tulla velvoitetta.
          • Salon kaupunki
            Uppdaterad:
            24.8.2021
            • Henkilöstön saatavuuden turvaaminen on riski, kun kunnalle asetetaan uusia velvoitteita palveluiden järjestämiseen.
          • Suomen Keskusta rp
            Uppdaterad:
            23.8.2021
            • Soveltuvatko sosiaalihuoltolain muutosehdotukset kaikilta osin kaikille muille asiakasryhmille kuin ikääntyneille?
          • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
            Uppdaterad:
            23.8.2021
            • Henkilöstön saatavuus ja riittävyys on suuri riski kaikissa palveluissa. Tärkeää on valvontaviranomaisten ja STM:n ja THL:n yhteistyön toimivuus ja yhteiset tulkinnat lain toimeenpanossa.
          • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
            Uppdaterad:
            23.8.2021
            • Ongelmana on henkilöstön saatavuus. Lisäksi hybridiyksiköiden mitoituksen laskenta ja valvonta on ongelmallista. Kunnan ja yritysten talous voi ohjata asiakkaan sijoittelua ja se voi haitata asiakkaan etua.
          • Jyväskylän kaupunki
            Uppdaterad:
            23.8.2021
            • Henkilöstön saatavuus on erittäin haasteellista, siksi tulisi pidättäytyä lainsäädännöstä, jossa kunnille tulee lisää ja tiukentuvia velvoitteita palvelujen järjestämiseen ja käytännön toteuttamiseen. Julkisuudessa on viestitetty nyt esitettyjen muutosten tuovan ikään kuin subjektiivisia oikeuksia asiakkaille mm. kotihoidon saannin suhteen.
          • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • - Suurimpana riskinä ehdotetussa sääntelyssä on se, että iäkkäät moni- ja muistisairaat ihmiset eivät saa niitä palveluja, joihin heillä on oikeus. Kotipalveluun tehdyt muutokset lisäävät ympärivuorokautisuutta kotihoidossa ja siten entisestään vääristää tilannetta niiden ihmisten osalta, joille kotona asuminen ei ole enää riittävää heidän hoidontarpeista johtuen. - Riskinä on myös epätasa-arvoisuus eri kuntien asiakkaiden välillä ja kunnan SAS-työryhmien ihmisluonnosta seuraava subjektiivisuus. Motiivien taustat voivat toisinaan olla esimerkiksi kunnan heikossa taloudellisessa tilanteessa. - Saman rakennuskokonaisuuden määritelmä jää vielä hyvin epäselväksi ja jäykkä yksityisiä palveluntuottajia koskeva lupa- ja muutosmenettely vesittää koko hyvän ajatuksen. Vaikka samassa rakennuskokonaisuudessa tuotettavien erilaisten palvelujen määrä lisääntyisi, voi ongelmaksi muodostua Valviran ja aluehallintovirastojen yksityisiä palveluntuottajia koskeva erittäin jähmeä lupamenettely. Pienikin muutos lupaan merkityissä asiakaspaikoissa (samassa rakennuskokonaisuudessa oleva kotipalvelun asiakasta siirtyisi hoiva-asumisen paikalle, mutta lupa ei mahdollista) edellyttää jopa kuukausia kestävää ja maksullista lupamuutosprosessia. Samaan aikaan julkinen tuottaja voi tehdä muutokset ilman minkäänlaista prosessia.
          • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • Tukipalveluissa säädetään edelleen siivouksen ja vaatehuollon järjestämisvastuusta. Näitä palveluita on jo voimassaolevan lainsäädännön aikana järjestetty hyvin vähän: joko erittäin tiukilla kriteereillä (esim. kotona asuminen vaarantuu ilman siivouspalvelua) tai ei laisinkaan. Asiakkaita ohjataan hyödyntämään kotitalousvähennystä ja siivouspalvelun arvolisäverottomuutta. Myös vaatehuoltopalvelu on kovin tiukasti rajattua kotiin annettavissa palveluissa. On syytä miettiä ikääntyvässä yhteiskunnassa julkisella sektorilla sekä henkilöstö- että rahallisten resurssien niukentuessa ja niitä vaativien palvelujen ja toimien jatkuvasti lisääntyessä, olisiko muita käytännöllisempiä tapoja turvata ko. palvelujen tarpeessa olevien kansalaisten varmuus ne saada kuin sosiaalipalveluina ja siten ollen ne poistaa tukipalvelulistalta. Näitä keinoja voisivat olla esim. ko. palvelujen kustannusten huomiointi sosiaalipalvelujen asiakasmaksuja asetettaessa tai kotitalousvähennysjärjestelmän uudistukset. Tällä tavoin voidaan tukea myös kansalaisen itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta ko. palveluiden hankinnassa.
          • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • Valmistelussa olisi huomioitava lakiesityksen suhde yksityisistä sosiaalipalveluista annettuun lakiin ja tulevaan valvontalakiin. Esityksellä on vaikutuksia lupahallintoon (ml. ilmoituksenvaraisten palvelujen rekisteröinti) ja esityksen perusteella jää lupaviranomaisen näkökulmasta epäselväksi kotihoidon, kotipalvelun ja turvapalvelun rekisteröintiin liittyviä kysymyksiä. Kuten edellä kohdassa 8 on todettu, sisältää nyt kommentoitavana oleva luonnos ristiriitaisuutta turvapalvelun rekisteröinnin osalta (ts. onko turvapalvelu Valveri-rekisteriin merkittävää palvelua ja jos on, niin onko se sitä kokonaisuudessaan vai tietyiltä osin). Avoimeksi jää myös kysymys siitä, miten ja millä aikavälillä jo rekisteröityjen toimintayksiköiden rekisteritiedot mahdollisesti muutetaan vastaamaan uudistunutta lainsäädäntöä ja mitä siirtymäaikoja asiassa mahdollisesti noudatetaan. Valvontaviranomaisen näkökulmasta riittävän henkilöstömitoituksen valvonta tulee olemaan erittäin haasteellista, kun samassa rakennuskompleksissa ja sen eri osissa voi olla "sekaisin" hoiva-asumista ja palveluasumista ja kun palveluasumisen asiakkaiden osalta palvelut järjestetään erikseen vaihtelevilla tavoilla mm. kotihoitona tai asumisyksikön henkilöstön toimesta. Vanhusten ympärivuorokautisen hoivan osalta on vastikään säädetty vähimmäishenkilöstömitoituksesta ja tärkeää olisi, ettei ns. hybridiasumista koskeva sääntely vesitä valvontaviranomaisen mahdollisuuksia tehokkaasti valvoa riittävän ja lain edellyttämän mitoituksen toteutumista.
          • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • Aluehallintovirasto näkee toimeenpanon suurimpana riskinä ammattihenkilöstön saatavuuden. Esitetyt lainsäädäntömuutokset eivät turvaa henkilöstön saatavuutta kotihoidossa. Aluehallintovirasto näkee haasteellisena liian epäselvän palvelujen määrittelyn palveluasumisen ja kotihoidon osalta. Tätä myöten eri palveluja sisältävien rakennuskokonaisuuksien määrittely, valvonta ja toteutus voi olla erittäin moninaista ja epäselvää. Tällaisenaan esitys palveluasumisesta vastaa vuokra-asumiseen toteuttavaa kotihoitoa ja aluehallintoviraston näkemyksen mukaan yksityisten sosiaalipalvelujen rekisteriin ei tule rekisteröidä ainoastaan palveluasumisen kiinteistöä/tiloja. Selkeämpää olisi, että palvelualoina olisi ainoastaan kotihoito ja hoiva-asuminen. Lisäksi aluehallintovirasto näkee haasteena sen, onko kunnissa riittävästi omatyöntekijöitä kaikille vanhuspalvelujen asiakkaille siten, että omatyöntekijät pystyvät aidosti vastaamaan tehtävistään. Haastavaa on myös erityistä tukea tarvitsevan asiakkaan määrittely ja sosiaalityöntekijöiden puute usean kunnan vanhuspalvelujen organisaatiosta.
          • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
            Uppdaterad:
            19.8.2021
            • 19 § Kotihoito Kotihoitoa järjestetään henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta. Tämä ei saa johtaa siihen, että syrjäseuduilta apua tarvitsevat pakotetaan muuttamaan palvelujen äärelle, jos vointi ja sairaudet kuitenkin vielä sallisivat kotona asumisen. Hyvinvointialueilla vastuualueiden laajeneminen toivottavasti mahdollistaa paremmin myös ympärivuorokautisen kotihoidon tarvitseville. 46 a § Turvapalvelun toteuttaminen Mielestämme olisi asiakkaan turvallisuuden kannalta tarpeen, että asiakkaan luokse menisi aina terveyden- tai sosiaalihuollon ammattilainen, ellei esimerkiksi syrjäseudulla asuvan asukkaan tuntevan omaisen tai muiden yhteyshenkilöiden käyttö tilanteen tarkistamisessa ole järkevämpää kuin avun saannin odottaminen ammattilaiselta. Avun saaminen voi viivästyä. 46 b § Kotikäyntien suunnittelu ja kotihoidon toteuttaminen 4) mahdollisimman suuri osa työntekijän työajasta käytetään asiakkaan luona tai hänen kanssaan tehtävään työhön Kotihoidossa on jo nyt suuri pula henkilöstöstä ja jaksamisongelmia. Ehdotukset siitä, että työntekijä vielä luopuisi ruoka- ja palautumistauoistaan ei varmastikaan lisää kotihoidon houkuttelevuutta. Resurssit tulee mitoittaa oikein, että henkilöstö jaksaa tehdä heille mielekästä työtä. 5) työntekijän on mahdollista toteuttaa kotikäynnit ammattieettiset velvollisuutensa huomioiden Tähän tulee ehdottomasti lisätä myös ammattieettiset oikeudet. Sairaanhoitajalla kuten muillakin kotihoidon työntekijöillä on oikeus yksityisyyteen ja koskemattomuuteen sekä oikeus tulla kohdelluksi arvostavasti. Nämä ovat sairaanhoitajien tänä vuonna päivitetyissä eettisissä ohjeissa. Kotihoidossa on paljon ratkaisemattomia turvallisuuspuutteita. Paikkoihin, joihin edes poliisi ei mene yksin, kotihoidon työntekijät saattavat joutua menemään yksin. Kotihoidon asiakkailla saattaa olla päihde- ja mielenterveysongelmia muiden sairauksiensa lisäksi. Esimerkiksi sitä, miten työntekijä voi hälyttää itselleen apua asiakkaan kotoa ilman puhelinta ei ole ratkaistu läheskään kaikissa kotihoidon yksiköissä. 46 c § Asumispalvelujen toteuttaminen Jos asukkaan olosuhteet muuttuvat niin, että hänen on perusteltua siirtyä palveluasumisesta tai 2 momentissa tarkoitetusta asumisesta hoiva-asumiseen, muutos on mahdollisuuksien mukaan toteutettava niin, ettei hänen tarvitse siirtyä toiseen asuntoon saadakseen tarvitsemansa palvelut. Tämä on ideaalia, mutta jos tiloja ja rakennussuunnittelua ei ole tehty oikein, saattaa hajallaan olevien avun tarvitsijoiden auttaminen vaatia lisäresursseja pelkästään huonon tilasuunnittelun takia. Riskinä on ettei systeemi toimi ja lopulta asiakas kärsii. 49 b § Kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaaminen Pahenevan työntekijäpulan myötä toimintayksikön johtajalla ja henkilöstöpolitiikasta vastaavan toimijalla tulisi olla vastuu ja valtuudet henkilöstön riittävyyden turvaamisesta eikä vain toimenpiteisiin ryhtymisestä. Riski on suuri, että mikään ei muutu. 20 § Henkilöstö Lääkehoidon toteuttamiseen saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen. Tässä on riskinä "porsaanreikä", että lähes kuka tahansa voi saada työnantajan määrittelemän ”riittävän” koulutuksen ja kunkin työnantajan määrittelemän ”riittävän” osaamisen perusteella suorittaa lääkehoitoa. Lääkehoidon toteuttamiseen tulisi voida osallistua vain terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilainen, jolla on tehtävän edellyttämä lääkehoidon ammattipätevyyden antava koulutus ja varmistettu tehtävään tarvittava lääkehoidon osaaminen
          • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
            Uppdaterad:
            19.8.2021
            • Keskeinen riski on henkilöstön saatavuus. Kustannusvaikutukset korvattava kunnille täysimääräisesti.
          • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
            Uppdaterad:
            18.8.2021
            • Haasteena on ammattitaitoisen työvoiman saatavuus koko sosiaali- ja tervey-denhuollossa, mutta erityisesti ikääntyneiden ja erityisryhmien tarpeisiin liitty-vissä palveluissa. Tämä aiheuttaa uhkan yksilöllisten tarpeiden mukaisten palvelujen saannille. Vammaisten ihmisten kohdalla ikääntymi-seen/vammaisuuteen liittyy palvelujen osalta tulkintaepävarmuutta ja sitä myötä eriarvoisuutta. Asumisen vaihtoehtojen puute aiheuttaa myös ongel-mia ja silloin ”tarpeiden mukaisuus” ei toteudu käytännössä, jos tosiasiallista valinnanmahdollisuutta ei vaihtoehtojen puuttuessa ole. Ns. hybridiasumi-nen voi johtaa laitosmaiseen, erityisryhmien asumisen keskittämiseen.
          • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
            Uppdaterad:
            18.8.2021
            • Koulutetun henkilöstön saatavuus on erittäin haasteellista. Lain vaatimukset lisäävät haastetta, eivätkä ehdotetut muutokset tuo ratkaisua asiaan. Pelkästään tehostetun palveluasumisen mitoituksen nosto tulee aiheuttamaan henkilöstön riittämättömyyttä ja johtaa siihen, että kotihoidon henkilöstö tulee siirtymään tehostettuun palveluasumiseen. Esityksessä ei ole otettu kantaa mahdollisuudesta käyttää alemman koulutustason omaavia henkilöitä, kuten esimerkiksi hoiva-avustajia. Kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi ehdotettu lakipykälä ei ratkaise henkilöstön riittävyyttä (mitoitusvaatimus puuttuu). Ehdotettujen uudistusten taloudellisten vaikutusten arviointi on haastavaa ja uudistukset lisäävät kunnan kustannuksia ja työvoiman tarvetta.
          • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
            Uppdaterad:
            18.8.2021
            • Esityksessä puhutaan edelleen viriketoiminnanohjaajista ja viriketoiminnasta, joka poikkeaa täysin muiden toimialojen ja ihmisten kohdalla käytettävästä kielenkäytöstä. Muun väestön kohdalla tavataan puhua harrastus- vapaa-ajan, tai kulttuuritoiminnasta. Viriketoiminnan käsite on leimaava eriyttäessään tarpeettomasti vanhusväestöä muusta väestöstä.
          • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
            Uppdaterad:
            17.8.2021
            • Henkilöstöä ei riitä toteuttamaan lainsäädännön velvoitteita. Hoitoapulaisten ja kotiavustajien lisäksi muillakin nimikkeillä työskenteleviä tulee huomioida (esim. palvelukeskushuoltajat, vanhustyöntekijät) välittömään asiakastyöhön, ettei heitä jouduta irtisanomaan.
          • Essote ky
            Uppdaterad:
            16.8.2021
            • Rahoitusriski ikääntyneessä maakunnassa Henkilöstön saatavuuden riski!
          • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
            Uppdaterad:
            13.8.2021
            • Ks. kohdan 11 lausuntoteksti hybiridiasumisen säännösluonnoksesta ja perusteluista. Ne ovat epäselviä. Vaarana on, että laitosmaisten sekakohteiden (suuria yksikköjä, joissa monenlaisia erityisen tuen tarpeessa olevia ryhmiä) rakentaminen ymmärretään tämän jälkeen hyväksyttäväksi, vaikka näin ei pitäisi olla.
          • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
            Uppdaterad:
            12.8.2021
            • Lain edellyttämät henkilöstövaatimukset tuovat haasteita toiminnan järjestämiseen vallitsevan henkilöstöpulan vuoksi. Esim. päästäkseen tehostetun palveluasumisen henkilöstömitoitukseen, joudutaan osa asiakaspaikoista pitämään tyhjinä, mikä ei ole tarkoituksen mukaista!!!!!!!. Henkilöstömitoituksen seurantaa tulisi arvioida kokonaisuutena, eikä tilapäisten poikkeamien perusteella. Omatyöntekijöiden velvoite on mahdoton toteuttaa kaikille asiakkaille. Ennen lain voimaan tuloa pitäisi tehdä arviointi henkilöstön riittävästä saatavuudesta ja tehdä tarvittavat toimenpiteet henkilöstön saatavuuden turvaamiseksi. Riskinä on, että joudutaan nostamaan palvelujen myöntämisperusteita, jolloin osa asiakkaista voi jäädä ilman palveluja
          • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
            Uppdaterad:
            12.8.2021
            • Vanhuspalvelulain 3 a §:ssä ehdotetaan perustellusti säädettäväksi välittömään asiakastyöhön osallistuvista henkilöistä hoiva-asumisessa ja 20 §:ssä henkilöstöstä, jonka määrän, koulutuksen ja tehtävärakenteen tulee vastata asiakkaiden määrää ja heidän tarpeisiinsa. Nämä ovat keskeisiä laatukriteerejä, joiden toteutumista tulee toiminnassa seurata. Hoiva-asumisessa tehtävää työtä tulee kehittää yhteisöllisesti ja huolehtia hyvästä ja ammattitaitoisesta johtamisesta sekä työhyvinvoinnista ja työturvallisuudesta, jotta varmistetaan monipuolinen ja asiakkaiden tarpeiden mukainen vakiintunut henkilöstörakenne kaikkina vuorokauden aikoina. Yksiköissä, joissa henkilöstön vaihtuvuus on suurta, on myös suuremmat riskit asiakasturvallisuuden vaarantumisen. Myös henkilöstön riittävään osaamiseen monitarpeisten asiakkaiden kanssa työskentelyyn on kiinnitettävä erityistä huomiota toimeenpanossa. Kotihoidon järjestäminen esitetyllä tavalla vuorokauden ajasta riippumatta asiakkaiden tarpeen mukaan on välttämätön uudistus. Siihen sisältyy kuitenkin riskejä niin asiakkaiden kuin henkilöstön näkökulmasta. Kotihoidon turvin itsenäisesti asuvien ikääntyneiden ihmisten tarvetta päästä oikea-aikaisesti hoiva-asumisen piiriin ei tule käytännössä rajoittaa tarjoamalla hoiva-asumisen sijaan kotihoidon palveluja tilanteissa, joissa henkilö on tosiasiassa hoiva-asumisen tarpeessa ja jolloin kotihoito ei ole enää asiakasturvallista. Henkilöstön näkökulmasta tarvitaan kotihoidossa tehtävän työn kehittämistä, työntekijöiden vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuuksien laajentamista sekä hyvää johtamista, jossa huomiota kiinnitetään erityisesti työhyvinvointiin ja työturvallisuuteen, jotta työ voidaan kokea mielekkäänä ja sitoutua siihen.
          • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
            Uppdaterad:
            10.8.2021
            • Ammattikoulutetun henkilöstön saatavuus on erittäin haasteellista. Näin ollen lakeja säädettäessä olisi hyvä pitäytyä lian tiukoista velvoitteista mm. henkilöstön osalta. Tehostetun asumispalvelun (hoiva-asuminen) mitoituksen kasvu tullee johtamaan kotihoidon henkilöstön siirtymiseen asumispalveluihin (muutos jo nähtävissä). Hoiva-asumisessa tulisi hyväksyä lisäresurssien vähäisempi koulutustaso, esim. hoiva-avustajien laajempi käyttö. Uutena velvoitteena on, että kotihoitoa järjestetään henkilön tarpeen mukaan ympärivuorokauden ajasta riippumatta. Tämä lisää kustannuksia niissä kunnissa, missä koihoitoa ei ole vielä järjestetty 24/7 palveluna. Palvelurakenneuudistuksen näkökulmasta esitys on kannatettava. Tällä uudistuksella tuetaan kotona asumista mahdollisimman pitkään.
          • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
            Uppdaterad:
            6.8.2021
            • Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan ehdotetuilla muutoksilla henkilöstön saatavuuteen liittyvät ongelmat eivät ratkea. Uudistukselle asetettu tavoite kotihoidon resurssien vahvistamisesta ei tule toteutumaan. Laitoshoidon lakkauttaminen ei ole realistista vuonna 2025, sillä muutos edellyttää nykyiseen laitoskantaan mittavia muutostöitä. Realistisempi aikataulu laitoshoidon lakkauttamiselle on vuosi 2030. Taloudellisten vaikutuksen osalta uudistuksen arviointi on haastavaa. Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan valtion tulee korvata muutoksista aihetuvat lisäkustannukset täysimääräisesti. Myös alueelliset hintatason ja henkilöstön saatavuuden erot tulee tässä ottaa huomioon.
          • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
            Uppdaterad:
            29.7.2021
            • • SuPer näkee ongelmana, ettei yöaikaisen kotihoidon lisäksi ehdotuksessa ole muita todellisia velvoitteita kotihoidon parantamiseksi. Kuten perusteluissakin todetaan, ehdotukset vain selkeyttävät ja täsmentävät jo olemassa olevia säännöksiä. Lisäksi ongelmana on, ettei lain rikkomisesta määrätä sanktioita, vaikka tämä vakavalla tavalla vaarantaa asiakasturvallisuutta. Yksiköiden omavalvonta toimii heikosti, kuntien omavalvonta on riittämätöntä ja valvontaviranomaiset (Avi + Valvira) ovat todella työllistettyjä. Säätämällä täsmällisemmän lainsäädännön kotihoidon laadun parantamiseksi, helpotetaan myös valvontaviranomaisten työtaakkaa. • SuPerin suurin pelko on, ettei nyt esitetyt lakimuutokset tule todellisuudessa korjaamaan kotihoidon laatupuutteita. Laatu saattaa itseasiassa vielä heiketä, kun osa kotihoidon työntekijöistä ei halua tehdä yötyötä ja kolmeen vuoroon jaettu henkilökuntamäärä ei riitä edes tällä hetkellä vaadittavaan hoidon tasoon kahdessa vuorossa. • Jotta kotihoidon veto- ja pitovoimaa saadaan nostettua, täytyy laatia vahvemmat ja täsmällisemmät säädökset hoidon laadun parantamiseksi ja työntekijöiden kuormittumisen helpottamiseksi.
          • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
            Uppdaterad:
            20.7.2021
            • Soveltuvatko sosiaalihuoltolain muutosehdotukset kaikilta osin muille asiakasryhmille ikääntyneiden lisäksi?
          • Karvinen Tarja
            Uppdaterad:
            2.7.2021
            • Suurena riskinä näen hoiva asumisen muutoksen sosiaalihuollon luvan alle, tällöin terveydenhuollon ammattilaiset vähenevetä yksikössä eikä asiakas kanta muutu kuitenkaan. Tällöin asiakkaan kokonaisvaltainen hyvinvoinnin seuraaminen heikentyy ja vaarantuu. Asumisen yksikön puolella isot yritykset ottavat isomman valta hallinnan kun mitä nyt jo on, heillä on vara rakentaa yksiköitä ja kunnat tuovat sekä tekevät terveydenhuollon palvelut yksikköön. Tällä suositaan isoja sote yrityksiä. Kuntouttava ja ennalta ehkäisevä työ on unohdettu kokonaan, arjen mielekkyys tarkoittaa muutakin kun kotihoidon käyntejä. Tuettaisiin ikäihmisille erilaisia sosiaalisia kontakti mahdollisuuksia esim.päivätoiminta tai ryhmätoimintoja joihin voisi saada palvelusetelin. Tämä on nykyään vähäistä. Toinen voisi olla moniammatillisen tiimin kuntoutus prosessin luominen yhdeksi työkaluksi, johon voisi ostaa yrityksiltä osaamista ja palveluita myös.
          • Lapin aluehallintovirasto, Lapin aluehallintovirasto/ Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat
            Uppdaterad:
            21.6.2021
            • -Henkilöstöpula vaikeuttaa muutosten tarkoituksen toteutumista -Yksilöllisten palvelutarpeiden toteutuminen asumisen hybridimalleissa
          • Sipoon palvelutalosäätiö sr
            Uppdaterad:
            18.6.2021
            • Käytännön ja lain asettamien vaatimusten välillä voi olla paljon eroavaisuuksia. Valvontaa pitää olla, mutta kuitenkin niin, että kannustetaan hyviä palveluntuottajia, joissa on lain mukainen ja hyvä henkilöstömitoitus. Miten aiotaan kunnan kotihoitoa valvota? Kunnan kotihoitajat tekevät erittäin tärkeätä ennakkotyötä, jotta suurilta vaikeuksista iäkkäiden hoidossa myöhemmässä vaiheessa vältyttäisiin.
          • 18. Millaista tukea toivotte toimeenpanoon?
          • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Erityisesti ikääntyneiden ihmisten palvelujen saatavuuteen ja latuun tulee kiinnittää huomiota. SOTE-uudistuksen runko on olemassa - palvelujen kokonasuuteen - SOTEHY - HYTE yhteistyön kehittäminen. Uusien palveluketjujen ja kumppanuuksien rakentaminen sekä paikallisen elinvoiman hyödyntäminen ovat tärkeitä asioita.
          • Ryyppö Terttu, Eläkeyhdistyksen vaikuttamisvastaava, Suomusjärven kunnansihteeri 1985-2003, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2014
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Ehdottomasti valtion maksuosuuden lisääminen, kun kunnille asetetaan uusia velvoitteita.
          • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Apteekin lääkehoito-osaamista tulisi hyödyntää nykyistä huomattavasti enemmän avohoidon yksiköiden lääkitysturvallisuuden varmistamisessa. Sekä omavalvonnassa ja omavalvontasuunnitelmissa on todettu kehitettävää, kuten lääkityspoikkeamien käsittelyn kuvaaminen, jossa on havaittu puutteita. Lisäksi viranomaisten mukaan lähes kaikilla valvonta- ja tarkastuskäynneillä tulee esille puutteita lääkehoidon toteutuksessa. Apteekkikentän vahva ääni on, ettei lääkehoitoprosessin riskikohtia riittävästi tunnisteta ja kehittämiseen panosteta. Lääkitysturvallisuutta kotihoidossa, palvelu- ja hoiva-asumisessa voidaan parantaa sekä omaishoitajien taakkaa keventää apteekin avulla. STM Lääkehoidon ja -huollon jaoston loppuraportissa ( https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/9dc0b3e2-d2b8-4802-a024-f8ff12c47bbf/112ffbf7-d3ec-4486-986a-1c3fae4781ec/KIRJE_20200319114148.PDF ) täsmennetään: ”Lääkehuollon yksikkö, joka toimittaa lääkkeet, olisi mukana toimintayksikön lääkehuollon turvallisuuden varmistamisessa sekä lääkehoitoprosessien kehittämisessä.” Apteekkipalveluja kehitetään aktiivisesti vastaamaan tätä tarvetta, mutta näkemyksemme mukaan yksikön lääkehoitoprosessin turvallisuuden varmistamisen (auditoinnit) tulee olla velvoite, jotta se riittävästi toteutuu ja yhteistyöhön ja moniammatillisten toimintamallien kehittämiseen panostetaan.
          • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • -
          • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Perus- ja ihmisoikeuksista muistuttaminen informaatio-ohjauksessa on välttämätöntä. Asumisen vaihtoehtojen tarpeiden mukaisuus, esteettömyys ja turvallisuus ovat asioita, joiden toimeenpanossa tarvitaan ohjausta, neuvontaa ja tukea.
          • Suhonen Riitta
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Tiedolla johtamista, näyttöä hyvistä toiminnoista (näyttöön perustuvien toimintojen käyttöönotto toiminnassa, yksiköissä), niiden korostamista yksiköissä muutoksen aikana. Myös minimistandardin tunnistamista toiminnan johtamiseksi laadunhallintajärjestelmien osalta (RAI) - että arvointi olisi kriteeritetty siten, että huono laatu johtaa toimenpiteisiin. Minimistandardi ei synny lainsäädännön pohjalta, vaan se on määritettävä - ja lainsäädännön valmistelussa esiin tulleiden vahvojen argumenttien pohjalta eettisten perusteiden toteutumisen varmistaminen tulee turvata, myös kohtelun osalta. Tietotuotanto tulee olla järjestelmällistä, kansallista ja saavutettavissa olevaa, jotta johtaminen toteutuu faktatietoihin esim laadusta ja puuttumistarpeesta. Seurantatieto on hyvä olla näkyvillä.
          • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Ennakoiden tulevaa jo lakimuutosvaiheessa olisi syytä kiinnittää huomiota saamelaisten kotiseutualueen kuntien ja palvelunjärjestäjien erityiseen asemaan pitkien välimatkojen ja saamenkielisen työresurssin vuoksi. Saamelaisten kotiseutualueen palvelujärjestäjille tulee rahallisesti turvata mahdollisuus, jotta lakimuutoksessa esitettyjä palveluja voidaan yhdenvertaisesti tarjota myös saamelaisten kotiseutualueella, missä pitkät välimatkat ja esimerkiksi sääolot talvella aiheuttavat omat haasteensa esimerkiksi kotihoidon järjestämiselle. Aiemmin lausutun mukaisesti saamenkielisissä ja kulttuurinmukaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on suurena haasteena osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saaminen. Toimeenpanovaiheessa tulee huomioida ko. työvoiman vähäisyys ja huolehtia lisäkoulutuksesta jo työsuhteessa oleville työntekijöille sekä kieli- ja kulttuurikoulutuksesta tuleville työntekijöille. Esimerkiksi OKM:n raportissa Saamenkielisen sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen nykytilanne ja kehittämistarpeet: Selvitys saamen kielten ja saamenkielisen opetuksen kehittämistyöryhmälle, on esitetty kehittämisohjelma sote-alan ammattilaisten koulutukselle.
          • Wilhelmiina Palvelut Oy
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Yhdenmukaisen toimeenpanon ja tuottajien tasavertaisen kohtelun näkökulmasta tarkasteltuna tarvitaan selkeitä ja valtakunnallisesti yhteneväisiä työkaluja henkilöstömäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden määrittelyyn. Määrittelyiden reunaehdoissa tulee olla joustavuutta siten, että paikalliset ja alueelliset tekijät voidaan huomioida. Valvovien viranomaisten tulkintojen lainsäädännön toteutuksesta tulee kohdella yhdenvertaisesti kaikkia tuottajia, sekä julkisia, että yksityisiä valtakunnallisesti. Tulkintojen tulee olla myös lain hengen mukaisia.
          • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Jatkossa palveluja viittomakielisille iäkkäille tulee turvata seuraavissa asioissa: * Saada tietoa omalla kielellä Viittomakielisellä iäkkäällä on oikeus saada tietoa omalla kielellään. Hänelle tulee kertoa vaihtoehtoisista palveluista mm. kotihoidosta (kotiin annettavista palveluista ja tukipalveluista), palveluasumisesta tai hoiva-asumisesta, missä on viittomakielisiä palveluja. Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arviointi on toteutettava hänen käyttämällään kielellä, viittomakielellä. Koronatilanne on entisestään heikentänyt viittomakielisten iäkkäiden mahdollisuuksia yhdenvertaiseen palveluun. Esimerkiksi korona-aikana kunnat soittivat yli 70-vuotiaille asukkaille, mutta samalla jätettiin huomiotta ne, jotka eivät puhelinta pysty käyttämään. Kaikissa palveluissa tulee olla myös saavutettavat yhteysmuodot puhelinpalvelun ja takaisinsoittopalvelun rinnalla. * Saada omakielisiä palveluja Viittomakielentaitoisten ammattilaisten osaaminen on saatava käyttöön, jotta palveluja olisi mahdollista saada omalla kielellä sekä fyysisesti että etänä. Mikäli palveluntarjoajilla ei ole viittomakielen osaamista, niillä tulisi olla valmius ja velvollisuus käyttää viittomakielen tulkkausta tai etätulkkausta. Kommunikointi ei saa jäädä arvailujen varaan, esimerkiksi vain huulioluvun tai kirjoitetun viestinnän varaan, ilman viittomakieltä. Esimerkiksi muistisairaat tarvitsevat viittomakielistä ohjausta, pelkkä tulkkausapu ei ainoana keinona ole riittävä tuki ja apu. Kunnat ja hyvinvointialueet olisi vastuutettava tarjoamaan myös viittomakielistä palvelua. Kaikissa kunnissa sitä ei ole tarjolla, joten kuntia tulisi velvoittaa tekemään yhteistyötä joskus yli hyvinvointialueiden rajojen. On kohtuutonta, mikäli viittomakieltä käyttävä kuuro vanhus sijoitetaan kunnassa sijaitsevaan asumispalveluyksikköön, jossa kukaan ei osaa viittomakieltä. * Puhelupalvelun vaihtoehtoinen palvelu Tänä päivänä palveluun voi varata ajan vain puhelimitse (esim. seniorineuvonta, terveysasemat, fysioterapia) tai palvelussa on käytössä takaisinsoittopalvelu, viittomakieliset käyttäjät rajataan palvelusta ulos. Rinnalla pitää aina olla myös jokin muu ratkaisu, esimerkiksi tekstiviestit tai chat-palvelu. Lisäksi viittomakielen tulkkauksen laajempi hyödyntäminen palveluissa esimerkiksi etätulkkauksen muodossa on tärkeää, jotta kaikki palvelu ei perustu vain kirjoitetun kielen käyttöön.
          • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Vahvaa ja selkeää tiedottamista palveluntuottajien sekä palveluiden piiriin ohjaaville tahoille. Ikäihmisten oikeuksien on toteuduttava jokaisessa vaiheessa lain toimeenpanon yhteydessä. Tämän toteutumiseksi tarvitaan tarvittaessa lakisääteistä koulutusta perus- ja ihmisoikeuskysymyksistä sekä viranomaisille että sote-alan henkilöstölle. Sote-alan ammattilaisten työhyvinvoinnin ja jaksamisen turvaamista ja painottamista, jotta palveluiden laatu ja turvallisuus sekä henkilöstön riittävyys tulevaisuudessa voidaan taata.
          • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Tehystä toivomme samanlaista sekä ’läsnä tilaisuuksina’ että verkkotilaisuuksina toteutettavaa koulutuskierrosta, jonka Valvira, Aluehallintovirastot ja THL toteutti vanhuspalvelulain muutosten yhteydessä syksyllä 2020. Tällainen koulutuskierros tulee toteuttaa ja muu lainsäädäntömuutosten toimeenpanoon liittyvä ohjeistus ja materiaali valmistella sekä julkaista hyvissä ajoin, ennen lainsäädännön voimaantuloa. Näin eri toimijat voivat riittävän ajoissa varautua lain voimaantuloon.
          • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Ikääntyneiden hoitoa, hoivaa ja palveluita varten tarvitaan kokonaissuunnitelma, joka varmistaisi kestävän sosiaali- ja terveydenhuollon kaikille. Suunnitelmassa tulisi korostaa vanhuuteen varautumista sekä ennaltaehkäiseviä toimia. Alan vetovoimaisuuden lisäämiseksi tehokkaita toimia.
          • Ihmisoikeuskeskus
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • -
          • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Toimeenpanossa tulee lisätä erityisesti ikääntyneiden kanssa työskentelevien osaamista arvioida kotihoidon asiakkaiden näkemisen- ja silmäterveyden tilaa sekä rakentaa paikallisesti mallit, joilla tarvittavat palvelut voidaan tuoda osaksi kokonaisuutta.
          • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Riittävän pitkä valmisteluaika toimeenpanoa varten. Toimeenpanon tueksi tarvitaan ministeriön järjestämää koulutusta. Riittävät resurssit muutosten toteuttamiseksi. Lakimuutos on hyvä tehdä kokonaiselle kalenterivuodelle, ei kesken vuotta. Lakiesitys on syytä tarkistaa myös asiakas- ja potilasrekisteritietojen kannalta. Koulutusohjelmien käynnistäminen mm. hoiva-/avustajapalvelut.
          • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • -
          • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Yhteisiä tilaisuuksia kansallisen yhdenvertaisen tulkinnan turvaamiseksi.
          • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Olen useaan kertaan kiinnittänyt laillisuusvalvonnassani huomiota siihen, että vanhustenhuollossa henkilökunta ei hallitse voimassa olevia oikeusnormeja. Tämä vaarantaa vakavasti asiakkaiden oikeusturvaa. Ehdottaisin, että annettaessa uutta lainsäädäntöä koskevaa koulutusta kerrattaisiin samalla myös keskeisiä jo voimassa olevia oikeusnormeja. Näkemykseni mukaan koulutuksessa ja ohjeistuksessa tulisi ottaa erityisesti huomioon tarve terveydenhuollon ammattihenkilöstön osaamisen vahvistamiseen heidän toimintaansa koskevan sosiaalihuollon lainsäädännön osalta. Jatkovalmistelussa pyytäisin kiinnittämään huomiota siihen, että oikeusnormit ovat riittävän selkeitä ja yksityiskohtaisia ja perustelut sisältävät riittävästi informaatiota ottaen huomioon, että jälkikäteen annetulla ohjeistuksella ei voida muuttaa tai lisätä asioita, joista olisi tullut säätää laissa.
          • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Koulutusta
          • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Korvamerkittyä valtionosuuksien kohdentamista sinne mihin lainsäätäjä on velvoitteita tehnyt.
          • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Tiukempaa ja yksilöidympää valvontaa, hyvien käytäntöjen kokeiluja ja niiden esille nostamista, vahvemman johtamisosaamisen lisäämistä, työhyvinvointijohtamisen tukemista esim. palvelumuotoilun avulla, hoiva- ja kuntoutushenkilöstön gerontologisen osaamisen vahvistamista ohjaamalla toisen asteen ja amk-tasoisen koulutuksen panostuksia ikääntyneiden monialaisen kuntoutuksen, arki- ja kotikuntoutuksen opintoihin sekä kattavaa täydennyskoulutusta (esim. kotikuntoutuksen korkeakouludiplomikoulutus avoimen amkin kautta lähihoitajille) - taloudellisia resursseja
          • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • • koulutusta ennakoiden eli ennen lain voimaantuloa sekä soveltamisohjeita • yleisen tietoisuuden lisäämistä. Viestinnässä tuotava esille, ettei kyseessä ole subjektiivinen oikeus
          • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, jaana.laitinen@ttl.fi, Saarni Leena
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Sote-organisaatiot tarvitsevat tukea työhyvinvoinnin arvioimiseen, seurantaan ja tiedon hyödyntämiseen työhyvinvoinnin kehittämisessä.
          • Esperi Care Oy
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • • Riittävä siirtymäaika. • Kiinteistövaatimukset: Lain voimaantulohetkellä olemassa olevissa tiloissa tapahtuva rekisteröity tuettu asuminen / palveluasuminen saa jatkua. Voimaantulevan lain tulisi koskea vain uusia ja/tai peruskorjattavia kiinteistöjä.
          • Kuuloliitto ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Toimeenpanossa tulee tunnistaa ikääntyneiden kanssa työskentelevien järjestöjen asiantuntemus ja ottaa heidät mukaan vanhuspalvelujen kehittämiseen.
          • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Hallituksen esitysluonnos sisältää monenlaisia koko sosiaalihuoltoon vaikuttavia muutoksia henkilöstön, omavalvonnan ja johtamisen osalta. Toimeenpanossa on aktiivisesti niitä tuotava esiin laajasti, jotta koko sosiaalihuollon kenttä tulee niistä tietoiseksi ja jotta toimintaa kehitetään ja toteutetaan uusien säännösten mukaisesti. Toimeenpanossa on keskeistä käsitellä esityksen sisältöä erityisesti asiakasturvallisuuden sekä sen eri ulottovuuksien (sosiaalinen, psyykkinen, taloudellinen ja fyysinen turvallisuus) näkökulmista ja sen myötä myös koko sosiaalipalveluiden laadun varmistamisen kannalta. Asiakasturvallisuus on sosiaalihuollon kentällä vielä jäsentymätön käsite eikä asiakasturvallisuutta toteuteta, johdeta eikä arvioida samoin kuin potilasturvallisuutta. Vanhustyönjohtajat ja -asiantuntijat katsoo, että tässä tarvitaan tueksi vahvaa sosiaalihuollon johtamista, johon laillistettu sosiaalihuollon ammattihenkilö parhaiten pystyy vastaamaan.
          • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Johdon ja päättäjien koulutusta sekä tietoa uudistuksista kolmannelle sektorille monikanavaisesti ja ennakoivasti.
          • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Henkilöstön saatavuuden tukeminen, ammatillisen koulutuksen kehittäminen, ammatillisen arvostuksen lisääminen
          • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Yhdenmukaisen toimeenpanon ja tuottajien tasavertaisen kohtelun näkökulmasta tarkasteltuna tarvitaan selkeitä ja valtakunnallisesti yhteneväisiä työkaluja henkilöstömäärän ja asiakkaiden hoitoisuuden määrittelyyn. Määrittelyiden reunaehdoissa tulee olla joustavuutta siten, että paikalliset ja alueelliset tekijät voidaan huomioida. Tämän lakiesityksen osalta on kyse osa-uudistuksesta, joka liittyy ns. ikäohjelman toteuttamiseen. Peräänkuulutamme ikääntyneiden palveluiden kokonaisuudistusta ja kaikkien tarvittavien lakimuutosten käsittelemistä samaan aikaan. Vain näin voidaan saavuttaa tilanne, jossa käytettävissä olevia rajallisia resursseja käytettäisiin siten, että ensin pystytään parantamaan kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asiakkaiden tilannetta. Kiinnitämme lainsäätäjän ja ministeriön vakavaa huomiota siihen, että valvontaviranomaisten toiminta kentällä on valtakunnallisesti epäyhdenmukaista ja valvomatonta. Kentällä on paljon vain yksityistä koskevia aluehallintovirastojen ja Valviran ”ylitulkintoja”. Tämä lisää osaltaan julkisen ja yksityisen epätasapuolista kohtelua. Annamme asiasta mielellämme lisätietoja tarvittaessa. Emme kannata sanktioiden lisäämistä ehdotettuihin lakimuutoksiin. Sanktioiden avulla ei ole mahdollista vaikuttaa keskeisiin ongelmiin, kuten työvoiman saatavuuteen.
          • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Esimerkiksi yhteisiä foorumeja, jossa käytäisiin läpi tulkintoja.
          • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Kansalliset eri palvelujen saannin kriteerit tarvitaan. Huhtikuussa 2023 valtakunnalliseen käyttöön tuleva RAI auttaa tässä ainakin iäkkäiden palvelujen osalta. Mallin pohjana voisi kokeilla Saksan pflgestufe-mallia, josta nyt ei muistiossa puhuta mitään. Myös henkilöstmitoitusten laskeminen kaikkiin palveluihin mahdollistuu, ja tätä kautta myös kustannusten arviointi. Olisi asetettava aiantuntijatyöryhmä pohtimaan asiaa ja esittämään vaihtoehtoisia skenaarioita kriteeristöstä , resurssitarpeista ja rahoituksesta. Samaan kokonaisuuteen kuuluu nk. hybridiasumisen mallin kirkastaminen. Jo lyhyellä tähtäimellä tarvitaan vanhuspalvelujen portaittainen parantamisohjelma: mitoitusten laskenta myös kotihoitoon laatusuosituksen mallin pohjalta, korvamerkityt valtionosuudet nostamaan vanhuspalvelut nykyisestä kurimuksesta, koulutuksen lisäykset kuten suunniteltu, lisää oppisopimuskoulutusta, maahanmuuttajille omat koulutusohjelmat joissa tavoitteena myös asiakkaan kanssa kommunikointiin riittävä kielitaito. Johtamiseen koulutusta oman työn ohella ja erillisiä koulutusohjelmia. Koulutusta työhyvinvoinnista. Sopimuksiin yhteiskuntavastuun velvoite. Teknologian käyttö soveltuvasti. mm. toiminnanohjausenetelmät. Saattohoidon, ja palliatiivisen hoidon koulutusta ym. erikoistumiskoulutusta myös vanhusten palveluihin. Kuntoutuspalvelut osaksi palveluketjuja.
          • Hämeenlinnan kaupunki
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Keskeisintä haastetta, eli hoitohenkilöstön saatavuutta tulee ratkaista yhteistyönä. Siihen tarvitaan myös valtiontason ratkaisuja. Lailla lisättävät vaateet eivät lisää työvoimaa. Avointa ja rakentavaa keskustelua ministeriön, valvontaviranomaisten sekä järjestäjien ja tuottajien kesken siitä, miten uudistuvaa lainsäädäntöä tulkitaan ja valvotaan. Uudistuvan lainsäädännön ei tulisi johtaa ristiriitaisiin tulkintoihin tai kasvaviin jännitteisiin eri toimijoiden välillä. Kattavia informaatio- ja koulutustilaisuuksia sekä mahdollisuutta katsoa näiden tallenteita jälkikäteen. Henkilöstömitoitukseen liittyviä tilaisuuksia järjestettiin alueellisesti, mutta niihin mahtui vain rajattu määrä osallistujia eikä esityksiä ollut mahdollisuutta katsoa jälkikäteen tallenteina, minkä vuoksi informaatio ei tosiasiallisesti ollut kaikkien organisaatioiden käytössä lainkaan.
          • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Vuonna 2023 toimintansa aloittaville hyvinvointialueille olisi jokaiselle resursoitava kulttuurihyvinvointia koordinoiva henkilö. Kulttuurihyvinvoinnin tulee näkyä osana alueellisia hyvinvointisuunnitelmia sekä ikäihmisten palveluita koskevia suunnitelmia ja niiden toimeenpanoa, jotta kulttuuri ja taide ovat ammattimaisesti, suunnitelmallisesti ja siten vaikuttavasti osa sosiaali- ja terveyshuoltoa sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Jokaiselle hyvinvointialueelle tulee järjestää kulttuurihyvinvoinnin palvelutarjotin vanhustyön tarpeisiin. Kulttuurihyvinvoinnin osaaminen tulee huomioida myös sote-ammattilaisten koulutuksissa ja vanhustyön johtamisen koulutuksissa sekä osana palveluohjausta. Tähän tarvitaan ohjausta koulutusorganisaatioille sekä täydennyskoulutusten tilaajille ja tuottajille.
          • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Lain soveltaminen ja toimeenpano edellyttänee koulutusta hyvinvointialueilla, jotta lain tavoitteet toteutuvat. Laissa on myönteistä, että omavalvonnan merkitystä esitetään vahvistettavaksi (47 §). Tämä on hyvä ja kannatettava asia, mutta vaatii tuekseen koulutusta. Tällä hetkellä omavalvonta, sen johtaminen ja omavalvonnan seuranta toteutuvat eri alueilla ja organisaatioissa hyvin eri tavoin.
          • Keuruun kaupunki, Perusturvalautakunta
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Koulutusta, yhtenäisiä digitaalisia työkaluja seurantaan ja omavalvontaan.
          • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Valvira toivoo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ennen lain voimaantuloa selkeää ja konkreettista suunnitelmaa sen toimeenpanosta. Valvira toivoo tiivistä yhteistyötä ja yhteydenpitoa sosiaali- ja terveysministeriön sekä muiden toimeenpanossa mukana olevien keskeisten tahojen kanssa. Ennakollinen valmistelu tuleviin muutoksiin on tärkeää. Koulutus- ja ohjaustilaisuuksien toteuttaminen yhteistyössä on tärkeää. Viestintä on otettava vahvasti mukaan, ja muutoksista on viestittävä avoimesti, selkeästi ja laajamittaisesti.
          • Muistiliitto ry, Teiska Minna
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Toimeenpanossa on kiinnitettävä erityistä huomiota tilanteiden ennakointiin, muuttuviin tilanteisiin ja omaisten jaksamiseen sekä arjen sujumista tukeviin palveluihin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Palveluntarpeita arvioidessa, seurannassa ja palveluiden toimeenpanossa tulee kuulla muistisairaita itseään ja heidän omaisiaan. Tiiviimpi omaisista muodostuva verkosto voisi tukea muistisairaan ihmisen palveluita, niiden soveltuvuuden arviointia ja toteuttamista. Lakiesityksen mukaan vanhuspalvelulaissa täsmennettäisiin iäkkäälle henkilölle sosiaalihuoltolain mukaisesti nimetyn omatyöntekijän tehtäviä. Omatyöntekijän olisi muun muassa neuvottava asiakastaan, seurattava hänen toimintakykynsä muutoksia ja oltava tarvittaessa yhteydessä palvelujen järjestäjään ja tuottajaan palvelujen riittävyyden ja laadun turvaamiseksi. Muistisairaan ja läheisen näkökulmasta olisi tärkeää, että palvelun käyttäjällä olisi tiedossaan yksi yhteystieto (puhelinnumero), josta saa tarvittaessa apua asian selvittämiseen. Kun palveluita eriytyy eri tahoille, tulee palvelun käyttäjällä kuitenkin olla käytössään mahdollisimman selkeä ohjeistus avun saamiseen. Toimeenpanossa tulee myös kiinnittää huomiota selkokielisyyteen ja termien selkeyteen, jotta palveluita käyttävät ymmärtävät mitä palvelut tarkoittavat, mitä se heiltä edellyttää ja kuinka hinnat muodostuvat.
          • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Mikäli lait tulevat voimaan nyt suunnitellussa aikataulussa, toimeenpanon valmistelu etenee samassa aikataulussa kuin sote-uudistuksen toimeenpa-no. Tärkeää on kuitenkin huomata, että osa näiden lakien toimeenpanosta liittyy edelleenkin kuntien velvoitteisiin ja yhdyspintoihin hyvinvointialueiden kanssa (esim. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, asuminen). Tämän vuoksi toimeenpanon tuessa tulee huomioida myös kunnat. Kuntaliitto on huolestuneena seurannut viestintää liittyen nyt lausunnolla oleviin lakimuutoksiin ikään kuin nyt käsittelyssä oleva esitys toisi kunta-laisille uusia oikeuksia saada kotihoitoa. Tärkeää olisikin toimeenpanon tukena tuoda kaikessa viestinnässä esiin, että lakiin ei ole kirjattu uutta oikeutta kotihoidon saamiseen ikään kuin subjektiivisena oikeutena, vaan palvelujen järjestäminen perustuu edelleenkin tarpeen arviointiin, kun-tien/hyvinvointialueiden määrittelemään priorisointia ohjaaviin kriteereihin sekä järjestämiseen varattuihin määrärahoihin ja muihin resursseihin.
          • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            •  Kotihoidon suurin ongelma on riittämätön henkilöstömäärä ja siitä johtuvat haasteet. Lähihoitajien koulutuspaikkoja on lisättävä ja myös oppisopimuskoulutus otettava vahvemmin mukaan. Hoiva-avustajakoulutus on vakiinnutettava. Myös työperäinen maahanmuutto on välttämätöntä hoiva-alalle. Tämän osalta on kuitenkin muistettava eettisen rekrytoinnin periaatteet, mikä sisältää myös työnantajan velvoitteet vastata työntekijän riittävästä osaamisesta mukaan lukien kielitaito. Monikulttuurisuus koskettaa koko työyhteisöä, mikä työnantajan on huomioitava maahanmuuttajia rekrytoidessa. Näin varmistetaan sujuva ymmärrys ja yhteistyö työyhteisössä.  Valtion on varattava lisärahoitus kotihoidon ja koko hoiva-alan henkilöstön määrän varmistamiseksi. Suomi käyttää selvästi vähemmän rahaa vanhustenhoitoon kuin esimerkiksi muut Pohjoismaat.
          • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.8.2021 § 575
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Henkilökunnan kouluttamiseen ja muutoksesta tiedottamiseen yleisölle tarvitaan tukea. Joidenkin lakiuudistusten yhteydessä laadittu soveltamisopas on koettu erittäin hyödylliseksi.
          • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • Kuntien ohjausta ja johdon perehdyttämistä.
          • Ikäinstituutti, Topo Päivi
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            •  Työvoiman riittävyyden turvaamiseen tarvitaan valtiovallan toimia. Ilman toimintakyvyn edistämistä ei ole mahdollista panna toimeen näitä säädöksiä, sillä palveluiden tarve kasvaa jo nyt erittäin nopeasti eikä palveluita saa silloin kun niihin tarve ilmenee vaan usein pitkällä viiveellä. Uusien asumista ja palvelua yhdistävien toimintamuotojen kehittämiseen tarvitaan pitkäkestoinen ohjelma, jotta toimintaa päästään paitsi suunnittelemaan myös toteuttamaan ja arvioimaan. Hoitokulttuuriin tarvitaan muutoksia, jotta uudet säädökset voidaan viedä käytäntöön. Tähän puolestaan tarvitaan koulutusta/vertaisoppimista/hyviä käytäntöjä. THL:n arviointietoihin tulisi sisältyä asunnon ja asuinympäristön toimivuus, esteettömyys, turvallisuus ja kunnossapito sekä palveluiden saavutettavuus,
          • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • Kansallisesti panostettava sotehenkilöstön koulutukseen nykyistä enemmän huomioiden harvaan asutut alueet. Palvelujen järjestäminen ko. alueilla on erittäin haasteellista esim. kotihoito luonnoksessa esitetyllä tavalla. Miten turvataan yhdenvertaisuus?
          • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • THL kannattaa lain toimeenpanon tueksi tarkemman toimeenpanosuunnitelman laadintaa ja seurantaa sekä lapsiperheiden että ikäihmisten osalta. Sote-uudistuksen myötä rahoitusta joudutaan alueilla kohdentamaan useisiin uudelleen järjestettyihin tehtäviin muun muassa terveydenhuollossa. Tämä luo riskin henkilöstön saatavuudelle sosiaalipalveluissa ja resurssien todelliselle kohdentumiselle sosiaalipalveluihin. Vanhuspalvelujen kehittämiselle pitäisi asettaa nykyistä tiukemmat valtakunnalliset tavoitteet hyvinvointialueille.
          • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • Lupa- ja valvontaviranomaisten kanssa toteutettavia tilaisuuksia, joissa käydään läpi lakimuutokset ja esimerkkien kautta keskustelua lain soveltamisesta. Tämän jälkeen on tarpeen käydä vastaavia tilaisuuksia kuntien ja yksityisten palveluntuottajien kanssa.
          • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
            Uppdaterad:
            24.8.2021
            • Toiveena olisi erityisesti terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstöön kohdistuvan koulutuksen ja osaamisen kehittämisen lisääminen huomioiden myös palliatiivisen hoidon laatukriteerit sekä palliatiivisen hoidon integrointi selkeäksi osaksi terveydenhuollon ja sosiaalihuollon käytänteitä. Kts. STM Suositus palliatiivisen hoidon palveluiden tuottamisesta ja laadun parantamisesta Suomessa, Palliatiivisen hoidon asiantuntijaryhmän loppuraportti 2019: 68. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161946/STM_2019_68_Rap.pdf?sequence=1&isAllowed=y Palliatiivisen hoidon integrointi osaksi kokonaisvaltaista hoidon suunnittelua voisi paitsi parantaa asiakkaiden ja läheisten kokemusta saadusta hoidosta, myös vähentää henkilöstön eettistä kuormittuneisuutta ja vähentää hoidosta aiheutuvia kuluja kansantalouden näkökulmasta (kts. Elämän loppuvaiheen hoitoa, itsemääräämisoikeutta, saattohoitoa ja eutanasiaa koskevan lainsäädäntötarpeen asiantuntijatyöryhmän loppulausunto – luovutetaan ministeriölle 8/2021). Palliatiivisen hoidon selkeämpää integrointia osaksi ikäihmisen palvelusuunnitelmaa voitaisiin tarkentaa seuraavasti: • Sivu 96: 16 § Palvelusuunnitelma: Palvelusuunnitelmassa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi huomioiden myös palliatiivisen hoidon tarpeet. (Lisäysehdotus punaisella) o Perustelut: Palliatiivisen hoidon tunnistaminen ja hoidon tarpeen arviointi/suunnittelu on olennainen osa ikäihmisen palvelusuunnitelmaa. Palliatiivisen hoidon tunnistamatta jättäminen voi aiheuttaa turhaa ja lisääntynyttä sairaala- ja päivystyspalveluiden käyttöä sekä aiheuttaa inhimillistä kärsimystä. Palliatiivisen hoidon tunnistaminen osana hyvää hoitoa olisi hyvä tuoda selkeästi ja konkreettisesti esiin myös osana palvelusuunnitelmaa. Huomioitava myös joustavuus palvelusuunnitelman uudelleen arvioinnissa ja mukauttamisessa muuttuneeseen tilanteeseen, koska elämän loppuvaiheessa muutokset voivat toisinaan olla hankalasti ennakoitavissa. Äkilliset muutokset eivät saisi aiheuttaa tilannetta, jossa asiakas ei saakaan tarvitsemaansa hoitoa. o Omavalvontaa koskevat ohjeistukset ja työtavat vielä suurelta osin tuntemattomat. Henkilöstön koulutus, omavalvonnan merkityksen lisääminen tuo myös työhyvinvointia.
          • Suomen Keskusta rp
            Uppdaterad:
            23.8.2021
            • Lain soveltamiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa on annettava ajoissa. Lisäksi termien ja käsitteiden sisällön selkeyteen ja tarkkuuteen tulee kiinnittää huomioita, esimerkiksi mitä tarkoitetaan hoivalla ja hoidolla.
          • Rovaniemen kaupunki, Hyvinvointipalvelut
            Uppdaterad:
            23.8.2021
            • Henkilöstön riittävyyden turvaaminen eri keinoin mm. koulutuspaikkojen lisääminen, tarvittaessa siirtymäkauden siirto 0,7 mitoituksen toimeenpanon osalta ja näin mahdollistetaan henkilöstön riittävyys paremmin myös kotihoitoon. Lisäksi tarvitaan hoiva-avustajien ja laitoshuoltajien koulutusta enemmän välilliseen työhön.
          • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
            Uppdaterad:
            23.8.2021
            • Esimerkiksi hyvinvointialueittain tulisi järjestää yhtenäiset valtakunnalliset koulutukset. Koulutusta tarvittaisiin myös mitoituksen laskemiseen hybridiyksiköissä. Lisäksi tulisi järjestää koulutus- ja ohjaustilaisuuksia. Uudistus tulisi huomioida myös valvontaresursseissa.
          • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • - Aluehallintovirastojen ja Valviran suhteen tulee tehdä esimerkiksi STM:n toimesta seurantaa siitä, millaisia ylitulkintoja nämä valvovat viranomaiset tekevät lakiin kirjatuista asioista. Jo vanhuspalvelulain 1.10.2020 voimaan astuneiden muutosten osalta on voitu tehdä se toteamus, että valvontaviranomaiset ovat ylitulkinneet tehtyjä muutoksia. - Käytännössä laki johtaa siihen, että säännökset ovat niin sanottu maksimi kunnallisille toimijoille ja minimi yksityisille toimijoille (johtuen aluehallintovirastojen ja Valviran lakia koskevista omista asukas- ja potilasturvallisuutta koskevista soveltamisohjeista).
          • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • -
          • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • Toivomme aktiivista kouluttamista ja tiedottamista sosiaali- ja terveysministeriön taholta; esim. valtakunnallinen striimattu nettiseminaari kunnille ja yksityisille palveluntuottajille olisi tehokas tapa jakaa tietoa sen sijaan, että järjestetään eri alueilla erillisiä mutta pitkälti samansisältöisiä tilaisuuksia. Lakiuudistukset koskevat kaikkia tahoja samalla tavalla, alueesta riippumatta.
          • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • Aluehallintovirasto toivoo ensisijaisesti STM:n järjestämiä koulutuksia lakimuutoksiin liittyen, joita tulee kohdentaa erikseen myös lupa- ja valvontaviranomaisille. Tämän jälkeen tulisi järjestää lupa- ja valvontaviranomaisten kanssa yhdessä alueellisia tilaisuuksia lainsäädännön toimeenpanon tukemiseksi.
          • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
            Uppdaterad:
            19.8.2021
            • Kannustamista tulevilla hyvinvointialueilla pitkäntähtäimen hyvään henkilöstösuunnitteluun, hoitotyön riittävään resursointiin, osallistavaan johtamiseen ja sairaanhoitajien mukaan ottamiseen toiminnan suunnitteluun ja kehittämiseen. Suurimpana henkilöstöryhmänä hoitotyöntekijät tarvitsevat oman äänensä kuuluviin saattamiseksi ja hoitotyön kehittämisen mahdollistamiseksi omat hoitotyön johtajat. Sairaanhoitajien ja koulutetun hoitohenkilöstön palkkakuopan ja työolojen korjaaminen nyt tulee halvemmaksi kuin koko terveydenhuollon päästäminen kaaokseen.
          • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
            Uppdaterad:
            19.8.2021
            • Miten kansallista laaja-alaista tukea saataisiin henkilöstön saatavuusongelman ratkaisuun? Lain tavoitteet tulee olla suhteessa siihen mitä kansakuntana pystytään tuottamaan.
          • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
            Uppdaterad:
            18.8.2021
            • Perus- ja ihmisoikeuksista muistuttaminen informaatio-ohjauksessa on edel-leen tarpeen. Asumisen vaihtoehtojen tarpeiden mukaisuus, esteettömyys ja turvallisuus ovat asioita, joiden toimeenpanossa tarvitaan tukea.
          • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
            Uppdaterad:
            18.8.2021
            • Selkeät ohjeistukset ja työkalut henkilömitoituksen laskentaan ja seurantaan. Henkilöstöpulaan kaivataan kansallisia toimenpiteitä, tämä ei ole kuntien ratkaistavissa.
          • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
            Uppdaterad:
            18.8.2021
            • Hyvinvointialueille olisi saatava kulttuurihyvinvointikoordinaattori ja kulttuurihyvinvointi osaksi hyvinvointisuunnitelmia ja niiden toimeenpanoa, jotta kuntiin jäävä kulttuuritoimi olisi ammattimaisesti, suunnitelmallisesti ja siten vaikuttavasti osa kaikkea sosiaali- ja terveyshuoltoa ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä. Jokaiselle alueelle pitäisi saada myös asianmukainen kulttuurihyvinvoinnin palvelutarjotin vanhustyön tarpeisiin.
          • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
            Uppdaterad:
            17.8.2021
            • Koulutusta lain tulkinnasta.
          • Essote ky
            Uppdaterad:
            16.8.2021
            • Hyvinvointialueen valmistelussa huomioidaan ikääntyneiden palvelukokonaisuus, ei pirstaloida palvelukokonaisuutta, johtamisen oltava selkeää, rahoituksen ja henkilöstön veto- ja pitovoimaan tukea ja palvelukokonaisuutta johdetaan tiedolla. Koulutusta, vertaistukea ja yhteisiä hyvinvointialueen foorumeita. Hyvinvointialueen valmistelussa huomioidaan lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuus, ei pirstaloida palvelukokonaisuutta. Palvelukokonaisuus muodostuu sote-integroiduista palveluista, joissa mukana myös oppilas- ja opiskeluhuollon palvelut. Palveluilla vahva yhdyspinta työikäisten palveluihin sekä peruskuntien, järjestöjen ja yritysten tuottamiin lasten ja nuorten palveluihin.
          • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
            Uppdaterad:
            13.8.2021
            • Sosiaalihuoltolain luonnoksen 21 C Hoiva-asuminen pykälässä säädetään, että jokaisella on oltava tarpeitaan vastaava asunto. On tärkeää, että tässä yhteydessä mainitaan asunto, koska hoiva-asuminen on kuitenkin ainoa asumisratkaisu näissä kohteissa asuvien osalta ja osa asukkaista asuu pitkään hoivakodissa/ryhmäkodissa. Tämän pykälän toteuttamiseksi tarvitaan tukea ja ohjausta, mitä se käytännössä on ja miten se toteutetaan. Kyse on esimerkiksi asunnon tunnuspiirteistä ja tilan riittävästä väljyydestä, mikä merkitsee muutosta nykyisiin hyvinkin pieniin huoneisiin.
          • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
            Uppdaterad:
            12.8.2021
            • Koulutusta ja yhteisten linjausten tekemistä
          • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
            Uppdaterad:
            12.8.2021
            • Hallituksen esitysluonnos sisältää monia koko sosiaalihuoltoon vaikuttavia muutoksia johtamisen, omavalvonnan ja henkilöstön osalta. Toimeenpanossa niitä on tuotava aktiivisesti ja laajasti esille, jotta koko sosiaalihuollon kenttä tulee niistä tietoiseksi ja jotta toimintaa kehitetään sekä toteutetaan uusien säännösten mukaisesti. Toimeenpanossa on keskeistä tarkastella esityksen sisältöä erityisesti asiakasturvallisuuden sekä sen eri ulottuvuuksien (sosiaalinen, psyykkinen, fyysinen ja taloudellinen turvallisuus) näkökulmista ja siten myös sosiaalipalvelujen laadun varmistamisen kannalta. Asiakasturvallisuus on sosiaalihuollon kentällä vielä paljolti jäsentymätön käsite eikä asiakasturvallisuutta toteuteta, johdeta eikä arvioida samalla tapaa kuin potilasturvallisuutta. Toimeenpanossa on tarpeen vahvistaa asiakasturvallisuusosaamista sekä sen eri ulottuvuuksien toteutumisen arviointia osana asiakastyötä. Palvelujen kehittämisestä omavalvontasuunnitelmasta henkilöstöltä ja asiakkailta sekä heidän omaisiltaan ja läheisiltään säännöllisestä kerättävän palautteen perusteella ehdotetaan tarkoituksenmukaisesti säädettäväksi SHL:n 47 §:n 3 momentin ja vanhuspalvelulain 23 §:n 3 momentin uusien säännösten nojalla. Tähän osallistamiseen sekä palvelujen aktiiviseen kehittämiseen tulee toimeenpanossa kiinnittää huomiota niin asiakastyytyväisyyden kuin työhyvinvoinnin ja -turvallisuuden edistämiseksi. Lääkehoidon toteuttamista koskeva 20 §:n 1 momentin säännös on perusteltu. Sen yksityiskohtaisissa perusteluissa viitataan tarkoituksenmukaisella tavalla siihen, että työnantajan on viime kädessä arvioitava työntekijän lääkehoidon koulutuksen ja osaamisen riittävyys kunkin tehtäväkokonaisuuden osalta ja hyödynnettävä tässä arvioinnissa esimerkiksi STM:n opasta lääkehoitosuunnitelman laatimiseen (STM 2021:6). Talentia korostaa, että toimeenpanossa on kiinnitettävä huomiota siihen, ettei sosiaalihuollon laillistettujen ammattihenkilöiden mahdollisesti tarvitsema lääkehoidon lisäkoulutus saa olla rekrytoinnin este sosiaalihuollon tehtävään, jossa mahdollisesti vain yhtenä osa-alueena on lääkehoitoon liittyviä tehtäviä. Tällöin osaamista on tarvittaessa täydennettävä työnantajan järjestämällä koulutuksella.
          • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
            Uppdaterad:
            10.8.2021
            • Selkeät työkalut mm. henkilöstömäärien seurantaan tilanteisiin, joissa asukasmäärä ja hoitoisuus vaihtelevat
          • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
            Uppdaterad:
            6.8.2021
            • Vakavaan henkilöstöpulaan tarvitaan henkilöstön saatavuuden ja pysyvyyden turvaamiseksi kansallisen tason ratkaisuja. Ongelmat eivät ole pelkästään kunnan ratkottavissa, koska henkilöstöä ei ole saatavissa riittävästi.
          • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
            Uppdaterad:
            29.7.2021
            • • Nopeampaa voimaantuloa. Vuosi 2023 on aivan liian kaukana kotihoidon asiakasturvallisuuden sekä työntekijöiden pito- ja vetovoiman kannalta. • Selkeää ohjausta kuntiin, joka tehdään huomattavasti aiemmin kuin 0,7 mitoituslainsäädännön kohdalla. • Sanktioita lain rikkomisesta.
          • Kymsote (Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä)
            Uppdaterad:
            20.7.2021
            • Lain soveltamiseen liittyvää koulutusta ja neuvontaa
          • Karvinen Tarja
            Uppdaterad:
            2.7.2021
          • Sipoon palvelutalosäätiö sr
            Uppdaterad:
            18.6.2021
            • Selkeyttä laitoshoitoon tuleville asiakkaille.
          • 19. Mitä muuta haluaisitte lausua esityksestä?
          • Sosiaalialan osaamiskeskukset - Komptenscentren inom det sociala området
            Uppdaterad:
            31.8.2021
            • Lakimuutoksen aikataulu on haasteellinen. Ja yllä oleviin kysymyksiin vielä kommentit per kysymys: 1. Ovatko kotiin annettavia palveluja koskevat säännökset (19 §, 19 a § ja 19 b §) mielestänne onnistuneita? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä? Useimmissa kunnissa kotipalvelut ja kotisairaanhoito on yhdistetty kotihoidoksi ja myös käsitteenä kotihoito on jo vakiintunut. Myös tukipalveluiden erottaminen omaksi kokonaisuudeksi selkeyttää palveluiden kokonaisuutta. Laissa on yksityiskohtaisesti lueteltu tukipalveluiden sisältö – näiden kirjaaminen lakiin yhdenmukaistaa alueilla tarjottavaa tukipalveluiden kirjoa. Selkiyttää (19 §, a & b) kotipalvelun tehtäviä, ja on hyvä, että eri palvelut ovat selkeämmin tunnistettavissa ja eroteltavissa. Vuorovaikutusta edistävä palvelu esim. kauppamatka. 2. Kotihoitoa ehdotetaan järjestettäväksi vuorokaudenajasta riippumatta (19 §:n 3 mom.). Onko tämä mielestänne kannatettava ratkaisu? Ikäihmisten palveluissa tavoitteena on, että iäkäs saa palvelut ensisijaisesti kotiin tarjottuna. Tuen tarpeet eivät ole sidottuja vuorokauden aikaan, vaan apua on saatava tarvittaessa myös yöllä. 11. Ovatko ns. hybridiasumista koskevat säännökset (46 c §) mielestänne onnistuneita? Jos eivät, miten muuttaisitte niitä? Kyllä, mutta toteutuksessa tullee käytännön ongelmia: koska tavoitteena, ettei asuntoa tarvitse muuttaa palvelutarpeen lisääntyessä. Jo suunnitteluvaiheessa on huomioitava, miten eritasoista palvelua tarvitsevien yhteisöllinen oleskelu onnistuu esim. samoissa tiloissa. Hoiva-tasoiset asukkaat saattavat tarvita esim. turvallisuutensa takia suljetun yksikön, kun taas tuetun- ja palvelutalotasoisen hoivan asiakkaat voivat liikkua vapaasti. Miten nämä asunnot voivat sijaita naapureina? 12. Onko mielestänne pitkäaikaisen laitoshoidon lakkauttaminen sosiaalihuollon yksiköissä iäkkäiden osalta onnistunut ratkaisu (14 §, 14 a §, 15 b §)? Kunnissa on vähennetty sosiaalihuollon palveluna järjestettävää laitoshoitoa (vanhainkoti) systemaattisesti valtakunnallisten linjausten mukaisesti. Kuntien väliset erot tässä ovat kuitenkin yhä varsin suuret. Käytännössä tämä lakimuutos tarkoittaisi, että nykyiset vanhainkodit muutetaan nimellisesti hoiva-asumisen yksiköiksi. Osassa yksiköitä muutos edellyttää kuitenkin tilojen muokkaamista eli remontointia tai uudisrakentamista, tästä näkökulmasta katsottuna lain voimaan astumisen aikataulu 2023 on tiukka. Edellä mainituista syistä nimellinen ratkaisu ei tuolla aikataululla ole helppo eikä inhimillinen asukkaita kohtaan. Muuten asia on ok. Lisätäänkö nykyisten hoivapaikkojen määrää suhteessa lopetettuihin laitospaikkoihin. Miten taataan kaikille hoiva-asumista tarvitseville pääsy hoiva-asumisen pariin kohtuullisessa ajassa? 14. Onko lakiehdotuksessa esitetty omatyöntekijän tehtävien täsmentäminen tarpeellista (17 §)? Omatyöntekijän tehtävien täsmentäminen on tarpeellista. Selkeät tehtävät ja vastuut tukevat toiminnan suunnittelua, toteutusta ja seurantaa. Sisällön asiat tulee myös toteutettua, toteutumisen seuranta helpottuu. 16. Onko mielestänne kannatettavaa, että seurantayhteenvedot julkaistaisiin toimintayksikkökohtaisina (24 a §)? Seurantatiedon kerääminen tulee toteuttaa siten, että tieto on vertailukelpoista. Toimintayksiköiden palvelun laadun seuraaminen ja kehittäminen on tärkeää. Toivottavaa olisi, että omaiset, media ja toiset toimintayksiköt saavat tietoa muiden toimintayksiköiden toiminnasta.
          • Samfundet Folkhälsan i svenska Finland rf
            Uppdaterad:
            30.8.2021
            • Lagförslaget kunde bättre uppmärksamma att den teknologiska utvecklingen kommer att medföra nya lösningar också inom äldreomsorgen. Digitaliseringen av samhällets olika funktioner har varit påtagligt snabb under det tvång som Corona-pandemins restriktioner medfört. Tekniska hjälpmedel, och digitala lösningar kan aldrig ersätta människor i vården, men lösningarna kan bidra till att rikta resurserna på ett ändamålsenligt sätt. Väldigt strikta normer och definitioner kan i ett dylikt läge snarare försvåra än underlätta att ta i bruk den potential som finns i det digitala samhället.
          • Suomen Kunto- ja terveysliikuntakeskusten yhdistys SKY ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Korona on vaikuttanut negatiivisesti kansanterveyteen ja käsillä on myös merkittävä hoitovelan purku - liikkumattomuuden kustannukset olivat jo ennen koronaa 3,5-7,5 miljardia vuodessa – nyt liikkumattomuus on lisääntynyt ja terveys heikentynyt – väestön vanhempien ikäluokkien lisääntyminen lisää hoiva- ja kotipalveluiden tarvetta. Myös työ- ja toimintakyky ovat heikentyneet (ikäihmiset, riskiryhmät, kansalaiset), kansansairauksien kasvu käynnistynyt, polarisaatio lisääntynyt (alueellinen epätasa-arvo palveluissa) ja henkinen pahoinvointi lisääntynyt. Yhtenä keinona on kiinnittää entistä enemmän huomiota liikunnan yhteiskunnalliseen merkittävyyteen. Liikunnan positiivinen vaikutus sairauksien ehkäisyssä on tutkittua. Liikunta-alan yhteiskunnallinen vaikuttavuus kansalaisten fyysisen-, psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin osalta on kiistaton. Liikunta-alan yrityksiä, alan ammattilaisia, kunto- ja terveysliikuntakeskusten palveluja kannattaa hyödyntää terveyden edistämisessä. Erityisesti ikääntymisen seurauksena liikunnalla ja fyysisen toimintakyvyn ylläpitämisellä voidaan vaikuttaa ehkäisevästi tai kuntouttavasti useisiin eri sairauksiin. Liikunnan käypähoito - kuntouttavan liikunnan palvelut ovat merkittävässä roolissa tulevaisuudessa. Liikuntalähete tai liikuntaresepti ovat toimiva kokonaisuus. SOTEHY-palveluketjujen rakentaminen ja monimuotoisen osaamisen kehittäminen ovat osa tulevia ratkaisuja. Kotiin vietävien palveluiden ja kotihoidon palvelurakenteen uudistuksilla voimme tuottaa kunnissa, joille terveyden edistäminen kuuluu, uusia palveluverkostoja ja kumppanuuksia. Liikkumiseen liittyvät palvelut tulee rakentaa tämän lakiesityksen kautta osaksi hyvinvoinnin palveluketjua ja tukipalvelua. Liikunnan asemaa tulee vahvistaa osana sosiaali- ja terveyspalveluja. Terveyden edistämisen ja elinvoiman sekä työllisyyden tukemiseksi kuntia kannustetaan ottamaa liikunnan palvelusetelit yhdeksi uudeksi toimintamalliksi. Kuntouttava liikunta sekä kohdennetut toimenpiteet työ- ja toimintakykyyn toteutetaan uusilla innovatiivisilla kumppanuusmalleilla. SOTE (HY)-rakenteen sisällä liikuntapalveluiden henkilökohtaisen budjetoinnin malli otetaan käyttöön samoin liikuntaan kohdennetut palvelusetelit. Ikääntyneiden kotiin vietävät liikuntapalvelut hyväksytään kotitalousvähennyksen piiriin ja esim. alvittomuus voidaan toteuttaa samalla mallilla kuin siivouspalveluissa. Henkilökohtaisen valmennuksen (personal trainer) liikkumispalvelut siirretään pysyvästi alempaan arvonlisäveroluokkaan. Tällä varmistetaan kansalaisten terveyskunnon paraneminen ammattimaisesti ja turvallisesti. Samalla tuetaan myös koronan jälkeisen ajan henkilökohtaisen liikkumisen palvelujen kysynnän kasvua sekä työllisyyttä. Palveluiden saatavuuden ja toimijoiden tunnistamiseksi rakennetaan liikunnanpalvelutuottajien kuntakohtaiset ja/tai SOTEHY-palveluhakemistot SOTE-uudistuksen mukaisesti kunnissa ja hyvinvointialueilla (tukevat kansalaisia löytämään alan toimijat, hyödynnetään palveluojauksessa ja liikuntaneuvonnan kohdentamisessa). Liikunta-alan keväällä julkaistussa VOSE-hankkeessa on osaamisen kehittämisen kautta löydettävissä uusia mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja terveyden lisäämiseksi kaikissa ikäryhmissä. https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Vieriva_kivi_ei_sammaloidu_liikunta-ala_murroksessa.pdf
          • Suomen Apteekkariliitto, farmaseuttinen osasto/ rationaalisen lääkehoidon tiimi
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Täsmentäen ja avaten tarkemmin kohdan 18 vastausta: Lääkehoitoprosessin omavalvonta (lääkitysturvallisuus, lääkehoitosuunnitelma) Lakipaketin yhtenä tavoitteena on vahvistaa ikäihmisille tarjottavien palveluiden laatua muun muassa omavalvontaa tehostamalla. Lääkehoito on merkittävä osa asiakas- ja potilasturvallisuutta. Ikääntyneistä yli 65-vuotiaista merkittävä osa Suomessa on monisairaita ja monilääkittyjä (Monisairas potilas. Käypä hoito -suositus 2021: https://www.kaypahoito.fi/hoi50126?tab=suositus#s7_4 ). Sairauksien lisääntyessä ja vaikeutuessa myös lääkitys ja siihen liittyvät haittatapahtumat lisääntyvät. Tavoitteena on tarkoituksenmukainen lääkehoito lääkityksen jatkuvalla arvioinnilla. Avohoidossa hoidetaan yhä huonokuntoisempia, monisairaita ja monilääkittyjä iäkkäitä lääkehoito-osaamisen näkökulmasta niukoin resurssein (THL: Vanhuspalveluiden tila -tutkimus). Toisaalta yhä monimutkaisempia sairauksia voidaan hoitaa avohoidossa lääkkein. Niin omaishoidon kuin apteekin palveluiden rooli on kasvava. Turvallisen lääkehoidon toteutuminen yksilötasolla edellyttää koko lääkehoitoprosessin turvallista toteutumista, toimintayksiköissä ja kotona. Turvalliset, vastuutetut ja ohjeistetut prosessit parantavat lääkitysturvallisuutta ja helpottavat työntekoa toimintayksiköissä. Nykyisellään toimintayksikön vastuuhenkilön rooli omavalvonnan toteuttamisessa on suuri (21 § ja 23 §). Lakiehdotuksen mukaisesti työnantajan tehtäväksi viime kädessä jää arvioida työntekijän lääkehoidon koulutuksen ja osaamisen riittävyys kunkin tehtäväkokonaisuuden osalta. Tämä asia vaatii erityistä huomioita, koska välillistä työtä tekeviä (apteekit) ei ole huomioitu lakiehdotuksessa (3 § a ja 20 §). STM Lääkehoidon ja -huollon jaoston loppuraportissa ( https://api.hankeikkuna.fi/asiakirjat/9dc0b3e2-d2b8-4802-a024-f8ff12c47bbf/112ffbf7-d3ec-4486-986a-1c3fae4781ec/KIRJE_20200319114148.PDF ) esitetään, että palvelujen tuottamisen tasolla kehitetään organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä ja moniammatillisia toimintamalleja vakiinnutetaan osaksi toimintaa. Farmaseutti ja proviisori pystyy laaja-alaisen lääkehoidon peruskoulutuksensa myötä seuraamaan lääkehoidon tarkoituksenmukaista toteutumista, antamaan yksilöllistä lääkeneuvontaa ja lääkkeiden käytön ohjausta, tunnistamaan lääkehoitoon liittyviä ongelmia ja tekemään ratkaisuehdotuksia hoitotiimille asiakas- ja potilasturvallisuuden parantamiseksi. Syventävän lääkehoidon koulutuksen kautta apteekin ammattilaiset pystyvät myös arvioimaan lääkehoidon tarvetta ja lääkehoitokokonaisuuden tarkoituksenmukaisuutta. Edellä mainitut asiat on kuvattu tuoreimmassa Turvallinen lääkehoito -oppaassa (Turvallinen lääkehoito. Opas lääkehoitosuunnitelman laatimiseen, Sosiaali- ja terveysministeriö 2021:6). Nyt lakiesityksessä todetaan, että omavalvontaa (23 §) on seurattava palautteen perusteella, mutta palautetta ei ohjata keräämään esimerkiksi lääkehuollon yhteistyöyksiköiltä, joita apteekit ovat. Omaisilta ja läheisiltä saatavan palautteen lisäksi olisi tärkeää kerätä myös asiantuntijapalautetta apteekeilta esimerkiksi lääkehoitoprosessien turvallisuusauditointien yhteydessä. STM Lääkehoidon ja -huollon jaoston loppuraportissa lääkehoitosuunnitelmien ja niiden toteutuksen auditointeja ehdotetaan jatkuvan kehittämisen työvälineeksi. Auditoinneissa apteekit mukaan ottava toimintamalli mahdollistaisi toisilta oppimisen, madaltaisi kynnystä lähestyä apteekkia lääkehoidon toteuttamiseen liittyvissä kysymyksissä ja lisäisi siten hoitotyön mielekkyyttä.
          • Hoitokoti Päiväkumpu Oy, Kangas Anne
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Lainsäädännön uudistaminen on tärkeää ja ehdotukset pääosin kannatettavia. Päiväkumpu on vastannut moneen kohtaan ei siksi, että on päässyt kommentoimaan kohtaa. Tämä antaa siksi ehkä liian kielteisen kuvan lausunnostamme. Ratkaisevaa uudistuksen toteutumisen kannalta on lain tulkinta. Ikääntyneiden henkilöiden näkökulmasta uudistukset eivät varmista tasavertaista palvelujen saantia eivätkä asiakkaan etua, jos palveluja koskevat päätökset tehdään esim. taloudellisin perustein, eikä inhimillisesti arvokasta vanhenemista tukien. Lakiesityksessä tulee ottaa velvoittavana huomioon, että mikäli julkinen sektori ei pysty järjestämään palvelua säädetyissä määräajoissa, tulee asiakkaalle myöntää kuntapalvelun kustannustasoa vastaava palveluseteli tai palvelun saaminen yksityiseltä sektorilta tulee varmistaa ostopalvelusopimuksin. Nykyisin ns. tavallisen palveluasumisen vähimmäismitoitus on yksityisten palveluntuottajien toimiluvissa kategorisesti 0,3. Ehdotetun tavallisen palveluasumisen riittävä mitoitus tulee määritellä asiakkaan palvelusuunnitelmaan kirjattujen palvelutuntien kautta kuten voimassa oleva sosiaali- ja terveyden huollon asiakasmaksulakikin edellyttää.
          • Vammaisfoorumi , Kokko Sari
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Vammaisfoorumi nosti vammaispalvelulain mukaisen palveluasumisen esiin vastauksessaan kysymykseen 1. Ohessa on täydennystä kyseiseen kohtaan. Vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen kuuluvat vammaispalveluasetuksen 10 §:n mukaan asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Näitä palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Palveluasuminen voidaan järjestää myös henkilön omaan kotiin. Palveluasuminen on vammaispalvelulain nojalla järjestettynä saajalleen subjektiivinen oikeus. Maksuttomia ovat kaikki palvelut ja tukitoimet, jotka liittyvät palveluasumisen järjestämiseen. Lain tarkoittamina maksuttomina erityispalveluina voidaan pitää kaikkia niitä palveluja ja tukitoimia, jotka edesauttavat henkilön selviytymistä kotona hakijan vamman vuoksi. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että kodin ulkopuoliset palvelut eivät ole palveluasumiseen liittyviä palveluja. (Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö 2017, s. 376, 381, 395, 545) Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vammaispalvelujen käsikirja on ohjannut lain soveltamista seuraavasti: ” Asiakasmaksulaissa tai sen esitöissä ei ole tarkemmin määritelty näitä erityispalveluja, mutta maksuttomia ovat ainakin vammaispalveluasetuksessa mainitut ja vastaavat erityispalvelut: jotka liittyvät avustamiseen asumisessa tai asumiseen liittyvissä toiminnoissa (liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa) joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. yleiset palvelut, kuten kotipalvelu ja kotona asumisen mahdollistava kotisairaanhoito, kun ne ovat tarpeen palveluasumisen toteuttamiseksi. ” (THL vammaispalvelujen käsikirja https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asiakasmaksut/asumisen-maksut) Osa varsin saman tyyppisistä palveluista on tällä hetkellä vammaisille ihmisille maksuttomia ja osa maksullisia. Erilaiset käytännöt asiakasmaksujen perimisessä asettavat vammaiset ihmiset keskenään eriarvoiseen asemaan sen mukaan, onko samoihin avuntarpeisiin vastattu esim. henkilökohtaisella avulla vai kotihoidolla ja tukipalvelulla ja onko ihmiselle myönnetty palveluasuminen kotiin. On vammaisten ihmisten asemaa heikentävää ja eettisesti ongelmallista, että jopa elinikäisesti tarvittavasta palvelusta peritään maksuja. Vammaisfoorumi ehdottaa seuraavia selventäviä muutoksia asiakasmaksulakiin: Nykyinen asiakasmaksulaki (4 § 1 mom. 5-kohta) 5) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) 8 §:n 1 momentissa tarkoitetut palvelut, 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut päivätoiminta kuljetusta ja aterioita lukuun ottamatta, henkilökohtainen apu sekä alveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ja 11 §:ssä tarkoitetut tutkimukset; palveluasumisen erityiskustannuksista sekä henkilökohtaisesta avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla; (19.2.2010/135) 5- kohta muutettuna: 5) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) 8 §:n 1 momentissa tarkoitetut palvelut, 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut päivätoiminta kuljetusta ja aterioita lukuun ottamatta, henkilökohtainen apu sekä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut kotona ja kodin ulkopuolella ja 11 §:ssä tarkoitetut tutkimukset; palveluasumisen erityiskustannuksista sekä henkilökohtaisesta avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla; (19.2.2010/135) Perustelut Lakimuutoksen perusteluista tulee käydä ilmi, että osana vammaispalvelulain mukaista palveluasumista myönnetyt kotihoito, tukipalvelut sekä vammaiselle lapselle ja hänen perheelleen osana palveluasumista myönnettävät palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Tulkintaepäselvyyksien estämiseksi laissa ei enää tule käyttää termiä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut, jotta käy ilmi, että osana vammaispalvelulain mukaista palveluasumista esim. kotihoito ja tukipalvelut ovat käyttäjälleen edelleen maksuttomia. Termi ”erityispalvelu” saatetaan tässä yhteydessä virheellisesti tulkita viittaavan vain esim. erityisosaamista vaativiin hoidollisiin palveluihin ja tavallisemmista palveluista kuten siivousavusta perittäisiin maksuja. Jo nyt vammaispalveluasetuksessa käytetään termiä ”asumiseen liittyvät palvelut” kuvattaessa palveluasumisen sisältöä, eli muutos yhdenmukaistaisi termejä. Myös kodin ulkopuolelle järjestettävät kotihoidon ja tukipalvelun palvelut olisivat Vammaisfoorumin ehdotuksen mukaan jatkossa maksuttomia. Ei ole perusteltua, että esim. toimintakykyä ylläpitävä toiminta olisi kotona maksutonta, mutta kodin ulkopuolelle järjestettynä maksullista. Perusteluissa voidaan ottaa esiin myös oikeuskäytäntö palveluasumiseen liittyen palvelujen maksuttomuudesta. KHO:n tulkintakäytännön mukaan henkilön oikeutta saada vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisen palveluasumiseen liittyviä palveluja ei voida syrjäyttää järjestämällä hänelle palveluja sosiaalihuoltolain nojalla. (Esim. KHO 2020:156) Vammaisjärjestöt ovat esittäneet, että vammaisten ihmisten nykylain mukainen kotihoito muutettaisiin maksuttomaksi riippumatta siitä, onko ihmisellä oikeus vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen vai ei. Jatkossa on hyvä harkita, säädetäänkö vammaisille ihmisille maksuttomiksi sekä kotihoito, tukipalvelut että vammaiselle lapselle ja hänen perheelleen myönnetyt vastaavat palvelut. Tämä poistaisi kunnan tai hyvinvointialueen kannusteita valita palvelu kustannusperustein. Esimerkiksi kotihoidon maksullisuus tarkoittaa, että asiakkaalle ei välttämättä järjestetä maksutonta henkilökohtaista apua, vaan kotihoitoa, josta häntä saatetaan laskuttaa. Tuettu asuminen Sosiaalihuoltolain mukaisen tuetun asumisen käyttöala on varsin määrittelemätön, mutta perustelujen mukaan sitä voidaan järjestää myös vammaiselle ihmiselle. Jatkossa vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä on tarve selkeyttää sitä, mikä on esimerkiksi tuetun asumisen ja henkilökohtaisen avun suhde. Nyt joissakin kunnissa on pyritty korvaamaan henkilökohtaista apua mm. tuetun asumisen palvelulla. Tällainen palvelu ei usein todennäköisesti täytä edellytyksiä, joita YK:n vammaissopimuksen yleiskommentissa 5 on asetettu vammaiselle ihmiselle tarjottavalle yksilölliselle tukipalvelulle, koska palvelukäytännöt ovat tyypillisesti joustamattomia ja laitosmaisia. Vammaisfoorumi katsoo, että mm. YK:n vammaissopimuksen 19 artiklan nojalla henkilökohtaisen avun käyttö on yleensä perustellumpaa. Tuettuun asumiseen sisältyvien palvelujen tulee jatkossa olla vammaiselle ihmiselle maksuttomia samoin perustein kuin palveluasumiseen kuuluvien palvelujen. Tällöin tuettuun asumiseen kuuluva kotihoito ja tukipalvelut olisivat käyttäjälleen maksuttomia. Asiakkaalta perityissä maksuissa ei siis olisi eroja sen perusteella, onko asumisen palvelu järjestetty tuettuna asumisena vai vammaispalvelulain mukaisena palveluasumisena. Asia tulisi ottaa käsittelyyn joko nyt tai vammaispalvelulain uudistamisen yhteydessä. Päätöksenteko palveluista Vammaisfoorumi yhtyy muiden lausunnonantajien esittämään näkemykseen siitä, että asiakasturvallisuuden varmistaminen edellyttää, että sosiaalihuoltolaissa säädetään päätöksenteosta laillistettujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnä samoin kuin sosiaalihuoltolaissa on säädetty esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnista (36 §). Näin sosiaalihuollon asiakkaiden palveluprosessin (vireille tulo, palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelma, päätöksenteko, tukien ja palvelujen antamien) jatkumolla vastuut asettuvat kokonaisuudessaan selkeästi sosiaalihuollon laillistetuille ammattihenkilöille, joilla on tehtäviin vaadittava koulutus ja osaaminen ja joihin kohdistuu myös sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukainen valvonta.
          • Yhden Vanhemman Perheiden Liitto ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Olisi tärkeää saada myös lapsiperheiden kotipalvelua eri vuorokauden aikoina lapsen tai vanhemman sairastaessa. Vaikein ongelma lapsiperheiden kotipalvelussa on heikko saatavuus. Esitämme, että hyvinvointialueen tulee järjestää lapsiperheiden kotipalvelua riittävästi. Vakavat puutteet pitää sanktioida. Sellaisina pidämme sitä, että kunta on kokonaan lopettanut lapsiperheiden kotipalvelun tai nimittää lastensuojelun perhetyötä lapsiperheiden kotipalveluksi. Kotipalvelua pitää saada ilman lastensuojelun asiakkuutta ja toisaalta lastensuojelun asiakkuus ei saa olla esteenä kotipalvelun saannille. Tilanne on myös vakava, jos vanhemman tai lapsen sairaanhoidon, esimerkiksi leikkaushoidon, hyöty menetetään, koska palvelua ei ole järjestetty.
          • Suhonen Riitta
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Erityisiä kotihoidon ja muiden ikääntyneiden palveluiden laadun osalta kriittisiä kohteita ovat lääkehoidon osaaminen ja siihen liittyvän osaamisen johtaminen; iäkkäiden lääkehoito on erityisen vaativa osaamisen näkökulmasta, lääkevalikoiman lähes kaikkien lääkeluokitusten lääkkeitä käytetään ikääntyneiden ihmisten hoitoon eri ympäristöissä. Hajautetuissa palveluissa, kuten kotihoidossa, valvonta ja lääkehoidon turvallisuuden seuranta ovat haasteellisia. Tutkimusten perusteella hoidon tarpeen äkillisiä muutoksia varten olisi tehtävä erilaisia "skenaarioita", alueellisia prosesseja (hyvinvointialueet)- jotta hoito ja huolenpito voidaan turvata - iäkkäiden ihmisten äkilliset terveysmuutokset, tapaturmat tai muut kriittiset tilanteet vaativat nopean reagoinnin ja joustavan siirtymisen palvelussa vaativuudeltaan suurempaan ja taas vähemmän vaativaan hoitoon ja palveluun. Nykyinen tunnistettu kriittinen tekijä ovat riittävät hoitolaitteet ja lääkevalikoimat äkillisiin, mutta myös kroonisiin terveyspoikkeamiin - asumisen muodot eivät saa poistaa sitä merkitystä ja tarvetta, mitä hoito/ lääkinnällisiä välineitä yksilön terveydentila ja sen muutokset vaativat. Jokaisen asumisen/ hoivan/ hoidon toimipaikan ympäristöön tulee kiinnittää vakava huomio, jotta se olisi saavutettava, itsenäisyyttä ja omatoimisuutta tukeva, myös elämän päättyessä inhimillinen, sosiaalinen ja symbolinen ympäristö fyysisen ympäristön lisäksi.
          • Saamelaiskäräjät, Lausunnon hyväksynyt Saamelaiskäräjien puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso 27.8.2021, lausunnon kirjasi Posken ma. suunnittelijan sijainen Ida Pirttijärvi
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Saamelaisten sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistoiminta tulisi tapahtua saamelaisen yhteiskunnan kielen ja kulttuurin edellyttämistä lähtökohdista, jotta prosessissa tunnistettaisiin saamelaisväestön tarpeet ja niihin kohdistuvat toimet. Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palvelujen tarvittavista toimenpiteistä tulee neuvotella Saamelaiskäräjien kanssa. Saamelaisilla on perustuslain (17.3§) mukainen oikeus alkuperäsikansana kielensä ja kulttuurinsa ylläpitämiseen sekä saamen kielilain (1086/2003) mukaan oikeus omakielisiin palveluihin saamelaisten kotiseutualueella. Terveydenhuoltolaki (1326/2010, 6.3 §) sisältää viittauksen saamen kielilakiin. Laissa sosiaalihuollosta (1341/2014, 4 §) todetaan, että sosiaalihuollon toimenpiteitä ja palveluja järjestettäessä on huomioitava asiakkaan kielellinen ja kulttuurinen tausta. Laissa sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista (2000/812, 4 §) sekä laissa potilaan asemasta ja oikeuksista (1326/2010, 6.3 §) todetaan, että palveluja toteutettaessa on otettava huomioon asiakkaan äidinkieli ja kulttuuritausta. Suomi on allekirjoittanut ja sitoutunut noudattamaan useita kansainvälisiä sopimuksia, jotka turvaavat saamelaisten alkuperäiskansaoikeuksia, kielellisiä oikeuksia ja ihmisoikeuksia, kuten YK:n kansalais- ja poliittisia oikeuksia koskeva yleissopimus (KP-sopimus), YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän vastainen yleissopimus (CERD), Yhdistyneiden kansakuntien taloudellisia, sivistyksellisiä ja sosiaalisia oikeuksia kos-keva yleissopimus (TSS), Euroopan neuvoston kieliperuskirja, Euroopan neuvoston kansallisia vähemmistöjä koskeva puiteyleissopimus ja ILO 169. YK:n alkuperäis-kansajulistuksen 21. artiklan mukaisesti sopimusvaltiot toteuttavat tehokkaat toimet ja tarvittaessa erityistoimet, joilla varmistetaan alkuperäiskansojen taloudellisten ja sosiaalisten olojen jatkuva parantaminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä alkuperäiskansoihin kuuluvien vanhusten, naisten, nuorten, lasten ja vammaisten henkilöiden oikeuksiin ja erityistarpeisiin Sopimusten toteutumisen seurantaraporttien mukaan saamelaisten ikäihmisten palveluissa ja asemassa on edelleen vakavia puutteita (CM/RESCMN(2017)1, CM/RECCHL(2018)5), vaikka joitakin positiivisia kehitysaskelia on tapahtunut viime vuosikymmeninä saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten ikäihmisten palvelujen kehittämiseksi. Tällä hetkellä saamelaisten kielellisiä ja kulttuurisia tarpeita ei huomioida riittävästi iäkkäitä ihmisiä koskevassa lainsäädännössä, strategisella ohjelmatasolla, palvelusuosituksissa ja niiden toteutuksessa. Lausunnolla luonnoksista hallituksen esityksiksi eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ei ollut mitään mainintaa kielellisistä ja kulttuurisista oikeuksista sekä erityistarpeista, puhumattakaan saamelaisten alkuperäiskansa-asemasta. Saamelaiskäräjät pitää tätä seikkaa valitettavana puutteena, ja esittää, että käynnissä olevissa lainsäädännön, ohjelmien ja suositusten uudistusten yhteydessä nämä seikat korjataan systemaattisesti. Laissa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012, vanhuspalvelulaki), todetaan kyllä tarve ottaa huomioon asiakkaan äidinkieli ja kulttuuri. Lakiuudistuksissa tulisi kuitenkin todeta eksplisiittisemmin myös saamelaisten perustuslaillinen erityisasemaa alkuperäiskansana sekä viittaukset saamen kielilakiin. Jotta voidaan varmistaa kielellisten oikeuksien sekä saamelaisten yhdenvertaisten palveluiden toteutuminen, Saamelaiskäräjät voi tarvittaessa pyytää saamelaiskäräjälain 9 § mukaisia neuvotteluja lakiuudistamisprosessissa.
          • Wilhelmiina Palvelut Oy
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Lainsäädännön uudistaminen on tärkeää ja monet sen ehdotukset kannatettavia. Ratkaisevaa toteutumisen kannalta on kuitenkin lain tulkinta. Ikääntyneiden henkilöiden näkökulmasta uudistukset eivät varmista tasavertaista palvelujen saantia eivätkä asiakkaan etua, jos palveluja koskevat päätökset tehdään esim. taloudellisin perustein eikä inhimillisesti arvokasta vanhenemista tukien. Laissa tulee vielä vahvemmin huomioida inhimilliset ja asiakkaiden näkökulmat. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tällä hetkellä valtaisa pula osaavasta ja koulutetusta työvoimasta. Henkilöstöpulaa on ratkaistava yhdessä valtakunnallisesti eikä siten, että jokainen toimija erikseen yrittää ratkaista koko alan vaikeimman ongelman. Esitys ei nyt tarjoa keinoja mistä uudet työntekijät saadaan ja esitystä on täydennettävä tältä osin.
          • Oikeusministeriö, DJO, Nyholm Elina
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Sosiaali- ja terveysministeriö on pyytänyt oikeusministeriöltä lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Oikeusministeriö esittää lausuntonaan seuraavaa. Esityksen vaikutukset perusoikeuksiin Esitysluonnoksesta puuttuvat kokonaan suhde perustuslakiin ja säätämisjärjestys –osio. Tämä on valitettavaa, koska esitys sisältää useita liityntäkohtia perusoikeuksiin, erityisesti oikeuteen sosiaaliturvaan sekä yksityisyyden suojaan, mutta myös esimerkiksi yhdenvertaisuuteen ja oikeusturvaan (oikeus hyvään hallintoon). Koska asiaa ei ole esitysluonnoksessa perusteellisesti käsitelty, ei oikeusministeriö voi ottaa kantaa esityksen perusoikeusvaikutuksiin kuin rajoitetusti. Yhdenvertaisuus Esityksessä on kyse muutoksista, jotka vaikuttavat tietylle ihmisryhmälle, eli ikääntyneille, järjestettäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä niiden laatuun. Siten esityksellä kokonaisuudessaan voidaan nähdä olevan yhteys perustuslain 6 §:n yhdenvertaisuussäännökseen, mukaan lukien tosiasiallisen yhdenvertaisuuden edistämiseen. Perustuslain 6 § mainitaankin esityksen osiossa, jossa kuvataan esityksen kannalta keskeisiä perustuslain säännöksiä (4.2.3.5). Yhdenvertaisuuskysymys tulisi nostaa esiin myös säätämisjärjestysosiossa. Esityksessä mainitaan, että palveluja koskevien säännösten ja niiden rakenteen selkeyttäminen luovat paremmat edellytykset asiakkaiden yhdenvertaisuuden toteutumiselle sekä oikeudelle riittäviin sosiaalipalveluihin. Esityksessä tulisi kuvata tarkemmin, miten näiden muutosten käytännössä arvioidaan vaikuttavan yhdenvertaisuuteen. Esityksessä ehdotetaan, että turvapalvelut siirtyisivät kunnan järjestämisvastuulle. Esityksen vaikutuksia kotitalouksien taloudelliseen asemaan kuvaavassa osiossa mainitaan, että tämä voi vaikuttaa asiakkaiden maksamiin asiakasmaksuihin. Pienituloisilla asiakkailla voi esityksen mukaan olla oikeus asiakasmaksun huojentamiseen, jolloin palvelu on hänelle edullisempaa kunnan järjestämänä. Tämän seikan mahdollista vaikutusta yhdenvertaisuuteen eri tuloisten asiakkaiden välillä tulisi vielä arvioida esityksessä. Yksityisyyden suoja Luonnoksessa ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annettuun lakiin (LE 2) ehdotetaan lisättäväksi uusi 24 a §, jonka 2 momentin mukaan THL toteuttaa valtakunnallisen asiakastyytyväisyyskyselyn joka toinen vuosi. Saman pykälän 3 momentin mukaan THL voi julkaista keräämiinsä tietoihin perustuvat seurantaraportit palvelujen järjestäjä- ja toimintayksikkökohtaisina salassapitoa koskevien säännösten estämättä. Seurantaraportit eivät saa sisältää sellaista tietoa, jonka perusteella toimintayksikön asiakas on suoraan tai välillisesti tunnistettavissa. Oikeusministeriö huomauttaa, että lähtökohtana tietojen julkaisemisessa on, että ne julkaistaan sellaisessa muodossa, jossa ne eivät sisällä salassapidettäviä tietoja. Jos salassapidettävää tietoa on välttämätöntä saattaa esimerkiksi toisen viranomaisen tietoon sen tehtävien suorittamiseksi, pitäisi tältä osin ensi sijaisesti säätää tietojen luovuttamisesta salassapitosäännösten estämättä tiedon luovuttavan ja sitä tarvitsevan viranomaisen välillä, eikä tietojen yleisestä julkaisemisesta. Esityksestä ei käy ilmi, mitä nämä potentiaalisesti salassapidettävät tiedot, joita julkaistaisiin, olisivat. Oikeusministeriö toteaa, ettei salassapitoa voida säätää murrettavaksi vain varmuuden vuoksi. Mikäli tietojen julkaisemisen voidaan arvioida olevan sekä välttämätöntä että perustuvan niin painavaan intressiin, että salassapito voidaan säätää väistymään tietyn perusteen osalta, niin tällöin asianmukaista olisi murtaa salassapito mahdollisimman tarkkarajaisesti nimeämällä se/ne salassapitoperusteet, joiden estämättä tietojen julkiseminen voidaan toteuttaa. Lisäksi salassapidon murtamiseksi tarvitaan – jos sitä edelleen pidettäisiin edellä tarkoitetulla tavalla välttämättömänä - analyysi sen hyväksyttävyydestä ja oikeasuhteisuudesta. Esityksestä puuttuu analyysi siitä, mitä olisivat ne tiedot, joiden saattaminen suuren yleisön saataville olisi sillä tavoin välttämätöntä, että julkaisemisen tarve ja sillä tavoiteltava tarkoitus/päämäärä voisi syrjäyttää salassapidolla suojattavan intressin. Välttämätöntä julkiseminen voisi olla lähinnä silloin, jos julkaisemista ei voida toteuttaa eikä sillä tavoiteltua päämäärää saavuttaa ilman salassapidon murtamista. Lisäksi julkaisemisella tavoiteltavan intressin tulisi olla niin painava verrattua salassapidolla suojattavaan intressiin, että salassapidolla suojattavan intressin syrjäyttäminen sen perusteella olisi hyväksyttävää. Salassapidettävien tietojen julkaiseminen olisi siis analysoitava perusteellisemmin salassapidettävien tietojen osalta ja arvioitava tarkemmin edellä selostettujen kriteerien mukaisesti, eli sitä olisi käsiteltävä ainakin julkaisuintressin, julkaisemisen välttämättömyyden ja murrettavan salassapitointressin osalta. Tapauskohtaisesti ja julkaistavien tietojen luonteesta riippuen tähän voi kytkeytyä myös muita perusoikeuksia ja niiden rajoittamisen arviointia, joskin yksityiselämänsuoja tässä vaikuttaisi ainakin asiakkaiden osalta olevan suljettu pois erillisen säännöksen perusteella. Muuta huomioitavaa Oikeusministeriö huomauttaa, että sosiaalihuoltolain (LE 1) muutoksenhakua koskeva 6 luku sekä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain (LE 4) muutoksenhakua koskeva 7 luku ovat osittain vanhentuneet. Sosiaalihuoltolain 51, 53 ja 54 § sekä yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 36 § sisältävät viittauksia vuoden 2019 loppuun asti voimassa olleeseen hallintolainkäyttölakiin. Lisäksi muutoksenhakua koskevat lakiviittaukset tulisi kirjoittaa aineelliseen muotoon. Nämä lainkohdat olisi oikeusministeriön näkemyksen mukaan ehdottomasti lainsäädännön ajantasaisuuden ja selkeyden vaatimuksen vuoksi tässä yhteydessä ajantasaistettava vastaamaan vuoden 2020 alussa voimaan tulleen oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) säännöksiä. Sääntelystä tulisi myös poistaa yleislain kanssa tarpeeton päällekkäinen sääntely jatkomuutoksenhaun valitusluvanvaraisuudesta. Teknisluontoisena huomiona oikeusministeriö toteaa, että jos sosiaalihuoltolain 14 §:n 1 momenttia muutetaan kokonaisuudessaan, pitää muutosehdotuksessa ottaa huomioon myös samaan aikaan voimaan tuleva lailla 635/2021 tehty muutos. Lisäksi kohtanumerointi tulee koko momenttia muutettaessa muuttaa siten, että siinä ei käytetä ns. kirjainkohtia. Vaihtoehtona koko momentin muuttamiselle on vain ao. kohtien muuttaminen ja lisääminen.
          • Yhdenvertaisuusvaltuutettu, Björkberg Elli
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Liittyen viittomakielisten vanhusten oikeuksien turvaamiseen yhdenvertaisuusvaltuutettu toistaa jo sote-uudistuksen yhteydessä lausumansa kannan siitä, että viittomakielisten ihmisten oikeudet eivät riittävästi toteudu sosiaali- ja terveydenhuollossa ja tarvitsemme täydentävää laintasoista sääntelyä näiden oikeuksien turvaamiseksi. Tässä esityksessä viittomakielisten oikeuksista on maininta HE:n sivulla 8 (nykytila), jossa mainitaan, että viittomakielisten oikeudet on turvattu lailla. Viittomakielisten ihmisten oikeudet eivät kuitenkaan tosiasiassa toteudu siten, kuin heidän kielellisiä oikeuksiaan koskevaa lainsäädäntöä laadittaessa on tarkoitettu. Yhdenvertaisuusvaltuutettu ehdottaa, että tämän uudistuksen yhteydessä lisättäisiin vanhuspalvelulain 8 §:ään (palvelujen kieli) uusi momentti viittomakielisten vanhusten oikeudesta tulkkaukseen. Samassa lainkohdassa on myös säädetty ruotsinkielisten sekä saamelaisten vanhusten asemasta. Lisäysehdotus on seuraavansisältöinen: Suomea tai ruotsia käyttävälle kuulovammaiselle iäkkäälle henkilölle ja suomalaista- tai suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävälle iäkkäälle henkilölle on tarvittaessa järjestettävä tulkkaus. Kokonaisuutena lakimuutoksen yhdenvertaisuusarviointi vaikuttaa vielä varsin keskeneräiseltä. Esitykseen sisältyvistä yhdenvertaisuuteen liittyvistä kirjauksista syntyy käsitys, että yhdenvertaisuus on hahmotettu ja käsitetty lähinnä alueellista yhdenvertaisuutta koskevana kysymyksenä. Esityksen yhdenvertaisuusarviointia on syytä tarkentaa muun muassa ikääntyneiden sekä vammaisten ihmisten osalta. Yhdenvertaisuusvaltuutettu yhtyy myös eduskunnan oikeusasiamiehen kannanottoon siitä, että esityksen suhdetta perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin, ja tämän johdosta eri perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen, ei ole kattavasti arvioitu.
          • Kuurojen Liitto ry, Torboli Helena
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • On tärkeää kehittää teknologisia ratkaisuja viittomakielisen iäkkään toimintakyvyn ja tarpeiden mukaan mm. etäyhteydet, videopuhelu, hätäpuhelu. Vaihtoehtona on luoda viittomakielisille iäkkäille soveltuva teknologia, jonka avulla saadaan suoraan eri omakielisiä palveluja. Erityisesti tulisi luoda jokin ratkaisu siihen, että viittomakielinen vanhus voi turvaranneketta käyttämällä tarpeen vaatiessa hälyttää apua. Tällä hetkellä järjestelmä ei sovi viittomakielisen vanhuksen käyttöön, sillä hälytyksen jälkeen hänelle ensin soitetaan puhelimella ja vasta sitten lähetetään apua paikan päälle. Tarve vastaavalle järjestelmälle on kuitenkin myös viittomakielisten iäkkäiden keskuudessa olemassa. Viittomakieliystävällinen teknologia tulee toteuttaa palvelujen tuottajien ja viittomakielialan asiantuntijoiden yhteistyönä. Tärkeää on huomioida myös tuleva esteettömyyslainsäädäntö, jotka tällä hetkellä valmistellaan vastaamaan EU:n esteettömyysdirektiiviä. Uuden lainsäädännön myötä tulee olla tarjolla erilaisia tapoja olla yhteydessä ja asioida, jotta palvelu ei perustuisi vain yhden aistin varaan, kuten ääneen.
          • Pirkkalan kunta, Jutila Tuula
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Shl 49 b §: esihenkilöiden raportointivelvollisuus ylemmälle johdolle ei poista/ratkaise työvoiman saatavuuteen liittyviä haasteita. Onko tarpeen kirjata edes lakiin?
          • Pirkanmaan liitto, PirSote/ Sosiaalihuollon palvelut
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Toiveena selkeä ohjaus turvapuhelinta koskevan kohdan lain tulkintaan, myös valvonnan suunnalta selkeät yhtenäiset linjaukset asian suhteen.
          • Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEK, Telaranta Kari
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Teemoissa puhutaan laadusta ja asumisen monimuotoisuudesta. Sen yhteydessä ei kuitenkaan otsikkotasolla mainita turvallisuutta, vaikka turvallisuus on ihmisen perustarve ja perusoikeus. Tutkimuksessa on todettu, että kotihoidossa olevien ikääntyneiden turvallisuus on useilla mittareilla alemmalla tasolla kuin muissa hoivamuodoissa olevilla keskimäärin (Ojala 2020, aiemmin viitattu SPEK Puheenvuoroja 10). Samoin sekä palo- että poistumisturvallisuuden tiedetään olevan jo lainsäädännöllisesti alemmalla tasolla kotona asuvilla kotihoidon asiakkailla kuin muissa asumismuodoissa asuvilla. Kun iäkkäiden asumiseen etsitään monimuotoisuutta, turvallisuutta, palo- ja poistumisturvallisuutta ei saa missään tapauksessa unohtaa toimitilojen ja palveluiden vaatimuksissa. Myös henkilöstön turvallisuusosaaminen tulee nykyistä selkeämmin kirjata suoraan lakiin. Osaamisen tulee olla aiempaa laajempaa, ei pelkästään perinteisen potilasturvallisuuden (lääketurvallisuus, hoitolaitteet ja hoito) osaamista, vaan myös asuinkohteen ja sen ympäristön vaarojen tunnistamisen ja niiden minimoinnin osaamista. Esityksessä ehdotetaan vanhuspalvelulakiin informatiiviset säännökset asumisen strategisesta suunnittelusta ja ennakoinnista. Säädös on tervetullut. Lisäksi täsmennettäisiin säännöksiä palvelusuunnitelmasta, päätöksenteosta, kotihoidon henkilöstön riittävyydestä, johtamisesta sekä omavalvonnasta. Näiden ohella tulee tarkistaa vaatimukset henkilöstön koulutuksesta ja erityisesti turvallisuuskoulutuksesta ja turvallisuusosaamisesta. Osaaminen on välttämätöntä, koska hajasijoitettujen asiakkaiden asumisen turvallisuus ei voi olla pelkästään heidän oman toimintansa varassa. Turvapalvelu on käsitteenä harhaanjohtava. Lisäksi turvallisuuden varmistamiseksi tarjottavien palveluiden vastuutoimija pitäisi mahdollisesti olla myös hoivatyön ammattilainen. Lakiesityksessä todetaan, että kotikäynteihin voi kuitenkin sisältyä sellaisiakin tehtäviä, joiden suorittamiseen riittää hoiva-avustajan koulutus. Olisiko kiireelliset kotikäynnit sellainen? Voisi laajemmin pohtia osaamisvaatimuksia näihin kiireellisiin kotikäynteihin liittyen. Voisiko sote-ammattilaisella olla myös turvallisuusalan koulutus – tai päinvastoin? Turvallisuusalan ammattilaisen kolmivuotiseen koulutukseen voitaisiin sisällyttää lähihoitajaopinnot, tai kehittää lisäkoulutus turvallisuuteen liittyen sote-koulutuksen saaneille, esim. lähihoitajille? Sekä vanhuspalvelulain että sosiaalihuoltolain mukaisten huoli-ilmoitusten määrä on kasvussa, kuten myös pelastuslaitosten saamien pelastuslain 42 §:n mukaisten vaarailmoitusten määrä. Vaarailmoitusten taustalla on asumistuvallisuuden vaarantuminen ja merkittävä osa ilmoitukseen johtaneista tilanteista on iäkkäiden henkilöiden asumiseen liittyviä jatkuvia vaaratilanteita. Ilmoituksista merkittävä osa on tilanteita, joissa huolen kohteena olevan henkilön sosiaalipalvelut eivät ole riittävät. Tilannetta selitetään usein itsemääräämisoikeudella: henkilö kieltäytyy palveluista, mutta todellisuudessa valtaosa tarvitsisi ja pystyisi vastaanottamaan voimakkaampaa tukea. Valtaosalle palvelu on vain riittämätön arjen ja asumisen turvallisuuden varmistamiseksi. Kotona asumisen ihannoinnin sijasta tulee asettaa realistiset arviointikriteerit kotona asumisen turvallisuudesta. Jos henkilöllä ei ole enää valmiuksia kotona asumiseen, vaan kotona asuminen luo jatkuvan tapaturmariskin, yksinäisyyden ja turvattomuuden tunteen, hänelle tulee järjestää asianmukainen hoivapaikka yhteisöllisemmästä asumismuodosta, jossa myös turvallisuus on otettu tavanomaista kotia paremmin huomioon.
          • Vihreä liitto rp., puoluehallitus
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Linjaukset ovat pääosin hyviä ja kannatettavia. Vanhustenhuollossa on tunnistettava se haaste, että alalta siirtyy jatkuvasti ihmisiä muihin tehtäviin ja uusia osaajia ei saada riittävästi. Näiden ehdotettujen linjausten lisäksi ikäihmisten hoivassa ja huolenpidossa on panostettava koulutuspaikkojen lisäämiseen, työperäiseen maahanmuuttoon, palkkaukseen, työhyvinvointiin ja työn kuormittavuuden alentamiseen, jotta alalle tulee uusia ihmisiä ja nykyiset osaajat pysyvät alalla. Kiinnitämme huomiota myös muiden asiakasryhmien, kuten vammaisten, palveluasumiseen. Lainsäädännön pitää olla yhteneväinen ja yhdenvertainen kaikkien asiakasryhmien osalta - ottaen samalla huomioon asiakasryhmien erityistarpeet. Luonnoksen 19 §:ssä mainitaan kotihoidon osalta, että kotihoitoa järjestetään vamman takia. Silti luonnoksessa keskitytään vain ikäihmisten palveluiden parantamiseen. Jatkossa onkin kiinnitettävä huomiota myös mm. vammaisten palveluasumiseen ja oikeuksien vahvistamiseen. Samat käytännön haasteet ja oikeudelliset ongelmat koskettavat niin ikäihmisiä kuin muitakin asiakasryhmiä kotihoidon ja palveluasumisen piirissä. Toisaalta esityksessä olisi kyettävä vahvistamaan yhdenvertaisuutta vielä laajemmin niin, että vähemmistöt, esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt ja muuta kuin kansalliskieltä äidinkielenään puhuvat, tulevat huomioiduksi ikäihmisten palveluissa. Lainsäädännön laatimisessa tulisi huomioida laajalti koronapandemian vaikutukset, sillä se on vaikuttanut eniten jo valmiiksi heikossa asemassa oleviin, kuten ikäihmisiin. Esityksen pohjalla tulisikin olla jonkinlainen koronapandemian ja myös sen jälkihoidon perus- ja ihmisoikeusvaikutuksista tehty kokonaisarvio ikäihmisten osalta. Samalla esityksessä tulisi vielä selkeämmin arvioida perus- ja ihmisoikeusvaikutusten järjestelmällistä ja kokonaisvaltaista toteutumista ja tehdä tarvittavat muutokset eduskunnan oikeusasiamiehen arvioiden ja suositusten pohjalta. Eduskunnan oikeusasiamies on nostanut vuosiraportissaan 2020 puutteet vanhustenhoidossa Suomen kymmenen keskeisen ihmisoikeusongelman joukkoon. Raportin mukaan puutteita on havaittu mm. rajoitustoimenpiteiden käytössä, kotona asuvien vanhusten palveluiden riittävyydessä ja laadussa, päätöksenteossa sekä kuntien valvonnassa. Esityksessä olisi kiinnitettävä laajemmin huomiota päätöksenteon yhtenäisiin käytäntöihin. Palvelutarpeen päätöksen on tultava viranomaiselta, jotta asiakkaan oikeusturva on taattu ja päätös voidaan asettaa myös hallintotuomioistuimen punnittavaksi. Vanhuspalvelujen palveluasukkaiden perusoikeuksien rajoittamisesta ei ole säädetty nykyisessä laissa. Laillisuusvalvonnassa on kuitenkin vakiintuneesti katsottu, että asukkaisiin kohdistuviin perusoikeuksien rajoitustoimenpiteisiin tarvitaan lääkärin lupa. Luvasta ja sen käytön seurannasta olisi säädettävä lailla. Samalla tulee tähdentää, että rajoitteita ei voi käyttää enempää eikä pidempään kuin on välttämätöntä. Käytetty keino ei myöskään saa olla ylimitoitettu suhteessa tavoitteeseen. Omavalvontasuunnitelmaa koskevia säädöksiä tulisi tarkentaa niin, että niissä käsitellään riittävän perusteellisesti myös rajoitustoimenpiteitä. Yksiköissä on oltava kirjallinen ohje rajoitustoimenpiteistä. Keskeisenä tavoitteena tulee olla rajoitustoimenpiteiden ennaltaehkäisy sekä suunnitelman tekeminen vaihtoehtoisista toimintatavoista. Koronapandemia on osoittanut, että palveluasumisen asiakkaiden perusoikeudet tulevat herkästi rajoitetuksi kriisitilanteissa: monet pandemian aikaiset vierailukiellot todettiin sittemmin laittomiksi. Siksi olisi tärkeää ilmaista esityksessä tarkemmin, kuinka ikäihmisten palveluissa edistetään asiakkaiden itsemääräämisoikeuden toteutumista. Vastaavasti käytettävien itsemääräämisoikeuden rajoittamistoimenpiteiden tulisi perustua lakiin. Vaadittava säädöspohja puuttuu nyt kokonaan. Tältä osin myös tartuntatautilain säännökset ovat puutteelliset. Erityistä huomioita tulisi kiinnittää kriisitilanteiden, kuten pandemian aikaisiin toimiin liittyvään viranomaisviestintään ikäihmisiä koskevissa palveluissa. Sen on oltava saavutettavaa ja tapahduttava myös vaihtoehtoisilla kommunikaatiokeinoilla. Tiedon on oltava yhdenvertaisesti kaikkien saatavilla kielestä, iästä, vammasta tai muusta taustasta riippumatta. Alla on vielä huomioita yksittäisiin kysymyksiin. Näihin on vastattu "Kyllä", jolloin kommentit ao. kohdassa eivät ole mahdollisia. Kysymykseen 3: Vihreät kantaa huolta vanhuspalveluiden kustannusten kasvusta tulevina vuosina, palvelujärjestelmän kestävyydestä ja sukupolvien välisen taakanjaon oikeudenmukaisuudesta. Siksi osana uudistusta olisi tarpeen arvioida sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain kehittämistarpeita sen suuntaisesti, että kaikista heikoiten toimeentulevien vanhusten enimmäismaksut pienenisivät ja että maksujen määräytymisessä huomioitaisiin myös henkilön varallisuus sen mukaisesti kuin perustoimeentulotuenkin kohdalla tehdään. Tilastokeskuksen mukaan 65–74-vuotiaat ovat Suomen kaikkein varakkain ikäluokka ja omistavat yli 40 % koko maan varallisuudesta, ja myös yli 75-vuotiaat ovat selvästi aiempaa varakkaampia. Eläkeläiset ovat huomattavasti varakkaampia kuin palkansaajat keskimäärin. Samalla kun osa vanhuksista joutuu käyttämään 85 % kaikista varoistaan hoiva-asumiseen, kaikista varakkaimpien ihmisten osallistuminen kustannuksiin on varsin vähäistä suhteessa varallisuuteen. Mm. Kelan johtava taloustutkija Signe Jauhiainen on arvioinut, että nuoret ikäluokat tulevat “rusentumaan rahoitustaakan alle”, jos sotien jälkeen syntyneet historiallisen varakkaat eläkeläisikäluokat eivät kustanna hoivaansa nykyistä enemmän itse. Asiakasmaksuperiaatteita muuttamalla voitaisiin paremmin turvata myös heikoiten toimeentuleville vanhuksille laadukkaammat palvelut ja alentaa heidän maksuosuuttaan. Kysymykseen 5: Ehdotamme lisäystä: “Hoiva-asuminen sisältää henkilön yksilöllisen tarpeen mukaisen vuorokaudenajasta riippumattoman hoidon ja huolenpidon, toiminta- JA LIIKKUMISkykyä ylläpitävän ja edistävän toiminnan, ateriat, vaatehuollon, siivouksen sekä osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä edistävän toiminnan.” Kysymykseen 9: Riittää, että turva-auttaja on koulutuksen ja kokemuksen perusteella sopiva, kunhan vaatimus viipymättömästä ilmoitusvelvollisuudesta on mukana. Kysymykseen 13: Lisäksi olisi hyvä kirjata, että palvelukuvausta tulee päivittää aina, kun henkilön toimintakyvyssä tai muussa voinnissa tapahtuu muutosta. Kysymykseen 14: Ehdotamme muutosta: “3) oltava iäkkään henkilön suostumuksella tarvittaessa yhteydessä hänen sosiaali- ja terveyspalvelujensa järjestämisestä ja tuottamisesta vastaaviin TAHOIHIN JA KÄYTÄVÄ YHDESSÄ AMMATTIHENKILÖN KANSSA LÄPI PALVELUKOKONAISUUS, jotta palvelut vastaisivat mahdollisimman hyvin iäkkään henkilön tarpeita.” Perustelu: Hoidon tarpeen arvion tekee aina ammattiryhmän edustaja yhdessä asiakkaan/omaisen kanssa. Ajatukset tarpeesta ja mahdollisuuksista voivat olla hyvinkin erilaiset, siksi myös ammattilaisen näkemys täytyy huomioida ja turvata tässä yhteydessä.
          • Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Palveluasumiseen sisältyvät palvelut ja maksuttomuus Kotihoidon ja tukipalvelujen erottaminen toisistaan voi synnyttää kentällä kysymyksiä, miltä osin palvelut ovat maksuttomia osana vammaispalvelulain mukaista palvelusasumista. Vammaispalvelulain mukainen palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ovat vaikeavammaiselle henkilölle maksuttomia. Asiakasmaksulakia ja lain perusteluja on tämän vuoksi täsmennettävä. Palveluasumiseen kuuluvat vammaispalveluasetuksen 10 §:n mukaan asunto sekä asumiseen liittyvät palvelut, jotka ovat välttämättömiä asukkaan jokapäiväiselle suoriutumiselle. Näitä palveluja voivat olla avustaminen asumiseen liittyvissä toiminnoissa kuten liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa sekä ne palvelut, joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. Palveluasuminen voidaan järjestää myös henkilön omaan kotiin. Palveluasuminen on vammaispalvelulain nojalla järjestettynä saajalleen subjektiivinen oikeus. Maksuttomia ovat kaikki palvelut ja tukitoimet, jotka liittyvät palveluasumisen järjestämiseen. Lain tarkoittamina maksuttomina erityispalveluina voidaan pitää kaikkia niitä palveluja ja tukitoimia, jotka edesauttavat henkilön selviytymistä kotona hakijan vamman vuoksi. Oikeuskirjallisuudessa on kuitenkin katsottu, että kodin ulkopuoliset palvelut eivät ole palveluasumiseen liittyviä palveluja. (Räty, Tapio: Vammaispalvelut. Vammaispalvelulain soveltamiskäytäntö 2017, s. 376, 381, 395, 545) THL:n Vammaispalvelujen käsikirja on ohjannut lain soveltamista seuraavasti: ” Asiakasmaksulaissa tai sen esitöissä ei ole tarkemmin määritelty näitä erityispalveluja, mutta maksuttomia ovat ainakin vammaispalveluasetuksessa mainitut ja vastaavat erityispalvelut: • jotka liittyvät avustamiseen asumisessa tai asumiseen liittyvissä toiminnoissa (liikkumisessa, pukeutumisessa, henkilökohtaisessa hygieniassa, ruokataloudessa ja asunnon siivouksessa) • joita tarvitaan asukkaan terveyden, kuntoutuksen ja viihtyvyyden edistämiseksi. • yleiset palvelut, kuten kotipalvelu ja kotona asumisen mahdollistava kotisairaanhoito, kun ne ovat tarpeen palveluasumisen toteuttamiseksi. ” (THL vammaispalvelujen käsikirja https://thl.fi/fi/web/vammaispalvelujen-kasikirja/tuki-ja-palvelut/asiakasmaksut/asumisen-maksut) Osa varsin saman tyyppisistä palveluista on tällä hetkellä vammaisille maksuttomia ja osa maksullisia. Erilaiset käytännöt asiakasmaksujen perimisessä asettavat vammaiset henkilöt keskenään eriarvoiseen asemaan sen mukaan, onko samoihin avuntarpeisiin vastattu esim. henkilökohtaisella avulla vai kotihoidolla ja tukipalvelulla ja onko henkilölle myönnetty palveluasuminen kotiin. On vammaisten asemaa heikentävää ja eettisesti ongelmallista, että jopa elinikäisesti tarvittavasta palvelusta peritään maksuja. Heta-liitto ehdottaa seuraavia selventäviä muutoksia asiakasmaksulakiin: Nykyinen asiakasmaksulaki ( 4 § 1 mom. 5-kohta) 5) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) 8 §:n 1 momentissa tarkoitetut palvelut, 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut päivätoiminta kuljetusta ja aterioita lukuun ottamatta, henkilökohtainen apu sekä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut ja 11 §:ssä tarkoitetut tutkimukset; palveluasumisen erityiskustannuksista sekä henkilökohtaisesta avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla; (19.2.2010/135) 5- kohta muutettuna: 5) vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/1987) 8 §:n 1 momentissa tarkoitetut palvelut, 8 §:n 2 momentissa tarkoitetut päivätoiminta kuljetusta ja aterioita lukuun ottamatta, henkilökohtainen apu sekä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut kotona ja kodin ulkopuolella ja 11 §:ssä tarkoitetut tutkimukset; palveluasumisen erityiskustannuksista sekä henkilökohtaisesta avusta voidaan kuitenkin periä maksu, jos henkilö saa niihin korvausta muun lain kuin vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain nojalla; (19.2.2010/135) Perustelut Lakimuutoksen perusteluista tulee käydä ilmi, että osana vammaispalvelulain mukaista palveluasumista myönnetyt kotihoito, tukipalvelut sekä vammaiselle lapselle ja hänen perheelleen osana palveluasumista myönnettävät palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia. Tulkintaepäselvyyksien estämiseksi laissa ei enää tule käyttää termiä palveluasumiseen liittyvät erityispalvelut, jotta käy ilmi, että osana vammaispalvelulain mukaista palveluasumista esim. kotihoito ja tukipalvelut ovat käyttäjälleen edelleen maksuttomia. Termi ”erityispalvelu” saatetaan tässä yhteydessä virheellistä tulkita viittaavan vain esim. erityisosaamista vaativiin hoidollisiin palveluihin ja tavallisemmista palveluista kuten siivousavusta perittäisiin maksuja. Jo nyt vammaispalveluasetuksessa käytetään termiä ”asumiseen liittyvät palvelut” kuvattaessa palveluasumisen sisältöä, eli muutos yhdenmukaistaisi termejä. Myös kodin ulkopuolelle järjestettävät kotihoidon ja tukipalvelun palvelut olisivat Heta-liiton ehdotuksen mukaan jatkossa maksuttomia. Ei ole perusteltua, että esim. toimintakykyä ylläpitävä toiminta olisi kotona maksutonta, mutta kodin ulkopuolelle järjestettynä maksullista. Perusteluissa voidaan ottaa esiin myös oikeuskäytäntö palveluasumiseen liittyen palvelujen maksuttomuudesta. KHO:n tulkintakäytännön mukaan henkilön oikeutta saada vammaispalvelulain mukaisia vaikeavammaisen palveluasumiseen liittyviä palveluja ei voida syrjäyttää järjestämällä hänelle palveluja sosiaalihuoltolain nojalla. (Esim. KHO 2020:156) Heta-liitto on esittänyt, että vammaisten nykylain mukainen kotihoito muutettaisiin maksuttomaksi riippumatta siitä, onko henkilöllä oikeus vammaispalvelulain mukaiseen palveluasumiseen vai ei. Jatkossa on aiheellista säätää vammaisille maksuttomiksi sekä kotihoito, tukipalvelut sekä vammaiselle lapselle ja hänen perheelleen myönnetyt vastaavat palvelut. Tämä poistaisi kunnan tai hyvinvointialueen kannusteita valita palvelu kustannusperustein. Esimerkiksi kotihoidon maksullisuus tarkoittaa, että asiakkaalle ei välttämättä järjestetä maksutonta henkilökohtaista apua, vaan kotihoitoa, josta häntä saatetaan laskuttaa. Tuettu asuminen Sosiaalihuoltolain mukaisen tuetun asumisen käyttöala on varsin määrittelemätön, mutta perustelujen mukaan sitä voidaan järjestää myös vammaiselle henkilölle. Jatkossa vammaispalvelulain uudistuksen yhteydessä on tarve selkeyttää sitä, mikä on esimeriksi tuetun asumisen ja henkilökohtaisen avun suhde. Nyt joissakin kunnissa on pyritty korvaamaan henkilökohtaista apua mm. tuetun asumisen palvelulla. Tällainen palvelu ei usein todennäköisesti täytä edellytyksiä, joita YK:n vammaissopimuksen yleiskommentissa 5 on asetettu vammaiselle tarjottavalle yksilölliselle tukipalvelulle, koska palvelukäytännöt ovat tyypillisesti joustamattomia ja laitosmaisia. Heta-liitto katsoo, että mm. YK:n vammaissopimuksen 19 artiklan nojalla henkilökohtaisen avun käyttö on yleensä perustellumpaa. Joka tapauksessa tuettuun asumiseen sisältyvien palvelujen tulee jatkossa olla vammaiselle henkilölle maksuttomia samoin perustein kuin palveluasumiseen kuuluvien palvelujen. Tällöin tuettuun asumiseen kuuluva kotihoito ja tukipalvelut olisivat käyttäjälleen maksuttomia. Asiakkaalta perityissä maksuissa ei siis olisi eroja sen perusteella, onko asumisen palvelu järjestetty tuettuna asumisena vai vammaispalvelulain mukaisena palveluasumisena. Asia tulisi ottaa käsittelyyn joko nyt tai vammaispalvelulain uudistamisen yhteydessä. Päätöksenteko palveluista Heta-liitto yhtyy muiden esittämään näkemykseen siitä, että asiakasturvallisuuden varmistaminen edellyttää, että sosiaalihuoltolaissa säädetään päätöksenteosta laillistettujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnä samoin kuin sosiaalihuoltolaissa on säädetty esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnista (36 §). Näin sosiaalihuollon asiakkaiden palveluprosessin (vireille tulo, palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelma, päätöksenteko, tukien ja palvelujen antamien) jatkumolla vastuut asettuvat kokonaisuudessaan selkeästi sosiaalihuollon laillistetuille ammattihenkilöille, joilla on tehtäviin vaadittava koulutus ja osaaminen ja joihin kohdistuu myös sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukainen valvonta.
          • Tehy ry, Yhteiskuntasuhteen ja kehittäminen toimiala.
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Tehyn näkemyksen mukaan ilman riittävää valtion lisärahoitusta ikäihmisten palvelujen uudistamisen kokonaisuus ei tule toteutumaan riittävällä tasolla ja se uudistukset uhkaavat jäädä näennäiseksi. Lakiluonnos tässä muodossa ei valitettavasti tule ratkaisemaan kotihoidon laatuun ja henkilöstön riittävyyteen liittyviä kysymyksiä. Jo nyt voimassa olevassa lainsäädännössä edellytetään riittävää henkilöstömäärää kotihoidon toimintayksiköissä (vanhuspalvelulaki 20 §). Teknologian hyödyntäminen sekä johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittäminen ovat mahdollisia nykyisenkin lainsäädännön mukaan. Viranomaisten valvontakertomuksissa on viimeisten vuosien aikana tullut ilmi vanhuspalvelujen johtajien ja esimiesten suuri vaihtuvuus, mikä kuvaa sitä, että työ on kuormittavaa ja sitä ei ole mahdollista tehdä asianmukaisesti. Johtajilla ja esihenkilöillä tulee olla tosiasialliset mahdollisuudet johtaa työtä ja tehdä esimerkiksi henkilöstön rekrytointia koskevia päätöksiä. Ikäihmisten palveluissa tehtävän työn vetovoimaisuutta lisäisi se, että ammattihenkilöille olisi tarjolla monenlaisia urakehitysmahdollisuuksia esimiestehtävien lisäksi. Urakehitysmahdollisuutena tulee olla esimerkiksi kliinisen asiantuntijan tehtävät ikäihmisten hoidon kehittämisessä. Rajattua lääkkeenmääräämistä tulee hyödyntää nykyistä laajemmin kotisairaanhoidossa. Ammattihenkilöille tulee mahdollistaa osaamisen kehittäminen esimerkiksi gerontologisessa hoitotyössä, palliatiivisessa ja saattohoidossa sekä kivunhoidossa. Nykyisen lainsäädännön ja lausuttavana olevan HE:n käsitteistö ei ole kaikin osin selkeä. Vanhuspalvelulain (2012/980) 21 § mukaan toimintayksikössä on oltava johtaja. Laissa yksityisistä sosiaalipalveluista (922/2011) 5 § säädetään, että toimintayksiköllä tulee olla vastuuhenkilö. Termit tulisi yhtenäistää ja käyttää kummassakin laissa samaa käsitettä, jos niillä tarkoitetaan samaa asiaa. Myöskin lainsäädännössä käytettävät käsitteet ’asiakassuunnitelma’ ja ’palvelusuunnitelma’ tulisi yhdenmukaistaa. Hallituksen esityksen sivulla 49 käytetään käsitettä ’hybridiasuminen’, jota ei ole määritelty ja jota ei muussa lainsäädännössä käytetä. ’Hoiva’ käsitteenä ei ole selkeä eikä sitä ole määritelty. Se, että ikäihmisten kotihoitoa ja asumispalveluita ei ole riittävästi saatavilla, heijastuu laajasti terveydenhuollon palveluihin. Päivystyspoliklinikat ovat tällä hetkellä ruuhkautuneet ja ensihoidon tehtävämäärä lisääntyneet, kun paljon apua tarvitsevat ikäihmiset eivät enää pärjää kotona puutteellisten kotihoidon resurssien turvin ja heille ei löydy sopivaa jatkohoito- tai asumispalvelupaikkaa tai sitä joutuu jonottamaan kohtuuttoman kauan. Se, että ikäihmisten palvelut olisivat asianmukaisia, olisi laajoja positiivisia vaikutuksia koko sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaan. Tehyn lausunnon valmisteluun ovat osallistuneet Suomen sairaanhoitajaliitto ry ja Suomen Röntgenhoitajaliitto ry.
          • Wrede Henrik, Samfundet Folkhälsan i svenska Finland r.f.
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Lagförslaget kunde bättre uppmärksamma att den teknologiska utvecklingen kommer att medföra nya lösningar också inom äldreomsorgen. Digitaliseringen av samhällets olika funktioner har varit påtagligt snabb under det tvång som Corona-pandemins restriktioner medfört. Tekniska hjälpmedel, och digitalalösningar kan aldrig ersätta männsikor i vården, men lösningarna kan bidra till att rikta resurserna på ett ändamålsenligt sätt. Väldigt strikta normer och definitioner kan i ett dylikt läge snarare försvåra än underlätta att ta i bruk den potential som finns i det digitala sammhället..
          • Vanhustyön keskusliitto - Centralförbundet för de gamlas väl ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Esitysluonnoksessa tuodaan esiin ikääntyneen henkilön vuorovaikutusta edistävän ja ylläpitävän toiminnan merkitystä, mikä on erittäin kannatettavaa. Kansalaisjärjestöt tuottavat yleishyödyllisenä toimintana monipuolista sosiaalista kanssakäymistä ja osallisuutta tukevaa toimintaa. Tämä tulisi huomioida osana ikääntyneille tarjottavaa toimintaa. Erilaisten joustavien ja monimuotoisten asumisratkaisujen kehittäminen on olennaisen tärkeää. On myös hyvin kannatettavaa, että mahdollistetaan palveluasumisen, hoiva-asumisen sekä myös muun asumisen toteuttaminen samaan rakennuskokonaisuuteen kuuluvissa rakennuksissa. Tämä edistänee myös asukkaan hyvän elämän toteuttamista. Asumisratkaisuja koskevaa terminologiaa tulisi yhdenmukaistaa. On erittäin kannatettavaa, että omatyöntekijästä sekä hänen tehtävistään säädetään vanhuspalvelulaissa. Moni ikääntynyt henkilö tai hänen omaisensa ja läheisensä ei vaikeudetta kykene selvittämään ikääntyneiden oikeuksiin ja asemaan liittyviä seikkoja tai saatavilla olevia vaihtoehtoja eri palveluihin. Ohjaukseen ja neuvontaan tarvitaan ammattitaitoista ja osaavaa tukea. Omatyöntekijän tulisi olla asiantunteva ja luotettava henkilö, jonka kanssa voisi asioida kiireettä sekä helposti. Ikääntyvä yhteiskuntamme tarvitsee kansalaisten vanhuuteen varautumista sekä toimia toimintakyvyn ja osallisuuden tukemiseksi
          • Ihmisoikeuskeskus
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Esityksessä esiintyy jonkin verran horjuntaa asiakkaan hallinto-oikeudellisten oikeuksien kohdalla. Ehdotetun sosiaalihuoltolain 46 a §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan: ”Palveluja koskeva hallintopäätös soveltuu pohjaksi kunnan tuottamille palveluille ja palvelujen hankintaa koskeva sopimus yksityisten palveluntuottajien palveluille. Asiakkaan todellinen kotihoidon tarve voi kuitenkin vaihdella eikä se aina vastaa päätökseen tai sopimukseen kirjattua tuntimäärää.” Esityksen perusteluissa todetaan myös, että jos asiakkaan arvioidaan suoriutuvan kotihoidon turvin, yöaikaiset kotikäynnit olisi syytä sisällyttää asiakassuunnitelmaan. Palveluja koskeva hallintopäätös on kuitenkin hallintolain mukaisesti aina se, joka määrittelee, mihin asiakkaalla on oikeus. Mahdollisen palveluntuottajan kanssa tehdyn sopimuksen ei tulisi poiketa palvelupäätöksestä, eikä sopimuksen olemassaolo tee päätöstä tarpeettomaksi, sillä asiakas ei ole hankintasopimuksen osapuoli. Tarpeita vastaavien, asiakkaalle järjestettävien palvelujen kirjaaminen palvelutarpeen arvioinnista tehtyyn dokumenttiin tai asiakas- tai palvelusuunnitelmaan ei ole perustuslain, hallintolain, sosiaalihuoltolain tai vanhuspalvelulain näkökulmasta riittävää. Myöskään sellainen päätös, jossa ainoastaan myönnetään palvelu- tai hoiva-asuminen tai kotihoidon palvelu, ei riittävällä tarkkuudella kuvaa, mihin asiakas on oikeutettu. Esitetyn vanhuspalvelulain 24 a § palvelujen laadun seurannasta on kannatettava. Ihmisoikeuskeskus kuitenkin esittää, että asiakkaille tehtävä kysely toteutettaisiin vuosittain, ei kahden vuoden välein, kuten esityksessä. Näin siksi, että viime kädessä asiakkaat ovat ne, joiden oikeuksista palvelujen laadussa on kysymys. Lisäksi Ihmisoikeuskeskus pyytää pohtimaan asiakastyytyväisyyskysely-termiä. Asiakastyytyväisyys on eri asia kuin tiedonkeruu palvelujen laadusta ja asiakkaan kokemuksesta oikeuksiensa (osallisuus, henkilökohtainen vapaus, turvallisuus yksityisyys jne.) toteutumisesta. Tyytyväisyydestä puhuminen häivyttää ymmärryksen asiakkaista oikeuksien haltijoina ja palvelujen järjestäjistä ja tuottajista oikeuksien toteutumisesta vastaavina toimijoina. Kyselyn nimi voisi olla yksinkertaisesti asiakaskysely tai mahdollisesti kysely asiakkaan oikeuksien toteutumisesta. Esityksessä ehdotetaan, että vanhuspalvelulain 5 §:n 3 momentissa säädettäisiin ikääntyneen väestön asumistarpeiden ennakointia ja asumisen kehittämistä koskien toimien sisällyttämisestä sama pykälän 1 momentissa tarkoitettuun suunnitelmaan. Ihmisoikeuskeskus kannattaa ehdotusta ja ehdottaa vielä, että perusteluihin lisättäisiin huomio vanhusneuvostojen oikeudesta osallistua suunnitelman valmisteluun ja arviointiin. Ihmisoikeuskeskuksen raportin mukaan kaikissa kunnissa ei riittävissä määrin tiedosteta vanhusneuvoston laillista asemaa keskeisenä kunnan toimijana. Vanhusneuvosto saatetaan aika ajoin sivuuttaa täysin ikäihmisiä koskevien asioiden suunnittelussa, valmistelussa tai arvioinnissa. Kunnan kaikilla toimialoilla ei tiedosteta aina riittävästi esimerkiksi erilaisten suunnitelmien ja hankkeiden yhteyttä ikääntyneisiin liittyvänä. Silloin vanhusneuvostoon ei välttämättä ymmärretä olla yhteydessä tai vanhusneuvoston osallistaminen tapahtuu liian myöhään, jolloin todelliset vaikutusmahdollisuudet kapenevat. (Vanhusneuvostojen toiminta ja vaikutusmahdollisuudet kunnissa, Ihmisoikeuskeskuksen julkaisuja 7/2021) Esityksen sivulla 22 käydään sinänsä ansiokkaasti läpi subjektiivisen ja määrärahasidonnaisen palvelun eroja. Analyysistä kuitenkin puuttuu se tärkeä huomio, että määrärahasidonnainen palvelu on, kuten jo sanastakin kuuluu, määrärahoista riippuvainen, ja voidaan jättää myöntämättä, jos kunnalla ei ole riittäviä määrärahoja tarkoitukseen varattuna. Tämä heikentää asiakkaan oikeusturvaa verrattuna siihen, mikä se on suhteessa subjektiivisina oikeuksina myönnettäviin palveluihin. (Toki vrt. vanhuspalvelulaki 5, 6 ja 9 §:ssä säädetty velvollisuus arvioida ja varata riittävät voimavarat).
          • Näkeminen ja silmäterveys NÄE ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • NÄE pitää tärkeänä, että esityksessä tarkennetaan mitä tarkoitetaan omatyöntekijällä ja mitä omatyöntekijän rooliin kuuluu. On tärkeää, että omatyöntekijä osaa tunnistaa ikääntyvän näkemiseen ja silmäterveyteen liittyvät haasteet ja ohjata tätä palveluissa ja niiden hakemisessa. NÄE toteaa, että jatkossa vanhuspalveluissa tulee tunnistaa paremmin ikääntyneiden silmäterveyden ongelmat sekä huonon näön vaikutus ikääntyneen arjessa selviytymiseen, koordinaatioon, tiedonkäsittelyyn ja yleiseen toimintakykyyn. Monesti iäkkään ja hänen läheisiensä on vaikea tunnistaa heikentynyttä näköä tai etenevää silmäsairautta. Siksi muilla tahoilla, kuten ammattilaisilla, on iso merkitys ongelmien riittävän varhaisessa tunnistamisessa.
          • Suomen Monikkoperheet ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Kannatamme kotihoito -nimeä a)-vaihtoehdossa, sen sijaan lapsiperheiden vastaavaa palvelua esitämme kutsuttavaksi edelleen kotipalveluksi. Suomen Monikkoperheet ry esittää, että lapsiperheiden kotipalvelun saatavuudesta tehdään valtakunnallinen selvitys. Ongelmana lapsiperheiden kotipalvelussa on sen epäyhdenvertainen saatavuus eri puolilla Suomea. Lapsiperheiden kotipalvelun tulisi myös vastata tarpeeseen ollakseen tehokasta ja kohdentuakseen tarkoituksenmukaisesti. Sen tulisi ottaa paremmin huomioon, että lapsiperhe voi tarvita rajattuna ajanjaksona hyvinkin laajasti palveluja selviytyäkseen arjessaan. Erityisen perhetilanteen kuten esimerkiksi monikkolasten syntymän vuoksi tuen tarve voi olla pidentynyt ilman, että perheellä kuitenkaan olisi tarvetta lastensuojelun maksuttomalle perhetyölle. Kaikki perhetilanteet, esimerkkinä vaikkapa kolmosten syntymä perheeseen, eivät siis välttämättä mahdu palvelun keston tiukasti määriteltyjen reunaehtojen sisään. Lapsiperheiden kotipalveluun saatetaan myös luoda sellaisia kriteereitä (vanhemman oltava aina läsnä, vanhempi ei saa mennä levolle palvelun aikana), jotka tosiasiallisesti heikentävät tarpeen mukaista, tuloksekasta palvelua. Myönteistä on, että silloin, kun monikkoperhe on saanut lapsiperheiden kotipalvelua, se on enimmäkseen kuitenkin vastannut perheiden tarpeisiin hyvin tai erittäin hyvin (Suomen Monikkoperheet ry 2017, n=672) Lapsiperheiden tarvitseman kotipalvelun näkökulmasta on ongelmallista, että lapsiperheen pitkäaikainen kotipalvelu määritellään yhtenevästi ikäihmisten kotipalvelun kanssa. Tällöin kotipalvelun maksun suuruus voi nousta liian korkeaksi perheille, joissa avun tarve on pidentynyt olematta kuitenkaan jatkuvaa. Lapsiperheen kotipalvelu on yksi tärkeimmistä perheen jaksamista tukevista ja perhetilanteen kriisiytymistä ehkäisevistä sosiaalipalveluista, joten sen kustannukset perheelle eivät missään tapauksessa saa muodostua esteeksi palvelun saannille. Kotipalveluapu on tehokasta ja edullista perheiden ennaltaehkäisevää tukemista. Sen mahdollistamiseksi, että esimerkiksi jokaisella kotipalveluapua tarvitsevalla monikkoperheellä olisi taloudellisesti tosiasialliset mahdollisuudet käyttää kotipalveluapua, lapsiperheen kotipalvelu tulee nähdä tilapäisenä elämäntilanteeseen liittyvänä avun tarpeena eikä määritellä maksua ensisijaisesti säännölliseksi kuukausimaksuperusteiseksi, ikäihmisille annettavan kotipalvelun tapaan.
          • Suomen Toimintaterapeuttiliitto ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Kotiin ja kodinomaisiin yksiköihin panostaminen on tarkoituksenmukaista. Palvelujen riittävyys kotihoidossa sekä kotona asumista tukevia palveluita tulee edelleen kehittää, esim. toimintakykyä ja sosiaalista osallistumista edistävään päivätoimintapaikkaan pitäisi olla lakisääteinen oikeus (vrt. subjektiivinen päivähoito-oikeus) kaikille sitä haluaville. Palvelusuunnitelman sisällön täsmentäminen on tarpeellista. "Tarkennus koskisi hoitoa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ylläpitoa turvaavia palveluja, joilla tarkoitetaan tässä ensisijaisesti sosiaalihuoltolakia koskevan ehdotuksen 19 §:n mukaista kotihoitoa ja 21 c §:n mukaista hoiva-asumista (s. 80 § 16)." Täsmällinen palvelusuunnitelma myös kevyemmän palvelutarpeen asiakkaille on heidän etunsa. Myös kevyemmässä palveluasumisessa tulee saada suunnitelman mukaisesti toimintakykyä ylläpitäviä palveluita, jotta toimintakyky säilyy mahdollisimman pitkään hyvänä. Asiakkaan tulee voida valita asuinpaikkansa ja tarvittavat palvelut tulee järjestää kotiin vuorokauden ajasta riippumatta. Koska kyseessä on kunnalle tuleva uusi velvollisuus, esityksessä on tarkennettava, miten tämän rahoitus turvataan ja miten varmistetaan kuntien kyky tosiasiallisesti toteuttaa ko. palvelu. Kuntoutus on unohdettu lakiesityksestä kokonaan. Esitys pohjaa mm. Iäkkäiden palvelujen laatusuosituksiin, jossa kuitenkin mainitaan useaan kertaan kuntoutus, kotikuntoutus, arkikuntoutus, kuntoutustyöntekijöiden asiantuntijuuden hyödyntäminen, moniammatillisuus jne. Esityksessä toistuu toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista edistävän toiminnan vahvistaminen, mutta ajatellaanko näiden hoituvan tukipalvelujen ja hoiva-avustajien määrää lisäämällä? Jos kotihoito on jatkossa yksi yhteinen kattokäsite, jonka alle jaotellaan kotipalvelu ja kotisairaanhoito, tulee sinne lisätä myös kotikuntoutus saman arvoisena toimintakokonaisuutena, jonka palvelujen piiriin on mahdollista päästä myös ilman asiakkuutta kotipalveluun tai kotisairaanhoitoon. Lähitulevaisuudessa tarvitaan kotikuntoutuksen teoreettista ja käytännöllistä kuvaamista sekä sen määrittely lainsäädäntöön. Siten estetään kotikuntoutuksen sattumanvarainen rakentuminen, jossa ohitetaan nykyisten heikosti toimivien palvelujen haasteet. Näin varmistetaan myös selkeä ja vaikuttava toimintatapa kotikuntoutuksen toteuttamisessa. Suomalaista kotikuntoutusta tulee toteuttaa kansallisten tarpeiden perusteella. Siinä tulee ottaa käyttöön kansainvälisten kotikuntoutusmallien parhaat käytännöt ja soveltaa niitä tarkoituksenmukaisesti suomalaiseen kulttuuriin sopivalla tavalla Esityksessä tulee selkeyttää käsitteitä. Nyt käytetään eri termejä mm. lääkinnällinen kuntoutus, sosiaalinen kuntoutus, kuntouttava työote, kuntoutumista edistävät toimenpiteet, ilman, että ne on määritelty selkeästi. On hyvä, että johtaminen ja sen kehittäminen on tavoitteena, ja samalla on ymmärrettävä, että henkilöstön työssäjaksaminen vaatii työhyvinvointia edistävää johtamista. Tähän tulee lisätä myös kuntoutuksen johtaminen, joka sisältää henkilöstön, prosessien ja osaamisen johtamisen. Hoiva-avustajien lisäksi tarvitaan myös kuntoutusavustajia, jotka voivat työskennellä kuntoutuksen asiantuntijoiden (toiminta- ja fysioterapeutit) työpareina sekä itsenäisesti kuntoutussuunnitelman mukaisesti. Omaisten ja ikääntyneiden omaa roolia tulee korostaa arvioinnin ja palveluiden toteuttamisen yhteydessä. Uudenlaisen verkostomaisen kotihoidon kulttuuria tulee rakentaa ja käynnistää erityisesti uusien asiakkuuksien yhteydessä.
          • Oulun kaupunki / Hyvinvointipalvelut
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Lisäys kohtaan 1. Kotipalvelun ja kotisairaanhoidon yhdistäminen kotihoidoksi on järkevää. Hallituksen esittelytekstissä tai laissa tulisi rajata tarkemmin tai määritellä kotihoidon 19 § muu henkilön suoriutumista tukeva toiminta”. Tämä helposti jättää liikaa tulkinnanvaraa, joten määrittely tulee avata esimerkiksi suhteessa vammaispalvelulain mukaiseen henkilökohtaiseen apuun. Tärkeää on, että kotihoidossa huomioidaan toimintakyvyn ylläpidon lisäksi myös toimintakykyä edistävä toiminta. Arkiliikunnan, liikunnan ohjauksen ja fyysisen aktiivisuuden tukemista voisi tuoda vielä vahvemmin esille säädöskohtaisissa perusteluissa: ”Toimintakyvyn edistämiseen ja ylläpitämiseen sisältyy esimerkiksi kotiaskareiden tekemistä tai liikkumista yhdessä asiakkaan kanssa tai asiakkaan arkiliikunnan ohjausta.” Kuitenkin esitys sisältää 19 a § tukipalvelut omana kokonaisuutenaan. Tukipalvelut erotetaan selkeästi erilliseksi sosiaalipalveluksi ja turvapalvelut sisällytettäisiin siihen uutena palvelumuotona. Tämä selkeyttää tukipalveluiden määrittelyä. Tukipalveluiden tarve täytyy perustua palveluntarpeen arviointiin (ei subjektiivinen oikeus). Tukipalveluihin siirtyisi asiointipalvelu ja päivätoiminta sekä muut sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut. Siivous- ja vaatehuoltopalvelut asiakasnäkökulmasta käytännössä edullisin hankkia kotitalousvähennys hyödyntäen. Tukipalveluiden listassa on kohta “muuta kotona asumista tukevaa palvelua”. Tämä avoin kohta on hyvä, että on esimerkiksi avustajapalvelun näkökulmasta. Lakiehdotuksen perusteluissa tuodaan esille, että tukipalveluiden keskeinen tavoite on luoda ja ylläpitää asiakkaan kodissa edellytyksiä sille, että asiakas suoriutuu jokapäiväisen elämän toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti ja tuntee olonsa turvalliseksi. Tähän tavoitteeseen pääseminen edellyttää riittävää fyysistä toimintakykyä, joka on myös tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen ja osallisuuden mahdollistaja. Tämän vuoksi 19 a §:n toiseen momenttiin ehdotetaan seuraavaa lisäystä (kursiivilla): ”6) osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä tai toimintakykyä edistävää tai tukevaa palvelua.” Lisäksi säädöskohtaisissa perusteluissa voisi nostaa liikunnan yhtenä toimintamuotona: ”Sosiaalisen kanssakäyminen sekä toimintakykyä edistävä tai tukeva palvelu tarkoittaa erilaisia yhteisöllisen toiminnan muotoja kuten päivätoimintaa sekä yhteisiä retkiä sekä liikunta- ja kulttuuriharrastuksia.” Säännös 19 b § lapsiperheiden oikeudesta kotipalveluun ja tukipalveluihin on kokonaisuudessaan onnistunut. Lisäys kohtaan 2. Kunnille asetettava velvoite järjestää kotihoitoa asiakkaan tarpeen mukaan vuorokauden ajasta riippumatta vastaa kotihoidon nykyisiä kehittämistarpeita. Tämä edellyttää kotihoidon hyvää suunnittelua ja teknologisten ratkaisujen hyödyntämistä kotihoidossa. Muutos on hyvä ja tukee asiakkaiden itsenäistä kotona selviytymistä. Kotihoidon ympärivuorokautisuus vähentää tarvetta muuttaa ympärivuorokautiseen asumispalveluun. Vaativammissa sairaanhoidollisissa yöaikaisissa tarpeissa alueellisten tarpeiden mukaisesti tukena kotisairaalapalvelua. Talousvaikutusta arvioitaessa ympärivuorokautisen kotihoidon järjestämisvastuun kustannusvaikutukset syntyvät nykyisen järjestämistavan ja ympärivuorokautisen kotihoidon välisestä kustannuserosta 25 % säännöllisen kotihoidon asiakkaista. Täten kustannusvaikutus on merkittävä. Kotihoidon ympärivuorokautisuus aiheuttaa henkilökunnan lisärekrytointitarvetta, joka on jo nykytilanteessa hyvin haastavaa. Lisäys kohtaan 7. Hoiva-asuminen vastaisi nykyistä tehostettua palveluasumista. Hoiva-asumisen saannin edellytyksenä olisi päivittäinen ja jatkuva huolenpidon tai vaativan hoidon tarve. Tämän lisäksi edellytettäisiin, että henkilön hoitoa ja huolenpitoa ei ole mahdollista tai hänen etunsa mukaista järjestää kotihoitona tai muulla tavalla. Hyvä, että on mainittu kotihoidon ensisijaisuus. Erityisryhmien osalta korostuu asumisen ohjauspalveluiden ja sosiaalisen kuntoutuksen / avustajapalvelun ensisijaisuus. Lisäys kohtaan 8. Turvapalvelut omana tukipalveluna vastaa nykyisen ja tulevaisuuden asiakkaiden tarpeisiin, kun kotihoitoa tulee järjestää ympärivuorokautisesti. Järjestämisvastuun toteuttamisessa voidaan hyödyntää monituottajuutta. Lisäys kohtaan 10. Monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien edistäminen on hyvä asia. Käytännössä tämä tarkoittaisi, että samassa kohteessa voisi olla palveluasumista, hoiva-asumista (= ympärivuorokautinen palveluasuminen) sekä asumista tavalliseen asuntokantaan kuuluvissa asunnoissa. Asiakkaan ei tarvitsisi muuttaa muualle saadakseen toimintakyvyn heikentyessä tarpeenmukaiset palvelut. Erityisryhmien asiakkaiden hybridiasumista on jo toteutettu yksityisessä palvelutuotannossa. Kehityssuuntaa on hyvä kehittää. Hyväksyykö ARA jatkossa muutoskohteet, joissa on hybridi periaate? ARA:n kriteerit tulee muuttaa vastaamaan nykypäivän asumisen tarpeita. Lisäys kohtaan 12. Sosiaalihuollon pitkäaikaisen laitoshoidon lakkauttamiseen on riittävä siirtymäaika (kaksi vuotta lain voimaantulon jälkeen) palvelujen järjestämisen näkökulmasta. Pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevat iäkkäät saisivat sitä edelleen terveydenhuollon laitoshoitona. Vaativa hoito ja siihen tarvittava osaaminen sekä resurssit (mm. hoitovälineistö) keskitettäisiin. Pitkäaikaista laitoshoitoa voitaisiin antaa vain lääketieteellisin tai potilasturvallisuusperustein. Lääketieteellisiä syitä olisi hyvä vielä täsmentää, jotta asiakaspaikkojen määrä pysyisi kohtuullisena, eikä seuraisi kohtuutonta kustannusten nousua (mm. (henkilökuntarakenne, mitoitus). Esimerkiksi onko tällaisia asiakasryhmiä vaativa palliatiivinen hoito, hengitysvajausasiakkaat sekä vaativa psykogeriatrinen hoito, jossa joudutaan käyttämään rajoitustoimenpiteitä. Toimittamattomia tiloja jää kunnille tai edellyttää tilojen saneeraamista hoiva asumiseen sopiviksi. Oulussa on 328 laitoshoidon hoitopaikka ja tämä muutos tarkoittaa sitä, että toimitiloja jää käyttämättä koska niitä ei voida kohtuullisin kustannuksin muuttaa hoiva asumiseksi. Edellyttää siis investointeja toimitiloihin tai palvelun järjestämistä palvelusetelillä tai ostopalveluna. Muutos aiheuttaa myös vaikutuksia terveydenhuollon toimintaan.
          • Suomen Geriatrit ry, Jämsen Esa
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Kohta 7: Pykälä on sinällään selkeä. Olisi kuitenkin syytä korostaa sitä, että (samoin kuin ennen säännöllisen kotihoidon palvelujen myöntämistä) ennen ympärivuorokautisen hoitopaikan myöntämistä asiakkaan terveydentila ja kokonaistoimintakyky tulee arvioida moniammatillisesti ja arvioinnin pohjalta toteuttaa tarvittavat hoito- ja kuntoutustoimenpiteet. Nykyisellään ei ole poikkeuksellista, että ympärivuorokautiseen hoitoon hyväksytyillä henkilöillä on hoitamattomia terveysongelmin, joihin puuttumalla pitkäaikaishoidon tarve olisi voitu välttää tai sen tarvetta viivästyttää, tai heidän kuntoutuksensa on toteutettu puutteellisesti. Toisaalta siinä tilanteessa, kun parhaallakaan hoidolla ei turvallista ja mielekästä kotona asumista voida turvata, ympärivuorokautisen hoitopaikan tulisi olla järjestettävissä viiveettä (järjestämiselle voisi antaa aikarajan). Muut asiat: Keskeinen valtakunnallinen tavoite on tukea iäkkäiden kotona asumista järjestämällä kotiin riittävät palvelut. Tavoitteen onnistumisen kannalta on keskeistä, miten erityisesti muistisairaiden kotona asumista tukevat palvelut järjestetään ja miten muistisairauden tuomat erityisvaatimukset palveluiden sisältöihin huomioidaan. Keskeisiä vaatimuksia palveluille ovat muistisairaan tarpeiden ennakointi ja ennakoimattomissa ongelmatilanteissa nopea reagointikyky, palveluiden järjestämistapojen joustavuus ja yksilöllisyys sekä palveluiden koordinointi. Tämä edellyttää usein toisenlaista toimintatapaa, kuin toiminnanohjaukseen perustuva tiukasti suunniteltu ja aikaresursoitu toiminta. Lainsäädännöllisestikin yksilöllisiin ratkaisumalleihin pitää kannustaa ja niiden toteuttaminen mahdollistaa. Huomioiden, että muistisairaat ovat erityisen haavoittuva ryhmä, lainsäädännössä tulisi erityisesti turvata heidän asemaansa ja hyvää hoitoaan. Lakiehdotuksessa on muistisairaan kannalta tärkeitä näkökulmia, mm omatyöntekijän roolin korostaminen seurannasta vastaavana ja palveluja koordinoivana työntekijänä. Esityksessä tuodaan kuitenkin puutteellisesti esiin, kuka omatyöntekijä käytännössä olisi. Tehtävät vastaavat pitkälti asiakasohjaajan toimenkuvaa. Asiakasohjaaja on kuitenkin varsinkin suuremmissa kunnissa liian etäinen, jotta hän voisi yksilöllisellä tasolla koordinoida palveluiden tarvetta ja järjestämistä muuttuvissa tilanteissa. Muistisairaiden kohdalla jo ennen palvelujen piiriin ohjautumistakin räätälöity, yksilölliset tarpeet huomioiva muistikoordinaattoritoiminta (palveluohjaus, muistisairauteen liittyvä ohjaus ja muistisairauden oireiden seuranta) ovat osoittautuneet useassa tutkimuksessa vaikuttavaksi ja jopa palveluiden käyttöä vähentäväksi toiminnaksi, minkä perusteella muistikoordinaattoritoiminta tulisi ottaa laaja-alaisesti käyttöön ja toimintatavan leviämistä pitäisi tukea myös lainsäädännöllisin keinoin.
          • Kansaneläkelaitos, Etuuspalvelujen lakiyksikkö
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Ohessa etuuskohtaisia huomioitamme lausuntopyyntöön VN/13519/2021: Lääkekorvaukset: Kela kiinnittää huomiota siihen, että vaikutuksia sairausvakuutuksen lääkekorvausmenoihin ei ole arvioitu esitysluonnoksessa samaan tapaan kuin esimerkiksi vaikutuksia asumistukimenoihin. Lisäksi Kela korostaa, että olisi tärkeää pohtia kokonaisuutena, miten ikääntyneiden lääkehoito tulisi järjestää lääkitysturvallisuuden varmistavalla ja kustannustehokkaalla tavalla. Tässä yhteydessä Kela nostaa esiin myös lääkehoidon tiedonhallinnan näkökulman ja parhaillaan rakenteilla olevan lääkityslistan tärkeyden. Lääkehoidon prosessit muodostavat moniammatillisia, organisaatiorajat ylittäviä toimintaketjuja, joiden sujuvuuden näkökulmasta lääkehoidon tiedonhallinta on keskeinen tekijä. Ajantasainen yhteen koottu lääkitystieto parantaa hoidon suunnitelmallisuutta, laatua ja potilasturvallisuutta ja vähentää hoitovirheiden määrää, kun hoitopäätöksiä tehtäessä tarvittava tieto on saatavilla. Turhien ja päällekkäisten lääkitysten vähentyessä lääkekulutuksen ja lääkehävikin voi odottaa pienenevän. Lisäksi ajantasainen lääkityslista mahdollistaa sen, että terveydenhuollon henkilökunnan työaikaa voidaan käyttää enemmän varsinaiseen potilastyöhön lääkitystiedon etsimisen ja kirjaamisen sijasta. (Ks. esim. Lääkehoidon tiedonhallinnan konsepti, THL 6/2020, saatavilla http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020063046391.) Perustoimeentulotuki: Ehdotetun sosiaalihuoltolain mukaan kotipalvelu ja kotisairaanhoito yhdistetään kotihoidoksi • Kotihoito on perustoimeentulotuessa huomioitava meno. Ehdotettu muutos sujuvoittaa perustoimeentulotuen käsittelyä, sillä kotihoitoa on laskutettu hyvin erilaisilla termeillä. Asiakkaat ovat myös jatkossa yhdenvertaisessa asemassa, sillä jatkossa kaikki maksavat palvelusta, joka on määritelty yhdenmukaisesti. Tukipalvelut olisivat kotipalveluista erillisinä tuotettuja palveluja, jotka kohdistuvat ensisijaisesti kodin olosuhteisiin. Voimassa olevan 19 §:n 3 momentin mukaisia tukipalveluja ovat ateria-, vaatehuolto- ja siivouspalvelut sekä sosiaalista kanssakäymistä tukevat palvelut. Samat palvelut olisivat mukana myös ehdotetun 2 momentin 1-3 ja 6 kohdassa, kuitenkin niin, että sosiaalisen kanssakäymisen yhteydessä mainittaisiin myös osallisuuden edistäminen tai tukeminen. Tukipalveluihin kuuluisi myös turvapalvelu. Pykälän 2 momentin 5 kohdan mukaan asiointipalvelu kuuluisi vastaisuudessa tukipalveluihin eikä enää kotipalveluihin. • Sosiaalihuoltolaissa määritellyt tukipalvelut ovat pääosin perustoimeentulotuen perusosaan kuuluvia menoja. Perusosaan kuuluvia menoja ei huomioida erikseen perustoimeentulotuen laskelmalla. Perustoimeentulotuessa muina perusmenoina voidaan huomioida kuitenkin tukipalveluista turvapalvelut, kun käytölle on todettu terveysperuste ja maksu peritään kunnan asiakasmaksun yhteydessä tai kunnan ostopalveluntuottajan laskuttamana. Näin ollen perustoimeentulotuen näkökulmasta ei ole merkitystä sillä, että turvapalvelut kuuluvat jatkossa tukipalveluihin. Hakijan itsensä hankkimia turvapalveluita yksityisiltä palvelujentuottajilta ei ole huomioitu perustoimeentulotuen muina perusmenoina. Jos perustoimeentulotuen asiakas on aiemmin hankkinut turvapalvelut yksityiseltä palveluntuottajalta ja jatkossa turvapalvelu olisi kunnan järjestämä, niin jatkossa turvapalvelu huomioitaisiin perustoimeentulotuessa. Näin ollen esityksellä saattaa olla jossain määrin vaikutuksia perustoimeentulotuen kustannuksiin lisäävästi. Palveluasumisen käsite muuttuisi niin, että asuminen ja palvelut eriytettäisiin toisistaan. • Perustoimeentulotuen näkökulmasta olemme havainneet, että asuminen ja palvelut ovat olleet tähänkin asti eriytettynä. Palveluasumisen osalta perustoimeentulotuessa voidaan huomioida palveluista ne menot, jotka kuuluvat muihin perusmenoihin, esimerkiksi asumismenot, hoidon ja huolenpidon menot sekä turvapalvelut. Jos palvelut, joista asiakas- ja palvelumaksut peritään, eivät kuulu muihin perusmenoihin tai ne sisältyvät perusosaan, niitä ei huomioida menoina perustoimeentulotuessa. Tällaisia menoja ovat esimerkiksi ateriapalvelumaksut, siivouspalvelut ja sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Perustoimeentulotuen hakemuksen ratkaisemiseksi tarvitaan aina asiakasmaksupäätös. Jos asiakasmaksupäätöksestä ei selviä tarvittavat erittelyt palvelun sisällöstä, tulee hakijan toimittaa kunnan tai palveluntuottajan selvitys, josta käy ilmi palveluiden osuudet koko maksun määrästä euromääräisesti tai prosentuaalisesti. Perustoimeentulotuen näkökulmasta olisin hyvin tärkeää, että palvelut pystyttäisiin erittelemään asiakasmaksupäätöksessä, jotta asiakasmaksusta selviää palveluiden osuudet. Palveluiden osuuksien erittely on tärkeää, jotta perustoimeentulotuen käsittelyssä pystytään selvittämään sujuvasti menot, jotka voidaan huomioida perustoimeentulotuessa. Jos laskussa on esimerkiksi ainoastaan maininta perusmaksu/palvelumaksu, tämä ei riitä perustoimeentulotuen ratkaisemiksi, sillä tarvitaan tieto, mitä perusmaksu/palvelumaksu pitää sisällään. Monimuotoisten asumis- ja palvelukokonaisuuksien edistämiseksi lakiin lisättäisiin säännökset, joilla mahdollistetaan erilaisten asumismuotojen toteuttaminen samassa toiminnallisessa kokonaisuudessa. Kohteessa voisi olla palveluasumista ja hoiva-asumista sekä asumista tavalliseen asuntokantaan kuuluvissa asunnoissa. Tarkoitus on, että henkilö voi halutessaan elää loppuelämänsä samassa asunnossa eikä hänen tarvitse muuttaa muualle saadakseen toimintakykynsä heikentymisen vuoksi tarvitsemansa palvelut. • Mikäli henkilö asuisi esityksessä ilmenevin tavoin samassa asunnossa loppuelämänsä, niin tämä vähentäisi perustoimeentulotuen kustannuksia. Perustoimeentulotuessa voidaan poikkeuksellisesti muuttotilanteessa huomioida kahden asunnon kustannukset, mikäli tilannetta, jossa asiakas joutuu maksamaan kustannuksia kahdesta asunnosta ei ole voitu välttää. Perustoimeentulotuessa voidaan tukea asiakkaan muuttoa, jos muutolle on hyväksytty peruste. Mikäli henkilö asuisi samassa asunnossa, niin asiakas ei muuttaisi ja perustoimeentulotuessa ei tulisi korvattavaksi kahden asunnon kustannuksia tai muuttoja. Asiakkaan siirtyessä pitkäaikaiseen laitoshoitoon, palveluasumiseen, pitkäaikaiseen tehostettuun palveluasumiseen tai pitkäaikaiseen perhehoitoon hänellä voi olla asumiskustannuksia kahdesta asunnosta. Kun asiakas siirtyy edellä mainittuihin palveluihin, voidaan perustoimeentulotuessa huomioida menona sen asunnon asumismenot, josta hän muuttaa siltä osin kuin niitä ei ole vähennetty asiakasmaksun perustana olevista tuloista kunnan asiakasmaksupäätöksessä. Asumismenot huomioidaan asiakasmaksulaissa määritellyltä ajalta. Myöskään näitä kustannuksia ei tulisi perustoimeentulotuesta maksettavaksi, mikäli asiakas asuisi yhdessä asunnossa. Vanhuspalvelulaista poistettaisiin mahdollisuus järjestää iäkkäiden henkilöiden pitkäaikainen laitoshoito sosiaalihuollon laitosyksiköissä siirtymäajan jälkeen. Pitkäaikaista laitoshoitoa voitaisiin järjestää terveydenhuollon laitoksissa ja niissäkin vain, jos siihen on lääketieteelliset tai potilasturvallisuuteen liittyvät perusteet. • Perustoimeentulotuessa pitkäaikaisen laitoshoidon ja pitkäaikaisen tehostetun palveluasumisen laskelma tehdään saman tyyppisesti. Molemmissa tehdään käyttövaralaskelma. Mikäli pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöt siirtyisivät ehdotetun lain mukaiseen hoiva-asumiseen, niin perustoimeentulotuen laskelma tehtäisiin hyvin samalla tavalla kuin ennenkin. Lähtökohtaisesti pitkäaikaisessa laitoshoidossa ja ehdotetussa hoiva-asumisessa olevat eivät ole perustoimeentulotuen saajia. Hoiva-asumisessa henkilöt saavat lääkemaksusitoumuksen myönteisen perustoimeentulotukipäätöksen yhteydessä (pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevalle ei myönnetä maksusitoumusta lääkkeisiin, sillä laitos vastaa lääkkeistä), joten tältä osin kustannukset tulisivat kasvamaan perustoimeentulotuessa, kun pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat siirtyisivät hoiva-asumiseen. Hoiva-asumisessa voidaan huomioida myös muita perusmenoja, esimerkiksi terveydenhuoltomenot. Tämä myös lisää perustoimeentulotuen kustannuksia. • Pitkäaikaisen laitoshoidon sijaan asiakkaan saamalla hoiva-asumiselle voi olla vaikutuksia Kelan kustannuksiin mm. lääkkeiden kautta (SV-korvaus ja toimeentulotuki.) Kunnan osuus ei hoiva-asumisessa enää kata asumisesta ja lääkkeistä aiheutuvia kustannuksia. Toisaalta ne otetaan huomioon asiakkaan asiakasmaksusta päätettäessä ja vähimmäiskäyttövarassa. Hoiva-asumisessa asiakas voi kuitenkin saada sairausvakuutuskorvauksen korvattavista lääkkeistä toisin kuin pitkäaikaisessa laitoshoidossa, mikä vähentää osaltaan syntyvää kustannusta jonkin verran. Toisaalta aiemmin asiakas on saanut esimerkiksi kalliit lääkkeet osana pitkäaikaista laitoshoitoa, joihin asiakkaalla ei mahdollisesti itsellään hoiva-asumisessa ole varaa riippuen asiakkaan taloudellisesta tilanteesta. Myös mahdollisia hoivaan kuulumattomia terveydenhuollon maksuja voi lääkkeiden ohella tulla asiakkaan maksettavaksi, jotka puolestaan voivat tulla huomioiduksi viime kädessä toimeentulotuessa. Yleinen asumistuki: Esityksessä ehdotetaan palveluasumisen käsitettä muutettavaksi siten, että asuminen ja palvelut eriytettäisiin toisistaan. Ehdotetussa sosiaalihuoltolain 21 b §:ssä todetaan, että palveluasumisella tarkoitetaan asumista yhteisölliseen toimintaan soveltuvassa esteettömässä ja turvallisessa asuinympäristössä, missä henkilön hallinnassa on hänen tarpeitaan vastaava asunto. Palveluasuminen sisältäisi asumisen järjestämisen em. asunnossa, ja henkilön tarvitsemat muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestettäisiin asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina. Esityksessä on todettu tämän tarkoittavan esimerkiksi kotihoitoa. Esityksessä ei kuitenkaan oteta selkeästi kantaa palveluasumisen maksuihin, erityisesti asumismenoihin. Esityksessä todetaan, että asunnon hallinta perustuisi useimmiten AHVL:n mukaiseen vuokrasopimukseen, mutta esityksessä ei todeta, vastaako asiakas itse asumismenoistaan. Nykyisin pitkäaikaisten asumispalveluiden (pl. tehostettu palveluasuminen) maksuista säädetään asiakasmaksulain 10 e-g §:ssä, mutta esityksessä ehdotetaan kyseisiä pykäliä muutettavaksi siten, että ne koskisivat kotona annettavan palvelun lisäksi asumispalveluista vain tuettua asumista. Esityksestä ei käy ilmi, onko palveluasumisesta aiheutuvien asumismenojen ja asiakasmaksun suhteen katsottava tulevan todetuksi kuitenkin 10 e §:n kautta. Kelan näkemyksen mukaan tämä olisi tarkoituksenmukaista, sillä muutoin menetettäisiin asiakasmaksulain 1.7.2021 voimaan tulleen muutoksen tuomaa selkeyttä. Kela siis tulkitsisi esitystä siten, että palveluasumisen piirissä olevien asiakkaiden asiakasmaksu ei sisältäisi asumismenoja, eli asiakkaat vastaisivat asumismenoistaan itse. Palveluasumisen piirissä olevan asiakkaan asumismenoista vastaava taho tulisi kuitenkin tuoda pykälissä tai niiden perusteluissa selkeästi ilmi, jotta lainsäätäjän tahto ja lain soveltaminen olisi kaikille tahoille selkeää. Eläkkeensaajan asumistuki: Kela pitää tärkeänä, että entisestään vahvistetaan jo nykymuotoisessa palveluasumisessa olevaa asumisen ja palveluiden kustannusten eriytymistä siten, että asiakas tekee asunnosta vuokrasopimuksen ja maksaa vuokran suoraan vuokranantajalle ja tästä erillisenä maksaa käyttämistään palveluista kotihoidon maksuperusteiden mukaisen maksun. Tätä käytäntöä on tukenut myös 1.7.2021 voimaan tullut asiakasmaksulain uudistus. Nyt lausunnossa olevassa esityksessäkin todetaan, että asuminen ja palvelut eriytetään toisistaan. Palveluasuminen sosiaalipalveluna käsittää kunnan velvollisuuden järjestää henkilön asuminen yhteisöllisyyttä tukevassa, turvallisessa ja esteettömässä asuinympäristössä, jossa henkilöllä on käytössään tarpeisiinsa soveltuva asunto. Henkilön tarvitsemat muut sosiaali- ja terveyspalvelut järjestetään asumisen järjestämisestä erillisinä palveluina. Samoin hallituksen esityksestä käy ilmi, että nykyisen tehostetun palveluasumisen korvaavassa hoiva-asumisessakin asiakas maksaa itse asumisen ja on sitten oikeutettu Kelan asumistukiin, iäkkäiden osalta eläkkeensaajan asumistukeen. Olisi kuitenkin tärkeää tuoda vielä esityksessä mainittua selkeämmin ilmi niin tavallisen palveluasumisen kuin hoiva-asumisen osalta asumiskustannusten erillisyys muista palveluista perittävästä maksusta ja se, että asiakas maksaa itse asumisesta aiheutuvat kustannukset ja että kustannukset muodostuisivat vuokrasopimuksen perusteella. Näin ei syntyisi epäselvyyttä siitä, kuka vastaa asumismenoista eikä siten siitä, onko asiakkaan mahdollista saada asumismenoihinsa asumisen tukea. Luotaessa monimuotoisia asumis- ja palveluratkaisuja tulee sääntelyssä pitää erillään asumisesta syntyvät kustannukset ja muista palveluista syntyvät kustannukset ja se kuka niistä vastaa. Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain perusteella myönnettävän asumistuen laskennan pohjana tulee olla asumismeno, josta tiedämme asiakkaan itse kuukausittain vastaavan. Vammaisetuudet: Vammaisetuuksista annetun lain (570/2007, myöhemmin VTL tai vammaisetuuslaki) mukaisissa vammaisetuuksissa on kolme tasoa: perustuki, korotettu tuki ja ylin tuki. Vammaisetuuksien edellytyksissä otetaan huomioon asiakkaalle aiheutuvia erityiskustannuksia. Kun perustuen edellytykset täyttyvät ja erityiskustannusten voidaan arvioida nousevan vähintään korotetun tuen määrään, tuki voidaan myöntää korotettuna. Erityiskustannuksista säädetään VTL:n 10 §:ssä. VTL 10 §:n 2 momentin mukaan erityiskustannuksina voidaan ottaa huomioon toimintakykyä heikentävästä sairaudesta, viasta tai vammasta aiheutuvat tarpeelliset, ylimääräiset ja jatkuvat kustannukset siltä osin kuin henkilö vastaa niistä itse. Erityiskustannuksina voidaan ottaa huomioon, kun 2 momentissa tarkoitetut edellytykset täyttyvät: 1) kotipalvelusta, tukipalvelusta ja kotisairaanhoidosta aiheutuvat kustannukset; 2) palveluasumisen tai tuetun asumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- ja hoivakustannukset; 3) laitoshoidosta ja sairaalahoidosta aiheutuvat kustannukset, ei kuitenkaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 c §:ssä tarkoitettua pitkäaikaisesta laitoshoidosta perittävää maksua; 4) lääkärin tai hammaslääkärin antamasta tai määräämästä hoidosta aiheutuvat kustannukset; 5) lääkärin määräämästä kuntoutuksesta aiheutuvat kustannukset; 6) sellaiset hoitoon tai kuntoutukseen liittyvät matkakustannukset, jotka ovat aiheutuneet 4 tai 5 kohdassa tarkoitetuista huomioon otettavista hoidoista tai kuntoutuksesta; 7) lääkärin, hammaslääkärin tai lääkkeen määräämisestä annetuissa säännöksissä tarkoitetun terveydenhuollon ammattihenkilön määräämistä lääkkeistä aiheutuvat kustannukset. Asiakasmaksulain muutos 1.7.2021 Asiakasmaksulakia muutettiin 1.7.2021. Muutoksen yhteydessä vammaisetuuslakia ei muutettu. Tämä on aiheuttanut tilanteen, jossa vammaisetuuslain säännökset eivät vastaa muuttunutta kuntapuolen palvelujen ja asiakasmaksujen määräytymisen sääntelyä ja toteuttamismallia. Kokonaisuus jäi epäselväksi. Olisi tärkeää, että jo muuttuneen asiakasmaksulain säännösten osalta vammaisetuuslakia muutettaisiin tavoiteltua vastaavaksi, jotta tulkintaepäselvyyksiltä vältyttäisiin. Esimerkiksi vammaisetuuslakiin tulisi lain tasolle lisätä maininta siitä, että erityiskustannuksina ei jatkossakaan huomioida sosiaalihuoltolain mukaisen pitkäaikaisen laitospalvelun asiakasmaksua, koska se on käytännössä rinnastunut terveydenhuoltolain mukaiseen pitkäaikaiseen laitoshoitoon ja laitospalvelun kustannuksia on peritty laitoshoidon nimellä. Näiltä osin Kela ehdottaa, että selventävät lainmuutokset saataisiin vietyä vammaisetuuslakiin jo ennen nyt kommenteilla olevien lakimuutosten ehdotettuja voimaantuloajankohtia eli mahdollisimman nopeasti. Nyt kommenteilla olevasta luonnoksesta hallituksen esitykseksi Nyt kommenteilla olevassa luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta ehdotetaan, että kotipalvelu ja kotisairaanhoito (joka voi olla myös määräaikaista, tehostettua kotisairaanhoitoa eli kotisairaalahoitoa) yhdistettäisiin kotihoidoksi ts. kotihoito yläkäsitteenä sisältäisi kotipalvelun ja kotisairaanhoidon. Näitä kahta viimeistä voitaisiin toteuttaa yhdistettynä tai erillisinä, jos tämä on tarkoituksenmukaista. Luonnoksessa ehdotetaan myös, että tukipalvelu erotetaan kotipalvelusta erilliseksi sosiaalipalveluksi, kun nykyisin tukipalvelut ovat kotipalvelun liitännäisiä / kotipalveluun sisältyviä palveluja. Lisäksi ehdotetaan, että turvapalvelut sekä ”muut vastaavat kotona asumista tukevat palvelut” ehdotetaan lisättäväksi sosiaalihuoltolain tukipalveluja koskevaan listaan. Myös asumispalvelujen osalta ehdotetaan muutoksia. Nykyistä järjestämismallia muutettaisiin niin, että jatkossa asumispalveluja olisivat hoiva-asuminen, palveluasuminen, tilapäinen asuminen ja tuettu asuminen. Nykyinen tehostettu palveluasuminen muutettaisiin nimeltään hoiva-asumiseksi. Tavoite on selkeämmin erottaa nk. tavallinen palveluasuminen ja tehostettu palveluasuminen (hoiva-asuminen) toisistaan. Hoiva-asuminen vastaisi sisällöltään pääosin nykyistä tehostettua palveluasumista. Hoiva-asumista järjestettäisiin pitkäaikaisesti tai lyhytaikaisesti. Lyhytaikainen voisi olla tilapäistä tai säännöllisesti toistuvaa. Tilapäinen hoiva-asuminen saattaisi olla tarpeen esimerkiksi sairaalajakson jälkeisen kuntoutumisen ajaksi. Säännöllisesti toistuva hoiva-asuminen voisi olla hyvä vaihtoehto esimerkiksi omaishoitajan vapaiden aikaiseksi sijaishoidoksi. Hoiva-asumisessa asunnon järjestäminen kuuluu hoiva-asumiseen. On kuitenkin mahdollista, että asiakas hankkiutuu omatoimisesti asumaan kohteeseen, jossa järjestetään hoiva-asumista. Siinä tapauksessa hänestä voi tulla hoiva-asumisen asiakas, jos hänen toimintakykynsä sitä edellyttää. Palveluasumisen käsite puolestaan muuttuisi niin, että asuminen ja palvelut eriytettäisiin toisistaan, kun nykyisin palveluasuminen sisältää sekä asumisen että palvelun. Palvelut järjestettäisiin siis erikseen kotihoitona tai muina sosiaalipalveluina. Jos asiakas itse siirtyy palveluasumisen mukaiseen asuntoon, kyse ei ole palveluasumisesta lain tarkoittamassa mielessä, mutta jos edellytykset täyttyvät, hänelle voidaan myöntää kotihoitoa tai muita palveluja. Tilapäistä ja tuettua asumista koskevat säännökset säilyisivät pääosin ennallaan. Luonnoksessa ei ole huomioitu tai selvitetty vaikutuksia vammaisetuuksien edellytysperusteisiin. Kela katsoo, että olisi tärkeää valmistelun yhteydessä käydä läpi, miten ehdotetut muutokset vaikuttavat vammaisetuuksien myöntämisen näkökulmasta ja toisaalta huomioida, että ehdotetuilla muutoksilla on vaikutusta asiakkaiden etuusoikeuksiin, etuusmenoihin ja toisaalta Kelan työmäärään viranomaisena. Luonnoksessa siis ehdotetaan, että asumisen ja palvelujen järjestäminen sekä nimikkeet muuttuvat. Tämän vuoksi olisi tärkeää, että vammaisetuuslakia muutettaisiin vastaamaan uudistuvia sosiaalihuoltolakia, nk. vanhuspalvelulakia ja nk. asiakasmaksulakia. Tämä on tärkeää asiakkaiden kannalta, koska kyse on asiakkaiden oikeudesta vammaisetuuksiin. Lisäksi ilman muutoksia vammaisetuuslakiin asiakkaiden on vaikea hahmottaa lainsäädännön perusteella, mihin heillä voisi olla oikeus. Esimerkiksi hoiva-asumista ei mainita vammaisetuuslaissa. Lisäksi vammaisetuuslaissa esimerkiksi säädetään siitä, että palveluasumisen yhteydessä aiheutuvat hoito- ja hoivakustannukset huomioidaan, vaikka jatkossa asuminen ja palvelut on eriytetty toisistaan, ja palveluiden osuus erityiskustannuksina tullee huomioitavaksi ilman vammaisetuuslain muutoksia mahdollisesti vammaisetuuslain 10 §:n 3 momentin 1 kohdan mukaisesti. Kuitenkaan esimerkiksi kotihoitoa terminä ei mainita vammaisetuuslaissa lainkaan. Lainsäädäntö jää näiltä osin ilman vammaisetuuslain muutoksia sekavaksi, ja on asiakkaan oikeusturvan kannalta aina riski, jos lainsäädännön aukkoja joudutaan toimeenpanossa täyttämään. Luonnoksessa ehdotetaan, että iäkkäiden sosiaalihuollon pitkäaikainen laitoshoito poistuisi vuoden 2025 alkuun mennessä. STM:n tekemään kyselyyn vastanneiden kuntien mukaan iäkkäiden sosiaalihuollon pitkäaikainen laitoshoito korvattaisiin pääasiassa hoiva-asumisella eli ympärivuorokautista hoivaa tarvitsevat asiakkaat saisivat sitä jatkossa siis lähinnä hoiva-asumisena. Toisaalta terveydenhuollon laitoshoitoon siirtymisen kriteerejä kiristettäisiin, ja laitoshoitoa ei järjestettäisi iäkkäille enää sosiaalihuoltoon viittavan asiakasturvallisuuden perusteella. Pitkäaikaista laitoshoitoa tarvitsevat iäkkäät saisivat sitä edelleen terveydenhuollon laitoshoitona, jos lääketieteelliset tai potilasturvallisuutta koskevat edellytykset täyttyisivät. Kokonaisarviona luonnoksessa todetaan, että iäkkäiden sosiaalihuollon pitkäaikaisen laitoshoidon lakkauttaminen ei edellyttäisi terveydenhuollon pitkäaikaishoidon lisäämistä. Ilmeisesti muilla kuin iäkkäillä sosiaalihuollon laitoshoito voi olla edelleen mahdollinen. Vammaisetuuslain mukaan pitkäaikaisen laitoshoidon asiakasmaksuja ei voida huomioida erityiskustannuksina, mutta tehostetun palveluasumisen – joka siis jatkossa olisi nimeltään hoiva-asumista, hoito- ja hoivakustannuksia voidaan hyväksyä. Jos asiakkaita siirtyy iäkkäiden sosiaalihuollon pitkäaikaisesta laitoshoidosta tehostetun palveluasumisen eli uudennimisenä hoiva-asumisen piiriin (arvioitu n. 3 300 asiakasta), tämä vaikuttaa edellä kerrotun mukaan siihen, mitä kustannuksia asiakkaan erityiskustannuksina voidaan huomioida. Vaikka luonnoksessa todetaan, että koska siirtymäaika on niin pitkä, että asiakkaiden siirtyminen uuteen palveluun tapahtunee luonnollisen vaihtuvuuden myötä eikä kyse olisi suurimmalta osin nykyisten asiakkaiden siirtymisestä, tämä voi kuitenkin tarkoittaa, että joillakin vammaisetuusasiakkailla huomioidaan jatkossa hoito- ja hoivakustannuksia eli asiakkaiden etuusoikeus tullee tarkistettavaksi. Kunnat myös oletettavasti lähtevät toteuttamaan uudistusta jo ennen vuotta 2025. Toisaalta tämä tarkoittaa, että laajassa mittakaavassa erityiskustannuksina huomioidaan useammin tukea korottavia kustannuksia ja vammaisetuusmenot voivat kasvaa. Samalla Kelan työmäärä lisääntyy, kun hoitotukiasiakkaiden kohdalla tulee aikaisempaa useammin erityiskustannuksia tutkittavaksi. Edelleenkään kuitenkaan muilla kuin iäkkäillä pitkäaikaisesti laitoshoitoa saavilla asiakkailla pitkäaikaisen laitoshoidon maksua ei huomioitaisi erityiskustannuksena. Yleensä ottaen voidaan todeta, että olisi toivottavaa, että sairauden, vian tai vamman omaavien etuuksia ja palveluja koskevaa järjestelmää tarkasteltaisiin kattavampana kokonaisuutena. Kun vertaa esimerkiksi vammaisetuuslain, sosiaalihuoltolain, vanhuspalvelulain ja asiakasmaksulain säännöksiä, voidaan todeta, että käytännössä usein samojen asiakkaiden kohdalla tutkitaan jonkin verran eri kriteerein oikeuksia sairauden, vian tai vamman vuoksi tarvittavaan etuuteen, palveluun tai tiettyyn asumismuotoon. Järjestelmä on monisyinen ja osin sekavakin; lainsäädännössä käytetyt termit ovat samantyylisiä mutta niiden laintasoiset ja vakiintuneen tulkinnan mukaiset määritelmät voivat kuitenkin poiketa toisistaan paljonkin. Tämä aiheuttaa asiakkaissa hämmennystä, haastaa ja työllistää etuuksien toimeenpanoa sekä hankaloittaa asiakkaiden ohjausta. Kv-näkökulmasta haluamme tuoda esille seuraavaa: Lakeja valmisteltaessa tulisi ottaa huomioon myös esityksessä tarkoitettujen palvelujen suhde EU-asetukseen 883/2004 ja pitkäaikaishoitoa koskeva EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntö. EU-asetukseen 883/2004 on ehdotettu mm. pitkäaikaishoitoetuuksia koskevia muutoksia ja hallituksen esityksessä mainittujen kotiin annettavien palvelujen ja asumispalvelujen osalta tulisi tehdä arvio niiden suhteesta pitkäaikaishoitoetuuden määrittelyyn. Pitkäaikaishoitoetuuksina myönnettävät sairausluontoisetuudet asuinvaltio saa laskuttaa toimivaltaiselta valtiolta, kuten muutkin sairauden perusteella myönnettävät luontoisetuudet. Kustannukset sairausluontoisetuuksista voidaan siis laskuttaa, jos niistä eläkkeen maksun perusteella vastaa toinen EU-lainsäädäntöä soveltava valtio. Laskutusoikeutta ei ole sosiaalihuoltona myönnettävistä etuuksista.
          • Vantaan kaupunki, Sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Tulee seurata, että henkilökuntaa on riittävästi lain säännöksiin vastaamiseen. Vastuukysymysten realistinen miettiminen on tärkeää. Eettisen kuormituksen vähentäminen on tärkeä nosto. Edellyttää hyvää yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimijoiden kesken. Myös terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osalta tarvitaan jalkautumista, jotta omaan kotiin annettava tuki toimii. Sosiaalihuoltolain 21 § on hajautettu useampaan pykälään, mikä on kannatettavaa. 21 §, joka koskee tilapäistä asumista, on hyvin lyhyt ja epätarkasti muotoiltu: tilapäinen asuminen voi olla lähes mitä tahansa kunnan palvelua, joka on lyhytaikaista ja perustuu siihen, että henkilö ei itse kykene hankkimaan itselleen asumista. Muussa lainsäädännössä tulee huomioida asuntotuotannon ja maankäytön ratkaisut ja vastuut, jotta pysyviä asuntoja on riittävästi ja tilapäisen asumisen jaksot jäävät lyhyiksi. Tuettua asumista tuotetaan palveluna asunnottomille, päihdekuntoutujille ja mielenterveyskuntoutujille. Tuetusta asumisesta perittävä maksu herättää huolta, kun osa palvelun asiakkaista kokee sosiaaliohjauksen enemmän kontrollina kuin tukena. Lisäksi eri kunnat voivat tehdä toisistaan poikkeavia päätöksiä. Lähihoitajakoulutuksessa olisi hyvä säilyttää soveltuvuustestit, etenkin kotihoidon työtä on haastavaa valvoa. Kommentti kysymys 1: Hyvä, että tukipalveluihin on liitetty myös turvapalvelut. Ehdotustekstissä mainitaan myös teknologiset ratkaisut, jotka osaltaan voivat edistää henkilön turvallisuuden tunnetta. Tärkeää, että nimenomaan toimintakyvyn aleneminen/puute ja siitä johtuva palveluntarve ovat keskiössä, ei diagnoosi tai ikä. Tämän huomioiminen on tärkeää myös palvelusuunnitelman osalta. Kommentti kysymys 2: Ympärivuorokautiseen kotihoitoon tarvitaan kuitenkin myöntämisen perusteet, ei voi olla subjektiivinen oikeus. Ratkaisu turvaa omassa kodissa asumista. Tarve ja toimintakyvyn puutteet ovat asioita, joita tulee painottaa. Onnistuakseen edellyttää riittävää kotihoidon resurssia. Huomioitava asuntojen sijaintien etäisyydet sekä se, että kaikkea hoidon tarvetta ei voida täysin ennakoida. Tarvitaan ohjeistus/kriteerit siihen, milloin ympärivuorokautista palvelua omaan kotiin ei voida tarjota siksi, että palvelun järjestäminen on käytännössä mahdotonta riittävän ripeästi. Kommentti kysymys 3: Selkeyttää asiakasmaksuja, palveluasumisen palvelusetelin tarve poistuu. On hyvä, että palveluasumisessa asuminen ja palvelut on eriytetty toisistaan. Huomioitava, että yksittäistapauksissa työikäisten palveluissa asunnon ja palvelun irrottaminen toisistaan on vaikeuttanut sellaisten asiakkaiden palvelujen järjestämistä, jotka eivät enää pärjää omaan kotiin järjestettävillä tukitoimilla, eivätkä halua muuttaa omasta kodistaan. Palvelujen erillisyys voi tarkoittaa, että toimivaa palvelukokonaisuutta on vaikea luoda. Eri toimijoiden yhteistyö korostuu, joka on toimiessaan hyvä asia. Kommentti kysymys 7: Kunta/hyvinvointialue tarvitsee kuitenkin eri erityisryhmille toimintakykyyn perustuvat palvelujen myöntämisen perusteet / työohjeet yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi. Tulee huomioida, että hoiva-asumista tarvitseva henkilö saa tarvitsemansa palvelut myös silloin kun hänellä on esim. päihde- ja/ tai mielenterveysongelma. Kriteeri siitä, että henkilö ei voi kotihoidon avulla selviytyä asumisesta omassa kodissaan, ei saa rajata henkilöä palvelun ulkopuolelle. Kommentti kysymys 8: Erityisen hyvä, että otetaan kantaa myös teknologisiin ratkaisuihin. Etäisyyksien huomioiminen on tärkeää, millä aikavälillä voidaan taata /tulee taata turvapalvelu omaan kotiin, jos asunto ei ole osa isompaa kokonaisuutta. Kommentti kysymys 10: Hyvä, että pykälässä on huomioitu henkilökunnan ammattieettiset velvoitteet. On tärkeää, että laissa mainitaan tilanteiden muuttuminen ja siihen reagointi. Kommentti kysymys 11: Samanlaisten asiakasryhmien eri palvelukokonaisuudet voivat hyvin toimia sellaisissa tiloissa, jotka pystytään osastoimaan. Ehdotetut säännökset mahdollistavat henkilön elinpiirin säilymisen samana ja tukevat palvelujen järjestämistä. Kommentti kysymys 12: Se on hyvä ratkaisu, mikäli saadaan pysyvää henkilökuntaa paremmin terveydenhuollon yksiköissä, sekä terveydenhoidon palvelut laitoshoitoyksikössä tällä tavalla paremmin koottua. Kommentti kysymys 14: Ehdotuksessa olevat neuvonta, seuranta ja reagointi ovat tärkeitä.
          • Eduskunnan oikeusasiamiehen kanslia
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Esityksen keskeisenä tavoitteena on pääministeri Sanna Marinin hallituksen ohjelman kirjausten mukaisesti vahvistaa kotihoidon resursseja ja laatua, kehittää asumisen välimuotoisia ratkaisuja ja palvelujärjestelmää, tehostaa omavalvontaa ja vanhuspalvelujen johtamista sekä ottaa käyttöön teknologisia ratkaisuja iäkkäiden henkilöiden kotiin annettavissa palveluissa. Tavoitteena on myös selkeyttää tehostetun palveluasumisen ja muun palveluasumisen välistä eroa sekä asiakkaan ympärivuorokautisen hoidon ja huolenpidon tarpeisiin vastaavien sosiaalihuoltolain palvelujen kokonaisuutta. Pidän esitykselle asetettuja tavoitteita pääosin hyvinä. Kiinnitän huomiota siihen, että luonnos on osin keskeneräinen, eikä esityksen suhdetta perustuslakiin ja kansainvälisiin sopimuksiin ja tämän johdosta eri perus- ja ihmisoikeuksien toteutumiseen ole kattavasti arvioitu. Luonnoksen mukaisessa muodossa esitykselle asetetut tavoitteet eivät näkemykseni mukaan vielä toteudu. Ehdotetussa muodossa esityksen keskeinen ongelma on, että se tarjoaa palvelun tuottajille ja järjestäjille lukuisia mahdollisuuksia pyrkiä kiertämään kustannusten säästämiseksi voimassa olevia tai ehdotettuja asiakkaan suojaksi ja palvelun laadun turvaamiseksi tarkoitettuja oikeusnormeja. Sen sijaan useat ehdotetut säännökset, joilla on perustelujen mukaan tarkoitus parantaa palvelun laatua, ovat luonteeltaan lakiin kirjattuja toivomuksia. En pidä tämänkaltaista sääntelytapaa onnistuneena. Pidän myönteisenä sitä, että lausuntopyynnön kysymysten perusteella ehdotusta on tarkoitus vielä tarvittavilta osin korjata ennen sen saattamista eduskuntakäsittelyyn. Koska lait on tarkoitus saattaa voimaan vuoden 2023 alusta, jää esityksen korjaamiselle aikaa. Korostan, että tarvittavat muutokset tulee tehdä ennen eduskuntakäsittelyä. Kiinnitän huomiota myös esityksen vaikutusarviointeihin. Esityksen perusteluissa tulisi tuoda esiin, jos taustalla on tarkoitus vähentää kustannuksia. Jos tavoitteena on esimerkiksi hoiva-avustajien käytön lisääminen, asiakkaiden siirtäminen pois tehostetusta palveluasumisesta sekä pyrkimys kotihoidon ajankäytön tehostamiseen, jotta kustannuksia voitaisiin säästää, tulisi tämän käydä ilmi perusteluista. Lopuksi totean, että olen jo vuonna 2017 asiassa EOAK/2834/2016 esittänyt, että hätämajoitusta koskevaa sääntelyä tulisi kiireellisesti tarkentaa. Ehdotus ei kuitenkaan sisällä tätä koskevaa sääntelyä. Ehdotetun hallituksen esityksen perusteluissa viitataan asunnottomien osalta meneillään olevaan hankkeeseen ja asunto ensin -periaatteen noudattamiseen. Totean, että lainsäädäntöä tulisi joka tapauksessa uudistaa siten, että tilanteesta ja asunnottomuuden kestosta riippuen välttämättömän huolenpidon sisältö olisi nykyistä tarkemmin määritelty. Kiinnitän huomiota siihen, että perustelutekstin mukaan ehdotus koskee ikäihmisten lisäksi myös useita muita sosiaalihuollon asiakasryhmiä. Vaikka asia on sinänsä mainittu luonnoksen perusteluissa, keskitytään perusteluissa miltei yksinomaan arvioimaan asioita ikäihmisten näkökulmasta. Näkemykseni on, että muiden kuin ikäihmisten osalta mahdollisiin muutostarpeisiin tulisi tarvittaessa palata erillisessä hallituksen esityksessä. Ottaen huomioon, että tietyn palvelun nimenmuutoksella ei ole juridista vaikutusta asiakkaiden asemaan, mutta se voi olla heitä kohtaan loukkaava, tulisi jatkovalmistelussa kiinnittää tarkempaa huomiota muutostarpeisiin esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluja käyttävien henkilöiden, asunnottomien henkilöiden sekä vammaisten henkilöiden osalta.
          • SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, Järjestöpalvelut
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Esitys selkeyttää ja täsmentää monia hoitoa ja huolenpitoa turvaavien palvelujen sisältöä. Tämä voi esityksen mukaisesti varmistaa, että asiakas saa tarpeidensa mukaista hoivaa ja samalla tämä yhdenmukaistaa hoidon laatua. Lähtökohtaisesti mikään kohta ei ole hyvä tai huono, onnistuminen riippuu toteutuksesta. Keskeistä on eri toimien yhteensovittaminen ja toteutuksen oikea-aikaisuus (esim. sairaalasta kotiutus, apuvälineiden ohjaus). Subjektiivista oikeutta palveluihin lakiesitys ei kuitenkaan tuo. Lakiesitys mahdollistaa toiminnan uudelleen järjestämisen esim. ympärivuorokautisten yksiköiden päivärytmin muutoksen: kaikkien ei tarvitse herätä ja syödä aamupalaa tietyllä kellonlyömällä jne eli vähennetään kiirettä ja ryntäilyä toimenpiteistä ja tekemisestä toiseen. Näihin saattaa liittyä myös työvuorojen uudentyyppistä suunnittelua. Tällä on mahdollista vaikuttaa myös eri henkilöiden käyntimääriin asiakkaan luona. Omaishoitajan roolin ja omaishoidon kehittämisen näkökulma olisi voinut tulla esiin vahvemmin. Turvallisuudesta huomioiminen laaja-alaisesti. Keskeistä on paloturvallisuus ja poistumisturvallisuus, mutta palvelujen järjestäjältä edellytettävä laaja-alaista turvallisuus-osaamista, ja koulutusta ja opastusta tarvitaan kaikilla työntekijätasoilla. Turvatekniikan opettelun oikea-aikaisuudesta on huolehdittava. Huomioitava on myös, että Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma (KTNK) edellyttää yhdyspintaa turvallisuuden ja hyvinvointialueiden ja kuntien kanssa sote-uudistuksen toteutuksessa. Turvallisuuteen liittyy myös iäkkäiden fyysinen ja psyykkinen kaltoinkohtelu ja väkivalta, jota tapahtuu kodeissa ja laitoksissa, mutta sitä ei usein tunnisteta ja se jää usein piiloon ulkopuolista. Esitys velvoittaa eri tahoja huolehtimaan ikääntyneiden turvallisuudesta, ja siksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten rooli on tunnistaa ja tukea asiakasta näissä tilanteissa. Miten lainsäädäntö voisi tukea paremmin kaltoinkohtelun tunnistamista ja ehkäisyn vahvistamista? Järjestöjen tasapuolinen kuuleminen Kansalaisyhteiskunnan keskeinen elementti on, että kansalaisjärjestöjen osaamista hyödynnetään ja järjestöt otetaan jo suunnitteluvaiheessa. Myös kansalaisyhteiskunnan kuulemiseen kaivataan systematisointia, ja järjestöjä on kuultava tasapuolisesti
          • Miina Sillanpään Säätiö
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Lainsäädännön uudistaminen on tärkeää ja ehdotukset pääosin kannatettavia. Ratkaisevaa toteutumisen kannalta on lain tulkinta. Ikääntyneiden henkilöiden näkökulmasta uudistukset eivät varmista tasavertaista palvelujen saantia eivätkä asiakkaan etua, jos palveluja koskevat päätökset tehdään esim. taloudellisin perustein, eikä inhimillisesti arvokasta vanhenemista tukien.
          • Kemin kaupunki, Perusturvalautakunta 26082021
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Lain tulee olla realistinen ja mahdollista toteuttaa. lakiesitys lisää kustannuksia ja ne on korvattava täysimääräisenä, mielellään korvamerkittynä. Tukipalvelujen eriyttäminen omaksi kokonaisuudekseen on hyvä ja uuden asiakasmaksulain mukainen. Hybridimallisen asumisen hyväksyminen on hyvä muutos.
          • Ikaalisten kaupunki, Ikaalisten kaupungin vanhuspalveluiden päällikkö, Viitasalo-Männistö Marianne
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Edelleen sote-palvelut elävät palvelutuotannossaan omaa arkeaan suhteessa lakiin. Laki toteutetaan, mutta paljon räätälöidymmin, nokkelammin, inhimillisemmin, asiakkaan kokonaisuus arvioiden mihin laki antaa ohjeen. Parhaimpana esimerkkinä kotihoitopalvelut missä sote oikeasti toteutuu.
          • Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hyvinvointiyksikkö
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Toivomme, että lausunnon antajien näkökulmat todella otetaan huomioon, ja niitä tarkastellaan ennakkoluulottomasti. Tarvittaessa pyydetään lisäinformaatiota.
          • Tampereen kaupunki, Apulaispormestari Johanna Loukaskorpi, sosiaali- ja terveyspalvelut
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Sosiaalihuoltolain 42§ kuvattu omatyöntekijä on käytännön toteutuksen kannalta epäselvä, eikä tehtävien tarkennus vanhuspalvelulain uuteen 17§:n tuo asiaan selkeytystä. Vanhuspalvelulain 3a§ pykälässä mainitun hoiva-avustajan työn ja tehtävän määritteleminen osaksi ammattihenkilöstöä kotihoidossa että ikäihmisten asumispalveluissa. Tehtävään on määritelty vaadittava koulutusvaatimus. Sosiaalihuoltolain 49b§ on epäonnistunut. Lakiin ei ole mitään tarvetta kirjata miten eri esihenkilötaso raportoi seuraavalle tasolle. Tämä estää uudenlaisten työkulttuurien kehittämisen eikä se ratkaise pykälässä mainittuja henkilöstön saatavuuteen liittyviä haasteita millään tavalla.
          • Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • • muut palvelut ennen sosiaali- ja terveyspalveluita, ennakointi, asiakkaan osallisuuden vahvistaminen, asiakkaan toimintakyvyn, voimavarojen ja valintojen korostaminen • palveluohjauksen merkityksen vahvistaminen • muiden kotiin vietävien palveluiden kehittämisen merkityksen näkökulma puuttuu • yleinen kuntien / hyvinvointialueiden ja palveluiden infra; alueelliset erot mm. sairastavuus, haja-asutusalueella asumisen haasteet, palveluiden tuottajien puuttuminen alueelta; alueet ovat erilaisia ja on alueita, joilla ei ole palveluntuottajia • työvoiman saatavuushaaste eri alueilla ja eri ammattiryhmissä, nuorten ikäluokkien pieneminen • mahdollinen kansainvälistyminen ja työvoimaperäinen maahanmuutto haastavat muutokseen työntekijät kuin asiakkaat kuin omaisetkin (muutoskyky) • ikäihmisten ostovoiman muutos aikaisempiin sukupolviin verrattuna, parempi ostovoima hankkia omakustanteisia palveluja • kustannusten kasvun hillintä sekä palvelujen järjestäjien että asiakkaiden näkökulmasta • uusien lainsäädännön velvoitteiden toteuttamien käytännössä tulee olla realistisesti mahdollista, lisääntyvät ja tiukat velvoitteet palvelujen järjestämisessä sekä niiden toteuttamisessa ovat jo nyt haasteellisia esim. jatkuvasti kasvavan työvoimapulan vuoksi. Kun asetetaan lakisääteisiä velvoitteita kunnille / kuntayhtymille / hyvinvointialueille, tulee valtionosuudet olla korvamerkityt Täydennykset Kohta 2: - Erityisen tärkeää on huomioida alueiden erilaisuus esim. pitkät välimatkat /resurssitarve; yöllä / kustannukset - keinona mm. omaishoidon lisääminen / teknologian hyödyntäminen - Esitys laajentaa kuntien / hyvinvointialueiden tehtäviä, koska nykyisin ei palvelua järjestetä koko suomessa kaikissa kunnissa  laajennuksen vaikutukset kustannuksiin Kohta 3: - Asumisen ja palvelujen järjestämisen eriyttäminen ja selkiyttäminen aikaisempaa paremmin Kohta 10: 46 b § - Henkilöstön riittävyyden turvaaminen on haaste; työvoiman saatavuus vaikeuttaa toteuttamista kaikilla mainituilla tasoilla; edellyttää henkilöstörakenteen tarkastelua - koulutettujen hoiva- avustajien hyödyntäminen myös kotihoidossa /osaamisen varmistaminen - 49 b § lakiin ei ole tarvetta kirjata sitä, miten esimiestaso raportoi seuraavalle tasolle. Kohta 11: - On otettava huomioon eri toimijoiden /viranomaistahojen linjaukset, lupakäytännöt, valvonta - niiden yhteen sovittaminen tuo haasteita. Kohta 15: - Teknologian hyödyntämistä toteuttamisessa tulee tuoda esille esim. annosjakelupalvelu / lääke- annosjakeluautomaatit. Kohta 16: - Tärkeää henkilöstö voimanvarojen käytön kannalta on tiedon keruun automatisointi ja tiedon saatavuus helposti toiminnan analysointiin ja kehittämiseen
          • Opetus- ja kulttuuriministeriö, valtion liikuntaneuvosto
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Valtion liikuntaneuvosto lausuu seuraavat näkemykset muutosehdotuksista lakiin ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. 5 § Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi: Lakiehdotuksen mukaan kunnan on laadittava suunnitelma toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, toimintakyvyn ja itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen ja omaishoidon järjestämiseksi ja kehittämiseksi. Suunnitelmassa on muun muassa arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tilaa sekä ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua. Valtion liikuntaneuvosto esittää pykälän 2 momenttiin seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”arvioitava ikääntyneen väestön hyvinvoinnin JA TOIMINTAKYVYN tilaa, ikääntyneelle väestölle tarjolla olevien palvelujen riittävyyttä ja laatua sekä ikääntyneen väestön palveluntarpeeseen vaikuttavia tekijöitä.” Jotta kunta voi laatia suunnitelman toimenpiteistään ikääntyneen väestön hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukemiseksi, tulee kunnalla olla tieto ikääntyneiden kuntalaisten toi-mintakyvyn tilasta. Lisäksi liikuntaneuvosto korostaa, että osana suunnitelmaa tulee huomioida myös ikääntyneelle väestölle tarjottavat liikkumista ja liikuntaa edistävät palvelut. Vanhuspalvelujen uudistamisen 1. vaiheessa vuonna 2020 kunnille säädettiin lain 15 §:ään velvollisuus käyttää iäkkään henkilön palvelutarpeiden ja toimintakyvyn arvioinnissa RAI-arviointivälineistöä. Kuntien on aloitettava RAI-välineistön käyttö viimeistään 1.4.2023. Valtion liikuntaneuvosto nostaa esiin, että RAI-järjestelmän kehittämisessä tulee hyödyntää Liikunnan Käypä hoito -suosituksia. 12 § Hyvinvointia edistävät palvelut: Lakiehdotuksen mukaan kunnan on järjestettävä ikääntyneen väestön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia neuvontapalveluja. Lisäksi kunnan on tarjottava hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista tukevia terveystarkastuksia, vastaanottoja tai kotikäyntejä. Näihin palveluihin on sisällytettävä muun muassa hyvinvoinnin, terveellisten elintapojen ja toimintakyvyn edistämiseen tähtäävää ohjaus. Valtion liikuntaneuvosto nostaa esille, että osana ikääntyneille tarjottavia hyvinvointia edistäviä palveluita on tarjottava myös ikääntyneille elintapaohjausta sisältäen muun muassa liikuntaneuvontaa. 16 § Palvelusuunnitelma: Lakiehdotuksen mukaan kunnan tulee laatia iäkkäälle henkilölle suunnitelma (palvelusuunnitelma), jossa on määriteltävä iäkkään henkilön toimintakykyä koskevan arvion perusteella, millainen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kokonaisuus tarvitaan hänen hyvinvointinsa, terveytensä, toimintakykynsä ja itsenäisen suoriutumisensa tukemiseksi sekä hänen hyvän hoitonsa turvaamiseksi. Valtion liikunta-neuvosto nostaa esille, että sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi palvelusuunnitelmassa tulisi määritellä myös muiden toimintakykyä edistävien palveluiden tarve. Palvelusuunnitelmassa tulisi huomioida etenkin elintapa-ohjauksen palvelut sisältäen liikkumisen ja liikunnan edistämisen. 21 § Johtaminen: Valtion liikuntaneuvosto nostaa esille, että kuntouttavan työotteen lisäksi johtamisessa tulee panostaa myös ennaltaehkäisevään ja toimintakykyä edistävään sekä ylläpitävään toimintaan. Liikuntaneuvos-to esittää seuraavaa lisäystä (ISOILLA KIRJAIMILLA): ”Lain mukaan toimintaa on johdettava siten, että se tukee laadukasta asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta, ENNALTAEHKÄISEVÄN, TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄN JA YLLÄPITÄVÄN SEKÄ kuntouttavan työotteen edistämistä, työntekijöiden työhyvinvointia, eri viranomaisten ja ammattiryhmien yhteistyötä sekä toimintatapojen kehittämistä.” 24 a § Palvelujen laadun seuranta: Lain ja sen perustelujen mukaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tehtä-vänä olisi toteuttaa asiakastyytyväisyyskysely sekä toimintatapojen ja johtamisen seurantaa koskevan kyselyn vuorotellen kerran kahdessa vuodessa. Valtion liikuntaneuvosto nostaa esille, että osana näitä kyselyä tulisi seurata myös liikkumisen ja liikunnan harrastamisen tukemista osana iäkkäille kohdennettuja sote-palveluita, jotta niiden kehittämiseksi saataisiin riittävää valtakunnallista tietopohjaa. PERUSTELUT: Valtion liikuntaneuvosto esittää seuraavat perustelut fyysisen aktiivisuuden ja liikkumisen edistämisen huomi-oimiselle suunnitelluissa lainsäädännön muutoksissa Liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden merkitys ei muutu ikääntymisen myötä. Liikunnalla ja fyysisellä aktiivisuu-della voidaan edistää iäkkäiden ihmisten terveyttä ja toimintakykyä, hidastaa tai kokonaan ehkäistä monia sairauksia ja vähentää niistä aiheutuvia haittoja sekä parantaa iäkkäiden ihmisten itsenäistä selviytymistä ja elämänlaatua. Liikunta myös parantaa ikääntyneiden unen laatua ja unirytmiä, ruokahalua ja ravitsemustilaa, psyykkistä hyvinvointia sekä edistää osallisuutta yhteiskuntaan.2 Iäkkään hyvään arkeen kuuluu mahdollisuus liikkua ja ulkoilla. Perustuslain (731/1999) sivistyksellisten oikeuk-sien mukaan julkisen vallan on turvattava jokaiselle yhtäläinen mahdollisuus kykyjensä ja erityisten tarpeiden-sa mukaisesti kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä. Itsensä kehittäminen sisältää mahdollisuuden liikunnan ja muun ruumiinkulttuurin harjoittamiseen. Perustuslain mukaan julkisen vallan on turvattava myös jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistettävä väestön terveyttä. Velvoite väestön terveyden edistämiseen viittaa sosiaali- ja terveydenhuollon ehkäisevään toimintaan sekä yhteiskunnan olosuhteiden kehittämiseen yleisesti väestön terveyttä edistävään suuntaan3. Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman tavoitteena on, että liikunnallinen kokonaisaktiivisuus nousee kaikissa ryhmissä. Hallitusohjelmassa on nostettu esille tavoitteena erityisesti ikääntyneiden liikkumisen edis-täminen. Hallitusohjelman tavoitteena on myös vahvistaa yhdenvertaisuutta ja oikeuksien yhdenvertaista toteutumista. Hallitusohjelman mukaan erityistä huomiota kiinnitetään heikoimmassa asemassa olevien ih-misten, kuten vanhusten oikeuksien turvaamiseen. Ikääntyneistä (yli 70-vuotiaat) vain joka viides mies ja joka seitsemäs nainen saavuttaa terveysliikuntasuosituk-sen. Kolme neljästä 60‒69-vuotiaasta harrastaa liikuntaa, mutta vapaa-ajan liikunta vähenee merkittävästi 80 ikävuoden jälkeen, jolloin miehistä noin puolet ja naisista enää neljännes harrastaa liikuntaa.4 Myös ikäänty-neiden toimintakyky heikentyy monilla mittareilla 80 ikävuoden jälkeen. Vielä reilut kaksi kolmesta 70‒79-vuotiaasta selviää vaikeuksitta 500 metrin kävelystä, mutta 80 vuotta täyttäneistä miehistä vajaat puolet ja naisista enää vajaa kolmasosa.5 Koronapandemia on syventänyt liikunnan ja liikkumisen polarisaatiota väestössä. Osa jo ennestään vähän liikkuvista on pandemia-aikana liikkunut aiempaa vähemmän. Reilu kolmannes iäkkäistä (75-, 80- ja 85-vuotiaat) arvioi liikkumisen vähentyneen. Lisäksi iäkkäiden elinpiiri supistui, mikä voi lisätä vakavien toiminta-rajoitteiden riskiä.6 Liikkumisen polarisaation syveneminen voi ilmetä tulevaisuudessa ihmisten toimintakyvyn laskuna sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen kasvuna. Seuraavien parin vuosikymmenen aikana ikääntyneen väestön määrä kasvaa Suomessa merkittävästi. Kahden seuraavan vuosikymmenen aikana 80 vuotta täyttäneiden lukumäärä kaksinkertaistuu nykyisestä noin 315 000 henkilöstä yli 600 000 henkilöön. Ikääntyneiden määrän kasvu lisää väistämättä myös toimintarajoitteisten ihmisten määrä Suomessa.7 Väestön riittämätön liikkuminen ja liikunta aiheuttavat yhteiskunnalle merkittäviä lisäkustannuksia, kuten ter-veydenhuollon suoria kustannuksia, ikääntyneiden kasvavia hoivakuluja, syrjäytymisen kustannuksia sekä sosiaalietuuksien lisäkustannuksia. Liian vähäisen fyysisen aktiivisuuden yhteiskunnallisten kustannusten on arvioitu olevan vähintään kolme miljardia euroa vuodessa.8 Erityisesti vähän liikkuvien väestöryhmien, kuten toimintakyvyltään heikentyneiden ikääntyneiden liikkumiseen ja liikuntaan panostamisella voidaan saada ai-kaan merkittäviä kustannussäästöjä yhteiskunnalle. Liikunta on edullinen terveyden ja toimintakyvyn edistä-misen keino, jota ei ole otettu vielä riittävän määrätietoisesti käyttöön ikääntyneiden terveyden ja toiminta-kyvyn edistämiseksi sekä terveys- ja toimintakykyerojen kaventamiseksi9. Ikääntyneiden toimintakyvyn ja liikkumisen edistäminen edellyttää yhteistyötä laajalta joukolta toimijoita julki-sesta hallinnosta kolmanteen sektoriin. Ikääntyneiden ihmisten arki kuluu suurelta osin liikuntahallinnon ulot-tumattomissa ja muiden hallinnon-alojen vaikutuspiirissä, kuten sosiaali- ja terveyspalveluissa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tehtävä on huolehtia, että iäkkään ihmisen toimintakykyä ylläpidetään erilaisin ennaltaeh-käisyn ja kuntoutuksen keinoin, kuten tukemalla iäkkäiden liikkumista ja muuta aktiivisuutta10. Sosiaali- ja ter-veydenhuollossa tehdään arvokasta työtä ikääntyneiden terveyden ja toimintakyvyn edistämiseksi, mutta liik-kumisen ja liikunnan edistämisen asemaa on vahvistettava osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Ikääntyneiden kotona asuminen on ikäpoliittinen tavoite, jonka toteutuminen edellyttää iäkkäiden toimintaky-vyn ylläpitämistä ja edistämistä. Yli 75-vuotiaista henkilöistä 80 % asuu omassa kodissa ilman säännöllistä pal-velua11. Liikunta ja ulkoilu ovat keskeisiä tekijöitä toimintakyvyn ylläpitämisessä ja edistämisessä. Erityisesti arjessa ja kodin lähellä tapahtuva liikkuminen on tärkeää kotona asuville ikääntyneille.12 Myös kuntien liikunta-toimen, sosiaali- ja terveystoimen sekä yhdistysten järjestämä ohjattu liikunta on tärkeää ikääntyneille. Suosit-tuja ikääntyneiden liikuntamuotoja ovat kävely, lihasvoimaharjoittelu, tanssi, voimistelu ja vesiliikunta.13 Keskeisiä keinoja edistää iäkkäiden liikkumista ja toimintakykyä ovat muun muassa (1) huolehtia kodin ja lä-hiympäristön esteettömyydestä, turvallisuudesta ja viihtyvyydestä, (2) tarjota esteettömiä kävelyreittejä, le-vähdyspaikkoja ja lähiliikuntapaikkoja, (3) tarjota liikuntaan soveltuvia tiloja osana palveluasumista, (4) koulut-taa vertaisohjaajia ja sote-alan henkilöstöä liikkumisen edistämisessä, (5) tukea liikkumista ja harjoittelua osa-na koti- ja etäkäyntejä, (6) tarjota matalan kynnyksen ohjausta ja neuvontaa osana asiakastyötä ja sote-palveluita (liikuntaneuvonnan palveluketjut), (7) tarjota ohjattua ulkoilua sekä toimintakyvyn ja kuntotason mukaan sovellettavaa ohjattua liikuntaa, (8) tarjota avustajapalveluita, liikkumisen apuvälineitä, turvavarustei-ta ja kuljetuspalveluita sekä (9) tukea yhdistyksiä liikunnan järjestämisessä iäkkäille. Lähteet 1 Liikunta, Käypä hoito -suositukset, Duodecim 13.1.2016. https://www.kaypahoito.fi/xmedia/hoi/hoi50075.pdf 2 Liikunta ja ikääntyminen. UKK-instituutin internetsivut: https://ukkinstituutti.fi/liikkuminen/liikkumisen-vaikutukset/liikunta-ja-ikaantyminen/ 3 Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäk-käiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain sekä eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta 4 Borodulin K. & Wennman H. Aikuisväestön liikunta Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Tilastoraportti 48/2019, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748601 5 Borodulin K. & Wennman H. Aikuisväestön liikunta Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Tilastoraportti 48/2019, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748601 6 Kantomaa, Marko (toim.): Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan. Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2. 7 Koskinen, Seppo: Väestön terveyden ja toimintakyvyn tulevaisuuden näkymät ja mahdollisuudet vaikuttaa niihin. Esi-tys 29.4.2021, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos THL. 8 Vasankari, T. & Kolu, P. (toim.). Liikkumattomuuden lasku kasvaa – vähäisen fyysisen aktiivisuuden ja heikon fyysisen kunnon yhteiskunnalliset kustannukset. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 31/2018. 9 Ikäihmisten liikunnan kansallinen toimenpideohjelma. Liikunnasta terveyttä ja hyvinvointia. Opetus- ja kulttuuriminis-teriön julkaisuja 2011:30. 10 Toimintakyvyn ylläpitäminen. Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen THL internetsivut: https://thl.fi/fi/web/ikaantyminen/hyvinvointia-vanhuuteen/toimintakyvyn-yllapitaminen 11 Sotkanet 2017. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 12 Suositukset iäkkäiden turvallisen ja säännöllisen ulkona liikkumisen edistämiseksi. 2017. Ikäinstituutti, Helsinki. https://www.ikainstituutti.fi/con-tent/uploads/2017/01/Ulkoilusuositukset-3.pdf 13 Borodulin K. & Wennman H. Aikuisväestön liikunta Suomessa – FinTerveys 2017 -tutkimus. Tilastoraportti 48/2019, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Helsinki. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2019121748601
          • Työterveyslaitos, Tutkimusprofessori Jaana Laitinen, jaana.laitinen@ttl.fi, Saarni Leena
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Sote-henkilöstön työhyvinvoinnin ja työkyvyn edistämiseen pitää panostaa määrätietoisesti tarkastamalla ammatillisten opintojen sisällöt siten, että alalle valmistuvat saavat riittävät tiedot ja taidot hallita työn kuormitustekijöitä itse ja osana työyhteisöä. Organisaatioissa tietoon perustuva työhyvinvoinnin johtaminen on tärkeää olla osa strategista johtamista, jotta se on tavoitteellista ja pitkäjänteistä. Työhyvinvoinnin johtamiseen esihenkilöt tarvitsevat koulutusta ja aikaa tehdä sitä työssään. Riittävän laaja valtakunnallinen tietoaineisto työhyvinvoinnista, joka kerätään toistuvasti samoilla mittareilla antaa mahdollisuuden nähdä lakimuutosten ja eri toimenpiteiden vaikutukset, sekä tarttua ennakoivasti asioihin. Teknologian käyttöönotto, jos hoitajan työkyky ei lähityöhön riitä, on yksi mahdollisuus muokata työnkuvaa. Mutta samalla pitää huolehtia ammattitaidon riittävyydestä suhteessa työn vaatimuksiin. Esimerkiksi vanhuspalveluissa työskentelee eniten lähihoitajia, joiden koulutustaso ja digitaidot ovat matalimmat. Johtamisen kehittäminen on hyvä asia. Mutta miten varmistetaan johtamisen kehittämiseen riittävät resurssit? Alueilla, joissa on jo työntekijäpulaa, esihenkilöiden aika menee työntekijöiden rekrytoimiseen ja sijaisten löytämiseen. Mistä esimiehet saavat tukea rekrytointiin Esimiehet eivät nykyiselläänkään ehdi tehdä varsinaista esimiestyötä riittävästi, koska työaika kuluu sijaisten etsimiseen. Vanhustyön/hoitotyön, ihmisten, työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen johtaminen vaatii aikaa, jota ei ole riittävästi, etenkin tilanteessa, kun alueella on työvoimapula. Korona on vielä pahentanut tätä aiemmasta. Tämä on kriittinen asia myös esihenkilöiden oman työhyvinvoinnin kannalta. Sijaisten rekrytoinnin järjestäminen uudella tavalla on edellytys sille, että esihenkilöt pystyvät keskittymään siihen, mihin heille luodaan nykyisellään myös julkisuudesta paineita. Työhyvinvoinnin kehittäminen on kuvattu laveasti. On tärkeää täsmentää, mitä sillä tarkoitetaan, esimerkiksi pitää määritellä, että kyse on työn voimavarojen vahvistamisesta ja työn kuormitustekijöiden vähentämisestä ja hallintakeinojen kehittämisestä niihin. Työhyvinvoinnin tavoitteena on parantaa työn sujuvuutta ja vähentää työn kuormittavuutta sekä lisätä työn voimavaratekijöitä. Työkyvyn edistäminen tapahtuu suhteessa ammatin ja työtehtävien vaatimuksiin ja vaikutuksiin. Tarkoittaa siis, esimerkiksi että hyvä fyysinen kunto lisää työkykyä fyysisesti raskaassa työssä ja edistää palautumista, ja liikuntaan tukeminen ja kannustaminen tarkoittaa, että liikunta on räätälöitävä työn vaatimusten mukaisesti.
          • Esperi Care Oy
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • • Asiakkaan oikeutta ei ole vahvistettu riittävästi. Asiakkaalla ja vain asiakkaalla tulisi olla subjektiivinen oikeus vaativampaan palvelumuotoon. Palvelunjärjestäjillä ja valvovilla viranomaisilla ei tulisi olla subjektiivista oikeutta vaan ainoastaan tarkat objektiivit kriteerit. • Asiakkaan SAS käsittelyajat ja sijoittamisen odotusajat tulisi kirjata selkeästi lakiin
          • Kuuloliitto ry
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Kuuloliitto näkee tärkeänä, että esityksessä tarkennetaan hyvin seikkaperäisesti mitä tarkoitetaan omatyöntekijällä ja mitä omatyöntekijän rooliin kuuluu. Jos asiakkaalla on kuulovamma, tulee omatyöntekijän olla perillä kuulovamman vaikutuksista asiakkaan palveluntarpeeseen, toimintakykyyn, apuvälineisiin ja niin edelleen. Lisäksi on tärkeää, että ikääntyneiden parissa työskentelevä omatyöntekijä tunnistaa kuulonkuntoutuksen järjestelmän ja tietää, mitä palveluja kuulovammainen ikäihminen voi saada. Kuuloliitto näkee hyvänä, että omatyöntekijän tulee toimia asiakkaan yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kuuloliitto korostaa tässä yhteydessä myös sitä, että ikääntyneiden parissa työskentelevien tulee tunnistaa ikääntyneiden kuulovammatilanteiden yksilöllisyys. Osa ikääntyneistä saattaa pärjätä omien kompensaatiokeinojen turvin, mutta osa ikääntyneistä kuulovammaisista tarvitsee laajemmin kuulonkuntoutusta tai vammaispalveluna myönnettäviä asunnonmuutostöitä. On tärkeää, että omatyöntekijä osaa ohjata ikääntynyttä palveluissa ja niiden hakemisessa. Esityksessä tuodaan esiin pykälässä 46 b § Kotikäyntien suunnittelu ja kotihoidon toteuttaminen, että kotikäyntiä toteuttavan tai siihen osallistuvan työntekijän osaaminen tulee vastata kotikäyntiin sisältyvien tehtävien edellyttämää osaamista. Kuuloliitto esittää huolensa siitä, että ikääntyneiden parissa työskentelevillä kotihoidon työntekijöillä ei ole riittävää osaamista kuulokojeista ja muista kuulon apuvälineistä. Kuuloliitto esittää, että osana vanhuspalvelujen kehittämistä tulee varmistaa, että lain pykälien toimeenpanoon varataan riittävät resurssit. Kotihoidon työntekijöiden osaamista kuulon apuvälineistä ja niiden käytössä tukemisesta tulee lisätä. Esityksessä ehdotetaan, että kotihoitoon kuuluvia kotikäyntejä voidaan toteuttaa osittain virtuaalisesti, jos sellainen palvelujen toteuttamistapa soveltuu asiakkaalle ja jos virtuaalinen kotikäynti vastaa sisällöltään asiakkaan palvelutarvetta. Kuuloliitto suhtautuu myönteisesti erilaisten menetelmien kehittämiseen kotihoidossa. Korostamme kuitenkin sitä, että kuulovammaisten ikäihmisten kohdalla tulee varmistaa mahdollisuus osallistua virtuaalitapaamisiin esteettömästi ja saavutettavasti. Kuulovammaisen ikäihmisen yksilölliset tarpeet, kuten kirjoitustulkkauksen käyttö on varmistettava virtuaalitapaamisissa. Lisäksi Kuuloliitto korostaa sen varmistamista, että kuulovammaisella ikäihmisellä on tosiasialliset ja riittävät digitaidot virtuaalitapaamiseen. Kuuloliitto näkee, että jatkossa vanhuspalveluissa tulee tunnistaa paremmin ikääntyneiden kuulo-ongelmat sekä huonon kuulon vaikutus ikääntyneen muistiin, tiedonkäsittelyyn ja ylipäätään kognitiiviseen toimintakykyyn. Monesti iäkkään voi olla vaikea tunnistaa heikentynyttä kuuloa. Ikääntyneiden kuulo-ongelmien tunnistamisessa myös muilla tahoilla, kuten ammattilaisilla ja läheisillä, on iso rooli. Ikääntyneen kuulonkuntoutusta ja kuulon apuvälineiden käyttöä tukemalla, tuetaan myös ikääntyneen muistia ja tiedonkäsittelyä ja parhaimmillaan jopa myöhennetään muistisairauden puhkeamista. Kuuloliitto korostaa sitä, että kuulonkuntoutuksen ammattilaisten lisäksi myös muiden ikääntyneiden kanssa työskentelevien ammattilaisten tulee tunnistaa ikääntyneiden kuulo-ongelmat ja osata tukea kuulon apuvälineiden käytössä. Esityksessä kirjoitetaan ikääntyneiden asumisen esteettömyyden tärkeydestä. Kuuloliitto korostaa, että asumisen esteettömyys tulee varmistaa myös kuunteluympäristön osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa induktiosilmukkaa asumisyksiköiden yhteisissä tiloissa sekä rakennuksen hyvää akustiikkaa ja valaistusta.
          • Sosiaalijohto - Socialledning ry, Vanhustyönjohtajat ja -asianatuntijat ry, puheenjohtaja Arja Kumpu ja sihteeri Sanna Lastikka, Lastikka Sanna
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Sosiaalihuoltolain 46d § mukainen sosiaalihuollon toimintayksikön johtaminen tulee olla kokonaisvaltaista ja päivittäisen johtamisen rinnalla korostuu yksikön strateginen johtaminen ja kehittäminen sekä henkilöstön hyvinvoinnin tukeminen. Työssä tulee olla riittävät resurssit ja valtuudet yksikön kokonaisvaltaiseen ja asiakaslähtöiseen johtamiseen. Toimintayksikön johtajalla tulee olla vahva osaaminen ja kokemus sosiaalihuollon vastuualueista. Sosiaalihuollon henkilöstön työhyvinvoinnin tukemiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota sekä mahdollistaa työnohjauksen hyödyntäminen henkilöstön hyvinvoinnin tukemisessa.
          • Julkisen alan eläkeläisten liitto KELO ry, Lilleberg Päivi
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Kiitos mahdollisuudesta lausua mielipiteitä.
          • Turun kaupunki / hyvinvointitoimiala
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Lisävelvoitteita, ei tukea toteutukseen.
          • Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto Valli ry, Dufva Virpi
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • VALLI ry näkee tärkeänä teknologian laajan hyödyntämisen. Tämä onnistuu ainoastaan, mikäli kotihoidon työntekijöillä helposti saatavilla konsultaatioapua. Teknologia voi osaltaan auttaa työntekijöiden kokeman kuormituksen vähentymiseen, ja siihen, että asiakkaat saavat oikea-aikaista ja tarkoituksenmukaista apua. Käsityksemme mukaan, mikäli työntekijöiden osaaminen kehittyy teknologian osalta, he voivat paremmin työssään. Vanhojen ihmisten palvelujen ja tuen suunnittelussa on huomioitava myös ilmastonmuutokseen liittyviä tekijöitä, esimerkiksi pitkät, kuumat hellejaksot kesäisin. Osalla vanhoja ihmisiä ei ole kodeissaan mitään viilennyslaitteita. Kotona asuvien ikääntyvien tuen ja avuntarpeen tunnistamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä pyrittävä vastaamaan siihen ennaltaehkäisevästi oikealla osaamisella oikeaan aikaan ja riittävästi. Matalankynnyksen toiminta, etsivä vanhustyö sekä monitoimijainen verkostoyhteistä ovat merkittäviä tekijöitä kunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä sekä myöhentämässä hyvinvointialueen sote-palveluiden tarvetta. Ennakoivan ja tavoitteellisen ennaltaehkäisevän työn yhteiskehittäminen tulevaisuuden sote-keskusten, kuntien, järjestökentän, seurakuntien sekä kansalaistoiminnan yhdyspintatyöhön mahdollistaa iäkkäiden kotona asumisen pidempään ja turvallisesti. VALLI ry näkee keskeisenä säännösten valmistelutyössä myös sen, että perusteluosioon sisällytetään riittävästi konkreettisia esimerkkejä, joka ohjaa toimintaa oikeampaan suuntaan. Mikäli teemat jäävät liian ylätasolle, ei muutoksia käytännössä välttämättä tapahdu lainkaan. VALLI ry on huolissaan niistä vanhoista ihmisistä, joilla on mielenterveys- ja päihdeongelmia, ja jotka ovat kotihoidon palvelujen piirissä. Tuen tarve on tällöin erilaista, ja on keskeistä varmistaa kotihoidon työntekijöille osaamista myös mielenterveys- ja päihdeasioissa tai riittävä konsultaatiomahdollisuus. Päihteitä käyttävien ikääntyneiden määrä kasvaa, mutta heille suunnatut palvelut eivät ole lisääntyneet juuri lainkaan. VALLI ry:n mukaan ennaltaehkäisevää työtä ja järjestöjen tarjoamaa tukea sekä asiantuntemusta tulisi hyödyntää enemmän ikääntyneiden toimintakyvyn tukemisessa ja palveluiden kehittämisessä. Kun tuen tarvetta ei tunnisteta riittävän ajoissa, ongelmat kasautuvat ja toimintakyky laskee. VALLI ry näkee myös työntekijöiden monialaisen yhteistyön välttämättömyyden asiakkaan parhaaksi. Kun tehdään yhdessä työtä, osaaminen lisääntyy, kuormitus vähenee ja asiakkaat saavat parempaa palvelua. VALLI ry esittää, että kolmannen sektorin toimijat mainitaan kumppaneina ja toimijoina sosiaalisen toimintakyvyn tukemisen yhteydessä, kuin myös kotihoitoa käsittelevän pykälän yhteydessä. VALLI ry näkee hyvänä, että alan vetovoimaisuuteen kiinnitetään huomiota, ja on varmistettava, että käytössä on monenlaisia keinoja/ratkaisuja. Yksi hyvä esimerkki alalle innostamiseksi on Vanhustyön Trainee -ohjelmat, jossa koulutusvalintojaan vielä pohtivat nuoret pääsevät tutustumaan vanhuksiin ja vanhustyöhön kevyesti ja tuetusti. Alan vetovoimaisuuden lisäksi tulee löytää konkreettisia keinoja alan pitovoimaisuuteen, esimerkiksi varmistamalla riittävä henkilöstömäärä, parantamalla alan palkkausta ja työehtoja. Hoitajien tieto-taitoa ja osaamista tulee myös päivittää suunnitelmallisesti. Tämä myös lisää työmotivaatiota. VALLI ry toteaa, ettei vanhuus ole sairaus, ja tästä syystä kotona-asumista tai palveluasumista pitää voida tukea moninaisesti: esimerkiksi lähihoitajat, kodinhoitajat, hoiva-avustajat, geronomit, fysioterapeutit, toimintaterapeutit, vapaa-ajanohjaajat, avustajat ja yhteisötyöntekijät sekä tukipalveluhenkilöstö. Tällaista mallia voisi pilotoida, jossa esim. kodinhoitajat voisivat tarvittaessa siivota, laittaa ruuan, ulkoiluttaa, suihkuttaa ja ohjata lääkeautomaatista ottamaan vanhuksen lääkkeen. Lisäksi oltava eri ammattiryhmien käyttöä, sekä pidempiä läsnäoloaikoja vanhuksen luona, jolloin voisi kerralla tehdä monta asiaa. Nykyisin kotihoito ja tukipalvelut ovat liiaksi erillään. Lähihoitajat ja sairaanhoitajat keskittyisivät kotihoidossa esimerkiksi lääkehoitoon ja terveydentilan tarkkailuun. Näin voitaisiin turvata paremmin työvoiman saatavuus. Lisäksi ammattitehtävien moninaisuus voisi lisätä alan vetovoimaisuutta. Nykyisin koordinaatiovastuunotto hämärtyy, ja se saattaa jäädä omaisen tai ystävän vastuulle. VALLI ry:n mukaan ikääntyvät tulee ottaa paremmin mukaan palveluiden kehittämiseen, ja lainsäädännöllä voidaan arvostaa vanhojen ihmisten itsemääräämisoikeutta ja tasavertaisuutta palveluiden saatavuudessa. VALLI ry:n jäsenistä iso osa tuottaa palveluita kansalaistoiminnan lisäksi. Palveluntuottajina ne ovat sidoksissa tilaajaan, kuntaan, joka hinnoittelee ostonsa usein yksipuolisesti. Haasteeksi muodostuu se, miten lisätä resursseja, jos ei ostopalveluista saa riittävää tuloa/korvausta. Nykyisin palveluntuottajien on tuotettava paljon seuranta- ymv. raportteja eri tahoille. VALLI ry toivoo, että valvontaviranomaisille voitaisiin kehittää järjestelmä, jossa seurantatietoja voi synkronoida eri valvovien tahojen käyttöön keskitetysti. Vaikka raportointi nähdään tärkeänä osana johdon työtä, siihen, kuten ei myöskään mitoituksen laskentaan, saisi kuitenkaan kulua kohtuuttomasti aikaa.
          • Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Lausuntokierroksella oleva hallituksen esitysluonnos tarkoittaa kotihoidossa työskentelevien henkilöstön eli lähinnä lähihoitajien ja sairaanhoitajien määrän lisäämistä ja tätä kautta edellyttää myös uusien ammattihenkilöiden kouluttamista lisää työmarkkinoiden käyttöön. Lainsäädännön mahdollisuudet lisätä ikääntyneille tarjottavaa kotihoitoa on rajalliset, sillä kotihoidon henkilöstöstä on suuria saatavuusongelmia jo tällä hetkellä. Vanhuspalvelujen tila 2020 seurannan mukaan kotihoidon henkilöstön määrä marraskuussa 2020 vastasi yhteensä lähes 18 500:aa henkilötyövuotta. Välittömän asiakastyön osuus siitä oli noin 10 300 henkilötyövuotta. Henkilöstöstä valtaosa (73 prosenttia) oli lähihoitajia ja perushoitajia. Sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien osuus oli 12 prosenttia. Johto- ja esimiestehtävissä oli kuusi prosenttia ja sama osuus henkilöstöstä työskenteli avustavissa tehtävissä. Fysioterapeutteja oli yksi prosentti henkilöstöstä. Ryhmään “muu henkilöstö” kuului niin ikään yksi prosentti henkilöstöstä. Sosiaali- ja terveysministeriö pyysi esityksen valmistelun yhteydessä tietoja kotihoidon henkilöstövajeesta kunnista. Saatujen tietojen perusteella arvioitiin, että kotihoidon asiakkaiden saamassa palveluajassa on tällä hetkellä 2-5 prosentin vaje. Jos henkilöstön määrä lisääntyisi niin, että asiakkaiden saama palveluaika lisääntyisi 2-5 prosentilla, se merkitsisi välittömän asiakastyön lisäämistä 206-515 henkilötyövuodella. Kun välittömään asiakastyöhön lisätään nykyinen välillisen työn osuus eli 41 prosenttia, henkilöstön lisätarve olisi tällä hetkellä kaikkiaan 291-727 henkilötyövuotta. Rahaksi muutettuna vajeen poistaminen tarkoittaisi KT:n laskelmien mukaan noin 14-34 miljoonan lisähenkilöstömenoja kunnille. Kun tähän lasketaan mukaan sijaiskulut, merkitsisi tämä 17-42 miljoonan euron henkilöstömenolisäystä. Jo tällä hetkellä vallitsevaa työvoimavajetta ja sen poistamiseen tarvittavaa rahoitusta ei olla otettu huomioon taloudellisten vaikutusten kokonaiskustannuksissa, koska kotihoidon riittävyyttä koskevat säännösmuutokset eivät lakiesityksen mukaan laajenna kuntien tehtäviä, vaan ne vastaavat pitkälti sisällöltään nykyistä lainsäädäntöä. Myös maaliskuussa 2021 tehdyn ammattibarometrin (www.ammattibarometri.fi) mukaan sairaanhoi tajista ja lähihoitajista on paljon pulaa isossa osassa maata, ja näiden alueiden määrä on kasva nut viimeisen vuoden aikana. Lakiesityksen mukainen ympärivuorokautisen kotihoidon järjestäminen sitä tarvitseville maksaisi 36,1 miljoonaa euroa. Se vastaa lähihoitajaan vuosikustannuksella 654 henkilötyövuoden kustannuksia lähihoitajan vuosikustannuksella, mitä voidaan pitää muutoksen aiheuttamana henkilöstön lisätarpeena. Lisäkustannuksia aiheutuu tämä lisäksi turvapalveluiden muuttumisesta kuntien järjestämisvastuulle ja niiden kriteerien asettamisesta seurannan vahvistamisesta. Lain säädännön uudistuksen kokonaiskustannusvaikutukseksi on esityksessä arvioitu 42,4 miljoonaa euroa. Tämä ei siis sisällä jo tällä hetkellä vallitsevaan henkilöstövajeen poistamiseen tarvittavaa henkilöstöä ja rahoitusta 17-42 miljoonaa euroa. Kotihoitoa koskeva uusi laki olisi tulossa voimaan 1.1.2023. Lähes samaan aikaan astuu voimaan täysimäärisenä vanhusten ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoitus 0,7 hoitajaa yhtä asiakasta kohti. Henkilöstötarve kohdistuu näissä kahdessa lakiuudistuksessa täysin samoihin henkilöstöryhmiin eli pääasiassa lähihoitajiin ja sairaanhoitajiin, joista jo nykyisellään on valtava pula. Alla olevasta taulukosta näkyy arvio, miten henkilöstötarve kasvaa yhteensä väestön ikääntymisen ja eläköitymisen johdosta vuoden 2018 tasossa lasketusta 5 054 henkilöstä 7 247 henkilöön vuoteen 2030 mennessä. STM:n arvio ympärivuorokautisen palveluasumisen hoitajamitoituksen (lakiuudistuksen vaihe I ja) kotihoidon ja palveluasumisen (lakiesityksen vaihe II) vaikutus henkilöstötarpeeseen 2018-2030 Vuosi 2018 2025 2030 Ympärivuorokautisen hoidon hoitajamitoitus 4 400 5 300 6 300 Kotihoito ja palveluasumien 654 825 947 Edelliset yhteensä 5 054 6 125 7 247 Näiden kahden lakiuudistuksen lisäksi henkilöstömäärän tarvetta lisäisivät toteutuessaan myös lähivuosille suunnitellut lastensuojelun vaativan sijaishuollon uudistus, hoitotakuun kiristys ja saattohoidon ja kotisairaalan kehittäminen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon hyvinvointialueuudistuksella on vaikutuksia henkilöstöön, jonka vaikutuksia ei voida tässä vaiheessa arvioida. KT toteaa, että myös muun palkattavan henkilöstön työ tulee voida lukea välittömään asiakastyöhön hoiva-asumisessa siltä osin, kun he tällaista työtä osittain pystyvät tekemään osaamisensa puitteissa. Tämä on tärkeää jo työvoiman saatavuuteen liittyvien ongelmien vuoksi. Työnantajalla tulee jättää myös mahdollisuus henkilöstörakenteen ja työnjaon kehittämiseen. Em. työt voivat olla reitti työssäoppimisen ja tutkinnon osien suorittamisen kautta vaativampiin tehtäviin ja tutkintoon johtavalle koulutuspolulle.
          • Eläkeläiset ry, Eero Kivinen, sosiaalipoliittinen asiantuntija eero.kivinen@ekl.fi, 0415221696
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Toivomme lausuntopyyntöjen saapuvan suoraan eläkeläisjärjestöille tai vähintäänkin Eetulle, jotta eläkeläisjärjestöjen asiantuntijanäkökulma tulee otetuksi huomioon lakiesityksen valmistelussa. Eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry on kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelin. Sen jäsenjärjestöt ovat Eläkeliitto, Eläkeläiset, Eläkkeensaajien Keskusliitto, Kansallinen senioriliitto, Kristillinen Eläkeliitto ja Svenska pensionärsförbundet. Järjestöjen yhteinen jäsenmäärä on 300 000. Vuonna 2021 puheenjohtajajärjestö on Eläkeläiset ry.
          • Hyvinvointialan liitto, Närkki Aino
            Uppdaterad:
            27.8.2021
            • Korostamme julkisella järjestämisvastuulla olevien palveluiden tuottamiseen liittyvän läpinäkyvyyden parantamista nykyisestään. Tämä koskee sekä valvontaa että taloutta ja muita tekijöitä. Lakiesityksessä erotetaan varsinaiset palvelut ja tukipalvelut toisistaan. Korostamme, että myös tukipalveluiden valvonta tulee järjestää nykyjärjestelmään verrattavalla tavalla, jotta tukipalveluiden arvonlisäverokohtelu ei muutu. Mikäli palveluiden hintoihin tulisi lisättäväksi arvonlisävero, olisivat palvelut loppuasiakkaille merkittävästi kalliimpia kuin tällä hetkellä, ja tämä tulisi vähentämään tukipalveluiden käyttöä. Tukipalvelut mahdollistavat usein asiakkaiden pärjäämisen kotona mahdollisimman pitkään ja ovat siksi yhteiskunnan kannalta kustannustehokkaita. Digitaalisten palveluiden käytön tehostamiseen tulee kiinnittää esitettyä enemmän huomiota. Esitys lisää työvoiman tarvetta esityksen mukaan 654 henkilötyövuodella. Jo nyt ollaan haasteellisessa tilanteessa. Esitys ei tarjoa keinoja mistä uudet työntekijät saadaan ja esitystä on täydennettävä tältä osin. Ikääntyneiden määrä ja etenkin monisairaiden erittäin ikääntyneiden määrä kasvaa parhaillaan nopeassa tahdissa. Esitykseen tulee sisällyttää esitettyä yksityiskohtaisemmat pitkän aikavälin ennusteet palveluiden tarpeesta ja työvoiman saatavuudesta. Palveluiden saatavuus ja oikea-aikaisuus on tärkeää lisäkulujen syntymisen ehkäisemisen näkökulmasta. Viime aikoina jonot ovat kasvaneet ja kuntien tarjoamien hoiva-asumisen paikkojen määrä on jopa vähentynyt. Lakiesityksessä tulee ottaa velvoittavana huomioon, että mikäli julkinen sektori ei pysty järjestämään palvelua säädetyissä määräajoissa, tulee asiakkaalle myöntää kuntapalvelun kustannustasoa vastaava palveluseteli tai palvelun saaminen yksityiseltä sektorilta tulee varmistaa ostopalvelusopimuksin. Kuntien odotusaikoja tulee valvoa valtakunnallisesti ja ylittäminen tulee sanktioida. Lakimuutos lisää eriarvoisuutta julkisen ja yksityisen välillä esimerkiksi yksityistä palveluntuottajaa koskevan lupamenettelyn seurauksena. Lisäksi valvontaviranomaiset tekevät omat, lakia tiukentavat tulkintansa, joita käytännössä sovelletaan siten, että yksityisille valvontaviranomaisen tulkinnat muodostavat vaaditun tason kun taas julkisella puolella tason muodostaa lain vähimmäistaso. Hyvinvointiala HALI ry edellyttää, että ministeriö puuttuu tähän asiakkaiden epätasa-arvoisuutta aiheuttavaan seikkaan ohjauksen kautta. Nykyisin ns. tavallisen palveluasumisen vähimmäismitoitus on yksityisten palveluntuottajien toimiluvissa kategorisesti 0,3. Ehdotetun tavallisen palveluasumisen riittävä mitoitus tulee määritellä asiakkaan palvelusuunnitelmaan kirjattujen palvelutuntien kautta kuten voimassa oleva sosiaali- ja terveyden huollon asiakasmaksulakikin edellyttää.
          • Halkilahti Marjatta, Kajalakoti kuntayhtymän johtaja 1967-2008, Salon kaupungin luottamushenkilö 2009-2019
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Kaipaan selkeyttä muistisairaiden hoitoon. Myös omaishoitajien asemaan. Huolestuttaa toki myös henkilöstön saanti. Hyvää on tavoiteltu, mutta kovin selkeään lopputulokseen ei olla päästy. Monessa kohtaa tulee olo, että laki ja asetus on ahdettu samaan pykälään!
          • Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • RAI- arviointivälineistö on hyvä parannus, yhdenmukaistaa arviointeja eri alueilla, mutta sen lisänä on arvioitava kokonaistilanne esimerkiksi asuinympäristön ja läheisten rooli palveluntarjoana esim. kotihoidossa. Koska kyselyssä "kyllä" vaihtoehdolla ei päässyt kommentoimaan, joutui joihinkin kysymyksiin vastaamaan "ei" vaikka olisi ollut pääosin "kyllä" vastauksen kannalla.
          • Itä-Suomen yliopisto, Marja Vaarama, Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, yhteiskuntatieteiden tiedekunta
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Erinomaista on pyrkimys kehittää nykyistä lainsäädäntöä asiakaslähtöisemmäksi ja asiakkaan oikeuksia paremmin toteuttavaksi. Ongelmina on ainakin iäkkäiden osalta palveluoikeuksien heikko määrittely ja epämääräisyys, sekä lakiuudistusten pistemäisyys, sillä meneillään on jatkuvasti muita uudistuksia, joilla on vaikutuksia myös näihin lakeihin. Lisäksi pitäisi katse olla tulevaisuudessa esim. asumisen ja hybridiasumisen ja koko palvelujärjestelmän osalta rahoitus mukaan lukien, ja samalla pitäisi pystyä askeltamaan polku, jonka avulla nykytilasta päästään toivottuun tulevaisuuteen.
          • Omaishoitajaliitto ry, Tervonen Sari-Minna
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Mielestämme Omaishoitajaliitolta olisi pitänyt pyytää lausuntopalaute. Toivomme, että sosiaali- ja terveysministeriössä arvioidaan tarkasti lausuntopalautteen keräämisen periaatteet, miltä tahoilta ja miten palautteet pyydetään. Tämä ilmentää osin demokratiaa. Vaikka lausunnon antaminen on kaikille mahdollista, nytkin kun sitä ei ole pyydetty, osoittaa Omaishoitajaliiton pois jättäminen myös sitä, että omaishoidon ei ymmärretä olevan merkityksellinen osa ikääntyvien hoivan kokonaisuutta. Omaishoitajat sekä tuottavat hoivaa sosiaali- ja terveydenhuollon kumppaneina että tarvitsevat itse hoivatyössään tukea ja palvelua ammattilaisilta. Lausuntopalautteen antaminen oli teknisesti hankalaa, koska monessa kohdassa olisimme halunneet vastata osittain. Nyt oli vain kyllä ja ei -vaihtoehdot. Siksi valintamme on ei, vaikka monin osin Omaishoitajaliiton vastaus olisi myös kyllä. Palautteen muotoa kannattaa jatkossa arvioida tarkemmin. Aiemmin tuo osin-vaihtoehto on ollut mahdollinen monissa lausuntopyynnöissä lausuntopalvelussa.
          • Hämeenlinnan kaupunki
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Lainsäädäntötyössä tulisi yleisesti huomioida, että väestö vanhenee, palvelutarpeet kasvavat, henkilöstön saatavuus on heikentynyt ja julkinen talous on tiukalla. Lainsäädännön tulee tukea järjestämis- ja tuottamisvastuullisia toimijoita, jotta ikääntyneille kansalaisille voidaan turvata kriittiset ja tarkoituksenmukaiset palvelut haasteellisessa toimintaympäristössä. Kotihoito tulee kohdentaa henkilöille, joiden palvelutarpeita ei palveluvalikon muilla keinoilla pystytä tukemaan. Ensisijaisesti palvelutarpeen arvioinnissa tulee tarkastella asiakkaan läheisverkostot, vapaaehtoistoimijat, yksityisten palvelujen mahdollisuudet ilman julkista järjestämisvastuuta. Tärkeintä on, että palvelutarpeen arvioinnin tuloksena asiakkaalle syntyy suunnitelma, joka tarkoituksenmukaisimmalla tavalla vastaa hänen tarpeisiinsa. Monimuotoisissa asumisen ja hoivan vaihtoehdoissa teknologia ei voi olla pelkästään täydentävä, vaan sillä tulee voida aidosti myös korvata osa hoitajien tuottamasta palvelusta/käynneistä. Hyvinvointiteknologia on pitkälle kehittynyttä ja joissakin tilanteissa tuottaa jopa parempaa turvaa asiakkaalle kuin henkilöresurssi. Erityisesti yöhoidon osalta on välttämätöntä nojautua myös teknologiaan, jotta henkilöstöresurssia ei tarvitse kohdentaa tarpeettomasti minimaalistenkin riskien varmistamiseen, vaan aitoihin asiakastarpeisiin. Henkilöstön saatavuuteen liittyvät vaikeudet korostavat teknologian merkitystä entisestään, jotta niukentuva henkilöstöresurssi voidaan kohdentaa niihin palveluihin ja käynteihin, joita ei voi teknologialla korvata. Omatyöntekijän tehtävien täsmentäminen tervetullut lisäys. Lisäksi olisi toivottavaa, että täsmennettäisiin myös sitä kuka voi toimia omatyöntekijänä. Useimmiten se on palvelutarpeen arvioinnin ja palvelusuunnitelman tehnyt työntekijä, mutta joissakin tilanteissa tehtäväsisältö sopisi paremmin hoivayksikössä asiakkaan omahoitajalle.
          • Kulttuurihyvinvointipooli, Kulttuurihyvinvointipooli on valtakunnallisista kulttuurihyvinvoinnin toimijoista (20) koostuva asiantuntijaelin., Rosenlöf Anna-Mari
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Pidämme tärkeänä, että hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, elämänlaatua ja itsenäistä suoriutumista tukevaa ja ylläpitävää kulttuuri- ja virkistystoimintaa pystytään järjestämään suunnitelmallisesti ja asiakaslähtöisesti sekä arviomaan osana palvelusuunnitelmaa. Lisäksi haluamme huomauttaa, että puhuttaessa välittömään asiakastyöhön osallistuvista henkilöistä hoiva-asumisessa puhutaan edelleen viriketoiminnan ohjaajista. Tämän sijaan tulee puhua kulttuuri-, virkistys- ja harrastustoiminnasta vastaavista ohjaajista. Viriketoiminnan käsite leimaa ja eriyttää tarpeettomasti ikääntyvien henkilöiden kulttuurisia tarpeita muusta väestöstä, jonka kohdalla puhutaan yleisesti harrastus-, vapaa-ajan tai kulttuuritoiminnasta. Tällaisten ohjaajien koulutustausta voi olla myös taiteen, kulttuurin tai kulttuurihyvinvoinnin alalla.
          • Suomen Fysioterapeutit ry, Korpi Juho
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Esityksessä ei ole huomioitu ikääntyneiden kuntoutuspalveluiden nykyistä heikkoa tilannetta, eikä kuntoutusta ole nähty ratkaisuna vanhuspalveluiden ongelmiin. Suomessa yli 8% yli 75-vuotiasta on ympärivuorokautisessa hoidossa, kun tavoiteltava taso olisi 5% (Ryynänen ym. 2020). Kolmen prosenttiyksikön ero tarkoittaa lähes miljardin euron ylimääräisiä kustannuksia, jonka lisäksi vanhustenhoito on kriisiytynyt henkilöstö- ja osaamisvajauksen vuoksi. Nyt ehdotetussa uudistuksessa ei puututa lainkaan Suomalaisen vanhustenhuollon juurisyihin, eli merkittävään kuntoutuspalveluiden vajaukseen. Edellä mainittu miljardin euron kustannus syntyy pääosin kuntoutusvajauksesta (Ryynänen ym. 2020). Mikäli ikääntyneiden toimintakykyyn puututtaisiin asianmukaisilla kuntoutuspalveluilla riittävän varhaisessa vaiheessa, kyettäisiin hoiva-asumisen tarvitsijoita vähentämään tehokkaasti. Kuntoutuspalveluiden heikkoa asemaa tulee vahvistaa muuttamalla lainsäädäntöä siten, että se velvoittaa tulevia hyvinvointialueita järjestämään kuntoutusta osana kotipalveluita. Kuntoutus tulee nähdä osana sosiaali- ja terveydenhuollon keskeisintä palveluvalikoimaa, jota käytetään laajasti ikääntyneiden kokonaishoidossa. Kuntoutuspalvelut tulee integroida kiinteäksi osaksi palvelu- ja hoiva-asumista, jotta niillä pystytään tosiasiallisesti muuttamaan nykyistä hoitokulttuuria ja vaikuttamaan asiakkaiden arkeen ja toimintakykyyn. Kuntoutukseen investoitu raha maksaa itsensä takaisin nopeasti matalampana raskaan hoidon ja ympärivuorokautisten asumispalveluiden tarpeena. Sosiaalihuoltolakia tulee uudistaa siten, että se velvoittaa hyvinvointialueita kuntoutuspalveluiden järjestämiseen. Kuntoutusta ei tule nähdä lisä- tai tukipalveluna, vaan keskeisenä keinona kotisairaanhoidon rinnalla. Hoitohenkilöstön voimakas osaamisvajaus on jo johtanut tilanteeseen, jossa kuntoutusalan ammattilaisia on alettu käyttää hoitotyön tekijöinä. Tämä ei ole tarkoituksenmukaista, koska kuntoutus jää tällöin toteutumatta ja korkeasti koulutettujen kuntoutusalan ammattilaisten (aina joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto) osaaminen ei ole hoitotyössä, vaan kuntoutuksessa. Kuntouttava hoitotyö on hoitotyön ammattilasten osaamisalue, sen toteuttamiseen ei ole, tarkoituksenmukaista käyttää kuntoutusalan ammattilaisia. Lisätietoa ikääntyneiden hoidon ratkaisuista ks. yst. https://kaks.fi/julkaisut/sote-ja-ikaantymisen-ongelmat-selviamispolun-etsintaa/
          • Valtakunnallinen sosiaalityön yliopistoverkosto
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Lakiesityksessä on kokonaisuudessaan hyviä ja tarpeellisia muutoksia. Se, että lakeja ollaan osin yhtenäistämässä, kotihoidon ja asumiseen liittyvien palvelujen määrittelyjä ja sisältöjä ollaan uudistamassa sekä kotihoitoon ollaan panostamassa, on lähtökohtaisesti hyvä asia ja lakiesitys näiltä osin kannatettava. On erittäin tärkeää, että kotihoidon tilanne ja haasteet on tunnistettu ja että niihin pyritään vastaamaan. Lisäksi myönteistä on pyrkimys erilaisten asumisen muotojen selkiyttämiseen ja erityisesti ns. tilapäisen asumisen määrittelyyn sisältyvän sijaishoidon järjestäminen. Yhteiset käsitteet selkeyttävät toimintaa ja palvelujen järjestämistä. Hyvistä tavoitteista huolimatta luonnoksessa jää yhä epäselväksi, miten kotihoidon riittävät resurssit tullaan takaamaan. Väestön ikääntyessä ja tuen tarpeiden lisääntyessä, lisäresurssit ovat välttämättömiä, sillä monilla alueilla on merkittävää henkilöstövajetta jo nyt. Hyvistä tarkoituksistaan huolimatta lakiesitys ei tuo mitään oleellisesti uutta resurssien ja saatavilla olevan ammattihenkilöstön osalta. Koska kotona mahdollisimman pitkään asuminen on vahva poliittinen tahto ja tämän mahdollistavat usein omaishoitajat, lakiesityksessä olisi tärkeää tuoda esille muutosten vaikutukset omaishoitajiin. Lisäksi olisi tarpeen laatia kansalliset omaishoidon tuen kriteerit, kuten esimerkiksi Iso-Britanniassa on, sillä tällä hetkellä eri kunnissa käytössä olevat kriteerit ovat eriarvoistavia. Omaishoidon tuen saajien ja palveluiden suhde on epämääräinen ja osin jopa lainvastainen. Palveluita käyttävät omaishoitajat tai hoivan tarvitsijat usein saavat pienempää omaishoidon tukea ja asiakasmaksuja ei silloin tarvitse maksaa, tai ne ovat matalat. Lakiesityksessä s. 53 todetaan, että koronapandemian aikana merkittävästi lisääntynyt etätyö tulee todennäköisesti jäämään aiempaa yleisemmäksi, mikä luo uusia mahdollisuuksia omaisten avun hyödyntämiseen. Tällaista ajattelua voi pitää riskinä, sillä etänä tehtynäkin etätyöt ovat työtä ja sitovat työntekijää. Lakiesityksen tavoitteena on vahvistaa kotihoitoa. Siinä on käsitteellisesti erotettu kotihoito ja tukipalvelut, jotka ovat kotipalvelusta erillisinä tuotettuja palveluja, jotka kohdistuvat ensisijaisesti kodin olosuhteisiin. Tämä saattaa johtaa ihmisen palvelun pirstoutumiseen hyvin monelle toimijalle ja taholle. Erityisesti kun kotihoidon asiakkaana on muistisairas ikäihminen, voi tällä olla turvattomuutta aiheuttavia vaikutuksia. Lakiesitys nostaa palvelutarpeen arvion ja palvelusuunnitelman merkittävään rooliin. Tältä osin on tarpeen tähdentää, että palvelusuunnitelman täsmentäminen ja seuraaminen on tärkeää. Lakiesityksessä on hyvää myös huomio siitä, että kotihoidon tarve voi muuttua ja vaihdella tilanteittain. Seuranta sen vuoksi oltava säännöllistä ja riittävän tiheää. On tarpeen varmistaa, että palvelutarpeen arvio tehdään huolellisesti ja että osana arviointia kuullaan nimenomaan vanhuksen omat tarpeet, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien vanhusten (esim. dementoituneet; näkö-, kuulo-, erilaisia ymmärrys- ym. ongelmia omaavat) tarpeet. Lakiesityksesessä on selkeytetty omatyöntekijän tehtäviä. Tämä on kannatettavaa palveluiden laadun ja asiakasturvallisuuden näkökulmasta. Kannatettavaa on myös viittaaminen EOAK:n kannanottoon (4944/2019), jossa todetaan, että palveluasumisessakin tulee olla määritelty omatyöntekijä. Lisäksi olisi ollut hyvä kiinnittää huomiota EOAK:n yksittäistä kuntaa koskevaan ratkaisuun (6642/2019), jossa on painotettu edellä olevan lisäksi sitä, että omatyöntekijän tulisi olla palveluyksikön ulkopuolinen. Sosnet haluaa kiinnittää huomiota siihen, että myös ikäihmisillä olisi oikeus saada omatyöntekijäksi sosiaalityöntekijä. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on tarvetta sosiaalityöntekijöille, joilla on osaamista nähdä ikäihmiset erilaisten sosiaalisten ja sosiaalipalvelullisten tarpeiden näkökulmasta sekä osana moniammatillisen työn asiakkuutta. Sosiaalityöntekijä täydentää hoidollista osaamista. Tältä osin sosiaalihuoltolain 3 § ja vanhuspalvelulain 3 § soveltamisen suhteen voi ilmetä epäselvyyttä. Sosiaalihuoltolain 42 §:n mukaan erityistä tukea tarvitsevan lapsen tai muun erityistä tukea tarvitsevan henkilön omatyöntekijän tai hänen kanssaan asiakastyötä tekevän työntekijän on oltava sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa tarkoitettu sosiaalityöntekijä. Gerontologisen sosiaalityön asiantuntijuuden saatavuus on välttämätöntä turvata osana palvelusuunnitelmaprosessia.
          • Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Sosiaali- ja terveydenhuolto-osasto, Kauppi Reija
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koskeva sisällön määrittely ja ylipäänsä sääntely erillisissä erityislaeissaan ei estä sitä, etteikö asiakkaalle/potilaalle tulisi tarjota kumpaakin palvelua riittävästi ja oikea-aikaisesti. Eri palvelujen (so-te) yhteensovittaminen edellyttää yhteisesti sovittuja toimintatapoja, onnistunutta tiedon kulkua ja selkeää vastuunjakoa eri toimijoiden kesken. Palvelujen sisällön määrittely ja selkeä sääntely on keskeisessä asemassa. Säännöskohtaiset kommentit Sosiaalihuoltolaki 21 § Tilapäinen asuminen Tilapäisen asumisen (21 §) osalta jää epäselväksi, edellyttääkö se yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain mukaista lupaa tai rekisteröintiä, ja on näin ollen oma toimintayksikkönsä. Edelleen epäselväksi jää, miten sitä sovelletaan muihin asumisen muotoihin; onko tilapäistä asumista mahdollista tuottaa muissa rekisteröidyissä/luvitetuissa toimintayksiköissä (esimerkiksi esityksen mukaisessa hoiva-asumisen yksikössä/palveluasumisen yksikössä). Nykykäytännön mukaan palvelua ei ole rekisteröity omaksi toimintayksikökseen, koska ko. palvelua on pääsääntöisesti tuotettu jossain muussa asumispalveluyksikössä (voimassa olevan lain 21 § asumispalvelut). Kiireellisyys -käsite olisi määriteltävä tarkemmin sekä voidaanko ko. pykälän nojalla järjestää palvelut myös säännönmukaisena lyhytaikaisasumisena. 21 a § Tuettu asuminen Tuettu asuminen on nykyisin ilmoituksenvaraista palvelua. Pykälässä olisi hyvä määritellä asiakasryhmät, joille ko. pykälän mukaista asumispalvelua lähtökohtaisesti järjestetään (kts. säännöskohtaiset perustelut). Yksityiskohtaisten perustelujen mukaan nykyään ko. palvelu on tarkoitettu lähtökohtaisesti mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä vammaisille, mutta ei vanhuksille. Esityksen sääntelystä ei käy ilmi, onko tuettu asumista mahdollista järjestää vanhuksille (osa kunnista järjestää). Esityksessä olisi hyvä myös selkeyttää, miten tuettu asuminen eroaa kotihoidosta/palveluasumisesta. Ja edelleen, onko tuettua asumista mahdollista tuottaa henkilöiden omiin asuntoihin vai voidaanko tuettua asumista tuottaa myös asumispalveluyksiköihin. Nykyisen tulkintakäytännön mukaan tuettua asumista tuotetaan lähtökohtaisesti asiakkaan omaan asuntoon eikä toimintayksikköön. 46 d § Johtaminen ”Toimivallan rajoissa” -ilmaisu voi aiheuttaa epäselvyyksiä ja tulkintaongelmia palveluista vastaavien eri tahojen välillä. Valvontahavaintojen mukaan on usein tosiasiallisesti niin, että esimerkiksi toimintayksikön johtajilla ei ole toimivaltaa päättää resurssointiin liittyvistä kysymyksistä. Sääntelyä tulee tarkastella myös suhteessa muuhun lainsäädäntöön. Johtamiseen on liittynyt selkeitä puutteita, eikä nyt esitetyllä muutoksella tule aiheuttaa epäselvyyttä esimerkiksi toimintayksikön johtajan/vastuuhenkilön/vastaavan johta-jan toisaalla säänneltyyn asemaan ja tehtävään. Esimerkiksi yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain 5 §:n mukaan toimintayksiköllä tulee olla vastuuhenkilö, joka vastaa siitä, että toimintayksikössä toteutettavat palvelut täyttävät niille asetetut vaatimukset, joka jokaisessa toimintayksikössä pitää olla. Vastuuhenkilö vastaa siitä, että palvelutoiminta täyttää sille asetetut vaatimukset eli muun muassa siitä, että sosiaalipalvelujen antamiseen on palvelujen tarpeeseen ja asiakkaiden määrään nähden riittävästi henkilöstöä, jonka koulutustaso ja ammattitaito mahdollistavat laadukkaiden palvelujen antamisen. Toimintayksikön johtaminen on olennainen osa palvelujen laadun ja asiakaskokemuksen onnistumista. Johtaja toteuttaa, organisoi ja kehittää yksikön toimintaa ja omavalvontaa lähellä asiakasrajapintaa, ja asumispalveluissa hänen on lähtökohtaisesti työskenneltävä yksikössä paikan päällä. Yksiköillä (kotiin annettavat sekä asumispalvelut) on oltava selkeä johtaja, joka on käytännössä henkilöstön lähiesimies. Johtajalla on oltava asianmukainen osaaminen, koulutus, alan tuntemus sekä selkeästi määritelty valta ja vastuu tehtävänsä toteuttamiseksi. Edelleen johtajan tulee kyetä tosiasiallisesti suoriutumaan lakisääteisistä tehtävistään; jonkinlaisia rajauksia esimerkiksi suhteessa johdettavaan henkilöstöön tulisi lainsäädäntöön lisätä. 47 § Omavalvonta Esityksen nykytilan arvio -osiossa viitataan omavalvonnan kehittämisen kokonaisvaltaiseen arviointiin (s. 25). Arviointi on tarkoitus toteuttaa meneillään olevan sosiaali- ja terveydenhuollon valvontaa koskevan lakiuudistuksen yhteydessä. Valvira pitää tärkeänä omavalvontaa koskevan kokonaisuudistuksen kiirehtimistä. Omavalvontaa koskeva sääntely on jo pitkään ollut hajanaista. Omavalvontaa koskevien ohjeistusten ja tarkempien määräysten antamisesta tulisi säätää nykyistä selkeämmin; edelleen nyt kyseessä olevan esityksen, sosiaalihuoltolain mukaista omavalvontaa koskevassa pykälässä viitataan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen antomahdollisuuteen. Vanhuspalvelulain omavalvontapykälässä (47 §) viitataan Valviran mahdollisuuteen antaa omavalvonnasta tarkempia määräyksiä. STM ei ole antanut asetusta omavalvonnasta, mutta Valvira on antanut määräyksen. Jatkossa selkeämpää olisi, että vain yksi taho ohjeistaa asiasta. Omavalvontasuunnitelmaa koskevaan pykälään olisi hyvä lisätä laatimisvelvollisuus yhteistyössä toimintayksikön johtajan ja sen henkilöstön kesken. Omavalvontasuunnitelma on keskeinen henkilöstön käytännön työtä ohjaava asiakirja. Siirtymäsäännökset Esityksen vaikutuksista valvontaviranomaisten toimintaan (s. 50-51) -osiossa todetaan, että lakiesityksessä oleva säännösehdotus palveluasumisen ja hoiva-asumisen tuottamisesta samassa rakennuskokonaisuudessa saattaa lisätä yksityisten palveluntuottajien lupahakemusten määrää. Hallinnollista työtä vähentäisi kuitenkin lupamenettelyn tekeminen mahdollisimman joustavaksi. Esityksessä tulisi tarkkarajaisemmin (omassa siirtymäsäännöksessä) ottaa kantaa vaikutuksista yksityisille toimijoille myönnettyihin lupiin/rekisteröinteihin yksityisistä sosiaalipalveluista annetun lain ja yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain nojalla sekä siihen, edellyttääkö muutokset toimenpiteitä lupa- ja valvontaviranomaiselta tai palvelujen tuottajilta. Lisäksi esityksessä tulisi ottaa kantaa muutoksiin, joita se mahdollisesti aiheuttaa tällä hetkellä palvelujen piirissä oleville asiakkaille/potilaille. Esitys ei saa heikentää sellaisten sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden/potilaiden asemaa ja oikeuksia, joille palvelut tällä hetkellä toteutetaan voimassa olevan lainsäädännön nojalla palvelutarpeitaan vastaavasti. Kysymykseen 14 lisäys: Lähtökohtaisesti omatyöntekijän tehtävien täsmentämistä pidetään perusteltuna. Omatyöntekijän vastuuta ja roolia suhteessa vastuuhoitajaan olisi hyvä myös selkeyttää esimerkiksi säännöskohtaisissa perusteluissa, ja että tuleeko omatyöntekijä nimetä kaikille vanhusasiakkaille. Edelleen pykälässä tulisi tarkentaa sosiaalihuoltolain 42 §:n sisällön soveltamista siltä osin, milloin ikääntyvän henkilön katsotaan olevan sosiaalihuoltolain 42 §:n tarkoittama erityistä tukea tarvitseva henkilö. Esityksessä tulisi myös selkeyttää, minkälaisissa tilanteissa omatyöntekijän tulisi olla laillistettu sosiaalityöntekijä. Kysymykseen 15 lisäys: Valvira pitää perusteltuna, että lääkehoidon toteuttamista koskeva sääntely laajennetaan kaikkiin iäkkäille henkilöille tuotettaviin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Lisäksi pidetään hyvänä, että säännöskohtaisissa perusteluissa viitataan Turvallinen lääkehoito -oppaaseen, jonka pohjalta valvontaviranomaisetkin ohjaavat ja valvovat palveluja. Perustelutekstiin esitetäänkin lisättävän Turvallinen lääkehoito -oppaan mukaisesti ”lääkehoitoa toteuttavat ensisijaisesti siihen koulutetut sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt”. On myös mahdollista, että perusteluissa viitattua opasta päivitetään lain voimassaoloaikana. Esitetäänkin perustelujen muotoiluksi tältä osin ”viimeisin voimassa oleva versio” tai viitataan yleisemmin STM:n voimassa olevaan ohjeistukseen lääkehoidon toteutuksesta. Kysymykseen 16 lisäys: Seurantatietojen julkisuus ja avoimuus on kannatettavaa, koska se lisää palveluja saavien tietoisuutta niiden sisällöstä. Edelleen seurantietojen luotettavuus ja oikeellisuus tulee turvata riittävän selkeällä sääntelyllä (kts. esim. kysymyksen 11 vastaukset).
          • Muistiliitto ry, Teiska Minna
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Muistiliitto näkee myönteisenä, että toimintakyvyn ylläpito muutetaan muotoon “toimintakykyä ja vuorovaikutusta edistävä ja ylläpitävä toiminta”. Kotihoitoon osallistuvilla tulee jatkossa olla nykyistä vahvempi rooli aktivoivana ja osallistavana toimijana. Muistiliitto näkee tärkeänä, etteivät kotiin vietävät palvelut rajautuisi vain kotiin vaan asiakkaan tulee päästä myös kodin ulkopuolelle kotihoidon työntekijän tukemana. Muistisairaalla tulee olla oikeus harrastaa itselleen mieleisiä asioita kodin ulkopuolella. Myös ikäihmisten perhehoidon kehittäminen tulee nähdä osana kokonaisuutta (niin kotihoidon tukena kuin pysyvänä kotina). Muistiliitto näkee myönteisenä, että kotihoito mahdollistetaan henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta. Muistiliitto haluaa kuitenkin kiinnittää huomioita siihen, että ympärivuorokautisuus vastaa vain osan (muistisairaiden) tarpeisiin. Lainsäädäntöä uudistettaessa on kiinnitettävä erityistä huomiota palvelutarpeen arvioinnin merkitykseen ja siihen, että palvelutarvetta arvioitaessa osataan erotella ne muistisairaat, joiden tarpeisiin ympärivuorokautisilla kotiin vietävillä palveluilla ei pystytä vastaamaan (palveluiden on oltavia yksilölähtöisiä ja aina yksilön tarpeisiin perustuvia, ei suorituskeskeisiä tai palvelujärjestelmiin perustuvia). Muistiliitto näkee myös positiivisena, että 23§:ssä (omavalvonta) säädettäisiin niin, että omavalvontasuunnitelmaa on käytettävä myös asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden jatkuvaa seurantaa varten.
          • Suomen Kuntaliitto ry, Haverinen Anna
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Vaikka lausuntolomakkeessa on kysymykset pykäliin liittyen erikseen koskien sosiaalihuoltolakia ja vanhuspalvelulakia, voidaan kokonaisuuteen todeta, että hallituksen esityksessä tulisi arvioida myös kunnan/hyvinvointialueen järjestämisvelvollisuutta ja asiakkaan oikeutta erityisesti kotihoitoon ja asumispalveluihin. Yksityiskohtaisempi säädäntätapa vie aiemmin määrärahasidonnaista palvelua kohti subjektiivisen oikeuden luonteista palvelua. Yleisestä järjestämisvelvollisuudesta siirrytään tällöin kohti erityistä järjestämisvelvollisuutta. Tällöin onkin erityisen tärkeää, että valmisteluaineistosta välittyy lainsäätäjän käsitys siitä, millaisia oikeuksia näihin palveluihin on ja että resurssit varataan tämä huomioon ottaen. Sosiaalihuoltolain mukaisen kotihoidon ja asumispalvelujen ollessa yleisiä sosiaalihuollon palveluja, joita ei ole erikseen kohdennettu erityisryhmille, on erityisen tärkeää, että ne säilyvät yleisen järjestämisvelvollisuuden piirissä. Yleiseen järjestämisvelvollisuuteen kuuluu se, että palvelutarve arvioidaan ja että palvelutarpeita voidaan joutua priorisoimaan. Järjestäjän tulee varata palveluihin resursseja, mutta myös resurssien määrä voi vaikuttaa palvelujen järjestämiseen. Ketään ei luonnollisestikaan voida jättää ns. heitteille, mutta priorisointeja voidaan joutua tekemään. Voidaan esimerkiksi joutua lyhentämään käyntien kestoa, vähentämään käyntien määrää ja voidaan joutua rajoittamaan esim. sitä aluetta mille voidaan käyntejä tarjota vuorokaudenajasta riippumatta ym. Ehdotetun vanhuspalvelulain 16 §:n mukaan Iäkkään henkilön hoitoa ja huolenpitoa sekä toimintakyvyn ylläpitämistä turvaavat palvelut on suunniteltava niin, että ne vastaavat määrältään, sisällöltään ja ajoitukseltaan hänen tarpeitaan. Ehdotetun sosiaalihuoltolain 46 b §:n mukaan asiakas saa palvelua sen tuntimäärän, joka hänelle kuuluu palvelua koskevan päätöksen tai sopimuksen mukaan, jollei hänen muuttuneista olosuhteistaan muuta johdu. Vanhuspalvelulain 18 §:n 3 momentin mukaan päätöstä tehtäessä on otettava huomioon, mitä 13, 14 ja 14 a §:ssä säädetään. Sosiaalipalvelujen riittävyyden määrittelyn perustana on pidettävä 15 §:ssä tarkoitettua palveluntarpeiden selvittämistä sekä 16 §:ssä tarkoitettua palvelusuunnitelmaa. Ehdotetun SHL 19 §:n mukaan kotihoitoa järjestetään henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta. Em. säätely ohjaa vahvasti kotihoidon järjestämistä ja toteuttamista ja tarjoaa järjestäjälle varsin vähän liikkumavaraa. Edellä esimerkkeinä esitetyt keinot tarpeiden ja resurssien sopeuttamisesta eivät silloin lähtökohtaisesti ole käytettävissä. Vaikutuksen arvioinnissa todetaan, että kokonaisuutena lakiesityksellä on iäkkäiden palveluiden tuottavuuteen pääasiassa positiivisia vaikutuksia, koska se parantaa kotihoidon, tukipalvelujen ja niin kutsuttujen välimuotoisten asumispalvelujen järjestämisen edellytyksiä. Tästä voi olla eri mieltä. Uusissa pykälissä säädetään tiukemmin palvelujen järjestämisen ehtoja ja palvelujen järjestämisen tapaa ja tuottamisen sisältöä (esim. laitoshoidon ja turvapalvelujen järjestäminen, kotihoidon suunnittelu, laajenevat tehtävät kuten turvapalvelut ja ympärivuorokautinen kotihoito, henkilöstön osaamis- ja koulutusvaatimukset). Tiukempi säätely kaventaessaan toteuttamisen mahdollisuuksia aiheuttaa usein nimenomaisesti tuottavuuden heikkene-mistä. Kun samalla käynnissä on merkittävä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus, tulisikin tässä vaiheessa pidättäytyä paikalliset olosuhteet huomioivan palvelujen järjestämisen ja tuottamisen tiukentavasta säätelystä. Taloudellisten vaikutusten arvioinnin osalta voidaan todeta yleisenä huomiona, että niiden luotettavuutta tulee parantaa. Tässä esityksessä taloudellisten vaikutusten arvioinnissa jouduttiin turvautumaan otoksina erillis-kyselyihin, joita lähetettiin suhteellisen sattumanvaraisesti. Taloudellisten ym. vaikutusten arvioinnin tulee perustua luotettavaan tietoon, joka noudattaa rakenteena yhtenäistä kansallista rakennetta (esim. palveluluokittelu) niin henkilöstö-, toiminta- kuin taloustietojenkin osalta. Räätälöitävän (esim. vaikutusten arviointi) tai kansallisesti yhtenäisen (esim. omavalvonnan seuranta) tietotarpeen perusteella tulee jatkossa voida määritellä, mitä tietoa ja tietojen yhdistelmiä kussakin tilanteessa tarvitaan. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ei ole varauduttu ikäihmisten laitos-hoidon lakkauttamisen eikä asumisen muutoksiin, sillä investoinnit eivät kuulu yleiskatteellisesti korvattaviin kustannuksiin. Muutos tulee kuitenkin huomioida esimerkiksi erityisasumisen kansallisessa rahoituksessa. Taloudellisten vaikutusten arvioinnissa ei ole myöskään huomioitu jo nyt ole-massa olevaa kotihoidon toteutumisen vajetta. Sosiaalihuoltolaissa ja vanhuspalvelulaissa on edelleen päällekkäisyyttä (kuten esim. palvelu/asiakassuunnitelma, omavalvonta, henkilöstö, johtaminen, päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus palveluihin), joka olisi järkevää huolellisella valmistelulla poistaa. Myös sote-lakien mahdollisella uudistamisella voi olla vaikutuksia nyt lausuttavana olevaan hallituksen esitykseen (esim. omavalvonnan siirtyminen palveluntuottajalakiin). Lainsäädäntöä onkin uudistettu pitkälti vaiheittain ns. osittaisuudistuksina (kuten vanhuspalvelulain 1 vaihe, asiakasmaksulaki) ja sitä kautta myös lakien toimeenpano on vaikeutunut. Riskiä on muodostunut myös asiakkaiden oikeuksien toteutumiselle poukkoilevien lakiuudistusten vuoksi. Nyt esitettyjen lakimuutosten voimaantuloa voisi siten olla perusteltua myöhentää. Asiakasmaksulakiin esitetyt muutokset ovat pitkälti teknisluonteisia. Kuitenkin tuetun asumisen asiakasmaksun määrittelyn tarkoituksenmukaisuus jää epäselväksi palveluasumisen asiakasmaksun poistuttua laista. Lausuttavissa olevien pykälien lisäksi Kuntaliitto esittää seuraavaa: • Sosiaalihuoltolain 49 a § Henkilöstön riittävyys: Pykälässä henkilöstö on sidottu sosiaalipalveluja tuottavaan toimintayksikköön, jota ei ole selkeästi määritelty (viitattu perusteluissa lakiin yksityisistä sosiaali-palveluista). Riittävyyttä ei tule sitoa toimintayksikkötasolle, sillä henkilöstön ja osaamisen joustava käyttö on välttämätöntä esim. monipalveluympäristöissä. Tämän vuoksi pykälän kolmas momentti lisäyksenä on tarpeeton. • Vanhuspalvelulain 3 a §: Pykälä jäisi sisällöllisesti tässä vaiheessa ennalleen ja tarve muutoksiin arvioitaisiin sen jälkeen, kun on löydetty ratkaisuja laajemminkin henkilöstön saatavuuteen liittyviin haasteisiin. Myös perustelut hoitoapulaisen ja kotiavustajan poistamisesta ovat sekavat, sillä niissä viitataan sekä koulutukseen ja sen loppumiseen, että nimikkeisiin ja kelpoisuusehtoihin. • Vanhuspalvelulain 3 a § siirretään kokonaisuudessaan saman lain pykälään 20, johon se asiasisällöllisesti luontevasti kuuluu. Lisäksi Kuntaliitto haluaa kommentoida seuraavia kysymyksiä., joihin on annettu "kyllä" -vastaus, joka sulkee pois kyseisistä kohdista kommentoinnin mahdollisuuden: Kysymys 14 (koskien 17 §): Nyt esitetty omatyöntekijän tehtävien täsmentäminen vanhuspalvelulakiin ei kuitenkaan tuo edelleenkään selkeytystä siihen, mikä on omatyöntekijän rooli ja ns. omahoitajan ja omatyöntekijän roolien ero? Myöskään selkeytystä ei tule siihen, kuka voi toimia omatyöntekijänä ja millä perusteella iäkäs henkilö on erityisen tuen tarpeessa, jolloin omatyöntekijällä tulee olla sosiaalityöntekijän koulutus? Kysymys 15 (koskien 20 § 1 mom): Lisäys pykälään 20 laajentaa lääkehoidon toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön velvoitteita kaikissa ikääntyneiden palveluja tarjoavissa toimintayksiköissä. Perusteluissa viitataan Turvallinen lääkehoito-oppaaseen, joka kuitenkin tehdystä uudistamisesta huolimatta on edelleenkin erittäin monitulkintainen. Kysymys 16 (koskien 24 a §): Tämä edellyttää kuitenkin kansallisesti yhtenäistä seurantatiedon raportoinnin sisältömäärittelyä, ettei tästä muodostu toimintayksiköille erillistä raportointivelvoitetta. Lisäksi, mikäli tiedon tulee olla myös kuntalaisten, asiakkaiden ja omaisten käytettävissä, tulee myös tiedon muotoon tehdä kansallisia määrittelyjä yhtenäisen tiedon tuottamiseksi ja mahdollistaa teknologia, jolla raportointi tehdään.
          • Diakonissalaitoksen Hoiva oy
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Lakiuudistukset ovat edelleen käytännössä yksityiskohtien parantelua ja muuttamista, mutta eivät merkittävä ikääntyneitten palveluiden kokonaisuudistus. Ikääntyneitten palveluitten rahoitus on keskeinen kysymys, joka ei lakiuudistuksilla ratkea. Hyviä uudistuksia ovat kotihoidon palvelujen laajeneminen yöaikaan, mahdollisuus tuottaa omaishoidon tukea palveluasumiseen sekä henkilöstörakenteen monipuolistaminen. Diakonissalaitos toivookin henkilöstön pätevyysvaatimusten laaja-alaista ja syvällistä tarkastelua. Diakonissalaitos ei pidä hyvänä, että näiden lakien säädökset kohdistuvat osin työantajan direktio-oikeuteen.
          • Espoon kaupunki
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Koko lakiesityksessä tulee huomioida sotelakiuudistus ja kunnan vastuiden siirtyminen hyte-alueille. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota pykäliin, joissa vastuut saattavat jatkossa jakautua kunnan ja hyte-alueen välillä (esim. Vanhuspalvelulaki 5 §, 12 §). Vanhuspalvelulaki 23 § Omavalvontaan lisätään henkilöstön riittävyyden jatkuva seuranta. Lain kustannusvaikutusten arvioinnin perusteluissa jatkuvan seurannan lisääminen lakiin ei aiheuta lisäkustannuksia kunnille valtakunnallisen seurannan lisäksi. Voiko tästä päätellä, että jatkuvalla seurannalla tarkoitetaan kahdesti vuodessa toteutettavaa seurantaa? Lain tavoitteet ovat hyvät ja kunnianhimoiset, mutta näkemyksemme mukaan esitetyillä muutoksilla tavoitteet eivät tule toteutumaan parhaalla madollisella tavalla. Sääntelyn lisääminen ja työn monimutkaistaminen ei tue palvelujen organisointia. Lakia ei voida noudattaa niin kauan, kun henkilöstövaje jatkaa kasvuaan. Työperäiseen maahanmuuttoon ja kieliopintojen mahdollistamiseen tulee panostaa valtiohallinnon taholta.
          • Eläkeliitto ry, vanhusasiamies, Vuorisalo Irene
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • 1 Täydennykset vastauksiin 9 ja 13 (kyllä-vastauksen antaminen estää lisätietojen kirjoittamisen lomakkeeseen): Kysymys 9: Turvapuhelinpalvelua käyttävä asiakas hälyttää apua hätätilanteessa omaan kotiinsa. Koska apua hälyttävä asiakas asuu yksin omassa kodissaan eli kyseessä on avun tarpeen arviointi yksittäisen henkilön toimesta muussa kuin terveydenhuollon toimintaympäristössä, Eläkeliitto pitäisi suotavana, että arviointi tehtäisiin ensisijaisesti ammatillisella sosiaali- ja terveydenhuollon tai lääketieteellisellä pätevyydellä, jotta hätätilanteessa oleva asiakas saisi potilas- ja asiakasturvallisuuden vaarantumatta sen avun mitä tarvitsee. Ymmärrämme sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöresurssien riittämättömyyden ja olemme tilanteesta huolissamme. Mikäli pätevyys lain tasolla rajattaisiin vain ammattihenkilöön, voisi turvapuhelinpalvelun resurssointi nykyisessä työvoimatilanteessa käytännössä kärsiä. Mikäli avun tarpeen arvioi muu kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilö, hänen tulee voida pätevästi arvioida mitä apua hälyttänyt ihminen seuraavaksi tarvitsee tai mitä hän ei tarvitse. Muun kuin sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön soveltuvuus tehtävään tulisi määritellä yhtenäisin kriteerein. Olisi ehdottomasti myös selvennettävä, millä vastuulla kiireellisen avun tarpeen arvioija toimii (henkilökohtaisella vastuulla?) ellei hän itse olisi 3 momentissa tarkoitettu ammattihenkilö. Vastauksemme on kuten lakiehdotuksessa ehdotetaan (-kysymys on epätarkka, koska se sisältää kaksi kysymystä). Kysymys 13: Palvelusuunnitelman on oltava sitova. Vasta siten syntyy muutos nykyiseen lainsääntöön perustuvaan kotihoitoon. Ehdotetun säädännön perusteella ei synny selkeää oikeutta suunnitelmassa mainittuihin palveluihin. Ikääntyneille tulee luoda yhtäläiset subjektiiviset oikeudet kotipalveluihin, kuten lapsiperheillä on. 2 Muut huomiot: -Kotihoidossa työskennellään kahdestaan asiakkaan kanssa. Siten tehtäviin valittavilla tulee olla lähihoitajan ja sairaanhoitajan koulutus. Tukitehtäviin soveltuvat lyhyemmän koulutuksen saaneet. -Asumispalveluiden eriyttäminen palveluista ja tukipalveluista maksullisina tai tulosidonnaisina palveluina voi johtaa eriarvoisuuteen ja etenkin kaikkein vähävaraisimpien ihmisten tarvitsemien palvelujen saatavuuden merkittävään heikkenemiseen. - Asumispalveluiden eriyttäminen mutkistaa muutoksenhakua. Mikäli sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus ei yksinkertaistu, esityksen toteutuessa asiakkaan asiakkaiden valitusmenettely monimutkaistuu. Tämä on kohtuutonta, koska kyseessä ovat haavoittuvassa asemassa olevat, palveluista riippuvat iäkkäät kansalaiset. -Säännös, jolla velvoitetaan seuraamaan palvelujen laatua, on kannatettava. Eläkkeellä olevia edustavat järjestöt tulee ottaa mukaan kehittämään menetelmiä, joilla asiakkaiden ääni saadaan tosiasiallisesti kuulumaan. Eläkeliitto on vuonna 1970 perustettu, valtakunnallinen, Suomen suurin ja puoluepoliittisesti sitoutumaton eläkeläisjärjestö. Liittoon kuuluu lähes 125 000 henkilöjäsentä, 399 paikallisyhdistystä ja 20 piiriä. Eläkeliiton tarkoituksena on eläkeläisten ja eläketurvaa tarvitsevien henkisten ja aineellisten etujen ja oikeuksien valvominen sekä sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen
          • Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry, Bäcklund-Kajanmaa Sari
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Esitys on pääosin oikealla asialla. Kotihoidon ja koko vanhustenhoivan tilanne on tällä hetkellä kuitenkin huolestuttava. Henkilöstöä ei ole riittävästi, minkä vuoksi nykyinen henkilöstö ei jaksa työssään eikä uutta työvoimaa ole saatavilla riittävästi. Kotihoidon ensisijaisuus tehostettuun palveluasumiseen nähden on johtanut siihen, että kotihoidossa on entistä huonokuntoisempia asiakkaita. Tehostetun palveluasumisen puolelle saatu henkilöstömitoitus voi pahimmillaan johtaa siihen, että henkilöstöä siirtyy kotihoidosta tehostettuun palveluasumiseen. On varmistettava sekä se, että asiakas saa aina sen palvelumuodon, joka hänelle on tarkoituksenmukaisinta ja että henkilöstöllä on sekä osaaminen että mahdollisuus tehdä työnsä niin, että asiakas saa tarvitsemansa hoidon. JHL on saanut jäsenistöltään runsaasti yhteydenottoja, joiden mukaan hoitohenkilökunta tehostetussa palveluasumisessa edelleen tekee huomattavan suuressa määrin välillistä työtä, mikä vie aikaa pois hoito- ja hoivatyöstä. On tärkeätä, että hoivaan ja hoitoon osallistuvien työntekijöiden tehtävänkuvat tehdään sellaisiksi, joissa kukin voi parhaiten käyttää omaa koulutustaan ja osaamistaan. Koko sote-alalla ja erityisesti vanhustenhoidossa on tällä hetkellä huutava pula työvoimasta. Henkilöstön saaminen ja pitäminen on keskeistä hoidon ja hoivan toteuttamiseksi asianmukaisesti ja asiakkaan palvelutarpeen mukaan. On muistettava, että lakiesityksenkin mukaan vanhusten palvelut sisältävät hoidon lisäksi myös hoivaa sekä muita toimintakykyä ylläpitäviä palveluita. Vanhusten palveluihin onkin saatava riittävästi myös muuta henkilökuntaa esimerkiksi ylläpitämään erilaista viriketoimintaa, ja mahdollistamaan riittävä ulkoilu ja vuorovaikutus muiden kanssa. Hoiva-avustajien roolia tulee vahvistaa sellaisissa tehtävissä, joihin heidän osaamisensa ja koulutuksensa riittävät. Luonnollisesti on varmistettava peruspalveluiden sujuvuus tarvittavalla tukipalveluhenkilöstöllä. Tällainen lisäresurssi mahdollistaa sen, että sote-ammattihenkilöt voivat osaltaan vastata juuri siitä työstä, joihin heillä on paras osaaminen ja näin voidaan parhaimmillaan vähentää työn kuormittavuutta ja lisätä alan veto- ja pitovoimaa.
          • Suomen Farmasialiitto ry
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Yleisesti ottaen tavoitteet ovat kannatettavia. Laatusuosituksen keskeiset sisällöt ovat mm. iäkkäiden toimintakyvyn edistäminen ja laadun varmistaminen. Turvallinen lääkehoito -oppaan suosituksen mukaisesti yksikön lääkehoitoprosessin turvallisuutta ja kehittämiskohteita tulisi arvioida säännöllisesti. Sisäisten auditointien rinnalle olisi suositeltavaa lisätä farmasian ammattilaisen tekemä lääkitysturvallisuus työtä, jonka avulla voitaisiin varmistaa lääkehoidon laatu kotihoidossa. Farmasian ammattilaisten hyödyntäminen prosessien kehittämisessä katkeamattoman lääkehoidon varmistamiseksi siirryttäessä hoitopaikasta/sairaalasta kotihoitoon ja päinvastoin. Henkilöstöresursseihin olisi hyvä lisätä farmasian ammattilainen, joka pystyisi edistämään lääkitysturvallisuuskulttuuria, kouluttamaan henkilökuntaa, tunnistamaan lääkehoitoprosessissa olevia riskejä ja tekemään moniammatillisesti lääkärin päätöksen teon tueksi lääkehoidon arviointeja.
          • Porin kaupunki, Kaupunginhallitus 23.8.2021 § 575
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Sosiaalihuoltolain 19 §:n 3 momenttiin lisätty kotihoidon järjestämisvastuu vuorokaudenajasta riippumatta on tarpeellinen ja kannatettava ehdotus, kun halutaan tukea henkilön kotona asumista mahdollisimman pitkään. Sosiaalihuoltolain hoiva-asumiseen 21 c §:ssä ehdotetut saantikriteerit ovat riittävän selkeät ja tarkoituksenmukaiset. Lisäksi esitetään RAI- tai vastaavan arviointijärjestelmän arviointituloksen lisäämistä saantikriteereihin yhtenä tarvearviointiin vaikuttavana osatekijänä. Pitkäaikaisen laitoshoidon lakkauttamiseen sosiaalihuollon yksiköissä liittyvät vanhuspalvelulain pykälät 14, 14 a ja 15 b ovat hyvä ratkaisu. Palvelusuunnitelman sisällön tarkempi määrittely vanhuspalvelulain 16 §:ssä on hyvä muutos. Moniammatillisen tiimityöskentelyn näkökulmasta palvelusuunnitelma voisi olla toimintakyky- ja terveystietojen osalta laajempikin, kuin mihin mm. tietosuojalainsäädäntö tällä hetkellä antaa mahdollisuuden. Vanhuspalvelulain 24 a §:ssä säädetty ja THL:n toteuttama laadun valvonta ja kerättyjen tietojen julkaiseminen toimintayksikkökohtaisesti tukee avoimuutta ja parhaimmillaan lisää kansalaisten luottamusta itse palvelutoimintaa ja sen valvontaa kohtaan. Lakiehdotuksista puuttuu myös muutosten valvonnan toteuttamiseen liittyvä säätely.
          • Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö (CoE AgeCare), Jylhä Marja
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Esitys, jonka mukaan ikääntyneiden neuvontapalveluissa tulisi ikääntyneitä kannustaa asunnonvaihtoon on hyvin kyseenalainen ja ristiriidassa kansalaisten perusoikeuksien kanssa, erityisesti perustuslain 9 §:n kanssa, jonka mukaan Suomen kansalaisella ja maassa laillisesti oleskelevalla ulkomaalaisella on vapaus liikkua maassa ja valita asuinpaikkansa. Pyrkimykset asiakas- ja työntekijäpalautteen käyttämiseen toiminnan kehittämisessä, omatyöntekijän roolin ja palvelusuunnitelman merkityksen nostamiseen, yksilöpäätösten toimeenpanon määräajan tarkentamiseen samoin kuin se, että ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksessa ei enää otettaisi huomioon kotiavustajia tai hoitoapulaisia välittömään asiakastyöhön osallistuvina työntekijöinä, ovat kannatettavia ehdotuksia. Oikeus asua yhdessä puolison kanssa on taattava myös hoivakodissa.
          • Suomen Kuurosokeat ry, Oikeuksienvalvonnan työryhmä
            Uppdaterad:
            26.8.2021
            • Kun henkilö on vaikeavammainen, hänen tulee saada vammaislainsäädännön mukaisia palveluita. Yleislakien perusteella, kuten sosiaali- tai vanhuspalvelulaki, saatavat palvelut eivät tällä hetkellä huomioi esimerkiksi viittomakielisten kielellisiä oikeuksia. Lakiehdotus ei korjaa tätä perusoikeutta palveluiden saamisessa. Jos tehostetun palveluasumisen nimi vaihtuu jatkossa hoiva-asumiseksi, vaikuttaako se vammaispalvelulain nojalla tuotetun tehostetun palveluasumisen nimeen? Hoiva-asumisessa mainittu elämänlaatua edistävä aktiviteetti on nykyiselläänkin vähäistä. Kotihoidon riittävyys haja-asutusalueilla? Huolenamme on, miten pärjää kotona (kotihoidon turvin) vammainen henkilö, jolle ei ole myönnetty vammaislainsäädännön mukaista palveluasumista. RAI-arviointijärjestelmä ei ole kaikille asiakasryhmille saavutettava ja soveltuva. RAI:n huomiot kuulosta ja näöstä ovat puutteellisia. Suomen Kuurosokeat ry yhtyy VANE:n lausuntoon, erityisesti seuraaviin kohtiin: ”Ongelmallisena VANE näkee kuitenkin edelleen suhteen vammaispalveluihin. Erityisen tulkinnanvaraisia ovat tilanteet, joissa asiakas on ikääntynyt vammainen henkilö. Vammaispalvelut ovat toissijaisia sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin nähden. Erityisesti tukipalvelujen osalta sisällöt, kuten osallisuus tai asiointi vastaavat vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun kautta järjestettäviä palvelusisältöjä VANE katsookin, että perusteluissa olisi hyvä avata lakien keskinäistä suhdetta. YK:n vammaisyleissopimuksen 19 artikla käsittelee itsenäistä elämää ja sopimus edellyttää sopimusvaltioilta tehokkaita toimia vammaisten ihmisten itsenäisen elämän helpottamiseksi.” ”Perus- ja ihmisoikeuksista muistuttaminen informaatio-ohjauksessa on edelleen tarpeen. Asumisen vaihtoehtojen tarpeiden mukaisuus, esteettömyys ja turvallisuus ovat asioita, joiden toimeenpanossa tarvitaan tukea.”
          • Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Helsingin kunnalliset Eläkeläiset ry, Vihervaara Anita
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • Kiitos valmistejoille ja mahdollisuudesta lausua järjestön mielipide.
          • Ikäinstituutti, Topo Päivi
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • • §18 on ilmaisu ”aiheeton viivytys”. Eikö tähän ole syytä säätää aikaraja samoin kuin toimeenpanoon? Nyt iäkkäät joutuvat usein odottamaan kohtuuttoman kauan asiansa käsittelyä, päätöstä ja sen toimeenpanoa. • Perusteluosio alkaa viittauksella Marinin hallitusohjelmaan. Siinä mainitaan toimintakyvyn edistäminen useassa kohdassa. Se on syytä lisätä myös tähän perusteluosioon sillä on selvä, että ilman toimintakyvyn edistämistä näissä säädöksissä olevat palvelut eivät riitä vastaamaan tarpeeseen. • Perustuslaissa viitataan ihmisarvoisen elämän edellytykset turvaaviin palveluihin ja tässä esityksessä arvokkaaseen elämään, eikö voisi käyttää enemminkin perustuslain ilmaisua? • Ikäohjelma mainitaan tekstissä, mutta ei sen kaikkia päätavoitteita. On syytä lisätä ainakin toimintakyvyn edistäminen. • Asumisen ja palveluiden uusista muodoista on nyt useita ilmaisuja, jotka kannattaa korvata jollain yhdellä termillä. On selvää, että uutta toimintaa kuvaamaan on vaikea keksiä hyvää termiä, mutta pääasia, että lukija ymmärtäisi mistä puhutaan. • Kustannuksista ja niiden jakautumisesta ei säädöksissä ole juurikaan mainintoja. Olisiko mahdollista tuoda niitä säädöksiin ja viitata asiakasmaksulain säädöksiin tarvittaessa? Monessa kohdin herää kysymyksiä siitä millaisia taloudellisia kannustimia lainsäädäntöön sisältyy ja miten ne mahdollisesti ohjaavat palvelujen saannista tehtäviä päätöksiä. • Perhehoitoon tarvitaan mm. laadun kriteereitä, ne olisi hyvä sisällyttää tähän kokonaisuuteen.
          • Pohjois-Karjalan hyvinvointialue - Siun sote, Toimialuejohtaja Eija Rieppo / Ikäihmisten palvelut
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • Hyvä, että ikäihmisten palveluja arvostetaan ja ohjataan lailla.
          • Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, Luoma Minna-Liisa
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • THL:lla ei ole muuta lausuttavaa.
          • Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Lausunto on annettu sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisenä.
            Uppdaterad:
            25.8.2021
            • Tukipalveluita koskevan 19 a §:n 1 momentin mukaan tukipalveluilla tarkoitetaan kotihoidosta erillisinä tuotettuja palveluja, joilla luodaan ja ylläpidetään henkilön kodissa sellaisia olosuhteita, että hän voi suoriutua jokapäiväiseen elämään kuuluvista toiminnoista mahdollisimman itsenäisesti ja tuntea olonsa turvalliseksi, sekä palveluja, joiden avulla henkilö voi saada hyvinvointia tuottavaa sisältöä elämäänsä. Säännöskohtaisissa perusteluissa on tuotu esiin, että tukipalvelut olisivat kotipalveluista erillisinä tuotettuja palveluja, jotka kohdistuvat ensisijaisesti kodin olosuhteisiin. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan ehdotetussa momentissa mainitut olosuhteet korostavat esimerkiksi kodin siisteyttä, kodikkuutta, esteettömyyttä ja turvallisuutta. Sikäli, kun ehdotuksessa puhutaan kodin olosuhteista, tulee asiassa Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen huomioida esimerkiksi kodin muutostyöt, jotta asuminen omassa kodissa onnistuisi fyysisten tilojen osalta mahdollisimman pitkään. Tuettua asumista koskevassa 21 a §:n 2 momentin mukaan tuettua asumista järjestetään henkilölle, joka erityisestä syystä tarvitsee kunnan apua tai tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Säännöskohtaisissa perusteluissa on tuotu esiin, että tuettua asumista järjestetään nykyisin enimmäkseen muille asiakasryhmille kuin iäkkäille henkilöille. Asiakkaina on esimerkiksi lastensuojelun jälkihuollossa olevia nuoria, lievästi kehitysvammaisia henkilöitä sekä päihde- ja mielenterveyskuntoutujia. Asia vaatii kuitenkin tarkempaa määrittelyä asiaa koskevaan pykälään siitä, mille asiakasryhmälle kyseinen palvelu on ensisijaisesti tarkoitettu. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan tuettu asuminen ei ole iäkkäille henkilöille soveltuva palvelumuoto. Tuetun asumisen käyttäminen iäkkäiden henkilöiden palveluvalikossa voi aiheuttaa sen, että palvelua järjestävän tahon käsitys eri palvelumuodoista hämärtyy entisestään. Valvontahavainnot ovat osoittaneet, että palvelun järjestäjät eivät välttämättä ymmärrä eroa kotihoidon ja tuetun asumisen välillä. Lakimuutoksen yhteydessä olisi kokonaisuudessaan hyvä pohtia myös sitä, että esimerkiksi muistisairaan asiakkaan oikeudellinen toimintakyky on heikentynyt. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan on arveluttavaa, että palveluasuminen edellyttää oikeudelliselta toimintakyvyltään heikentyneeltä henkilöltä oikeustoimia kuten vuokrasopimuksen allekirjoittamista, minkä merkitystä hän ei ymmärrä. Esityksessä on käsitelty johtamista sosiaalihuoltolain osalta sosiaalihuollon johtamista koskevassa 46 d §:ssä ja vanhuspalvelulain osalta vanhustenhuollon toimintayksikön johtamista koskevassa 21 §:ssä. Kyseisissä pykälissä mainittu johtajakäsite eroaa yksityisistä sosiaalipalveluista annetussa laissa käytetystä vastuuhenkilön käsitteestä. Esityksessä tulisi ottaa huomioon käsitteiden yhdenmukaisuus sosiaalipalveluja koskevassa lainsäädännössä. Esityksessä ei ole tuotu esiin, mitä johtaminen kotisairaanhoidon osalta tarkoittaa ja miten kotisairaanhoidon johtaminen tulee järjestää. Kotisairaanhoidossa, kuten muissakin terveydenhuollon toimintayksiköissä, tulee olla lääkehoidon kokonaisuudesta vastaava lääkäri. Kotisairaanhoidossa käytännön toiminnan johtamisesta ja organisoinnista (muun muassa asiakkaiden hoidontarpeen arviointi, hoidon toteutuksen suunnittelu, tehtävänjako ja seuranta sekä lääkehoidon toteuttamisen vastuu) vastaa sairaanhoitaja. Johtamiseen liittyen Etelä-Suomen aluehallintovirasto pitää puutteena sitä, että lakiuudistuksen yhteydessä ei ole sosiaalihuoltolain ja vanhuspalvelulain pykälissä, eikä säännöskohtaisissa perusteluissa tuotu esiin riittävän johtamisresurssin merkitystä. Riittävällä johtamisresurssilla on keskeinen merkitys laadukkaan johtamisen ja kehittämisen kannalta, mikä vaikuttaa kiistatta myös asiakkaiden saamien palvelujen laatuun. Nykymuodossaan esityksessä puhutaan hybridiasumisesta, välimuotoisesta asumisesta ja monimuotoisesta asumisesta. Etelä-Suomen aluehallintoviraston näkemyksen mukaan esityksen sisältö vaatii kokonaisuudessaan yhtenäisen terminologian ja termien selkiyttämisen tarkastelua. Koko lakiuudistuksen osalta esityksessä on tullut esiin, että toteutuessaan se olisi johtamassa vakiintuneiden käsitteiden muutoksiin. Muutosten osalta on huomioitava, että se aiheuttaa palvelua järjestäville viranomaisille huomattavan määrän lisätyötä siinä muodossa, että esimerkiksi päätöspohjat on muotoiltava uudelleen vastaamaan uusia käsitteitä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto ilmaisee näkemyksensä siitä, että epäkohdista ilmoittaminen esimerkiksi aluehallintovirastoon tulisi mahdollistaa myös siten, että ilmoittajan nimi pysyy salassa (vrt. esim. eläinsuojelulaki) asian käsittelyn aikana ja sen jälkeen. Sosiaalihuoltolaissa mainittu 48 § 4 momentin mukaisesti ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei saa kohdistaa kielteisiä vastatoimia ilmoituksen seurauksena. Valvontahavaintojen mukaan kielteisiä vastatoimenpiteitä on kuitenkin suunnattu ilmoituksia tehneisiin henkilöihin, ja kielteisten vastatoimenpiteiden valvonta on käytännössä mahdotonta.
          • Suomen Palliatiivisen Hoidon Yhdistys ry, SPHY ry hallitus
            Uppdaterad:
            24.8.2021
            • Annetut esitykset lakimuutoksista sosiaalihuoltolain ja ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain ja niihin liittyvien lakien muuttamisesta tukevat ikäihmisten itsemääräämisoikeuden toteutumista valita oma asuinpaikkansa myös elämän loppuvaiheessa sekä saada sinne tarvitsemansa palvelut. Myös henkilökunnan työhyvinvointiin ja eettiseen kuormitukseen on kiinnitetty huomiota, joka on erityisen tärkeää henkilökunnan saatavuuden parantamiseksi myös tulevaisuudessa. Tärkeää, että johtaminen myös nostettu esiin. Johtaminen eri toimintayksiköiden välillä voisi tuoda kaivattua joustavuutta ja yksilöllisyyttä palveluihin. henkilöstön palliatiivisen hoidon ja saattohoidon osaamista tulee parantaa kautta linjan ja integroida osaksi kotihoidon palveluja. lääkehoidon koulutus ja osaaminen on erityisen tärkeää erityisesti palliatiivisen hoidon ja saattohoidon yhteydessä. Asianmukainen koulutus ja osaaminen tässä mahdollistaa hoidon tarpeen arvioinnin sekä lääkehoidon toteuttamisen. Hyvä, että tässä otetaan selkeästi kantaa siihen, että terveydenhuollon palvelujen järjestäminen kuuluu hoiva-asumisen järjestäjien vastuulle.
          • Lastensuojelun Keskusliitto, Falk Sonja
            Uppdaterad:
            24.8.2021
            • Asumispalveluita koskeva pykäläkokonaisuus 21 §, 21 a §, 21 § b ja 21 § c ei oleellisesti muuta nykyistä määritelmää jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten asumispalveluista. Tyypillisesti jälkihuoltonuorten asumispalveluissa tulee kyseeseen tuettu asuminen, jonka määritelmä ehdotuksessa ei siis oleellisesti muutu ja ehdotus on kannatettava. On kuitenkin tarpeen tuoda esiin, että jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten asumispalvelut ovat nykyisellään riittämättömiä. Säännöskohtaisissa perusteluissa ei tuoda esiin, onko lainvalmistelun esitöissä pyritty rakentaa pykälä jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten tarpeet huomioiden. Jatkovalmisteluissa on tarpeen kirkastaa, miten jälkihuoltoon oikeutettujen nuorten asumispalveluiden kehittämistarpeet on huomioitu. Jatkossa asumispalveluita koskevassa lainsäädännön uusimisessa tulisi mahdollisesti huomioida muun muassa se, että kaikilta jälkihuollon nuorilta ei onnistu tukiasunnoissa asuminen. Lastensuojelun Keskusliiton Mikä jälki jää -julkaisussa todetaan, että osa nuorista tarvitsi vankempaa tukea, jota nykyisessä palvelujärjestelmässä ei ole saatavilla. Itsenäistyvä nuori saattaisi tarvita mielenterveys- tai kehitysvammanhuollon asumispalveluita ja tukea lastensuojelun jälkihuollon sijaan. Valikoimaan kaivataan myös tukiasunnon ja asumisharjoittelun väliin sijoittuvaa asumis- ja palvelumuotoa. Käytännön työntekijät viestivät myös jälkihuoltopalveluiden piiriin tulevien nuorten lisääntyneestä huonovointisuudesta ja ongelmien kasautumisesta. Heidän mukaansa hankalimmin hoidettavia ovat sellaisten nuorten tilanteet, joihin kietoutuu sekä päihde- että mielenterveysongelmia ja niiden lisäksi mahdollisesti väkivaltaisuutta. (Pukkio & Hipp 2016.)
          • Suomen Keskusta rp
            Uppdaterad:
            23.8.2021
            • Lausunnon antamisessa ongelmana oli se, että kaikkiin kysymyksiin ei voinut antaa selkeää ”mustavalkoista ” kyllä- tai ei-vastausta siten, että vastaus vastaa lausunnon antajan todellista näkemystä. Tämä oli ongelmana etenkin, kun kyllä-vastauksia ei voinut perustella heti kysymyksen jälkeen. Keskusta toivoo, että STM tulevissa lausuntopyynnöissään korjaa tämän ongelman, Keskusta perustelee kyllä-vastauksiaan seuraavasti: Vastaus 1: Kotipalveluiden ja kotisairaanhoidon erottaminen niin, että palveluita voidaan tarpeen niin vaatiessa järjestää ja toteuttaa toisistaan erillään on kannatettava. Keskusta katsoo, että kotihoidon tehtävää kuvailtaessa tulisi korostaa ikäihmisen osallisuuden ja aktiivisuuden toteutumista. 19 §:n 4. momentin kirjausta on tarpeen tarkentaa siltä osin, että luetteloidut tekijät (sairaus, korkea ikä ja vamma) eivät johda kaikilla henkilöillä toimintakyvyn ale-nemiseen samalla tavalla. Keskusta pitää tärkeänä lapsiperheiden kotipalvelua koskevan säännöksen erottamista erilliseen pykälään lapsiperheiden tarpeen mukaisten kotipalveluiden toteutumiseksi. Vastaus 2: Ehdotus on kannatettava. Keskusta kantaa kuitenkin huolta osaavan työvoiman riittävyydestä ja saatavuudesta erityisesti pidempien välimatkojen alueilla. Yötyön lisääntyminen edellyttää merkittävää henkilöstömäärän lisäystä. Kaksivuorotyön mahdollinen muuttuminen kolmivuorotyöksi voi myös vaikuttaa työn houkuttelevuuteen. Oikeus ikäihmisen tarvitsemiin palveluihin tulisi olla yhdenvertainen asuinpaikasta riippumatta. Vastaus 3: Säännökset ovat pääosin onnistuneita. Asumis- ja muita sosiaali- ja terveyspalveluita tarvitsevan ihmisen näkökulmasta on erittäin tärkeää, että hän voisi asua mahdollisimman pysyvästi ja pitkäaikaisesti samassa paikassa, joka on muodostunut hänelle kodiksi. Lisäksi on tärkeää, että palve-luita pystyttäisiin järjestämään ja viemään hänelle tarpeiden mukaan eikä niin, että palvelutarpeen lisääntyminen tarkoittaisi aina muuttamista palveluasumista tarjoavasta yksiköstä toiseen. Vastaus 4: Keskusta pitää hyvänä, että esitys huomioi monituottajuuden ikäihmisten palveluiden tuotannossa. Vastaus 7: Kohta ”asiakkaan edun mukainen” vaatinee vielä tarkennusta. Vastaus 8: Pykälän yksityiskohtaisissa perusteluissa on viittausvirhe (viitataan 19 §:n 2 momentin 4 kohtaan, pitäisi olla 19 a §:n 2 momentin 4 kohta). Vastaus 16: Tietojen vertailukelpoisuus ja totuudenmukaisuus pitää varmistaa. Anonyymien asiakaskyselyiden avulla voidaan myös kerätä tietoa.
          • Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue
            Uppdaterad:
            23.8.2021
            • Kokonaisuutena molempien lakien uudistus on ollut tarpeellinen.
          • Lenander Bror, Bror Lenander, bror1100@gmail.com. 040 - 320 1651
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • Omavalvonnan lisäksi tulisi järjestää yllättäviä tarkastuskäyntejä. Jo tieto että valvova elin saattaa tehdä yllätyskäyntejä, pitää palveluja tuottavat yksiköt hereillä (vrt. lipputarkastajat yleisessä liikenteessä).
          • Attendo Suomi Oy, Johtaja, Laki- ja lupapalvelut Joni Mäkelä, Mäkelä Joni
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • Muistisairaiden ihmisten määrä kasvaa Suomessa tulevien vuosien aikana. Myös niiden muistisairaiden ihmisten osalta, joilla on ns. terveet jalat (ei somaattisia sairauksia). Laissa ei ole riittävällä tavalla huomioitu inhimillisyyttä ja asiakkaiden näkökulma. Lain tekniset ja juridiset määritelmät eivät ota näitä inhimillisiä tekijöitä huomioon. Muistisairaiden ja/tai yli 85-vuotiaiden määrän kasvu tarkoittaa myös satoja tuhansia läheisiä, joita asia koskettaa. Läheiset käyttävät valtavasti aikaa perustellakseen kunnille, miksi muistisairas ei enää selviä kotona ja selvittääkseen, miten palvelu- ja hoiva-asumiseen ylipäätään voi päästä. Kaikki tämä aika on pois tuottavasta työstä, ja tällaisten läheisten määrä kasvaa tulevina vuosina jopa 40 % nykyiseen verrattuna. Sosiaali- ja terveyspalveluissa on tällä hetkellä valtaisa pula osaavasta ja koulutetusta työvoimasta. Henkilöstöpulaa on ratkaistava yhdessä valtakunnallisesti eikä siten, että jokainen toimija erikseen yrittää ratkaista koko alan vaikeimman ongelman. Läheisten huoli ja ikäihmisen hoivaan pääsemisen vaikeus haastavat kaikkia alan toimijoita ja siksi nyt esitetty lakiuudistus on niin tärkeä. Attendo haluaa, että ikäihmisillä on mahdollisuus elää arvokasta elämää loppuun asti. Yksin kotona pärjääminen ei ole sankaruutta, päinvastoin. Hoivaan on oltava selkeä polku ja tukea on saatava paljon nykyistä aiemmin ja helpommin. Nykyinen kolmen kuukauden odotusaika oikean hoitopaikan saamisen odottamiseen kunnon heikentymisen jälkeen kotona on kohtuutonta ja asiakkaan kannalta epäinhimillistä. Lisäksi määräaikojen noudattamista ei tällä hetkellä valvo käytännössä kukaan. Kunnilla tulee olla ilmoitusvelvollisuus mediaaniodotusajasta ja yli kolme kuukautta jonottaneiden absoluuttisesta lukumäärästä, ja nämä luvut tulee raportoida julkisesti vähintään kolmen kuukauden välein. Kunnat pyytävät hoidontarpeen arvioinneissa resurssipulaan vedoten paljon erilaisia lähtötietoja ja muita vastaavia, jonka jälkeen vasta sovitaan hoitoneuvottelu lisääntyneen hoidontarpeen verifioimiseksi. Asiakkaan hoidontarpeen muutos on kuitenkin syntynyt jo heti. Lakimuutos lisää eriarvoisuutta julkisen ja yksityisen välillä esimerkiksi yksityistä palveluntuottajaa koskevan lupamenettelyn seurauksena. Lisäksi valvontaviranomaiset tekevät omat, lakia tiukentavat tulkintansa, joita käytännössä sovelletaan siten, että yksityisille valvontaviranomaisen tulkinnat muodostavat vaaditun tason kun taas julkisella puolella tason muodostaa lain vähimmäistaso. Nykyisin tavallisen palveluasumisen vähimmäismitoitus on yksityisten palveluntuottajien toimiluvissa kategorisesti 0,3. Tavallisen palveluasumisen riittävän mitoituksen tulee määritellä kunkin kyseisen asiakkaan saama tuntipäätös (joka perustuu myös asiakasmaksulakiin).
          • Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän yhtymähallitus (16.8.2021 § 142), valmistelija vanhuspalveluiden palvelualuejohtaja Annukka Kuismin
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • Kommentti kysymykseen 1. (Sosiaalihuoltolaki) Kyllä-vastauksen lisäksi: § 19 entisenä kotipalvelupykälänä on lakiluonnoksessa kotihoitopykälä, jossa säädetään kotihoitoon kuuluvan kotipalvelun ja mahdollisesti kotisairaanhoidon. Uutena velvoitteena on se, että kotihoitoa järjestetään henkilön tarpeen mukaan ympärivuorokauden ajasta riippumatta. Kotihoidon sisällön osalta epäselvyyttä saattanee aiheuttaa se, miten lain 19 §:n 3. momentin tekstiä tulkitaan (Lisäksi kotihoitoon voi kuulua terveydenhuoltolain 25 §:ään sisältyviä kotisairaanhoidon tehtäviä). Onko mahdollisuus kotisairaanhoidon kuuulumisesta kotihoidon kokonaisuuteen asiakkaan palvelutarpeen kokonaisuudesta riippuvainen vai organisaation rakenteista ja tulkinnoista riippuvainen? Kotihoito -määritelmä kumottavaksi ehdotetussa voimassa olevassa pykälässä tarkoittaa kotipalvelun ja kotisairaanhoidon muodostamaa kokonaisuutta, joka ei samanlaisena luonnoksessa säily, vaan se on muotoiltu jollain tasolla ehdolliseksi. Silti organisaatioissa vanhat rajat ja toimintakäytänteet tässä kokonaisuudessa edelleen ovat osin voimissaan. Vahvistaako lain muotoilu palvelukokonaisuuden kehittymistä vai vanhaa jaottelua, jopa paluuta vanhaan? Tukipalvelut saavat esityksessä oman 19a pykälänsä eivätkä siis ole enää yhteydessä kotipalveluun (aikaisemmin määritelty kotipalveluun sisältyvinä tukipalveluina). Tavoitteena tällä on mahdollistaa tukipalvelujen järjestäminen vapaammin. Uutena tukipalveluna on kirjattu turvapalvelu, sekä laajennettu tukipalvelujen valikoimaa siten, että tukipalveluja voi olla myös muita, kun 2 momentissa mainittuja palveluita. Tukipalveluiden selkeyttämistä tukevat myös 1.7.2021 voimaan tulevat tukipalvelujen asiakasmaksuja koskevat säädökset. Lapsiperheiden oikeus kotipalveluun ja tukipalveluihin on omana uutena 19b -pykälänään. Pykälä sisältää lapsiperheiden subjektiivisen oikeuden kotipalveluun ja siihen liittyviin tukipalveluihin, mutta ei kotisairaanhoitoon. Kommentti kysymykseen 3. (Sosiaalihuoltolaki) Kyllä-vastauksen lisäksi: Nykyisessä lainsäädännössä oleva § 21 asumispalveluista on pilpottu ehdotuksessa eri asumisen muotojen ja palveluiden osalta omiksi pykälikseen. Yhtenä tarkoituksena on ollut asumisen ja palvelujen järjestämisen eriyttäminen ja siten selkeyttäminen aikaisempaan lainsäädäntöön verrattuna ja tämä toteutuu erityisesti 21b palveluasumisen pykälässä. Palveluasumiseen on yhdistetty yhteisöllinen, turvallinen ja esteetön asuinympäristö sekä sote-palveluiden järjestäminen asumisen järjestämisestä erillisinä asiakastarpeen mukaan. Jos asiakas on hakeutunut itse esim. palvelutaloon, ei kyse ole tämän pykälän mukaan palveluasumisesta. Hallituksen esityksessä on myös maininta, että jatkossa myös palveluasumisen asiakkaalle voidaan järjestää omaishoitoa. Kommentti kysymykseen 9. (Sosiaalihuoltolaki) Kyllä-vastauksen lisäksi: Lakiesitysteksti on riittävä.
          • Lounais-Suomen aluehallintovirasto, säädösvalmisteluhankkeen tunniste VN/13519/2021, ratkaisija; johtaja Heikki Mäki
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • Erittäin tervetulleena vanhuspalvelulain muutoksena voidaan pitää sitä, että vanhusten ympärivuorokautisen hoidon henkilöstömitoituksessa ei siirtymäajan jälkeen enää otettaisi huomioon kotiavustajia eikä hoitoapulaisia välittömään asiakastyöhön osallistuvina työntekijöinä. Näille nimikkeille ei ole määritelty minkäänlaisia sote-alan koulutusvaatimuksia ja tästä huolimatta heidät vanhuspalvelulain nykyisessä 3a §:ssä rinnastetaan hoiva-avustajiin. Säännös on vaikeuttanut asianmukaisen henkilöstörakenteen valvontaa vanhustenhuollon yksiköissä ja tästä syystä esitetty muutos on erittäin kannatettava. Kotihoidon henkilöstön riittävyyden turvaamista koskevat säännökset ovat kannatettavia, joskaan velvoitteiden lisääminen itsessään ei riitä ratkaisemaan henkilöstön saatavuuteen liittyviä ongelmia. Hyvä asia on se, että lain tasolla jatkossa säädettäisiin kotihoidon asiakkaan oikeudesta saada palvelua lähtökohtaisesti se tuntimäärä, joka hänelle kuuluu palvelua koskevan päätöksen tai sopimuksen mukaan. Tämä on asiakkaan oikeusturvan kannalta erittäin tärkeää, koska asiakasmaksu määräytyy myönnetyn palveluajan mukaan. Omatyöntekijän tehtävien täsmentäminen vanhuspalvelulaissa on tarpeen. Tämän osalta olisi nähdäksemme tarpeen joko säännöksessä tai ainakin sen perusteluissa täsmentää, että iäkkään omatyöntekijänä toimivan on oltava kunnan viranhaltija/työntekijä (ei siis yksityisen palveluntuottajan palveluksessa oleva). Olisi hyvä painottaa myös sitä, ettei omatyöntekijällä tarkoiteta samaa kuin esim. asumispalveluyksikössä vanhukselle usein nimettävällä omahoitajalla. Lakiesityksen perusteluissa olisi nähdäksemme hyvä ottaa kantaa myös lyhytaikaisen hoiva-asumisen kriteereihin/reunaehtoihin, kuten myös siihen, onko tilapäiselle asumiselle ja sen järjestämiselle esim. hoiva-asumisen yhteydessä olemassa tiettyjä kriteerejä. Edelleen tuetun asumisen (21 a §) osalta olisi esityksessä hyvä täsmentää, onko kyseisellä palvelumuodolla tarkoituksena vastata myös iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeisiin ja jos on, niin millaisissa tilanteissa.
          • Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Sosiaali- ja terveysyksikkö
            Uppdaterad:
            20.8.2021
            • Aluehallintovirasto näkee tarpeellisena, että sosiaalihuoltolain tuettua asumista koskevassa 21 a §:ssä tulisi tarkentaa, että tuettu asuminen ei ole kohdennettu ikäihmisille. Aluehallintovirasto toteaa palvelusuunnitelman sisällön täsmentämisen tarpeellisena. Aluehallintoviraston näkemyksen mukaan olisi selkeintä, että tässä pykälässä todettaisiin velvoite siihen, että iäkkäälle henkilölle tulee laatia sosiaalihuoltolain (1301/2014) 39 §:n mukainen asiakassuunnitelma, jonka sisältö on kattavasti määritelty voimassa olevassa laissa. Aluehallintovirasto näkee haasteellisena, että eri lainsäädännössä puhutaan eri termeillä yksikön johtamiseen liittyen. Aluehallintovirasto esittää, että vanhuspalvelulain 21 §:ää johtamisesta muutettaisiin siten, että johtajan sijaan käytettäisiin termiä palvelujen vastuuhenkilö lain yksityisistä sosiaalipalveluista mukaisesti. Aluehallintovirasto kokee lakiesityksessä käytetyn terminologian vaihtelun erittäin haastavana. Lakiesityksen sisältö on vaikeasti ymmärrettävä, koska käytetyt termit vaihtelevat laista riippuen. Lisäksi erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että käytettäisiin vain esityksessä tai olemassa olevassa lainsäädännössä olevia termejä, koska muu termistö jää todennäköisesti elämään jatkossakin. Tästä esimerkkinä hybridiasuminen. Lainsäädäntöesityksissä ja lakitekstissä tulisi huomioida, että niiden tulisi olla kaikkien ymmärrettävissä, ilman erityisasiantuntijuutta. Lainsäädännön ei tulisi olla liian monitulkintaista.
          • Suomen sairaanhoitajaliitto ry
            Uppdaterad:
            19.8.2021
            • 19 § Kotihoito Kotihoitoa järjestetään henkilön tarpeen mukaan vuorokaudenajasta riippumatta. Tämä ei saa johtaa siihen, että syrjäseuduilta apua tarvitsevat pakotetaan muuttamaan palvelujen äärelle, jos vointi ja sairaudet kuitenkin vielä sallisivat kotona asumisen. Hyvinvointialueilla vastuualueiden laajeneminen toivottavasti mahdollistaa paremmin myös ympärivuorokautisen kotihoidon tarvitseville. 46 c § Asumispalvelujen toteuttaminen Jos asukkaan olosuhteet muuttuvat niin, että hänen on perusteltua siirtyä palveluasumisesta tai 2 momentissa tarkoitetusta asumisesta hoiva-asumiseen, muutos on mahdollisuuksien mukaan toteutettava niin, ettei hänen tarvitse siirtyä toiseen asuntoon saadakseen tarvitsemansa palvelut. Asumismuodon muutos ilman asiakkaan muuton tarvetta on lisääntynyttä hoitoa ja hoivaa tarvitsevan henkilön kannalta merkityksellistä, sillä esimerkiksi muistisairaiden toimintakyky voi heiketä merkittävästi pelkän asumisympäristön muuton myötä. Tällainen asumismuodon muutos ilman asukkaan muuttoa voi olla mahdollista, kun ikäihmisten palveluja suunnitellaan pitkällä tähtäimellä ja yhdessä käyttäjien kanssa. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon käytännön arjen olosuhteet, koska tilateknisesti hajallaan olevien hoivaa tarvitsevien auttaminen saattaa vaatia lisäresursseja. Rakennussuunnittelussa tulisi huomioida, että tilasuunnittelu ei ole estämässä asiakkaiden asianmukaista palvelujen saantia eikä lisää resurssitarvetta kohtuuttomasti. Suunnitteluun tulee ottaa tiloja käyttävät työntekijät ja ikäihmiset mukaan. Jos palvelu- ja hoiva-asuminen on sijoitettu samaan rakennuskokonaisuuteen, tulee henkilöstöresurssit määritellä asiakkaiden tarpeiden pohjalta ja tilat turvallisiksi siten, että ne mahdollistavat henkilöstön joustavan ja nopean siirtymisen asiakkaan luota toisen luo. Lähtökohtana tällaisessa lienee enemmän yksilöllinen yksiöasumisen malli kuin suljettu osastomainen tilakokonaisuus, joka ei sinällään sovellu taas pelkkää palveluasumista tarvitseville. Henkilöstömitoituksessa tulee huomioida muuttunut toimintakyky ja lisääntynyt avuntarve. Kuitenkin yhdistettyjen asumismuotojen myötä on mahdollista syntyä myös normaaleja asukkaiden välisiä sosiaalisia suhteita, jotka puolestaan voisivat ehkäistä yksinäisyyttä ja turvattomuutta. Näiden asumismuotojen yhdistelmien ei tule heikentää tai vaikeuttaa henkilöstöresursointia eikä heikentää asukkaiden elämänlaatua. 5 § Suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi Suunnittelussa on painotettava kotona asumista ja kuntoutumista edistäviä toimenpiteitä. Suunnitelma on laadittava osana kunnan strategista suunnittelua. Tämä on tärkeää, jotta ikääntyviä ei eristetä syrjäisiin palvelukoteihin. Olisi tärkeää, että palvelu- ja hoiva-asumismuotoon tulevat ikäihmiset voisivat asua toisten ihmisten, palvelujen ja vapaa-ajan toimintamahdollisuuksien lähellä. 17 § Omatyöntekijä 1) neuvottava ja tuettava iäkästä henkilöä hänen tarvitsemiensa sosiaali- ja terveyspalvelujen saantiin ja toteuttamiseen liittyvissä asioissa; Omatyöntekijän velvollisuus neuvoa on tärkeä täsmentää laissa, koska nykyisellään moni iäkäs ei saa palveluja, koska ei tiedä niiden olemassaolosta eikä osaa hakea palveluja. Palvelujen tarjonnan niitä tarvitseville tulisi kääntyä positiiviseksi tarjonnaksi nykyisen negatiivisen tarjonnan sijaan. Nykyisellään palvelun tavoitteena tuntuu olevan pelkät säästöt ja ikäihmisten toivotaan tulevan toimeen mahdollisimman vähillä palveluilla. Esimerkkinä tästä tilanne, jossa omatyöntekijä tuli 89-vuotiaan maaseudulla yksin asuvan vanhuksen luokse, jotta päivitetään palvelujen tarvetta. Vanhuksella oli ainoastaan käytössä siivouspalvelu ja sote-taksi- kuljetuspalvelu. Siivouspalvelun tarve oli todettu jo vuosia sitten ja se oli toiminut hyvin. Omatyöntekijän päivitysehdotus 89-vuotiaalle muistisairaalle palveluihin oli: ”Etkö voisi alkaa itse siivoamaan?”. Myös taksimatkat yritettiin evätä ajokortittomalta vanhukselta ja niiden saaminen vaati omaisen yhteydenoton ylempiin päättäviin henkilöihin. Vastauksena omatyöntekijällä oli kuljetuksiinkin: ”Eivätkö omaiset voi kuljettaa?”. Lähimpään kauppaan matkaa oli 8 km ja apteekkiin 10 km ja lähimpään kaupunkiin 35 km. Palvelujen tulisi edistää ikäihmisten itsenäisyyttä ja aktiivisuutta ja ylläpitää heidän toimintakykyään siinä ympäristössä, jossa he asuvat. Epätasa-arvoa tuovat kesken kauden loppuvat määrärahat, jolloin osa ikäihmisistä ei saa palveluja määrärahojen puutteen takia. Näinhän ei saisi olla. Palvelujen saamisen ehtona ei voi myöskään olla se, että asiakkaan pitäisi aina itse muuttaa palvelujen ääreen. 18 § Päätös sosiaalipalvelujen myöntämisestä ja oikeus palveluihin Päätös muiden kuin kiireellisten sosiaalipalvelujen myöntämisestä on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun kirjallinen tai suullinen hakemus on tullut vireille. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä. Niitä koskeva päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään kolmen kuukauden kuluttua asian vireille tulosta. Aika voi olla tätä pidempi, jos asian selvittäminen erityisestä syystä vaatii pidempää aikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen peruste. Tämä on hyvä muutos, että päätösten toimeenpanosta kolme kuukautta lasketaan asian vireille tulosta eikä vasta päätöksestä. Tämä toivottavasti nopeuttaa palvelujen saamista, koska kyseessä voi olla jopa ikäihmisen viimeiset elinkuukaudet.
          • Kuopion kaupunki / perusturvan palvelualue, Vanhuspalvelut
            Uppdaterad:
            19.8.2021
            • -
          • Sosiaali- ja terveysministeriö, Vammaisten henkilöiden oikeuksien neuvottelukunta VANE, Heikkonen Merja
            Uppdaterad:
            18.8.2021
            • -
          • Helsingin hallinto-oikeus
            Uppdaterad:
            18.8.2021
            • Helsingin hallinto-oikeudella ei ole lausuttavaa asiassa. Ylituomari Ann-Mari Pitkäranta
          • Porvoon kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi (vanhus- ja vammaispalvelut, lapsi- ja perhepalvelut, aikuisten palvelut yhdessä)
            Uppdaterad:
            18.8.2021
            • SHL 21 § mukaan kotiin annettavat palvelut tulee jo nyt toteuttaa ensisijaisuuden periaatteella. Muutoksessa on tavoitteena täsmentää sääntöjä, jotka koskevat hoidon ja huolenpidon turvaavien sosiaalipalvelujen sisältöä ja sääntöedellytyksiä. Tämä on hyvä muutos, koska tämä selkeyttää sosiaalipalveluiden roolia ja mahdollistaa yhdenvertaisen palvelun saannin. Kaiken a ja o taas kerran kokonaisvaltainen palvelutarpeen arviointi, jossa mukana sosiaali- ja terveyspalvelut.
          • Korkein hallinto-oikeus
            Uppdaterad:
            18.8.2021
            • Korkein hallinto-oikeus ilmoittaa kohteliaimmin, ettei se anna lausuntoa asiassa.
          • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
            Uppdaterad:
            18.8.2021
            • Kuten esityksessä todetaan, kulttuuriharrastukset ovat tärkeitä osallisuuden näkökulmasta. Vanhustyön kulttuurikirjaamisen malli on yksi hyvä tapa seurata ja siten turvata jokaisen vanhuksen kulttuuriosallistuminen. Eli jokaisen vanhuksen tietoihin kirjataan kulttuuriosallistuminen ja näin voidaan seurata hänen saamiaan kulttuuripalveluja ja myös mahdollisia kulttuurimieltymyksiä. Kulttuurilla ja taiteella on vahva yhteys terveyteen ja hyvinvointiin, mutta ihmisellä pitää olla saamaansa kulttuuritarjontaan jonkinlainen henkilökohtainen taidesuhde, jotta hyödyt toteutuvat. Suomeksi: hyvinvointia ei edistä sellaisen musiikin kuuntelu, josta ei pidä.
          • Seinäjoen kaupunki, Ikäihmisten palvelut
            Uppdaterad:
            17.8.2021
            • Lainsäädännön tulee olla sellainen, että se on käytännössä realistisesti toimeenpantavissa.
          • Essote ky
            Uppdaterad:
            16.8.2021
            • Esityksen päätavoite on edistää henkilöiden turvallista kotona asumista sekä saada tarpeitaan vastaavat palvelut oikea-aikaisina, riittävinä ja laadukkaina. Kotihoidon resurssin riittävyys, veto- ja pitovoima, joustavuus ja moniammatillisuus on asioita, joita toivottaisiin voimakkaammin tuotavan esille. Kuinka työvoiman riittävyys ja rahoitus turvataan , etenkin ikääntyvissä maakunnissa, tulevissa hyvinvointialueissa? Kotihoito on lakiesityksessä nyt selkeänä kokonaisuutena ja tämä nähdään hyvänä asiana. Tukipalvelut on erotettu kotihoidosta ja ovat omana selkeänä kokonaisuutenaan ja lakiehdotus on yhtenevä 1.7.2021 voimaan tulleen asiakasmaksulain kanssa. Vanhuspalvelulain § 20 tiukentaa entisestään mahdollisuuksia resurssien sekä teknologian hyödyntämisessä , esim. lääkehoidon osalta (koneellinen lääkkeenjako). Asiakkaan kotona joutuu käymään useita henkilöitä, jos näin tiukka resurssirajoite pidetään, kuka mitäkin saa tehdä, vaikka osaaminen varmistettaisiin esim. hoiva-avustajien osalta. Omavalvonnan merkitystä esitetään vahvistettavaksi (§47), ja tämä nähdään hyvänä asiana. Kun omavalvonnan vastuuhenkilö ja koko henkilöstö sekä johto osaa, tietää ja tunnistaa omavalvonnan eri osa-alueet, ovat sisäistäneet riskien hallinnan ja turvallisuuskulttuurin osana omaa työstään, saadaan omavalvonta toimimaan tarkoituksenmukaisesti. Omavalvonnan velvoittavuutta kannatetaan ja omavalvonnan valvontaa tulevissa hyvinvointialueilla osana tiedolla johtamista. Omavalvonnan suunnitelman toteutuminen on myös julkaistava julkisessa tietoverkossa ja tämä lisää läpinäkyvyyttä ja sitouttaa omavalvonnan käytännön toteuttamiseen eikä jää pelkästään suunnitelman tasolle.
          • Ympäristöministeriö, ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto
            Uppdaterad:
            13.8.2021
            • Sivulla 37 kuvataan ehdotusten vaikutuksia ikääntyneiden sosiaalihuollon laitoshoidon lopettamisen osalta.Tässä yhteydessä ei mainita lainkaan, että tällä hetkellä ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa on runsaasti tyhjiä paikkoja eri puolella Suomea. Arvioiden mukaan niitä on jopa 3 000 paikkaa. Luonnollisesti nämä paikat on järkevää ottaa käyttöön niillä paikkakunnilla, joissa on lopettavaa laitoshoitoa. Tämä vaikuttaa siten vähentävästi mahdolliseen tulevaan investointitarpeeseen. Lopuksi, ympäristöministeriö pitää tärkeänä, että vanhuspalvelulain 5 §:n suunnitelmaa ikääntyneen väestön tukemiseksi täydennetään sisällyttämällä myös ikääntyneiden asumistarpeiden ennakointi ja asumisen kehittäminen suunnitelmaan, kuten muutosehdotuksissa on tehty. On myös tärkeää, että asumisen ennakointi sisällytetään myös annettaviin neuvontapalveluihin (ehdotettu 12 §:n muutos).
          • Seinäjoen kaupunki, Saarinen Anneli
            Uppdaterad:
            12.8.2021
            • Lain tulee olla realistisesti toteutettavissa oleva
          • Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia
            Uppdaterad:
            12.8.2021
            • Vanhuspalvelulaki 5 ja 12 §:t Ehdotetut lisäykset ikääntyneen väestön tukemista koskevaan suunnitelmaan (5 §) ja hyvinvointia edistäviin palveluihin (12 §) ikääntyneen väestön asumistarpeiden yleiseksi ennakoimiseksi ja asumisen kehittämiseksi sekä osana neuvontapalveluja toteutettavaa oman asumisen ennakointia ovat kannatettavia ikääntyvän väestön turvallisen asumisen järjestämiseksi niin itsenäisen asumisen turvaamiseksi kuin väestön ikääntymiseen liittyvien palvelutarpeiden myöhentämiseksi. Johtaminen ja omavalvonta (SHL 46 d ja 47 §:t, vanhuspalvelulaki 21 ja 23 §:t) SHL:n 46 d §:ään ehdotettu uusi 4 momentti sekä vanhuspalvelulain 21 §:n 1 momenttiin ehdotetut lisäykset johtajan vastuista toimivaltansa rajoissa ovat kannatettavia yhdessä SHL 49 a §:n uuden 3 momentin sekä vanhuspalvelulain 20 §:n täsmennetyn 1 momentin kanssa: Asiakasturvallisuuden kannalta on tärkeää säätää siitä, että henkilöstön määrä, koulutus ja tehtävärakenne vastaavat toimintayksikön palveluja saavien henkilöiden määrää ja palvelun tarvetta. Johtajan vastattavaksi esitetään lisäksi sekä SHL:n 46 d §:n 4 momentissa että vanhuspalvelulain 21 §:n 2 momentissa myös henkilöstön työhyvinvoinnin tukemista. Työhyvinvoinnin varmistaminen on keskeinen osaavan työvoiman saatavuuteen ja pitovoimaan liittyvä tekijä. Työhyvinvoinnin kehittämisen lisäksi tarvitaan nykyistä aktiivisempia panoksia työturvallisuuden vahvistamiseen, jotta henkilöstö voi sitoutua kuormittavaan työhön. Siksi vähintään säännösten yksityiskohtaisissa perusteluissa on hyvä tuoda esille myös työturvallisuuslain (738/2002) 9 §:n velvollisuus työnantajalle työsuojelun toimintaohjelmasta, josta johdettavat tavoitteet turvallisuuden ja terveellisyyden edistämiseksi sekä työkyvyn ylläpitämiseksi on otettava huomioon työpaikan kehittämistoiminnassa ja suunnittelussa sekä lisäksi käsiteltävä niitä työntekijöiden tai heidän edustajiensa kanssa. Tähän on tarve kiinnittää huomiota myös toimeenpanossa. Sekä SHL 47 §:n 1 momenttia että vanhuspalvelulain 23 §:n 1 momenttia esitetään niin ikään kannatettavasti muutettavaksi siten, että omavalvontaa käytetään myös asiakastyöhön päivittäin osallistuvan henkilöstön riittävyyden jatkuvaa seurantaa varten. Asiakasturvallisuuden varmistamisen näkökulmasta riittävyyden seurannan tulee kattaa myös henkilökunnan koulutus ja osaaminen. Johtajan vastattavaksi esitetään SHL:n 46 d §:n 4 momentissa sekä vanhuspalvelulain 23 §:n 2 momentissa myös omavalvonnan toteuttaminen. Säännöksen yksityiskohtaisia perusteluissa on tärkeää tuoda esille johtajan rooli aktiivisen omavalvontakulttuurin ylläpitäjänä, kehittäjänä ja osallistajana. Lisäksi on perusteltua korostaa omavalvontasuunnitelman ja työsuojelun toimintaohjelman välistä yhteyttä asiakasturvallisuuden, työhyvinvoinnin ja työturvallisuuden varmistamisen välineinä. Iäkkäiden asiakkaiden oikeus erityiseen tukeen Iäkkäät henkilöt ovat edelleen pääosin jäämässä sosiaalihuoltolain 3 §:ssä määriteltyjen erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden ja henkilöiden ulkopuolelle. Sosiaalihuoltolakia koskevassa hallituksen esityksessä (HE 164/2014 vp) todetaan, että iäkkäät henkilöt voidaan lukea käsitteen piiriin kuuluviksi vain, jos erityisen tuen tarve liittyy esimerkiksi kehitysvammaan tai päihteiden ongelmakäyttöön. Tämä asettaa iäkkäät henkilöt eriarvoiseen asemaan muiden asiakasryhmien kanssa eikä esimerkiksi tue heidän mahdollisuuksiaan palvelutarpeiden selvittämiseen tarvittaessa yhdessä laillistettujen sosiaalityöntekijöiden kanssa, mikä voi vaikuttaa heidän asiakasturvallisuuteensa. Siksi nyt lausuttavana olevan hallituksen esitysluonnoksen valmistelun yhteydessä tulee arvioida myös tarve täsmentää erityistä tukea tarvitsevien asiakkaiden ja henkilöiden määrittelyä ikääntyneet henkilöt mukaan lukien. Hoivan, huolenpidon ja hoidon käsitteet Hallituksen esitysluonnoksessa käytetään käsitteitä hoiva, huolenpito ja hoito. Käsitteiden määrittely ja niiden välisen suhteen selkeyttäminen osana yksityiskohtaisia perusteluja tukisi toimeenpanoa. Käsitteenä hoivalla ei ole vahvaa ja vakiintunutta tietoteoreettista perustaa, vaan se moninaisena useita eri osa-alueita sisältävänä käsitteenä on tullut käyttöön, kun yhteiskunnassa esiintyi tarve huolenpidon eri ulottuvuudet sisältävälle käsitteelle. Huolenpidon käsite määrittyy puolestaan usein hoivan käsitteen alle. Hoito puolestaan liittyy vahvasti terveydenhoitoon. (Sekundäärilähteenä Lappalainen, Sari: Pro gradu -tutkielma, 2020: Hoitajana tehostetussa palveluasumisessa: Tarkastelussa alalle hakeutumisen syyt ja muutostoiveet, https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/70135/URN%3ANBN%3Afi%3Ajyu-202006224325.pdf?sequence=1). Päätöksenteko sosiaalihuollon palveluista Sosiaalihuoltolaissa ei ole erillistä säännöstä siitä, mitkä ammattiryhmät voivat tehdä hallintopäätöksiä sosiaalihuoltolain mukaisista palveluluista ja tukitoimista lukuun ottamatta sitä, että sosiaalityöntekijä vastaa erityisen tuen päätöksistä (SHL 46 §). Talentia katsoo asiakasturvallisuuden varmistamisen edellyttävän, että sosiaalihuoltolaissa säädetään päätöksenteosta laillistettujen sosiaalihuollon ammattihenkilöiden työnä samoin kuin sosiaalihuoltolaissa on säädetty esimerkiksi palvelutarpeen arvioinnista (36 §). Näin sosiaalihuollon asiakkaiden palveluprosessin (vireille tulo, palvelutarpeen arviointi, asiakassuunnitelma, päätöksenteko, tukien ja palvelujen antamien) jatkumolla vastuut asettuvat kokonaisuudessaan selkeästi sosiaalihuollon laillistetuille ammattihenkilöille, joilla on tehtäviin vaadittava koulutus ja osaaminen ja joihin kohdistuu myös sosiaalihuollon ammattihenkilölain mukainen valvonta. Vanhuspalvelulakia on muutettava vastaavalla tavalla. Huomioon on otettava esimerkiksi se, että kun palvelutarpeen selvittämisen ulottamisesta myös terveydenhuollon ammattihenkilöille säädettiin, ei tässä yhteydessä erikseen tarkasteltu sen suhdetta päätöksentekoon ja sen vaatimaan osaamiseen sekä vastuisiin. Päätöksenteko-oikeutta tarkasteltaessa on otettava huomioon sosiaalihuollon ammattihenkilölain, sosiaalihuollon asiakaslain, hallintolain sekä muut sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien asiaan liittyvät säännökset.
          • Päijät-Hämeen Hyvinvointikuntayhtymä
            Uppdaterad:
            10.8.2021
            • Hybridimallien hyväksyminen asumispalveluiden järjestämisessä on todella toivottu ratkaisu. Omavalvontaa tarkenavat kohdat julkisuutta edistävien kohtien osalta nähdään hyvinä. Sosiaalihuoltolain § 42 kuvattu omatyöntekijä kohta nähdään käytännön toteutuksen kannalta edelleen epäselvänä, eikä tehtävien tarkennus Vanhuspalvelulain uuteen § 17:ään tuo asiaan selkeytystä. Kotihoito on lakiesityksessä nyt selkeänä kokonaisuutena. On hyvä, että tukipalvelut on erotettu kotihoidosta ja ovat omana selkeänä kokonaisuutenaan. Näin ollen lakiehdotus on yhtenevä 1.7.2021 voimaan tulleen asiakasmaksulain kanssa. Lapsiperheiden oikeus kotipalveluun ja tukipalveluihin on omana uutena pykälänään. On hyvä, että ikääntyneiden kotihoito ja lapsiperheiden kotipalvelu ovat erotettu omiksi kokonaisuuksiksi.
          • Helsingin kaupunki, Pormestari 6.8.2021 § 74
            Uppdaterad:
            6.8.2021
            • Muita yksittäisiä huomioita esityksestä: Asiakas on yleensä samanaikaisesti sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon palvelujen piirissä. Nykyinen sääntely ei mahdollista riittävästi asiakas- ja potilastietojen käsittelyä yli rekisterirajojen asiakas- ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi.
          • Liikenne- ja viestintäministeriö
            Uppdaterad:
            6.8.2021
            • Liikenne- ja viestintäministeriö kiittää mahdollisuudesta lausua kantansa. Ministeriöllä ei ole huomioita asiasta.
          • Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry, Ilonummi Sari
            Uppdaterad:
            29.7.2021
            • • Kotihoidon tilanne on todella kriittinen. Lainsäädäntöuudistuksen on oltava sellainen, että se puuttuu kotihoidon tunnettuihin ongelmiin (kts. mm. THL ja Nordcare tutkimukset). SuPer kehottaa lainkirjoittajia vielä palaamaan kotihoidon ongelmakohtiin yksityiskohtaisesti ja arvioimaan, muuttaako nyt ehdotetut lainsäädännön muutokset vallitsevaa tilannetta.
          • Oikeuskanslerinvirasto, Apulaisoikeuskansleri
            Uppdaterad:
            14.7.2021
            • Vanhuspalvelulain 16 §:ää koskevissa yksityiskohtaisissa perusteluissa (s. 80) on todettu, että palvelujen sisällön suunnittelussa olisi hyvä määritellä esimerkiksi, voidaanko asiakkaan tarpeisiin kotihoidossa vastata osaksi muun muassa virtuaalisin kotikäynnein ja erilaisten teknologisten ratkaisujen avulla. Näistä kotihoidon toteuttamistavoista säädettäisiin esityksen mukaan sosiaalihuoltolakia koskevan ehdotuksen 46 b §:n 2 ja 3 momentissa. Oikeuskansleri kiinnitti 24.6.2020 antamassaan lausunnossa OKV/1027/21/2020, joka koski laatusuositusta hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi 2020-2021, huomiota siihen, että digitalisaation ja uuden teknologian tuottamista hyödyistä huolimatta, on ikääntyneen väestön kohdalla kiinnitettävä erityistä huomiota heidän taitoihinsa, kykyihinsä ja haluunsa hyödyntää niitä, jotta heidän sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarpeisiinsa voidaan vastata asiakaslähtöisesti ja yksilöllisesti vaarantamatta heidän oikeuksiaan. Oikeuskansleri katsoi, että mikäli asiaan ei kiinnitetä riittävästi huomiota, voi ikääntynyt henkilö pahimmillaan jäädä ilman tarvitsemaansa palvelua. Hän korosti myös sitä, että ikääntyneillä on oltava käytettävissään luotettavaa ja riittävää tukea digitaalisten palvelujen ja uuden teknologian käytölle ja tieto tuen saamisesta. Olisi syytä harkita, tulisiko palvelusuunnitelmaa koskevassa säännöksessä nimenomaisesti säätää siitä, että yksilöllisesti laadittavassa palvelusuunnitelmassa käsiteltäisiin virtuaalisten palvelujen ja muiden teknologisten ratkaisuja hyödyntämistä kyseisen asiakkaan kohdalla. Tällä tavoin voitaisiin varmistaa sitä, että ikääntyneen henkilön mielipide palvelujen antamiseen kyseisillä tavoilla tulisi selvitetyksi ja palvelut voitaisiin sen perusteella tarjota hänelle toimivimmalla tavalla, mikä osaltaan varmistaisi palvelujen käytännön toteutumista. Esityksen päätavoite on edistää iäkkäiden henkilöiden edellytyksiä elää kodissaan turvallisesti sekä saada tarpeitaan vastaavat kotiin annettavat palvelut oikea-aikaisina, riittävinä ja laadukkaina. Tähän liittyvänä tavoitteena on parantaa kotihoidon henkilöstön riittävyyttä sekä toiminnan toteuttamista ja johtamista niin, että alalle saadaan uusia työntekijöitä ja nykyiset työntekijät haluavat jatkaa työskentelyä alan tehtävissä. (s. 26) Lakiehdotuksen tärkeänä tavoitteena on erityisesti kotihoidon henkilöstön riittävyyden varmistaminen. Esityksen vaikutuksia koskevassa arviossa on todettu, että esityksestä aiheutuva henkilöstön lisätarve aiheutuu kotihoidon ympärivuorokautisuudesta. Lisähenkilöstön tarpeeksi esityksessä on arvioitu 654 henkilötyövuotta (pääasiassa lähihoitajia) (s. 42) ja esityksen mukaan uudistusta tehdään työvoiman saatavuuden osalta haastavassa henkilöstötilanteessa (s. 45). Esityksen mukaan maaliskuussa 2021 tehdyn ammattibarometrin mukaan sairaanhoitajista ja lähihoitajista on pulaa isossa osassa maata, ja näiden alueiden määrä on kasvanut viimeisen vuoden aikana. Esityksen mukaan sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan koulutuspaikkoja on lisättävä tulevina vuosina väestön ikääntymisen vuoksi, minkä lisäksi esityksessä on tuotu esille eräitä muita uudistuksia, jotka lisäävät tulevaisuudessa esimerkiksi sairaanhoitajien tarvetta (s. 46-47). Esityksessä on tunnistettu työvoiman saatavuutta koskeva kysymys ja esityksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö valmistelevat yhdessä vuosille 2021-2023 ajoittuvaa sosiaali- ja terveysalan korkeakoulutuksen kehittämishanketta, jonka tavoitteena näyttäisi olevan muun muassa työvoiman tarpeeseen vastaaminen. Siitä huolimatta, että esitysluonnoksessa on tunnistettu hoito- ja hoivahenkilöstön saamiseen ja myös työssä pysymiseen liittyvät haasteet, joihin esityksellä myös yritetään vastata, on esityksen jatkovalmistelussa syytä kiinnittää erityistä huomiota siihen, kuinka työvoiman riittävyys voidaan turvata, jotta esityksellä tavoitellut vaikutukset voisivat käytännössä toteutua. Esityksellä on tarkoitus muuttaa sosiaalihuoltolain (47 §) ja vanhuspalvelulain (23§) omavalvontaa koskevia säännöksiä lisäämällä niihin säännökset, joiden mukaan omavalvontasuunnitelmaa käytettäisiin myös asiakastyöhön osallistuvan henkilöstön riittävyyden jatkuvaan seurantaan ja palveluja olisi kehitettävä muun muassa seurannan perusteella. Esityksessä on viitattu apulaisoikeuskanslerin sosiaalihuollon omavalvontaa koskevaan päätökseen (OKV/33/70/2020), jossa tuotiin esille muun muassa omavalvonnan käytännön toteuttamista koskevia ongelmia. Esityksen mukaan hyvin toteutettu omavalvonta on olennainen osa palvelujen laadun varmistamista, mikä kuuluu myös kyseisen esityksen tavoitteisiin. Siksi omavalvontaa koskevan sääntelyn kiireisimpiä kehittämistarpeita on esityksen mukaan perusteltua nostaa esiin kyseisessä esityksessä, vaikka asiaa koskeva sääntely saattaa lopulta päätyä osaksi laajempaa kokonaisuutta. (s. 25-26) Omavalvontasuunnitelmien täsmentämistä henkilöstön riittävyyden seurannassa voidaan pitää kannatettavana ehdotuksena, samoin kuin yleisemmin omavalvonnan velvoittavuuden vahvistamista (”toteutetaan” pro ”järjestetään”). Henkilöstön riittävyyden seurannan käytännön toteutuminen omavalvonnan osana riippuu kuitenkin siitä, toimiiko omavalvonta tarkoitetusti. Omavalvonnan katsotaan olevan keskeinen sosiaalihuollon valvonnan keino ja sitä on perusteltua kehittää omana koko sosiaalihuoltoa koskevana toimenpiteiden kokonaisuutena. Toimiva ja tehokas omavalvonta turvaa sosiaalihuollon asiakkaiden asemaa ja oikeuksia ja on olennainen osa sen rakenteita. Muun muassa tämän vuoksi apulaisoikeuskanslerilla omavalvonnan toimivuus ja kehittäminen ovat edelleen vireillä edellä mainittuun sosiaalihuollon omavalvontaa koskevaan päätökseen (OKV/33/70/2020) liittyvänä asiana.
          • Karvinen Tarja
            Uppdaterad:
            2.7.2021
          • Sipoon palvelutalosäätiö sr
            Uppdaterad:
            18.6.2021
            • Pitäisi pitää maksut kurissa.