Lausuntojen käsittely
 

Viitearkkitehtuuri koettiin hyödylliseksi ja puutteista huolimatta sen pikaista julkaisemista toivottiin. Siten jo tässä vaiheessa varaudutaan viitearkkitehtuurin jatkuvaan ylläpitoon. Version 2.0 nopean julkaisemisen mahdollistamiseksi on osa lausuntopalautteessa esitettyjen huomioiden käsittelystä siirretty toteutettavaksi myöhemmin jatkokehitystoimenpiteinä.

Lausuntojen perusteella tehdyt muutokset

Saadun lausuntopalautteen perusteella on lausunnolla ollutta viitearkkitehtuurin versiota parannettu, ja siihen on tehty seuraavassa kuvattuja muutoksia.

Vyöhykemalli

Vyöhykemallia pidettiin epäselvänä ja vaikeana ymmärtää.

Vyöhykemallin kuvausta on parannettu selkeämmäksi ja havainnollisemmaksi. VIA:n roolia on kuvattu selkeämmin. Julkinen palveluväylä ja VIA eivät ole keskenään kilpailijoita.

Viitearkkitehtuurissa ei ole tarkoituksenmukaista tarkalla tasolla ohjeistaa vyöhykkeiden käyttöä. Tarvittava tarkempi ohjeistus tehdään erikseen.

Palveluväylä-termiä pidettiin harhaanjohtavana. X-road-pohjainen kansallinen palveluväylä ei ole teknisesti varsinaisesti väylä. Uudelleen nimeämistä ehdotettiin. Esitetyt argumentit pitävät paikkansa, mutta tässä vaiheessa palveluväylä on sen verran vakiintunut kielenkäyttöön, että sen muuttamisesta aiheutuisi kohtuutonta sekaannusta.

Käsitteiden yhdenmukaistaminen

Useissa lausunnoissa huomautettiin, että viitearkkitehtuurissa käytettyjä käsitteitä ja termejä ei ole kaikilta osin avattu ja niiden käyttö ei ole johdonmukaista

Lausuntoversiossa oli käytetty monia käsitteitä horjuvasti.

Käsitteiden ja termien käyttöä on täsmennetty ja yhtenäistetty kaikissa dokumenteissa. Erityisesti käsitteiden ”palveluväylä”, ”julkinen väylä” ja ”julkinen palveluväylä” käyttöä on tarkennettu. Sanastoon on lisätty useita termejä.

Sopimukset

Väylä- ja palvelusopimuksiin liittyen oli useita huomioita. Käsitteitä on täsmennetty ja lisätty käsitemalli. Erityisesti linjaus, jossa julkinen palveluväylä rajataan julkisen hallinnon käyttöön, aiheutti paljon kommentteja. Linjausta pidettiin käyttöä rajoittavana. Kohta on muotoiltu uudelleen, mutta yhä julkista palveluväylää voidaan käyttää vain julkisen palvelun prosesseihin.

Paikkatieto

Paikkatietojen osalta huomautettiin, että vyöhykemallin toteutus on hankala, koska malli ei ota huomioon paikkatietoalalla yleisesti käytössä olevia arkkitehtuurimalleja.

 INSPIRE direktiivi on mukana yhtenä sidosarkkitehtuurina, mutta palveluväylän rooli paikkatiedon hyödyntämisessä on selvitettävä erikseen. Tämä viitearkkitehtuuri ei siihen ota kantaa.

Tiedon suojaustasot

Tiedon suojaustasoista käytettiin luonnosversiossa horjuvaa käsitteistöä.

Lausuntopalautteessa todettiin, että pitäisi käyttää virallisia termejä suojaustasoista I – IV, kuten VAHTI-ohjeessa (2/2010 tai uudempi).

Tietoturvaan ja suojaustasoihin liittyvät termit on yhdenmukaistettu Valtioneuvoston asetuksen tietoturvallisuudesta valtionhallinnossa 681/2010 kanssa.

Avoimen lähdekoodin käyttö

Suositus avoimen lähdekoodin käytöstä herätti runsaasti huomioita ja huolta kaupallisten toimijoiden kiinnostuksen lopahtamisesta. Julkisen palveluväylän osalta avointa lähdekoodia on käytetty laajasti, mutta viitearkkitehtuuriin on tarkennettu, että vyöhykeväylien suhteen saattaa olla tapauksesta riippuen tarkoituksenmukaista joustaa avoimen lähdekoodin käytöstä. Rajapintojen tulee olla avoimia kaikissa tapauksissa.

Yhteenveto ja yhteenvetokuva

Yhteenvetoa ja yhteenvetokuvaa pidettiin yleisesti hyvinä, vain muutama eriävä mielipide tämän suhteen esitettiin. Huomiota kiinnitettiin kuitenkin eroavaisuuksiin mm. painotuksissa, esille nostetuissa asioissa ja termien käytössä yhteenvetojen ja päädokumentin välillä. Näitä on yhdenmukaistettu. Yhteenvetokuvaa ehdotettiin sisällytettäväksi myös päädokumenttiin. Näin on tehty.

Muut tarkennukset ja korjaukset

Yllä kuvattujen muutosten lisäksi on huomioitu lukuisa joukko pienempiä lausuntopalautteessa esiin nostettuja havaintoja. Dokumenttien tekstiä ja sisältöä on korjailtu ja rakennetta parannettu havaintojen pohjalta.

Viitearkkitehtuurissa ei ole mukana toimeenpanosuunnitelmaa, koska kansallisen palveluväylän käyttöönotto on jo käynnissä. Tämä on jätetty pois, koska viitearkkitehtuuridokumenttia päivitetään hitaasti verrattuna projektin etenemiseen. Tarkempia ja ajantasaisia suunnitelmia löytyy esuomi.fi-sivuilta.

Jatkokehitykseen vaikuttavat huomiot

Osa lausuntopalautteessa esitetyistä huomioista edellyttää perusteellisempaa ja laajempaa tarkastelua ja niiden käsittely on siirretty toteutettavaksi myöhemmin jatkokehitystoimenpiteinä. Näitä ovat seuraavat asiat:

Hyödyntäjän tietoturvatason varmentaminen

Viitearkkitehtuuridokumentista on poistettu maininta, jossa velvoitettiin palveluntarjoaja varmentamaan palvelun hyödyntäjän riittävä tietoturvataso. Sen sijaan todetaan, että sopimuksessa määritellyn tietoturvatason edellyttämien vaatimusten täyttäminen on palvelun hyödyntäjän vastuulla.

Tietoturvatasojen perusteellisempi tarkastelu ja toteutumisen varmistamisen kehittäminen jää jatkokehityspiirteeksi.

SLA (palvelutaso, kapasiteetti)

Palvelutasojen ja SLA:iden määrittämistä ja toteutumista on syytä tarkastella perusteellisemmin omana jatkokehityskohteenaan.

Varautuminen ja tietoturva

Tietoturvan ja varautumisen näkökulmia toivottiin voimakkaammin mukaan viitearkkitehtuuriin. Tämäkin asia vaatii laajemman käsittelyn ja tarkastelun, ja toteutetaan erillisenä jatkokehitystoimenpiteenään.

Kustannustehokkuus

Lausuntopalautteessa todettiin, että viitearkkitehtuuri jättää avoimeksi sen, miten periaatelinjauksissa mainittu kustannustehokkuus käytännössä realisoituu palveluväylään liittyvälle organisaatolle. Tätä on hyvä tarkastella ja tarkentaa erikseen omana jatkokehitystyönään.

Palveluiden tietomallit

Palveluiden tietomalleista saatiin palautetta, jossa todettiin, että tietomallien aikaan saaminen ja yhteismitallistaminen vaatii paljon työtä. Todettiin, että viitearkkitehtuurissa jää auki, kenen vastuulla on palvelukohtaisten tietomallien yhteensovittaminen, ristiriitojen ratkaiseminen ja yhteisten ratkaisujen kehittäminen.

Palaute on validia. Asiana tämä menee laajuudessaan kuitenkin yli tämän viitearkkitehtuurin kontekstin, ja siirretään jatkokehityspiirteenä huomioitavaksi muissa yhteyksissä.