• Remissinstanser: 27
    Lausunnonantajan lausunto
      • Lisää tähän aputeksti liitteiden lisäämiselle. Vastaajat voivat liittää tiedostomuotoja: pdf, doc, docx, xls, xlsx, ppt, pptx, csv, txt, rtf, zip, jpg, jpeg, png, gif ja tif. Tiedostojen yhteenlaskettu koko saa olla korkeintaan 50 Mb.
      • Voitte kirjoittaa lausuntonne alla olevaan tekstikenttään
      • Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kukkonen Paavali
        Uppdaterad:
        15.11.2024
        • Lausunto työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) muistiosta koskien hallinnonalan toimijoiden strategisia painopisteitä, toimialoja ja osaamiskeskittymiä Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto työ- ja elinkeinoministeriön (myöhemmin TEM) muistiosta koskien yhteenvetoa TEM-konsernin yhteisistä strategisista painopistealueista, toimialoista tai osaamiskeskittymistä. EK:n näkemyksen mukaan on erittäin myönteistä, että TEM pyrkii vahvistamaan niin hallinnonalansa erityistehtäväyhtiöiden ja virastojen keskinäistä yhteis-toimintaa kuin yhteistyötä ministeriön kanssa ml. toiminnan strateginen suuntaaminen. Toimintaympäristön muutos, mutta myös kasvupolitiikan kyvykkyys (tai sen puutteet) edellyttävät toimintatapojen kriittistä tarkastelua niin TEM-konsernissa kuin muilla hallinnonaloilla. Elinkeinoelämän näkökulmasta kasvupolitiikan vaikuttavuus EU-tasolla, kansallisesti, alueellisesti kuin TEM-hallinnonalalla eri toimijoiden osalta – niin yhdessä kuin erikseen – ei ole riittävä. On välttämätöntä etsiä keinoja sen nostamiseksi. Tätä tarvetta korostavat edelleen julkisen talouden tervehdyttämisen asettamat resurssipaineet, joiden voi arvioida jatkuvan vielä myös ainakin seuraavalla hallituskaudella. Uudistamisen tarpeesta todistavat pitkittynyt talouden ja tuottavuuden heikko kasvu. Suomen viennistä 2/3 on yhä sadan suurimman yrityksen harteilla ja viennin pk-intensiteetti merkittävästi mm. Ruotsia ja Tanskaa heikompi. Kasvuyritysten sekä vientiin ja kansainvälistymiseen tähtäävien ja kykenevien yritysten määrää on välttämätöntä nostaa Suomen elinkeinorakenteen vahvistamiseksi ja näin koko yhteiskunnan resilienssin lisäämiseksi. Edellä mainittuihin tarpeisiin vastaaminen edellyttää elinkeinopolitiikalta nykyistä huomattavasti strategisempaa ja tuloshakuisempaa otetta. TEM-konsernin yhteistoiminnan vahvistaminen pyrkii ymmärtääksemme juuri tähän, mutta sitä koskeva lausuntokierrokselle lähetetty muistio vaatii kuitenkin vielä merkittävää jatkoarviointia. EK:n jäsenliitot ovat lausuneet muistiosta laajalti. Nämä lausunnot sisältävät tärkeitä toimialakohtaisia näkökulmia, joihin TEM:n toivotaan tutustuvan tarkoin. Toimeksiannosta yleisesti TEM:n toimeksianto hallinnonalansa erityistehtäväyhtiöille ja virastoille käsitti muistiossa käsiteltävien strategisten painopistealueiden, toimialojen ja osaamiskeskittymien hahmottamisen lisäksi ehdotukset aikaisempaa tiiviimmän hallinnonalan toimijoiden välisen yhteistyön konkreettisista toimintamalleista. EK katsoo, että hallinnonalan yhteistyön konkreettisten toimintamallien kehittämisen kautta on saavutettavissa merkittävää lisäarvoa. Olisi toivottavaa, että myös tämä kokonaisuus olisi liitetty osaksi lausunnolle lähetettyä muistiota. Toimeksianto osoitettiin Finnveralle, Innovaatiokeskus Business Finlandille, Suomen Teollisuussijoitukselle, Geologian tutkimuskeskukselle, Teknologian tutkimuskeskus VTT:lle, ELY- keskuksille sekä Lääkekehityskeskukselle. Toimintaympäristön muutoksen vuoksi taloudellinen turvallisuus, erilaiset riippuvuudet ja toimivat toimitusketjut ovat nousseet uudella tavalla merkityksellisiksi elinkeino- ja teollisuuspolitiikassa. Taloudellinen turvallisuus on huomioitava jatkotyössä ja tämä puoltaisi myös TEM:n hallinnonalaan kuuluvan Huoltovarmuuskeskuksen integroimista mukaan jatkotyöhön. Muistiossa kerrotaan työryhmän muodostavien TEM:n hallinnonalan toimijoiden jakautuvan tutkimus-, asiantuntija-, ja infrastruktuuripalveluita tuottaviin toimijoihin sekä rahoitustoimijoihin. Jaottelua olisi perusteltua tarkentaa, sillä se ei tunnista riittävästi mm. Business Finlandin, Finnveran ja tulevien Elinvoimakeskusten asiantuntijaroolia yritysasiakkaiden palvelemisessa. Edellä mainitut toimijat sekä myös mm. Tesi ja Lääkekehityskeskus muodostavat käytännössä ministeriölle sen toiminnalle välttämättömät asiantuntijakyvykkyydet (ks. lisähuomioita tähän liittyen lausunnon lopussa). Painopistevalintoihin liittyvistä riskeistä ja mahdollisuuksista Kysymys: Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? Pyrkimys vahvempiin strategisiin valintoihin on ymmärrettävää haettaessa mahdollisimman hyvää vaikuttavuutta. Suomen resurssit ovat pienenä maana hyvin ra-jalliset, joten ne on käytettävä tehokkaasti. Tulosten aikaansaaminen kohdenta-malla kasvupanostuksia tavalla, jolla on kansainvälisessä kilpailussa todellista merkitystä, on haastavaa, mutta ei mahdotonta. Suomesta löytyy näiltä osin onnistumisia ja on hyvä syy uskoa, että niitä voidaan saavuttaa myös jatkossa. Selkeiden (toimialakohtaisten) painopisteiden valinnassa on myös riskejä. Valinnoissa ei välttämättä kyetä tunnistamaan uusia kasvumahdollisuuksia ja/tai innovatiivisimpia yrityksiä, vaan kytkeydytään yhteistyöhön totuttujen kumppaneiden kanssa. Riski liian vahvasta polkuriippuvuudesta ja ns. uponneiden kustannusten harhan toteutumisesta on merkittävä. Jos vahvempia valintoja ovat tekemässä ministeriöiden ja yhtiöiden virkamiehet, on myös kysyttävä millä osaamisella ja sen uusiutumiskyvyllä tämä tapahtuu – paraskaan rajallisen virkamiesresurssin kyvykkyys ei kykene elämään kehittyvien markkinoiden mahdollisuuksien mukana, eivätkä etenkään hallinnolliset strategiset muutokset reagoi niihin riittävän joustavasti. Hyvistä tarkoituksista huolimatta valinnoista voi tulla säilyttäviä uudistavuuden sijaan. Ongelma voidaan välttää lähestymällä kasvupanostusten kohdentamista horisontaalisesti ja yhdistäen siihen samalla toimialavalintojen sijaan fokusoituminen tarkemmin niiden parhaita mahdollisuuksia tarjoaviin arvoketjun osiin. Tähän voidaan pyrkiä myös rajaamalla valintoihin käytettävien resurssien osuutta riittävästi suhteessa horisontaalisesti käytettäviin resursseihin. Muistion kuvauksissa ainoastaan BF:n kohdalla on mainittu, että vuosittaiset allokaatiot käytetään puoliksi sovittujen teemojen alalla ja puolet jätetään avoimeksi. Mikä tämä suhde olisi jatkossa ja mikä suhde on muiden toimijoiden osalta? Jos konsernin toimijoilla on vahvasti päällekkäiset tavoitteet, on vielä paljon nykyistäkin tärkeämpää huolehtia, että tilaa jää uusille avauksille sekä muiden kuin panopistealojen ja niiden yritysten parhaille kasvuhankkeille. Riippumatta mahdollisista TEM-konsernin tasoisista valinnoista, viime kädessä valintojen suuntaamisesta päätetään aina merkittävissä määrin myös poliittisella tasolla, usein jopa hallitusohjelmassa. TEM-konserni on aiemmin ilmaissut huoltaan siitä, että resurssien liian pitkälle menevä sitominen hallitusohjelmalla tai muilla poliittisilla päätöksillä kaventaa liiaksi sen toimijoiden kyvykkyyttä suunnata resursseja joustavasti. Mahdolliset vahvemmat TEM-konsernin valinnat eivät poista poliittisten valintojen merkitystä. Jos TEM-konsernin valinnat kiinnittävät merkittävän osan resursseista ja niistä pyritään pitämään kiinni poliittisten valintojen lisäksi, pahimmillaan vapaiden resurssien osuus kaventuu olemattomaksi. Riskinä on myös elinkeinopolitiikan entistä vahvempi politisoituminen, sillä jo hallitusohjelmatasolla tehdyt kirjaukset näyttäytyvät monille toimijoilla entistä tärkeämpinä. TEM-konserni tuskin pitää tätä toivottavana, eikä se lisää elinkeinopolitiikan ennakoitavuutta hallituskausien välillä tai mukautumiskykyä niiden aikana (liikkumavara). Kriittisimmistä painopistevalinnoista Kysymys: Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? TEM:n muistion mukaan “työryhmä ei tunnistanut merkittävää muutostarvetta strategisten painopistealueiden uudelleen määrittämiselle yritysten toiminnassa, sillä jo nyt käytännössä painopisteet ovat riittävän paljon limittäin keskenään”. Edellä kuvattu analyysi koskee toimialakohtaisia teemoja. EK:n ymmärryksen mukaan toimeksiannon taustalla on havainto siitä, ettei nykyiset toimintatavat ole tuottaneen riittäviä kasvupoliittisia tuloksia, mihin nyt haetaan myönteistä muutosta. Muistion perusajatuksena on kuitenkin se, että kasvun haasteisiin vastattaisiin jatkossakin kiinnittymällä kuvattuun toimialakohtaisten painopisteiden lähestymistapaan, mutta tehtäisiin se entistä voimakkaammin. Kuten edellä todettu, toimialakohtaisiin valintoihin liittyviä haasteita voidaan kiertää lähestymällä strategisia painopisteitä horisontaalisesti ja laaja-alaisesti eri toimialoja koskevilla painotuksilla. Tällöin niiden kohteena voi olla esimerkiksi 1) tuottavuuden merkittävä kasvattaminen, 2) elinkeinorakenteen vahvistaminen mittelstand-kasvun kautta (hallitusohjelmaa noudattaen), sekä 3) viennin ja kansainvälistymisen vauhdittaminen. Niiltä osin kuin valintoja tehdään toimialakohtaisuuden kautta, voidaan vaikuttavuutta vahvistaa fokusoimalla valintoja entistä tarkemmin juuri niihin arvoketjun osiin, joissa Suomella on erityisesti saavutettavissa merkittävää kasvua ja korkeaa lisäarvoa. Painopistealueiden puutteista “Kysymys: Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne?” Jos painopistevalintoja lähestytään toimialojen kautta, on asiaa tarkasteltava muistiossa esitettyä laajemmin eli nostaen teollisuuspoliittisessa strategiassa tunnistettujen toimialojen ja teemojen rinnalla myös muita kokonaisuuksia. Samalla myös niitä on kyettävä tarkastelemaan laadullisesti uudella tavalla. Hallinnonalan toimijoiden lähestymistavat ovat hyvin teknologia ja raaka-ainekeskeisiä. Näkökulmaa on pystyttävä laajentamaan kestävän kasvun vaatimaan laajempaan aineettomaan arvonluontiin. Tämä tarkoittaa nykyistä laajempaa otetta toimialoihin ja yrityksiin sekä tutkimussisältöihin, jotta syntyy kokonaan uusia arvoketjuja ja palveluja sekä tuotteita. Konkreettisesti esiin voi nostaa esimerkiksi muistiossa mainitun kiertotalouden, jonka osalta uudenlaisten liiketoimintamallien ja ansaintalogiikoiden kehittäminen on jäänyt vajaaksi. Sen sijaan keskitytään raaka-ainepuolelle, koska se osataan paremmin. TEM-konsernin toimijoiden olisi uskallettava astua pois omalta mukavuusalueeltaan, eikä toiminta saa rajautua siksi, että ministeriön ja yhtiöiden virkamiehet osaavat parhaiten tietyt alat. TKI-intensiivisten toimialojen lisäksi on huomioitava kaikki ne toimialat, joilla on merkittävää kasvu- ja työllisyyspotentiaalia sekä riittävästi myös ne osa-alueet, joilla tunnistetaan olevan muuten laajaa yhteiskunnallista merkitystä (esim. taloudellisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta). Näitä on eritelty laajemmin mm. Palvelualojen työnantajat Paltan, Kaupan liiton, Matkailu- ja Ravintolapalvelut Maran, Suomen Tekstiili- ja Muoti STJM:n sekä Suomen Elintarviketyönantajat ETL:n ja Finanssialan lausunnoissa. Tarkempia huomioita teollisuustoimialojen suurinta potentiaalia omaavista toimialoista ja arvoketjujen osista on analysoitu mm. Teknologiateollisuuden ja Kemianteollisuuden lausunnoissa. Katvealueet palvelu- ja rahoitustarjonnassa “Kysymys: Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat?” Tiedossa olevia ja muutostarpeita vaativia yrityspalvelu- ja rahoituskokonaisuuksia ovat mm. seuraavat: • Innovaatioiden, kaupallistamisen ja kansainvälistymisen rahoitus. Myönteisen yritysvetoisen T&K-rahoituksen lisäämisen rinnalla, BF:n ei-T&K-valtuuksista on jouduttu leikkaamaan. Näin siitä huolimatta, että Suomen TKI-toiminnan tunnustettuna heikkoutena on juuri kyky muuntaa T&K:n toiminnan tuloksia onnistuneesti innovaatioiksi, kaupallistaa ne ja viedä kansainvälisille markkinoille. Tämä kehitys heikentää T&K-panostusten vaikuttavuutta ja tulisi korjata ensi tilassa. Innovaatiorahoitusta on lisättävä myös, jotta suomalaisyritykset pystyvät hyödyntämään jatkossa EU:n elinkeinopolitiikassa merkitystään kasvattavia IPCEI-hankkeita. • Varmistetaan T&K-panostusten kasvuvaikutus. T&K-panostusten osalta on varmistettava, että panostukset toteutuvat mahdollisimman vaikuttavasti. Tämä edellyttää yritysvetoisuuden toteutumisen lisäksi sen varmistamista, että OKM-sektorin panostukset palvelevat myös kasvua ja samalla huomioidaan T&K-yhteistyörakenteiden vahvistuminen. T&K:ta harjoittavien yritysten määrää on kyettävä lisäämään. Se edellyttää tuottavuuden ja teknologian käyttöönoton nostamista aiempaa merkittävämpään rooliin huomioiden tämä tarvittavalla tavalla eri instrumenttien myöntökriteereissä. Aktivointitoimia mittelstand- ja pk-yritysten suuntaan on vahvistettava sekä parannettava palveluiden alueellista saavutettavuutta. Veturihankkeiden osalta korjaavia toimia on jo toteutuksessa. • Viennin edistämisen resurssien taso. Viennin edistämiseen ja kansainvälistymisen tukeen käytettävät resurssit ja palvelutaso ovat moniin verrokkimaihin nähden heikommat. Käynnissä olevan TF-uudistuksen yhteydessä on huolehdittava budjettiriihikirjauksen mukaisesti, etteivät ne edelleen heikkene. EK:n tulkinnan mukaan tämä tarkoittaa, että vienninedistämistyöhön käytettävissä olevien henkilötyövuosien määrä ei saa hallinnollisesta uudistuksesta johtuen vähentyä (myöskään pidemmällä aikavälillä). BF:n ulkomaanverkoston integroiminen UM:ään tulee toteuttaa pysyvän Oy:n kautta, joka mahdollistaa joustavasti erilaisten rahoitusmallien hyödyntämisen. Kansainvälistymistä tukeviin palveluihin ja niiden resurssien turvaamiseen tulee kiinnittää huomiota koko TF-palveluketjussa myös TEM-konsernin toi-mijoissa osalta (uudistuva BF, Elinvoimakeskukset jne.). Tesi on integroitava mukaan TF-toimintaan. EK katsoo, että realistinen tapa nostaa merkittävästi viennin edistämisen palvelutasoa ja resurssointia on maksullisten lisäpalveluiden käyttöönotto verrokkimaiden tapaan. Ne muodostivat aikanaan myös n. 40 % Finpron rahoituksesta ja ovat nykyäänkin merkittävässä roolissa muiden Pohjoismaiden vienninedistämisjärjestelmissä. Lisäpalveluilla tarkoitetaan mm. alkuvaiheen markkinakartoituspalveluja, joilla autetaan pk-yrityksiä ottamaan kansainvälistymisensä ensiaskeleet. Lisäksi TF-toimijoiden tulisi vahvistaa yhteistä toimintamallia, jossa kansainvälistymiseen ja rahoitukseen liittyviä neuvontapalveluita tarjottaisiin nykyistä proaktiivisemmin potentiaalisille kasvu- ja kansainvälistyjäyrityksille. Osana viennin edistämisen ja kansainvälistymisen riittävää rahoitusta on ensiarvoisen tärkeää kääntää Visit, Invest in ja Work in Finland -toimintojen rahoitus nousuun ja turvata niiden asema osana TF-toiminnan uudistamista. • Finnveran tappiokorvaussitoumuksen nostaminen. Finnveran toiminnasta tehtyjen ulkopuolisten arviointiraporttien mukaan Finnveran kyky tukea yritysten kasvua ei ole kotimaan pk-yritysrahoituksen osalta verrokkimaiden tasolla. Riskinottoprofiilin todetaan arvioinneissa olevan selvästi verrokkimaita konservatiivisempi. Suomessa pk-kasvuyritysrahoitusta koskeva markkinapuute on kuitenkin ohuesta pääomamarkkinasta johtuen monia näitä verrokkimaita laajempi. Finnveran kotimaan takauspalveluita ja suoraa luotonantoa sekä riskinottokykyä yleisesti onkin kasvun edistämisen näkökulmasta kehitettävä markkinapuutteita nykyistä paremmin täydentävään suuntaan. • Finnvera-lakiuudistuksella toimintakyvyn vahvistaminen. Finnveraa koskevan lakiuudistuksen voimaansaattaminen kuluvan hallituskauden aikana siten, että yhtiön toimintakyky vahvistuu, on keskeistä Suomen viennin kilpailukyvyn turvaamiseksi. Esille on noussut keskustelua EU-tason vienti-luottoinstrumenttien tarpeesta. Identifioitaviin tarpeisiin on vastattava, mutta tämä tulee tehdä mallilla, jossa EU (tai esim. EIB) voivat taata suuria vienti-luottoja, mutta ne jalkautetaan edelleen markkinoille kansallisten vientiluottolaitosten kautta (Finnvera). Elinkeinorakenteen uudistuessa on tärkeää var-mistaa, että Finnvera on aloitteellinen myös palveluviennin vauhdittamisessa. Sama koskee palvelualan kasvumahdollisuuksien huomioimista myös uusiutuvan Tesin toiminnassa. • Alueellisten kasvupalveluiden kehittäminen. Alueellisten kasvupalvelujen tila vaihtelee voimakkaasti alueittain ja kunnittain. Niiden kehittäminen on keskittynyt viime vuosina erityisesti työllisyyspalveluihin henkilöasiakkaiden näkökulmasta. Samalla yrityspalveluiden kehittäminen on jäänyt taka-alalle. TE-keskusten purkaminen ja siirtyminen 45:een kuntien muodostamaan työllisyysalueeseen ei näyttäydy ainakaan toistaiseksi parannukselta aiempaan. Tilanteen helpottamiseksi uusista Elinvoimakeskuksista on luotava riittävillä kyvykkyyksillä ja instrumenteilla toimivia alueellisen elinvoimatyön kehittäjiä ja koordinoijia. Painopiste tulee olla yrityspalveluissa, missä elinvoimakeskuksilla on avainrooli “maakunnista maailmalle” -palvelupolun toimivuuden ja Team Finland -neuvonnan osalta. Samalla valtiollisten toimijoiden on tunnistettava alueelliset kehitysyhtiöt entistä vahvemmin tärkeinä kumppaneina yrityspalveluissa ja investointien vauhdittamisessa syventäen yhteistyötä niiden kanssa. • EU- ja kv-rahoituksen kotiuttaminen. Kykyä kanavoida EU- sekä kansainvälisten yhteistyö- ja rahoituslaitosten tarjolla olevia resursseja Suomea ja suomalaisyrityksiä hyödyttävällä tavalla tulee tehostaa ja lisätä merkittävästi yhteistyössä eri ministeriöiden ja valtionhallinnon toimijoiden kanssa. Asiaan on kiinnitetty huomioita jo pidemmällä aikavälillä ilman merkittäviä edistysaskelia tai riittäviä toiminnallisia uudistuksia ja sen näkymistä toiminnan prioriteeteissä. Edes ajantasaista ja riittävää kuvaa eri hallinnonalojen toimijoiden aktiviteeteista asiakokonaisuudessa ei ole riittävästi saatavilla. Yrityksille tarjottavat palvelut ovat asiassa puutteellisia niin TEM-konsernin kuin UM:n alla. Tilannetta on korjattava tavoitteellisesti välittömästi. Lisäksi Suomen tulee pyrkiä nykyistä tehokkaampaan ennakkovaikuttamiseen EU:n rahoi-tusinstrumenttien suunnitteluvaiheessa. Erityisvastuuta siitä kantavat työ- ja elinkeinoministeriön ohella, valtioneuvoston kanslia ja ulkoasianministeriö. Suomen tulee mahdollisimman nopeasti korjata lainsäädännöllinen puute, joka estää hyödyntämässä EU-rahoitusinstrumentteja, joissa on sekaluottoihin tarkoitettua lahjarahaa (akuutisti esimerkiksi Ukraine Investment Framework). • Investointien kotiuttaminen. TEM:n organisoima investointinyrkin toiminta on myönteinen uudistus, joka vaatii kuitenkin edelleen vahvistamista. Yhden luukun palvelukonseptia on selkeytettävä ja viestittävä siitä myös ulospäin. Investointinyrkin työn alle otettavien hankkeiden tuki muiden hallinnonalojen osalta on oltava nykyistä vahvempi. Invest in -toiminnot on kytkettävä mukaan investointinyrkin toimintaan. Lopuksi TEM-hallinnonalan kehittämisessä keskeistä on myös itse ministeriön ohjaus- ja toimintakyky. TEM:llä on oltava aito kyky valvoa ja ohjata hallinnonalansa toimi-joita. EK kantaa huolta hallinnonalan asiantuntijaresurssien liiallisesta keskittymisestä sen alaisiin erityistehtäväyhtiöihin ja virastoihin. Hallinnonalan yhteisessä kehittämisessä tärkeää on myös riittävien kyvykkyyksien varmistaminen itse ministeriölle. Lisäksi eri elinkeinopoliittisten ohjelmien ja strategioiden tulisi tulos- ja kasvuhakuisuuden edistämiseksi pitää sisällään nykyistä selvästi konkreettisemmin määriteltyjä toimenpiteitä, mittareita sekä seurantamekanismeja selkeine vastuineen ja tavoiteaikatauluineen. Muistio ja sen taustalla oleva laajempi prosessi pyrkii vahvistamaan TEM-hallinnonalan toimintaa kasvun vauhdittamiseksi. Strategisen kasvupolitiikan ta-voitteiden saavuttamiseksi pelkästään TEM:n sitoutuminen niihin on riittämätöntä. Huolimatta kehittämistarpeista TEM-hallinnonalan tahtotila ja osaaminen tähtäävät täysimääräisesti kasvun luomiseen. Ottaen huomioon Suomen käsillä olevat haasteet, tämä tahtotila ei ole riittävissä määrin jaettu koko valtioneuvostossa ja muilla hallinnonaloilla. TEM:n tulisikin toimia nykyistä voimakkaammin kasvupolitiikan nostamiseksi koko valtioneuvostotason prioriteetiksi riippumatta siitä, miten tämä vaikuttaa sen omaan asemaan yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edistämisessä. Mikäli TEM-konsernin hahmotelmat strategisista painopistealueista, toimialoista tai osaamiskeskittymistä johtaa merkittävään muutokseen elinkeinopoliittisessa ajatte-lussa suhteessa ns. “voittajien valintaan”, tämä strateginen muutos tulee käsitellä ylimmällä poliittisella tasolla valtioneuvostossa. Helsingissä 15. marraskuuta Petri Vuorio johtaja Paavali Kukkonen johtava asiantuntija
      • Suomen Yrittäjät ry
        Uppdaterad:
        15.11.2024
        • Suomen Yrittäjät suhtautuu varauksellisesti esitykseen työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategisista painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä. Pidämme sinänsä kannatettavana pyrkimystä aikaisempaa tiiviimpään hallinnonalan toimijoiden väliseen konkreettiseen yhteistyöhön. Tällä voitaisiin nykyistä paremmin välttää viimeaikaiset tilanteet, joissa toimijat ovat organisaatiota kehittäessään luoneet toisen toimijan kanssa päällekkäisiä tai kilpailevia tuotteita. Toimijoiden perimmäinen tehtävä ja julkisen talouden tilanne huomioon ottaen tällainen päällekkäisyys tai keskinäinen kilpailu ei ole tarkoituksenmukaista. Samaan aikaan muistutamme siitä, että eri toimijoilla on erilainen perustehtävä. Osalla toimijoista korostuu enemmän aktiivinen toiminta ja osalla perustehtävä on ensisijaisesti markkinapuutteeseen puuttuminen. Näkemyksemme mukaan esitys työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategisista painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä ei ota huomioon tätä seikkaa. Olemme erityisen huolestuneita ajattelumallista, jonka mukaan valtio kykenee valitsemaan voittajat. Näkemyksemme mukaan markkinat kykenevät poliittista päätöksentekoa paremmin valitsemaan ne potentiaalisimmat kyvykkyydet, joihin investoida ja julkisen toimijan ensisijainen tehtävä on tukea näitä valintoja jakamalla riskiä. Suomen Yrittäjät on erityisen huolissaan kehityksestä, jossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet ja toimet kohdistetaan yhä voimakkaammin keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Haluamme muistuttaa siitä, että kaikki nykyiset keskisuuret ja suuret yritykset ovat joskus olleet mikroyrityksiä. Lisäksi huomautamme, että esimerkiksi T&K-tukien kohdentaminen pienille ja keskisuurille yrityksille tuottaisi suurimmat hyödyt (Koski & Fornaro, 2022). Näkemyksemme mukaan Suomen elinkeinoelämää tulee kehittää kyvykkyyksien kautta. Esityksessä työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategisista painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä tämä ei toteudu ja on haitallista, että toiminnan painopisteitä tarkastellaan suppeasti teollisuuspoliittisen strategian painopisteiden kautta. Teollisuuspoliittista strategiaa valmistelevan työryhmän näkemyksen mukaan Suomessa on kasvukykyisiä toimialoja ja lupaavia osaamiskeskittymiä laaja-alaisesti, mutta suurimmat tulevaisuuden kasvumahdollisuudet liittyvät TKI-intensiivisiin toimialoihin. Emme kiistä näkemystä yleisellä tasolla, mutta huomautamme, että TKI-intensiivisiin toimialojen valikoitumisen taustalla on aiemmin tehdyt valinnat, joissa TKI-toiminnan tuki on kohdistettu poliittisesti valikoidusti. Suomen Yrittäjät katsoo, että toimintaympäristö on muuttunut ja muuttuu jatkuvasti. Tämän vuoksi edellä mainittuja näkemyksiä ei voida pitää elinkeinoelämän tarpeiden mukaisena. Samaan aikaan huomautamme, että vallitsevien strategisten painopistealueiden aikana Suomen talouskasvu ja tuottavuuskehitys on ollut heikkoa. Näin ollen strategisten painopistealueiden uudelleen määrittäminen voisi olla perusteltua. Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? Suomen Yrittäjät korostaa markkinaehtoisen ja ennakoitavan toimintaympäristön merkitystä. Katsomme, että poliittisesti päätettyjen painopistealueiden valinnan riski on, että valinta kaventaa innovaatiot ja kasvun harvoille päätösperäisille toimialoille, jolloin kyky menestyä muuttuvassa maailmassa heikkenee. Taloudellisen kasvun rahoituksessa yksityisen pääoman tulisi toimia ensisijaisena suunnannäyttäjänä, ja valtion roolin tulisi olla tukemassa tätä kehitystä – ei valita voittajia. Näin kasvua luodaan laaja-alaisesti, Suomen kilpailukykyä ja talouden joustavuutta tukien. Lisäksi pidämme erittäin suurena riskinä sitä, että painopistealuevalinnoilla voi olla merkittäviä negatiivisia vaikutuksia niille toimialoille, jotka eivät valikoidu painopistealueiksi. Vaikka elinkeinoelämän kehittämisessä voi joissain tilanteissa olla perusteltua tunnistaa ja tukea tiettyjä kasvualueita, ei tukitoimien tulisi sulkea pois muita toimialoja tai aiheuttaa epätasapainoa resurssien kohdentamisessa. Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? Kasvua hakevat pk-yritykset, mukaan lukien mikroyritykset ja yksinyrittäjät Potentiaalisimmat kyvykkyydet toimialasta riippumatta Voimakasta kasvua tavoittelevat yritykset kokoluokasta riippumatta Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? Palveluala ml. kauppa ja logistiikka sekä luovat alat ovat osa-alueita, jotka olisi perusteltua nostaa osaksi TEM:n hallinnonalan palvelu- ja rahoitustarjontaa. Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? Meiltä puuttuu rahoitusinstrumentit, joilla voitaisiin tukea kasvuhakuisten pk-yritysten kehittämistä ennen mahdollista BF-rahoituksia. Aiemmin ELY-keskuksilla käytössä ollut Yritysten kehittämispalvelut -rahoitusinstrumentti toimi hyvin, mutta koska sitä tai vastaavaa palvelua ei ole saatavilla, näemme tässä kohtaa merkittävän katvealueen.
      • Pääomasijoittajat ry
        Uppdaterad:
        15.11.2024
        • Työ- ja elinkeinoministeriölle lausuntopalvelu.fi VN/21764/2024 Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toimialat ja osaamiskeskittymät Tausta Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antoi 23.7.2024 hallinnonalansa erityistehtäväyhtiöille ja virastoille toimeksiannon laatia ministeriölle yhteisen esityksen siitä, mitkä strategiset painopistealueet, kuten toimialat tai osaamiskeskittymät tulisi jatkossa olla uudistettavan TEM:n hallinnonalan yhteisen tekemisen keskiössä kestävän kasvun sekä uusien teollisten toimialojen ja osaamiskeskittymien aikaansaamiseksi. TEM:n toimijoista muodostettu työryhmä antoi ministeriölle esityksensä strategisista painopistealueista 4.10.2024. Työryhmä ei tunnistanut merkittävää muutostarvetta strategisten painopistealueiden uudelleen määrittämiselle yritysten toiminnassa, sillä jo nyt käytännössä painopisteet ovat riittävän paljon limittäin keskenään. Työ- ja elinkeinoministeriö on lähettänyt lausuttavaksi Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toimialat ja osaamiskeskittymät". Tavoitteena on määritellä ne strategiset painopistealueet, kuten toimialat tai osaamiskeskittymät, jotka tulevat jatkossa olemaan ministeriön ja hallinnonalan yhteisen tekemisen keskiössä kestävän kasvun ja uusien teollisten toimialojen aikaansaamiseksi. Pääomasijoittajat ry kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa ja toteaa asiassa seuraavaa: Lausunnoissa on pyydetty arvioimaan erityisesti seuraavia kysymyksiä (kts. liite: "Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toimialat ja osaamiskeskittymät" • Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? Pääomasijoittajat ry korostaa ennakoitavan ja markkinaehtoisen toimintaympäristön merkitystä. Taloudellisen kasvun rahoituksessa yksityisen pääoman tulisi toimia suunnannäyttäjänä, ja valtion rooli olisi tukea tätä kehitystä – ei valita voittajia. Näin varmistetaan, että pääomat suuntautuvat markkinan tunnistamille mahdollisuuksille ja kasvua luodaan laaja-alaisesti, Suomen kilpailukykyä ja talouden joustavuutta tukien. Pääomasijoittajat ry katsoo, että elinkeinoelämän kehittämisessä voi olla perusteltua tunnistaa ja tukea tiettyjä kasvualueita, mutta tukitoimien ei tulisi sulkea pois muita toimialoja tai aiheuttaa epätasapainoa resurssien kohdentamisessa. Painopistevalintojen tulisi olla riittävän laajoja, ajassa joustavia ja myönteisesti eri teemoihin panostavia, ei kategorisesti tiettyjä toimialoja suosivia tai toisia syrjiviä. Liian tiukat painotukset saattavat rajata pois merkittäviä kasvualoja, mikä voi heikentää elinkeinoelämän uudistumiskykyä ja innovatiivisuutta. Painopistealueiden selkeä valinta voi tehostaa toiminnan vaikuttavuutta, mutta onnistuminen edellyttää tasapainoa ja harkittua lähestymistapaa. On tärkeää välttää liian kapeita valintoja, jotta markkinoiden dynaamisuus ja innovatiivisuus säilyvät. Lisäksi ministeriön ja sen hallinnonalan toimijoiden tulisi toimia mahdollisimman markkinaehtoisesti, tukeutuen yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa sen sijaan, että valtion rooli korostuu liikaa ohjaavana toimijana. • Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? Yksityiskohtana kiinnitämme huomiota siihen, että Tesin painopisteenä on todettu olevan suomalaisten kasvua ja kansainvälistymistä tavoittelevien yhtiöiden rahoittaminen ja tukeminen sekä yksityisen kasvurahoituksen kanavoiminen. Tesin kohderyhmää ovat tuottopotentiaalia omaavat yhtiöt aikaisen vaiheen startup-yhtiöistä scaleup-vaiheen kasvuyhtiöihin. Tesi voi toteuttaa myös sijoituksia teollisuuspoliittisiin yhtiöihin sekä kasvutavoitteellisiin vakiintuneisiin yhtiöihin. Tesin sijoitusteemoja ovat olleet syväteknologia (deep tech), terveysteknologia ja laajasti ymmärtäen puhdas siirtymä. Pidämme tärkeänä, että Tesin painotuksissa näkyisi myös rahastojen kautta sijoittaminen ja sitä kautta kasvun luominen laajasti erikokoisiin ja erivaiheen yrityksiin. Rahastojen kautta sijoittaminen mahdollistaa pääomien ohjautumisen markkinaehtoisesti lupaavimpiin yrityksiin ilman, että valtio joutuu valitsemaan yksittäisiä yrityksiä. Tämä vähentää markkinahäiriöiden ja valtion sijoitusten epäonnistumisen riskiä, jotka liittyvät suorien sijoitusten painottamiseen. Rahastosijoitukset tukevat kattavasti yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa, alkaen startup-yrityksistä aina kasvuyrityksiin ja vakiintuneisiin yrityksiin. Tämä monipuolisuus on tärkeää, jotta koko kasvuyritysekosysteemi voi kehittyä tasapainoisesti. Julkisten varojen kohdentaminen vahvasti yksityistä pääomaa seuraten on tärkeää, jotta kasvu kohdentuu sinne, missä yrityksillä on valmiudet ja potentiaali. Panostukset tulisi suunnata erityisesti korkean jalostusasteen ratkaisuihin ja alueille, joissa on jo kriittinen osaamispohja ja kasvualustaa uusille innovaatioille. Näin varmistetaan, että suomalainen elinkeinoelämä uudistuu kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ilman, että tiettyjä toimialoja keinotekoisesti etusijalle asettamalla suljettaisiin pois muita. Emme pidä toimivana rajata painopistealueita liian jyrkästi, mutta TEM:n dokumentissa listatuista eri toimialoista yhtenä erityisen laajana ja Suomelle laajasti kasvupotentiaalia tarjoavana toimialana voidaan pitää digitaalisia palveluita, tietoturva- ja luottamuspalveluita sekä ohjelmistoteknologioita. Tämä painotus ei ainoastaan tukisi kansallisia turvallisuus- ja resilienssitavoitteita, vaan myös edistäisi työllisyyttä, innovaatioekosysteemien kehitystä ja pitkän aikavälin talouskasvua. • Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? • Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? Olemme käyneet aikaisemmin keskusteluja Finnveran kanssa siitä, että toisinaan yritykset joutuvat muuttamaan bisnesmalliaan rahoituksen saamiseksi. Rahoitusmallien koetaan sopivan paremmin fyysisiin laitteisiin tai laitteistojärjestelmiin kuin SaaS-bisnekseen. Tämän tyyppisessä tilanteessa tarvittaisiin joustavuutta instrumenttien välille. Kevään kehysriihessä päätetyt startup-rahoitukseen kohdistuvat 20 miljoonan euron leikkaukset Business Finlandissa vaarantavat Suomen talouden kasvupotentiaalin, sillä ne vaikeuttavat uusien innovatiivisten yritysten käynnistämistä ja skaalaamista. Nämä leikkaukset heikentävät startupien mahdollisuuksia houkutella yksityisiä sijoittajia, jotka nojaavat julkiseen rahoitukseen riskin jakamiseksi. Tulevan talouskasvun kannalta on välttämätöntä perua leikkaukset ja varmistaa, että julkiset tukirahoitusinstrumentit tukevat tehokkaasti yritysten kasvua ja kansainvälistymistä.
      • FiBAN – Finnish Business Angels Network ry
        Uppdaterad:
        15.11.2024
        • Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? Painopisteiden valinnan kannalta olisi tärkeää, että Suomen strategiset tavoitteet on määritelty selkeästi. Tämän jälkeen tulisi määritellä ideat, joilla strategisiin tavoitteisiin pyritään. Painopistealueiden määrittely on osa tätä työtä. Painopistealueiden määrittely mahdollistaisi resurssien tarkemman kohdentamisen kriittisiin alueisiin, mikä parantaisi sekä julkisten varojen käytön tehokkuutta että toiminnan vaikuttavuutta. Resurssien niukkuuden vuoksi painopisteitä ei tulisi olla liikaa, sillä tällöin kaikki “kärsivät” tasapäistämisestä. Jos painopisteitä määritetään julkisen sektorin toimesta kuitenkin liian rajatusti, muut, potentiaalisesti vaikuttavat alueet saattavat jäädä huomiotta ja kehityksen ulkopuolelle. Tämä tulisi huomioida. Keskeistä on pitkäjänteisyys ja jatkuvuus. Painopisteiden muuttaminen tiheään voi häiritä pitkän aikavälin projekteja ja luoda epävarmuutta eri toimijoiden keskuudessa. Painopisteitä on kuitenkin kyettävä muuttamaan globaalin markkinatilanteen tai kansainvälisen tilanteen muutosten seurauksena. Painopistealueiden tulisi selkeyttää tavoitteita ja tarjota suuntaa myös hallinnonalan ulkopuolisille sidosryhmille. Parhaimmillaan tämä edistää yhteistyötä, joka olisi linjassa strategisten tavoitteiden kanssa. Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? Yleisesti teknologia-alan tukeminen vahvistaa uusien alueiden osaamista Suomessa kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta. Kiteytettynä kolme painopistealuetta voisi olla: - Teknologialähtöiset kärkisektorit yritysten kehitysvaiheesta riippumatta (ks. jäljempänä) - Startup- ja kasvuyritykset (sitoen julkinen rahoitus nykyistä enemmän sijoittajilta saatuun rahoitukseen; viimemainittu indikoi kehitysmahdollisuuksia) - Voimakasta kasvua hakevat pk-yritykset (liikevaihto alle 10 M€) Globaali tilanne huomioiden yksi painopiste tulisi olla digitalisaatioon ja teknologiseen kehitykseen sisältyvät tekoälyn, kvanttilaskennan, kyberturvallisuuden ja puolustusteollisuuden alat, jotka ovat kriittisiä tulevaisuuden kilpailukyvylle ja kansalliselle turvallisuudelle. Terveys- ja ruokateknologia, elintarviketurva, vihreä siirtymä ja energiatehokkuuteen liittyvät alat ovat myös merkittäviä. Yleisesti Suomen tulisi keskittyä korkean osaamisen aloille ja tukea innovaatioekosysteemejä, jotka toimivat painopistealojen vaikutuspiirissä. Jotta resursseja voidaan kohdentaa voimakkaammin, pitäisi resursseja siirtää merkittävästi pois: - Suuryritysvetoisista klustereista (BF), jotka eivät ole kyenneet rakentamaan voimakasta kasvua - Yliopisto-ja korkeakoululähtöisistä T&K-hankkeista, joilla ei ole menestyksellistä näyttöä yritysyhteistyöstä ja vaikuttavuudesta yritysten voimakkaaseen kasvuun Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? Ehdotuksesta ei puutu keskeisiä painopistealueita. Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? Startup-yritysten kasvun näkökulmasta olisi tärkeää säilyttää Business Finlandin (BF) Tempo-rahoituksen kokonaismäärä vähintään vuoden 2023 tasolla. Yli viisivuotiaiden kasvuyritysten näkökulmasta BF:n Market-Explorer-rahoituksen taso tulisi säilyttää vähintään vuoden 2023 tasolla. Nämä molemmat rahoitukset ovat toimineet hyvin ja mahdollistaneet startup- ja voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten kasvua. ELY-keskuksille tulisi antaa valtakunnallisesti käytettävissä oleva rahoituspaketti, jolla voitaisiin tukea voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten ensimmäisen vaiheen kehittämistä ennen BF-rahoituksia. ELY-keskuksilla käytössä ollut Yritysten kehittämispalvelut -rahoitusinstrumentti toimi hyvin, mutta sitä jaettiin liian laajalle kohderyhmälle. Sen kehittämiseksi suosittelemme voimakkaasti kasvuhakuisten pk-yritysten tunnistamiseksi ja arvioimiseksi toimintamallin rakentamista FiBANin ja sen alueverkoston sijoittajien kanssa. Näemme siinä tällä hetkellä merkittävän katvealueen. FiBAN on Euroopan tasolla edelläkävijä startup- ja kasvuyrityssijoittajien verkostomaisessa toiminnassa. Luomme uusia toimintamalleja, joita sovelletaan muissa Euroopan Enkelisijoittajaverkoston (EBAN) jäsenmaissa. Finnish Business Angels Network ry Tiina Laisi-Puheloinen Toimitusjohtaja
      • Kaupan liitto ry
        Uppdaterad:
        15.11.2024
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta koskien työ- ja elinkeinoministeriön strategisia painopisteitä, toimialoja ja osaamiskeskittymiä. Kaupan liitto lausuu asiasta seuraavaa. 1. Yleistä Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) on pyytänyt hallinnonalansa erityistehtäväyhtiöitä ja virastoja laatimaan ministeriölle yhteisen esityksen strategisista painopistealueista, toimialoista tai osaamiskeskittymistä, joiden tulisi jatkossa olla uudistettavan hallinnonalan yhteisen tekemisen keskiössä kestävän kasvun ja uusien teollisten toimialojen aikaansaamiseksi, sekä aikaisempaa tiiviimmän hallinnonalan toimijoiden välisen yhteistyön konkreettisista toimintamalleista. TEM:n konsernin toimijoista koostunut työryhmä (Finnvera, Innovaatiokeskus Business Finland, Suomen Teollisuussijoitus, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, ELY-keskukset sekä Lääkekehityskeskus) lausunnolla olevassa yhteenvedossa tarkastellaan strategisia painopisteitä, toimialoja ja osaamiskeskittymiä pitkälti teollisuuspolittiisen strategiaa laatiman työryhmän väliraportissa tunnistettujen osaamiskeskittymien ja kasvualojen perusteella. Yhteenvedossa määritetään osaamiskeskittymiksi ja liiketoimintaekosysteemeiksi, joiden ympärille on kasvanut vakiintunutta liiketoimintaa, joka ruokkii ympärilleen kasvuhakuista aluskasvillisuutta, ovat muun muassa meriteollisuus, energiateollisuus, metsäteollisuus, liikkuvat koneet ja elektroniikkateollisuus sekä peliteollisuus. Lisäksi yhteenvedossa tuodaan esiin teollisuuspoliittisen strategian väliraportissa mainitut vientipainotteiset toimialat, joina pidetään: koneiden ja laitteiden valmistus, metsäteollisuus, kemianteollisuus sekä sähkö- ja elektroniikkateollisuus. Työryhmä toteaa yhteenvedossaan, että teollisuuspoliittisen strategian luonnoksessa mainitut toimialat ja osaamiskeskittymät ovat ne todennäköisimmät alueet, joilta Suomi voi odottaa uutta talouskasvua vakiintuneiden kasvuyhtiöiden lisäksi. Kaupan liitto pitääkin erittäin ongelmallisena, että työ- ja elinkeinoministeriön ja hallinnonalan erityistehtäväyhtiöiden tulevan toiminnan painopisteitä tarkastellaan teollisuuspoliittisen strategian painopisteiden kautta. Kaupan liitto pitää huolestuttavana, että työryhmä sivuutetaan lähes täysin Suomen talouden kannalta suurimman sektorin eli palelualat ja palvelualojen yritysten kansainvälistymispotentiaalin ja tarpeet. Työryhmä on työssään muun muassa sivuuttanut palveluviennin ja digitaaliseen kauppaan liittyvän kasvupotentiaalin sekä tarpeen vahvistaa kovassa kansainvälisessä kilpailussa olevan toimialan kilpailukykyä. Näin ollen työryhmän yhteenvetoa voidaan pitää perustellusti puutteellisena ja tarkastelultaan vinoutuneena. Kaupan liitto korostaa, että nyt lausunnolla olevan yhteenvedon pohjalta ei ole tule määrittää ministeriön toiminnan painopisteitä. Sen sijaan Kaupan liitto katsoo, että työryhmän yhteenveto havainnollistaa laajemmin suomalaisen TKI-järjestelmän ongelmia ja vinoutumista ensisijaisesti teollisuutta palvelevaksi ja päällekkäistä työtä tekeväksi ekosysteemiksi. Työryhmän yhteenvedossa todetaan, että Teollisuuspoliittista strategiaa valmistelevan työryhmän näkemyksen mukaan Suomessa on kasvukykyisiä toimialoja ja lupaavia osaamiskeskittymiä laaja-alaisesti, mutta suurimmat tulevaisuuden kasvumahdollisuudet liittyvät TKI-intensiivisiin toimialoihin. TEM-konsernin toimijat kannattavat tätä näkemystä. Kaupan liitto korostaa, että johtuen TKI-järjestelmän rakenteesta, tehdyistä poliittisista valinnoista (T&K rahoituslaki, verokannustin jne.) ja TEM konsernin yhtiöiden historiallisista painopisteistä, TKI-toiminta kohdistuu pitkälti teollisuuteen, mikä käy myös tilastoista ja tutkimuksista ilmi. Kaupan liito ei pidä tarkoituksenmukaisena määrittää uusi painopisteitä menneen kehityksen ja tekemisen kautta, sillä vaarana on, että polkuriippuvuus pahenee entisestään, eikä elinkeinorakennetta ja viennin rakennetta kyetä monipuolistamaan, eikä kansainvälisen kilpailutilanteiden edellyttämiä toimiin eri toimialoilla kyetä tarttumaan. Samaan aikaan on vaarana, että Suomessa tuotettuja innovaatioita ei kyetä kaupallistamaan ja ottamaan suomalaisyrityksissä käyttöön. Draghin raportissa innovaatioiden kaupallistamisen haasteet nähtiin yhtenä suurimmista ongelmista myös eurooppalaisella tasolla. Yhteenvedossa todetaan, että toimijoiden nykyiset strategiset painopisteet tähtäävät suurelta osin samoihin tai samankaltaisiin tavoitteisiin, joita voisi kuvailla laveasti ja yhtenäisesti Suomen elinkeinoelämän toimintaedellytyksien parantamiseksi tutkimuksen, verkottamisen tai rahoituksen keinoin. Yhteenvedon mukaan työryhmä ei tunnistanut merkittävää muutostarvetta strategisten painopistealueiden uudelleen määrittämiselle yritysten toiminnassa, sillä jo nyt käytännössä painopisteet ovat riittävän paljon limittäin keskenään. Kaupan liitto katsoo, että TEM konsernitoimijoiden näkemyksiä ei voi pitää elinkeinoelämän tarpeiden tai näkemysten mukaisena. Kaupan liitto pitää myös ongelmallisena, että työryhmä ei tunnistanut merkittävää muutostarvetta strategisten painopistealueiden uudelleen määrittämiselle, varsinkaan, kun Suomen talouskasvu ei ole toivottavaa ja tuottavuuskehitys on ollut kohta jo kaksi vuosikymmentä heikkoa. Kaupan liitto korostaa, että Suomessa yksityisen sektorin työn tuottavuus ei ole kasvanut 15 vuoteen. Etlan ja Laboren tutkimuksen mukaan nimenomaan heikko tuottavuus yksityisillä palvelualoilla selittää viime vuosien hidasta tuottavuuskehitystä. Suomessa yksityiset palvelualat vastaavat yli 50 prosenttia Suomen BKT:sta. OECD:n vuonna 2022 julkistamassa maaraportissa tarkasteltiin Suomen innovaatio-ekosysteemiä. Tarkastelussaan OECD havaitsin, että Suomessa T&K toiminta on keskittynyt vahvasti ICT sektorille ja suuriin yrityksiin. OECD:n mukaan pk-yritykset ovat T&K toiminnassa, erityisesti soveltavassa tutkimustyössä. Lisäksi OECD totesi, että Suomessa T&K-toiminta tukku- ja vähittäiskaupassa sekä liikennesektorilla on pienempää kuin muissa OECD maissa. OECD suositteli, että korkeampi tutkimus- ja kehitystyö näillä aloilla voisi tuoda suuria tuottavuuden lisäyksiä, varsinkin jos resursseja kohdennetaan innovatiivisille yrityksille. Raportti nostaa esimerkkinä 1990-luvun Yhdysvallat, jossa panostukset verkkokauppaan, varastonhallintaan ja uuden teknologian hyödyntämiseen nostivat vähittäiskaupan tuottavuutta voimakkaasti. Myös parlamentaarinen TKI-työryhmä totesi, että on tärkeää kannustaa T&K-toimintaan ja innovaatioihin yrityksiä aloilta, joilla T&K-toiminta ei Suomessa ole yhtä yleistä, kuten luovat alat tai kaupanala. Business Finlandin tilastotiedoista käy ilmi, että Business Finlandin myöntämässä rahoitus kasautuu varsin pienelle yritysryhmälle, ja että kaupan toimialalle myönnettyä rahoitus on viime vuosina laskenut, ja että kaupan toimialalle myönnetty rahoitus on merkittävästi toimialan BKT-osuutta pienempää. Kaupan liitto korostaa, että parlamentaarisen TKI-työryhmän työn pohjalta tehdyt poliittiset valinnat (esim. T&K-rahoitusta koskeva laki) ovat rajanneet innovaatiotoiminnan lisärahoituksen ulkopuolelle. Pelkkä tutkiminen ja tuotteen kehittäminen ei kuitenkaan luo kasvua, sillä innovaatio on kaupallistettava ja otettava myös yrityksissä käyttöön, jotta niistä on aitoa hyötyä tuottavuuden nostamisessa, kilpailukyvyn lisäämisessä ja kasvun synnyttämisessä. Juuri tätä lähellä kaupallista rajapintaa tapahtuvaa innovaatiotoimintaa kaupan yritykset harjoittavat, kun ne kehittävät edelleen jo tehtyjä innovaatioita itselleen toteutuskelpoisiksi ja ottavat niitä käyttöön. Lisärahoituksen rajausten lisäksi hallitus leikkaa Business Finlandin innovaatiotoimintaa mm. pk-yritysten ja startupien sekä matkailuvientiä tukevaan Visit Finlandin rahoitusta vähentämällä. Palveluinnovaatioiden merkitys on tunnistettu myös komissiossa. Komission DG Grow -pääosasto julkaisi keväällä 2024 A transition pathway for a more resilient, digital and green retail ecosystem -selvityksen, jossa kiinnitettiin huomiota, että T&K toiminta on liian keskittyneitä tuoteinnovaatioihin, kun taas vähittäiskauppiaat tyypillisesti hyödyn-tävät prosessi-innovaatioita. Siksi selvityksessä todetaan, että tutkimus- ja innovaatio-ohjelmissa, kuten Horizon Europe -ohjelmassa, tulisi keskittyä enemmän vähittäiskaupan alaan, varsinkin kun vähittäiskaupan prosessi-innovaatiot voidaan ottaa käyttöön nopeasti laajassa mittakaavassa, mikä nopeuttaa investointien takaisinmaksua ja edistää siten nopeampaa edistymistä kaksoissiirtymässä. Kaupan liitto huomauttaa, että nykyisin innovaatiotoiminta painottuu raskaassa teollisuudessa tehtävään t&k -toimintaan (soveltava yliopistotutkimus, omat tutkimuskeskukset), patenttien tavoitteluun sekä investointiprojekteihin. Palvelualojen innovaatio-toiminta taas perustuu kuluttajaymmärrykseen, konseptien kehittämiseen ja digitaaliseen palvelukehitykseen. Palveluvienti on Suomelle yhä merkittävämpi kilpailukykytekijä. Palveluviennin haaste on pieni kotimarkkina, jossa innovaatiotoiminnan rahoittaminen kotimaisella kysynnällä ei onnistu. Kun palveluviennin edellytysten pitää tavaraviennin lisäksi olla kunnossa, tulee innovaatiopolitiikan huomioida nämä erilaiset viennin ja innovaatiotoiminnan muotoa. Kaupan liitto korostaa, että kaupan ala on yhä kovemmassa kansainvälisessä kilpailussa, millä on laajoja heijastusvaikutuksia laajasti suomalaiseen elinkeinoelämään eri sektoreilla. Erityisesti erikoiskauppa kohtaa kovaa kansainvälistä kilpailua, kun kansainväliset verkkokaupat vahvistavat asemiaan Suomen markkinalla. Poikkeuksellisen voimakkaasti viime vuosien aikana ovat kasvaneet EU:n ulkopuoliset verkkokaupat ja verkko-alustatoimijat, kuten Temu ja Shein. Erikoiskaupassa kansainvälinen kilpailu on tullut jäädäkseen. Tämän takia Suomessa tulee kiinnittää entistä enemmän huomiota kaupan kilpailukyvyn vahvistamiseen vauhdittamalla olemassa olevien innovaatioiden käyttöönottoa sekä investointeja aineettoman pääomaan, kuten brändeihin, dataan ja ohjelmistoihin. Panostukset kaupan alan kilpailukykyyn vahvistaisivat myös koko Suomen tuottavuuskehitystä, joka on jo vuosia polkenut paikoillaan. Kansainvälinen kilpailu koskee sekä pelkästään Suomen markkinoilla toimivia kaupan alan yrityksiä että Suomen ulkopuolelle tuotteita ja palveluita myyviä yrityksiä. Mikäli kotimarkkinalla toimiva yritys ei ole kilpailukyinen kansainvälisten verkkokauppojen ja verkkoalustojen kanssa, on tällä merkittäviä vaikutuksia Suomessa työllisyyteen, verokertymään ja palveluita kaupan alalle tuottavien monilukuisten yritysten toimintaedellytyksiin (mm. media-ala, ICT-palvelut, logistiikka). Kaupan alan on Suomen suurin toimiala työllisten määrässä mitattuna ja elinkeinoelämän suurin veronmaksaja ja yksi suurimmista investoijista. Toimiala muodostaa noin 10 prosenttia Suomen BKT:sta. Mikäli vähittäiskauppa valuu ulkomaisten alustojen käsiin, myös kulutustuotteita valmistavien suomalaisyritysten on vaikeampaa saada tuotteita myyntiin, esim. kiinalaisiin jakelukanaviin. Kaupan liitto esittää, että vallitavissa painopisteissä huomioida palvelualojen innovaatiotoiminta ja investoinnit aineettomaan pääomaan. Etlan mukaan aineettomat hyödykkeet ovat keskeisessä osassa taloudellisen arvon ja yleisen hyvinvoinnin luomisessa. Aineetonta pääomaa ovat esimerkiksi brändit, data, patentit, ohjelmistot ja henkilö- ja organisaatiopääoma. Etlan tutkimuksen mukaan Suomen aineeton pääomakanta (per tehty työtunti) on vain kaksi kolmasosaa Ruotsin vastaavasta. Ohjelmistoihin, tietokantoihin ja datoihin liittyvä pääomakanta on Ruotsissa nelinkertainen Suomeen verrattuna. Kilpailukyvyn vahvistaminen digitaalisessa kaupassa edellyttää panostuksia digitaalisen asiakaskokemuksen vahvistamiseen, brändin kehittämiseen, konseptointiin ja prosessi- ja palveluinnovaatioihin. Kaupan liitto korostaa, että verkkokauppa avaa suomalaisille B2C ja B2B yrityksille suuret kansainväliset markkinat ja lähes rajattoman potentiaalin kasvaa. Digitaalista kauppaa on mahdollista käydä täysin yrityksen sijaintipaikasta riippumatta ja tavoittaa globaalisti kuluttajia. Kaupan alan eurooppalaisten toimialajärjestöjen EuroCommercen ja Ecommerce Europen Amsterdamin University of Applied Sciencelta ja Centre for Market Insightsilta tilaaman European E-commerce Report 2024 mukaan pelkästään EU-maiden yhteenlasketun verkkokauppamarkkinan koko on tänä vuonna 660,9 miljardia euroa, joka kasvoi 9 prosenttia vuoden takaisesta. Myös Business Finland on strategiauudistukseen liittyvässä skenaariotyössä tunnistanut, että digitaalisen kaupan ja markkinoiden kasvu jatkuu. Kaupan toimialan ympärillä on merkittävä liiketoimintaekosysteemi, jonka asema on tarpeen tunnistaa osaamiskeskittymänä. Kansainväliset B2C ja B2B verkkokauppamarkkinat tarjoavat lähes rajattomat kasvumahdollisuudet koko tälle osaamiskeskittymälle. 2. Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? • Kaupan liitto ei kannata elinkeinopolitiikassa toimintatapaa, jossa poliittisesti valitaan voittajia ja toimialoja, joihin kasvu- ja kehittämistoiminta keskitetään. • Yhteenvedossa esitetyt painopisteaihealueet ovat abstraktilla tasolla, eikä yhteenvedossa käy selkeästi ilmi, mitä niillä tosiasiallisesti tarkoitetaan. Kaupan liitto korostaa, että saatujen kokemusten perusteella TEM konsernitoimijoiden painopisteet ovat osoittautuneet keskittyneen palvelemaan erityisetsi teollisuutta ja ICT-sektoria, eikä niinkään palvelusektoria tai erityisesti kuluttajapalveluita. • Riskeinä Kaupan liitto näkee, että valittavat painopisteet sivuuttavat yksityiset palvelualat, jotka muodostavat yli 50 prosenttia Suomen BKT:stä. Lisäksi näemme riskinä, että esitetyt panopistevalinnat sivuuttavat Suomen talouden keskeisimmän haasteet, kuten työn tuottavuuden heikon kehityksen, erityisesti palvelusektorilla, sekä verrokkimaita pienemmät investoinnit aineettomaan pääomaan sekä ongelmat innovaatioiden kaupallistamisessa. Riskinä lisäksi on TKI-toiminnan suuri polkuriippuvuus ja vinoutuminen TKI-rahoituksen vähälukuiselle yritysryhmälle, joka edustaa kapeasti elinkeinoelämään toimijoita. On suuri vaara, että esitettyjen valintojen kautta painopisteet kohdistetaan lähinnä teollisuuteen, vaikka palvelut ovat olleet BKT:ssa mitattuna teollisuutta suurempi lähemmäksi puoli vuosisataa ja palveluviennin osuus on ollut kasvussa. Esitetyt painopisteet eivät monipuolista viennin tai suomalaisen elinkeinoelämän rakenteita, eivätkä tunnista verkkokaupan tarjoamia globaaleita markkinoita ja niiden mahdollisuuksia viennin kasvattamiseksi. 3. Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? Painopistealue 1: Toimet aineettomien pääomainvestointien vauhdittamiseksi sekä yritysten tuottavuuden nostamille innovaatiorahoituksen ja -ohjelmien keinoin Investoinnit aineettomaan pääomaan, kuten brändiin, dataan, patentteihin, ohjelmistoihin ja henkilö- ja organisaatiopääomaan loisi edellytykset tekoälyn laaja-alaiselle hyödyntämiselle ja vahvistaisi laajasti suomalaisen elinkeinoelämän tehokkuutta ja kilpailukykyä. Samalla voitaisiin nostaa työn tuottavuutta. Tavoitteen toteuttamiseksi tarvitaan innovaatiorahoituksen tason nostamista muun T&K -rahoituksen tasolle ja sen kohdentamista aineettomiin pääomainvestointeihin. Lisäksi tulisi luoda kohdennettu verokannustin tavoitteen tukemiseksi. Innovaatiorahoi-tuksella voidaan vauhdittaa myös kansainvälistä matkailua Suomessa. Painopistealue 2: Digitaalisen kaupan viennin kasvattaminen ja maailman luokan asiakaskokemuksen kehittäminen AI:ta hyödyntämällä Kansainvälinen verkkokauppa mahdollistaan globaalin liiketoiminnan paikasta riippumatta. Pelkästään EU-maiden yhteenlasketun verkkokauppamarkkinan koko on 660 miljardia euroa, joka kasvoi 9 prosenttia vuoden takaisesta. Samalla digitaalinen kauppa integroituu yhä tiiviimmin osaksi muita olemassa olevia digitaalisia alustoja, joilla kuluttajat liikkuvat. Digitaalisen kaupan markkinoiden kasvu tarjoaa suomalaisyrityksille mahdollisuuden lisätä merkittävästi vientiään. Erityisesti PK-yrityksille "export online-konsepti" tarjoaa ainutlaatuisen kansainvälistymismahdollisuuden. Datan ja sitä hyödyntävän tekoälyn avulla voidaan synnyttää kuluttajapalveluissa tehokkuutta sekä luoda uniikkia ja personoitua asiakaskomusta ja skaalautuvuutta. Nämä synnyttävät kilpailukykyä globaaleilla digitaalisen kaupan markkinoilla, joka palvelisi B2C-, D2C- ja B2B-kauppaa toimialoista riippumatta. Digitaalinen kauppa on yhä suuremmassa roolissa kaikissa kuluttajapalveluissa ja kuluttajatuoteteollisuudessa, mutta myös yhä vahvemmin osa perinteisen teollisuuden myyntityötä ja asiakasrajapintaa. Mahdollisuuksien hyödyntämisessä tarvitaan tavoitetta palveleva painopiste (esim. ohjelma) sekä rahoituskokonaisuus. Tämä palvelisi laajasti palvelualojen ja teollisuuden yrityksiä sekä laajasti suomalaisia palvelualojen ekosysteemitoimijoita. Painopisteen jalkautuksessa voisi hyödyntää vertaissparrausta ja yhteistyötä korkeakoulujen kanssa, ja näin nostetaan yritysten kyvykkyyksiä hyödyntää dataa ja tekoälyä sekä luodaan uusia konsepteja. Työn toteutuksesta voisi vastata esim. yhteiskunnallinen yritys Digital Commerce Finland Oy. Lisäksi tulee varmistaa, että konseptointi tulee riskirahoituksen piiriin. Painopiste 3: Kasvua kiertotalouden uusista liiketoimintamalleista EU on valinnut kiertotalouden liiketoimintamalliksi Euroopalle. Kesällä 2024 voimaan tullut EU:n ekosuunnitteluasetus asettaa EU-markkinoilla myytäville tuotteille vähimmäisvaatimuksia, jotka koskevat mm. tuotteiden käyttökestävyyttä, korjattavuutta ja uudelleenkäytettävyyttä sekä digitaalisia tuotepasseja. Asetu koskee lähes kaikkia tuoteryhmiä. Kiertotalouden keskiössä on tuotteiden pitäminen käytössä mahdollisemman pitkään tavoitetta tukevien ekosysteemien, prosessi-innovaatioiden, palvelukonseptien ja liiketoimintamallien avulla. Nykyinen puhtaasti jätevirtojen hyödyntämiseen tähtäävä kiertotalouden tarkastelu on vanhanaikainen, eikä kykene vastaamaan kestävyyttä ja kierrätettävyyttä koskeviin tavoitteisiimme. Uudet liiketoimintaratkaisut ja ilmasto- ja luonnon monimuotoisuustavoitteiden saavuttaminen edellyttävät datan ja tekoälyn tehokasta hyödyntämistä, datakeskittymiä sekä uudenlaisia palvelukonsepteja ja palveluekosysteemeitä. Kiertotalouden uudet liiketoimintamallit tarjoavat merkittävät kansainväliset liiketoimintamahdollisuudet. Keskeistä on, että kiertotalousratkaisuja voidaan ensivaiheessa myös kehittää ja konseptoida kotimarkkinoilla. 4. Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? TEM konsernitoimijoilla ei ole riittävästi toimintaa ja instrumentteja, jotka vastaisivat kuluttajaliiketoimintaa harjoittavien yritysten tarpeita ja tukisivat toimialaa vahvista-maan kilpailukykyään kansainvälisessä kilpailussa. Kaupan liitto korostaa, että hallitus leikkaa Business Finlandin innovaatiotoimintaa mm. pk-yritysten ja startupien sekä matkailuvientiä tukevaan Visit Finlandin rahoitusta vähentämällä. Esimerkiksi kaupan alalla innovaatiotoiminnan merkitys on keskeinen. TEM konsernitoimijoiden työ ei riittävästi tue työn tuottavuuden nostamista Suomessa tai investointeja aineettomaan pääomaan. Kaupan liitto katsoo, että TESI:n toiminta ja rahoitus tulisi olla toimiala-neutraalia. 5. Lopuksi Yhteenvetona Kaupan liitto toteaa, että työ- ja elinkeinoministeriön ja hallinnonalan erityistehtäväyhtiöiden tulevan toiminnan painopisteitä ei tule määrittää ainoastaan teollisuuspoliittisen strategian painopisteiden kautta. Lisäksi Kaupan liitto korostaa, että verkkokauppa avaa suomalaisille B2C ja B2B yrityksille suuret kansainväliset markkinat ja lähes rajattoman potentiaalin kasvaa, tämä potentiaali tulisi huomioida painopiseissä. Vallitavissa painopisteissä tulisi myös huomioida tarve panostaa palvelualojen innovaatiotoimintaan ja investointeihin aineettomaan pääomaan, joilla nostetaan tuottavuutta ja kilpailukykyä. Kunnioittavasti, Kari Luoto Simo Hiilamo toimitusjohtaja edunvalvontajohtaja Kaupan liitto Kaupan liitto
      • Mikro- ja yksinyrittäjät ry, Hanén Liisa
        Uppdaterad:
        15.11.2024
        • Mikro- ja yksinyrittäjät ry (MYRY) kiittää lausuntopyynnöstä. Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? Mikro- ja yksinyrittäjien näkökulmasta ministeriön ja sen hallinnonalan painopistevalintojen hyötyjä ja riskejä arvioitaessa tulee korostaa yritysten toimintaympäristön moninaisuutta sekä sitä, että elinkeinoelämän kasvu ja uudistuminen tapahtuvat aina yritysten aloitteesta. Toimialojen tai teknologioiden ”etukäteisvalinnalla” on riski, että se rajaa ulkopuolelle toimijoita, jotka eivät sovi valittuihin painopisteisiin, mutta joiden potentiaali innovaatioiden, työllisyyden ja hyvinvoinnin näkökulmasta voisi olla merkittävä. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikea laji. On merkittävä riski, että etukäteisvalinnoilla veikataan niin sanotusti väärää hevosta ja että menneisyyden menestys esim. teknologiateollisuuden aloilla ohjaa ajattelua liian yksisilmäisesti, vaikka hyvin tiedetään, ettei historiallinen tuotto ole tae tulevasta. Riskejä painopistevalinnoissa: 1. Liiallinen keskittäminen: jos ministeriön ja sen hallinnonalan strategisissa painopisteissä keskitytään vain tiettyihin aloihin, kuten teknologia- tai teollisuussektoriin, niin palvelualojen, luovien alojen, kiertotalouden, terveyden- ja hyvinvoinnin sekä muiden vähemmän perinteisten tai pienempien toimialojen mahdollisuudet jäävät liian vähälle huomiolle. Tämä on erityisen ongelmallista mikro- ja yksinyrittäjille, joista iso osa toimii juuri palvelusektorilla tai muilla yllä mainituilla aloilla. 2. Ennustamisen mahdottomuus: tulevaisuuden kasvualoja ei voida tarkasti ennustaa. Uusien innovaatioiden ja liiketoimintamallien syntyminen edellyttää joustavaa ja monipuolista toimintaympäristöä, ei ylhäältä ohjattua kehitystä. Mikäli painopisteet valitaan liian tiukasti, ne voivat rajoittaa yritysten mahdollisuuksia vastata markkinoiden muuttuviin tarpeisiin. Luodaan kultainen häkki, joka ei kannusta todellisiin innovaatioihin, vaan palkitsee ennustettavasta toiminnasta jo etukäteen päätetyllä kaavalla. 3. Vientiin painottuminen kotimarkkinoiden kustannuksella: strategioissa korostuvat vienti- ja kansainvälistymistavoitteet, mutta mikro- ja yksinyrittäjien kohdalla toiminnan alkuvaiheessa kotimarkkinat ovat usein tärkein kasvun lähde. Vaikuttavuuden osoittaminen ja referenssimarkkinoiden luominen tapahtuu tyypillisesti kotimaassa ennen laajempaa kansainvälistymistä. Jos strategian mukaan innovaatio tai yritys on arvostettu tai oikeutettu tukeen vain sen keskittyessä vientiin, on tämä erittäin rajoittunut ja kapea näkökulma. Ja jos vienti on tärkein ja paikoitellen ainoa painopiste, on silloin ehdottomasti tunnistettava merkittävä potentiaali myös mikroyrityskentästä: jokainen yksinyrittäjäkin voi olla kansainvälinen vientiyritys. Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? Painopisteiden isompia teemoja: 1. Kestävä kehitys ja uusintava talous: mikro- ja yksinyrittäjillä on valtavasti potentiaalia kehittää uusia liiketoimintamalleja kestävän kehityksen näkökulmasta. Ruotsin Impact Innovation -ohjelman kaltainen lähestymistapa, jossa rahoitus kohdistuu ratkaisemaan yhteiskunnallisia ja ympäristöhaasteita ilman tiukkaa toimiala- tai teknologiarajoitusta, voisi mielestämme luoda vahvoja kasvuedellytyksiä. 2. Palveluinnovaatiot ja verkostomainen yhteistyö: palvelusektorilla mikro- ja yksinyrittäjät voivat tarjota ratkaisuja monimutkaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten väestön ikääntymiseen, kiertotalouteen kannustamiseen, liikkumiseen, hyvinvointiin. Innovatiiviset palvelumallit voivat tuottaa merkittäviä säästöjä julkiselle sektorille ja samalla luoda uusia työpaikkoja. Palveluinnovaatiot syntyvät usein yrittäjien omakohtaisista kokemuksista ja käytännön ratkaisukeskeisyydestä. Verkostomaisella ja klusterimaisella yhteistyöllä voidaan saada aikaan isoja yhteisiä innovaatiohankkeita ketterästi ja kohtuullisen riskittömästi. 3. Monimuotoisuuden tukeminen: painopisteiden määrittelyssä tulee huomioida yrittäjyyden monimuotoisuus. Aivan erityisesti naisten ja maahanmuuttajien yrittäjyys edellyttävät erilaista tukea ja rahoitusinstrumentteja. Näiden erityispiirteiden huomioiminen voi lisätä yritystoiminnan monipuolisuutta ja vahvistaa taloudellista ja yhteiskunnallista resilienssiä sekä integroitumista. Haluamme erityisesti korostaa, miten tärkeää on, että naisyrittäjiä kannustetaan kasvuun ja innovointiin perinteisten teknologia- ja teollisuuspainotteisten alojen ulkopuolelta, eikä odoteta yksisilmäisesti, että naisyrittäjät alkavat tuottaa samanlaisia innovaatioita ja kasvuhankkeita, kuin miehet. Kolme kriittisintä painopistettä: 1. Palveluinnovaatiot ja hyvinvointiyhteiskunnan vahvistaminen. Palvelu-, hyvinvointi-, terveydenhuolto ja sote-aloilla luodut innovaatiot voivat ratkaista isoja yhteiskunnallisia haasteita, kuten ikääntyvä väestö ja terveyspalvelujen saatavuus ja yksilöllisyys. Tähän tarvitaan kohdennettuja tukiohjelmia ja erityisesti monipuolisen mikroyrityskentän huomioimista. 2. Luovat alat ja kulttuurinen kilpailukyky. Luovat alat – kuten suomalainen design ja muotoilu, arkkitehtuuri, kulttuuri ja peliala – voivat olla merkittäviä mahdollistajia innovaatioiden ja kasvun edistämisessä. Niin kulttuurivienti kuin taiteen rooli yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa vahvistavat Suomen kilpailukykyä ja tukevat sekä taloudellista että henkistä hyvinvointia. 3. Resurssiviisas kiertotalous ja luonnon monimuotoisuus. Kiertotalouden ja resurssiviisauden edistäminen mahdollistaa kestävän kasvun. Suomen vahvuus puhtaan veden ja luonnonvarojen hallinnassa on otettava selkeämmin osaksi strategiaa. Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? Ei varsinaisesti puutu isompien linjojen osalta, mutta yksityiskohdissa olisi runsaasti parannettavaa. 1. Mielestämme digitaalisen ja teknologisen osaamisen vahvistamisen tulisi olla selkeämmin esillä, ja siinä tulisi painottaa helppokäyttöisten ratkaisujen käytännön tukemista, jotta hallinnollinen työ yrityksille ei lisäänny tai osaamisen puute tule esteeksi kasvulle. 2. Korostaisimme vientiin suuntautuvien pienten palveluyrittäjien tukemista: kansainvälisille markkinoille pääsyä koskeva tuki on mikroyrityksille erityisen tärkeää. 3. Lisäksi geopoliittinen riskienhallinta ja toimitusketjujen resilienssi vaikuttavat kaikkiin, ja tätä on tärkeää korostaa enemmän. Nykyisessä maailmantilanteessa globaalit häiriöt, kuten raaka-aineiden saatavuus, energian hinnat ja poliittiset jännitteet, vaikuttavat kaiken kokoisiin yrityksiin. Strategiakarttaan tulisi sisällyttää ihan tukimuotoja, jotka auttavat yrityksiä varautumaan ja mukautumaan nopeasti muuttuviin olosuhteisiin, tai vähintään toimintaketjujen haavoittuvuus tulisi nostaa selkeästi esiin. 4. Yritysvastuudirektiivi. Tässä yhteydessä nostaisimme esiin myös yritysvastuun tasapuolisen jakautumisen: mikro- ja yksinyrittäjille voi muodostua kohtuuttomia velvoitteita, jos yritysvastuun vaatimuksia siirretään epäsuorasti pien- ja mikroyrityksille julkisen sektorin tai isompien yritysten toimesta. Strategian olisi hyvä painottaa tai edes nostaa esiin yritysvastuudirektiivi, ja että vastuullisuustavoitteiden globaali täyttäminen vaatii resursseja ja kapasiteettia, joita mikroyrittäjillä ei välttämättä ole samalla tavalla kuin isoilla yrityksillä. Tästä syystä tarvitaan selkeitä linjauksia ja tukea, jotta vastuullisuusvelvoitteet eivät kuormita epäoikeudenmukaisesti mikroyrityksiä. Vastuullisuudesta ja yritysvastuusta ei muutenkaan strategiassa juuri puhuttu. Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? Mikro- ja yksinyrittäjien näkökulmasta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa tunnistettavissa olevat merkittävimmät katvealueet liittyvät erityisesti seuraaviin: 1. Rahoituksen saatavuus mikroyrityksille ja yksinyrittäjille. Monien julkisten rahoitusinstrumenttien kriteerit ovat usein liian laajoja tai rajoittavia mikro- ja yksinyrittäjien näkökulmasta. Usein rahoitusta suunnataan kasvuyrityksille, jotka tavoittelevat kansainvälistä markkina-asemaa, mutta paikallisesti toimivien tai hitaammin kasvavien mikroyritysten tarpeet jäävät huomiotta. Tämä luo esteitä erityisesti yksin- ja mikroyrittäjille, joiden kasvupotentiaali voi liittyä innovaatioihin tai uudenlaisiin palveluihin paikallisessa tai alueellisessa kontekstissa. Lisäksi työllisyyspolitiikan sanellessa rahoituksen ehtoja, ylikorostuvat rahoituksen saatavuudessa ja myöntämisessä liian usein työpaikkojen luominen itse innovaatiota tärkeämpänä. Tällainen lähestysmistapa sulkee tuen ja rahoituksen piiristä lähtökohtaisesti pois etenkin verkostomaisesti toimivat yksinyrittäjät, jotka eivät suoraan palkkaa työntekijöitä. Ehdotuksemme: Tarvitaan ylipäätään kohdennettuja rahoitusinstrumentteja, jotka tunnistavat mikro- ja yksinyrittäjien erityistarpeet. Esimerkiksi pienimuotoiset kehitys- ja innovaatiorahoitukset (10 000–30 000 €) voisivat tarjota ketteryyttä näille yrityksille uusien palveluiden, tuotteiden tai toimintamallien kehittämisessä. Lisäksi yksinkertaistettu hakuprosessi sekä selkeä neuvonta auttaisivat erityisesti niitä, jotka eivät ole aiemmin hakeneet julkista tukea. 2. Palvelut luovien alojen mikroyrityksille. Luovien alojen mikroyritykset ja yksinyrittäjät, kuten muotoilijat, kuvataiteilijat, valokuvaajat, sisällöntuottajat, esiintyjät ja muut kulttuurialan toimijat, kohtaavat usein haasteita sopivien palvelujen ja rahoituksen löytämisessä. Heidän tarpeensa harvoin istuvat perinteisiin kasvu- tai innovaatio-ohjelmiin. Monet luovien alojen yrittäjät työskentelevät projekteissa, joissa rahoituksen kriteereihin ei sovi perinteinen tuote- tai palvelukehitys. Ehdotuksemme: Luoville aloille tulisi kehittää oma rahoitus- ja tukiohjelma, joka ottaa huomioon alan projektimaisen ja usein ei-materiaalisen luonteen. Tämä voisi sisältää esimerkiksi toimialakohtaisia mentorointi- ja yhteistyöohjelmia, jotka yhdistävät luovat alat muihin toimialoihin, sekä mikrorahoitusta pienimuotoisten innovaatioiden ja palveluiden kehittämiseen. 3. Konkreettinen tuki digitaaliseen siirtymään ja kilpailukyvyn parantamiseen. Yksinyrittäjät ja mikroyritykset jäävät usein jälkeen digitaalisten työkalujen, verkkokauppojen, markkinoinnin ja automaation käyttöönotossa. Tämä ei ole pelkästään tekninen haaste, vaan kyse on myös resursseista: aika, osaaminen ja rahoitus ovat usein niukkoja. Ehdotuksemme: Julkisten toimijoiden tulisi tarjota kohdennettuja palveluita digitaalisen osaamisen kehittämiseen. Esimerkiksi mikroyritysten tarpeisiin räätälöidyt valmennukset ja pienet investointituet digitaalisten työkalujen hankintaan ja käyttöönottoon voisivat auttaa yrityksiä parantamaan kilpailukykyään sekä kasvattamaan liiketoimintaansa. Näiden yllä mainittujen lisäksi yksi merkittävä katvealue liittyy osallistavuuteen ja rahoituksen tasa-arvoon. Monet julkiset palvelut ja rahoitusinstrumentit eivät tunnista erityisryhmiä, kuten naisyrittäjiä tai maahanmuuttajataustaisia yrittäjiä, riittävän hyvin. Tämän korjaaminen vaatisi räätälöityjä toimia, kuten kulttuuristen esteiden tunnistamista ja kohdennettuja mentorointiohjelmia.
      • Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry
        Uppdaterad:
        15.11.2024
        • Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo Lausunto Asia: VN/21764/2024 Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toimialat ja osaamiskeskittymät Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? Painopistealueiden valinnan riski on, että se kaventaa innovaatiot ja kasvun harvoille tässä ajassa tunnistetuille toimialoille, jolloin kyky menestyä muuttuvassa maailmassa heikkenee. Lisäksi tiukoilla painopistealuevalinnoilla voi olla kauaskantoisiakin vaikutuksia niiden toimialojen osalta, jotka eivät valikoidu painopistealueiksi. Lisäksi toiminnallisena on riskinä, että yksittäinen ministeriö valitsee elinkeinoelämän painopistealueet. Ne tulisi määritellä koko hallituksen yhteisessä dokumentissa kuten hallitusohjelmassa. Näin voisi saada vaikuttavuutta ja tulisi huomioitua potentiaalia eri toimialoilta. Painopistealueiden määrittely luo myös mahdollisuuksia nostamalla keskusteluun ja päätöksentekoon poikkihallinnollisesti mihin tulisi kohdentaa voimavaroja. Hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toimialat ja osaamiskeskittymät kokonaisuudessa tulee tunnistaa erilaisten yritysten joukko eri toimialoilta valintaa tehtäessä. Kehitystyötä tehdään erikokoisissa eri toimialoilla toimivissa yrityksissä. Tulee tunnistaa myös erilaisia yritystoiminnan muotoja ja niiden rooli. Yksi yritysten toimintamuoto on osuuskunta. Osuuskunnat edustavat merkittävää osaa Suomen yrityskentästä, ja niiden rooli taloudellisen toiminnan ja yhteisöllisen hyvinvoinnin edistäjinä on huomattava. Osuuskuntien toimintaperiaatteet, kuten jäsenlähtöisyys ja demokraattinen päätöksenteko, tuovat lisäarvoa koko yrityskenttään. Lisäksi yrityskentässä vahvistuu toiminnan yhteiskunnallinen ja arvolähtöinen tavoite. On myös huomioita erilaisten alueiden potentiaali. On tärkeää hyödyntää koko Suomen tarjoama mahdollisuus. Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? Painopistealueita määritellessä on tärkeää, että mahdollista valintaa tehtäessä tarkastellaan laajasti eri toimialojen mahdollisuuksia sekä aiemmin hyväksyttyjä tai valmistella olevia strategioita sekä käydään vuoropuhelua poikkihallinnollisesti. Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? Elintarviketeollisuus, palvelut ja luovat alat ovat lohkoja, jotka olisi perusteltua nostaa ne esille. Elintarviketeollisuudella on keskeinen huoltovarmuusrooli. Sen lisäksi alalla on kasvupotentiaalia tuotekehityksen ja viennin myötä. Palvelutoimialan kehittäminen puolestaan voi parantaa työllisyyttä ja uusien palveluinnovaatioiden syntyä. Yksi lohko palvelualalta on matkailu, jota olisi hyvä huomioida painopistetyössä. Luovien alojen kirjo on laaja peliteollisuudesta kulttuuritoimijaan. Toimialan kehittymismahdollisuuksia kuvataan mm. TEM julkaisu 48:2020 Luovan alan tiekartta. Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? Eri yritysmuodot samalle viivalle Julkisen yritysrahoituksen työkalut ovat tällä hetkellä osin yhtiömuotoon sidottuja. Lisäksi käytännöt ovat kaavamaisia, eivätkä tunnista eri yhtiömuodoissa tai erilaisten omistajien tekemään liiketoimintaa samalla tavoin. Julkinen yritysrahoitus ja muut kehittämistyökalut tulee muuttaa ja käyttää niin, että ne ovat kaikenlaisen yritystoiminnan käytössä. Yhtiömuoto ei saa olla poisrajaava kriteeri. Yksi esimerkki toimintamuodon mukaisesta rajauksesta on osuuskuntien poissulkeminen Finnveran PK-takauksesta. Osuuskuntien ja yhteiskunnallisten yritysten on usein vaikea saada julkista rahoitusta, koska rahoitusinstrumentit on suunnattu ensisijaisesti osakeyhtiöille. Tämän korjaamiseksi tulisi kehittää erityisiä rahoitusvälineitä, jotka huomioivat eri yritysmuotojen erityispiirteet. Yhdessä yrittäminen yksinyrittäjyyden sijaan Yksinyrittäjyys on yksi työn ja yrittäjyyden muoto. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen ohella vähintään yhtä tärkeää olisi tiimiyrittäjyyteen kannustaminen. Kasvu ja työntekijöiden palkkaamisen kynnys on huomattavasti matalampi, kun yrityksessä työskentelee useampi yrittäjä. Tiimiyrittäjyys myös tuo yritykseen monipuolisempaa osaamista. Tiimiyrittäjyys on tyypillinen piirre yhteiskunnallisille ja start up –yrityksille. Ajatusta ja toimintatapaa tulisi laajentaa kaikkeen yrittäjyyteen. Osuuskunta toimintamuotona soveltuu erinomaisesti yhdessä yrittämiseen ja nykyisellään alihyödynnetty. Tiimiyrittäjyyden edistämiseksi tulisi luoda ohjelmia ja tukirakenteita, jotka helpottavat usean yrittäjän yhteisen yritystoiminnan aloittamista ja kehittämistä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi tiimiyrittäjyyteen suunnatut rahoitusinstrumentit ja neuvontapalvelut. Omistajanvaihdoksissa välineet erilaisiin siirtymiin On useita tapoja toteuttaa yrityksen omistajanvaihdos. Yksi on työntekijöiden osuuskunta. Omistajanvaihdos työntekijöiden osuuskuntien kautta säilyttää työpaikat ja turvaa yritystoiminnan jatkuvuuden. On edistettävä tämän toteuttamistavan tunnettavuutta yritysneuvonnassa, rahoittajien ja verottajan toimissa. Yritysten hallinnollinen taakka kasvaa Yritysten hallinnollisen taakan keventäminen, normin purku ja sääntelyn sujuvoittaminen ovat asioita, jotka tulee olla päätöksenteon arvioinnissa kiinteästi mukana. Uutta sääntelyä syntyy erityisesti vastuullisuus- ja kestävyysraportoinnin osalta. Vastuullisuuslainsäädäntö on lisääntynyt ja lisää vaatimuksia yrittäjille ja yrityksille datan keräämiseen. Nykytilan haaste on, ettei eri toimien ja toimijoiden välillä ole riittävästi koordinaatiota. On määriteltävä yhdessä mitä vastuullisuusdataa kerätään ja raportoidaan, jottei tehdä päällekkäistä työtä. Esimerkiksi ruokaketjun osalta tulisi katsoa kokonaisuutta. Yhteiset standardit auttaisivat niin alkutuotantoa kuin koko ketjua.
      • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry
        Uppdaterad:
        15.11.2024
        • Suomen Biokierto ja Biokaasu ry, SBB, kiittää mahdollisuudesta toimittaa lausunnon. Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? Painopisteiden on tulisi olla sopiva yhdistelmä, joka sisältää toimet olemassa olevien toimintojen tukemiseksi ja vahvistamiseksi sekä toimet uusille innovaatiolle. Liian suuri painoarvo innovaatioille jättää suurimman osan toimijoista toiminnan skoupista ulos. On myös tärkeää, että painopisteitä muutetaan toimintaympäristön muuttuessa. Painopistealueiden lisäksi voidaan asettaa horisontaalisia ohjelma, mikä toisi joustavuutta koko järjestelmään ja mahdollista laajemmin eri kokoluokan yritysten ja toimialojen osallistumisen. On tärkeää tunnistaa, että toiminnot voidaan jakaa tuotantoon (mm. metsäteollisuus) sekä tukitoimintoihin (mm. digi, IT). Molempiin pitää panostaa. Kaikki toiminnot eivät ole kuitenkaan luokiteltavissa puhtaasti jompaankumpaan. Kiertotaloustoiminnoista esimerkiksi jätteiden kierrätysratkaisut voivat olla joko tuotantoa tai tukitoimintoja. On vaarana, että tallaiset moninaiset toiminnot jäävät valittujen painopisteiden ulkopuolelle. Onkin tärkeää varmistaa, ettei näin kävisi. Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? Laajasti tärkeitä teemoja Suomelle ovat vähähiilistyminen ja energiamurros sekä bio- ja kiertotaloudet. Nämä tulisi olla valittujen painopisteiden joukossa. Painopisteiden valinnassa on tärkeää tunnistaa myös EU-tason poliittiset linjaukset. Uuden Euroopan komission tulevassa työohjelmassa bio- ja kiertotalousasioiden rooli on nykyistä suurempi. Sekä bio- että kiertotalous tarjoavat suomalaisille toimijoille paljon uusia mahdollisuuksia, Suomi voidaan myös katsoa olevan molemmissa edelläkävijöiden joukossa. Bio- ja kiertotalouksiin liittyvien asian hoitaminen ja edistäminen on ylipäätänsä epäselvää ja tehotonta ministeriöiden (TEM, MMM, YM) välillä. Eri ministeriöiden välistä yhteistyötä olisi syytä kehittää bio- ja kiertotalouksien osalta. Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? Painopisteiden joukossa mainitaan biotuotteet ja bio- ja kiertotaloudet, mutta käytännön tasolla toimijat (VTT, BusinessFinland..) eivät ole olleet kovinkaan näkyvässä roolissa ainakaan orgaanisten sivuvirtojen ja jätteiden saralla. Ruuantuotanto ja elintarviketeollisuus eivät näy lainkaan listatuissa toimenpiteissä. Suomella on hyvät mahdollisuudet kasvattaa rooliaan ja ruuantuottajana EU:ssa ja elintarvikkeiden viejänä. Ruuantuotantoon liittyvät yritys- ja teollinen toiminta eivät ylipäätänsä ole kovin selkeästi näkyvissä TEM:n hallinnonalla. Huomattava osa ruuantuotannosta (elintarviketeollisuus) on teollista toimintaa. Myös esimerkiksi biokaasun tuotanto on suurimmilta osin teollista toimintaa eli kuuluvat TEM:n vastuualueelle, ainoastaan maatilamittakaavan biokaasulaitokset ovat selkeästi MMM:n alaisuudessa. Viime aikoina selkeät biokaasun t&k-toimia on edistetty YM:n (RAKI-rahoituksella on rahoitettu muutamia biokaasulaitosinvestointeja) ja MMM:n (ravinnekiertotuki) alaisuudessa. YM:n ja MMM:n ravinteiden kierrätyksen kokeiluohjelmat mahdollistavat yksittäisten toimijoiden t&k-tukitoimet ja kokeilut, mutta laajempi ohjaus puuttuu.
      • Ympäristöministeriö, Korpi Juho
        Uppdaterad:
        15.11.2024
        • Ympäristöministeriö kiittää työ- ja elinkeinoministeriötä lausuntopyyntömahdollisuudesta koskien TEM hallinnonalan toimijoiden strategisia painopisteitä. Ympäristöministeriö pitää tärkeänä, että teollisuutta ja toimialoja uudistetaan kestävää kasvun, yhteiskuntaa velvoittavien ilmasto- ja luontotavoitteiden sekä puhtaan siirtymän mahdollistamiseksi. Julkisen talouden vaikean tilanteen vuoksi ja julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi on tärkeää, että valtion varojen käyttöä ja strategisia painotuksia kokonaisuudessaan pohditaan aiempaa tarkemmin. Valtion rooli kasvunäkökulmasta ei liity pelkästään rahoitukseen, vaan sitäkin keskeisempää on esimerkiksi lainsäädäntö, verotus, muut kannusteet, esimerkiksi työvoiman liikkuvuus ja saatavuus, osaaminen ja koulutus, yritysten hallinnollinen taakka, lupakäsittelyn sujuvuus ja muut toimet, joilla voidaan vauhdittaa kasvua ja politiikkatoimien yhteensovittamista. Erityisen tärkeää on, että myös strategisia painopisteitä suunniteltaessa arvioidaan toimien taloudellisten vaikutusten (kasvu, työllisyys) lisäksi hallitusohjelman mukaiset ilmasto- ja luontotavoitteet ja vaikutukset niihin. Myös muodosteilla olevan uuden EU-komission ”Clean Industrial Deal:n” ja tulevan ”Accelerator Act:n” mahdollisuudet olisivat tärkeää ottaa etupainotteisesti huomioon. Lausunnolla olevaan tavoitteenasetantaan liittyen ympäristöministeriö korostaa, että hallitusohjelmassa on nykyisellään lukuisia puhtaaseen siirtymään, teollisuuspolitiikkaan ja kasvuun liittyviä tavoitteita, jotka tulisi näkyä strategisissa painotuksissa vahvemmin. Tällaisia ovat mm. seuraavat: ”Suomi nousee puhtaan energian ja ilmastokädenjäljen edelläkävijäksi. Suomi luo puhtaan talouden kasvua kotimaassa ja syrjäyttää saastuttavia ratkaisuja maailmalla ­teknologian viennin kautta. Suomen osuus puhtaan talouden investoinneista, työpaikoista ja arvonlisästä kasvaa. Suomi hyödyntää luonnonvarojaan kestävästi omavaraisuutensa parantamiseksi.” ”Suomi luo hyvät toimintaedellytykset kestäville investoinneille uusiutuvaan ja fossiilittomaan energiantuotantoon, energian varastointiin ja uusiin energiaratkaisuihin, kuten vetyyn. Suomi nousee vetytalouden keskeiseksi tekijäksi, ja on houkutteleva sijoittumispaikka vetyä pidemmälle jalostaville hankkeille.” ” Suomi sitoutuu ilmastolain tavoitteisiin. Päästötavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan aktiivisia toimia. Hallitus suuntaa ilmastotoimia kustannustehokkuuden, teknologianeutraaliuden ja kestävästi kannattavan liiketoiminnan synnyttämiseen tunnistaen ylivaalikautisen pitkäjänteisyyden merkityksen investointien houkuttelussa. Tavoitteiden toteutumista edistetään tekemällä järkevää ja vaikuttavaa ilmastopolitiikkaa niin kansallisesti, EU-tasolla kuin kansainvälisiin sopimuksiin liittyen.” Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa: Läpileikkaavana painopisteenä tulisi olla yksittäisten toimialojen lisäksi kokonaisuutena olla puhtaan siirtymän teknologiat sekä laaja-alaisesti ilmastoratkaisuiden edistäminen ja kiertotalous. Yksittäisten toimialojen sijaan siirtymää tukevat ratkaisut tulisi tarkastella laaja-alaisemmin. Asian merkitystä korostetaan myös Draghin EU:n kilpailukykyä käsittelevässä raportissa. -Painopisteissä voisi vahvemmin korostaa myös hallitusohjelman mukaisesti kestävien ratkaisujen vientiä maailmalle, jolla mahdollistetaan osaltaan Suomen ilmastokädenjäljen kasvua. -Painopisteisen lisäksi asiakirjassa tulisi todeta, että fossiilitaloutta ylläpitäviä tai tukevia rakenteita ei tule julkisin varoin tukea. Samoin tukia tulisi suunnata entistä vahvemmin siten, että ne kokonaisuutena mahdollistavat myös ilmastopolitiikkaan liittyvien tavoitteiden toteutumisen hallitusohjelman mukaisesti. -Strategialinjauksissa tulisi myös vahvistaa vaikutuksiltaan merkittävien pääosin kotimarkkinoilla toimivien toimialojen ja yritysten kehittämistä. Esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen kehittymisen myötä palveluita on siirtynyt kansainväliseen kilpailuun, mikä näkyy esim. teollisuudessa ja rakentamisessa. Kotimarkkinoilla kehittyminen on vastaamista myös kansainväliseen kilpailuun. VTT:n mukaan vuonna 2020 esimerkiksi rakentamisen osuus bruttokansantuotteesta oli noin 8 prosenttia ja rakennusinvestointien osuus investoinneista noin 60 prosenttia. Joka viides työllisistä saa toimeentulonsa kiinteistö- ja rakentamisalalta tai siihen liittyvistä palveluista. Verojen ja veronluonteisten maksujen osuus rakentamisesta on yli 40 prosenttia. Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? -Julkisten varojen tehokkaan käytön varmistamiseksi valtion tukea tulisi jatkossa myöntää keskeisesti sellaisiin kohteisiin, jotka eivät toteutuisi ilman valtion väliintuloa, ja joissa valtion tuella voi olla merkittävä vipuvarsivaikutus. Samoin tukia on jatkossakin suunnattava siten, että Suomi toteuttaa kansalliset ja kansainväliset ilmasto- ja ympäristötavoitteet ja velvoitteet. -Erityistä huomiota tulee kiinnittää toimien ja rahoituksen kustannustehokkuuteen ja vaikuttavuuteen. On myös syytä tarkastella kokonaisuutena julkisten tukien (ml. yritystuet) ohjausvaikutuksia siten, että ne huomioisivat kokonaisuutena paremmin kannusteet puhtaaseen siirtymään. Täten rahoituksen kriteerit tulisi osin olla yhteneväisiä eri TEM hallinnonalan toimijoilla. -Rahoituslaitokset edellyttävät rahoitettavilta kohteilta entistä parempaa ymmärrystä ja varautumista ilmastonmuutokseen ja siihen liittyviin riskeihin ja muihin kestävyysnäkökulmiin ja -riskeihin. Siten nämä hinnoitellaan entistä voimakkaammin rahoituksen hintaan. Julkisen rahoituksen ehtojen tulisi olla tätä kehitystä tukevaa, tai muutoin voi olla riskinä, etteivät julkiset tuet olekaan yhteensopivia esim. Green Bondien tai Eurooppalaisten rahoitusinstrumenttien ehtojen kanssa. Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? -Muuttunut geopoliittinen tilanne edellyttävät entisestään vihreän siirtymän vauhdittamista ja fossiilitaloudesta irtautumisen tarvetta. Myös kysyntä tulee globaalisti ja EU tasolla joka tapauksessa suuntautumaan näihin painopisteisiin. Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? -Vihreä siirtymä edellyttää merkittäviä lisäinvestointeja EU:lta ja jäsenvaltioilta mukaan lukien Suomen yksityiseltä ja julkiselta sektorilta. Erityisesti ilmasto- ja luontoratkaisuiden teollisen mittaluokan skaalaamiseen liittyvää suoriin investointeihin kohdistuvaa rahoitusta on tutkimusten mukaan tarjolla vähän suhteessa tarpeisiin. On perusteltua, että julkista rahoitusta kohdennetaan enenevästi tämän kapeikon korjaamiseen. Kapeikkotilanteessa julkinen rahoitus ei myöskään ole yksityistä rahoitusta syrjäyttävää vaan sitä täydentävää ja katalysoivaa. -Business Finlandin rahoituksessa ollut vahva vientipainotus rahoituksen kriteereissä, eivätkä kotimarkkinalla kehittymiseen tähtäävät hankkeet ole saaneet välttämättä rahoitusta. Tätä vientikriteeriä olisi syytä keventää, tai rinnalle olisi hyvä kehittää rahoitusinstrumentteja tai -ohjelmia, joissa yrityksen vientitavoitteet tai -aikomukset eivät ole rajoittava tekijä rahoitushakemuksia arvioitaessa. Tämä tukisi esim. kiinteistö- ja rakennusalan tuottavuuden kehittämistä. Tämä toteuttaisi budjettiriihen kirjausta, jonka mukaan edistetään rakennusalan T&K-toimintaa uusien innovaatioiden ja tuottavuuden kehittämiseksi. Lopuksi: TEM hallinnonalan strategian vaikuttavuustavoitteiden merkitystä voisi vielä entisestään vahvistaa lausunnolla olevassa asiakirjassa esimerkiksi siten, että julkaistun TEM strategian kolmen strategisen vaikuttavuustavoitteen ja hallinnonalan toimijoiden strategisten painopisteiden välistä suhdetta tiivistettäisiin ja kytkettäisiin paremmin yhteen.
      • Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry
        Uppdaterad:
        15.11.2024
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut 23.7.2024 hallinnonalansa erityistehtäväyhtiöille ja virastoille tehtäväksi laatia yhteinen esitys strategisista painopistealueista, toimialoista tai osaamiskeskittymistä, joiden tulisi jatkossa olla uudistettavan hallinnonalan yhteisen tekemisen keskiössä kestävän kasvun ja uusien teollisten toimialojen aikaansaamiseksi. Tehtävän annon jälkeen Finnvera, Innovaatiokeskus Business Finland, Suomen Teollisuussijoitus, Geologian tutkimuskeskus, Teknologian tutkimuskeskus VTT, ELY-keskukset sekä Lääkekehityskeskus muodostivat työryhmän valmistelemaan toimeksiantoa. Työryhmä on keskittynyt työssään perinteiseen teollisuuteen ja teollisuuspolitiikkaan. Toimeksiannon rajauksen vuoksi näyttää siltä, että mahdollisuutta uusien teollisten toimialojen aikasaamiseksi ei ole tunnistettu riittävästi. Palvelualojen merkitystä ja mahdollisuuksia kestävään kasvuun sekä uusien toimialojen synnyttämiseen ei ole tunnistettu työryhmän työssä juuri lainkaan. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry toteaa, että palvelualojen osuus työllisyydestä ja bruttoarvonlisäyksestä kasvaa koko ajan. Kyseessä on kansainvälinen trendi, joka näyttää olevan pysyvä. Jos tavoitteena on kestävä kasvu ja uusien toimialojen synnyttäminen palvelualoja ei voi sivuuttaa asiaa pohdittaessa. Vuonna 2022 yksityisten palvelualojen osuus Suomen työllisistä oli 50 prosenttia ja bruttoarvonlisäyksestä 50,7 prosenttia. Vuoden 2009 ja 2023 välisenä aikana työllisten määrä palveluissa kasvoi 219 000 henkilöllä. Rakentamisessa kasvu oli 7000 henkilöä. Teollisuudesta vähentyi samana ajanjaksona 35 000 työllistä ja alkutuotannosta 22 000. Koko taloudessa työllisten määrä kasvoi 200 000 henkilöllä eli työllisyyden kasvu oli lähes kokonaan palvelualojen varassa. Matkailu on Suomessa merkittävä vientiala. Matkailu on ainoa vientiala, jossa maksetaan myös arvonlisäverot Suomeen. Viimeisenä normaalina toimintavuonna ennen koronaa eli 2019 matkailu edusti 2,7 prosentti Suomen BKT:sta. Tämä osuus putosi koronavuosina 1,8 prosenttiin, mutta on alkanut jälleen kasvaa tasaisesti. Vuonna 2023 ulkomaiset matkailijat toivat Suomeen 4,5 miljardia euroa, mikä on vertailukelpoinen luku moneen perinteiseen teollisuusalaan verrattuna. On selvää, että matkailua ei tule unohtaa, jos pohditaan mahdollisuuksia kestävään kasvuun ja uuden taloudellisen toiminnan kehittämiseen. Matkailun osuus työllisyydestä on suurempi kuin osuus bruttokansantuotteesta. Vuonna 2022 matkailutoimialat työllistivät 140 600 henkilöä, mikä oli 5,1 prosenttia työllisten määrästä. Vuonna 2019 osuus oli 5,9 prosenttia ja Suomessa on hyvät mahdollisuudet ylittää tämäkin luku lähivuosina. Matkailun työllisyysvaikutusta arvioitaessa on myös muistettava, että matkailu työllistää koko maassa ja erityisesti alueilla, joilla on vähemmän muita työpaikkoja. Matkailun lisäksi MaRa toteaa, että kotimainen ruoka-ala on erittäin tärkeä koko kansantaloudelle. Ruoka-ala tuottaa arvonlisäystä yli 19 miljardia euroa eli lähes yhdeksän prosenttia koko maan arvonlisäyksestä. Ruoka-ala työllistää 320 000 henkilöä eli 12 prosenttia koko maan työllisistä. Työllisyysluvut ovat osin päällekkäisiä matkailun lukujen kanssa, koska matkailussa työllistyvät ruoka-alan työntekijät ovat mukana molemmissa luvuissa. Työryhmän keskittyminen perinteisiin teollisuuden aloihin luo riskin siitä, että potentiaalisia uusia kasvualoja ei tunnisteta. Tämä vaarantaa erityisesti tavoitteen uusien teollisten toimialojen aikaansaamisesta. Tässä muodossaan työ voi johtaa siihen, että ministeriön ja hallinnonalan työ jatkuu ennallaan, eikä elinkeinorakenteessa tai toiminnan rahoittamisessa ja tukemisessa tapahdu kehitystä. Jos halutaan edistää kestävää kehitystä ja tunnistaa uutta potentiaalia, myös tarkastelun on oltava avointa ja uusia mahdollisuuksia paremmin tunnistavaa. Matkailussa Visit Finlandin rahoitusta leikattiin tilanteessa, jossa kansainvälisen tilanteen muuttumisen vuoksi oli menetetty kaksi tärkeintä matkailijaryhmää. Muuttuneen tilanteen vuoksi on tärkeää kyetä houkuttelemaan Suomeen uusia matkailijoita ja lisätä Suomen tunnettuutta Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Tässä on onnistuttu kohtuullisen hyvin rahoituksen hiipumisesta huolimatta. Muiden pohjoismaiden kehitys osoittaa, että matkailun markkinointiin panostaminen on tärkeää juuri nyt. Muut pohjoismaat ovat toipuneet koronasta Suomea paremmin ja ovat jo saavuttaneet tason, jolla matkailu oli vuonna 2019. On tärkeää, että rahoitustoimijoiden toimintaa kehitetään niin, että uudet potentiaaliset toimialat saavat tarvitsemaansa rahoitusta ja pääsevät erilaisten ohjelmien sekä kampanjoiden kohteeksi. Matkailun sivuuttaminen painopistealueena ei ole perusteltua, jos tavoitteena on kestävä kasvu ja uusien toimialojen aikaansaaminen.
      • STTK ry.
        Uppdaterad:
        15.11.2024
        • STTK kiittää mahdollisuudesta lausua työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan toimijoiden strategisista painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä. Hallinnonalan laaja-alaista strategiaa kartoittava työ on tärkeää Suomen menestyksen edellytysten varmistamiseksi. Lausuntopyynnön liitteenä olevan dokumentin perusteella on kuitenkin vaikea ottaa kantaa lausuntopyynnössä esitettyihin kysymyksiin. Dokumentissa ei esitetä katsausta siitä, miten tehtyihin valintoihin on päädytty. Dokumentissa viitataan esimerkiksi tiettyjen toimialojen hyviin edellytyksiin käyttämällä muotoiluja kuten ”Suomi erottuu osaamisellaan”. Ongelma on, ettei näitä ajatuksia perustella. Siksi dokumentti olisikin kaivannut vahvempia perusteluja ja esimerkiksi tilastoaineistoihin nojaamista. Niin painopistealueiden valitsemisen riskit kuin mahdollisuudetkin liittyvät siihen, että käytännössä painopistealueiden valinta viitoittaa tietä kohti tiettyihin teemoihin keskittymistä. Onnistuneet valinnat edesauttavat niin Suomen innovaatiokyvykkyyttä kuin parhaimmillaan talouskasvua. Painopistealueiden valinnassa on myös riskejä. Olennaisia kokonaisuuksia voi jäädä huomioimatta ja myöhemmin mainitsematta jääneiden toimialojen kehitykseen voidaan joutua vastaamaan reaktiivisesti. Siksi STTK katsookin, että painopistealueiden valintaan tulisi liittää jatkuvaa seurantaa, jossa valittuja painopistealueita voidaan päivittää vastaamaan mahdollisesti muuttuneita tilanteita. Lausuntopyynnössä on esitetty toive vastata kysymykseen siitä, mitkä ovat mielestänne kriittisimmät painopistealueet, joihin hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontaansa. Kysymys on kiinnostava, mutta näillä tiedoilla mahdoton vastata. Painopistealueiden kriittisyys on sidoksissa siihen, mitä toiminnalta odotetaan. Taustamuistiossa toki mainitaan kestävä kasvu ja uudet teolliset toimialat. Eri toimialoilla voi olla kasvun näkökulmasta erilaisia vaikutuksia ja ne voivat myös realisoitua eri aikavälillä. On esimerkiksi tiedossa, että sotilaalliseen käyttöön tarkoitetut innovaatiot (esimerkiksi internet) voivat valua arkisempaan käyttöön ja edesauttaa tuottavuuden kehitystä. Tällaiset vaikutukset voivat kuitenkin realisoitua hyvinkin pitkillä aikaväleillä. Jos tavoitteena on lyhyemmän aikavälin kasvu ja uusien toimialojen luominen, painopisteiden valinta voi siis näyttäytyä erilaisena kuin pitemmän aikavälin tuottavuuteen keskittyminen. STTK kiinnittää huomiota hyödyke- ja palvelutoimialojen suhteeseen. Esityksessä on useita palvelutoimialoja sivuavia teemoja, mutta kokonaisuus näyttäytyy hyödykkeisiin keskittyvältä. Tulevaisuuden näkökulmasta olennaista olisi vahvistaa myös palvelutoimialojen näkökulmaa strategisten painopistealueiden osalta. Tätä voidaan toteuttaa myös selkeyttämällä palvelunäkökulmaa valittujen painopistealueiden sisällä. Strategisten valintojen tekemisessä eniten kysymyksiä herättää ajateltu yhteistyö muiden sektoreiden kanssa. Suunnitelmassa mainitaan esimerkiksi lääkekehitys mahdollisena nousevana alana. Samaan aikaan tiedetään, että esimerkiksi tohtorikoulutuspilotin resursseista suuntautuu merkittävä osa syöpälääketieteen tutkijakoulutukseen. On toivottavaa, että strategisia valintoja yhdistetään ajankohtaisiin poliittisiin päätöksiin mahdollisimman hyvien tulosten ja laajan vaikuttavuuden aikaansaamiseksi. Eri politiikkalohkojen synergiaedut on hyödynnettävä. Lopuksi STTK kiinnittää huomiota siihen, että painopisteiden asettamisen lisäksi kestävän kasvun ja uusien teollisten toimialojen luominen edellyttää tuekseen aktiivista politiikkaa. Uusteollistaminen voi vaatia myös valtiolta tulevaa työntövoimaa, jossa uutta Teollisuussijoitusta ja esimerkiksi Solidiumia tulisi hyödyntää aktiivisesti. Lisätietoja: Tom-Henrik Sirviö, ekonomisti, STTK ry [email protected]
      • Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry
        Uppdaterad:
        14.11.2024
        • SAK kiittää lausuntopyynnöstä ja lausuu asiasta seuraavaa esitettyihin kysymyksiin. • Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? Luonnollinen markkinataloudessa riski painopisteiden valinnassa on se, että vahingossa keskitytään toimialoihin, jotka eivät otakaan tuulta purjeisiin. Esimerkiksi toimialojen potentiaalin arvioimisessa pitää arvioida tulevaisuuden teknologioita, mikä on lähtökohtaisesti epävarmaa – mitä lopulta kyetään teknologisesti tekemään? Lisäksi teknologinen edistys luo erilaisia polkuriippuvuuksia, joita on jälkikäteen vaikea muuttaa. Parhaassa tapauksessa tämä johtaa hyvään lopputulokseen, mutta epävarmuus on suurta. Lisäksi monien teknologioiden sovelluksien arviointi on epävarmaa, eikä ajallinen yhteys keksinnön ja sen sovellusten löytämisen välillä ole aina suoraviivainen. Esimerkiksi laser-teknologian kehittämiselle asetettiin aikanaan suuria odotuksia. Laajempi soveltava käyttö antoi kuitenkin odottaa itseään, ja käyttökohteet olivatkin osin erilaisia kuin ennalta osattiin odottaa. Strategisten painopisteiden valinnan vaihtoehto on luoda olosuhteita, joissa kaikilla yrityksillä on edellytykset menestyä. Tähän on tarve kiinnittää huomiota joka tapauksessa riippumatta siitä, minkälaisia painopistealoja valitaan. Tällaisia yritysten toimintaympäristöön liittyviä kehityskohteita ovat esimerkiksi (markkinaehtoisen) yritysrahoituksen turvaaminen, osaavan ja hyvinvoivan työvoiman tarjonta (mm. koulutus, sote-palvelut), sääntely-ympäristö (mm. luvituksen resursointi, tehokkaat julkiset palvelut), kuluttaja- ja kilpailupolitiikan vahvistaminen, energian- ja raaka-aineiden saatavuus sekä vahva EU-politiikkaan ennakkovaikuttaminen. Ihannemaailmassa kehitys löytäisi omalla painollaan toimialat ja teknologiat, joihin markkinat keskittyvä. Nämä toimialat voivat olla sellaisia, joilla suomalaisilla yrityksillä on jo entuudestaan osaamista ja vahvoja yrityksiä, mutta toiminta laajenee uusille alueille esimerkiksi TKI-toiminnan ja uusien aluevaltausten johdosta. Lisäksi Suomen omat suhteelliset edut voisivat valita tasaisen markkinakilpailussa kasvavat toimialat ja uudet teknologiat. Suomessa on esimerkiksi tiettyjä raaka-aineita runsaasti tarjolla (mineraaleja, puhdasta vettä, metsää jne) sekä otollinen ympäristö (energian saatavuus, osaavaa työvoimaa verrattain paljon, energian saatavuus, vakaat maantieteelliset- ja sääolosuhteet jne), jotka voivat osaltaan ohjata elinkeinorakenteen kehityksen suuntaa. Käytännössä kuitenkin tunnistamme paineen valita myös strategisia painopistealueita. Esimerkiksi turvallisuuteen ja huoltovarmuuteen, vihreään ja oikeudenmukaiseen siirtymään sekä materiaalien saatavuuteen liittyvät painopisteet kytkeytyvät laajempiin yhteiskunnallisiin tavoitteita. Myös muita vastaavia tärkeitä teemoja olisi useita. Samanaikaisesti voi myös olla vaikea saada Suomen rajalliset resurssit riittämään kaikkeen, mikä puoltaa strategisten painopisteiden valintoja. SAK kuitenkin peräänkuuluttaa sitä, että nopeavaikutteisia keinoja uusien kasvualojen löytämiseen ja rakentamiseen tyhjästä on vaikea löytää. Nopeimmin uutta kasvua on todennäköisesti löydettävistä aloilta, joilla on jo orastavia kasvuklustereita tai vakiintunutta liiketoimintaa. Myös hyvin suurilla ja vakiintuneilla aloilla on mahdollista saavuttaa ripeää kasvua, mutta tähän voi liittyä myös haasteita: TKI-toimintaa tuskin suunnataan kaikista murroksellisempiin teknologioihin, jotka voisivat aiheuttaa hallaan vakiintuneelle liiketoiminnalle ja pakottaa tuotantoa uudistumaan. Samanaikaisesti SAK korostaa sitä, että erityisesti työntekijöiden oikeuksiin ja asemaan on tarpeen panostaa. Strategiassa esitetään, kuinka aktiivisen elinkeinopolitiikan ja esimerkiksi työmarkkinauudistusten tulisi yhdessä johtaa työelämän laadun paranemiseen, työurien pidentämiseen ja muihin upeisiin asioihin työntekijöiden kannalta. Pidämme tällaisia lupauksia hyvin löyhinä ja katteettomina, jos asiaan ei samanaikaisesti panosteta. Toistaiseksi hallituksen toiminta on ollut äärimmäisen yksipuolista ja pääasiassa heikentänyt työntekijöiden asemaa. Elinkeinopolitiikan ja siihen käytettävien resurssien pitää kanavoitua myös työntekijöiden ja kansalaisten elintason parantumiseen, jotta suurilla menoerillä yritysten tukemiseen olisi riittävä oikeutus. Tämä ei myöskään tapahdu kaikilta osin itsestään, vaan erillisiä toimia tarvitaan, esimerkiksi lainsäädännön tasolla. Lisäksi esimerkiksi julkiseen yritysrahoitukseen olisi perusteltua liittää sosiaalisia vähimmäisehtoja rahoituksen saamiseksi (esimerkiksi työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen yms.). • Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? Painopistealueiden sijasta korostamme elinkeinopolitiikan toimeenpanossa sitä, että riittävä markkinaehtoisuus turvataan ja yrityspalvelut järjestetään tehokkaalla tavalla, joka tuottaa aidosti lisäarvoa. Yritysrahoituksessa kannatamme esimerkiksi Tesin aiempaa toimintatapaa, jossa suuri osa varoista on kanavoitunut markkinaehtoisesti rahastojen kautta yrityskentälle. Tämänkin mallin puitteissa on tosin tehty toimialavalintoja, mutta menetelmä on mielestämme suorien sijoituksien laajaa käyttöä parempi. Erityisistä rahoituksellisista painopisteistä nostamme erityisesti soveltavan tutkimuksen rahoituksen sekä (kasvu) yritysten alkuvaiheen rahoituksen. Yritysrahoituksen tulisi olla riittävää myös myöhemmät rahoituskierroksilla ja toiminnan skaalauksessa sekä pk-yrityksillä kasvun tukemisessa ja viennin käynnistämisessä. Tällaiset rahoituskohteet kärsivät eniten rahoitusmarkkinoiden epäonnistumisista eli rahoituksellisista pullonkauloista; suuret ja vakiintuneet yritykset saavat todennäköisesti rahoitusta toiminnalleen myös rahoitusmarkkinoilta. Ylipäätään tutkimus ja koulutus ovat osa-alueita, joihin markkinaehtoisen rahoituksen ali-investoiminen on ongelma. Puolestaan palveluiden suhteen emme halua asettaa erilaisia yrityspalveluita tärkeysjärjestykseen. Olennaista on, että valitut yrityspalvelut ovat mahdollisimman tehokkaita ja johtavat tarkoituksenmukaisiin lopputuloksiin. Esimerkiksi TEM-konsernien yhtiöiden toiminta on yleisöltä melko piilossa yrityssalaisuuteen vedoten. Tällöin tutkijayhteisö ei pysty arvioimaan luotettavasti, mitkä palvelut ovat tehokkaampia ja mitkä taas vähemmän lisäarvoa synnyttäviä. Olisi perusteltua, että myös erityistehtäväyhtiöt olisivat velvollisia luovuttamaan tietoa tutkijoiden käyttöön tai että ministeriössä tehtäisiin vastaavaa korkeatasoista palveluiden vaikutusarviointia. Tehokkaiden palveluiden etsimisessä voisi olla myös perusteltua hyödyntää palvelu- ja rahoituskokeiluja, joista syntyy laadukkaita koeasetelmia vaikutusarviointiin. • Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? Painopistealueiden valinnassa on tärkeä keskittyä itse teknologiaan ja osaamisalueeseen, ei niinkään johonkin tiettyyn toimialaan. Moni teknologia ja osaaminen on soveltuvaa eri alojen käyttöön, jolloin tällaisten teknologioiden/osaamisten tukeminen osaltaan tukee markkinaehtoisuuden tavoitetta (strategiassa esim. datatalous, tekoäly, kaksoiskäyttöteknologiat). Puolestaan osa painopisteistä on perusteltuja joko yhteiskuntaa läpileikkaavan merkityksen vuoksi (strategiassa esim. puolustus- ja terveysteknologia) tai siksi, että ne turvaavat läpileikkaavasti resurssien saatavuutta (strategiassa esim. uudet materiaalit, kiertotalous, energiamurros). Näiltä osin valitut painopistealueet ovat nähdäksemme pääasiassa hyvin valittuja. Sen sijaan painopistevalinnoissa näkyy voimakkaasti Suomen historia teollisen tuotannon maana. Moni painopistealue osuu alueelle, joka tähtää herkästi fyysisten koneiden ja laitteiden tuotantoon. Samanaikaisesti strategiassa pitäisi muistaa palveluiden valtava merkitys Suomen taloudelle. Jo nykyisin palvelut muodostavat valtaosan Suomen BKT:sta ja kehittyneiden palveluvaltaistuminen on ollut kansainvälinen trendi. Palvelualojen ja aineettoman arvonlisän merkitys olisi tarpeen huomioida strategiassa paremmin. Myös tällä saralla yksityiset rahoitusmarkkinat voivat toimia epätäydellisesti, koska esimerkiksi aineeton investointi ei aina käy lainan vakuudeksi. Palveluita ja teollisuutta ei kuitenkaan pitäisi asettaa vastakkain, koska arvonlisäyksen tuottaminen limittyy näillä aloilla usein tiiviisti toisiinsa. Esimerkiksi fyysinen tuote voi tuottaa myynnin jälkeistä palvelukauppaa, vaikkapa huoltopalvelun muodossa. • Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? Kokonaisuus on käsityksemme mukaan vertailukelpoinen useisiin muihin kilpailijamaihin nähden. Suurin ero on viime vuosina syntynyt valtiontukikilpailun yleistymisestä, jossa suuremmilla kilpailijamailla on Suomea syvemmät taskut. Toisin sanoen, Suomen tukitaso on hieman matalammalla tasolla kuin osassa kilpailijamaita. Emme kuitenkaan kannata erityisesti valtiontukien määrän kasvattamista, ainakaan Suomen tasolla. Olennaisempaa olisi kohdentaa käytettävät resurssit niin, että ne olisivat mahdollisimman tuottavia. Aiempien arvioiden (mm. TEM:n oman arvion mukaan), valtiontukijärjestelmä ei ole toiminut riittävän tehokkaasti. Käytännössä tämä tarkoittaisi myös verotukien läpikäymistä ja perusteettomien tukien karsimista. Osalle yritystuista ei ole lainkaan kansantaloudellisia perusteita – osa on jopa kansantaloudelle haitallisia (mm. listaamattomien yritysten osinkoverohuojennus). Osa tuista vääristää yritysten välistä markkinakilpailua ja luo keinotekoisia kannusteita toimia kansantalouden kannalta huonoilla tavoilla. Valtiontukikilpailun suhteen pidämme tärkeänä, että Suomi keskittyy sen kitkemiseen EU:n tasolla. Kuitenkaan tukien käytön lisäämiselle on valtava paine, minkä vuoksi Suomen olisi tärkeä myös tarkastaa omia kansallisia tavoitteita. Pidämme esimerkiksi perusteltuna, että EU:n tasolla vahvistettaisiin olemassa olevia rahastoja (mm. Horisontti Eurooppa, InvestEU) tai perustettaisiin uusi kilpailukykyrahasto, jonka puitteista jaettaisiin jäsenmaille varoja excellence-periaatteella. Jos Suomi edesauttaa valtiontukipolitiikan keskittämistä EU:ssa järkeviin periaatteisiin rakentuen, Suomella on hyvät edellytykset menestyä.
      • Esittävän taiteen vapaat yhteisöt ry
        Uppdaterad:
        14.11.2024
        • Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? - Selvityksestä puuttuu erityisesti TKI-intensiivinen kasvuala, perusteollisuuden muoto esittävät taiteet (ks. juuri lausuntokierroksella ollut kulttuuripoliittinen selonteko) sekä PAM:n lausunnossa mainitut palvelualat. Juuri tällä hetkellä tässä pitkälti strategisiksi painopisteiksi nimetään vain jo olemassaolevia ja jo paljon tuettuja aloja. Jos ministeriö ja hallinnonalan toimijat keskittävät rahoituksen ja tuen ensisijaisesti vanhoihin, ennestään paljon tuettuihin aloihin (kuten teknologia- ja lääketeollisuus), monimuotoisuuden ja innovaatioiden potentiaali supistuu. Tämä voi pitkällä aikavälillä heikentää talouden sopeutumiskykyä ja kestävyyttä, kun riippuvuus rajoittuneista sektoreista kasvaa. Tällä hetkellä esimerkiksi kulttuurialalle ei ole suunnattu alan rakenteet huomioivia saavutettavia kehittämisrahoja. Nykyinen taiteen valtionrahoitus saavuttaa vain joitain prosentteja kasvupotentiaalistaan, koska perusrahoitus laahaa muita aloja niin paljon jäljessä. Kulttuurialan ja esittävien taiteiden heikko rahoitus ja huomioimattomuus estävät niiden täysimittaisen kasvun ja vaikuttavuuden. Nämä alat tarjoavat poikkeuksellisen työllistävän vaikutuksen sekä tärkeän osan hyvinvoinnista ja henkisestä kestävyydestä, mutta painopisteiden yksipuolinen kohdistaminen muihin aloihin voi johtaa näiden resurssien vajaakäyttöön. Laajentamalla painopisteitä siten, että ne kattavat perinteisen teollisuuden lisäksi myös pienipäästöiset, korkean työllistävän vaikutuksen ja hyvinvointivaikutuksia omaavat alat, ministeriö voisi varmistaa paremman vaikuttavuuden ja resurssien jakautumisen. Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? -Kulttuurillinen ja henkinen huoltovarmuus ja sen ylläpito. Työvoimapainotteinen perusteollisuus kuten esittävät taiteet, palvelualat ja hyvinvointipalvelut. Pienten päästöjen alat kuten juuri edellämainitut. Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? - Esimerkiksi taidevienti puuttuu kokonaan, samoin kansainvälisesti houkutteleva kulttuuri jota tullaan katsomaan ulkomaita myöten. Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? - Katvealueena ovat alat, joihin panostuksella on lähes 100% työllistävä vaikutus vaikka katteet jäävätkin pienemmiksi. Esittävät taiteet on esimerkiksi tällainen ala. Toisena katvealueena ovat yhteisomistajuudessa olevat yhteisöt kuten yhdistykset, jotkin osakeyhtiöt ja osuuskunnat, joiden tarkoituksena on yleensä pitkälti työllistää ihmisiä eikä niinkään tuottaa voittoa. Esittävien taiteiden alalla on erityisen paljon tämän tyyppisiä yhteisöjä. Alojen, joilla on hyvinvointivaikutus tai itseisarvo (esimerkiksi kulttuuri tärkeimpänä) on hyvä huomioida mittareita pohdittaessa. Tällaisille aloille pitäisi varmistaa sopivia rahoitusinstrumentteja, joissa tuoton sijasta laskettaisiin arvo esimerkiksi ihmisten kohtaamiselle, teosten rakentamiselle, taiteelliselle laadulle, kansainväiselle viestinnälle, tekijänoikeuksien alaista hidasta tuottoa, rakennetaan henkistä huoltovarmuutta yms. Ainakin aikaisemmin rahoitusinstrumenttien ainoana mittarina on ollut perinteisesti se että liiketoiminta tuottaisi mahdollisimman paljon rahaa eikä tällaisia moninaisempia tavoitteita ole mahdollista sisällyttää hakemuksiin. Erityisesti luovalla alalla voisi olla tärkeä rooli TEM:n toiminnassa OKM:n toiminnan lisäksi: OKM:n tavoitteena on kuitenkin tuottaa uudenlaista, saavutettavaa taidetta ja ylläpitää taiteen elinvoimaisuutta. TEM olisi johdonmukaisempi paikka tukemaan taiteen työllistämisvaikutuksia, innovaatiopotentiaalia, vientiä ja (alalle tyypillistä) kasvua.
      • Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry, Kallama Susanna
        Uppdaterad:
        14.11.2024
        • Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry kiittää mahdollisuudesta lausua työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan toimijoiden strategisista painopisteistä, toimialoista ja osaamiskeskittymistä. ARVO ry on yhteiskunnallisten ja arvolähtöisten yritysten yrittäjä- ja elinkeinoelämän järjestö. Tehtävämme on edistää yhteiskunnallisten ja missiolähtöisten yritysten toimintaedellytyksiä. Missiomme on auttaa yhteiskunnallisia yrityksiä menestymään. Lisäksi tavoitteenamme on sosiaalisesti ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan rakenteiden vahvistaminen. ARVO on myös osa työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella vuosina 2021–2023 käynnistettyä Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta, joka nyt jatkaa toimintaansa ESR+-rahoituksella. Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:ssä on lähes 80 jäsentä eri toimialoilta. Jäsenyritystemme liikevaihto vaihtelee alle 100 000 eurosta yli 250 miljoonaan euroon ja henkilöstömäärä muutamasta lähes 3 500 henkilöön. Kaiken kaikkiaan Suomessa on tunnistettu noin 3 000 yhteiskunnallista yritystä. Niiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 6 miljardia euroa ja ne työllistävät yli 60 000 henkilöä. (https://yyo.fi/tietopankki/data/) Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2021 metsäteollisuus työllisti Suomessa suoraan noin 38 400 henkilöä. (https://www.metsateollisuus.fi/uutishuone/metsateollisuus-numeroina#tyollisyysvaikutus Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? Vierastamme ajatusta siitä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat ”etukäteen” tulevaisuuden kasvu- ja menestysalat. Se ei liene todennäköistä, eikä edes mahdollista. Elinkeinoelämän uudistaminen ja kasvu syntyy toimijoiden, yritysten tekemänä, ei ulkoapäin käskien. Yritysten menestystä ja investointeja kiihdyttää parhaiten ennakoitava ja luotettava toimintaympäristö. Tämän varmistaminen olisi strategisesti tärkeintä. Vaikuttavuuden näkökulmasta on ymmärrettävää, että painopisteitä valitaan, mutta tiukan toimiala-, teknologia tms. valinnan sijasta, painopisteenä olisi olla päämäärä. Se, miten päämäärään päästään, tulisi jättää yritysten, T&K-toimijoiden päätettäväksi. Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? Ilman maapalloa, meillä ei yksinkertaisesti ole taloutta. Siksi painopisteenä tulee olla uusintavan talouden ja vaikuttavan liiketoiminnan edistäminen. Esimerkiksi Ruotsissa tätä ajattelua on toteutettu Impact Innovation -ohjelmassa. (https://impactinnovation.se) Ohjelmassa haettiin aloitteita, jotka edistävät toimivien yhteisöjen kehittymistä, tasa-arvoista hyvinvointia sekä tuotantoa, kulutusta ja arvoketjuja maapallon kantokyvyn rajoissa. Lisäksi toiminnan tuli vahvistaa Ruotsin elinkeinoelämän kilpailukykyä. Muita rajoituksia ei asetettu, vaan toimijat itse tunnistivat mitä haastetta ratkaistaan, miten ja ketä sen ratkaisemiseen tarvitaan. Vastaavan tyyppistä innovaatio-ohjelmaa tulisi Suomessakin kokeilla etukäteisvalinnan sijaan tai vähintäänkin sen ohella. Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? Strategiassa korostuu teollisuusajattelu. Palvelut ja niihin liittyvät innovaatiot jäävät syrjään. Puhtaissa investoinneissa puhutaan yksinomaan energiasta ja ilmastotavoitteista. Huomiota tulisi kiinnittää ehdottomasti myös luonnon monimuotoisuuteen sekä puhtaaseen veteen ja vesihuoltoon eri näkökulmista. Maailma on vesipulan kynnyksellä (https://watercommission.org) – olisiko Suomella mahdollisuus olla mukana tuottamassa ratkaisuja? Strategiassa mainitaan mineraalistrategia, mutta kiertotalous loistaa poissaolollaan. Kasvua ei voida enää hakea neitseellisiä raaka-aineita hyödyntäen, vaan kestävä kasvu voi perustua vain resurssiviisaaseen kiertotalouteen. Vaikuttaa siltä, että strategian mukaan innovaatio tai yritys on relevantti vain, jos sen pääpaino on viennissä. Tämä on hyvin kapea ja rajoittunut näkökulma. Esimerkiksi hyvinvointi- sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa ensisijainen markkina on ainakin alussa kuitenkin usein kotimaassa. Tyypillisesti toiminnan skaalaaminen ja kansainvälistyminen vaativat referenssimarkkinoita ja vaikuttavuuden osoittamista. Lisäksi yrityksen julkista taloutta vahvistava vaikutus voi syntyä myös hyvinvoinnin parantamisen kautta. Jos esimerkiksi innovaatio ja yrityksen toiminta auttaa vanhuksia ylläpitämään toimintakykyään ja elämään kotona ilman raskaita palveluja, voi vaikutus julkisen talouden vahvistamiseen olla merkittävä. Väestön ikääntyminen on globaali-ilmiö, joten kotimaassa vaikuttavaksi osoitettu toimintamalli on myös potentiaalinen vientituote. Vastaava vaikutus on esimerkiksi mielenterveysongelmien ehkäisyllä ja monella muulla osallisuutta vahvistavalla palvelulla. Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? Valtioneuvoston periaatepäätös yrittäjyydestä (5.9.2024) kiinnittää huomiota siihen, että yhteiskunnallisilla yrityksillä ja osuuskunnilla on omat erityistarpeensa. Tällä hetkellä rahoitusinstrumentit ja palvelumuodot eivät tunnista näin erityistarpeita. Päinvastoin osa rahoitusinstrumenteista ja palveluista ei ole yhteiskunnallisten yritysten ja osuuskuntien käytettävissä. Tämä koskee esimerkiksi Finnveran, BusinessFinlandin ja osin myös ELY-keskusten palveluja. Osin esteenä on yhtiömuoto, osin käytäntö, joka ei tunnista yhteiskunnallisten yritysten tai osuuskuntien toiminnan erityisluonnetta. On välttämätöntä, että nämä esteet poistetaan ja yhteiskunnalliset yritykset ja osuuskunnat asetetaan tasa-arvoiseen asemaan muiden yritysten kanssa. Useat tutkimukset tukevat havaintoa siitä, että yhteiskunnalliset ja missiolähtöiset yritykset ovat voimakkaasti kasvuhaluisia. Marraskuussa 2024 julkaistavan ESEM eli European Social Enterprise Monitor -tutkimuksen ennakkotietojen mukaan peräti 90 % yrityksistä hakee kasvua. Myös Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVOn toteuttamassa Vaikuttavia yrityksiä ja innovaatioita -esiselvityksessä kävi ilmi, että yhteiskunnallisten ja missiolähtöisten yritysten kasvutavoitteet ovat vahvempia kuin yrityksillä keskimäärin. Missiolähtöisistä yrityksistä 32 prosenttia kertoi olevansa voimakkaasti kasvuhaluinen. Vuoden 2023 pk-yritysbarometrissä voimakkaasti kasvuhaluisia ilmoitti olevansa 6 prosenttia vastaajista. Myös Saila Tykkyläisen väitöskirjan (2019) mukaan, yhteiskunnalliset yritykset kasvavat muita yrityksiä vauhdikkaammin laman aikana ja niiden kasvutavoitteet ovat kunnianhimoisempia kuin muissa vastaavissa yrityksissä. Jos ja kun työ- ja elinkeinoministeriön strategian päätavoite on luoda edellytykset kestävälle kasvulle, ei tätä yritysjoukkoa voi sivuuttaa. Suurimmaksi kasvun esteeksi yhteiskunnallisille ja missiolähtöisille yrityksille nousee rahoitus sekä konkreettinen tuki kasvuun ja innovaatioihin. Työ- ja elinkeinoministeriön tulee edistää laajasti vaikuttavuussijoittamista sen erilaisissa muodoissa. Suomeen tarvitaan vaikuttavuussijoittamiseen erikoistunut rahasto/rahoitusinstrumentti, jonka tavoitteena on yhteiskunnallisissa ja missiolähtöisissä yrityksissä olevan kasvupotentiaalin realisoiminen kasvuksi. Lisäksi nämä yritykset tulee ottaa korostetusti yrityspalvelujen kohderyhmäksi. Kiinnitämme huomioita myös siihen, että Suomessa elinkeino- ja yrittäjyyspolitiikka on yleisesti hyvin geneeristä. Osin se on ymmärrettävää, mutta samalla yrittäjyyden monimuotoisuus unohtuu ja monipuolisuus kärsii. Kuten OECD:n osallistavan yrittäjyyspolitiikan raportit toteavat, erityisryhmien yrittäjyyden edistämiseen kaivattaisiin Suomessa toimia. Jos haluamme vahvistaa esimerkiksi naisyrittäjyyttä, maahan muuttaneiden yrittäjyyttä tai nuorten yrittäjyyttä, pitää tavoite huomioida rahoitusinstrumenteissa ja palveluissa.
      • Elintarviketeollisuusliitto ry
        Uppdaterad:
        14.11.2024
        • Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toimialat ja osaamiskeskittymät Elintarviketeollisuusliitto (ETL) kiittää mahdollisuudesta lausua asiasta. Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? Teollisuus- ja elinkeinopolitiikassa on tehtävä valinta, tehdäänkö kaikille yhteisiä horisontaalisia toimia vai selektiivisiä toimia. Jälkimmäinen perustuu siihen, että valtio valitsee teknologioita ja niihin liittyviä resursseja ohjaamalla tukien tai rajoitusten kautta. Taloudellinen kehitys on tällöin seurausta poliittisista tavoitteista. Näin muutoksia talouden rakenteissa johdetaan keskitetysti valtion tasolta. Tämä lähestymistapa voi suojella suuria, olemassa olevia yrityksiä keskisuurten tai nuorten kasvuhakuisten yritysten kustannuksella. Kilpailu ja innovatiivisuus voivat siten heikentyä. Valikoivat ratkaisut painopisteistä voivat olla syntyessään jo vanhentuneita ja johtaa yrityksissä odotuksiin erilaisista tukitoimista ilman, että vaikuttavuus tehostuu. Lisäksi Suomen rajallisten resurssien vuoksi valinnat voivat helposti osoittautua vääriksi tai Suomella ei ole kykyä riittävästi kykyä panostaa valittuihin painopistealueisiin suurimpiin talouksiin nähden. Mikäli painopisteitä valitaan, hallitusohjelman painopisteiden elinkeinopolitiikassa tulisi ohjata ministeriön ja sen hallinnonalan toimijoiden työtä. On riski, että Työ- ja elinkeinoministeriön toiminta on ristiriidassa hallitusohjelman kanssa, jos se valitsee painopistealueita ilman koko hallituksen linjausta. Suomen kaltaisen pienen maan, jolla on rajalliset resurssit, kannattaa painottaa ensi sijassa elinkeinopolitiikassa kaikille yrityksille ja aloille yhteisiä ratkaisuja. Toissijaisesti voidaan painottaa Suomen vahvuuksia, joissa on olemassa olevaa osaamista ja kotimaisen arvonlisän kasvattamismahdollisuuksia kuten bio- ja luonnonvarataloudessa. Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? ETL katsoo, että Työ- ja elinkeinoministeriön tulisi ensisijaisesti kohdentaa toimintaansa toimialaneutraalisti tuottavuuskasvun vauhdittamiseen yrityksissä, kotimaassa syntyvän arvonlisän kasvattamiseen maan eri alueilla sekä riippuvuuksien vähentämiseen huoltovarmuuden parantamiseksi, jotta talous kestäisi paremmin erilaisia kriisejä. Näitä voi syntyä geopolitiikan tai ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden vuoksi. Toissijaisesti voidaan painottaa Suomen vahvuuksia, joissa on olemassa olevaa osaamista ja kotimaisen arvonlisän kasvattamismahdollisuuksia kuten bio- ja luonnonvarataloudessa. Tämän lisäksi digitalisaatioon ja uusiin tuotantoteknologioihin liittyy mahdollisuuksia eri toimialoilla. Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? Painopisteiden luonnoksessa luetellaan useita eri toimialoja, mutta elintarviketeollisuus huoltovarmuuskriittisenä toimialana sivuutetaan. Vesi-, ruoka- ja energiajärjestelmät ovat keskellä merkittävää murrosta ja muodostavat yhdessä kokonaisuuden, jonka toimivuus käsittää yhteiskunnan, elinmahdollisuuksien ja turvallisuuden kannalta kriittisiä tekijöitä ottaen huomioon niin geopolitiikan kuin ilmastonmuutoksen. Elintarviketeollisuus on osa biotaloutta, jota niin Suomessa kuin EU:ssa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Presidentti Niinistön ‘Safer together’-raportissa tulevan vuosikymmenen uhkakuviin (s.35) luetellaan myös kilpailu ruuasta, maasta, vedestä. Euroopassa sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja suuri osa Etelä-Eurooppaa kärsii merkittävästä kuivuudesta. Suomen elintarviketeollisuudella ja koko ruokaketjulla on mahdollisuus toimia kokoaan suurempana ruoantuottajana ja kasvun mahdollistajana Suomessa ja Euroopassa. Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? Elintarvikeala tulisi kytkeä selkeästi kansallisiin missioihin: kiertotalous, puhdas energia, kestävä kehitys. Näin varmistetaan pitkäjänteinen rahoitus ja toimialojen välinen TKI-yhteistyö yhdessä eri toimijoiden kesken. Ruoka-alan rahoituskuilua varten tulisi luoda yhteisrahoitusohjelmia hyödyntäen eurooppalaista rahoitusta sekä edistää oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuutta (yksityinen raha, isommat rahastot). TEMin hallinnonalan rahoituspalveluissa tulee huolehtia koko suomalaisen PK-yrityskentän uudistumisen ja kasvun mahdollisuuksista. Investointi- ja TKI-rahoituksen kriteereissä tulee ottaa huomioon kotimaassa tuotettava arvonlisä ja työllistävyys, ei ainoastaan korostaa toiminnan mahdollisimman nopeaa kasvua tai viennin lisäystä. Näihin ei välttämättä monilla pääasiassa kotimarkkinoilla toimivilla yrityksillä ole mahdollisuutta, mutta niillä voi olla merkittävä rooli esim. Suomen huoltovarmuuden turvaamisessa.
      • Palvelualojen työnantajat Palta ry.
        Uppdaterad:
        14.11.2024
        • Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoja luonnoksesta koskien työ- ja elinkeinoministeriön strategisia painopisteitä, toimialoja ja osaamiskeskittymiä. Palvelualojen työnantajat Palta haluaa lausua asiasta. Palta edustaa noin 2000 yksityistä palvelualan yritystä ja yhteisöä muun muassa logistiikka-, informaatio- ja viestintä-, asiantuntijapalvelu-, hallinto- ja tukipalvelu- sekä viihde- ja virkistystoimialoilla. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) antoi 23.7.2024 hallinnonalansa erityistehtäväyhtiöille ja virastoille toimeksiannon laatia ministeriölle yhteisen esityksen siitä, mitkä strategiset painopistealueet, kuten toimialat tai osaamiskeskittymät tulisi jatkossa olla uudistettavan TEM:n hallinnonalan yhteisen tekemisen keskiössä kestävän kasvun sekä uusien teollisten toimialojen ja osaamiskeskittymien aikaansaamiseksi. Mitä riskejä ja/tai mahdollisuuksia näette siinä, että ministeriö ja sen hallinnonalan toimijat valitsevat selkeitä painopistealueita toiminnan vaikuttavuuden tehostamiseksi? Lähtökohtaisesti ei voida pitää hyvänä, että valtio pyrkii valitsemaan voittavia toimialoja tai teknologioita. Toki ymmärrettävää on, että elinkeino-, teknologia- ja innovaatiopolitiikan panostukset ovat rajalliset ja niitä joudutaan jossain määrin kohdentamaan, varsinkin jos kyse on esimerkiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan pitkäjänteisistä tavoitteista ja tulevaisuuden teknologioista, joille ei löydy vielä markkinoilta kysyntää ja joille markkinamekanismia ei ole vielä kunnolla muodostunut. Elinkeinotoiminnan tukemisen ja edistämisen suhteen tulee kuitenkin pystyä toimimaan mahdollisimman toimialaneutraalisti. Tämän tulisi näkyä muun muassa siinä, että erilaisten tuki-instrumenttien tulee soveltua erilaisten toimialojen kehittämistoiminnan logiikkaan. Esimerkiksi palvelualoilla innovaatiotoimintaan liittyy vahvasti organisaation ja palveluprosessien kehittäminen, IT-investoinnit, brändityö ja muun muassa luovien sisältöjen luominen tai niiden hyödyntäminen liiketoiminnassa. Näkemyksemme mukaan näin ei ole nykyisellään, vaan elinkeinopolitiikassa panostukset ovat painottunet kone- ja laiteinvestointeihin, teollisten prosessien, tai uusien materiaalien kehitystyöhön. Mitkä ovat mielestänne kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa? TEM-konsernin painopistealueita koskevassa luonnoksessa on otettu pohjaksi valmisteilla oleva teollisuuspoliittinen strategia, jonka päähuomio on linjattu olevan ainoastaan vientiteollisuudessa ja on näin ollen aivan liian suppea pohja TEM:n hallinnonalan strategisille painopisteille, toimialoille ja osaamiskeskittymille. Erikoista on, että luonnoksessa on unohdettu esimerkiksi TEM:n tekeillä oleva kasvuyrittäjyyden ohjelma, matkailustrategia, luovan talouden tiekartta, sekä käynnistyvä luovien alojen kasvustrategiatyö. Esimerkiksi tuoreessa Britannian teollisuusstrategiassa (Invest 2035: the UK's modern industrial strategy) on tunnistettu kahdeksan kasvusektoria: advanced manufacturing; clean energy industries; creative industries; defence; digital and technologies; financial services; life sciences; professional and business services. Vaikka Britannia on elinkeinorakenteeltaan ja vahvuuksiltaan erilainen kuin Suomi, siellä elinkeinotoiminta ja kasvumahdollisuudet nähdään paljon laajemmin kuin Suomessa tai varsinkaan valmistelun loppumetreillä olevassa teollisuuspoliittisessa strategiassa. Palta pitää erityisen tärkeänä luonnoksessa tunnistetuista osaamiskeskittymistä ja kasvualoista datatalouden, sekä digitaalisten palveluiden, tietoturva- ja luottamuspalveluiden, ja ohjelmistoteknologioiden kokonaisuutta. Palveluiden ja erityisesti digitaalisten palveluiden kauppa kasvaa tavarakauppaa nopeammin globaalisti. Myös asiantuntijapalveluissa Suomi voisi tavoitella myös maailmanmarkkinoilta parempia asemia. Esimerkiksi arkkitehti- ja suunnittelupalveluissa tai taloushallinnon palveluissa Suomella voisi olla paljon tarjottavaa, mutta kyseisiä sektoreita ei olla tunnistettu juuri koskaan Suomessa kasvualoiksi. Kansainvälistyminen onkin tapahtunut yleensä niin, että ulkomainen konserni ostaa suomalaisen yrityksen, koska rahkeita kansainvälistymiseen ja kasvuun ei ole kotimaasta löytynyt. Suomessa keskeiseksi haasteeksi on tunnistettu heikko tuottavuuskehitys, joka koskee erityisesti palvelualoja. Siten tuottavuuden parantamiseen tähtäävät toimet tulisi mennä läpi TEM toimijoiden, sekä läpi yksityisen ja julkisen sektorin. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kotimarkkinayritystenkin on kehitettävä tuottavuuttaan. Tuottavuus paranee, jos tuotoksen arvo kasvaa, tai sama tuotos saadaan aikaan pienemmillä panoksilla. Molemmista on huolehdittava, mutta esimerkiksi organisaation ja prosessien tehokkuuden parantamiseen ei olla juuri keskitytty ja tuki-instrumentit eivät siihen välttämättä edes sovellu. Puuttuuko ehdotuksesta joitain keskeisiä painopistealueita Suomen osaamisen, vahvuuksien ja globaalin kysynnän näkökulmasta, johon TEM:n hallinnonalan tulisi keskittää tekemisensä huomioituna vallitseva geopoliittinen tilanne? Kuten mainittu, digitaalisten palveluiden kauppa kasvaa tavarakauppaa nopeammin. Markkina on myös pääosin läntisessä maailmassa. Geopoliittisen tilanteen takia matkailun edistäminen vaatisi myös uusia panostuksia. Emme ole päässeet edes samalle tasolle, missä oltiin ennen koronaa ja Venäjän ylilentokielto kurittaa Suomeen päin tulevaa turismia. Onko teidän arvionne mukaan tunnistettavissa merkittävää katvealuetta julkisten toimijoiden palvelu- ja rahoitustarjonnassa (suhteessa esimerkiksi kilpailijamaiden vastaavaan tarjontaan)? Jos, niin minkälainen rahoitusinstrumentti tai palvelumuoto puuttuvat? Palta on tunnistanut useita haasteita, mitä liittyy palvelualojen kehittämistoiminnan ja kasvun tukemiseen julkisilla tuki-instrumenteilla. Ensinnäkin t&k-avustukset ja nyt hiljattain käyttöönotettu t&k-lisäverovähennys ovat ongelmallisia sen suhteen, mikä katsotaan viralliseksi tutkimus- ja kehittämistoiminnaksi. On mahdollista, että Suomessa tulkitaan liian tiukasti t&k -määritelmää, joka jättää palvelualojen yritysten kehittämistoimet rahoituksen ulkopuolelle. Lisäksi on käynyt ilmi, että verottaja on tulkinnut eri tavalla määritelmää, verrattuna siihen miten sitä tulkitaan Business Finlandissa. Business Finlandilla on myös t&k -rahoituksessaan vahva vaade kansainvälistymisestä, jotta rahoitusta voidaan myöntää. Tätä pitäisi tarkastella jatkossa myös siitä näkökulmasta, että kotimarkkinoilla toimivat yritykset kohtaavat yhä enemmän kansainvälistä kilpailua digitalisaation myötä. Siten tuottavuuden ja kilpailukyvyn kehittäminen on tärkeää myös yrityksille, jotka eivät heti tähtää kehityshankkeessaan globaaleille markkinoille. Toiseksi, aineettomien investointien tueksi tulisi luoda uusia kannustimia. Suomella on käytössä instrumentteja ja resursseja tukemaan t&k-toimintaa, mutta se ei sovellu muihin aineettomiin panostuksiin, kuten dataan, tietokantoihin, digitaalisiin ratkaisuihin, tai luoviin sisältöihin. Esimerkiksi Euroopassa on useita maita, jotka soveltavat alempaa verokantaa patenteista ja ipr:stä saataviin tuloihin. Lisäksi joitain maita (kuten Italia, Japani, UK, Australia) on ottanut käyttöön verokannustimia, joilla yritykset saavat veroetua investoidessaan digitaalisiin ratkaisuihin. Kolmanneksi, liiketoimintansa aineettomaan varallisuuteen perustavilla yrityksillä on usein ohuet taseet ja siksi niiden on vaikeampi saada markkinaehtoista kasvurahoitusta. Aineettoman omaisuuden arvottaminen ja vakuuksien puuttuminen on haasteellista. Olisi tärkeää laatia keskeisten sidosryhmien kanssa periaatteet tekijänoikeuden ja aineettoman pääoman arvottamiseksi, sekä lisätä alan yritysten ja rahoittajien välistä vuoropuhelua. Viimeiseksi, Business Finlandiin kohdistuneiden innovaatiorahoituksen leikkaukset ovat täysin takaperoisia kasvun, markkinoille viemisen ja kansainvälistymisen edistämisen näkökulmasta. Lisäksi av-tuotantoalan kannalta tärkeästä av-tuotantokannustimesta tulisi saada pysyvä instrumentti, joka ei olisi katkolla jokaisen hallituksen budjettiriihen yhteydessä. Tuotantokannustin on valtiolle käytännössä riskitön, itsensä rahoittava instrumentti, joka synnyttää työtä ja kasvua luovaan talouteen.
      • Halvarsson Johan
        Uppdaterad:
        14.11.2024
        • Tällä hetkellä yritykset usein välttävät yli 53-vuotiaiden palkkaamista johtuen heidän palkkaamiseensa liittyvistä suuremmista työnantajamaksuista. Tämä rajoittaa kyseisen ikäluokan työllistymismahdollisuuksia ja vaikeuttaa heidän pääsyään työmarkkinoille. Tämän haasteen ratkaisemiseksi yli 53-vuotiaiden työllistymistä voitaisiin tukea tarjoamalla yritystukia niille työnantajille, jotka palkkaavat tähän ikäryhmään kuuluvia työntekijöitä. Tällainen taloudellinen kannustin auttaisi kompensoimaan työnantajamaksuista aiheutuvia kustannuksia ja edistäisi heidän työllistämistään. Nykyiset TE-toimistojen tarjoamat palvelut, kuten keskustelutuki, eivät riitä vastaamaan näihin haasteisiin. Siksi tarvitaan konkreettisempia tukitoimia, kuten taloudellisia kannustimia ja kohdennettuja valmennusohjelmia, jotka tukisivat sekä työnantajia että työnhakijoita tehokkaammin.
      • Kiinteistötyönantajat ry, Brax Tiia
        Uppdaterad:
        14.11.2024
        • Yleistä Työ- ja elinkeinoministeriö on antanut 23.7.2024 hallinnonalansa erityistehtäväyhtiöille ja virastoille tehtäväksi laatia yhteisen esityksen strategisista painopistealueista, toimialoista tai osaamiskeskittymistä, joiden tulisi jatkossa olla uudistettavan hallinnonalan yhteisen tekemisen keskiössä, kun tavoitteena on kestävä kasvu ja uusien teollisten toimialojen aikaansaaminen. Laaja toimijoiden verkko on muodostanut erillisen työryhmän valmistelemaan toimeksiantoa. Lausunnolla olevan yhteenvedon perusteella työryhmä vaikuttaisi keskittyvän lähinnä perinteiseen teollisuuteen ja teollisuuspolitiikkaan. Esimerkiksi rakennetun ympäristön toimialoihin kuuluvan kiinteistöpalvelualan merkitys ja mahdollisuudet kestävän kasvun takaajana ja uusien toimialojen kriittisten tukipalvelujen tuottajana eivät esiinny lainkaan työryhmän suunnitelmissa. Kiinteistöpalvelut ovat kiinteistöjen kuntoon ja arvon säilymiseen liittyviä hoito- ja ylläpitopalveluita. Näihin lukeutuvat esimerkiksi kiinteistöhuolto, tekniset palvelut, energianhallintapalvelut, siivous ja ulkoalueiden hoito. Kiinteistöpalveluja ovat myös erilaiset toimitila- ja käyttäjäpalvelut, joilla luodaan puitteet kiinteistöjen tai toimitilojen käyttäjille. Näitä ovat esimerkiksi aula-, kokous- ja turvapalvelut. Kiinteistöpalvelut eivät ole vain perinteistä huoltoa ja siivousta, vaan ne tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia muun muassa energiatehokkuuden ja kiinteistönhallinnan digitalisoinnin saroilla. Kiinteistöpalvelualan näkökulmasta voidaan todeta, että jos työryhmä keskittyy liikaa perinteisiin teollisuuden aloihin, on olemassa riski, että keskeisten palvelualojen merkitys kestävälle kasvulle jää tunnistamatta. Tämä voi estää esimerkiksi kiinteistöpalvelualan roolin huomioimisen kriittisten toimialojen toiminnalle välttämättömiä tukipalveluja tuottavana alana ja kestävän kasvun ja työpaikkojen luomisen mahdollisuuksien lähteenä. Kiinteistöpalveluala on syytä pitää jatkossa esillä ja mukana työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan painopisteissä ja niissä toimissa, joissa tavoitteena on kestävä kasvu ja uusien toimialojen tuottavuus, riittävän ja osaavan työvoiman varmistaminen sekä turvallinen toiminta Suomessa. Rakennetun ympäristön ylläpidon kansantaloudellinen merkitys Rakennetun ympäristön osuus Suomen yli 860 miljardin euron kansallisvarallisuudesta on valtava, lähes 85 %. Asuin- ja muiden rakennusten osuus kansallisvarallisuudesta on noin 72 %. Kiinteistöjen ylläpidon arvo oli vuonna 2021, vuosikorjaukset mukaan lukien, yhteensä 21 miljardia euroa eli noin 8,5 % Suomen BKT:stä. Kiinteistöpalveluiden osuus ylläpidon kustannuksista oli noin 6 miljardia euroa. Kiinteistöjen hoito ja ylläpito vaikuttavat siis merkittävästi maan talouteen ja laajemmin koko kansantalouteen. Ilman toimivia ja kestäviä kiinteistöpalveluja rakennusten arvo ja käyttö-mahdollisuudet heikentyisivät. Ammattimaisesti tuotetut kiinteistöpalvelut tukevat osaltaan rakennusten arvon säilymistä ja kasvua, ja niiden kehittäminen on tästä syystä oleellinen osa kestävän kasvun strategiaa. Kehittyvä kiinteistöpalveluala osana taloudellista infrastruktuuria Kiinteistöpalvelualan merkitys tulee kasvamaan edelleen, kun otetaan huomioon rakennusten elinkaaren pidentymisen tavoite sekä entistä tiukemmat ympäristövaatimukset. Kiinteistöpalveluista erityisesti siivous, huolto, tekniset palvelut ja energianhallinta muodostavat elintärkeän osan rakennusten toimivuutta ja kestävyyttä. Esimerkiksi energianhallintapalvelut tukevat siirtymistä kohti kestävämpää ja vähähiilisempää yhteiskuntaa. Ilman tätä infrastruktuuria, sen enempää työryhmän esityksessä mainitut kuin muidenkaan toimialojen yritykset ja organisaatiot eivät voi toimia tehokkaasti tai kestävästi omissa toimintaympäristöissään. Tämä vuorostaan saattaa rajoittaa uusien innovatiivisten liiketoimintojen ja toimialojen syntymistä. Kiinteistöpalveluiden rooli on siis keskeinen myös muiden toimialojen uudistumisen mahdollistajana. Taloudelliset panostukset kiinteistöjen innovatiiviseen ylläpitoon Kiinteistöpalvelualan energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät investoinnit voivat synnyttää uusia markkinoita ja liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa energiatehokkuusratkaisujen, uusien teknologioiden ja kestävämpien palveluiden kehittämisen kautta. Kiinteistöpalvelualalla työskennellään enenevästi uusien menetelmien ja tekniikoiden parissa. Alan yrityksissä kehitetään innovaatioita, jotka tuovat lisäarvoa alalle, alan asiakkaille ja viime kädessä koko yhteiskunnalle. Erilaiset kehittyvät energianhallintapalvelut älykkäine, digitaalisine ratkaisuineen edistävät Suomen ilmastotavoitteen saavuttamista auttamalla vähentämään kiinteistöjen hiilijalanjälkeä rakennetussa ympäristössä. Yhteistä tekemistä ja tukea tarvitaan tälle myönteiselle kehitykselle, jolla lisätään tuottavuutta, vähennetään resurssien käyttöä ja edistetään kestävää kehitystä. Työllisyys ja erikokoiset yritykset Kiinteistöpalveluala työllistää yli 100 000 henkilöä. Työvoima on jakautunut moniin mikroyrityksiin (92 % alan yrityksistä työllistää alle 10 henkilöä). Tämä tarkoittaa, että ala tarjoaa laajoja mahdollisuuksia yrittäjyydelle ja työpaikkojen luomiselle myös pienissä ja keskikokoisissa yrityksissä. Kiinteistöpalvelu-alan pk-yrityksillä on alan tuhansia työllistävien suuryritysten rinnalla merkittävä rooli talouskasvun ja työllisyyden edistämisessä. Osaavan työvoiman riittävyyden varmistaminen Kiinteistöpalvelualalla suuri osa työntekijöistä on kokoaikaisissa ja vakituisissa työsuhteissa, eikä toimiala ole yhtä suhdanneherkkä kuin moni muu ala. Tämä luo osaltaan vakautta työmarkkinoille. Alan työvoiman riittävyys ja työntekijöiden työelämälähtöinen osaaminen ovat kestävän kasvun edistämisen kannalta kriittisiä tekijöitä, sillä kiinteistöjen ammattimainen hoito ja ylläpito vaativat riittävästi tekijöitä ja uutta osaamista muun muassa energianhallinnan, teknisten ratkaisujen ja turvallisuuden osa-alueilla. Alan työvoiman riittävyyden ja työelämälähtöisen osaamisen varmistamisella on osaltaan myönteinen vaikutus kestävään kasvuun ja uusien toimialojen syntymiseen. Sosiaalinen ja kulttuurinen monimuotoisuus Kiinteistöpalveluala on merkittävä edelläkävijä monimuotoisen työvoiman työllistäjänä. Alan työntekijöistä 22 % on ulkomaalaistaustaisia. Pääkaupunkiseudulla ja kasvukeskuksissa osuus on huomattavasti suurempi, pääkaupunkiseudulla jo yli 60 %. Ulkomaisen työvoiman kasvun tarpeen ennakoidaan kasvavan entisestään Suomen työikäisen väestön vähenemisen myötä. Työyhteisöjen hallittu monimuotoistuminen tukee osaltaan maamme elinvoimaa ja kestävää kehitystä. Kiinteistöpalvelualan merkitys osana yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta Kiinteistötyönantajat nostaa vielä lopuksi esille Huoltovarmuuskeskuksessa parhaillaan tekeillä olevan esiselvityksen kiinteistöpalvelualan huoltovarmuudesta. Alan ammattimaisen ja katkeamattoman toiminnan merkitys on noussut aiheesta esiin osana yhteiskunnan huoltovarmuutta, hoitavathan toimialan yritykset kriittistä infrastruktuuria ja muiden huoltovarmuuden kannalta kriittisten toimialojen ylläpitopalveluja. Alan toimijat peräänkuuluttavat omaa verkostoa, jossa kehitettäisiin huoltovarmuutta ja jatkuvuudenhallintaa toimialan yritysten ja palveluja tilaavien organisaatioiden yhteistyönä. Selvitys osoittaa, mitä hyötyä kiinteistöalan osallistamisesta huoltovarmuustoimintaan voisi olla ja miten sen voisi toteuttaa. Yhteenveto Kiinteistöpalveluala on keskeinen taustavoima Suomen taloudessa ja sen merkitys kestävän kasvun ja uusien toimialojen kehittämisen sekä huoltovarmuuden kannalta on ilmeinen. Ala vaikuttaa rakennusten elinkaaren pidentymiseen, energiatehokkuuteen, ympäristön kestävyyteen ja maan työllisyyteen. Lisäksi kiinteistöpalvelut mahdollistavat uusien liiketoimintojen syntymisen, erityisesti energiatehokkuuden ja teknologian saroilla. Tämä puolestaan lisää ja turvaa muiden toimialojen kasvumahdollisuuksia. Kiinteistötyönantajat pitää tärkeänä, että uudistettavan työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan yhteiseen tekemiseen tähtäävää toimintaa ja resursseja suunnataan jatkossa laajemmin kuin pelkästään teollisten toimialojen tarpeisiin ja keskinäiseen yhteistyöhön. Kiinteistötyönantajat katsoo, ettei kiinteistöpalvelualan sivuuttaminen ole edellä esitetyn ja työryhmän työlle asetettujen tärkeiden tavoitteiden perusteella loppuun harkittua ja esittää, että työryhmän esitys väljennetään kattamaan kriittisiä tukipalveluja muille toimialoille tuottava kiinteistöpalveluala.
      • MIMIR
        Uppdaterad:
        13.11.2024
        • Haluamme lausunnollaamme nostaa esille tutkimuspohjaisten innovaatioiden ja tutkimuksen kaupallistamisen kehittämisen roolin ja potentiaalin niin kestävän kasvun kuin uusien teollisten toimialojen aikaansaamiseksi. 1. Tehostettu tutkimuksen kaupallistaminen vivuttamaan Suomen taloutta Niin TEM:n hallinnonalan strategiakartta kuin tässä kommentoitava TEM:n hallinnonalan toimijoiden strategiset painopisteet, toimialat ja osaamiskeskittymät -dokumentti jättävät pitkälti huomioimatta yliopistotutkimuksen ja tutkimus-pohjaisten innovaatioiden roolin elinkeinoelämän uudistumisessa, kasvussa ja kansainväistymisessä sekä alueiden elinvoiman vahvistamisessa. Maailman johtavat toimijat ovat viime vuosien aikana todenneet, että tutkimuksen kaupallistamiseen liittyvät käytänteet ja prosessit ovat rikki ja että kaupallistamista tulisi miettiä uudelleen yhteiskunnan etua priorisoiden. Suomella ja muilla Pohjoismailla on tässä uniikki etulyöntiasema johtuen yhteiskuntarakenteestamme ja vahvasta koulutusjärjestelmästämme sekä siitä kumpuavasta arvostuksesta tiedettä ja laaduksta tutkimusta kohtaan. Tällä hetkellä tutkimuksen kaupallistamiseen liittyvät käytänteet on pitkälti kopioitu ulkomaisista yliopistoista eikä niitä ole rakennettu hyvinvointiyhteiskunnan rakenteeseen ja arvomaailman yhteensopiviksi. Yliopistoilla on Suomessa kolme keskeistä tehtävää: koulutus, tutkimus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tällä hetkellä rahoitusta ohjataan kahteen ensimmäiseen tehtävään, mutta kolmas tehtävä jää yliopistorahoituksen ulkopuolelle. Nyt on korkea aika kehittää ja vauhdittaa yliopistojen kaupallistamisfunktioita kansallisella tasolla. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä ei ole tähän mandaattia nykylainsäädännössä, joten on ensisijaisen tärkeää, että TEM pystyy suoraan ja epäsuorasti ohjaamaan ja osoittamaan rahallista tukea sekä kaupallistamisenfunktioiden kehittämiseksi kuin kaupallistamisen vauhdittamiseksi. Ruotsin systemaattinen työ Innovationskontor-järjestelmän luomisessa voisi toimia inspiraationlähteenä, mutta järjestelmä olisi olennaista kehittää yhdessä opiskelijavetoisen startupekosysteemin, sijoittajien ja teollisuuden kanssa synergiaetujen saavuttamiseksi. Tämä on erityisen tärkeää yliopisto-spinoutien ja deep tech startupien määrän nostamisen kannalta. Kulttuurin muuttaminen kaupallistamismyönteisemmäksi edellyttää jalkatyötä ja konkreettisten tapahtumien rakentamista yliopistojen sisällä ja kansallisella tasolla. 2. Tutkimuksen kaupallistaminen ylätason painopisteenä – ei valita voittajia alkuvaiheessa Tärkeimpien innovaatioiden syntymistä ei voi ennustaa, ja siksi näemme tärkeäksi laajapohjaisen tuen tutkimuksen ja innovaatioiden kaupallistamiselle. Strategisia painopistealueita ei pitäisi lukita liian aikaisessa vaiheessa, jotta yllättäviltä aloilta syntyvät läpimurrot eivät mene ohi. MIMIR on ehdottomasti sitä mieltä, että kestävä kehitys ratkeaa pitkälti uusien parempien teknologioiden kautta, mutta Google Stanfordissa lienee parhaimpia esimerkkejä siitä, miten suoranaisesti kestävää kehitystä edistämätön yritys mahdollisti lukuisia kestävyyttä ja hyvinvointia edistäviä yrityksiä synnyttämällä Stanfordiin uuden tutkimuslähtöisen yrittäjyyden kulttuurin ja ekosysteemin. Suomessa vastaava esimerkki löytyy peliteollisuudesta. Supercellin ja Rovion kaltaisten menestyjien kautta Suomi on kehittänyt maailmanluokan osaamista esimerkiksi käyttäjäkokemuksen, analytiikan ja luovan tuotannon saralla. Tämä osaaminen on siirtynyt uusille toimialoille, kuten terveydenhuoltoon ja koulutusteknologiaan, joissa syntyy uusiia kestäviä ratkaisuja. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö toimialakohtaisia investointeja voisi tehdä. Päinvastoin, esimerkiksi kvantti-investoinnit ovat synnyttäneet todellisen osaamisklusterin Suomeen joka toimii kansainvälisenä vetonaulana. Alkuvaiheessa on kuitenkin kriittistä pitää näkemys avoimena ja varmistaa, että ekosysteemi tukee monialaisuutta ja poikkitieteellisyyttä yllättävien läpimurtojen mahdollistamiseksi. 3. Uniikit ekosysteemit globaaliksi kilpailueduksi Ekosysteemien rakentaminen, sekä yhteinen tuotekehitys ja kyvykkyyksien rakentaminen on ollut monen suomalaisen menestystarinan taustalla, esim. Nokia, Suomen peliala, ja Slush. Nämä ekosysteemit eroavat akateemisessa kirjallisuudessa esitellyistä ekosysteemeistä olennaisesti siinä, että ne ovat tyypillisesti syntyneet ihmisryhmien, ei yksittäisten tuotteiden tai yritysten ympärille. Tämä on pohjoismainen erityispiirre, jota tulisi paremmin valjastaa kilpailueduksi kansainvälisessä kilpailussa. Tämäntyyppisten ekosysteemien rakentaminen vaatii yksilöitä, jotka ovat valmiita fasilitoimaan yhteistyötä ja järjestämään konkreettisia tilaisuuksia ja projekteja, joiden ympärille oppiminen ja organisaatioiden yhteinen tekeminen kietoutuu. Aloitteet kuten Mobile Mondays, Suomen IGDA-järjestön järjestämät tapaamiset 90-luvulta asti, sekä entrepreneurship society-järjestöjen toiminta, jolla on ollut keskeinen rooli startup ekosysteemin rakentamisessa ja kasvattamisessa ovat olleet avainasemassa kansainvälisen kilpailuedun luomisessa. Esimerkiksi startup ekosysteemin elvyttämiseen olisi tärkeä ohjata resursseja. Suomalaisen startup-kentän kultavuosi oli 2015 ja sen jälkeen uusien yritysten määrä on kääntynyt laskuun ja vuonna 2020 perustettiin jo vähemmän uusia startupeja kuin 2012. Tämä on huolestuttavaa erityisesti tuottavuuden ja työllisyyden perspektiivistä. Siinä missä yksittäisten startupien edellytykset rahoitukseen ovat parantuneet, rahoitusinstrumentit ekosysteemikokeiluihin ovat hävinneet mikä on hankaloittanut monien uusien ohjelmien ja projektien pilotointi ja kehitystä. On tärkeää pitää mielessä, että opiskelijavetoisilla ekosysteemihankkeilla on ollut tärkeä rooli yrittäjyystaitojen ja verkoston rakentamisessa, etenkin ekosysteemin alkuaikoina. TEM:n sekä sen hallinnonalan toimijoiden rooli näiden toimijoiden tunnistamisessa ja tukemisessa on avainasemassa, kun Suomessa rakennetaan uusia menestystarinoita. Tämä edellyttää sekä rahallista tukea, että kykyä ja halua tunnistaa ja tehdä yhteistyötä yhteisöjen kanssa jotka pyrkivät rakentamaan globaalisti kilpailukykyisiä ekosysteemien rakentamista 4. Tutkimuksen kaupallistaminen vivuttamaan teollisuuden tuottavuutta ja suomen kilpailukykyä Pitkän aikavälin talouskasvu edellyttää tuottavuutta parantavia investointeja. Yrityssektorin aineettomien investointien määrä lähti laskuun vuonna 2009 Nokian romahduksen jälkeen. Samalla myös akateeminen tutkimus ja yritysten TKI- ja innovaatiostrategiat ja käytänteet ovat muuttuneet. Tämä on muuttanut varsinkin yliopistojen ja yritysten yhteistutkimusprojekteja merkittävästi. Olemme huomanneet, että teollisuuden ja yliopistojen yhteistutkimuksen puitteissa syntyvät innovaatiot löytävät harvoin tietään yhteiskuntaan. Suurimmassa osassa tapauksia yrityksillä ei ole resursseja, eikä prosesseja integroida innovaatioita olemassa oleviin tuotteisiin eikä varsinkaan uuden tarjonnan rakentamiseen keksinnön ympärille. Kokemuksemme mukaan niin suomalaiset kuin kansainvälisetkin suuryritykset suosivat tänä päivänä pääomasijoittamista ja yritysostoja lisensoinnin sijaan. Tästä syystä myös yhteistutkimuksen puitteissa tehdyt keksinnöt olisi tehokkainta kaupallistaa ensisijaisesti niiden ympärille luotujen startup-yritysten kautta. Jotta tutkimusrahoitusta saadaan kansantalouden kannalta vivutettua mahdollisimman paljon, meidän on oleellista kehittää, rakentaa ja rahoittaa tutkimuksen kaupallistamista niin yritysten, yliopistojen, kuin yhteistutkimuksen kontekstissa. Tämä edellyttää liiketoimintaa edistävien rahoitusinstrumenttien luomisen tutkimusrahan tueksi ja jatkeeksi. 5. Kolme kriittisintä painopistealuetta ja ehdotukset niiden edistämiseksi Ehdotus: Maailman parhaan tutkimuksen kaupallistamisjärjestelmän rakentaminen Selitys: TEM:n ja/tai sen hallintoalojen tulisi rakentaa ohjelma ja taata rahoitus paremman kaupallistamisjärjestelmän sunnittelemiseksi- ja toteuttamiseksi. Tämä edellyttäisi keskitettyjen resurssien lisäksi rahoitusta jolla yliopistot ja ulkoiset toimijat voisivat pilotoida uusia instrumentteja ja tapoja kaupallistaa tutkimusta ja mahdollistaisi samalla onnistumisten palkitsemisen ohjelmarahoituksen puitteissa. Ehdotus: Uusia rahoitusintstrumentteja täydentämään Business Finlandin R2B rahoitusta Selitys: Tutkimusryhmille tulisi tarjota tukea esimerkiksi proof-of-conceptia tai prototyypin luomista varten, ennen kuin hakevat R2B rahaa tai vaihtoehtona sille. R2B sopii vain tietynlaisille tutkimusryhmille, ja se jättää ulkopuolelle ison osan innovaatioista, jotka kaipaisivat muunlaista (esim. ketterämpää, pienempää) tukea. Ehdotus: Uusi rahoitusinstrumentti tutkimuksen kaupallistamisen ekosysteemin luomista varten Selitys: Ekosysteemien synnyttäminen vaatii sekä ihmisiä että rahaa. Suomalainen startup-ekosysteemi sekä peliteollisuus ovat hyviä esimerkkejä siitä, miten vahva ekosysteemi voi luoda kilpailuetua. Tämä kuitenkin vaatii tavoitteellista rahoitusta ja panosta.
      • Rovaniemen kaupunki / Elinvoimapalvelut, Rovaniemen kaupungin lisäksi lausunnonantajina ovat Lapin yliopisto ja Lapin ammattikorkeakoulu, Kutinlahti Pirjo
        Uppdaterad:
        13.11.2024
        • 1. Painopisteiden ja strategisissa valinnoissa onnistuminen riippuu pitkälti siitä, miten laaja-alaisesti ja kestävästi ne on asetettu. Painopisteet eivät saisi olla liian kapeita, jotta ne mahdollistavat nousevien toimialojen kehittymisen sekä joustavan ja monialaisen talouden kehityksen.Taloudellisten, sosiaalisten vaikutusten sekä ekologisen kestävyyden tarkastelu on tarpeen, sillä laaja-alaiset painopisteet mahdollistavat uusien liiketoiminta-alueiden synnyn ja kehityksen yhteiskunnan kannalta merkityksellisillä aloilla. Yksittäinen toimiala tai teknologia on talouden uudistumisen ja uuden liiketoiminnan sekä innovaatioiden näkökulmasta liian kapea näkökulma. Julkisen tuen vaikuttavuuden arvioinnissa on tärkeää tarkastella, mitkä toimialat hyötyvät tuesta eniten. Esimerkiksi pk-yritysten innovaatiotoiminnan vahvistaminen saattaa edistää nopeammin talouskasvua ja työllisyyttä kuin kapeamman teknologiapainotuksen omaavat alat. Julkisen tuen katalyyttinen vaikutus korostuu erityisesti kasvavilla ja kansainvälistyvillä aloilla, joilla TKI-panostukset voivat antaa merkittävää kilpailuetua ja lisäarvoa koko yhteiskunnalle. Lisäksi strategisten painopisteiden onnistumista tulee seurata selkeillä vaikuttavuusmittareilla, jotka mittaavat konkreettisesti tavoitteiden ja toimenpiteiden vaikutuksia. 2. Kriittisimmät (esim. kolme) painopistealueet, joihin TEM:n hallinnonalan toimijoiden tulisi erityisesti kohdentaa palvelu- ja rahoitustarjontansa: 1) Terveysteknologia ja hyvinvointipalvelut ml. liikunta ja hyvinvointimatkailu. Tämän painopistealan kansantaloudellinen ja yhteiskunnallinen merkitys näkyy sekä terveydenhuollon kustannusten vähentämiseen liittyvänä että myös kansainvälisen viennin näkökulmasta. 2) Biopohjaiset ratkaisut ja uudet materiaalit 3) kaivos- ja metalliteollisuus sekä kiertotalous 4) energiateollisuus 3. Palvelutoimialat ovat esityksessä kokonaisuudessaan aliedustettuina. Palvelualojen rooli kansantaloudessa ja viennissä on merkittävä ja tämä tulisi näkyä myös kansallisissa strategisissa valinnoissa. Haluamme tuoda esiin erityisesti hyvinvoinnin, matkailun ja liikunnan edistämisen tarpeet. Suomeen tarvitaan hyvinvoinnin, liikunnan ja matkailun TKI-toiminnan vahvistamista tukemaan näiden alojen innovaatioita ja kansainvälistä kilpailukykyä sekä vastaamaan kasvaviin yhteiskunnan ja kansalaisten hyvinvoinnin tarpeisiin. Näillä toimialoissa tarvitaan yritysten ja TKI-toimijoiden yhteistyötä, uusien palveluiden kehittämistä sekä tutkimus- ja kehitystoimintaa. Se loisi pohjan kestäville liiketoimintamalleille, jotka hyödyttäisivät kansantaloutta erityisesti matkailun ja hyvinvoinnin aloilla. Kansallinen investointi vahvistaisi Suomen asemaa kansainvälisesti houkuttelevana matkailukohteena sekä kansalaisten hyvinvointipalveluiden edelläkävijänä, luoden uusia työpaikkoja ja liiketoimintamahdollisuuksia erityisesti harvaan asutuilla alueilla ja pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa. TKI-panostuksilla on tärkeä merkitys terveellisten elintapojen, liikkumisen ja ennakoivan terveyden hoidon uusia ratkaisujen kehittämisessä kaikille ikäryhmille, edistäen myös työelämässä jaksamista, yhteiskunnallista hyvinvointia ja elinvoimaisuutta, mikä toisi merkittävää pitkäaikaista hyötyä koko maalle. 4. Nykyiset TKI-rahoitusinstrumentit eivät tue riittävästi palvelusektorin kehittämistä, mikä voi koskea nousevia aloja, mutta myös julkisen ja kolmannen sektorin toimialoja. Haluamme erityisesti nostaa hyvinvoinnin, liikunnan ja matkailutoimialojen tuotekehityksen ja innovaatiotoiminnan esimerkkinä jossa nykyinen palvelu- ja rahoitustarjonta ei tue riittävästi yritysten kasvua, uudistumista ja kansainvälistymistä. Toimialat koostuvat pääosin pk-yrityksistä, joiden resurssit ja osaaminen TKI-toimintaan hyödyntämiseen ovat selkeästi alimittaiset.
      • Kemianteollisuus ry
        Uppdaterad:
        13.11.2024
        • Kemianteollisuus ry kiittää mahdollisuudesta lausua TEM:n hallinnonalan toimijoiden strategisista painopistealueista, toimialoista ja osaamiskeskittymistä, joiden tulisi jatkossa olla uudistettavan hallinnonalan yhteisen tekemisen keskiössä kestävän kasvun ja uusien teollisten toimialojen aikaansaamiseksi. Kemianteollisuus ry pitää hyvänä, että painopisteitä määritellään vaikuttavuuden tehostamiseksi. Selkeät painopistealueet auttavat kohdentamaan resursseja ja toimenpiteitä tehokkaammin. Painopisteet voivat parantaa myös yhteistyötä toimijoiden välillä synergioiden ja innovaatioiden kautta. Selkeät painopisteet auttavat niin ikään löytämään strategisen suunnan, mikä auttaa toimijoita keskittymään toimenpiteisiin, jotka mahdollistavat pitkän aikavälin tavoitteet ja kestävään kasvun. Kaikkien hallinnonalan ohjausasiakirjojen tulisi olla vahvasti linjassa keskenään eivätkä aiheuttaa ristiriitaa myöskään muiden hallinnonalojen ohjaus- ja strategisten asiakirjojen osalta. Ohjausasiakirjoissa tulee lisäksi pyrkiä selkokielisyyteen ja välttää turhien uudissanojen keksimistä, jolloin tavoitteiden toimeenpano selkeytyy. Sen sijaan liian tiukat painopisteet voivat rajoittaa toimijoiden joustavuutta ja kykyä reagoida nopeasti muuttuviin olosuhteisiin ja uusiin mahdollisuuksiin. Painopisteet väärin valittuina voivat johtaa myös epätarkoituksenmukaiseen resurssien epätasaiseen jakautumiseen, jolloin jotkin tärkeät alueet saattavat jäädä vähemmälle huomiolle. Mikäli taas painopisteet eivät ole riittävän hyvin koordinoituja, voi syntyä päällekkäisyyksiä tai ristiriitoja eri toimijoiden välillä. Kemianteollisuus haluaa lisäksi muistuttaa, että esimerkiksi kemianteollisuuden eri osa-alueiden, myös muiden kuin lääketeollisuuden, kehitys on kiihtyvää ja siten ansaitsee huomion myös painopisteitä määriteltäessä. Korkean teknologian tuotteiden ohella on huomioitava myös suuren volyymin vientituotteet. Kemianteollisuus ry:n näkemyksen mukaan painopisteiden valinnassa on huomioitava alat, jotka ovat merkittäviä Suomen kilpailukyvyn ja tulevaisuuden kasvun kannalta. TKI-intensiiviset toimialat tulisi tässä viitekehyksessä ajatella riittävän laajasti. Kestävän kehityksen ja ilmastokriisin ratkaiseminen vaativat panostuksia kiertotalouteen, vähähiilisiin energiaratkaisuihin ja resurssien tehokkaaseen käyttöön. Digitalisaation edistäminen ja datatalouden hyödyntäminen ovat avainasemassa tuottavuuden parantamisessa ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien luomisessa. Painopisteiden valinnassa on myös huomioitava, mitkä toimialat ovat pikemminkin tukitoimintoja ja mitkä varsinaisia arvon tuottajia. Esimerkiksi ICT:n osalta on tunnistettava, että ICT:n täysimääräinen hyödyntäminen eri toimialoilla voi tuottaa moninkertaiset hyödyt verrattuna siihen, että Suomi keskittyy eri ICT-teknologioiden kehittämiseen. Kemianteollisuus näkyy vahvasti useilla eri painopistealueilla ja osaamiskeskittymissä, kuten lääke- ja bioteollisuus, energiateollisuus (uusiutuvat polttoaineet), akkuarvoketju, kiertotalous ja vetytalous. Uusien ja puuttuvien palveluiden osalta Kemianteollisuus ry katsoo, että Suomeen tarvitaan valtiollinen neuvontapalvelu, joka ohjaa ja opastaa yrityksiä EU:n investointirahoitusinstrumenttien hyödyntämisessä. Tämän tulisi johtaa EU-rahoituksen huomattavasti nykyistä parempaan kotiuttamiseen. Lisäksi tarvittaisiin instrumentti, joka houkuttelisi kasvuun lähteneitä yrityksiä edelleen jäämään Suomeen eikä sen sijaan houkuttelisi kasvuyritysten myyntiä ulkomaille. Kemianteollisuuden näkemyksen mukaan innovaatioekosysteemiä pystytään vahvistamaan ja kehittämään parhaiten julkisen ja yksityisen sektorin tiiviissä yhteistyössä. Tiivis vuoropuhelu auttaa varhaisessa vaiheessa tunnistamaan tukitarpeet, joita jatkuvasti muuttuvassa ekosysteemissä tarvitaan. Mika Aalto Toimitusjohtaja Kemianteollisuus ry
      • Palvelualojen ammattiliitto PAM ry
        Uppdaterad:
        13.11.2024
        • Työryhmä on keskittynyt työssään perinteiseen teollisuuteen ja teollisuuspolitiikkaan. Sama valuvika on ollut nähtävissä myös maamme hallitusohjelmassa. Globaali talous ajaa myös Suomen elinkeinorakennetta kohti palvelualaistumista. Tämä ei ole mielipidekysymys vaan tosiasia. Se on myös kehityssuunta, jota ei ole tarvetta pelätä tai hidastaa, vaan tärkeää on tiedostaa etenemissuunta ja ohjata sitä parhaan mukaan. Jotta Suomen suunta on kohti tuotavuuden kasvua ja korkeaa työllisyyttä, tarvitsemme TKI-investointeja ja koulutustason nostoa paitsi perinteiseen teollisuuteen myös yksityisille palvelualoille. Tällä hetkellä tämä ei näy lausuttavassa TEM:n dokumentissa. Palvelualojen merkitystä ja mahdollisuuksia kestävään kasvuun sekä uusien toimialojen synnyttämiseen ei ole tunnistettu työryhmän työssä tarpeeksi. Tämä on suuri sääli, sillä palvelualat kattavat jo nyt yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta ja suunta on ylöspäin. Palvelualat ovat kestävän kasvun oleellinen tekijä. Nyt ei ole oikea aika juuttua maamme elinkeinopoliittisen tulevaisuuden yksipuoliseen suunnitteluun, vaan tarkastella kotimaisia elinkeinoja laajasti ja ennakkoluulottomasti. Luvut puhuvat puolestaan. Vuonna 2022 yksityisten palvelualojen osuus työvoimasta oli yli 50 prosenttia ja bruttoarvonlisäyksestä 50,7 prosenttia. Vuoden 2009 ja 2023 välisenä aikana työllisten määrä palveluissa kasvoi 219 000 henkilöllä. Samaan aikaan rakentamisessa kasvu oli vain 7000 henkilöä. Teollisuudesta vähentyi samana ajanjaksona 35 000 työllistä ja alkutuotannosta 22 000. Koko taloudessa työllisten määrä kasvoi 200 000 henkilöllä eli työllisyyden kasvu oli lähes kokonaan palvelualojen varassa. (Lähde: Työllisyys - Elinkeinoelämän keskusliitto) PAM kannattaa valtion aktiivista teollisuus- ja elinkeinopolitiikkaa, mutta huomauttaa, että keskittymällä vain perinteiseen teollisuuteen sokeudumme helposti muilta potentiaalisilta kasvualoilta. Myös TEM:n hallinnonalan erityistehtäväyhtiöiden ja virastojen on painopisteissään peilattava tätä todellisuutta. Toiminnan ei voida olettaa jatkuvat vanhaan malliin, vaan rahoituspäätöksissä ja kotimaisen elinkeinopolitiikan kehittämisessä on huomioitava vahvemmin yksityiset palvelualat. PAM esittää, että TEM:n tutkimus- ja rahoitustoimijoiden painopisteisiin lisätään yksityisten palvelualojen kasvun generoiminen ja tukeminen. Lisäksi uusien palveluelinkeinojen osaamiskeskittymien ja liiketoimintaekosysteemien kehittämistä ei pidä ylenkatsoa. Ikävä kyllä näin on Suomessa toimittu jo pidemmän aikaa, minkä tulokset näkyvät mm. globaalin verkkokaupan kehittymättömyytenä verrattuna kansainvälisiin kilpailijoihin. Helsingissä, 13. marraskuuta 2024 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry Annika Rönni-Sällinen puheenjohtaja Lisätietoja: Elin Blomqvist-Valtonen yhteiskuntasuhteiden vastaava puh. 0407753040 [email protected]
      • Finanssiala ry, Mattila Veli-Matti
        Uppdaterad:
        13.11.2024
        • Finanssiala ry (FA) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto ja toteaa, että sillä ei ole lausuttavaa asiasta.
      • Työeläkevakuuttajat TELA ry
        Uppdaterad:
        11.11.2024
        • Kiitämme lausuntopyynnöstänne ja ilmoitamme, että meillä ei ole lausuttavaa.
      • Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA ry, Meriläinen Rosa
        Uppdaterad:
        5.11.2024
        • Hallitusohjelmaan ja kulttuuripoliittiseen selontekoon on kirjattu kunnianhimoinen kasvutavoite luoville aloille. Luovuus aineettoman arvonlisän lähteenä on myös aiemmin katsottu TEM:ssä painopistealueeksi, sillä se vahvistaa minkä tahansa toimialan kilpailukykyä ja tuottavuutta. Luovien alojen BKT-osuuden kaksinkertaistaminen on niin kunnianhimoinen tavoite, ettei siinä voi onnistua, mikäli sitä ei määritellä painopisteeksi. Tavoite: luova osaaminen on talouden muutosvoima, joka luo aineetonta arvonlisää ja kasvattaa tuottavuutta kaikilla toimialoilla. “Suomalainen innovaatiojärjestelmä edellyttää tiivistä yhteistyötä kulttuuri- ja luovien alojen kanssa.” -hallituksen luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi. Luovien alojen yritysten ja luovan alan osaamisen tilannekuva Suomessa: VTT:n mukaan luovien alojen liikevaihto oli vuonna 2022 noin 14 miljardia euroa. Se syntyi pitkälti yli 130 000 pienyrityksen ja yksinyrittäjän verkostoissa. OECD arvioi, että noin puolet luovien alojen ammattilaisista työllistyy muille toimialoille kuin luoville aloille itsessään. Yhteistyöstä uutta liiketoimintaa pienyritysten verkostoihin: Kasvun avaimet luovilla aloilla löytyvät siis tuottavuuden kasvussa ja rahoituksessa, joka ulottuu pienyrityksiin. VTT:n mukaan olennaista on luovien alojen yhteydet matkailualaan ja uusin teknologia-alustoihin. Uusia liiketoimintamahdollisuuksia avautuu yhdistelemällä monistettavia sisältöjä, kuten pelejä, musiikkia sekä virtuaali- ja reaalimaailmaa yhdistäviä metaverse-teknologioita. Liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää VTT:n mukaan toimijoiden yhteistyön tukemista. Kansainvälinen trendi tuottaa kasvua kulttuuriin: Tapahtumateollisuuden kasvu on on ollut koronan aiheuttamasta notkahduksesta huolimatta 15 % vuodesta 2017 vuoteen 2022. Kuluttajaliiketoiminnassa muutosten vauhtia kuvaa se, että äänikirjojen myynti kasvoi vuonna 2020 115 % aikavälillä tammikuusta syyskuun loppuun. Nämä kasvuluvut kertovat paitsi digitalisaation mahdollisuuksista, myös kansainvälisestä trendistä, jossa ihmiset painottavat vapaa-aikaa ja ovat valmiita käyttämään aikaa ja rahaa erilaisiin vapaa-ajan elämyksiin. Kulttuuri ja tapahtumat ovatkin kasvuala kaikissa länsimaissa. Suomi on kuitenkin luovien alojen alisuorittaja. Suomessa luovien alojen osuus koko talouden arvonlisäyksestä on laskenut vuodesta 2016 lähtien ja vuonna 2020 se oli ensimmäisen kerran alle 3 prosenttia (2,9%). Tavoitteena on saada arvonlisäysosuus kasvu-uralle ja lähemmäksi verrokkimaiden jopa seitsemää prosenttia. “Tavoitteena on nostaa Suomi pohjoismaiden kärkeen uusien kulttuuri-innovaatioiden ja kansainvälisten läpimurtojen tuottajana” - hallituksen luonnos kulttuuripoliittiseksi selonteoksi