• Remissinstanser: 10
    Lausunnonantajan lausunto
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • MTV Oy
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • MTV kiittää mahdollisuudesta lausua luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtion televisio- ja radiorahastolain 3 § muuttamisesta. Yleisradiolla on yhteiskunnassamme tärkeä ja merkittävä rooli. Samaan aikaan sääntelyssä on tärkeää katsoa kokonaisuutta koko mediakentän osalta: varmistamme mediakentällä ehdottoman tärkeän moniäänisyyden ja kansallisen tiedon huoltovarmuuden vain siten, että sekä julkinen että kaupallinen media tulevat sääntelyssä huomioiduiksi ja kokonaisuus on tasapainossa. Indeksien jäädytys vuosina 2025 - 2027 parantaa tasapainoa osaltaan hieman, mutta olennaisempaa on, miten rahoituksen maltillinen pieneminen Ylessä kohdentuu. Julkinen sektori tehostaa tällä hetkellä toimintaansa merkittävästi taloudellisen paineen alla. Samaan aikaan kaikki suuret mediatalot ovat käyneet läpi toiminnan tehostamista ja muutosneuvotteluita. Yle on sekä osa julkista sektoria että mediatalo, sen toimintaa ja taloutta on voitava tehostaa siinä missä muutakin julkista sektoria ja koko mediakenttää. Tämä on reilua ja perusteltua. Konkreettisena esimerkkinä: Ylen henkilötyövuodet ovat kasvaneet vuodesta 2022 vuoteen 2023 3343:stä 3360:een. Vertailun vuoksi esimerkiksi MTV:n henkilötyövuodet ovat n. 400, ml. MTV Uutiset. Yle ei yksin riitä turvaamaan median moniäänisyyttä Suomessa. Tulevaisuuden kauhukuva on, että mediakentässä jäljellä olisivat vain kansainvälisten jättien hallitsema some sekä veronmaksajien rahoittama media. Siksi on erittäin tärkeää pitää esillä koko mediakentän moniäänisyyttä ja vastuullisen, riippumattoman journalismin elinvoimaa. Trollitehtaat ja propagandakoneistot hoitavat geopoliittisten epävarmuuksien aikana omaa tehtäväänsä sosiaalisen median kautta. Vastuullinen, moniääninen journalistinen media tarvitaan ehkäisemään negatiivisia kehityskulkuja, eikä tätä kannata jättää vain verorahoitteisen median hoidettavaksi. Luonnoksen varsin maltillisilla muutoksilla ei heikennetä median moniäänisyyttä tai sananvapautta, vaan viisaasti toimimalla niitä voidaan jopa vahvistaa. Ylellä on merkittävä ja kiistaton rooli esimerkiksi kotimaisten kielten ja kulttuurin tärkeänä ei-kaupallisten sisältöjen julkaisijana ja säilyttäjänä. Se kuuluu yhteiskuntamme palvelemiseen ja on hyvin perusteltua verovarojen käyttöä. Samaan aikaan markkinaosuuksista kilpailu muun median kanssa ei kuulu Ylen perustehtäviin. Esimerkkinä Ylellä on tv:n katselussa suurin julkisten toimijoiden osuus Pohjoismaissa. Tässä olisi varmasti mahdollista rahoituksenkin maltillisesti pienentyessä tehdä uudelleenpohdintaa ja -kohdentamista tavalla, jolla varmistetaan kaupallisten medioiden elinvoimaa kuitenkaan vaarantamatta Ylen perustehtävää. Mainosmarkkinalla kotimaiset mediat kilpailevat vahvimmin kansainvälisiä jättejä vastaan, jotka ovat napanneet mainospotista jo kaksi kolmannesta. Tilannetta helpottaisi Ylen roolin hahmottuminen kilpailemaan vähemmän sellaisilla sektoreilla, jotka myös kaupallinen media pystyy hoitamaan. Pidämme tärkeänä ja perusteltuna, että Ylen rahoituksen muutoksessa tämä näkökulma tulee huomioiduksi.
      • RadioMedia ry
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • RadioMedia kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä mahdollisuudesta antaa kirjallinen lausunto ministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtion televisio- ja radiorahastolain 3 § muuttamisesta (”luonnos”). Pääviestit 1. Luonnoksessa kuvattu Yleisradiolle tehtävien rahastosiirtojen indeksikorotusten jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi on parlamentaarisen työryhmän laiha kompromissi. RadioMedia kuitenkin kannattaa luonnosta. 2. Yleisradion rahoitusta olennaisempaa on Yleisradion tehtävän tarkempi määrittely ja sen valvonnan saattaminen yhtiöstä riippumattomaksi. 3. Perustuslaki tai medianvapaussäädös eivät pakota lihottamaan Yleisradiota. Ne eivät myöskään estä Yleisradion tehtävän laajuuden nykyistä kriittisempää tarkastelua. Tarkemmat perustelut 1. Indeksikorotusten jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi on laiha kompromissi Luonnos sisältää valtion televisio- ja radiorahastolain 3 §:n muuttamisen siten, että pykälä vastaisi parlamentaarisen työryhmän mietinnössään esittämää linjausta kohdistaa yleisen taloustilanteen vuoksi säästötoimenpiteitä Ylen rahoitukseen. Mietinnön mukaan indeksitarkistusta ei sovellettaisi Yleisradiolle tehtäviin rahastosiirtoihin vuosina 2025–2027. Indeksikorotusten jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi tarkoittaa, että Yleisradiolle valtion budjetissa osoitettava määräraha pysyy ennallaan vuoteen 2027 saakka. Lisäksi Yleisradion määrärahasta perittävää arvonlisäveroa korotetaan jo hallitusohjelmassa sovitusti 10 prosentista 14 prosenttiin. Se tapahtuu kuitenkin vasta vuonna 2026. Yleisradion toiminnan rahoitus on sidoksissa kansalaisten maksukykyyn. Yleisradioyhtiön kulut tai investointitoiveet eivät linjaa rahoitusta. RadioMedian näkemyksen mukaan on kohtuullista, että myös valtion omistama yleisradioyhtiö osallistuu edes pieneltä osin julkisen talouden säästötalkoisiin. 2. Yleisradion rahoitusta olennaisempaa on Yleisradion tehtävän tarkempi määrittely ja sen valvonnan saattaminen yhtiöstä riippumattomaksi Yleisradioyhtiön tulee keskittyä julkisen palvelun ydintehtävään. Verorahoitus on ohjattava yhteiskunnallisesti merkitykselliseen yleisradiotoimintaan. Yleisradion tulisi hoitaa erityisesti sellaisia yhteiskunnan erilaisia sisältötarpeita, joita ei maamme mediamarkkinalla täytetä ilman julkista tukea. Yleisradion valvonnasta vastaa tällä hetkellä Yleisradion hallintoneuvosto. EU-sääntely edellyttää, että yleisradioyhtiön valvoja on yhtiöstä riippumaton. Yleensä se on riippumaton valtion viranomainen, mutta Suomessa valvontatehtävää hoitaa Yleisradion oma elin, hallintoneuvosto. Sen pitäisi samanaikaisesti katsoa Yleisradion etua, määritellä yhtiön strategia ja valvoa, että Yleisradio pysyy tehtävässään – lakia ja EU-sääntelyä noudattaen. Tehtävä tulisi siirtää yhtiöstä riippumattomalle taholle, esimerkiksi Traficomille tai Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Riippumattomalla valvonnalla voitaisiin paremmin turvata suomalaisen moniarvoisen ja monipuolisen mediakentän tulevaisuus. 3. Perustuslaki tai medianvapaussäädös eivät pakota lihottamaan Yleisradiota RadioMedia kannattaa luonnoksen arviota lakimuutoksen suhteesta perustuslakiin ja säätämisjärjestykseen. Lakimuutoksesta seuraavat leikkaukset Yleisradion rahoitukseen eivät merkittävästi vaikuta perustuslain sananvapaussäännöksellä turvattuun jokaisen oikeuteen vastaanottaa viestejä, tietoja ja mielipiteitä sekä muita viestejä. Lakimuutos ei ole ongelmallinen perustuslaissa turvatun sananvapauden kannalta. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Julkisen vallalle tulee perustuslaista velvoite luoda sellainen toimintaympäristö, joka tukee yksilön mahdollisuuksia ilmaista ja vastaanottaa erilaisia viestejä. Tämä perustuslain velvoite kattaa niin yksityisesti omistetun median toimintaedellytykset kuin julkisesti omistetun yleisradioyhtiön rahoituksen. EU:n uusi medianvapaussäädös pyrkii turvaamaan tiedotusvälineiden vapauden, moniarvoisuuden ja toimituksellisen riippumattomuuden EU:ssa. Kaikkia jäsenvaltiota suoraan velvoittavalla säädöksellä taataan EU-kansalaisten oikeus saada vapaata ja moniarvoista tietoa. Medianvapaussäädös velvoittaa jäsenvaltioita kunnioittamaan kansalaistensa oikeutta vastaanottaa moniarvoista toimituksellisesti riippumatonta mediasisältöä. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että säädöksen mukaiset edellytykset ovat olemassa tämän kansalaisten oikeuden turvaamiseksi. Medianvapaussäädös koskettaa tiedotusvälineiden toimintaa laajasti, eikä medianvapaussäädöksessä ei määritellä kansalaisten informointia vain valtio-omisteisten yleisradioyhtiöiden tehtäväksi. Suomessa ja muissa avoimissa länsimaisissa demokratioissa riippumattoman journalismin tuottaminen ei voikaan olla ensisijaisesti valtion vastuulla, vaan oikeusvaltioiden työnjaossa tämä rooli kuuluu ennen kaikkea vapaille, yksityisesti omistetuille medioille. Medianvapaussäädös edellyttää, että yleisradioyhtiön rahoitus järjestetään riittävästi, kestävästi ja ennakoitavasti. Säädöksen mukaan taloudellisten resurssien on turvattava julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden toimituksellinen riippumattomuus. Medianvapaussäädös ei kuitenkaan ota kantaa julkisen palvelun tehtävän laajuuteen tai Yleisradiolle riittävään budjettiin. Ottaen huomioon sen, että Yleisradion rahoitus on kansantuotteeseen eli maksukykyyn suhteutettuna ylivoimaisesti Pohjoismaiden korkein, niin rahoituksen riittävyydessä ei ole ollut ongelmaa, vaan Yleisradion tehtävän laajuutta voitaisiin tarkastella nykyistä kriittisemmin ilman, että tehtävän kaventamisella olisi vaikutusta perustuslaissa turvattuun kansalaisten sananvapauteen. Ylen toimintaa tulee tarkastella jatkuvasti osana muuttuvaa mediakenttää. Ylen yhteiskunnalliseen vastuuseen tulisi muun ohella kuulua vastuu olla aiheuttamatta kohtuutonta haittaa mediamarkkinoiden toimivuudelle sekä osallistua edes pieneltä osin julkisen talouden säästötalkoisiin. RadioMedia ry Stefan Möller Anna Paimela toimitusjohtaja johtava asiantuntija
      • Yleisradio Oy, Holopainen Janne
        Uppdaterad:
        16.10.2024
        • Parlamentaarinen Yle-työryhmä linjasi mietinnössään 12.9.2024, että Ylen rahoitukseen ei tehdä vuosina 2025-2027 valtion televisio- ja radiorahastolain 3 §:ssä määriteltyä indeksikorotusta (nk. Yle-indeksin jäädytys). Yleisradion käsityksen mukaan Yle-indeksin jäädytyksestä tehtiin tällä tavoin lopullinen poliittinen päätös. Ylellä ei ole tästä päätöksestä lausuttavaa. Yle-indeksin jäädytys on toteutettu lausuntopyynnön kohteena olevassa hallituksen esityksen luonnoksessa asianmukaisesti. Yle pitää tärkeänä, että lakiluonnos tekee selväksi, että Ylen saamaan rahoitukseen tehdään lakisääteinen indeksikorotus indeksijäädytyksen jälkeen taas vuonna 2028. Yleisradio on käynnistänyt indeksin jäädyttämisen ja Ylen rahoituksen ALV-kannan muutoksen aiheuttaman rahoituksen vähentymisen vaatiman suunnittelun laajojen kustannussäästöjen toteuttamiseksi. Kustannussäästömahdollisuuksien tunnistamiseksi yhtiön kaikkien kuluerien välttämättömyys arvioidaan huolellisesti. Kustannussäästösuunnitelmat esitetään Yleisradion hallitukselle lokakuun 2024 lopussa. Tässä vaiheessa Ylen johdolla ei ole käytettävissä kustannussäästösuunnitelmia eikä vaikutusarvioita, joista Yle voisi kertoa liikenne- ja viestintäministeriölle. Yle ehdottaa, että hallituksen esitykseen lisätään säädöspohjan kuvaamiseksi maininta eurooppalaisen medianvapaussäädöksen 5 artiklan 3.kohdasta, joka kuuluu: “Jäsenvaltioiden on varmistettava, että julkisen palvelun medioiden rahoitusmenettelyt perustuvat avoimiin ja puolueettomiin kriteereihin, jotka vahvistetaan etukäteen. Kyseisillä rahoitusmenettelyillä on taattava, että julkisen palvelun medioilla on riittävät, kestävät ja ennakoitavissa olevat taloudelliset resurssit, jotta ne voivat täyttää julkisen palvelun tehtävänsä sekä kehittyä tässä tehtävässään. Kyseisten taloudellisten resurssien on turvattava julkisen palvelun medioiden toimituksellinen riippumattomuus.” Vaikka kyseisen säännöksen soveltamisvelvollisuus ei ole vielä nyt syksyllä 2024 alkanut, niin lausuntopyynnön kohteena olevan lakimuutoksen soveltamisaika vuodet 2025-2027 osuu pääosin aikaan, jolloin Suomen valtio on velvollinen noudattamaan tuon EMFA artikla 5.3 määräyksiä.
      • Ammattiliitto Pro ry, ICT- ja viestintäsektori
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Ammattiliitto Pro katsoo, että hallituksen esityksessä ehdotetut toimenpiteet kaventaisivat merkittävästi Yleisradion toimintaedellytyksiä. Esitetty indeksikorotusten jäädyttäminen tarkoittaisi hyvin pientä säästöä valtiontalouteen, mutta olisi Yleisradiolle merkittävä leikkaus ja vaikuttaisi huomattavasti sen toimintaan. Ilman indeksikorotuksia Yleisradion on entistä vaikeampi vastata yleisön tarpeisiin, ylläpitää laadukkaita palveluita ja kehittää uutta sisältöä. Julkisen palvelun yhtiönä Yleisradiolla tärkeä tehtävä on tuottaa laadukasta ja luotettavaa tiedonvälitystä kaikille kansalaisille. Tämä rooli korostuu nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa, jossa kansalaisten oikeus luotettavaan tietoon on osa huoltovarmuutta ja kriisinsietokykyä. Uutisarvostukset 2023 -tutkimuksen mukaan Yleisradio on kaikissa ikäryhmissä luotetuin uutismedia. Kaupallisen median kilpailukyky ei parane kansallisen yleisradioyhtiön resursseja leikkaamalla. Julkinen ja kaupallinen media toimivat erilaisilla perusteilla ja palvelevat yhteiskuntaa eri tavoin, mutta ne eivät ole toistensa vastakohtia. Yleisradion rahoituksen leikkaukset eivät auta kaupallista mediaa vahvistamaan asemaansa, vaan pikemminkin köyhdyttävät koko mediakenttää, joka kamppailee yhä kiristyvässä taloustilanteessa. Tiedonvälityksen ja journalismin monipuolisuuden turvaaminen on kansallisen edun mukaista, ja siksi Yleisradion rahoituksen leikkaaminen ei ole kestävä ratkaisu. Ammattiliitto Pro ry Antti Hakala, johtaja Mikko Honkanen, sopimusalavastaava
      • Medialiitto ry
        Uppdaterad:
        15.10.2024
        • Liikenne- ja viestintäministeriölle Diaarinumero: VN/26194/2024 Luonnos hallituksen esitykseksi valtion televisio- ja radiorahastolain 3 § muuttamisesta Medialiitto kiittää liikenne- ja viestintäministeriötä mahdollisuudesta antaa kirjallinen lausunto ministeriölle luonnoksesta hallituksen esitykseksi valtion televisio- ja radiorahastolain 3 § muuttamisesta (”luonnos”). Pääviestit • Median tukeminen Suomessa on käytännössä yhden yhtiön eli valtio-omisteisen Yleisradion tukemista. Yksipuolinen yhden mediayhtiön tukeminen on maan median monipuolisuuden ja monimuotoisuuden kannalta huolestuttavaa. • Luonnoksessa kuvattu Yleisradiolle tehtävien rahastosiirtojen indeksikorotusten jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi on parlamentaarisen työryhmän laiha kompromissi. • Yleisradion rahoitusta olennaisempaa on Yleisradion tehtävän tarkempi määrittely ja sen valvonnan saattaminen yhtiöstä riippumattomaksi. • Perustuslaki tai medianvapaussäädös eivät pakota lihottamaan Yleisradiota. Ne eivät myöskään estä Yleisradion tehtävän laajuuden nykyistä kriittisempää tarkastelua. Indeksikorotusten jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi on laiha kompromissi Luonnos sisältää valtion televisio- ja radiorahastolain 3 §:n muuttamisen siten, että pykälä vastaisi parlamentaarisen työryhmän mietinnössään esittämää linjausta kohdistaa yleisen taloustilanteen vuoksi säästötoimenpiteitä Ylen rahoitukseen. Mietinnön mukaan indeksitarkistusta ei sovellettaisi Yleisradiolle tehtäviin rahastosiirtoihin vuosina 2025–2027. Indeksikorotusten jäädyttäminen kolmeksi vuodeksi tarkoittaa, että Yleisradiolle valtion budjetissa osoitettava määräraha pysyy ennallaan vuoteen 2027 saakka. Lisäksi Yleisradion määrärahasta perittävää arvonlisäveroa korotetaan jo hallitusohjelmassa sovitusti 10 prosentista 14 prosenttiin. Se tapahtuu kuitenkin vasta vuonna 2026. Arvonlisäveron korotuksen nettovaikutus on pieni, koska samanaikaisesti lisätään Yleisradion ostopalveluja, joista maksettu arvonlisävero voidaan vähentää. Yleisradion toiminnan rahoitus on sidoksissa kansalaisten ja yritysten maksukykyyn. Yleisradioyhtiön kulut tai investointitoiveet eivät sellaisenaan linjaa rahoitusta. Medialiiton näkemyksen mukaan on reilua, että myös valtion omistama yleisradioyhtiö osallistuu edes pieneltä osin julkisen talouden säästötalkoisiin. Yleisradion rahoitusta olennaisempaa on Yleisradion tehtävän tarkempi määrittely ja sen valvonnan saattaminen yhtiöstä riippumattomaksi Yleisradioyhtiön tulee keskittyä julkisen palvelun ydintehtävään. Verorahoitus on ohjattava yhteiskunnallisesti merkitykselliseen yleisradiotoimintaan. Yleisradion tulisi hoitaa erityisesti sellaisia yhteiskunnan erilaisia sisältötarpeita, joita ei maamme mediamarkkinalla täytetä ilman julkista tukea. Medialiiton mukaan on ensisijaista, että Yleisradio luopuu viipymättä tekstimuotoisista verkkoartikkeleista, joilla ei ole EU-sääntelyn ja yleisradiolain edellyttämää liityntää liikkuvan kuvan tai äänen julkaisuihin. Näin säästetään kustannuksia ja vältetään Suomen ja Yleisradion toiminnan toteaminen EU:n valtiontukisääntelyn vastaiseksi EU-komission käsittelyssä. Yleisradion laajamittaisella sanomalehtityyppisellä verkkojulkaisulla on tutkitusti merkittävä sanomalehtien tilaamista vähentävä vaikutus. Yleisradion valvonnasta vastaa tällä hetkellä Yleisradion hallintoneuvosto. EU-sääntely edellyttää, että yleisradioyhtiön valvoja on yhtiöstä riippumaton. Muissa EU-maissa se on yleensä riippumaton valtion viranomainen, mutta Suomessa valvontatehtävää hoitaa Yleisradion oma elin, hallintoneuvosto. Sen pitäisi samanaikaisesti katsoa Yleisradion etua, määritellä yhtiön strategia ja valvoa, että Yleisradio pysyy tehtävässään – lakia ja EU-sääntelyä noudattaen. Kaksoisroolin vuoksi tehtävä on hallintoneuvostossa istuville kansanedustajille erittäin vaativa. Tehtävä tulisi siirtää yhtiöstä riippumattomalle taholle, esimerkiksi Traficomille tai Kilpailu- ja kuluttajavirastolle. Medialiitto pitää tärkeänä, että Yleisradion uudistaminen toteutetaan niin, että se turvaa suomalaisen moniarvoisen ja monipuolisen mediakentän tulevaisuuden. Etenkin paikallisella ja alueellisella lehdistöllä on korvaamaton merkitys sananvapaudelle, demokratialle ja tiedon huoltovarmuudelle. Perustuslaki tai medianvapaussäädös eivät pakota lihottamaan Yleisradiota Medialiitto kannattaa luonnoksen arviota lakimuutoksen suhteesta perustuslakiin ja säätämisjärjestykseen. Lakimuutoksesta seuraavat leikkaukset Yleisradion rahoitukseen eivät vaikuta merkittävästi perustuslain sananvapaussäännöksellä turvattuun jokaisen oikeuteen vastaanottaa viestejä, tietoja ja mielipiteitä sekä muita viestejä. Lakimuutos ei ole ongelmallinen perustuslaissa turvatun sananvapauden kannalta. Medialiitto korostaa luonnoksen kirjausta, että ”sananvapauden keskeisenä tehtävänä on luoda edellytykset ihmisten osallistumiselle poliittiseen ja yhteiskunnalliseen toimintaan sekä mahdollistaa julkisen vallankäytön kansanvaltainen kontrolli ja demokraattisessa yhteiskunnassa välttämätön avoin kansalaiskeskustelu”. Perustuslain 22 §:n mukaan julkisen vallan on turvattava perusoikeuksien ja ihmisoikeuksien toteutuminen. Julkiselle vallalle tulee perustuslaista velvoite luoda sellainen toimintaympäristö, joka tukee yksilön mahdollisuuksia ilmaista ja vastaanottaa erilaisia viestejä. Tämä perustuslain velvoite kattaa niin yksityisesti omistetun median toimintaedellytykset kuin julkisesti omistetun yleisradioyhtiön rahoituksen. EU:n uusi medianvapaussäädös pyrkii turvaamaan tiedotusvälineiden vapauden, moniarvoisuuden ja toimituksellisen riippumattomuuden EU:ssa. Kaikkia jäsenvaltiota suoraan velvoittavalla säädöksellä taataan EU-kansalaisten oikeus saada vapaata ja moniarvoista tietoa. Medianvapaussäädös koskettaa tiedotusvälineiden toimintaa laajasti. Medianvapaussäädöksessä ei määritellä kansalaisten informointia vain valtio-omisteisten yleisradioyhtiöiden tehtäväksi, toisin kuin Yleisradion toimitusjohtaja on antanut julkisessa kirjoituksessaan (https://yle.fi/aihe/a/20-10006708) ymmärtää. Suomessa ja muissa avoimissa länsimaisissa demokratioissa riippumattoman journalismin tuottaminen ei voikaan olla ensisijaisesti valtion vastuulla. Oikeusvaltioiden työnjaossa tämä rooli kuuluu ennen kaikkea vapaille, yksityisesti omistetuille medioille, kuten lehdistölle. Medianvapaussäädös velvoittaa jäsenvaltioita kunnioittamaan kansalaistensa oikeutta vastaanottaa moniarvoista toimituksellisesti riippumatonta mediasisältöä. Lisäksi jäsenvaltioiden tulee varmistaa, että säädöksen mukaiset edellytykset ovat olemassa tämän kansalaisten oikeuden turvaamiseksi. Kysymys on vapaan ja demokraattisen keskustelun edistämisestä. Medianvapaussäädöksen mukaan jäsenvaltioiden on harjoitettava mediapolitiikkaa, jossa otetaan tasapainoisesti huomioon myös yksityisesti omistettujen tiedotusvälineiden elinvoima. Medianvapaussäädös edellyttää, että yleisradioyhtiön rahoitus järjestetään riittävästi, kestävästi ja ennakoitavasti. Säädöksen mukaan taloudellisten resurssien on turvattava julkisen palvelun yleisradioyhtiöiden toimituksellinen riippumattomuus. Medianvapaussäädös ei ota kantaa julkisen palvelun tehtävän laajuuteen. Asiassa on hyvä muistaa, että Yleisradion rahoitus on kansantuotteeseen eli maksukykyyn suhteutettuna ylivoimaisesti Pohjoismaiden korkein, joten rahoituksen riittävyydessä ei ole ollut ongelmaa. Päätökset on tehty useiksi vuosiksi eteenpäin eli ennakoivasti. Medianvapaussäädös ei määrittele, mikä on Yleisradiolle riittävä budjetti. Säädös ei myöskään estä leikkaamasta rahoitusta vuosiksi eteenpäin. Medialiitto toteaa, että perustuslain 22 §:n ja myös luonnoksen edellä mainitun kirjauksen perusteella voidaan Yleisradion tehtävän laajuutta tarkastella nykyistä kriittisemmin ilman, että tehtävän kaventamisella olisi vaikutusta perustuslaissa turvattuun kansalaisten sananvapauteen. Kysymys on kokonaisuudesta, jossa julkisen vallan velvoitteena on varmistaa myös yksityisesti omistettujen tiedotusvälineiden, kuten esimerkiksi uutismedioiden, elinvoima. Medialiitto ry Jukka Holmberg Ismo Huhtanen toimitusjohtaja lakiasiainjohtaja, Uutismedian liitto Medialiitto on media-alan ja graafisen teollisuuden yritysten edunvalvontajärjestö. Jäsenjärjestömme ovat Aikakausmedia, Graafinen Teollisuus, RadioMedia, Suomen Kustannusyhdistys ja Uutismedian liitto. Yhdessä edustamme noin 600:aa yritystä uutismedian, aikakausmedian, kirjojen ja oppimateriaalin kustantamisen sekä painamisen, radio- ja tv-toiminnan ja jakelun alueilla. Jäsenyritykset työllistävät Suomessa suoraan noin 20 000 henkilöä, ja liiton edustamien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto on noin 3,1 miljardia euroa.
      • Kuuloliitto ry
        Uppdaterad:
        14.10.2024
        • Kuuloliitto ry on valtakunnallinen, 14 200 jäsenen vammais- ja kansanterveysjärjestö, jonka tavoitteena on kuulovammaisille esteetön ja saavutettava yhteiskunta. Noin 800 000 suomalaisella on jonkinasteinen kuulonalenema. Kuuloliitto antaa lausuntonsa tämän suuren ryhmän näkökulmasta. Yleisradiolaissa yhtiön tehtäväksi määritellään huolehtia ohjelmatarjonnasta myös vähemmistö- ja erityisryhmille. Yleisradion julkisen palvelun tehtävää ja rahoitusta arvioivan parlamentaarisen työryhmän muistiossa kiitettävästi tunnistettiin ja sovittiin turvattavaksi Ylen rooli ruotsinkielisten sekä vähemmistökielisten saavutettavien sisältöjen tuottajana. Nyt kun Ylen rahoitukseen kohdistetaan mietinnössä sovittuja säästötoimenpiteitä, Kuuloliitto haluaa muistuttaa, että viittomakielisten sisältöjen lisäksi myös muut eri tavoin vammaisia henkilöitä, kuten kuulo- ja näkövammaisia, palvelevat Ylen saavutettavuuspalvelut tulee säästötoimenpiteistä huolimatta turvata vähintään samantasoisina kuin tällä hetkellä. Tällaisia ovat muun muassa tekstitetyt, kuvailutulkatut ja selkokieliset sisällöt. Ylen merkitys tiedon ja ohjelmien saavutettavuudelle on Suomessa suuri. Lisäksi Ylellä on oleellinen rooli saavutettavia sisältöjä koskevassa kehitystyössä. Kuulovammaisilla henkilöillä tulee olla yhtäläinen oikeus kaikenlaisiin sisältöihin, niin tietoon, viihteeseen, kulttuuriin kuin urheiluun. Saavutettavia sisältöjä tulee edelleen kehittää ja tuottaa nykyistä enemmän. Esimerkiksi tekoälyn avulla saavutettavia sisältöjä voidaan tuottaa yhä tehokkaammin. Itse kehitystyö vaatii kuitenkin resursseja, jotka tulee turvata, vaikka Ylen rahoitukseen kohdistetaan säästötoimenpiteitä. Kuuloliitto katsoo, että eri tavoin vammaisille ihmisille saavutettavat sisällöt ovat olennainen osa Ylen julkista palvelua, eikä niistä saa säästötoimenpiteenä leikata.
      • RTTL Radio- ja televisiotoimittajien liitto ry, Partio Marjo
        Uppdaterad:
        11.10.2024
        • Radio- ja televisiotoimittajien liitto (RTTL ry) kiittää mahdollisuudesta lausua lakimuutoksesta. RTTL yhtyy kattojärjestönsä Suomen Journalistiliiton antamaan lausuntoon, jossa hallituksen esitys todetaan sekä haitalliseksi että tarpeettomaksi. Siinä tuodaan hyvin esiin esimerkiksi se, ettei tieteellisten tutkimusten mukaan hyvin resursoitu julkisen palvelun media heikennä kaupallisen median toimintaedellytyksiä. RTTL:n jäsenyhdistys Yleisradion ohjelmatyöntekijät (YOT) on niin ikään yhtynyt Journalistiliiton lausuntoon ja korostanut sitä, että esitetyllä lakimuutoksella on merkittävä vaikutus sekä Yleisradion tarjoamiin palveluihin että Yleisradion henkilöstön määrään. RTTL tukee jäsenyhdistyksensä viestiä.
      • Ylen ohjelmatyöntekijät ry
        Uppdaterad:
        3.10.2024
        • Ylen ohjelmatyöntekijät ry (YOT) kiittää mahdollisuudesta lausua lakimuutoksesta. YOT yhtyy Suomen Journalistiliiton antamaan lausuntoon. YOT kiinnittää huomiota erityisesti siihen, että lakimuutoksella on merkittävä vaikutus sekä Yleisradion tarjoamiin palveluihin että Yleisradion henkilöstön määrään. Lakiesityksen vaikutusarviossa tämä todetaan kiertoilmauksella viittaamalla siihen, että “Ylen on sopeutettava toimintaansa”. Toivomme, että sekä lakimuutoksesta päättävät kansanedustajat että kansalaiset ymmärtävät lakiesityksen vaikutukset, jotka ovat isot. YOT pitää erittäin tärkeänä, että indeksikorotukset palaavat vuonna 2028, sekä sitä, että eduskuntapuolueet ovat sitoutuneet tekemään Yleisradiota koskevat ratkaisut jatkossakin parlamentaarisesti.
      • Suomen Journalistiliitto, Nazarenko Salla
        Uppdaterad:
        3.10.2024
        • Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:ää muutettaisiin siten, että valtion talousarviosta valtion televisio- ja radiorahastolle Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseen suoritettavaan määrärahaan ei vuosina 2025, 2026 ja 2027 tehtäisi indeksin mukaisia vuotuisia korotuksia. Käytännössä muutos tarkoittaa leikkausta Ylen saamaan rahoitukseen. Journalistiliitto pitää esitystä sekä haitallisena että tarpeettomana julkisen talouden sopeuttamistarpeen näkökulmasta. Yleisradion rahoituksesta 98,8 prosenttia pohjautui Yle-veroon vuonna 2023. Keskimäärin Yle-veroa on viime vuosina kertynyt enemmän kuin Yle on käyttänyt rahaa. Indeksikorotuksen jäädyttäminen ei tuo valtion talousvaikeuksiin helpotusta, mikä tekee säästöaikeesta käsittämättömän. Yleisradio on vahva eurooppalainen julkisen palvelun yhtiö, jolla on lakisääteisenä tehtävänä mm. tukea kansanvaltaa ja jokaisen osallistumismahdollisuuksia; ottaa ohjelmistossa huomioon sivistys- ja tasa-arvonäkökohdat, tuottaa palveluja saamen- romanin ja viittomakielellä sekä tukea suomalaisen kulttuuriperinnön vaalimista. Ylen ohjelmisto on kaikkien saatavilla yhtäläisin ehdoin. Yle on merkittävä työllistäjä. Se tarjoaa paitsi työpaikkoja, mutta myös ostaa ohjelmia, palveluja ja tuotantoja muilta yrityksiltä noin sadalla miljoonalla eurolla vuodessa. Ylen rahoituksen leikkaaminen paitsi johtaa jopa satojen työpaikkojen menetyksiin, niin se myös ajaa ahdinkoon alan tuotantoyhtiöitä sekä freelancereita. Yle on laajasti ottaen erittäin merkittävä kulttuurin rahoittaja Suomessa. Julkisen palvelun leikkaaminen ei ole tieteellisten tutkimusten mukaan koskaan johtanut kaupallisen median toimintaedellytysten paranemiseen. Vuonna 2020 julkaistun, 28 EU:n jäsenmaata kattavan tutkimuksen mukaan tilanne voi olla jopa päinvastainen: verkkouutisten osalta havaittiin, että maissa, joissa on vahva julkisen palvelun media, ihmiset myös maksavat todennäköisemmin muista verkkosisällöistä. Tulos päti erityisesti Pohjoismaissa. Disinformaatio on Maailman talousfoorumin mukaan tällä hetkellä suurin uhka demokratialle. Tutkimustieto osoittaa, että uutiserämaat, eli alueet, joilla ei ole ammattimediaa, ovat alttiimpia disinformaation leviämiselle ja niissä kansalaisten luottamus toinen toisiinsa on heikompaa kuin muualla. Suomessa uutiserämaita ei ole, mutta osa harvaan asutuista alueista on vaarassa jäädä katveeseen. Luottamus uutisiin, matala korruptio, äänestysaktiivisuus sekä toimiva oikeusvaltio ovat tilastollisesti toisiinsa liittyviä asioita. Yleisradio on Suomen luotetuin media. Tuon luottamuksen menettäminen on riski koko demokratialle. Luottamusta rakennetaan ja uutiserämaita ehkäistään parhaiten tukemalla myös kaupallisen median toimintaedellytyksiä sen sijaan, että kurjistetaan julkista palvelua. Suomi on Islannin lisäksi ainoa Pohjoismaa, jossa ei ole pysyvää mediatukea kaupalliselle medialle. Yleisradiolla on myös merkittävä huoltovarmuustehtävä. Euroopassa riehuu sota ja vieraan vallan vaikuttamispyrkimykset ovat Suomessakin totta. Julkiselta palvelulta leikkaamisella voi olla arvaamattomia seurauksia myös turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Lopuksi kysymyksiä herättää elokuussa 2025 voimaan tuleva eurooppalainen medianvapausasetus, jonka viides artikla edellyttää EU:n jäsenmaiden takaavan julkisen palvelun mediayhtiöille riittävät, kestävät ja ennakoitavissa olevat taloudelliset resurssit julkisen palvelun tehtävänsä täyttämiseksi ja siinä kehittymiseksi. Nyt suunnitellut leikkaukset eivät ole eurooppalaisen medianvapausasetuksen hengen mukaisia. Suomen Journalistiliitto Hanne Aho, puheenjohtaja Petri Savolainen, edunvalvontajohtaja Salla Nazarenko, kansainvälisten asioiden asiantuntija
      • Sairio Esa
        Uppdaterad:
        1.10.2024
        • Kannatan hallituksen esitystä, jossa ehdotetaan, että valtion televisio- ja radiorahastosta annetun lain (745/1998) 3 §:ää muutettaisiin siten, että valtion talousarviosta valtion televisio- ja radiorahastolle Yleisradio Oy:n julkisen palvelun kustannusten kattamiseen suoritettavaan määrärahaan ei vuosina 2025, 2026 ja 2027 tehtäisi indeksin mukaisia vuotuisia korotuksia.